Campus Sinfonietta tarjoaa opiskelijoille ammattimaisen orkesterikokemuksen

Transkriptio

1 1/2015 Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti Campus Sinfonietta tarjoaa opiskelijoille ammattimaisen orkesterikokemuksen Taneli Maasalo sai urheiluliiketoiminnasta Vauhtia KeuPa HT:n markkinointiin Asiakkaasta 10 on pidettävä huolta. jamk.fi

2 Sisältö Kyberturvallisuus on mahdollisuus, ei uhka 6 Urheiluliiketoiminnasta vauhtia uralle 10 Musiikin opiskelija Campus Sinfoniettassa 12 Maamassojen kierrättämisellä säästöjä 14 Uusi tutkinto vai pientä päivitystä? 16 Uuden oppiminen on nautinnollista Egyptin koulutusjärjestelmää uudistamassa 20 Seuraava hittipeli Jyväskylä Game Labista? 22 Mr. Halme tekee tuhat kauppaa vuodessa JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI ISSN z PÄÄTOIMITTAJA: HELI TOIVOLA z TOIMITUSKUNTA: KATRI KUNELIUS, TANJA MINKKINEN, PAULA PASANEN, SONJA RAHKONEN, HELI TOIVOLA JA TUIJA YLÄ-SAHRA z TOIMITUS: VIESTINTÄ-PAPRICO OY z YHTEYSTIEDOT: JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, RAJAKATU 35, JYVÄSKYLÄ, ETUNIMI.SUKUNIMI@JAMK.FI, z PALAUTE JA OSOITTEENMUUTOKSET: VIESTINTA@JAMK.FI z PAINOTYÖ: KIRJAPAINO KARI KY, PAINOS: z LEHTI ON PAINETTU MAXISATIN-PAPERILLE, JOLLE ON MYÖNNETTY EU-YMPÄRISTÖMERKKI. KANSIKUVA: PETTERI KIVIMÄKI. JAMKISSA OPISKELEVA TARU TERVAMÄKI ON SOITTANUT VIULUA 17 VUOTTA. 2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI

3 Pääkirjoitus Oppimisympäristömme yritysten testaus- ja tuotekehityskäyttöön Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) tunnetaan perinteisesti koulutuksen vahvana osaajana. Sairaanhoitajia on koulutettu Jyväskylässä 60 vuotta ja insinöörejä jo yli 50 vuotta. Agrologikoulutuksen juuret Saarijärvellä ulottuvat jopa 150 vuoden taakse. Näin ollen tuhannet opiskelijoiden erilaisiin organisaatioihin tekemät harjoittelut, opinnäytetyöt ja opintoihin liittyvät projektityöt ovat vuosikymmenten saatossa muodostuneet kaikista tunnetuimmaksi yhteistyömuodoksi JAMKin ja ympäröivän yhteiskunnan välille. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana JAMK on tullut monelle tutuksi aktiivisesta roolistaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). JAMK on yksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista tuomaan suoraa EU-rahoitusta alueensa kehittämiseen. Vähemmän tunnettu asia on JAMKin kampuksilleen rakentamat tuotekehitys-, testaus- ja oppimisympäristöt. Näissä ympäristöissä tehdään muun muassa yritysten kanssa tuotekehitystoimintaa, akkreditoitua testaus toimintaa ja tarvelähtöistä koulutustoimintaa. Hyviä esimerkkejä ovat Saarijärven Biotalousinstituutissa oleva akkreditoitu kattilatestauslaboratorio ja Lutakkoon IT-instituuttiin rakennettu kyberturvallisuuden kehitysympäristö. Lisäksi Rajakadun kampukselle sijoittuvat muun muassa moderni rakennusautomaatiolaboratorio sekä akkreditoidut betonin- ja rakenteidentestausympäristöt tuotekehitystoiminnassa tarvittavine protopajoineen. Näiden lisäksi on lukuisa joukko muita ympäristöjä, kuten Älykoti, jossa ennakkoluulottomasti yhdistetään tekniikkaa ja ihmisen hyvinvointia. JAMKin uusissa oppimisympäristöissä yritykset ja eri toimijat saavat nykyistä huomattavasti enemmän mahdollisuuksia tuotekehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimintansa kehittämiseen. Meillä JAMKissa on tavoit- PASI RAISKINMÄKI YKSIKÖNJOHTAJA, TEKNOLOGIA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN teena, että tulevaisuudessa entistä useampi yhteistyökumppani voisi tulla näihin ympäristöihin testaamaan ja kehittämään uutta tuotetta, palvelua tai vaikka kouluttamaan henkilökuntaansa. Yhteistyön mahdollisuudet ovat erittäin laajat. Tuotekehitys-, testaus- ja oppimisympäristöjen lisäksi JAMKin henkilökunnasta löytyy asiantuntijuutta monelle eri alueelle ja osaamista esimerkiksi TKI-rahoituksen hakemiseen ja hallinnointiin. Lisäksi vuosittain korkeakoulustamme valmistuu uutta ja osaavaa asiantuntijaa. Näitä edellä mainittuja vahvuuksia yhdistämällä on mahdollista muodostaa kasvualusta, josta tiiviissä yhteistyössä yritysten ja eri toimijoiden kanssa syntyy uutta liiketoimintaa, uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Tervetuloa tutustumaan JAMKin tuotekehitys-, testaus- ja oppimisympäristöihin! n

4 UUTISET SUSANNA HOPPULA Hevostaloudella on kasvun mahdollisuuksia Keski-Suomessa on lähes hevosta ja maakunnan koko hevostalouden arvo on noin 52 miljoonaa euroa. Vaikka hevostalouden ympärillä on aktiivista ja monipuolista yrittäjyyttä, yrittäjät kaipaavat uusia liiketoimintamalleja ja kannattavuuden parantamista. Hevoskilpaurheilun merkitys on vähenemässä, mutta sen sijaan kasvumahdollisuuksia voi löytyä muualta. Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa, hevosmatkailussa ja elämyksellisissä palveluissa on kasvupotentiaalia. Sa- moin hevosesta saataville tuotteille, kuten lihalle, olisi kysyntää, sanoo projektipäällikkö Hanna Kaihlajärvi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Ajankohtaista tietoa alalta Vuoden 2014 lopussa päättyneen Hevosvoimaa-tiedotushankkeen aikana maakunnan hevosyrittäjille kerrottiin paitsi uusista liiketoimintamahdollisuuksista myös muista ajankohtaisista hevosalan asioista. Infotilaisuuksissa annettiin ideoita käytännöllisen ja ympäristöystävällisen tallin rakentamiseen ja esiteltiin hevos alaan liittyviä sopimuspohjia ja vakuutuksia sekä kerrottiin hevosesta hyvinvoinnin tuojana. Yksi teemoista liittyi yrittäjien verkostoitumiseen. Kuntien päättäjille ja viranomaisille järjestettiin omat tilaisuutensa, joissa kerrottiin hevostalouden merkityksestä kussakin kunnassa. Hankkeen aikana tuotettiin myös Hevonen ja Keski-Suomi -julkaisu, joka löytyy verkosta. n Teksti: Pia Tervoja UUDELLA KOULUTUKSELLA INSINÖÖRISTÄ AMK-INSINÖÖRIKSI JAMKissa suunnitellaan muuntokoulutusta insinööristä AMK-insinööriksi. Uudessa opintokokonaisuudessa opistoja ammatillisen korkea-asteen insinöörin tutkinnon suorittaneet voivat opiskella 1,5 4 vuodessa AMK-insinöörin tutkinnon. Koulutus on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta 2016, ja sen voi suorittaa työn ohessa. Opintoihin voi hakea syksyllä 2015 järjestettävässä erillishaussa. Lehtori Matti Mieskolainen sanoo, että ensivaiheessa on ajatuksena koota 30 opiskelijan ryhmä. Kiinnostusta tämän tyyppisiin opintoihin on tullut monelta eri suunnalta, ja halusimme reagoida tarpeeseen mahdollisimman pikaisesti, Mieskolainen toteaa. Insinööristä AMK-insinööriksi -opintojen toteutusmalli räätälöidään työelämässä työskenteleville. Muuntokoulutus pitää sisällään sekä kontaktiopetusta että etäopintoja verkossa. Pakolliset opinnot ovat kaikille yhteisiä, minkä jälkeen opiskelijat siirtyvät hakemansa tutkintoohjelman opintojen pariin. Opinnot voi aloittaa jo syksyllä 2015 avoimessa AMK:ssa, jossa tarjolla on 20 opintopisteen kokonaisuus pakollisia perusopintoja. Avoimen kautta suoritetut opinnot luetaan osaksi insinööritutkintoa, mikäli opiskelija hakee ja tulee myöhemmin valituksi tutkinto-opiskelijaksi JAMKiin. n Teksti: Tommi Salo 4 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI

5 Sairaanhoitajien oikeutta määrätä lääkkeitä halutaan laajentaa Ensimmäiset sairaanhoitajat, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, valmistuivat JAMKista keväällä Maaliskuussa 2015 valmistuvan 18 sairaanhoitajan lisäksi koulutettavana on parhaillaan Suomen suurin ryhmä kaikkiaan 26 sairaanhoitajaa. JAMK on ollut koko ajan koulutuksen ja tehtävänkuvan kehittämisen eturintamassa. Sairaanhoitajien laajennetulla tehtävänkuvalla on voitu parantaa hoitoon pääsyä, hoidon laatua ja kustannustehokkuutta sekä helpottaa lääkärivajetta. Myös asiakkailta on tullut hyvää palautetta. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt asiantuntijatyöryhmän, jonka tehtävä on arvioida uudistusta, sen toteutumista sekä laajentamista uusiin lääkeaineisiin ja tautitiloihin. STM kuulee valmisteluprosessin aikana muun muassa useita ammattijärjestöjä. Itse näen lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamisen tärkeänä. On mietittävä myös sitä, voiko oikeutta laajentaa julkisesta avoterveydenhuollosta myös yksityisen puolen tervey denhoitoon ja iäkkäiden kotihoitoon, toteaa asiantuntijatyöryhmässä ammattikorkeakoulujen edustajana toimiva JAMKin asiantuntija Johanna Heikkilä. n Teksti: Pia Tervoja Nuorten pelikurssi saa jatkoa Kesällä 2014 ensimmäisen kerran toteutettu lasten ja nuorten pelikurssi saa jatkoa. JAMKin tietojenkäsittelyn tutkintoohjelman järjestämä kesäkurssi oli menestys, ja hyvä palaute on jo poikinut runsaasti ilmoittautuneita uudelle kurssille. Osallistujat kuvasivat kurssia erittäin hauskaksi. Kolmipäiväinen kurssi oli riittävän tiivis, ja opetuksessa käytetty visuaalinen väline soveltui hyvin lapsille. Mukana on ohjelmoinnin logiikka, mutta se tarjoaa valmiita vaihtoehtoja, jolloin pisteiden ja pilkkujen ei tarvitse olla kohdallaan, kertoo lehtori Tommi Tuikka. Peruskoulun luokkalaisille suunnatulla kurssilla suunnitellaan yksi yhteinen ja yksi oma tasohyppely- tai pieni seikkailupeli. Pelihahmo luodaan itse, mutta muuten pelinkehittelyssä hyödynnetään olemassa olevia graafisia elementtejä. Valmiit pelit ladataan palvelimelle ja niitä voi pelata mobiililaitteilla. Kurssille voi tulla mukaan, vaikka ei olisi koskaan ennen tehnyt omaa peliä tai pelannut paljoakaan, Tuikka sanoo. n Teksti: Pia Tervoja JAMK ja Tekes etsivät yhdessä toimintaansa kehittäviä yrityksiä JAMK toimii seuraavina vuosina Tekesin Liideri-ohjelman kumppanina liiketoimintaansa kehittävien yritysten kartoittamisessa ja sparraamisessa. JAMKin liiketoimintayksikkö teki sopimuksen yhteistyöstä Tekesin kanssa maaliskuun alkupuolella. Tekesin Liideri-ohjelma kilpailutti valtakunnallisen aktivaattoripalvelun syksyllä 2014, ja JAMK voitti tarjouskilpailun. Tekes kaipasi rinnalleen toimijaa, joka etsii toimintaansa kehittäviä yrityksiä ja aktivoi niitä ohjelman palveluiden pariin. Teemme Tekesin kanssa seuraavan vuoden käsittävän toimintasuunnitelman, jossa sovitaan se, mitä toimia käytännössä tehdään ja millaisella toimintamallilla edetään, T&K-päällikkö Tiina Martelius- Louniala JAMKista kertoo. Liideri-ohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osallistumista tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. JAMKin yhtenä roolina on aktivoida uusia yrityksiä käynnistämään liiketoimintansa kasvattamiseen tai kansainvälistämiseen tähtääviä Tekes-hankkeita. JAMKin valmentajat myös kiertävät yrityksissä auttamassa rahoitushakemuksen tekemisessä ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisessa. Yrityksen tarvitsema asiantuntijaosaaminen voi löytyä JAMKista tai sitten sitä etsitään muualta. Kyse on valtakunnallisesta toiminnasta, joten yritykset voivat olla mistä päin Suomea tahansa, Martelius-Louniala sanoo. n Teksti: Tommi Salo PELINKEHITTÄJÄ KOULUTUKSESTA UUTTA NOSTETTA TYÖELÄMÄÄN JAMK aloittaa keväällä 2015 työttömille ja työttömyysuhan alla oleville tarkoitetun pelinkehittäjäkoulutuksen. Toista kertaa järjestettävä koulutus lähtee hyvillä ennakko-odotuksilla, sillä aikaisempi koulutus koettiin tarpeelliseksi ja kurssilaisista osa on jo perustamassa omaa pelialan yritystä. Peliala on kaiken kaikkiaan nosteessa seudullamme. Uusia yrityksiä syntyy koko ajan ja peliosuuskunta EXPA on saanut toimijat löytämään toisensa, kertoo ohjelmistotekniikan yliopettaja Jouni Huotari. Pelinkehittäjäkoulutus alkaa huhtikuussa ja kestää kahdeksan kuukautta. Koulutuksessa perehdytään pelialan yritysten liiketoimintamalleihin, yrittäjyyteen, pelialustoihin ja pelisuunnittelun eri osa-alueisiin. Ohjelmaan kuuluu myös työssäoppimista ja projektityöskentelyä. Koulutukseen otetaan 12 kurssilaista. n Teksti: Pia Tervoja

6 KYBERTURVALLISUUS 6 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI

7 Mieluummin MAHDOLLISUUS Kyberturvallisuus nähdään usein suojautumisena hyökkääjiä vastaan. Mitä jos se nähtäisiinkin uhan sijaan mahdollisuutena? Yritykset pitäisivät sitä mahdollisuutena liiketoiminnan jatkuvuuden ja kasvun varmistamiseen. Soneran paikallisjohtaja Milla Virén sanoo kyberturvallisuuden tarkoittavan Sonerassa niin oman kuin asiakkaiden häiriöttömän liiketoiminnan turvaamista. Osuuskauppa Keskimaan ICT-asiantuntija Satu Sarvi korostaa vielä liiketoiminnan jatkuvuuden tärkeyttä. Kyberturvallisuus ei ole vain yrityksen ICT-osaston asia. Organisaation on ymmärrettävä kyberturvallisuudesta huolehtimisen tärkeys koko liiketoiminnan kankuin uhka KYBERTURVALLISUUS NOUSEE ESILLE SILLOIN, KUN HYÖKKÄÄJÄT OVAT ONNISTUNEET ISKUISSAAN. UHKIEN TORJUMISEN LISÄKSI YRITYSTEN OLISI HYVÄ NÄHDÄ KYBERTURVALLISUUS MAHDOLLISUUTENA OMAN TOIMINNAN HÄIRIÖTTÖMÄÄN TURVAAMISEEN JA LIIKETOIMINNAN KASVATTAMISEEN. Tekstit Tommi Salo Kuvat Tero Takalo-Eskola ja Sonera nalta. Jos asia tuntuu vaikealta tai vieraalta yrityksen johdossa, se on helppo siirtää syrjään omalta pöydältä ja jättää ICT-osaston hoidettavaksi, Sarvi muistuttaa. Pienellä satsauksella suuria vahinkoja JAMKin IT-instituutin johtajalla Jarmo Siltasella on yksi vastaus siihen, milloin uhka muuttuu mahdollisuudeksi. Kun kyberturvallisuuden asiat ovat yrityksessä hanskassa, se on mahdollisuus. Muuten se on uhka. Kyberturvallisuuden huomioiminen tarjoaa mahdollisuuden liiketoiminnan turvaamisen lisäksi sen kehittämiseen ja uuden luomiseen. Virénin mukaan lähes kaikilla suomalaisyrityksillä on työsarkaa kyberturvallisuustekijöiden kehittämisessä. Tuhannen euron satsauksella hyökkääjä voi ajaa alas kymmenien miljoonien bisneksen, hän huomauttaa. Kehitys kulkee kyberturvallisuudessakin pääpiirteissään suurista pieniin päin. Siltanen sanoo, että rahalaitokset ja monet muut kriittiset toimijat ovat jo turvanneet toimintaansa. Kyberturvallisuus on noteerattu myös monissa isoissa yrityksissä. JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA u

8 u u Sonera osallistui yhteistyössä Keskimaan ja JAMKin kanssa tammikuussa 2015 kyberturvallisuusharjoitukseen JAMKin kyberturvallisuuden kehitysympäristössä. Siitä se vähitellen etenee pk-yrityksiin. Yhdenkään yrityksen ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Kumppaneita löytyy kyllä, Siltanen sanoo. Kuka huomaa uhan ja reagoi siihen? Milla Virén muistuttaa, ettei kyberturvallisuutta voi kuitata vain teknisillä ratkaisuilla. Tietoverkkojen käyttäjät voivat tehdä virheitä tahallaan tai vahingossa. On erittäin tärkeää harjoitella omien toimintatapojen ja -prosessien toimivuutta, Virén sanoo. Sonera, Keskimaa ja JAMK järjestivät tammikuussa 2015 kyberturvallisuusharjoituksen JAMKin kyberturvallisuuden kehitysympäristössä. Harjoituksessa Keskimaan verkkoon kohdistettiin samankaltaisia hyökkäyksiä ja uhkatilanteita kuin todellisessa verkkoympäristössä, luonnollisesti ilman vaikutuksia Keskimaan verkon toimivuuteen. Harjoituksessa pääsimme käymään läpi omia prosessejamme. Olennaista oli selvittää, miten tilanteet tunnistetaan, kuka ne huomaa ja kuinka niihin reagoidaan. Harjoitus korosti viestinnän tärkeyttä ja antoi tilannekuvan rakentamiseen uusia työkaluja, Sarvi kertoo. Kyberturvallisuusharjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 60 henkilöä. JAMKin ja Soneran ihmisten lisäksi osallistujia oli lähes kaikista S-ryhmän alueosuuskaupoista ja SOK:sta. Harjoitus oli hyvä päänavaus alueosuuskauppojen osalta. Seuraavaksi voidaan kyberturvallisuusasioissa mennä jälleen pykälää syvemmälle, Sarvi sanoo. Siltasen mukaan seuraavaa kertaa tarvitaan jokaisen toimijan kohdalla. Kyse on jatkuvasta oppimisesta. Usein ajatellaan, että harjoitus on vain kertaluonteinen tapahtuma. Kyberturvallisuutta ei saada kuntoon yhdellä kerralla, vaan seuraava harjoitus tarvitaan uudella näkökulmalla, hän korostaa. n JAMK kouluttaa yhä enemmän kyberturvallisuuden ammattilaisia JAMKin tutkinto-opiskelijat voivat nykyisin suuntautua opinnoissaan myös kyberturvallisuuteen. Ensimmäisen lukukauden yhteisten opintojen jälkeen tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmassa kyberturvallisuuden opiskelijat käyvät läpi tietoyhteiskunnan rakennuspalasia, testaavat niiden luotettavuutta ja torjuvat niihin kohdistuvia uhkia. Opiskelijat tutustuvat myös ohjelmointiin ja tietoverkkoihin turvallisuuden näkökulmasta. Osa opinnoista toteutetaan JAMKin RGCE-ympäristössä (Realistic Global Cybersecurity Environment). Tässä eristetyssä ympäristössä voidaan demonstroida laajojakin sähköisen vaikuttamisen tuottamia ongelmia tiedonsiirtoverkoille ja tietojärjestelmille vaikuttamatta reaalimaailman toimintaan. JAMKissa on voinut jo aiemmin opiskella kyberturvallisuuden ammattilaiseksi suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Tammikuun 2015 haussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa haki opiskelemaan 93 henkilöä. Opiskelijoille on varattu 20 opiskelupaikkaa. Yleinen tietoisuuden kasvu kyberuhista ja niistä julkisuudessa puhuminen ovat lisänneet kiinnostusta kyberturvallisuuden opintoihin, koulutuspäällikkö Jari Hautamäki sanoo. n JYVSECTECistä kehitetään Suomen johtavaa kyberturvallisuuskeskusta Maakuntahallitus hyväksyi tammikuussa 2015 yhteensä 1,3 miljoonan euron EU-osarahoituksen JAMKin JYVSEC- TECin kahdelle kyberturvallisuushankkeelle. Kehittämishankkeeseen suunnataan hiukan alle euroa (tukiprosentti 70) sekä kone-, laite- ja palveluinvestointeihin euroa (tukiprosentti 50). Hankkeet edistävät JYVSECTECin kehittymistä Suomen johtavaksi kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskukseksi. Kyberturvallisuus osana digitaloutta kuuluu Keski-Suomen maakuntastrategian kärkiteemoihin. JYVSECTEC (Jyväskylä Security Technology) on JAMKin IT-instituuttiin kuuluva kyberturvallisuuden tutkimus-, koulutus- ja kehityskeskus. n 8 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI

9 LYHYESTI Tiimiakatemian Ulla Luukas PALKITTIIN YHTENÄ MAAILMAN INNOVATIIVISIMMISTA JOHTAJISTA JAMKin yrittäjyyden koulutusyksikön Tiimiakatemian päävalmentaja Ulla Luukas valittiin maailman 50 innovatiivisimman johtajan joukkoon. Valinnan teki maailmanlaajuisesti toimiva organisaatio World CSR Day, joka keskittyy yritysten yhteiskuntavastuuta käsitteleviin teemoihin. Valinnan kriteereiksi tuomaristo nosti sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisun, uusien näkökulmien tuomisen organisaation ajatteluun sekä uusien konseptien luomisen, kehittämisen ja omaksumisen. Tiimiakatemiassa tuomariston vakuuttivat erityisesti muuntautumiskykyisyys sekä kyky elää vision mukaisesti. Luukas vastaanotti palkinnon helmikuun puolivälissä World CSR Day -konferenssissa Intian Mumbaissa. Oli hieno kokemus saada palkinto tapahtumassa, jossa oli osallistujia yli 80 maasta. Paikalla oli paljon yritysten edustajia, joten tapahtuma oli mielenkiintoinen liiketoiminnallisena verkostona. Tiimiakatemian tarina ja toimintamalli kiinnostavat, ja tämän matkan jälkeen Tiimiakatemian päävalmentaja Ulla Luukas. Tiimiakatemia on taas piirun verran tunnetumpi maailmalla, Luukas sanoo. Hän muistuttaa, että palkinto oli kunnianosoitus kaikille Tiimiakatemian valmentajille. n Teksti: Tommi Salo HYVÄNTEKEVÄISYYSTEMPAUKSELLA ILMAISEKSI LOIRIN KONSERTTIIN JAMKin hyvinvointialan opiskelijoiden ja OP Keski-Suomen yhteistyö avaa kymmenelle näkövammaiselle oven ilmaiseen kulttuurielämykseen. Hyvinvointialan yrittäjyyspainotteisen tiimin (Risk!) kymmenen opiskelijaa ja kymmenen näkövammaista pääsevät nauttimaan toukokuussa Jyväskylässä Loiri Legenda lavalla -konsertista. Konserttiliput lahjoitti tiimin kummina toimiva OP Keski-Suomi. Risk!-tiimin projektiopintojen yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi nousi heti alussa elämyksen mahdollistaminen sellaiselle erityisryhmälle, joka muutoin jää suurelta yleisöltä huomiotta. Keski-Suomen Näkövammaiset ry valikoitui saajaksi, koska ensimmäisen vuoden opiskelijat haluavat PETTERI KIVIMÄKI perehtyä projektiopintojensa aikana muun muassa näkövammaisten aitoon kohtaamiseen. Opiskelijat ovat tehneet kummiyrityksensä kanssa yhteistyötä esimerkiksi järjestämällä työhyvinvointiohjelmaa OP:n henkilökunnalle. Helmikuun puolivälissä Jyväskylän Laajavuoren hyvinvointitapahtumassa oli tarjolla liikuntaa ja ulkoilua. Lisäksi OP:n henkilöstölle järjestettiin tietoiskuja ja tehtävärasteja näkövammaisten elämään liittyen. Moniammatilliseen Risk!-tiimiin kuuluu 20 opiskelijaa toimintaterapian, fysioterapian, kuntouksen ohjauksen, sairaanhoidon ja sosiaalialan koulutusohjelmista. n Teksti: Tommi Salo Muutot veivät jamkilaisia Jyväskylän Lutakkoon JAMKin Tiimiakatemian tilat ovat olleet vuoden 2015 alusta lähtien Jyväskylässä Innova 1 ja Innova 2 -rakennuksissa. Myös sosiaali- ja terveysalalla tapahtui muutoksia vuoden alussa. Suurin osa yksikön toiminnasta järjestetään nyt Dynamossa Lutakossa. Jyväskylän Puistokadulla toimii muuton jälkeen ainoastaan oppimis- ja kehittämisympäristö Älykoti. Lisäksi hyvinvointiyksikön opiskelijat käyttävät liikuntatiloja Rajakadulla. Rajakadun C-siiven tilat ovat saaneet uuden ilmeen opiskelijaprojektin jälkeen. Restonomiopiskelijat uudistivat kaksi opetustilaa muun muassa kalustamalla ja sisustamalla ne sekä maalaamalla seiniä. Opetustilat ovat nyt aiempaa monikäyttöisempiä ja muunneltavampia. n Teksti: Tommi Salo Opin ovi -projekteilla terästettiin ohjausta Aikuisten koulutus- ja uraohjaus on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Suomessa puhutaan samaan aikaan työttömyyden kasvamisesta ja työelämän kohtaanto-ongelmista. Vuoden 2014 lopussa päättyi kuusivuotinen Opin ovi -hankeperhe, jossa toteutettiin 54 projektia eri puolilla Suomea. Projekteilla oli yhteinen tavoite: aikuisten ohjaamisesta vastaavien toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja toimijoiden verkostoituminen. On tärkeää, etteivät palvelut ole hajallaan vaan kaiken tiedon saa samasta paikasta. Projekteilla on voitu tiivistää rivejä ja tehdä eri toimijoiden työstä saumatonta, toteaa suunnittelija Auli Ryhänen JAMKista. Päätöksessään on myös JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun hallinnoima Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, joka kokosi Opin ovien hyviä käytäntöjä ja levitti niitä kentälle. Tiedot koottiin myös opinovi.fi-portaaliin. Koordinaatioprojektin aikana syntyi elinikäisen ohjauksen verkkolehti Elo, jolla on lähes lukijaa. Kehityimme myös verkostovalmentajina ja tästä asiantuntijuudesta syntyi kaksi verkostokoulutuskonseptia. n Teksti: Pia Tervoja

10 PELIPAITA vaihtuu tarvittaessa kauluspaitaan URHEILULIIKETOIMINTAA OPISKELLUT KEUPA HOCKEY TEAMIN KAPTEENI TANELI MAASALO PÄÄSI JO ENNEN VALMISTUMISTAAN AMMATILLISEEN TULIKOKEESEEN. MAASALO VALITTIIN JÄÄKIEKKOSEURANSA MARKKINOINTIPÄÄLLIKÖKSI, JA ENSIMMÄISENÄ TYÖLISTALLA OLI MESTIS- PAIKAN HAKUPROSESSI. Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki Keväällä 2014 Taneli Maasalo oli ison ratkaisun edessä. JAMKin tradenomiopiskelija pelasi vapaa-aikanaan kasvattajaseuransa KeuPa HT:n riveissä sellaisella menestyksellä, että joukkue ylsi jääkiekon Suomisarjan voittoon. Pienehkö seura joutui miettimään, lähteekö se hakemaan ylempää Mestis-paikkaa. Keuruulla puitteet eivät olleet parhaimmasta päästä. Seura joutui miettimään, yltääkö se vaadittavalle tasolle. Esimerkiksi seuran budjetin piti nelinkertaistua, Maasalo kertoo. Seuran toiminnanjohtaja ehdotti Maasalolle markkinointipäällikön paikkaa. Tehtävänä oli organisoida seuran myynti ja markkinointi, hankkia uusia asiakkaita ja ideoida fanituotteita. Tein samaan aikaan opinnäytetyötä JAMKiin sekä toimin Ifin myyntineuvottelijana. Halusin kuitenkin tarttua haasteeseen ja onnistuimme siinä. Asiakkaasta on pidettävä huolta JAMK ja erityisesti sen urheiluliiketoiminnan kärki olivat Taneli Maasalolle ykkösvaihtoehto opintoihin hakeutuessa. Urheiluliiketoiminta on liiketalouden koulutuksen suuntautumisvaihtoehto, jota voi opiskella sekä englanninkielisessä International Business -koulutuksessa että liiketalouden koulutuksessa. Olin pelannut pitkään jääkiekkoa ja ajattelin, että jos en voi pelaajana työllistyä, niin ainakin haluan johonkin urheiluorganisaatioon töihin. Tammikuussa 2015 tradenomiksi valmistunut Maasalo kiittää urheilukärjen opintoja. Työssään hän on voinut hyödyntää esimerkiksi tapahtumanjärjestämiseen liittyviä oppeja. Koulutuksesta on ollut hyötyä myös asiakashankinnassa ja asiakassuhteiden hoitamisessa. Pelkkä mainos kaukalon laidassa ei riitä, vaan yhteistyötä on tehtävä asiakkaan kanssa koko ajan, Maasalo toteaa. Viiden kuukauden työharjoittelujakso jääkiekkoseura JYPissä oli sekin silmiä avaava. Sain paljon oppia matkaan ja näin seuratoiminnasta sen toisenkin puolen. Vaikka Maasalo on seurassaan kahdessa eri roolissa, siitä on joskus puhtaasti hyötyäkin. Toisilta pelaajilta tulee ideoita markkinointiin, ja niistä täytyy napata parhaat kopit. Maasalon pesti KeuPa HT:ssä on määräaikainen, mutta voi kevään jälkeen jatkua vakituisena. Kun kannuksia on hankittu tarpeeksi, hän toivoo työllistyvänsä jonain päivänä isommille areenoille. Haluaisin tulevaisuudessa olla jonkin ison seuran toimitusjohtaja. n HALUAISIN TULEVAISUUDESSA OLLA JONKIN ISON SEURAN TOIMITUSJOHTAJA. TANELI MAASALO Opintojen ja jääkiekon yhteensovittaminen onnistui hyvin JAMKissa, sanoo tradenomiksi valmistunut, Keupa HT:n markkinointipäällikkö ja seuran edustusjoukkueen kapteeni Taneli Maasalo. 10 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI

11 URHEILUTRADENOMIT KEHITTÄVÄT URHEILUSEUROJA Urheiluliiketoiminta on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista maailmalla. Sama trendi on nähtävissä myös Suomessa. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia liikkumisesta ja omasta hyvinvoinnista, urheilu on suosittua viihdettä ja fanituotteissa liikkuvat isot rahat. Kun urheiluseurojen toiminnasta tulee entistä ammattimaisempaa, ne joutuvat miettimään tarkemmin liiketoimintamallejaan ja markkinointiaan. JAMK tarjoaa urheiluseuroille kehittämiskumppanuutta näihin tilanteisiin. Kehittämisyhteistyö voi olla joko maksullista asiantuntijaapua tai maksuttomia projekteja, joissa on mukana aina myös urheiluliiketoiminnan kärjen tradenomiopiskelijoita, lehtori Aila Ahonen kertoo. JAMKin asiantuntijat ovat tehneet kehittämistyötä lukuisten suomalaisseurojen kanssa. Asiakkaana on ollut myös kansainvälisiä urheiluorganisaatioita, kuten FIA. Toimeksiannot ovat liittyneet muun muassa taloudelliseen vaikuttavuuteen, asiakastyytyväisyyteen ja jäsenasioihin. Opiskelijat ovat puolestaan kehittäneet urheiluseuroille erilaisia kampanjoita. Aila Ahosen mukaan jyväskyläläiset huippuseurat ovat tunnistaneet hyvin JAMKin tarjoaman osaamisen ja osanneet hyödyntää sitä omassa toiminnassaan. Jyväskylässä on kaiken kaikkiaan hyvä draivi päällä. Kaupunki kehittää Hippoksen aluetta ja muita urheilufasiliteetteja. Täällä toimivat Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. JAMK puolestaan tarjoaa ainoana suomalaisena ammattikorkeakouluna urheiluliiketoiminnan kärkiopintoja. Opintoja suorittaa vuosittain keskimäärin 15 opiskelijaa. Valmistuneet sijoittuvat muun muassa urheiluseurojen toiminnanjohtajiksi, kuntosaliketjujen avainasiakaspäälliköiksi ja markkinointiassistenteiksi. n SPORTS LAB JYVÄSKYLÄ ON TAVOITTEELLISEN LIIKKUJAN TUKENA JAMK, Jyväskylän yliopisto ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ovat aloittaneet vuoden mittaisen kokeiluprojektin, jonka aikana aktiiviliikkujille tarjotaan erilaisia tukipalveluita Sports Lab Jyväskylä -nimen alla. Tavoitteena on kansallisesti merkittävä kokonaisuus, johon kuuluu fyysisen kunnon testausta ja valmennusta sekä fysioterapia- ja laboratoriopalveluita. Asiakkaina ovat kilpaurheilijat, tavoitteellisesti liikkuvat kuntoilijat sekä yritykset. Palveluja tarjotaan pääasiassa KIHUn tiloissa, kertoo T&K-päällikkö Kare Norvapalo JAMKista. Sports Labissa voidaan tehdä yksittäisiä kuntotestauksia tai räätälöidä pitempikestoisia kestävyyskuntokouluja esimerkiksi yritysten henkilöstölle. Palveluja tarjotaan kaikkien lajien harrastajille ilman kuntotasorajoituksia. Jyväskylässä tehdään urheilun saralla eri toimijoiden välistä yhteistyötä muissakin merkeissä. Keski-Suomen Urheiluakatemia on kilpaurheilua harrastaville opiskelijoille tarkoitettu palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämisen mahdollisimman saumattomasti. Akatemia toimii yhteistyössä alueen oppilaitosten, urheiluseurojen ja lajiliittojen kanssa. n

12 Ammattilaiset asialla CAMPUS SINFONIETTASSA MUSIIKIN OPISKELIJAT PÄÄSEVÄT MAISTAMAAN AMMATTIMAISTA ORKESTERITOIMINTAA. SUOMALAISEN MUSIIKKIKAMPUKSEN OPISKELIJOIDEN ORKESTERISSA VALMISTAUDUTAAN KONSERTTEIHIN KOVATEMPOISILLA PERIODIJAKSOILLA. Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki ja Erkki Raiski Ammattimaisuus on kaiken ydin. Sitä opiskelijat pääsevät kokemaan ja itsestään hakemaan Suomalaisen musiikkikampuksen opiskelijoiden orkesterissa. Campus Sinfonietta on avustajineen 48 hengen orkesteri, johon soittajat tulevat pääosin JAMKista ja Jyväskylän ammattiopistosta. Musiikkipedagogin tutkintoa JAMKissa opiskeleva Taru Tervamäki on ollut mukana Campus Sinfoniettassa alusta saakka. Kolmannen vuoden opiskelija on soittanut viulua 17 vuotta, 6-vuotiaasta lähtien. Hän sanoo aina olleensa kiinnostunut orkesterisoiton yhteisöllisyydestä. On tärkeää saada yhteissoittokokemusta. Orkesterikokemus on eduksi, kun opetamme musiikkipedagogeina lapsille orkesteritaitoja. Orkesterisoittamisessa huomaa oman yleismusikaalisuuden ja ohjelmistotuntemuksen parantuvan, Tervamäki tiivistää. Musiikkikampuksen osaaminen käyttöön Campus Sinfonietta aloitti toimintansa syksyllä Orkesteri teki kolme konserttia sekä lukuvuonna että Yksi edellislukuvuoden isoista esiin- tymisistä oli maakunnallinen suurproduktio, ooppera Orfeo ed Euridice. JAMKissa täytyy olla orkesteritoimintaa, ja siksi perustettiin Campus Sinfonietta. Haluamme hyödyntää musiikkikampuksen osaamista ja tarjota opiskelijoille ammattimaisen orkesterikokemuksen, päätoiminen tuntiopettaja Ritva Valoranta JAMKista taustoittaa. Päävastuu Campus Sinfoniettan toiminnasta on JAMKissa, mutta Valoranta korostaa, että kyse on koko musiikkikampuksen voimannäytöstä. Konsertteihin valmistaudutaan ensimmäisellä viikolla Jyväskylän ammattiopiston musiikin ammattilaisten johdolla. Periodijakson jälkimmäisen viikon veti kuluneena lukuvuonna ammattikapellimestari Kimmo Tullila Tampereelta. Viikossakin oppii paljon uutta. Huomaan oman soittoni kehittyneen periodiviikkojen jälkeen. Harjoituksissa on kova tempo päällä ja toiminta on ammattimaista, Tervamäki sanoo. Hän pitää periodimaista valmistautumista hyvänä tapana. Se luo sopivan paineen ja haastaa opiskelijat sitoutumaan harjoitteluun. Valoranta sanoo opiskelijoiden vastanneen todella hyvin kovaan haasteeseen. Lahjakkaat soittajat mukaan maakunnastakin Campus Sinfoniettassa soittaa JAMKin opiskelijoita ensimmäiseltä vuosikurssilta lähtien. Orkesterin nuorimmat soittajat ovat olleet yläkouluikäisiä. JAMKista orkesterissa on ollut mukana 24 opiskelijaa. Heidän lisäkseen kokoonpanossa on ollut puhallinsoittajia ammattiopistosta sekä joitakin soittajia Jyväskylän yliopistosta. Tarvittaessa mukaan on otettu myös ammattimuusikoita. Tarkoitus on, että orkesteri palvelisi jatkossa koko Keski-Suomea. 12 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI

13 Lahjakkaimmat soittajat voisivat päästä mukaan Jyväskylän ulkopuoleltakin, orkesterin intendenttinä toimiva Valoranta kertoo. Hän sanoo Campus Sinfoniettan toiminnan pohjautuvan jatkossakin muutamiin intensiivisiin periodijaksoihin. Keväällä 2015 valmistellaan jo jatkoa orkesteritoimintaan tulevalle syksylle. Kolme periodia lukuvuodessa on maksimi. Periodijaksot ja niihin valmistautuminen on kovaa työtä ohjelmiston suunnittelusta ja kasaamisesta nuottien tilaamiseen ja kopioimiseen. Toisaalta juuri tätä varten Campus Sinfonietta perustettiinkin. Houkuttelemaan musiikin opiskelijat ammattimaisten muusikoiden orkesterimaailmaan. n JAMKissa opiskeleva Taru Tervamäki (yläkuvassa) on soittanut viulua viimeiset 17 vuotta. Hän on ollut mukana alusta asti Campus Sinfoniettassa. Suomalaisen musiikkikampuksen opiskelijoiden orkesteri valmistautui syksyn 2014 harjoitusperiodilla tulevaan konserttiin. Opiskelijat nousevat lavalle Jyväskylä Sinfonian konserteissa JAMKin musiikin opiskelijat saavat lisäoppia, kun uusia yhteistyömuotoja viritellään Jyväskylä Sinfonian kanssa. Neljä opiskelijaa esiintyy Sinfonian konsertin solisteina 15. huhtikuuta. Tämä avaa opiskelijoille hienon mahdollisuuden soittaa ammattimuusikoiden säestämänä. Myös syyskuussa 2015 JAMKin musiikin koulutuksen jousisoittajia on mukana soittamassa Jyväskylä Sinfonian konsertissa. Musiikin opiskelijat pääsevät harjoittamaan orkesterisoittoa ammattimuusikoiden kanssa samaan pulttiin, jolloin mestari-kisälli-malli toteutuu parhaimmillaan, koulutuspäällikkö Eva Halme sanoo. Lisäksi suunnitteilla on Sinfonian alttoviulisti Grigory Tsyganovin mestarikurssi jousisoittajille, jotka valmentautuvat orkesterimuusikon tehtäviin. Tällainen yhteistyö on opiskelijoille äärettömän tärkeää heidän kehittäessään muusikkouttaan, Halme korostaa. n

14 Maamassojen kierrättämisellä MILJOONASÄÄSTÖT SUOMI KULKEE MAAMASSOJEN KIERRÄTYKSESSÄ JÄLKIJUNASSA, VAIKKA KIERRÄTYKSELLÄ JA UUSIOKÄYTÖLLÄ OLISI MAHDOLLISTA SÄÄSTÄÄ SUURIA SUMMIA. JAMK ON MUKANA KEHITTÄMISTYÖSSÄ, JONKA TAVOITTEENA ON LISÄTÄ RESURSSIVIISAUTTA MAANSIIRTO- TOIMINNASSA. Teksti ja kuvat Pasi Rahikainen Suomessa käytetään kiviaineksia, eli soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja sepeliä, noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Pelkästään julkisessa rakentamisessa käytetään maa-aineksia yhden kuorma-autollisen verran jokaista asukasta kohti vuodessa. Määrä on Euroopan korkeimpia. Tämä johtuu siitä, että Suomi on asukaslukuunsa nähden laaja maa ja meillä on kattava tieverkosto. Maamassojen kierrätys on Suomessa kuitenkin vähäistä. Kierrätyksen määrä kaikesta käytetystä kiviaineksesta on noin yhden prosentin luokkaa. Toisessa ääripäässä on Saksa, missä käytetään lähes pelkästään kierrätys- ja uusiomateriaaleja. Saksassa kiviaineksesta hyödynnetään jopa 95 prosenttia uudelleen, eli läjitykseen päätyy vain viisi prosenttia. Maamassojen hallinnan järkeistämisellä olisi mittavat taloudelliset vaikutukset. Maamassojen hinnasta 90 prosenttia on kuljetuskustannuksia, ja tulevaisuudessa maamassoja joudutaan kuljettamaan loppusijoitettavaksi entistä kauemmaksi. Jyväskylän kaupungin vuo- sittaiset kuljetuskustannukset ovat noin 1,3 miljoonaa euroa. Kuljetuksia järkeistämällä sekä uusiokäyttöä ja kierrätystä lisäämällä voitaisiin summasta säästää kymmeniä prosentteja. Massainfo on oiva työkalu Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra käynnisti Jyväskylän kaupungin kanssa Kohti resurssiviisautta -hankkeen keväällä Avoimen ideakilpailun kautta valittiin jatkokehitykseen 15 ideaa, joista muutama eteni pilottivaiheeseen. Yksi piloteista oli Jyväskylän kaupungin ideoima verkossa toimiva maa-aineshallinnan tietopalvelujärjestelmä, Massainfo, jota Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ollut kehittämässä yhdessä kaupungin kanssa. Järjestelmä perustuu Controla Oy:n kokeilussa tekemään vaatimusmäärittelyyn. Massainfo oli tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 alussa, mutta se ei ole toteutunut suunnitellussa aikataulussa. Tämä johtuu siitä, että Sitran periaatteiden Pelkästään julkisen sektorin rakentamisessa kuljetetaan rekkakuormallinen maa-aineksia jokaista suomalaista kohden. Suomessa käytetään vuosittain 100 miljoonaa tonnia soraa, hiekkaa, kalliomursketta ja sepeleitä. Maamassojen hinnasta 90 prosenttia koostuu kuljetuskustannuksista. 14 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI

15 Massainfo voidaan rakentaa Jyväskylässä käytössä olevan karttajärjestelmän päälle, joten se on mahdollista ottaa käyttöön varsin nopeasti, toteaa projektipäällikkö Kirsi Knuuttila. mukaisesti järjestelmän piti perustua avoimeen lähdekoodiin. Yksikään järjestelmätoimittaja ei kuitenkaan ollut tähän valmis tarkoitukseen varatulla rahasummalla. Tämän vuoksi Sitra vetäytyi rahoituksesta ja investointivastuu siirtyi Jyväskylän kaupungille. Massainfo voidaan rakentaa Jyväskylässä käytössä olevan karttajärjestelmän päälle, joten se on mahdollista ottaa käyttöön varsin nopeasti, kunhan kaupunki tekee investointipäätöksen. Suurin osa suunnittelutyöstä on jo tehty, toteaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Kirsi Knuuttila. Toimijat saman pöydän ääreen Vaikka Massainfo viivästyykin, maamassojen tehokkaamman hallinnan kehittämistyö jatkuu. Knuuttilan mukaan JAMKin rooli kehittämisessä on toimia katalyyttinä, joka pyrkii saamaan eri tahot toimimaan yhdessä oikeaan suuntaan. Yksi työkalu on viime marraskuussa aloittanut Keski-Suomen maarakennustyöryhmä, joka on kokoontunut jo kahdesti. Vastaava käytäntö Tampereen seudulla on lisännyt eri tahojen yhteistyötä. Maarakennustyöryhmässä ovat mukana kuntien, yritysten, oppilaitosten ja eri viranomaisten edustajat. Tapaamisissa käydään vapaata keskustelua eri osapuolia kiinnostavista asioista, Knuuttila sanoo. Jotta maamassojen kierrätystä voidaan kehittää, on tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä parannettava. Tilaajien rooli on keskeinen kierrätys- ja uusiomateriaalien käytön lisäämisessä. Siksi suunnittelijat tarvitsevat parempaa tietoa eri materiaalien ominaisuuksista ja mahdollisista käyttökohteista. Myös viranomaispäätöksiä pitää yhtenäistää. Viranomaispäätökset nojautuvat lakeihin ja niiden tulkintaohjeisiin. Eri lakien tavoitteet ja perustelut voivat olla ristiriitaisia. Siksi päätös voi olla samankaltaisissa asioissa erilainen. Selkeämmät tulkintaohjeet voisivat johtaa tarkoituksenmukaisempaan päätöksentekoon ilman, että lakeja tarvitsee muuttaa, Knuuttila muistuttaa. n Jyväskylän kaupungin kuljetuskustannukset ovat 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kilometri maantietä syntyy tonnista kiviaineksia Yhteen kerrostaloasuntoon kuluu 100 tonnia kiveä, omakotitaloon 3 4 kertaa enemmän. Peli- ja urheilukenttien päällysteisiin kiveä menee arviolta tonnia vuodessa. 15

16 UUSI TUTKINTO, LISÄKOULUTUSTA VAI PIENTÄ OSAAMISEN PÄIVITYSTÄ? JAMK TARJOAA AIKUISILLE MONIA VAIHTOEHTOJA JATKAA OPINTOJA TAI SUUNNATA KOKONAAN UUDELLE URALLE. JAMKISSA VOI OPISKELLA ESIMERKIKSI AMK- TAI YLEMMÄN AMK-TUTKINNON VAIKKAPA TYÖN OHESSA TAI SUORITTAA ERI ALOJEN TÄYDENNYSKOULUTUKSIA. KEVYT PÄIV KOKONAAN U Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki Helmikuussa järjestetty Uralla eteenpäin -aikuiskoulutusilta oli tarkoitettu niille aikuisille, jotka haaveilevat elämänmuutoksesta haluavat vaikkapa vaihtaa alaa tai edetä urallaan. Tapahtumasta sai käytännön vinkkejä siihen, miten haaveet voi toteuttaa käytännössä. Tietoiskuissa JAMKin opiskelijat Anna Johnson-Ferguson ja Nina Kaari kertoivat omia kokemuksiaan opiskelusta aikuisiällä. Lisäksi uraohjauspisteillä esittäytyivät JAMKin eri koulutusalat ja henkilökunnalta oli mahdollisuus kysyä esimerkiksi siitä, miten opinnot sujuvat työn ohessa tai mitkä alat työllistävät tulevaisuudessa. Ensimmäistä kertaa järjestetty aikuiskoulutusilta herätti mielenkiintoa. Tilaisuudessa kävi noin 200 osallistujaa. Tapahtumalle oli selvästi kysyntää, sillä odotimme tilaisuuteen noin sataa kävijää, kertoo markkinointisuunnittelija Leena Suomi. JAMK.fi-asiakaslehti teki pikagallupin neljälle tilaisuuteen osallistuneelle. Millainen on heidän aikaisempi koulutustaustansa? Mitä he tulivat hakemaan tapahtumasta ja millainen koulutus heillä oli suunnitelmissa? n Kirsi Hämäläinen, 43 Olen koulutukseltani koulunkäynninohjaaja. Sitä ennen olen opiskellut parturi-kampaajaksi. Mietin, uskaltaisiko sitä vielä tämän ikäisenä lähteä opiskelemaan. Tarvitsen tietoa siitä, miten aikuisena onnistuu arjen ja opintojen yhteensovittaminen, ja millaista rahoitusta opintoihin voi saada. Minua kiinnostaisi opiskella sosiaali- ja terveysalaa, mutta en vielä tiedä, löytyykö siltä puolelta täydennyskoulutuskursseja. Toisaalta koulutus voi olla myös tutkintoon tähtäävää. Lisätietoja: Krista Skantz, 23 Olen suorittanut sähköalan perustutkinnon vuonna Vuonna 2013 suoritin visuaalisen markkinoijan tutkinnon Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa Äänekoskella. Etsin parhaillaan uutta työpaikkaa ja tulin hakemaan aikuiskoulutusillasta vinkkejä työnhakuun. Samalla mietin myös uusia opintoja. Mielenkiintoisia opiskelualoja voisivat olla liiketalous ja markkinointi. Olen avoin erilaisille vaihtoehdoille. Koulutus voi olla tutkintoon johtavaa tai sitten jotain lyhyempiä opintoja. 16 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI

17 ITYS vai USI AMMATTI? Eetu Juvonen, 34 Olen suorittanut 1990-luvun lopulla koneistuksen perustutkinnon. Lisäksi työnantajani on tarjonnut erilaisia lyhyitä koulutuksia. Tällä hetkellä työskentelen hissiasentajana Koneella. Olen ollut töissä 15-vuotiaasta asti ja voisin jo jakaa tietotaitoani muillekin. Olen täällä selvittämässä, millaiset ovat mahdollisuuteni jatkaa eteenpäin tällä koulutuspohjalla. Miksei jatkokoulutus voisi olla opettajaopintojakin, mutta riittäneekö niihin asti potkua. Olen avoin eri vaihtoehdoille ja toivon, että tämä tilaisuus avaisi lisää silmiä. Jotain uutta aloitan joka tapauksessa. Markku Tiihonen, 42 Valmistuin kaksi vuotta sitten JAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ja toimin nyt painoviestinnän opettajana Jyväskylän ammattiopistossa. Mielestäni uuden oppiminen on aina ihanaa, mutta toisaalta opintoihin kannustaa se, ettei vakinaista virkaa saa ilman ammattikorkeakoulututkintoa. Ja ainahan täytyy olla takaportti, jos työt joskus loppuvat. Uusi koulutus voisi löytyä joltakin soveltavalta alalta, ettei vanha koulutus menisi hukkaan. Olen kiinnostunut tutkinnoista, joita voi opiskella monimuotokoulutuksena. Täältä haen tietoa aikuisopiskelijan tuista ja siitä, onko opiskelu ylipäätään taloudellisesti mahdollista

18 Uuden oppiminen on nautinnollista NÄEN KOULUTUKSET VOIMAVARANA, JOILLA TÄYDENNÄN OMAA RESURSSIPANKKIANI, SANOO AIKUISOPISKELIJA JA POHJOISEN KESKI-SUOMEN AMMATTIOPISTON TUNTIOPETTAJA LAYLA AHONEN. HÄN ON EHTINYT TEHDÄ YHDESSÄ VUODESSA ENEMMÄN AIKUISKOULUTUKSEN OPINTOJA KUIN USEIMMAT KOKO URANSA AIKANA. Tekstit Pia Tervoja Kuva Petteri Kivimäki Aikuisopiskelijalle ajankäytön suunnittelu on erityisen tärkeää. Opinnoille, työlle, perheelle ja palautumiselle on löydettävä oma aikansa, sanoo äänekoskelainen Layla Ahonen. 18 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI

19 Äänekoskelainen Layla Ahonen urakoi vuonna 2014 enemmän aikuiskoulutuksen opintoja kuin moni koko elämänsä aikana. Todistuksia sateli niin Jyväskylän ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskursseilta kuin JAMKin Avoimen ammattikorkeakoulun puolelta. Joukkoon mahtuivat myös Generatorin yrittäjyysopinnot ja liuta JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun kursseja. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston tuntiopettajalle koulutukset ovat keino täydentää omaa resurssipankkia. Uuden oppiminen tuntuu myös innostavalta. Nykyisin puhutaan flow-kokemuksesta. Koen opiskelun tuovan nautintoa etenkin siinä vaiheessa, kun suoritukset on tehty ja olen saanut niistä palautteen, Ahonen kuvailee. Ajanhallinta tärkeää aikuisopiskelijalle Opettajana Ahonen tietää, ettei motivaatio opiskeluun synny automaattisesti. Nuorille opiskelijoilleen hän haluaa antaa eväitä innostumiseen. Opintojen kautta hän etsii myös työkaluja siihen, miten verkko-opintoja kehitetään niin, että ne soveltuvat erilaisille oppijoille. Itselläni on lukihäiriö ja pidän tärkeänä sitä, että jokainen saa opinnoistaan kaiken tarpeellisen irti. Suoritin viime vuonna kursseja myös monikulttuurisuuteen liittyen. Niillekin opiskelijoille, joilla suomi ei ole ensimmäinen kieli tulee tarjota selkeitä verkko-opintoja. Omien yrittäjyysopintojen avulla Ahonen haluaa kannustaa nuoria löytämään esimerkiksi tiimiyrittäjyyden mahdollisuuden. Maaseudulla myös internet voi tarjota paikan yrittäjyydelle. Layla Ahosen takataskussa on monta tutkintoa ja ammattia. Ensimmäinen tutkinto on kaupalliselta alalta. Työvuosien aikana hän ajoi itsensä burn outiin, mutta oppi kuuntelemaan varoitusmerkkejä ja löytämään keinoja palautumiseen muun muassa luonnossa liikkumisesta. Vinkkinä tuleville aikuisopiskelijoille Ahonen korostaa ajanhallinnan tärkeyttä. Ajankäytön suunnittelua olisi hyvä tehdä jo ennen opintoja. Jos taas opintojen aikana tulee tiukka paikka, kannattaa aina neuvotella opettajan kanssa aikataulujen joustoista. Ahonen kiittelee JAMKin tarjoamia monimuotoopintoja, jotka niveltyvät aikuisopiskelijan arkeen. Webinaarit eli verkkoseminaarit mahdollistavat opintojen suorittamisen kotoa käsin, jolloin aikaa ei kulu matkustamiseen. Opettajaopinnoissa vapaasti valittavia kursseja voi valikoida myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen yhteisestä VirtuaaliAMKista. Opintojen suhteen Ahonen ei aio jäähdytellä. Suunnitelmissa on jatkaa jossain vaiheessa tradenomiksi Tiimiakatemiassa tai tehdä jokin muu tutkinto. Ajattelen, että olen hieman yli 50-vuotiaana parhaassa iässä ja minulla on puhtia jäljellä. n Täydennyskoulutuksesta uutta intoa ja osaamista JAMK tarjoaa aikuisille täydennyskoulutusta monenlaisiin elämäntilanteisiin. Lyhimmillään koulutukset ovat muutaman päivän ja muutaman opintopisteen ammatillisia täydennyskoulutuskursseja, jotka voi suorittaa esimerkiksi viikonlopun aikana. Aikuisopiskelijalle soveltuvat myös JAMKin Avoimen AMK:n opinnot, joista osan voi suorittaa myös verkossa. Pitempiaikaista sitoutumista vaativat sen sijaan erikoistumis- ja korkeakouludiplomikoulutukset. Erikoistumiskoulutukset koostuvat ammatillisista ydinopinnoista ja kehittämistoiminnasta ja -hankkeista. Oppimistehtävät ja kehittämishanke liitetään kiinteästi oman työn kehittämiseen. Korkeakouludiplomi on uudenlainen opintopisteen kokonaisuus, jonka suorittaminen kestää noin 1,5 vuotta. Korkeakouludiplomit ovat tutkintojen osista muodostettuja täsmäkoulutuksia, jotka ovat kaikille avoimia ilman pohjakoulutusta. Korkeakouludiplomin avulla voi täydentää osaamistaan ja hankkia täysin uutta osaamista. JAMK vastaa ainoana korkeakouluna uudentyyppisen koulutuksen pilotoimisesta vuosina JAMK järjestää aikuisille myös työvoimapoliittista koulutusta. n Lisätietoja: Asiakaskysely: Kouluttajan asiantuntemus on tärkeä valintaperuste Digitalisaatio, uudet teknologiat ja työelämän rakennemuutokset kasvattavat aikuis- ja täydennyskoulutuksen volyymia lähivuosina. JAMKin markkinointipäällikön Heli Toivolan mukaan työelämän muutoksilla on vaikutuksensa myös koulutuksen tarjontaan. Selvitimme laajalla kyselyllä JAMKin tulevaisuuden asiakkaan tarpeita ja toiveita. Kyselyn mukaan asiakkaat haluavat sekä räätälöityjä että valmiiksi paketoituja koulutuksia. Opintoja halutaan tehdä työn ohessa ja osittain myös verkossa. Koulutusvaihtoehtoja pohtiessaan asiakkaat haluavat entistä enemmän ohjausta ja tietoa valinnan tueksi. Asiakkaille on myös tärkeää tietää, millainen on kouluttajien asiantuntemus ja käytännön työelämän tuntemus. Kyselyn mukaan asiakkaista valtaosa on kiinnostunut esimies- ja johtamistaitojen kehittämisestä. Myös alakohtaiseen substanssiosaamiseen ja uusiin teknologioihin tarvitaan lisäkoulutusta kuten myös vuorovaikutus- ja ryhmätaitoihin. Tärkeimmät syyt hakeutua koulutukseen ovat oman asiantuntijuuden ja osaamisen kehittäminen, henkilökohtainen kiinnostus sekä muodolliset pätevyysvaatimukset. n

20 EGYPTIN TULIAISIA PARHAIMMILLAAN KANSAINVÄLISET KEHITTÄMISHANKKEET HYÖDYTTÄVÄT AIDOSTI KOHDEMAATA, MUTTA MYÖS HANKKEEN TOTEUTTAJIA. JAMKIN KOORDINOIMA LAAJA KOULUTUSJÄRJESTELMÄN JA -SISÄLTÖJEN KEHITTÄMISEEN TÄHTÄÄVÄ TWINNING-HANKE EGYPTISSÄ ON TÄSTÄ HYVÄ ESIMERKKI. Teksti Ismo Myllylä Kuvat Jussi Halttunen Egyptissä on paljon äärimmäistä köyhyyttä, lukutaidottomuutta ja sisäisiä ristiriitoja, mutta toisaalta paljon osaamista ja pitkä sivistyshistoria. Maassa on myös kova halu uudistaa ja kehittää koulutusta ja koulutusjärjestelmää, jotta lähes 90 miljoonan egyptiläisen voimavarat saataisiin paremmin käyttöön. Yksi keino on ollut vuonna 2013 käynnistynyt ja syksyllä 2015 päättyvä Twinning-hanke, jota JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu koordinoi. Twinninghankkeet ovat EU:n rahoittamaa kumppanuustoimintaa EU:n lähialueiden kanssa, ja niillä pyritään kohdemaiden hallinnon ja lainsäädännön kehittämiseen. Yhdessä Saksan kanssa toteutettava hanke on sisällöllisesti etenevä kehittämiskokonaisuus, jonka tuella egyptiläiset kehittävät koko koulutusjärjestelmäänsä ja sen arvioinnista vastaavan viraston NAQAAE:n toimintaa. Pääpaino on arviointijärjestelmän kehittämisessä ja organisoinnissa, mutta kiinnostuksen kohteena on myös koulutuksen sisältö. Kehittämiseen on kuulunut lainsäädäntöä, organisaation rakennetta, toimintakulttuuria ja arviointiosaamiskoulutusta. Samoin on selvitetty modernien opettajuuden työkalujen hyödyntämismahdollisuuksia, hankkeen projektipäällikkö Heikki K. Lyytinen toteaa. Suomalaiset ja saksalaiset asiantuntijat tukevat kehittämisprosessia paikan päällä tapahtuvilla viikon mittaisilla missioilla. Niiden aikana tavataan egyptiläisiä asiantuntijoita neuvotteluissa, työpajoissa ja seminaareissa, joissa suunnitellaan yhdessä viraston toiminnan kehittämistä tai koulutetaan paikallista henkilöstöä ja arvioijia. Toisaalta egyptiläiset ovat käyneet opintojaksoilla Euroopassa, kuten Jyväskylässä syksyllä 2014 Lupaavia tuloksia Suomesta hankkeeseen on osallistunut asiantuntijoita opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista sekä JAMKista. Saksassa ke- hittämispartnerina on DAAD (Deutscher Akademischer Austausch Dienst). JAMKista mission Egyptiin tekivät viimeksi opettajankoulutuspäällikkö Harri Keurulainen ja koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen helmikuun lopulla. Tarkkailimme ennen kaikkea sitä, miten arvioijina toimivia yliopistojen johtohenkilöitä koulutettiin. Koulutusote oli minusta moderni, mutta todellinen haaste on varmasti siinä, miten he osaavat viedä asioita eteenpäin omissa organisaatioissaan. Muun muassa tähän pystymme tarjoamaan näkökulmia, kun menemme Egyptiin uudelleen, Keurulainen toteaa. Hankkeen etenemistä varmistaa Kairossa suomalainen RTA eli paikallinen neuvonantaja. Hän avustaa projektin EU-osapuolia hankkeen toteutuksessa yhteistyössä NAQAAE:n johdon ja asiantuntijoiden kanssa. Tehtävää on hoitanut viime syksystä lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Reijo Aholainen. Etenkin tämän vuoden puolella hankkeeseen liittyvät työt ovat edenneet hyvin. Välillähän hanke oli lähes keskeytyksissä Egyptin levottomuuksien ja henkilövaihdosten takia. Suuri merkitys on sillä, että NAQAAE:n uusi johtaja tohtori Youhansen Eid tukee hanketta kaikin voimin, hän kertoo. Lyytinen lisää, että 2 3 vuotta on lyhyt aika viedä eteenpäin näin suurta kokonaisuutta. Hän on kuitenkin luottavainen. Uskon, että olemme pystyneet antamaan Egyptille monipuolisen kuvan siitä, miten Saksassa ja Suomessa eri tasojen koulutusta ja sen arviointia on toteutettu. Olennaista on tietenkin herättää ajatuksia, miten tätä tietoa voidaan hyödyntää ja jalostaa Egyptin tarpeisiin, hän toteaa. Hyötyä Suomelle ja JAMKille Hankkeen hyödyt eivät rajoitu pelkästään Egyptiin. Myös Suomi ja JAMK ovat hyötyneet hankkeesta. 20 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI