HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2016"

Transkriptio

1 HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2016 Hyrynsalmi, KH Hyrynsalmi, KV

2 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan talousarvio ja -suunnitelma on valtuuston tahto siitä, miten kunnan käytössä olevat resurssit jaetaan ja mitä palveluita niillä kunnan lakisääteisten palveluiden lisäksi tuotetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan kestävästi myös tulevaisuudessa. Kuntalain mukaan kunnan talous on voitava tasapainottaa ja mahdolliset alijäämät kattaa suunnittelukautena tai muussa tapauksessa vaaditaan erityinen toimenpideohjelma asian korjaamiseksi pidemmällä aikavälillä. Hyrynsalmen kunnalle tehtiin suunnitelma alijäämien kattamiseksi jo edellisellä valtuustokaudella. Suunnitelmaa on tarkistettu vuosittain ja tehokkaalla menokurilla ja verojen sekä maksujen korotuksilla talous saatiinkin ylijäämäisesi vuosina 2009 ja 2010, mutta vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätökset olivat taas alijäämäisiä, koska Kainuun maakunta -kuntayhtymän kulut kasvoivat ja kuntayhtymä teki Hyrynsalmen osalta lähes 0,9 M :n alijäämät. Alijäämien kertyminen jatkuu myös uudessa sote-kuntayhtymässä sellaisella tahdilla, että kuntatalouden tervehdyttämisohjelmaa joudutaan jatkamaan tällä hetkellä aina vuoteen 2020 saakka. Kunnan taloudellinen liikkumavara on siis erittäin pieni eikä kestäviä rakenteellisia keinoja tilanteen korjaamiseksi ole löydetty. Näistä syistä vuoden 2014 talousarviota on mahdoton saada tasapainoiseksi edes päätetyillä uusilla veronkorotuksilla ja huomattavilla kululeikkauksilla alijäämä kasvaa hieman, noin 0,3 M. Kunta on maksanut velkoja viime vuosina tehokkaasti pois ja näin velkamäärä on saatu selvästi alle koko maan keskimääräisen. Vuoden 2012 suuri investointiohjelma, erityisesti Nivan koulun perusparannus vuonna 2012 ja osittain myös vuonna 2013, on nostanut velan määrää tilapäisesti. Paikallista kehittämistä on tuettu ja tuetaan myös talousarviovuonna harkitulla, strategisella, kehittämishanketoiminnalla. Tärkeimpänä on edelleen matkailun (Suomen ensimmäiset Lomakotimessut 2014) ja työllisyyden edistäminen sekä yrittäjyyden tukeminen. Hyrynsalmen kunnan tuottamia palveluja joudutaan karsimaan suunnitelmakaudella, vaikka palvelutarve ei vähene väestön vähentyessä, sillä ikärakenne tulee edelleen vanhenemaan muuttotappioalueelle tyypilliseen tapaan. Vaativaan palvelutarpeeseen pystyttäneen kuitenkin vastaamaan yhdessä uusien kuntayhtymien kanssa, joista erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut vievät entistä suuremman osan kunnan taloudellisesta liikkumavarasta. Valtakunnallinen kuntarakenneuudistus avaa uuden vaiheen tulevalla suunnittelukaudella, kun kuntaliitosvaihtoehtoja selvitetään sekä yhdessä lähes koko Kainuun että erityisesti Suomussalmen kunnan kanssa. Tämä prosessi voi avata aivan uusia strategisia yhteistyökuvioita. Heimo Keränen 1

3 Sisällys Kunnanjohtajan katsaus 1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Hyrynsalmi alueena ja kuntana Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia Organisaatio ja johtaminen Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma vuoteen Tulo- ja menoperusteet Henkilöstösuunnitelma Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuoteen Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Käyttötalouden yleiskuva Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vastuualueittain Investoinnit 60 LIITTEET: Liite 1 Avustukset vuonna 2014 Liite 2 Talousarvioasetelma Liite 3 Kiinteistö Oy Ahmahakan talousarvio ja taloussuunnitelma 2014 Liite 4 Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Liite 5 Asunto Oy Kiviöntaidon talousarvio vuodelle 2014 Liite 6 Vesi-Mega Oy:n talousarvio 2

4 1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Suomen kansantalouden lähes yhtämittainen yli 15 vuoden talouden kasvuputki taittui syksyllä 2008 eikä talous ole tämän jälkeen vakautunut. Valtion rahoitusalijäämä tulee jatkumaan koko suunnittelukauden, mikä heijastuu myös kuntatalouteen. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristivät kuntien taloutta jo vuonna 2012 ja erityisesti vuonna Sama kehitystrendi jatkuu myös vuonna 2014, ja koko suunnittelukauden vuoteen Suomen talouden rakenne ja väestön jatkuva ikääntyminen, erityisesti muuttotappioalueilla, heikentää myös aluetaloutta, mikä näkyy alueiden välisissä verotuloeroissa, joita valtionosuusleikkaukset kärjistävät. Talouskasvun pohja ja työllisyystilanne on siis epävakaa jatkossa erityisesti syrjäisillä, maaseutumaisilla alueilla. Tämä luo erittäin haasteellisen lähtökohdan myös Hyrynsalmen kunnan talouden kehitykselle ja talouden hallinnalle suunnittelukaudella Kunnissa on siis reagoitu edellä mainittuun tilanteeseen veroja korottamalla. Valtaosa kunnista korottaa tuloveroja vuodeksi Hyrynsalmen kunta on päättänyt nostaa tuloveroprosentin 21,75:een ja tarkistaa myös hieman kiinteistöveroprosentteja ylöspäin. Kuntapalvelut hoidetaan peruskunnan ja muun kuntakonsernin kanssa yhteistyössä. On myös huomattava, että Kainuun maakunta -kuntayhtymään kertynyt alijäämä on kokonaisuudessaan maksettu kuluvana vuonna kokeilukauden päätyttyä. 1.2 Hyrynsalmi alueena ja kuntana Alue- ja väestö Hyrynsalmi on laaja (1520 km²), mutta väestöltään suhteellisen pieni ja harvaan asuttu (n. 1,8 asukasta/ maapinta-ala, km²) maaseutumainen kunta, joka kuuluu 3

5 aluekehitykseltään erittäin haasteelliseen Kehys-Kainuun seutukuntaan ja Kainuun maakuntaan. Hyrynsalmi luokitellaan harvan asutuksensa perusteella kuntiin, jotka on saanut korotettua valtionosuutta vuoden 2011 alusta lähtien, mikä on helpottanut hieman kuntatalouden hallintaa. Hyrynsalmen väestöllinen kehitys ja suhteellinen taloudellinen kehitys on ollut maamme heikoimpia koko 2000-luvun ajan. Syntyvyys on ollut alhaisempi kuin kuolleisuus ja muuttotase negatiivinen, aina 1960-luvulta lähtien. Korkeasta työttömyydestä ja lähellä sijaitsevien opiskelupaikkojen vähäisyydestä johtuen ennen kaikkea nuoret ovat lähteneet alueelta. Koulutuspaikkojen puute ja yksipuolinen työpaikkarakenne ovat johtaneet nuorten muuttoliikkeen kautta suhteelliseen alhaiseen koulutusasteeseen ja väestön ikärakenteen vanhenemiseen. Työikäisten poismuuttoa pitää yllä Hyrynsalmella korkea työttömyys, joka on sitkeästi korkeammalla kuin Kainuussa keskimäärin. Väestön ikärakenne on Hyrynsalmella vanhusvoittoinen ja sairastavuus maan korkeimpia. Hyrynsalmen väestömäärä on ollut vähenevä jo yli 40 vuoden ajan, ja se on alle puolittunut 60-luvulta. Negatiivisen muuttotaseen lisäksi viimeisen 10 vuoden aikana Hyrynsalmella on kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden ollut lähes kaksinkertainen. Aivan viime vuosina muuton kautta menetettävä väestötappio on pienentynyt, mikä johtuu muuttoaktiivisten ikäluokkien pienenemisestä. Muuttoliikkeen kautta tapahtuva väestön menetys on suurinta vuotiaissa. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kunta saa juuri eläkeikään tulevassa tai tulleessa ikäryhmässä. Eläkkeensaajia Hyrynsalmella on noin 43 % väestöstä (koko maassa noin 25 %). Etenkin iäkkäämpien, yli 84-vuotiaiden, määrä kasvaa Hyrynsalmella suhteellisen nopeasti, mikä aiheuttaa myös jatkossa paineita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille. Vuoden 2012 lopussa hyrynsalmelaisia oli 2602 ja vuoden 2013 syyskuun lopussa 2575, vuoden lopussa väestö lienee 2565 ja vuoden 2014 lopussa Väestön muutokset ovat siis olleet suhteellisen suuria ja nopeita. Viimeisin tilastokeskuksen trendiennuste on Hyrynsalmen osalta aiempia ennusteita hieman valoisampi: se ennustaa väkiluvun vähenemisen hidastuvan pitkällä aikavälillä. Väkiluku lienee suunnittelukauden (vuoden 2016) lopussa noin Väestön ikärakenne vaikutta kunnan palvelurakenteeseen siten, että koulupalveluiden tarve vähenee ja vastaavasti vanhuspalvelujen tarve lisääntyy. Asukasluvun laskun lisäksi siis kunnan väestön ikärakenne muuttuu raskaammaksi (huollettavien määrä suhteessa huoltajiin, siis huoltosuhde oli vuonna 2011 Hyrynsalmella 2,15; Kainuussa 1,64 ja koko maassa 1,29). Tämä muodostaa siis yleensä haasteellisen kehittämisympäristön ja myös vaativan kunnallisten palvelujen järjestämisympäristön. Aluerakenteen luonne myös muuttuu, kun väestö vähenee ja asutus edelleen erityisesti maaseutualueella harvenee. Tämä luo paineita erityisesti maaseutualueiden palvelujen järjestämiseen tehokkaasti. Asutusrakenteen harvenemista on hieman kompensoinut vapaa-ajan rakentaminen. Kesämökkien lukumäärän ja matkailun kasvun ansiosta kaupallisten palveluiden tarve ja tarjonta alueella on säilynyt lähes entisellään. Kunta on itsekin tukenut kehitystä maan hankinnalla ja kaavoituksella. Esimerkiksi kesämökkien määrä on kasavanut viimeisen 20 vuoden aikana noin kaksinkertai- 4

6 seksi vuoden 2012 lopussa kunnassa oli 673 kesämökkiä, mikä on yli puolet kunnan asuntokunnista, joita oli Erityisesti vuoden 2013 aikana rakennetaan runsaasti, 37 vapaa-ajan asuntoa, Ukkohallan keväällä 2014 vietettäville Lomakotimessuille. Työvoima ja elinkeinorakenne Hyrynsalmen elinkeinorakennetta leimaa suhteellisen suuri alkutuotannon osuus, pieni jalostussektorin osuus ja suuri palvelujen osuus (erityisesti julkisten palvelujen osalta). Viime vuosina alueen työpaikkojen määrällinen taso (vuonna kappaletta) on kuitenkin säilynyt suhteellisen vakaana. Myös maatilojen lukumäärä ja erityisesti sen perusta, maidontuotanto, on säilynyt merkittävän korkeana, vaikka tilojen määrällinen trendi onkin ollut hitaasti vähenevä. Hyrynsalmi on myös Suomen eteläisin poronhoitokunta, joten porotaloudella on alueelle sekä imagollista että tuotantotaloudellista merkitystä. Alueen työllistäjänä julkisilla palveluilla on erittäin korostunut rooli. Yhteiskunnallisissa palveluissa on noin kolmannes työvoimasta, joista valtaosa kuntasektorilla (kunta ja sote-kuntayhtymä). Tämä asettaa kunnalle erityisiä haasteita paikallisena työllistäjänä ja vastuullisena työllisyyden hoitajana. Työttömyys Kuntatalouteen ja aluekehitykseen vaikuttaa keskeisesti talouden kasvu ja sen seurausvaikutukset, kuten työttömyys. Kainuun työttömyysaste on ollut pitkään maakunnista maan korkeimpia ja Hyrynsalmella on ollut työllisyystilanne Kainuun vaikeimpia. Tällä hetkellä (lokakuu 2013) Hyrynsalmen työttömyysaste on 17,8 ja Koko Kainuun 15,2. Tämä rakenteellinen epätasapino pitää yllä jatkuvaa muuttotappiota sekä Hyrynsalmelta että koko Kainuusta. Rakennetyöttömyys on siis säilynyt kunnassa suhteellisen korkeana, huolimatta kunnan työllistämisponnisteluista sekä työvoimahallinnon aktiivisista toimista. Vuoden 2014 ennustetaan siis olevan myös Hyrynsalmen osalta vaikean. Erilaisella kehittämishanketoiminnalla tuetaan kunnan elinkeinojen ja erityisesti matkailun kehittämistä (suurimpina Lomakotimessut hanke ja Suomussalmen kunnan kanssa toteutettava matkailuyritysten markkinointihanke). Yhdessä Puolangan kunnan kanssa on päätetty jatkaa myös työllistämis- ja koulutushanketta (Kotvanen päättyy helmikuussa 2014 ja Kullervo jatkaa siitä) aina vuoden 2015 kevääseen saakka, nyt Puolangan kunnan vetämänä. Syvenevä taantuma ja alueen edelleen vaikea rakennetyöttömyys asettaa siis Hyrynsalmen kunnan haasteelliseen asemaan työllisyyden hoidossa, koska paikalliset ja alueellisetkin työmarkkinat ovat pienet. 1.3 Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus Kainuussa katsotaan tulevaisuuteen huolestuneen odottavalla mielellä. Kaivosteollisuuden ympäristövaikutukset ovat olleet näkyvästi esillä ja Talvivaaran kohtalo on parasta aikaa vaakalaudalla, vaikka kaivostoimintaan alueella uskotaankin. Myönteistä kehitystä odotetaan myös matkailussa ja ICTalalla sekä metalliteollisuudessa, jossa Transtechin saamilla tilauksilla ja menestyksellä on 5

7 suuri merkitys alueelle. Ylä-Kainuun alueella matkailualalla Hyrynsalmen Ukkohallan matkailukeskus on alueen veturi. Matkailukeskus on piristysruiske erityisesti Hyrynsalmelle. Viime vuosina Ukkohallaan on investoitu mittavasti. Matkailukeskukseen on rakennettu lisää majoitus- ja palvelutiloja. Matkailun positiivisesta kehityksestä huolimatta väestökehitykseltään taantuva ja ikärakenteeltaan vanheneva sekä harvaanasuttu kunta on kehittymisympäristönä ja palvelujen tuottajana suunnittelukaudella entistä suurempien haasteiden edessä, koska kunnan taloudellinen liikkumavara pienenee. Maakuntahallintokokeilun jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelut vievät yhä enemmän liikkumavarasta. Tästä johtuen peruskunnan palvelu- ja elinkeinostrategiaa joudutaan tarkistaman vuosittain ja keväällä 2014 joudutaan pohtimaan joka tapauksessa kunnan tulevaisuutta uudelta kuntayhteistyönpohjalta, valtioneuvoston velvoittamin selvityksin. Alueen kehittämistä (strategiaa) voidaan tarkastella seuraavan kuvan (1), Markku Sotaraudan alueen kilpailukyvyn viitekehyksen, avulla. Infrastruktuuri Verkostoihin kuuluminen Instituutiot ja toimiva kehittäjäverkosto Luova jännite Asuin- ja elinympäristön laatu Yritykset Inhimilliset voimavarat Kuva 1. Kunnan kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Mallin mukaan siis alueen kilpailukyky koostuu toisiinsa liittyneistä elementistä, joista kuusi on eräänlaisia peruselementtejä, joiden välillä puolestaan on luova jännite. Lisäksi kilpailukykyyn vaikuttaa imago, joka muotoutuu kullekin alueelle ominaisella tavalla joko yhden tai useamman peruselementin varaan. Hyrynsalmella elementit ovat seuraavat: Infrastruktuuri on rakennettu aikoinaan noin 6000 asukkaalle - nyt hyrynsalmelaisia on 2575 ja ennusteiden mukaan vuoden 2020 tienoilla alle Tähän vetäytyvään kehitykseen liittyy kunnan kannalta suuria haasteita. Teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos on johtanut yleisellä tasolla infrastruktuurin ja erityisesti tilojen vajaakäyttöön. Kunnan osalta tilanne on myös hankala. Esim. koulukäytöstä vapautuneiden kiinteistöjen uusi, taloudellisesti mielekäs, käyttö 6

8 on valtava haaste. Myös yhä harvaan asutumman maaseudun palvelutarpeet (esim. yksityisteiden hoito) eivät ole merkittävästi vähentyneet. Toisaalta vapaaajan asutuksen ja matkailua palvelevan infrastruktuurin rakentaminen on lisännyt aktiivisuutta. Yrityspohja on hitaassa muutoksessa. Alkutuotantoyritykset vähenevät edelleen hitaasti; jalostus on suhteellisen stabiilissa tilassa; ja yksityisissä palveluissa matkailusektori on ainut joka hivenen kasvaa, lähinnä Ukkohallaan tehtyjen investointien ansiosta. Kunnan oma (Ylä-Kainuun yhteistyötä ja EU-ohjelmia hyödyntävä) aktiivinen elinkeino- ja kehittämispolitiikka on välttämätön yrityspohjaa laajennettaessa. Inhimilliset voimavarat eli osaaminen on Hyrynsalmella ehkä parempi kuin koskaan, mutta alueellisessa vertailussa kunta leimautuu erityisesti tässä suhteessa heikoksi. Koulutustaso on alhainen, jolla selittyy myös sitkeä, työttömyyden luja ydin. Osaamisen vahvistaminen ja sitä kautta kilpailukyvyn lisääminen on erittäin suuri haaste Hyrynsalmelle. Asuin ja elinympäristön laatu on Hyrynsalmen vahvuus, mutta vain mikäli paikalliset peruspalvelut kyetään säilyttämään. Uuden sosiaali- ja terveyskuntayhtymän palvelut ja yhteistyö palvelujen tuottamisessa on erittäin keskeisessä asemassa. Tällä osa-alueella kunnan vahva rooli liittyy keskeisimpien peruspalvelujen turvaamiseen ja joustavaan kaavoitukseen sekä loma- ja asuntotonttien tarjontaan. Myös kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien myynti läheltä palveluja on osa elinympäristön laadun kehittämisessä. Kehittäjäverkosto, jolla tarkoitetaan kaikkia alueellista kehittymistä tukevia tahoja kuten kunnan elinkeinotoimi, oppilaitokset, tutkimuslaitokset jne., on kunnassa ohut ja haavoittuva. Se rakentuu pääosin yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Kehittäjätahoihin liittyvää ongelmaa ei helpota seikka, että vahvasti osaamisen kehittämisen varaan rakennettu Kainuun ohjelmallinen alueiden kehittäminen keskittää resursseja Kajaanin seudulle. Tämä haastaa Hyrynsalmen tyyppiset syrjäiset ja monessa suhteessa supistuvat alueet verkostojen kautta tapahtuvaan yhteistyöhön. Yhteistyön avulla on turvattava myös yritysten kehittämispalvelujen ja aikuisten sivistys- ja harrastepalveluiden saatavuus Hyrynsalmella. Verkostoihin kuuluminen on Hyrynsalmen strateginen mahdollisuus. Sosiaalinen pääoma mahdollistaa verkostoihin kuulumisen. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisön jäsenten välistä kykyä toimia keskenään ja erityisesti luottamusta toisiinsa. Tarvitaan siis kykyä sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja vastavuoroisuuteen. Mitä enemmän alueella on hyviä, toimivia verkostoja, sitä enemmän sillä on sosiaalista pääomaa ja sitä paremmin tavoitteet voidaan saavuttaa. Verkostojen toiminta ja toimivuus sekä johtaminen korostuvat erityisesti palvelujen uudelleenjärjestelyissä ja erilaisessa yhteistyössä, myös kuntakonsernin sisällä. Uuden ulottuvuuden yhteistyöhön tuovat vuonna 2014 kuntajakoselvitykset. Luovaa jännitettä ja kiinnostavia tapahtumia kunnassa riittää, mutta miten käy kunnan maineen palvelukeskuksena, jos julkisia palveluja vielä nykyisestä menetetään. Keskeisessä roolissa kunnan kehittämisessä ja tilanteen hallinnassa tulee olemaan kuntatalous, joka on saatava mahdollisimman pian tasa- 7

9 painoon. Erittäin suuren epävarmuustekijän kuntataloudelle aiheuttaa valtionosuusuudistus, josta suunnittelukauden loppuvuosien osalta ole vielä tätä kirjoitettaessa tietoa. Yritysten kehittämisessä uuden tason saavuttamiseen tarvittavat kehittämispanokset on haettava kunnan ulkopuolelta, lähinnä hankeyhteistyön kautta. Kiinnostavat työpaikat, toimivat palvelut ja hyvä, vetovoimainen ympäristö parantavat kunnan mahdollisuuksia kehittyä edelleen. 1.4 Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia Kuntastrategian arvopohja ja kriittiset menestystekijät Hyrynsalmen kunnanvaltuusto linjasi vuoden 2013 keväällä arvot, joille Hyrynsalmen kunta perustaa toimintansa. Tärkeimmiksi toimintaa ohjaaviksi arvoiksi (arvoryhmät) priorisoitiin seuraavat: Yhteisöllisyys ja kaikista kuntalaisista huolehtiminen Elinvoimainen työelämä ja ympäristö Itsenäisyys ja yhteistyökykyisyys Omaleimaisuus ja ennakkoluulottomuus Arvopohjan vaaliminen edellyttää onnistumista kehittämisresurssien strategisesti viisaassa suuntaamisessa. Kuntalain perusteella pienenkin kunnan itsehallinto on teoriassa suuri, mutta käytännössä pieni (valtion velvoitteet sekä ohjaus- ja valvonta selvityksen mukaan kunnilla laskettiin olevan keväällä 2013 noin 535 tehtävää). Hyrynsalmen kunnan kehittäminen on siis jatkuvaa strategiatyötä: kuntapalvelujen kehittämisessä ja mitoittamisessa; talouden hallinnassa; yhteistyön organisoinnissa; ja elinkeinojen kehittämisessä. Erityisenä painopisteenä tulevalla suunnittelukaudella on kuntatalous ja kuntayhteistyö. Tavoitteet ja kehittämisen painopisteet Visio vuonna 2016: Hyrynsalmi on elinvoimainen ja palveluja monipuolisesti kehittävä kunta, jolla on hyvät paikalliset peruspalvelut. Visio edellyttää, että Hyrynsalmen kunta on palvelu- ja kehittämisyhteisö, jossa luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio toimivat yhdensuuntaisesti ja tehokkaasti. Yhteistyötä tehdään strategisesti mielekkäiden kumppaneiden kanssa koko Kainuussa. Kuntalaisille tuotetaan kunnan, kuntakonsernin, naapurikuntien ja maakunnan yhteistyöllä lain edellyttämät peruspalvelut tehokkaasti. Hyrynsalmi tekee tulevaisuuttaan siten, että monipuoliset elämisen ja hyvinvoinnin edellytykset turvataan ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa. Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin painopisteisiin: Kunnan perustoiminnot sopeutetaan niihin taloudellisiin voimavaroihin, joita kunnalla on käytettävissä. Tämä edellyttää erilaisen yhteistyön tehostamista kaikessa palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Erityi- 8

10 nen painopiste talousarviovuonna on yhteistyön jatkaminen Puolangan kanssa ja tiivistäminen erityisesti Suomussalmen kanssa. Organisaation osaamista edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden ja kehittäjätahojen kanssa. Kunta siis kehittää organisaationsa osaamista ja tukee näin oppivan organisaation syntyä, josta hyötyvät myös kuntalaiset siten, että palvelut tuotetaan sujuvasti. Henkilöstöstrategian lähtökohtana pidetään sitä, että henkilöstön määrää vähennetään luonnollisen poistuman kautta samassa suhteessa kuin kunnan palvelutarve muuttuu. Henkilöstön osaaminen turvataan työnantajan järjestämän teemakoulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen avulla. Kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen pyritään kaikessa toiminnassa. Väestöstrategiaa toteutetaan elinkeino- ja palvelustrategian lisäksi huolehtimalla siitä, että kunta on kiinnostava asuinpaikka. Strategiaa tuetaan järjestämällä koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä sekä tukemalla erityisesti erilaisia nuorten hankkeita ja palkitsemalla hyrynsalmelaisia menestyjiä. Kunta pyrkii edistämään vapaa-ajan asumista ja rohkaisemaan myös paluumuuttoa Hyrynsalmelle sekä varautumaan siihen monipuolisella asumisvaihtoehto- ja tonttitarjonnalla. Kunnan tavoitteena on vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että kaikki lakisääteiset palvelut turvataan myös maaseudulla. Palvelujen käytännön järjestämisessä käytetään mahdollisimman paljon hyväksi myös tietoverkkojen ja tietoliikenteen mahdollisuuksia sekä yhteistyötä eri paikallisten toimijoiden kanssa. Myös laajakaistan kehittämisessä ollaan edelleen aktiivisesti mukana. Elinkeinostrategia Elinkeinostrategialla tuetaan kunnan arvoja ja kokonaisstrategiaa. Tavoitteena on, että Hyrynsalmella tehdään elinkeinojen kehittämisessä yhteistyötä strategisesti relevanttien kumppaneiden kanssa koko Kainuussa. Toiminta- ja kehittämisprosessit järjestetään siten, että monipuoliset paikalliset yritysten kehittämispalvelut ja -panokset turvataan. Tavoitteena siis on turvata toimivien kärkiyritysten kehittyminen ja mahdollistaa niiden yritysten kasvu, joilla on potentiaalia ja halua kasvaa sekä luoda uusia yrityksiä, työpaikkoja ja työmahdollisuuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin erityistavoitealueisiin: 1. Eri toimijoiden osaamista ja yhteistyötä edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden, kehittäjätahojen ja alueen yrittäjien sekä uudistuneen työvoimahallinnon kanssa. 2. Elinkeinojen kehittämistavoitteena on menestyvän kärkiyritysten vahvistaminen ja pienyritystoiminnan kehittäminen sekä uusien yritysten synnyttäminen. Tätä kautta tavoitellaan työpaikkojen lisäämistä ja yritystoiminnalle suotuisan ilmapiirin luomista. Elinkeinojen kehittämistoiminnassa osallistutaan aktiivisesti Kainuun eri kehittämisohjelmien hyödyntämiseen ja erityisesti Ylä-Kainuun yhteistyöhön hanketoiminnassa. 3. Matkailu ja sitä tukevat toimialat ovat erityisenä painopisteenä. Matkailussa Hyrynsalmella on useita paikallisia vahvuuksia, joita kytketään osaksi Ukkohallan kehittyvää matkailukeskusta. Tärkeässä roolissa ovat myös tunnetut tapahtumat (mm. Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat sekä suuret hiihtotapahtumat, myös vesihiihtoon liittyen). Ta- 9

11 pahtumat ovat kunnan markkinointivahvuuksia. Alueen markkinointia vahvistetaan Lomakotimessut hankkeella ja yhteisellä markkinointihankkeella Suomussalmen kunnan kanssa. Näiden kautta voidaan kehittää myös kansainvälistä yhteistyöverkostoa ja kansainvälistä matkailua yleensä. Kunnan missio on olla paikallisen elinkeinopolitiikan keskeinen pöyhijä, toimija ja koordinoija. Tavoitteena on tukea pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä osuvan kehittämispolitiikan, rahoitusjärjestelyjen ja erityisesti kehittämis- ja yrityshankkeiden keinoin. Erityisesti hanketoiminnan kautta turvataan kehittämisvaiheessa oleville yrityksille lähiyrityspalvelut, tilat ja edistetään osaavan työvoiman saatavuutta. Käytännössä elinkeinoyhteistyötä siis kehitetään tiiviimpään ja yhtenäisempään suuntaan. Suunnittelukaudella kunnan elinkeinotoimintoja kehitetään edelleen siten, että elinkeinoasioita hoidetaan operatiivisella tasolla seuraavasti: 1. Kunta, paikallinen yrittäjäjärjestö, TE-toimisto ja Kainuun alueen seudulliset yrityspalvelut -hanke sekä Kainuun Etu Oy: huolehtivat aloittavien yritysten perusneuvonnasta, matkailusta, tapahtumien kehittämisestä ja yritysten strategisista kehittämishankkeista. 2. Ylä-Kainuu ja ELY-keskus sekä alueelliset yritykset: painopisteenä ovat erilaiset yhteistyöhankkeet ja uudentyyppiset neuvonta- ja kehittämispalvelut kasvuhakuisille yrityksille sekä markkinointiyhteistyö. Maakuntataso: kokoavana yhteistyökumppanina toimii Kainuun Etu Oy (toimialayhteistyö); ja Elävä Kainuu Leader -toimintaryhmä; muuta yhteistyötä tukevat erilaiset alueelliset sekä maakunnalliset ja valtakunnalliset hankkeet. 1.5 Organisaatio ja johtaminen Hyrynsalmen kunta on hakeutumassa erilaisiin verkostoihin ja yhteistyökonsortioihin lähinnä siitä syystä, että myös pienille kunnille on lakisääteisesti määrätty paljon tehtäviä ja velvoitteita ilman että niihin on osoitettavissa riittävästi resursseja. Pelkästään omien vapaaehtoisten palvelujen supistaminen ei riitä ratkaisuksi, vaan lisäksi on pystyttävä merkittävästi lisäämään tehokkuutta ja eri tehtävien ulkopuolista rahoitusta. Toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin on vastattu ja vastataan Hyrynsalmella kevennetyllä kuntaorganisaatiolla ja konserniyhteistyöllä sekä erilaisten verkostojen kautta tehtävällä yhteistyöllä. Kuntien palvelurakenne on tulossa myös kokonaisuutena erityisen tarkastelun kohteeksi talousarviovuonna Kunnan organisaatio ja toiminnot jakautuvat luottamushenkilöorganisaatioon ja palveluorganisaatioon, joista jälkimmäisen toiminnallinen kehittäminen kohti joustavaa tiimiorganisaatiota on edennyt (osastojaosta huolimatta). Luottamushenkilöorganisaatioon kuuluvat, muutamien toimikuntien lisäksi (ks. seuraava kuva): Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa korkeinta päätösvaltaa lähinnä budjetin kautta ja on tässä mielessä tärkein poliittinen toimija ja kunnan strategisten ja toiminnallisten resurssien linjaaja. Käytännössä kunnan- 10

12 valtuuston rooli aktiivisessa, operatiivisessa toimijaverkostossa on kuitenkin vähäinen, ainoastaan puheenjohtajiston asema (mikäli he sitä käyttävät) voi nousta merkittäväksi. Keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta: Näillä lautakunnilla ei ole suurta roolia kunnan käytännön toimissa, mikäli ongelmia ei ilmene. Tarkastuslautakunta on kuitenkin kontrolloiva toimija ja sen rooli korostuu erityisesti taloudellisissa kriisitilanteissa. Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen rooli oli poliittisessa päätöksenteossa ja toiminnassa on erittäin keskeinen. Kunnanhallitus valmistelee valtuuston esi- tykset ja lisäksi se käyttää poliittista ohjaus- ja toimeenpanovaltaa kunnassa. Kunnanhallitus voi myös ottaa käsittelyynsä ja ohjaukseensa monen tyyppisiä asioita näin halutessaan. Keskeisiä tehtäviä ovat konserniohjaus ja erilaisten avustusten suuntaaminen (ks. liite 1). Käytännössä kunnanhallitus ja sen puheenjohtajat ovat erittäin keskeisiä toimijoita kunnan poliittisen kentän ja virasto-organisaation välillä. Kunnanhallituksen jäsenten yhteistyökyky ja - kapasiteetti sekä heidän kompetenssinsa ovat tärkeä osa kunnan toiminnal- lista verkostoa, vaikka painotus ja rooli ovatkin poliittisia. Sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta: Lautakuntien rooli on päättää teknisistä asioista ja valmistella toimintalohkonsa asioita hallitukselle. Niissä korostuu lautakuntien jäsenten paikallinen näkemys ja tekninen asiantuntemus sekä eri toimintojen ja toimenpiteiden vaikutusten ymmärrys kuntalaisiin. Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaation muodostavat seuraavat osastot: hal- lintopalvelut (ml. maaseutu- ja elinkeinopalvelut), sivistyspalvelut ja tekniset palvelut (ks. seuraava kuva). Osastojen välisestä tehtäväjaosta päättää kunnanhal- litus. Osastojen sisäisten vastuualueiden organisoinnista ja henkilöiden sijoittamisesta päätetään organisaation sisällä hallintosäännön ja osastojen johtosääntöjen mukaan (avainasemassa lähinnä kunnanjohtaja). Organisaation edelleen madaltaminen ja kaikkien toimintaprosessien kehittäminen kohti tiimimäistä ja verkostomaista toimintatapaa on organisaatiossa parhaillaan käynnissä, erityi- sesti esimiestyön osalta (ks. seuraava kuva). KUNNNANVALTUUSTO (21) Keskusvaalilautakunta (5) Tarkastuslautakunta (5) KUNNANHALLITUS (10) Kunnanjohtaja Ympäristölautakunta (7) Sivistyslautakunta (7) Tekniset palvelut Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Kuva 2. Hyrynsalmen kunnan organisaatio 11

13 Kuntaorganisaation keskeisen toiminnallisen osan muodostaa kunnanvirasto, jossa kunnanjohtajalla ja osastopäälliköillä sekä itsenäisessä johtavassa asemassa olevilla viranhaltijoilla on erittäin keskeinen rooli palvelujen tuottamisessa ja tuotteistamisessa. Johtosäännöillä ja kunnan hallintosäännöillä on delegoitu päätös- ja toimintavaltaa johtaville virkamiehille, jotka tekevät päätöksiä ja panevat niitä toimeen virkavastuulla. Tämän takia yksittäisten virkamiesten ja johtoryhmän toiminta ja kompetenssi ovat erittäin ratkaisevia eri toimintojen ja kaikkien kunnan palveluprosessien sujumisen kannalta. Päätösten toimeenpanosta ja viestinnän selkeydestä sekä sujuvuudesta vastaa johtoryhmä. Esimiestyön rooli korostuu jatkuvassa muutospaineessa olevassa organisaatiossa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään tulevina vuosina säästötoimien onnistumiseen (erillisen talouden tasapainottamisohjelman kautta) ja koko konsernin ohjaukseen sekä sisäiseen valvontaan, josta on valmistumassa hallintopalvelujen ja kunnanhallituksen johdolla yleisohje. 1.6 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus Kunnalla on myös tärkeä edunvalvonnan ja yhteistyön koordinoinnin rooli konsernin ohjauksessa. Kunnan omat yhtiöt ovat kuntakonsernin ydintä, tärkeimpiä kunnan ohjattavia toimijoita. Aidon konserniohjauksen ulkopuolella on keskeisin kunnan palvelujen tuottaja, maakunnalliset kuntayhtymät, jotka toimivat omalla poliittisella järjestelmällään. Lisäksi palo- ja pelastustoimi toimii maakunnallisena organisaationa, osana Kajaanin kaupungin organisaatiota; ja jätehuoltokuntayhtymä omana kuntayhtymänään. Kunnan operatiivinen organisaatio on myös verkosto. Johtavat virkamiehet muodostavat siis linkkejä omaan poliittiseen organisaatioon, eri sektoriviranomaisiin ja toimijoihin sekä yksityisiin yrityksiin (palvelujen toimittajat) erityisesti alue- ja maakuntatasolla. Lisäksi he ovat erittäin keskeisiä toimijoita yksityisen ja julkisen sektorin välillä, koska kunnat myös ostavat palveluita yksityiseltä sektorilta ja muilta julkisilta organisaatioilta (esim. maaseutuhallinto Puolangan kunnalta vuoden 2012 alusta). Hyrynsalmen kunta on perustanut myös omia yhtiöitä, joihin on siirretty kunnalle perinteisesti kuuluvia palveluita (vesi ja lämpö; asuminen/asuinkiinteistöt valtaosin). Seuraava taulukko sisältää vuoden 2013 ja 2014 tilanteessa konserniin sisältyvät yhteisöt (7 kpl). Alla on käsitelty kunnan omistamien yhteisöjen toiminnalliset tavoitteet ja talous vuodelle (Osuudet kuntayhtymissä ovat suhteellisen pieniä, joten ne on jätetty tässä yhteydessä tarkemmin käsittelemättä.) Siis kuntakonsernin kannalta keskeisimmät ovat Ahmahaka Oy, Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo ja Vesi-Mega Oy, jotka on syytä tarkastella tässä yhteydessä erikseen (ks. myös liitteet 3-6). 12

14 Taulukko 1. Hyrynsalmen kunnan konserni. Hyrynsalmen kunta Tytäryhteisöt Yhdistelty (kpl) Omistusosuus Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Asunto Oy Kiviöntaito 100 % Kt Oy Ahmahaka 100 % Kt Oy Hyrynsalmen virastotalo 100 % Muut yhtiöt 1 Vesi-Mega Oy 100 % Kuntayhtymät 3 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 3,98 % Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 3,84 % Kainuun liitto Yhteensä 7 Kiinteistö Oy Ahmahaka Kiinteistö Oy Ahmahakan tehtävänä vuokrata suoraan omistamiaan asuinhuoneistoja 246 kpl ja kehittää asumispalveluja Hyrynsalmen kunnan alueella. Strategiset tavoitteet vuoteen 2016 Tavoitteena on vuokrattavien asuntojen määrän suhteuttaminen vastaamaan kysyntää ja yhtiön talouden tervehdyttäminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää n. 40 asunnon myyntiä loma-asunnoiksi tai asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia ja vuokrien vuosittaista korottamista vastaamaan hoito- ja rahoituskuluja. Toiminnalliset tavoitteet 2014 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas vuokraustoiminta yhteistyössä kunnan ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Toimenpiteet 2014 Yhtiö vuokraa kohtuuhintaisia asuntoja. Vuokria korotetaan 2.3 prosentilla, paitsi Väisälän rivitalon vuokria ei koroteta. Yhtiön taloudellista tilannetta tervehdytetään myymällä Asunto Oy Hyrynsalmen Linnala (asuntoja 17 kpl). Vuokraasuntoihin ei suunnitella peruskorjauksia vuoden 2014 aikana mutta asuntoihin tehdään vuokralaisen muuton yhteydessä tapahtuvia ns. pintaremontteja. Resurssit 1. osa-aikainen (50 %) toimitusjohtaja ostopalveluina 2. koko-aikainen toimistovirkailija 3. tekninen isännöitsijä ostopalveluina 13

15 4. sosiaalinen isännöitsijä ostopalveluina 5. siivooja (kokoaikainen) ja siivooja (5 %) Liikevaihdoksi on arvioitu n euroa ja tulokseksi n Tilinpäätös 2012: Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli ,33 euroa ja voitto oli ,29 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli ,56 euroa ja oma pääoma ,26 euroa. (Kiinteistö Oy Ahmahakan talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2013 liitteenä 3). Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon tehtävänä on vastata kiinteistön (3715 m²) kunnossapidosta ja tarjota kohtuuhintaisella vastikkeella tiloja omistajiensa käyttöön. Strategiset tavoitteet vuoteen 2016 Strategisena tavoitteena on pitää Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon talous hyvässä kunnossa. Toiminnalliset tavoitteet 2014 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas kiinteistönhallinta. Tavoitteena on pitää vuokralaiset omistajien hallitsemissa tiloissa. Toimenpiteet 2014 Vastikkeita ei koroteta vuodelle Käyttövesiverkostoa saneerataan tarvittaessa ja kiinteistön hulevesijärjestelmää pyritään uusimaan etupihan osalta vuoden 2014 aikana. Resurssit osa-aikainen toimitusjohtaja kiinteistönhoitaja siivouspalvelut (ostopalveluina) Liikevaihdoksi on arvioitu euroa ja tulokseksi n euroa vuodelle Tilinpäätös 2012: Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli ,50 euroa ja voitto oli euroa. Yhtiön vieras pääoma oli ,75 euroa ja oma pääoma ,84 euroa. (Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon taloussuunnitelma ja talousarvio 2014 liitteenä 4). 14

16 Asunto Oy Kiviöntaito Asunto Oy Kiviöntaidon tehtävänä on vastata neljän asuinhuoneiston kunnossapidosta ja tarjota kohtuuhintaisella vastikkeella tiloja omistajiensa käyttöön. Strategiset tavoitteet vuoteen 2016 Strategisena tavoitteena on pitää Asunto Oy Kiviöntaidon talous hyvässä kunnossa. Toiminnalliset tavoitteet 2014 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas kiinteistönhallinta. Tavoitteena on pitää vuokralaiset omistajien hallitsemissa tiloissa. Toimenpiteet 2014 Vastikkeita ei koroteta talousarviovuodelle. Kiinteistössä tehdään vain välttämättömimmät korjaukset. Resurssit osa-aikainen isännöitsijä kiinteistönhoitaja (ostopalveluina) Liikevaihdoksi on arvioitu euroa ja tulokseksi euroa vuodelle Tilinpäätös 2012: Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli euroa ja voitto oli 13,30 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli 1 529,38 euroa ja oma pääoma ,25 euroa. (As Oy Kiviöntaidon talousarvio vuodelle 2013 liitteenä 5). Vesi-Mega Oy Perustehtävät Yhtiön perustehtävät ovat seuraavat: vesi- ja lämpöhuoltopalveluiden tuottaminen Hyrynsalmen kunnan taajamassa ja Ukkohallan kaava-alueella, kaukolämmön tuotanto ja jakelu mahdollisimman vähin häiriöin, lämmöntuotantoon pyritään käyttämään pääasiassa edullisia biopolttoaineita ja toimittaa puhdasta laadukasta talousvettä ja puhdistaa taajamien jätevedet myönnettyjen lupaehtojen mukaisesti mahdollisimman vähin häiriöin. Lämpölaitostoiminnan suurimmaksi haasteeksi on muodostumassa suurten kiinteistöjen tyhjilleen jäänti ja sitä kautta myyntitulojen pieneneminen. Yhtiö on varautunut haasteeseen rakentamalla verkostoja alueille, missä kiinteistöt on liitettävissä kohtuullisilla kustannuksilla kaukolämpöverkostoon. Vesilaitostoiminnan suuria haasteita ovat jätevesien puhdistuksen kovenevat vaatimukset. 15

17 Yhtiö on jättänyt Kainuun ELY-keskukselle uuden jätevesien johtamislupahakemuksen. Nähtäväksi jää mitä vaatimuksia uusi lupa edellyttää Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2014 Vesi-Mega Oy on selvitellyt Ukkohallan biolämpökeskusta. Yhtiö odottaa kaavallisia ratkaisuja lämpökeskuksen paikasta. Kaukolämmön runkolinjaa jatketaan kesän 2014 aikana Haapotielle, joka mahdollistaa Haapotien rivitalojen liittämisen kaukolämpöön. Yhtiön liikevaihto oli viimeksi vahvistetulta tilikaudelta (2012) ja liikevoitto poistojen jälkeen Suunnitelman mukaiset poistot olivat Vuoden 2014 liikevaihtotavoite on ja tulostavoite Vieras pääoma vuoden 2012 lopussa on noin Yhtiö käytti investointeihin vuonna 2012 noin Yhtiö on investoinut yhdeksän vuoden aikana noin 1, 9 milj. euroa. 16

18 2 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma vuoteen Tulo- ja menoperusteet Viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen (2012) mukaan Hyrynsalmen kunnalle on kertynyt ,57 euroa alijäämää. Alijäämää kertyy myös vuodelta 2013, joten suunnitelmakausi ei riitä alijäämien kattamiseen. Näin ollen kunnanvaltuusto käsittelee myös erillisen talouden tasapainottamisohjelman talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ohjelma ulottuu vuoteen 2020 saakka, jolloin taloudellinen tasapaino saavutetaan. Kunnan taloudellinen liikkumavara on ollut pieni ja tilanteen korjaamiseksi ja tervehdyttämiseksi on vuosittain ollut syytä ottaa käyttöön uusia keinoja kunnan omien kustannusten pienentämiseksi, maakunnan sote-maksuosuuden jatkuvasti kasvaessa. Talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuoteen 2016 on laadittu käyttäen 21,75 prosentin suuruista tuloveroprosenttia. Hyrynsalmen kunnan vuoden 2014 kiinteistöveroprosenteiksi on määrätty: - yleinen 1,00 % - vakituinen asuinrakennus 0,55 % - muut asuinrakennukset 1,15 % - voimalaitosrakennukset 2,85 % - yleishyödyllinen yhteisö 0,40 % - rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % Seuraava asetelma kuvaa rahoituksen tuloslaskelman. 17

19 Rahoituksen tuloslaskelma (TS) TP 2012 TA 2013 TA 2014 EUR EUR EUR Muutos % MTA 2013 / TP 2012 Muutos % TA 2014 / MTA 2013 VEROTULOT Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteistöveron tuotosta VALTIONOSUUDET Yleinen valtionosuus Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva vo tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE RAHASTOJEN LISÄYS TAI VÄHENNYS Rahastojen lisäys Rahastojen vähennys TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Henkilöstösuunnitelma Henkilöstö on kunnan keskeisin resurssi palveluja tuotettaessa. Toisaalta se on myös keskeisin kustannustekijä. Erityisesti vuosina vähennettiin vakinaista henkilökuntaa luonnollisen poistuman kautta, joka näkyy myös kuluvan vuoden ja vuoden 2014 henkilöstön määrässä (ks. taulukko 2). Kunta työllistää myös opiskelijoita kesätöihin (noin 40) ja työllistämisen kautta keskimäärin 20 henkilötyövuotta. Nämä luvut eivät näy alla olevassa taulukossa. Kunnan henkilöstö lienee siis kokonaisuudessa keskimäärin noin 100 henkilötyövuotta. 18

20 Taulukko 2. Henkilöstösuunnitelma HENKILÖSTÖSUUNNITELMA KUNNANHALLITUS TS 2014 TS 2015 TS 2016 Kunnanjohtaja Hallintopalvelut Hallintosihteeri Toimistosihteeri Elinkeinotoimi- ja matkailutoimi sekä maaseutupalvelut Kehityspäällikkö KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ SIVISTYSLAUTAKUNTA TS 2014 TS 2015 TS 2016 Sivistyspalvelut Nivan koulun rehtori/sivistyspalv. päällikkö Toimistosihteeri 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 1,8 1,8 1,8 Päivähoito Päivähoidonohjaaja Perhepäivähoitaja Lastentoiminnanohjaaja Yhteensä Perusopetus Lehtori 6,3 6,3 6,3 Luokanopettaja Erityisopettaja Erityisluokanopettaja Tuntiopettaja (määräaikainen) Tuntiopettaja, erityisopetus 1 Toimistosihteeri Kouluavustaja (Moisiovaara, Niva, Isto ja erityisop. henk.koht.) Yhteensä 27,3 26,3 25,3 Kansalaisopisto Toimistosihteeri 0,2 0,2 0,2 Tuntiopettaja yli 16 vt. (määräaikainen) Yhteensä 0,2 0,2 0,2 Kirjasto Kirjastovirkailija Kirjastotoimenjohtaja Yhteensä Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikasihteeri Nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö Yhteensä SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 49,3 48,3 47,3 19

21 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TS 2014 TS 2015 TS 2016 Hallinto Kunnanrakennusmestari Rakennustarkastaja Palveluesimies Asuntosihteeri Toimistosihteeri Yhteensä Liikunta- ja yleiset alueet Urheilualueiden hoitaja Ajoharjoitteluradan hoitaja 0, Yhteensä 1, Kiinteistöt Talonmies/kiinteistönhoitaja 4 3,5 3,5 Rakennusalan yleismies 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 4,2 3,7 3,7 Konevarikko Putkiasentaja Autonkuljettaja 1,8 0,5 0,5 Koneenkuljettaja 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 3,6 1,3 1,3 Ruoka- ja siivoushuolto Ravitsemustyönjohtaja Ravitsemustyöntekijä 4,75 4,75 4,75 Laitosapulainen Siivooja Yhteensä 12,75 12,75 12,75 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 26,8 23,75 23,75 KOKO KUNTA YHTEENSÄ 81,1 77,05 76, Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuoteen 2020 Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Ja jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Talousanalyysin mukaan ankaralla menoleikkauksella ja -kurilla ja veroprosentin korottamisella talous nousi ylijäämäiseksi jo vuonna 2009 ja reilusti ylijäämäiseksi Tämän jälkeen tilanne kuitenkin heikkeni, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymä ajautui talousvaikeuksiin, jotka ovat jatkuneet tähän saakka ja jatkuvat myös talousarviovuonna 2014, mutta voivat hieman hellittää suunnittelukauden lopulla, mikäli erillinen säästöohjelma viedään täytäntöön (ks. taulukko 3). Ongelmana on ollut heikko maksuvalmius ja se, että vuosikate ei riitä edes ylläpitoinvestointeihin. 20

22 Taulukko 3. Talouden kehitys ja taloussuunnitelma (huom. vuosi 2014 on tässä taulukossa tavoitteellinen). HYRYNSALMI TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS2016 TULOSLASKELMA Asukasluku Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkokulut VUOSIKATE /asukas Poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai väh.(+) Tilikauden yli /alijäämä Kertynyt yli /alijäämä /asukas Talouden tervehdyttämisen edellytyksenä on, että kunnan kustannusten lasku jatkuu vielä muutaman vuoden ja valtionosuudet palautuvat leikkausten jälkeen tarvetta vastaavalle tasolle. Myös maakunnan sote-menojen on pysyttävä suunnitellulla tasolla (n. 3 %:n nimelliskasvu), muuten se lisää entisestään leikkauspaineita peruskuntaan. Lähtökohtana siis on, että valtuuston hyväksymässä erillisessä talouden tasapainottamisohjelmassa määriteltyjä rakenteellisia muutoksia viedään suunnittelukaudella täytäntöön. 2.4 Tulos- ja rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma on esitetty asianomaisessa talousarviokohdassa tarkasti vain talousarviovuoden osalta. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan tulos- ja rahoituslaskelmilla. Kunnan tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin (on 0,3 M alijäämäinen). Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan. Vuoden 2014 investoinnit rahoitetaan täysin lainanotolla. Positiivista on, että toimintakulujen kokonaiskasvu on onnistuttu taittamaan huolimatta Kainuun sote-kuntayhtymän menojen kasvusta. 21

23 Tuloslaskelma (taloussuunnittelu), ulkoiset tilit TP 2012 TA 2013 TA 2014 TOIMINTATUOTOT EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT EUR EUR EUR josta jäsenkunnilta EUR EUR EUR MAKSUTUOTOT EUR EUR EUR TUET JA AVUSTUKSET EUR EUR EUR MUUT TOIMINTATUOTOT EUR EUR EUR Vuokratuotot EUR EUR EUR Muut toimintatuotot EUR EUR EUR VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT EUR EUR EUR HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN EUR EUR EUR Palkat ja palkkiot EUR EUR EUR Henkilösivulut EUR EUR EUR PALVELUJEN OSTOT EUR EUR EUR Asiakaspalvelujen ostot EUR EUR EUR Muiden palvelujen ostot EUR EUR EUR josta maakunta-kuntayhtymältä EUR EUR EUR AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT EUR EUR EUR AVUSTUKSET EUR EUR EUR MUUT TOIMINTAKULUT EUR EUR EUR VUOKRAT EUR EUR EUR Muut toimintakulut EUR EUR EUR TOIMINTAKATE EUR EUR EUR VEROTULOT EUR EUR EUR VALTIONOSUUDET EUR EUR EUR RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT EUR EUR EUR Korkotuotot EUR EUR EUR Muut rahoitustuotot EUR EUR EUR Korkokulut EUR EUR EUR Muut rahoituskulut -996 EUR -700 EUR EUR VUOSIKATE EUR EUR EUR POISTOT JA ARVONALENTUMISET EUR EUR EUR Suunnitelman mukaiset poistot EUR EUR EUR Arvonalentumiset SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS EUR EUR EUR POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) EUR EUR EUR VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) RAHASTOJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ EUR EUR EUR TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT, % VUOSIKATE / POISTOT, % VUOSIKATE/ASUKAS 85 EUR / AS -18 EUR / AS 71 EUR / AS KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ EUR EUR EUR Asukasluku vuoden lopussa AS AS AS 22

24 Rahoituosa (taloussuunnittelu) TP 2012 TA 2013 TA 2014 TOIMINNAN RAHAVIRTA EUR EUR EUR Vuosikate EUR EUR EUR Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät EUR EUR EUR INVESTOINTIEN RAHAVIRTA EUR EUR EUR Investointimenot EUR EUR EUR Rahoitusosuudet investointimenoihin EUR Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot EUR EUR EUR TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA EUR EUR EUR RAHOITUKSEN RAHAVIRTA EUR EUR EUR ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset LAINAKANNAN MUUTOKSET EUR EUR EUR Pitkäaikaisten lainojen lisäys EUR EUR EUR Pitkäaikaisten lainojen vähennys EUR EUR EUR Lyhytaikaisten lainojen muutos OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET EUR VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN EUR EUR EUR Rahavarat EUR EUR EUR Rahavarat EUR EUR EUR Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä EUR EUR EUR Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv

25 3 Käyttötalous 3.1 Käyttötalouden yleiskuva Seuraavassa taulukossa on esitetty budjettivertailu tulosyksiköittäin. Taulukon avulla on mahdollista vertailla tulosyksiköitä ja niiden talouskehitystä. 24

26 Talousvertailu tulosyksiköittäin Tulosyksikkö TA 2014 KS 2013 TP 2012 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % KÄYTTÖTALOUS , Keskusvaalilautakunt X Vaalitoiminnat X Vaalit X Kunnanvaltuusto , Kunnanvaltuusto , Kunnanvaltuusto , Tarkastuslautakunta , Tarkastustoimi , Tarkastustoimi , Kunnanhallitus , Kunnanhallitus , Kunnanhallitus , Hallintopalvelut , Henkilöstöpalvelut , Elinkeino-ja matkail , Aluekehitysraha , Työllistäminen , Maaseutulautakunta , Maaseututoimi , Maa- ja metsätalous , Sivistyslautakunta , Sivistystoimi , Sivistyspalvelut , Päivähoito , Perusopetus , Kansalaisopisto , Kirjasto , Kulttuuripalvelut , Vapaa-aikapalvelut , Ympäristölautakunta , Tekninen- ja valvont , Tekninen-ja valvonta , Valvonta,kaavoitus j , Liikenneväylät , Liikuntapaikat ja yl , Kiinteistöt , Konevarikko , Ruoka- ja siivoushuo ,9 25

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kunnanjohtajan katsaus

Kunnanjohtajan katsaus HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2013 Hyrynsalmi, KH 7. joulukuuta 2010 Hyrynsalmi, KV 16. joulukuuta 2010 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan talousarvio ja -suunnitelma on valtuuston

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Bo-Erik Ekström B&MANs - 1 - Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Tuloja kertyisi konsernitasolla yli 10 mrd, siitä 50 % muita kuin verotuloja 5. sija TE500

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 608.378 538.293,27 88,5 128.506,72 409.786,55 595.346,68 723.853 1.133.640 558.856

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 608.378 538.293,27 88,5 128.506,72 409.786,55 595.346,68 723.853 1.133.640 558.856 00005000 TEKNINEN LAUTAKUNTA (02) 3001 Myyntituotot 1.378.970 927.932,06 67,3 790.178,08 137.753,98 551.426,83 1.341.605 1.479.359 1.367.510 3200 Maksutuotot 88.390 44.446,24 50,3 41.542,63 2.903,61 10.489,55

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ KIRJE 20.5.2014 VM/1042/02.02.06.01/2014 1 (3) Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIE N HARKINNANVARAI SEN VALT IONOSUUDEN KOROTUKS EN HAKE- MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta

Lisätiedot

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016 YPÄJÄN KUNTA Sivu 1 001000 Vaalit 3001 Myyntituotot 3130 Muut suoritteiden myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3001 Myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3 800 100,0 4 4 4003 Maksetut palkat ja palkkiot -3 500 100,0-4

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot