TALOUSARVIO VUODEKSI 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO VUODEKSI 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2014 2016"

Transkriptio

1

2

3 TALOUSARVIO VUODEKSI 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI Sisällys 1. SIPOO STRATEGIA Ulkoisen toimintaympäristön muutokset TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Sipoon kunnan talous TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Väestö Tuloperusteet Menoperusteet Henkilöstö Investoinnit Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talousarviovalmistelu ja talousarvion tasapainottaminen Alijäämän kattamisvelvollisuus TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Nettobudjetointi Talousarvion ja sen perusteluiden sitovuus Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sivistysvaliokunta Tekninen valiokunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET Liite 1 Investoinnit vuosiksi Liite 2 Kohdentamattomat investoinnit vuosiksi RAHOITUSOSA LIITE Liite 1 Kustannuspaikkaluettelo

4

5 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA SIPOO STRATEGIA Kuntastrategia eli Sipoo strategia on päivitetty vuoden 2013 aikana ja valtuusto hyväksyi päivityksen Strategia perustuu visioon Sipoo Suomen halutuin. Sipoo on pääkaupunkiseudun keidas, jossa on mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen ja vapaa-aikaan sekä menestykselliseen yrittämiseen. Sipoossa asuu ja yrittää aktiivisia ja oma-aloitteisia ihmisiä, jotka pärjäävät hyvin yhdessä tekemällä. Kuntaorganisaatio toimii seuraavan arvoperustan mukaisesti: Palvelualttius Sipoo vaalii asiakaslähtöisyyttä kaikessa toiminnassaan. Sipoo on nopea ja joustava. Sipoo huolehtii sisäisen asiakkuuden toteutumisesta. Avoimuus Sipoo viestii ajantasaisesti kahdella kielellä. Sipoo toimii läpinäkyvästi. Sipoo on hyvä ja luotettava toimija ja yhteistyökumppani. Kekseliäisyys Sipoo uudistaa toimintaansa jatkuvan kehittämisen periaatteella. Sipoo tunnetaan luovista ja rohkeista ratkaisuistaan. Strategiakauden kasvutavoitteet ja niihin liittyvät taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat: Asukkaat Kasvu keskimäärin/vuosi 2013: n kasvu n. 2 3 % ( ) 2017: n kasvu n. 4 5 % ( ) 2020: n kasvu n. 5 % ( ) 2025: n Resurssien jakaminen perustuu kunnan kokonaisetuun, osastojen tarpeet eri aikoina erilaiset. Käyttötalouden rahoitus perustuu verotuloihin, valtionosuuksiin ja maksutuloihin, ei omaisuuden myyntiin. Investointien rahoitus on pitkällä aikavälillä kestävää. 1

6 Strategiset painopisteet ovat: - Maankäyttö, asuminen ja liikenne - Palvelutuotannon strategiaperustan mukaan: Asiakaslähtöiset palvelut ovat kasvun tekijöitä Sipoo osallistaa asiakkaat, palveluntuottajat ja henkilöstön yksilön oman vastuun muistaen. Sipoo tuottaa palvelut yhdessä muiden kuntien, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa yksilöllisesti. Sipoo luo me-henkeä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista eheyttä tavoitellen. Sipoo on herkkä tarpeiden muutoksille ja uusille toimintatavoille - vuorovaikutuksessa ennalta ehkäisten, uutta etsien. Sipoo on matkalla kohti ajasta, paikasta ja välineestä riippumatonta 24/7-palvelua. Maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL): Sipoossa on monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja Sipoon luonto- ja maisema-arvoja hyödynnetään kuntalaisten hyvinvoinnin lähteenä. Sipoossa kaavoitetaan pääosin kunnan omistamalle maalle. Suunnitelmakauden alkupuolella rakentamisen painopiste on Nikkilässä ja Talmassa sekä suunnitelmakauden loppupuolella Etelä- Sipoossa (Söderkulla-Majvik). Sipoon taajama-alueet toteutetaan sosiaalisesti tasapainoisina, joukkoliikenteeseen ja Nikkilässä raideliikenteeseen tukeutuvina sekä rakenteeltaan tiiviinä. Sipoon kyliä kehitetään yhdessä kyläläisten kanssa kyläsuunnitelmien avulla. Sipoossa kunta edistää aktiivisesti vuokra-asuntotuotannon toteuttamista. Elinkeinoelämä: Sipoossa koko kuntaorganisaatio edesauttaa yritysten toimintaa, sijoittumista ja kehittymistä alueellaan nopealla ja joustavalla palvelulla. Sipoon kunnalla on ajan tasalla oleva elinkeino-ohjelma, joka ohjaa elinkeinoelämän kehitystä ja vastaa kunnan kasvutavoitteisiin. Maanhankinnalla ja kaavoituksella varmistetaan riittävä tonttivaranto työpaikkojen lisäämi-seksi. Tavoitteena on kaksinkertaistaa Sipoon työpaikat vuoteen 2025 mennessä, >

7 Valtuustokauden strategiset tavoitteet Strategian päivityksen yhteydessä valtuusto on hyväksynyt organisaatiolle seuraavat valtuustokauden strategiset tavoitteet: Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut Asiakaspalvelun kehittäminen koko organisaatiossa Asiakaspalautteen hallinta Osastorajat ylittävät kuntalaislähtöiset tuoteperheet Vaikutuksiltaan ja tuotoksiltaan mallinnettuja ja mitattavissa Kustannusrakenne selvillä. Jatkuva parantaminen Jokaisella työntekijällä on velvollisuus oman työn ja yhteisen toiminnan kehittämiseen. Astutaan pois mukavuusalueelta ja otetaan pieniä, nopeita kehitysaskeleita johdon määrittelemien toiminnan kehysten mukaisesti. Talouden kattilankansiperiaate Enintään inflaatiokorjattu nollakasvu kustannuksissa, käyttötalouden kustannuskehityksen nousu ei ylitä verotulojen kasvuprosenttia. Käyttötalouden asukaskohtaiset kustannukset eivät ylitä Uudenmaan keskiarvoa. Toimintamenot katetaan toiminnan tuloilla, veroilla ja valtionosuuksilla. Investointien tulorahoitus kaksinkertaistuu vuodesta Vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Nostokurkia Sipooseen Rakentaminen käyntiin Joustavuutta ratkaisujen löytämiseen nopeamman ja kustannustehokkaan rakentamisen mahdollistamiseksi Myytävien tonttien tarjontaa riittävästi. Osastokohtaiset strategiset tavoitteet ja niistä johdetut sitovat vuositavoitteet perustuvat edellä oleviin valtuustokauden tavoitteisiin. Valtuustokauden strategisten tavoitteiden ja osastojen tavoitteiden liittyminen toisiinsa ilmenee talousarvion liitteenä olevasta taulukosta. Valtuustokauden strategisten tavoitteiden toteutumista mitataan talousarviossa ja tilinpäätöksessä esitettävien tunnuslukujen kehittymisellä. Osastokohtaiset tunnusluvut ja mittarit on valittu kustakin toimialueesta vastaavan valiokunnan päätöksellä. Koko kuntaa koskevat yhteiset tunnusluvut ja niiden kehitys esitetään talousarvion alkuosassa. Joiltakin osin koko kuntaa koskeviin tunnuslukuihin on liitetty myös vertailutietoja muiden kuntien ja Uudenmaan osalta. Tunnuslukujen ja mittareiden liittymää strategisiin tavoitteisiin sekä esittämistapaa kehitetään edelleen vuoden 2014 aikana. 3

8 VALTUUSTOKAUDEN STRATEGISET TAVOITTEET Tiivistelmä osastokohtaisista strategisista tavoitteista. Osa tavoitteista on mahdollista sijoittaa useamman ylätavoitteen alle. ASIAKASLÄHTÖISET, HYVINVOINTIA JATKUVA PARANTAMINEN TALOUDEN KATTILANKANSI- NOSTOKURKIA SIPOOSEEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄT PERIAATE KUNTAPALVELUT Sosiaali- ja terveystoimi Kaikki osastot/kj Kaikki osastot/kj Tekniikka- ja ympäristötoimi Ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja Keskijohdon tukeminen Sopeutusohjelman laatiminen 10 vuoden investointiohjelman puuttuminen vallitsevassa toimintaympä- Tulokset näkyvissä vuoden täydentäminen priorisoiduksi ja ristössä 2015 talousarviossa perustelluksi investointiohjelmaksi Moniammatillinen yhteistyö ja kumppanuus Sosiaali- ja terveystoimi Talousarviokuri Kehitys- ja kaavoituskeskus Vaikuttavimmat sosiaali- ja Kaavoitusohjelman toteuttaminen Eheät palvelukokonaisuudet ja terveyspalvelut Tekniikka- ja ympäristötoimi suunnitellusti vaikuttavat toimintamallit Osaston sisäisen laskennan Sivistystoimi kustannusseurannan uudis- Tonttien markkinoinnin Sivistystoimi Kekseliäät ja tarkoituksen- taminen toimintopohjaiseksi tehostaminen Kuntalainen on aktiivisesti mukana mukaiset toimintatavat vaikuttamassa palveluita palvelutuotannossa Talous- ja hallintokeskus suunniteltaessa ja toteutettaessa. Budjetoinnin, seurannan ja Hyvinvointia ja terveyttä ennusteiden jatkuva kehittä- Asikaspalautetta kerätään sekä edistävien palvelujen minen sekä luotettavien analysoidaan ja hyödynnetään ja yhteistyön kehittäminen tietojen tuottaminen kehittämistyössä jatkuvasti. eri toimialojen, kolmannen johdolle ja päättäjille sektorin sekä muiden riittävän ajoissa Koko kylä kasvattaa. toimijoiden kanssa ICT-peruspalveluiden kustan- Tekniikka- ja ympäristötoimi Ajantasaisten tietoyhteis- nustehokkuuden parantami- Kohti suunnitelmallista ja ennakoivaa kuntataitojen edistäminen nen sekä tietohallinnon toimintaa. Tavoitteena palvelutason palveluissa tehostaminen nostaminen ja yksikkökustannusten reaalinen pienentäminen Kehitys- ja kaavoituskeskus Toiminnan tehokkuus Talous- ja hallintokeskus Asiakaspalvelun kehittäminen Täydennyskoulutuksella koko organisaatiossa henkilöstölle taataan mahdollisuus ammattitaidon Yhteisen asiakaspalvelun (Infon) ylläpitoon ja kehittämiseen. toiminnan tehostaminen ja syventäminen lainsäädännöstä aiheutuvat velvoitteet huomioiden Työnantajakuvan vahvistaminen ja pätevän henkilöstön saatavuuden varmistaminen Henkilöstöhallinnollisten käytäntöjen yhtenäistäminen Kehitys- ja kaavoituskeskus Verkko-osallistumisen kehittäminen osana kaavoitusprosessia Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä vuorovaikuttamisen kehittäminen. 4

9 1.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Lähitulevaisuuden merkittävimmät kuntien toimintaan vaikuttavat tekijät ovat vireillä oleva kuntarakenneuudistus sekä julkisen talouden kestävyysvajeen hallinta, joka tulee väistämättä vaikuttamaan niin kuntien rahoituspohjaan kuin myös jollakin aikavälillä kuntien tehtäviin. Kuntarakenneuudistus on kokonaisuudistus, joka koostuu rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntalain kokonaisuudistuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä kuntien tehtävien arvioinnista. Hallitusohjelman mukainen tavoite on, että kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen sovitetaan yhteen. Hallitus tulee arvioimaan kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta Kuntarakenneselvitysten rinnalla on käynnistymässä metropolihallintoon liittyvän lainsäädännön valmistelu. Metropolihallinnon sisältö ja laajuus ovat liitoksissa metropolialueella käynnissä olevien kuntarakenneselvitysten lopputuloksiin. Sipoon kunnan osalta kuntarakenneuudistus tarkoittaa tulevalla tilikaudella 2014 useampaan samanaikaiseen selvitykseen osallistumista. Keski-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueita koskevat selvitykset ovat jo käynnistyneet ja odotettavissa on, että myös pääkaupunkiseudulla käynnistyy selvitys, johon Sipoo tullee osallistumaan tulevan tilikauden aikana. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakennemuutosta. Uudistuksen tavoitteeksi on asetettu järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Lopulliset esitykset valtionosuusperusteiden uudistamistarpeista tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että uusi valtionosuuslainsäädäntö tulisi voimaan vuonna Nyt käsiteltävän talousarvion valmisteluvaiheessa uudistuksen lopputulos Sipoon kunnan kannalta ei ole tiedossa. Valtionosuusuudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi kuntatalouteen. On selvää, että valtionosuuksien kokonaismäärää ei lisätä, ainoastaan nykyiset jakoperusteet muuttuvat. Valtiontalouden leikkaukset ja kestävyysvajeen hallinta tulevat myös vaikuttamaan jatkossa valtionosuuksia vähentävästi. 2. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Viimeisimpien suhdanne-ennusteiden mukaan euroalueen talous- ja rahoituskriisin pahin vaihe on ohitse ja kokonaistuotanto rahaliiton alueella alkaisi kasvaa vuoden 2014 aikana. Edelleen on kuitenkin merkille pantavaa, että talous- ja rahoituskriisi ei ole kokonaisuudessaan väistynyt. Kasvu pysyy edelleen hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin sopeutusten sekä heikkona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Suomen Pankki on parantanut arviotaan Suomen kokonaistuotannon kehittymisestä. Aiemmin kuluvana vuonna Suomen Pankki ennakoi vuoden 2013 talouskasvuksi 0,7 % ja vuodelle 2014 vastaavasti 1,4 %. Nyt ennustetaan vuoden 2014 talouskasvuksi 1,4 % ja vuoden ,8 %. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuluvana vuonna Suomen bruttokansantuote supistuu 0,5 % ja talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna valtiovarainministeriö ennakoi kokonaistuotannon lisääntyvän 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Valtiovarainministeriö ennakoi Suomen Pankin tavoin vuoden 2015 kasvuksi noin 2 %. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. 5

10 Työttömyysaste nousee ennusteen mukaan tänä vuonna 8,3 %:iin ja laskee alle 8 %:n vasta ennusteen lopulla. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde (julkinen velka/bruttokansantuote) ylittää 60 %:n rajan jo vuonna 2014 ja velka uhkaa kasvaa edelleen. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Lähteet: Suomen Pankki, tiedote Valtiovarainministeriö, taloudellinen katsaus, syksy KUNTATALOUS Vuonna 2012 kuntatalouden alijäämä oli 1,1 % suhteessa bruttokansantuotteeseen ja rahoitusasema heikkeni edellisvuodesta noin miljardilla eurolla. Kuntien rahoitusasema on huonontunut nopeasti, sillä vielä vuonna 2010 kuntatalous oli lähellä tasapainoa. Vuonna 2012 kuntien kokonaismenojen kasvu hidastui 5 %:iin, mutta verotulojen ja valtionosuuksien kasvu hidastui vielä enemmän ja jäi 3,5 %:iin. Vuodelle 2014 kuntasektorin kustannustason nousuksi ennakoidaan noin 2 %. Vuonna 2013 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan edellisvuotta reippaammin, vaikka keskeisten veropohjien kasvu hidastuu selvästi. Verokertymää kasvattaa kertaluontoisesti verovuoden 2012 jakoosuuksien oikaisu. Vuosina kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 3 %. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvuksi oletetaan keskimäärin vajaa 3 % ja eläketulojen 5 %. Ennusteeseen ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista, vaikkakin korotuspaineet ovat tuntuvat. Yhteisöveron mittavat perustemuutokset vuonna 2014 eivät vaikuta kuntien saamaan yhteisöverotuottoon, koska muutokset kompensoidaan korottamalla kuntien saamaa osuutta yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2014 kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan siten, että kiinteistöverotulot kasvavat kunnissa yhteensä 100 milj. eurolla. Vuonna 2015 tuloveroperusteisiin tehdään hallitusohjelman mukaisesti ansiotason nousua vastaava tarkistus, minkä arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 100 milj. eurolla. Valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan hitaasti, vain 1,5 % vuodessa. Kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimia asteittain tehtävät kuntien valtionosuuksien vähennykset. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan keskimäärin vajaat 3 % vuodessa. Kuntatalous pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä vuonna Alijäämän arvioidaan olevan vajaa prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen ja kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntien bruttovelka on tasoltaan yli kolminkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Vastaavasti velan suhde bruttokansantuotteeseen on kaksinkertaistunut samalla ajanjaksolla. Jos tulojen ja menojen kehitys on ennustetun mukainen, kuntatalous velkaantuisi kiihtyvällä vauhdilla, ja velan määrä lähes kaksinkertaistuisi vuoteen 2017 mennessä. Korkotason ennakoidaan kääntyvän nousuun, mikä yhdessä velan määrän kasvun kanssa kiristää kuntataloutta ja kaventaa erityisesti pahimmin velkaantuneiden kuntien liikkumavaraa entisestään. Uhkana on että kunnat joutuvat korottamaan tuntuvasti veroprosenttejaan lähivuosina, jos mitään korjaavia ja sopeuttavia toimenpiteitä ei tehdä. Jos ennusteessa syntyvä alijäämä katettaisiin kokonaisuudessaan veronkorotuksilla, keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousisi noin 2,5 prosenttiyksiköllä. Lähde: Valtiovarainministeriö, taloudellinen katsaus, syksy

11 2.3 SIPOON KUNNAN TALOUS Sipoon kunnan talous on viime vuosina heikentynyt. Vuoden 2012 tulos olisi ilman suuria satunnaisia eriä ollut ainoastaan noin 0,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Lopullinen tulos tuloksen käsittelyerien jälkeen paransi jonkin verran vapaan oman pääoman osuutta taseessa. Viimeisimmän ennusteen mukaan kuluvan vuoden yhteisöverokertymä tulee toteutumaan huomattavasti vuoden 2013 talousarviossa ennakoitua heikompana. Kokonaisuutena verotulojen ennustetaan kuitenkin kunnallisverokertymän positiivisen kehityksen myötä toteutuvan pääosin talousarvion mukaisesti. Käyttötalouden menokehitys tulee ylittämään vuodelle 2013 budjetoidut menot noin 0,4 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveysosaston ennustetaan ylittävän alkuperäisen talousarvionsa samalla summalla. Muiden valiokuntien ennustetaan pysyvän alkuperäisessä talousarviossa. Niin käyttötalouden toteumaan kuin tuloennusteisiinkin sisältyy kuitenkin edelleen huomattavia epävarmuustekijöitä, jotka saattavat muuttaa tilannetta vielä loppuvuodesta. Yksi epävarmuutta aiheuttava tekijä on tontinmyyntitulojen kehitys. Tässä vaiheessa on ennustettavissa, että tontinmyyntitulot eivät yllä talousarviossa asetettuun tavoitteeseen, vaan jäävät noin 2 milj. euroa ennakoitua pienemmiksi. Vuoden 2013 talousarviossa lähtökohtana oli, että vuoden 2013 tulos muodostuisi 0,07 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Käyttötaloudessa tapahtuvan ylityksen ja ennakoitua pienemmiksi jäävien tontinmyyntitulojen lisäksi myös poistojen osuus on kasvamassa ennakoitua suuremmaksi. Lisäksi vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä tulee tehtäväksi noin 1 milj. euron alaskirjaus entisen Nikkilän sairaalan alueella sijaitsevan hallintorakennuksen tasearvoon. Edellä mainittujen seikkojen yhteisvaikutuksena vuoden 2013 tulos muodostunee noin 3,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2014 talousarvion lähtökohdat ovat haastavat, ja vuosikate ei tule kattamaan kokonaisuudessaan poistoja. Käytännössä olemme tilanteessa, jossa menokehitystä on voimakkaasti hillittävä ja samanaikaisesti on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota tulokertymän kehitykseen. Jotta kunnan talous olisi pitkällä aikavälillä tasapainossa, on erityistä huomiota kiinnitettävä myös lainakannan kasvuun. Tämä tarkoittaa sitä, että investointien ajoituksen merkitys korostuu. Samanaikaisesti entisestään korostuu käyttötalouden kustannustehokkuuden merkitys, jotta investointien rahoitusta voidaan vahvistaa vuosikatteen avulla. 3. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VÄESTÖ Kuntastrategian mukaisen väestönkasvun tavoitteena on, että asukasluku kasvaisi keskimäärin 5 % vuodessa. Viime vuosina kehitys on ollut seuraavanlainen: ,1 % ,1 % ,2 % ,5 % ,2 % Vuoden 2012 lopussa väkiluku oli Vuoden 2013 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kunnan asukasluku on lisääntynyt 142 henkilöllä. Vuoden 2012 vastaavana aikana asukasluku kasvoi 248 henkilöllä. Mikäli väestönkehitys jatkuu samankaltaisena kuin kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, tämä merkitsee, että koko vuoden 2013 väestönkasvu on todennäköisesti noin 1,1 %, ts. lisäys on noin 230 henkilöä. Vuonna 2014 lisäyksen arvioidaan olevan noin 1,5 %. Tämä merkitsisi, että talousarviovuoden 2014 lopussa väkiluku olisi noin asukasta. 7

12 Nettomuutto iän mukaan TULOPERUSTEET Sipoon verotulojen kasvu on ollut suotuisaa. Kunnallisverotuksen tulopohjana olevat verotettavat tulot ovat kehittyneet noin 2,5 3 % nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Viime vuosina verotulot ovat kuitenkin vaihdelleet aikaisempia vuosia huomattavasti enemmän. Taustalla on yleisen taloustilanteen epävarmuus, mikä väistämättä heijastuu verotuloihin. Työttömyysaste kunnassa on noin 5 % eli työttömiä on noin 500, lisäystä vuoden aikana noin 100. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perusteena on käytetty 19,25 %:n tuloveroprosenttia. Kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2013 kertyvän 73,5 miljoonaa euroa, mikä on 4,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2012 toteuma. Kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2014 kertyvän 76,5 miljoonaa euroa. Yhteisöverokertymän arvioidaan vuonna 2014 pysyvän vuoden 2013 ennustetulla tasolla. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 3,3 miljoonaa euroa. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perusteena on käytetty 1,00 %:n suuruista yleistä kiinteistöveroprosenttia, vakituisten asuinrakennusten osalta 0,50 %, muiden asuinrakennusten osalta 1,10 % ja rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta 3,00 %. Kiinteistöverotulojen arvioidaan olevan 7,4 miljoonaa euroa, lisäystä vuoden 2013 toteumaennusteesta noin 0,9 miljoonaa euroa. Valtionosuusarvio on laadittu loppukesällä 2013 saatujen valtionhallinnon ennakkolaskelmien perusteella. Valtionosuuksiin tehdään 2,4 %:n indeksitarkistus. Verovuoden 2012 tietoihin perustuvan verotulontasauksen arvioidaan olevan Sipoon osalta 6 miljoonaa euroa, eli samaa tasoa kuin vuonna Tämän perusteella laskennallisina valtionosuuksina arvioidaan vuonna 2014 saatavan 15,7 miljoonaa euroa, eli 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Taloussuunnitelmakaudella valtionosuuksien määrä riippuu myös väestönkasvusta, valtion toimenpiteistä ja mahdollisista indeksitarkistuksista. Valtionosuuksien määrän arvioidaan olevan noin 15,7 miljoonaa euroa sekä vuonna 2015 että vuonna Valtionosuuksien kehityksen ennustaminen on kuitenkin erittäin haastavaa, sillä tarkoituksena on, että vuoden 2015 alussa tulee voimaan valtionosuusuudistus, jonka lopputulemasta ei ole vielä tietoa. Sipoon kunnan verorahoituksen, eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän, arvioidaan lisääntyvän vuonna ,2 % ja vuonna ,7 %. Kaikkien kuntien vastaavat luvut ovat +4,6 % vuonna 2013 ja +1,7 % vuonna

13 3.3 MENOPERUSTEET Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on noudatettu mm. seuraavia periaatteita: Lakisääteiset peruspalvelut tulee järjestää kunnan omasta tai muiden toimesta. Käyttötalouden menokehitystä tulee pyrkiä voimakkaasti hillitsemään. Tähän liittyen vuosien 2015 ja 2016 laskelmat perustuvat oletukseen, että kunnanhallituksen sitovana tavoitteena olevan sopeutusohjelman laadinta ja toimeenpano onnistuvat. Edellä olevaan liittyen kunnan kokonaishenkilöstömäärä tulee pyrkiä pitämään enintään vuoden 2013 tasolla. Kunnan omia tiloja tulee käyttää tehokkaammin ja tarpeettomiksi käyvistä tiloista luovutaan Tulevia investointitarpeita ja niiden toteuttamista harkitaan tarkkaan. Investointiohjelma sopeutetaan tavoitteeseen, jonka mukaan kunnan lainakannan kasvu tulee pitää maltillisena ja investointien tulorahoituksen osuutta tulee kasvattaa. Maksuja tarkistetaan kaikin lainsäädännön mahdollistamin tavoin. Vuoden 2014 talousarvion suurimpia menolisäyksiä on ostopalvelujen lisäys noin 1,3 miljoonalla eurolla. Ostopalvelujen kasvu liittyy pääosin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä HSLkuntayhtymän maksuosuuksiin. Henkilöstökulut kasvavat 0,2 miljoonalla eurolla. Lähtökohtana on, että henkilöstökulut kasvavat vain yleisten sopimuskorotusten verran ja että henkilöstön määrä ei talousarviovuoden aikana kasva. Vuoden 2014 toimintakulut (sisäiset ja ulkoiset) ovat 137,8 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 3,1 %:n lisäystä vuoden 2013 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuoden 2013 toteumaennusteeseen verrattuna lisäys on 2,7 % ja vuoden 2012 tilinpäätökseen 6,9 %. Suunnittelukaudella käyttötalouden suurimmat paineet tulevat kohdistumaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen menoihin. Samanaikaisesti on resursseja voitava jakaa myös elinkeinoelämän, maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Kuten edellä on todettu, vuosien 2015 ja 2016 taloussuunnitelma rakentuu oletukselle, että vuoden 2014 aikana tehtävän sopeutusohjelman tuloksena menokehitys taittuu vuoden 2014 tasolle. Tämä edellyttää voimakkaita menojen sopeutustoimia, mutta myös tulokertymän kasvattamista. Tämä puolestaan edellyttää kunnan kasvutavoitteissa onnistumista. Toimintakulut eur/as HENKILÖSTÖ Kunnan strategian mukaan palvelutuotannon tehokkuus ja monipuolisuus varmistetaan kehittämällä henkilöstön osaamista ja turvaamalla ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 44,6 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jää vuonna 2014 arviolta noin 15 henkeä. Eläköitymisten seurauksena myös henkilöstön keski-iän oletetaan tulevina vuosina laskevan. 9

14 Vuonna 2012 kunnan henkilöstömäärä kasvoi 10 henkilöllä. Vuoden 2013 talousarvioon ei sisältynyt määrärahaa yhtään uutta virkaa tai tointa varten. Valiokunnille annetuissa talousarviokehyksissä edellytetään, että kunnan kokonaishenkilöstömäärä ei vuonna 2014 kasva. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä on noussut vuoden henkilöstä 939 henkilöön vuonna Vakinaisen henkilöstövahvuuden arvioidaan vuoden 2013 lopussa olevan 935. Kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2013 noin 1,4 % ja vuonna 2014 noin 2,4 %. Sipoon kunnan vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu 0,8 %:n yleiseen palkankorotukseen. Henkilöstömäärä/1000 asukasta 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 50,0 62,0 77,0 78,0 66,0 61,0 69,0 57,0 58, Henkilöstökustannukset eur/as 3500,0 3000,0 2500,0 2000,0 1500,0 1000,0 500,0 0, INVESTOINNIT Taloussuunnitelmakauden merkittävin yksittäinen investointi on Nikkilän sydän eli Sipoon koulukeskuksen uudelleeninvestointi. Lisäksi investointisuunnitelmaan sisältyvät Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman uudelleeninvestoinnin loppuunsaattaminen, Etelä-Sipoon valmistuskeittiö sekä mittava panostus uusien asuinalueiden infrastruktuuriin. Vuonna 2014 talousarvion mukaiset bruttoinvestoinnit ovat 17,2 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 13,7 miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinneissa on mukana maanostoihin varattu 2 milj. euron määräraha. Maanostoihin varattu määräraha siis kaksinkertaistuu vuodelle Taustalla on valtion päätös verohelpotuksista niiltä osin kuin maa-alueita myydään kuntien tarpeisiin. Nettoinvestoinneista puolestaan on vähennetty maa-alueiden myyntitulot, joiden arvioidaan olevan noin 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2014, sekä mahdolliset valtionosuudet ja vastaavat tuotot. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä on 8,2 miljoonaa euroa. 10

15 Julkisen käyttöomaisuuden osuus vuoden 2014 bruttoinvestointimenoista on 6,7 miljoonaa euroa. Perusparannuksiin on varattu 3 miljoonaa euroa. Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu 0,6 miljoonaa euroa. Summa on aiempien vuosien tasolla. Suunnittelukauden kokonaisinvestointisummat käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Tuotot Kulut Netto TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Tasapainoinen talousarvio on terveen talouden perusta pitkällä aikavälillä. Vastuualueiden tuloslaskelmat esitetään talousarviossa informatiivisessa mielessä kunkin vastuualueen kohdalla. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että valtuustoon nähden sitova taso on valiokuntataso. Kunnanjohtajan valiokuntakohtainen esitys poikkeaa joiltain osin valiokuntien esityksistä (ts. on niitä alhaisempi). Valtuustossa tarkasteltava taso määrärahojen osalta on nimenomaan valiokuntataso. Tulosyksikkötasoiset määrärahat ovat valiokuntien päätettävissä valtuustokäsittelyn jälkeen ja siten kunnanjohtajan esityksestä aiheutuvat euromääräiset muutokset ratkaistaan valiokunnan päätöksellä käyttötaloussuunnitelman yhteydessä. Tuloslaskelman (sivu 71) osoittama tulorahoitus on suunnittelukaudella hyväksyttävällä tasolla. Tässä yhteydessä on huomattava, että tulorahoituksen pysyminen hyväksyttävällä tasolla edellyttää edellä mainitun sopeutusohjelman laadinnassa ja toimeenpanossa onnistumista. Ongelmallista on myös, että tulorahoitus rakentuu edelleen liian suurelta osin maanmyyntitulojen varaan. Talousarvion toimintatuottojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on -96,9 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkenee 4,4 miljoonaa euroa vuoden 2013 talousarvioon verrattuna ja noin 2 miljoonaa euroa vuoden 2013 toteumaennusteeseen verrattuna. Vuosikate on 5,1 miljoonaa euroa ja se on 1,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2013 talousarviossa. Poistojen määräksi arvioidaan 8,2 miljoonaa euroa, jolloin vuosikate ei riitä kattamaan suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Tilikauden tulos on näin ollen selvästi negatiivinen ja tilikauden alijäämän arvioidaan olevan 1,7 miljoonaa euroa. 11

16 Rahoituslaskelma (sivu 87) osoittaa, että rahavarat kasvavat vuodesta Investointimenot, joista on vähennetty investointien arvioidut tuotot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot, ovat 13,7 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään n. 9,8 miljoonalla eurolla. 3.7 TALOUSARVIOVALMISTELU JA TALOUSARVION TASAPAINOTTAMINEN Talousarviokehysten antamisen jälkeen erityisesti valtionosuuksista ja verotuloista on saatu tarkennettuja ennusteita. Talousarviovalmistelun aikana on tehty seuraavat muutokset: Verotuloja kokonaisuudessaan on tarkistettu ylöspäin. Valtionosuuksia on tarkistettu alaspäin. Muita kertyviä tuloja on tarkistettu ylöspäin. Valiokuntien talousarvioesityksiin on tehty noin 1,5 miljoonan euron menoleikkaukset. 3.8 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS Kuntalain 65 :n 2 ja 3 momentissa säädetään seuraavaa: Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Kunnan vuoden 2012 tase osoittaa 12,5 miljoonan euron kumulatiivista ylijäämää, joten kuntalain edellä mainittu säännös ei ole ajankohtainen. 4. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Kunnan taloutta ohjaavat sekä kuntalaki että kirjanpitolaki. Kuntalakiin sisältyy talousarvion ja taloussuunnitelman laatimista koskevia määräyksiä. Kirjanpitolaissa on puolestaan säännökset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Talousarvio ja -suunnitelma käsittävät käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan. Talousarvio esitetään tällä tavoin sekä tuloslaskelman että rahoituslaskelman näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä valtuusto asettaa eri vastuualueille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä arvioi tuotot niiden kokonaisuuksien hoidosta, joista valtuusto on päättänyt. Käyttötalousosa on jaettu vastuualueisiin, jotka puolestaan on jaettu tulosyksiköihin. Talousarvion käyttötalousosan pohjalta laaditaan sekä tuloslaskelma että rahoituslaskelma. Tuloslaskelma osoittaa, miten kunnan tilikaudeksi varattu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja käyttöomaisuuden kulumisesta aiheutuviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa kertoo sekä talousarviovuoden että suunnittelukauden investoinnit. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy valtuusto investoinnin kokonaiskustannusarvion. Valtuusto tarkistaa kokonaiskustannusarviot ja päättää hankkeille eri vuosille varattavista määrärahoista taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se käytetään. 12

17 4.1 NETTOBUDJETOINTI Valtuusto voi jakaa tehtäväalueen tai sen osan määrärahat tai tuotot netto- tai bruttomäärärahoina. Talousarvioasetelmaa hyväksyessään valtuusto on päättänyt, että määrärahat jaetaan nettoperiaatteen mukaisesti. 4.2 TALOUSARVION JA SEN PERUSTELUIDEN SITOVUUS Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja muita kunnan hallintokuntia. Talousarvio koostuu toimialojen määrärahoista, rahoitustuotoista ja toiminnallisista tavoitteista sekä talousarvion yleisistä perusteluista, tunnusluvuista ja tuloslaskelmista. Vastuualueiden määrärahat ovat sitovia valtuustoon nähden. Nettobudjetoinnissa on menojen ja tulojen erotus sitova valtuustoon nähden. Tulosyksiköt velvoitetaan perimään talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat on selvitettävä pikimmiten talousarviomuutoksia tehtäessä ja viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Tulosyksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomaksi käyneestä irtaimesta omaisuudesta. Myynnistä saatavat tulot voidaan käyttää tulosyksiköiden menojen kattamiseen. Valtuuston päätös talousarvion sitovuudesta on seuraavanlainen: Käyttötalousosa Käyttötalousosan määrärahat ja laskennalliset tulot ovat sitovia valtuustoon nähden nettotasolla. Investointiosa Myös investointiosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia nettotasolla. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ja -kulujen nettomääräraha on sitova valtuustoon nähden. Rahoitusosa Rahoituslaskelmassa lainakannan muutos on sitova valtuustoon nähden. Toiminnalliset tavoitteet Sitovat tavoitteet otsikon alla olevat tavoitteet sitovat hallintokuntia valtuustoon nähden. Tunnusluvut (määrätavoitteet, taloudellisuustavoitteet ja laatutavoitteet) ovat hallintokunnille suuntaa antavia. 4.3 TOIMINNALLISEN JA TALOUDELLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen toteutumista seurataan hyväksytyn talousarvion ja mahdollisten talousarviomuutosten pohjalta. Toiminnallisen tuloksen seurannalla tarkoitetaan, että tulosyksiköt seuraavat asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja niiden toteumaa ja taloudellisen tuloksen seurannalla, että tulosyksiköt seuraavat menojen ja tulojen toteumaa. 13

18 14

19

20

21 KÄYTTÖTALOUSOSA Toiminnan sektorikohtaiset bruttomenot vuonna 2014 Tekniikka ja ympäristö 14 % Hallinto 8 % Sivistys 37 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 41 % Hallinnolla tarkoitetaan keskusvaalilautakuntaa, tarkastuslautakuntaa ja kunnanhallitusta. 15

22 16

23 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Lyhenteiden selitykset TP TPE TAE TA TS = Tilinpäätös = Tilinpäätösennuste = Valiokuntien talousarvioesitys = Kunnanhallituksen talousarvioesitys = Taloussuunnitelma Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on laadittu lihavoidulla tekstityypillä. Muut tavoitteet ja perustelut ovat luonteeltaan toimintaa ohjaavia tai informatiivisia. Toimialojen käyttötalousmenojen muutokset (1 000 euroa) ja kasvuprosentti vuosina Vuonna 2010 TP 3,4 7,1 10,8 11,7 Vuonna 2011 TP 15,1 7,7 3,8 6,5 Vuonna 2012 TP 14,6 2,1 2,9-0,5 Vuonna 2013 TPE 9,6 3,9 2,3 6,6 Vuonna 2014 TA - 0,1 3,7 2,1 2,8 17

24 KÄYTTÖTALOUS Toimintatuotot ja -menot Vuoden 2014 talousarvion käyttömenot ovat 137,8 miljoonaa euroa ja käyttötuotot 40,9 miljoonaa euroa. Toimintakate on -96,9 miljoonaa euroa, mikä on euroa/asukas, kun se vuonna 2013 näyttää muodostuvan noin euroksi/asukas. Vastuualue TP 2010 TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 TA Keskusvaalilautakunta Tuotot Kulut Netto Tarkastuslautakunta Tuotot Kulut Netto Kunnanhallitus Tuotot Kulut Netto Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tuotot Kulut Netto Sivistysvaliokunta Tuotot Kulut Netto Tekninen valiokunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta Tuotot Kulut Netto Yhteensä Tuotot Kulut Netto

25 TOIMIALA: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VASTUUALUE: VAALIT VASTUUHENKILÖ: Kunnansihteeri TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 TA 2014 Tuloarvio 25,3 51,2 0,0 24,0 24,0 Määräraha -28,9-72,6-3,4-24,0-24,0 Toimintakate -3,5-21,4-3,4 0,0 0,0 Määrärahan muutos % #JAKO/0! Määrärahan muutos euroina 73 Toimintakatteen muutos % #JAKO/0! Toimintakatteen muutos euroina 21 Asukkaat Nettomenot euroa/asukas -0,19-1,14-0,18 0,00 0,00 Toimintamenot ,4-24,0 0,0 Palkat ja palkkiot ,9-12,3 0,0 Henkilösivukulut -1-3,9-2,8 0,0 Henk.korvaukset Henkilöstökulut ,8-15,1 0,0 Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -8-9,6-6,9 0,0 Palveluiden ostot -8-9,6-6,9 0,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-6,0-1,5 0,0 Avustukset Vuokrat 0 0,0-0,5 0,0 Muut toimintakulut Toimintatulot 25 51,2 24,0 0,0 Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Europarlamenttivaalit toimitetaan vuonna 2014, eduskuntavaalit vuonna 2015 ja kunnallisvaalit vuonna

26 TOIMIALA: TARKASTUSLAUTAKUNTA VASTUUALUE: TILINTARKASTUS VASTUUHENKILÖ: Lautakunnan puheenjohtaja TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 TA 2014 Tuloarvio Tuotot Määräraha Kulut Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 11,5 5,8 15,4-0,43-0,43 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % 11,5 5,8 15,4-0,43-0,43 Toimintakatteen muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas -2,2-2,1-2,5-2,4-2,4 Tarkastuspäiviä Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Muiden palvelujen ostot Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Toiminnalliset tavoitteet vuodeksi 2014 Kunnan vuoden 2014 hallinto ja talous tarkastetaan kuntalain ja kunnan hallintosäännön mukaisesti. Lakisääteisten tilintarkastuspäivien lukumäärä on arviolta 35 tarkastuspäivää. Sen lisäksi tulevat lautakunnan sihteerintehtävät ja mahdollisesti ostettavat asiantuntijapalvelut. Tarkastuslautakunnan kokoontumistavoite on 11 kertaa vuodessa. Tilintarkastusyhteisö antaa lautakunnalle kirjallisia ja suullisia raportteja tarpeen mukaan. Tilintarkastuskertomus annetaan tilinpäätöksen tarkastamisen jälkeen valtuustolle. Tarkastuslautakunnan työn tuloksena laaditaan valtuustolle annettava arviointikertomus. 20

27 TOIMIALA: KUNNANHALLITUS VASTUUALUE: YLEISHALLINTO JA KUNNAN JOHTO VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 TA 2014 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 15,1 14,6 9,6 5,0-0,1 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % 15,9-222,1-11,7-11,6 12,1 Toimintakatteen muutos euroina Suunn.muk. poistot Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 62 67,28 68,6 69,3 Toimintakulut yhteensä euroa/htv Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henk.korvaukset Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot

28 Toiminta-ajatus Kunnanjohtaja johtaa kunnan organisaatiota valtuuston ja kunnanhallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Toimintaympäristön keskeiset muutokset vuosina Sipoon kunta on pääkaupunkiseudun kupeessa sijaitseva kasvukunta, johon kohdistuu yhä vilkkaampi muuttoliike. Uusia asuinalueita otetaan käyttöön sitä mukaa kuin vahvistetut kaavat tämän mahdollistavat. Kunta varautuu tämän kasvun mahdollistamiseen panostamalla 3 6 milj. euroa vuodessa infrastruktuurin rakentamiseen uusille asuinalueille. Täten mahdollistamme uuden asukkaan vuotuisen lisäyksen muutaman vuoden kuluessa. Viime vuosien huolenaiheina ovat olleet tulopohjan heikentyminen ja käyttökustannusten nousu. Kunnassa on nyt onnistuttu saamaan kulut kuriin ja kunnan varsinaisen toiminnan kustannusnousu on kahden viime vuoden aikana alittanut kuntakentän keskiarvon. Valitettavasti kansainvälinen ja kansallinen matalasuhdanne rasittaa tulovirtaamme yhä pahemmin. Tämän vaikutukset näkyvät tavalla, jota on kuvattu tämän talousarvion kappaleessa kaksi. Jo nyt tarvitsemme vuosittain 2 3 milj. euroa maanmyyntituloja kattaaksemme käyttökustannuksemme, vaikka vuoden 2014 talousarvio on laadittu jo lähtökohdiltaan alijäämäiseksi. Myös valtion suunnittelemat 2 mrd. euron kunnille siirrettävät sopeuttamisvelvoitteet tulevat vähentämään tulovirtojamme. Samalla niiden pitäisi kuitenkin myös mahdollistaa tiettyjen lakisääteisten palvelujen vähentäminen. Jos nämä valtion sopeuttamisvelvoitteet jaettaisiin tasan asukasmäärän mukaisesti, niiden sopeuttamisvaikutus Sipoolle olisi noin 8 milj. euroa. Taloudellinen liikkumavaramme on siis pienentynyt ja se tulee entisestään pienenemään. Tämä täytyy pystyä edelleen huomioimaan kustannusrakenteessamme, mikä tarkoittanee sopeutusohjelman laatimista kevään aikana kustannusrakenteen keventämiseksi. Samalla pitää pystyä kehittämään toimintaa kustannustehokkaamman palvelun suuntaan. Pyrkimyksenä on tiukka, mutta realistinen budjetointi ja hyvä talousseuranta. Suomen valtion kesällä 2011 käynnistämä kuntarakenneuudistus etenee, vaikka vastoinkäymisiä on ollut koko kuntauudistusprosessin aikana. Sipoon osalta kuntarakenneuudistus on merkinnyt sitä, että olemme nyt mukana sekä Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan kuntaliitosselvityksessä että Itä- Uudenmaan seitsemän kunnan kuntaliitosselvityksessä. Tämän lisäksi syksyn 2013 aikana käynnistynee metropolihallinnon valmistelu, joka koskee pääkaupunkiseudun sekä KUUMA-seudun neljäätoista kuntaa. Valtiovarainministeriö harkitsee myös erillisten kuntajakoselvittäjien asettamista Helsingin seudulle, jolloin voidaan olettaa, että tämä koskee myös Sipoota. Myös sosiaali- ja terveyssektorin selvityksiä tehdään jatkuvasti ja näillä saattaa olla suurikin merkitys Sipoon palvelutarjonnan järjestämiselle. Hallituksen tavoitteena on saada rakenteellisia päätöksiä aikaiseksi ensi vuoden aikana. Kunnan tulee aktiivisesti osallistua kuntarakenneprosessiin kuntalaisten palvelujen turvaaminen ja kehittäminen tavoitteenaan. Ottaen huomioon selvitysten määrän ja aikataulun tulee tämä työ vaatimaan suurta panosta johtavilta poliitikoilta ja virkamiehiltä. Tämä yhdessä kiristyneen taloustilanteen kanssa haastaa merkittävästi organisaation toimivuutta. Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Talouden kattilankansiperiaate Talousarviokuri Talousarvion pitävyys nettotasolla Talouden kattilankansiperiaate Sopeutusohjelma Sopeutusohjelma laadittu jokaisella osastolla ja tulokset näkyvät vuoden 2015 talousarviossa 22

29 Jatkuva parantaminen Keskijohdon tukeminen Suunnitelma ja toteutus keskijohdon tukemiseksi valmis Kunnan johto TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % -21,3-4,3 21,2 1,1 Määrärahan muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 2,6 1,0 1,0 1,0 Toimintakulut yhteensä euroa/htv TULOSYKSIKKÖ: TALOUS- JA HALLINTOKESKUS VASTUUHENKILÖ: Talous- ja hallintojohtaja Toiminta-ajatus Talous- ja hallintokeskus tukee valtuustoa, kunnanhallitusta ja kuntalaisille palveluja tuottavia osastoja näiden tehtävissä. Talous- ja hallintokeskus tuottaa toimisto-, taloushallinto-, henkilöstöhallinto- ja itpalveluja ja vastaa kunnan hallintoa ja taloudenhoitoa koskevista yhteisistä linjauksista ja ohjauksesta. Lisäksi keskus vastaa kuntalaisille, yrityksille ja viranomaisille suunnatusta ulkoisesta viestinnästä ja kunnan ulkoisten asiakkaiden yhteisestä asiakaspalvelusta. Toimintaympäristöä, toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset Kuten koko organisaation toimintaan, myös Talous- ja hallintokeskuksen toimintaan vaikuttavat käynnissä olevat kuntarakenneselvitykset. Selvitysten työllistävä vaikutus on niin suuri, ettei uusia, laajoja kehityshankkeita ole mahdollistaa käynnistää samanaikaisesti kuntarakenneselvitysten kanssa. Vuoden 2014 alussa tulee todennäköisesti voimaan laki julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta. Asia varmistuu loppusyksystä Lakiehdotuksen mukaan kunnat velvoitetaan järjestämään valtionhallinnon ja kuntien käyntiasiakaspalvelut. Kuntien ylläpitämissä yhteisissä asiakaspalvelupisteissä tarjotaan aina ylläpitäjäkunnan palveluiden lisäksi poliisin lupahallinnon, verohallinnon, maistraatin, työ- ja elinkeinotoimiston, työvoiman palvelukeskuksen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen palveluita. Palvelun järjestäminen on suunniteltava ja valmisteltava vuoden 2014 aikana. Edellä mainitun lisäksi kunnan oman asiakaspalvelupisteen palveluita on tarkoitus ryhtyä tarjoamaan myös Söderkullassa. Talous- ja hallintokeskuksen henkilöstössä ei ole tapahtumassa merkittäviä muutoksia. 23

30 Koko keskusta koskevat strategiset tavoitteet vuosiksi Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut Yhteisen asiakaspalvelun (Infon) toiminnan tehostaminen ja syventäminen lainsäädännöstä aiheutuvat velvoitteet huomioiden Asiakaspalvelun kehittäminen koko organisaatiossa Työnantajakuvan vahvistaminen ja sen avulla pätevän henkilöstön saatavuuden varmistaminen Henkilöstöhallinnollisten käytäntöjen yhtenäistäminen. Talouden kattilankansiperiaate Budjetoinnin, seurannan ja ennusteiden jatkuva kehittäminen sekä luotettavien tietojen tuottaminen johdolle ja päättäjille riittävän ajoissa ICT-peruspalveluiden kustannustehokkuuden parantaminen sekä tietohallinnon tehostaminen. Sitovat tavoitteet vuodelle 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Johdon mittariston käyttöönottaminen It-palvelujen hallinnan parantaminen Selkeät, mittaristoon liittyvät talousarviotavoitteet asetetaan. Sisäiset it-sopimukset otetaan käyttöön ja sisäistä laskutusta kehitetään. Vuoden 2015 talousarviossa koko kuntaa koskevien, mittaristoihin liitettävien tavoitteiden asettaminen Sisäiset sopimukset käytössä Asiakaspalauteprosessin kehittäminen Luodaan ja otetaan käyttöön prosessi, jolla asiakaspalautteet käsitellään. Järjestelmä käytössä Talous- ja hallintokeskus TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 14,7 3,6 5,1 4,3 Määrärahan muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 40,8 45,4 46,3 45,0 Toimintakulut yhteensä euroa/htv IT-toiminta TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 21,3-5,6 3,5 8,4 Määrärahan muutos euroina

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 Sisällys 1. SIPOO 2025 -STRATEGIA----------------------------------------------------------------------------------------- 1 1.1 Valtuustokauden

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 Sisällys 1. SIPOO 2025 -STRATEGIA----------------------------------------------------------------------------------------- 1 1.1 Valtuustokauden

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2017 2018

TALOUSARVIO VUODEKSI 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2017 2018 TALOUSARVIO VUODEKSI 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2017 2018 Sisällys 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS JA SIPOO 2025 -STRATEGIA ----------------------------------------- 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus ------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012 2014

TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012 2014 TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012 2014 Sisällys 1. KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ulkoisen toimintaympäristön muutokset ------------------------------------------------------- 1 1.2 Sipoo

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 Sisällys 1. SIPOO 2025 -STRATEGIA----------------------------------------------------------------------------------------- 1 1.1 Valtuustokauden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 Leppätien koulu Arkkitehtitoimisto A Huittinen Oy Valtuuston 29.11.2010 hyväksymä TALOUSARVIO VUODEKSI 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2011 2013

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2015

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2015 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2015 Kunnanhallituksen ehdotus valtuuston käsittelyyn 5.11.2012 TALOUSARVIO VUODEKSI 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2013 2015 Sisällys 1. SIPOO 2025 -STRATEGIA

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014

SIPOON KUNTA Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 SIPOON KUNTA Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012 2014 Sisällys 1. KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ulkoisen toimintaympäristön muutokset -------------------------------------------------------

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 TALOUSARVIO VUODEKSI 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2011 2013 Sisällys 1. KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ulkoisen toimintaympäristön muutokset -------------------------------------------------------

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Päätösehdotus (kunnanjohtaja): Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Täytäntöönpano: lautakunnat

Päätösehdotus (kunnanjohtaja): Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Täytäntöönpano: lautakunnat Kunnanhallitus 106 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 08.06.2015 Kunnanvaltuusto 19 17.06.2015 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 KHALL 106 Valmistelija: controller Kari Jahnsson Johtoryhmässä on päätetty esittää

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin:

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin: 417/2014 42 Talous- ja toimintasuunnitelma 2015-2017 Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää (1) hyväksyy talous- ja toimintasuunnitelman 2015 17 kokouksessa esitetyin tarkistuksin; (2) talousarvion vuodelle

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot