SIIKAJOEN KUNTA. Kuva: Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIKAJOEN KUNTA. Kuva: Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016"

Transkriptio

1 SIIKAJOEN KUNTA Kuva: Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Valtuusto hyväksynyt / /2013

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös Kunnan visio 4 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 4 2. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT JA 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Toiminta ja taloussuunnitelman yleisperustelut Seutukunnallinen ja alueellinen toiminta Oman kunnan toiminta ja talous Elinvoiman kehittäminen Siikajoen kunnassa Väestörakenne Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta Taloudelliset resurssit TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OSAT JA RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Kriisikunnan kriteerit Talousarvion sisältö ja rakenne Talousarvion sitovuuden määrittely 25 Käyttötalousosa 26 Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain 27 Rahoitusosa 28 Investointiosa 28 Hankintarajat 28 Erityismääräyksiä Sijoitusvarallisuuden tuloutus Ylijäämä ja alijäämä Talousarvion seuranta KUNNAN VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ Tilinpäätösennuste Talouden kehittyminen TULOSLASKELMAOSA 33 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSOSA 38 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KÄYTTÖTALOUSOSA Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen Toimintatuotot ja toimintakulut päävastuualueittain Talousarvio päävastuualueittain / tulosalueittain Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 45

3 2 Keskushallinto 47 Valtuusto 47 Kunnanhallitus 48 Muu yleishallinto 49 Oikeudenhoito ja turvallisuus 50 Sisäiset palvelut 50 Talous, palkka- ja henkilöstöhallinto 51 Toimisto- ja monistuspalvelut 51 Atk palvelut 52 Muut palvelut 53 Siivous- ja ruokapalvelut 54 Kuntamarkkinointi 55 Seutukunta 56 Palo- ja pelastustoimi 57 Työllistäminen 58 Sosiaali- ja terveyspalvelut 59 Ympäristöterveydenhuolto Sivistyslautakunta 61 Hallinto 62 Varhaiskasvatus 63 Aamu- ja iltapäivätoiminta 64 Esiopetus 65 Perusopetus 66 Lukio 68 Kansalaisopisto 69 Kirjastotoimi 71 Vapaa aikatoimi Tekninen lautakunta 74 Hallinto 74 Yhdyskuntasuunnittelun toteuttaminen 75 Ympäristönhoito 77 Jätehuolto 79 Kiinteistöt 81 Energiahuolto 82 Muu toiminta 83 Rakennusvalvonta ja ympäristön suojelu 84 Ympäristön huolto SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta sekä konserniohjaus ja valvonta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointisuunnitelma SISÄISET ERÄT HYVINVOINTITEEMA PÄÄVASTUUALUEITTAIN INVESTOINTIOSA Investointien yhdistelmä Investointimenot ja erittely 103

4 Kunnanvaltuusto päätti

5 4 Siikajoki on itsenäinen vireä kunta, joka toimii aktiivisesti seutukunnallisena kehittäjänä. Yritystoimintaa tuetaan aktiivisesti ja se on moni-ilmeistä modernista maataloudesta innovatiiviseen huipputeknologiaan. Kuntataloutta hoidetaan vastuullisesti turvaten palveluiden jatkuvuus. Vahvalle kunnalle on tunnusomaista palvelujen perhekeskeisyys ja eri ikäluokkien välinen vuorovaikutus. Palvelut tuottaa ja järjestää ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö paikallisissa ja seutukunnallisissa verkostoissa. Kuntalaisten hyvinvointia tukee siisti, viihtyisä ja turvallinen maaseudun asumis-, yritys-, oppimis- ja harrastusympäristö. Kuntahallinto perustuu asiakaslähtöisyyteen ja kuntalaisten tasavertaisuuteen. 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kuntavision kirjaaminen jokaisen toiminta- ja taloussuunnitelma-asiakirjan alkuun voi tuntua tarpeettomalta, jopa turhalta toistolta. On kuitenkin hyvä pitää näkyvillä valtuuston vahvistama strategia Siikajoen kunnan ydintavoitteista, joita on tarkoitus toteuttaa kaikilla toiminnan tasoilla. Visioon sisältyy paitsi ajatus omista mahdollisuuksista, myös ulkopuolelta tulevien uhkien näkökulma: tulevina vuosina punnitaan kunnan taloudelliset mahdollisuudet säilyä itsenäisenä sekä koetellaan lainsäädännön voimin, onko nykymallista Siikajokea enää olemassa tämän suunnitelmakauden jälkeen. Uuden, voimaan tulleen kuntarakennelain mukaanhan kuntien on jollakin siinä olevien kriteerien perusteella ilmoitettava, minkä kuntien kanssa aiotaan tehdä kuntaliitosselvitys. Siikajokea koskevat asukasluku- ja työssäkäyntialuekriteerit. Ilmoituksen jättöpäivän, jälkeen, jäämme odottamaan seuraavia askelmerkkejä yhdessä Pyhäjoen ja Raahen kanssa. Yhtenäistä näkemystä alueella ei ole eikä yhdistymistä pidetä kuntien selviytymisen kannalta tepsivänä toimenpiteenä. Yhdistymisselvityksen tekeminen ei sinänsä ole huono asia, mikäli selvitys osataan tehdä kriittisesti ja ennakkoluulottomasti. Kuntarakennemuutokset aikataulu on sidottu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain etenemiseen, jolloin puhutaan vuodesta Vuosi 2013 oli uuden valtuustokauden ensimmäinen toimintavuosi. Syksyllä 2012 kohta kunnallisvaalien jälkeen pidettiin valtuustoseminaari, jossa myös uusia valtuutettuja oli mukana. Seminaarissa pohdittiin tarvetta saada aikaan valtuustosopimus, jossa olisivat kunnan toiminnan strategiset tavoitteet. Valtuustosopimusta ei kuitenkaan syntynyt, vaan kokouksen päätökseen kirjattiin kunnanhallituksen esityksestä kaksi isoa asiaa: kunnan elinvoiman ja vetovoiman varmistaminen sekä kunnan taloudesta huolehtiminen (velan määrä ja tilikauden tulostavoite). Nämä linkittyvät 2012 keväällä hyväksyttyyn kuntasuunnitelmaan Siikajoki 2013/ Tulevaisuuden käsikirja, sen palvelu- ja elinvoimakoreissa

6 5 oleviin asioihin. Suunnittelujärjestelmänä visio, kuntasuunnitelma ja valtuustokauden linjaukset ovat johdonmukainen kokonaisuus mutta tulevien vuosien suuret kysymykset liittyvät suunnitelmien toteuttamismahdollisuuksiin ja käytössä olevien resurssien riittävyyteen. Kuntakieleen on vakiintunut termi säästäminen. Säästämisen perimmäinen merkitys ei kuitenkaan toteudu nykyisessä taloudellisessa todellisuudessa, jossa tulojen ja menojen kuilu näyttää uhkaavasti vain kasvavan. Ajoista, jolloin kassavaroja voitiin siirtää sijoituksiin tai investointivarauksiin, lienee turha edes haaveilla. Syksyn 2013 valtuustoseminaarin tuotoksena syntyneet menoleikkaukset ja tulojen lisäykset eivät riitä kattamaan toimintamenojen nousun vaikutusta. Mitä tulee valtiovallan kaavailemaan julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseen ja kunnille aiottuun miljardiluokan vastuuseen, on se kokoluokassaan niin suuri asia, että toteutuessaan se vaikeuttaa jo suurten kuntien ja kaupunkien elämää. Siikajoen kuntaa ei voi moittia ainakaan siitä, että vetäytyisimme talouden elvyttämishaasteen edessä. Ruukin uuden koulukeskuksen rakentaminen on vuosien jättiponnistus, pienemmän mittakaavan hankkeena toteutunee myös pitkään odotettu Ruukin paloasema kolmikantayhteistyönä. Mikäli kunnan tulokehitys olisi nykyistä oleellisesti valoisampi, ei raskaan investointiohjelman vaikutuksista talouden tilaan tarvitsisi olla suuresti huolissaan. Perinteiset tulolähteemme, verotulot ja valtionosuudet, eivät näytä kasvavan oleellisesti nykytasostaan, vaikka tuloveroprosenttia nostettiin yhdellä prosenttiyksiköllä 22:een. Kiinteistöverojen merkittävä kasvu saadaan ainoastaan tuulivoiman rakentamisesta, mikäli voimaloita toteutuu useita kymmeniä. Perämeren alueella, myös Siikajoella, tähän on hyvät luontaiset mahdollisuudet. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntarakenteen keskiössä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Niiden vaatimat voimavarat uhkaavat paitsi itseään myös tulevaisuuteen tähtäävien investointien kuten koulutuksen toteuttamista. Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvat sivistykselliset oikeudet ja niissä käytännön tasolla ja kunnan vastuulla olevana erityisesti lasten ja nuorten koulutus. On vastentahtoista ajatella, että perusopetuksen resursseja pitäisi ryhtyä leikkaamaan siinä määrin, että hyvätasoisen opetuksen toteuttaminen vaarantuisi. Kaisu Tuomi kunnanjohtaja

7 6 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Kansantalouden ja kuntatalouden näkymät Vuoden 2014 kansantalouden ennustelukujen mukaan bruttokansantuotteen kasvu jäisi varsin vaatimattomaksi. Varovaisimman ennusteen antaa Suomen Pankki, 0,9 %, optimistisin puolestaan on palkansaajien PT 2,1 prosentillaan. Uusimmat ennusteet on annettu kuluvan vuoden 2013 syyskuussa. Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän 8 %:n tuntumassa, ansiotasomuutoksen 1-3 %:n suuruisena sekä inflaation enimmillään 2,4 %:ssa ennusteen laatijan näkemyksen perusteella. Erityisesti vuoden 2013 syksyllä uutisoitiin lukuisia yt -neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi tai vähintään lomauttamiseksi. Uutta uutisoinnissa oli myös kuntien mukaantulo yksityisen sektorin rinnalle, mikä puhuu omaa kieltään julkisen sektorin tukalasta tilanteesta. Joukossa on kuntia ja kaupunkeja, jotka käynnistävät yt -menettelyn yhdistymiskarenssin loputtua. Maan hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja valtion ensi vuoden budjetti vaikuttavat kuntien veroprosentteihin ja velkaantumiseen. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1,5 prosentti (ei sisällä veroprosenttien korotuksia) ja kiinteistöveron 100 miljoonaa euroa kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistamisen takia. Rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotetaan ja tämän lisäksi asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää alennetaan 80 prosentista 70 prosenttiin. Yhteisöverokantaa alennetaan nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin ensi vuonna. Valtio kompensoi yhteisöverokannan alentamisen ja muut yhteisöveroon kohdistuvat perustemuutokset kunnille korottamalla niiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Osana valtiontalouden sopeutustoimia peruspalveluiden valtionosuuteen kohdistuu 320 miljoonan euron suuruinen vähennys. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,5 % ja niiden indeksikorotus on ensi vuonna 2,4 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla ei tehdä säästösyistä valtionosuuksiin kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia. Kaikkiaan verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi vähennykset ja lisäykset huomioon

8 7 ottaen ennakoidaan vain yksi prosentti. Kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 3,5 % ja vuosikatteen heikkenevän lähes 800 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsee kuntatalouden alijäämän syvenemistä ja sen seurauksena velan määrä kasvaa yli kahdella miljardilla eurolla. Kuntakentän ristiriitaisia tunnelmia kuvaa hyvin se, että huolimatta päinvastaisista aikeista kuntien tehtävät lisääntyvät ensi vuonna. Kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistettävien kuntakokeilujen rahoitukseen puolestaan varataan valtion budjettiin Määrärahalla käynnistetään paikallisia kokeiluja ja rahasta myönnetään kokeiluihin osallistuville kunnille avustusta. Mikäli vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, vuosikatteen pitäisi olla vuonna 2017 lähes 2,4 miljardia euroa nykyistä korkeampi. Kunnallisverossa se merkitsee noin 2,5 prosenttiyksikön suuruista korotuspainetta vuoden 2017 tasossa. Jos sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, se edellyttäisi, että menot alentuisivat todellisuudessa. Toisaalta mm. ikääntyminen kasvattaa palvelutarpeita, jolloin paineet veroprosenttien korottamiseen nousevat ja veronmaksajien kokonaisveroaste näin nousee. Edellä olevien Kuntalehden (12/2013) artikkelissa olleiden ennakointien valossa näyttää siltä, että keinot edes kaventaa menojen ja tulojen välistä kuilua ovat talouden kasvunäkymien valossa varsin vaatimattomat. 2.2 Seutukunnan ja alueellinen toiminta Totuttuun tapaan seutukunta laatii oman toimintasuunnitelmansa ja talousarvionsa tulevaa suunnitelmakautta varten. Seutulautakunnan omalta osaltaan hyväksymän talousarvion pohja on 19,31 euroa/asukas eli yhteistä kehittämistoiminnan rahoitus on varsin niukka. Hankkeisiin perustuvassa toiminnassa on kuitenkin aina huolehdittava siitä, että tehdyt sitoumukset voidaan täyttää hankkeiden valmistumiseen saakka. Uusi rakennerahastokausi käynnistyy vuoden 2014 alusta. Käytännössä se merkitsee sitä, että uudet hankkeet käynnistynevät vuoden loppupuolella sen jälkeen kun rahoituspäätösten saaminen käynnistyy. Raahen seutukunnan kehittämistoiminta painottuu edellisten vuosien tapaan yritystoiminnan tukemiseen. Yhteisiä voimavaroja suunnataan Pyhäjoen ydinvoimalaan liittyviin asioi-

9 8 hin, samoin on kuntien yhteinen tehtävä edistää tuulivoiman rakentamista maakuntakaavaan tulevien aluevarausten mukaisesti. Pienen mittakaavan (alle 10 myllyä) kokonaisuudet voidaan edelleen toteuttaa osayleiskaavoin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden alueratkaisut järjestämisvastuineen halutaan ratkaista hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Omaa kuntaamme ja seutukuntaamme koskee esitys, jonka mukaan Raahen kaupunki saisi järjestää ja tuottaa perustason sote palvelut sekä eräitä erikoissairaanhoidon palveluita kuten nykyinen hyvinvointikuntayhtymä. Alle asukkaan kunnan on ostettava em. palvelut alueensa vastuukunnalta. Vaativat sote- palvelut puolestaan tuottaisi maakuntataso, meillä käytännössä Oulun kaupunki. Muutosten tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset palvelut, vaikuttaa kustannusrakenteeseen ja pitää huolta kunnan maksukyvystä sekä vähentää tarpeetonta sairaaloiden kilpavarustelua. Sote -ratkaisut saataneen vuoden 2014 puolella, jolloin myös tarvittava säädöspohja olisi valmis. Sote -järjestämiskaavailut ovat osa kuntarakenneuudistusta, joka on ollut vaihtelevalla menestyksellä ja vauhdilla ollut käynnissä nykymuodossaan muutaman vuoden. Aiempi marssijärjestys, kuntarakenne edellä, sote -järjestelyt sen vanavedessä, on muuttunut niin, että kuntien yhdistymisselvitysten laatimisaikataulu on kiinnitetty sote -lainsäädännön valmistumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman valmisteluryhmän on määrä antaa oma, mm. kuntien lausunnot huomioon ottanut loppuraporttinsa joulukuussa 2013, minkä jälkeen hallitus antaa esityksensä eduskunnalle keväällä Sote -lakien ja määrä tulla voimaan , jolloin uudet alueet käynnistyisivät viimeistään Kuntien piti antaa 2013 marraskuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle vastaus, minkä kunnan/kuntien kanssa aiotaan tehdä yhdistymisselvitys. Tämän ja mahdollisen yhdistymisesityksen tekemisen määräaika on siis sidottu em. sote -järjestämislakiin niin, että kuntarakennelain mukainen määräaika tulee olemaan 6 kuukautta sote -lain voimaantulosta. Mahdollinen ajankohta olisi silloin vuoden 2014 lopussa. Siikajoki on ilmoittanut ministeriölle, että selvityskumppanit ovat Raahe ja Pyhäjoki. Selvitysvelvoitteemme perustuu kunnan väkilukuun (alle asukasta) sekä työssäkäynti- /pendelöintialuekriteeriin; viime mainitusta poikkeava selvityssuunta edellyttää ministeriön asettamaa erityistä kuntajakoselvitystä. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue on ollut olemassa vuoden 2012 alusta. Toiminta Kalajoen kaupungin hallinnoimana on käynnistynyt hyvin ja uuden ohjelmakauden aikana

10 9 on tavoitteena painottaa nykyistä voimakkaammin maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämistyötä. Ympäristöterveydenhuolto jatkaa myös Kalajoen kaupungin alla yhteistoiminta-alueena. Maksuosuus vuonna 2014 on euroa, muutos vuoteen 2013 on euroa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös koskee vuosia Siikajokea siinä koskee riskiluokituksen ohella Ruukin paloaseman toteuttaminen, tavoitevuosi on 2015 mutta on todennäköistä, että ratkaisu löytyy jo vuoden 2014 aikana. Maksuosuus vuonna 2014 on euroa, muutos vuoteen 2013 on euroa. 2.3 Oman kunnan toiminta ja talous Kunnan vuoden 2014 talousarvio perustuu valtuuston vahvistamaan tuloveroprosenttiin 22 eli nousua on yhden prosenttiyksikön verran; kiinteistöveroja ei sen sijaan korotettu. Heikentynyt taloudellinen tilanne näkyy verotulopohjassa ja ennakoidussa verokertymässä, sillä em. noston vaikutus on pienempi kuin aiemmin arvioitu n Mikäli veroprosenttia ei olisi nostettu, olisi vuosikate jäänyt liki miinukselle; tilikauden tulosta ei silti kyetä saamaan positiiviseksi, vaikka poistojen kirjaustaso olisi ollut normaali eli n. 1,1-1,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen nykyinen kertymätaso on n. 1 miljoona euroa. Taloussuunnitelmaan tuleville vuosille ei ole kirjattu tuulivoimaverojen osuutta; toteutuessaan tuotto on arviolta /mylly valmistumisvaiheessa. Mikäli hallituksen esitys eduskunnalle tuulivoiman verotuksen uudistamisesta toteutuu, tapahtuu muutosta jälleenhankinta-arvon määrittelyn lisäksi myös poistoajassa, joka tällä hetkellä on 10 vuotta. Vuosittainen arvon vähenemän muutos tarkoittaisi, että myllyn todellinen käyttöikä, vuotta voidaan ottaa huomioon. Minimissään kiinteistöveron pohjana oleva vähimmäisarvo olisi 40 % jälleenrakentamisarvosta. Uusia tai laajentuvia palveluja ei ole mahdollista toteuttaa lähivuosina. Päinvastoin kunnille on esitetty yhden miljardin suuruista tehtävien karsimista mutta mitä ne ovat, on hämärän peitossa. Kunnan suorassa päätösvallassa olevien tehtävien kulurakennetta on luonnollisesti mahdollista muuttaa, joskin muutos on varsin hidas ja vaikea, kuten on huomattu vuosien varrella. Peruskysymys lienee, mistä kuntalaiset olisivat valmiita luopumaan tai mistä luopu-

11 10 misesta aiheutuisi vähiten haittaa. Yleisissä kansalaiskyselyissä vastaukset liittyvät useimmiten kulttuuriin ja liikuntapalveluihin, joita voitaisiin ulkoistaa esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoille. Myös erinäisiä valvontatehtäviä oltaisiin valmiit poistamaan kunnalta; taloudellisesti näillä ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä, kun lähes 60 % kunnan toiminnasta on sote- palveluita. Valtuuston hyväksymän kuntasuunnitelman mukaisesti elinvoiman kehittäminen käynnistyy täysipainoisesti. Vuoden 2013 syksyllä aloittaneen kehityspäällikön tehtäviin kuuluvat Yrityspuiston ja kunnan markkinointi sekä yrittäjien yhteistyö ja uuden yritystoiminnan saaminen kuntaan. Siikajoella jo toimivien yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen on kehityspäällikön tehtävän ytimenä. Kunnan perinteisen tehtävän, peruspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen rinnalle on saatava yhä painotetummin elinvoiman ja uusien tulolähteiden synnyttäminen ja tähän on haluttu nyt osoittaa myös tarvittavat resurssit. Kehityspäällikön tärkeimmät yhteistyökumppanit yrittäjien lisäksi ovat Ruukin Yrityspuiston hallitus, kunnanhallitus ja yrittäjyystoimikunta. Kunnan ulkopuoliseen verkostoon kuuluu mm. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja yrityspalvelut. Kunnanhallituksen velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin silloin, kun kunnan talous uhkaa jäädä alijäämäiseksi tai taseeseen syntyy kattamatonta alijäämää. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy kiinteän omaisuuden myyntiä, menoleikkauksia sekä valtuuston jo aiemmin hyväksymä sijoitussalkun realisoiminen. Suurimpana taloutta tasapainottavana keinona on em. tuloveroprosentin nosto. Ruukin koulukeskuksen investointi rasittaa sekä käyttötaloutta (rakennusten kertapoistot, yläkoulu-lukion purkaminen, väistötilavuokrat sekä poistomäärän lisäys) että rahoituspuolta. Salkun tulouttaminen sekä mahdollinen valtionosuus merkitsevät kuitenkin sitä, että velkamäärä pysyy kohtuullisena ja siitä voidaan selvitä tulevien vuosien tulokehityksellä. Toiminnan ja talouden ohjauksen on oltava kuitenkin äärimmäisen tiukka ja tämä koskee niin peruskuntaa kuin kuntayhtymiäkin. Kuntakonsernin merkitys korostuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmista. Uusien ohjeiden myötä myös tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta on entistä johdonmukaisempaa ja tarkempaa. Tavoitteet asetetaan yhdessä ja samassa yhteydessä myös keskeiset riskit niin tytäryhtiön kuin emonkin puolella. Vuoden 2013 syksyllä sovittiin Ruukin Yrityspuiston ohella myös Ruukin Vuokratalot Oy:ssä tarvittavista toimenpiteistä, joiden tavoitteena ovat kiinteistöjen ja asuntojen peruskorjaukset ja niiden

12 11 aikataulu. Asuntokannasta myös poistuu pari huonokuntoista rakennusta, joiden perusparannus ei olisi taloudellisesti järkevää. Samalla tässä voidaan osoittaa Ruukin koulukeskuksen tarvitsemia piha-alueita. Maankäytössä ja kaavoituksessa kokonaistilanne on hyvä. Jokivarsi on kauttaaltaan osayleiskaavoitettu, millä on todella suuri merkitys kaiken rakentamisen ohjaamisessa ja lupamenettelyssä. Kaavoista huolimatta painetta haja-aluille rakentamiseen on ja tämä ratkaistaan joko suunnittelutarve- tai poikkeamismenettelyllä. Asemakaavojen päivitystarpeita on Ruukissa ja Siikajoenkylällä, joissa tarkasteluun tulevat mm. asuintonttien koko ja määrä. Kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kunnan perustehtäviin. Enenevässä määrin toimenpiteet perustuvat hallintokuntien yhteistyöhön ja myös kolmannen sektorin kanssa toimimiseen kuntalaisen omaa vastuuta unohtamatta. Seutukuntaan laadittavaan hyvinvointikertomukseen sisältyvistä kuntakohtaisista osioista käy ilmi esimerkiksi väestön sairastavuus eli suuret perustekijät, joihin yritetään vaikuttaa perinteisten sote -palvelujen lisäksi myös jokapäiväisillä pienillä toimilla. Ne liittyvät ympäristöhoitoon, kansalaisopiston toimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan, jossa painotus on edelleen ns. massaliikunnan puolella. Henkilöstölähtöinen työn kehittäminen jatkuu edelleen Sitran osarahoittaman ja ohjaaman LATU -hankkeen päätyttyä vuoden 2013 lopussa. Tavoitteena on vaikuttaa työelämän ja työtehtävien järkevän tekemisen kautta tuottavuuteen, jota mitataan sekä euromääräisesti että laatumittarein. Näihin jää LATU -työn jäljiltä käyttökelpoiset välineet, ns. LUPA -lappu mukaan lukien. Siihen on kirjattu ikään kuin muistutukseksi työhön ja työntekoon liittyviä asioita: lupa tehdä toisin, innostua, kokeilla, olla yhteydessä, kysyä miksi, tehdä virheitä ja oppia niistä, nauraa ja olla myös kysymättä lupaa. Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen perustuu LADUn lisäksi omaan työhyvinvointiohjelmaamme sekä kuntasuunnitelman henkilöstöä koskeviin kohtiin. Henkilöstölähtöisen kehittämistyön tuloksia mitataan sekä laatumittarein että euroin. Kokemukset lähes kolme vuotta kestäneestä toiminnasta ovat rohkaisevia: erilaisia ideoita syntyi n. 80 ja niiden yhteenlaskettu euromäärä oli n Tämä antaa hyvän pohjan myös tuleville vuosille ja osoittaa, että myös kuntaorganisaatiossa on mahdollisuus löytää tuottavuutta parantavia toimintatapoja. Kehittämistyön tavoitteeksi on kuitenkin syytä aset-

13 12 taa yksittäisen työtehtävän lisäksi toimintojen yhteensovittaminen ja hallintokuntien yhteistyön parantaminen entisestään. 2.4 Elinvoimaisuuden kehittäminen Siikajoen kunnassa Kehityspäällikön tavoitteena on toimia kunnan strategian ja vision pohjalta siten, että Siikajoen kunta säilyy vireänä kuntana ja seutukunnallisena kehittäjänä. Lähtökohtana ovat kunnan toimintaympäristö ja mahdollisuudet. Teemoina ovat tunnettuuden ja saavutettavuuden varmistaminen, sijaintietujen hyödyntäminen, kunnan vetovoimasta ja viihtyvyydestä huolehtiminen, osaava työvoiman saaminen/pitäminen kunnassa, yritysten uusiutumisen tukeminen, kunnan oman toiminnan uudistaminen, yrittäjyyden edistäminen, nuorten sitoutuminen kuntaan ja innovaatioiden ja luovuuden hyödyntäminen. Kunnan elinvoimaa rakennetaan hyvin pitkälti myös elinkeinopolitiikan avulla. Kehityspäällikön tehtäviin kuuluu toimia yhteyslinkkinä yrittäjien ja kunnan välille. Tärkeää on saada rakentava ja säännöllinen vuoropuhelu osapuolten välille. Menestyvä ja kasvava yrityskanta luo kuvaa menestyvästä kunnasta ja täten lisää kunnan houkuttelevuutta. On muistettava, että yritystoiminta vetää puoleensa yritystoimintaa ja lisääntyvä yrityskanta houkuttelee koulutus- ja hyvinvointipalveluja sekä vapaa-ajanpalveluja. Yrittäjien saaminen kuntaan pohjaa pitkälti kunnan joustavuuteen maankäytön ja tonttipolitiikan suhteen. Yhdessä valtion tarjoamien instrumenttien ja ohjelmien kanssa tämä luo hyvät edellytykset yrittäjyydelle Siikajoen kunnassa. Yritystoimintaa ja toiminnan aloitusta tuetaan koulutusten ja informaation jakamisen avulla. Tärkeää on myös verkostoitua ja osallistua seudullisiin suuriin elinkeinohankkeisiin. Erilaisten uusien energiamuotojen saaminen kuntaan kasvattaa muun muassa kiinteistöverotuloja ja mahdollisesti tuo myös uusia yrittäjiä ja asukkaita kuntaan. On kuitenkin huomattava, ettei jo kunnassa asuvien olosuhteita ei saa suhteettomasti heikentää. Koska maa-, metsä- ja kalatalous on vahva toimiala Siikajoen kunnassa, tulisi myös heidät huomioida elinvoiman kehittämisessä. Kunta tulisi nähdä yhteisenä subjektina, ei pelkästään eri kylinä. Tällöin koko kunta voidaan valjastaa elinvoimaa edistäväksi. Myös luottamus kuntaan on helpompi kasvattaa yhtenä subjektina. Kehityspäällikkö voi toimia yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa. Kyläyhdistykset luovat yhteisöllisyyden ilmapiiriä ja ovat lisääviä vetovoimatekijöitä. Myös osallistuminen erilaisiin kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestämiseen kuuluu kehityspäällikön tehtäviin. Tarkoituksena ei kuitenkaan olla ainoa tapahtumien järjestäjä vaan

14 13 osallistua yhtenä osallisena. Myös paikallisen ruokakulttuurin edistäminen ja matkailupalveluiden kehittäminen lisää kunnan tunnettuutta. Tapahtumat tuovat kuvan aktiivisesta maaseudusta, jonka etuina ovat asuinkustannusten pienuus ja väljyys. Siisti, turvallinen ja viihtyisä maaseutu voidaan nähdä kunnan muuttohoukuttimena. Kuntamarkkinoinnin vahvana perustana on kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen. Arja Lappalainen kehityspäällikkö 2.5 Väestörakenne Alla olevassa taulukossa on Facta väestö tiedoista kerätyt kyläkohtaiset asukasmäärät ja ikärakenteet Ikäjakauma tarkastelupäivämäärä Kylä/postino Väestöyht Karinkanta(92330) Luohua(92450,86400) Paavola(92430,92440) Revonlahti(92350) Ruukki(92400) Siikajoki(92320) Tuomioja(92470,92260,92140) Yhteensä: Jakamaton: Koko kunta YHT:

15 14 Kunnan väestö Väkiluvun muutos kunnittain Pyhäjoki Raahe Siikajoki Raahen seutukunta Koko maa -2 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/väestö -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 Muutos edellisestä vuodesta, % 2.6 Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta Työpaikat päätoimialoittain Siikajoella 2011 A Maa-, metsä- ja kalatalous Q T erveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus C Teollisuus F Rakentaminen G T ukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta X Toimiala tuntematon O Julkinen hallinto ja maanpuolustus I Majoitus- ja ravitsemistoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys B Kaivostoiminta ja louhinta E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto J Informaatio ja viestintä L Kiinteistöalan toiminta TOL 2008 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti Työpaikkojen lukumäärä

16 15 Työpaikkojen kehitys Siikajoella A Maa-, metsä- ja kalatalous Q T erveys- ja sosiaalipalvelut P,O Koulutus, Julkinen hallinto B-E Kaivost., T eollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. F Rakentaminen J,M,N Inform., T ieteell., tekn.toim., Hall.toim. G,I Kauppa, majoitus-, ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi R-U Muut palvelut X T oimiala tuntematon K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteistötoiminta T OL 2008 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti T yöpaikkojen lukumäärä Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2011 Raahe Siikajoki Pyhäjoki Raahen seutukunta T yöpaikkaomavaraisuus, % SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti

17 16 Työttömyysaste kunnittain T yöttömyysaste, % Pyhäjoki Raahe Siikajoki Raahen seutukunta Koko maa SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T yö- ja elinkeinoministeriö Väestön koulutusaste kunnittain 2011 Vihanti Siikajoki Pyhäjoki Raahe Raahen seutukunta Koko maa SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/koulutus Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoakeskiaste Korkea-aste

18 Taloudelliset resurssit Tulovero Tuloveroprosenttia korotettiin edellisen kerran vuonna Vuonna 2011 tuloveroprosentti oli 20,0, vuonna 2012 ja 2013 prosentti oli 21,0. Vuoden 2014 talousarvio on laadittu 22,0 tuloveroprosentin pohjalle. Tuloveroprosentin korotuksen vaikutus verrattuna vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen on euroa ** 2013** Kunnan tuloveroprosentti 18,50 18,62 18,62 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 21,00 21,00 Kunnan ef. veroaste 13,95 13,88 13,70 13,69 13,63 14,19 14,40 14,28 13,85 14,00 13,88 14,33 14,37 Erotus 4,55 4,74 4,92 5,31 5,37 5,31 5,10 5,22 5,65 6,00 6,12 6,67 6,63 24,00 Kunnan tuloveroprosentti Kunnan ef. veroaste Koko maan tuloveroprosentti Koko maan ef. veroaste 22,00 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10, ** 2012** 2013** Koko maa ** 2012** 2013** Koko maan tuloveroprosentti 17,67 17,78 18,03 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,25 19,38 Koko maan ef. veroaste 14,43 14,40 14,37 14,08 14,22 14,36 14,65 14,68 14,40 14,48 14,57 14,41 14,58 Erotus 3,24 3,38 3,66 4,04 4,07 4,03 3,80 3,86 4,19 4,49 4,59 4,84 4,80 (kunnat.net, hakupäivä ) Efektiivinen veroaste on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.

19 18 Tulovero Talousarviovuonna 2014 tuloveroja arvioidaan saatavan euroa. Kiinteistövero Kiinteistöveroja korotettiin talousarvioon 2012 kauttaaltaan. Talousarviovuonna 2014 kiinteistöveroja arvioidaan saatavan euroa. Kiinteistöveroprosentit yleinen kiinteistövero 1,00 1,00 1,00 vakituisen asuinrakennukset 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset / tuulivoimalat 2,85 2,85 2,85

20 19 Yhteisövero Yhteisöveroja saatiin euroa vuonna Vuodelle 2013 on budjetoitu yhteisöveroja , tilinpäätösennuste on euroa. Vuodelle 2014 arvioidaan yhteisöveroja saatavan euroa.

21 20 Verotulot yhteensä Kaaviossa on mukana ansioverotulot, kiinteistöverot sekä yhteisöverot. Verotuloja ennustetaan kertyvän vuodelle 2014 yhtensä euroa.

22 21 Valtionosuudet Valtionosuudet koostuvat seuraavasti: Valtionosuudet 2012 Ta 2013 Tp 2013* Ta 2014 Vo laskennalliset perusteet , , , ,00 -kunnan omarahoitusosuus , , , ,00 +yleinen osa , , , ,00 +/- vo tehtävät lisäykset / vähennykset , , , ,00 Kunnan peruspalveluiden vo ilman tasauksia , , , ,00 Verotuloihin perustuva vo tasaus , , , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , , , ,00 Kunnan peruspalveluiden valtionosuus , , , ,00 Opetus ja kulttuuritoimen muut vo , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 (Luvut kunnat.net ) Valtionosuuksia on budjetoitu miljoonaa euroa vuodelle 2014.

23 22 3 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN OSAT JA RAKENNE 3.1 Talousarvion tehtävät ja sisältö Voimassa olevan kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvoite). Toimenpideohjelman kesto voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pidempi mutta samalla sen on oltava realistinen. Toimenpiteet on tällöin esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Alijäämän kattamisesta toimenpideohjelmineen päättää valtuusto. Kunnanhallituksen on puolestaan tehtävä toimintakertomuksessaan selkoa taloussuunnitelman ja mahdollisen toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Myös tarkastuslautakunnan velvollisuus on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilintarkastajien on puututtava alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Kuntalaissa ei ole säädetty seuraamuksia sen varalle, että kunta ei täytä sille säädettyjä tasapainottamis- ja kattamisvelvoitteita. Käytännössä kuitenkin kriisikunnan tunnusmerkkien täyttyminen johtaa valtion puuttumiseen talouden tasapainottamiseksi; tällöin se merkitsee usein hyvin tiukan ja säännellyn ohjelman toteuttamisvelvoitetta.

24 Kriisikunnan kriteerit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta jonka vuosikate on negatiivinen. jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa. jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin. jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista. jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. Mutta kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki kriteerit eivät täyty, mutta alijäämä ylittää kahtena vuonna peräkkäin määrätyn rajan. eli alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä euroa asukasta kohden. Siikajoen kunta / vertailu kriisikuntia kuvaavien tunnuslukujen raja - arvoihin Kriisikunta, jos kaikki kohdat 1-6 toteutuvat Kriteerit Raja - arvo Tp 2010 Tp2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Raja - arvo ylittyy 1. Kunnan vuosikate ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :n mukaista harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosentti- 19, ,0 21,0 21,0 22,0 22,0 22,0 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016 yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohden laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskim. lainamäärän vähintään 50 prosentilla , 2015, Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % 50 58,4 53,9 50,9 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % 50 37,3 42,5 45,3 Mahdollisesti Mahdollisesti TAI Kertynyt alijäämä / asukas oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään ja sitä edeltäneessä vähintään 500 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Kertynyt alijäämä / asukas ?

25 Talousarvion sisältö ja rakenne Talousarvioasetelma muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää poistojen rahoittamiseen. Poistot: Siikajoen valtuusto hyväksyi poistosuunnitelman muutoksen vuoden 2013 alusta kokouksessaan Suunnitelmallisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Laskelma suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Olennainen poikkeama on yli 10 % TP2012 TP2013* Ta2014 Ts2015 Ts2016 Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Muut avustukset investointeihin Investointien omahankintameno Suunnitelman mukaiset poistot Ero Poikkeama Poiston on tarkoitus kattaa poistonalaisten investointien omahankintameno. Siikajoen kunnan osalta suuri poikkema selittyy yksittäisillä suurilla investointihankkeilla. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti.

26 25 Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. 1. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. 2. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Rahan riittävyyttä on tarkasteltava käyttötalouden, investointien rahoittamisen sekä lainojen lyhennysten kannalta. KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Poistot TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä INVESTOINTIOSA Hankkeiden yhdistelmä Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot RAHOITUSOSA Tulorahoitus vuosikate satunnaiset erät Investoinnit investointimenot rahoitusosuudet omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

27 Talousarvion sitovuuden määrittely Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Valtuuston päätökset sitovat hallintokuntien ja viranhaltijoiden toimintaa ja määrärahojen käyttöä. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava omassa tehtävässään taloudellisuutta ja huolellisuutta. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Mahdolliset talousarviomuutokset on tehtävä välittömästi muutostarpeen tultua tietoon. Ylityksiä on ensisijaisesti yritettävä kattaa hyväksyttyjen määrärahojen sisältä. Käyttötalousosa Käyttötalousosan ulkoisten ja sisäisten menojen ja tulojen määrärahat (talousarvio kokonaisuudessaan) ovat valtuustotasolla sitovia. Käyttötalousosassa mainitut strategiset tavoitteet ovat sitovia niin, että niissä kuvattuja toiminnallisia tavoitteita on noudatettava. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan asetettujen numeeristen ja sanallisten mittareiden avulla. kullekin päävastuualueelle hyväksytty määräraha ja tuloarvio sitovat toimielintä mikäli määräraha ei kokonaisuudessaan riitä, talousarvion muutoksesta päättää valtuusto kunnanhallitus voi hyväksyä kunkin päävastuualueen sisäiset tulosalueiden välillä tapahtuvat talousarvion muutokset/siirrot lautakunta voi päättää alaistensa tulosyksikkötasojen talousarvion määrärahojen muutoksista/siirroista päävastuualueen päällikkö tai esimies, jolle muutosoikeus on delegoitu, voi päättää kustannuspaikkojen välisistä tulosyksikkötason muutoksista/siirroista Työllistämisen tulosalueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja menojen erotus on sitova. Valtuusto päättää työllistämisen nettomäärärahan mahdollisesta korottamisesta talousarviovuoden aikana. Hallintokunnat vastaavat kukin omalta osaltaan talousarvion noudattamisesta. Sisäisistä palveluista siivous- ja ruokapalvelujen tulosalue toimii nollaperiaatteella.

28 27 Pysyväisluontoisena määräyksenä on, että mikäli henkilöstömenoista säästyy määrärahoja, säästöjä ei voi käyttää muiden käyttötalousmenojen katteeksi. Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain TP 2012 TA 2013 TA muutos TA 2014 Muutos 2013/2014 TS 2015 TS 2016 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut , KUNNANHALLITUS Toimintatuotot , Toimintakulut , SIVISTYSLAUTAKUNTA Toimintatuotot , Toimintakulut , TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot , Toimintakulut , KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Työllistämisen vastuualueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja -menojen erotus on sitova. Talousarviovuoden nettomääräraha työllistämisen alueella on euroa (ta 2013 = euroa)

29 28 Rahoitusosa Valtuusto määrittelee talousarvion rahoitusosan hyväksymisen yhteydessä talousarviovuoden pitkäaikaisen ottolainan määrän, joka on valtuustoon nähden sitova. Lyhytaikaisen lainoituksen korkotason ollessa matala, rahoitus hoidetaan vuonna 2014 lyhytaikaisella lainalla. Mikäli korkotaso olennaisesti muuttuu, voidaan lyhytaikaisen lainan sijasta ottaa pitkäaikaista lainaa. Tässä tapauksessa asia tuodaan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Lyhytaikaista lainaa on tilinpäätöksessä 2013 arvioilta 5,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 on lyhytaikaisen lainan nostotarve 5,6 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainoituksen lainanottovaltuus vuonna 2014 on korkeintaan 11,4 milj.. Lainojen lisäys (lyhyt ja pitkäaikainen) vuonna 2014 on arviolta 5,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 lyhennetään pitkäaikaisia lainoja yhteensä euroa. Investointiosa Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia talousarviossa hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Kohteet, joissa toteuttamisen ehtona on ulkopuolisen rahoituksen (valtionosuus, muu rahoitusosuus) saaminen, vahvistetaan päätöksen saamisen jälkeen. Hankintarajojen päättämiset: Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan / 78: Vuonna 2013 kunnanjohtaja, päävastuualueen päällikkö, tulosalueen päällikkö, tulosyksikön päällikkö, vastuualueenpäällikkö tai rehtori / koulunjohtaja saavat päättää hankinnoista euroon asti talousarvion puitteissa. Erityismääräyksiä Talousarvioon voi sisältyä kehittämis- ja muita projekteja, joiden kustannuksia katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Arvioidut menot voivat ylittyä, jos ylitys on katettavissa ulkopuolisella rahoituksella. Tällaisen hankkeen määrärahan ylitykset hyväksyy kunnanhallitus.

30 Sijoitusvarallisuuden tuloutus Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myynnin yhteydessä kunta on perustanut rahaston, jonka sääntöjä on kunnanvaltuuston päätöksellä muutettu Rahaston pääoman katteena ovat olleet omaisuudenhoitoyhtiöiden hoidossa olevat varat. Rahaston pääoma tilinpäätöksessä 2012 oli ,90 euroa. Rahaston markkina-arvo on ,79 euroa. Rahaston säännöt rahastoa voidaan tulouttaa taseessa olevan, edellisen tilikausien alijäämän kattamiseen. Valtuusto hyväksyy tämän menettelyn tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä - rahaston pääomaa voidaan käyttää kunnanvaltuuston erikseen nimeämien ja hyväksymien investointien rahoittamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää kunnan maksuvalmiuden turvaamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää talousarviolainojen takaisinmaksuun - rahaston pääomia sijoitetaan tuottavasti kunnanvaltuuston päättämien periaatteiden mukaisesti - rahaston hallinnoinnista huolehtii kunnanhallitus Talousarviovuonna 2014 ja suunnitelmavuosina 2015 ja 2016 esitetään sijoitussalkun tulouttamista 4,5 miljoonaa euroa seuraavasti: Tilinpäätöksen 2012 taseessa kertynyttä ylijäämää oli ,52 euroa. Tilinpäätöksen 2013 tuloksen ennustetaan muodostuvan euroa alijäämäiseksi, joten vuoden 2013 taseeseen syntyy alijäämää euroa. Vuosina katetaan edellisten tilikausien alijäämää yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Ruukin koulukeskuksen rakentamiseen tuloutetaan sijoitussalkkua 2,0 miljoonaa euroa, vuonna 2014 tuloutetaan 1,0 ja vuonna 2015 tuloutetaan 1,0 miljoonaa euroa.

31 Yli - / alijäämä Siikajoen kunnan taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä aikaisemmilta tilikausilta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikaudelle 2014 ennakoitu alijäämä euroa kirjataan oman pääoman tilikauden yli-/ alijäämä tilille. Alijäämien kattamiseen tuloutetaan rahastoa. Kumulatiivinen alijäämä vuonna 2014 on tilinpäätösennusteen 2013 mukaan laskettuna 1,4 miljoonaa euroa Talousarvion seuranta 2014 Kunnanhallitukselle laaditaan kuukausittain tuloslaskelman, erikoissairaanhoidon toteuman sekä verotulojen kehittymisen sisältävä raportti. Lisäksi sekä kunnanhallitus että kunnanvaltuusto saavat neljännesvuosittain kattavamman raportin toteumasta sekä tilinpäätösennusteen. Vuonna 2014 neljännesvuosittain annettavaan raporttiin on tarkoitus sisällyttää hallintokunnilta pyydetyt arviot talouden kehittymisestä sekä investoinneista. Tilinpäätös saatetaan maaliskuun loppuun mennessä kunnanhallituksen sekä kesäkuun loppuun mennessä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

32 31 4. KUNNAN VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ 4.1 Tilinpäätösennuste euroa Tp2013** TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS KUMULATIIVINEN YLIJÄÄMÄ Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on - 32 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 1,4 % verrattuna tilinpäätökseen Tilikauden tulos on ennusteen mukaan euroa. Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen jälkeen kumulatiivinen alijäämä on 238 tuhatta euroa. Lainamääräksi (pitkäaikainen ja lyhytaikainen) arvioidaan vuoden 2013 tilinpäätösennusteessa 14,8 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Talousarviossa 2013 lainamäärä on arvioitu 16,2 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Lyhytaikaisen lainan määräksi arvioidaan 5,8 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainan lisäys tilinpäätökseen 2012 arvioidaan olevan 3,5 miljoonaa euroa.

33 Talouden kehitys SIIKAJOEN KUNNAN TALOUS Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Asukasluku Väestön kasvu % 0,3-1,6-0,8-0,1-0,6 0,0 0,0 0,0 Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentti 19,50 20,00 20,00 21,00 21,00 22,00 22,00 22,00 yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituinen asuinrakennus 0,35 0,35 0,35 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset ja tuulivoimalat 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 Verotulot /asukas Valtionosuudet /asukas Verorahoitus yhteensä Muutos % 4,5 5,8 0,7 3,8 2,8 2,6 1,8 1,4 /asukas Toimintatuotot Muutos % -30,1-25,6-8,1-7,0 4,8-4,1 0,8 Toimintamenot Muutos % 8,6-6,3 4,2 0,5 0,3 5,0 1,5 1,1 Toimintakate Muutos % 9,8 0,1 9,8 1,6 0,9 5,3 2,1 1,1 /asukas Vuosikate /asukas vuosikate / poistot ja arvonal. % 77,5 279,1-84,3 54,6 101,8 24,6 21,9 8,4 Sumu - poistot Tilikauden tulos Tulorahoitus Investointien tulorahoitus % 57,6 161,0-42,9 56,9 18,2 6,0 3,2 6,5 Investoinnit netto /asukas Lainanhoitokulut Kumulatiivinen yli-/alijäämäjäämä Lainakanta pa +ly kunta /asukas

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille /04/041/2015 KH 403

Kaupunginhallitus Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille /04/041/2015 KH 403 Kaupunginhallitus 403 07.12.2015 Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 307/04/041/2015 KH 403 Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot