TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017. Kaupunginhallitus 8.12.2014 338 Kaupunginvaltuusto 15.12.2014 72"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 3 Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous 4 Kaupungin taloudellinen tilanne 5 VUODEN 2015 TALOUSARVION PERUSTELUJA 8 Muutokset organisaatiossa 9 Verotulot 9 Valtionosuudet 14 Käyttötalous 16 Investoinnit ja poistosuunnitelma 17 TALOUSARVION SITOVUUS 18 PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 19 Hallintopalvelukeskus 19 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 25 Sivistyspalvelukeskus 48 Tekninen palvelukeskus Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto 61 KÄYTTÖTALOUS 65 Hallintopalvelukeskus 65 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 66 Sivistyspalvelukeskus 69 Tekninen palvelukeskus 71 Lieksan kaupunki käyttötalous yhteensä 71 TULOSLASKELMA KAUPUNKI YHTEENSÄ 72 INVESTOINNIT 74 VESIHUOLTOLAITOS 79 PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS 80 LIEKSAN KAUPUNKI JA PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS, TULOSLASKELMAYHDISTELY 81 RAHOITUSLASKELMA docx

3 YLEISPERUSTELUT YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Poliittinen epävarmuus mm. Venäjällä ja Lähi-Idässä hidastaa maailmantalouden kehitystä, erityisesti investointien kasvua. Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Suomen talouden kasvun kääntymistä positiiviseksi on ennustettu syksy toisensa jälkeen. Loppuvuodesta on todettu, ettei odotettua kasvua tullutkaan. EU-komissio arvioi talousennusteessaan Suomen talouden kasvun olevan heikompaa kuin euroalueella keskimäärin. Vaikka vuonna 2014 muiden EU:n jäsenmaiden talous kasvaa, Suomen, Kroatian, Kyproksen ja Italian talous supistuu. Suomen kasvuprosentiksi ennustetaan tänä vuonna -0,4, ensi vuonna +0,6 ja vuonna ,1. Valtiovarainministeriön syyskuinen ennuste ensi vuoden BKT:n kasvuksi on 1,2 prosenttia. Suomen viennin ennustetaan lähtevän kasvuun ensi vuonna päävientialueiden aktiviteetin kasvaessa ja investointien lisääntyessä. Kotimaan kysynnän kasvu on hidasta, joten nettovienti kääntyy positiiviseksi. Vaihtotase pysyy kuitenkin negatiivisena. Työllisyystilanne heikkenee kuluvana vuonna edelleen ja työllisten määrän keskiarvo näyttää jäävän alimmilleen vuoden 2006 jälkeen. Työllisten määrän ennustetaan kuitenkin alkavan ensi vuonna hitaasti kasvaa. Työttömyysaste pysyy yli kahdeksassa prosentissa vielä vuosina 2015 ja docx

4 KUNTATALOUS Vuonna 2013 kuntien toimintakulut kasvoivat maltillisemmin kuin edellisenä vuonna. Investoinnit kasvoivat edelleen. Kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 12,8 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2014 kireä taloustilanne pakottaa kunnat hillitsemään menojen kasvua. Osa eläkkeelle jä ä- misten myötä vapautuvista paikoista jätetään täyttämättä. Palkka- ja kustannustason kehitys on maltillista. Vaikka talouskasvun odotetaan jonkun verran elpyvän vuonna 2015, veropohjien kehitys jää vaimeaksi, ja verotulojen kasvun arvioidaan jäävän kahteen prosenttiin. Verotulojen arvioidaan kasvavan 2,3 %. Verotulojen kasvua kiihdyttävät kuntien veroprosenttien korotukset. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden 2014 alussa 19,74 prosenttiin, kun yli puolet kunnista nosti kunnallisveroprosenttiaan. Vuoden 2015 alusta kolmannes kunnista nostaa veroprosenttia ja keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 19,84 prosenttiin. Kuntien kiinteistöverotuloja kasvattavat paitsi veroprosenttien korotukset, myös kiinteistöjen arvostamisperusteisiin vuoden 2014 alussa tehdyt muutokset. Kuntien saamat valtionosuudet sen sijaan supistuvat valtion sopeutustoimien seurauksena 0,7 prosenttia. Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu lisää kuntien kustannuksia. Palkkaja kustannustason nousun maltillisuus pitävät kuntatalouden kustannustason nousun kahden prosentin tuntumassa. Muuttumattoman politiikan mukainen arvio kuntatalouden näkymistä vuosille on synkkä. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä menojen kasvu jatkuu tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden alijäämä syvenee 2,6 mrd. euroon eli 1,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2018 mennessä. Kuntatalouden velan määrä kasvaa runsaaseen 26 mrd. euroon eli yli 11 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen docx

5 Yllä oleva laskelma ei ole ennuste, vaan painelaskelma, joka osoittaa velkaantumisen kasvun, jos sopeuttamistoimenpiteitä ei tehdä. Taulukon luvut kuvaavat koko kuntakenttää. Erot kuntien välillä ovat suuria ja kasvavat entisestään. Toimintamenojen nimellisen kasvun arvioidaan jäävän vuonna 2015 noin 0,5 prosenttiin eli kuluvan vuoden tapaan poikkeuksellisen alhaiseksi. Toimintamenojen kasvua hidastaa sekä kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen että ammattikorkeakoulujen siirtyminen pois kunnallisen toiminnan piiristä. Ilman näitä tarkasteltavan kuntatalouden kokoon vaikuttavia muutoksia toimintamenot kasvaisivat vuonna 2015 arviolta 2,5 %. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa. Kuntatalouden vakauttaminen edellyttää myös, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE Lieksan kaupungin tulos oli vuosina 2012 ja 2013 negatiivinen. Vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio on 1,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talouden tervehdyttämistä on jatkettu, ja kuluvana vuonna haettiin n euron lisäsäästöjä lomauttamalla koko henkilökunta 1-2 viikoksi. Osavuosiraporttien yhteydessä tehdyt talousarviomuutokset ovat heikentäneet toimintakatetta 0,5 miljoonaa euroa, mutta verotuloennusteen kasvun myötä ennakoitu tulos on pysynyt alkuperäisen budjetin tasolla. Palvelukeskuksia on pyydetty tarkistamaan määrärahansa ja käsittelemään tarvittavat muutosesitykset lokakuun lautakunnissa. Vuonna 2014 Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkasti kuntien perustoimeentulotuen kusta n- nuksia. Tarkastuskertomuksen mukaan mm. Lieksan kaupungin perustoimeentulotukeen on sisällytetty eriä, jotka olisi pitänyt hoitaa muilla tukimuodoilla kuin perustoimeentulotuella. Näin kaupunki olisi saanut liikaa perustoimeentulotuen valtionosuutta. VTV kehottaa Itä-Suomen aluehallintovirastoa ryhtymää toimenpiteisiin vuosia koskevien päätösten muuttamiseksi. Kaupunki on maksanut vuoden 2012 toimeentulotuen valtionosuutta aluehallintoviraston päätöksen perusteella takaisin euroa. Kaupunki on kuitenkin valittanut takaisinperintäpäätöksestä ja asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Maksetun summan lisäksi kaupunki teki vuoden 2013 tilinpäätöksessä pakollisen varauksen vuoden 2013 mahdollisesta takaisinperinnästä 2015.docx

6 saman linjauksen mukaan. Muilta osin toimeentulotuen valtionosuuden palautusta ei ole huomioitu kuluvan vuoden ennusteessa eikä vuoden 2015 talousarviossa. Mikäli VTV:n linjaus takaisinperittävistä eristä tulisi noudatettavaksi, voisi vuosilta takaisin perittävä summa kokonaisuudessaan nousta jopa 2,85 miljoonaan euroon. Aluehallintovirasto on kuitenkin tehnyt päätöksen vuoden 2013 perustoimeentulotuen valtionosuudesta. Päätöksessä aluehallintovirasto hylkää perustoimeentulotukeen kuulumattomina menoina Lieksan kaupungin esittämiä asumispalveluja ja niihin kiinteästi liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevia kustannuksia 1,7 miljoonaa euroa. Kaupungille AVI:n mukaan liikaa maksetusta ,52 eurosta vaaditaan maksettavaksi takaisin kohtuulliseksi katsottava määrä eli yksi kolmasosa ( ,51 euroa). Vuoden loppupuoliskolla kaupunki käynnisti yhteistoimintamenettelyn, jolla haetaan kahden miljoonan euron säästöjä. Osa yhteistoimintaneuvotteluihin sisällytettyjen säästötoimenpiteiden vaikutuksista on huomioitu talousarviossa, osa käsitellään erikseen, koska yt-neuvottelut ovat vielä kesken. Valtuusto saa yt-neuvottelujen tuloksena käsiteltäväkseen esityksen samassa valtuuston kokouksessa, jossa talousarviokin käsitellään. Hyväksytyn paketin mukaiset talousarviomuutokset tehdään tammikuussa. Yhteistoimintaneuvotteluissa päädyttiin siihen, että tässä vaiheessa ei päätetä lomautuksista. Kaupungin kassavarat vuoden 2013 lopussa olivat 6,5 miljoonaa euroa. Kaupunki on myöntänyt Pielisen tietoverkko-osuuskunnalle yhteensä 6,6 miljoonan euron lainat. Lainoista osuuskunta on vuoden 2014 aikana nostanut toistaiseksi 4,7 miljoonaa euroa. Kaupunki on ottanut vuoden 2014 aikana lainaa 5 miljoonaa euroa ja maksanut lainoja 2,7 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kuluvan vuoden lopussa on 18,2 miljoonaa euroa. Kaupungin elinkeinoelämässä on vuoden 2014 aikana ollut positiivisia signaaleja; yritykset ovat inve s- toineet laajentaessaan toimintaansa ja toimialaansa. Kaupunki on takaamalla tukenut Joptek Oy Co m- posites n omistuspohjan muutosta ja merkittävästä tilauskannan kasvusta johtunutta käyttöpääoman lisäystä. Lieksan Teollisuuskylä Oy on ollut tukena suuressa osassa näitä järjestelyjä. Työttömyysaste Suomessa, kuten myös Pohjois-Karjalan maakunnassa nousi lokakuussa 2014 verrattuna lokakuuhun Pielisen Karjalan seutukunnassa oli lokakuun 2014 lopussa työttömiä 1.484, työttömyysaste oli 15,8 %, kun se vuotta aiemmin oli 16,9 % (1.613 työtöntä). Seutukunnan työttömyyden kehitys oli koko maan positiivisin. Lieksassa työttömänä oli lokakuun lopussa 848 työnhakijaa, 110 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä 479 oli miehiä ja 369 naisia. Työttömyysaste oli 17,1 (19,0 lokakuussa 2013). Nurmeksen työttömyysaste oli 14,4 (15,1) ja Valtimon 14,1 (12,8). Lieksan, Pielisen Karjalan seutukunnan, Pohjois-Karjalan maakunnan ja koko maan työttömyysaste kuukausittain vuosina 2013 ja docx

7 Lieksan asukasluku vuoden 2013 lopussa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lieksalaisia oli lokakuun 2014 lopussa Oheinen kaavio näyttää kuinka eri tekijät; luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden määrien erotus), kuntien välinen nettomuutto ja siirtola i- suus ovat vuodesta 1980 lähtein vaikuttaneet kokonaisväestönmuutokseen. Väkiluku oikeanpuoleisella pystyakselilla docx

8 VUODEN 2015 TALOUSARVION PERUSTELUJA Lieksan kaupungin strategian lähtökohtana on kaupungin asema alueensa kehittyvänä kaupallisena, teollisena ja hallinnollisena osaamis- ja palvelukeskuksena. Kaupunki on tehnyt kuntarakenneselvityksen Juuan, Nurmeksen ja Valtimon kanssa. Juuka irtautui selvityksestä toukokuussa 2014, muiden kuntien valtuustot äänestivät valmiin yhdistymissopimuksen hyväksymisestä lokakuun 27. päivänä. Kuntaliitos kaatui Nurmeksen ja Valtimon valtuustojen kielteiseen kantaan. Vuoden 2015 talousarviota laaditaan siis Lieksan kaupungille, joka ei ole suunnittelemassa kuntaliitoksia lähivuosina. Taloussuunnitelmiin sisältyy vuosi 2017, jonka alusta sosiaali- ja terveyspalveluita hoitavat suunnitelmien mukaan uudet sote-alueet. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen suunnittelu ja lakivalmistelu ovat kesken, joten kaupungin taloussuunnitelmissa uusi rakenne ei vielä näy, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen taloussuunnitelmat on tehty kuin palvelut hoidettaisiin nykyisillä rakenteilla. Kaupunginhallitus asetti talousarvion 2015 toimintakatetavoitteeksi -72 miljoonaa euroa. Tavoite on erittäin haasteellinen, kun kuluvan vuoden talousarvion toimintakate, jota jo lomautukset pienensivät 0,85 miljoonalla eurolla, on -74 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 kuntien osuutta pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta nostetaan. Tämä aiheuttaa Lieksan kaupungille 0,65 0,85 miljoonan euron lisäkustannukset. Valtio kompensoi muutoksesta aiheutuneita kustannuksia kunnille nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta. Lieksan osalta kompensaatio on noin 0,3 miljoonaa euroa. Edelleen valtio lisää kuntien kustannuksia mm. uuden sosiaalihuoltolain uusilla velvoitteilla. Kaupunki on vuosien aikana saanut metsänmyyntituloja 0,7 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2015 palataan normaalitasolle, 0,4 miljoonan euron myyntituloon. Palvelukeskukset ovat etsineet rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sekä leikkauskohteita, joilla kustannuksia saataisiin laskettua. Osa näistä on sisällytetty talousarvioesitykseen, osa tuodaan valtuuston käsiteltäväksi yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena erillisinä säästöesityksinä. Yllä kaaviossa kaupungin toimintakate ja vuosikate verrattuna vuonna 2012 hyväksytyn talouden terveyhdyttämispaketin tavoitteisiin (siniset pylväät). Punaisissa pylväissä vuosilta 2012 ja 2013 toteutuneet katteet, vuoden 2014 muutetun talousarvion arvot ja vuodelta 2015 talousarvion katteet ilman ytneuvottelujen tulosta. Keltaiset pylväät kuvaavat kaupunginhallituksen asettamaa toimintakatetavoitetta ( -72 miljoonaa) ja siitä laskettua vuosikatetta. Keskushallinnon ja palvelukeskusten hallinnon virtaviivaistaminen ja tuottavuuden lisääminen edelly t- tää toimintojen keskittämistä pääsääntöisesti yhteen palvelupisteeseen. Tämä yhdessä muun asiakaspalvelupisteen kehittämisen kanssa mahdollistaa tilojen käytön tehostamisen ja eläkkeelle siirtymisten käyttämisen hyväksi. Tuleva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus muuttaa myös kaupungin henkilöstömäärää; sosiaali- ja terveyspalveluhenkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen, mikä vähentää samalla hallinto- ja 2015.docx

9 tukipalveluhenkilöstön tarvetta. Tulevaan tilanteeseen on valmistauduttava seuraavan kahden vuoden aikana. n ohjaava merkitys on tulevina vuosina aiempaa tärkeämpi, koska talouden tasapainott a- misvaatimukset ja toimintojen uudistaminen korostuu. Tämän vuoksi valtuustolle annettavien os a- vuosiraporttien tulee sisältää riittävän perusteelliset tiedot tavoitteiden toteutumisesta. Kaupungin johtoryhmän, palvelukeskusten johtoryhmien ja lautakuntien velvollisuutena on valvoa osavuosir a- porttien laadukasta toteuttamista. n valmistelun yhteydessä on palvelukeskusten esityksistä poistettu henkilökunnan lisäämiseen viittaavia tavoitteita. Kaupungin tavoitteena on vähentää henkilökuntaa, ja jokaisen vapautuvan paikan täyttämistä on tarkasteltava erikseen kokonaisuus huomioon ottaen. MUUTOKSET ORGANISAATIOSSA Kaupunginjohtaja on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle syksyllä Uuden kaupunginjohtajan valinnassa on huomioitava rakenteiden ja toimintojen tuleva muutos myös keskushallinnossa. Vammaispalvelut siirretään talousarviovuoden alussa sosiaalipalveluiden palvelualueelta hoivapalvelujen alueelle. Palvelualueen nimi muutetaan vanhus- ja vammaispalveluiksi. VEROTULOT Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jakoosuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Merkittävin vaikutus kunnallisveron tuottoon on erityisesti kunnallisverotuksessa tehtävien vähenny s- ten määrän kasvattaminen; eläketulo-, perus- ja työtulovähennyksiä nostetaan ja käyttöön otetaan väliaikainen lapsivähennys. Yhteensä kaikkien veroperustemuutosten arvioitu vaikutus kaupungin kunnallisveron tuottoon on noin 0,5 miljoonaa euroa. Veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset tai vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Lieksan kunnallisveroprosentti nostettiin vuodelle ,5 prosentista 20 prosenttiin ja vuodelle :een. Valtuusto päätti pitää vuoden 2015 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit kuluvan vuoden tasolla. MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VEROTETTAVA TULO ** 2014** 2015** 2016** 2017** Ansiotulot - vähennykset Tuloveroprosentti 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 21,00 VERO (Tulon perust.) Työtulovähennys Muut vähenn. verosta Vähenn. Verosta yht MAKSUUNPANTAVA VERO Muutos % 3,6 2,7 6,5-0,2 1,2 1,7 Jää kertymättä, (n 0,5-1 %) KERTYY KOLMEN VUODEN AIKANA Verovuosi ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verotettava tulo Muutos % 1,0 2,7 1,5-0,2 1,2 1,7 Verotett. tulo /Asukas Muutos % 2015.docx 2,5 3,5 2,99 1,0 2,4 2, Efektiivinen veroaste % 13,82 13,90 14,62 14,56 14,57 14,62

10 Muutos % 3,6 2,7 6,5-0,2 1,2 1,7 Jää kertymättä, (n 0,5-1 %) KERTYY KOLMEN VUODEN AIKANA Verovuosi ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verotettava tulo Muutos % 1,0 2,7 1,5-0,2 1,2 1,7 Verotett. tulo /Asukas Muutos % 2,5 3,5 2,9 1,0 2,4 2,9 Efektiivinen veroaste % 13,82 13,90 14,62 14,56 14,57 14,62 KUNNALLISVERON TILITYKSET TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Koko maan kertymä, milj Kuntaryhmän jako-osuus 0,6241 0,6196 0,6176 TA-vuonna tilitetään 0,912 0,911 0,919 Tilitys kunnilleta-vuodelta, milj Kunnan jako-osuus vuoden alussa 0, , , , , , Tark. jako-os. vuoden lopussa 0, , , , , , Kunnan osuus tilityksistä Muutos % 4,0 1,2 7,5-0,2 0,8 1,7 Osuus maksuunpanosta % 92,8 91,4 92,2 92,3 92,0 91,9 TILITYKSET ED.VUODELTA ** 2014** 2015** 2016** 2016** Kuntaryhmän ennakot, milj Kunnan jako-osuus 0, , , , , , Ennakot (tammi-lokakuu) Maksuunpanotilitys,(marraskuu) Verotuslain muk. tilitykset, (marraskuu-) Tilitykset ed. vuodelta yhteensä TILITYKSET VUODELTA t ** 2014** 2015** 2016** 2016** Kuntaryhmän tilitykset, milj Lisäkannot + muut tilitykset, TILITYKSET AIK.VUOSILTA ** 2014** 2015** 2016** 2016** Muut tilitykset, v t-3-> TILITYKSET YHTEENSÄ Muutos % 5,5 2,5 6,8-0,4 0,8 1,9 Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylärajan 0,8 % docx

11 Lieksan kaupungin kiinteistöveroprosentit verrattuna koko maan keskiarvoihin sekä ala- ja ylärajat 2015 KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA VEROTUSARVOT ja % ** 2015** 2016** 2017** Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet rakennukset Vero % (0,60-1,35) 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO Vak. asuinrakennukset Vero % (0,32-0,75) / (0,37-0,80) 0,32 0,43 0,43 0,43 0,43 0,43 VERO Muut asuinrakennukset Vero % (V.as +0,6, maks. 1,35) 0,82 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 VERO Voimalaitokset Vero % (maks. 1,4 /2,85) 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 VERO Yleishyödylliset yhteisöt Vero % 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO Rakentamaton rakenn.paikka Vero % (1,00-3,00) 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO Verotusarvot yhteensä Muutos % 2,0 2,3 9,2 0,0 0,0 0,0 MAKSETTAVA KIINT.VERO Muutos % 11,0 23,3 9,0 0,0 0,0 0,0 Budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompenso i- daan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Kunnille lisäys jakaantuu siten voimass a- olevien yksittäisten kuntien jako-osuuksien mukaisesti. Koska yhteisövero ei jakaannu kuntien kesken samassa suhteessa kuin työmarkkinatuen kustannukset, niin valtionosuusjärjestelmässä tällä perusteella saadut yhteisöverotuotot tasataan kuntien kesken niin, että 75 milj. euroa lopulta jakaantuu kuntien kesken Kelan tilastojen mukaisesti toteutuneiden työmarkkinatukikustannusten suhteessa docx

12 Kuntaliiton laskelmien mukaan Lieksan maksama työmarkkinatuki nousee noin euroa, josta yhteisöveron jako-osuuden korotus korvaisi euroa ja valtionosuuksiin sisällytetty tasaus euroa. MAKSETTAVA YHTEISÖVERO VEROVUOSI 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VEROTETTAVA TULO Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO Kuntaryhmän osuus 0,2834 0,2949 0,3556 0,3636 0,3030 0,3030 Kuntaryhmän osuus, miljoonaa euroa Kunnan jako-osuus 0, , , , , , KUNNAN OSUUS YHT.VEROSTA Muutos % -21,9 17,1 4,0 7,1-12,7 4,6 YHTEISÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verovuodelta 2010 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2011 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2012 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2013 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2014 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2015 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2016 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2017 kunnalle tilitetään muokkaus 0 0 Verovuodelta 2018 kunnalle tilitetään 234 muokkaus 0 TILITYKSET YHTEENSÄ Muutos % -36,7 18,7 13,7 3,4-11,6 6, docx

13 Yhteenveto TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 5,5 2,5 6,8-0,4 0,8 1,9 Yhteisövero Muutos % -36,7 18,7 13,7 3,4-11,6 6,9 Kiinteistövero Muutos % 11,0 23,3 9,0 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 0,8 5,1 7,5 0,0-0,4 2,2 Kaupungin verotuloiksi vuonna 2015 budjetoidaan yllä olevien laskelmien mukaisesti yhteensä 40,7 miljoonaa euroa docx

14 VALTIONOSUUDET Valtionosuusjärjestelmä muuttuu Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu edelleen kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto, lasten päivähoito, esiopetus ja perusopetus, kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen euromääräisesti merki t- tävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Osana hallituksen sopeuttamistoimia tehdään kuntien valtionosuuksiin lisäleikkauksia vuonna docx

15 Leikkausten lisäksi Lieksan kaupungin tuloja pienentää se, että valtionosuudet ovat uuden valtio n- osuusjärjestelmän perustein laskettuna pienemmät kuin nykyisillä perusteilla. VALTIONOSUUDET (milj. ) TILIVUOSI Tilinpäätös Vahvistettu Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset 68,2 70,5 70,0 69,4 Kunnan peruspalvelujen omarahoitusosuus -39,5-41,1-40,7-43,3 Yleinen osa 1,7 1,7 1,7 Lisäosat 2,5 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen 2010 tasaus -0,3-0,3-0,3-0,3 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen 2015 tasaus 0,1 Vähennykset ja lisäykset: veroperustemuutosten kompensointi 2,3 2,4 2,4 2,9 Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 0,6 0,6 0,7 0,6 Verotulontasaus 5,9 6,5 6,6 7,5 Yhden putken valtionosuus yhteensä 38,8 40,3 40,3 39,3 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1,4-1,6-1,3-0,8 Valtionosuudet yhteensä 37,4 38,7 39,0 38,5 Muutos edellisestä vuodesta % 6,2 3,5 4,3-1, docx

16 KÄYTTÖTALOUS Vuonna 2013 kaupungin toimintakate heikkeni 3,5 % edellisestä vuodesta. Vuoden 2014 toisen osavuosiraportin mukaan toimintakate kuluvana vuonna heikkenee 0,9 % vuodesta Vuoden 2015 talousarvion toimintakate on -74,8 miljoonaa euroa; toimintakate on näin 1,1 prosenttia (0,79 miljoona euroa) heikompi kuin vuoden 2014 ennuste. valmistelun rinnalla on käyty yhteistoimintaneuvotteluja, joiden tuloksena tuodaan erillinen säästöesityspaketti valtuustolle. sisältää palvelukeskusten säästötavoitteita, joita on kuvattu toiminnallisissa tavoitteissa. Toimintatuottojen ja kustannusten vertailun helpottamiseksi on alla olevassa taulukossa organisaatiossa tapahtuneet muutokset huomioitu niin, että toimintojen tulot ja kustannukset on jokaisessa sarakkeessa sisällytetty sen palvelukeskuksen lukuihin, joissa toiminto on vuonna 2015: Ympäristöterveydenhuollon tuotot ja kustannukset on vuoden 2012 ja 2013 sarakkeissa eliminoitu sosiaalija terveyspalvelukeskuksen luvuista ja siirretty hallintopalvelukeskuksen lukuihin, koska se on vuonna 2014 budjetoitu hallintopalvelukeskuksen alle. Myös palo- ja pelastustoimen luvut on vähennetty teknisen palvelukeskuksen luvuista ja lisätty hallintopalvelukeskukseen. Samoin on huomioitu vuoden 2013 alussa tapahtuneet toimintojen siirrot. Muutettu Hallintopalvelukeskus TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 Muutos 2014:sta Muutos 2013:sta Tuotot ,5 % -73-2,6 % Kulut ,3 % 133-1,7 % Toimintakate ,5 % 60-1,3 % Muutettu Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 Muutos 2014:sta Muutos 2013:sta Tuotot ,1 % ,2 % Kulut ,6 % 341-0,6 % Toimintakate ,0 % ,8 % Muutettu Sivistyspalvelukeskus TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 Muutos 2014:sta Muutos 2013:sta Tuotot ,9 % -57-3,4 % Kulut ,7 % 336-1,6 % Toimintakate ,1 % 279-1,5 % Muutettu Tekninen palvelukeskus TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 Muutos 2014:sta Muutos 2013:sta Tuotot ,8 % ,6 % Kulut ,3 % 337-3,5 % Toimintakate ,6 % 77 79,4 % Muutettu Käyttötalous yhteensä TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 Muutos 2014:sta Muutos 2013:sta Tuotot ,0 % ,2 % Kulut ,0 % ,2 % Toimintakate ,1 % ,0 % 2015.docx

17 INVESTOINNIT JA POISTOSUUNNITELMA Vuoden 2015 talousarviossa nettoinvestoinnit ovat euroa. Pääkirjaston peruskorjaus ajoittuu vuosille Haja-asutusalueiden nopeaa laajakaistaa on rakennettu Lieksan alueelle vuoden 2014 aikana. Kaupungin osuus julkisesta tuesta tulee maksettavaksi vuonna 2015, ja sekäsitellään muuna pitkävaikutteisena menona Poistosuunnitelma 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Poisto- Poisto- %/ Poistoarvio menetelmä poistoaika v AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Tasapoisto 2-5 vuotta Tietokoneohjelmistot Tasapoisto 2-5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto 2-10 vuotta MAA- JA VESIALUEET Maa- ja vesialueet Ei poistoa RAKENNUKSET Asuinrakennuset Tasapoisto vuotta Hallinto-ja laitosrakennukset Tasapoisto vuotta Muut rakennukset Tasapoisto vuotta KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Maa- ja vesirakenteet Kadut,tiet,torit ja puistot Menojäännöspoisto % Sillat,laiturit ja uimalat Menojäännöspoisto % Vesi- ja viemäriverkostot Menojäännöspoisto 7-10 % Johtoverkostot ja laitteet Menojäännöspoisto % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto % KONEET JA KALUSTO Kuljetusvälineet Tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala- yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta Viestintälaitteet Tasapoisto 3-5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3-5 vuotta MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Arvo- ja taide-esineet ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET Keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Ei poistoa OSAKKEET JA OSUUDET Osakkeet ja osuudet Ei poistoa Yhteensä euroa 0 Pysyvien vastaavien aktivointiraja on euroa. Pysyvien vastaavien poistojen laskeminen aloitetaa tavaran tai rakennuksen käyttöönottokuukauden alusta. Paitsi: * Muiden pitkävaikutteisten menojen poistot aloitetaan sen tilivuoden alusta, jolloin meno syntyy * Kiinteille rakenteille ja laitteille tehdään koko tilivuoden menojäännöspoisto Rakennuksen ja rakennelmien osien korjausinvestointien poistoaika määritellään joko koko rakennuksen tai korjatun osan jäljellä olevan käyttöiän mukaisesti docx

18 TALOUSARVION SITOVUUS on valtuuston tärkein ja vaikuttavin toiminnan ja talouden ohjausväline. Valtuusto päättää talousarvion määrärahojen lukumäärästä ja euromääräisestä tasosta. on tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. on hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Sitoviksi tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi perusteluina ja informaationa voidaan esittää muita tavoitteita, jotka ovat ohjeellisia ja kaupunginhallituksen ja lautakuntien toimintaa ohjaavia. 1. Määrärahojen käytössä on tarkoin noudatettava hallintosäännön määräyksiä ja näitä erityisohjeita sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen erikseen tekemiä päätöksiä. Kutakin määrärahaa on lupa käyttää vain talousarviossa tai sen perusteluissa vahvistettuun tarkoitukseen. 2. Määrärahojen käyttöä ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista seurataan osavuosiraporteissa. Mahdolliset määrärahamuutosesitykset sisällytetään osavuosiraportteihin. muutoksia käsitellään valtuustossa osavuosikatsausten ulkopuolella vain poikkeustapauksissa. 3. Kaupunginhallitus ja kukin lautakunta sekä tilivelvollinen viranhaltija on vastuussa menoista ja tuloista sekä määrärahatavoitteista. Kaikille tulosyksiköille ja kustannuspaikoille on nimetty vastuuhenkilöt. Tulosyksikkövastaavat on nimetty talousarvion toiminnalliset tavoitteet osiossa kunkin tulosyksikön kohdalla. Kustannuspaikkavastaavat kirjataan käyttösuunnitelmaan. 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 4.1. Valtuuston hyväksymä käyttötalousosa sitoo kaupunginhallitusta ja lautakuntia sekä tulo- että menoarvioiden osalta bruttotasolla tulosyksikkötasolla (Kuntalain tarkoittama määräraha ja tuloarvio) 4.2. Palkkausmäärärahat ja niiden perustelut sekä niitä koskevat liitteet ovat siten sitovia, ettei uusia virkoja eikä työsopimussuhteisia toimia voida perustaa ilman kaupunginhallituksen nimenomaista päätöstä tai hallintokunta palkata vastaavanlaista henkilökuntaa, ellei kaupunginvaltuusto ole myöntänyt sitä varten erikseen määrärahaa 5. TULOSLASKELMAOSA 5.1. Tulosyksikkö 800 Rahoitus tulosyksikkötasolla 6. INVESTOINTIOSA 6.1. Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio sitoo investointien osalta palvelukeskuksia ja lautakuntia seuraavasti: Kaikilla tulosyksiköillä on valtuustoon nähden sitova taso: kustannuspaikkataso, mikäli määräraha on annettu kustannuspaikkatasolla projektitaso, mikäli määräraha on annettu projektitasolla Paitsi: ulkoilu- ja liikuntapaikkojen kustannuspaikat ovat yhteissummiltaan valtuustoon nähden sitovia vesihuollon kustannuspaikat vesilaitos ja viemärilaitos ovat yhteissummiltaan valtuustoon nähden sitovia. Investoinneissa, jotka alkavat talousarviovuonna ja jatkuvat useamman vuoden aikana, myös investoinnin kokonaiskustannusarvio on valtuustoon nähden sitova. 7. VESIHUOLTOLAITOS Laskennallisesti eritytettynä taseyksikkönä vesihuoltolaitoksen talousarvio esitetään myös erikseen tuloslaskelman muodossa ja sitovuustaso valtuustoon nähden on tilikauden tulos. 8. PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS Valtuustoon nähden sitova taso on liikelaitoksen nettotulos docx

19 PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET HALLINTOPALVELUKESKUS Tulosyksiköt 1110 Vaalit 1210 Tarkastustoimi 1310 Kaupunginvaltuusto 1410 Kaupunginhallitus 1420 Alueellinen yhteistyö 1430 Keskushallinto 1440 Keskitetyt toiminnot 1450 Ruokahuolto Hallintopalvelukeskus avustaa kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa päätöksenteossa ja johtamisessa. Palvelukeskus vastaa keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja ruokahuollosta 1110 VAALIT Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1110 Vaalit Toiminnalliset tavoitteet Äänestysaktiivisuuden nostaminen tiedottamista lisäämällä Vaalit järjestetään valtiolta saatavan korvauksen puitteissa Sähköisen äänioikeusjärjestelmän laajentaminen kolmeen vaalilautakuntaan Ennakkoäänestys kiertävässä äänestysautossa ja kulttuurikeskuksessa Eduskuntavaalit järjestetään , ennakkoäänestys Talous Vaalien kustannukset pyritään pitämään valtiolta saatavan korvauksen (n euroa) rajoissa 1210 TARKASTUSTOIMI Tulosyksikkövastaava: Johanna Tähkiö 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus Toiminnalliset tavoitteet Hallinnon ja talouden tarkastamisen seuranta Kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastamisen yhteensovittaminen Kokousten ja arviointikäyntien määrä n. 10 kertaa vuodessa Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivät kv:n hyväksymän tilintarkastustarjouksen mukaan Valtuuston toimielimille ja tytäryhteisölle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Raportointi hallintokunnittain kokouksissa Tytäryhtiöiden kuuleminen kerran vuodessa Toimielinten päätösten seuranta ja viranhaltijoiden kuuleminen sekä toimipaikkakäynnit Tarkastuspäivät 10 kpl / v Laaditun arviointisuunnitelman ja vuosityöohjelman mukaisesti 2015.docx

20 Talouden tasapainottamisen toteutumisen, taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden Tilinpäätöksen valmistuttua annetaan kokonaisarviointi arviointikertomuksen muodossa. arviointi. Jäsenet osallistuvat tarpeellisessa määrin koulutukseen kehittääkseen tarkastuslautakunnan toimintaa ja toiminnan vaikuttavuutta Kaikki osallistuvat vähintään yhteen koulutukseen vuodessa KAUPUNGINVALTUUSTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1310 Kaupunginvaltuusto Toiminnalliset tavoitteet Sote-uudistukseen ja koulutusjärjestelmien muutoksiin varautuminen edunvalvonta Ajan tasalla pysyminen uudistuksissa, Konsernihallinnon kehittäminen Konserniohjeiden uusiminen Strategian päivittäminen Maaseutustrategian hyväksyminen Pyritään kokousten määrän vähentämiseen ja toimivallan delegointiin viranhaltijoille Valtuuston opintomatka 1410 KAUPUNGINHALLITUS Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1410 Kaupunginhallitus 1411 Nuorten kesätyöt 1420 Avustukset 1430 Elinkeinotoimi 1450 EU- ym. projektit Toiminnalliset tavoitteet Talouden ohjaus ja valvonta Kaupungin palveluprosessien uudistaminen, ASPA-mallin kehittäminen edelleen Henkilöstömäärän vähentäminen Keskushallinnon ja konsernihallinnon henkilöstömäärän vähentäminen Hallinnon tilojen keskittäminen ja tehokkuuden lisääminen Taloustyöryhmän toiminnan jatkaminen ja kehittäminen Asianhallinnan ja dokumenttien käsittelyn ja jakelun sähköistäminen Asiakaspalvelun sisällön laajentaminen ja asiantuntijaresurssien vapauttaminen varsinaiseen asiantuntijatyöhön Toimisto- ja asiantuntijahenkilöstön eläketapahtumien käyttäminen hyväksi Toimintojen uudelleenjärjestely ja mahdollisten eläketapahtumien käyttäminen hyväksi Ainakin yhden hallintorakennuksen vähentäminen, suunnitelman ja aikataulun tekeminen Talous Kaupunginjohtajan sijaisuudesta ja vaihdoksesta aiheutuviin kuluihin on varattu euroa. Kaupunginhallituksen avustuksiin on varattu euroa, sekä euroa kansalaisopiston työ t- tömyysseteleihin. Hissiavustuksiin ei ole varattu määrärahaa, koska ei ole tiedossa vuonna 2015 va n- hoihin taloihin rakennettavia hissejä docx

21 Kustannuspaikalle 1430 on varattu elinkeinotoiminnan tukemiseen tarkoitetut avustukset ja yhtei s- toimintaosuudet: Pikes Oy:n kanssa on sovittu, että kustannukset pidetään vuodelle 2014 alennetulla tasolla. Karelia Expert Matkailupalvelut Oy:n avustusta lasketaan 3 prosenttia vuodesta Teollisuuskylä Oy:n avustus lopetetaan vaiheittain neljän vuoden aikana. Vuonna 2013 avustus pudotettiin euro s- ta euroon, vuonna euroon, ja vuoden 2015 avustus on euroa. Lieksan ja Nurmeksen yhteisen lentokenttäyhtiön avustukseen on budjetoitu enemmän kuin sopimuksen mukainen avustus. Ylimääräinen kustannus johtuu vahingonteon aiheuttamista lisäkustannuksista Muutos Pikes Oy ,0 % Karelia-Expert Oy ,0 % Teollisuuskylä Oy ,0 % Vaskiviikon kannatusyhdistys ry ,0 % Kolin matkailuyhdistys ry ,0 % Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry ,0 % Lieksa-Nurmes lentokenttä Oy ,3 % Muu matkailun edistäminen ,2 % Yhteensä ,4 % Hankemäärärahasta, euroa, on sidottu seutukaupunkipilottien kuntarahoitusosuuksiin. Edelleen kaupungilla yhdessä Lieksan Teollisuuskylä Oy:n kanssa on vireillä teollisuuspilotin Monike r- roskampus-yhteishanke viiden seutukaupungin ja niiden yhteistyökumppaneiden kanssa euroa varataan Kolin ulkolilureitistöhankkeen kuntaosuutta varten. Kaupungilla ei ole kaupunginhallituksen alaisia käynnissä olevia hankkeita tai hankehakemuksia. Kaupunginhallituksen määrärahat sisältävät kaupunginhallituksen nimeämien vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä muiden toimikuntien kokous- ja vähäiset kahvitus- ja muut vastaavat kulut. Samoin maksetaan Sotiemme veteraanien yhteistyötoimikunnan vähäiset kahvitus- ja muut vastaavat kulut ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1460 Palo- ja pelastustoimi 1470 Pielisen Karjalan kyytikoordinaattori 1475 Joukkoliikenteen tukeminen 1480 Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet 1490 Maaseutuhallinto 1495 Ympäristöterveydenhuolto Palo- ja pelastustoimesta vastaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, joka toimii Joensuun kaupungin liikelaitoksena. Pielisen Karjalan kyytikoordinaattori on Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Valtimon yhteinen pilotti, jota on sovittu jatkettavan vuoden 2015 loppuun. Lieksan kaupunki on palkannut kyytikoordinaattorin ja laskuttaa muilta kunnilta niiden osuudet sopimuksen mukaan (KH ) Joukkoliikenteen tukeminen kustannuspaikalla käsitellään maakuntaliput sekä Kolin kimppakyyti. Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet kustannuspaikalle kirjataan kaupungin osuus verotuskustannuksista, maakuntaliiton ja kuntaliiton maksuosuudet sekä joitakin muita pienempiä jäsenmaksuja. Maaseutuhallinto hoidetaan seudullisesti ja sitä hallinnoi Nurmeksen kaupunki. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alueella vastaa Joensuun kaupunki. Toiminnalliset tavoitteet Kyytikoordinaattoritoiminnan jatkon selvittäminen Talous Ympäristöterveydenhuollon määräraha vuodelle 2015 on euroa suurempi kuin vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio, jossa eläkemenoperusteinen eläkemaksu oli budjetoitu virheellisesti liian pieneksi docx

22 1430 KESKUSHALLINTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1500 Kanslia 1510 Rahatoimisto 1520 Henkilöstöhallinto 1530 Sähköinen kokouskäytäntö 1535 ICT-palvelut Toiminnalliset tavoitteet Perehdytysohjeiden päivitys Tulokaskurssin järjestäminen uusille työntekijöille Koko kaupungin toimisto- ja hallintohenkilökunnan tarkastelu yhtenä toimivana kokonaisuutena Kustannusten pienentäminen toimintoja tehostamalla Mahdollisimman tehokas eläkepoistuman hyödyntäminen Prosessien läpikäynti ja uudistaminen toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen (aspa, sote-uudistus) Henkilöstölähtöinen kehittäminen Kehitysideoiden esittämisen helpottaminen ja niiden huomioon ottaminen ja säännönmukainen käsittely. Työpaikkakokousten merkityksen jatkuva korostaminen. Valmistelijoiden ja esittelijöiden koulutus uusiin prosesseihin Toimisto-ohjelmien koulutuksen jatkaminen Käynnistetään sisäisten työnohjaajien koulutus 1440 KESKITETYT TOIMINNOT Tulosyksikkövastaava: Riikka Boren 1540 Asiakaspalvelukeskus E-palveluiden tarjonnan lisääminen Ainakin yksi uusi palvelu käyttöön 2015 Sosiaalisen median käytön ohjeistus ja vakiinnuttaminen Tietoa välitetään ainakin yhdessä somen kanavassa Viranomaispalvelujen tarjonta lisääntyy Yksi etäyhteyspalvelu Palveluiden laadun seuranta Asiakastyytyväisyys on parempi kuin ed. vuonna Keskitettyjen palvelutarpeiden kartoitus Palvelukeskusten johtoryhmien tapaamiset, 4 työtehtävän teko päättyy palvelukeskuksissa Palvelukeskusten yhteisen asianhallintatiimin vakiinnuttaminen Asiakaspalvelukeskukseen siirretyt palvelut tuotetaan tehokkaasti Tilaratkaisut (tilojen käytön tiivistäminen) Aspan kustannusten jako aiheuttamisperiaatteen mukaan QF-laatukäsikirjan ja prosessiportaalin Keskitettyjen tehtävien prosesseista sovitaan palvelukeskusten kanssa, ne kuvataan ja työohjeet laaditaan, tiimin sisäinen sijaistaminen alkaa ½-1 hlötyövuoden vähennys/ palvelukeskus Molempien tiimien tilat tehokkaassa käytössä prosessien teko aloitetaan ja työohjeita 2015.docx

23 käytön tehostaminen ylläpidetään ja käytetään sähköisesti Aspan tunnettavuuden kasvu (sisäinen Avoimet ovet tapahtuma joulun avauksena. Ollaan mukana vaskiviikolla, ja ulkoinen) lehdistötiedotteet uusien palvelujen käyttöönotoista Tilavarausten tehokas hallinta Maakunnallisen tilavarausjärjestelmä ja tilavaraustiedon tuottaminen Liferaysta infotv:n selvitetään TVA Palveluneuvojien TVA suoritetaan tai otetaan käyttöön valtiovarainministeriön asiakaspalvelu2014 hankkeen tuotoksena tehty TVA. Palveluja annetaan 12kk/5pv/9-15 Jokainen työntekijä osaa sijaistaa kahta palvelukokonaisuutta ja tuottaa työohjeen yhdestä omasta palvelukokonaisuudesta Tietotaidon kasvu Jokainen työntekijä osallistuu 2 koulutuspäivään Muutosvaiheen parempi hallinta työpaikkakokoukset viikoittain, kehityskeskustelut, työnohjaus, yhteiset virkistyspäivät, työryhmätyöskentelytilojen hyödyntäminen Talous Aspan kustannukset veloitetaan palvelukeskuksilta mahdollisimman hyvin aiheuttamisperiaatetta noudattaen. Koska erityisesti asianhallinnan prosessien kehittäminen tapahtuu pitkälti vasta vuoden 2015 aikana, ei kaikkia kustannuksia ole allokoitu, vaan tulosyksikköön jää euron toimintakate RUOKAHUOLTO Tulosyksikkövastaava: Riitta Turunen 1600 Ruokahuolto Ruokapalvelun asiakkaina ovat päiväkoti, koulut, vanhustenhoito ja laitoshoito sekä ulkoiset asiakkaat. Kustannukset veloitetaan asiakkailta täysimääräisinä suoritteiden perusteella. Toiminnalliset tavoitteet Ruokapalvelut eri asiakasryhmille hoidetaan suunnittelusta toteutukseen laadukkaasti ja hintataso pyritään pitämään. Kuntien päivittäistavarahuollon valmiussuunnitelmat päivitetään maakunnallisesti AVI:n ohjeistuksella keväällä 2015 Keskuskeittiön toteutusta odotellessa toimitaan niillä resursseilla, mitä on ja tehdään paras mahdollinen lopputulos. Henkilöstökuluissa ei pystytä säästämään viiden vuonna 2014 eläkkeelle lähteneen tilalle on palkattu henkilöt määräaikaisina. Toiveissa on saada joskus keskuskeittiö Ruokatuotannon suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä vaatii päivittämistä tai siirtymistä kokonaan uuteen järjestelmään. Noudatetaan ruokalistasuunnittelussa eri ikäkausille laadittuja kansallisia ravitsemussuosituksia Toteutumista seurataan tuotannonohjausjärjestelmän avulla. Eri asiakasryhmille pidetään asiakastyytyväisyyskyselyt 1-2 kertaa vuodessa palvelusopimuksissa määritellyn mukaisesti. Asiakastyytyväisyystulokset käsitellään ja raportoidaan sopimuskumppaneille ja asiakkaille. Kustannusten seuranta ja raportointi kuukausittain johtotiimissä sekä osavuosiraportit Päivitetään nykyinen ohjausjärjestelmä tai hankitaan kokonaan uusi Työturvallisuuteen ja yksin työskente- Päivitetään työsuojeluntoimintaohje 2015.docx

24 lyyn kiinnitettävä huomiota Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen Työssä oppiminen, työnkierto eri toimipisteissä ja eri tehtävissä Yhteiset koulutuspäivät, tapahtumat tavarantoimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ATK-taitojen kehittäminen Yhteistyö Amo:n kanssa, tilaisuuksien hoitaminen yhdessä, koulutustilaisuudet, oppilasharjoittelut Työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpitäminen, yhteistyö työterveyshuollon kanssa 2015.docx

25 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS TOIMINTA JA ORGANISAATIO Tulosyksiköt 2110 Soten hallinto- ja tukipalvelut Sosiaalipalvelut vastuualue 2120 Ehkäisevä lapsiperhetyö 2130 Lasten ja perheiden sosiaalityö 2150 Aikuissosiaalityö 2160 Työllisyyspalvelut 2170 Maahanmuuttajapalvelut Terveyspalvelut vastuualue 2210 Erikoissairaanhoito 2220 Työterveydenhuolto 2230 Hammashuolto 2240 Ehkäisevä perusterveydenhuolto 2250 Perusterveydenhuolto 2260 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut vastuualue 2310 Ehkäisevä työ 2320 Kotihoito 2140 Vammaispalvelut 2340 Palvelukodit ja palveluasuminen PALVELUKESKUKSEN YHTEISET TAVOITTEET Palvelukeskuksen päällikkö: Tero Oinonen Toiminnalliset tavoitteet Suuntautuminen ehkäisevään työhön ja kuntouttavaan työotteeseen. Kuntalaisten omatoimisen selviytymisen tukeminen ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Sähköisen asioinnin kehittäminen Asiakaskyselyt, palveluista tiedottaminen kuntalaisille, esim. keskustelutilaisuudet Talouden tervehdyttämisohjelman toteuttaminen Kustannustehokas toiminta Resurssien suuntaaminen palvelujen saamiseen, saatavuudesta joudutaan tinkimään Taloustilanteen systemaattinen analysointi Maakunnallinen sotepalvelutuotantoalue Ikäpoliittisen strategian toteuttaminen Ehkäisevän toiminnan prosessien avaaminen ja kehittäminen Seurantatapa: Prosessikuvaukset valmiit vuoden 2015 lopussa. Ryhmämuotoisen toiminnan edistäminen (esim. Kilta-talo) Medinetin ja sähköisen toimeentulotuen hakumenettelyn käytön edistäminen yhteistyössä asiakaspalvelupisteen kanssa. Tilaisuuksien järjestäminen kuntalaisille Säästöohjelman toteuttaminen Organisaatiorakenne tukee osaltaan esimiesten kokonaisvastuuta taloudesta, toiminnan kehittämisestä ja henkilöstöstä. Päälliköt ja toimielimet ovat velvollisia ohjaamaan ja valvomaan taloutta ja ryhtymään ajoissa toimenpiteisiin poikkeamien korjaamiseksi. Seurantatapa: Tulosyksikkö- ja kustannuspaikkavastaavien tukeminen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuvaa toimintaa Kuntamaisematietojen kerääminen ja hyödyntäminen Osallistuminen palvelutuotantoalueen suunnitteluun ja kehittämiseen Toimeenpanosuunnitelman päivittäminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen suunnitelmaa Toteutetaan vuonna 2014 valmistunutta Mielenterveys- ja päihdestrategian Strategian toteuttamisen arviointi 2014 toteuttaminen Hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomuksen painopistealu docx

26 eiden toteuttaminen palvelukeskuksen osalta Esimiesten ja henkilöstön kehittäminen Lakisääteinen täydennyskoulutus Johdon katselmukset kaikille soten tulosyksiköille Esimiestunneille osallistuminen Tulosyksikkö- ja kustannuspaikkavastaavien hallinnollinen koulutus Kehityskeskustelujen toteutumista seurataan vuosittain. Seurantatapa: Kaikki ovat käyneet kehityskeskustelun vuosittain. Toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön yleistä koulutusvelvoitetta Vuonna SOTEN HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Tulosyksikkövastaava: Pellervo Hämäläinen 2110 Sosiaali- ja terveyslautakunta 2120 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen hallinto 2130 Soten hankkeet 2140 Soten avustukset 2150 Soten tukipalvelut Toiminnalliset tavoitteet Palvelukeskuksen perustehtävää tukevat hallinto- ja tukipalvelut Tukipalveluiden uudelleenorganisointi Henkilöstöresurssin käyttö Toimistopalveluiden ja muiden työyksiköiden työtehtävien tarkasteleminen etenkin rajapinnoilla Toimistopalveluiden uudelleenorganisointi toimintaympäristön muutosta vastaavaksi Suunnitelmallinen valmistautuminen tuleviin eläköitymisiin ja samanaikaisiin tavoitteisiin henkilöstön vähentämisestä Tukipalveluiden prosessien läpikäynti Hallinto- ja tukipalveluiden kehittämisen jatkaminen yhteistyössä soten työyksiköiden ja aspan kanssa Seurantatapa: saatu palaute Huolto- ja vahtimestaripalveluiden keskittäminen ja toiminnan tehostaminen. Apuvälineiden huollon ja kodin muutostöiden keskittäminen yhden esimiehen alaisuuteen. Henkilöstöresurssin tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö Seurantatapa: Toiminnan itsearviointi Työtehtävät ja vastuut selvitetty ja sovittu rajapinnoilla. Erityisesti rajapintojen tarkastelu aspan ja tilitoimiston suuntaan. Toimistopalveluille kuuluvien tehtävien listaaminen ja yhteisen vuosikellon laatiminen Sisäiset siirrot/järjestelyt, jotka ottavat huomioon niin ulkoisen (esim. soteuudistus) kuin sisäisen (aspa) toimintaympäristön muutokset Suunnitelma vuosina ennakoiduista eläköitymisistä ja tehtävien järjestelystä näiden yhteydessä siten, että tavoitellut vakinaisten toimien vähennykset toteutuvat Prosessien avaaminen huolto- ja vahtimestaritoiminnan uudelleenorganisoinnin yhteydessä Työkuormien tasaaminen Työparitoiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen Tehtävien osittainen uudelleenorganisointi Kehityskeskustelut kerran vuodessa Seurantatapa: Itsearviointi 2015.docx

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Taloustorstai syyskuu 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton uusi veroennuste» Vuoden 2016

Lisätiedot

Verotulojen arviointi 2015 2018

Verotulojen arviointi 2015 2018 ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj.

KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj. KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj. ANSIOTULOT 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** 2023** Palkkatulot yhteensä 85 763 89 200 92 300 95 600 98 500 101 200 103 700 Muutos % 2,4 4,0 3,5 3,6 3,0 2,7

Lisätiedot

KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj.

KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj. KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj. ANSIOTULOT 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** 2023** Palkkatulot yhteensä 85 763 89 500 92 900 96 200 99 300 102 000 104 600 Muutos % 2,4 4,3 3,8 3,6 3,2 2,7

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016. Kaupunginhallitus 9.12.2013 385 Kaupunginvaltuusto

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016. Kaupunginhallitus 9.12.2013 385 Kaupunginvaltuusto TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016 Kaupunginhallitus 9.12.2013 385 Kaupunginvaltuusto TALOUSARVIO VUODELLE SISÄLLYSLUETTELO Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous 4 Kaupungin taloudellinen tilanne

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018 Kaupunginhallitus 21.12.2015 Kaupunginvaltuusto 21.12.2015 TALOUSARVIO VUODELLE 2016 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 3 Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019 Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarvion sitovuuden osalta kaupunginhallitus esittää noudatettavaksi

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen

Talousarvion toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 294 Talousarvion toteutuminen 31.8.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 6.10.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein. Kaupunginhallitus 217 13.08.2018 Kaupungin talouden toteutuminen / osavuosikatsaus 1-6 / 2018 253/02.02.02/2018 KHALL 13.08.2018 217 Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Sivu 1. Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu- Poikke- Käyttö NETTO N arvio tuma ama % arvio tuma ama % EUR B

Sivu 1. Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu- Poikke- Käyttö NETTO N arvio tuma ama % arvio tuma ama % EUR B Talousarvion toteutumisvertailu 1.1.- 31.10.2012 Ulkoinen/sisäinen Keskimääräinen käyttö--% saisi olla 833 % Sivu 1 KAYTTOTALOUSOSA Sito Määrärahat Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu-

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 27.4.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Maakunnan talous ja rahoitus

Maakunnan talous ja rahoitus Maakunnan talous ja rahoitus Maakuntatilaisuus Kajaani 24.4.2018 Mikko Mehtonen, kehityspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2018 Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen,

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talousarvio toteutuminen

Talousarvio toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 152 Talousarvio toteutuminen 30.4.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 25.5.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 290 27.8.2018 111 Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.8.2018 290 Asianro 55/02.02.02/2018 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS Valtionvarainministeriön (VM) mukaan Suomen talous on selvässä nousussa. Ennusteen mukaan Suomen talous

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT. 8) Toimintatuotot tehtäväalueittain

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT. 8) Toimintatuotot tehtäväalueittain TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 8) Toimintatuotot tehtäväalueittain Yleishallinto 5 451 698,14 4 564 709,63 2 886 378,56 2 663 432,56 Sosiaali- ja terveystoimi 353 482 123,13 337 928 133,23 70 163

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot