15Talousarvio. ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15Talousarvio. ja taloussuunnitelma 2015 2018"

Transkriptio

1 15Talousarvio ja taloussuunnitelma TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA Toiminta ja talous 2014

2 talousarvio 2015 taloussuunnitelma kaupunginvaltuuston hyväksymä Julkaisija: Tampereen kaupunki, konsernihallinto, hallinto- ja talousryhmä

3 Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tampereen kaupunki/sami Helenius Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy

4 Esipuhe TAMPERE ON ISOJEN MUUTOStEN EDESSÄ Vuoden 2015 talousarvio on valmisteltu keskellä isojen murrosten ristiaallokkoa. Tampere joutuu kohtaamaan samaan aikaan sekä kunta- että sote-uudistuksen haasteet, sekä väestönkasvun että ikärakenteen muutoksen, sekä talouden rakennemuutoksen että kuntatalouden tasapainottamisen vaatimukset. Olemme jo vastanneet näihin haasteisiin ja lähteneet toteuttamaan säästöjä ja rakenneuudistuksia kaupunkistrategian mukaisesti. Vuoden 2014 lopussa valmistuu Tampereen tilaaja-tuottajamallin ja pormestarimallin arviointi ja sen pohjalta kehitetään toimintamalliamme vuonna Käynnissä oleva soteuudistus luo kehyksen tälle työlle. Mikäli uudistus etenee esitetyssä aikataulussa, on vuoden 2015 aikana aloitettava erittäin laaja valmistelutyö sote-alueen ja tuottamisvastuualueen perustamiseksi. Säästöt ja palvelurakenteiden uudistaminen ovat jo tuottaneet tuloksia. Vuosina 2013 ja 2014 nettomenojen kasvu on Tampereella saatu pienennettyä puoleen aiemmista vuosista, eli 3,3 prosenttiin. Kasvun vuosina se olisi ollut hyvä tulos, mutta nyt tämäkin menolisäys on liikaa. Vuoden 2015 budjettiesityksessä tavoitteena on saada kaupungin nettomenot laskemaan 1,4 prosenttia vuoden 2014 tilinpäätösennusteeseen verrattuna, mikä on poikkeuksellista ja erittäin haastavaa. Se kertoo siitä, että toimialat ovat joutuneet etsimään säästöjä ja pidättäytymään menoja kasvattavista palvelu-uudistuksista. Silti budjettiesitys jää noin 10 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tampereen talouden haasteet johtuvat talouden murroksesta ja vientiteollisuuden vaikeuksista, mikä näkyy korkeana työttömyytenä, mutta myös siitä, että valtio tasapainottaa omaa talouttaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2012 alkaneet kuntien valtionosuuksien leikkaukset yhteensä laskettuna aiheuttavat Tampereen kaupungille ensi vuonna jo 65 miljoonan euron tulomenetykset. Kuitenkaan valtio ei ole vähentänyt kuntien lakisääteisiä velvoitteita, päinvastoin ne ovat lisääntyneet. Vaikeasta tilanteesta huolimatta Tampereen kaupunki turvaa peruspalvelujen saatavuuden ja keskeiset sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut. Ensi vuonna toiminnan painopisteitä palveluissa ovat ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja liikunta. Vahvistamme lasten ja nuorten kasvua, perusterveydenhuoltoa ja ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja. Kehitämme palveluverkkoa yhdessä sähköisten palveluiden kanssa ja vauhditamme rakenteellisia uudistuksia. Samalla kehitämme Tampereesta älykästä kaupunkia, joka toimii kehitysalustana ja mahdollistajana innovatiiviselle yritystoiminnalle. Rakennamme vetovoimaista, tiivistyvää ja viihtyisää keskustaa ja kaupunginosia sekä tulevaisuuden liikenneratkaisuja. Satsaamme uudistuksiin, jotka edistävät kasvua, tuottavuutta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Näin turvaamme Tampereen vetovoiman ja elinvoiman opiskelun, yrittämisen, matkailun ja asumisen kasvukeskuksena. Huolimatta kaikista käynnistetyistä talouden tasapainottamistoimenpiteistä tilikauden tulos on ensi vuoden talousarviossa yhä merkittävästi alijäämäinen. Vuodelle 2014 korotimme Tampereen tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja. Verojen vuosittainen korottaminen ei ole ratkaisu ongelmiimme. Talouden tasapainottamiseksi voimme joutua käynnistämään kaupunkitasoisen yhteistoimintamenettelyn henkilöstömenojen vähentämiseksi. YT-menettely on myös mahdollisuus tarkastella uudelleen työtehtävien sisältöjä ja uudistaa toimintoja yhdessä henkilöstön kanssa. Talousarviossa vuosikate on 78,7 milj. euroa, mikä kaupungin investointitarpeisiin nähden on liian pieni. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä nousee merkittävästi. Joudumme priorisoimaan myös investointeja ja asettamaan etusijalle sellaiset hankkeet, jotka luovat työtä, kasvua ja vetovoimaa sekä edistävät kaupungin kestävää kehitystä. Tampereen asukaskohtainen lainamäärä on suurten kaupunkien matalimmasta päästä, mutta kasvaa nopeasti, ellemme saa vuosikatetta parannettua. Lainamäärän kasvua hillitään myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu matalana. Tampereen kaupungin talousarvio

5 Esipuhe Suurten kaupunkien rooli elinkeinoelämän vetureina ja koulutuksen ja kansainvälistymisen keskuksina on ratkaiseva koko maamme menestykselle. Se edellyttää kaupunkien rohkeaa uudistumista. Kaupunki ei voi jatkossa tehdä ja osata kaikkea itse, vaan meidän tulee avata ovemme entistä laajemmalle yhteistyölle kaikkien kumppaneidemme kanssa. Edessämme on isojen haasteiden ja uudistusten vuosi. Yhdessä toimien käännämme haasteet mahdollisuuksiksi ja uudistukset Tampereen menestykseksi. Anna-Kaisa Ikonen Pormestari 4 Tampereen kaupungin talousarvio 2015

6 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Esipuhe...3 Yleiset lähtökohdat...7 Talous- ja strategiaprosessi... 9 Organisaation keskeiset muutokset... 9 Toimintaympäristö...11 Väestö...11 Työ Asuminen...14 Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous...16 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus...22 Tilivelvollisen seurantavastuu...23 Henkilöstö Strategiaosa...27 Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat Strateginen johtamisjärjestelmä Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia Kehittämisprojektien johtaminen projektisalkuilla Palvelumalli...37 Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet...38 Konsernihallinto ja konsernipalvelut...41 Konsernihallinto Konsernipalvelut...46 Taloushallinnon palvelukeskus...46 Hallintopalvelukeskus Työllisyydenhoidon palveluyksikkö...48 Viranomaispalvelut...49 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen...53 Varhaiskasvatus ja esiopetus...55 Perusopetus Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut...57 Psykososiaalisen tuen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen...60 Ammatillinen koulutus...61 Lukiokoulutus Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen...64 Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kulttuuripääomapalvelut Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Tampereen kaupungin talousarvio

7 Sisällysluettelo Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut...72 Perusterveydenhuollon avopalvelut...73 Sairaalapalvelut...74 Päihde- ja mielenterveyspalvelut...75 Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut...77 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut...81 Kotona asumista tukevat palvelut Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut...84 Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito...90 Joukkoliikenne Pelastustoimi...94 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Liikelaitokset Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tullinkulman Työterveys Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Rahastot Vahinkorahasto Laskelmat Tuloslaskelma Verotulot Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustuotot ja -menot Investoinnit Rahoituslaskelma Antolainauksen muutokset Korollisten velkojen muutokset Liitteet Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt Merkittävät aluerakennushankkeet Keskusta-hanke Vuores-hanke Täydentäviä tietoja Kaupunginvaltuustossa tehdyt muutokset talousarvioon Tampereen kaupungin talousarvio 2015

8 Yleiset lähtökohdat Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Organisaation keskeiset muutokset Tampereen kaupungin organisaatio Toimintaympäristö Väestö Työ Asuminen Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus Tilivelvollisen valvontavastuu Henkilöstö Tampereen kaupungin talousarvio

9 8 Tampereen kaupungin talousarvio 2015

10 Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Vuoden 2015 talousarviota on valmisteltu keväästä 2014 alkaen. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli talousarvion laadinnan pohja-aineistoa. Suunnittelukokous hyväksyi taloussuunnitelmakauden liikkumavaran sekä kuluvan vuoden talouden tasapainottamisen tavoitteet jatkovalmistelun pohjaksi. Kaupunginvaltuusto käsitteli talousarviota talous- ja strategiaseminaarissa Konsernin johtoryhmä valmisteli talousarviokehystä kehysseminaarissaan Johtoryhmän valmistelun perusteella kaupunginhallitus hyväksyi talousarviokehyksen, joka sisälsi esitykset toiminnallisista tavoitteista, liikkumavaran kohdentamisesta ydinprosesseittain, menojen kasvusta sekä investointien tasosta. Kaupungin johtoryhmän talousarvioseminaarissa tasapainotettiin talousarvioon tehdyt esitykset ja toiminnalliset tavoitteet taloudelliseen liikkumavaraan. Pormestarin talousarvioehdotus esiteltiin valtuustolle ja tiedotusvälineille Organisaation keskeiset muutokset Kaupungin toimintamallin uudistus käynnistyi kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisella Pormestarin alaisuudessa toimii jatkossa yksi konsernijohtaja, joka johtaa koko konsernihallintoa sekä sen ryhmiä ja toimii kaupunginhallituksen esittelijänä. Muutoksen myötä perustettiin uusi konserniohjausyksikkö, joka vastaa strategisesta ohjauksesta, oman tuotannon ohjauksesta ja konserniohjauksesta sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä muutettiin hallinto- ja talousryhmäksi, jonne siirtyi talousyksikkö sekä ryhmään perustettiin uusi tietoyksikkö. Kaupunkikehitysryhmään siirtyivät tilaajaryhmästä tapahtumatoimisto sekä konsernijohdosta kansainväliset asiat. Viranomaispalvelut eriytetään vuoden 2015 alusta konsernihallinnon tilaajaryhmästä. Viranomaispalvelut muodostavat jatkossa oman yksikön, jonka tehtävänä on toteuttaa kunnan lakisääteisiä velvoittavia tehtäviä toiminta-alueidensa osalta. Toiminta-alueita ovat ympäristöterveys, kiinteistönmuodostus, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, jätehuolto sekä pysäköinnin- ja katutilavalvonta. Ikäihmisten palvelujärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymien johtosääntöjen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan jatkossa kolmella tuotantoalueella, jotka ovat avopalvelut, kotihoito ja asumispalvelut sekä sairaala- ja kuntoutuspalvelut. Nykyiset laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon tuotantoalueet lakkaavat. Kaupungin toimintamallin arviointi valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Arvioinnin pohjalta tehdään päätökset toimintamallin uudistamiseksi. Uudistamisen on määrä käynnistyä vuoden 2015 aikana. Toimintamallin uudistamisessa huomioidaan valtakunnallisen sote-uudistuksen eteneminen. Uudistuksen tavoitteena on vähentää hallintoportaita ja yksinkertaistaa hallintoa. Tampereen kaupungin talousarvio

11 Yleiset lähtökohdat Tampereen Kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto Liiketoimintajaosto Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Pormestari Konsernihallinto Konsernijohtaja Konserniohjausyksikkö Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Tilaajaryhmä Hallinto- ja talousryhmä Kaupunkikehitysryhmä Konsernipalvelut Tilaajalautakunnat Hyvinvointipalvelut johtokunnat Liikelaitokset Johtokunnat Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen Ateria Tampereen Infra Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestari Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari Pirkanmaan Pelastuslaitos Tytäryhtiöt ja -yhteisöt 10 Tampereen kaupungin talousarvio 2015

12 Yleiset lähtökohdat Toimintaympäristö Väestö Tampereen väkiluku ylitti henkilön rajan lokakuussa 2013 ja viime vuoden lopussa tamperelaisia oli Kasvuksi muodostui ennätykselliset henkilöä. Edellisen kerran kasvu on ollut näin suurta kotikuntalain muutoksen jälkeen vuosina 1993 ja Poikkeuksellisen paljon (80 %) väestön kasvusta kertyi muuttovoitosta. Erityisesti Tampereelta poismuutto maan sisällä vähentyi, koska työ- ja asuntomarkkinoiden epävarmuus hidasti opiskelijoiden työllistymistä muualla Suomessa sekä perheiden muuttoa naapurikuntiin. Yleisen taloudellisen tilanteen pysyminen heikkona vahvistaa suurten kaupunkien kasvua. Myös Tampereen kasvu on jatkunut alkuvuonna 2014 hieman laantuneena. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku oli elokuun 2014 lopussa henkilöä ja sitä edeltäneen 12 kuukauden väestönkasvu on ollut henkilöä. Vuoden 2014 lopussa asukkaita ennustetaan oleva Vuosikasvun odotetaan jatkuvan asukkaassa, jolloin vuonna 2020 tamperelaisia olisi Ensi vuosikymmenellä kasvun arvioidaan vähenevän kuolleisuuden nousun myötä asukaan rajan odotetaan ylittyvän vuonna 2028 ja vuonna 2030 tamperelaisia arvioidaan olevan Uusia tamperelaisia syntyy keskimäärin 200 kuukaudessa. Syntyneiden määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla vuoden 2002 notkahdusta lukuun ottamatta aina vuoteen 2013 saakka, jolloin syntyneitä (2 473) oli vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Laskusuunta näyttää jatkuvan vuonna Päivähoitoikäisiä on ollut 2000-luvulla vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2013 heidän määränsä kasvoi 450 lapsella. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä oli pienimmillään vuonna 2011, jonka jälkeen määrä on noussut vajaalla 100 koululaisella. Tampereella oli alle 16-vuotiaita vuoden 2013 lopussa eli 14 prosenttia väestöstä. Vuoteen 2020 mennessä heidän määränsä arvioidaan kasvavan 5 000:lla. Vuoden 2013 lopussa oli 65 vuotta täyttäneitä eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän osuutensa väestöstä on noussut lähes 18 prosenttiin. Vuoteen 2020 mennessä ikäihmisten määrä nousee asukkaaseen. Vuoden 2020 jälkeen vuotiaiden määrä alkaa laskea, sen sijaan vanhimmissa ikäluokissa (85 v. täyttäneet) on entistä enemmän tamperelaisia. Sataa työikäistä kohti oli 46 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Huoltosuhde oli Helsingin (43) jälkeen toiseksi paras. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 56. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2013 lopussa asukasta, mikä on (1,2 %) asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viime vuosina kaupunkiseudun väestönkasvu on entistä vahvemmin keskittynyt Tampereelle. Väestön muutokset 2000-luvulla Lasten ja ikäihmisten ikäryhmät Nettomuutto Syntyneiden enemmyys henkilöä v 7-15 v v v 85+ v Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus, kaupungin oma suunnite Tampereen kaupungin talousarvio

13 Yleiset lähtökohdat Vuonna 2013 nettomuuttovoitto oli henkilöä, josta maassamuuton osuus oli henkilöä. Näin suuri muuttoaalto on koettu edellisen kerran 1990-luvulla kotikuntalain muutoksen jälkimainingeissa. Vuonna 2014 muutot ovat vähentyneet, mutta muuttovoitto (1 330) elokuun loppuun mennessä on pysynyt suurempana kuin vuonna Suurin osa vuoden muuttovoitosta muodostuu elo-syyskuussa opiskelijoiden saapuessa opinahjoihinsa. Suomen kaikista seutukunnista Tampereen seutukunta saa eniten muuttovoittoa Helsingin seutukunnan jälkeen. Tampereelle muutetaan pääasiassa muiden maakuntien keskuksista. Tampereelta muuttokuorma suuntautuu edelleen kehyskuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2013 naapurikuntiin muutot lähes puolittuivat aikaisempiin vuosiin verrattuna. Muuttotappio oli vain 754 henkilöä, kun ennätysvuosina 2005 ja 2007 se oli jopa yli asukasta. Tampereelle muuttajat ovat nuoria, opiskelijoita ja työttömiä. Poismuuttajat puolestaan ovat edelleen nuoria ja päivähoitoikäisten lasten perheitä, joista jälkimmäisten muutot ovat kuitenkin vuodesta 2010 vähentyneet. Kouluikäisten lasten perheitä on jo useana vuonna muuttanut Tampereelle enemmän Pienituloiset Pienituloiset Pienituloiset alle 18-vuotiaat Pitkittyneesti pienituloiset kuin pois täältä. 15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista 74 prosenttia oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon vuonna 2012, mikä oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin (69 %) ja hieman enemmän kuin Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa keskimäärin. Keskiasteen koulutuksen saaneita oli Tampereella 41 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijan koulutusasteen saaneita 12 prosenttia. Tampereella opiskelee opiskelijaa peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa, mikä koko maan kaupungeista Helsingin jälkeen on toiseksi eniten. Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui ulkomaan kansalaista, mikä oli 4 prosenttia väkiluvusta. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä kasvoi lähes 500 henkilöllä, mikä on enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Ulkomaalaisista eniten oli Venäjän, Viron, Irakin, Afganistanin, Intian ja Kiinan kansalaisia. Äidinkielenään jotakin muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä puhuvia oli Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana noin henkilöllä. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, arabia, persia, viro ja englanti, joita puhuvien määrä on myös viiden vuoden aikana kasvanut eniten. Vuonna 2012 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat euroa, mikä on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tulonsaajista yli 34 prosenttia ansaitsi alle euroa vuodessa. Asuntokuntien käytettävissä oli euroa kulutusyksikköä kohti. Tämä mediaanitulo oli pienempi kuin Tampereen seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai koko maassa. Tuloja pienentää opiskelijoiden suuri määrä. Vuonna 2012 Tampereella oli pienituloista henkilöä eli 18 prosenttia tamperelaisista. Seutukunnassa heidän osuutensa oli 15 prosenttia ja koko maassa 14 prosenttia. Koko 2000-luvun jatkunut pienituloisuuden kasvu taittui hieman ja edellisestä vuodesta heidän määränsä väheni henkilöllä. Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden käytettävissä oleva tulo jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan. Esimerkiksi yhden aikuisen kotitalous on pienituloinen, jos käytettävissä oleva rahatulo on euroa vuodessa eli alle euroa kuukaudessa. Pienituloisissa asuntokunnissa asui alle 18-vuotiasta lasta eli 19 prosenttia ikäluokasta. Pitkittyneesti pienituloisia eli henkilöitä, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana, oli yhteensä henkilöä luvulla heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut. Tampereella oli vuoden 2013 lopussa yhteensä asuntokuntaa, joista yhden henkilön asuntokuntien määrä oli lähes puolet. Asuntokuntien keskikoko Tampereella oli 1,8 henkilöä, kun se koko maassa oli keskimäärin 2,1. Perheistä lähes kaksi kolmesta oli lapseton. Yhden ja kahden lapsen perheitä on nyt vähemmän kuin 20 vuotta sitten, sen sijaan vähintään kolmilapsisten perheiden määrä on kasvanut. Keskimäärin lapsiperheissä oli 1,7 lasta Lähde: Tilastokeskus 12 Tampereen kaupungin talousarvio 2015

14 Yleiset lähtökohdat Työ Taloudellisen taantuman pitkittyminen on iskenyt vientivetoiseen Pirkanmaahan erityisen lujasti. Vuonna 2010 alkanut työllisyystilanteen hidas paraneminen taittui vuoden 2012 aikana ja työttömyys alkoi jälleen kasvaa luvun alin työttömyys 9,5 prosenttia, kirjattiin huhtikuussa Heinäkuussa 2014 työttömyysprosentti nousi jo lähelle 18:ta. Elokuun lopussa 2014 Tampereella oli työtöntä työnhakijaa ja 16,6:n työttömyysprosentti oli selvästi koko maan keskiarvoa (12,2) suurempi. Vuoden 2013 elokuuhun verrattuna työttömyysaste nousi 0,9 prosenttiyksikköä ja työttömien määrä kasvoi lähes henkilöllä. Tampereen työttömyysprosentti oli kuuden suurimmasta kaupungin vertailussa korkein ja 20 suurimman kunnan vertailussa Tampere sijoittui kolmanneksi Lahden ja Kotkan jälkeen. Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä on hieman pienentynyt elokuusta 2013, oli heitä edelleen kesän lopussa yli Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli elokuun 2014 lopussa noin eli 300 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Valtakunnallisestikin esiintyvä työmarkkinoiden kaksijakoisuus näyttää kiihtyvän myös Tampereella. Vaikka avoimet työpaikat lisääntyvät, samalla kasvaa myös työttömyys. Työntekijöiden ammattitaito ja avoimet työpaikat eivät kohtaa työmarkkinoilla. Työvoimaan kuuluvia oli vuoden 2012 lopussa Työllisten määrä väheni yli 300 henkilöllä. Myös taloudellinen huoltosuhde heikkeni, vuoden 2012 lopussa sataa työllistä kohti oli 126 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. Lähes puolet tamperelaisista oli työvoiman ulkopuolella ja heistä lähes puolet oli eläkeläisiä. Tampereella oli työpaikkoja vuoden 2012 lopussa , mikä oli 69 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2009 menetetyistä työpaikasta saatiin seuraavina vuosina korvattua Vuoden 2008 työpaikkamäärää (lähes ) ei ole vieläkään saavutettu, koska suurina irtisanomisten vuosina 2013 ja 2014 uusia työpaikkoja ei ole tullut tarpeeksi menetettyjen tilalle. Tampereen 123,5 prosentin työpaikkaomavaraisuus oli suurista kaupungeista kolmanneksi korkein Helsingin ja Vaasan jälkeen ja on manner-suomessa kahdeksanneksi korkein. Teollisuudessa on perinteisesti ollut eniten työpaikkoja, mutta vuonna 2010 oli sosiaali- ja terveyspalveluissa ensimmäisen kerran muutama kymmenen työpaikkaa teollisuutta enemmän. Vuoden 2010 jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluihin on tullut yli työpaikkaa lisää ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet yli 1 200:lla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa oli vuonna 2012 noin työpaikkaa (16,4 %), teollisuudessa työpaikkaa. Muutosta nopeutti teollisuuden synkkä vuosi 2009, jolloin alalta katosi yhtenä vuonna yli työpaikkaa taantuman myötä. Teollisuustyöpaikkojen osuus putosi 14,8 prosenttiin, kun se vielä 2008 oli 18 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskauppaan sijoittui työpaikkaa (11,3 %). Eniten työpaikkoja (600) syntyi vuonna 2012 julkiseen hallintoon (ml. maanpuolustus). Teollisuuden jälkeen eniten työpaikat vähenivät hallinto- ja tukipalvelutoiminnoista (250) sekä koulutuksesta (200). Kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijoittui Tampereelle. Kaupunkiseudun työpaikkojen määrä väheni reilulla 700:lla, eniten Kangasalla, Pirkkalassa ja Orivedellä. Tästä syystä myös kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyy edelleen. Tampereella kävi muista kunnista töissä henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Nettopendelöijien määrä pysyy henkilössä. Tampereen ja koko maan työttömyysaste , neljännesvuosittain Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Tampereella , elokuu 26,0 % 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tampere Koko maa henkilöä Yli vuoden työttömänä olleet Alle 25-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen kaupungin talousarvio

15 Yleiset lähtökohdat Asuminen Tampereella vuonna 2013 valmistui uusia asuntoja 1 826, joista omistusasuntoja oli (56 %) ja vuokra-asuntoja 797 (44 %). Kerros- ja rivitaloasuntoja valmistui viime vuonna neljänneksi eniten koko 2000-luvulla. Kerrostaloasuntojen osuus oli 81 prosenttia, rivitaloasuntojen 10 ja pientaloasuntojen 9 prosenttia. Eniten asuntoja valmistui Hervantaan, Niemenranta sai yli 200 uutta asuntoa. Valmistuneista vuokraasunnoista ennätysmäärä oli uusia vapaarahoitteisia (633). Vilkas vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tuotanto osoittaa, että Tampereella on kova vuokra-asuntojen kysyntä. Vapaarahoitteinen vuokraasuntotuotanto kompensoi osaltaan aravalainoitetun tuotannon vähenemistä ja auttaa pitämään vuokra-asuntotilanteen kohtuullisena. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 on pitkän ajan asuntotuotantotavoitteeksi asetettu asuntoa vuodessa. Vaikka vuosien keskimääräinen asuntotuotanto (1 867) yltää edellä mainittuun tavoitteeseen, on tuotantovajetta ehtinyt kertyä jo asuntoa. Laskennallinen vaje on peräisin heikoilta asuntorakentamisvuosilta 2009 ja 2010 sekä ennakoitua suuremmasta väestönkasvusta vuonna 2012 ja Vajeen odotetaan vielä kasvavan, koska vuoden 2013 rakennuslupatilastot osoittavat asuntorakentamisen hiipumisen. Lupia myönnettiin vähiten 2000-luvulla, myös uusia asuntoja alettiin rakentaa neljänneksi vähiten koko 2000-luvulla. Syyskuun 2014 loppuun mennessä on valmistunut asuntoa. Arvion mukaan vuonna 2014 asuntoja valmistuu vain 1 400, joista kolme neljästä sijaitsee kerrostalossa. Omistusasuntoja valmistuu 721 ja vuokra-asuntoja lähes yhtä paljon (623). Eniten asuntoja valmistuu Raholaan, Härmälään, Vuorekseen ja Niemenrantaan. Talousarviovuonna asuntotuotanto näyttäisi piristymisen merkkejä, kun vuonna 2014 on rakennuslupia asuntorakentamiseen myönnetty lokakuuhun mennessä enemmän kuin kolmena aiempana vuonna yhteensä. Lähes asunnon rakentaminen on aloitettu asuntotuotannon arvioidaan nousevan asuntoon, joista 75 prosenttia sijoittuu kerrostaloihin. Omistusasuntojen osuus on hieman yli puolet. Asumisoikeusasuntoja olisi valmistumassa 129, mikä enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden Vuoden 2013 lopussa oli Tampereella asuntoa, joista 73 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Vakituisesti asuttuja asuntoja oli yli 91 prosenttia. Yli kolmasosa asuinnoista sijaitsee kerrostalovaltaisella keskisellä suuralueella. Pien- ja rivitaloasuntoja on eniten koillisella suuralueella. Kolmasosa kaikista asunnoista on rakennettu luvuilla. Näistä peruskorjausikään tulleista asunnosta neljä viidestä sijaitsee keskustassa, Kalevassa, Tesomalla, Kaukajärvellä, Hervannassa, Peltolammilla, Multisillassa tai Lentävänniemessä luvulla rakennettuja asuntoja on lähes viidennes asuntokannasta. Vuoden 2012 lopussa oli Tampereella omistusasuntoja noin , niiden osuus kaikista asunnoista oli 49 prosenttia. Vuokra-asuntoja oli (41 %). Asumisoikeusasuntoja oli Yli puolet asuntokannasta oli yksiöitä ja kaksioita. Tampereella vanhat osakeasunnot maksoivat kesällä 2014 keskimäärin euroa/m 2. Asuntomarkkinat ovat hyvin erilaiset kaupunginosasta, talo- ja huoneistotyypistä riippuen. Asuntojen keskineliöhintojen erot postinumeroalueilla ovat kasvaneet. Halvimmat asunnot (1 260 euroa) sijaitsivat Multisillassa ja kalleimmat (yli euroa) keskustassa. Muun maan kehityksestä poiketen on Helsingissä hintojen nousu jatkunut, keskineliöhinta ylitti siellä euroa. Asuntojen neliövuokra oli kesällä 2014 keskimäärin 12,66 euroa. Vuodessa vuokrat nousivat 3,8 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla (4,0 %), mutta enemmän kuin muualla Suomessa (3,6 %). Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Väestön kasvu ja asuntotuotanto 2000-luvulla asuntoa asumisom-as. vuokra-as. omistusas Asuntotuotanto Väestön kasvu Rakennusluvat Lähde: Asuntotoimi Lähde: Tilastokeskus, Asuntotoimi ja Rakennusvalvonta 14 Tampereen kaupungin talousarvio 2015

16 Yleiset lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Maailman talouden kasvu on no peu tu massa eri tyi ses ti Yh dys val to jen ja Iso-Bri tanni an ta louk sien jät tä es sä fi nans si krii sin taak seen. Geo po liit ti set jän nit teet muun muassa Ve nä jäl lä, Ira kis sa ja Li byas sa varjos ta vat kui ten kin te ol li suus mai den kas vunä ky miä. Ve nä jän ta lous kas vu hi das tui jo en nen Uk rai nan krii siä. Euro a lu een taantu ma on päät ty nyt ja ta lous on kään ty nyt hi taa seen nou suun. Hau raan kas vun taustal la on toi pu mi nen vel ka krii sin vai ku tuksis ta. Kas vua hi das taa usei den jä sen maiden heik ko kil pai lu kyky. Suo men ta lou des sa odo te taan edel leen kään net tä pa rem paan. Vuon na 2014 Suomen brut to kan san tuo te ei kas va. Vuon na 2015 koko nais tuo tan to nou see 1,2 prosenttia en nen kaik kea vien nin ja yk si tyis ten in ves toin tien tu ke ma na. Maa il man kau pan vir ko a mi sen vana ve des sä vien ti kas vaa 4 prosenttia. Yk si tyis ten in ves toin tien kasvu no peu tuu sekä ra ken nus- että kone inves toin tien li sään ty es sä. Vuo den 2016 talous kas vuk si en nus te taan 1,4 prosenttia ja kas vu on laa ja poh jais ta. Suo men ta lout ta vai vaa vat sa man aikai ses ti ra ken teel li set kas vun ja jul ki sen ta lou den kes tä vyy den on gel mat. Ikä ra kenteen muu tos pie nen tää ta lou des sa tar jol la ole vaa työn mää rää ja kas vat taa ikä si donnai sia jul ki sia elä ke-, hoi to- ja hoi va meno ja. Ikä si don nais ten me no jen kas vu heiken tää jul ki sen ta lou den ra hoi tus ase maa niin, että val lit se val la vero as teel la jul ki sen ta lou den tu lot ei vät rii tä kat ta maan jul kisen ta lou den me no ja nor maa lin ke hi tyksen puit teis sa. Il man kor jaa via toi men pi tei tä jul ki nen vel ka uh kaa kas vaa hal lit se mat to mas ti suh tees sa koko nais tuo tan toon. Tämä niin sanottu kes tä vyys vaje on val ti o va rain minis te ri ön ar vi on mu kaan noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jul ki sen ta lou den ra hoi tus a se man tu li si ko hen tua pe rus ennus tee seen ver rat tu na noin 9 mrd. eu roa vuo teen 2018 men nes sä, jot ta jul ki nen valta ky ke ni si hoi ta maan vel voit teen sa il man, että jul ki sen ta lou den vel kaan tu mi nen kar kaa kes tä mät tö mäl le ural le. Jul kis ta talout ta rasittaa myös edel leen heik ko suhdan ne ti lan ne. Kuntatalous Kun ta ta lou teen on vii me vuo si na syn ty nyt tu lo jen ja me no jen vä li nen epä suh ta. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2013 yhteensä 1,6 mrd. eurolla ollen vuoden lopussa 13,8 mrd. euroa. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi lähes 8 prosenttiin. Kuntien toimintakulut nousivat maltillisesti 2,4 prosentilla ja verotuloja kertyi 1,3 mrd. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kun tien ja kun ta yh ty mien yhteen las ket tu vuo si kate kattoi vuonna 2013 juuri poistot, mut ta ei net to in ves toin te ja. Yhteensä 115 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle Kan san ta lou den ti lin pi don kä sit tein tar kas tel tu na kun ta talou den ali jää mä oli 0,8 prosenttia suh teessa brut to kan san tuot tee seen vuonna Kun ta ta lou den ra hoi tus a se man ar vi oi daan py sy vän sa mal la ta sol la tänä vuon na ja heik ke ne vän run saa seen pro sent tiin suhtees sa brut to kan san tuot tee seen vuonna Kansantalouden kehitys (ennuste, syyskuu 2014) BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % 2,6-1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,5 68,5 68,9 69,5 Kuluttajahintaindeksi, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), % 3,0 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 Lähde: Valtiovarainministeriö, budjettikatsaus Peruspalvelubudjetissa 2015 on arvioitu kuntatalouden kehitysnäkymiä vuoteen Kuntien tulojen ja menojen kehitystä on arvioitu laskennallisesti ja laskelmassa on otettu huomioon valtiovarainministeriön keskipitkän aikavälin ennuste kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä valtion vuoden 2015 talousarvioesitys ja vuosien kehyspäätös. Peruspalvelubudjetin mukaan kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi. Useat kunnat nostivat vuodelle 2014 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on lähivuosina tuntuva. Valtionavut vähenevät edelleen ensi vuonna peruspalvelujen kovien valtionosuusleikkausten vuoksi. Kun- Tampereen kaupungin talousarvio

17 Yleiset lähtökohdat tien toi min ta me not kas va vat puo les taan ta sai ses ti vä es tön mää rän ja ikä ra ken teen muu tok sen li sä tes sä pal ve lu tar vet ta. Valtionavut vähenevät vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna yhteensä 0,5 mrd. euroa vuonna Suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden 188 milj. euron leikkaus, ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvät siirrot ja useiden harkinnanvaraisten valtionavustusten leikkaukset. Valtion budjetissa todetaan, että valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa ensi vuonna nettomääräisesti noin 218 milj. eurolla. Osana valtiontalouden sopeutustoimia peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään edelleen. Vähennys on 188 milj. euroa verrattuna vuoden 2014 tasoon. Se toteutetaan alentamalla valtionosuusprosenttia yhteensä 0,73 prosenttiyksiköllä. Tämän ja muiden valtionosuusprosentin muutosten jälkeen kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee ensi vuonna noin 4 prosenttiyksiköllä 25,42 prosenttiin. Valtionosuusleikkaukset ovat viime vuosina olleet keskeisin valtion säästökohde, vaikka ne eivät lainkaan paranna julkisen talouden tasapainoa. Leikkausten seurauksena valtio siirtää vastuuta ikävistä päätöksistä kuntiin, minkä seurauksena kunnat kiristävät verotusta ja kunnat joutuvat vääjäämättä puuttumaan palveluiden määrään ja laatuun. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa. Kuntatalouden kehitysarviossa vuoteen 2018 kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 2,5 prosenttia. Arvio on tiukka, sillä ikääntyminen ja muu palvelutarpeen kasvu lisäävät kuntien menopaineita. Verotulojen arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 2,5 prosenttia. Kuntatalous ei ole vuoteen 2018 ulottuvalla tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska noin 1,5 mrd. euron vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Kun kuntien vuotuiset investoinnit pysyvät noin 3,5 mrd. euron tasolla, niin kunnat velkaantuvat vuosittain lähivuosina keskimäärin noin 2 mrd. euroa. Kuntien lainakannan arvioidaan nousevan ilman onnistuneita talouden tehostamistoimenpiteitä vuoden 2018 loppuun mennessä noin 26 mrd. euroon. Kuntatalouden kehitysnäkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Mikäli kuntien velvoitteita ja tehtäviä ei olennaisesti kyetä vähentämään kuntatalous uhkaa ajautua hallitsemattomaan tilaan. Kaupungin talous Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos Vuonna 2013 kaupungin vertailukelpoiset nettomenot kasvoivat 3,3 prosenttia. Tilikauden tulos oli 0, sillä verotulojen tilitysjärjestelmän kertaluonteiset erät ja satunnaisiin eriin sisältyneet kertaluonteiset luovutusvoitot paransivat tulosta. Lainamäärä kasvoi 29,4 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousi 110 eurolla euroon. Vuonna 2014 toimintamenojen nettomenojen kasvuksi arvioidaan välitilinpäätöksessä 3,4 prosenttia. Muiden suurten kaupunkien nettomenot ovat kaupunkien talousraporttien mukaan pääsääntöisesti kasvamassa kuluvana vuonna Tamperetta selvästi enemmän. Kaupungin verorahoitus on kuluvana vuonna kasvamassa 3,4 prosenttia ja tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan noin 44,5 milj. euroa alijäämäinen. Ilman Härmälän alueella sijaitsevan van- 12,0 10,0 8,0 % 6,0 4,0 2,0 0,0-2, Enn 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Verorahoitus 3,7 2,1 3,4 10,9 3,4 0,7 2,2 2,9 2,6 Toimintakate -0,3 5,6 6,6 7,8 3,4-1,4 1,3 2,5 2,0 16 Tampereen kaupungin talousarvio 2015

18 Yleiset lähtökohdat verotulot +15,4 milj. TA 2015/TPEnn 2014 valtionosuudet -6,8 milj. TA 2015/TPEnn 2014 han kaatopaikan päälle rakennettujen rivitalojen lunastamisesta sekä maa-alueen puhdistamisesta aiheutuvaa satunnaista kulukirjausta tilikauden tulos olisi 31,9 milj. euroa alijäämäinen. Lainamäärä on vuoden lopussa noin 394 milj. euroa, mikä on asukasta kohti euroa. Asukaskohtainen lainamäärä laskee 14 euroa. Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on 78,7 milj. euroa ja tilikausi päättyy 9,9 milj. euroa alijäämäiseen tulokseen. Talousarviossa kaupungin nettomenot vähenevät vuoden 2014 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 15,6 milj. euroa (1,4 %). Vuosien 2013 ja 2014 nettomenojen kasvu on säästötoimien jälkeen ollut 3,3 prosenttia eli noin 35 milj. euroa. Menojen vähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää välttämättä myös puuttumista palvelujen määrään, laatuun ja palvelupisteiden määrään, joista suurin osa kaupungin menoista koostuu. Palvelujen järjestäminen nykyisen laajuisena ja nykyisissä palvelupisteissä ei ole kestävästi mahdollista nykyisellä tulopohjalla. Vuodelle 2014 korotettiin kunnan tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja. Verojen vuosittainen korottaminen ei ole ratkaisu talouden epätasapainoon. Menokasvun kääntäminen menojen vähentämiseksi asettaa poikkeuksellisen kovia vaateita suunnitelluille rakenteellisille muutoksille ja toiminnan tehostamiselle. Talouden hallinnan kannalta on pystyttävä myös hyödyntämään eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden suomia mahdollisuuksia tehokkaasti ja vähentää näin henkilöstömäärää. Alijäämäinen talousarvio edellyttää kaupungin toimintayksiköiltä talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja tarvittavien rakenteellisten muutosten esittämistä ja toteuttamista. Huolimatta käynnistetyistä talouden tasapainottamistoimenpiteistä tilikauden tulos on ensi vuoden talousarviossa yhä merkittävästi alijäämäinen. Tasapainottamistoimenpiteiden tehostamiseksi voidaan joutua käynnistämään kaupunkitasoinen yhteistoimintamenettely lomauttamisen tai mahdollisten muiden henkilöstövähennysten valmistelemiseksi ja henkilöstömenojen vähentämiseksi sekä uusien toimintatapojen etsimiseksi yhdessä henkilöstön kanssa. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investoinnit ovat 220,7 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 127,1 milj. euroa negatiivinen. Suurimmat investointimenot ovat Kaupunkiympäristön kehittämisen 102 milj. euron, Tampereen Tilakeskuksen 68,2 milj. euron talonrakennusinvestoinnit sekä Tampereen Veden 26,3 milj. euron investoinnit. Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinneissa Rantaväylän tunnelin osuus on 51,4 milj. euroa, Raitiotien 4,3 milj. euroa ja aluerakennushankkeiden 6,9 milj. euroa. Kaupungin kehityksen ja rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi vuonna paljon rahoitusta, mutta kaupungin lainamäärää ei suunnitella lisättäväksi vuonna Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä nousee merkittävästi, jos kaikki kehityshankkeet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa. Lainamäärän kasvua hillitään myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu verorahoituksen sallimissa rajoissa. Taloussuunnitelmakauteen sisältyy merkittävä määrä investointeja. Investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin perustetaan investointiryhmä, jonka tehtävänä on valmistella erilliset investointikatot sekä toimitiloista että kaupunki-infrasta seuraaville kymmenelle vuodelle. Kaupungin johtoryhmä toimii työn ohjausryhmänä. Investointien tasoa määriteltäessä otetaan huomioon mahdolliset maankäyttötulot ja muut rahoitustulot. Investointikaton ulkopuolelle jää maanhankinta. Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta. Tulo- ja menoperusteet ja talousarvion painopisteet Ensi vuonna arvioidaan verotulojen kasvavan 15,4 milj. euroa (1,8 %) vuoden 2014 toteutumaennusteeseen verrattuna. Kunnallisveron kasvuksi arvioidaan 14,0 milj. euroa (1,9 %). Yhteisöveron kasvuksi arvioidaan 1,4 milj. euroa ja kiinteistöveron tuoton arvioidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla. Valtionosuudet ovat vähenemässä valtionosuusleikkausten vuoksi kuluvan vuoden tasosta 6,8 milj. euroa (-2,3 %). Valtionosuusleikkausten seurauksena kaupungilta jää saamatta peruspalvelujen rahoitukseen tarkoitettua rahoitusta 57,4 tilikauden tulos -9,9 milj. TA 2015 nettoinvestoinnit 212,5 milj. TA 2015 nettomenot -1,4 % TA 2015/TPEnn 2014 nettomenot +1,0 % TA 2015/Alkup. Tampereen kaupungin talousarvio

19 Yleiset lähtökohdat milj. euroa vuonna Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan toimintatuloihin tehdään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen mahdolliset muutokset toteutetaan. Kaupunginhallitus määritteli vuoden 2015 talousarviokehyksessä tavoitteeksi, että kehyspohjiin tehtyjen muutosten jälkeen vuoden 2015 talousarviossa nettomenot pidetään vuoden 2014 tasolla. Talousarviovalmistelussa hyvinvointipalveluiden tuotantoalueiden uusien ja peruskorjattujen tilojen pääomavuokrien muutokset sisällytettiin normaaliin tapaan tilaajan ydinprosessien talousarviokehyksiin. Vuodelle 2015 vuokriin ei tehty indeksikorotuksia. Ammatillisen koulutuksen (Tredu) tilahallinnasta huolehtii TREDU-Kiinteistöt Oy. Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan valtion osoittamalla yksikköhintarahoituksella katetaan myös ammatillisen koulutuksen tilavuokrat. Talousarvioehdotuksessa koko kaupungin yhteenlasketut nettomenot kasvavat kaupunginhallituksen hyväksymään kehykseen verrattuna yhteensä 15,8 milj. euroa (1,3 %). Menoja on talousarviovalmistelussa jouduttu osoittamaan lisää erityisesti Terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin, joissa menojen hallinta on ollut kaikkein ongelmallisinta. Talousarvion painopisteet Toimintamenojen tarkastelussa on tähdättävä sekä pidemmän aikavälin rakenteellisiin muutoksiin että nopeasti toteutettaviin säästöihin. Rakenteellisia muutoksia toteutetaan TOP 10 rakennemuutosten avulla. Rakenteellisten muutosten kärjet ovat seuraavat: Palvelumallin luominen Sairaalasta kotiin - ikäihmisten palvelujen rakennemuutos Hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon Varhaiskasvatuksen ja lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen palvelujen rakennemuutos Hankinnan ja markkinoiden kehittäminen Hallinnon keventäminen Tiedolla johtaminen Työllisyyspalvelujen rakennemuutos Maankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistaminen Hyvinvoinnin edistäminen liikkumista lisäämällä. Rakenteellisten muutosten toteuttaminen on sisällytetty valtuustoon nähden sitoviin toiminnallisiin tavoitteisiin, jotka esitetään talousarvion strategiaosassa. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin talousarvion keskeinen painopiste on lisääntyvään palvelutarpeeseen vastaaminen varhaiskasvatuksen ja lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen palvelujen rakennemuutosten avulla. Päivähoidon palvelurakenteen muutokseen vaikuttavat päivähoitoon tuleva subjektiivista oikeuttava rajoittava lainsäädäntö, avoimen varhaiskasvatuksen kerhopaikkojen ja palvelusetelillä tuotetun päivähoidon lisääntyminen. Psykososiaalisen tuen palvelujen rakennemuutokseen vaikuttaa sijaisperhehoidon määrän kasvun lisäksi myös tuleva sosiaalihuoltolain muutos, jonka mukaan perheiden tarpeisiin tulee vastata entistä enemmän perhepalveluilla ja muilla peruspalveluilla lastensuojelun sijasta. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin talousarvio sisältää pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin tarkoitetun panostuksen. Tavoitteena on hillitä työmarkkinatuen kuntaosuuden menojen kasvua sekä vaikeasti työllistyvien tukeminen työmarkkinoille ja koulutukseen pääsemisessä. Lukiokoulutuksessa on pyrkimyksenä pitää koulutuksen taso nykyisellään. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan valtion osoittama yksikköhintarahoitus kokonaisuudessaan. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin keskeisenä painopisteenä on liikuntamahdollisuuksien parantaminen. Vuonna 2015 kehitetään liikunnan edistämisen toimintamalli Tampereella poikkihallinnollisena yhteistyönä. Kaupunkilaisten liikkumisen edistämiseksi ja aktivoimisek- Koko kaupunki, ei sisäisiä eriä Tuloslaskelma (milj. e) TP 2013 TP 2014 ENNUSTE* TA 2015 TP 2014 ENN / TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 366,9 377,3 394,5 405,3 10,8 410,1 420,4 426,7 Toimintamenot , , , ,1 4, , , ,9 Toimintakate , , , ,8 15, , , ,2 Verotulot 831,4 868,8 871,1 886,5 15,4 910,1 942,1 972,1 Valtionosuudet 302,3 299,5 300,8 294,1-6,8 297,0 300,1 303,0 Rahoitustulot ja -menot 18,2 11,2 3,6 4,0 0,4 3,6 0,9-3,0 Vuosikate 67,1 84,8 54,2 78,7 24,5 91,6 96,1 107,8 Poistot ja arvonalentumiset -83,7-84,8-86,0-88,6-2,6-92,4-95,1-105,0 Satunnaiset erät 16,6 0,0-12,6 0,0 12,6 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 0,0-0,0-44,5-9,9 34,6-0,8 1,0 2,9 *) Välitilinpäätös 2014, Tampereen kaupungin talousarvio 2015

20 Yleiset lähtökohdat si toteutetaan maauimala Kalevan uintikeskuksen yhteyteen ja Pyynikin kentälle hankitaan levitettävä tekojää. Tampereen uintikeskus avautuu kattavan peruskorjauksen jälkeen yleisölle kesällä Lisäksi Kalevan liikuntapuiston suunnitteluun on varauduttu talousarviossa. Terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntää ja kustannuskehitystä pyritään hillitsemään perusterveydenhuoltoa vahvistamalla ja palveluketjuja uudistamalla. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman viimeiset kohteet valmistuvat Härmälään ja Pispalan paloasemalle. Ydinprosessin keskeisenä haasteena on toiminnan sopeuttaminen käytettävissä olevaan talousarvioon. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin keskeisimmät tavoitteet liittyvät palvelurakenteen muuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden lisäämistä sekä painopisteen siirtämistä kotona asumista tukeviin palveluihin Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin osalta painopisteenä on kaupungin kestävän kasvun mahdollistaminen. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan ja aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteet ja vaihtoehtoiset skenaariot laaditaan. Kaupungin omistukseen siirtynyt Lielahden entinen teollisuusalue antaa erittäin merkittävän mahdollisuuden kehittää kaupunkirakennetta. Keskustan strateginen osayleiskaava valmistuu ja Nurmi-Sorilan osayleiskaava tulee hyväksymiskäsittelyyn. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti Raitiotie-hanketta viedään eteenpäin suunnittelu-, rakennus- ja kalustonhankintaryhmien kilpailuttamisella ja voittaneen konsortion kanssa laaditaan rakennussuunnitelma. Rantaväylän tunnelin rakentaminen etenee vahvasti, mikä mahdollistaa muun muassa Ranta-Tampellan alueen rakentamisen. Merkittävimpiä aluerakennushankkeita ovat Huppionmäen, Risson, Niemenrannan sekä Vuoreksen alueen katuverkon ja puistojen rakennustöiden jatkaminen. Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenojen kasvu euroa TA-pohja 2014 TA 2015 kasvu kasvu-% Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ,7 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen ,2 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen ,2 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ,6 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ,1 Kaupunkiympäristön kehittäminen ,1 Konsernihallinto ,9 Yhteensä ,2 Taulukossa on esitetty vertailu ns. talousarviopohjan ja vuoden 2015 talousarvion välillä, koska vuoden 2014 talousarvio ei ole vertailukelpoinen mm. kuntien välisen yhteistoiminnan laajentumisen (joukkoliikenne, Oriveden sosiaali- ja terveyspalvelut), organisaatiomuutosten (Viranomaispalvelujen perustaminen, Ikäihmisten palvelujärjestelmän uudistaminen) sekä muiden muutosten ja teknisten korjausten johdosta. Tampereen kaupungin talousarvio

21 Yleiset lähtökohdat Riskienhallinta Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on konsernijohdolla, niin jokainen kaupungin luottamushenkilö ja työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnan toteuttamisesta. Kaupunginhallitus määrittää riskienhallintaan liittyvät menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien menettelytapojen varmentamisesta. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä hallitus vastaa yhteisön riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallintatoimintaa koordinoi konsernihallinnon hallinto- ja talousryhmä. Riskienhallinnan toimenpitein pyritään varmistamaan kaupunkistrategian ja siitä johdettujen valtuustokauden sekä vuositason toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Yksittäisillä tapahtumilla on harvemmin niin suurta vaikutusta kaupungin toimintaan tai talouteen, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi merkittävästi. Useiden riskien toteutuminen lyhyen ajan kuluessa voi kuitenkin vaarantaa tavoitteiden saavuttamisen. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleisen taloustilanteen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. Talouden kehitysnäkymät ovat epävarmat. Maltillinen taantuma on vallinnut parin vuoden ajan eikä suurta muutosta odoteta tulevalle vuodelle. Yritysten ja kuluttajien toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten arviointi on vaikeaa. Valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteet, lainsäädännön muutokset ja kuntien velvoitteiden lisääminen vaikuttavat kaupungin toimintaan ja talouteen. Palvelutuotannon järjestämisestä aiheutuvia kustannusten kasvua on vuosina 2013 ja 2014 kyetty hidastamaan. Palvelutarpeen lisääntyminen, heikko työllisyystilanne sekä kustannustason nousu aiheuttavat edelleen menojen kasvupainetta. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on jatkettava myös tulevina vuosina. Tiukka taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottaa kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosessien tehokkuutta entistä tarkemmin. Toimintoja tulee tehostaa ja resursseja kohdentaa tarkoituksenmukaisesti ja varmistaa konserniedun toteutuminen. Kaupunkiorganisaation perustehtävänä on palvelujen järjestäminen tamperelaisille. Seutuyhteistyön kasvaessa palveluja tarjotaan entistä enemmän myös naapurikuntien asukkaille. Tämä edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun jatkuvaa varmistamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Palvelutuotannon häiriöiden vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan palvelunsaajiin. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle, joten tietoturvaan joudutaan kiinnittämään jatkuvasti paljon huomiota. Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon tai vaarantaa tietojen salassapidon. Myös pandemiat muodostavat merkittävän uhan. Vaikka uhka ei edes täysimittaisesti toteutuisi, aiheuttaa se huomattavaa varautumista ja resurssien käyttöä kaupunkiorganisaatiossa. Moniportaisen ja monitahoisen organisaation johtamisen järjestäminen, toteuttaminen ja valvonta on vaativa kokonaisuus. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus tai muutosjohtamisessa epäonnistuminen aiheuttavat huomattavan riskin kustannustehokkuudelle ja palvelujen tuottamiselle. Yhteiskunnan muuttuessa myös yksilöön kohdistuvat uhkatekijät muuttuvat. Se asettaa uusia vaateita turvallisuusjärjestelyille. Turvallisuusasioiden laiminlyönti voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat olla seuraamuksiltaan huomattavia. Suurimmat yksittäiset vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista ja luonnonilmiöistä, joilla on usein sekä merkittäviä taloudellisia että vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot, verkostovahingot, ilkivalta sekä ajoneuvoihin ja koneisiin kohdistuvat vahingonteot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä, mutta kootusti niilläkin on huomattava taloudellinen vaikutus. Riskien todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta on vaikea ennustaa eikä kaikkien riskien toteutumista kuitenkaan voida ennalta estää. Tähän varaudutaan muun muassa vakuutusten avulla. Riskienhallintaa kehitetään muun muassa osana talous- ja strategiaprosessia ja sitä toteutetaan hyvällä suunnittelulla ja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seurantaja arviointijärjestelmällä. Tuotantoalueilla ylläpidetään riskienhallintasuunnitelmia. Suunnitelmat päivitetään vuosisuunnitelman laadinnan yhteydessä ja samalla arvioidaan merkittävimpiä riskejä ja määritetään riskienhallintakeinoja. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan ja arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupungin ja kaupunkikonsernin riskienhallintaa kehittämällä pystytään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Konsernihallinnossa kohdistetaan riskienhallinnan kehittämistoimenpiteitä talousarviovuonna muun muassa talous- ja strategiaprosessiin ja konserniohjaukseen. 20 Tampereen kaupungin talousarvio 2015

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin

Lisätiedot

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 6.6.2016 Johtaja Taru Kuosmanen 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 Kaupunginvaltuusto PORMESTARI

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ Tekninen lautakunta 89 20.09.2016 Teknisen lautakunnan talousarvio vuodelle 2017 Tekninen lautakunta Valmistelija: tekninen johtaja Janne Laiho, puh. 050 347 5247 ja palve lu koor di naat to ri Hely Harju,

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntayhtymänjohtajan esitys:

Kuntayhtymänjohtajan esitys: Kunnanhallitus 389 08.12.2014 Valtuusto 93 17.12.2014 n talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 50/02.02.00/2014 OmOhj 23 Hyvinvointikuntayhtymään on laadittu palvelurakenteen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh , Tampere Ote pöytäkirjasta 9/2016 1 (5) 147 Tampereen kaupungin talouskatsaus 10/2016 TRE:6590/02.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö,

Lisätiedot

Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet

Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Kaupunginvaltuuston seminaari 4.5.2015 Matias Ansaharju, strategiasuunnittelija Konserniohjausyksikkö Toiminnalliset tavoitteet - perustana kuntalaki 65 Talousarviossa

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 6 Tilinpäätös sekä tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2015 KH 31.03.2016 72 Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04.

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04. Kunnanhallitus 276 28.11.2016 Valtuusto 63 12.12.2016 Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018 2020 taloussuunnitelma 162/04.041/2016 Kunnanhallitus 276 Kunnanhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto KAUPUNGINHALLITUS 41 01.02.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO 17 22.02.2016 Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma 2017-2018 802/02.0202.020200/2016 KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kokonaisuudessaan toimialan nettomenot arvioidaan ylittävän talous ar vion ilman hankkeita

Kokonaisuudessaan toimialan nettomenot arvioidaan ylittävän talous ar vion ilman hankkeita Kasvun ja oppimisen 74 13.10.2016 laukun Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kasvun ja oppimisen toimialan lisämääräraha KASVOPPI 13.10.2016 74 lousarviomääräysten mukaan laukuna on informoiva siten, et tä

Lisätiedot

- Sosiaalipalvelut 0,442 milj. - Terveyspalvelut 0,380 milj. - Toimintakyvyn tukipalvelut 0,982 milj. - Ikäihmisten hyvinvointipalvelut 0,528 milj.

- Sosiaalipalvelut 0,442 milj. - Terveyspalvelut 0,380 milj. - Toimintakyvyn tukipalvelut 0,982 milj. - Ikäihmisten hyvinvointipalvelut 0,528 milj. Perusturvalautakunta 124 27.10.2016 Kunnanhallitus 400 05.12.2016 Perusturvan vuoden 2016 talousarvion määrärahan korotusesitys 909/02.02.02/2015 Perusturvalautakunta 27.10.2016 124 Perusturvan toimintakatteen

Lisätiedot

Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari

Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari Viitasaaren kaupunginhallitus 212 31.10.2016 Viitasaaren kaupunginvaltuusto 90 07.11.2016 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari 650/211/2016 Viitasaaren kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 58 29.03.2016 Tarkastuslautakunta 25 20.04.2016. Viitasaaren kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 137/201/2016

Kaupunginhallitus 58 29.03.2016 Tarkastuslautakunta 25 20.04.2016. Viitasaaren kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 137/201/2016 Kaupunginhallitus 58 29.03.2016 Tarkastuslautakunta 25 20.04.2016 Viitasaaren kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 137/201/2016 Kaupunginhallitus 29.03.2016 58 Kuntalain 68 :n 1 momentin mukaan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitosten johtokuntien koulutus 20.2.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 20.2.2013 Liiketoiminnan ohjaus Liikelaitosten johtokunnat iltapäivän

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 239 28.11.2016 Kunnanvaltuusto 59 12.12.2016 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2016 167/02.02/2016 KHALL 239 Vuoden 2016 talousarvioon on tullut tarve tehdä muutoksia sekä meno jen että tulojen osalta.

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202 Talousarvion 2014 kehys Kh 20.5.2013, 202 Ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelu käynnistyy varsin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. BKT:n kasvukehitys on ollut hyvin vaimeaa ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Talousarvio vuodelle 2017 ja vuosien taloussuunnitelma / sivistyslautakunta

Talousarvio vuodelle 2017 ja vuosien taloussuunnitelma / sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 72 13.09.2016 Sivistyslautakunta 84 11.10.2016 Talousarvio vuodelle 2017 ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelma / sivistyslautakunta 259/05.051/2016 SIVLTK 13.09.2016 72 Sivistysosaston

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta

Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus 85 30.03.2016 Tarkastuslautakunta 24 12.05.2016 Tarkastuslautakunta 28 18.05.2016 Tarkastuslautakunta 33 24.05.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 40/02.06/2016 KH 30.03.2016 85 Kuntalain

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Vuoden 2017 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat. Talousjohtaja Jukka Männikkö

Vuoden 2017 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat. Talousjohtaja Jukka Männikkö Vuoden 2017 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat Talousjohtaja Jukka Männikkö Aitojen menoleikkausten tekeminen on tuskaista puuhaa. Jo Jyrki Kataisen (kok) hallitus päätti keventää kuntien tehtäviä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Uusi Lahti, uusi vuosi, uusi aika

Uusi Lahti, uusi vuosi, uusi aika Uusi Lahti, uusi vuosi, uusi aika Lahden ja Nastolan yhdistyminen on iso muutos ja mahdollisuus Toiminta sopeutettava kiristyvään julkiseen talouteen Maan hallitusohjelma antaa kunnille liikkumavaraa ja

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

8 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuoden 2017 talousarvioesitys/lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

8 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuoden 2017 talousarvioesitys/lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Tampere Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (5) 8 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuoden 2017 talousarvioesitys/lasten ja nuorten palvelujen lautakunta TRE:6210/02.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Toimi

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät 2016 2019

Kuntatalouden kehitysnäkymät 2016 2019 Kunnanhallitus 156 08.06.2015 Mäntsälän vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2016-2018 raami 268/02.02/2015 Kunnanhallitus 156 Lähtökohta Vuoden 2014 tillinpäätöksessä (ml. Mäntsälän vesi liikelaitos)

Lisätiedot

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 25.04.2016 AIKA 25.04.2016 klo 10:00-11:35 PAIKKA Lapin liiton virasto, Hallituskatu 20 B, Rovaniemi KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Yhtymähallitus Tilinpäätös Yhtymähallitus 36

Yhtymähallitus Tilinpäätös Yhtymähallitus 36 Yhtymähallitus 36 15.03.2016 Tilinpäätös 2015 Yhtymähallitus 36 Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voi massa, mitä kuntalain 13 luvussa kunnan taloudesta säädetään. Kun talain 113

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, Sivu 1 / 15 Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, 2.11.2016 s. 3) Esipuhe, viimeinen kappale, päivitetty nettoinvestointien summa: Kun nettoinvestoinnit ovat 197 204,9 miljoonaa euroa, kasvaa lainamäärä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Kaupunginvaltuusto 28.11.2011 Edellisen taantuman jälkeinen nousu taittuu, entä sitten? Uusimmatkin Lahden tunnusluvut (työttömyys, verotulot) ovat hyviä, mutta

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Verotulojen kehityksen en na koin ti

Verotulojen kehityksen en na koin ti Kaupunginhallitus 278 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 72 09.11.2015 Vuoden 2016 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit 491/02.03.01/2015 KH 02.11.2015 278 Yleistä Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot