Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2015 ja. talousarvio 2015,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2015 ja. talousarvio 2015,"

Transkriptio

1 Lapin liitto Toimintasuunnitelma 2015 ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma

2 2 Sisällysluettelo Sivu 1 Lapin liitto Kuntayhtymän perustehtävät Maakunnan visio Maakunnan strategian yleistavoite Yleiset talousnäkymät Lapin elinkeinojen tilanne, kehitysnäkymät sekä työllisyys- ja työttömyysnäkymät Kuntatalouden tilanne Lapin liiton luottamus- ja virkamiesjohto Valtuusto Hallitus Pelastuslautakunta Tarkastuslautakunta Pelastuslaitos Viraston johtaminen Kehittäminen ja rahoitus Tavoitteet ja päätehtävät Rahoitustoiminta ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät Muu kehittämistoiminta Henkilöstö Alueidenkäyttö ja ympäristö Tavoitteet ja päätehtävät Maakuntakaavan sisältövaatimukset ja vaikuttavuus Voimavarat Suunnittelutilanne Vaikuttaminen Uusi vastuualue aloittaa Strategiatyö ja ennakointi Etujen ajaminen ja kunta-asiat Viestintä Omat hankkeet Henkilöstö Toimintatavat Kansainvälinen toiminta Hallinto ja talous Taloussuunnitelma Yleistä... 27

3 3 1 Lapin liitto 1.1 Kuntayhtymän perustehtävät Lapin liiton perussopimuksen mukaan Lapin liitto toimii maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus- ja edunvalvonta-asioissa. Liiton tehtäviä ovat: 1 Maakunnan ja sen kuntien yhteisten etujen valvonta, henkisen ja aineellisen vaurastumisen edistäminen sekä maakunnan kehittäminen kunnallis-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, koulutus-, ympäristö- ja elinkeinoasioissa yhteistyössä alueen kuntien kanssa. 2 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maakuntasuunnittelusta ja -kaavoituksesta vastaavan kuntayhtymän tehtävät. 3 Aluekehityslainsäädännön mukaisen aluekehitysviranomaisen tehtävät. 4 Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain mukaisen alueellisen pelastustoimen järjestäminen. 5 Muun lainsäädännön nojalla maakunnan liitolle kuuluvat tehtävät. Aluekehityslain mukaiset maakunnan liiton tehtävät Vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla sen mukaan kuin laissa alueiden kehittämisestä ( /7) säädetään. Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Maakunnan liitto on kuntayhtymä, jossa alueen kuntien on oltava jäseninä. Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtävässä: 1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion viranomaisten, alueen keskuskaupunkien ja muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa sekä Lapin maakunnassa saamelaiskäräjien kanssa; yhteistyöstä voidaan laatia yhteistyösopimuksia; 2) kehittää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ottaen huomioon kuntien erilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet ja vahvuudet; 3) osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojenstrategisten ohjausasiakirjojen laatimiseen sekä osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi; 4) vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua; 5) vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista; 6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa muualla kuin Helsingin seudulla; 7) vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa; 8) laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan rahoitussuunnitelmaan, lukuun ottamatta liikunnan koulutuskeskusten hankkeita;

4 4 9) asettaa alueelliset liikuntaneuvostot; 10) edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan; 11) vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta; 12) edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä 13) hoitaa muut tässä laissa säädetyt tehtävänsä. 1.2 Maakunnan visio 2040 Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Lapissa on hyvä olla ja asua. Visio merkitsee sitä, että muuttoliike käännetään positiiviseksi. Lapin vahvuuksien hyödyntäminen kestävällä tavalla on suuri tulevaisuuden haaste. Tahtotilana on, että Lappi säilyy asuttuna, ja täällä on hyvä elää ja yrittää. Lappi on riippuvainen alueen kyvystä vastata myös arktisen alueen sekä globaalin maailman kysyntään ja tarjontaan. Lapin kehittämisen tavoitteena on lisätä alueen kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja. Lapin kehittäminen perustuu maakunta-ajatteluun, jossa kaikki toimijat ovat yhteistyöverkoston tärkeitä osia vahvuuksineen ja rooleineen. Lapin alue- ja palvelurakenne tulee edelleen tiivistymään, mutta etäisyyksistä johtuen työpaikka- ja palvelukeskittymiä tarvitaan eri puolilla maakuntaa. Monipuoliselle luovuudelle annetaan yhä enemmän tilaa, ja vision mukaisesti, lappilaisia asukkaita kannustetaan olemaan mukana Lapin menestystarinassa. 1.3 Maakunnan strategian yleistavoite Maakuntaohjelman strategisena tavoitteena on lisätä Lapin kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä edistää yritystoimintaa ja työllisyyttä. Tavoitteena on luoda maakunnassa jo olevalle väestölle ja uusille muuttajille toimeentulon mahdollisuudet siten, että muuttotase käännetään positiiviseksi ja Lapista tehdään nettomuuttovoiton alue. Elinkeinopolitiikan strategiana on omiin luonnonvaroihin, vetovoimatekijöihin ja osaamiseen perustuen panostaa voimallisesti korkean jalostusasteen luonnonvaraja energiateollisuuteen sekä globaalisti toimivaan matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Elinkeinojen kehittämisen rinnalla varmistetaan laadukkaat palvelut kaikille lappilaisille, mikä edellyttää kestävää ja vahvaa kuntataloutta. Lapin kunnat ja alueviranomaiset tekevät hyvää yhteistyötä sekä rakenteiden uudistamisessa että palvelujen käytännön tuottamisessa. 1.4 Yleiset talousnäkymät Kuluvana vuonna Suomen talous kasvaa vain 0,2 % ja vuonna 2015 päästään maltilliseen 1,4 prosentin kasvuun. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2016 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,6 %. Vuonna 2015 kaikki kysyntäerät julkisia investointeja lukuun ottamatta vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vienti lisääntyy 4,6 % kansainvälisen kaupan piristyessä. Kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää kuitenkin heikoksi ja yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu edelleen hyvin vaimeana. Työttömyys on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Ennuste vuoden 2014 työttömyysasteelle on 8,5 %. Työllisyyskehityksen

5 5 arvioidaan olevan lähivuosinakin hyvin vaisua. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Avoimien työpaikkojen kesto on pidentynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Julkisen talouden alijäämä pienenee selvästi v sopeutustoimien ja talouden lievän elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen huomattava ja julkisyhteisöjen velka, joka on ylittämässä 60 prosentin rajan jo tänä vuonna, jatkaa kasvuaan ennustejaksolla. Kansainvälisen talouden kasvu on hitaasti palautumassa teollisuusmaissa. Erityisesti Euro-alueen ulkopuolisten teollisuusmaiden elpyminen on ollut nopeahkoa, joskin näidenkin maiden kohdalla kasvuluvut ovat maltilliset verrattuna aikaisempien taantumien jälkeisiin ajankohtiin. Euro-alue on kääntynyt hitaaseen kasvuun, mutta kasvuvauhtia rajoittaa jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä julkisen velan korkea taso. Suomen taloudellinen tilanne sen sijaan odottaa edelleen käännettä parempaan. BKT on supistunut jo kaksi vuotta peräkkäin ja myös kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana kokonaistuotanto laski. Kansainvälisen talouden tilanne on yhä altis negatiivisille shokeille. Venäjän talouden ongelmat ja ruplan heikentyminen ovat merkittävästi heikentäneet Venäjän tuontia ja tämä näkyy myös Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Sekä lyhyissä että pitkissä koroissa oletetaan hyvin maltillista nousua ennustehorisontilla. Kuluvana vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa vain 0,2 %. Tarjonnan puolelta tarkasteltuna teollisuustuotannon alamäki jatkuu vielä kuluvan vuoden, mutta palvelutuotanto kääntyy jo vajaan prosentin kasvuun. Tuotannon puolella on myös positiivisia merkkejä ja esimerkiksi teollisuudessa uusien tilausten arvo on lisääntynyt kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Lisäksi yritykset itse odottavat tuotantonsa lisääntyvän hienoisesti seuraavina kuukausina. Yksityiset investoinnit laskevat edelleen vuositasolla, mutta ne kääntyvät kasvuun tämän vuoden kuluessa. Eniten laskevat asuinrakennusinvestoinnit. Kone- ja laiteinvestoinnit kääntyivät kasvuun jo viime vuoden lopussa. Alkuvuoden aikana yksityinen kulutus on ollut yllättävän vahvaa ottaen huomioon heikon reaaliansiokehityksen sekä kuluttajien odotukset tulevasta. Hintapaineet ovat maltilliset ja inflaatio jää 1,3 prosenttiin. 1.5 Lapin elinkeinojen tilanne, kehitysnäkymät sekä työllisyys- ja työttömyysnäkymät Lapin elinkeinorakenteen muutokset ovat viime vuosina olleet suuria. Yritysten toimialoista teollisuus tuo lappilaisille yrityksille selvästi eniten liikevaihtoa, reilusti yli puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta. Liikevaihdolla mitattuna seuraavaksi merkittävin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, sen jälkeen tulevat rakentaminen, kuljetus ja varastointi, maa- ja metsätalous sekä majoitus- ja ravitsemusala. Palvelualat (mm. kauppa sekä majoitus- ja ravitsemusala) ovat selvästi teollisuutta työvoimavaltaisempia. Kasvavia toimialoja ovat matkailu, kaivostoiminta, metallien ja metallituotteiden valmistus, rakentaminen, kauppa, kuljetus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä virkistys- ja kulttuuripalvelut. Laskevia toimialoja puolestaan ovat perusmaatalous, julkinen hallinto sekä maanpuolustus ja järjestötoimi. Elinkeinorakenteen muutos jatkuu ja yksityissektorin ja yritysten osuus työpaikoista nousee edelleen julkisen sektorin palvelurakennemuutoksen myötä. Teollisuuden kasvava ala on kaivostoiminta. Kemin, Kittilän ja Sodankylän (Kevitsa) kaivokset ovat joko laajentaneet toimintaansa tai laajennukset ovat parhaillaan käynnissä. Kaivosten heijastusvaikutukset eivät jää vain omiin seutukuntiin vaan leviävät koko alueelle, valtakuntaan ja laajemmin. Talouskehityksen epävarmuus lykkää vireillä olevien kaivoshankkeiden etenemistä, esimerkkinä Hannukaisen kaivoksen kaavoituksen pysähtyminen. Tällä hetkellä odotetaan Savukosken Sokli-hankkeen ratkaisua. Hankkeen eteneminen nähdään merkittävänä kasvusignaalina koko Lapin alueelle.

6 6 Myös paikallisilla markkinoilla toimivat pk-yritykset kohtaavat kansainvälistymisen ja sähköinen kaupankäynti luo uusia tapoja käydä kauppaa. Matkailu on kehittynyt myönteisesti talouden epävarmuudesta huolimatta. Matkailukeskuksissa on mennyt suhteellisen hyvin ja odotukset ovat tulevaan syksyyn ja joulunaikaan positiiviset. Keskukset ovat profiloituneet asiakkuuksien suhteen erilailla. Asiakkaita tulee kotimaasta, lähialueilta (Norja, Venäjä), Keski-Euroopasta, Välimerenmaista (Kreikka), Australiasta ja Aasiasta. Keskukset eivät ole riippuvaisia yhden maan tai yhden talousalueen kehityksestä. Kaupan kehitys on ollut Lapissa positiivista kaupungeissa ja rajakunnissa, mutta pienillä paikkakunnilla näkyy vaikeuksia. Verkkokauppa valloittaa kaupan alaa nopealla tahdilla. Lapissa on vain vähän verkkokauppoja tällä hetkellä. Rakennusalan näkymät ja työllisyystilanne ovat tulevalle talvelle haastavat. Rovaniemellä rakentaminen näyttäytyy muuta maakuntaa vilkkaampana uudis- ja korjausrakennuskohteina sekä useina tiehankkeina. Lapissa on erinomaiset edellytykset tuottaa puhdasta ruokaa. Mahdollisuudet monipuoliseen lähiruokatuotantoon ja luomutuotannon lisäämiseen ovat vielä pääosin hyödyntämättä. Energia-alalla rakentamisaikaisia työpaikkoja on tullut tuulivoimahankkeista ja maakunnallisten sähköyhtiöiden panostaessa huomattavasti enemmän sähköverkkojen peruskorjauksiin. Jätteiden kierrätys ja sivutuotteiden kaupallinen tuotteistaminen tarjoavat tulevaisuudessa mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Biotalouden, bioenergian sekä cleantech ja kylmän alan osaamiseen perustuvat elinkeinot tulevat lisääntymään. Uusiutuvan energian mahdollisuuksia on alettu laajemmin hyödyntää. Työvoiman kysynnän näkymät Vuonna 2012 heikentynyt taloustilanne käänsi työllisyyskehityksen uudelleen laskuun ja työttömyyden kasvuun. Työllisyystilanteessa ei ole nähtävissä nopeaa käännettä parempaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on tuoreimmassa lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessaan arvioinut työvoiman kysynnän vähenevän vielä vuonna 2014 ja työllisyyden kääntyvän pieneen kasvuun vuonna Työvoiman tarjonnan kasvaessa työttömyyden kuitenkin ennustetaan kasvavan vielä ensi vuonnakin. Työmarkkinoiden toimivuuden ongelmat näkyvät sekä ammatillisena että alueellisena työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuutena. Viiden viime vuoden aikana teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet Lapissa erityisesti kaivosalalla ja jonkin verran myös metallituotteiden valmistuksessa. Puunjalostuksessa ja elintarviketeollisuudessa työpaikkakehitys on ollut aleneva. Rakentamisen työpaikat ovat vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana ja kuljetuksen pysyneet suunnilleen ennallaan. Yksityisellä palvelusektorilla kaupan alan sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden henkilöstö on viime vuosina kasvanut. Matkailun henkilöstön määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan eikä luovien alojen henkilöstömäärä ole odotuksista huolimatta kasvanut. Tietojenkäsittelyn työllistävä vaikutus on laskenut. Lapin elinkeinoelämän myönteiset kehitysnäkymät sekä työvoiman suuri eläkepoistuma heijastuvat työllisyyden kasvuna vasta pitemmällä aikavälillä kohti vuotta Kasvavilla toimialoilla myös kokonaistyöllisyys kasvaa, mutta pääosa työvoiman kysynnästä muodostuu työvoiman eläköitymisestä johtuvasta vaihtuvuudesta. Monilla toimialoilla, esim. matkailussa, työvoiman kysyntä perustuu kausivaihtelujen mukaisiin toistuviin rekrytointitarpeisiin haasteineen. Julkisella sektorilla talouden tiukkenemisesta ja toimintojen tehostumisvaateista johtuen henkilöstön eläköitymistilanteissa työtehtäviä uudelleenorganisoidaan, mikä pienentää työvoiman rekrytointitarvetta. Myös yt -neuvottelut lomautuksineen ja irtisanomisineen kohdistuvat julkiselle sektorillekin, valtiolle, kuntiin ja kuntayhtymiin. Myös yrityssektorilla työpaikkoja häviää toimintoja tehostettaessa ja keskitettäessä.

7 7 Alkukesästä laaditun ammattibarometrin mukaan lähimmän puolen vuoden aikana eri puolilla Lappia on pulaa työnhakijoista terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattien (mm. lääkärit, sairaanhoitajat, psykologit) lisäksi muun muassa myyntiedustus- ja puhelinmyynti-, kirjanpito- ja palkanlaskentatehtävissä sekä matkailukeskusalueilla keittiö- ja ravintolatyössä. Ylitarjontaa puolestaan on jo pitempään ollut eniten toimistotyöntekijöistä sekä sähkö-, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajista. Rakentamisen vähenemisen myötä ylitarjontaa on myös rakennusalan ammateissa. Oppilaitokset ja niiden koulutustarjonta ovat muutoksessa. Toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkojen määrä laskee tulevina vuosina Lapin oppilaitoksissa valtakunnallisten päätösten myötä, mikä heijastuu myös oppilaitosten henkilöstötarpeiden muutoksina. Lapissa laajana maakuntana lukiokoulutuksen alueellisesta kattavuudesta tulee erityisesti huolehtia. Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät Maaliskuusta 2012 lähtien työttömiä on ollut enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Työttömyys kasvoi voimakkaasti vuonna Työttömiä oli keskimäärin noin ja työttömyyden kasvu on jatkunut vuonna Kesäkuun lopussa työttömiä oli yli , mikä on lähes enemmän kuin vuotta aiemmin. Edellisen kerran kesäkuun työttömyys on ollut korkeampi vuonna Lähivuodet työllisyystilanne tulee olemaan Lapissa vaikea ja työttömyys pysyy korkeana. Työttömien osuus työvoimasta on Lapissa edelleen maan korkeimpia. Käänne parempaan tapahtunee aikaisintaan vuonna Työmarkkinoille heijastuvista elinkeinoelämän epävarmuustekijöistä johtuen työttömyyden kasvun pysähtyminenkin, saati sitten työttömyyden kehityksen kääntyminen alenevaksi, saattaa olla uhattuna lähimmän vuoden aikana. Työvoiman kysynnän heikkenemisen myötä työttömyydet ovat pitkittyneet ja pitkäaikaistyöttömien määrä on voimakkaassa kasvussa. Ulkomaalaisten työllisyysaste on muuta väestöä selkeästi alempi ja työttömyysaste on Lapissa edelleen yli kaksi kertaa korkeampi kuin koko väestön työttömyysaste. Haasteena on saada nuorisotyöttömyyden alenemiskehitys jatkumaan ja voimistumaan sekä ensivaiheessa edes hidastettua pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. 1.6 Kuntatalouden tilanne Lapin kuntien tilinpäätösten 2013 tiedot ovat samansuuntaisia kuntien yleisen talouskehityksen kanssa. Tulos parani edellisestä vuodesta koko maassa noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarviotietojen mukaan vuosikate on negatiivinen 36 kunnalla ja koko maan tilikauden tulos olisi 52 /asukas. Tilikauden tulos Lapin maakunnassa oli 128 /asukas, kun se vuonna 2012 oli - 99 /asukas. Kuitenkin kymmenellä kunnalla tilikauden tulos on negatiivinen. Lapin kuntien lainakannassa on huomattavaa kasvua verrattaessa vuoteen Vuonna 2013 lainakanta oli /asukas, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on n. 15 % (Vuonna 2012 lainakanta oli /asukas). Lapin lainakanta on kuitenkin edelleen maan keskiarvoa pienempi (Manner-Suomi yht /as.). Erot lainakannassa Lapin kuntiin kesken ovat suuria ja vaihtelevat Ylitornion kunnan 151 /as. ja Kittilän kunnan /as. välillä. Lapin kuntien mahdollisuudet kasvattaa tulojaan korottamalla tuloveroprosenttia ovat rajalliset. Vuoden 2014 tuloveroprosentti on Lapissa keskimäärin 20,58 (koko maa 19,74 %). Korkein veroprosentti on Savukosken kunnalla 21,75 % ja matalin veroprosentti on Inarin kunnassa 19,00 %. Kuntien verotulojen kasvun arvioidaan vuonna 2015 olevan n. 1,8 % ja valtionosuuksien muutoksen arvioidaan olevan -1,6 %. Valtionavut alenevat yhteensä 0,5 mrd. euroa, josta yhtenä suurena vähentävänä tekijänä on peruspalvelujen valtionosuuden 188 milj. euron leikkaus. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteerejä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja raken-

8 8 teet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy entisellään. Kuntatalouden näkymät lähivuosina ovat haasteelliset. Tulevat vuodet ovat ennusteiden mukaan hitaan taloudellisen kasvun aikaa. Kokonaistaloudellisen kehityksen arvioidaan keskipitkällä aikavälillä muodostuvan varsin heikoksi. Euroopan taloustilanteen epävarmuus heijastelee myös Suomen talouteen ja hidastaa työllisyyden kasvua. Valtion talouden sopeutustoimet ja verotulojen hidas kasvu kiristävät kuntataloutta. Lisäksi mm. väestön ikääntyminen luo kuntatalouteen kasvavia menopaineita. Kunnilta vaaditaan edelleen tiukkaa toimintamenojen kasvun hillintää, jotta hidastuneen tulokehityksen muodostamissa raameissa pysytään.

9 9 2 Lapin liiton luottamus- ja virkamiesjohto Lapin liiton luottamushenkilöjohdon keskeiset tavoitteet toimintavuonna 2015 ovat - maakunnan liiton roolin vahvistaminen alueellisten kehittämisvarojen ohjauksessa, - Lappi sopimuksen eli maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman rakentaminen hyvin toimivaksi kehittämisvälineeksi, - maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavoituksen hyvä kytkeminen ohjelmatyöhön sekä muuhun aluekehittämiseen ja edunvalvontaan, - hallituksen osallistuminen entistä tiiviimmin maakunnan edunajamiseen ja kehittämiseen asioiden kaikissa käsittelyvaiheissa sekä - pelastuslaitokseen liittyvien kehittämistoimenpiteiden jatkaminen. 2.1 Valtuusto Valtuusto on maakunnan yhteistoimintaa ja kehittämistä ohjaava liiton korkein päättävä elin. Valtuusto pitää toimintavuoden 2015 aikana kaksi kokousta. Kevätvaltuusto toukokuussa käsittelee mm. liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Syysvaltuusto marraskuussa käsittelee mm. vuoden 2016 toimintasuunnitelman ja talousarvion, taloussuunnitelman sekä määrää jäsenkuntien maksuosuudet. 2.2 Hallitus Lapin liiton hallitus kokoontuu toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallitus seuraa ja ohjaa valtuuston hyväksymän toimintasuunnitelman tulostavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, kannanotoista ja lausunnoista. Hallitus toimii liiton edunajajana ja edustaa liittoa ulospäin, laatii valtuustolle toimintasuunnitelman, seuraavien varainhoitovuosien taloussuunnitelmat sekä kertomuksen liiton hallinnosta kultakin kalenterivuodelta. Hallitus järjestää toimintavuoden aikana neuvottelutilaisuuksia ja tapaamisia eri yhteistyökumppaneiden sekä keskus- ja aluehallintoviranomaisten kanssa. Tavoitteena on hallituksen osallistuminen entistä tiiviimmin maakunnan edunajamiseen ja kehittämiseen asioiden kaikissa käsittelyvaiheissa. Asioiden valmistelussa ja käsittelyssä pyritään käyttämään hyväksi luottamushenkilöiden asiantuntemusta ja vahvuuksia. 2.3 Pelastuslautakunta Pelastuslautakunta toimii alueen pelastusviranomaisena. Se vastaa toimialueensa pelastustoimen järjestämisestä, kuten pelastustoimea koskevassa lainsäädännössä ja lautakunnan kuntakohtaisesti vahvistamissa pelastustoimen palvelutasopäätöksissä on edellytetty. Lautakunta toimii Lapin liiton hallituksen alaisena. 2.4 Tarkastuslautakunta Liiton toiminnan ulkoisesta valvonnasta vastaa tarkastuslautakunta yhdessä tilintarkastajan kanssa. Lautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja valmistelee valtuustolle hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

10 Pelastuslaitos Lapin pelastuslaitos aloitti toimintansa Lapin liiton alaisena yksikkönä. Se on Suomen ainoa arktisella alueella toimiva pelastuslaitos. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen, pelastustoiminta onnettomuustilanteissa sekä poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen sekä niihin varautuminen. Pelastuslaitoksen toiminnasta on yksityiskohtaisempi selvitys Pelastuslaitoksen toimintasuunnitelmassa. 2.6 Viraston johtaminen Lapin liiton virasto toimii maakuntajohtajan johtamana. Maakuntajohtajan tukena toimii vastuualuejohtajista koostuva johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Strategiset hankkeet Saavutettavuus Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke tulee olemaan 3-vuotinen 6-8 maakunnan yhteinen ylimaakunnallinen EAKR-hanke, jonka tavoitteena on alueen kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta. Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa tullaan tekemään mm. 1) nykytilan analyysi, 2) ymmärryksen luonti ja tavoitteiden tarkentaminen, 3) lentoliikenteen potentiaalin arvioiminen sekä elinkeinoelämän, matkailun että lentoasemien näkökulmasta, 4) skenaarioanalyysit, 5) skenaarioanalyysien pohjalta tehtävät päätökset sekä 5) toimintasuunnitelmat sekä koko hankealueella että lentoasemakohtaisesti. Hankkeen tarkemmat toimenpiteet jakautuvat sekä yhteisiin hankealueen tehtäviin sekä lentoasemakohtaisiin toimenpiteisiin. Hankkeen kustannusarvio on 1 milj euroa. Lapin liitto koordinoi hanketta. Hankkeeseen on varattu sekä maakuntainsinöörin, projektikoordinaattorin että viestintäpäällikön työpanosta. Matka- ja palveluketjut Lappiin matkustavalla yksilömatkailijalle esiselvityshanke tulee kestämään huhtikuun loppuun 2015 asti. Hankkeen tavoitteena on luoda erilaisia konsepteja yksilömatkailijan matka- ja palveluketjujen parantamiseksi sekä laatia selkeät lyhyen ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelmat. Hankkeen kustannusarvio on euroa. Hankkeeseen on varattu projektikoordinaattorin työpanos. Työn sisältöä koordinoi maakuntainsinööri. Saavutettavuuden kattohanke käynnistetään vuoden 2015 aikana ja se tulee olemaan 3-vuotinen. Hankkeen tavoitteena on tarkastella Lapin liikenne- ja logistiikkakysymyksiä erityisesti elinkeinoelämän ja kehityspotentiaalin näkökulmasta. Pääpaino keskitetään mm. infrarahoituksen mahdollisuuksien selvittämiseen, pohjoisten luonnonvarojen logistiikkakysymyksiin, kansainvälisen liikenneyhteistyöhön, Lapin maantieteellisen aseman hyödyntämiseen, älyliikenteeseen sekä tarkempia selvityksiä vaativiin asioihin.

11 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Lapin sote- palveluiden tuotannon jatkovalmistelua toteutetaan LAPIN SOTE-SAVOTTA - Sotepalvelutuotannon innovaatiot ja uudistaminen hankkeessa. Hanke on suunniteltu toteutettavan ajalla Hankkeen tavoitteena on hakea tehokas ja tuottava monitoimijainen palvelutuotannon malli ja ajaa se osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoa. Hankkeessa pyritään uudistamaan palveluprosesseja ja yhteensovittamaan hallinnot ja tukipalvelut. Keskeisenä tekijänä on uusien ratkaisujen hyödyntäminen mm. virtuaalisia ratkaisuja hyväksikäyttäen. Hankkeen tuloksena rakennetaan Sote -uudistuksen mukaiset tuotantoalueet Lapin maakunnan alueelle.

12 12 3 Kehittäminen ja rahoitus 3.1 Tavoitteet ja päätehtävät Lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena Lapin liitto johtaa maakunnassa aluekehitystyötä. Yhdessä muiden vastuualueiden kanssa ohjelmat ja rahoitus- vastuualuella tehdään työtä Lapin kilpailukyvyn, elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Käytännön aluekehittämistyötä suuntaavat Lapin maakuntasuunnitelma, Lapin maakuntaohjelma ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Kehittäminen ja rahoitus- vastuualue osallistuu lakisääteisten ja maakunnallisten kehittämisstrategioiden ja -ohjelmien laatimiseen, vastaa aluekehittämistoimien suunnittelusta sekä Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien toimeenpanosta ja hallinnoinnista hallintoviranomaisen, välittävän viranomaisen tai kansallisen rahoituksen ja tiedotuspisteen roolissa. Rahoitustehtävien lisäksi vastuualue huolehtii maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toiminnasta, rahoitusohjelmiin liittyvästä tiedottamisesta sekä koko aluekehitys- ja ohjelmatyön tuloksellisuuden seurannasta. Kehittäminen ja rahoitus- vastuualueella toteutettavan aluekehitystyön tavoitteet pohjaavat Lapin liiton arvoihin, joiden keskiössä on Lappilainen Ihminen. Kolarctic ENPI CBC ohjelman toteuttamisessa Lapin liitto toimii hallintoviranomaisena vastaten Euroopan Komissiolle ohjelman toteuttamisesta neljän ohjelmaan osallistuvan maan puolesta. Ohjelman toteuttamiseen tulee kansallista rahoitusta myös Venäjän Federaatiosta. Venäjän kansallinen rahoitus maksetaan Euroopan jälleenrakennus- ja investointipankin kautta Lapin liitolle, joka ohjaa sen edelleen tuensaajille rahoitussopimuksilla samanaikaisesti EU-rahoituksen ja Suomen valtion kansallisen rahoituksen kanssa. Ohjelmakaudelle valmistellaan uutta Kolarctic CBC ohjelmaa, jonka toteuttamisessa Lapin liitto tulee jatkamaan hallintoviranomaisena. Vastuualueella toimii kehittämisjohtajan lisäksi 19 asiantuntijaa, joista 2 Lapin liiton perusrahoituksella ja 17 ulkopuolisella rahoituksella. Asiantuntijoiden lukumäärä voi vaihdella vuoden aikana tehtävien mukaan. 3.2 Rahoitustoiminta ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät Suomen rakennerahasto-ohjelma Lapin liitto on vastannut ohjelmakaudella Lapin maakunnan osalta Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman rahoitus- ja hallinnointitehtävistä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osalta sekä TEM:n, OKM:n ja STM:n hallinnonaloilla. Ohjelmakauden päätyttyä vuonna 2015 tehtävät keskittyvät hankkeiden ja ohjelman sulkemiseen sekä seurantatietojen keräämiseen ja paikan päällä tehtäviin varmennuksiin. Ohjelmakaudella Lapin liitto toimii Suomen rakennerahasto ohjelmassa välittävänä viranomaisena vastaten maakunnan liiton EAKR-rahoitusosuuden hallinnoinnista ja maksatuksista. Ohjelman käytännön toteuttamiseen liittyen vuonna 2015 käynnistetään rahoituksen hakukierroksia, tiedotetaan hakijoita rahoituksen hakuun liittyvissä asioissa ja varmistetaan ohjelman sujuva käynnistys Lapin maakunnassa. Välittävän viranomaisen tehtävän lisäksi Lapin liitto toimii rakennerahasto-ohjelmaan liittyvissä tehtävissä Pohjois-Suomen maakunnan liittojen koordinoivana liittona. Koordinoivan liiton tehtäviin kuuluu huolehtia yhteisestä viestinnästä, teknisen tuen hallinnoinnista sekä avustaa hallintoviranomaista seurantakomitean tehtävissä. Koordinointitehtävään on varattu Pohjois-Suomen teknisen tuen kehyksestä 0,5 htv. Haasteeksi ohjelmakaudella välittävän viranomaisen toiminnassa tulee nousemaan henkilöstöresurssien pienentyminen hallintoviranomaisen pienennettyä teknisen tuen kokonais-

13 13 määrää sekä alueille kohdentuvan tuen suhteellista osuutta aikaisempiin ohjelmakausiin verrattuna. Ohjelman hallinnossa työskentelevien henkilöiden määrä tulee olemaan niin pieni. että se tulee väistämättä vaikuttamaan tehtävän työn tarkkuuteen ja laatuun, jos tavoitteet käsittelyaikatauluille halutaan säilyttää. Tämä riski tiedostetaan ja kartoitetaan sekä toimenpiteet sen vaikutusten pienentämiseksi arvioidaan vuoden 2015 aikana. Kolarctic ENPI CBC ohjelman toteuttamisvastuu ohjelman hallintoviranomaisena Kolarctic-ohjelmaan saadun tukikelpoisuusajan pidentämisen vuoksi ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toteutusaikaa on pystytty hankkeiden pyynnöstä jatkamaan pääosin huhtikuun 2015 loppuun saakka. Toimintavuonna 2015 ohjelman hallinnossa pääpaino on ohjelman sulkemistoimenpiteiden käynnistämisessä, ohjelma-arvioinnin toteuttamisessa sekä tulosten seurannassa ja raportoinnissa. Interreg IV A Pohjoinen ohjelman sekä Interreg V A Pohjoinen ohjelman tiedotus- ja rahoitustehtävien hoitaminen Suomen kansallisen rahoituksen osalta Interreg IV A Pohjoinen ohjelmassa Lapin liitto on toiminut Suomen kansallisena infopisteenä ja hallinnoinut ja maksanut ohjelmalle suunnattua Suomen kansallista vastinrahoitusta yhdessä Lapin ELY-keskuksen kanssa. Ohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat suurelta osin päättyneet jo keväällä 2014, joten vuoden 2015 aikana ohjelma suljetaan ja toteutetusta toiminnasta kootaan ja raportoidaan tulokset. Interreg V A Pohjoinen ohjelman toteutus käynnistyy heti alkuvuonna 2015 ensimmäisen hakukierroksen avaamisella. Lapin liitto toimii ohjelmassa Suomen kansallisena infopisteenä ja vastaa Suomen kansallisen rahoituksen myöntämisestä ja hallinnoinnista ja maksamisesta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien puolesta. Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Norrbottenin lääninhallitus Luulajassa. Lapin liitossa toimiva Interreg-koordinaattori tukee hallintoviranomaisen toimintaa omalla työpanoksellaan ja osallistuu sihteeristön kokouksiin. Pohjoinen Periferia ja Arktis-ohjelman Suomen kansallisen koordinaation toimeenpano Pohjoinen Periferia ohjelmaa suljetaan vuonna 2015, ja koska Lapin liitolla on ohjelman toteuttamisessa ollut suomen kansallisen infopisteen rooli ja Suomen kansallisen rahoituksen päätöksenteosta ja seurannasta on vastannut Työ- ja elinkeinoministeriö, ei Lapin liitolla ole ohjelmassa erityisiä toteutettavia toimenpiteitä toimintavuonna. Pohjoinen Periferia- ja Arktis ohjelman toteutus käynnistyy vuonna Lapin liitto jatkaa toimimista ohjelman kansallisena infopisteenä, käytännön työtä toteuttaa osa-aikaisesti ohjelmakoordinaattori. Suomen kansallisen infopisteen päätehtävänä on tiedottaa ohjelmassa käynnistyvistä hakukierroksista ja opastaa suomalaisia rahoituksen hakijoita. Tiedotustehtävän lisäksi toimintavuonna ohjelman koordinaattori osallistuu hakukierroksilla saapuvien hakemusten käsittelyyn Suomen kansallista rahoitusta koskevien hakemusten osalta ja toimii Suomen arviointiryhmän (FIN-RAG) sihteerinä. Suomen kansallisen rahoituksen päätöksenteosta ja toteutuksen seurannasta vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Maakunnan kehittämisrahatoiminta ja seutupilottihanke Maakunnan kehittämisrahamomenttia ollaan lakkauttamassa valtion budjetista. Jäljellä olevia määrärahoja ja päättyneistä hankkeista jääviä säästöjä jaetaan hankkeille niin kauan kuin rahoitusta kertyy Lapin liiton tilille. Samalla pyritään vaikuttamaan siihen, että momenttia ei poistettaisi valtion tulo ja menoarviosta. Seutupilottihankkeen osalta ministeriössä on käsittelyssä vuoden 2015 rahoitushakemukset. Niihin työ- ja elinkeinoministeriö osoittaa erillisen rahoituksen. Hakemuksen on jättänyt Lapista Kemin kaupunki, joka vetää arktisuuspilottia. 3.3 Muu kehittämistoiminta

14 14 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan laatiminen Aluekehitystiimi osallistuu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmisteluun ja vastaa EUrahan osalta rahoitusesityksen tekemisestä. Kolarctic CBC ohjelman valmistelu Tavoitteena vuona 2015 on valmistella sekä viimeistellä ohjelmakauden Kolarctic CBC ohjelman ohjelma-asiakirja toimitettavaksi osallistuvien valtioiden ja Euroopan Komission hyväksymiskäsittelyyn ja mahdollisesti käynnistää ohjelman toteutus. Uuden ohjelman rakenteeseen ja toimintaa ohjaavaan Euroopan unionin lainsäädäntöön on tullut joitain sellaisia muutoksia, että ohjelman hallintomalli tulee muuttumaan siitä, jota on toimeenpantu ohjelmakaudella Tämän johdosta vuonna 2015 tullaan keskittymään myös muutettavien hallintorakenteiden ja -mallien toteutuksen suunnitteluun. Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtajuuden hoitaminen Pohjoiskalottiyhteistyötä tehdään pääasiassa Pohjoiskalotin neuvoston puitteissa Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien maakuntien kanssa. Keskeisiä painopisteitä ovat aluepoliittinen yhteistyö, elinkeinoja innovaatiokehitys, koulutus- ja tutkimusyhteistyö, rajat ylittävien työmarkkinoiden edistäminen, infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittäminen, ympäristöalan yhteistyö sekä kulttuuri- ja kansa-laisten välinen yhteistyö valtioiden rajojen yli. Lapin liiton alaisuudessa toimii Pohjoiskalotin neuvoston sihteeristö. Lapin liitto toimii vuosina neuvoston puheenjohtajana. Toiminnan rahoitus tulee pääosin Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisesta ohjelmasta, jonka toteuttamiseen neuvosto pyrkii omalta osaltaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Pohjoiskalotin neuvoston sihteeristö myöntää rahoitusta kehittämishankkeille, rahoituksen hallinnoinnista vastaa Lapin liitossa toimiva pääsihteeri. Pohjoiskalotin neuvosto vastaa myös Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toiminnasta. Rajaneuvonnalla on toimipisteet Skibotnissa ja Tornio-Haaparannassa. Rajaneuvonnan tehtävänä on kartoittaa ja pyrkiä poistamaan Pohjoismaiden välillä olevia rajaesteitä. Toimipisteet järjestävät tiedotustilaisuuksia eri kohderyhmille ajankohtaisista asioista, joita rajan yli liittyvässä toiminnassa kannattaa ottaa huomioon. Pohjoiskalotin neuvoston tavoitteena on laajentaa Rajaneuvonnan toimintaa myös elinkeinoelämän suuntaan sekä varmistaa toiminnalle pitkäkestoinen rahoitus. Arktisen ohjelman jalkautushankkeen toteuttaminen Lappiin on laadittu vuoden 2013 lopussa valmistunut Arktisen erikoistumisen ohjelma, joka noudattaa Euroopan Komission ohjeistusta alueiden älykkään erikoistumisen strategioista. Vuonna 2014 on käynnistetty Arktisen erikoistumisen jalkauttamishankkeen suunnitteluvaihe, joka kestää huhtikuuhun 2015 saakka. Suunnittelun aikana valmistellaan esitys toimintamallista siihen, miten lappilaisille toimijoille pystytään tarjoamaan parhaat edellytykset toteuttaa alueen arktisen erikoistumisen strategian mukaisia kehittämishankkeita hyödyntäen Euroopan Komission suoria kansainvälisiä rahoitusohjelmia, kuten Horizon ohjelmaa. Varsinainen hanke tullaan käynnistämään vuoden 2015 aikana. Maakunnan arktisen erikoistumisen strategian toimeenpanoa ja päivittämistä, samoin kuin seurannan ja monitoroinnin toteutuksen suunnittelua tullaan toteuttamaan toimintavuonna Älykkään erikoistumisen verkostoissa mukana oleminen (Smart Specialisation platform) on osa ohjelman toteuttamista ja alueen kansainvälisen tunnettuuden parantamista. 3.4 Henkilöstö

15 15 Vastuualuetta johtaa kehittämisjohtaja. Henkilöstöstä kehittämisjohtajan lisäksi kahden palkkakustannukset maksetaan Lapin liiton perusrahoituksesta. Muiden palkkakustannuksiin rahoitus tulee viraston ulkopuolelta, pääosin Euroopan unionin osarahoittamista rahoitusohjelmista. Lapin liiton perusrahoituksella palkattuun henkilöstöön kuuluvat: kehittämisjohtaja, kehittämispäällikkö sekä hallintopäällikkö. Ulkopuolisella rahoituksella palkattuun henkilöstöön kuuluvat: Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelman toteutuksessa aluekehitysasiantuntija (4 htv) aluekehityssihteeri (2-3 htv jaettuina tehtävinä) Rakennerahasto-ohjelman teknisen tuen pienenemisen vuoksi ohjelman toteutuksesta vastaavan henkilöstön määrä tulee pienentymään vuoden 2015 aikana. Kolarctic ENPI CBC ohjelman toteutuksessa ja Kolarctic CBC ohjelman valmistelussa ja käynnistämisessä ohjelmapäällikkö (1 htv) talouspäällikkö (1 htv) erikoissuunnittelija (1 htv) suunnittelija (2 htv) taloussihteeri (2-3 htv) Lisäksi tehtäviä hoidetaan ohjelman sivutoimipisteissä Ruotsissa (Luulaja, 1 htv), Norjassa (Vesisaari, n. 1,5 htv) sekä Venäjällä (Murmansk, 1 htv, ja Arkangel, 0,5 htv) Interreg IV A Pohjoinen ohjelman sulkemisessa ja Interreg V A Pohjoinen ohjelman toteutuksessa Interreg-koordinaattori (1 htv) Pohjoiskalotin neuvoston sihteeristön tehtävissä pääsihteeri (n. 1 htv) Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelman Suomen kansallisessa informaatiopisteessä koordinaattori (n. 0,1 htv, tehtävä jaettu PK- neuvoston pääsihteerin tehtävän kanssa) Arktisen ohjelman jalkauttaminen - hankkeen toteutuksessa ja muissa asiantuntijatehtävissä erityisasiantuntija (0,2-0,5 htv, työn määrän vaihdellessa)

16 16 4 Alueidenkäyttö ja ympäristö 4.1 Tavoitteet ja päätehtävät Lapin liitto huolehtii maakuntakaavan laatimisesta, ajan tasalla pitämisestä ja kehittämisestä. Maakuntakaavan hyväksyy liiton valtuusto, ja se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen. Lapin maakuntastrategian 2040 visiota toteutetaan Lappi-sopimuksen strategisilla valinnoilla: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Rakennemuutokseen vastaaminen Tehemä pois Yhteydet ovat kunnossa tulla tänne ja toimia täällä ja täältä Lapin maakuntastrategia ohjaa maakuntakaavoitusta tukemaan strategisia valintoja. Päätehtävät toimintavuonna 2015 ovat: - Jatketaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluvaiheen kuulemista ja pidetään yleisötilaisuuksia eri kunnissa. Valmistellaan vastineet kuulemisesta saatuun palautteeseen. Hallituksen linjausten jälkeen täydennetään taustaselvityksiä ja vaikutusten arviointia pääosin ostopalveluina. Valmistellaan kaavaehdotus-asiakirjat ja selvitykset loppuvuodesta pidettävää ehdotusvaiheen kuulemista varten. Järjestetään sidosryhmäneuvotteluja, ohjausryhmän kokouksia ja viranomaisten kaavaneuvotteluja. - Valmistellaan vastineet Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan kumoamisen lausuntoihin ja mahdollisiin valituksiin. - Varaudutaan Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan painatukseen ja jakeluun. - Huolehditaan Lappia koskevien kansainvälisten ja kansallisten liikenne- ja logistiikkahankkeiden sekä Lapin liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnan yhteensovittamisesta maakunnan suunnitteluun ja maakuntakaavoitukseen. - Vastataan Ely-keskuksen rahoittamasta pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeesta (POSKI) ja valmistellaan ja käynnistetään jatkohanke muidenkin kuntien osalta. Osallistutaan mm. kallioalueiden inventoinnin ohjausryhmään, Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kansalliseen työryhmään, Lapin kulttuuriympäristön yhteistoimintaryhmään sekä Lapin rakennusperinneyhdistyksen hallitukseen. - Maakuntakaavojen tavoitteiden toteuttamista sekä maakunnallisesti merkittävien hankkeiden alueidenkäytöllisiä edellytyksiä edistetään lausunnoilla, viranomaisneuvotteluissa ja ohjausryhmissä. 4.2 Maakuntakaavan sisältövaatimukset ja vaikuttavuus Maakuntakaavalla edistetään Lappi-sopimuksen vaikuttavuutta. Strategisia valintoja toteutetaan konkretisoimalla maakuntastrategian aluerakenteen 2040 tavoitteet maakuntakaavan tarkempaan ja oikeusvaikutteiseen muotoon. Ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden, infrastruktuurin ja energian sekä eri elinkeinotoimintojen kehittämisen periaatteet, kohdealueet ja aluevaraukset muodostavat rungon kaavaratkaisulle. Suunnittelussa yhteen sovitetaan elinkeinotoimintojen maankäytölliset tarpeet niin luonnonolosuhteisiin kuin toisiinsakin. Suunnittelun lähtökohtana on arktisten olosuhteiden ja Lapin erityispiirteiden huomioon ottaminen valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia toteutettaessa.

17 17 Maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaisesti kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: - maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen - alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen - ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin - vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön - maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin - maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavoitus vaatii perusteellisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Vuorovaikutusta toteutetaan ohjausryhmillä, neuvotteluilla ja muulla yhteydenpidolla viranomaisten ja sidosryhmien kesken. Tavoitekeskusteluja käydään maakuntakaavan perusselvitys- ja tavoitevaiheessa kattavasti eri sidosryhmien kanssa. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia parannetaan kuulemismenettelyjen ohessa järjestettävillä yleisötilaisuuksilla. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. 4.3 Voimavarat Alueidenkäyttö ja ympäristö -vastuualueen henkilökunta (4 htv) hoitaa pääosan suunnittelutyöstä, valmistelee lausunnot, osallistuu viranomaisneuvotteluihin ja ohjausryhmiin, työryhmiin ja vuorovaikutustilaisuuksiin. Lisäksi valmistellaan ja valvotaan kaavoitusta palvelevia konsulttitehtäviä. Yhteistyöhön viranomaisten ja muiden osallisten kanssa panostetaan monialaisen asiantuntemuksen varmistamiseksi. Käytetään asiantuntijatyöryhmiä, erillisneuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Pyritään myös saamaan maakuntakaavaan tarvittaviin taustaselvityksiin sekä ajankohtaisiin asioihin liittyviin muihin selvityksiin muutakin kuin liiton omaa rahoitusta. Konsulttiapu on välttämätön niihin maakuntakaavojen perus- ja vaikutusselvityksiin, joihin voimavarat ja oma asiantuntemus ei riitä ja joihin ei myöskään ole mahdollista saada riittävää apua asiantuntijaviranomaisilta. Vastuualueen henkilöstöön kuuluvat: Suunnittelujohtaja Maakuntainsinööri Ympäristöasiantuntija Aluesuunnittelija Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeesta (POSKI) sekä jatkohankkeen valmistelusta ja käynnistämisestä vastaa määräaikainen projektipäällikkö. Hanketta toteutetaan Ely-keskuksen EAKR-rahoituksella. Maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavoituksen liikenne- ja logistiikka-asiantuntemuksesta vastaa maakuntajohtajan alaisuudessa liiton maakuntainsinööri. 4.4 Suunnittelutilanne Lapin yleispiirteinen maankäyttö on tällä hetkellä ratkaistu Rovaniemen (Rovaniemi, Ranua), Itä- Lapin (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski), Pohjois-Lapin (Inari, Sodankylä, Utsjoki) ja Tunturi-Lapin (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio) maakuntakaavoilla.

18 18 Ympäristöministeriö vahvisti Länsi-Lapin (Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio) maakuntakaavan ja määräsi kaavan tulemaan voimaan valituksista huolimatta. Maakuntakaavasta on valitettu KHO:een. Vaihemaakuntakaavoista voimassa ovat Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, Rovaniemen vaihemaakuntakaava, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava. Valtuusto hyväksyi Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vireillä ovat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava sekä Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan kumoaminen.

19 19 5 Vaikuttaminen 5.1 Uusi vastuualue aloittaa Vaikuttamisen vastuualue on Lapin liiton uusi yksikkö, joka tulee Kunta- ja sidosryhmä vastuualueen tilalle. Uuden vastuualueen tehtävinä on määritellä Lapin kehittämisen tavoitteet ja strategiat yhdessä sidosryhmien kanssa, tehdä Lappi ja Lapin kehittämistarpeet ja -tavoitteet näkyviksi, ymmärrettäviksi ja huomioon otetuiksi niin kansallisessa kuin kansainvälisessä päätöksenteossa sekä monipuolistaa päättäjien, elinkeinoelämän ja suuren yleisön mielikuvaa ja tietoisuutta Lapista Lappi sopimus (Lapin maakuntaohjelma) määrittää vastuualueen toiminnan painopisteet ja ohjaa kaikkea Vaikuttamisen vastuualueen toimintaa. 5.2 Strategiatyö ja ennakointi Maakunnallinen ohjelma- ja suunnittelutyö siirtyy vaikuttamisen vastuualueelle. Vuonna 2015 ohjataan ja koordinoidaan Maakuntasuunnitelman 2040, Lappi -sopimuksen sekä sen toimeenpanosuunnitelman toteutumista. Tulevan vuoden toiminnassa on tärkeää entistä ennakoivampi työote. Tämän vuoksi maakunnallinen ennakointi integroidaan osaksi strategiatyötä. Lisäksi kehitetään strategioihin liittyvää seurantaa ja arviointia. Tärkeinä Lappi -sopimuksen toteuttamisen välineinä ovat Lapin liiton omat hankkeet, joiden kautta haetaan lisää volyymiä sekä edunvalvontaan että kehittämistyöhön. Lisäksi Lapin liiton tavoitteena on vahvistaa maakuntasuunnitelman ja -ohjelman ohjausvaikutusta viranomaistoimintaan ja toimialoittaisten strategioiden valmisteluun. Ennakointityön tehtävänä on ennakointi- ja seurantatiedon tuottaminen ja hankkiminen aluekehityksen, etujen ajamisen, alueiden käytön suunnittelun, koulutustarpeiden ennakoinnin ja Lapin liiton päätöksenteon tarpeisiin. Vuosina on tarkoitus toteuttaa Ennakoinnin pohjoinen yhteistyö hanke (ks. luku 5.5). 5.3 Etujen ajaminen ja kunta-asiat Etujen ajamisessa toimitaan proaktiivisesti. Tehtäväkokonaisuuteen kuuluvat valtion rahoitusta tai toimenpiteitä vaativien kärkihankkeiden edistäminen kansallisen ja kansainvälisen (EU) lainsäädännön ja strategiatyön seuraaminen ja niihin vaikuttaminen aktiivinen yhteiskuntasuhteiden ylläpito Etujen ajamisen keskeisin keino on vaikuttajaviestintä. Hyvä vaikuttajaviestintä on vastaanottajalähtöistä, asiantuntevaa ja informatiivista. Se antaa vastaanottajalle aina jotain hyödyllistä ja uutta tietoa. Vaikuttajaviestintää Lapin liitossa ovat kuulemiset eduskunnan valiokunnissa, ministerien ja keskeisten keskushallinnon virkamiesten ja päättäjien tapaamiset, lausunnot, julkilausumat ja kannanotot; henkilökohtaiset kontaktit ja tapaamiset; keskustelutilaisuudet ja seminaarit; kutsuvierailut, mielipide- ja asiantuntijakirjoitukset, sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen ja erilaiset kampanjat.

20 20 Vaikuttamistyössä painotetaan vuonna 2015 tulevaa hallitusohjelmaa, käynnissä olevaa kuntauudistusta (sote, kuntarakenne, valtionosuusuudistus, kuntien tehtävät) sekä yrittäjyyttä ja yritystoimintaa, saavutettavuutta, koulutusta, tietoliikenneyhteyksiä sekä luonnonvaroja koskevien päätösten valmistelua ja kehittämis- ja lainsäädäntötyötä. Pysyviä painoaloina edunvalvonnassa ovat kaivostoiminta, matkailu ja kunta-asiat. Vaikuttamisen vastuualueella käynnistetään Lapin aluemallin selvittäminen. Aluemallin tavoitteena on aluehallinnon yksinkertaistaminen ja sitä kautta saatava toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus. Lisäksi tavoitteena on Lapin kehittämisen kannalta keskeisten resurssien saaminen lappilaisten itsensä päätettäväksi. Aluemallin hahmottamisessa tarkastellaan kaikkia nykyisiä julkisen hallinnon tehtäviä ja selvitetään, missä tehtävissä maakunnallinen työ olisi vaikuttavampaa ja tehokkaampaa ja mitkä ovat sellaisia tehtäviä, joissa kansanvaltaisuudella saataisiin aikaan lisäarvoa. Lapin matkailustrategia vuosille on valmistunut ja vuonna 2015 keskitytään strategian päälinjojen (saavutettavuus, tuotekehitys ja markkinointi) edistämiseen ja toimeenpanoon verkostoyhteistyön kautta. Saavutettavuuden osalta keskitytään edunvalvonnallisiin toimiin, joilla turvataan ja kehitetään lentoliikennettä kaikille Lapin kentille. Matkailun ja luovien alojen verkostoyhteistyötä, kehityksen seurantaa, edunvalvontaa ja koordinointia jatketaan. Matkailun asiantuntijaryhmä toimii sparraajana ja tarpeen mukaan koolle kutsutaan myös luovien alojen sparrausryhmä. 5.4 Viestintä Vaikuttamisen vastuualueelle sijoittuu uusi viestintäpäällikön toimi. Viestintäpäällikkö vastaa Lapin liiton ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä, sen ohjauksesta ja kehittämisestä, verkkoviestinnästä, sidosryhmäviestinnästä sekä julkaisutoiminnasta ja sen kehittämisestä. Vuoden 2015 aikana tarkistetaan liiton viestinnän periaatteet ja päivitetään viestintäsuunnitelma: määritellään kärkiviestit, viestinnän foorumit ja mediat, suunnitellaan kohderyhmäviestintä ja kriisiviestintä sekä Lappi.fisivuston kehittäminen ja ylläpito. 10th Fennoscandian Exploration and Mining (FEM 2015) järjestetään Levillä, Levi Summit konferenssikeskuksessa. Joka toinen vuosi järjestettävä FEM on yksi Euroopan tärkeimmistä malminetsintä- ja kaivannaisteollisuusalan tilaisuuksista. FEM:n tavoitteena on lisätä tietämystä Lapista kaivosten toimintaympäristönä sekä tarjota tietoa alueen mineraalivarannoista. Konferenssi järjestetään Lapin liiton vetovastuulla ilman tukirahoitusta. Syksyllä 2015 järjestetään Lapin matkailuparlamentti. Parlamentin tarkoituksena on tuoda lappilaisille yrittäjille uusinta kansainvälistä matkailutietoa ja edistää yrittäjien välistä verkottumista. 5.5 Omat hankkeet Vastuualueella voidaan toteuttaa sen päätehtäviä ja Lappi-sopimuksen linjauksia tukevia hankkeita. Uudet hankkeet Hyvinvoiva lappilainen- hanke kokoaa laajasti lappilaisten hyvinvoinnin parantamiseen liittyvät toimet yhteisen sateenvarjon alle. Kokonaisuuteen kuuluvat sähköisten palveluiden kehittämishankkeiden koordinaatio, selvitys järjestöjen roolista uudessa sote-palvelujen tuotantomallissa ja järjestöstrategian jalkauttamisesta, maakunnallisen Arjen turvaa-toimintamallin ja maakunnallisen hyvinvointikertomuksen kehittäminen sekä Lappilainen malli toisen aseen koulutuksen kehittämiseen.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus

Lisätiedot

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Lappi sopimus 2018-2021 Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Valtuustoseminaari 21.11.2016 Rovaniemi, Above ordinary HIENOA, ETTÄ OLETTE

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 7.3.217 1 Sisältö Terveydenedistämisaktiivisuus Lapin maakunnassa

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2016 ja. talousarvio 2016,

Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2016 ja. talousarvio 2016, Lapin liitto Toimintasuunnitelma 2016 ja talousarvio 2016, taloussuunnitelma 2017 2018 2 Sisällysluettelo Sivu 1 Lapin liitto... 3 1.1 Kuntayhtymän perustehtävät... 3 1.2 Maakunnan visio 2040 sekä strategiset

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT , KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallituksen kokous Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Pentti Malinen, maakuntajohtaja Kainuun aluetalous suhdannekatsaus Kainuun liitto 2 1 Kainuun liitto 3 Kainuun liitto 4 2 Kainuun liitto 5

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi

LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi Luonnos Lapin liiton lausunnoksi Työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista/ PE 12.3. 1 luku 1 Lain soveltamisala ja tavoitteet

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Työn esittely 12.5.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsi Itä Kemi-Tornion seutukunta (n. 60 300 as.) Kemi, Keminmaa,

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen Maakuntahallitus 28 13.03.2017 Maakuntahallitus 136 25.09.2017 Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen 507/03.00.00/2016 MHS 13.03.2017 28 Tiivistelmä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Lappi Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Pohjoisimman Lapin Leader (PLL) Sodankylä, Inari, Utsjoki, Savukoski,

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Elinvoimaa monialaisista maakunnista Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Oma Häme Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki Maakuntahallitus

Oma Häme Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki Maakuntahallitus www.omahäme.fi Oma Häme Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki Maakuntahallitus 10.4.2017 Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Maakunnat, valtio ja kunnat yhdessä: Maakunnat toimivat aluekehittämisviranomaisina

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot