Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2015 ja. talousarvio 2015,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2015 ja. talousarvio 2015,"

Transkriptio

1 Lapin liitto Toimintasuunnitelma 2015 ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma

2 2 Sisällysluettelo Sivu 1 Lapin liitto Kuntayhtymän perustehtävät Maakunnan visio Maakunnan strategian yleistavoite Yleiset talousnäkymät Lapin elinkeinojen tilanne, kehitysnäkymät sekä työllisyys- ja työttömyysnäkymät Kuntatalouden tilanne Lapin liiton luottamus- ja virkamiesjohto Valtuusto Hallitus Pelastuslautakunta Tarkastuslautakunta Pelastuslaitos Viraston johtaminen Kehittäminen ja rahoitus Tavoitteet ja päätehtävät Rahoitustoiminta ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät Muu kehittämistoiminta Henkilöstö Alueidenkäyttö ja ympäristö Tavoitteet ja päätehtävät Maakuntakaavan sisältövaatimukset ja vaikuttavuus Voimavarat Suunnittelutilanne Vaikuttaminen Uusi vastuualue aloittaa Strategiatyö ja ennakointi Etujen ajaminen ja kunta-asiat Viestintä Omat hankkeet Henkilöstö Toimintatavat Kansainvälinen toiminta Hallinto ja talous Taloussuunnitelma Yleistä... 27

3 3 1 Lapin liitto 1.1 Kuntayhtymän perustehtävät Lapin liiton perussopimuksen mukaan Lapin liitto toimii maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus- ja edunvalvonta-asioissa. Liiton tehtäviä ovat: 1 Maakunnan ja sen kuntien yhteisten etujen valvonta, henkisen ja aineellisen vaurastumisen edistäminen sekä maakunnan kehittäminen kunnallis-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, koulutus-, ympäristö- ja elinkeinoasioissa yhteistyössä alueen kuntien kanssa. 2 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maakuntasuunnittelusta ja -kaavoituksesta vastaavan kuntayhtymän tehtävät. 3 Aluekehityslainsäädännön mukaisen aluekehitysviranomaisen tehtävät. 4 Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain mukaisen alueellisen pelastustoimen järjestäminen. 5 Muun lainsäädännön nojalla maakunnan liitolle kuuluvat tehtävät. Aluekehityslain mukaiset maakunnan liiton tehtävät Vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla sen mukaan kuin laissa alueiden kehittämisestä ( /7) säädetään. Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Maakunnan liitto on kuntayhtymä, jossa alueen kuntien on oltava jäseninä. Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtävässä: 1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion viranomaisten, alueen keskuskaupunkien ja muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa sekä Lapin maakunnassa saamelaiskäräjien kanssa; yhteistyöstä voidaan laatia yhteistyösopimuksia; 2) kehittää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ottaen huomioon kuntien erilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet ja vahvuudet; 3) osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojenstrategisten ohjausasiakirjojen laatimiseen sekä osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi; 4) vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua; 5) vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista; 6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa muualla kuin Helsingin seudulla; 7) vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa; 8) laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan rahoitussuunnitelmaan, lukuun ottamatta liikunnan koulutuskeskusten hankkeita;

4 4 9) asettaa alueelliset liikuntaneuvostot; 10) edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan; 11) vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta; 12) edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä 13) hoitaa muut tässä laissa säädetyt tehtävänsä. 1.2 Maakunnan visio 2040 Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Lapissa on hyvä olla ja asua. Visio merkitsee sitä, että muuttoliike käännetään positiiviseksi. Lapin vahvuuksien hyödyntäminen kestävällä tavalla on suuri tulevaisuuden haaste. Tahtotilana on, että Lappi säilyy asuttuna, ja täällä on hyvä elää ja yrittää. Lappi on riippuvainen alueen kyvystä vastata myös arktisen alueen sekä globaalin maailman kysyntään ja tarjontaan. Lapin kehittämisen tavoitteena on lisätä alueen kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja. Lapin kehittäminen perustuu maakunta-ajatteluun, jossa kaikki toimijat ovat yhteistyöverkoston tärkeitä osia vahvuuksineen ja rooleineen. Lapin alue- ja palvelurakenne tulee edelleen tiivistymään, mutta etäisyyksistä johtuen työpaikka- ja palvelukeskittymiä tarvitaan eri puolilla maakuntaa. Monipuoliselle luovuudelle annetaan yhä enemmän tilaa, ja vision mukaisesti, lappilaisia asukkaita kannustetaan olemaan mukana Lapin menestystarinassa. 1.3 Maakunnan strategian yleistavoite Maakuntaohjelman strategisena tavoitteena on lisätä Lapin kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä edistää yritystoimintaa ja työllisyyttä. Tavoitteena on luoda maakunnassa jo olevalle väestölle ja uusille muuttajille toimeentulon mahdollisuudet siten, että muuttotase käännetään positiiviseksi ja Lapista tehdään nettomuuttovoiton alue. Elinkeinopolitiikan strategiana on omiin luonnonvaroihin, vetovoimatekijöihin ja osaamiseen perustuen panostaa voimallisesti korkean jalostusasteen luonnonvaraja energiateollisuuteen sekä globaalisti toimivaan matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Elinkeinojen kehittämisen rinnalla varmistetaan laadukkaat palvelut kaikille lappilaisille, mikä edellyttää kestävää ja vahvaa kuntataloutta. Lapin kunnat ja alueviranomaiset tekevät hyvää yhteistyötä sekä rakenteiden uudistamisessa että palvelujen käytännön tuottamisessa. 1.4 Yleiset talousnäkymät Kuluvana vuonna Suomen talous kasvaa vain 0,2 % ja vuonna 2015 päästään maltilliseen 1,4 prosentin kasvuun. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2016 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,6 %. Vuonna 2015 kaikki kysyntäerät julkisia investointeja lukuun ottamatta vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vienti lisääntyy 4,6 % kansainvälisen kaupan piristyessä. Kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää kuitenkin heikoksi ja yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu edelleen hyvin vaimeana. Työttömyys on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Ennuste vuoden 2014 työttömyysasteelle on 8,5 %. Työllisyyskehityksen

5 5 arvioidaan olevan lähivuosinakin hyvin vaisua. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Avoimien työpaikkojen kesto on pidentynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Julkisen talouden alijäämä pienenee selvästi v sopeutustoimien ja talouden lievän elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen huomattava ja julkisyhteisöjen velka, joka on ylittämässä 60 prosentin rajan jo tänä vuonna, jatkaa kasvuaan ennustejaksolla. Kansainvälisen talouden kasvu on hitaasti palautumassa teollisuusmaissa. Erityisesti Euro-alueen ulkopuolisten teollisuusmaiden elpyminen on ollut nopeahkoa, joskin näidenkin maiden kohdalla kasvuluvut ovat maltilliset verrattuna aikaisempien taantumien jälkeisiin ajankohtiin. Euro-alue on kääntynyt hitaaseen kasvuun, mutta kasvuvauhtia rajoittaa jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä julkisen velan korkea taso. Suomen taloudellinen tilanne sen sijaan odottaa edelleen käännettä parempaan. BKT on supistunut jo kaksi vuotta peräkkäin ja myös kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana kokonaistuotanto laski. Kansainvälisen talouden tilanne on yhä altis negatiivisille shokeille. Venäjän talouden ongelmat ja ruplan heikentyminen ovat merkittävästi heikentäneet Venäjän tuontia ja tämä näkyy myös Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Sekä lyhyissä että pitkissä koroissa oletetaan hyvin maltillista nousua ennustehorisontilla. Kuluvana vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa vain 0,2 %. Tarjonnan puolelta tarkasteltuna teollisuustuotannon alamäki jatkuu vielä kuluvan vuoden, mutta palvelutuotanto kääntyy jo vajaan prosentin kasvuun. Tuotannon puolella on myös positiivisia merkkejä ja esimerkiksi teollisuudessa uusien tilausten arvo on lisääntynyt kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Lisäksi yritykset itse odottavat tuotantonsa lisääntyvän hienoisesti seuraavina kuukausina. Yksityiset investoinnit laskevat edelleen vuositasolla, mutta ne kääntyvät kasvuun tämän vuoden kuluessa. Eniten laskevat asuinrakennusinvestoinnit. Kone- ja laiteinvestoinnit kääntyivät kasvuun jo viime vuoden lopussa. Alkuvuoden aikana yksityinen kulutus on ollut yllättävän vahvaa ottaen huomioon heikon reaaliansiokehityksen sekä kuluttajien odotukset tulevasta. Hintapaineet ovat maltilliset ja inflaatio jää 1,3 prosenttiin. 1.5 Lapin elinkeinojen tilanne, kehitysnäkymät sekä työllisyys- ja työttömyysnäkymät Lapin elinkeinorakenteen muutokset ovat viime vuosina olleet suuria. Yritysten toimialoista teollisuus tuo lappilaisille yrityksille selvästi eniten liikevaihtoa, reilusti yli puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta. Liikevaihdolla mitattuna seuraavaksi merkittävin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, sen jälkeen tulevat rakentaminen, kuljetus ja varastointi, maa- ja metsätalous sekä majoitus- ja ravitsemusala. Palvelualat (mm. kauppa sekä majoitus- ja ravitsemusala) ovat selvästi teollisuutta työvoimavaltaisempia. Kasvavia toimialoja ovat matkailu, kaivostoiminta, metallien ja metallituotteiden valmistus, rakentaminen, kauppa, kuljetus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä virkistys- ja kulttuuripalvelut. Laskevia toimialoja puolestaan ovat perusmaatalous, julkinen hallinto sekä maanpuolustus ja järjestötoimi. Elinkeinorakenteen muutos jatkuu ja yksityissektorin ja yritysten osuus työpaikoista nousee edelleen julkisen sektorin palvelurakennemuutoksen myötä. Teollisuuden kasvava ala on kaivostoiminta. Kemin, Kittilän ja Sodankylän (Kevitsa) kaivokset ovat joko laajentaneet toimintaansa tai laajennukset ovat parhaillaan käynnissä. Kaivosten heijastusvaikutukset eivät jää vain omiin seutukuntiin vaan leviävät koko alueelle, valtakuntaan ja laajemmin. Talouskehityksen epävarmuus lykkää vireillä olevien kaivoshankkeiden etenemistä, esimerkkinä Hannukaisen kaivoksen kaavoituksen pysähtyminen. Tällä hetkellä odotetaan Savukosken Sokli-hankkeen ratkaisua. Hankkeen eteneminen nähdään merkittävänä kasvusignaalina koko Lapin alueelle.

6 6 Myös paikallisilla markkinoilla toimivat pk-yritykset kohtaavat kansainvälistymisen ja sähköinen kaupankäynti luo uusia tapoja käydä kauppaa. Matkailu on kehittynyt myönteisesti talouden epävarmuudesta huolimatta. Matkailukeskuksissa on mennyt suhteellisen hyvin ja odotukset ovat tulevaan syksyyn ja joulunaikaan positiiviset. Keskukset ovat profiloituneet asiakkuuksien suhteen erilailla. Asiakkaita tulee kotimaasta, lähialueilta (Norja, Venäjä), Keski-Euroopasta, Välimerenmaista (Kreikka), Australiasta ja Aasiasta. Keskukset eivät ole riippuvaisia yhden maan tai yhden talousalueen kehityksestä. Kaupan kehitys on ollut Lapissa positiivista kaupungeissa ja rajakunnissa, mutta pienillä paikkakunnilla näkyy vaikeuksia. Verkkokauppa valloittaa kaupan alaa nopealla tahdilla. Lapissa on vain vähän verkkokauppoja tällä hetkellä. Rakennusalan näkymät ja työllisyystilanne ovat tulevalle talvelle haastavat. Rovaniemellä rakentaminen näyttäytyy muuta maakuntaa vilkkaampana uudis- ja korjausrakennuskohteina sekä useina tiehankkeina. Lapissa on erinomaiset edellytykset tuottaa puhdasta ruokaa. Mahdollisuudet monipuoliseen lähiruokatuotantoon ja luomutuotannon lisäämiseen ovat vielä pääosin hyödyntämättä. Energia-alalla rakentamisaikaisia työpaikkoja on tullut tuulivoimahankkeista ja maakunnallisten sähköyhtiöiden panostaessa huomattavasti enemmän sähköverkkojen peruskorjauksiin. Jätteiden kierrätys ja sivutuotteiden kaupallinen tuotteistaminen tarjoavat tulevaisuudessa mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Biotalouden, bioenergian sekä cleantech ja kylmän alan osaamiseen perustuvat elinkeinot tulevat lisääntymään. Uusiutuvan energian mahdollisuuksia on alettu laajemmin hyödyntää. Työvoiman kysynnän näkymät Vuonna 2012 heikentynyt taloustilanne käänsi työllisyyskehityksen uudelleen laskuun ja työttömyyden kasvuun. Työllisyystilanteessa ei ole nähtävissä nopeaa käännettä parempaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on tuoreimmassa lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessaan arvioinut työvoiman kysynnän vähenevän vielä vuonna 2014 ja työllisyyden kääntyvän pieneen kasvuun vuonna Työvoiman tarjonnan kasvaessa työttömyyden kuitenkin ennustetaan kasvavan vielä ensi vuonnakin. Työmarkkinoiden toimivuuden ongelmat näkyvät sekä ammatillisena että alueellisena työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuutena. Viiden viime vuoden aikana teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet Lapissa erityisesti kaivosalalla ja jonkin verran myös metallituotteiden valmistuksessa. Puunjalostuksessa ja elintarviketeollisuudessa työpaikkakehitys on ollut aleneva. Rakentamisen työpaikat ovat vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana ja kuljetuksen pysyneet suunnilleen ennallaan. Yksityisellä palvelusektorilla kaupan alan sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden henkilöstö on viime vuosina kasvanut. Matkailun henkilöstön määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan eikä luovien alojen henkilöstömäärä ole odotuksista huolimatta kasvanut. Tietojenkäsittelyn työllistävä vaikutus on laskenut. Lapin elinkeinoelämän myönteiset kehitysnäkymät sekä työvoiman suuri eläkepoistuma heijastuvat työllisyyden kasvuna vasta pitemmällä aikavälillä kohti vuotta Kasvavilla toimialoilla myös kokonaistyöllisyys kasvaa, mutta pääosa työvoiman kysynnästä muodostuu työvoiman eläköitymisestä johtuvasta vaihtuvuudesta. Monilla toimialoilla, esim. matkailussa, työvoiman kysyntä perustuu kausivaihtelujen mukaisiin toistuviin rekrytointitarpeisiin haasteineen. Julkisella sektorilla talouden tiukkenemisesta ja toimintojen tehostumisvaateista johtuen henkilöstön eläköitymistilanteissa työtehtäviä uudelleenorganisoidaan, mikä pienentää työvoiman rekrytointitarvetta. Myös yt -neuvottelut lomautuksineen ja irtisanomisineen kohdistuvat julkiselle sektorillekin, valtiolle, kuntiin ja kuntayhtymiin. Myös yrityssektorilla työpaikkoja häviää toimintoja tehostettaessa ja keskitettäessä.

7 7 Alkukesästä laaditun ammattibarometrin mukaan lähimmän puolen vuoden aikana eri puolilla Lappia on pulaa työnhakijoista terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattien (mm. lääkärit, sairaanhoitajat, psykologit) lisäksi muun muassa myyntiedustus- ja puhelinmyynti-, kirjanpito- ja palkanlaskentatehtävissä sekä matkailukeskusalueilla keittiö- ja ravintolatyössä. Ylitarjontaa puolestaan on jo pitempään ollut eniten toimistotyöntekijöistä sekä sähkö-, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajista. Rakentamisen vähenemisen myötä ylitarjontaa on myös rakennusalan ammateissa. Oppilaitokset ja niiden koulutustarjonta ovat muutoksessa. Toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkojen määrä laskee tulevina vuosina Lapin oppilaitoksissa valtakunnallisten päätösten myötä, mikä heijastuu myös oppilaitosten henkilöstötarpeiden muutoksina. Lapissa laajana maakuntana lukiokoulutuksen alueellisesta kattavuudesta tulee erityisesti huolehtia. Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät Maaliskuusta 2012 lähtien työttömiä on ollut enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Työttömyys kasvoi voimakkaasti vuonna Työttömiä oli keskimäärin noin ja työttömyyden kasvu on jatkunut vuonna Kesäkuun lopussa työttömiä oli yli , mikä on lähes enemmän kuin vuotta aiemmin. Edellisen kerran kesäkuun työttömyys on ollut korkeampi vuonna Lähivuodet työllisyystilanne tulee olemaan Lapissa vaikea ja työttömyys pysyy korkeana. Työttömien osuus työvoimasta on Lapissa edelleen maan korkeimpia. Käänne parempaan tapahtunee aikaisintaan vuonna Työmarkkinoille heijastuvista elinkeinoelämän epävarmuustekijöistä johtuen työttömyyden kasvun pysähtyminenkin, saati sitten työttömyyden kehityksen kääntyminen alenevaksi, saattaa olla uhattuna lähimmän vuoden aikana. Työvoiman kysynnän heikkenemisen myötä työttömyydet ovat pitkittyneet ja pitkäaikaistyöttömien määrä on voimakkaassa kasvussa. Ulkomaalaisten työllisyysaste on muuta väestöä selkeästi alempi ja työttömyysaste on Lapissa edelleen yli kaksi kertaa korkeampi kuin koko väestön työttömyysaste. Haasteena on saada nuorisotyöttömyyden alenemiskehitys jatkumaan ja voimistumaan sekä ensivaiheessa edes hidastettua pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. 1.6 Kuntatalouden tilanne Lapin kuntien tilinpäätösten 2013 tiedot ovat samansuuntaisia kuntien yleisen talouskehityksen kanssa. Tulos parani edellisestä vuodesta koko maassa noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarviotietojen mukaan vuosikate on negatiivinen 36 kunnalla ja koko maan tilikauden tulos olisi 52 /asukas. Tilikauden tulos Lapin maakunnassa oli 128 /asukas, kun se vuonna 2012 oli - 99 /asukas. Kuitenkin kymmenellä kunnalla tilikauden tulos on negatiivinen. Lapin kuntien lainakannassa on huomattavaa kasvua verrattaessa vuoteen Vuonna 2013 lainakanta oli /asukas, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on n. 15 % (Vuonna 2012 lainakanta oli /asukas). Lapin lainakanta on kuitenkin edelleen maan keskiarvoa pienempi (Manner-Suomi yht /as.). Erot lainakannassa Lapin kuntiin kesken ovat suuria ja vaihtelevat Ylitornion kunnan 151 /as. ja Kittilän kunnan /as. välillä. Lapin kuntien mahdollisuudet kasvattaa tulojaan korottamalla tuloveroprosenttia ovat rajalliset. Vuoden 2014 tuloveroprosentti on Lapissa keskimäärin 20,58 (koko maa 19,74 %). Korkein veroprosentti on Savukosken kunnalla 21,75 % ja matalin veroprosentti on Inarin kunnassa 19,00 %. Kuntien verotulojen kasvun arvioidaan vuonna 2015 olevan n. 1,8 % ja valtionosuuksien muutoksen arvioidaan olevan -1,6 %. Valtionavut alenevat yhteensä 0,5 mrd. euroa, josta yhtenä suurena vähentävänä tekijänä on peruspalvelujen valtionosuuden 188 milj. euron leikkaus. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteerejä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja raken-

8 8 teet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy entisellään. Kuntatalouden näkymät lähivuosina ovat haasteelliset. Tulevat vuodet ovat ennusteiden mukaan hitaan taloudellisen kasvun aikaa. Kokonaistaloudellisen kehityksen arvioidaan keskipitkällä aikavälillä muodostuvan varsin heikoksi. Euroopan taloustilanteen epävarmuus heijastelee myös Suomen talouteen ja hidastaa työllisyyden kasvua. Valtion talouden sopeutustoimet ja verotulojen hidas kasvu kiristävät kuntataloutta. Lisäksi mm. väestön ikääntyminen luo kuntatalouteen kasvavia menopaineita. Kunnilta vaaditaan edelleen tiukkaa toimintamenojen kasvun hillintää, jotta hidastuneen tulokehityksen muodostamissa raameissa pysytään.

9 9 2 Lapin liiton luottamus- ja virkamiesjohto Lapin liiton luottamushenkilöjohdon keskeiset tavoitteet toimintavuonna 2015 ovat - maakunnan liiton roolin vahvistaminen alueellisten kehittämisvarojen ohjauksessa, - Lappi sopimuksen eli maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman rakentaminen hyvin toimivaksi kehittämisvälineeksi, - maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavoituksen hyvä kytkeminen ohjelmatyöhön sekä muuhun aluekehittämiseen ja edunvalvontaan, - hallituksen osallistuminen entistä tiiviimmin maakunnan edunajamiseen ja kehittämiseen asioiden kaikissa käsittelyvaiheissa sekä - pelastuslaitokseen liittyvien kehittämistoimenpiteiden jatkaminen. 2.1 Valtuusto Valtuusto on maakunnan yhteistoimintaa ja kehittämistä ohjaava liiton korkein päättävä elin. Valtuusto pitää toimintavuoden 2015 aikana kaksi kokousta. Kevätvaltuusto toukokuussa käsittelee mm. liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Syysvaltuusto marraskuussa käsittelee mm. vuoden 2016 toimintasuunnitelman ja talousarvion, taloussuunnitelman sekä määrää jäsenkuntien maksuosuudet. 2.2 Hallitus Lapin liiton hallitus kokoontuu toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallitus seuraa ja ohjaa valtuuston hyväksymän toimintasuunnitelman tulostavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, kannanotoista ja lausunnoista. Hallitus toimii liiton edunajajana ja edustaa liittoa ulospäin, laatii valtuustolle toimintasuunnitelman, seuraavien varainhoitovuosien taloussuunnitelmat sekä kertomuksen liiton hallinnosta kultakin kalenterivuodelta. Hallitus järjestää toimintavuoden aikana neuvottelutilaisuuksia ja tapaamisia eri yhteistyökumppaneiden sekä keskus- ja aluehallintoviranomaisten kanssa. Tavoitteena on hallituksen osallistuminen entistä tiiviimmin maakunnan edunajamiseen ja kehittämiseen asioiden kaikissa käsittelyvaiheissa. Asioiden valmistelussa ja käsittelyssä pyritään käyttämään hyväksi luottamushenkilöiden asiantuntemusta ja vahvuuksia. 2.3 Pelastuslautakunta Pelastuslautakunta toimii alueen pelastusviranomaisena. Se vastaa toimialueensa pelastustoimen järjestämisestä, kuten pelastustoimea koskevassa lainsäädännössä ja lautakunnan kuntakohtaisesti vahvistamissa pelastustoimen palvelutasopäätöksissä on edellytetty. Lautakunta toimii Lapin liiton hallituksen alaisena. 2.4 Tarkastuslautakunta Liiton toiminnan ulkoisesta valvonnasta vastaa tarkastuslautakunta yhdessä tilintarkastajan kanssa. Lautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja valmistelee valtuustolle hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

10 Pelastuslaitos Lapin pelastuslaitos aloitti toimintansa Lapin liiton alaisena yksikkönä. Se on Suomen ainoa arktisella alueella toimiva pelastuslaitos. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen, pelastustoiminta onnettomuustilanteissa sekä poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen sekä niihin varautuminen. Pelastuslaitoksen toiminnasta on yksityiskohtaisempi selvitys Pelastuslaitoksen toimintasuunnitelmassa. 2.6 Viraston johtaminen Lapin liiton virasto toimii maakuntajohtajan johtamana. Maakuntajohtajan tukena toimii vastuualuejohtajista koostuva johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Strategiset hankkeet Saavutettavuus Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke tulee olemaan 3-vuotinen 6-8 maakunnan yhteinen ylimaakunnallinen EAKR-hanke, jonka tavoitteena on alueen kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta. Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa tullaan tekemään mm. 1) nykytilan analyysi, 2) ymmärryksen luonti ja tavoitteiden tarkentaminen, 3) lentoliikenteen potentiaalin arvioiminen sekä elinkeinoelämän, matkailun että lentoasemien näkökulmasta, 4) skenaarioanalyysit, 5) skenaarioanalyysien pohjalta tehtävät päätökset sekä 5) toimintasuunnitelmat sekä koko hankealueella että lentoasemakohtaisesti. Hankkeen tarkemmat toimenpiteet jakautuvat sekä yhteisiin hankealueen tehtäviin sekä lentoasemakohtaisiin toimenpiteisiin. Hankkeen kustannusarvio on 1 milj euroa. Lapin liitto koordinoi hanketta. Hankkeeseen on varattu sekä maakuntainsinöörin, projektikoordinaattorin että viestintäpäällikön työpanosta. Matka- ja palveluketjut Lappiin matkustavalla yksilömatkailijalle esiselvityshanke tulee kestämään huhtikuun loppuun 2015 asti. Hankkeen tavoitteena on luoda erilaisia konsepteja yksilömatkailijan matka- ja palveluketjujen parantamiseksi sekä laatia selkeät lyhyen ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelmat. Hankkeen kustannusarvio on euroa. Hankkeeseen on varattu projektikoordinaattorin työpanos. Työn sisältöä koordinoi maakuntainsinööri. Saavutettavuuden kattohanke käynnistetään vuoden 2015 aikana ja se tulee olemaan 3-vuotinen. Hankkeen tavoitteena on tarkastella Lapin liikenne- ja logistiikkakysymyksiä erityisesti elinkeinoelämän ja kehityspotentiaalin näkökulmasta. Pääpaino keskitetään mm. infrarahoituksen mahdollisuuksien selvittämiseen, pohjoisten luonnonvarojen logistiikkakysymyksiin, kansainvälisen liikenneyhteistyöhön, Lapin maantieteellisen aseman hyödyntämiseen, älyliikenteeseen sekä tarkempia selvityksiä vaativiin asioihin.

11 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Lapin sote- palveluiden tuotannon jatkovalmistelua toteutetaan LAPIN SOTE-SAVOTTA - Sotepalvelutuotannon innovaatiot ja uudistaminen hankkeessa. Hanke on suunniteltu toteutettavan ajalla Hankkeen tavoitteena on hakea tehokas ja tuottava monitoimijainen palvelutuotannon malli ja ajaa se osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoa. Hankkeessa pyritään uudistamaan palveluprosesseja ja yhteensovittamaan hallinnot ja tukipalvelut. Keskeisenä tekijänä on uusien ratkaisujen hyödyntäminen mm. virtuaalisia ratkaisuja hyväksikäyttäen. Hankkeen tuloksena rakennetaan Sote -uudistuksen mukaiset tuotantoalueet Lapin maakunnan alueelle.

12 12 3 Kehittäminen ja rahoitus 3.1 Tavoitteet ja päätehtävät Lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena Lapin liitto johtaa maakunnassa aluekehitystyötä. Yhdessä muiden vastuualueiden kanssa ohjelmat ja rahoitus- vastuualuella tehdään työtä Lapin kilpailukyvyn, elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Käytännön aluekehittämistyötä suuntaavat Lapin maakuntasuunnitelma, Lapin maakuntaohjelma ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Kehittäminen ja rahoitus- vastuualue osallistuu lakisääteisten ja maakunnallisten kehittämisstrategioiden ja -ohjelmien laatimiseen, vastaa aluekehittämistoimien suunnittelusta sekä Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien toimeenpanosta ja hallinnoinnista hallintoviranomaisen, välittävän viranomaisen tai kansallisen rahoituksen ja tiedotuspisteen roolissa. Rahoitustehtävien lisäksi vastuualue huolehtii maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toiminnasta, rahoitusohjelmiin liittyvästä tiedottamisesta sekä koko aluekehitys- ja ohjelmatyön tuloksellisuuden seurannasta. Kehittäminen ja rahoitus- vastuualueella toteutettavan aluekehitystyön tavoitteet pohjaavat Lapin liiton arvoihin, joiden keskiössä on Lappilainen Ihminen. Kolarctic ENPI CBC ohjelman toteuttamisessa Lapin liitto toimii hallintoviranomaisena vastaten Euroopan Komissiolle ohjelman toteuttamisesta neljän ohjelmaan osallistuvan maan puolesta. Ohjelman toteuttamiseen tulee kansallista rahoitusta myös Venäjän Federaatiosta. Venäjän kansallinen rahoitus maksetaan Euroopan jälleenrakennus- ja investointipankin kautta Lapin liitolle, joka ohjaa sen edelleen tuensaajille rahoitussopimuksilla samanaikaisesti EU-rahoituksen ja Suomen valtion kansallisen rahoituksen kanssa. Ohjelmakaudelle valmistellaan uutta Kolarctic CBC ohjelmaa, jonka toteuttamisessa Lapin liitto tulee jatkamaan hallintoviranomaisena. Vastuualueella toimii kehittämisjohtajan lisäksi 19 asiantuntijaa, joista 2 Lapin liiton perusrahoituksella ja 17 ulkopuolisella rahoituksella. Asiantuntijoiden lukumäärä voi vaihdella vuoden aikana tehtävien mukaan. 3.2 Rahoitustoiminta ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät Suomen rakennerahasto-ohjelma Lapin liitto on vastannut ohjelmakaudella Lapin maakunnan osalta Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman rahoitus- ja hallinnointitehtävistä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osalta sekä TEM:n, OKM:n ja STM:n hallinnonaloilla. Ohjelmakauden päätyttyä vuonna 2015 tehtävät keskittyvät hankkeiden ja ohjelman sulkemiseen sekä seurantatietojen keräämiseen ja paikan päällä tehtäviin varmennuksiin. Ohjelmakaudella Lapin liitto toimii Suomen rakennerahasto ohjelmassa välittävänä viranomaisena vastaten maakunnan liiton EAKR-rahoitusosuuden hallinnoinnista ja maksatuksista. Ohjelman käytännön toteuttamiseen liittyen vuonna 2015 käynnistetään rahoituksen hakukierroksia, tiedotetaan hakijoita rahoituksen hakuun liittyvissä asioissa ja varmistetaan ohjelman sujuva käynnistys Lapin maakunnassa. Välittävän viranomaisen tehtävän lisäksi Lapin liitto toimii rakennerahasto-ohjelmaan liittyvissä tehtävissä Pohjois-Suomen maakunnan liittojen koordinoivana liittona. Koordinoivan liiton tehtäviin kuuluu huolehtia yhteisestä viestinnästä, teknisen tuen hallinnoinnista sekä avustaa hallintoviranomaista seurantakomitean tehtävissä. Koordinointitehtävään on varattu Pohjois-Suomen teknisen tuen kehyksestä 0,5 htv. Haasteeksi ohjelmakaudella välittävän viranomaisen toiminnassa tulee nousemaan henkilöstöresurssien pienentyminen hallintoviranomaisen pienennettyä teknisen tuen kokonais-

13 13 määrää sekä alueille kohdentuvan tuen suhteellista osuutta aikaisempiin ohjelmakausiin verrattuna. Ohjelman hallinnossa työskentelevien henkilöiden määrä tulee olemaan niin pieni. että se tulee väistämättä vaikuttamaan tehtävän työn tarkkuuteen ja laatuun, jos tavoitteet käsittelyaikatauluille halutaan säilyttää. Tämä riski tiedostetaan ja kartoitetaan sekä toimenpiteet sen vaikutusten pienentämiseksi arvioidaan vuoden 2015 aikana. Kolarctic ENPI CBC ohjelman toteuttamisvastuu ohjelman hallintoviranomaisena Kolarctic-ohjelmaan saadun tukikelpoisuusajan pidentämisen vuoksi ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toteutusaikaa on pystytty hankkeiden pyynnöstä jatkamaan pääosin huhtikuun 2015 loppuun saakka. Toimintavuonna 2015 ohjelman hallinnossa pääpaino on ohjelman sulkemistoimenpiteiden käynnistämisessä, ohjelma-arvioinnin toteuttamisessa sekä tulosten seurannassa ja raportoinnissa. Interreg IV A Pohjoinen ohjelman sekä Interreg V A Pohjoinen ohjelman tiedotus- ja rahoitustehtävien hoitaminen Suomen kansallisen rahoituksen osalta Interreg IV A Pohjoinen ohjelmassa Lapin liitto on toiminut Suomen kansallisena infopisteenä ja hallinnoinut ja maksanut ohjelmalle suunnattua Suomen kansallista vastinrahoitusta yhdessä Lapin ELY-keskuksen kanssa. Ohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat suurelta osin päättyneet jo keväällä 2014, joten vuoden 2015 aikana ohjelma suljetaan ja toteutetusta toiminnasta kootaan ja raportoidaan tulokset. Interreg V A Pohjoinen ohjelman toteutus käynnistyy heti alkuvuonna 2015 ensimmäisen hakukierroksen avaamisella. Lapin liitto toimii ohjelmassa Suomen kansallisena infopisteenä ja vastaa Suomen kansallisen rahoituksen myöntämisestä ja hallinnoinnista ja maksamisesta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien puolesta. Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Norrbottenin lääninhallitus Luulajassa. Lapin liitossa toimiva Interreg-koordinaattori tukee hallintoviranomaisen toimintaa omalla työpanoksellaan ja osallistuu sihteeristön kokouksiin. Pohjoinen Periferia ja Arktis-ohjelman Suomen kansallisen koordinaation toimeenpano Pohjoinen Periferia ohjelmaa suljetaan vuonna 2015, ja koska Lapin liitolla on ohjelman toteuttamisessa ollut suomen kansallisen infopisteen rooli ja Suomen kansallisen rahoituksen päätöksenteosta ja seurannasta on vastannut Työ- ja elinkeinoministeriö, ei Lapin liitolla ole ohjelmassa erityisiä toteutettavia toimenpiteitä toimintavuonna. Pohjoinen Periferia- ja Arktis ohjelman toteutus käynnistyy vuonna Lapin liitto jatkaa toimimista ohjelman kansallisena infopisteenä, käytännön työtä toteuttaa osa-aikaisesti ohjelmakoordinaattori. Suomen kansallisen infopisteen päätehtävänä on tiedottaa ohjelmassa käynnistyvistä hakukierroksista ja opastaa suomalaisia rahoituksen hakijoita. Tiedotustehtävän lisäksi toimintavuonna ohjelman koordinaattori osallistuu hakukierroksilla saapuvien hakemusten käsittelyyn Suomen kansallista rahoitusta koskevien hakemusten osalta ja toimii Suomen arviointiryhmän (FIN-RAG) sihteerinä. Suomen kansallisen rahoituksen päätöksenteosta ja toteutuksen seurannasta vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Maakunnan kehittämisrahatoiminta ja seutupilottihanke Maakunnan kehittämisrahamomenttia ollaan lakkauttamassa valtion budjetista. Jäljellä olevia määrärahoja ja päättyneistä hankkeista jääviä säästöjä jaetaan hankkeille niin kauan kuin rahoitusta kertyy Lapin liiton tilille. Samalla pyritään vaikuttamaan siihen, että momenttia ei poistettaisi valtion tulo ja menoarviosta. Seutupilottihankkeen osalta ministeriössä on käsittelyssä vuoden 2015 rahoitushakemukset. Niihin työ- ja elinkeinoministeriö osoittaa erillisen rahoituksen. Hakemuksen on jättänyt Lapista Kemin kaupunki, joka vetää arktisuuspilottia. 3.3 Muu kehittämistoiminta

14 14 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan laatiminen Aluekehitystiimi osallistuu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmisteluun ja vastaa EUrahan osalta rahoitusesityksen tekemisestä. Kolarctic CBC ohjelman valmistelu Tavoitteena vuona 2015 on valmistella sekä viimeistellä ohjelmakauden Kolarctic CBC ohjelman ohjelma-asiakirja toimitettavaksi osallistuvien valtioiden ja Euroopan Komission hyväksymiskäsittelyyn ja mahdollisesti käynnistää ohjelman toteutus. Uuden ohjelman rakenteeseen ja toimintaa ohjaavaan Euroopan unionin lainsäädäntöön on tullut joitain sellaisia muutoksia, että ohjelman hallintomalli tulee muuttumaan siitä, jota on toimeenpantu ohjelmakaudella Tämän johdosta vuonna 2015 tullaan keskittymään myös muutettavien hallintorakenteiden ja -mallien toteutuksen suunnitteluun. Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtajuuden hoitaminen Pohjoiskalottiyhteistyötä tehdään pääasiassa Pohjoiskalotin neuvoston puitteissa Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien maakuntien kanssa. Keskeisiä painopisteitä ovat aluepoliittinen yhteistyö, elinkeinoja innovaatiokehitys, koulutus- ja tutkimusyhteistyö, rajat ylittävien työmarkkinoiden edistäminen, infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittäminen, ympäristöalan yhteistyö sekä kulttuuri- ja kansa-laisten välinen yhteistyö valtioiden rajojen yli. Lapin liiton alaisuudessa toimii Pohjoiskalotin neuvoston sihteeristö. Lapin liitto toimii vuosina neuvoston puheenjohtajana. Toiminnan rahoitus tulee pääosin Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisesta ohjelmasta, jonka toteuttamiseen neuvosto pyrkii omalta osaltaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Pohjoiskalotin neuvoston sihteeristö myöntää rahoitusta kehittämishankkeille, rahoituksen hallinnoinnista vastaa Lapin liitossa toimiva pääsihteeri. Pohjoiskalotin neuvosto vastaa myös Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toiminnasta. Rajaneuvonnalla on toimipisteet Skibotnissa ja Tornio-Haaparannassa. Rajaneuvonnan tehtävänä on kartoittaa ja pyrkiä poistamaan Pohjoismaiden välillä olevia rajaesteitä. Toimipisteet järjestävät tiedotustilaisuuksia eri kohderyhmille ajankohtaisista asioista, joita rajan yli liittyvässä toiminnassa kannattaa ottaa huomioon. Pohjoiskalotin neuvoston tavoitteena on laajentaa Rajaneuvonnan toimintaa myös elinkeinoelämän suuntaan sekä varmistaa toiminnalle pitkäkestoinen rahoitus. Arktisen ohjelman jalkautushankkeen toteuttaminen Lappiin on laadittu vuoden 2013 lopussa valmistunut Arktisen erikoistumisen ohjelma, joka noudattaa Euroopan Komission ohjeistusta alueiden älykkään erikoistumisen strategioista. Vuonna 2014 on käynnistetty Arktisen erikoistumisen jalkauttamishankkeen suunnitteluvaihe, joka kestää huhtikuuhun 2015 saakka. Suunnittelun aikana valmistellaan esitys toimintamallista siihen, miten lappilaisille toimijoille pystytään tarjoamaan parhaat edellytykset toteuttaa alueen arktisen erikoistumisen strategian mukaisia kehittämishankkeita hyödyntäen Euroopan Komission suoria kansainvälisiä rahoitusohjelmia, kuten Horizon ohjelmaa. Varsinainen hanke tullaan käynnistämään vuoden 2015 aikana. Maakunnan arktisen erikoistumisen strategian toimeenpanoa ja päivittämistä, samoin kuin seurannan ja monitoroinnin toteutuksen suunnittelua tullaan toteuttamaan toimintavuonna Älykkään erikoistumisen verkostoissa mukana oleminen (Smart Specialisation platform) on osa ohjelman toteuttamista ja alueen kansainvälisen tunnettuuden parantamista. 3.4 Henkilöstö

15 15 Vastuualuetta johtaa kehittämisjohtaja. Henkilöstöstä kehittämisjohtajan lisäksi kahden palkkakustannukset maksetaan Lapin liiton perusrahoituksesta. Muiden palkkakustannuksiin rahoitus tulee viraston ulkopuolelta, pääosin Euroopan unionin osarahoittamista rahoitusohjelmista. Lapin liiton perusrahoituksella palkattuun henkilöstöön kuuluvat: kehittämisjohtaja, kehittämispäällikkö sekä hallintopäällikkö. Ulkopuolisella rahoituksella palkattuun henkilöstöön kuuluvat: Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelman toteutuksessa aluekehitysasiantuntija (4 htv) aluekehityssihteeri (2-3 htv jaettuina tehtävinä) Rakennerahasto-ohjelman teknisen tuen pienenemisen vuoksi ohjelman toteutuksesta vastaavan henkilöstön määrä tulee pienentymään vuoden 2015 aikana. Kolarctic ENPI CBC ohjelman toteutuksessa ja Kolarctic CBC ohjelman valmistelussa ja käynnistämisessä ohjelmapäällikkö (1 htv) talouspäällikkö (1 htv) erikoissuunnittelija (1 htv) suunnittelija (2 htv) taloussihteeri (2-3 htv) Lisäksi tehtäviä hoidetaan ohjelman sivutoimipisteissä Ruotsissa (Luulaja, 1 htv), Norjassa (Vesisaari, n. 1,5 htv) sekä Venäjällä (Murmansk, 1 htv, ja Arkangel, 0,5 htv) Interreg IV A Pohjoinen ohjelman sulkemisessa ja Interreg V A Pohjoinen ohjelman toteutuksessa Interreg-koordinaattori (1 htv) Pohjoiskalotin neuvoston sihteeristön tehtävissä pääsihteeri (n. 1 htv) Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelman Suomen kansallisessa informaatiopisteessä koordinaattori (n. 0,1 htv, tehtävä jaettu PK- neuvoston pääsihteerin tehtävän kanssa) Arktisen ohjelman jalkauttaminen - hankkeen toteutuksessa ja muissa asiantuntijatehtävissä erityisasiantuntija (0,2-0,5 htv, työn määrän vaihdellessa)

16 16 4 Alueidenkäyttö ja ympäristö 4.1 Tavoitteet ja päätehtävät Lapin liitto huolehtii maakuntakaavan laatimisesta, ajan tasalla pitämisestä ja kehittämisestä. Maakuntakaavan hyväksyy liiton valtuusto, ja se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen. Lapin maakuntastrategian 2040 visiota toteutetaan Lappi-sopimuksen strategisilla valinnoilla: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Rakennemuutokseen vastaaminen Tehemä pois Yhteydet ovat kunnossa tulla tänne ja toimia täällä ja täältä Lapin maakuntastrategia ohjaa maakuntakaavoitusta tukemaan strategisia valintoja. Päätehtävät toimintavuonna 2015 ovat: - Jatketaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluvaiheen kuulemista ja pidetään yleisötilaisuuksia eri kunnissa. Valmistellaan vastineet kuulemisesta saatuun palautteeseen. Hallituksen linjausten jälkeen täydennetään taustaselvityksiä ja vaikutusten arviointia pääosin ostopalveluina. Valmistellaan kaavaehdotus-asiakirjat ja selvitykset loppuvuodesta pidettävää ehdotusvaiheen kuulemista varten. Järjestetään sidosryhmäneuvotteluja, ohjausryhmän kokouksia ja viranomaisten kaavaneuvotteluja. - Valmistellaan vastineet Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan kumoamisen lausuntoihin ja mahdollisiin valituksiin. - Varaudutaan Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan painatukseen ja jakeluun. - Huolehditaan Lappia koskevien kansainvälisten ja kansallisten liikenne- ja logistiikkahankkeiden sekä Lapin liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnan yhteensovittamisesta maakunnan suunnitteluun ja maakuntakaavoitukseen. - Vastataan Ely-keskuksen rahoittamasta pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeesta (POSKI) ja valmistellaan ja käynnistetään jatkohanke muidenkin kuntien osalta. Osallistutaan mm. kallioalueiden inventoinnin ohjausryhmään, Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kansalliseen työryhmään, Lapin kulttuuriympäristön yhteistoimintaryhmään sekä Lapin rakennusperinneyhdistyksen hallitukseen. - Maakuntakaavojen tavoitteiden toteuttamista sekä maakunnallisesti merkittävien hankkeiden alueidenkäytöllisiä edellytyksiä edistetään lausunnoilla, viranomaisneuvotteluissa ja ohjausryhmissä. 4.2 Maakuntakaavan sisältövaatimukset ja vaikuttavuus Maakuntakaavalla edistetään Lappi-sopimuksen vaikuttavuutta. Strategisia valintoja toteutetaan konkretisoimalla maakuntastrategian aluerakenteen 2040 tavoitteet maakuntakaavan tarkempaan ja oikeusvaikutteiseen muotoon. Ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden, infrastruktuurin ja energian sekä eri elinkeinotoimintojen kehittämisen periaatteet, kohdealueet ja aluevaraukset muodostavat rungon kaavaratkaisulle. Suunnittelussa yhteen sovitetaan elinkeinotoimintojen maankäytölliset tarpeet niin luonnonolosuhteisiin kuin toisiinsakin. Suunnittelun lähtökohtana on arktisten olosuhteiden ja Lapin erityispiirteiden huomioon ottaminen valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia toteutettaessa.

17 17 Maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaisesti kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: - maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen - alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen - ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin - vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön - maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin - maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavoitus vaatii perusteellisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Vuorovaikutusta toteutetaan ohjausryhmillä, neuvotteluilla ja muulla yhteydenpidolla viranomaisten ja sidosryhmien kesken. Tavoitekeskusteluja käydään maakuntakaavan perusselvitys- ja tavoitevaiheessa kattavasti eri sidosryhmien kanssa. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia parannetaan kuulemismenettelyjen ohessa järjestettävillä yleisötilaisuuksilla. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. 4.3 Voimavarat Alueidenkäyttö ja ympäristö -vastuualueen henkilökunta (4 htv) hoitaa pääosan suunnittelutyöstä, valmistelee lausunnot, osallistuu viranomaisneuvotteluihin ja ohjausryhmiin, työryhmiin ja vuorovaikutustilaisuuksiin. Lisäksi valmistellaan ja valvotaan kaavoitusta palvelevia konsulttitehtäviä. Yhteistyöhön viranomaisten ja muiden osallisten kanssa panostetaan monialaisen asiantuntemuksen varmistamiseksi. Käytetään asiantuntijatyöryhmiä, erillisneuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Pyritään myös saamaan maakuntakaavaan tarvittaviin taustaselvityksiin sekä ajankohtaisiin asioihin liittyviin muihin selvityksiin muutakin kuin liiton omaa rahoitusta. Konsulttiapu on välttämätön niihin maakuntakaavojen perus- ja vaikutusselvityksiin, joihin voimavarat ja oma asiantuntemus ei riitä ja joihin ei myöskään ole mahdollista saada riittävää apua asiantuntijaviranomaisilta. Vastuualueen henkilöstöön kuuluvat: Suunnittelujohtaja Maakuntainsinööri Ympäristöasiantuntija Aluesuunnittelija Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeesta (POSKI) sekä jatkohankkeen valmistelusta ja käynnistämisestä vastaa määräaikainen projektipäällikkö. Hanketta toteutetaan Ely-keskuksen EAKR-rahoituksella. Maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavoituksen liikenne- ja logistiikka-asiantuntemuksesta vastaa maakuntajohtajan alaisuudessa liiton maakuntainsinööri. 4.4 Suunnittelutilanne Lapin yleispiirteinen maankäyttö on tällä hetkellä ratkaistu Rovaniemen (Rovaniemi, Ranua), Itä- Lapin (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski), Pohjois-Lapin (Inari, Sodankylä, Utsjoki) ja Tunturi-Lapin (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio) maakuntakaavoilla.

18 18 Ympäristöministeriö vahvisti Länsi-Lapin (Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio) maakuntakaavan ja määräsi kaavan tulemaan voimaan valituksista huolimatta. Maakuntakaavasta on valitettu KHO:een. Vaihemaakuntakaavoista voimassa ovat Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, Rovaniemen vaihemaakuntakaava, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava. Valtuusto hyväksyi Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vireillä ovat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava sekä Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan kumoaminen.

19 19 5 Vaikuttaminen 5.1 Uusi vastuualue aloittaa Vaikuttamisen vastuualue on Lapin liiton uusi yksikkö, joka tulee Kunta- ja sidosryhmä vastuualueen tilalle. Uuden vastuualueen tehtävinä on määritellä Lapin kehittämisen tavoitteet ja strategiat yhdessä sidosryhmien kanssa, tehdä Lappi ja Lapin kehittämistarpeet ja -tavoitteet näkyviksi, ymmärrettäviksi ja huomioon otetuiksi niin kansallisessa kuin kansainvälisessä päätöksenteossa sekä monipuolistaa päättäjien, elinkeinoelämän ja suuren yleisön mielikuvaa ja tietoisuutta Lapista Lappi sopimus (Lapin maakuntaohjelma) määrittää vastuualueen toiminnan painopisteet ja ohjaa kaikkea Vaikuttamisen vastuualueen toimintaa. 5.2 Strategiatyö ja ennakointi Maakunnallinen ohjelma- ja suunnittelutyö siirtyy vaikuttamisen vastuualueelle. Vuonna 2015 ohjataan ja koordinoidaan Maakuntasuunnitelman 2040, Lappi -sopimuksen sekä sen toimeenpanosuunnitelman toteutumista. Tulevan vuoden toiminnassa on tärkeää entistä ennakoivampi työote. Tämän vuoksi maakunnallinen ennakointi integroidaan osaksi strategiatyötä. Lisäksi kehitetään strategioihin liittyvää seurantaa ja arviointia. Tärkeinä Lappi -sopimuksen toteuttamisen välineinä ovat Lapin liiton omat hankkeet, joiden kautta haetaan lisää volyymiä sekä edunvalvontaan että kehittämistyöhön. Lisäksi Lapin liiton tavoitteena on vahvistaa maakuntasuunnitelman ja -ohjelman ohjausvaikutusta viranomaistoimintaan ja toimialoittaisten strategioiden valmisteluun. Ennakointityön tehtävänä on ennakointi- ja seurantatiedon tuottaminen ja hankkiminen aluekehityksen, etujen ajamisen, alueiden käytön suunnittelun, koulutustarpeiden ennakoinnin ja Lapin liiton päätöksenteon tarpeisiin. Vuosina on tarkoitus toteuttaa Ennakoinnin pohjoinen yhteistyö hanke (ks. luku 5.5). 5.3 Etujen ajaminen ja kunta-asiat Etujen ajamisessa toimitaan proaktiivisesti. Tehtäväkokonaisuuteen kuuluvat valtion rahoitusta tai toimenpiteitä vaativien kärkihankkeiden edistäminen kansallisen ja kansainvälisen (EU) lainsäädännön ja strategiatyön seuraaminen ja niihin vaikuttaminen aktiivinen yhteiskuntasuhteiden ylläpito Etujen ajamisen keskeisin keino on vaikuttajaviestintä. Hyvä vaikuttajaviestintä on vastaanottajalähtöistä, asiantuntevaa ja informatiivista. Se antaa vastaanottajalle aina jotain hyödyllistä ja uutta tietoa. Vaikuttajaviestintää Lapin liitossa ovat kuulemiset eduskunnan valiokunnissa, ministerien ja keskeisten keskushallinnon virkamiesten ja päättäjien tapaamiset, lausunnot, julkilausumat ja kannanotot; henkilökohtaiset kontaktit ja tapaamiset; keskustelutilaisuudet ja seminaarit; kutsuvierailut, mielipide- ja asiantuntijakirjoitukset, sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen ja erilaiset kampanjat.

20 20 Vaikuttamistyössä painotetaan vuonna 2015 tulevaa hallitusohjelmaa, käynnissä olevaa kuntauudistusta (sote, kuntarakenne, valtionosuusuudistus, kuntien tehtävät) sekä yrittäjyyttä ja yritystoimintaa, saavutettavuutta, koulutusta, tietoliikenneyhteyksiä sekä luonnonvaroja koskevien päätösten valmistelua ja kehittämis- ja lainsäädäntötyötä. Pysyviä painoaloina edunvalvonnassa ovat kaivostoiminta, matkailu ja kunta-asiat. Vaikuttamisen vastuualueella käynnistetään Lapin aluemallin selvittäminen. Aluemallin tavoitteena on aluehallinnon yksinkertaistaminen ja sitä kautta saatava toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus. Lisäksi tavoitteena on Lapin kehittämisen kannalta keskeisten resurssien saaminen lappilaisten itsensä päätettäväksi. Aluemallin hahmottamisessa tarkastellaan kaikkia nykyisiä julkisen hallinnon tehtäviä ja selvitetään, missä tehtävissä maakunnallinen työ olisi vaikuttavampaa ja tehokkaampaa ja mitkä ovat sellaisia tehtäviä, joissa kansanvaltaisuudella saataisiin aikaan lisäarvoa. Lapin matkailustrategia vuosille on valmistunut ja vuonna 2015 keskitytään strategian päälinjojen (saavutettavuus, tuotekehitys ja markkinointi) edistämiseen ja toimeenpanoon verkostoyhteistyön kautta. Saavutettavuuden osalta keskitytään edunvalvonnallisiin toimiin, joilla turvataan ja kehitetään lentoliikennettä kaikille Lapin kentille. Matkailun ja luovien alojen verkostoyhteistyötä, kehityksen seurantaa, edunvalvontaa ja koordinointia jatketaan. Matkailun asiantuntijaryhmä toimii sparraajana ja tarpeen mukaan koolle kutsutaan myös luovien alojen sparrausryhmä. 5.4 Viestintä Vaikuttamisen vastuualueelle sijoittuu uusi viestintäpäällikön toimi. Viestintäpäällikkö vastaa Lapin liiton ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä, sen ohjauksesta ja kehittämisestä, verkkoviestinnästä, sidosryhmäviestinnästä sekä julkaisutoiminnasta ja sen kehittämisestä. Vuoden 2015 aikana tarkistetaan liiton viestinnän periaatteet ja päivitetään viestintäsuunnitelma: määritellään kärkiviestit, viestinnän foorumit ja mediat, suunnitellaan kohderyhmäviestintä ja kriisiviestintä sekä Lappi.fisivuston kehittäminen ja ylläpito. 10th Fennoscandian Exploration and Mining (FEM 2015) järjestetään Levillä, Levi Summit konferenssikeskuksessa. Joka toinen vuosi järjestettävä FEM on yksi Euroopan tärkeimmistä malminetsintä- ja kaivannaisteollisuusalan tilaisuuksista. FEM:n tavoitteena on lisätä tietämystä Lapista kaivosten toimintaympäristönä sekä tarjota tietoa alueen mineraalivarannoista. Konferenssi järjestetään Lapin liiton vetovastuulla ilman tukirahoitusta. Syksyllä 2015 järjestetään Lapin matkailuparlamentti. Parlamentin tarkoituksena on tuoda lappilaisille yrittäjille uusinta kansainvälistä matkailutietoa ja edistää yrittäjien välistä verkottumista. 5.5 Omat hankkeet Vastuualueella voidaan toteuttaa sen päätehtäviä ja Lappi-sopimuksen linjauksia tukevia hankkeita. Uudet hankkeet Hyvinvoiva lappilainen- hanke kokoaa laajasti lappilaisten hyvinvoinnin parantamiseen liittyvät toimet yhteisen sateenvarjon alle. Kokonaisuuteen kuuluvat sähköisten palveluiden kehittämishankkeiden koordinaatio, selvitys järjestöjen roolista uudessa sote-palvelujen tuotantomallissa ja järjestöstrategian jalkauttamisesta, maakunnallisen Arjen turvaa-toimintamallin ja maakunnallisen hyvinvointikertomuksen kehittäminen sekä Lappilainen malli toisen aseen koulutuksen kehittämiseen.

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2016 ja. talousarvio 2016,

Lapin liitto. Toimintasuunnitelma 2016 ja. talousarvio 2016, Lapin liitto Toimintasuunnitelma 2016 ja talousarvio 2016, taloussuunnitelma 2017 2018 2 Sisällysluettelo Sivu 1 Lapin liitto... 3 1.1 Kuntayhtymän perustehtävät... 3 1.2 Maakunnan visio 2040 sekä strategiset

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallituksen kokous Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Pentti Malinen, maakuntajohtaja Kainuun aluetalous suhdannekatsaus Kainuun liitto 2 1 Kainuun liitto 3 Kainuun liitto 4 2 Kainuun liitto 5

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 1 SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 2 3. Maakuntakaava 3 4. Yleiskaavat 3 4.1 Soklin osayleiskaava 3

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot