Talousarvio Taloussuunnitelma Someron kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2015 2016. Someron kaupunki"

Transkriptio

1 Talousarvio 214 Taloussuunnitelma Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. KAUPUNGINJOHJAN KATSAUS VUOSIEN KEHITYSNÄKYMIIN YLEISPERUSTELUT Suhdannenäkymä Kuntatalouden kehitysnäkymät Someron kaupungin taloudellinen kehitys Väestökehitys Työllisyyskehitys LOUSARVIO JA LOUSSUUNNITELMA Talousarvion laadinnan lähtökohdat Vuoden 214 talousarvio Lautakuntien esitykset, lisäykset ja vähennykset Talousarvion yhteenveto Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Taloussuunnitelma TYTÄRYHTEISÖT KÄYTTÖLOUSOSA 24 MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT, TOIMINNALLISET VOITTEET JA MUUT PERUSTELUT TEHTÄVÄALUEITIN 5.1. Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Kaupunginhallitus Yleishallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinolautakunta Elinkeinoelämän kehittäminen Maaseutulautakunta Maataloustoimi Lomatoimi Maa- ja metsätilat Perusturvalautakunta Perusturvatoimen hallinto ja huolto Ympäristöterveydenhuolto Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Sosiaalityö Vanhustyö Kehitysvammatyö Päivähoito Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinto Peruskoulutus Keskiasteen koulutus Vapaa sivistystyö Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi Tekninen lautakunta.. 5

3 Tekninen hallinto Tilahallinto Liikennealueet ja yleiset alueet Suojelutoimi Ympäristölautakunta Tietoimi Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Yhdyskuntasuunnittelu INVESTOINTIOSA. 63 Irtaimiston hankintaohjelma.. 64 Talonrakennusinvestoinnit 65 Julkinen käyttöomaisuus RAHOITUSOSA. 67 LIITTEET Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma (sisäiset ja ulkoiset erät).. 68 Talousarvioasetelma

4 3 1. KAUPUNGINJOHJAN KATSAUS VUOSIEN KEHITYSNÄKYMIIN Koko kuntakenttää koskeva valtakunnallinen palvelu- ja hallintorakenteiden muutoskeskustelu sekä siihen liittyvä lainsäädäntö maalaavat vahvoin värein myös Someron kaupungin alkavaa taloussuunnitelmakautta. Kaupunki varautuu muutoksiin hillityn aloitteellisesti, mikä tarkoittaa käytännössä kahta asiaa. Ensinnäkin alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuihin olemme valmiita aikaisintaan lainsäädännön antamien reunaehtojen ollessa selvillä ja niiden siten edellyttäessä. Samalla olemme aktiivisesti selvittämässä kannaltamme parhaita toimintavaihtoehtoja ja mukana niihin liittyvissä suunnitteluprosesseissa. Tähän liittyen katsomme myös kuntarakennelain voimassa olevan selvityspakon enemmän näkymiä avaavana tulevaisuustyökaluna kuin köytenä, jolla hirttäisimme Someroa mihinkään kuntalaisten edun vastaiseen suurempaan hallintorakenteeseen. Käynnissä oleva, vuonna 215 voimaan tuleva valtionosuusuudistus uhkaa kaupungin tulopohjaa. Tästäkin syystä oman kunnan sisällä välttämätön tie tulevaisuuteen on säilyttää taloudellinen liikkumavara omilla palvelurakenneratkaisuilla. Näitä toimenpiteitä linjataan käynnistyneessä kaupunkistrategian tarkistustyössä, jota jo keskeisesti määrittävät kaksi taloussuunnitelman sisältävää suurinvestointia. Nämä ovat vuonna 214 valmistuva Lamminniemen alueelle sijoittuva 6- paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö sekä Kiiruun uusi koulukeskus, jonka rakennustöiden alkamisajankohta ja lopullinen paikka ovat yhä tätä kirjoitettaessa epäselviä. Suurten investointien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää mm. asumis- ja koulutuspalveluihin liittyvää alueellista keskittämistä Someron sisällä, mutta toisaalta uudet yksiköt parantavat ja ajanmukaistavat vahvasti tarjottavan palvelun laatua. Korkea investointitaso lisää tulevina vuosina erittäin voimakkaasti kaupungin lainamäärää, koska vuosikatteesta jää yhä vähemmän ylijäämää investointien kattamiseksi. Kaupungin tulopohjaa ja elinvoimaisuutta onkin tulevina vuosina vahvistettava lisäämällä tonttitarjontaa niin yritys- kuin asuntorakentamisen tarpeisiin. Taloussuunnitelmaan kuuluvien Harju-Härkälä II:n (n. 35 pientalorakennuspaikkaa) ja Kultelan (n. 5 rakennuspaikkaa, pääosin yksityisten maille) alueiden kaavoituksen/kunnallistekniikan toteutuksen ohella tavoitteena on pidettävä lisäraakamaan hankintaa erityisesti keskustaajaman alueelta tuleviin asumis- ja yritysrakentamisen tarpeisiin. Lisäksi alkavassa keskustan yleiskaavoituksessa tarkistetaan asemakaavojen päivitystarpeet ja tutkitaan asuntotuotantoon sopivia kerros- ja rivitalojen täydennysrakentamiskohteita. Kyläalueiden kehittymisen osalta tuetaan erityisesti kylien oma-aloitteisia kehittämispyrkimyksiä mm. kylien neuvottelukunnan välityksellä. Elinkeinojen kehittämisnäkökulma kytkeytyy kaikkeen edellä mainittuun ja lisäksi tässä painotettavia teemoja ovat hyvän yritysilmapiirin luominen ja monimuotoinen paikallisen yritysten toimintaedellytysten tukeminen. Kokonaisuutena taloussuunnitelmakausi sisältää suuria, talouteen ja palvelurakenteeseen voimakkaasti vaikuttavia investointeja sekä huomattavia toimintaympäristöön liittyviä epävarmuustekijöitä. Kaupungin hyvä taloudellinen lähtötilanne edesauttaa näistä haasteista selviytymisessä, mutta lisäksi palvelurakenteen ja talouden välttämätön keskinäinen yhteensopeuttaminen edellyttää laajaa strategista yksituumaisuutta. Tämä haetaan alkaneessa strategiaprosessissa Sami Suikkanen kaupunginjohtaja

5 4 2. YLEISPERUSTELUT 2.1. Suhdannenäkymät Euroalueen taantuma päättyy v Kasvu pysyy kuitenkin hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Suomen BKT supistuu,5 % v Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Vuonna 214 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 215 kasvuksi ennustetaan n. 2 % ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden 213 keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja v. 214 sen arvioidaan olevan 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee 8,3 prosenttiin v. 213 ja v. 214 sen arvioidaan laskevan 8,2 prosenttiin ja 7,9 prosenttiin vuonna 215. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää 6 prosentin rajan jo v Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammiksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Lähde: valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus, syksy Kuntatalouden kehitysnäkymät Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna 257 milj. euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan kuntatalous kiristyy kaikilla mittareilla mitattuna. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen ja kiihdyttää kuntien velkaantumista. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kuntien veropohjan vahvistamiseen. Hallituksen kaavailemat toimet kuntatalouden alijäämän kattamiseksi vaikuttavat onnistuessaankin kuntien menokasvua hidastavasti vasta pidemmän ajan kuluttua. Heikosta talouskehityksestä, valtionosuusleikkauksista ja palvelujen kysynnästä aiheutuva kuntatalouden heikkeneminen jatkuu ja syvenee jo lähivuosina. Kuntien valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset muodostavat yli puolet hallituksen vuodelle 214 päättämistä menosäästöistä. Yksinomaan peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset ovat ensi vuonna yli 1,1 mrd. euroa, josta uutta leikkausta on 362 milj. euroa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntien valtionosuuksia n. 36 milj. euroa. Leikkausten kattamiseksi tulisi kaikkien kuntien korottaa kunnallisveroa laskennallisesti 1,25 veroprosenttia. Hallituksen budjettiesitys sisältää kolme keskeistä muutosesitystä valtionosuuksiin liittyen.

6 5 1) Vuoden 213 ja 214 kehyspäätösten mukaan valtionosuutta leikataan 362 milj. euroa vuonna 214. Lisäleikkaus otetaan huomioon valtionosuuden mitoituksessa valtionosuusprosenttia alentamalla. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 1,39 prosenttiyksikköä ja on 29,57 prosenttiyksikköä vuonna 214. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 7,43 prosenttia. Kuntien rahoitusosuus peruspalveluihin kasvaa n. 1 mrd. eurolla. 2) Kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisätään vuonna 214. Uusien tehtävien ja velvoitteiden aiheuttamasta kustannusten noususta valtionosuutena kunnille korvataan hallitusohjelmasta poiketen pääsääntöisesti 5 %. Esim. sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteisiin liittyvät tehtävien laadun ja laajuuden muutokset lisäävät valtionosuutta 51,5 milj. euroa. Lisäksi kuntien kustannuksia vuonna 214 lisää laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseksi (nk. vanhuspalvelulaki), joka tuli voimaan Lain toimeenpanoon liittyen kuntien valtionosuudet lisääntyvät vuonna 214 n. 27 milj. euroa. Kuntien tehtäviä ja kustannuksia lisäävät myös oppilas- ja opiskelijahuoltolain, lastensuojelulainsäädännön ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi tähtäävän lainsäädännön uudistamiseen liittyvät lakimuutokset. 3) Kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden rahoittamiseksi tarkoitettua peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään vuonna 214 valtion toimintojen rahoittamiseksi. Kuntien lakisääteistä perusrahoitusta vähennetään sekä opiskelijavalintapalvelujen uudistamisesta johtuvien Opetushallituksen toimintamenojen kattamiseksi että pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmän sekä turvallisuusverkon välisen yhteyden kehittämisen rahoitukseen sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Merkittävin tulossa oleva uusi velvoite on vuoden 215 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus, joka kiristää kuntataloutta kevään kehysriihen arvion mukaan 15 milj. euroa. Ilman lisämäärärahoja kuntien aktivointitoimiin on uhkana, että uudistuksen kustannukset nousevat olennaisesti arvioidusta. Hallitus on esittänyt ohjelmaa, jolla kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään niin, että toimintamenoissa vuonna 217 saadaan aikaan miljardin euron säästö. Kuntaliitto on ottanut kantaa valtion vuoden 214 budjettiesitykseen. Lausunnon mukaan tärkeää on, että valmisteltavat keinot ovat aitoja säästöjä kunnille ja että niiden vaikutusarviot ovat huolella laadittuja ja todennettavissa. Menosäästöt tulee kokonaisuudessaan käyttää kuntatalouden tasapainottamiseen, eikä niitä tule kanavoida kunnilta pois miltään osin. Kuntien omien toimenpiteiden ja veronkorotusten kautta rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi saada aikaan miljardin euron kuntatalouden vahvistuminen vuoteen 217 mennessä. Mikäli kuntien käyttöön ei nopeasti anneta uusia tuottavuutta lisääviä toimia, esimerkiksi kuntien toimintaa ohjaavien normien joustavoittamista, kuntien tehtävien vähentämistä tai kuntien tehtävien siirtämistä valtiolle ilman, että kunnilta leikataan ko. tehtävien bruttomenoja vastaava osuus valtionosuuksista, painottuu tämän osion toteutus liiaksi kuntien veronkorotusten varaan. Lähivuosina on muutoinkin odotettavissa huomattavan suuria veronkorotuksia. Henkilöstöpolitiikka Kuntatyönantajien mukaan kunnat joutuvat nyt turvautumaan lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Nämä koskettavat tällä hetkellä arviolta n.,5 % :a kuntien henkilöstöstä. Taloustilanteen edelleen heikentyessä henkilöstöpoliittiset säästötoimenpiteet työvaltaisella kunta-alalla tulevat kasvamaan. Rakenneohjelmaan sisältyvä julkisten palvelujen tuottavuuden,5 prosentin vuosittainen kasvutarve, jolla tavoitellaan säästöjä toimintamenoissa mm. henkilöstön määrän kasvua hillitsemällä, on jo kunnissa käytössä. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan henkilöstön määrä aleni vuoden 211 lokakuusta vuoden 212 lokakuuhun peräti 4 hengellä. Vähennys kohdistui lähinnä määräaikaiseen henkilökuntaan. Kuntatyönantajien tämän vuoden ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan jatkavan laskuaan vuoteen 215 mennessä 428 :een ja pysyvän tässä tasossa aina vuoteen 22 asti.

7 6 Koska kuntapalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti erityisesti hoivapalveluissa, henkilöstön määrän kasvun merkittävä hidastuminen on vaikeata ottaen huomioon myös ostopalveluihin liittyvät monet haasteet. Kuntatyönantajien valtuuskunta hyväksyi 25. lokakuuta työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkaa 1. maaliskuuta 214. Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 217 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso on ja toinen jakso Ensimmäisen sopimusjakson palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin,8 %. Toinen sopimuskorotus,4 % toteutetaan lukuun ottamatta lääkärisopimusta. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen piiriin (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 2 euroa lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja senttiä tunnilta. Lääkärisopimuksessa korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja Maksu/vuosi *213 **214 Sairausvakuutusmaksu 2,12 2,12 2,4 2,14 Työttömyysvakuutusmaksu 3,2 a) 3,2 b) 3,2 c) 3,6 KuEL-maksu (keskimäärin) 23,6 23,6 23,9 23,6 VaEL-maksu (keskimäärin) 2,67 19,82 19,4 19, Muut (keskimäärin) 1,3 1,3 1,3 1,3 Työnantajan maksut (keskimäärin) 29,93 29,84 29,99 29,64 Vakuutetun eläkemaksu (keskim. d ) 5,1 5,6 5,6 6, a),8 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti * ennakkotieto b),8 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti ** ennuste c),8 % palkkasumman ensimmäiseen euroon asti d) työntekijöiden eläkevakuutusmaksu eriytyi vuodesta 25 alkaen alle 53-vuotiaiden ja 53-vuotta täyttäneiden työntekijöiden maksuprosentiksi Tietojärjestelmien yhteensopivuus Valtiovarainministeriön kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella pyritään edistämään hallinnon tietoteknologian yhteensovittamista ja siten tuottavuuden parantumista. Valtion budjettiesitys sisältää kaksi uutta tietojärjestelmähanketta, jotka on tarkoitus rahoittaa kuntien valtionosuuksista. Kuntien pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmien yhteys VIRVE turvallisuusverkkoon aiotaan rahoittaa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia 2 milj. euroa vähentämällä. Opiskelijavalintapalvelujen ylläpidon turvaamiseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta esitetään siirrettäväksi 3 milj. euroa Opetushallituksen toimintamenoihin. Opiskelijavalintapalvelujärjestelmä esitetään rahoitettavaksi keskitetyllä rahoituksella. Hakijoiden ohella keskeisiä hyödynsaajia ovat opetuksen ja koulutuksen järjestäjät.

8 7 Kuntaliitto ei hyväksy näitä rahoitusmuotoja. Kuntien tulee itse antaa päättää halunsa osallistua viranomaisverkkoon omien tarpeittensa pohjalta. Opiskelijahaun uudistamisen osalta kunnat eivät ole edunsaajia vaan niitä ovat ensisijaiset kunnan ulkopuoliset ylläpitäjät sekä opetushallitus itse, jonka tehtäväksi yhteisvalinnan järjestäminen on säädetty. Verotus Hallitus on tehnyt päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 214. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 214 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen, jonka mukaan aiempaa suurempi osuus osingoista verotetaan vuodesta 214 alkaen ansiotuloina. Muutoksen on arvioitu lisäävän kuntien verotuloja n. 65 milj. euroa vuoden 213 tasoon verrattuna. Muita veroperusteisiin tehtyjä muutoksia vuodelle 214 on työtulovähennyksen, perusvähennyksen ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärien korotus. Lisäksi aiemmin on päätetty jatkaa asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittamista. Yhteensä vuonna 214 voimaan tulevien veroperustemuutosten on arvioitu lisäävän kunnallisverotuloja n. 47 milj. euroa. Kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 2 %:iin vuodesta 214 alkaen. Tämän on arvioitu vaikuttavan yhteisöverotuottoon kokonaisuudessaan n. 87 milj. euroa sitä alentavasti. Vuodelle 214 vahvistetun kuntien jako-osuuden mukaisesti laskettuna kunnat menettävät yhteisöverotuloja n. 25 milj. euroa. Lisäksi hallitus on kehysriihessä päättänyt toimista, joiden vaikutuksesta yhteisöveron tuotto nousee. Aiemmin päätetystä poiketen yritysten tuotannollisten investointien korotetut poistot aikaistetaan päättymään vuoden 214 loppuun. Lisäksi on päätetty edustuskulujen vähennyskelvottomuudesta, pitkäaikaisten poistojenpoistojärjestelmän muuttamisesta sekä korkovähennyksen vähennysoikeuden rajoittamisesta. Nämä muutokset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 214 n. 2 milj. euroa ja vuonna 215 n. 74 milj. euroa. Täten kuntien verotulot vähenevät tehtyjen muutosten vaikutuksesta vuonna 214 n. 232 milj. euroa ja vuonna 215 n. 189 milj. euroa. Yhteisöverotukseen tehdyt muutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jakoosuutta muuttamalla. Alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuudeksi vuodelle 214 tulisi muutosten jälkeen 35,17 % ja vuodelle ,16 %. Kiinteistöveroon vaikuttavia ovat rakennusten ja maapohjien verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehtävät muutokset. Muutosten on arvioitu lisäävän kiinteistöverontuottoa vuonna 214 n. 1 milj. euroa. Kehysriihessä päätettiin myös, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 214 alusta alkaen. Jäteveron veronsaajana olisi juridisesti edelleen valtio. Jäteveron tuotto jaetaan kunnille todennäköisesti asukasluvun perusteella valtionosuuksien lisänä. Veron tuotoksi on vuonna 214 arvioitu 7 milj. euroa.

9 Someron kaupungin taloudellinen kehitys Someron kaupungin vuoden 211 tilinpäätöksessä vuosikate oli 3,3 milj. euroa ja vuoden 212 tilinpäätöksessä 2,2 milj. euroa. Toimintakulut olivat vuoden 212 tilinpäätöksessä 53,2 milj. euroa ja vuoden 213 talousarviossa 54,9 milj. euroa. Kasvua edellisen vuoden tilinpäätöksestä on 1,76 milj. euroa eli 3,3 %. Toimintatuotot olivat 7,7 milj. euroa vuonna 212 ja vuoden 213 talousarviossa 7,8 milj. euroa. Valtionosuudet olivat vuonna 212 n. 24,4 milj. euroa ja vuoden 213 talousarviossa 24,2 milj. euroa. Päätösten mukaan kertymä tullee olemaan n. 24,9 milj. euroa. Maksuunpantuja tuloveroja oli vuoden 211 lopullisessa verotuksessa 2,9 milj. euroa ja vuoden 212 verotuksessa 21,9 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,5 %. Tuloverojen osuus oli vuoden 212 tilinpäätöksessä 21,2 milj. euroa. Vuoden 213 talousarviossa on tuloveroja merkitty 21,2 milj. euroa. Lokakuun loppuun mennessä näitä on kirjattu yhteensä 2,5 milj. euroa. Verovuoden 212 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanon mukainen tilitys, jossa verovuodelta 212 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään marraskuun tilityksissä näiden osuus verovelvollisille vuodelta 212 maksettavista ennakonpalautuksista. Somerolla marraskuun tilityksessä viime vuodelta liikaa saatuja ennakkoja peritään takaisin n. 1,2 milj. euroa. Kunnallisveron tilitykset tammi-lokakuussa olivat 4,3 % korkeammat kuin vuosi sitten eli paremmin kuin koko maassa keskimäärin (3,3 %). Vuoden loppuun mennessä tilitysten vielä arvioidaan kasvavan jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu erityisesti vuoden 212 jäännösverojen tilitysrytmin muutoksesta aiempaan verrattuna. Lakimuutoksen johdosta joulukuussa tilitetään kunnille vuoden 212 jäännösveroja n. 2 milj. euroa, jotka aiemmassa rytmissä olisi tilitetty vasta tammikuussa. Someron osuus tästä on arviolta n. 16 euroa. Yhteisöveron maksuunpano vuodelta 212 oli,95 milj. euroa kun ne vuonna 212 olivat 1,1 milj. euroa. Tilityksiä on kertynyt kuluvana vuonna,78 milj. euroa. Vuosikatteen tulisi olla poistojen suuruinen, jotta korvausinvestoinnit voitaisiin kattaa. Toisaalta vuosikatteen tulisi riittää myös lainojen lyhennyksiin. Vuoden 212 tilinpäätöksessä vuosikate oli 2,2 milj. euroa ja poistot 1,9 milj. euroa. Lainojen lyhennykset olivat n.,5 milj. euroa. Vuosikate riitti siis poistojen lisäksi myös osaan lainojen lyhennyksistä. Vuoden 213 varsinaisessa talousarviossa vuosikate on n.,5 milj. euroa ja poistot 2,2 milj. euroa. Vuosikate ei siis riitä edes poistojen kattamiseen. Lisämäärärahoja on kuluvana vuonna hyväksytty n. 2 milj. euroa käyttötalousmenoihin, joiden jälkeen vuosikate on -1,5 milj. euroa. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Hyväksyessään vuoden 214 talousarvion ja vuosien tai pitemmälle ulottuvan taloussuunnitelman valtuuston on hyväksyttävä toimenpiteet, jotka kattavat vuoden 212 taseeseen kertyneen ja vuoden 213 aikana kertyväksi arvioidun alijäämän. Someron kaupungin taseessa ei ole katettavia alijäämiä vuoden 212 tilinpäätöksessä. Vuoden 213 talousarvion toteutumista seurattaessa vuosikate oli elokuuhun asti selvästi viime vuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Syyskuun tilanne taas oli huomattavasti viime vuotta parempi. Osan tästä selittää kiinteistöverojen tilitykset, joita tilitettiin syyskuussa,6 milj. euroa, mutta vuonna 212 tilityksiä ei juurikaan vielä ollut. Lokakuussa vuosikate oli vielä,4 milj. euroa viime vuotta parempi. Menoissa on kasvua viime vuoteen verrattuna 2,8 %. Toimintatuottojen kertymä on viime vuotta hieman suurempi ja kasvua on 1,5 %. Erikoissairaanhoitoon oli talousarviossa varattu 11, 4 milj. euroa ja lisämäärärahoja hyväksyttiin,3 milj. euroa. Todellinen käyttö on ollut maksettuja ennakkoja hieman pienempää lokakuun loppuun mennessä.

10 9 Verotulojen kertymä oli alkuvuonna viime vuotta pienempää, mutta kuukausitilitykset alkoivat kasvaa huhtikuusta lähtien. Lokakuun loppuun mennessä kaikkien verojen yhteenlaskettu kertymä oli n. 1 milj. euroa viime vuotta suurempi. Marraskuun maksuunpanotilityksessä liikaa saatuja ennakkoja joudutaan palauttamaan ennakkotiedon mukaan n. 1,2 milj. euroa. Tämä taas vaikuttaa loppuvuoden maksuvalmiuteen. Vuoden 213 aikana on tehty päätökset 3 miljoonan euron lainan nostamisesta. Lainasta on nostettu 1 milj. euroa ja loput on sovittu nostettavaksi loppuvuoden aikana. Valtionosuuksia on lokakuun loppuun mennessä saatu 2,8 milj. euroa kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 2,3 milj. euroa. Viime vuoden valtionosuuksia saatiin kaikkiaan 24,4 milj. euroa ja kuluvalle vuodelle päätökset ovat 24,9 milj. euroa. Someron kaupungin lainamäärä asukasta kohti on reilusti alle valtakunnan keskitason. Vuoden 212 tilinpäätöksessä lainaa/asukas oli 782 euroa kun koko maan keskiarvo oli euroa. Vuonna 213 tilinpäätöksessä lainaa on yhteensä 9,3 milj. euroa eli n.1 1 euroa/asukas. Taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan asukaskohtainen lainamäärä tulisi nousemaan vuonna 214 n. 1 9 euroon ja vuonna 215 n euroon Väestökehitys Someron väkiluku jatkaa alenemistaan. Tilastokeskuksen viimeisimmän ennusteen mukaan väkiluku laskisi alle 9 asukkaan jo vuonna 216. Kuntaan muuttaneiden osuus on ennusteen mukaan suurempi kuin kunnasta muuttaneiden, mutta vastaavasti syntyneiden määrä on n. puolet pienempi kuin kuolleiden määrä vuoteen 22 mennessä. Siitä eteenpäin syntyneiden määrän ennustetaan edelleen laskevan. Vuosi Synt. Kuoll. Tulomuutto * Lähtömuutto Netto siirtol Väkil. muutos (sis.korj.) Väkiluku *Tilastokeskuksen väestöennuste 212 Ikärakenne-ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa edelleen ja ylittäisi 3 %:n rajan jo vuonna 216. Vuonna 24 ennuste on jo liki 4 %.

11 1 Ikäryhmä Vuosi * vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat ,3 % , % ,1 % ,3 % ,4 % , % ,7 % ,6 % ,6 % ,3 % , % ,8 % ,8 % ,7 % ,5 % ,7 % ,8 % ,4 % ,4 % ,5 % ,8 % ,8 % ,7 % ,8 % ,7 % ,5 % ,2 % ,1 % , % ,3 % ,8 % ,6 % ,1 % ,4 % ,4 % 45 48,1 % ,3 % ,5 % ,1 % 268 2,9 % ,9 % ,2 % ,6 % ,9 % ,2 % ,6 % , % ,9 % ,4 % ,7 % 273 3,4 % ,9 % ,8 % ,5 % * Tilastokeskuksen väestöennuste Työllisyyskehitys Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 25 työtöntä työnhakijaa. Syyskuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee tällä kertaa 7 henkilöllä. Viime vuoden syyskuusta määrä kuitenkin kasvoi 2 9 henkilöllä eli 12,9 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 18, prosentilla. Syyskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 11, % (9,8 %, 9/12). Koko maassa osuus kasvoi 1,6 prosenttiyksiköllä, ollen 1,9 % (9,3 %, 9/12). Näin ollen Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja se on maan neljänneksi pienin. Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta lähes kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (13,9 %) sekä Salon kaupungissa (14,6 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (6,5 %) sekä kunnista Laitilassa (5,3 %). Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 12 % suurempi kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyys kasvoi yleensä alueen seutukunnissa, mutta Salossa ja Vakka-Suomessa se väheni lievästi. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita oli 23 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaimmin rakennemuutoksen koettelemilla Salon ja Turunmaan seuduilla. Työttömien määrä kasvoi 15 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 12 prosentilla. Kysynnän hiljeneminen sekä viennissä että kotimarkkinoilla näkyy myös teollisuudessa; kaikilla ammattialoilla työttömyys on kasvussa. Tosin teollisuudessa kasvu on hidastumassa ja nyt jo selvästi maltillisempaa kuin muilla aloilla. Voimakkainta kasvu oli sosiaali- ja terveyspalveluissa, hallintotyössä ja kaupan alalla. Someron työttömyysaste oli syyskuun 213 tilanteen mukaan 9,3 % (8,7 %, 9/212). Työttömiä työnhakijoita oli 375 (354, 9/212), joista alle 25-vuotiaita oli 23 (34, 9/212), yli 5-vuotiaita 192 (15, 9/212) ja yli vuoden työttömänä olleita 99 (67, 9/212). Avoimia työpaikkoja oli Somerolla 22, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 24.

12 11 Seuraava kaavio kuvaa Someron työttömyyden kehitystä runsaan kahden vuoden ajalta. Kuvassa ylempi viiva kuvaa työttömien lukumäärää ja alempi avoimia työpaikkoja kuukauden lopussa. 6 5 Työttömät ja avoimet työpaikat Somerolla /211 6/211 9/211 12/211 3/212 6/212 9/212 12/212 3/213 6/213 9/ LOUSARVIO JA LOUSSUUNNITELMA 3.1. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille tehtäväaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan määrärahat ovat valtuustoa sitovia tehtäväaluetasolla bruttoperiaatteen mukaan. Sitovia ovat vain ulkoiset meno- ja tulomäärärahat. Määrärahat on esitetty tuloslaskelmakaavan mukaisesti menoina ja tuloina. Palkkamenoista on vähennetty sairausvakuutuskorvaukset. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hanke voi olla rakennuskohde tai laajemmin esim. teiden kestopäällystys. Investoinnit sitovat valtuustoa hankkeittain. Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Rahoituslaskelmassa sitovia määrärahoja ovat lisäksi antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. Toimielin päättää määrärahoista tehtäväaluetta alemmalla tasolla. Toimielimen on hyväksyttävä viranhaltijan oikeus päättää käyttösuunnitelmasta.

13 12 Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa kerätään käyttötalousosa, investointiosa ja rahoitusosa yhteen. Rahoitusosaan merkitään lisäksi lainanotto ja lainananto sekä näiden lyhennykset. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Poistot eivät ole sitovia määrärahoja, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutos koskee sekä tavoitteita että niiden edellyttämiä määrärahoja ja tuloarvioita. Kaupungin vakaa kehittäminen edellyttää tervettä taloudellista pohjaa. Someron kaupungin vuoden 212 tilinpäätöksessä ei ole katettavia alijäämiä, joten tilanne tältä osin on hyvä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä Vuoden 214 talousarvio Kaupunginhallitus antoi vuoden 214 talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Raamissa oli huomioitu muutamia vuoden 213 aikana esiin tulleita muutoksia talousarvioon, sekä loppuosa niistä henkilöstökuluista, jotka oli otettu vuoden 213 talousarvioon vain osan vuotta. Muuten vuoden 214 talousarvio on ns. -budjetti. Raamin pohjana oli vuoden 213 talousarvio. Henkilöstösivukulut lasketaan 29,6 %:n mukaan. Verotulojen kehitys TP Tot. 1 kk Tp-arvio Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Tuloveroarvio kuluvalle vuodelle oli 21,2 milj. euroa. Marraskuun maksuunpanotilityksessä peritään takaisin n. 1,2 milj. euroa vuodelta 212 liikaa maksettuja ennakkoja. Näillä näkymin kuluvan vuoden tuloverokohta tulee ylittymään. Vuonna 212 tuloveroja kertyi 21,2 milj. euroa. Vuoden 213 tuloveron tuotoksi arvioidaan 22,5 milj. euroa ja vuoden 214 talousarvioon on varattu 23 milj. euroa. Yhteisöveroa kertyy vuonna 213 talousarvioon budjetoitua vähemmän. Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu 1, milj. euroa. Vuoden 214 yhteisöveron tuotoksi on arvioitu,9 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 19,5 prosenttiin. Kiinteistöveroprosentit pidettiin ennallaan.

14 13 Vaihteluväli Kiinteistöveroprosentti Yleinen,6 1,35,7 Vakituinen asuinrakennus,32,75,32 Muu asuinrakennus,6 1,35,9 Vuoden 214 kiinteistöverotuotoksi on arvioitu 1,3 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan verotuloja on vuoden 214 talousarvioon merkitty 25,2 milj. euroa eli 1,7 milj. euroa enemmän kuin vuonna 213. Arvio perustuu kuluvan vuoden toteutumaan sekä tuloveroprosentin korotukseen. Korotuksen vaikutukseksi on arvioitu runsas,5 milj. euroa. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esim. asukasluvun, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Kuntaliitto on tehnyt alustavat laskelmat kuntakohtaisista valtionosuuksista, jotka perustuvat valtion vuoden 214 talousarvioesityksen sisältämiin tietoihin. Laskelmissa on otettu huomioon valtionosuuden perusteena olevista määräytymisperusteista tilanteen mukaiset kieli- ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon laskennallisiin kustannuksiin. Muut määräytymisperusteet päivittyvät loppuvuoden aikana. Valtaosa, yli 8 prosenttia kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisesta perusteesta määräytyy pelkästään kunnan ikäryhmittäisiin asukasmääriin perustuen. Ikäryhmittäiset ja muut perushinnat sekä yksikköhinnat perustuvat valtion talousarvioesitykseen. Alustavissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 214 kustannustason muutos (indeksikorotus) 2,4 prosenttia. Lisäksi on otettu huomioon kehysriihiratkaisut vuoden 214 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvista lisäleikkauksista. Lisäleikkaukset tarkoittavat kunnan omarahoitusosuuden kasvua n. 67 eurolla asukasta kohden. Kuntaliiton ennakkolaskelmissa on vielä otettu huomioon 1) kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutosten vaikutus (mm. vanhuspalvelulaki ja lastensuojelulain muuttaminen), 2) eräät tehtäväsiirrot kustannusneutraalisti kunnilta valtiolle, 3) eräät muut määräaikaiset valtionosuusvähennykset Lautakuntien esitykset, lisäykset ja vähennykset Lautakuntien talousarvioesityksissä käyttömenojen loppusumma oli n. 58,2 milj. euroa. Annettu raami oli n. 55,3 milj. euroa. Raamin ylitystä on näin ollen liki 2,9 milj. euroa. Lautakuntien esityksessä oli kasvua vuoden 212 talousarvioon n. 3,3 milj. euroa eli n. 6 %. Tulot olivat lautakuntien esityksessä 7,6 milj. euroa ja vuoden 213 talousarviossa 7,8 milj. euroa. Tuloissa oli laskua 3,1 %.

15 14 Talousarvioon on tehty sekä vähennyksiä että lisäyksiä ja lopputuloksena menojen yhteissumma on n. 1,1 milj. euroa lautakuntien esitystä pienempi. Kasvua vuoden 213 talousarvioon 3,9 %. Raamin ylitykseksi jää vielä 1,7 milj. euroa. Uusia henkilöstölisäyksiä talousarvioehdotukseen sisältyy: Elinkeinolautakunta markkinointisihteeri (määräaikaisuus jatkuu, alkanut ) Perusturvalautakunta kehittäjätyöntekijä vanhusten palvelukeskukseen uusia työsuhteita yhteensä 31,5. Tekninen lautakunta projekti-insinööri atk-tukihenkilö Henkilöstövähennyksiä: Kaupunginhallitus taloustoimiston toimistotyöntekijä 3.4. Talousarvion yhteenveto Vuoden 214 talousarvion kokonaismenot ilman poistoja ja sisäisiä eriä ovat seuraavat: euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintakulut ,9 % Investointikulut ,9 % Rahoituskulut ,1 % Yhteensä ,9 % Toimintakulujen kasvu on 3,9 % eli n. 2,1 milj. euroa vuoden 213 talousarvioon verrattuna. Perusturvalautakunnan menot ovat yli puolet talousarviosta eli n. 63 %. Menojen kasvua on n. 1,5 milj. euroa eli 4,3 %. Sivistyslautakunnan osuus on n. 17 % talousarviosta. Menoissa on laskua n. 27 euroa eli,3 %: Teknisen lautakunnan osuus on n. 15 % ja kasvua on n.,8 milj. euroa eli 1 %. Muiden lautakuntien osuus talousarvion menoista on yhteensä n. 5 % ja laskua on n.,1 milj. euroa eli 3,1 %. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on n. 48 %, palvelujen ostojen n. 37 % ja muiden menojen n. 15 %. Henkilöstömenojen kasvu on 3,6 %. Palvelujen ostoissa suurimmat menoerät ovat asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 12,8 milj. euroa ja muilta 3,3 milj. euroa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluiden 1,1 milj. euroa. Menojen jakautuminen palvelujen ostoon, aineisiin ja tarvikkeisiin ym. ei ole vielä lopullinen, vaan lautakunnat voivat talousarvion hyväksymisen jälkeen tehtävissä käyttösuunnitelmissaan muuttaa määrärahojen kohdentamista eri menolajeille. Esim. koulujen oppilaskohtaiset menot ovat vielä kohdentamatta.

16 15 Kokonaistulot ilman sisäisiä eriä euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintatuotot , % Investointituotot 9-4 % Rahoitustuotot ,1 % Yhteensä , % Toimintatuottojen lasku kuluvasta vuodesta on 3, %. Valtionosuuksiin on merkitty varovaisen arvion mukaan 24,5 milj. euroa, jossa nousua on 1,2 %. Lopulliset valtionosuuspäätökset saadaan vasta tammikuussa. Verotuloihin on arvioitu 25,2 milj. euroa, jossa on kasvua 7,2 %. Toimintakuluista varsinaisilla toimintatuotoilla katetaan vain n. 13 %. Loput katetaan verotuloilla (44 %) ja valtionosuuksilla (43 %). Rahoituskuluihin sisältyy lainojen korkokuluja 23 euroa ja muita rahoituskuluja 19 1 euroa. Rahoitustuottoihin sisältyy osinkotuottoja yhteensä 78 euroa. Kuntayhtymiltä saatavia peruspääoman korkoja on 56 5 euroa sekä muita rahoitustuottoja 34 euroa. Lainojen lyhennyksiin on varattu 1 milj. euroa. Uutta lainaa on talousarvioon merkitty 9,5 milj. euroa. Suoraan taseeseen kirjattavia rahoitustuottoja ovat mm. Joensuun koulun teknisen työn tilojen valtionosuuden lyhennyserä 96 5 euroa. Sisäiset määrärahat eriteltyinä Talousarvioon sisältyy lautakuntien keskinäisiä menoja ja tuloja. Näitä kutsutaan sisäisiksi eriksi. Sisäiset menot ja tulot tulee olla yhtä suuret. Menot kirjataan eri yksiköille ja tulot kirjataan kokonaisuudessaan laskuttavan yksikön tuloksi. Rakennusten ja huoneistojen sisäiset vuokrat Ruokahuolto Siivouskustannukset Taloushallinnon kustannukset Tietohallinnon kustannukset Pesulapalvelut Työterveyshuollon kustannukset 66 5 Muut sisäiset (valokopiot, kuljetukset ym. sisäiset erät)

17 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TULOSLASKELMA (ulkoiset erät) TP /LTK 214 Toimintatuotot: Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut: Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot Satunniaset tuotot TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ RAHOITUSLASKELMA TP /LTK 214 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit netto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

18 Taloussuunnitelma Tehtäväalue TP TS 215 TS Vaalit Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yleishallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Henkilöstöhallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Elinkeinoelämän kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maataloustoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Lomatoimi Toimintatuotot 2 Toimintakulut Toimintakate Maa- ja metsätilat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Perusturvat. hallinto ja huolto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ympäristöterveydenhuolto Toimintatuotot 21 Toimintakulut Toimintakate

19 Tehtäväalue TP TS 215 TS Kansanterveystyö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Erikoissairaanhoito Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sosiaalityö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vanhustyö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kehitysvammatyö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Päivähoito Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivistystoimen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Peruskoulutus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Keskiasteen koulutus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vapaa sivistystyö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kirjastotoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

20 Tehtäväalue TP TS 215 TS Vapaa-aikatoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tekninen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilahallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Liikennealueet ja yl. alueet Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suojelutoimi Toimintatuotot 16 Toimintakulut Toimintakate Tietoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rakennusvalvonta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ympäristönsuojelu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhdyskuntasuunnittelu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KAIKKI YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

21 2 TULOSLASKELMA TP TS 215 TS 216 Toimintatuotot: Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut: Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset tuotot 97 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 98 Tulorahoituksen korjauserät -57 Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin Pys. vast. hyödykk. luovutustulot Investoinnit netto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

22 21 Suunnitelmavuosien menoja on korotettu maltillisesti. Vuoden 215 menojen kasvu vuoteen 214 on 1,6 % ja seuraavan vuoden 1,2 %. Sopimuskauden palkantarkistukset tapahtuu kahdessa erässä. Ensimmäinen jakso on ja toinen jakso Ensimmäisen jakson korotus on 2 euroa lukien ja toinen sopimuskorotus toteutetaan ja se on,4 %. Toisen jakson sopimuskorotuksista neuvotellaan mennessä. Menot on arvioitu 214 talousarvion perusteella. Korotuksia aiheuttavat mm. vanhusten palvelukeskuksen käyttöönotto täysimääräisesti sekä väistötilojen vuokraaminen. Myös erikoissairaanhoitoon on arvioitu korotusta. Valtionosuusuudistuksen vaikutuksesta ei ole vielä kuntakohtaisia laskelmia, mutta valtionosuuksien on ennakoitu laskevan vuonna 215 ja pysyvän ennallaan vuonna 216. Verotulojen kertymään vaikuttaa vuodelle 214 tehty tuloveroprosentin korotus ja sen tuoma lisäys. Investoinnit ovat suurimmillaan vuonna 215 ollen yli 12 milj. euroa. Lainanottoon on varauduttu 9,5 milj. eurolla vuonna 215 ja 8,3 milj. eurolla vuonna 216. Lyhennyksiä talousarvioon merkityllä lainamäärällä tulisi 1,2 milj. euroa vuonna 215 ja 1,9 milj. euroa vuonna 216. Olettaen, että varatut lainat joudutaan nostamaan, tulisi Someron kaupungin lainamäärä asukasta kohti kasvamaan vuonna 215 n euroon ja vuonna 216 n. 3 5 euroon. Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Investoinnin omarahoitustavoitteen toteutuminen on osoitettavissa rahoitusosan Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen kertymän avulla. Kertymän kehitystä tarkastellaan vuosittain lähtien talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden rahavirrasta, johon lisätään tai josta vähennetään arvioidut vuosittaiset rahavirrat. suunnittelukauden lopussa kertymän tulisi olla vähintään tai positiivinen. Tällöin tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Jos mainittuihin vuosiin sisältyy määrältään poikkeuksellisen suuria satunnaisia tuloja tai menoja taikka tavanomaista suurempia investointeja, on kertymäkautta perusteltu pidentää. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Someron kaupungin taloussuunnitelmassa Toiminnan ja investointien rahavirta on kaikkina vuosina negatiivinen. Lainanhoitokykyä arvioidaan siten, että kunnan normaali tulorahoitus on olennaisesti lainanhoitomenoja suurempi. Arvioinnissa käytetään lainanhoitokatetta, joka kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyydestä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuoden 212 tilinpäätöksessä lainanhoitokate oli 3,8. Arvio vuoden 213 tilinpäätöksessä on yli 2. Vuosien 214 ja 216 lainanhoitokate jää selvästi alle yhden.

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot