Teosta-kuntoutus: Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke epätyypillisessä työsuhteessa oleville. Toteutuksen ( ) loppuraportti tilaajalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teosta-kuntoutus: Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke epätyypillisessä työsuhteessa oleville. Toteutuksen (2008 2011) loppuraportti tilaajalle"

Transkriptio

1 Teosta-kuntoutus: Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke epätyypillisessä työsuhteessa oleville Toteutuksen ( ) loppuraportti tilaajalle Anu Arola, Seppo Miilunpalo, Reijo Mononen Kiipulan kuntoutuskeskus, Kiipulasäätiö Janakkala 2011

2 2 Sisällysluettelo 1 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Työhönkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutusmallien valinta epätyypillisessä työsuhteessa oleville TEOSTA-KUNTOUTUKSEN HANKESUUNNITELMA Kuntoutuksen tavoitteet ja kohderyhmät Kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta tukevat järjestelyt Kuntoutustarpeen arviointi, kohderyhmän tavoittaminen ja kuntoutukseen ohjaus Kuntoutuksen toteutus Kuntoutuksen sisältö Kuntoutuksen sisältökokonaisuudet Välitehtävät ja tuki työllistymisjaksojen aikana Yhteistyö ja työnjako Seuranta KUNTOUTUKSEN TOTEUTUS Kehittämishankkeen organisaatio Kuntoutuksen toteuttajat Kuntoutuksen sisältökokonaisuudet eli moduulit Kokemuksia moduulimalleista Kuntoutusluotsitoiminta Moodle Kuntoutusseula Teosta kuntoutuksen markkinointi Kuntoutusryhmien käynnistyminen Toiminta kuntoutusryhmien kanssa Havaintoja prosessista...32

3 Onnistumiskokemuksia HANKKEEN ITSEARVIOINTI Arvioinnin toteutus Kuntoutujia kuvaavat tiedot Kuntoutujien lukumäärä Kuntoutujien koulutus ja työhistoria Kuntoutujien työorientaatio Kuntoutujien terveydentila ja sairaudet Elämäntilanne Kuntoutusprosessia kuvaavat tiedot Kuntoutuksen kesto ja keskeytyminen Kuntoutuksen räätälöinnin tarve Isot elämänmuutokset kuntoutuksen aikana Kuntoutusluotsi ja omaohjaaja Moodlen käyttö Kuntoutujien toiminta ryhmässä Kuntoutuksen vaikutuksia ja tuloksia kuvaavat tiedot Kuntoutujien tavoitteet Muutokset kuntoutujien nimeämillä tavoitealueilla POHDINTA JA PÄÄTELMÄT Kohderyhmä ja sen tavoittaminen Osallistumisen esteet Toimivia käytäntöjä Kuntoutuksen vaikuttavuus Suositukset...59

4 4 LIITTEET Liite 1. Henkilökohtaisten projektien menetelmä Liite 2. Teostan malliohjelma Liite 3. Teostan kuntoutusseula Liite 4. B-lausunto-ohje Liite 5. Teosta-kuntoutuksen kehittämishankkeen arviointi: kuntoutujakohtaisen tiedonkeruun lomake

5 5 1 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Työhönkuntoutuksen kehittämishanke Osallistumiskutsu. Kansaneläkelaitos (Kela) kutsui päivätyllä kirjeellä kuntoutuksen palvelutuottajia osallistumaan työikäisten kuntoutuksen kehittämiseen. Tämän työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen tavoitteena oli saada Kelan käyttöön työikäisten kuntoutusmalleja, joita voidaan soveltaa harkinnanvaraisessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa. Hankkeeseen osallistuvalta palveluntuottajalta edellytettiin ehdotusta, joka soveltuisi kuntoutustarpeen arviointiin, kuntoutuksen toteutukseen ja seurantaan yhteistyönä terveydenhuollon, työnantajan, palveluntuottajan ja Kelan kesken. Kohderyhmät. Kehittämishankkeella Kela ilmoitti hakevansa kuntoutusmalleja kolmelle eri kohderyhmälle: vakiintuneessa työsuhteessa olevat, epätyypillisessä työsuhteessa olevat ja yrittäjät. Kehittämishankkeessa kuntoutujat voivat saada ammatillista kuntoutusta työkyvyttömyyden uhkan tai työ- ja ansiokyvyn olennaisen heikentymisen perusteella (KKRL 6 ) tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena (KKRL 12 ), jolloin kuntoutusta voidaan järjestää jo varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoilla voidaan järjestää myös ammatillisesti painottunutta lääkinnällistä kuntoutusta (kuten nykyiset ASLAK-kurssit). Hankkeeseen mukaan pyrkivän palveluntuottajan edellytettiin tarjoavan hankintamenettelyn ensimmäisessä vaiheessa vain yhtä kuntoutusmallia ja ilmoittavan näkemyksensä siitä, mille kahdelle em. kohderyhmistä kuntoutusmalli parhaiten soveltuisi. Valintamenettely. Kehittämishankkeeseen valittavien kuntoutusmallien hankinta tapahtui kaksivaiheisella menettelyllä. Ilmoittautumiskutsun perusteella osallistumishakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneiden joukosta Kela valitsi neuvottelumenettelyyn ehdokkaat, jotka täyttivät osallistumiskutsussa esitetyt kelpoisuusehdot ja joiden ehdotus hyväksyttiin jatkoon esitettyjen vertailukriteerien perusteella. Neuvottelujen tarkoituksena oli tehtyjen tarjousten täsmentäminen vastamaan mahdollisimman hyvin asetettuja vaatimuksia ja tarvittaessa vähentämään jatkoneuvotteluihin osallistuvien ehdokkaitten määrää. Neuvottelumenettely päättyi tarjouspyyntöön, jossa tarjousten jättämisajankohta oli Aikataulu. Kehittämishankkeeseen valittujen hankkeitten toteutus ja ulkoinen arviointi suunniteltiin tapahtuvan välisenä ajankohtana. Valinnat. Yhteensä 23 palveluntuottajaa jätti osallistumishakemuksensa määräaikaan mennessä (Kelan esitys/päätös ). Hakemusten vertailun perusteella Kela hyväksyi neuvottelumenettelyyn 10 kuntoutusmallia ja 13 hakijaa karsiutui tässä vaiheessa. Kiipulan

6 6 kuntoutuskeskuksen epätyypillisessä työsuhteessa oleville kohdistettu kuntoutusmalli kuului karsiutuneiden joukkoon (Kelan ilmoituskirje ). 1.2 Kuntoutusmallien valinta epätyypillisessä työsuhteessa oleville Kutsu neuvottelumenettelyyn. Vuodenvaihteessa 2006/07 ( ) Kela ilmoitti, että saapuneiden tarjousten pohjalta ei kehittämishankkeessa ole saatu hankittua toteuttajia epätyypillisessä työsuhteessa olevien kohderyhmälle. Tämän vuoksi Kela oli tekemällään päätöksellä päättänyt jatkaa neuvottelumenettelyä kolmen palvelutuottajan kanssa. Kiipulan kuntoutuskeskus kuului neuvottelumenettelyyn kutsuttujen kolmen palvelutuottajien joukkoon sillä perusteella, että sen tälle kohderyhmälle (epätyypillisessä työsuhteessa olevat) kohdistettu kuntoutusmalli menestyi parhaiten osallistumishakemusten vertailun perusteella keväällä 2006 karsituista tarjouksista. Valintamenettely. Neuvottelumenettely käynnistyi Kelan järjestämällä tiedotustilaisuudella, johon osallistuivat Kelan kuntoutusryhmän edustajien lisäksi kutsuttujen kolmen palveluntuottajan edustajat (Kiipulasta palvelupäällikkö Marita Simola ja johtava ylilääkäri Seppo Miilunpalo) sekä Kelan tutkimusosaston tutkijoita ja Kelan Etelä-Suomen aluekeskuksen edustaja (Pirjo Hyytiäinen). Neuvotteluvaihe päättyi päivätyn lopullisen tarjouspyynnön mukaisesti tarjousten jättämiseen mennessä. Aikataulu. Hankkeen toteutus suunniteltiin ajoittuvan väliseen ajankohtaan siten, että mahdollisten jatko- tai seurantajaksojen toteutus voi jatkua asti. Valinnat. Kela hyväksyi Kiipulan kuntoutuskeskuksen tarjouksen vahvistetulla päätöksellä (Ilmoituskirjeen pvm ) ja hankesopimus Kelan ja Kiipulan kesken allekirjoitettiin / Kelan päätöksen mukaan kehittämishankkeen rahoituksella voi kuntoutuksen aloittaa KKRL 12 :n perusteella 60 kuntoutujaa ja KKRL 6 :n perusteella 40 kuntoutujaa.

7 7 2 TEOSTA-KUNTOUTUKSEN HANKESUUNNITELMA Kuntoutusmalli. Kiipulan hyväksyttyyn tarjoukseen sisältyi kuvaus suunnitellusta kuntoutusmallista (17 tekstisivua, lisäksi liitteitä). Suunniteltu kuntoutusmalli kuvataan tässä lyhennettynä. Kuntoutuksen nimi. Kuntoutusmallin nimeksi annettiin Teosta kuntoutus, missä lyhenne teosta viittaa kuntoutuksen aikana käsiteltäviin teemoihin ja kuntoutuksen tavoitteisiin: Terveyttä, osaamista ja tahtoa muuttuvaan työelämään. 2.1 Kuntoutuksen tavoitteet ja kohderyhmät Teosta-työhönkuntoutuksen ensisijaisena tavoitteena on, että kuntoutujan henkilökohtainen toiminta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi lisääntyy. Tämän ensisijaisen tavoitteen mahdollistamiseksi kuntoutuksen tavoitteena on lisätä kuntoutujan itsetuntemusta, tiedonhankintataitoja, työelämätaitoja, oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta ja vastuuta oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä. Tällä tavoin kuntoutuksen avulla tuetaan kuntoutujan työkykyä, työuralle pääsemistä, siellä pysymistä ja ammatillista kehittymistä. Kuntoutuksen kohderyhmään kuuluvat keskeytyvissä tai kestoltaan vaihtuvissa työsuhteissa olevat henkilöt, joilla on viimeksi kuluneen 1,5 vuoden aikana ollut ainakin yksi työttömyysjakso ja (1) joilla on terveydentilan tai toimintakyvyn alenemisen vuoksi tarvetta työkykyä ylläpitävään tai parantavaan kuntoutukseen tai (2) joilla on työkyvyn alenemisen ehkäisemiseksi ja työllistymisen tukemiseksi tarvetta terveyttä ja työkykyä edistävään ja elämänhallintaa parantavaan varhaiskuntoutukseen. Esimerkkejä kohderyhmään kuuluvista ovat mm. palkkatuella työllistyneet ikääntyneet henkilöt (kohderyhmä 1) tai vuokratyössä olevat (työantajana vuokratyön yritys) tai keikkatyötä usean työnantajan palveluksessa tehneet henkilöt (kohderyhmä 2). 2.2 Kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta tukevat järjestelyt Hankekoordinaattori. Kehittämishankkeen toteutuksen keskeinen toimija on hankkeelle nimitettävä hankekoordinaattori. Hänen tehtäviinsä kuuluu hankkeeseen liittyvän päivittäisen kuntoutustoiminnan organisointi, mutta myös hankkeen toteutuksessa tarvittavan kehittämistoiminnan ja eri toimijoiden välisen yhteistoiminnan koordinointi. Hankekoordinaattoriksi nimetään yksi palveluntuottajan kehittämistyöryhmän jäsenistä. Kehittämistyöryhmä. Hankekoordinaattorin keskeinen resurssi ja yhteistyötaho on palveluntuottajan kehittämistyöryhmä. Hankekoordinaattorin johdolla kehittämistyöryhmän jäsenet vastaavat päivittäisen kuntoutustoiminnan toteutuksesta ja kuntoutustoiminnan sisällön kehittämisestä sekä käytännön työkalujen ja menetelmien valinnasta.

8 8 Alueellinen yhteistyöryhmä. Alueellisesti koottavan yhteistyöverkoston tehtävänä on tunnistaa kuntoutuksen kohderyhmiä ja tiedottaa kuntoutusmahdollisuudesta ja toimia kuntoutusta tukevana paikallisena verkostona. Hankekoordinaattori toimii yhteistyöryhmän koollekutsujana ja koordinoi sen toimintaa. Teosta-kuntoutuksen yhteistyöryhmään kuuluu edustaja Kelan paikallistoimistosta, edustajat alueen suurimmista työterveyshuollon palvelutuottajista, edustajat TE-toimistoista, työvoiman palvelukeskuksista ja merkittävimmistä vuokratyönantajista sekä kolmannen sektorin työhönvalmennus- ja työllistämispalveluiden tuottajista. Hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on kokonaisvaltaisesti seurata ja tukea hankkeen toteutumista. Ohjausryhmään kuntoutuskeskus kutsuu edustajan Kelan aluekeskuksesta, TE-toimistosta, vuokratyönantajayrityksestä sekä Kiipulasäätiön hanketoiminnan ja ammatillisten avokuntoutuskurssien asiantuntijat. Ohjausryhmän puheenjohtaja toimi kuntoutuskeskuksen ylilääkäri ja sihteerinä hankekoordinaattori. 2.3 Kuntoutustarpeen arviointi, kohderyhmän tavoittaminen ja kuntoutukseen ohjaus Epätyypillisissä työsuhteissa olevien kuntoutuksen tarvetta arvioidaan yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa. Tarpeen arvioinnin perustana ovat ensisijaisesti kuntoutujien saaman hyödyn määritteleminen ja toissijaisesti työyhteisötasolle tunnistettavat muutostarpeet. Yhteistyökumppanit (työterveyshuolto, TE-toimistot/työvoiman palvelukeskukset, Kela) tiedottavat asiakkailleen tai työntekijöilleen (vuokratyönantajat) kuntoutusmahdollisuudesta. Kuntoutuksen palveluntuottaja tarjoaa yhteistyökumppaneille asiantuntijuutta kuntoutuksen kohderyhmän tunnistamisessa. Palveluntuottaja voi pitää tiedotustilaisuuksia työhönkuntoutuksesta esimerkiksi TE-toimiston henkilökunnalle, jotta työntekijät tuntevat kuntoutuksen vaihtoehdot ja osaavat puolestaan ohjata asiakkaitaan kuntoutukseen. Kuntoutustarpeen arviointiin tehdään kyselylomakemenetelmään perustuva kuntoutusseula, joka käytännön työkaluna helpottaa kuntoutustarpeen arviointia ja voi olla saatavilla esimerkiksi palveluntuottajan nettisivulla. Yhteistyöverkoston kanssa luotavien toimintakäytäntöjen avulla helpotetaan mahdollisten kuntoutujien tunnistamista ja ohjausta kuntoutukseen. Tässä tarkoituksessa Kiipula voi myös järjestää yhteistyökumppanin tiloissa tai tarvittaessa Kiipulan kaupunkitoimipisteissä. kuntoutujien rekrytointiin tarkoitettuja pestuupäiviä. Pestuupäivän tarkoituksena on konkretisoida kuntoutuksen sisältöjä ja motivoida asiakkaita. Tavoitteena on kohderyhmään kuuluvien henkilöiden informointia ja kuntoutukseen ohjautumista palvelevan pestuupäivän sisällön kehittämisen tämän kehittämishankkeen aikana. Alueellinen yhteistyöryhmä laatii arvion kohderyhmään kuuluvien kuntoutustarpeesta ja eri kohderyhmien kuntoutujamääristä. Näiden arvioiden perusteella yhteistyöryhmä tekee suunnitelman kohderyhmiin kuuluvien kuntoutuspalvelutarpeesta. Kehittämishankkeessa tehtävät

9 9 arviot luovat tietopohjan, jonka avulla on laadittavissa yleisempää arvioita epätyypillisissä työsuhteissa olevien kuntoutustarpeesta ja mahdollisuuksista Suomessa. Kuntoutujien valinta Kelan ohjeistus edellyttää, että kuntoutukseen hakeutuvalla henkilöllä on tarkoitusta varten laadittu lääkärin B-lausunto. Sen laatiminen edellyttää asiointia terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai muussa terveydenhuollon toimipisteessä. Kuntoutujien valinnan tekee Kela hakemusten ja B-lausuntojen perusteella.

10 10 Kuntoutujan valinta TEOSTA -kuntoutukseen voidaan tehdä joko KKRL 6 tai 12 :n perusteella (taulukko). Kuntoutusmuoto Kohderyhmä ja tavoite Esimerkki kuntoutujasta Kuntoutuksen kesto Lähijaksot Välijaksot Kuntoutuksen räätälöinti Tuki työuralle KKRL 6 Henkilöille, joiden terveydentila tai työkyky on alentunut ja jotka tarvitsevat tukea työuralla pysymiseksi Pitkäaikaisia sairauksia, pitkittyneitä työttömyysjaksoja, työllistynyt palkkatuella Enintään 30 vrk noin 1,5 vuoden aikana Enintään seitsemän 4-5 vrk:n jaksoa, ryhmässä 6-10 kuntoutujaa Etätehtäviä, yhteydenpito omaohjaajaan ja ryhmään Moodle:n välityksellä. Kuntoutuksen paikallinen tuki: kuntoutusluotsi Henkilökohtaiset keskustelut, yksilöllinen oppimis- ja työurasuunnitelma, henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet Ryhmäohjelman painottaminen kuntoutujien tarpeiden mukaan Tiedot ja taidot käyttöön KKRL 12 Varhaiskuntoutusta työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi ja työllistymisen tukemiseksi Enintään kohtalaisia ongelmia terveydessä tai jaksamisessa, kausi- tai pätkätyö, työllistynyt vuokratyöntekijänä Enintään 22 vrk noin 1 vuoden aikana Enintään viisi 4-5 vrk:n jaksoa, ryhmässä 6-10 kuntoutujaa Etätehtäviä, yhteydenpito omaohjaajaan ja ryhmään Moodle:n välityksellä. Kuntoutuksen paikallinen tuki: kuntoutusluotsi Henkilökohtaiset keskustelut, yksilöllinen oppimis- ja työurasuunnitelma, henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet Ryhmäohjelman painottaminen kuntoutujien tarpeiden mukaan

11 Kuntoutuksen toteutus Kuntoutus nähdään oppimisprosessina, jonka avulla on mahdollista tukea työkyvyn ylläpitämistä ja luoda pohjaa työuran jatkamiseksi mahdollisimman pitkään. Kuntoutuksen suunnittelu tehdään monitieteelliseltä pohjalta ja kuntoutusprosessin ohjaus toteutetaan moniammatillisesti. Keskeisiä suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvia ammattihenkilöitä ovat psykologi, sosiaalityöntekijä, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti. Näistä ammattihenkilöistä valitaan työpari, joka ohjaa kuntoutusprosessia. Kuntoutusprosessia ohjaavasta työparista toinen toimii kuntoutusluotsina. Kuntoutusluotsi toimii yhteyshenkilönä sekä kuntoutujille että yhteistyöverkostoon ja siksi kuntoutusluotsi on keskeinen toimija kuntoutuksen aikana. Lisäksi suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu lääkäri ja tarpeen mukaan muita asiantuntijoita Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. Kehittämishankkeessa käytetään Kiipulan erityisosaamista ja kokemusta ammatillisen kuntoutuksen ja koulutuksen yhteensovittamisesta. 2.5 Kuntoutuksen sisältö Kuntoutus jakautuu aloitusjaksoon, varsinaisiin kuntoutusjaksoihin ja päätösjaksoon. Kuntoutuksen kesto ja jaksotus eri kohderyhmille on esitetty taulukossa (luku 2.3.). Kummankin kohderyhmän kohdalla toimitaan kuntoutuksen suunnittelussa kuntoutuslaitoksessa samansuuntaisesti. Ensimmäisellä lähijaksolla suunnitellaan kuntoutuksen sisällön teema-alueita yhdessä kuntoutujaryhmän kanssa. Moduulien suunnittelussa ollaan kohderyhmäsensitiivisiä ja moduuleita painotetaan kuntoutujaryhmän tarpeita vastaaviksi. Koko prosessin tavoitteena on luoda näköalaoja tulevaisuuden suhteen ja vahvistaa työelämään sitoutumista. Kuntoutuksen aikana tuetaan työuralle pääsemistä, siellä pysymistä ja ammatillista kehittymistä. Kuntoutuksen sisältöön on valittu uusia moduuleita, joita ovat oppimisvalmennus, työnhakuvalmennus ja työhön liittyvää valmennus, jotka liittyvät oppimis- ja työurasuunnitelmaan ja tukevat ammatillista kehittymistä ja kasvua. Kuntoutujan henkilökohtaisten tavoitteiden etenemistä tukevat keskustelut kuntoutusluotsin kanssa. Keskusteluissa arvioidaan kuntoutuksen etenemistä ja tarkennetaan suunnitelmia. Suunnitelmista tehdään kuntoutujan kanssa yksilöllinen oppimis- ja työurasuunnitelma kuntoutuksen ajalle. Suunnitelmien laatimisessa hyödynnetään kuntoutustyöntekijöiden asiantuntemusta ja vertaistukea. Kuntoutujan työurasuunnittelussa käytetään tarvittaessa eri asiantuntijoita: lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, työfysioterapeutti, ammatillinen kuntoutusohjaaja sekä tarpeen mukaan käytännön työelämän asiantuntijoita ja muita työelämän asiantuntijoita, esimerkiksi työllistävän yrityksen työhönvalmentajaa, joka toimii tässä

12 12 kehittämishankkeessa kuntoutusluotsina. Kuntoutuja on aktiivinen osallistuja koko prosessin ajan ja tämä toteutetaan siten, että suunnitelmien kirjaaminen on osa oppimistehtävää. Yksilöhaastattelut ovat yksi keskeinen työmuoto yksilöllisten tavoitteiden ja suunnitelmien laatimisen tueksi ja edistymisen seuraamiseksi. Näitä yksilöllisiä keskusteluja on tarpeen mukaan eri jaksojen aikana ottaen huomioon kohderyhmän tarpeet. Kuntoutuksessa tuetaan yksilöllistä oppimista ja erilaisten tehtävien avulla aktivoidaan ja motivoidaan kuntoutujia oppimaan oppimisessa. Kuntoutuksessa käytetään sellaisia mittareita ja kyselyitä, joiden käytöstä on aiempaa kokemusta Kiipulan kuntoutuskeskuksessa. Kuntoutuksen kehittämistyön aikana voidaan ottaa käyttöön myös muita soveltuvia mittareita. Mittareiden ja kyselyiden käyttöä arvioidaan yhteistyöryhmässä ja uusien mittareiden ja arviointilomakkeiden käytöstä raportoidaan erikseen Kelaa. 2.6 Kuntoutuksen sisältökokonaisuudet Moduuli 1, terveys ja työkunto. Kuntoutukseen sisältyy perusasiaa liittyen terveyteen ja itsestä huolehtimiseen. Fyysisen aktivointi ja ohjaus sisältää oman fyysisen aktiivisuuden arviointia, eri liikuntamuotojen kokeilua, ohjattua liikuntaa, kuntosaliharjoittelua, lihaskuntoharjoittelua, kehonhallinnan harjoituksia ja venyttelyharjoituksia. Tavoitteena on laatia henkilökohtainen liikuntasuunnitelma. Terveellisiin elämäntapoihin liittyviä teemoja ovat terveellinen ravinto ja sen toteuttamismahdollisuudet ja painonhallinnan keinot. Terveellisiin elämäntapoihin liittyviä aiheita on myös alkoholin, tupakan ja unen merkitys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tähän moduuliin sisältyy myös erilaisia keskusteluja rentoutumisen merkityksestä ja rentoutumisharjoituksia. Kuntoutuja laatii omaan terveyteen ja työkuntoon liittyvät muutostavoitteet, joita työstetään myös tässä moduulissa käsiteltäviin teemoihin liittyen. Työkuntoon liittyvässä aiheissa käsitellään mm. työergonomiaa, työtapoja, työn fyysistä kuormittavuutta. Moduuliin sisältyy tietoa ja ohjausta terveyteen liittyvistä asioista mm. elintapoihin, terveysvalintoihin. Kuntoutujille tehdään tarpeen mukaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja työ- ja toimintakunnon testejä ja mittauksia. Moduuli 2, oppimis- ja työurasuunnittelu. Kuntoutuksessa vahvistetaan kuntoutujien motivaatiota ja aktiivista otetta työelämään. Lisäksi korostetaan kurssilaisten omaa vastuuta työkyvyn säilyttämisen ja toisaalta myös työllistymisestä huolehtimisesta. Kuntoutuksen aikana tehdään oppimis- ja työurasuunnitelma, jonka työstämisen apuna käytetään koulutus- ja työhistorian kuvausta. Kuntoutusjaksoilla tehdään erilaisia urasuunnitteluun liittyviä tehtäviä ja niitä voidaan antaa myös välitehtäviksi. Erilaisten tehtävien avulla kehitetään tiedonhankintataitoja.

13 13 Työllistymisen ja urasuunnittelun apuna voidaan käyttää oppimiskykytestistöä (AVO-9) ja sen pohjata käydä keskustelua ja tehdä suunnitelmaa tulevaa työuraa varten. Yhtenä osasuunnitelmana voi esimerkiksi olla uusi ammatillinen koulutus, opintojen täydennys tai loppuun saattaminen. Moduuli 3, työelämätaidot. Tavoitteena on kehittää kuntoutujien työelämätaitoja ja vahvistaa itseohjautuvuutta. Kuntoutuksen aikana vahvistetaan esimerkiksi vuokratyössä tarvittavia taitoja ja ominaisuuksia, rohkeutta kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita ja valmiutta tehdä uutta työtä muuttuvissa ympäristöissä. Yhtenä käsiteltävänä aihekokonaisuutena on vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ja niiden kehittäminen, sillä niiden taitojen hallinta on tärkeää, jotta henkilö pärjää työelämässä. Kuntoutuksen aikana käsitellään työelämään liittyvien asenteita, pelkoja ja odotuksia. Erilaisten tilanteiden ja tunteiden kohtaamisen tukemista tehdään työnohjauksellisin menetelmin. Moduuli 4, itsetuntemus ja henkinen hyvinvointi. Itsetuntemus on oppimisen ja kehittymisen lähtökohta. Omien vahvuuksien tunnistamisen kautta vahvistetaan itseluottamusta ja itsensä arvostamista. Kuntoutuksessa vaikutetaan kuntoutujien kehittämisen haluun, motivaatioon ja vahvistetaan uskoa omiin kykyihin, osaamisen ja selviytymiseen niin työntekijänä kuin oppijana. Itsetuntemusta syvennetään omien resurssien tunnistamisen, itseilmaisun, vuorovaikutustaitojen, positiivisen ajattelun ja itseluottamusta kohottavan toiminnan kautta. Tavoitteena on, että kuntoutuja tunnistaa ja hänelle selkiytyy omat realistiset mahdollisuudet työelämän suhteen. Kuntoutuksen yksi tehtävä on tukea kuntoutujien kykyä markkinoida ja arvioida omaa osaamistaan. Moduuli 5, oppimisvalmennus. Oppimisvalmennukseen sisältyy erilaisia tehtäviä ja oman osaamisen kehittämistä. Näiden tehtävien avulla pyritään vahvistamaan kuntoutujien kehittymisen halua ja oppimaan oppimisen taitoja. Eritystä huomiota kiinnitetään osaamisen tunnistamiseen ja tunnustaminen, jotka mahdollistavat kuntoutujan kehittymisen. Oppimisen tukena käytetään oppimispäiväkirjaa. Kuntoutujia ohjataan tarvittaessa oman työllistymisen ja ammatillisen osaamisen kehittymisellä eteenpäin. Kuntoutus toteutetaan joustavasti ja yksilölähtöisesti, ja siksi kuntoutuksessa käsiteltävät asiat yhdistetään kiinteästi kuntoutujan omaan arkeen. Moduuli 6, työnhakuvalmennus. Työnhakuvalmennukseen kuuluu työelämätietoutta, esimerkiksi työllistymiseen liittyvää materiaalia, työsuhdeasiaa, työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet sekä tietoa elinkeinoelämän eri sektoreiden rekrytointitarpeista. Näihin asioihin voidaan liittää erilaisia välitehtäviä esimerkiksi tutustumista keskeisiin työ- ja koulutusaloihin, omaan työuran suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Työnhakuvalmennuksen yhteydessä kurssilaiset tuottavat itsestään markkinointi- ja informaatiomateriaalia, joka päivitetään ja lähetetään vähintään kolmelle potentiaalisille työnantajille. Tässä voidaan hyödyntää olemassa olevia suhteita työelämään esimerkiksi vuokratyönantajat.

14 Välitehtävät ja tuki työllistymisjaksojen aikana Kuntoutujien välijakson ajalle annetaan välitehtäviä eri moduuleihin liittyen. Välitehtäviä voidaan työstää Moodle oppimisalustan avulla tai samat tehtävät voidaan antaa myös kirjallisesti niille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuus tehdä tehtäviä verkossa. Kuntoutusprosessissa hyödynnetään ryhmältä saatavaa vertaistukea ja sitä voidaan käyttää myös välitehtäviä annettaessa. Osa tehtävistä voi olla ryhmässä toteutettavia tai verkossa ryhmätyönä tehtäviä. Kuntoutusluotsin kanssa pidetään yhteyttä Moodle-verkkotyöskentelyn avulla. Yhteydenpito on mahdollista myös sähköpostilla ja puhelimitse, jos verkkotyöskentely ei ole mahdollista. Kuntoutusluotsi on kuntoutujan tukihenkilönä koko kuntoutusprosessin ajan. Kuntoutukseen liittyy kummankin kohderyhmällä kuntoutusjaksojen välillä työssäolojaksoja, jonka aikana tuetaan kuntoutuksen tavoitteita. Tuki mahdollistetaan kuntoutusluotsitoiminnan avulla. Kuntoutusluotsi tukee tavoitteiden etenemistä työllistävästä yrityksestä käsin tai palveluntuottajan kuntoutusluotsi käy välijakson aikana tapaamassa kuntoutujaa työpaikalla. Silloin kun kuntoutusluotsi on työllistävässä yrityksessä, hän toimii kuntoutujan tukihenkilönä työjakson aikana ja ohjaajana työllistymispolulla. Kuntoutusluotsilla on mahdollisuus työllisyysjakson aikana arvioida ja ohjata kuntoutujaa ja samalla olla tukena myös oppimisessa. Oppimiseen ja ohjauksen tukena on oppimis- ja työurasuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan koko prosessin ajan. Työterveyshuollon tuki välijaksojen aikana voi liittyä henkilökohtaisten muutossuunnitelmien etenemisen tukemiseen, jotka liittyvä kuntoutujan terveyteen ja työkykyyn. 2.8 Yhteistyö ja työnjako Kehittämistehtävänä ja -tavoitteena on luoda yhteistyömalleja koko kuntoutusprosessiin. Kiipulan rooli on luoda alueelliset yhteistyöverkostot ja koordinoida niiden toimintaa ja tällä tavoin mahdollistaa kehittämistehtävän tavoitteiden eteneminen. Palveluntuottaja on jo hankkeen suunnitteluvaiheessa käynyt usean yhteistyötahon kanssa neuvotteluja hankkeen tavoitteisiin, sisältöön ja toteutukseen liittyvistä asioista. Yhteistyökumppaneista muodostuu yhteistyöverkosto, jonka tehtävä on tiedottaa työhönkuntoutuksen hankkeesta. Tavoitteena on, että kehitettävien toimintakäytäntöjen avulla helpotetaan verkostojen asiakkaita oikeiden polkujen löytämisessä. Välijaksojen aikana tehdään yhteistyötä asiakkaan kanssa. Yhtenä yhteydenpitovälineenä on Moodle oppimisalusta. Muita yhteydenpitokeinoja kehitetään kehittämishankkeen aikana ja niiden toimivuutta arvioidaan yhteistyöryhmässä. Yhteydenpitovälineenä voi olla sähköposti tai puhelinyhteys palveluntuottajan kuntoutusluotsiin.

15 15 Palveluntuottajan kuntoutusluotsi voi toimia myös eräänlaisena työhönvalmentajana, jolloin hän käy työpaikalla tapaamassa kuntoutujaa ja keskusteluiden avulla selvittää kuntoutujan työssä pärjäämistä. Kuntoutusjakson aikana arvioidaan yhteydenpidon toimivuutta myös kuntoutusasiakkaiden kanssa. Kuntoutusprosessista kerätään asiakaspalautetta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota erilaisen tuen saamisesta ja sen riittävyydestä kuntoutujien näkökulmasta. Yksi kehitettävä yhteistyömalli on kuntoutujaryhmän vertaistuen eri muodot ja mahdollisuudet välijaksojen aikana. 2.9 Seuranta Seurantaa tehdään koko kuntoutusprosessin ajan. Seurannan ja arvioinnin keskeiset tulokset kootaan kokeilusta tehtävään raporttiin, joka toimitetaan Kelaan. Kaksi keskeistä seurannan apuvälinettä on oppimis- ja työurasuunnitelma ja henkilökohtaisten projektien menetelmä (henkilökohtaiset muutostavoitteet). Seurannan tarkoituksena on arvioida oppimis- ja työurasuunnitelmien ja henkilökohtaisten tavoitteiden (henkilökohtaisten projektien menetelmä) toteutumista kuntoutuksen eri vaiheissa ja muokata niitä tarvittaessa. Seurannassa koottavan dokumenttimateriaalien perusteella kuntoutuksen mallia ja menetelmiä arvioidaan molemmissa kohderyhmissä. Kehittävän arvioinnin tavoitteena on selvittää, mitkä menetelmät ja prosessit toimivat kenenkin kohdalla parhaiten. Seurantaa ja arviointia tehdään sekä yksilötasolla että ryhmätasolla. Kuntoutusluotsin kanssa käydyissä keskusteluissa arvioidaan eri suunnitelmien toteutumista ja tehdään niihin tarvittavia muutoksia. Välijakson aikana kuntoutuja on yhteydessä kuntoutusluotsiin puhelimitse, sähköpostitse ja Moodle-verkkotyöskentelyn kautta. Suunnitelmien etenemistä tukevat yhdessä toteuttavat etätehtävät ja verkkokeskustelut, joissa kuntoutujat saavat tukea niin kuntoutustyöntekijöiltä kuin myös toisilta kurssilaisilta. Kuntoutujien muutossuunnitelmien tukeminen työterveyshuollossa on yksi kehittämistehtävä. Työterveyshuollon rooli on tukea etenkin kuntoutujien terveyteen ja elämäntapoihin liittyviä suunnitelmia ja tavoitteita. Työterveyshuollon seurantaan haetaan toimivia toimintakäytäntöjä kehittämishankkeen aikana. Kuntoutujat työstävät kuntoutusprosessin aikana omaa oppimis- ja työurasuunnitelmaa ja laativat viimeisellä jaksolla suunnitelman koulutus- ja työelämäpolun seuraavasta vaiheesta. Tämän suunnitelman käsittely yhteistyöverkostossa kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen on yksi keskeinen seurantatoimenpide. Tätä suunnitelmaa voidaan käsitellä yrityksessä, työvoimahallinnossa ja työterveyshuollossa koko kuntoutusprosessin aikana ja sen jälkeisessä seurantavaiheessa. Jokainen yhteistyötahoista seuraa omasta roolistaan kuntoutujan polkua.

16 16 Seurantakyselyn tavoitteena on arvioida kuntoutuksen tavoitteiden etenemistä kuntoutuksen päätyttyä. Kuntoutusjaksojen jälkeen toteutettava seurantakysely tehdään postikyselynä. Seurantakyselyn sisältö kehitetään yhteistyössä alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Seurantakyselyn avulla arvioidaan koulutus- ja työura ja muutossuunnitelmien (henkilökohtaiset projektit) etenemistä. Kysely tehdään kohderyhmälle 1 noin 3-6 kuukauden kuluttua ja kohderyhmälle 2 noin vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä. Koko kuntoutushankkeen arviointia tehdään yhteistyössä Kelan kanssa.

17 17 3 KUNTOUTUKSEN TOTEUTUS 3.1 Kehittämishankkeen organisaatio Hankkeen tukemiseksi perustettiin kolme työryhmää: kehittämis-, yhteistyö- ja ohjausryhmät. Lisäksi Kela teki hankkeen arvioinnista sopimuksen Kiipulasäätiön kanssa. Seuraavassa kuvassa ilmenee Teostan organisaatio: Kehittämistyöryhmän tehtävänä oli kuntoutusmallin sisältyvien toimintatapojen ja kuntoutuksen sisällön ja menetelmien suunnittelu, kehittäminen ja käytännön toteutus. Hankkeen käynnistymistä edeltäneen suunnitteluvaiheen ideointi- ja suunnittelukokouksiin osallistui yli 10 henkilöä Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa. Hankkeen käynnistyessä vuoden 2008 alussa kehittämisryhmään kuului ja sen toimintaan osallistui kahdeksan henkilöä. Kehittämistyöryhmä toimi hankkeen alkuaikoina hyvin aktiivisesti. Esimerkiksi ensimmäiseen Kelalle tehtyyn hankkeen väliraporttiin oli kirjattu, että aikavälillä kehittämistyöryhmä kokoontui 24 kertaa.

18 18 Kehittämisryhmä alkoi kuitenkin pienentyä jo hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna, kun työntekijöitä jäi pois kehittämistyöryhmästä. Ulkoisia syitä poisjäämiselle olivat mm. siirtymiset toisiin tehtäviin Kiipulan ulkopuolelle. Lukumääräisesti suurempi syy oli kuitenkin työntekijöiden jättäytyminen pois kehittämisryhmästä vedoten muiden tehtäviensä tarvitsemaan työaikaan. Nelivuotisen hankkeen kahden viimeisen hankevuoden aikana kehittämistyöryhmän muodosti ja sen toimintaan osallistui käytännössä vain kolme työntekijää. Samat henkilöt muodostivat myös kuntoutusta toteuttavan ydintiimin, jota kulloisenkin tarpeen mukaan täydennettiin muilla kuntoutuksen ammattihenkilöillä. Taulukko. Kehittämistyöryhmä hankkeen alkaessa vuoden 2008 alussa ja hankkeen kahden viimeisen toimintavuoden ( ) aikana. Kehittämistyöryhmä Hankkeen alkaessa v Hankkeen jälkimmäisellä puoliskolla vv Anu Arola, stt, hankekoordinaattori Juha-Matti Jokinen, ft, työhönvalmentaja Maija-Leena Kaikkonen, palvelupäällikkö (Aikuiskoulutus) Anu Arola, stt, hankekoordinaattori Seppo Miilunpalo, terv.huoll.erik.l., ylilääkäri Reijo Mononen, psykologi Malla Kozelj, ft, työfysioterapeutti Seppo Miilunpalo, terv.huoll.erik.lääkäri, ylilääkäri Petri Peräkasari, psykologi, vastaava psykologi Marita Simola, tth, palvelupäällikkö (yrityspalvelut) Varpu Vesterinen, tth, TYKkoordinaattori Yhteistyöryhmä perustettiin vuonna 2008 ja siihen kutsuttiin eri tahojen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella edustaja Hämeenlinnan Kelasta, työterveyshoitaja/-hoitajia alueella toimivista työterveyshuollon palveluntuottajista, työvoimaohjaajia Hämeenlinnan ja Riihimäen TEtoimistoista ja työvoiman palvelukeskuksista, edustajat kolmesta henkilöstöpalvelualojen yrityksistä (= vuokratyöyrityksiä) sekä edustajat Luotsisäätiöstä ja Sadonkorjuu-hankkeesta (Hyvinkään-Riihimäen Aikuiskoulutuskeskus, nykyisin Hyria).

19 19 Työterveyshuoltojen edustajat jäivät pois toiminnasta jo yhteistyöryhmän ensimmäisen kokouskutsun/kokouksen yhteydessä ilmoittaen syyksi ensisijaisesti sen, että heillä ei käytännössä ole asiakkaina pätkätyöläisiä. Toiminnan alkaessa muista em. tahoista saatiin yhteistyöryhmään edustajia. Hankkeen edetessä yhteistyöryhmän toimintaan osallistuneiden henkilöiden joukko supistui niin, että mukana olivat Teostan hankekoordinaattorin ja psykologin lisäksi edustajat Kelasta, TE-toimistosta, Luotsisäätiöstä, Sadonkorjuu-hankkeesta (ks. taulukko alla). Taulukko. Yhteistyöryhmään kutsutut hankkeen alkaessa vuoden 2008 alussa ja toimintaan osallistuneet hankkeen kahden viimeisen toimintavuoden aikana. Yhteistyöryhmä Työryhmään kutsutut toiminnan alkaessa v Kiipula (Anu Arola, Marita Simola) Kela (Hml), Erja Koskinen TTH Medivire (Pirjo Onnela) TTH Työsyke (Tarja Heinonen) TTH Mehiläinen (Päivi Jurvanen, Anu Pöysti) TTH Linnan klinikka (Tuula Heinonen) Henkilöstöpalvelu Staffpoint (Hml) (Antti Astrén) Työvoiman palveluk. (Hml) (Tarja Vikman, Merja Niemi) TE-toimisto (Hml) (Tarja Pullinen, Mari Pirttiniemi, Arto Ijäs) TE-toimisto (Rmk) (Anne Leinonen) Luotsisäätiö (Merja Ritala) Sadonkorjuuhanke (Hyria) (Tapio Piilola) Toimintaan osallistuneet hankkeen jälkimmäisellä puoliskolla Kiipula (Anu Arola, Reijo Mononen) Kela (Hml), Erja Koskinen TE-toimisto (Hml) (Arto Ijäs) Luotsisäätiö (Merja Ritala) Hyria (Heikki Kallunki) Yhteistyöryhmä kokoontui vuosina seitsemän kertaa ja vuosina kaksi kertaa.

20 20 Ohjausryhmän tehtävänä oli seurata ja ohjata kehittämistyöryhmän toimintaa. Ohjausryhmään kuuluivat Riihimäen TE toimiston johtaja, Staffpoint Oy:n edustaja sekä edustaja Kelan Etelä- Suomen aluetoimistosta. Lisäksi ryhmään oli kutsuttu kaksi hanketoiminnan ja ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijaa Kiipulan ammattiopistosta. Toinen heistä (Petteri Ora) toimi myös Kelan Teosta-hankkeelle tilaaman hankearvioinnin käytännön toteuttajana. Ohjausryhmän kokoonpano säilyi hankkeen ajan lähes muuttumattomana. Staffpoint Oy:n edustaja jäi kuitenkin jo ensimmäisenä vuonna pois ryhmästä, koska ko. toimiston toiminta päättyi Hämeenlinnassa. Ohjausryhmä kokoontui vuosina yhdeksän kertaa ja vuosina viisi kertaa. Taulukko. Ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmä Ryhmän kokoonpano hankkeen alkaessa Kela (E-S:n aluetsto) (Pirjo Hyytiäinen) TE-tsto (Rmk) (Pekka Voutilainen) Staffpoint (Hml) (Antti Astrén) Kiipula (Kao) (Leila Koponen, Petteri Ora) Teosta-hanke (Kiipula) (Anu Arola, Seppo Miilunpalo, Marita Simola) Ryhmän kokoonpano hankkeen toisella puoliskolla Kela (E-S:n aluetsto) (Pirjo Hyytiäinen) TE-tsto (Rmk) (Pekka Voutilainen) Kiipula (Kao) (Leila Koponen, Petteri Ora) Teosta-hanke (Kiipula) (Anu Arola, Seppo Miilunpalo, Reijo Mononen) Arviointityöryhmän tehtävänä oli Kelan toimeksiannosta suorittaa hankkeen ulkopuolinen arviointi Kelan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Hankesopimus puolestaan velvoitti kehittämishankkeen toteuttajia osallistumaan kehittämishankkeen arviointiin ja siihen liittyvän tutkimusaineiston keräämiseen. Arviointityöryhmään kuuluivat projektinjohtaja Petteri Ora ja koulutusjohtaja Rauno Konttila Kiipulan ammattiopistosta. Heistä ensin mainittu toimi varsinaisena arviointitiedon kerääjänä, ja oli tässä tehtävässään usein tekemisissä Teostan hankekoordinaattorin ja myös hankkeen muiden keskeisten toimijoiden kanssa sekä osallistui hankkeen ohjausryhmän toimintaan. Rooliaan Teostahankkeessa arvioitsija Ora kuvasi termillä kriittinen ystävä. Arviointityöryhmän arviointiraportti ei sisälly tähän raporttiin.

21 Kuntoutuksen toteuttajat Kuntoutuksen toteutukseen osallistui Kiipulan kuntoutuskeskuksessa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluivat sosiaalityöntekijä, psykologi, fysioterapeutti ja lääkäri. Tiimiä täydennettiin tarvittaessa sairaanhoitajalla ja ravitsemusterapeutilla. Lisäksi oli asiantuntijoita Kiipulan ammattiopiston ja aikuiskoulutuskeskuksen puolelta (esim. ATK-opettaja) sekä kuntoutujan kotipaikkakunnalla kuntoutujalle nimetty kuntoutusluotsi. Käytännössä pyrittiin siihen, että kullakin kuntoutusryhmällä toteutuksesta vastaava ydintiimi pysyisi samana koko kuntoutusprosessin ajan. Tässä myös pääosin onnistuttiin. 3.3 Kuntoutuksen sisältökokonaisuudet eli moduulit Terveys ja työkunto -moduuli Terveyttä ja työkuntoa lähestyttiin aluksi tutustumalla professori Ilmarisen työryhmineen Työterveyslaitoksessa kehittämään työkyky-malliin. Tämä työkyvyn moniulotteinen talomalli viitoitti koko kuntoutusprosessia ja oli sisäänrakennettuna kaikissa moduuleissa. Moduuli painottui terveyteen ja itsestä huolehtimiseen. Se sisälsi oman fyysisen aktiivisuuden arviointia, eri liikuntamuotojen kokeilua, ohjattua liikuntaa, kuntosaliharjoittelua, lihaskuntoharjoittelua, kehonhallinnan harjoituksia ja venyttelyharjoituksia. Kuntoutujat saivat kuntotestien pohjalta sekä liikuntaharjoitusten yhteydessä henkilökohtaista ohjausta ja kirjallista materiaalia kotiharjoitusten tueksi. Terveellisiin elämäntapoihin liittyvä ohjaus painottui terveellisen ravinnon merkitykseen, sen toteuttamismahdollisuuksiin ja painonhallinnan keinoihin. Muita keskeisiä elämäntapoihin liittyviä aiheita olivat mm. alkoholin, tupakan ja erityisesti unen merkitys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi tässä moduulissa oli rentoutumistietoa ja -harjoituksia. Kuntoutujille tehtiin tarpeen mukaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja työ- ja toimintakunnon testejä ja mittauksia. Näitä ovat mm. erilaiset haastattelut, terveystarkastukset ja kyselyt (esimerkiksi Rand36, AVO9, Työkykyindeksi). Kuntoutuja laatii myös omaan terveyteen ja työkuntoon liittyvät muutostavoitteensa, joita seurattiin ja päivitettiin koko kuntoutusprosessin ajan (ks. liite 1). Oppimis- ja työurasuunnittelu moduuli Kuntoutujat tutustuivat erilaisten oppimistehtävien kautta omiin oppimistyyleihinsä ja tiedostavat heille parhaiten soveltuvat oppimistavat ja - tekniikat. Kuntoutuksessa pyrittiin vahvistamaan kuntoutujien opiskelumotivaatiota, tiedonhankintataitoja ja aktiivista otetta työelämään hakeutumisessa.

22 22 Kuntoutuksen aikana käsiteltiin kuntoutujien koulutus- ja työhistoriaa ja pyrittiin niiden pohjalta rakentaa tulevaisuuden työllistymissuunnitelmia. Kuntoutujan jatkosuunnitelmana voi olla mm. uuden ammatillisen koulutuksen hankkiminen, opintojen täydentäminen tai loppuun saattaminen. Lisäksi korostettiin kuntoutujien omaa vastuuta työkyvyn säilyttämisestä sekä työllistymisestä. Kuntoutusjaksoilla tehtiin erilaisia urasuunnitteluun liittyviä tehtäviä. Niitä annettiin myös välitehtäviksi, joiden pohjalta käytiin yhteisiä ja henkilökohtaisia ohjauskeskusteluja. Työelämätaidot-moduuli Tavoitteena oli vahvistaa kuntoutujien sekä yleisiä että tehtäväkohtaisia työelämätaitoja ja tukea itseohjautuvuutta. Kuntoutuksen aikana käsiteltiin esim. määräaikaisissa ja lyhytkestoisissa työsuhteissa tarvittavia taitoja ja ominaisuuksia, kuten rohkeutta kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita sekä valmiutta tehdä uudenlaista työtä muuttuvissa ympäristöissä. Keskeisenä työelämätaitojen aihekokonaisuuteen kuuluivat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Niiden hallinta ja edelleen kehittäminen tukevat työelämässä ja erityisesti työyhteisöissä selviytymistä, pärjäämistä ja onnistumista. Konkreettisia aihekokonaisuuksia olivat mm. neuvottelutaidot, esimies- ja alaistaidot sekä kyky antaa ja vastaanottaa palautetta. Kuntoutuksen aikana käsiteltiin myös työelämään liittyviä asenteita, pelkoja ja odotuksia. Erilaisten tilanteiden ja tunteiden kohtaamista tuettiin myös työnohjauksellisin menetelmin. Itsetuntemus ja henkinen hyvinvointi moduuli Itsetuntemus on merkittävä oppimisen ja kehittymisen lähtökohta. Omien vahvuuksien tunnistamisen kautta vahvistettiin kuntoutujan itsetuntoa, joka on henkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan perusta. Kuntoutuksella pyrittiin vaikuttamaan kuntoutujien kehittymisen haluun ja motivaatioon ja vahvistamaan uskoa omiin kykyihin, osaamisen ja selviytymiseen niin työntekijänä kuin oppijana. Itsetuntemus edellyttää myös omien arvojen ja taitojen tiedostamista. Mitä minä arvostan, mistä nautin, mikä tuottaa minulle iloa, mistä haaveilen ja unelmoin. Missä olen onnistunut, mitä osaan, missä olen hyvä ja mitkä ovat kehittymishaasteeni. Itsetuntemusta syvennettiin omien resurssien tunnistamisen, elämäntarinan, itseilmaisun, vuorovaikutustaitojen, positiivisen ajattelun ja itseluottamusta kohottavan toiminnan kautta. Henkinen hyvinvointi käsittää sellaisia teemoja kuin kuntoutujan positiivinen mieliala, tiedostetut voimavarat sekä stressinhallintakeinojen käyttämisen työelämän ja arjen paineissa. Se ei merkitse onnea ja ongelmattomuutta, vaan mahdollisuutta mieltää asioita ja tilanteita aktiivisesti ja hallintaa hakien, omia voimavaroja ja olemassa olevia resursseja sekä verkostoja hyödyntäen ja toimintakykynsä säilyttäen.

23 23 Elämänhallinta koetaan sisäisenä voimavarana sekä tunteena mahdollisuuksista ja kyvyistä vaikuttaa omaan elämäänsä. Hyvän elämänhallinnan omaava tuntee kykenevänsä pitämään ohjat käsissään, hän luottaa itseensä ja kykyynsä toimia myös kohdatessaan vaativia tilanteita ja niihin liittyviä ahdistavia kokemuksia. Moduuliin liittyviä opetuskeskustelujen teemoja olivat esim. omien voimavarojen tunnistaminen, mieliala ja siihen vaikuttaminen, stressi ja stressin hallinta, ihmissuhteet ja vuorovaikutustaidot, hyvä tavoitteenasettelu ja muutoksen läpivieminen elämässä, elämänkriisit ja niistä selviytyminen, onnistumis- ja huippukokemukset sekä jämäkkyys ja puolensa pitäminen. Tavoitteena oli, että kuntoutuja tunnistaa ja hänelle selkiytyy omat realistiset mahdollisuutensa työelämän suhteen. Kuntoutuksen eräänä tehtävänä on tukea kuntoutujien kykyä markkinoida ja arvioida omaa osaamistaan. Oppimisvalmennus-moduuli Oppimisvalmennuksessa pyrittiin tunnistamaan kuntoutujan omaa oppimista tukevia tai hidastavia ja vaikeuttavia tekijöitä sekä hakemaan ja harjaannuttamaan niihin sopivia yksilöllisiä oppimistekniikoita, työskentelytyylejä, oppimisen tukimuotoja tai tarkoituksenmukaisia apuvälineitä. Kuntoutujat tutustuivat erilaisiin oppimisen tapoihin ja alkoivat tunnistaa omia keskeisiä oppimistyylejään. He perehtyivät oppimisen lainalaisuuksiin ja reunaehtoihin saaden tukea oppimismotivaationsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kuntoutujien itseohjautuvuutta ja omien realististen mahdollisuuksiensa käyttöä tuettiin ongelmaratkaisukyvyn kehittämiseksi ja opitun soveltamiseksi. Heitä kannustettiin myös yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja ryhmän rakentavaan ja aktiiviseen jäsenyyteen. Oppimisvalmennuksessa hyödynnettiin erilaisia tehtäviä oman oppimisosaamisen tunnistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Käytettyjä menetelmiä ovat olleet mm. erilaiset itsearviointitehtävät, oppimistyylitestit, kuten havaintokanavatesti, Honey & Mumford, Analyyttinen Holistinen oppija sekä eri lahjakkuusalueiden ja suuntautuneisuuden tunnistamistehtävät, kuten myös ryhmätyötyylitestit. Näiden tehtävien avulla pyrittiin virittämään kuntoutujien oppimaan oppimisen taitoja ja onnistumiskokemuksia. Eritystä huomiota kiinnitettiin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, jotka mahdollistavat kuntoutujan kehittymisen esimerkiksi täydennys- ja lisäkoulutusten kautta elinikäisen oppimisen hengessä. Kuntoutujia ohjataan omaa ammatillista osaamistaan kehittämällä kohti työllistymistavoitetta. Kuntoutus toteutettiin joustavasti ja yksilölähtöisesti yhdistämällä kuntoutuksessa käsiteltävät asiat kiinteästi kuntoutujan omaan arkeen.

24 24 Työnhakuvalmennus-moduuli Yhtenä käsiteltävänä teemana oli työnhakuvalmennus. Tässä osiossa käsiteltiin työllistymiseen liittyviä seikkoja, työsuhdeasioita, työnantajan ja työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tietoja elinkeinoelämän eri sektoreiden rekrytointitarpeista kattaen avoimet ja piilotyömarkkinat. Näihin teemoihin liittyi myös erilaisia välitehtäviä, kuten tutustumista keskeisiin työ- ja koulutusaloihin sekä oman työuran suunnittelua. Työnhakuvalmennuksen yhteydessä kuntoutujat tuottivat itsestään päivitettyä työnhaku-, markkinointi- ja informaatiomateriaalia. Kuntoutujia ohjattiin ottamaan yhteyttä työnantajiin puhelimitse, henkilökohtaisen käynnin, haastatteluun valmistautumisen ja erilaisten kirjallisten hakemusten kautta. 3.4 Kokemuksia moduulimalleista Jokaisen kuntoutujaryhmän kanssa käsiteltiin kaikki moduulit kuntoutusprosessin aikana. Yhden kuntoutusjakson aikana ei käyty läpi vain yhtä moduulia, vaan useampaa, kuitenkin enintään kahta tai kolmea. Jos kuntoutusjaksolla jostain moduulialueesta nousi esille vielä jotain lisää käsittelyä vaativia asioita, pyrittiin se tekemään heti välittömästi tai jatkamalla aiheen käsittelyä seuraavana päivänä tai viimeistään seuraavalla jaksolla. Samalla jaksolla käsittely onnistui siksi, että kuntoutusjakson päiväkohtaisissa ohjelmissa aamupäivällä oli teoriaosuutta ja iltapäivällä liikuntaa tai toisinpäin. Noin kolmen tunnin mittaiset teoriaosuudet aamu- tai iltapäiväaikaan tekivät mahdolliseksi käsitellä asioita joustavasti. Esimerkki kuntoutusviikon ohjelmasta, ks. liite 2. Eniten käytössä olivat terveys- ja työkuntomoduuliin sisältyvät teemat sekä, työelämätaitojen sekä itsetuntemus ja henkinen hyvinvointi moduulit. Vähiten käytössä oli oppimisvalmennus, koska kuntoutujat kokivat teeman olevan erittäin tutun itselleen ja vain harvalla oli suunnitelmissa lähteä uudelleenkoulutukseen. Kuntoutujien toiveet vaikuttivat valintoihin, kun kuntoutusjaksoille mietittiin ko. kuntoutusviikon ohjelmia. Ryhmän ohjaajat laativat seuraavan jakson ohjelman kuntoutujien toiveiden, tarpeiden ja moduulien mukaan. Kaikille kuntoutusryhmille laadittiin erilaiset ohjelmat joka jaksolle, joten työryhmä teki moduulien avulla ja niitä soveltamalla paljon jaksokohtaista räätälöintiä. Terveys- ja työkunto moduulissa oli samoja aineksia kuin esimerkiksi ASLAK-kuntoutuksessa, minkä vuoksi tämän teema-alueen sisältöjen ja menetelmien soveltaminen oli vetäjien kannalta helppo ja turvallinen ratkaisu. Terveys- ja työkunto-moduulin sisältöalueet vastasivat myös monien kuntoutujien ennakko-odotuksia kuntoutuksen sisällöstä. Joihinkin moduuleihin käytettiin kuntoutuksen kannalta uutta, mutta Kiipulan ammattiopistossa jo vakiintuneessa käytössä olevaa materiaalia. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa olevalla osaamisella ja menetelmillä saattaisi olla enemmänkin annettavaa kuntoutukselle. Teosta-

25 25 kuntoutuksen laaja-alainen sisältö oli sekä tarvittavien tietojen että toteutuksessa tarvittavien menetelmien osalta osaamisen ja oppimisen haaste myös ohjaajina toimiville kuntoutuksen ammattilaisille, mutta myös kuntoutuksen ja koulutuksen väliselle yhteistyölle. Myönteisenä asiana onkin todettavissa, että kehittämishankkeen aikana tapahtui myös moduulien sisällössä ja menetelmien soveltamisessa kehitystä. 3.5 Kuntoutusluotsitoiminta Kuntoutusluotsitoiminnan ideana oli, että kuntoutusluotsi voi olla kuntoutujan työyhteisön jäsen, paikallinen terveydenhuollon asiantuntija tai palveluntuottajan eli Kiipulan kanssa kirjallisen sopimuksen tehnyt yhteystaho, joka pitää eri tavoin yhteyttä kuntoutujaan ja käy tarvittaessa tapaamassa häntä myös työpaikalla. Jos kuntoutusluotsi tulisi työllistävästä yrityksestä, hän toimisi kuntoutujan tukihenkilönä työjakson aikana ja ohjaajana työllistymispolulla. Kuntoutusryhmien ohjaamisessa käytettiin ohjaajien ammattiosaamiseen ja perehtymiseen perustuvaa materiaalia. Tästä ei ole ollut käytössä mitään erityistä ohjauskirjaa. Ensimmäisen kuntoutujaryhmän kanssa, joka aloitti vuonna 2008 syksyllä, kuntoutusluotseina toimivat Kiipulan kuntoutuskeskuksen työhönvalmentaja Juha-Matti Jokinen ja sosiaalityöntekijä Anu Arola, jotka toimivat myös ko. ryhmän vastuuvetäjinä. Em. työntekijät pitivät kuntoutujiin yhteyttä tapaamisilla, puhelimitse ja sähköpostilla. Seuraavalla kuntoutusjaksolla työhönvalmentaja jäi pois toisen vastuuvetäjän roolista ja tilalle tuli psykologi. Vuosina pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä toimi kuntoutusluotsina ensimmäisille kuntoutusryhmille. Yhteydenpidot tapahtuivat enimmäkseen puhelimen ja sähköpostin välityksellä eikä kuntoutujien tapaamisia ollut kovin paljon, koska sama henkilö toimi myös hankekoordinaattorina ja hankkeen markkinointi vei paljon ennakoitua enemmän hänen työaikaansa. Loppuvuodesta 2009 Kelan kuntoutusryhmä huomautti Kiipulan kuntoutuskeskusta siitä, ettei kuntoutusluotsitoiminta ollut lähtenyt hankesuunnitelmaan kirjatulla tavalla käyntiin. Tämän jälkeen Kiipula neuvotteli eri tahojen kanssa kuntoutusluotsipalveluista. Näiden järjestelyjen seurauksena kuntoutujat saivat omat henkilökohtaiset kuntoutusluotsinsa vuoden 2010 alusta lähtien Hämeenlinnan Seudun Työhönvalmennussäätiö Luotsin, Länsivalmennus Oy:n, Katja Noponen Oy:n ja Kiipulan kaupunkitoimipaikkojen työhönvalmentajista sekä mänttäläisen työterveyshuollon työterveyshoitajasta. Kuntoutusluotsit pyrittiin järjestämään samoilta seuduilta missä kuntoutujat asuvat. Luotsit löytyivät melko helposti yllä kuvattujen yhteistyötahojen avulla. Uusilta paikkakunnilta luotsipalveluiden toteuttaja löytyi tarvittaessa myös kyselemällä TE-toimistojen käyttämiä työhönvalmennustahoja. Kuntoutujat olivat tyytyväisiä siihen, että kuntoutusjaksojen välissä he saivat tavata kuntoutusluotsin. Tapaamiskerralla luotsi ja kuntoutuja keskustelivat pääsääntöisesti töiden tai opiskelupaikan hakemisesta ja työkunnon ylläpitämisestä. Välillä tapaamisissa oli

26 26 keskitytty ihmissuhdeongelmien selvittämiseen. Opiskeluun liittyvissä asioissa on tarvittaessa järjestetty palavereja esimerkiksi kuntoutujan, luotsin, oppilaitoksen ryhmänohjaajan ja Teostan hankevetäjän kesken. Kuntoutujat saattoivat myös päästä tutustumaan kuntoutusluotsinsa yrityksen järjestämään kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntoutusluotsitoiminta ei käynnistynyt kovin tehokkaasti vielä ensimmäisillä kuntoutusryhmillä, vaan vasta ryhmien 5 9 kuntoutujilla oli uuteen järjestelyyn perustuvat henkilökohtaisesti nimetyt kuntoutusluotsit. Kaikkien kuntoutujien osalta ryhmien omaohjaajana toimiva sosiaalityöntekijä piti yhteyksiä kuntoutujiin. Yhteydenotoissa keskeisenä teemana oli kuulumisten vaihtaminen ja sopiminen seuraavista kuntoutusjaksoista, jos kuntoutuja ei pystynyt tulemaan jaksolle oman ryhmänsä kanssa. Tällaisia tilanteita tuli, kun esimerkiksi kuntoutuja oli menossa töihin aiemmin sovitun lähijakson aikana. 3.6 Moodle Teostan hankesuunnitelmaan sisältyi, että Teostassa kokeillaan verkko-oppimisväline Moodlea lähijaksojen välillä yhteydenpidon välineenä. Tavoitteena oli, että Moodlen avulla kuntoutujat pystyisivät kotitietokoneeltaan vastaamaan välitehtäviin ja pitämään yhteyttä toisiin kuntoutujiin, kuntoutusluotsiinsa tai Teosta-kuntoutuksen ohjaajiin. Jos kuntoutujalla ei olisi kotonaan käytössä tietokonetta ja nettiyhteyttä, hän voisi käyttää esimerkiksi kotipaikkakunnan kirjaston tai TEtoimiston tietokoneita, joista he saisivat yhteyden Moodleen. Pääsääntöisesti kuntoutujat opiskelivat Moodlen käyttämistä kuntoutusprosessin alkaessa. Ensimmäisellä lähijaksolla he saivat henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan ohjelmaan, jonka jälkeen kuntoutusjaksolla yksi iltapäivä käytettiin ohjelman harjoitteluun. Myös joitakin kuntoutusluotseja oli kuntoutujien mukana opiskelemassa Moodlen käyttöä. Moodlen käyttämisestä tuli monenlaisia kokemuksia. Kuntoutujat, jotka ovat tottuneet käyttämään tietokonetta, omaksuivat hieman nopeammin Moodlen käytön kuin sellaiset kuntoutujat, joilla on vähäinen ATK-kokemus tai ei ole ollenkaan kokemusta tietokoneen käyttämisestä. Enemmistö kuntoutujista oppi kuntoutusjaksolla ohjelman käytön aika vaivattomasti, mutta vain muutama kuntoutuja vastasi sen kautta välitehtäviin tai piti yhteyttä kurssin vastuuvetäjiin tai kuntoutusluotsiinsa. Helpompana yhteydenpitovälineenä kuntoutujat pitivät puhelinta ja välitehtävänsä he palauttivat mielellään esim. sähköpostilla tai suoraan työntekijöille uuden kuntoutusjakson alkaessa. Joukossa oli myös sellainenkin kuntoutuja, joka innostui Moodlesta ja yritti sen avulla pitää yhteyksiä, mutta koska muut kuntoutujat eivät vastanneet hänelle, jäi kirjoittaminen kokonaan pois.

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? SYKSYN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS SYKSYN 2012 KURSSIT Harppaa elämäsi muutokseen ja ota tietokonetaidot

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)? 1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista palvelujen toteuttajien näkökulmasta. Kaikki

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

1 Kuntoutuksen kehittäminen

1 Kuntoutuksen kehittäminen Terveysosasto Kuntoutusryhmä Lomake 4 Kehittämistyö 4.6.2014 Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Palveluntuottaja 1 Kuntoutuksen kehittäminen Palveluntuottaja osallistuu

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työkokeilu, työhönvalmennus, MT-työhönvalmennus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työhallinnon keinot palvelutarpeen tunnistamiseen - Oikea aika vai oikea paikka? 1 14.12.2015 /Varsinais-Suomen TE-toimisto/Maaret Mast Työhallinnon keinoista

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot