Teosta-kuntoutus: Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke epätyypillisessä työsuhteessa oleville. Toteutuksen ( ) loppuraportti tilaajalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teosta-kuntoutus: Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke epätyypillisessä työsuhteessa oleville. Toteutuksen (2008 2011) loppuraportti tilaajalle"

Transkriptio

1 Teosta-kuntoutus: Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke epätyypillisessä työsuhteessa oleville Toteutuksen ( ) loppuraportti tilaajalle Anu Arola, Seppo Miilunpalo, Reijo Mononen Kiipulan kuntoutuskeskus, Kiipulasäätiö Janakkala 2011

2 2 Sisällysluettelo 1 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Työhönkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutusmallien valinta epätyypillisessä työsuhteessa oleville TEOSTA-KUNTOUTUKSEN HANKESUUNNITELMA Kuntoutuksen tavoitteet ja kohderyhmät Kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta tukevat järjestelyt Kuntoutustarpeen arviointi, kohderyhmän tavoittaminen ja kuntoutukseen ohjaus Kuntoutuksen toteutus Kuntoutuksen sisältö Kuntoutuksen sisältökokonaisuudet Välitehtävät ja tuki työllistymisjaksojen aikana Yhteistyö ja työnjako Seuranta KUNTOUTUKSEN TOTEUTUS Kehittämishankkeen organisaatio Kuntoutuksen toteuttajat Kuntoutuksen sisältökokonaisuudet eli moduulit Kokemuksia moduulimalleista Kuntoutusluotsitoiminta Moodle Kuntoutusseula Teosta kuntoutuksen markkinointi Kuntoutusryhmien käynnistyminen Toiminta kuntoutusryhmien kanssa Havaintoja prosessista...32

3 Onnistumiskokemuksia HANKKEEN ITSEARVIOINTI Arvioinnin toteutus Kuntoutujia kuvaavat tiedot Kuntoutujien lukumäärä Kuntoutujien koulutus ja työhistoria Kuntoutujien työorientaatio Kuntoutujien terveydentila ja sairaudet Elämäntilanne Kuntoutusprosessia kuvaavat tiedot Kuntoutuksen kesto ja keskeytyminen Kuntoutuksen räätälöinnin tarve Isot elämänmuutokset kuntoutuksen aikana Kuntoutusluotsi ja omaohjaaja Moodlen käyttö Kuntoutujien toiminta ryhmässä Kuntoutuksen vaikutuksia ja tuloksia kuvaavat tiedot Kuntoutujien tavoitteet Muutokset kuntoutujien nimeämillä tavoitealueilla POHDINTA JA PÄÄTELMÄT Kohderyhmä ja sen tavoittaminen Osallistumisen esteet Toimivia käytäntöjä Kuntoutuksen vaikuttavuus Suositukset...59

4 4 LIITTEET Liite 1. Henkilökohtaisten projektien menetelmä Liite 2. Teostan malliohjelma Liite 3. Teostan kuntoutusseula Liite 4. B-lausunto-ohje Liite 5. Teosta-kuntoutuksen kehittämishankkeen arviointi: kuntoutujakohtaisen tiedonkeruun lomake

5 5 1 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Työhönkuntoutuksen kehittämishanke Osallistumiskutsu. Kansaneläkelaitos (Kela) kutsui päivätyllä kirjeellä kuntoutuksen palvelutuottajia osallistumaan työikäisten kuntoutuksen kehittämiseen. Tämän työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen tavoitteena oli saada Kelan käyttöön työikäisten kuntoutusmalleja, joita voidaan soveltaa harkinnanvaraisessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa. Hankkeeseen osallistuvalta palveluntuottajalta edellytettiin ehdotusta, joka soveltuisi kuntoutustarpeen arviointiin, kuntoutuksen toteutukseen ja seurantaan yhteistyönä terveydenhuollon, työnantajan, palveluntuottajan ja Kelan kesken. Kohderyhmät. Kehittämishankkeella Kela ilmoitti hakevansa kuntoutusmalleja kolmelle eri kohderyhmälle: vakiintuneessa työsuhteessa olevat, epätyypillisessä työsuhteessa olevat ja yrittäjät. Kehittämishankkeessa kuntoutujat voivat saada ammatillista kuntoutusta työkyvyttömyyden uhkan tai työ- ja ansiokyvyn olennaisen heikentymisen perusteella (KKRL 6 ) tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena (KKRL 12 ), jolloin kuntoutusta voidaan järjestää jo varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoilla voidaan järjestää myös ammatillisesti painottunutta lääkinnällistä kuntoutusta (kuten nykyiset ASLAK-kurssit). Hankkeeseen mukaan pyrkivän palveluntuottajan edellytettiin tarjoavan hankintamenettelyn ensimmäisessä vaiheessa vain yhtä kuntoutusmallia ja ilmoittavan näkemyksensä siitä, mille kahdelle em. kohderyhmistä kuntoutusmalli parhaiten soveltuisi. Valintamenettely. Kehittämishankkeeseen valittavien kuntoutusmallien hankinta tapahtui kaksivaiheisella menettelyllä. Ilmoittautumiskutsun perusteella osallistumishakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneiden joukosta Kela valitsi neuvottelumenettelyyn ehdokkaat, jotka täyttivät osallistumiskutsussa esitetyt kelpoisuusehdot ja joiden ehdotus hyväksyttiin jatkoon esitettyjen vertailukriteerien perusteella. Neuvottelujen tarkoituksena oli tehtyjen tarjousten täsmentäminen vastamaan mahdollisimman hyvin asetettuja vaatimuksia ja tarvittaessa vähentämään jatkoneuvotteluihin osallistuvien ehdokkaitten määrää. Neuvottelumenettely päättyi tarjouspyyntöön, jossa tarjousten jättämisajankohta oli Aikataulu. Kehittämishankkeeseen valittujen hankkeitten toteutus ja ulkoinen arviointi suunniteltiin tapahtuvan välisenä ajankohtana. Valinnat. Yhteensä 23 palveluntuottajaa jätti osallistumishakemuksensa määräaikaan mennessä (Kelan esitys/päätös ). Hakemusten vertailun perusteella Kela hyväksyi neuvottelumenettelyyn 10 kuntoutusmallia ja 13 hakijaa karsiutui tässä vaiheessa. Kiipulan

6 6 kuntoutuskeskuksen epätyypillisessä työsuhteessa oleville kohdistettu kuntoutusmalli kuului karsiutuneiden joukkoon (Kelan ilmoituskirje ). 1.2 Kuntoutusmallien valinta epätyypillisessä työsuhteessa oleville Kutsu neuvottelumenettelyyn. Vuodenvaihteessa 2006/07 ( ) Kela ilmoitti, että saapuneiden tarjousten pohjalta ei kehittämishankkeessa ole saatu hankittua toteuttajia epätyypillisessä työsuhteessa olevien kohderyhmälle. Tämän vuoksi Kela oli tekemällään päätöksellä päättänyt jatkaa neuvottelumenettelyä kolmen palvelutuottajan kanssa. Kiipulan kuntoutuskeskus kuului neuvottelumenettelyyn kutsuttujen kolmen palvelutuottajien joukkoon sillä perusteella, että sen tälle kohderyhmälle (epätyypillisessä työsuhteessa olevat) kohdistettu kuntoutusmalli menestyi parhaiten osallistumishakemusten vertailun perusteella keväällä 2006 karsituista tarjouksista. Valintamenettely. Neuvottelumenettely käynnistyi Kelan järjestämällä tiedotustilaisuudella, johon osallistuivat Kelan kuntoutusryhmän edustajien lisäksi kutsuttujen kolmen palveluntuottajan edustajat (Kiipulasta palvelupäällikkö Marita Simola ja johtava ylilääkäri Seppo Miilunpalo) sekä Kelan tutkimusosaston tutkijoita ja Kelan Etelä-Suomen aluekeskuksen edustaja (Pirjo Hyytiäinen). Neuvotteluvaihe päättyi päivätyn lopullisen tarjouspyynnön mukaisesti tarjousten jättämiseen mennessä. Aikataulu. Hankkeen toteutus suunniteltiin ajoittuvan väliseen ajankohtaan siten, että mahdollisten jatko- tai seurantajaksojen toteutus voi jatkua asti. Valinnat. Kela hyväksyi Kiipulan kuntoutuskeskuksen tarjouksen vahvistetulla päätöksellä (Ilmoituskirjeen pvm ) ja hankesopimus Kelan ja Kiipulan kesken allekirjoitettiin / Kelan päätöksen mukaan kehittämishankkeen rahoituksella voi kuntoutuksen aloittaa KKRL 12 :n perusteella 60 kuntoutujaa ja KKRL 6 :n perusteella 40 kuntoutujaa.

7 7 2 TEOSTA-KUNTOUTUKSEN HANKESUUNNITELMA Kuntoutusmalli. Kiipulan hyväksyttyyn tarjoukseen sisältyi kuvaus suunnitellusta kuntoutusmallista (17 tekstisivua, lisäksi liitteitä). Suunniteltu kuntoutusmalli kuvataan tässä lyhennettynä. Kuntoutuksen nimi. Kuntoutusmallin nimeksi annettiin Teosta kuntoutus, missä lyhenne teosta viittaa kuntoutuksen aikana käsiteltäviin teemoihin ja kuntoutuksen tavoitteisiin: Terveyttä, osaamista ja tahtoa muuttuvaan työelämään. 2.1 Kuntoutuksen tavoitteet ja kohderyhmät Teosta-työhönkuntoutuksen ensisijaisena tavoitteena on, että kuntoutujan henkilökohtainen toiminta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi lisääntyy. Tämän ensisijaisen tavoitteen mahdollistamiseksi kuntoutuksen tavoitteena on lisätä kuntoutujan itsetuntemusta, tiedonhankintataitoja, työelämätaitoja, oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta ja vastuuta oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä. Tällä tavoin kuntoutuksen avulla tuetaan kuntoutujan työkykyä, työuralle pääsemistä, siellä pysymistä ja ammatillista kehittymistä. Kuntoutuksen kohderyhmään kuuluvat keskeytyvissä tai kestoltaan vaihtuvissa työsuhteissa olevat henkilöt, joilla on viimeksi kuluneen 1,5 vuoden aikana ollut ainakin yksi työttömyysjakso ja (1) joilla on terveydentilan tai toimintakyvyn alenemisen vuoksi tarvetta työkykyä ylläpitävään tai parantavaan kuntoutukseen tai (2) joilla on työkyvyn alenemisen ehkäisemiseksi ja työllistymisen tukemiseksi tarvetta terveyttä ja työkykyä edistävään ja elämänhallintaa parantavaan varhaiskuntoutukseen. Esimerkkejä kohderyhmään kuuluvista ovat mm. palkkatuella työllistyneet ikääntyneet henkilöt (kohderyhmä 1) tai vuokratyössä olevat (työantajana vuokratyön yritys) tai keikkatyötä usean työnantajan palveluksessa tehneet henkilöt (kohderyhmä 2). 2.2 Kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta tukevat järjestelyt Hankekoordinaattori. Kehittämishankkeen toteutuksen keskeinen toimija on hankkeelle nimitettävä hankekoordinaattori. Hänen tehtäviinsä kuuluu hankkeeseen liittyvän päivittäisen kuntoutustoiminnan organisointi, mutta myös hankkeen toteutuksessa tarvittavan kehittämistoiminnan ja eri toimijoiden välisen yhteistoiminnan koordinointi. Hankekoordinaattoriksi nimetään yksi palveluntuottajan kehittämistyöryhmän jäsenistä. Kehittämistyöryhmä. Hankekoordinaattorin keskeinen resurssi ja yhteistyötaho on palveluntuottajan kehittämistyöryhmä. Hankekoordinaattorin johdolla kehittämistyöryhmän jäsenet vastaavat päivittäisen kuntoutustoiminnan toteutuksesta ja kuntoutustoiminnan sisällön kehittämisestä sekä käytännön työkalujen ja menetelmien valinnasta.

8 8 Alueellinen yhteistyöryhmä. Alueellisesti koottavan yhteistyöverkoston tehtävänä on tunnistaa kuntoutuksen kohderyhmiä ja tiedottaa kuntoutusmahdollisuudesta ja toimia kuntoutusta tukevana paikallisena verkostona. Hankekoordinaattori toimii yhteistyöryhmän koollekutsujana ja koordinoi sen toimintaa. Teosta-kuntoutuksen yhteistyöryhmään kuuluu edustaja Kelan paikallistoimistosta, edustajat alueen suurimmista työterveyshuollon palvelutuottajista, edustajat TE-toimistoista, työvoiman palvelukeskuksista ja merkittävimmistä vuokratyönantajista sekä kolmannen sektorin työhönvalmennus- ja työllistämispalveluiden tuottajista. Hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on kokonaisvaltaisesti seurata ja tukea hankkeen toteutumista. Ohjausryhmään kuntoutuskeskus kutsuu edustajan Kelan aluekeskuksesta, TE-toimistosta, vuokratyönantajayrityksestä sekä Kiipulasäätiön hanketoiminnan ja ammatillisten avokuntoutuskurssien asiantuntijat. Ohjausryhmän puheenjohtaja toimi kuntoutuskeskuksen ylilääkäri ja sihteerinä hankekoordinaattori. 2.3 Kuntoutustarpeen arviointi, kohderyhmän tavoittaminen ja kuntoutukseen ohjaus Epätyypillisissä työsuhteissa olevien kuntoutuksen tarvetta arvioidaan yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa. Tarpeen arvioinnin perustana ovat ensisijaisesti kuntoutujien saaman hyödyn määritteleminen ja toissijaisesti työyhteisötasolle tunnistettavat muutostarpeet. Yhteistyökumppanit (työterveyshuolto, TE-toimistot/työvoiman palvelukeskukset, Kela) tiedottavat asiakkailleen tai työntekijöilleen (vuokratyönantajat) kuntoutusmahdollisuudesta. Kuntoutuksen palveluntuottaja tarjoaa yhteistyökumppaneille asiantuntijuutta kuntoutuksen kohderyhmän tunnistamisessa. Palveluntuottaja voi pitää tiedotustilaisuuksia työhönkuntoutuksesta esimerkiksi TE-toimiston henkilökunnalle, jotta työntekijät tuntevat kuntoutuksen vaihtoehdot ja osaavat puolestaan ohjata asiakkaitaan kuntoutukseen. Kuntoutustarpeen arviointiin tehdään kyselylomakemenetelmään perustuva kuntoutusseula, joka käytännön työkaluna helpottaa kuntoutustarpeen arviointia ja voi olla saatavilla esimerkiksi palveluntuottajan nettisivulla. Yhteistyöverkoston kanssa luotavien toimintakäytäntöjen avulla helpotetaan mahdollisten kuntoutujien tunnistamista ja ohjausta kuntoutukseen. Tässä tarkoituksessa Kiipula voi myös järjestää yhteistyökumppanin tiloissa tai tarvittaessa Kiipulan kaupunkitoimipisteissä. kuntoutujien rekrytointiin tarkoitettuja pestuupäiviä. Pestuupäivän tarkoituksena on konkretisoida kuntoutuksen sisältöjä ja motivoida asiakkaita. Tavoitteena on kohderyhmään kuuluvien henkilöiden informointia ja kuntoutukseen ohjautumista palvelevan pestuupäivän sisällön kehittämisen tämän kehittämishankkeen aikana. Alueellinen yhteistyöryhmä laatii arvion kohderyhmään kuuluvien kuntoutustarpeesta ja eri kohderyhmien kuntoutujamääristä. Näiden arvioiden perusteella yhteistyöryhmä tekee suunnitelman kohderyhmiin kuuluvien kuntoutuspalvelutarpeesta. Kehittämishankkeessa tehtävät

9 9 arviot luovat tietopohjan, jonka avulla on laadittavissa yleisempää arvioita epätyypillisissä työsuhteissa olevien kuntoutustarpeesta ja mahdollisuuksista Suomessa. Kuntoutujien valinta Kelan ohjeistus edellyttää, että kuntoutukseen hakeutuvalla henkilöllä on tarkoitusta varten laadittu lääkärin B-lausunto. Sen laatiminen edellyttää asiointia terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai muussa terveydenhuollon toimipisteessä. Kuntoutujien valinnan tekee Kela hakemusten ja B-lausuntojen perusteella.

10 10 Kuntoutujan valinta TEOSTA -kuntoutukseen voidaan tehdä joko KKRL 6 tai 12 :n perusteella (taulukko). Kuntoutusmuoto Kohderyhmä ja tavoite Esimerkki kuntoutujasta Kuntoutuksen kesto Lähijaksot Välijaksot Kuntoutuksen räätälöinti Tuki työuralle KKRL 6 Henkilöille, joiden terveydentila tai työkyky on alentunut ja jotka tarvitsevat tukea työuralla pysymiseksi Pitkäaikaisia sairauksia, pitkittyneitä työttömyysjaksoja, työllistynyt palkkatuella Enintään 30 vrk noin 1,5 vuoden aikana Enintään seitsemän 4-5 vrk:n jaksoa, ryhmässä 6-10 kuntoutujaa Etätehtäviä, yhteydenpito omaohjaajaan ja ryhmään Moodle:n välityksellä. Kuntoutuksen paikallinen tuki: kuntoutusluotsi Henkilökohtaiset keskustelut, yksilöllinen oppimis- ja työurasuunnitelma, henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet Ryhmäohjelman painottaminen kuntoutujien tarpeiden mukaan Tiedot ja taidot käyttöön KKRL 12 Varhaiskuntoutusta työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi ja työllistymisen tukemiseksi Enintään kohtalaisia ongelmia terveydessä tai jaksamisessa, kausi- tai pätkätyö, työllistynyt vuokratyöntekijänä Enintään 22 vrk noin 1 vuoden aikana Enintään viisi 4-5 vrk:n jaksoa, ryhmässä 6-10 kuntoutujaa Etätehtäviä, yhteydenpito omaohjaajaan ja ryhmään Moodle:n välityksellä. Kuntoutuksen paikallinen tuki: kuntoutusluotsi Henkilökohtaiset keskustelut, yksilöllinen oppimis- ja työurasuunnitelma, henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet Ryhmäohjelman painottaminen kuntoutujien tarpeiden mukaan

11 Kuntoutuksen toteutus Kuntoutus nähdään oppimisprosessina, jonka avulla on mahdollista tukea työkyvyn ylläpitämistä ja luoda pohjaa työuran jatkamiseksi mahdollisimman pitkään. Kuntoutuksen suunnittelu tehdään monitieteelliseltä pohjalta ja kuntoutusprosessin ohjaus toteutetaan moniammatillisesti. Keskeisiä suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvia ammattihenkilöitä ovat psykologi, sosiaalityöntekijä, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti. Näistä ammattihenkilöistä valitaan työpari, joka ohjaa kuntoutusprosessia. Kuntoutusprosessia ohjaavasta työparista toinen toimii kuntoutusluotsina. Kuntoutusluotsi toimii yhteyshenkilönä sekä kuntoutujille että yhteistyöverkostoon ja siksi kuntoutusluotsi on keskeinen toimija kuntoutuksen aikana. Lisäksi suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu lääkäri ja tarpeen mukaan muita asiantuntijoita Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksesta. Kehittämishankkeessa käytetään Kiipulan erityisosaamista ja kokemusta ammatillisen kuntoutuksen ja koulutuksen yhteensovittamisesta. 2.5 Kuntoutuksen sisältö Kuntoutus jakautuu aloitusjaksoon, varsinaisiin kuntoutusjaksoihin ja päätösjaksoon. Kuntoutuksen kesto ja jaksotus eri kohderyhmille on esitetty taulukossa (luku 2.3.). Kummankin kohderyhmän kohdalla toimitaan kuntoutuksen suunnittelussa kuntoutuslaitoksessa samansuuntaisesti. Ensimmäisellä lähijaksolla suunnitellaan kuntoutuksen sisällön teema-alueita yhdessä kuntoutujaryhmän kanssa. Moduulien suunnittelussa ollaan kohderyhmäsensitiivisiä ja moduuleita painotetaan kuntoutujaryhmän tarpeita vastaaviksi. Koko prosessin tavoitteena on luoda näköalaoja tulevaisuuden suhteen ja vahvistaa työelämään sitoutumista. Kuntoutuksen aikana tuetaan työuralle pääsemistä, siellä pysymistä ja ammatillista kehittymistä. Kuntoutuksen sisältöön on valittu uusia moduuleita, joita ovat oppimisvalmennus, työnhakuvalmennus ja työhön liittyvää valmennus, jotka liittyvät oppimis- ja työurasuunnitelmaan ja tukevat ammatillista kehittymistä ja kasvua. Kuntoutujan henkilökohtaisten tavoitteiden etenemistä tukevat keskustelut kuntoutusluotsin kanssa. Keskusteluissa arvioidaan kuntoutuksen etenemistä ja tarkennetaan suunnitelmia. Suunnitelmista tehdään kuntoutujan kanssa yksilöllinen oppimis- ja työurasuunnitelma kuntoutuksen ajalle. Suunnitelmien laatimisessa hyödynnetään kuntoutustyöntekijöiden asiantuntemusta ja vertaistukea. Kuntoutujan työurasuunnittelussa käytetään tarvittaessa eri asiantuntijoita: lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, työfysioterapeutti, ammatillinen kuntoutusohjaaja sekä tarpeen mukaan käytännön työelämän asiantuntijoita ja muita työelämän asiantuntijoita, esimerkiksi työllistävän yrityksen työhönvalmentajaa, joka toimii tässä

12 12 kehittämishankkeessa kuntoutusluotsina. Kuntoutuja on aktiivinen osallistuja koko prosessin ajan ja tämä toteutetaan siten, että suunnitelmien kirjaaminen on osa oppimistehtävää. Yksilöhaastattelut ovat yksi keskeinen työmuoto yksilöllisten tavoitteiden ja suunnitelmien laatimisen tueksi ja edistymisen seuraamiseksi. Näitä yksilöllisiä keskusteluja on tarpeen mukaan eri jaksojen aikana ottaen huomioon kohderyhmän tarpeet. Kuntoutuksessa tuetaan yksilöllistä oppimista ja erilaisten tehtävien avulla aktivoidaan ja motivoidaan kuntoutujia oppimaan oppimisessa. Kuntoutuksessa käytetään sellaisia mittareita ja kyselyitä, joiden käytöstä on aiempaa kokemusta Kiipulan kuntoutuskeskuksessa. Kuntoutuksen kehittämistyön aikana voidaan ottaa käyttöön myös muita soveltuvia mittareita. Mittareiden ja kyselyiden käyttöä arvioidaan yhteistyöryhmässä ja uusien mittareiden ja arviointilomakkeiden käytöstä raportoidaan erikseen Kelaa. 2.6 Kuntoutuksen sisältökokonaisuudet Moduuli 1, terveys ja työkunto. Kuntoutukseen sisältyy perusasiaa liittyen terveyteen ja itsestä huolehtimiseen. Fyysisen aktivointi ja ohjaus sisältää oman fyysisen aktiivisuuden arviointia, eri liikuntamuotojen kokeilua, ohjattua liikuntaa, kuntosaliharjoittelua, lihaskuntoharjoittelua, kehonhallinnan harjoituksia ja venyttelyharjoituksia. Tavoitteena on laatia henkilökohtainen liikuntasuunnitelma. Terveellisiin elämäntapoihin liittyviä teemoja ovat terveellinen ravinto ja sen toteuttamismahdollisuudet ja painonhallinnan keinot. Terveellisiin elämäntapoihin liittyviä aiheita on myös alkoholin, tupakan ja unen merkitys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tähän moduuliin sisältyy myös erilaisia keskusteluja rentoutumisen merkityksestä ja rentoutumisharjoituksia. Kuntoutuja laatii omaan terveyteen ja työkuntoon liittyvät muutostavoitteet, joita työstetään myös tässä moduulissa käsiteltäviin teemoihin liittyen. Työkuntoon liittyvässä aiheissa käsitellään mm. työergonomiaa, työtapoja, työn fyysistä kuormittavuutta. Moduuliin sisältyy tietoa ja ohjausta terveyteen liittyvistä asioista mm. elintapoihin, terveysvalintoihin. Kuntoutujille tehdään tarpeen mukaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja työ- ja toimintakunnon testejä ja mittauksia. Moduuli 2, oppimis- ja työurasuunnittelu. Kuntoutuksessa vahvistetaan kuntoutujien motivaatiota ja aktiivista otetta työelämään. Lisäksi korostetaan kurssilaisten omaa vastuuta työkyvyn säilyttämisen ja toisaalta myös työllistymisestä huolehtimisesta. Kuntoutuksen aikana tehdään oppimis- ja työurasuunnitelma, jonka työstämisen apuna käytetään koulutus- ja työhistorian kuvausta. Kuntoutusjaksoilla tehdään erilaisia urasuunnitteluun liittyviä tehtäviä ja niitä voidaan antaa myös välitehtäviksi. Erilaisten tehtävien avulla kehitetään tiedonhankintataitoja.

13 13 Työllistymisen ja urasuunnittelun apuna voidaan käyttää oppimiskykytestistöä (AVO-9) ja sen pohjata käydä keskustelua ja tehdä suunnitelmaa tulevaa työuraa varten. Yhtenä osasuunnitelmana voi esimerkiksi olla uusi ammatillinen koulutus, opintojen täydennys tai loppuun saattaminen. Moduuli 3, työelämätaidot. Tavoitteena on kehittää kuntoutujien työelämätaitoja ja vahvistaa itseohjautuvuutta. Kuntoutuksen aikana vahvistetaan esimerkiksi vuokratyössä tarvittavia taitoja ja ominaisuuksia, rohkeutta kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita ja valmiutta tehdä uutta työtä muuttuvissa ympäristöissä. Yhtenä käsiteltävänä aihekokonaisuutena on vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ja niiden kehittäminen, sillä niiden taitojen hallinta on tärkeää, jotta henkilö pärjää työelämässä. Kuntoutuksen aikana käsitellään työelämään liittyvien asenteita, pelkoja ja odotuksia. Erilaisten tilanteiden ja tunteiden kohtaamisen tukemista tehdään työnohjauksellisin menetelmin. Moduuli 4, itsetuntemus ja henkinen hyvinvointi. Itsetuntemus on oppimisen ja kehittymisen lähtökohta. Omien vahvuuksien tunnistamisen kautta vahvistetaan itseluottamusta ja itsensä arvostamista. Kuntoutuksessa vaikutetaan kuntoutujien kehittämisen haluun, motivaatioon ja vahvistetaan uskoa omiin kykyihin, osaamisen ja selviytymiseen niin työntekijänä kuin oppijana. Itsetuntemusta syvennetään omien resurssien tunnistamisen, itseilmaisun, vuorovaikutustaitojen, positiivisen ajattelun ja itseluottamusta kohottavan toiminnan kautta. Tavoitteena on, että kuntoutuja tunnistaa ja hänelle selkiytyy omat realistiset mahdollisuudet työelämän suhteen. Kuntoutuksen yksi tehtävä on tukea kuntoutujien kykyä markkinoida ja arvioida omaa osaamistaan. Moduuli 5, oppimisvalmennus. Oppimisvalmennukseen sisältyy erilaisia tehtäviä ja oman osaamisen kehittämistä. Näiden tehtävien avulla pyritään vahvistamaan kuntoutujien kehittymisen halua ja oppimaan oppimisen taitoja. Eritystä huomiota kiinnitetään osaamisen tunnistamiseen ja tunnustaminen, jotka mahdollistavat kuntoutujan kehittymisen. Oppimisen tukena käytetään oppimispäiväkirjaa. Kuntoutujia ohjataan tarvittaessa oman työllistymisen ja ammatillisen osaamisen kehittymisellä eteenpäin. Kuntoutus toteutetaan joustavasti ja yksilölähtöisesti, ja siksi kuntoutuksessa käsiteltävät asiat yhdistetään kiinteästi kuntoutujan omaan arkeen. Moduuli 6, työnhakuvalmennus. Työnhakuvalmennukseen kuuluu työelämätietoutta, esimerkiksi työllistymiseen liittyvää materiaalia, työsuhdeasiaa, työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet sekä tietoa elinkeinoelämän eri sektoreiden rekrytointitarpeista. Näihin asioihin voidaan liittää erilaisia välitehtäviä esimerkiksi tutustumista keskeisiin työ- ja koulutusaloihin, omaan työuran suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Työnhakuvalmennuksen yhteydessä kurssilaiset tuottavat itsestään markkinointi- ja informaatiomateriaalia, joka päivitetään ja lähetetään vähintään kolmelle potentiaalisille työnantajille. Tässä voidaan hyödyntää olemassa olevia suhteita työelämään esimerkiksi vuokratyönantajat.

14 Välitehtävät ja tuki työllistymisjaksojen aikana Kuntoutujien välijakson ajalle annetaan välitehtäviä eri moduuleihin liittyen. Välitehtäviä voidaan työstää Moodle oppimisalustan avulla tai samat tehtävät voidaan antaa myös kirjallisesti niille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuus tehdä tehtäviä verkossa. Kuntoutusprosessissa hyödynnetään ryhmältä saatavaa vertaistukea ja sitä voidaan käyttää myös välitehtäviä annettaessa. Osa tehtävistä voi olla ryhmässä toteutettavia tai verkossa ryhmätyönä tehtäviä. Kuntoutusluotsin kanssa pidetään yhteyttä Moodle-verkkotyöskentelyn avulla. Yhteydenpito on mahdollista myös sähköpostilla ja puhelimitse, jos verkkotyöskentely ei ole mahdollista. Kuntoutusluotsi on kuntoutujan tukihenkilönä koko kuntoutusprosessin ajan. Kuntoutukseen liittyy kummankin kohderyhmällä kuntoutusjaksojen välillä työssäolojaksoja, jonka aikana tuetaan kuntoutuksen tavoitteita. Tuki mahdollistetaan kuntoutusluotsitoiminnan avulla. Kuntoutusluotsi tukee tavoitteiden etenemistä työllistävästä yrityksestä käsin tai palveluntuottajan kuntoutusluotsi käy välijakson aikana tapaamassa kuntoutujaa työpaikalla. Silloin kun kuntoutusluotsi on työllistävässä yrityksessä, hän toimii kuntoutujan tukihenkilönä työjakson aikana ja ohjaajana työllistymispolulla. Kuntoutusluotsilla on mahdollisuus työllisyysjakson aikana arvioida ja ohjata kuntoutujaa ja samalla olla tukena myös oppimisessa. Oppimiseen ja ohjauksen tukena on oppimis- ja työurasuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan koko prosessin ajan. Työterveyshuollon tuki välijaksojen aikana voi liittyä henkilökohtaisten muutossuunnitelmien etenemisen tukemiseen, jotka liittyvä kuntoutujan terveyteen ja työkykyyn. 2.8 Yhteistyö ja työnjako Kehittämistehtävänä ja -tavoitteena on luoda yhteistyömalleja koko kuntoutusprosessiin. Kiipulan rooli on luoda alueelliset yhteistyöverkostot ja koordinoida niiden toimintaa ja tällä tavoin mahdollistaa kehittämistehtävän tavoitteiden eteneminen. Palveluntuottaja on jo hankkeen suunnitteluvaiheessa käynyt usean yhteistyötahon kanssa neuvotteluja hankkeen tavoitteisiin, sisältöön ja toteutukseen liittyvistä asioista. Yhteistyökumppaneista muodostuu yhteistyöverkosto, jonka tehtävä on tiedottaa työhönkuntoutuksen hankkeesta. Tavoitteena on, että kehitettävien toimintakäytäntöjen avulla helpotetaan verkostojen asiakkaita oikeiden polkujen löytämisessä. Välijaksojen aikana tehdään yhteistyötä asiakkaan kanssa. Yhtenä yhteydenpitovälineenä on Moodle oppimisalusta. Muita yhteydenpitokeinoja kehitetään kehittämishankkeen aikana ja niiden toimivuutta arvioidaan yhteistyöryhmässä. Yhteydenpitovälineenä voi olla sähköposti tai puhelinyhteys palveluntuottajan kuntoutusluotsiin.

15 15 Palveluntuottajan kuntoutusluotsi voi toimia myös eräänlaisena työhönvalmentajana, jolloin hän käy työpaikalla tapaamassa kuntoutujaa ja keskusteluiden avulla selvittää kuntoutujan työssä pärjäämistä. Kuntoutusjakson aikana arvioidaan yhteydenpidon toimivuutta myös kuntoutusasiakkaiden kanssa. Kuntoutusprosessista kerätään asiakaspalautetta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota erilaisen tuen saamisesta ja sen riittävyydestä kuntoutujien näkökulmasta. Yksi kehitettävä yhteistyömalli on kuntoutujaryhmän vertaistuen eri muodot ja mahdollisuudet välijaksojen aikana. 2.9 Seuranta Seurantaa tehdään koko kuntoutusprosessin ajan. Seurannan ja arvioinnin keskeiset tulokset kootaan kokeilusta tehtävään raporttiin, joka toimitetaan Kelaan. Kaksi keskeistä seurannan apuvälinettä on oppimis- ja työurasuunnitelma ja henkilökohtaisten projektien menetelmä (henkilökohtaiset muutostavoitteet). Seurannan tarkoituksena on arvioida oppimis- ja työurasuunnitelmien ja henkilökohtaisten tavoitteiden (henkilökohtaisten projektien menetelmä) toteutumista kuntoutuksen eri vaiheissa ja muokata niitä tarvittaessa. Seurannassa koottavan dokumenttimateriaalien perusteella kuntoutuksen mallia ja menetelmiä arvioidaan molemmissa kohderyhmissä. Kehittävän arvioinnin tavoitteena on selvittää, mitkä menetelmät ja prosessit toimivat kenenkin kohdalla parhaiten. Seurantaa ja arviointia tehdään sekä yksilötasolla että ryhmätasolla. Kuntoutusluotsin kanssa käydyissä keskusteluissa arvioidaan eri suunnitelmien toteutumista ja tehdään niihin tarvittavia muutoksia. Välijakson aikana kuntoutuja on yhteydessä kuntoutusluotsiin puhelimitse, sähköpostitse ja Moodle-verkkotyöskentelyn kautta. Suunnitelmien etenemistä tukevat yhdessä toteuttavat etätehtävät ja verkkokeskustelut, joissa kuntoutujat saavat tukea niin kuntoutustyöntekijöiltä kuin myös toisilta kurssilaisilta. Kuntoutujien muutossuunnitelmien tukeminen työterveyshuollossa on yksi kehittämistehtävä. Työterveyshuollon rooli on tukea etenkin kuntoutujien terveyteen ja elämäntapoihin liittyviä suunnitelmia ja tavoitteita. Työterveyshuollon seurantaan haetaan toimivia toimintakäytäntöjä kehittämishankkeen aikana. Kuntoutujat työstävät kuntoutusprosessin aikana omaa oppimis- ja työurasuunnitelmaa ja laativat viimeisellä jaksolla suunnitelman koulutus- ja työelämäpolun seuraavasta vaiheesta. Tämän suunnitelman käsittely yhteistyöverkostossa kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen on yksi keskeinen seurantatoimenpide. Tätä suunnitelmaa voidaan käsitellä yrityksessä, työvoimahallinnossa ja työterveyshuollossa koko kuntoutusprosessin aikana ja sen jälkeisessä seurantavaiheessa. Jokainen yhteistyötahoista seuraa omasta roolistaan kuntoutujan polkua.

16 16 Seurantakyselyn tavoitteena on arvioida kuntoutuksen tavoitteiden etenemistä kuntoutuksen päätyttyä. Kuntoutusjaksojen jälkeen toteutettava seurantakysely tehdään postikyselynä. Seurantakyselyn sisältö kehitetään yhteistyössä alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Seurantakyselyn avulla arvioidaan koulutus- ja työura ja muutossuunnitelmien (henkilökohtaiset projektit) etenemistä. Kysely tehdään kohderyhmälle 1 noin 3-6 kuukauden kuluttua ja kohderyhmälle 2 noin vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä. Koko kuntoutushankkeen arviointia tehdään yhteistyössä Kelan kanssa.

17 17 3 KUNTOUTUKSEN TOTEUTUS 3.1 Kehittämishankkeen organisaatio Hankkeen tukemiseksi perustettiin kolme työryhmää: kehittämis-, yhteistyö- ja ohjausryhmät. Lisäksi Kela teki hankkeen arvioinnista sopimuksen Kiipulasäätiön kanssa. Seuraavassa kuvassa ilmenee Teostan organisaatio: Kehittämistyöryhmän tehtävänä oli kuntoutusmallin sisältyvien toimintatapojen ja kuntoutuksen sisällön ja menetelmien suunnittelu, kehittäminen ja käytännön toteutus. Hankkeen käynnistymistä edeltäneen suunnitteluvaiheen ideointi- ja suunnittelukokouksiin osallistui yli 10 henkilöä Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa. Hankkeen käynnistyessä vuoden 2008 alussa kehittämisryhmään kuului ja sen toimintaan osallistui kahdeksan henkilöä. Kehittämistyöryhmä toimi hankkeen alkuaikoina hyvin aktiivisesti. Esimerkiksi ensimmäiseen Kelalle tehtyyn hankkeen väliraporttiin oli kirjattu, että aikavälillä kehittämistyöryhmä kokoontui 24 kertaa.

18 18 Kehittämisryhmä alkoi kuitenkin pienentyä jo hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna, kun työntekijöitä jäi pois kehittämistyöryhmästä. Ulkoisia syitä poisjäämiselle olivat mm. siirtymiset toisiin tehtäviin Kiipulan ulkopuolelle. Lukumääräisesti suurempi syy oli kuitenkin työntekijöiden jättäytyminen pois kehittämisryhmästä vedoten muiden tehtäviensä tarvitsemaan työaikaan. Nelivuotisen hankkeen kahden viimeisen hankevuoden aikana kehittämistyöryhmän muodosti ja sen toimintaan osallistui käytännössä vain kolme työntekijää. Samat henkilöt muodostivat myös kuntoutusta toteuttavan ydintiimin, jota kulloisenkin tarpeen mukaan täydennettiin muilla kuntoutuksen ammattihenkilöillä. Taulukko. Kehittämistyöryhmä hankkeen alkaessa vuoden 2008 alussa ja hankkeen kahden viimeisen toimintavuoden ( ) aikana. Kehittämistyöryhmä Hankkeen alkaessa v Hankkeen jälkimmäisellä puoliskolla vv Anu Arola, stt, hankekoordinaattori Juha-Matti Jokinen, ft, työhönvalmentaja Maija-Leena Kaikkonen, palvelupäällikkö (Aikuiskoulutus) Anu Arola, stt, hankekoordinaattori Seppo Miilunpalo, terv.huoll.erik.l., ylilääkäri Reijo Mononen, psykologi Malla Kozelj, ft, työfysioterapeutti Seppo Miilunpalo, terv.huoll.erik.lääkäri, ylilääkäri Petri Peräkasari, psykologi, vastaava psykologi Marita Simola, tth, palvelupäällikkö (yrityspalvelut) Varpu Vesterinen, tth, TYKkoordinaattori Yhteistyöryhmä perustettiin vuonna 2008 ja siihen kutsuttiin eri tahojen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella edustaja Hämeenlinnan Kelasta, työterveyshoitaja/-hoitajia alueella toimivista työterveyshuollon palveluntuottajista, työvoimaohjaajia Hämeenlinnan ja Riihimäen TEtoimistoista ja työvoiman palvelukeskuksista, edustajat kolmesta henkilöstöpalvelualojen yrityksistä (= vuokratyöyrityksiä) sekä edustajat Luotsisäätiöstä ja Sadonkorjuu-hankkeesta (Hyvinkään-Riihimäen Aikuiskoulutuskeskus, nykyisin Hyria).

19 19 Työterveyshuoltojen edustajat jäivät pois toiminnasta jo yhteistyöryhmän ensimmäisen kokouskutsun/kokouksen yhteydessä ilmoittaen syyksi ensisijaisesti sen, että heillä ei käytännössä ole asiakkaina pätkätyöläisiä. Toiminnan alkaessa muista em. tahoista saatiin yhteistyöryhmään edustajia. Hankkeen edetessä yhteistyöryhmän toimintaan osallistuneiden henkilöiden joukko supistui niin, että mukana olivat Teostan hankekoordinaattorin ja psykologin lisäksi edustajat Kelasta, TE-toimistosta, Luotsisäätiöstä, Sadonkorjuu-hankkeesta (ks. taulukko alla). Taulukko. Yhteistyöryhmään kutsutut hankkeen alkaessa vuoden 2008 alussa ja toimintaan osallistuneet hankkeen kahden viimeisen toimintavuoden aikana. Yhteistyöryhmä Työryhmään kutsutut toiminnan alkaessa v Kiipula (Anu Arola, Marita Simola) Kela (Hml), Erja Koskinen TTH Medivire (Pirjo Onnela) TTH Työsyke (Tarja Heinonen) TTH Mehiläinen (Päivi Jurvanen, Anu Pöysti) TTH Linnan klinikka (Tuula Heinonen) Henkilöstöpalvelu Staffpoint (Hml) (Antti Astrén) Työvoiman palveluk. (Hml) (Tarja Vikman, Merja Niemi) TE-toimisto (Hml) (Tarja Pullinen, Mari Pirttiniemi, Arto Ijäs) TE-toimisto (Rmk) (Anne Leinonen) Luotsisäätiö (Merja Ritala) Sadonkorjuuhanke (Hyria) (Tapio Piilola) Toimintaan osallistuneet hankkeen jälkimmäisellä puoliskolla Kiipula (Anu Arola, Reijo Mononen) Kela (Hml), Erja Koskinen TE-toimisto (Hml) (Arto Ijäs) Luotsisäätiö (Merja Ritala) Hyria (Heikki Kallunki) Yhteistyöryhmä kokoontui vuosina seitsemän kertaa ja vuosina kaksi kertaa.

20 20 Ohjausryhmän tehtävänä oli seurata ja ohjata kehittämistyöryhmän toimintaa. Ohjausryhmään kuuluivat Riihimäen TE toimiston johtaja, Staffpoint Oy:n edustaja sekä edustaja Kelan Etelä- Suomen aluetoimistosta. Lisäksi ryhmään oli kutsuttu kaksi hanketoiminnan ja ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijaa Kiipulan ammattiopistosta. Toinen heistä (Petteri Ora) toimi myös Kelan Teosta-hankkeelle tilaaman hankearvioinnin käytännön toteuttajana. Ohjausryhmän kokoonpano säilyi hankkeen ajan lähes muuttumattomana. Staffpoint Oy:n edustaja jäi kuitenkin jo ensimmäisenä vuonna pois ryhmästä, koska ko. toimiston toiminta päättyi Hämeenlinnassa. Ohjausryhmä kokoontui vuosina yhdeksän kertaa ja vuosina viisi kertaa. Taulukko. Ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmä Ryhmän kokoonpano hankkeen alkaessa Kela (E-S:n aluetsto) (Pirjo Hyytiäinen) TE-tsto (Rmk) (Pekka Voutilainen) Staffpoint (Hml) (Antti Astrén) Kiipula (Kao) (Leila Koponen, Petteri Ora) Teosta-hanke (Kiipula) (Anu Arola, Seppo Miilunpalo, Marita Simola) Ryhmän kokoonpano hankkeen toisella puoliskolla Kela (E-S:n aluetsto) (Pirjo Hyytiäinen) TE-tsto (Rmk) (Pekka Voutilainen) Kiipula (Kao) (Leila Koponen, Petteri Ora) Teosta-hanke (Kiipula) (Anu Arola, Seppo Miilunpalo, Reijo Mononen) Arviointityöryhmän tehtävänä oli Kelan toimeksiannosta suorittaa hankkeen ulkopuolinen arviointi Kelan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Hankesopimus puolestaan velvoitti kehittämishankkeen toteuttajia osallistumaan kehittämishankkeen arviointiin ja siihen liittyvän tutkimusaineiston keräämiseen. Arviointityöryhmään kuuluivat projektinjohtaja Petteri Ora ja koulutusjohtaja Rauno Konttila Kiipulan ammattiopistosta. Heistä ensin mainittu toimi varsinaisena arviointitiedon kerääjänä, ja oli tässä tehtävässään usein tekemisissä Teostan hankekoordinaattorin ja myös hankkeen muiden keskeisten toimijoiden kanssa sekä osallistui hankkeen ohjausryhmän toimintaan. Rooliaan Teostahankkeessa arvioitsija Ora kuvasi termillä kriittinen ystävä. Arviointityöryhmän arviointiraportti ei sisälly tähän raporttiin.

21 Kuntoutuksen toteuttajat Kuntoutuksen toteutukseen osallistui Kiipulan kuntoutuskeskuksessa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluivat sosiaalityöntekijä, psykologi, fysioterapeutti ja lääkäri. Tiimiä täydennettiin tarvittaessa sairaanhoitajalla ja ravitsemusterapeutilla. Lisäksi oli asiantuntijoita Kiipulan ammattiopiston ja aikuiskoulutuskeskuksen puolelta (esim. ATK-opettaja) sekä kuntoutujan kotipaikkakunnalla kuntoutujalle nimetty kuntoutusluotsi. Käytännössä pyrittiin siihen, että kullakin kuntoutusryhmällä toteutuksesta vastaava ydintiimi pysyisi samana koko kuntoutusprosessin ajan. Tässä myös pääosin onnistuttiin. 3.3 Kuntoutuksen sisältökokonaisuudet eli moduulit Terveys ja työkunto -moduuli Terveyttä ja työkuntoa lähestyttiin aluksi tutustumalla professori Ilmarisen työryhmineen Työterveyslaitoksessa kehittämään työkyky-malliin. Tämä työkyvyn moniulotteinen talomalli viitoitti koko kuntoutusprosessia ja oli sisäänrakennettuna kaikissa moduuleissa. Moduuli painottui terveyteen ja itsestä huolehtimiseen. Se sisälsi oman fyysisen aktiivisuuden arviointia, eri liikuntamuotojen kokeilua, ohjattua liikuntaa, kuntosaliharjoittelua, lihaskuntoharjoittelua, kehonhallinnan harjoituksia ja venyttelyharjoituksia. Kuntoutujat saivat kuntotestien pohjalta sekä liikuntaharjoitusten yhteydessä henkilökohtaista ohjausta ja kirjallista materiaalia kotiharjoitusten tueksi. Terveellisiin elämäntapoihin liittyvä ohjaus painottui terveellisen ravinnon merkitykseen, sen toteuttamismahdollisuuksiin ja painonhallinnan keinoihin. Muita keskeisiä elämäntapoihin liittyviä aiheita olivat mm. alkoholin, tupakan ja erityisesti unen merkitys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi tässä moduulissa oli rentoutumistietoa ja -harjoituksia. Kuntoutujille tehtiin tarpeen mukaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja työ- ja toimintakunnon testejä ja mittauksia. Näitä ovat mm. erilaiset haastattelut, terveystarkastukset ja kyselyt (esimerkiksi Rand36, AVO9, Työkykyindeksi). Kuntoutuja laatii myös omaan terveyteen ja työkuntoon liittyvät muutostavoitteensa, joita seurattiin ja päivitettiin koko kuntoutusprosessin ajan (ks. liite 1). Oppimis- ja työurasuunnittelu moduuli Kuntoutujat tutustuivat erilaisten oppimistehtävien kautta omiin oppimistyyleihinsä ja tiedostavat heille parhaiten soveltuvat oppimistavat ja - tekniikat. Kuntoutuksessa pyrittiin vahvistamaan kuntoutujien opiskelumotivaatiota, tiedonhankintataitoja ja aktiivista otetta työelämään hakeutumisessa.

22 22 Kuntoutuksen aikana käsiteltiin kuntoutujien koulutus- ja työhistoriaa ja pyrittiin niiden pohjalta rakentaa tulevaisuuden työllistymissuunnitelmia. Kuntoutujan jatkosuunnitelmana voi olla mm. uuden ammatillisen koulutuksen hankkiminen, opintojen täydentäminen tai loppuun saattaminen. Lisäksi korostettiin kuntoutujien omaa vastuuta työkyvyn säilyttämisestä sekä työllistymisestä. Kuntoutusjaksoilla tehtiin erilaisia urasuunnitteluun liittyviä tehtäviä. Niitä annettiin myös välitehtäviksi, joiden pohjalta käytiin yhteisiä ja henkilökohtaisia ohjauskeskusteluja. Työelämätaidot-moduuli Tavoitteena oli vahvistaa kuntoutujien sekä yleisiä että tehtäväkohtaisia työelämätaitoja ja tukea itseohjautuvuutta. Kuntoutuksen aikana käsiteltiin esim. määräaikaisissa ja lyhytkestoisissa työsuhteissa tarvittavia taitoja ja ominaisuuksia, kuten rohkeutta kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita sekä valmiutta tehdä uudenlaista työtä muuttuvissa ympäristöissä. Keskeisenä työelämätaitojen aihekokonaisuuteen kuuluivat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Niiden hallinta ja edelleen kehittäminen tukevat työelämässä ja erityisesti työyhteisöissä selviytymistä, pärjäämistä ja onnistumista. Konkreettisia aihekokonaisuuksia olivat mm. neuvottelutaidot, esimies- ja alaistaidot sekä kyky antaa ja vastaanottaa palautetta. Kuntoutuksen aikana käsiteltiin myös työelämään liittyviä asenteita, pelkoja ja odotuksia. Erilaisten tilanteiden ja tunteiden kohtaamista tuettiin myös työnohjauksellisin menetelmin. Itsetuntemus ja henkinen hyvinvointi moduuli Itsetuntemus on merkittävä oppimisen ja kehittymisen lähtökohta. Omien vahvuuksien tunnistamisen kautta vahvistettiin kuntoutujan itsetuntoa, joka on henkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan perusta. Kuntoutuksella pyrittiin vaikuttamaan kuntoutujien kehittymisen haluun ja motivaatioon ja vahvistamaan uskoa omiin kykyihin, osaamisen ja selviytymiseen niin työntekijänä kuin oppijana. Itsetuntemus edellyttää myös omien arvojen ja taitojen tiedostamista. Mitä minä arvostan, mistä nautin, mikä tuottaa minulle iloa, mistä haaveilen ja unelmoin. Missä olen onnistunut, mitä osaan, missä olen hyvä ja mitkä ovat kehittymishaasteeni. Itsetuntemusta syvennettiin omien resurssien tunnistamisen, elämäntarinan, itseilmaisun, vuorovaikutustaitojen, positiivisen ajattelun ja itseluottamusta kohottavan toiminnan kautta. Henkinen hyvinvointi käsittää sellaisia teemoja kuin kuntoutujan positiivinen mieliala, tiedostetut voimavarat sekä stressinhallintakeinojen käyttämisen työelämän ja arjen paineissa. Se ei merkitse onnea ja ongelmattomuutta, vaan mahdollisuutta mieltää asioita ja tilanteita aktiivisesti ja hallintaa hakien, omia voimavaroja ja olemassa olevia resursseja sekä verkostoja hyödyntäen ja toimintakykynsä säilyttäen.

23 23 Elämänhallinta koetaan sisäisenä voimavarana sekä tunteena mahdollisuuksista ja kyvyistä vaikuttaa omaan elämäänsä. Hyvän elämänhallinnan omaava tuntee kykenevänsä pitämään ohjat käsissään, hän luottaa itseensä ja kykyynsä toimia myös kohdatessaan vaativia tilanteita ja niihin liittyviä ahdistavia kokemuksia. Moduuliin liittyviä opetuskeskustelujen teemoja olivat esim. omien voimavarojen tunnistaminen, mieliala ja siihen vaikuttaminen, stressi ja stressin hallinta, ihmissuhteet ja vuorovaikutustaidot, hyvä tavoitteenasettelu ja muutoksen läpivieminen elämässä, elämänkriisit ja niistä selviytyminen, onnistumis- ja huippukokemukset sekä jämäkkyys ja puolensa pitäminen. Tavoitteena oli, että kuntoutuja tunnistaa ja hänelle selkiytyy omat realistiset mahdollisuutensa työelämän suhteen. Kuntoutuksen eräänä tehtävänä on tukea kuntoutujien kykyä markkinoida ja arvioida omaa osaamistaan. Oppimisvalmennus-moduuli Oppimisvalmennuksessa pyrittiin tunnistamaan kuntoutujan omaa oppimista tukevia tai hidastavia ja vaikeuttavia tekijöitä sekä hakemaan ja harjaannuttamaan niihin sopivia yksilöllisiä oppimistekniikoita, työskentelytyylejä, oppimisen tukimuotoja tai tarkoituksenmukaisia apuvälineitä. Kuntoutujat tutustuivat erilaisiin oppimisen tapoihin ja alkoivat tunnistaa omia keskeisiä oppimistyylejään. He perehtyivät oppimisen lainalaisuuksiin ja reunaehtoihin saaden tukea oppimismotivaationsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kuntoutujien itseohjautuvuutta ja omien realististen mahdollisuuksiensa käyttöä tuettiin ongelmaratkaisukyvyn kehittämiseksi ja opitun soveltamiseksi. Heitä kannustettiin myös yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja ryhmän rakentavaan ja aktiiviseen jäsenyyteen. Oppimisvalmennuksessa hyödynnettiin erilaisia tehtäviä oman oppimisosaamisen tunnistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Käytettyjä menetelmiä ovat olleet mm. erilaiset itsearviointitehtävät, oppimistyylitestit, kuten havaintokanavatesti, Honey & Mumford, Analyyttinen Holistinen oppija sekä eri lahjakkuusalueiden ja suuntautuneisuuden tunnistamistehtävät, kuten myös ryhmätyötyylitestit. Näiden tehtävien avulla pyrittiin virittämään kuntoutujien oppimaan oppimisen taitoja ja onnistumiskokemuksia. Eritystä huomiota kiinnitettiin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, jotka mahdollistavat kuntoutujan kehittymisen esimerkiksi täydennys- ja lisäkoulutusten kautta elinikäisen oppimisen hengessä. Kuntoutujia ohjataan omaa ammatillista osaamistaan kehittämällä kohti työllistymistavoitetta. Kuntoutus toteutettiin joustavasti ja yksilölähtöisesti yhdistämällä kuntoutuksessa käsiteltävät asiat kiinteästi kuntoutujan omaan arkeen.

24 24 Työnhakuvalmennus-moduuli Yhtenä käsiteltävänä teemana oli työnhakuvalmennus. Tässä osiossa käsiteltiin työllistymiseen liittyviä seikkoja, työsuhdeasioita, työnantajan ja työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tietoja elinkeinoelämän eri sektoreiden rekrytointitarpeista kattaen avoimet ja piilotyömarkkinat. Näihin teemoihin liittyi myös erilaisia välitehtäviä, kuten tutustumista keskeisiin työ- ja koulutusaloihin sekä oman työuran suunnittelua. Työnhakuvalmennuksen yhteydessä kuntoutujat tuottivat itsestään päivitettyä työnhaku-, markkinointi- ja informaatiomateriaalia. Kuntoutujia ohjattiin ottamaan yhteyttä työnantajiin puhelimitse, henkilökohtaisen käynnin, haastatteluun valmistautumisen ja erilaisten kirjallisten hakemusten kautta. 3.4 Kokemuksia moduulimalleista Jokaisen kuntoutujaryhmän kanssa käsiteltiin kaikki moduulit kuntoutusprosessin aikana. Yhden kuntoutusjakson aikana ei käyty läpi vain yhtä moduulia, vaan useampaa, kuitenkin enintään kahta tai kolmea. Jos kuntoutusjaksolla jostain moduulialueesta nousi esille vielä jotain lisää käsittelyä vaativia asioita, pyrittiin se tekemään heti välittömästi tai jatkamalla aiheen käsittelyä seuraavana päivänä tai viimeistään seuraavalla jaksolla. Samalla jaksolla käsittely onnistui siksi, että kuntoutusjakson päiväkohtaisissa ohjelmissa aamupäivällä oli teoriaosuutta ja iltapäivällä liikuntaa tai toisinpäin. Noin kolmen tunnin mittaiset teoriaosuudet aamu- tai iltapäiväaikaan tekivät mahdolliseksi käsitellä asioita joustavasti. Esimerkki kuntoutusviikon ohjelmasta, ks. liite 2. Eniten käytössä olivat terveys- ja työkuntomoduuliin sisältyvät teemat sekä, työelämätaitojen sekä itsetuntemus ja henkinen hyvinvointi moduulit. Vähiten käytössä oli oppimisvalmennus, koska kuntoutujat kokivat teeman olevan erittäin tutun itselleen ja vain harvalla oli suunnitelmissa lähteä uudelleenkoulutukseen. Kuntoutujien toiveet vaikuttivat valintoihin, kun kuntoutusjaksoille mietittiin ko. kuntoutusviikon ohjelmia. Ryhmän ohjaajat laativat seuraavan jakson ohjelman kuntoutujien toiveiden, tarpeiden ja moduulien mukaan. Kaikille kuntoutusryhmille laadittiin erilaiset ohjelmat joka jaksolle, joten työryhmä teki moduulien avulla ja niitä soveltamalla paljon jaksokohtaista räätälöintiä. Terveys- ja työkunto moduulissa oli samoja aineksia kuin esimerkiksi ASLAK-kuntoutuksessa, minkä vuoksi tämän teema-alueen sisältöjen ja menetelmien soveltaminen oli vetäjien kannalta helppo ja turvallinen ratkaisu. Terveys- ja työkunto-moduulin sisältöalueet vastasivat myös monien kuntoutujien ennakko-odotuksia kuntoutuksen sisällöstä. Joihinkin moduuleihin käytettiin kuntoutuksen kannalta uutta, mutta Kiipulan ammattiopistossa jo vakiintuneessa käytössä olevaa materiaalia. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa olevalla osaamisella ja menetelmillä saattaisi olla enemmänkin annettavaa kuntoutukselle. Teosta-

25 25 kuntoutuksen laaja-alainen sisältö oli sekä tarvittavien tietojen että toteutuksessa tarvittavien menetelmien osalta osaamisen ja oppimisen haaste myös ohjaajina toimiville kuntoutuksen ammattilaisille, mutta myös kuntoutuksen ja koulutuksen väliselle yhteistyölle. Myönteisenä asiana onkin todettavissa, että kehittämishankkeen aikana tapahtui myös moduulien sisällössä ja menetelmien soveltamisessa kehitystä. 3.5 Kuntoutusluotsitoiminta Kuntoutusluotsitoiminnan ideana oli, että kuntoutusluotsi voi olla kuntoutujan työyhteisön jäsen, paikallinen terveydenhuollon asiantuntija tai palveluntuottajan eli Kiipulan kanssa kirjallisen sopimuksen tehnyt yhteystaho, joka pitää eri tavoin yhteyttä kuntoutujaan ja käy tarvittaessa tapaamassa häntä myös työpaikalla. Jos kuntoutusluotsi tulisi työllistävästä yrityksestä, hän toimisi kuntoutujan tukihenkilönä työjakson aikana ja ohjaajana työllistymispolulla. Kuntoutusryhmien ohjaamisessa käytettiin ohjaajien ammattiosaamiseen ja perehtymiseen perustuvaa materiaalia. Tästä ei ole ollut käytössä mitään erityistä ohjauskirjaa. Ensimmäisen kuntoutujaryhmän kanssa, joka aloitti vuonna 2008 syksyllä, kuntoutusluotseina toimivat Kiipulan kuntoutuskeskuksen työhönvalmentaja Juha-Matti Jokinen ja sosiaalityöntekijä Anu Arola, jotka toimivat myös ko. ryhmän vastuuvetäjinä. Em. työntekijät pitivät kuntoutujiin yhteyttä tapaamisilla, puhelimitse ja sähköpostilla. Seuraavalla kuntoutusjaksolla työhönvalmentaja jäi pois toisen vastuuvetäjän roolista ja tilalle tuli psykologi. Vuosina pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä toimi kuntoutusluotsina ensimmäisille kuntoutusryhmille. Yhteydenpidot tapahtuivat enimmäkseen puhelimen ja sähköpostin välityksellä eikä kuntoutujien tapaamisia ollut kovin paljon, koska sama henkilö toimi myös hankekoordinaattorina ja hankkeen markkinointi vei paljon ennakoitua enemmän hänen työaikaansa. Loppuvuodesta 2009 Kelan kuntoutusryhmä huomautti Kiipulan kuntoutuskeskusta siitä, ettei kuntoutusluotsitoiminta ollut lähtenyt hankesuunnitelmaan kirjatulla tavalla käyntiin. Tämän jälkeen Kiipula neuvotteli eri tahojen kanssa kuntoutusluotsipalveluista. Näiden järjestelyjen seurauksena kuntoutujat saivat omat henkilökohtaiset kuntoutusluotsinsa vuoden 2010 alusta lähtien Hämeenlinnan Seudun Työhönvalmennussäätiö Luotsin, Länsivalmennus Oy:n, Katja Noponen Oy:n ja Kiipulan kaupunkitoimipaikkojen työhönvalmentajista sekä mänttäläisen työterveyshuollon työterveyshoitajasta. Kuntoutusluotsit pyrittiin järjestämään samoilta seuduilta missä kuntoutujat asuvat. Luotsit löytyivät melko helposti yllä kuvattujen yhteistyötahojen avulla. Uusilta paikkakunnilta luotsipalveluiden toteuttaja löytyi tarvittaessa myös kyselemällä TE-toimistojen käyttämiä työhönvalmennustahoja. Kuntoutujat olivat tyytyväisiä siihen, että kuntoutusjaksojen välissä he saivat tavata kuntoutusluotsin. Tapaamiskerralla luotsi ja kuntoutuja keskustelivat pääsääntöisesti töiden tai opiskelupaikan hakemisesta ja työkunnon ylläpitämisestä. Välillä tapaamisissa oli

26 26 keskitytty ihmissuhdeongelmien selvittämiseen. Opiskeluun liittyvissä asioissa on tarvittaessa järjestetty palavereja esimerkiksi kuntoutujan, luotsin, oppilaitoksen ryhmänohjaajan ja Teostan hankevetäjän kesken. Kuntoutujat saattoivat myös päästä tutustumaan kuntoutusluotsinsa yrityksen järjestämään kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntoutusluotsitoiminta ei käynnistynyt kovin tehokkaasti vielä ensimmäisillä kuntoutusryhmillä, vaan vasta ryhmien 5 9 kuntoutujilla oli uuteen järjestelyyn perustuvat henkilökohtaisesti nimetyt kuntoutusluotsit. Kaikkien kuntoutujien osalta ryhmien omaohjaajana toimiva sosiaalityöntekijä piti yhteyksiä kuntoutujiin. Yhteydenotoissa keskeisenä teemana oli kuulumisten vaihtaminen ja sopiminen seuraavista kuntoutusjaksoista, jos kuntoutuja ei pystynyt tulemaan jaksolle oman ryhmänsä kanssa. Tällaisia tilanteita tuli, kun esimerkiksi kuntoutuja oli menossa töihin aiemmin sovitun lähijakson aikana. 3.6 Moodle Teostan hankesuunnitelmaan sisältyi, että Teostassa kokeillaan verkko-oppimisväline Moodlea lähijaksojen välillä yhteydenpidon välineenä. Tavoitteena oli, että Moodlen avulla kuntoutujat pystyisivät kotitietokoneeltaan vastaamaan välitehtäviin ja pitämään yhteyttä toisiin kuntoutujiin, kuntoutusluotsiinsa tai Teosta-kuntoutuksen ohjaajiin. Jos kuntoutujalla ei olisi kotonaan käytössä tietokonetta ja nettiyhteyttä, hän voisi käyttää esimerkiksi kotipaikkakunnan kirjaston tai TEtoimiston tietokoneita, joista he saisivat yhteyden Moodleen. Pääsääntöisesti kuntoutujat opiskelivat Moodlen käyttämistä kuntoutusprosessin alkaessa. Ensimmäisellä lähijaksolla he saivat henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan ohjelmaan, jonka jälkeen kuntoutusjaksolla yksi iltapäivä käytettiin ohjelman harjoitteluun. Myös joitakin kuntoutusluotseja oli kuntoutujien mukana opiskelemassa Moodlen käyttöä. Moodlen käyttämisestä tuli monenlaisia kokemuksia. Kuntoutujat, jotka ovat tottuneet käyttämään tietokonetta, omaksuivat hieman nopeammin Moodlen käytön kuin sellaiset kuntoutujat, joilla on vähäinen ATK-kokemus tai ei ole ollenkaan kokemusta tietokoneen käyttämisestä. Enemmistö kuntoutujista oppi kuntoutusjaksolla ohjelman käytön aika vaivattomasti, mutta vain muutama kuntoutuja vastasi sen kautta välitehtäviin tai piti yhteyttä kurssin vastuuvetäjiin tai kuntoutusluotsiinsa. Helpompana yhteydenpitovälineenä kuntoutujat pitivät puhelinta ja välitehtävänsä he palauttivat mielellään esim. sähköpostilla tai suoraan työntekijöille uuden kuntoutusjakson alkaessa. Joukossa oli myös sellainenkin kuntoutuja, joka innostui Moodlesta ja yritti sen avulla pitää yhteyksiä, mutta koska muut kuntoutujat eivät vastanneet hänelle, jäi kirjoittaminen kokonaan pois.

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Projektipäällikkö Ulla Kanttura ja Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen, kuntoutuskeskus Petrean TK2-hanke Henkilöstöpäällikkö

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela. Kelan työhönkuntoutushankkeen (-hanke) tavoitteet ja toteutus Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.fi Työikäisten kuntoutuksen kehittämisen eteneminen Kelassa

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon toiminnan ja kokemusten arviointi Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen (TK2) arviointitutkimus TK2-hankkeen tutkimuksen yhdyshenkilöiden info, Kela,

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot