Ympäristötalo hankesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristötalo hankesuunnitelma"

Transkriptio

1 R i i h i m ä e n s e u d u n 1 Ympäristötalo hankesuunnitelma RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 2002

2 2 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO Sisällys Esipuhe...s.3 Riihimäen kaupunki, ympäristölautakunta ja tekninen lautakunta 2002 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki Taitto ja piirrokset: Juha Ilkka Kannen kuva: Vuorovaikutusten verkko, Tellervo Turunen ISBN Riihimäen kaupungin monistamo Johdanto...s.4 Ympäristötalon visio...s.5 Talon toimintaympäristö...s.5 Tarve ympäristöviestintään...s.7 Ympäristötalon toiminnat...s.8 Ympäristötalon arvioitu kävijämäärä...s.12 Luontokoulun toteuttamissuunnitelma...s.13 Osallistumisen näkökulma ympäristötalon toimintaan...s.23 Ympäristötalo ekologisen rakentamisen mallitalo...s.25 Hankesuunnitteluprosessi...s.25 Vaihtoehdot VE1 ja VE2...s.28 Vaihtoehto VE1 Peruskorjaus ja laajennus...s.29 Vaihtoehto VE2 Uudisrakennus...s.34 Vaihtoehtojen vertailu...s.38 Hankesuunnittelutyöryhmän esitys...s.38 Hirvenkello

3 3 Esipuhe TTämä hankesuunnitelma on valmistunut osana seudullista Ympäristötietoisuuden parantamiseksi ja ympäristöviestinnän kehittämiseksi käynnistettyä Ryti-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Hämeen liitto, Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki. Hankesuunnitelma perustuu Riihimäen kaupunginhallituksen toukokuussa 2001 tekemään päätökseen ja se on valmisteltu Riihimäen teknisen viraston ja ympäristöyksikön yhteistyönä. Hankesuunnitelmaryhmän puheenjohtajana toimi kaupungininsinööri Pertti Isokangas ja sihteerinä hankesuunnittelija Jorma Leponokka. Työryhmän muut jäsenet olivat ympäristönsuojelupäällikkö Kaisu Anttonen, ympäristönsuojelusuunnittelija Elina Mäenpää, rakennusarkkitehti Päivi Tuomola ja projektipäällikkö Maija Venäläinen. Hankesuunnittelun tukena olivat jo tarveselvitys vaiheessa koolle kutsutun, ympäristötalon tulevia käyttäjiä edustavan toteuttamissuunnitelmatyöryhmän jäsenet: opettaja Ritva Sirén Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä, hallintosihteeri Arja Seppälä Koulutuspalvelukeskuksesta, opettaja Elisa Ruuskanen Lasitehtaan koululta, päiväkodin johtaja Anneli Pyttynen Kirjauksen päiväkodista, ympäristösihteeri Juha Viinikka Lopen kunnasta ja kaavoitusinsinööri-ympäristösihteeri Ilkka Korhonen Hausjärven kunnasta, sekä monet muut käyttäjien ja yhteistyötahojen edustajat. Mukana keskustelussa olivat myös Ryti-hankkeen ohjausryhmän jäsenet. Suunnittelun etenemistä on ollut mahdollista seurata Ryti-hankkeen www-sivuilla. Hankesuunnittelutyöryhmä kiittää kaikkia työhön osallistuneita. Erityiskiitos Meri-Helga Mantereelle, jolta saatuihin ideoihin suunnitelman kuvaus ympäristötalon näyttelystä pitkälti perustuu, sekä Sanna Koskiselle hänen ansiokkaasta osallistavaa ympäristökasvatusta koskevasta artikkelistaan. Ehdotuksesta luontokoulun välineluetteloksi kiitos kuuluu Ulla Haapaselle Ekoweb Oy:stä. Muilta osin suunnitelman tekstit on kirjoittanut Maija Venäläinen. Kustannuslaskelmista vastasi Jorma Leponokka ja tilaohjelmista ja luonnospiirustuksista Päivi Tuomola. Suunnitelman ulkoasu on graafikko Juha Ilkan käsialaa. Riihimäen seudun ympäristötalon hankesuunnitelma on tarkoitettu laajan keskustelun avaukseksi. Keskustelun virittämiseksi suunnitelmasta järjestetään lausunto- ja kuulemiskierros, jonka tavoitteena on saada talon tulevilta käyttäjiltä mahdollisimman paljon palautetta talon yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toimintojen mahdollisimman tarkoituksenmukaista toteuttamista varten Hankesuunnittelutyöryhmä

4 4 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO Johdanto SSuunnitelmassa kuvataan työryhmätyöskentelyn ja hankesuunnittelun myötä vuoden 2001 aikana kerätyn aineiston ja ideoiden pohjalta syntyneet kaksi vaihtoehtoa Riihimäen seudun Ympäristötaloksi. Hankesuunnittelutyöryhmä esittää yksimielisesti ympäristötalon toteuttamista vaihtoehdon VE2 mukaan uudisrakennuksena. Toimivaa Ympäristötaloa voi verrata leijaan. Leijan osat ja leijan lennättäminen sopivat myös hyvin kuvaamaan talon suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin monimuotoisuutta ja tulevan toiminnan tuloksellisuuden edellytyksiä. Leija nousee vain vastatuuleen, mutta kultaiseen leijaan kirjoitettu kaunein lause näkyy kauas ja viestii tehokkaasti. Leijan osia ovat tuulipinta, runko, rihmaa tuulipinnan palojen kiinnittämiseen runkoon, häntä ja ohjausnyöri. Ympäristötaloleijan tuulipinta koostuu visiosta, talon toiminnoista, ja talosta rakennuksena. Leijan runkona on talon toimintaympäristö ja rungon ja tuulipinnan nivoo yhteen tarve ympäristöviestintään. Näistä kaikista ympäristötalon osista on tässä suunnitelmassa oma lukunsa, joka pyrkii valottamaan talon mahdollisuuksia monipuolisesti ja tarjoamaan virikkeitä keskustelulle ja uusille ideoille. Perinteet ja aiemmin hyviksi havaitut toimintamallit edustavat leijan häntää. Tässä suunnitelmassa häntää ei ole koottu omaksi kokonaisuudekseen, vaan siihen kuuluvista osista on ammennettu sisältöä, joka sitoo ympäristötalon toiminnan seudun tulevaisuutta koskeviin suunnitelmiin ja alueella jo tehtävään ympäristötyöhön. Leijan väritys edustaa eri käyttäjänäkökulmia toimintaan. Tässä suunnitelmassa eri väritysvaihtoehdoista esitellään tarkemmin ajankohtainen ja tärkeä osallistumisen näkökulma. Artikkelin on kirjoittanut lasten ja nuorten osallistavaan ympäristökasvatukseen perehtynyt Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkija Sanna Koskinen. Ohjausnyöri on side jolla leijaa lennätetään. Tarttumalla siihen saamme leijan lentoon. Pitämällä nyöristä kiinni ja leijan ilmassa luomme yhteistä kestävää tulevaisuutta. Tärkeä pätkä Ympäristötaloleijan nyörissä on tämä suunnitelma.

5 5 Ympäristötalon visio RRiihimäen seudunympäristötalo on monipuolisesti asukkaita palveleva ympäristö- ja luontotietoon erikoistunut toimintakeskus. Se välittää tietoa ympäristöstä ja sen tilasta ja tarjoaa mahdollisuuden omakohtaisiin luontoelämyksiin luontokoulutoi- minnan, näyttelyiden, retkien, kurssien ja tapahtumien kautta. Talon toiminnan tavoitteena on seudun asukkaiden ympäristötietoisuuden parantaminen ja tunnettujen ympäristömyötäisten elämänkäytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi hyvää elämää. Ympäristötalon toiminnan periaatteet Ympäristötalon palvelut kuuluvat kaikille Kaikki ovat tervetulleita ympäristötaloon. Eri kohderyhmien huomioiminen ja palvelujen räätälöinti vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeita on tässä avainkysymys. Ympäristötalon palvelutarjonta on monipuolista ja joustavaa Talon välittämän ympäristöviestin vaikuttavuus ja tavoittavuus edellyttävät monipuolisuutta,joustavuutta sekä kykyä muuttua ja uusiutua. Ympäristötalo on kohtaamispaikka Tiedonhankinta ja uusien elämänkäytäntöjen omaksuminen on jatkuvaa kohtaamista. Vanhoja ja uusia toimintaa ohjaavia tietorakenteita on saatava turvallisesti törmäyttää keskenään uudestaan ja uudestaan miellyttävässä ja kauniissa ympäristössä mukavien ihmisten kanssa. Ympäristötalolla viihdytään. Ympäristötalolla ollaan luonnossa kotonaan Yhteiset luontokokemukset vanhempien kanssa ovat lasten mieleen. Ympäristötalo tarjoaa niin aloittelijoille kuin luontokonkareillekin turvallisen, kiireettömän ja turhasta suorittamisesta vapaan tavan mukavaan yhdessäoloon ja luonnosta nauttimiseen ilman kuluttamisen pakkoa. Ympäristötalon toimintaympäristö Ympäristötalon toimintaympäristö koostuu sekä talon fyysisestä ympäristöstä, johon kuuluvat ympäröivä luonto ja rakennettu ympäristö että alueen muista toimijoista ja yhteistyön mahdollisuuksista heidän kanssaan. Tässä hankesuunnitelmassa esitetyn kahden ympäristötalovaihtoehdon on molempien ajateltu sijoittuvan Riihimäelle osoitteeseen Tehtaankatu 25. Sijaintipaikan valintaa on kuvattu lähemmin sivulta 25 alkaen.

6 6 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO Ympäristötalon toimijoiden polkuverkosto METSÄMÖRRIPOLKU Tämä polku kuvaa yhteistyötä päivähoidon kanssa. Ympäristökasvatus on tärkeä osa päivähoidon henkilöstön ammattitaitoa ja arkea. Ympäristövastuuseen kasvetaan pienestä pitäen. Polku on nimetty alle kouluikäisten ympäristökasvatuksesta tutun satuhahmon Metsämörrin mukaan, joka sadun, laulun ja leikin avulla opettaa lapsille luonnon kunnioitusta. HISTORIAPOLKU Kuvittelemalla vaikkapa valittujen kohteiden rakennuksista ja historiasta kertovin opastein varustetun polun ympäristötalolta hyttikorttelin ja kirkonmäen kautta rautatieasemalle saa hyvän kuvan ympäristötalon mahdollisuuksista tehdä tunnetuksi kotikaupungin ympäristöhistoriaa. MEDIAPOLKU Tämä polku muistuttaa paikallisesta mediasta ympäristöviestijänä. Sille ympäristötalo on lisäresurssi ajankohtaiseen ympäristötietoon. JÄRJESTÖPOLKU Järjestöpolku kuvaa ympäristötalon ja seudun järjestöjen, asukasyhdistysten ja toimintaryhmien välistä yhteistyötä: yhteisiä kampanjoita, tapahtumia ja tilaa toimia. Euroopan laajuiseen ympäristöjärjestöyhteistyöhön polku ulottuu ICLEI:n (International Council for Local Environmental Initiatives) kautta. Riihimäki on tämän kuntien oman järjestön jäsen. LUONTOKOULUPOLKU Luontokoulupolku yhdistää seudun koulut ja Ympäristötalon. Suomen luontokoulujen välisen yhteistyön myötä polku ulottuu lähimpinä toimivien Hämeenlinnan luontokoulun ja Tammelan luontokeskuksen kanssa yli koko Suomen. Itämeren alueen luontokouluyhteistyön kautta matka jatkuu satoihin luontokouluihin Pohjoismaissa ja Balttiassa. eoppimispolku Ympäristötietoa on maailma tulvillaan. Samalla eri käyttäjille merkityksellisten tietokokonaisuuksien hahmottaminen on käynyt työlääksi. Ympäristötalon ja seudun eoppimisen asiantuntijoiden välinen polku kuvaa mahdollisuuksia hyödyntää uutta viestintäteknologiaa entistä merkityksellisempien ja vaikuttavampien kokonaisuuksien laatimisessa. YMPÄRISTÖPOLKU Ympäristöpolku vie ympäristötiedon äärelle seudun kuntien lautakuntien ja ympäristöyksiköiden kautta sekä alueelliseen ja valtakunnalliseen ympäristökeskukseen että muihin ympäristöalan toimijatahoihin ja tutkimuslaitoksiin. KIERRÄTYSPOLKU Riihimäen kierrätyskeskus tekee upeaa työtä ohjaamalla tavaroita uudelleen käyttöön ja vähentämällä näin tehokkaasti syntyvän jätteen määrää. Kierrätyspolku muistuttaa myös yhteistyön mahdollisuuksista Kiertokapula Oy:n kanssa. PIHAPOLKU Tämä polku kuvaa Ympäristötalon pihan mahdollisuuksia tukea talon toimintaa. Sen varrelle on mahdollista sijoittaa luontokouluopetusta varten kiinteitä rakenteita vaativia tehtäviä, perustaa nuotiopaikka ulkona evästelyä varten. Se on myös näyteikkuna talon toimintoihin talon ollessa suljettuna. YRITYSPOLKU Tämän polun varrelta löytyy monta mahdollisuutta yhteistyöhön ympäristöviestinnässä. Esimerkkinä vaikkapa seudun yrityksissä tehtävään ympäristötyöhön tutustuminen osana luonto- ja leirikouluohjelmia. MUSEOPOLKU Ympäristötalon pihapolku jatkuu luontevasti Museopolkuna. Valtakunnallisesti ainutlaatuiset Suomen Metsästysmuseo ja Suomen Lasimuseo ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. LUONTOPOLKU Tämä polku kuvaa Ympäristötaloa kannustajana omatoimisille tai opastetuille retkille seudun luontoon maalla ja kaupungissa: metsiin, soille, joenvarteen, järvenrantaan, pellon pientareelle, kadunvarteen, puistoon tai vaikka ojan pohjalle. MESSUPOLKU Ympäristötalon sijaintipaikka on messu-ja näyttelyaluetta. Yhteistyö alueella vuosittain suositut Pihamessut järjestävän Riihimäen Messut Oy:n kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Lähialueille suunniteltujen muiden messutoimintojen toteutuminen tuo lisäksi uusia mahdollisuuksia messuyhteistyöhön. JÄNIKSEN JÄLKIÄ Ympäristötalon läheisyyteen suunniteltu Pupu Tupuna -teemapuisto tarjoaa polun satumaailmaan.

7 7 Alueen vahvuutena on hyvien luontoyhteyksien ja monipuolisen lähiluonnon lisäksi monen hyvän yhteistyökumppatiin. Pihapolkuna alkava tuttu väylä vie rohkean kulkijan maakostolla. Polku yhdistää ja sitä astellaan molempiin suunnin läheisyys. ilman turuille. Mahdollisuuksien polkuverkoston tarkoitus on Viereisen sivun kuvassa ympäristötalon toimintaympäristöä yhteistyökumppaneineen on havainnollistettu polkuver- niille käytännön merkitys omassa kuvata monipuolisesti tapoja lähestyä ympäristöasioita ja löytää toiminnassa. Ympäristöviestinnän tarve TTarve parantaa ympäristöviestintää on ilmaistu paitsi monissa alueen ja sen kuntien kehittämistä koskevissa suunnitelmissa myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Esimerkiksi ajankohtaisen Ryttylän hengessä laaditun talousalueen vision mukaan alueella arvostetaan turvallisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, hyviä peruspalveluita, ympäristöä ja harrastuksia. Riihimäen seudulla tehdään paljon ympäristötyötä. Kuvassa esitetyt polut kuvaavat myös ympäristöviestinnän toimijoiden moninaisuutta. Kuntien ympäristölautakunnat ja -yksiköt valvovat ympäristöä koskevien lakien noudattamista, yritykset parantavat teknistä osaamistaan, järjestötoiminnassa viihdytään yhdessä myös ympäristö- ja luontoasioiden parissa, kodeissa lajitellaan jätteitä tottuneesti ja kouluissa ja oppilaitoksissa ympäristökasvatuksella on vahva jalansija. Riihimäellä koko kaupunkiorganisaatio on sitoutunut noudattamaan yhteisesti hyväksyttyä ympäristöpolitiikkaa ja parantaa toimintatapojaan määrätietoisesti ympäristöjärjestelmätyön avulla. Ympäristöviestinnän avulla näistä sisäisistä ympäristön huomioon ottavista ratkaisuista tulee myös ulkoisia vahvuuksia. Tehty ympäristötyö on kilpailuetu, kun sitä hyödynnetään monipuolisesti seudun viestinnässä. Paras ympäristöviestintä perustuu todelliseen tekemiseen ja osaamiseen ja edellyttää oleellisen tiedon keräämistä, valintaa ja hyödyntämistä. Juuri tähän tarvitaan Ympäristötaloa; tukemaan seudullisia peruspalveluja niiden ympäristöviestinnässä ja vahvistamaan seudun myönteistä ympäristökuvaa. Århusin yleissopimus Kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumisoikeutta ympäristöasioissa koskeva Århusin yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan vuoden 2001 lokakuun lopulla. Suomessa sopimuksen ratifiointia valmistellaan. Vuonna 1998 solmitussa sopimuksessa maat takaavat kansalaisilleen ja kansalaisjärjestöilleen oikeuden saada tietoa, osallistua päätöksentekoon sekä käyttää muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöä koskevissa asioissa. Sopimus sitoo yhteen ympäristöön liittyvät oikeudet ja ihmisoikeudet, ja sen tavoitteena on edistää ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa heidän omaa elinympäristöään koskeviin päätöksiin, ja sitä kautta myös elinympäristön laatuun. Hämeessä toimeen tartutaan MAAKUNTASUUNNITELMA 2020 Ympäristötalon toiminta tukee hyvin vuonna 2001 laaditun Hämeessä toimeen tartutaan Maakuntasuunnitelma 2020 konkretisoitumista. Seuraavassa muutama esimerkki. - Ympäristötalon kokoama ympäristötieto tukee maakunnan tavoitetta elinkeinoelämän, oppilaitosten ja kansalaisten ympäristöpalvelujen sisällöntuotannosta ja uudenlaisten sähköisten palveluiden mahdollisuudesta. Tavoite toteutuu ympäristötalolla tiiviillä yhteistyöllä ammattikorkeakoulun ja muiden alueen it-alan ja eoppimisen osaajien kanssa. - Kansainvälinen luontokouluverkosto tarjoaa mainion kanavan oppilaitosten kansainväliseen yhteistyöhön vaikkapa eoppimisen välineitä hyödyntäen. - Seudun luontomatkailua palveleva toiminta kuten elämysmatkakohteiden markkinointi ja helpoille omatoimisille tai opastetuille retkille seudun luontoon ja kulttuuriympäristöön ohjaaminen on luontevaa ympäristötalon toimintaa.

8 8 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO Ympäristötalon toiminnat TELLERVO TURUNEN Yleisöopastukset ja esittelyt Ympäristötalo näyttelyineen, palveluineen ja ympäristöineen tarjoaa monta mahdollisuutta mielenkiintoisten ja elämyksellisten retkien, opastuskierrosten, tietoiskujen ja luentojen toteuttamiseen. Ympäristötalo on myös luonteva paikka seudun yrityksille esittäytyä ja esitellä ympäristömyötäisiä tuotteitaan. Elämänverkko: maata, vettä, ilmaa ja auringonenergiaa. Leiritoiminta Koulujen kesäloman aikana ympäristötalo voi tarjota koululaisille suunnattuja vaihtelevan pituisia päiväleirejä. Päiväleirillä lapset viettävät illat ja yöt kotonaan ja tulevat leirille vain päiväksi. Leiripäivien aikana voidaan tehdä vaikka pyöräretkiä seudun luontokohteisiin. Luontoleiritoimintaa voidaan järjestää myös yhteistyössä seudun leirikeskusten kanssa. YYmpäristötalo toimii kaikille avoimena ympäristö- ja luontotiedon keskuksena. Yleisölle avoin toiminta ja eri kohderyhmille räätälöity toiminta suunnitellaan siten, että osallistumisen kynnys on mahdollisimman matala. Luontokoulutoiminta Luontokoulu on tärkeä osa ympäristötalon toimintaa. Kaikkia ikäryhmiä luonnosta nauttimiseen ja sen tuntemiseen ohjaava toiminta tarjoaa positiivisia elämyksiä, jotka auttavat luomaan tunnesiteen luontoon. Välittäminen avaa tiedon portit, joka on ensimmäinen askel maapallon elämän ekologisen perustan ja ympäristökysymysten ymmärtämisessä sekä ympäristömyötäisen elämäntavan omaksumisessa. Luontokoulutoiminnasta kerrotaan lisää sivulta 13 alkaen. Koulutustoiminta Ympäristötalo tarjoaa luonto- ja ympäristöaiheista koulutusta avaintoimijoille kuten opettajille, päivähoidon henkilöstölle ja luottamushenkilöille. Vuonna 2000 tehdyn luontokoulun tarvekartoituksen mukaan opettajat toivoivat koulutuksen olevan konkreettista, kädestä pitäen eri menetelmiin opastavaa ja käsittelevän tutkimusmenetelmiä, lajintuntemusta, luontoon menemistä sekä antavan projektivihjeitä. Kurssit Erilaiset lyhytkurssit ovat suosittuja harrastuksen virittäjiä ja sopivat luontevasti osaksi ympäristötalon toimintaa. Parhaimmillaan ympäristötalon kurssipaletti on kirjava. Se johdattaa luontoharrastuksen ja luonnontuntemuksen saloihin, opastaa

9 9 kädentaitoihin luonnonmateriaaleja hyödyntäen, valmentaa ympäristökasvatusmenetelmien monipuoliseen käyttöön, syventää tietoja ympäristöasioista... aiheita on loputtomiin. Ympäristöleirikoulu Ympäristötalo voi toimia leirikoulukeskuksena tarjoten kouluille ohjelmavaihtoehtoja ympäristöaiheisen leirikoulun järjestämiseen. Leirikouluksi kutsutaan kahden tai useamman työpäivän mittaista opiskelujaksoa, joka pidetään koulun ulkopuolella joko kotimaassa tai ulkomailla. Leirikoulu on hyvin valmisteltu ja sen aikana tehdään opintokäyntejä ja -retkiä etukäteen suunniteltuihin luonto-, kulttuuri- ja elinkeinokohteisiin. Leirikoulussa oppilaat eivät ole passiivisia kuuntelijoita, vaan aktiivisia tiedonetsijöitä ja osallistujia. Koulun näkökulmasta leirikoulu on opettajan ja oppilaiden yhdessä suunnittelema monipuolinen opiskelutapahtuma. Riihimäen ympäristöleirikoulua olisi mahdollista tarjota koululuokille ympäri Suomen. Tarjottavien leirikouluohjelmakokonaisuuksien rakentamisessa on syytä hyödyntää Ympäristötalon näyttelyä ja tehdä yhteistyötä seudun kulttuurikohteiden ja yritysten kanssa. Yksi ohjelmakokonaisuus voisi käsitellä vaikkapa lasia, sisältäen lasinvalmistuksen historiaa, ympäristövaikutuksia ja lasin uusiokäyttöä ja lasitaidetta. asiakaspalvelua. Riihimäen ympäristötalon omaksi erikoistumisalueeksi sopii myös esim. luontokoulu/ympäristötalotoimintaa Suomessa, ja myös kansainvälisesti, palveleva verkkoviestintä. Toimiva yhteistyö seudun digitaalisen media-alan osaajien kesken on tärkeää ja ympäristötalon rooli ympäristökysymyksiin liittyvien palveluiden, kuten eoppimisen sisältöjen tuottajana korostuu. Tiedotus Aktiivinen ja näkyvä tiedottaminen ympäristötalon tapahtumista ja palveluista on osa ympäristöviestintää.tietoa ei tarvitse tulla talolta hakemaan, vaan se tulee tarvitsijan luo talon toimesta. TELLERVO TURUNEN Esitteet ja materiaalit Luonto- ja ympäristöasioista tuottavat esitteitä, muuta tiedotusmateriaalia ja opetusmateriaalia lukuisat tahot. Ympäristötalo kokoaa ja seuloo tämän materiaalin tiedon tarvitsijalle helposti lähestyttäväksi ja löydettäväksi. Ympäristötalo vastaa seudun oman ympäristöviestintäaineiston tuottamisesta ja levittämisestä. www-viestintä ja eoppiminen Www-viestintä on tärkeä väline ympäristöviestinnässä. Ympäristötalon toiminnassa se on olennainen osa tiedonvälitystä ja

10 10 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO TELLERVO TURUNEN Kerhot Kerhotoiminnalla luonnon- ja ympäristöharrastuksen virittäjänä on arvokkaat perinteet. Ympäristötalo luo edellytyksiä kerhotoiminnan vahvistumiselle Riihimäen seudulla tarjoamalla toimintatilaa, ja mahdollisesti myös ohjaajia, eri ikäisten ryhmille tarkoitettujen luontokerhojen toimintaa varten. Toimintatilaa järjestöille ja ryhmille Seudun järjestöt ja harrastusryhmät ovat ympäristötalon tärkeitä yhteistyökumppaneita. Toimintatilan tarjoaminen järjestöjen omaehtoisille tapahtumille, on olennainen osa talon toimintaa. Talolla tapahtuva yhteistyö järjestöjen kanssa ja kesken luo mahdollisuuksia uusiin kohtaamisiin, ideoihin ja yhteistyökuvioihin. Kirjasto Ympäristötalon kirjastoon hankitaan harkiten ympäristönsuojelun perusteoksia käsikirjoiksi omatoimiseen tiedon hankitaan. Kirjoja ei lainata ulos talosta. Kirjaston valikoimiin kuuluvat myös alan lehdet, joita voi lukea ympäristötalolla. Evästauko on retken kohokohta. Tapahtumat Ympäristötalo toimii luontevana paikkana ympäristöaiheisille tapahtumille liittyen vaikkapa maailman ympäristöpäivään, vesipäivään tai älä osta mitään -päivään. Tapahtumat voivat olla talon omia tai sidosryhmien järjestämiä. Yhteistä niille on, että ne ovat ajankohtaisia, innostavia ja kaikille avoimia. Laboratorio pienimuotoisiin tutkimuksiin Laboratorion tarkoituksena on tarjota työtilaa ja tutkimusvälineitä ilman kalliita mittausvälineitä tehtäville ympäristötutkimuksille. Tutkimusten tarkoituksena on ennen kaikkea tutustua valittuihin ympäristötutkimuksen työtapoihin ja siihen miten tietoja ympäristön tilasta hankitaan. Laboratoriotyöskentelyn ympärille on myös mahdollista perustaa koululaisten oma ympäristöntilanseurantajärjestelmä, jossa tiettyjä kohteita seurataan sovituin menetelmin säännöllisesti ja tuloksista raportoidaan esim. Internetin kautta. Seuranta voidaan myös kytkeä jo tehtäviin virallisiin seurantoihin. Kuusitiainen Näyttely Ympäristötalon näyttely on talon matkailullisesti tärkein elementti ja siksi vaativa, huolellista koko talon rakennussuunnitteluun kytkeytyvää suunnittelua edellyttävä. Talon näyttelyllisinä tavoitteina on paitsi, että koko rakennus on ekologisen rakentamisen esimerkki myös laajempaakin mielenkiintoa herättävän pysyvän näyttelyn luominen. Seuraavaan on koottu perusideoita näyttelysuunnittelun pohjaksi. Yhdeksi perusideaksi pysyvälle näyttelylle soveltuu hyvin seudun luonnossa kauniisti näkyvät jääkauden jäljet. Paikallisena tämä Salpauselkä-maisema on aito asia, joka sopii innoittamaan ainutkertaisen osuuden syntyä taloon tai sen pihalle.

11 11 Ympäristönäyttelyksi aiheen voi sitoa esimerkiksi materiaalivirtatarkastelun avulla. Ideana voisi olla vaikka havainnollistaa jokapäiväisessä elämässämme, kuten rakentamisessa ja asumisessa käyttämäämme ainevirtamäärää vertaamalla ihmistä ja jääkautta maankamaran muovaajana sekä esitellä ratkaisuja, joilla kestävämpää tulevaisuutta rakennetaan suuntautumalla tuotteiden sijasta palvelujen tuotantoon. Avainsanoja tässä tarkastelussa ovat ajankohtaiset ekotehokkuus, ekologiset selkäreput ja MIPS -ajattelu. On tärkeää saada välitetyksi oivallusta, että kaikki toimintamme kuluttaa luonnonvaroja. Jotta tästä kuten muistakin ryppyotsaisista asiakokonaisuuksista saadaan kiinnostavia, mieleen jääviä kokemuksia, tarvitaan paljon osuvaa visualisointia, elämyksellisyyttä, huumoria, estetiikkaa. Luonnon havainnointi tapahtuu kovin paljon näköaistin varassa. Ympäristötalossa voisikin olla aistihuone, jossa erilaisia luonnon materiaaleja, muotoja, ääniä ym. ilmiöitä päästäisiin kokemaan ja tutkimaan moniaistisesti. Taiteellisen asiantuntemuksen mukanaolo näyttelyjen ja koko talon sisäisen ilmeen luomisessa tulee huomata alusta saakka. Taiteellinen asiantuntemus tarkoittaa paitsi hyvää näyttelysuunnittelijaa, kunnollista graafikkoa myös lavastajaa tai valosuunnittelijaa ja taidepainotteisen ympäristökasvatuksen asiantuntijaa. Koska ympäristön tilaan ennen kaikkea vaikuttaa yhteiskunnallinen päätöksenteko, sen ymmärtäminen ja elävöittäminen kiinnostavasti on myös Ympäristötalon näyttelyn aivan erityinen haaste. Vaikka Ympäristötalon on tarkoitus palvella ensi sijaisesti paikallisia ja lähialueiden tarpeita, se voi saada laajempaakin kiinnostavuutta ja käyttöä erikoistumalla johonkin vahvuusalueeseen kuten talveen. Näyttelyn toteutuksen suuntaviivoina tulisi olla: - Elämyksellisyys ja positiivisuus - Seudullisen lapsimatkailuteeman huomioonottaminen - Hyödynnettävyys luontokouluopetuksessa ja muussa ympäristötalon viestinnässä Koska Suomen luonto on talvitilassa niin pitkään Ympäristötalossakin tulisi olla paljon talveen viittaavaa. Kenties jokin upea jäävitriini tms. kylmä voisi olla yksi talon erikoisuuksia. Vaikka kyllä epäilemättä hyvin perustelu olisi myös trooppinen tila. Osana näyttelyä keskikaupungilta voisi johtaa Luontotaloon erityisiä miljööpolkuja esim. 4 5 vaihtoehtoa, joiden varrella kiinnitettäisiin patikoijan huomio erilaisiin kohteisiin, jotka olisivat kiinnostavia esimerkiksi kaupungin historian, puuston, rakennusperinteen kannalta. Osana näyttelyä voisi olla myös oma kuukauden taideteos tai kuukauden kuva tai kuvasarja -instituutionsa, jossa jokin luontoaiheinen taideteos (yhtä hyvin kuva seinällä kuin ympäristötaideteoksen valokuvadokumentaatio tai videoteos tai Lumen alla talvehtiva sitruunaperhonen. lasten teemallinen piirrossarja) esiteltäisiin monipuolisesti ja kiinnostavasti tavoilla, jotka kytkisivät kulttuurisia- ja luontonäkökulmia toisiinsa. Talon ympäristöön voitaisiin sijoittaa neljä korkeatasoista ympäristötaideteosta, joiden lähtökohtana olisivat neljä peruselementtiä, vesi, ilma, maa ja tuli. Tässä suhteessa Ympäristötalossa voitaisiin kehittää myös uudenlaista pedagogiikkaa. Sepelkyyhkyn siipisulka

12 12 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO Ympäristötalon arvioitu kävijämäärä Kangassirkka EEdellä kuvattujen ympäristötalon toimintojen mukaan ja Suomessa jo toimivien ympäristötalojen kävijämääriin pohjautuen Riihimäen seudun ympäristötalon tulevaksi kävijämääräksi arvioidaan noin kävijää vuodessa. Arviossa on mukana luontokoulutoiminnan volyymi, jonka tekemisessä on käytetty pohjana Espoon kaupungin Luontotalo Villa Elfvikin kävijätilastoa. Villa Elfvikin luontokoulussa työskentelee yksi vakituinen kokopäivätoiminen luontokoulunopettaja. Tilaston mukaan vuonna 2000 luontokoulupalveluja käytti 2960 henkilöä ja luontokoulupäiviä oli vuodessa 131/170 koulupäivää, jolloin koulujen oli mahdollista osallistua luontokouluun. Käytännössä yksi luontokoulupäivä vastaa yhden keskimäärin 22 oppilaan luokan vierailua luontokoulussa. Luontokoulupäiviksi laskettiin myös järjestetyt täydennyskoulutustilaisuudet opettajille ja varhaiskasvattajille. Väkilukuun suhteutettu muu kävijämäärä nousisi Espoon mallin mukaan Riihimäellä noin 4000 kävijään. Arvioituun päästään ottamalla luontokoulukäytön ja muiden kävijöiden lisäksi mukaan 25 % suunnitellulla Ympäristötaloalueella vuosittain järjestettävien Pihamessujen kävijöistä, joita vuonna 2001 oli n Kelo kuiskaa salaisuuden. TELLERVO TURUNEN Espoon kaupungin luontotalo Villa Elfvikin luontotalon käyttö, luontokoulupäivät ja luontotalon kävijämäärä vuosina Luontokoulun käyttö, hlö Luontokoulupäivät Luontotalon kävijämäärä hlö Lähde: Villa Elfvikin luontotalon toimintakertomus 2000.

13 13 Luontokoulun toteuttamissuunnitelma Luontokoulutoiminta on laajasti määriteltynä tiedon hankintaa luontoa tutkien ja omia aistihavaintoja käyttäen ja keräten, liikkumista luonnossa, eläytymisleikkejä ja selviytymistehtäviä oppijoiden iän mukaisesti suunniteltuna. Luontokoulutoiminnan tarkoitus on luoda edellytykset ymmärtää ihmistä luonnon osana. Luontokoulussa vietetään yleensä yksi koulupäivä ja Luontokouluopetuksen perustavoitteen, luonto- ja ympäristöherkkyyden kehittymistä kuvataan yleisesti pyramidina, jonka perusta on oppia nauttimaan luonnosta ja siellä liikkumisesta. Tämän perustan päälle rakentuvat vähitellen näkeminen ja löytäminen, yhteyksien ymmärtäminen, ympäristövaikutusten ymmärtäminen ja ympäristövaikuttajaksi kasvaminen. Luontokouluopetuksessa näitä askeleita tuetaan sen mukaan missä vaiheessa oppijat ovat. On tärkeää huomata, ettei vaihe ole iästä kiinni, vaan pikemminkin siitä, mitä kukakin on aiemmin tehnyt. opetus tapahtuu pääsääntöisesti ulkona. Luontokoulun tilat toimivat tukikohtana, jossa päivä aloitetaan yhdessä ja johon kokoonnutaan tutkimaan tehtyjä löydöksiä ja jakamaan päivän kokemukset. Ympäristötietoisuus 5 Vaikuttaja 4 Tieto ja ymmärrys ympäristökysymyksistä 3 Tieto ja ymmärrys luonnosta 2 Löytämisen ja havaintojen riemua 1 Viihtyä ja nauttia luonnosta kylläisenä, lämpimänä ja kuivin jaloin Luontokoulussa opitaan luonnontuntemusta, luonnossa liikkumista, tiedon hankintaa ja tutkimisen taitoja. Luontokoulutoiminta on eräs tapa toteuttaa koulujen opetussuunnitelmia. Luontokoulun ohjelmat voivat sisältää luonnontieteitä, useita muitakin oppiaineista sekä kulttuuria ja työntekoa. Luontokoulun työtavat tukevat havaintoherkkyyden ja tiedonhalun kehitystä. Luontokoulutoimintaa on kaikenikäisille, myös kouluopetuksen ulkopuolella. Luontokoulu on luonteva osa varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Luontokoulua voivat käydä vauvat ja vaarit, odottavat äidit ja isät, päättäjät, yritysten työntekijät, opettajat ja muut virkamiehet. Ympäristöministeriön luontokoulutyöryhmän mietintö 1997

14 14 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO Luontokoulun tarvekartoitus Luontokoulun tarve Riihimäellä kartoitettiin vuonna Kartoituksen (Kapulainen, H., Sieppi, P. 1999: Luontokoulun tarvekartoitus. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. Ympäristöosaston monisteita 26) tulosten mukaan Riihimäkeläiset koulut tarvitsevat tukea ympäristökasvatukseen. Kyselyyn vastanneet koulut näkevät luontokouluopetuksen olevan hyvä tapa toteuttaa ympäristökasvatusta ja haluavat osallistua luontokouluohjelmiin. Luontokouluohjelmien toivottiin olevan ennen kaikkea elämyksellisiä ja tutkimuksellisia. Riihimäen seudun luontokoulun tavoitteet ovat: - olla käytännönläheinen lisä koulujen ympäristöopetukselle - antaa oppilaalle mahdollisuus aidolle luontokokemukselle - antaa mahdollisuus ymmärtää luonnon vuorovaikutusmekanismeja - kasvattaa vastuuta luontoa kohtaan ja antaa mahdollisuus ymmärtää, mikä on ihmisen rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä - antaa oppilaalle historiallinen perspektiivi ihmisen ja luonnon suhteesta Luontokoulun työskentelytavat Luontokoulun työskentelytapoja tarkastellaan seuraavassa otsikoiden Ympäristötalolla, Matkalla Ympäristötalolle ja Luontokoulu jalkautuu avulla. Kaikkia työskentelytapoja suunniteltaessa on tärkeää yhteistyö käyttäjien kanssa. Esimerkiksi kouluyhteistyössä on olennaista suunnitella luontokoulutoiminta osaksi koulujen opetussuunnitelmia. Tähän onkin juuri nyt hyvä mahdollisuus tulossa olevan opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Luontokouluohjelmien suunnitteluun on olemassa runsaasti materiaalia. Esimerkeiksi sopivat vaikkapa Maakasvatus-aineistot ja Metsämörri-aineistot. Valmiiden ohjelmien käyttö on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon osana luontokoulun ohjelmakoria, mutta ohjelmien räätälöinti eri käyttäjäryhmien mukaan ja paikallisesti tarkoituksenmukaisiksi on tärkeää. Toimiakseen käytännössä ohjelmien on myös sovittava niitä vetävän luontokoulunopettajan persoonaan ja työskentelytapaan. Ympäristötalolla Luontokouluopetus tapahtuu pääsääntöisesti ulkona. Ulkona opittaessa oppimisympäristö ohjaa luokkahuonetta elämyksellisempään oppimisprosessiin. Usein käytettyjä ovat erilaiset maasto- ja seikkailupedagogiikat. Myös vaativia tutkimusmenetelmiä käytetään välineistön ja tilojen niin salliessa. Joskus luontokoulupäivään kuuluu myös jakso sisätiloissa, esimerkiksi työpajassa, laboratoriossa tai näyttelyssä. Menetelmien monipuolisuus kuvaa myös luontokouluopetusta, ohjelmiin sisällytetään aistiharjoituksia, tutkimuksia, liikunnallisia tehtäviä, leikkejä, käsin tekemistä, elämystehtäviä jne. Matkalla Ympäristötalolle Ympäristötalon näyttelyn yhteydessä kuvattu idea erilaisista läpi kaupungin, tai yhtä hyvin myös kunnasta toiseen, Ympäristötalolle kulkevista Miljööpoluista sopii myös osaksi luontokouluopetusta. Polkuidean mukaan kaikilta kouluilta, päivähoidon toimipaikoista, nuorisotaloilta, virastoista ja vaikkapa kodeistakin voi johtaa Ympäristötalolle ihan oma ympäristönhavainnointipolku. Koululuokille oman polun suunnittelu sopii hyvin valmistautumistehtäväksi luontokouluun tuloon.

15 15 LOKA SYYS MARRAS valo ja lämpö vähentyvät yöpakkasia syyssumua ELO räntää syysmyrskyjä vedet jäätytvät JOULU lunta kertyy LEPOKAUSI talviruokintaa made kutee KALLIOT VESI SADE USVA PILVET VALO TUULI AURINKO kesämarjat kypsyvät KASVUKAUSI TAMMI talvella siementäviä kasveja jälkiä lumella talvilinnut liikkuvat parvissa pulut pesivät taas talvisieniä lokit sinnittelevät pilkkiaika joutsenet lähtevät muuttomatkalle pöllöt huhuilevat karpaloita tiaiset laulavat käpylinnut pesivät TALVEEN VALMISTAUTUMINEN KIVET TÄHDET tikat rummuttavat puiden lehdet putoavat tyrskykalastusta syysmuuttajia ruska petolintujen muutto puolukoita syyssienet nousevat yhä märempää ukkosia päiväperhosia lintupoikueita monien kasvien liikkeellä siemenet kypsyvät kukkakedot lakkoja parhaimmillaan lyhyt päivä, pimeää ja kylmää kastetta villivihanneksia ja teeyrttejä yölaulajia pitkä päivä valoisaa ja lämmintä kovia pakkasia KEVÄÄN TULO lintujen kevätmuutto rastaat tulevat matalapaineiden myötä pajut kukkivat kevätkutu alkaa lehdoissa kevätkukkia arktisten vesilintujen muutto korvasieniä kuivaa HELMI jäät vahvimmillaan lumikerros paksuimmillaan valo ja lämpö lisääntyvät lumi ja jää sulavat TOUKO MAALIS HUHTI Luontokoulu jalkautuu Tarvittaessa luontokoulu jalkautuu koulujen ja päiväkotien lähimaastoon, luontopoluille esim. Hatlammin suolle, Kosteikkopuistoon tai Vantaanjoelle. Tämä on hyvä toimintamuoto etenkin pienimpien luontokoululaisten kanssa ja tarvittaessa juuri tietyntyyppistä luontoa opetuksen havainnollistamiseen. Esimerkiksi luontokoulun jalkautumisesta sopii myös Ympäristöpolku yritykseen -tyyppinen opetuskokonaisuus. Luontokoulua leirikeskuksissa Luontokoulun ohjelmat on hyvä laatia niin, että ne ovat luontevasti käytettävissä osana koulujen kuntien leirikeskuksissa järjestämiä leirikouluja. Leirikouluissa yleensä yövytään, joten luonnon havainnointiin on mahdollisuus myös muulloin kuin päivällä. Aloittaa voi vaikka tutustumalla öisen metsän elämään tai auringonnousua seuraamalla. Luontovuosi-kalenteri on hyvä apuväline retkien ja luontokoulupäivien suunnitteluun. HEINÄ KESÄ Lähde: Karvinen, Hinkkanen, Nykänen, Kinnunen, Karhu, Luonnossa kotonaan, luonto-opastuksen käsikirja

16 16 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO Maakävelyllä kaikki osallistuvat Amerikkalaisen Steve van Matren työhön pohjautuva Maakasvatus (Earth Education) on tärkeä osa suomalaista ympäristökasvatusta. Maakasvatusharjoituksiin kuuluvat olennaisena osana erityiset Maakävelyt, jotka ovat syntyneet vaihtoehdoksi seuratkaa minua, tulkaapa kaikki tänne -tyyppiselle lähestymistavalle luonto-opastuksessa. Maakävelyllä tärkeintä on löytämisen taika, innostuneisuus ja osallistuminen; ei jatkuva haluton pakko kerätä jotakin, keskustella tai määrittää lajeja. Maakävelyharjoitukset näyttävät uuden tavan nähdä tutut asiat ja johdattavat mielenkiintoisesti vielä tuntemattomiin. Maanvartijat tuntevat EM:n salaisuudet Maanvartijat on maakasvatusohjelma, jossa perehdytään ekologian peruskäsitteiden eli energian virran, aineiden kierron, vuorovaikutussuhteiden ja muutoksen oppimiseen. Ohjelma koostuu luontokoulussa käsiteharjoituksista ja elämystehtävistä ulkona luonnossa ja koulussa ja kotona suoritettavista ympäristöystävälliseen elämäntapaan ja jakamiseen liittyvistä tehtävistä. Kaikki tehtävät tehtyään oppilaat valmistuvat Maanvartijoiksi ja saavat käyttöönsä maanvartijan tunnukset eli neljä kultaista avainta. Ohjelman tarkoituksena on kasvattaa nuoria, jotka ymmärtävät ekologiset perusperiaatteet, sen miten maapallomme toimii ekologisena kokonaisuutena; nuoria, jotka välittävät luonnosta ja sen elämästä sekä haluavat itse elää ympäristöystävällisemmin ja myös opettaa muita tekemään niin. Ohjelman koulutusvaihe luontokoulussa kestää neljä päivää ja jatkuu sen jälkeen noin kuukauden työskentelyllä koulussa ja kotona. Metsämörri Monille Riihimäkeläisille lapsille entuudestaan tuttu Metsämörri on Ruotsissa syntynyt satuhahmo, jonka mukana 5 7vuotiaat pääsevät Metsämörrikouluun ja jännittäville ja mielikuvitusrikkaille retkille lähimetsään. Metsämörriohjaajat kouluttaa Suomen Latu ry.

17 17 Luontokoulun välineluettelo Eräs luontokoulutoiminnan kiistattomista eduista on se, että samoja luonnon- ja ympäristötutkimuksissa tarvittavia erikoisvälineitä ei tarvitse hankkia joka kouluun, vaan niitä voidaan käyttää yhteisesti asiantuntevassa ohjauksessa. Seuraavassa on luettelo luontokouluvälineistä. Välineitä on arvioitu tarvittavan luokalle, jossa on 32 oppilasta. Tarvikkeita on siten kahdeksalle neljän hengen ryhmälle. Hinnat ovat pääasiassa koulutarvikkeisiin erikoistuneiden yritysten Isvetin ja Printelin listoilta. Tavallisesta rautakaupasta voi saada monia tuotteita halvemmalla. Luettelo on luonteeltaan ihannemalli, eli kaikkia näitä välineitä ei tarvita heti alussa vaan varustelua voi täydentää ajan kanssa sitä mukaa kun luontokoulun ohjelmavalikoima kasvaa. Luontokoulun pääasiallinen tarkoitus on viedä lapsia ulos luontoon, mutta on myös hyvä, että luontokoulussa on kunnon laboratoriovälineet. Kouluissa, varsinkin ala-asteilla, on yleensä hyvin vähän välineitä esim. mikroskooppeja. Luontokoulussa oppilaat pääsevät tutustumaan mikroskoopin käyttöön ja tutkimaan keräämiään ötököitä. Mikroskoopin käytön opiskelussa on hyvänä apuna demovideokamera, jolla opettaja voi demonstroida esimerkiksi vesikirpun suurennetun kuvan tv-monitoriin koko luokan nähtäville. Myös digitaalikameraa voidaan käyttää opetuksessa oivasti avuksi. Oppilaat pääsevät kuvaamaan havaitsemiaan luonnonilmiöitä ja luontokoulun opettaja voi lähettää sähköpostilla digikuvat kouluun tutkittaviksi. Laminointikonetta luontokoulussa voi käyttää monella tavalla luovasti apuna. Suuri osa luontokoulumateriaaleista kuitenkin valmistetaan itse. Kestäviä materiaaleista saa laminoimalla. Kalustelista ei tässä esityksessä ole kattava. Luontokoulu kannattaa sisustaa persoonallisesti. Kaikki luontokoulut ovat erilaisia ja luontokoululuokan tulee poiketa tavallisesta koulu- luokasta. Luokassa voi olla kasveja, täytettyjä eläimiä, tunnustelulaatikoita, luukkuja, joissa on tietopaketteja ja yllätyksiä jne. Hyllyjä pitää olla riittävästi, sanoin kaappeja, ja kunnon varasto ulkovälineille on tarpeellinen. Joissakin luontokouluissa on akvaarioita tai terraarioita, joissa on esim. käärmeitä tai hiiriä. Työpöytien pitää olla tarpeeksi isot ja tuolien mukavat. Mikroskoopeille omat paikat ja omat mikroskooppituolit. Vesipisteet kannattaa miettiä tarkkaan, samoin sähkötyöt. Jääkaappia ja hellaa voidaan joskus tarvita myös opetustarkoituksiin. Vitriinikaapit (esim. erilaisia eliöyhteisöjä esittäviä) ja aarrelokerikot kiinnostavat lapsia. Luontokoulun yhteydessä oleva toiminnallinen näyttelytila on hyvä olemassa, jolloin ison luokan voi jakaa ryhmiin ja toinen puoli luokkaa tutustuu näyttelyyn ja toinen puoli voi tehdä luontokouluaktiviteetteja. Luontokoulussa on tietenkin nuotiopaikka ulkona, mutta myös sisällä oleva takka on hyvä olla. Oheinen retkeilyvarustelista ei myöskään ole kaikenkattava. Joissakin luontokouluissa toimii retkeilyvarusteiden lainaustoimisto, josta voi lainata rinkkoja, trangioita, telttoja, makuupusseja ja makuualustoja ym. Luontokoulun kirjasto karttuu vähitellen, mutta aloituskirjastossa tarvitaan ainakin jokaiselle ryhmälle lajintunnistusoppaat. Luontokoulu voi toimia myös materiaalien esittelypaikkana opettajille, jolloin uusimmat luontoromput kannattaa olla hyllyssä. Mikroskooppeja olisi hyvä olla mahdollisimman monelle oppilaalle. Varsinkaan ala-asteilla ei yleensä ole mikroskooppeja ollenkaan ja jos on opettajat eivät ehkä osaa niitä käyttää. Luontokoulu on hyvä paikka opetella tutkimaan mikroskoopilla omia pyydystämiään ötököitä. Vesikirppu

18 18 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO Tanskalaisten luontokoulujen opetusvälineitä Täytetyt eläimet luovat tunnelmaa ja havainnollistavat eläimen kokoa. Lampitutkimusvälineistöä ulkovarastossa. Kalastushousuilla pääsee matalaan puroon tai lampeen mukavasti kahlailemaan. Vesiötökkähaaveja voi tehdä tavallisista keittiösihdeistä, joihin liitetään paksu varsi. Valkoisilla tutkimustarjottimilla pikkuötökät näkyvät hyvin. Tarjottimen päällä on helppo tutkia eläimiä luupilla. AUKEAMAN KUVAT ULLA HAAPANEN

19 19 Tanskalaisessa luontokoulussa tiskipöytä on keskellä luokkatilaa. Luontokoulu luokka; huomaa tunnustelupussukat ja nurkassa talvinen maisema, johon on piilotettu täytettyjä pikkunisäkkäitä ja lintuja. Maaperäeläinten erottelu onnistuu suppiloiden avulla. Varastossa metsäntutkimusvälineitä.

20 20 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO Laboratoriovempeleitä: kpl á hinta hinta mk Akvaario 225 l pöytineen mk 3500 Akvaario muovinen mk 800 Dekantterilaseja mk 300 Diakyvetti 12 kpl/pkt mk 400 Ilmanpainemittari mk 100 Indikaattoripaperia ph mk 560 Koeputkia 50 3 mk 150 Koeputkitelineitä 8 45 mk 360 Kosteusmittari mk 100 Lasipurkkeja 680 ml mk 160 Lämpömittari 10 kpl mk 300 MinMaxmittari mk 100 Oppilasmikroskooppi mk Petrimalja muovia 140 mm 30 7 mk 210 Petrimalja muovia 90mm 30 2mk 60 Pilttipurkkeja 0 mk 0 Pinsetit mk 320 Preparointisakset 8 30 mk 240 Preparointiveitsi 8 50 mk 400 Preparointivälinehylly mk 200 Sademittari 1 70 mk 70 Stereomikroskooppi mk Suppiloita 45 mm lasia 8 20 mk 160 Suppiloita 64 mm muovia 8 10 mk 80 Suppiloita 80 mm lasia 8 25 mk 200 Suppiloita 96 mm muovia 8 10 mk 80 Tutkimusmikroskooppi mk 8500 Tuulimittari mk 850 Vaaka mk 500 Vesilämpömittari 2 50 mk 100 Yleis indikaattoripaperia 8 70 mk 560 Laboratoriovälineet yhteensä Kenttätutkimusvälineitä: Aarteiden keräilylokerikko 1 0 mk 0 Diakehyksiä laatikko 1 30 mk 30 Etikkaeetteriä 1 30 mk 30 Filmipurkkeja 0 mk 0 Haavinvarsi mk 2920 Haavipussi mk 1600 Heijastimia mk 100 Hyönteisneuloja 30 mk 30 Imupyydystin 8 80 mk 640 Isoja ämpäreitä 8 10 mk 80 Kalastushousut mk 4000 Kantokoreja 8 60 mk 480 Kasvipuristin mk 1200 Kasvivärjäysvälineet: iso pata, alunaa, harsopussi 500 mk 500 Kaukoputken jalusta mk 2000 Kaukoputki mk 5000 Keittiösiivilöitä 8 20 mk 1600 Kenttähaavi mk 3200 Kenttälapio mk 800 Kenttätarjotin mk 800 Kiikarit mk 4000 Kompasseja mk 800 Kompostori mk 1500 Kuivauspaperia mk 100 Lajintunnistusliina sienet mk 200 Lajintunnistusliina: maaötökät mk 200 Lajintunnistusliina: vesiötökät mk 200

21 21 Linnunpönttöjä mk 500 Lintulauta mk 500 Lumikiteidenpyydystyskone 0 mk 0 Luppi mk 2800 Maaeläinten erottelulaite mk 1400 Maalajiseulat mk 400 Maaperäkaira mk 250 Malmivasara mk 220 Muovipurkkeja 0 mk 0 Perhosen levityslauta 8 0 mk 0 Perhoshaavi mk 2160 Pieniä muoviämpäreitä 8 10 mk 80 Planktonhaavi mk 200 Seccilevy mk 300 Sienikoreja mk 1200 Sienikuivuri mk 800 Suurennuslaseja mk 1500 Taskulamppu mk 1500 Tunnustelulaatikoita 0 mk 0 Vesieläinhaavi mk 3200 Ötökkälaatikoita styroksia mk 800 Kenttävälineet yhteensä Askarteluun: Ilmapalloja 20 mk 20 Jogurttipurkkeja 0 mk 0 Kahvisuodattimia 10 mk 10 Kananmunakennoja 0 mk 0 Kartonkia 200 mk 200 Kipsijauhetta 50 mk 50 Kynttilöitä 100 mk 100 Käsinukkeja 500 mk 500 Köysiä 1000 mk 1000 Lankaa 100 mk 100 Mittanauhoja 100 mk 100 Narua 50 mk 50 Pahvia 200 mk 200 Paperia 200 mk 200 Pillejä 10 mk 10 Puutikkuja 20 mk 20 Saksia mk 2550 Sateenkaarikortit 0 mk 0 Savea 200 mk 200 Sormivärejä 30 mk 30 Tulitikkuja 10 mk 10 Vessa- ja talouspaperirullia 0 mk 0 Voirasioita 0 mk 0 Värikyniä mk 600 Askarteluvälineet yhteensä 5950 AV-välineitä: Demovideokamera mk 5000 Diakaappi mk 5000 Diaprojektori mk 1700 Digitaalikamera mk 3000 Karttapallo mk 400 Kivilajikokoelma mk 1500 Laminointikone mk 1000 Maalajikokoelma mk 1300 Monistuskone leasing mk/kk Muovisia teemakarttapalloja) 4 50 mk 200 Piirtoheitin mk 3000 Printteri mk 600 Tietokone + ohjelmat mk 15000

22 22 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO kpl á hinta hinta mk nettiyhteys mk/kk Tv mk 3000 Valkokangas mk 800 Valopöytä mk 2000 Videot mk 1500 AV-välineet yhteensä Kalusteet: Aarrenurkkaus Hella Hyllyjä Jääkaappi Kaappeja riittävästi Kasveja Lintuja joko täytettyinä tai kipsivaloksina oikeankokoisina Lokerohylly Takka ja/tai ulkona nuotiopaikka Tarpeeksi isot pöydät Terraario ( Tanskassa monessa luontokoulussa on käärmeitä tai hiiriä) Tiskikaappi ja tiskialtaat Vitriinit Retkeilyyn: Ensiapulaukku Retkeilyvarusteita Sienikoreja Trangiakeitin Varakumisaappaita Kirjoja: Lajintuntemusoppaat: Hyönteiskirjoja 150 mk 1200 Kalakirjoja 150 mk 1200 Kasvikirjoja 150 mk 1200 Lintukirjoja 150 mk 1200 Nisäkäskirjoja 150 mk 1200 Sienikirjoja 150 mk 1200 Romput: Suomen Kalat Suomen Kasvit CD-Fakta Suomen linnut CD fakta Suomen Ruokasienet DC-Fakta Muita kirjoja: Elkington John, Hailes John: Vihreän kuluttajan opas Ensimmäinen Lintukirjani Ensimmäinen Nisäkäskirjani Ensimmäinen Puukirjani Hänninen Pekka Toim. Luonnonharrastajan opas Ilkka Juha, Lavi Maria: Madon maailma Kankaanranta Ilta Virtanen Lyyli: Nuoren tutkijan opas Karhiola Eija, Paavilainen Jorma, Vilska Päivi, Väisänen Marja: Koululaisen Luontopas OTAVA Kasviharrastajan opas Kosonen Lasse: Sieniharrastajan opas Lintuharrastajanopas Planeetta Maa Käyttäjän opas Agenda Seymour John, Girardet Herbert: Jokamiehen Planeetta Tutki ja tee- sarja: Elävä Luonto Tutki ja tee- sarja: Kiehtova tähtitiede Tutki ja tee- sarja: Kiehtovat luonnontieteet Tutki ja tee- sarja: Maapallon salat Kirjat yhteensä:

23 23 Näkökulma ympäristötalon toimintaan SANNA KOSKINEN, LASTENTARHANOPETTAJA, MMM, TUTKIJA YYmpäristökasvatuksella ja valistuksella pyritään kasvattamaan Ympäristötalo lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien tukijana entistä ympäristövastuullisemmin toimivia kansalaisia: lapsia, nuoria ja aikuisia. Ympäristövastuullisuuden syntymisessä yhtenä merkittävänä tekijänä on luottamuksen syntyminen omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tämän luottamuksen syntymistä voidaan tukea tarjoamalla lapsille ja nuorille mielekkäitä, vaikuttavia osallistumiskokemuksia. Suomessa edelläkävijänä lasten ja nuorten osallistumisprojekteissa on ollut Liisa Horelli. Hänen vetämänsä hankkeet ovat liittyneet pääasiassa rakennetun ympäristön kehittämiseen. Tällä hetkellä käynnissä olevia osallistumista painottavia projekteja ovat Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran pyörittämä Vihreä lippu ja Sisäasiainministeriön käynnistämä Nuorten Ääni-kampanja. Nämä molemmat projektit korostavat vaikuttamista oman lähiympäristön, mm. koulun, päiväkodin tai nuorisotalon sisä- ja ulkotilojen, parantamiseen ja kehittämiseen. Lisäpontta lasten ja nuorten osallistuminen on saanut uudesta rakennus- ja maankäyttölaista sekä uudesta perustuslaista. Uudesta perustuslaistamme löytyvät seuraavat pykälät: 6 Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. 14 Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Mitä osallistumisella voidaan saavuttaa? Osallistuminen oikeisiin lähiympäristön kehittämishankkeisiin kasvattaa lapsista aktiivisia, omat vaikutusmahdollisuutensa ymmärtäviä aikuisia. Osallistumisen hyödyt lapselle ja nuorelle ovat kaiken kaikkiaan moninaiset. Osallistuminen mm. tukee ympäristösuhteen kehittymistä. Se avaa lapselle mahdollisuuden nähdä osuutensa kokonaisuudessa, ja sitä kautta tukee lapsen kasvamista yhteisön jäseneksi, estää ulkopuolisuuden tunnetta, turhautumista ja vandalismia, kehittää lasten vaikuttamisen taitoja ja vahvistaa lasten luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten ja nuorten osallistuminen on kuitenkin opettajille, lastentarhanopettajille ja nuorisotyöntekijöille vielä varsin uusi ja vieras asia. He kokevat tarvitsevansa paljon tukea ja ennen kaikkea tietotaitoa lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen. Tähän tarvitaan niin motivointia, tiedotusta, koulutusta, valmiita ideoita kuin monipuolista yhteistyötäkin. Kunnan tasolla ongelmaksi nousee usein tiedonkulku. Miten saada tieto uusista ideoista, projekteista, koulutuksista ja yhteistyökumppaneista kulkemaan sitä tarvitseville? Tarvitaan edes yksi taho, joka on selvillä siitä mitä tällä saralla kaupungissa ja koko maassa tapahtuu. Tämä paikallinen koordinaattori, tiedottaja ja toiminnan moottori voisi mitä mainioimmin olla ympäristötalo. Ympäristötalo osallistumiskeskuksena Ympäristötalon mahdollisuudet tukea lasten ja nuorten osallistumista ja osallisuutta ovat moninaiset. Ympäristötalo toimii paikallisen ympäristö- ja luontotoiminnan keskuksena. Ympäristötalon työntekijät ovat hyvin kuulolla siitä, mitä alla tapahtuu. Yhteydet toimivat niin kuntasektorilla (mm. oman kunnan ympäristö- ja koulutoimi, muiden kuntien ympäristötalot ja luontokoulut), valtionhallinnossa (alueelliset ympäristökeskukset,

24 24 RIIHIMÄEN SEUDUN YMPÄRISTÖTALO ympäristöministeriö, opetushallinto) kuin järjestösektorillakin. Tähän ympäristötalon koordinaattorin ja tiedottajan rooliin on helposti yhdistettävissä myös osallistumisen tukeminen. Kouluissa ja päiväkodeissa lasten ja nuorten osallistuminen lähtee opettajista ja kasvattajista. Niinpä ympäristötalon rooli opettajien ja kasvattajien innostamisessa ja tukemisessa saattaa olla ratkaiseva. Ympäristötalo voi kurssitarjonnassaan huomioida osallistumisen tietotaitoa tukevien kurssien järjestämisen. Luontokoulun kaikilla kursseilla ja myös luontokoulupäivinä voidaan hyödyntää osallistumismenetelmiä ja konstruktivistista oppimisnäkemystä. Näin opettajatkin pääsevät oppimaan uusia työtapoja itse tekemällä. Ympäristötalo voi tukea opettajien ja kasvattajien omaa osallistumista ja aktiivisuutta mm. koordinoimalla opintopiiritai kerhotoimintaa. Ympäristötalo voi tarjota tällaiselle toiminnalle tilat, kutsua kiinnostuneet ensimmäisen kerran koolle, avustaa tiedotuksessa ja tarjota asiantuntemustaan ympäristökasvatuksen alalta. Myös tässä toiminnassa voidaan osallistumisen merkitystä korostaa. Monissa kunnissa on toiminut ns. ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmiä. Näissä ryhmissä tapaavat toisensa ympäristökasvatuksen kanssa jollain tavalla kunnassa työskentelevät ihmiset. Ympäristötalo on oivallinen kokoontumispaikka ja kokoonkutsuja tällaiselle ryhmälle. Osallistumispohjaa voitaisiin laajentaa aikuisten toimijoiden lisäksi myös lasten ja nuorten edustajiin. He voivat edustaa joko omaa kouluaan tai järjestöä tai muuta tahoa, jossa toimivat vapaa-aikanaan. Tällä tavoin ympäristötalo voi olla mukana pyörittämässä paikallista ympäristökasvatuksen pyöreän pöydän toimintaa. Pyöreän pöydän tai sateenvarjoryhmän tapaamisten kokoonpanoa voidaan tarpeen mukaan vaihdella: vaihdellen erikseen aikuisille, lapsille ja nuorille sekä säännöllisesti myös näille kahdelle ryhmälle yhdessä. Tällaiset yhteistapaamiset lisäävät lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, parantavat tiedon kulkua, vähentävät turhia päällekkäisyyksiä toiminnassa ja tuovat yhdessä tekemisen iloa ja vaikuttavuutta ympäristökasvatukseen. Monissa luontokouluissa toimitaan niin, että sama luokka vierailee luontokoulussa useamman kerran. Tällöin oppilasryhmille voidaan antaa tehtäviä koulussa luontokoulupäivien välillä tehtäväksi. Näissä tehtävissä voidaan painottaa oman lähiympäristön tutkimiseen ja kehittämiseen osallistuvia tehtäviä. Luokat voivat esim. tutkia omaa lähimetsää, järjestää siellä siivoustalkoot, rakentaa metsään linnunpönttöjä tai organisoida lintujen talviruokintaa. He voivat myös osallistua aktiivisesti omassa lähiympäristössään meneillään oleviin todellisiin suunnitteluhankkeisiin. Esim. Helsingissä koululaiset ovat saaneet olla mukana kaupungin viherosaston vuorovaikutteisessa viheraluesuunnittelussa, tuomassa oman näkemyksensä asiaan. Luontokoululuokat voisivat halutessaan olla myös itse mukana suunnittelemassa luontokoulutoimintaa. Ympäristötalo voi toimia paikallisten lasten ja nuorten järjestöjen toiminnan keskuksena. Järjestötyö on useimmiten osallistumista ja kansalaisvaikuttamista parhaimmillaan. Järjestöillä on kuitenkin pulaa tiloista, oli sitten kysymyksessä kokousten, tapaamisten, kurssien tai tapahtumien järjestäminen. Ympäristötalo voi koota saman katon alle eri järjestöjen toimintaa. Talolla voidaan järjestää tapaamisia järjestötoimijoille, jolloin voidaan mm. tiedottaa tulevasta toiminnasta sekä ideoida ja suunnitella uusia yhteisiä projekteja. Nuorten Ääni-kampanjassa keskeisellä sijalla ovat paikalliset nuorten avoimet foorumit. Näissä tilaisuuksissa nuoret saavat kertoa ajatuksistaan ja ideoistaan suoraan kaupungin päättäjille ja virkamiehille. Ympäristötalo voi järjestää esim. kerran vuodessa tällaisia tapaamisia. Tapaamisissa voi olla edustus kouluilta, nuorisotaloilta ja järjestöistä. Myös päättäjien ja vir-

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Rajattomasti kestävä kehitys

Rajattomasti kestävä kehitys Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA 2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho 1 HYRIA KOULUTUS 5.11.2014 Hyria koulutus Hyria koulutus (Hyria) on Hyvinkään-Riihimäen alueella toimiva ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa nuorten

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie

Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie 1. Luontosuhde on tärkeä itsetunnon osa Tarvitaan käsitys

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3 KAISLIKKOKANSAA Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti Marja Junnikkala Virt@3 Kuvaraportin SISÄLLYS Projektin lähtökohtia ja suunnittelun vaiheita Projektin tavoitteet Laajalahden

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot