Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 TAUSTARAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 TAUSTARAPORTTI"

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 TAUSTARAPORTTI Huhtikuu 2010 Kristiina Niemi

2 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia ja strategian taustaraportti ovat saatavissa Keski-Pohjanmaan liitosta

3 Sisältö 1 JOHDANTO Strategian laatimisen tausta, tarkoitus ja lähtökohdat Strategia suhteessa muihin maakunnallisiin ja kansallisiin linjauksiin 2 2 STRATEGIAN LAATIMISPROSESSI JA AINEISTOT Hyvinvointistrategiahankkeen ohjausryhmä Työn aineistot Työn vaiheet 7 3 KESKIPOHJALAISTEN HYVINVOINTI Aineistoista Hyvinvoinnin kokonaistilanne alueen asukkaiden kokemana ja asiantuntijoiden arvioimana Yhteisöllisyys, osallisuus ja itsensä toteuttaminen Työllisyys ja toimeentulo Asuminen ja asuinympäristö Terveys ja elämäntavat 22 4 STRATEGIAN LAATIMISEN AIKANA KERTYNEITÄ AJATUKSIA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN KEINOISTA 26 Lähteet 41 LIITTEET 43

4

5 1 JOHDANTO 1.1 STRATEGIAN LAATIMISEN TAUSTA, TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT Aloite maakunnallisen hyvinvointistrategian tekemiseen syntyi Keski-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelmatyön hyvinvointipalvelut ja vetovoimaisuus -toimintalinjan (TL 4) työryhmässä. Kyseisessä ryhmässä nähtiin tarpeelliseksi saada aikaan entistä laajempaa keskustelua alueellisesta hyvinvointipolitiikasta ja koota yhteiset näkemykset hyvinvointipolitiikan toteuttamisesta maakunnalliseksi hyvinvointistrategiaksi. Eri toimijoiden näkemysten ja tarpeiden yhteensovittamista sekä yhteisistä suuntaviivoista sopimista pidettiin tärkeänä. Strategian avulla voitaisiin entistä paremmin koordinoida hyvinvoinnin pitkäjänteistä kehittämistyötä ja siihen käytettäviä resursseja. Vuoden 2008 alkupuolella strategiatyötä varten perustettiin hyvinvoinnin ohjelmaryhmä, jonka toimesta mm. toteutettiin workshop-tilaisuus maaliskuussa 2009 ja teetettiin kaksi alueen hyvinvoinnin tilaa kartoittavaa selvitystä (Knif 2008 ja Kujala 2008). Varsinainen strategian laatiminen toteutettiin maakunnan kehittämisrahahankkeena. Keski- Pohjanmaan hyvinvointistrategiahanke alkoi vuoden 2009 tammikuussa. Työn tarkoituksena oli saada aikaan laajasti hyväksytty ja hyvin suunnattu alueen asukkaita ja toimijoita palveleva hyvinvointistrategia, jota voitaisiin käyttää myös mukana olevien organisaatioiden omien strategioiden linjaamiseen ja kehittämistyön suuntaamiseen. Hyvinvointistrategia on maakunnan toimijoiden yhteinen tahdonilmaus alueen hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteista. Strategia on tarkoitettu suunnan näyttäjäksi ja välineeksi kuntien ja muiden yhteisöjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Strategia on tarkoitettu alueen päättäjille, työtä hyvinvoinnin edistämisessä tekeville yhteisöille ja ihmisille sekä alueen asukkaille. Perimmäisenä tavoitteena on lisätä maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Paitsi tarve ja tahto strategiseen keskipohjalaisen hyvinvoinnin kehittämiseen laaja-alaisessa yhteistyössä, tärkeitä lähtökohtia strategian laatimisessa ovat olleet ajatus keskipohjalaisen ihmisen hyvästä arjesta, laaja-alainen hyvinvointikäsitys, osallisuus, kansalaistoiminnan näkökulma, monipuolinen hyvinvointitieto sekä alueen omat lähtökohdat ja alueellisten erityispiirteiden huomioiminen. Alueellisesti strategia kattaa hallinnollisen Keski-Pohjanmaan alueen eli Kokkolan ja Kaustisen seutukunnat. Keskipohjalaisten ihmisten arjen hyvinvoinnin lisääminen strategian päämääränä on yhteydessä strategiatyön laaja-alaiseen hyvinvointinäkemykseen, joka perustuu Erik Allardtin (1976) tunnettuun inhimillisiin perustarpeisiin perustuvaan hyvinvoinnin kolmijakoon. Strategian hyvinvointinäkemystä on kuvattu strategia-asiakirjassa. Osallisuus, kansalaistoiminnan näkökulma sekä laaja-alainen yhteistyö strategian laatimisessa ovat edellytyksiä sille, että erilaiset toimijat voivat sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Strategiatyön pohjana olevasta hyvinvointitiedosta kerrotaan tämän raportin luvussa 2. Strategian painopisteet ovat nousseet strategian laatimisprosessin tuloksena maakunnallisista lähtökohdista. 1

6 1.2 STRATEGIA SUHTEESSA MUIHIN MAAKUNNALLISIIN JA KANSALLISIIN LINJAUKSIIN Maakunnalliset ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat Hyvinvointistrategiaa on laadittu samanaikaisesti kuin Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa vuosille Hyvinvointistrategian keskeiset painopisteet sisältyvät uuden maakuntaohjelman hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa -toimintalinjaan. Hyvinvointistrategian laatimisprosessissa tarkasteltiin hyvinvoinnin käsittelyä keskipohjalaisten kuntien strategioissa. Osa kunnista tuo strategioissaan ilmi selkeästi laajaalaisen hyvinvointikäsityksen. Ajatus on, että kunnat voisivat jatkossa hyödyntää maakunnallista hyvinvointistrategiaa omien strategioidensa linjaamisessa. Keskeisiin hyvinvoinnin osa-alueisiin kytkeytyviä maakunnallisia strategioita ja suunnitelmia on tehty jo aikaisemmin Keski-Pohjanmaalla. Työ ja toimeentulo ovat tärkeä hyvinvoinnin perusta. Toimia työllisyyden pitkän tähtäimen edistämiseksi on esitetty Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategiassa (Hyvönen & Pihlaja & Rintala 2005). Koulutuksessa ja tutkimuksessa on myös tehty ja tekeillä strategioita 1. Näiden hyvinvoinnin osa-alueiden osalta hyvinvointistrategia tukeutuu tehtyihin strategioihin, eikä esitä strategisia tavoitteita kyseisten teemojen osalta. Hyvinvointistrategian toteuttamisessa em. strategioiden piiriin kuuluvilla toimijoilla, kuten työnantajilla ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioilla, on oma tärkeä roolinsa, ja niiden toivotaan jatkossa myös hyödyntävän hyvinvointistrategiaa omien kehittämislinjaustensa suunnittelussa. Keski-Pohjanmaalle on laadittu maakunnallinen päihdestrategia (Terve kotikunta turvallinen maakunta! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia ). Maakunnallista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä maakunnallista turvallisuussuunnitelmaa on laadittu samanaikaisesti hyvinvointistrategian kanssa. Tätä kirjoitettaessa turvallisuussuunnitelma on kuntien hallintokäsittelyssä ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistumassa. Päihdeasioiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä elinympäristön turvallisuuden osalta hyvinvointistrategia tukeutuu mainittuihin suunnitelmiin ja strategioihin. Turvallisuussuunnitelmassa turvallisuus on käsitetty hyvin laaja-alaisesti, ja se sisältää hyvinvointistrategian kanssa päällekkäisiä teemoja. Tavoitteet ovat kuitenkin samansuuntaisia. Mielenterveystyön osalta maakunnallinen strategiaprosessi 2 on alkamassa. Maakunnallinen vuoteen 2015 ulottuva kulttuuri- ja liikuntastrategia (Ilmonen & Junkala & Järvelä 2006) tukee omalta osaltaan kyseisiä hyvinvointistrategiatyössä keskeiseksi nousseita teemoja. 1 Esim. raportti Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun Eteläisen alueen korkeakoulurakenteen kehittämisestä, jossa yksi kolmesta pääkehittämissuosituksesta on alueen hyvinvointipalvelujen, kulttuurin ja matkailun hyödyntäminen väestön ja aluekehityksen hyväksi (Rantanen, Jorma 2009). Myös toisen asteen koulutuksen osalta on maakunnassa meneillään pitkän tähtäimen kehittämis/strategiaprosessi. Keski-Pohjanmaan oppilashuollolle, opiskelijahuollolle ja erityisopetukselle on laadittu strategia ( ). 2 Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hanke koordinoi mielenterveys- ja päihdestrategiatyötä. 2

7 Kansalliset ohjelmat, politiikat ym. Vaikka Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiassa asetetut kehittämisen tavoitteet ovat muotoutuneet nimenomaan alueen omista lähtökohdista ja tarpeista käsin, voidaan niiden todeta olevan samansuuntaisia kansallisten hyvinvointiin kytkeytyvien ohjelmien, politiikkojen ym. linjausten kanssa. Alueellisen hyvinvoinnin kehittämiselle viitekehyksiä antavia kansallisia linjauksia ovat mm. Terveys 2015 kansanterveysohjelma, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista, Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista, Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi sekä Kulttuuripolitiikan kehittämisstrategia. Joitakin asioita edellä mainituista linjauksista on nostettu esiin liitteessä 1. Monet kansalliset uudistukset, kuten kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä sosiaaliturvan kokonaisuudistus ovat luonnollisesti vaikuttamassa hyvinvoinnin kehittämiseen ja erityisesti palvelujen järjestämiseen maakunnassa. Kunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuu myös parhaillaan useita lainsäädäntöuudistushankkeita, kuten uusi terveydenhuoltolaki. Kunnille on myös suunnattu useita suosituksia ja oppaita hyvinvoinnin kehittämiseen liittyen. 3 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE julkaisun liiteosassa kuvataan kunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat lainsäädäntöuudistukset vuosina , hallituksen politiikkaohjelmat, muut ohjelmat ja laajat hankkeet. Lisäksi se sisältää listan niistä suosituksista ja oppaista, jotka vuosina kunnille annetaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008) 3

8 2 STRATEGIAN LAATIMISPROSESSI JA AINEISTOT Tässä luvussa kuvataan Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiahankkeen puitteissa toteutettua strategian laatimisprosessia ja siinä strategian pohjana käytössä olleita aineistoja. 2.1 HYVINVOINTISTRATEGIAHANKKEEN OHJAUSRYHMÄ Hankkeessa työskenteli projektitutkija maaliskuusta 2010 lähtien. Työtä ohjasi lähes kuukausittain kokoontunut hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmässä keskusteltiin ja sovittiin paitsi strategian sisällöstä kertyneiden aineistojen pohjalta, myös monista muista asioista, kuten hyvinvoinnin määrittelystä sekä strategian laatimisen menetelmistä. Lisäksi ohjausryhmästä muodostettu pienempi työryhmä työsti strategiaa loppuvuodesta 2009 ja alkuvuodesta Ohjausryhmän jäsenet olivat mukana myös esim. hankkeen tilaisuuksissa ja niiden järjestelyissä. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Hannu Pajunpää, pj Pirjo Knif, varapj. Ulla-Riitta Harju Merja Joutsen-Onnela Pekka Kauppinen 4 Raija Laukka 5 Sirkku Purontaus Jussi Salminen Mikko Viitasalo Pysyvät asiantuntijat: Petri Harsunen Kai-Eerik Känsälä Marjut Lampinen Tuula Peltoniemi 6 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Jokilaaksojen yhteistoiminta-alue JYTA Kokkolanseudun terveyskuntayhtymä Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Keski-Pohjanmaan liikunta ry. Pohjanmaan taidetoimikunta Ventuskartano ry. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Merja Mäkivirta Keski-Pohjanmaan liitto, yhteyshenkilö Kauppi Virkkala sihteeri Keski-Pohjanmaan liitto 4 JYTAn edustajana ohjausryhmässä toimi kesään 2009 saakka Liisa Ahonen. 5 Alkuvuodesta 2009 Kokkolanseudun terveyskuntayhtymän edustajana ohjausryhmässä toimi Asko Linna. 6 Elokuusta joulukuuhun 2009 Tuula Peltoniemen sijaisena STKL:stä toimi Kaija Hauta-Aho. 4

9 2.2 TYÖN AINEISTOT Strategian laatimisprosessi oli monivaiheinen, ja se oli pitkälti tiedon hankkimista strategian pohjaksi sekä saadun tiedon jäsentämistä ja jalostamista. Tietoa hankittiin monin tavoin ja monista näkökulmista, koska haluttiin saada mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva hyvinvoinnista ja sen kehittämisen tarpeista. Hyvinvointia on tarkasteltu ensinnäkin objektiivisesta näkökulmasta, millä tarkoitetaan elinolojen, kuten työllisyyden, toimeentulon, koulutuksen, asumisen ja terveydentilan tarkastelua erilaisten numeeristen mittareiden avulla. Toisaalta hyvinvointia on tarkasteltu subjektiivisesta näkökulmasta, jolloin on kyse ihmisten kokemasta hyvinvoinnista. Vaikka subjektiivisen hyvinvointitiedon saaminen ja mittaaminen ei ole yhtä yksinkertaista ja yksiselitteistä kuin objektiivisen hyvinvointitiedon, pidettiin myös sen saamista strategian pohjaksi hyvin tärkeänä. Strategian perustana oleva tieto voidaan myös jaotella ensinnäkin jo olemassa olevaan tilastolliseen tietoon, aikaisemmin tehtyihin selvityksiin ja muuhun vastaavaan tietoon, sekä toiseksi hankkeen aikana saatuun uuteen tietoon. Hankkeen aikana kerätty ja saatu uusi tieto koostuu asiantuntijatiedosta sekä tiedosta alueen asukkaiden kokemasta hyvinvoinnista. Hankkeen aikana kerätty asiantuntijatieto on saatu haastatteluista, muista käydyistä keskusteluista sekä hankkeen ohjausryhmältä. Lisäksi asiantuntijatietoa on saatu erilaisista tilaisuuksista, joista osa on ollut hankkeen järjestämiä ja osa taas muita tilaisuuksia, joissa on kuultu asiantuntijoita. Asiantuntijatietoa on antanut myös hyvinvointibarometri (Kuronen- Ojala & Knif & Saarijärvi & Lehtola & Jokiranta 2009) sekä hankkeessa toteutettu yhdistystoimijoille suunnattu kysely. Tietoa alueen asukkaiden kokemasta hyvinvoinnista on saatu etupäässä kansalaiskyselystä (Kylmä 2009), mutta myös edellä mainituista tilaisuuksista, haastatteluista ja kyselyistä. Maakuntaa koskevan tiedon lisäksi hankittiin työn taustaksi tietoa kansallisista ja alueellisista hyvinvointiin liittyvistä ohjelmista, politiikoista ja strategioista, hyvinvointitutkimuksista ja - selvityksistä, muiden alueiden hyvinvointistrategioista sekä muita alueita ja koko maata koskevaa hyvinvoinnin tilastotietoa. 5

10 Taulukko 1. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiahankkeessa strategian pohjana käytetty aineisto. Keskipohjalaista hyvinvointia ja sen kehittämistä koskeva tieto Muu tieto Uusi tieto Olemassa oleva tieto Olemassa oleva tieto Asiantuntijatieto - haastattelut - muut keskustelut - ohjausryhmä - yhdistyskysely - hyvinvointibarometri - hankkeen järjestämät tilaisuudet - muut tilaisuudet Tieto alueen asukkaiden kokemasta hyvinvoinnista - kansalaiskysely - tilaisuudet - haastattelut ja kyselyt Tilastot Aikaisemmin tehdyt selvitykset ym. Maakunnalliset ohjelmat ja strategiat sekä kuntien strategiat Hyvinvoinnin ohjelmaryhmän työ Kansalliset ja alueelliset hyvinvointiin liittyvät ohjelmat, politiikat, strategiat ym. Hyvinvointitutkimukset ja selvitykset Muiden alueiden hyvinvointistrategiat Tilastot Strategian laatimisen ohella hankkeen tavoitteena oli tuottaa keskipohjalaisen hyvinvoinnin tilan kuvaus. Kuvaus hyvinvoinnin nykytilasta esitetään tämän raportin luvussa 3, jossa kerrotaan myös kuvauksen pohjana olevista aineistoista. Pääasiallisina tiedonlähteinä käytettiin hyvinvointibarometria, kansalaiskyselyä ja tilastoja. Itse strategiassa on esitetty hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet, joihin on päädytty strategian laatimisprosessin tuloksena. Lukuun 4 on koottu strategian laatimistyön aikana kertyneitä, enimmäkseen strategiassa esitettyjä toimenpiteitä yksityiskohtaisempia ideoita ja ehdotuksia keskipohjalaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. 6

11 2.3 TYÖN VAIHEET Hankkeen aloitustilaisuus, johon osallistui 34 henkilöä, pidettiin helmikuussa Hyvinvointistrategian laatimisprosessissa oli lukuisia vaiheita, joista monet menivät ajallisesti päällekkäin keskenään. Esimerkiksi hyvinvointitietoon perehtymistä ja aineistojen käsittelyä tehtiin pitkin työn kulkua. Työn vaiheita onkin vaikea esittää täsmällisessä järjestyksessä. Työhön sisältyi luonnollisesti suunnittelua ja valmistelua strategian laatimisprosessin kulkuun ja toimiin liittyen. Alla on kuvattu työn muita päävaiheita. Perehtyminen olemassa olevaan tietoon hyvinvoinnista Alkuvaiheessa kartoitettiin olemassa olevaa Keski-Pohjanmaata koskevaa erilaista hyvinvointitietoa, kuten tilastoja, tehtyjä selvityksiä, maakunnallisia ohjelmia ja strategioita sekä kuntien strategioita. Samoin kartoitettiin myös kansallisia hyvinvointia koskevia linjauksia, hyvinvointitutkimusta 7, muiden alueiden hyvinvointistrategioita sekä tilastoja. Kyselyt sosiaali-, terveys-, liikunta-, urheilu-, taide- ja kulttuurialan yhdistyksille ja järjestöille Tiedossa oleville maakunnan alueella toimiville sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille ja järjestöille, liikunta- ja urheiluseuroille ja -yhdistyksille sekä taide- ja kulttuurialan yhdistyksille lähetettiin kysely, jonka tarkoituksena oli saada kyseisten yhteisöjen ja niiden kohderyhmien ihmisten näkemyksiä keskipohjalaisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Vastaajia pyydettiin pohtimaan alla olevia kysymyksiä esim. yhdistyksen hallituksen kokouksessa tai muussa luontevassa kohtaamistilanteessa ja kokoamaan ajatuksia paperille vapaamuotoisesti. - Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiltä ja järjestöiltä kysyttiin: Kun ajattelet asiaa yhdistyksesi kohderyhmän kannalta, mitkä ovat ne tärkeät asiat, jotka tekisivät ihmisten elämän paremmaksi ja saisivat arjen sujumaan paremmin? - Liikunta- ja urheiluseuroilta ja -yhdistyksiltä kysyttiin: Kun ajattelette asiaa yhdistyksenne kohderyhmän kannalta, mitkä ovat ne tärkeät asiat, jotka tekisivät ihmisten elämän ja arjen paremmaksi? Ja toisaalta, miten oma yhdistyksenne voi edesauttaa kohderyhmänne ihmisten hyvinvointia, ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia siinä on? - Taide- ja kulttuurialan yhdistyksiltä ym. kysyttiin: Kun ajattelette asiaa yhteisössänne toimivien ihmisten ja toisaalta kohderyhmänne (esim. yleisönne) kannalta, millä tavoin toimintanne parantaa ihmisten elämää ja arkea? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia yhteisöllänne on hyvinvoinnin kehittämisessä? Sosiaali- ja terveysalan yhdistys- ja järjestötoimijoilta saatiin kymmenkunta vastausta, liikunnan ja urheilun sekä taide- ja kulttuurialan yhdistyksiltä vähemmän. 7 Tässä raportissa ei käsitellä hyvinvoinnin tilaa kansallisella tasolla tai kansallisen hyvinvointipolitiikan haasteita. Uudehkoja julkaisuja aihepiiristä ovat esimerkiksi Suomalaisten hyvinvointi 2008 (Moisio & Karvonen & Simpura & Heikkilä toim. 2008), Kansalaisbarometri 2009 (Siltaniemi & Perälahti & Eronen & Särkelä & Londén 2009), Sosiaalibarometri 2009 (Eronen & Londén & Perälahti & Siltaniemi & Särkelä 2009) ja Lapsiperheiden hyvinvointi 2009 (Lammi-Taskula & Karvonen & Ahlström toim. 2009). 7

12 Asiantuntijahaastattelut Hankkeen aikana tehtyihin asiantuntijahaastatteluihin osallistui seitsemäntoista henkilöä. Pääteemat haastatteluissa olivat hyvinvoinnin tila sekä hyvinvoinnin kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet. Strategiatyön esittelyä ja asiantuntijoiden kuulemista erilaisissa tilaisuuksissa Strategiatyötä esiteltiin ja näkemyksiä asiaan kuultiin mm. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman ympäristö ja infrastruktuuri sekä elinkeinoelämä ja työmarkkinat - toimintalinjojen työryhmissä, Kokkolan vanhusneuvostossa sekä hyvinvointialan yrittäjille suunnatussa tilaisuudessa. Workshoptilaisuudet teemoina sosiaali- ja terveysala, taide- ja kulttuuri sekä liikunta ja muu vapaa-aika Kolmen syyskuussa 2009 järjestetyn avoimen tilaisuuden tarkoituksena oli saada hyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä yhdessä pohtimaan hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteita ja keinoja. Tilaisuuksiin kutsuttiin mukaan laajasti yhdistysten, kuntien ja muiden yhteisöjen toimijoita suorilla kutsuilla (kutsu liitteenä 2). Lisäksi kutsumisessa käytettiin lehti-ilmoituksia. Jokaisessa kolmesta tilaisuudesta oli oma teemansa. Taide ja kulttuuri olivat teemana , ja tilaisuuteen osallistui kahdeksantoista henkilöä. Liikunta ja muu vapaa-aika oli teemana , ja tilaisuuteen osallistui kolmetoista henkilöä. Sosiaali- ja terveysasiat olivat vuorossa , ja tilaisuuteen osallistui 29 henkilöä. Ohjelman runko oli sama kaikissa kolmessa tilaisuudessa (liitteenä 3 sosiaali- ja terveysasioiden tilaisuuden ohjelma). Tilaisuuksissa työskenneltiin ryhmissä, joissa oli etukäteen sovitut vetäjät ja sihteerit. Ryhmissä käsitellyt pääkysymykset olivat seuraavat: Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät tavoitteet hyvinvoinnin edistämisessä Keski-Pohjanmaalla (erityisesti tilaisuuden teeman näkökulmasta)? Miten valitsemiinne tavoitteisiin päästään? Pääkysymysten alle annettiin tarkentavia kysymyksiä, joiden tarkoituksena oli auttaa ryhmiä pohdinnassaan. Workshopeissa käytiin innostunutta keskustelua ja saatiin paljon aineksia strategian rakentamiseen. Tilaisuudet myös omalta osaltaan toivat toimijoita yhteen, mikä on keskeistä hyvinvoinnin kehittämisen jatkoakin ajatellen. Kunkin tilaisuuden tuotoksista laadittiin muistio, joka lähetettiin osallistujille. Samalla pyydettiin mahdollisia kommentteja, täydennyksiä ja myös uusia ajatuksia teemaan liittyen. Hyvinvointifoorumi Lokakuun 19. päivänä 2009 järjestettiin hyvinvointistrategiahankkeen puitteissa kaikille avoin Keski-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi, jonka tarkoituksena oli kuulla asiantuntija-alustuksia sekä herättää keskustelua. Tilaisuuteen lähetettiin kutsuja suurelle määrälle henkilöitä ja toimijoita, mm. alueen kuntiin ja yhdistyksiin. Lisäksi tilaisuuteen kutsuttiin lehtiilmoituksilla. Hyvinvointifoorumissa oli 34 osallistujaa. Tilaisuuden ohjelma on liitteenä 4. 8

13 Aineistojen käsittely ja analysointi Erilaisia hankkeen kuluessa kertyneitä aineistoja käsiteltiin strategian laatimisprosessin kuluessa. Kuntatilaisuus Ennen pidettyä kuntatilaisuutta kirjoitettiin kertyneiden aineistojen perusteella paperi, jossa hahmoteltiin strategian suuntaviivoja, ja joka lähetettiin tilaisuuteen ilmoittautuneille etukäteen tutustuttavaksi. Tilaisuuteen kutsuttiin alueen kuntien virka- ja luottamushenkilöjohto (kutsu liitteenä 5). Tilaisuuden tarkoituksena oli saada kuntien näkemyksiä strategian sisältöön. Tilaisuudessa työskenneltiin ryhmissä, joiden päätehtävä oli valita keskeisimmät tavoitteet keskipohjalaisen hyvinvoinnin kehittämisessä ja pohtia, miten näihin tavoitteisiin päästään. Tilaisuuden osallistujamäärä oli 27. Kuntatilaisuudessa käyty keskustelu oli vilkasta, ja antoi aineksia strategian sisällön kehittämiseen. Strategialuonnoksen työstäminen ja kirjoittaminen Lausunto- ja kommenttikierros Strategialuonnoksesta pyydettiin lausuntoja kunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi strategiaan pyydettiin kommentteja kaikilta strategiatyössä jollain tavoin, esimerkiksi tilaisuuksiin osallistuen, mukana olleilta henkilöiltä. Lausunto- ja kommenttikierros alkoi ja päättyi Strategialuonnoksen muokkaaminen Saatujen lausuntojen ja kommenttien perusteella strategialuonnosta muokattiin edelleen. Strategialuonnoksen käsittely ja hyväksyminen maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa Maakuntahallitus hyväksyi strategian ja päätti lähettää sen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi strategian Taustaraportin kirjoittaminen Strategia-asiakirjasta haluttiin mahdollisimman tiivis ja selkeä, ja sen vuoksi strategian taustoja koottiin erilliseen raporttiin. Lisäksi Hyvinvointistrategiahankkeen ohjausryhmätyöskentelyä on kuvattu luvussa 2.1. Strategiahankkeella on ollut Keski-Pohjanmaan liiton www-sivuilla oma osionsa, joka on sisältänyt tietoa hankkeesta, kutsuja tilaisuuksiin, tilaisuuksien aineistoja, strategialuonnoksen jne. 9

14 Hyvinvointistrategian laatimisprosessin aikana on koottu monitieteellinen hyvinvoinnin tutkimusryhmä. Ryhmä on kokoontunut useita kertoja, ja tavoitteena on keskipohjalaisen hyvinvoinnin tutkimusohjelman käynnistäminen. 10

15 3 KESKIPOHJALAISTEN HYVINVOINTI 3.1 AINEISTOISTA Tämän luvun kuvaus keskipohjalaisten hyvinvoinnin tilasta perustuu pääasiassa kolmentyyppisiin aineistoihin: Ensinnäkin tilastoihin, joiden lähteenä on käytetty pääosin SOTKAnet-verkkopalvelua 8. Toiseksi kuvaus perustuu asiantuntijabarometriin ja kolmanneksi kansalaiskyselyllä (Kylmä 2009) saatuun tietoon ihmisten kokemasta hyvinvoinnista. Kesällä 2009 toteutettu POMPKE-hankkeen 9 tilaama hyvinvointiin, turvallisuuteen ja päihteisiin liittyvä kysely lähettiin satunnaisotannalla valituille vuotiaille keskipohjalaisille. Selvityksen aineistona on 320 kyselyvastausta. (Kylmä 2009) Käytössä oleva asiantuntijabarometri on SONetBotnian yhteistyökumppaneinaan Keski- Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto toteuttama Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2009 (Kuronen-Ojala & Knif & Saarijärvi & Lehtola & Jokiranta 2009). Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa maakunnallista asiantuntijatietoa hyvinvoinnin tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä hyvinvointia tukevien palveluiden nykytilasta ja muutossuunnista. Aineisto kerättiin keväällä 2009 kuntien keskeisten toimialojen (keskushallinto, sivistystoimi, sosiaalihuolto, terveydenhuolto, asuntotoimi, elinkeinotoimi, tekninen toimi, ympäristötoimi) vastuuhenkilöiltä sekä työ- ja elinkeinohallinnon, Kansaneläkelaitoksen, poliisin ja pelastustoimen sekä evankelisluterilaisten seurakuntien edustajilta. Keski-Pohjanmaalta suurimmat vastaajamäärät muodostivat sosiaalihuollon tehtävissä toimivat (26,7 prosenttia), sekä sivistystoimen (22,9 prosenttia) ja terveydenhuollon (12,4 prosenttia) edustajat. Evankelis-luterilaisen seurakunnan (6,7 prosenttia) edustajat olivat määrällisesti suurin vastaajaryhmä kuntasektorin ulkopuolisista toimijoista. Kyselyvastaajia oli Keski-Pohjanmaalta yhteensä 105 henkilöä. (Kuronen-Ojala ym. 2009) Saatavilla on myös kaksi vuonna 2008 toteutettua asiantuntijabarometria: Sosiaali- ja perusturvajohtajien näkemyksiä maakunnan hyvinvoinnista 10 (Knif 2008) sekä Perusterveydenhuollon hyvinvointibarometri (Kujala 2008). Kyseisissä barometreissa on esitetty asiantuntijoille pääosin samat kysymykset kuin edellä mainitussa Pohjanmaan maakuntien hyvinvointibarometrissa, joten barometrit ovat siinä suhteessa vertailukelpoisia keskenään. Tässä kuvauksessa päädyttiin selkeyden vuoksi käyttämään ainoastaan vuoden 2009 barometrin tuloksia, johon verrattuna aikaisemmin tehtyjen kahden barometrin tulokset ovat pääsääntöisesti samansuuntaisia. 8 SOTKAnet verkkopalvelu [Viitattu ] 9 Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus -hanke 10 Hyvinvoinnin tilaa koskeva kysely osoitettiin kahdelletoista Keski-Pohjanmaan kuntien sosiaali- ja perusturvajohtajalle sekä kolmelle osastopäällikölle Kokkolan kaupungissa. Kyselyn toteuttamisaika oli alkuvuosi (Knif 2008) 11 Vuoden 2008 syksyllä toteutettiin perusterveydenhuollon asiantuntijoille suunnattu hyvinvointibarometrikysely, joka osoitettiin lisäksi evankelisluterilaisten seurakuntien diakonityön asiantuntijoille. Vastauksia saatiin yhteensä 33, joista diakoniasta kahdeksan, sosiaalityöstä viisi, lastenneuvoloista kuusi, mielenterveystyöstä viisi, johtavilta hoitajilta seitsemän ja johtavilta lääkäreiltä kaksi. (Kujala 2008) 11

16 3.2 HYVINVOINNIN KOKONAISTILANNE ALUEEN ASUKKAIDEN KOKEMANA JA ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOIMANA Ihmisten kokema hyvinvointi Keskipohjalaisille kesällä 2009 tehdyssä kansalaiskyselyssä pyrittiin kartoittamaan vastaajien kokemaa hyvinvointia kysymyksillä: Mikä seuraavista kuvaa mielestäsi parhaiten elämääsi tällä hetkellä? ja Mikä seuraavista kuvaa mielestäsi parhaiten elämääsi kolmen vuoden kuluttua? Vastausvaihtoehdot olivat hyvää, melko hyvää, keskinkertaista, melko huonoa ja huonoa. Yleisin vastaus sekä nykyhetken että tulevaisuuden suhteen oli hyvää. Tällä hetkellä elämäänsä hyvänä tai melko hyvänä piti 82 prosenttia, keskinkertaisena viisitoista prosenttia ja melko huonona tai huonona neljä prosenttia vastaajista. Tulevaisuudessa elämänsä hyväksi tai melko hyväksi arvioi 78 prosenttia vastaajista. (Kylmä 2009, 14) Työttömistä vastanneista 22 prosenttia koki elämänsä huonoksi tai melko huonoksi sekä nyt että kolmen vuoden päästä. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa tyytyväisimpiä elämäänsä näyttäisivät olevan vuotiaat. Tulevaisuuden odotukset hyvinvoinnista kolmen vuoden kuluttua näyttävät olevan vuotiailla selvästi muita ikäryhmiä positiivisempia. Eniten hyvinvointinsa odottavat heikentyvän vanhimmat ikäryhmät. Perhemuodon (asumisen) mukaan koettua hyvinvointia tarkasteltaessa tyytyväisimpiä elämäänsä tuntuvat olevan puolison ja lasten kanssa asuvat, ja he myös odottavat hyvinvointinsa lisääntyvän edelleen kolmen vuoden aikana. (sama, 16 20) 12

17 Kansalaiskyselyssä kysyttiin kolmea tärkeintä vastaajan elämään myönteisesti vaikuttavaa asiaa. Valmiita vastausvaihtoehtoja ei annettu. Tärkeimmistä omaan elämään myönteisesti mainituista seikoista (ks. kuva 1) perhe nousee ykkössijalle: perheen, puolison, lapset tai lapsenlapset mainitsee 87 prosenttia kaikista kysymykseen vastanneista. Toisella sijalla on terveys, jonka mainitsee 60 prosenttia vastanneista. Tämän jälkeen tasaisina seuraavat työ, 32 prosenttia sekä ystävät ja ihmissuhteet, 31 prosenttia vastanneista. Harrastukset nousevat tärkeimpien myönteisten tekijöiden joukkoon 26 prosentilla vastanneista ja taloudellinen turva tai toimeentulo 19 prosentilla kyselyyn vastanneista. (Kylmä 2009, 26 27) Kuva 1. Kolme tärkeintä asiaa, jotka vaikuttavat myönteisesti elämään (Kansalaiskysely keskipohjalaisille) Lähde: Kylmä 2009, 27 13

18 Kansalaiskyselyssä kysyttiin kolmea tärkeintä vastaajan elämään kielteisesti vaikuttavaa asiaa. Valmiita vastausvaihtoehtoja ei annettu. Omaan elämään kielteisesti vaikuttavista asioista (ks. kuva 2) kärkisijalle nousevat stressi ja kiire, joita kokee 38 prosenttia vastaajista. Taloudelliset huolet aiheuttavat päänvaivaa 32 prosentille vastaajista. Sairaudet tai kivut heikentävät tämän selvityksen mukaan vastaajista jopa 31 prosentin hyvinvointia. 12 Työttömyys tai sen uhka vaikuttaa kielteisesti neljäntoista prosentin elämään. Ihmissuhdeongelmat mainitaan kielteisenä vaikuttajana kolmessatoista prosentissa vastauksista, joista useissa viitataan ex-puolisoon. Arjen kuormittavuutta kokee yksitoista prosenttia vastaajista. Yksinäisyyden tai kumppanin puutteen mainitsee 10 prosenttia joukossa kaiken ikäisiä. (Kylmä 2009, 27 28) Kuva 2. Kolme tärkeintä asiaa, jotka vaikuttavat kielteisesti elämään (Kansalaiskysely keskipohjalaisille) Lähde: Kylmä 2009, Osa näistä vastaajista on tulkinnut kysymyksen tarkoittavan mahdollisia asioita tai tapahtumia tämänhetkisen asiantilan sijaan. Niinpä osa terveyden menettämiseen liittyvistä vastauksista lienee aivan terveiltä henkilöiltä tai toisaalta sairauden uhan alla eläviltä. (Kylmä 2009, 28) 14

19 Kansalaiskyselyssä kysyttiin kolmea tärkeintä asiaa, jotka tekisivät vastaajan elämään paremmaksi. Valmiita vastausvaihtoehtoja ei annettu. Kysymykseen elämän paremmaksi tekevistä asioista (ks. kuva 3) vastattiin useimmin taloudellisten tekijöiden kautta. Yhteensä 45 prosenttia vastanneista toivoo parempia tuloja, palkkaa tai eläkettä. Selvityksessä ei voitu erotella todella taloutensa kanssa kamppailevia ja toisaalta yleisiä toiveita, kuten lottovoitto. Parempaa terveyttä, terveyden kohentumista tai säilymistä, ja kipujen helpottamista toivoo 30 prosenttia vastanneista. Lepoa kaipaa yhteensä 28 prosenttia; sana lepo toistui usein, lisäksi tarkentavia ilmaisuja ovat esimerkiksi vapaa-aika, loma, kiireen helpottaminen ja työaikojen säännöllistyminen. Läheisten onnellisuus parantaisi vastaajista 21 prosentin elämää. Tähän sisältyy perheenjäsenten asioiden kohentumista, ystävien ja läheisten ongelmien helpottamista, asioiden järjestymistä sekä esimerkiksi nuorten työllistymistä. Vastaajista seitsemäntoista prosenttia toivoo uutta työ- tai opiskelupaikkaa tai työpaikan vakinaistumista. (Kylmä 2009, 29 30) Kuva 3. Kolme asiaa, jotka tekisivät elämän paremmaksi (Kansalaiskysely keskipohjalaisille) Lähde: Kylmä 2009, 29 15

20 Hyvinvointi asiantuntijoiden arvioimana Vuoden 2009 hyvinvointibarometrissa asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan alueensa väestön hyvinvoinnin kokonaistilannetta viisinumeroisella asteikolla siten, että yksi merkitsi huonoa ja viisi hyvää. Keski-Pohjanmaan keskiarvopistemäärä oli 3,59. (Kuronen-Ojala ym. 2009, 44) Barometritutkimuksen kohteeksi valittuja hyvinvoinnin elementtejä konkretisoitiin muodostamalla niistä 20 erilaista hyvinvoinnin haastetta, jotka asetettiin asiantuntijoiden puntaroitavaksi. Keskipohjalaiset asiantuntijat kokivat alueen merkittävimmiksi ongelmiksi psyykkiset pitkäaikaissairaudet, päihteiden käytön, työttömyyden ja velkaongelmat, alhaisen tulotason sekä yksinäisyyden. Myönteisimmin koettiin alueen harrastusmahdollisuudet ja viihtyisä elinympäristö. (Kuronen-Ojala ym. 2009, 48) Vastausvaihtoehtojen prosentuaaliset jakaumat on esitetty kuvassa 4. Osuus Miten merkittäviksi arvioitte seuraavat ongelmat toimialueellanne tällä hetkellä? kysymykseen vastanneista Psyykkiset pitkäaikaissairaudet Päihteiden käyttö Työttömyys Velkaongelmat Alhainen tulotaso Yksinäisyys Fyysiset pitkäaikaissairaudet Väkivallan uhka kotona Liikkumisen esteet Liikenneturvallisuuteen liittyvät ongelmat Asunnottomuus Elinympäristön pilaantuminen Asuntojen puutteellinen varustelu Omaisuusrikokset Yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys Väkivallan uhka kodin ulkopuolella Ahtaasti asuminen Onnettomuudet ja tapaturmat Elinympäristön epäviihtyisyys Puutteelliset harrastusmahdollisuudet 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1 (vaikea ongelma) 2 (jonkin verran ongelma) 3 (ei ongelmaa) Kuva 4. Ongelmien merkittävyys Keski-Pohjanmaalla (Hyvinvointibarometri 2009) Lähde: Kuronen-Ojala ym. 2009, 49 Hyvinvointibarometrikyselyn vastaajia pyydettiin arvioimaan myös hyvinvoinnin kokonaistilanteen muuttumista seuraavien neljän vuoden aikana. Keski-Pohjanmaan asiantuntijoista 40 prosenttia uskoi hyvinvoinnin heikkenevän, 43 prosenttia pysyvän ennallaan ja kuusitoista prosenttia vahvistuvan. (Kuronen-Ojala ym. 2009, 52) 16

21 Keskipohjalaiset asiantuntijat arvioivat alueen tulevaisuuden haasteiden liittyvän erityisesti taloudellisiin toimeentulo-ongelmiin (työttömyys ja velkaongelmat) sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin (ks. kuva 5). (Kuronen-Ojala ym. 2009, 53) Miten arvioitte seuraavien ongelmien muuttuvan toimialueellanne seuraavien neljän vuoden aikana? Osuus kysymykseen vastanneista Velkaongelmat Päihteiden käyttö Psyykkiset pitkäaikaissairaudet Työttömyys Alhainen tulotaso Fyysiset pitkäaikaissairaudet Omaisuusrikokset Väkivallan uhka kotona Väkivallan uhka kodin ulkopuolella Yksinäisyys Onnettomuudet ja tapaturmat Elinympäristön pilaantuminen Yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys Liikenneturvallisuuteen liittyvät ongelmat Asunnottomuus Ahtaasti asuminen Puutteelliset harrastusmahdollisuudet Elinympäristön epäviihtyisyys Asuntojen puutteellinen varustelu Liikkumisen esteet 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1 (ongelma vaikeutuu) 2 (tilanne säilyy ennallaan) 3 (ongelma helpottuu) Kuva 5. Ongelmien muuttuminen Keski-Pohjanmaalla seuraavien neljän vuoden aikana (Hyvinvointibarometri 2009) Lähde: Kuronen-Ojala ym. 2009, YHTEISÖLLISYYS, OSALLISUUS JA ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN Hyvinvoinnin keskeisiä ulottuvuuksia ovat yhteisyyssuhteet ja itsensä toteuttaminen, joihin molempiin sisältyy osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Syrjäytyminen on osallisuuden ja yhteisöllisyyden kääntöpuoli. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kuvaavia tilastollisia mittareita ei juuri ole, ja myös syrjäytymisen hahmottaminen tilastollisin mittarein on haastavaa. Harrastaminen ja harrastusmahdollisuudet Kansalaiskyselyssä vuonna 2009 harrastukset saivat viidenneksi eniten mainintoja, kun kysyttiin kolmea tärkeintä vastaajan elämään myönteisesti vaikuttavaa asiaa. Elämän paremmaksi tekeviä asioita kysyttäessä kuusi prosenttia vastaajista mainitsi toivovansa aikaa ja rahaa harrastusmahdollisuuksien parantamiseen. (Kylmä 2009, 27 30). 17

22 Kansalaiskyselyssä kysyttiin myös keskipohjalaisten harrastuksia 13. Harrastusten määrän voitaneen ajatella kertovan ihmisten vapaa-ajan aktiivisuudesta, ja osaltaan myös osallisuudesta. Yksi tai kaksi harrastusta mainitsi 42 prosenttia vastaajista, kolme tai neljä harrastusta 39 prosenttia vastaajista ja viisi tai enemmän kymmenen prosenttia vastaajista. Aktiivisimmin harrastuksia raportoivat vuotiaat vastaajat. Liikuntaa ilmoitti harrastavansa 65 prosenttia vastanneista ja lukemista 22 prosenttia vastanneista. Kalastus, metsästys, käsityöt, nikkarointi ja puutarhanhoito, musiikki, tanssi, mökkeily, matkailu, yhdistystoiminta ja politiikka olivat myös usein mainittuja harrastuksia. Keskipohjalaisten harrastuksista ei kyselyn perusteella voida tehdä ratkaisevia johtopäätöksiä, koska harrastuksia kysyttiin hyvin yleisluontoisesti avokysymyksellä. (Kylmä 2009, 10 11) Hyvinvointibarometriin vastanneista asiantuntijoista 31 prosenttia pitää puutteellisia harrastusmahdollisuuksia vähintään jonkin verran ongelmana (Kuronen-Ojala ym. 2009, 114). Yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet Yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyttä pitää ainakin jossain määrin ongelmana 43 prosenttia hyvinvointibarometriin vastanneista asiantuntijoista (Kuronen-Ojala 114). Perhe, ystävät, yksinäisyys Kysyttäessä kansalaiskyselyssä keskipohjalaisilta kolmea tärkeintä elämään myönteisesti vaikuttavaa asiaa nousi perhe ykkössijalle: perheen, puolison, lapset tai lapsenlapset mainitsi 87 prosenttia kaikista kysymykseen vastanneista. Ystävät ovat neljänneksi tärkein elämään myönteisesti vaikuttava asia. Perheyhteisöllä ja ystävillä siis on hyvin keskeinen merkitys keskipohjalaisten elämässä. Asian kääntöpuoli on yksinäisyys. Yksinäisyyden tai kumppanin puutteen mainitsee yhdeksi kolmesta elämään kielteisesti vaikuttavasta tekijästä kymmenen prosenttia kansalaiskyselyyn vastanneista, joukossa kaiken ikäisiä. Kumppanin löytyminen, ystävät, tiiviimpi yhteydenpito ja sosiaalinen tukiverkko mainittiin usein elämää parantavina asioina. (Kylmä 2009, 26 29) Yksinäisyyttä pitää ainakin jossain määrin ongelmana noin 85 prosenttia hyvinvointibarometriin 2009 vastanneista asiantuntijoista, ja 31 prosenttia arvioi ongelman vaikeutuvan seuraavien neljän vuoden aikana (Kuronen-Ojala ym ). Hengellisyys Kysyttäessä kansalaiskyselyssä kolmea elämään myönteisesti vaikuttavaa asiaa yhdeksän prosenttia vastaajista mainitsi uskonnon. Seitsemän prosenttia mainitsi elämän tasapainon, jolloin tarkentavia ilmaisuja olivat esimerkiksi onnellisuus, henkinen hyvinvointi, positiivisuus sekä turvallisuuden tunne. (Kylmä 2009, 27 30) 13 Harrastuksia kysyttiin avokysymyksellä Harrastukset, jonka perässä oli viivoitus vastaamista varten. Vastaajat reagoivat tähän vaihtelevasti, suurin osa luettelemalla tärkeimmät harrastuksensa ja osa yleisemmin, esimerkiksi liikunta eri muodoissaan. Näin ollen vastauksiin pohjautuvat prosenttiluvut ovat vain suuntaa antavia. (Kylmä 2009, 10) 18

23 Lapset ja nuoret Keski-Pohjanmaalla kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus ikäryhmästä on noussut koko 2000-luvun, mutta pysynyt koko ajan maan keskimäärästä pienempänä. Vuonna 2008 Keski-Pohjanmaalla kyseinen luku oli 0,9 prosenttia (koko maassa 1,3 prosenttia), mikä absoluuttisena lukuna merkitsee 138 lasta. Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää, kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. (SOTKAnet) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko 2000-luvun ollut selkeästi koko maata pienempi. Osuus on vaihdellut 6,9 ja 7,4 prosentin välillä. Vuonna 2008 luku oli Keski-Pohjanmaalla 7,3 prosenttia (koko maassa 11,8 prosenttia), mikä absoluuttisena lukuna merkitsi 545 koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä nuorta. (SOTKAnet) Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan Keski-Pohjanmaan yläluokkalaisilla ja lukiolaisilla oli aikaisempia vuosia yleisemmin ainakin yksi läheinen ystävä: lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla 92 prosentilla ja peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista 91 prosentilla. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat olivat vuonna 2009 ensimmäistä kertaa mukana kouluterveyskyselyssä, ja ko. oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 91 prosentilla oli ainakin yksi läheinen ystävä. (Luopa & Harju & Puusniekka & Kinnunen & Jokela & Pietikäinen 2010, 53 57) 3.4 TYÖLLISYYS JA TOIMEENTULO Työllisyys ja työttömyys Työttömien osuus työvoimasta oli vielä 2000-luvun alussa Keski-Pohjanmaalla koko maata korkeampi, mutta vuodesta 2003 lähtien tilanne on maakunnassa ollut jonkin verran koko maata parempi. Vuonna 2008 työttömien osuus työvoimasta oli Keski-Pohjanmaalla 7,5 prosenttia, mikä absoluuttisena lukuna merkitsee henkilöä. (SOTKAnet) Nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta työvoimasta on Keski-Pohjanmaalla ollut koko maata selvästi suurempaa 2000-luvun alkuvuosina, ja hieman suurempaa kuin koko maassa myös 2000-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2008 nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta työvoimasta (työlliset ja työttömät) oli Keski-Pohjanmaalla 9,6 prosenttia, mikä absoluuttisena lukuna merkitsee 329 nuorta työtöntä. (SOTKAnet) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Keski-Pohjanmaalla koko 2000-luvun ollut selvästi koko maata pienempi. Vuonna 2008 oli Keski-Pohjanmaalla pitkäaikaistyöttömiä 17,4 prosenttia työttömistä (koko maassa 21,4 prosenttia), mikä absoluuttisena lukuna merkitsee 421 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyys on yksi tekijä syrjäytymiskehityksessä. (SOTKAnet) Vuoden 2009 kansalaiskyselyn perusteella työ on perheen ja terveyden jälkeen kolmanneksi tärkein keskipohjalaisten elämään myönteisesti vaikuttava asia. Kansalaiskyselyn tulosten 19

24 perusteella työttömyys on yhteydessä heikompiin arvioihin hyvinvoinnista nyt ja tulevaisuuden suhteen. Neljätoista prosenttia vastanneista ilmoitti työttömyyden tai sen uhan vaikuttavan kielteisesti elämäänsä. (Kylmä 2009, 25 28) Vuoden 2009 hyvinvointibarometrissä lähes 86 prosenttia asiantuntijoista piti työttömyyttä vähintään jonkin verran ongelmana ja yli 60 prosenttia arvioi ongelman vaikeutuvan seuraavien neljän vuoden aikana. (Kuronen-Ojala ym. 2009, ) Toimeentulo Kansalaiskyselyn perusteella toimeentulo tai taloudellinen turva on keskipohjalaisille kuudenneksi tärkein myönteisesti elämään vaikuttava tekijä. Kielteisesti elämään vaikuttavia asioita kysyttäessä taloushuolet ovat tulosten perusteella toisella sijalla stressin ja kiireen jälkeen. Kysymykseen elämää parantavista seikoista vastattiin useimmin taloudellisten tekijöiden kautta. Yhteensä 45 prosenttia vastanneista toivoo parempia tuloja, palkkaa tai eläkettä. 14 (Kylmä 2009, 26 29) Hyvinvointibarometriin 2009 vastanneista asiantuntijoista lähes 88 prosenttia pitää alhaista tulotasoa vähintään jonkin verran ongelmana, ja runsaat 41 prosenttia arvioi ongelman vaikeutuvan lähivuosina. Noin 81 prosenttia vuoden asiantuntijoista pitää velkaongelmia vähintään jonkin verran ongelmana, ja noin 64 prosenttia arvioi velkaongelman vaikeutuvan lähivuosina (Kuronen-Ojala ym. 2009, ). Keski-Pohjanmaalla toimeentulotukea saaneiden suhteellinen määrä yleensä on selkeästi koko maata pienempi. Vuonna 2007 toimeentulotukea saaneita henkilöitä oli Keski-Pohjanmaalla 4,5 prosenttia alueen asukkaista, kun koko maassa vastaava luku oli 6,5. Absoluuttisena lukuna 4,5 prosenttia merkitsee henkilöä. (SOTKAnet). Toimeentulovaikeudet ovat yksi tekijä syrjäytymiskehityksessä ja pitkäaikaisesti viimesijaisen toimeentulotukimuodon piirissä olevien suhteellista osuutta voitaneen pitää myös yhtenä syrjäytymisen indikaattorina. Vuonna 2007 pitkäaikaisesti toimeentulotukea sai vuotiaista keskipohjalaisista 0,9 prosenttia (334 henkilöä) vastaavanikäisestä väestöstä koko maan luvun ollessa 1,8 prosenttia (SOTKAnet). Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on ollut Keski-Pohjanmaalla selkeästi koko maan lukua pienempi. Vuonna 2007 Keski-Pohjanmaalla sai pitkäaikaisesti toimeentulotukea 0,9 prosenttia ikäluokasta (koko maassa 2,4 prosenttia), mikä absoluuttisena lukuna merkitsee 55 nuorta. 14 Selvityksessä ei voitu erotella todella taloutensa kanssa kamppailevia ja toisaalta yleisiä toiveita, kuten lottovoitto. (Kylmä 2009, 29) 20

25 3.5 ASUMINEN JA ASUINYMPÄRISTÖ Asumisella ja asuinympäristöllä on tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kysyttäessä kolmea tärkeintä elämään myönteisesti vaikuttavaa asiaa yksitoista prosenttia kansalaiskyselyyn vastanneista mainitsi oman kodin tai asuinympäristön. Uusi asunto tai oma koti ovat kolmen elämän paremmaksi tekevän asian joukossa kahdeksalla prosentilla vastaajista (Kylmä 2009, 27 30). Vuoden 2009 hyvinvointibarometrin tuloksissa asuminen ja elinympäristö koettiin yleisesti ottaen positiivisesti (Kuronen-Ojala ym. 2009, 51). Aikaisemmissa tutkimuksissa Keski- Pohjanmaalla asumisen hyvinä puolina on tullut esiin esimerkiksi turvallisuus ja luonnonläheisyys (ks. esim. Niemi 2007). Turvallisuus Vuoden 2009 hyvinvointibarometrin asiantuntijoista pitää väkivallan uhkaa kotona vähintään jonkin verran ongelmana 67 prosenttia, ja 22 prosenttia arvioi ongelman vaikeutuvan lähivuosina. Väkivallan uhkaa kodin ulkopuolella pitää vähintään jonkin verran ongelmana 45 prosenttia vastaajista, ja 21 prosenttia arvioi ongelman vaikeutuvan edelleen lähivuosina (Kuronen-Ojala ym. 2009, ). Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tuhatta asukasta kohden on Keski-Pohjanmaalla ollut uusimpina tilastovuosina 2007 ja 2008 koko maata enemmän. Vuonna 2008 kyseisiä rikoksia oli Keski-Pohjanmaalla 7,6 tuhatta asukasta kohti, kun koko maassa vastaava luku oli 7,1. Absoluuttisena lukuna poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli Keski-Pohjanmaalla 543 vuonna (SOTKAnet) Poliisin tietoon tulleita omaisuusrikoksia tuhatta asukasta kohti on Keski-Pohjanmaalla huomattavasti vähemmän kuin koko maassa. Vuonna 2008 näitä rikoksia oli Keski- Pohjanmaalla 27,8 tuhatta asukasta kohti, mikä tarkoittaa absoluuttisena lukuna omaisuusrikosta. Samana vuonna koko maassa luku tuhatta asukasta kohti oli 48,2. (SOTKAnet) Vuoden 2009 hyvinvointibarometriin vastanneista asiantuntijoista pitää omaisuusrikoksia vähintään jonkin verran ongelmana 42 prosenttia, ja 22 prosenttia arvioi ongelman kasvavan lähivuosina (Kuronen-Ojala ym. 2009, ). Liikenneturvallisuutta pitää vähintään jonkin verran ongelmana noin 47 prosenttia hyvinvointibarometriin vastanneista, ja kymmenen prosenttia arvioi ongelman vaikeutuvan lähivuosina. (Kuronen-Ojala ym ) Ympäristö Vuoden 2009 hyvinvointibarometriin vastanneista asiantuntijoista 48 prosenttia pitää elinympäristön pilaantumista vähintään jonkin verran ongelmana ja neljätoista prosenttia arvioi ongelman vaikeutuvan lähivuosina. Samoista asiantuntijoista 36 prosenttia pitää elinympäristön epäviihtyisyyttä vähintään jonkin verran ongelmana ja kuusi prosenttia arvioi ongelman kasvavan lähivuosina (Kuronen-Ojala ym. 2009, ). 21

26 Asuminen Asunnottomien määrä Keski-pohjanmaalla on pieni, mutta ilmiö aiheuttaa silti ongelmia. Vuoden 2009 hyvinvointibarometriin vastanneista asiantuntijoista asunnottomuutta pitää vähintään jonkin verran ongelmana 46 prosenttia vastaajista, ja yhdeksän prosenttia arvioi ongelman vaikeutuvan lähivuosina (Kuronen-Ojala ym. 2009, ). Asunnottomien yksinäisten määrä tuhatta asukasta kohti on Keski-Pohjanmaalla vaihdellut 0,1 ja 0,7 prosentin välillä 2000-luvulla. Vuoden 2008 määrä 0,1 asunnotonta yksinäistä tuhatta asukasta kohti merkitsee absoluuttisena lukuna seitsemän henkilöä. Koko maassa oli samana vuonna 1,5 asunnotonta tuhatta asukasta kohti. (SOTKAnet) Vuoden 2009 hyvinvointibarometriin vastanneista asiantuntijoista 42 prosenttia pitää ahtaasti asumista vähintään jonkin verran ongelmana, ja kolme prosenttia arvioi ongelman vaikeutuvan lähivuosina (Kuronen-Ojala ym. 2009, ). Tilastojen mukaan ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on Keski- Pohjanmaalla hieman maan keskimääräistä suurempi. Keski-Pohjanmaalla luku oli 9,7 prosenttia ja koko maassa 9,1 prosenttia vuonna Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista oli sekä Keski-Pohjanmaalla että koko maassa 29,3 prosenttia vuonna Kyseisenä vuonna Keski-Pohjanmaalla oli ahtaasti asuvaa lapsiasuntokuntaa. (SOTKAnet) Vuoden 2009 hyvinvointibarometriin vastanneista asiantuntijoista 42 prosenttia pitää asuntojen puutteellista varustelua vähintään jonkin verran ongelmana, ja kaksi prosenttia arvioi ongelman edelleen vaikeutuvan (Kuronen-Ojala ym. 2009, ). Palvelut Vuoden 2009 hyvinvointibarometrin vastaajat arvioivat seuraavien palveluiden hankkimisen olevan helpointa Keski-Pohjanmaalla: päivittäistavarakauppapalvelut, perusasteen opetuspalvelut ja kirjastopalvelut. Kaikista hankalimpana pidettiin joukkoliikennepalveluiden hankkimista. Liikkumisen esteitä pitääkin vähintään jonkin verran ongelmana 60 prosenttia asiantuntijoista. Joukkoliikennepalveluiden jälkeen seuraavaksi heikoimpana pidettiin erikoislääkäripalvelujen ja mielenterveyspalvelujen hankkimista. (Kuronen-Ojala ym. 2009, ) 3.6 TERVEYS JA ELÄMÄNTAVAT Terveys Kun kansalaiskyselyssä kesällä 2009 kysyttiin tärkeimpiä elämään myönteisesti vaikuttavia tekijöitä, perheen jälkeen toiselle sijalle tuli terveys, jonka mainitsi yhtenä kolmesta tekijästä 60 prosenttia vastaajista. Kyselyn mukaan sairaus, kivut tai niiden uhka ovat kolmanneksi yleisin kielteisesti elämään vaikuttava asia (Kylmä 2009, 26). 22

27 Keskipohjalaisten sairastavuutta voidaan tarkastella Kelan sairastavuusindeksillä ja kansantauti-indeksillä. Ikävakioitu sairastavuusindeksi 15 on ollut koko 2000-luvun yli väestön keskiarvon. Luku on vaihdellut 100,8 ja 102,3 välillä. Vuonna 2008 arvo oli 101,9. Kelan kansantauti-indeksi 16 kattaa seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Keski-Pohjanmaalla kansantauti-indeksin arvot ovat jatkuvasti olleet selvästi väestön keskiarvoa (indeksin arvo 100) suuremmat luvulla indeksin arvo on kuitenkin ollut laskusuunnassa ollen 126,3 vuonna 2000 ja 121,0 vuonna Hyvinvointibarometrissä 2009 piti fyysisiä pitkäaikaissairauksia vaikeana ongelmana tai jonkin verran ongelmana noin 79 prosenttia asiantuntijoista. Ongelman vaikeutumista seuraavan neljän vuoden aikana ennakoi noin 31 prosenttia vastaajista. Psyykkisiä pitkäaikaissairauksia piti vähintään jonkin verran ongelmana 95 prosenttia vastaajista, ja 56 prosenttia arvioi ongelman vaikeutuvan seuraavien neljän vuoden kuluessa (Kuronen-Ojala ym. 2009, ). Terveyskäyttäytyminen ja elämäntavat Terveyskäyttäytymisen ja elämäntapojen tarkastelu jaotellaan tässä käytettyjen lähteiden mukaan. AVTK Aikuisväestön terveyskäyttäytymisestä ja terveyden joidenkin osa-alueiden kehityksestä on saatavissa maakunnittaista tietoa Kansanterveyslaitoksen toteuttaman postikyselytutkimuksen (AVTK) aineistoihin perustuen julkaisussa Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa (Helakorpi & Laitalainen & Absetz & Torppa & Uutela & Puska 2007) 17. Tässä Keski-Pohjanmaan tilannetta verrataan koko maan keskimääräiseen tilanteeseen. Keski-Pohjanmaan miesten ja naisten ruokatottumukset olivat keskimääräistä harvemmin terveelliset. Kasvisten syönti oli Keski-Pohjanmaalla hieman keskimääräistä harvinaisempaa. Koko tutkimusjaksoa tarkasteltaessa Keski-Pohjanmaalla suurempi osa miehistä ja naisista ilmoitti käyttävänsä voita tai voi-kasviöljylevitettä leivän päällä kuin Suomessa keskimäärin. Keski-Pohjanmaalla miesten rasvattoman tai ykkösmaidon käyttö vähentyi selvästi luvulla. (Helakorpi ym. 2007, 9 10) Keski-Pohjanmaalla asuvista sekä miehistä että naisista selvästi koko maata pienempi osuus tupakoi päivittäin. Koko maan tasoon verrattuna harvemmat miehet ilmoittivat käyttävänsä 15 Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. (Kela.fi) 16 Terveyspuntarin kansantaudit -sivut sisältävät sairaanhoitopiireille ja niiden kunnille laskettuja indeksejä (koko maa on 100). Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Viimeisenä on esitetty näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kansantaudit: astma 203, diabetes 103, nivelreuma 202, psykoosit 112, sepelvaltimotauti 206, sydämen vajaatoiminta 201, verenpainetauti 205. (Kela.fi) 17 Uudemmissa julkaisuissa Keski-Pohjanmaa kuuluu Länsi-Suomen alueeseen viiden muun maakunnan kanssa. 23

28 alkoholia vähintään kahdeksan annosta viikossa, ja vähintään viisi alkoholiannosta käyttäneiden naisten osuus oli huomattavasti keskimääräistä pienempi. (Helakorpi ym. 2007, 8-10) Tarkastelujakson loppupuolella vähintään 2 3 kertaa viikossa vapaa-ajan liikuntaa harrastavien naisten osuus Keski-Pohjanmaalla oli hieman koko maata korkeampi ja miesten hieman koko maata vähäisempi. (Helakorpi ym. 2007, 69) Keski-Pohjanmaan miehet raportoivat muun maan miesväestöä harvemmin hyvää koettua terveyttä, naisten osalta tilanne oli maan keskimääräinen. Keski-Pohjanmaalla asuvista naisista hieman keskimääräistä pienempi osuus raportoi masennusoireita kuluneen kuukauden aikana koko tutkimusjaksona. Miehillä tämä oli jakson loppupuolella hieman maan keskiarvoa yleisempää. (Helakorpi ym. 2007, 12) Uusin saatavissa oleva PYLL-indeksi 18 vuosilta on Keski-Pohjanmaalla kaikkien kuolemansyiden ja molempien sukupuolten osalta (THL terveytemme.fi). Kouluterveyskysely Nuorten osalta kouluterveyskysely antaa tietoa erilaisiin terveyteen ja terveystottumuksiin liittyvistä asioista. Nuoren kokema terveydentila oli keskinkertainen tai huono yhdeksällätoista prosentilla peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista, seitsemällätoista prosentilla lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja 24 prosentilla ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna Päivittäin tupakoi viisitoista prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista, yhdeksän prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja 38 prosenttia ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna Samana vuonna tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa oli neljätoista prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista, kahdeksantoista prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja 33 prosenttia ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista. Riittävästi 19 liikuntaa viikossa harrasti vuoden 2009 kouluterveyskyselyn perusteella 49 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista, 54 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja 31 prosenttia ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista. (Luopa ym. 2010, 53 57) Kansalaiskysely keskipohjalaisille Kansalaiskyselyyn vastanneista liikuntaa kertoi harrastavansa 65 prosenttia. Nuorin ikäryhmä, vuotiaat, näyttäisi aktiivisimmilta liikkujilta, heistä 82 prosenttia mainitsee liikunnan harrastuksekseen. Liikuntaan käytettyä aikaa ei selvityksessä kysytty. Harrastettujen lajien määrä vaihteli eri vastaajilla joidenkin mainitessa neljästä kuuteenkin eri urheilulajia. (Kylmä 18 PYLL kuvaa tietyllä ikävälillä tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä asukasta kohti. Se korostaa nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. Laskettaessa PYLL-tunnusluku ikävälille vuotta, esim. 25-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettäneen 55 elinvuotta, kun taas 79-vuotiaana kuollut on menettänyt vain yhden vuoden ja yli 80-vuotiaana kuolleiden ei katsota menettäneen yhtään elinvuotta. Tässä tapauksessa ei huomioida alle 25-vuotiaana kuolleiden menetettyjä elinvuosia. (Terveytemme.fi) 19 Kouluterveyskyselyn indikaattori on harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa. Lyhyt kuvaus: Oppilas harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa, jos kumpikin tai toinen seuraavista ehdoista täyttyy: 1) harrastaa vapaaaikanaan urheilua tai liikuntaa harvemmin kuin neljä kertaa viikossa ainakin puoli tuntia kerrallaan, 2) harrastaa vapaa-aikanaan hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vähemmän kuin kaksi tuntia viikossa. (Luopa ym. 2010, 51). Tässä on ilmaistu asia päinvastoin, ja puhutaan niiden osuudesta, jotka harrastavat riittävästi liikuntaa viikossa. 24

29 2009, 11). Kysyttäessä kolmea elämän paremmaksi tekevää asiaa, viisi prosenttia vastanneista toi esille liikunnan lisäämisen. Yleensä harrastusmahdollisuuksien parantamiseen toivoi aikaa tai rahaa kuusi prosenttia vastanneista. (Kylmä 2009, 30) Kansalaiskyselyn perusteella koko aineistoon suhteutettuna noin kolmetoista prosenttia naisista ja yhdeksän prosenttia miehistä joisi kerralla liikaa. Kaikista vastanneista laskettuna neljä prosenttia muodostaa erityisen riskiryhmän, joka juo kerralla kymmenen annosta tai enemmän. Selvitys myös osoittaa, että suuret kertakulutuksen määrät ovat yhteydessä tiheään juomiseen vuotiaat juovat muita ryhmiä enemmän sekä käytön yleisyyden että kertakulutuksen mukaan. Erityisesti kertakulutuksen määrät ovat huolestuttavia, etenkin kun nuoret naiset juovat ilmoituksensa mukaan kerralla jopa hieman miehiä enemmän. Työssäkäyvät käyttävät kaiken kaikkiaan muita enemmän alkoholia, mutta työttömät ilmoittavat suurimmat viikoittaiset ja kertakulutuksen määrät. Kertakulutuksen määrä alkoholia käyttävillä oli yhteydessä oman hyvinvoinnin arvioon niin, että arviot olivat sitä heikompia, mitä suurempia kertakulutuksen määriä vastaaja ilmoitti. (Kylmä 2009, 4) 20 Stressi ja kiire ovat asioita, jotka ovat kärkisijalla keskipohjalaisten elämään ja samalla terveyteen kielteisesti vaikuttavista asioista kesän 2009 kansalaiskyselyn perusteella. 38 prosenttia vastaajista tuo esille stressin ja kiireen kysyttäessä kolmea elämään negatiivisesti vaikuttavaa asiaa. Lisäksi arjen kuormittavuutta kokee yksitoista prosenttia vastaajista. Masennuksen tuo esille kuusi prosenttia vastaajista. Vastaavasti lepo ja vapaa-aika ovat keskeisiä elämän paremmaksi tekeviä asioita suurelle osalle kansalaiskyselyyn vastanneista. (Kylmä 2009, 27 29) 20 Noin 88 prosenttia vuoden 2009 barometrikyselyn asiantuntijoista pitää päihteidenkäyttöä vähintään jonkin verran ongelmana, ja 61 prosenttia arvioi ongelman vaikeutuvan lähivuosina (Kuronen-Ojala ym. 2009, ). Tilastojen mukaan alkoholijuomien myynti asukasta kohti sataprosenttisena alkoholina on koko luvun ollut Keski-Pohjanmaalla koko maata pienempi, mutta koko maan trendin mukaisesti alkoholin myynti on kasvanut. Vuonna 2000 alkoholijuomien myynti Keski-Pohjanmaalla asukasta kohti sataprosenttisena alkoholina oli 5,3 litraa ja vuonna 2008 vastaava luku oli 6,9 litraa. (SOTKAnet) 25

30 4 STRATEGIAN LAATIMISEN AIKANA KERTYNEITÄ AJATUKSIA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN KEINOISTA Tässä luvussa esitetään luettelomaisesti strategian laatimisprosessin aikana työhön osallistuneiden ihmisten eri tilaisuuksissa, haastatteluissa, kyselyissä, kommenteissa jne. esittämiä keskipohjalaisen hyvinvoinnin kehittämiseen, lähinnä sen keinoihin, liittyviä ajatuksia ja ideoita. Mukaan on otettu asioita myös lausunnoista. Ajatukset on ryhmitelty hyvinvointistrategiassa esitettyjen viiden strategisen tavoitteen alle. Jaottelu on kuitenkin suurelta osin keinotekoinen, kytkeytyväthän kehittämisen tavoitteetkin toinen toisiinsa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhden tavoitteen alla esitetty asia voi yhtä hyvin sopia jonkin toisen tai useammankin tavoitteen yhteyteen. Tässä luvussa esitettyjä asioita voi pitää eräänlaisena ideapankkina, jota voidaan yhtenä lähteenä muiden ohella hyödyntää strategian toteuttamiseen liittyvässä työssä. Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat - Maakunnallisen järjestöstrategian laatiminen - Maakuntaliittoon järjestötoiminnan neuvottelukunta tms. - Yhdistykset ym. otettava tasavertaisina mukaan hyvinvoinnin kehittämistyöhön - Kaupungin tuki yhdistystoimintaan viety, onko tämä oikeansuuntainen viesti? - Kunta jopa odottaa palveluita kolmannelta sektorilta, joka tekee ennaltaehkäisevää työtä, tarjoaa vertaistukea, virkistystä, asiantuntemusta ym. Päättäjiltä ei kuitenkaan saada apua, osasyynä lienee tietämättömyys eli tietoa on vietävä entistä enemmän päätöksentekoon. - Myös järjestöjen vastuu on tehtävä näkyväksi - Aikoinaan kunnille myönnettiin valtionavustusta Voitaisiinko tuki yhdistyksille muotoilla samoin kunnan ja kaupungin osuudeksi niihin töihin, joita kuntalainen vapaaehtoissektorin eteen tekee? (Monessa kunnassa yhdistysten täytyy anoa avustusta.) - Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittämisen keinoina on keskusteluyhteyden ja tiedonvälityksen parantaminen. Tämä ei maksa paljoa, joten on toteutettavissa. Tiedottamista on kehitettävä, koska tieto juuttuu usein johonkin pullonkaulaan. Esim. tieto järjestöjen laadukkaista koulutustilaisuuksista ei mene eteenpäin julkisen sektorin työntekijöille asti. Verkostot ovat arvokkaita tässäkin. - Yhteistyö julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kesken tarkoittaa kansalaistoiminnan tukemista toiminnan mahdollistamiseksi julkisia palveluita tukevana osiona, ei tarkoita yhteiskunnan vastuun siirtymistä yhdistyksille - On myös uudempia, ehkä löysempiä yhteistyömuotoja kuin järjestöt, myös näiden kanssa olisi osattava tehdä yhteistyötä - Kansalaistoiminnassa on valtava kapasiteetti, ja sille pitäisi löytyä oikea foorumi - Järjestöjen näkökulmasta on haastavaa myös palveluiden muuttuminen, julkinen ja yksityinen sektori. Entä järjestöt, joissa ei ole valmistauduttu kilpailemaan maksullisten palveluiden kanssa? 26

31 - Yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan sekä järjestöjen kesken että niiden sisällä, ja toisaalta hallinnollisten sektorirajojen välillä esim. kulttuuri ja koulu, kultttuuri ja sote - Oltava kokonaisvaltainen näkökulma, huomattava yhteisen työn paikat. (Usein julkisella sektorilla katsotaan kapeasti, koska järjestelmä rakennettu siten, että on oma sektori, oma talousarvio jne.) - Asenteiden muuttaminen hyvinvointityössä tärkeää, on liikaa lukkiutuneita toimintatapoja - Sote-, liikunta- ja kulttuuriyhdistysten olisi hyvä kohdata toisensa, tällöin ehkä syntyisi vuoropuhelua - Laajaa yhteistyötä edistäisivät esim. seuraavat keinot: o rahoittajat rahoittamaan sellaisia hankkeita, jotka tuovat yhteen eri sektoreita o asian viestiminen ja ihmisten kouluttaminen löytämään voimavarat myös oman sektorin ulkopuolelta ja tutustuminen niihin o kunnassa viime kädessä löydettävä viisaus valmistelussa, kunnanhallituksella ja -valtuustolla on keskeinen rooli ajan muutoksen näkemisessä - Yhteisöllisyyden, yhteistyön ja vapaaehtoistyön arvostuksen kohottamisen keinoja ovat mm. o avoimuus ja rohkeus kokeilla uutta o tiedon lisääminen muista toimijoista: on tiedettävä, mitä muut tekevät o kumppaneiden yhteiset tilaisuudet, toisilta oppiminen o vuorovaikutteisuuden lisääminen, uudenlaiset yhteistyökokoonpanot liikkeelle o esim. teemavuosi, jolloin aletaan yhteistyöhön oudon kumppanin kanssa o rohkeutta rajojen ylittämiseen - Yhdistysten, seurakuntien ja yleensä kolmannen sektorin työ olisi saatava näkyväksi ja arvostetuksi. Toiminnan vaikuttavuus voitaisiin selvittää, ja tämä edesauttaisi myös rahoituksen saamista. - Selvitys yhdistysten arvosta laadullisina määreinä: paljonko kunnat panostavat yhdistyksiin, ja mitä yhdistykset toisaalta saavat aikaan. Tässä on tärkeää tarkastella yhdistysten vaikutuksia laaja-alaisesti. - Sosiaalisen vapaaehtoistyön arvostuksen kohottaminen; ei kilpaile markkinoilla, on resurssi ja voimavara, ei vääristä kilpailua, yhteisövakuutusturva vastuuta jakamaan - Kuntien on kaikissa tilanteissa osoitettava se, että yhdistys- ja muita kansalaislähtöisiä toimijoita arvostetaan - Kunta pystyy omalla pitkäjänteisellä ja linjakkaalla toiminnallaan luomaan edellytyksiä yhdistystoiminnalle. Poukkoileva toiminta, lyhyet hankkeet yms. eivät kannusta. - Yhdistysten potentiaali on saatava entistä paremmin käyttöön - Pienenkin tuen tarve voi olla ratkaisevaa ihmisen elämän näkökulmasta, ja se voisi järjestön tuottamana olla helposti saatavilla - Viestiminen tavalliselle ihmiselle ja oman asian näkyväksi tekeminen tärkeää, yhdistyksissä tarvitaan viestintäosaamista - Avoimuus tiedottamisessa on tärkeää, tieto on löydyttävä helposti ja sen on oltava kansantajuista - Viestintää ja tiedottamista yleensäkin kehitettävä, tiedonkulku tuntuu olevan kompastuskivi - Alueella on paljon yhdistyksiä, joiden olisi pidettävä yhtä, muuten yksittäisten yhdistysten tiedottaminen hukkuu. - Monet sotejärjestöt ja -yhdistykset tekevät samoja toimintoja, yhdessä tekemällä säästettäisiin varoja ja voimia, ja saataisiin enemmän aikaan 27

32 - Yhteistyötä yhdistysten kesken tarvitaan sekä tekemisessä, kuten erilaisten tilaisuuksien järjestäminen, että tiedottamisessa, tällöin saadaan voimaa ja näkyvyyttä - Yhteistyössä on lähtökohtana se, miten voimme tukea toinen toisiamme - Luotava riittävät toimintaedellytykset yhdistyksille ym. - Vapaaehtoistoiminta tarvitsee onnistuakseen rakenteita: tiloja/järjestötaloja, jossa yhdistykset voisivat toimia ja järjestää erilaisia ryhmätoimintoja - Sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustehtävä, kansalaisten tiedon saaminen ja tietoisuuden lisääminen kansansairauksista, on olennainen osa yhdistystoimintaa. Tätä varten erilaiset yhteiset rakenteet, tilat ja resurssit (av-välineet) ovat tarpeen jotta vapaaehtoisperiaatteella toimivat yhdistykset voisivat järjestää koulutus/kokoustilaisuuksia. - Yhdistysten toimintojen yhdistäminen - Oltava paikka, josta tieto yhdistysten ym. toiminnasta löytyy jokaiselle halukkaalle helposti - Tärkeää pitää vapaaehtoistyö siellä, missä ihmiset sitä tarvitsevat - Tarvitaan lisää vastuunottajia kolmannelle sektorille, esim. vertaisryhmien ohjaajiksi - Seniorit voimavarana yhdistyksissä - Yhdistyksiin oltava matalat sisääntulokynnykset - Yhteisvastuullisuus, eri-ikäiset - myös nuoret - mukaan - Syntyperä ei ole este toimimiselle, esim. liikunnan kieli on yhteinen - Vertais- ja ryhmätoiminnan kehittäminen yhdistyksissä - Keskipohjalaisuus ja pienuus on nähtävä voimavarana - Tasavertaisuus on tärkeää, myös suhteessa Kokkola ja muu maakunta - Ylipäätään välittämisen ja yhteistyön lisääntyminen edellyttää entistä suurempaa vuorovaikutusta muiden kanssa - Hiljainen tieto ei siirry kuin yhdessä toimimalla, kyse on siitä, millä keinoilla yhteistä toimintaa saadaan aikaan - Seurakuntayhteisöissä on osaamista yhteisöllisyyden toteuttamisessa; diakonia, nuoret, lapset, aikuiset, heikompiosaisista huolehtimisen taitoa - Uusi ammattikunta, joka toimisi palvelutuottamisten rajapinnoilla apuhenkilöinä, joilla olisi taidollisia mahdollisuuksia tehdä hankkeiden tietyt vaiheet, kuten rahoituksen hakeminen. Jos joku vain tulee tekemään hankkeen ja lähtee sen jälkeen pois, näin ei synny mitään. Olisi oltava henkilö, joka avustaisi alueella asuvia ihmisiä tekemään oikeiden hankkeiden oikeita sisältöjä. Yhteisöillä esim. maaseudulla on itsellään voimavarat tehdä hankkeet oman yhteisön kehittämiseksi, mutta hakemiseen ym. tarvitaan resursseja. - Hyödynnettävä ja kuunneltava paremmin esim. vammaisneuvostoja - Projekteja, esim. kaupoissa tietty osuus tietyn hyllyn ostoksesta ensi- tai turvakodin hyväksi tms. - Kuntouttavan työtoiminnan edistäminen - Kyläilykulttuurin elvyttäminen - Ainakin pienissä maalaiskunnissa luotetaan paljon yhteisöllisyyteen ja omiin turvaverkostoihin, ihmiset huolehtivat toisistaan. Olisi tärkeää saada keskinäinen luottamus ja yhteisöllisyys ihmisten kesken säilymään. - Tietoinen positiivisen keskipohjalaisen identiteetin rakentaminen ja esim. tiedotusvälineiden hyödyntäminen; kerrotaan vahvuuksista ja hyvistä asioista - Peruskysymys on, miten yksittäistä ihmistä voidaan tukea riittävästi, että hän säilyttäisi oman elämänhallintansa, olisi henkisesti pirteä ja sosiaalinen ja pärjäisi paremmin arjessa. Ihminen pystyy paljoon, kun on oikeanlaista tukea. 28

33 - Yhteisöllisyyttä heikentää se, että alueelta on muutettu työn perässä pois. On puututtava ajoissa, että ihmiset eivät jää yksin. Aiheuttaa terveydenhoitoon kustannuksia, kun sairastutaan sen vuoksi, että on yksin eikä saa tukea. (vrt. esim. Keski-Eurooppa, jossa vielä hoidetaan vanhuksia, niin että sukulaiset ovat lähellä.) - Onko mahdollista luoda järjestelmä, jonka puitteissa voitaisi maksaa esim. pieniä palkkioita työikäisille, työkykyisille ja työhaluisille ihmisille, joilla ei ole koulutusta esim. terveydenhuolto- ja sosiaalialalle, ja joiden työllistämiseen näille aloille ei nyt ole työkaluja? Ihmisen taloudellinen tilanne kohentuisi, hän tietäisi tekevänsä tärkeää työtä ja saisi elämäänsä rytmiä ja järjestystä. - Asenteisiin vaikuttaminen eri ryhmien, kuten eri ikäisten, välistä vuorovaikutusta lisäämällä, esim. opiskelijat vuorovaikutusjaksolla, päivähoidosta vierailuja vanhusten luokse - Toiminnan pitäisi olla kauaskantoisempaa esim. kolmannelle sektorille palkattaessa, palkkatuen loputtua joudutaan kortistoon - Työelämän muutokset vaikuttavat myös osallisuuteen/syrjäytymiseen, ennen oli hyviä sekatyömiehiä, nyt heitä ei juuri tarvita - Löydettävä keinot siihen, että kenestäkään ei tule väliinputoajaa, ja kaikki uskaltavat mukaan yhteisöön - Vahvistettava nykyisiä hyviä toimintoja, kuten ihmisiä yhdistävää ja yhteisöllisyyttä ylläpitävää kulttuuria eri muodoissaan - Median rooli esim. ikävistä asioista informoitaessa, onko muita tapoja kuin turvattomuutta luova ja ahdistusta aiheuttava? - Suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen kasvatettava - Varsinkin haja-asutusalueilla tilojen tarjoaminen yhdistysten käyttöön tulisi tehdä helpoksi (=avainpanttiperiaate ja lähitalkkarit takaisin), jolloin luottamus julkisen sektorin ja kansalaisten välillä lisääntyisi. Tasapuolisuus ja tasa-arvo kaupungissa ei tarkoita samanlaisten käytäntöjen soveltamista sekä ydinkaupungissa että maaseudulla, sillä palvelutarjonnassakin on merkittävä ero. Maaseudulla suurin osa liikunnallisista ja kulttuuripalveluista toteutetaan yhdistys- tai muun vapaaehtoistoiminnan kautta ilman taloudellisen hyödyn tavoitteita. Juuri lähiyhteisöllä on tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisemisessä. - Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä koululla ja erityisoppilashuollolla on tärkeä rooli, edelleen voidaan tiivistää ja parantaa yhteistyötä toimijoiden kesken - Erilaisuuden hyväksyminen kouluissa on tärkeää. Opettajien on osattava kohdata lapset ja nuoret, myös erilaiset lapset ja nuoret. Tällä on suuri vaikutus nuoren elämään jatkossa. - On kuunneltava myös oppilasta, opettaja ei ole aina oikeassa - Ovatko koulun vaatimukset oikeansuuntaisia? Korostetaanko liikaa sitä, että vain hyvä pärjää? - Alakoulussa on oma opettaja ja luokka, mutta 7. luokalla kierretään eri luokissa. Miksi opettajat eivät kierrä? Kyseisessä iässä on lapsella muutenkin monia muutoksia. - Sosiaalisen median suuret mahdollisuudet ja virtuaalitodellisuuden käyttö on huomioitava, esim. hyvinvointistrategia facebookiin - Nuorten mukanaolo hyvinvoinnin kehittämistyössä on tärkeää, esim. Lanu, Kenuti ja nuorten maakuntavaltuusto - Miten tavoitetaan nuoret ja ehkäistään syrjäytymistä? Työtä on tehtävä ala-asteelta ja esikoulusta lähtien. (Esim. Kokkolasta puuttuu 8 kouluterveydenhoitajaa) - Nuorille on oltava tarjota toimintaa 29

34 - Nuoria olisi esim. kouluterveydenhoitajien lähestyttävä kokonaisuutena, ja huomioitava myös henkinen pahoinvointi, jota on paljon. Kokkolassa on koulupsykologipula, ja kouluterveydenhoitaja on tavallistakin tärkeämpi henkilö. - Nuortenneuvola - Nuorille palvelut yhden luukun periaatteella, myös liikunnan ja kulttuurin osalta - nuortenkeskus (vrt. päihdekeskus). Lasten ja nuorten tarvitsema tuki olisi hyvä koota yhteen. - Vanhemmilla on suuri rooli, vrt. esim. uusavuttomuus, liiat harrastukset, liian vähän aikaa lapsille ym. On uskallettava olla vanhempi, ja vanhemmuuteen tarvitaan tukea. - Hyvinvoinnin edistämisen opetussuunnitelma Keski-Pohjanmaan kouluihin - Nuorten yhteiskunnallinen kasvatus on tärkeää, että heillä olisi valmiutta tulevaisuudessa perustaa perhe jne. - Koulumaailmassa olisi tärkeää nähdä aikuisia eri-ikäisiä ihmisiä - Nuorten ja opiskelijoiden käyttäminen, tutustuttaminen ja harjoitteleminen erilaisissa tilanteissa - Perheiden monimuotoisuus huomioitava - Toimintaa ja vetäjiä on saatava, vrt. hedelmäpelin luona notkuvat varhaisnuoret - Vaikeasti työllistyvien nuorten tukeminen on tärkeää - Haasteena on myös nuorten medialukutaito, kolmannen sektorin tiedotus häviää kaupalliselle medialle - Sellainen henkilö, jotka nuori arvostaa, voi viestittää tärkeitä asioita. Tällaisia ihmisiä olisi hyvä saada yhteistyökumppaneiksi. - Kaikkien lasten ja nuorten saatava olla tasa-arvoisessa asemassa esim. eri kunnissa - Oppimisvaikeuskeskus oppimisvaikeuksia omaavien nuorten kuntoutukseen ja tutkimukseen. 25-vuotiaat ohjataan lopulta työvoimapalvelukeskuksen kautta tutkimuksiin. Näin jää tietty ryhmä vuosikausiksi ilman palvelua, ja asia jää hoitamatta. - Nuoret tarvitsevat henkilökohtaista opastusta hyvinvoinnin edistämiseen - Hyvä kotikasvatus - On tärkeää, että koulujen opetussuunnitelmien kautta annetaan lapsille ja nuorille riittävästi eväitä itsenäiseen ajatteluun ja hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaisten valintojen tekemiseen. Tärkeitä ovat myös toimenpiteet, joiden avulla estetään nuorten syrjäytyminen ja joutuminen hyvinvoinnin kannalta kielteisten alakulttuurien piiriin. - Matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä syrjäytymisen kierteen katkaisemisessa, huono-osaisuus ja syrjäytyminen siirtyy usein sukupolvesta toiseen - Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen - Olisi opetettava omista vanhemmista huolehtimisen kulttuuria. On tärkeää, että myös lapset saavat kohdata vanhuutta. Yksinäisiä vanhuksia on paljon. Tarvitaan seuraa ja ulkoilua, ei pelkkiä palveluita. Paljon on kiinni asenteista, joiden muuttuminen vie kauan. Läheisistä ja omista vanhemmista välittäminen vaatii pysähtymistä. Toisaalta on omaishoitajia, joilla niin vaikeita hoidettavia, että heitä ei oteta vanhainkotiin. - Tarvitaan positiivista yhteistyötä omaisten ja hoitohenkilökunnan kesken. Henkilökunnan otettava vastaan tietoa esim. siitä, mistä vanhus pitää. - Turvattomuuden ehkäiseminen on otettava ykkösasiaksi. Jokaisen kykyä itsenäiseen asumiseen voidaan lisätä. 30

35 Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut - Parannetaan tiedon välitystä ja keskusteluyhteyttä julkisen sektorin, yhdistysten ja yritysten välillä - Avataan kuntien ja yhdistysten todelliset yhteistyömahdollisuudet, ja poistetaan turhia sääntöjä ja tulkintoja - Kohennetaan hyvinvointipalveluiden neuvontaa ja ohjauspalvelua - Hyvinvoinnin parantamisen kannalta on oleellista, että panostetaan ketjun alkupäähän, hoitoketjut eivät vedä - Palvelujärjestelmän on rakennuttava siten, että palvelumuodot tukevat ihmisen vastuuta itsestään ja läheisistään ennaltaehkäisevästi - Kun palveluketju toimii hyvin, hyvinvointia ja terveyttä edistävästä mallista tulee tapa - Moniammatilliset työotteet laajaan käyttöön ja matalat kynnykset puuttua asioihin. Mikäli on tietty toimintatapa, niin asiakas ei joudu leimatuksi. - Kouluterveydenhuollon kehittäminen, psykologien ja kuraattorien saatavuus - Vaikka on kiire, on syvennyttävä ihmiseen, jotta asiakkaan ei tarvitse mennä monelle luukulle. Tämä lisää myös tehokkuutta. - Kuntalaisen näkökulmasta tarvitaan enemmän joustavuutta ja avoimuutta palveluissa - Sosiaali- ja terveyspuolen yhteistyön kehittäminen - Käyttöön tarkempaa tietoa sairastavuudesta alueittain, jotta palvelut voitaisi paremmin kohdentaa tarpeen mukaan - Henkilöstön rekrytointi, saatava ammattilaisia myös periferiaan - Turvattava henkilöstön osaaminen - Palvelun oltava asiakkaan luona - Tärkeää opetella toimimaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti kaikissa palveluissa - Toimivat rakenteet ja prosessit hyvinvointipalvelujen tuottamisessa keskeistä - Hyvin toimivat peruspalvelut ovat tukena, kansalaisten oma osallistuminen on tärkeää - Asiakas voi itse valita, mistä saa palvelut; tarvitaan hyvää yhteistyötä yritysten/yrittäjien ja kunnan välillä, esim. palveluseteli. Yritykset mukaan yhteistyöhön paitsi palveluiden tuottamisessa myös niiden kehittämisessä. - Verkostoituminen - Palvelutarpeiden katsominen paikallisesta näkökulmasta ja paikallisen palvelutuotannon edesauttaminen, esim. paikalliset osuuskunnat, voi myös olla sosiaalista pääomaa lisäävä tekijä - Paikallisia palvelumalleja esim. kyläavustajat - Tietoliikenneyhteydet yksi keino tuottaa palveluita; on varmistettava yhteydet ja taito käyttää niitä - Keski-Pohjanmaan sairaala, otetaan omaan haltuun (osuuskunta) ja lopetetaan keskustelu olemassaolon oikeutuksesta - Terveydenhoidon henkilökunnan jaksamista tuettava - Ammatillinen jatkokoulutus / kurssittaminen vanhustyöhön, muillakin toimialoilla - Hoivatyön erilaisten uusien mallien hakeminen - Aikuisneuvolatoiminnan käynnistäminen - Neuvoloiden, koulujen ym. yhteistyön kehittäminen lastensuojelussa - Palvelua saatava esim. sairaalassa omalla äidinkielellä (vanha ihminen voi esim. unohtaa aikaisemmin osaamansa toisen kielen) - Hoitohenkilökunnan työnohjausta lisättävä 31

36 - Paikkakunnan palveluopas yksiin kansiin, voisi sisältää sekä yksityiset että julkiset hyvinvointipalvelut sekä täydentävät hoidot - Kolmannen sektorin palvelusetelitoiminnan kehittäminen - Green Care -toiminta, jolle olisi sekä kysyntää että mahdollisuuksia, ja joka hyödyntäisi laajemminkin alueen maaseutua - Erikoistuminen julkisen sektorin sairaanhoidossa, jotta turvataan keskussairaalan olemassaolo jatkossakin. - Voisiko yksi kilpailuvaltti Keski-Pohjanmaalla olla jonojen purkaminen? Miten se käytännössä tehdään? Iltasairaala? - Sairauksien ennaltaehkäisyssä olennaista on tunnistaa varhaisessa vaiheissa ennakkooireita. Esimerkiksi masennuksen tunnistaminen ja interventio mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voi ehkäistä pitkäaikaista sairastumista, sairaudenhoitoa ja työkyvyttömyyttä. - Päihdetyössä on tärkeää, että kunnat varaisivat lain mukaisesti tarvetta vastaavat resurssit päihdetyöhön. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy (sekä yleinen että riskiehkäisy) on tärkeää. Jalkautuva työ on asiakkaiden kannalta toimiva malli. Sosiaaliseen kuntoutukseen kannattaa panostaa, ja perhekuntoutuksesta ja parisuhteen tukemisesta on hyviä kokemuksia. Myös erityisryhmät, kuten ikääntyvät, nuoret ja vammaiset on huomioitava. Hoito- ja kuntoutusketjun on oltava toimiva selviämisestä alkaen. Yhteydenpito asiakkaisiin kuntoutuksen jälkeen parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta ja tuloksia. Syrjäytymisen ehkäisy on tärkeää sekä inhimilliseltä kannalta että myös yhteiskuntarauhan vuoksi. Verkostoituminen päihdetyössä on osoittautunut hyödylliseksi. Päihdeasioista puhuttaessa tulisi pyrkiä avoimuuteen ja asiakkaiden kohtelussa tasavertaisuuteen kaikissa palveluissa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. - Soteyhdistysten aktiivitoimijoiden ja hoitohenkilökunnan hyvä yhteistyö helpottaa asioiden jakamista - Täydentävät hoitomuodot, kuten kalevalainen jäsenkorjaus, tyky-toimintaan - Kolmas sektori nähdään kilpailua vääristävänä tekijänä, kun se pitäisi nähdä mahdollisuutena. On mietittävä, miten vapaaehtoinen työ ja sosiaalisuus saataisi uudestaan nousuun ja keinotekoiset markkinaesteet poistettua. - Omalääkärisysteemi toimivaksi - Alueellisessa palvelujen järjestämissuunnitelmassa on tärkeää huolehtia riittävästi alimpien sosiaaliryhmien palvelujen turvaamisesta. - Ongelmiin on puututtava silloin, kun ne ovat pieniä ja niihin voidaan vaikuttaa, eikä vasta silloin kun ne ovat käyneet ylivoimaisen suuriksi - Uusia toimintamallien kehittäminen erityisesti maaseudulla julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Pelkästään vapaaehtoistyö ei kanna, hyvinvointipalveluista pitäisi saada myös työtä ja toimeentuloa, jotta ihmiset eivät muuta pois. - Kansalaislähtöisyydessä on kyse myös siitä, että koko palveluajattelussa päästäisiin pois kansalaisten kohteistamisesta pelkiksi käyttäjiksi. Kansalaisilla on säilytettävä mahdollisuus vaikuttaa koko palvelujärjestelmään paikallisesti sekä yksilötasolla itsemääräämisoikeus. Jos alueella halutaan korostaa yhteisöllisyyttä, se merkitsee että palvelujen koko järjestelmää, suunnittelua, päätöksentekoa, tuottamista, ajatellaan kansalaisten yhteisenä tekemisenä, jossa kansalaiset palkkaavat tarvitsemiaan asiantuntijoita. Palvelujen kilpailuttamisajattelussa voitaisiin nostaa strategisiksi periaatteiksi ns. yhteiskunnallinen yrittäjyys ja sosiaalinen tilinpäätös. Tämä tarkoittaa, että etusija annetaan sellaisille palvelutuottajille, jotka eivät ole voittoa tavoittelevia, jotka täyttävät sosiaalisen vastuun kriteerit, ovat paikallisessa hallinnassa 32

37 ja lisäksi kustannus-hyöty-laskennassa otetaan taloudelliset ja sosiaaliset kokonaisvaikutukset huomioon. - Kansalaislähtöisten mallien korostaminen nimenomaan lähipalveluissa, jotta palvelut ylipäänsä säilyvät. Teknologia voi olla apuna. - Kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä ja ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan lisätä väestön toimintakykyisiä elinvuosia, ja näin vähentää vanhustenhuollon kustannuspaineita - Ennalta ehkäisevässä toiminnassa erityistä huomiota tulisi antaa suurille ikäluokille, nyt vuotiaille, joiden palveluntarve alkaa kasvaa merkittävästi noin kymmenen vuoden päästä. Tälle ikäryhmälle voisi konkreettisesti miettiä toimenpiteitä esim. kuntokatsausta, jotta ikääntyvä sukupolvi voisi itse huolehtia paremmin omasta terveydestään ja toimintakyvyn ylläpidosta. - Tarvitaan alueellinen malli esim. sote-puolella, miten taloudelliset resurssit ohjataan, palvelut kilpailutetaan, lisätään valinnan vapautta, seurataan tehokkuutta jne. - Voitaisiinko luoda oma keskipohjalaisten kansansairauksien pysyvä ehkäisyohjelma? - Alueen ihmisillä on oltava tieto palveluista helposti saatavilla - Yksi mahdollisuus voisi olla hyvinvointivirtuaaliympäristö, jossa olisi toiminnan esittely, palvelut, lomakkeet jne. Kuntien kotisivut ovat suppeita ja kirjavia tällä hetkellä. Mukaan myös järjestöt, koulutus, kulttuuri jne. - Ilman omaisten suurta mukanaoloa vammaisen, ja varsinkin aivovammaisen, elämässä, moni jää heitteille. Olisi oltava sopiva sekoitus yhteiskunnan ja omaisten tukea. Esim. omaiset vapaa-ajan harrastuksissa mukana, kunnalta kotiapua ja päivätoimintaa parina päivänä viikossa. Viikonloput ovat ongelma esim. kuntoutuslaitoksissa, ja jäävät usein omaisten hoidettavaksi. - Aivovammoihin liittyvän oiretiedostamattomuuden vuoksi seuranta hoitaneen sairaalan taholta tärkeää. Tuet ja avustukset jäävät usein hakematta, taloudellisessa toimeentulossa voi olla kuukausien mittainen tauko, kuntoutukset lähtevät pyörimään huonosti. Hoitavalta taholta tulisi käydä yhdessä asiakkaan kanssa katsomassa kotioloja, ja sitä kuinka asiakas siellä todella selviää, kotiapu on monelle tarpeen varsinkin kotiutumisen alkuvaiheessa. Toimeentuloturvasta tiedottamisessa on puutteita, toimeentuloturvasta ja haettavista avustuksista tulisi kertoa lähiomaisellekin. - Mielenterveyskuntoutujien kannalta olisi tärkeää, että kunnat järjestäisivät laadukkaita, riittäviä ja monipuolisia mielenterveyskuntoutuspalveluita tarpeen mukaan. Tarvitaan matalan kynnyksen palvelupisteitä sekä enemmän erilaisia päiväja työtoiminnan muotoja sekä asumispalveluja. Olisi tärkeää tiedottaa kuntoutujille ja heidän omaisilleen palveluista ja siitä, miten kuntoutujat voivat niihin päästä. Mielenterveyskuntoutujien omaisten ja läheisten tukemiseen tarvitaan lisää voimavaroja. Mielenterveyskuntoutujien taloudellinen toimeentulo on heikkoa ja este täysipainoiselle osallisuudelle. - Omaishoitajien hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää - Esim. hengityssairailla on oltava turvallinen tunne hoidon saamisesta ja hoitoon pääsystä. Hoitoketjun on oltava kunnossa, erikoislääkäreitä sairaaloissa sekä perusterveydenhuollon antama omaishoito-ohjaus kunnossa. - Hengityssairaille lapsille päiväkoti- ja perhepäivähoitajajärjestelmän sekä koulujen huomioiminen - Tules-potilaiden elinvoimaisuuden ja työkyvyn palauttaminen - Teknologiaa hyödynnettävä lähinnä vanhusväestöä ja terveydenhuoltoa ajatellen. - Hyödynnettävä ensin muualla kehitetty teknologia, ja otettava käyttöön uusia asioita. Innovaatioiden on lähdettävä tarpeesta. Voivat olla pieniäkin asioita 33

38 - Teknologia ei korvaa ihmistä, mutta voi tuoda turvaa esim. vanhuksille, vrt. rannekkeet - On kehitettävä toimia, joiden avulla vanhukset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään kotona. Puheiden ja tekojen välillä on ristiriita: kuntien päätöksentekijät puhuvat tästä tavoitteesta, mutta samanaikaisesti esim. heikennetään kotipalvelua. - Kaupungin tulisi kehittää vanhustyötä omana palvelunaan lisäämällä henkilökuntaa ja palveluita - Paikallisliikenne olisi oltava vanhuksille ilmainen - Vanhusten palvelujen ikärajaa tulisi alentaa 75 vuodesta, esim. sairauden perusteella - Turvapuhelimen käyttö vanhuksella tulisi olla käyttäjälle maksuton, se on kaupungille edullisempaa kuin laitospaikka - Taksiliput olisi jaettava käyttötarpeen mukaan, ei liikuntakyvyttömille eikä kuolleille, eli tarvitaan tarkempaa kirjanpitoa käyttäjistä - Kilpailutus vanhustenhuollon palveluissa virhe, joka korjattava - Liika lääkitys pois vanhuksilta - Monet ikäihmiset kokevat suhteellista epätasa-arvoa. Maaseudulla koetaan, että kantakaupungissa asuvat ovat paremmassa asemassa. Hyvinvointipalveluiden saatavuudessa tulisikin korostaa tasapuolisuutta. - Ikääntyneille tarvitaan lisää kuljetusapua - Päätöksentekijöiden ja asiakaspalvelijoiden suhtautumissa ikääntyneisiin on parannettavaa - Terveyskeskukseen saatava puhelimitse yhteys nykyistä helpommin - Kotona asuvien ikäihmisten elämänlaatua parantaisi tiedon kulun parantaminen palveluissa, pompottaminen on pahinta, asioiden on oltava selviä hoitaa. - Merkittävä asia arjen sujumiselle olisi se, että erikoissairaanhoidossa keskitettäisiin poliklinikkakäyntejä samalle päivälle. Ikäihmisten omaisille aiheuttaa monenlaista ongelmaa se, että samalle viikolle on useita eri käyntejä ja avustajan mukanaolo on välttämätöntä. Käyntien keskittäminen merkitsisi säästöä myös kunnille. Nykyisten tietojärjestelmien aikana asia olisi mahdollista toteuttaa. - Päihdepalveluissa Tikas-mallin käyttö, mini-intervention systemaattinen käyttöönotto, päihdekeskus, mielenterveystyön ja päihdetyön vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen sekä asumispalveluiden edelleen kehittäminen - Näkövammaisten tiedonsaantinsa niin yhteiskuntaelämästä kuin muutoinkin on turvattava - Vaikeavammaisten avustajansaanti on turvattava kaikissa olosuhteissa - Viittomakielisten arjen tekisi paremmaksi se, että olisi muutamia viittomakielentaitoisia lähihoitajia, sairaanhoitajia, Kelan virkailijoita jne. Myös tietämys kuuroista tulisi sisällyttää moneen koulutusohjelmaan. - Hyvinvointialan yritysten on vaikea saada rahoitusta TE-keskukselta, joten investointien tekeminen on hankalaa - Tekes-hakemusten tekemiseen tarvitaan asiantuntemusta, tekijä puuttuu - Pienet yritykset tarvitsevat enemmän yhteistyötä. On oltava verkosto, jotta pärjää esim. tarjouskilpailuissa. Myös markkinointiosaamisesta on kehitettävä. - Kunnilla on lyhyt tähtäin yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yrityksissä ei uskalleta tehdä investointeja, kun ei ole tietoa yhteistyön jatkuvuudesta. - Yrittäjyyden kannalta kulttuurin, hyvinvoinnin ja matkailun toimialojen ristiin yhdistely on mahdollisuus. Poikittaisia toimialoja yhdistämällä syntyy uutta. - Paikallisten yritysten palvelutoiminnan kehittäminen 34

39 Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat - Asenteiden ja arvojen muuttaminen hyvinvointia tukevaan suuntaan - Kehitetään keinoja saavuttaa lapset ja nuoret esim. hyvinvoinnin edistämisen opetussuunnitelma kouluihin, hyvät esikuvat ja sosiaaliset mediat - Sairauksien vähentämisessä ja terveyden lisäämisessä ennaltaehkäisevä työ on ykkönen - Esim. diabeteksen ennaltaehkäisevää työtä ajatellen: Keski-Pohjanmaalla vain yksi ravintoterapeutti - Elämänmuutoksissa pystytään vaikuttamaan yksilöön ja perheeseen - Pitäisi olla käytäntöön juurtunut tapa elää ja suhtautua asioihin - Kaupallisen mainonnan kautta nuorille välittyvät arvot eivät edusta hyvää elämää - Olisi korostettava, että kyky vaikuttaa elämänlaatuun on jokaisessa ihmisessä - Televisionkatselun vähentäminen - Pitäisi päästä pois siitä, että kaikkea tuputetaan liian aikaisin - Leppoisampi elämä lisäisi hyvinvointia - Nuoret eivät saa näännyttää itseään työnteolla ja paineilla esim. omistusasunnon hankintaan - Ennaltaehkäisevien toimien ja ohjauksen sijoittaminen elämänkulun kaikkiin vaiheisiin; terveet elämäntavat kaikille, myös työttömille, syrjässä oleville, erilaisia sairauksia poteville - Humala häpeäksi - Päihteetön elämäntapa kunniaan - Terveyskasvatus mukaan opettamaan vastuunottoa omasta terveydestä - Suorittavan työn tekijöiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy vaatii työyhteisöiltä lisäpanostusta - Nuorilta itseltään ideoita terveiden elämäntapojen edistämiseen - Keinoja opiskelijoiden terveiden elämäntapojen edistämiseen: valistus, teemapäivät, kurssit, harjoittelut - Terveellisiin elämäntapoihin kasvattaminen aloitettava jo päiväkodista - Hinnoittelupolitiikka, terveelliset elintarvikkeet kalliimpia kuin epäterveelliset - Työntekijöiden palkitseminen liikunnasta ja tupakoimattomuudesta - Perusturvallisuus tärkeää - Alkoholin paikallinen saatavuuspolitiikka - Nuorille tarjottava vaihtoehtoja esim. alkoholille - Rakenteiden suunnittelu, esim. teollisuus mukaan (ei isoja sipsipusseja ym.) - Oikeaa ravintotietoutta vanhemmille - Kasvatuksellisen tien käyttäminen - Tiedottaminen asenteisiin vaikuttaen - Päivälehtikirjoittelu - Hyvinvoinnilla saavutettavan paremman elämän markkinoiminen - Omakohtaisen hyvinvoinnin edistämisestä syntyvien kokemusten tarjoaminen, itse itseänsä auttaen - Tarvitaan kokemuksia ja aktiviteetteja, pelkkä tiedon antaminen ei muuta asennetta (vrt. esim. nuoret) - Koko kylä kasvattaa -asenne - Aikuisilla on mallina olemisen vastuu, kukin näyttää mallia omalla toiminnallaan ja asenteillaan - Arvokeskustelun aikaansaaminen ja rohkaiseminen 35

40 - Tinkimättömyys kuntien neuvolatoiminnan säilyttämisessä - Ei vähennetä ennaltaehkäisevästä työstä taloudellisen taantuman aikoinakaan - Yksilön ja työn tasapainon löytäminen tärkeää Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset keskipohjalaisten elämässä kasvavat Kulttuuri - Taiteen ja kulttuurin hyvinvointi-indikaattorit on saatava esille, jotta voidaan osoittaa niiden hyvinvointimerkitys rahoittajatahoille, ja se että kulttuuriin yhteisön voimavarana kannattaa panostaa. Mikäli mittareita ei ole, merkitykset ehkä avautuvat yhteisen keskustelun kautta. - Toimijoiden ulostulo ja näkyvyys - Työpaikkojen kulttuurisetelit - Toimintaedellytykset - Yhteisötaide - Kulttuuri osana hyvinvointipalveluita - Sosiaali- ja terveystoimen tärkeää tunnistaa kulttuurin potentiaali hyvinvoinnissa - Kuntien ja maakunnan panostettava kulttuuriin toimijana ja palveluiden tarjoajana - Resursointi ratkaisee hyödyntämisen - Laadukasta ammattilaisten kenttää ei ole ilman hyvää kasvualustaa, ja toisaalta harrastustoiminta ei saa virikkeitä ilman ammattilaisia. Molempia toiminnan tasoja tarvitaan. - Kulttuuri laajasti ymmärrettynä tulisi sisällyttää luontevaksi osaksi ihmisen koko elämänkaarta, mielellään sukupolvirajat sivuuttaen. - Löydettävä sellainen tie, että kulttuuri olisi luonteva osa ihmisen jokapäiväistä elämää, olisi yhteisöön päin auki olevaa toimintaa ja se (sisältäen myös perinteen kunnioittamisen, rituaalit ja taidekasvatustyön) nähtäisiin itsestään selvänä osana hyvinvointia - Oman kulttuurin arvon tiedostaminen luo henkeä. Tekemisen ja nauttimisen ei tarvitse olla ammattimaista, vaan meidän elämäämme ja sen kuvaamista oman taiteen keinoin. - Taide ja kulttuuri tulisi näkyä työssä, terveyden edistämisessä ja vapaa-ajassa - näissä jokaisessa taiteella ja kulttuurilla on monenlaisia merkityksiä - Harrastajia ei välttämättä tarvitse valmentaa, vaan mukana voi olla omana itsenään - Kulttuuriin sisältyy myös käsillä tekeminen, joka antaa voimaa ja itsetuntoa sekä auttaa keskittymään ja syventymään (monilla vastapainoksi työelämälle, jossa konkreettista tulosta ei välttämättä näe) - Esim. taidevierailut laitoksissa tulisi saada luonteviksi tilanteiksi ja kyseinen toiminta nykyistä aktiivisemmaksi ja helpommaksi puolin ja toisin, että aina ei tarvittaisi hankkeita ja järjestelmiä - Tarvitaan organisaattoreita järjestämään kohtaamisia kulttuurin tekijöiden ja esim. laitosten välille. Monilla kulttuurin harrastajilla on tähän halua, kohtaaminen on merkityksellistä ja ilo molemminpuolista. - Eri kunnissa on turvattava tasa-arvoinen mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen, kulttuuri- ja taidepalveluiden saatavuuteen sekä taiteen perusopetukseen - Taide ja kulttuurikenttä on tuotava näkyväksi, ja kulttuuriin on opastettava. Tämä on tärkeää myös uusien yhteistyökumppaneiden mukaan saamiseksi. On löydettävä oikeat argumentit ja luotava ymmärrystä. 36

41 - Tarvitaan maakunnallista kulttuurin tiedotuskeskusta, samoin tukipalveluita. Nyt puuttuu koko maakunnan kattava toimintamalli ja koordinaattori. Keskeinen lähtökohta on kuitenkin oltava kansalaisten oma aktiivisuus. - Puuttuu toimija, joka kokoaisi alaa, ja mm. hankehakemuksia maakunnallisesti. Oppilaitoksia lukuun ottamatta esim. hankkeiden hakeminen ja tekeminen on toimijoille vaikeaa pienten resurssien ja hankeosaamisen puutteen vuoksi - Hanketoiminnan kytkeminen isompiin kokonaisuuksiin, esim. hyvinvoinnin kehittämisessä, parantaisi ehkä mahdollisuuksia - Kulttuurista on tehtävä vahva hyvinvointiala tulevaisuutta ajatellen - Yhteistyötä ammattilaisten ja alalla opiskelevien välillä tulee kehittää - Olemassa olevat rakenteet ovat vahvuuksia, kaikkeen ei tarvita uusia rakenteita, eikä ole tarpeen synnyttää kilpailevaa toimintaa - Monitaiteinen ja yhteisöllinen näkökulma on tärkeä - Raja-aitoja ja lokeroita on murrettava sekä taiteen kesken että taiteen ja yhteisön välillä - Taidekasvatuksen merkitys kouluissa on tärkeää mm. eriytyneen ajattelun murtamisessa sekä taiteen ja yhteisön vuoropuhelun edistämisessä - Taiteen toimijoille tarvitaan olosuhteita, esim. tiloja (vrt. urheilutilat vs. taidetilat), on sitten kyse itse tekemisestä tai taiteesta nauttimisesta, esim. nuorille on vaikea järjestää toimintaa ilman tiloja - Nuorten mukaan saaminen on erityisen haasteellista, ja koulun taidekasvatustyö on tässä keskeneräistä - Aina ei tarvita jakoa erityisryhmän mukaan, vaan esim. vanhukset ja nuoret, ja esim. maahanmuuttajat ja ei-maahanmuuttajat voivat olla yhdessä kulttuurin parissa - Sosiokulttuuristen innostajien rooli on tärkeä ihmisten innostamisessa kulttuuri- ja taide-elämään. Mitä enemmän kulttuurin piirissä on ihmisiä, sitä perustellumpaa on vaatia resursseja. - Myös ruokakulttuuri- ja perinne on osa kulttuuritoimintaa - Verkostoituminen ja osaamisen jakaminen tärkeää - Sote-alan toimijoilla alueella on kohtalaisen avoin asenne yhteistyöhön kulttuuritoimijoiden kanssa, mikä on vahvuus ja mahdollistaa sen, että voidaan etsiä kohtia taiteen kanssa elämiseen elämänkaaren eri vaiheissa - Yhteisötaiteen mahdollisuudet - Yhteisötaidekeskus MET ry - Sähköisen viestinnän mahdollistamat keinot ja tavat ovat mahdollisuus, nuoret ovat joka tapauksessa netissä. Tarvitaan uutta luovaa ajattelua tuottamaan uusia sisältöjä. Sosiaali-, terveys- ja taidekolmikko voisi synnyttää jotain ennennäkemättömän innovatiivista. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että uskalletaan panostaa. - Yhteiset hyvinvointipalveluiden kokonaisuudet kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja terveystoimijoiden kesken Liikunta - Liikuntatarjonnan kehittäminen - Olosuhteiden kehittäminen vrt. liikuntapaikat ja kaavoitusratkaisut - Liikuntatilat liikuntaseurojen ym. toiminnan edistämisessä - Yhteistyö kulttuuritoimijoiden kanssa - Yhteiset hyvinvointipalveluiden kokonaisuudet liikunta-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveystoimijoiden kesken - Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen 37

42 - Ohjaajakoulutus on tärkeää aktivoinnissa - Matalat mukaantulokynnykset - Kohderyhmän kohtaaminen sekä osaamisen jakaminen tärkeitä asioita - Rahoitusta tarvitaan julkiselta puolelta, tasapuolisuus ja oikeat kriteerit tärkeitä - Haasteena se, miten saadaan liikunnan pariin ne, jotka eniten tarvitsevat liikuntaa - Liikuntamahdollisuuksien ja -paikkojen tarjonta tärkeää, maaseudulla on suppeammat harrastusmahdollisuudet kuin kaupungissa - Liikuntayhdistyksiin lisää vetäjiä - Liikuntapalvelut on kohdennettava oikein - Luotava mahdollisuuksia tulla mukaan liikunnan pariin (tilaisuudet ym.) - Esimerkin näyttäminen tärkeää lapsia ja nuoria ajatellen - Tiedottaminen - Kouluttaminen - Toimijoiden kannustaminen ja tunnustuksen antaminen - Toimijoiden kuuleminen ja toimintojen muokkaaminen - Saavutettavuuden parantaminen - Verkostoituminen ja yhteistyö palvelujen tarjoajien ja toimijoiden kesken - Olosuhteiden hyödyntäminen - Liikuntapassi - Vain tietty osa käyttää palveluja, seuroilta vaaditaan paljon - Yksilöiden ja perheiden sitouttamisessa liikkumiseen vaaditaan toimenpiteitä ja valintoja arjessa, pelkkä tietoisuus ei riitä - Liikuntaan liittyy perheiden yhdessäolo ja vapaa-aika, siinä hyviä vaikutusmahdollisuuksia - Nuorten miesten ja poikien liikkumista lisättävä - Työikäisten aktivoiminen liikkumaan - Seurojen pääsy paremmin työpaikkaliikunnan markkinoille on haaste. Edellyttää seuroilta uutta näkökulmaa, uusia toimijoita, ammattimaisempaa tuotekehittelyä, markkinointia ja tiedottamista. - Laadun kehittäminen ohjaajia kouluttamalla - Koulujen rooli liikuttamisessa keskeinen - Välituntiliikuntaa tehostettava - Koululiikuntaa ei saa vähentää - Ohjeistukset tietokoneen ja television ääressä istumiselle jollain tavoin koulujen kautta - Äitien ja isien malli tärkeä, vanhempien oivallettava liikunnan merkitys hyvinvoinnin lähteenä, liikunnallinen elämäntapa luodaan lapsuudessa - Päivähoitoon ja koulupäivään lisää liikuntaa - Liikunnallisen iltapäivätoiminnan lisääminen lapsille - Monipuolinen ja laadukas tarjonta - Paapomiskulttuurin lopettaminen - Vanhusväestölle ikäkausikilpailut - Kuntien tuotava liikuntaseurojen toiminta näkyväksi asukkaille, mikäli halutaan aktivoida ihmisiä liikunnan pariin - Kuntien ymmärrettävä liikunnan merkitys ja tuettava liikunnan aktivointityötä ja seuroja, kehitettävä ja ylläpidettävä olosuhteita - Seuratoiminta edullinen tapa tuottaa liikuntapalveluja kuntalaisille - Liikuntaseurat ovat kunnalle edullinen mahdollisuus aktivoida ihmisiä liikunnan pariin. Koulujen salivuorojen maksullisuus (työikäisten liikunnan osalta) ei kannusta, vaan merkitsee korkeampia harrastusmaksuja liikkuville ihmisille. Seurat eivät ole yrityksiä, vaan perustuvat vapaaehtoistoimintaan ja siihen, että tuotetaan edullisia 38

43 liikuntamahdollisuuksia ja opastusta. Mikäli tilat maksullisia, on hintojen oltava kohtuullisia. - Kuntien tulisi markkinoida liikuntaseurojen toimintaa esim. nettisivuillaan, muutaman kerran vuodessa lehti-ilmoituksilla jne. - Tunnustettaisi se, että kunta tarjoaa tilat, seura liikkeet - Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioitava liikunta, tilojen varaaminen arki- ja hyötyliikuntaan, liikuntapaikoille ja ulkoilualueille/-reiteille - Kuntien olisi tehtävä liikunnan harrastaminen helpoksi, vrt. esim. tilat ja tilamaksut - Siihen, miten liikuntatiloja jaetaan seuroille, olisi hyvä saada selkeyttä. Ehkä aihetta myös selvittää, käytetäänkö liikuntatiloja siten, kuin on haettaessa ilmoitettu, ja onko harrastajamäärä ilmoitetun mukainen. Tilan koko, ryhmän koko, lattiatyypit ym. ovat kriteereitä, joiden perusteella tehtäisi priorisointilista esim. eri saleille ja vuorojen jako sen perusteella. - Liikkumattoman aikuisen asenteen muuttaminen on haastavaa. Aikuisten liikkumaan aktivoinnissa on monipuolisella tarjonnalla, ympäristöillä, medialla, projekteilla, elämyksillä ja elämäntyylillä merkitystä. - Perheliikuntaan panostettava - Liikunta osana työyhteisöjen työhyvinvointia - Innostavat yhteisöt tärkeitä - Ikäihmisten ohjattua liikuntaa tuettava ja lisättävä. Tasapainokouluilla, seniorikuntosaleilla jne. voidaan ennaltaehkäistä esim. kaatumisia. Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat - Palveluiden ja ympäristön rakentaminen sellaiseksi, että palvelujen saanti ja liikkuminen on esteetöntä - Maaseudulla matkat palveluihin ovat usein este niiden löytämiselle ja tekevät arjesta vaikeaa esim. mielenterveyskuntoutujat - Sisäilma-asioiden ja ulkoilma-asioiden huomioiminen; rakennukset, ympäristö, katupölyt, kasvit, erityisesti hengityssairaiden kannalta - Savuttomuuden edistäminen - Kaavoitus millaisia asuinalueita luodaan - Julkisen liikenteen toimivuuden parantaminen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla - Tietotekniikan käytön osaamisen turvaaminen kaikille - Yhdyshenkilö ja tietopaketti muualta muuttaville - Työn tietoinen siirtäminen maaseudulle, pendelöinti aiheuttaa pahoinvointia - Kuntien harkinta jätevesijärjestelmien uusimisessa, vrt. esim. kotonaan asuvat vanhukset maaseudulla - Palvelujen keskittäminenkään ei kirpaise niin pahasti, jos saavutettavuus on hyvä. Infrastruktuurin osalta indikaattorina voisi olla hyvinvointipalvelujen saavutettavuus, esim. kuinka kaukana ne ajallisesti ovat väestöstä, ja tässä huomioitava myös autottomat. - Yhteiskuntasuunnittelussa huomioitava esteettömyys ja liikkumisen helppous - Kotona asuvien ikäihmisten elämänlaatua voisivat parantaa nettiyhteydet (tarvitaan apua hankinnassa), kuljetukset esim.kokkolaan neuvolaan, teiden auraus - Kaatumatapaturmien vähentämiseksi on huolehdittava teiden kunnosta myös talviaikaan, hiekoitukset, kauppojen, terveyskeskusten ja apteekkien edustat turvallisiksi 39

44 - Ikäihmisille apua lumen luontiin ja hiekoitukseen - Palvelutalojen ja sellaisten rivitalojen, joissa asuu vanhuksia, piha-alueiden suunnittelussa ja teiden kunnossapidossa on vielä paljon tehtävää - Apuvälineitä oltava riittävästi ja samoin tietoutta siitä, mistä niitä voi saada - Valaistusasioilla kodeissa ja julkisissa paikoissa ehkäistään kaatumista. Kotipalvelun huolehdittava ja neuvottava valaistusasioissa, että ei esim. pimeässä kaaduta. - Turvapuhelimia yksin asuville kaatumariskin omaaville hankittava kunnan kautta - Liukastusesteiden saatavuus kenkiin, esim. ikäihmisillä niitä voisi jakaa vaikka terveyskeskuksen kautta - Lähipalvelujen säilyminen keskusalueiden ulkopuolella asuville vaikuttaa paljon arjen sujumiseen - Myös maaseudulla oltava työpaikkoja, kouluja, harrastusmahdollisuuksia - Ympäristönsuunnittelussa otettava enemmän huomioon viihtyisyys- ja turvallisuustekijöitä, päätöksiä tehtäessä on arvioitava niiden terveysvaikutuksia, ympäristön suunnittelu tulisi aloittaa liikennejärjestelyistä - Infrastruktuurin hyödyntäminen; tyhjillään olevat tilat yhdistysten käyttöön - Kaavoitus; kaupunkimainen kaavoitus ei toimi maaseudulla, jossa rakentamisratkaisut ovat perinteisesti vapaampia - Luonnonläheisyys houkuttaa nuoria paluumuuttajia; heillä on oltava valinnan mahdollisuus rakentaa/muuttaa myös ei-kaavoitetulle alueelle maaseudulla. 40

45 Lähteet Allardt, Erik Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki. WSOY. Eronen, Anne & Pia Londén & Anne Perälahti & Aki Siltaniemi Sosiaalibarometri Ajankohtainen arvio kansalaisten hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksesta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki Helakorpi, Satu & Elina Laitalainen & Pilvikki Absetz & Jorma Torppa & Antti Uutela & Pekka Puska Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa Kansanterveyslaitos. Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto. Terveyden edistämisen yksikkö. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 15/2007. Helsinki. Saatavissa: Hyvönen, Erno & Elina Pihlaja & Ilkka Rintala Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia. MUTTI-hankkeen loppuraportti. Keski-Pohjanmaan liitto. Saatavissa: Ilmonen, Kari & Pekka Junkala & Pirkko Järvelä Kulttuuri ja liikunta alueen voimavarana. Keski-Pohjanmaan liiton kulttuuri- ja liikuntastrategia Keski- Pohjanmaan liitto, Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus. Saatavissa: Keski-Pohjanmaan oppilashuollon, opiskelijahuollon ja erityisopetuksen strategia Saatavissa: Knif, Pirjo Hyvinvoinnin tila Keski-Pohjanmaalla. Sosiaali- ja perusturvajohtajien näkemyksiä maakunnan hyvinvoinnista. SONet BOTNIA. Saatavissa: Kujala, Eila Hyvinvoinnin tila Keski-Pohjanmaalla: Perusterveydenhuollon hyvinvointibarometri Keski-Pohjanmaan liitto. Saatavissa: fi/tiedostot/hyvinvointiraportti_kujala_2008.pdf Kuronen-Ojala, Minttu & Pirjo Knif & Anne Saarijärvi & Mervi Lehtola & Harri Jokiranta Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2009 : Selvitys pohjalaismaakuntien hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden tilasta sekä niiden muutossuunnista. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 42. Saatavissa: Kylmä, Pirita Hyvinvointi, turvallisuus ja päihteet kysely keskipohjalaisille Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Saatavissa: Lammi-Taskula Johanna & Sakari Karvonen & Salme Ahlström (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Yliopiston kirjapaino. Saatavissa: 41

46 Luopa, Pauliina & Hanna Harju & Riikka Puusniekka & Topi Kinnunen & Jukka Jokela & Minna Pietikäinen Kouluterveys Keski-Pohjanmaan raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helsinki. Saatavissa: Moisio, Pasi & Sakari Karvonen & Jussi Simpura & Matti Heikkilä (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Stakes. Helsinki. Niemi, Kristiina Asuinpaikka, työ ja elämänalueiden yhteensovittaminen: haastattelututkimus Keski-Pohjanmaan nuorten naisten valinnoista. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Saatavissa: Rantanen, Jorma Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun Eteläisen alueen korkeakoulurakenteen kehittäminen. Selvitys/kehittämisraportti. Saatavissa: Siltaniemi, Aki & Anne Perälahti & Anne Eronen & Riitta Särkelä & Pia Londén Kansalaisbarometri Suomalaisten arvioita hyvinvoinnista, palveluista ja Parasuudistuksesta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Saatavissa: Terve kotikunta turvallinen maakunta! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia Saatavissa: _TURVALLINEN_MAAKUNTA!_Keski-Pohjanmaan_paihdestrategia_ pdf. Strategian päivitys 2009 saatavissa: _TURVALLINEN_MAAKUNTA!_Keski-Pohjanmaan_paihdestrategia_ pdf Tilastolähteet: KELA. Terveyspuntari. Kouluterveyskysely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Keski-Pohjanmaan raportit ja taulukot. THL. Terveytemme. SOTKAnet verkkopalvelu [Viitattu ] 42

47 LIITE 1 Terveys 2015 kansanterveysohjelma määrittelee suomalaista terveyspolitiikkaa, perustuu monialaiseen yhteistyöhön ja pyrkii terveyden tukemiseen ja edistämiseen yhteiskunnan eri sektoreilla. Ohjelman tavoitteet ja toimintalinjojen määrittely on haluttu saada lähelle sitä arkiympäristöä, jossa eletään ja toimitaan. Ihmiset itse, paikallistaso toimijoineen, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä että muut paikalliset palvelujärjestelmät ja järjestöt, elinkeinoelämä ja kulttuuri ovat tärkeitä ohjelman toteutumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Ajatus on, että terveydenhuollon ammattilaiset yhdessä muiden terveyden edellytyksiä luovien ja säilyttävien ammattilaisten kanssa rakentavat terveyttä edistävää toimintaa eri toimintakentillä. Valtionhallinnon rooli on luoda edellytyksiä ja tukea paikallista toimintaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 27) 1 Terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen ovat Suomen terveyspolitiikan yleistavoitteita. Kansanterveysohjelmassa asetetaan ikäryhmittäisiä tavoitteita mm. lasten hyvinvointiin, nuorten tupakointiin, työikäisten toimintakykyyn ja yli 75-vuotiaiden toimintakykyyn liittyen. Kaikille yhteiset tavoitteet liittyvät ensinnäkin terveyteen, toiseksi ihmisten tyytyväisyyteen terveyspalveluiden saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettuun omaan terveydentilaan ja kokemuksiin ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen, ja kolmanneksi eriarvoisuuden vähenemiseen ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin ja suhteellisen aseman paranemiseen. (sama, 15 18) Tavoitellun kehityksen toteutumisen keskeisinä edellytyksinä ohjelmassa pidetään seuraavia asioita: - Kaikilla julkisen vallan sektoreilla ja tasoilla, samoin kuin yksityissektorilla ja kansalaisten omassa toiminnassa, otetaan kansalaisten terveys tärkeäksi valintoja ohjaavaksi periaatteeksi. Sosiaalinen ulottuvuus sisällytetään julkisen sektorin pitkän tähtäimen politiikkaan, ohjelmiin ja toimintalinjoihin sekä kaikissa ministeriöissä osaksi hallinnonalan tulosohjausta. - Kansalaisten arkielämän keskeisillä areenoilla, kuten kodeissa, kouluissa, työelämässä, vapaa-ajan ympäristöissä, liikenteessä ja julkisissa palveluissa luodaan parempia edellytyksiä kansalaisten terveyden edistymiselle. Samalla luodaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön ja mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. - Vahvistetaan edellytyksiä terveyden edistymiselle kansalaisten elämänkulun kaikissa vaiheissa vastasyntyneistä iäkkäisiin vanhuksiin asti. (sama 2001, 21) Terveyden edistämisen politiikkaohjelma on yksi nykyisen hallituksen kolmesta politiikkaohjelmasta. Politiikkaohjelman tavoitteena on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Politiikkaohjelman yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet jäsentyvät osa-alueisiin seuraavasti: 1 Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Helsinki. Saatavissa 43

48 - terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen - kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen (lasten ja nuorten sekä työikäisen väestön ylipainoisuuden vähentäminen, päihteiden käytön ja tupakoinnin vähentäminen) - terveitä elämäntapavalintoja edistävien työ- ja elinolosuhteiden kehittäminen - sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen ja terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen - järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämisen, erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena (Terveyden edistämisen politiikkaohjelma 2007, 1 2) 2 Terveyden edistämisen politiikkaohjelmalla pyritään varmistamaan, että terveysnäkökohdat otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä niin valtion-, alue- kuin paikallishallinnossakin sekä elinkeinoelämässä, työpaikoilla, järjestöissä ja yksilötasolla. (sama, 2) Politiikkaohjelman strategiset painotukset ovat seuraavat: - terveyden edistämisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen omaksuminen eri päätöksentekotasoilla ja terveyttä edistävän tiedon levittäminen - terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen uudistettavassa lainsäädännössä ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä - olemassa olevan tiedon, parhaiden käytäntöjen ja tuloksellisimpien hankkeiden kokoaminen, tuotteistaminen, levittäminen ja juurruttaminen - osaamisen vahvistaminen. (sama, 2) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman painopisteenä on ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Politiikkaohjelma jakautuu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat lapsilähtöinen yhteiskunta, hyvinvoiva lapsiperhe sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Läpileikkaavina teemoina nostetaan jokaisessa osa-alueessa esiin sukupuolten tasa-arvo ja monikulttuurisuus. (Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma 2007, 1) 3 Lapsilähtöisen yhteiskunnan osa-alueessa ohjelma korostaa mm. kansalaistaitojen ja osallisuuden edistämistä. Lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisäämiseksi tarvitaan heidän mielipiteidensä parempaa huomioimista erilaisten palveluiden kehittämisessä ja arjen käytännöissä. Myös osallistumisen rakenteiden vahvistamista esimerkiksi kouluissa ja kuntatasolla tarvitaan. (sama, 4) Perheiden hyvinvoinnin ytimenä on toimiva ja tasapainoinen vanhemmuus. Tavoitteena on arjen hallinnan lisääminen kaikissa perheissä, ja ylisukupolvisen syrjäytymisketjun katkaisu. Varhaista puuttumista ja tiedonkulkua parannetaan päivähoidosta kouluun siirtymisvaiheessa. Tavoitteena on lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka luo lapsille ja nuorille hyvinvointia edistävän saumattoman verkoston. Palvelujärjestelmän tulee olla ennaltaehkäisevästi hyvinvoinnin uhkia poistava ja tehokkaasti ongelmiin tarttuva. Toimivuus ja vaikuttavuus edellyttävät kaikille väestönosille kohdentuvia ja asiakkaan tarpeisiin vastaavien palvelujen tuottamista. Yhtenä tavoitteena on perheväkivallan ja eteenkin lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Politiikkaohjelmassa otetaan huomioon väkivallan vähentäminen ja turvallisuuden parantaminen laajana ennalta ehkäisyyn 2 Saatavissa: 3 Saatavissa: 44

49 painottuvana kokonaisuutena. Tällöin esimerkiksi nuorisotyön, koulun, neuvoloiden ja perheiden tehtävät ja roolit nousevat vahvasti esille. Perheiden hyvinvoinnin osa-alueeseen liittyen on sosiaalisten kysymysten lisäksi tärkeää kiinnittää huomiota lasten ja nuorten arkiseen terveyskäyttäytymiseen. Tavoitteena on, että arjen ympäristöjen on tuettava lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Koti on lapsen tärkein ympäristö, mutta ei ainoa eikä riittävä. Lasten vanhempia ja lasten kanssa työskenteleviä on kannustettava tukemaan lapsen tervettä kehitystä. Terveempien vaihtoehtojen on oltava helposti kaikkien saatavilla. (sama, 5 7) Syrjäytymisen ehkäisemisen osa-alueessa ohjelmassa tavoitteena on luoda kokonaisuus, jossa nuorisotyö, koulu, työhallinto sekä sosiaali- ja terveystoimi toimivat yhdessä syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä. Tavoitteena on kehittää keinoja, joilla autetaan erityisesti sellaisia nuoria, jotka uhkaavat syrjäytyä jo peruskoulun aikana. Politiikkaohjelman toimenpiteet kohdennetaan erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa oleviin nuoriin. Syrjäytymisen ehkäisemisessä tärkeää on myös edistää lasten ja nuorten harrastuneisuutta ja osallisuutta liikuntaan, taiteeseen, kulttuuriin ja kulttuuriperimään, jotka ovat tärkeitä lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, koulujen kerhotoiminnan, taiteen perusopetuksen, lasten ja nuorten liikuntatoiminnan sekä muun harrastustoiminnan tukemisen tavoitteena on sosiaalisilta taidoiltaan ja itsetunnoltaan vahva sekä ympäristöönsä vastuullisesti suhtautuva nuori. (sama, 7 8) Tavoitteena ohjelmassa on myös lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva ympäristö. Rakennettuun ympäristöön voidaan vaikuttaa kaupunkisuunnittelun kautta ja tavoitteena on parantaa asuinalueiden viihtyvyyttä ja lapsi- sekä nuorisomyönteisyyttä. (sama, 9) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen, strateginen ohjausväline, jolla johdetaan valtakunnallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, ja jonka valtioneuvosto joka neljäs vuosi vahvistaa. Vuosia koskeva ohjelma vahvistettiin Kaste-ohjelma toimii sateenvarjona käynnissä oleville muille ohjelmille ja muiden ohjelmien tavoitteet ovat kansallisen kehittämisohjelman mukaisia ja ne toimivat sitä osin täydentävinä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, 18) 4. Kaste-ohjelmassa määritellään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet (39 kappaletta) tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma sekä antaa kokonaiskuvan ohjelmakaudella kuntiin suuntautuvasta ohjauksesta että nostaa esiin ne keskeisimmät toimenpiteet, joihin ohjelmakaudella suunnataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja lääninhallitusten työpanosta sekä muita kehittämistoiminnan resursseja. (sama, 3) Ohjelman päätavoitteet perustuvat hallinnonalan keskeisiin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Tavoitteet ovat laajoja ja ne hyväksytään yleisesti sekä kunnallista että valtakunnallista toimintaa ohjaaviksi sosiaali- ja terveydenhuollon yleistavoitteiksi. Vuosien kehittämisohjelman toimenpiteet tähtäävät siihen, että nämä laajat yleistavoitteet edistyvät koko maassa. Tavoitteena on, että kuntalaisten - osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee - hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 4 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Saatavissa: 45

50 - palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät. (sama, 24) Ohjelma tavoitteet pyritään saavuttamaan - ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen (neljä toimenpidekokonaisuutta) - henkilöstön riittävyyden varmistaen ja osaamista vahvistaen (kolme toimenpidekokonaisuutta) sekä - sosiaali- ja terveydenhuollon eheällä kokonaisuudella ja vaikuttavilla toimintamalleilla (seitsemän toimenpidekokonaisuutta). (sama, 4) Ohjelmalla vahvistetaan kunnallista kehittämistoimintaa niin, että mahdollisuudet edistää näitä laajoja tavoitteita paranisivat. Kunnilla ja alueilla on erilaisia kehittämistarpeita ja kehittämistä on suunnattava juuri näiden tarpeiden mukaisesti. Kunnat määrittävät siis itse itselleen tärkeimmät tavoitteet, joiden suuntaisesti ne etenevät. Kaste-ohjelmassa nostetaan esiin konkreettisia, mitattavissa olevia osatavoitteita (19 tilastollista osoitinta), joista kunnat ja alueet voivat valita omalle alueelleen keskeisimmät ja laatia näiden osatavoitteiden suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. (sama, 24) Kuntien on tarkoitus suunnata kehittämistoimintaansa siten, että muutos näissä osatavoitteissa olisi havaittavissa (sama, 4). Osatavoitteiden mukaiset muutokset vaativat kunnissa monenlaisia toimenpiteitä, eikä niitä voida saada aikaan yksittäisillä toimenpiteillä tai pelkästään kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Lisäksi jotkin tavoitteista ovat valtakunnallisia ja edellyttävät laajaa kansallista yhteistyötä. (sama, 24 25) Tavoitteiden saavuttamiseksi vahvistetaan yhteistyötä valtakunnallisesta kehittämistyöstä vastaavien toimijoiden, kuntien ja kuntayhtymien välillä. Tavoitteena on luoda edellytyksiä käytännön tarpeista lähtevälle alueiden kehittämisyhteistyölle, jossa keskeisinä toimijoina ovat kunnat, kuntayhtymät, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöt, yliopistot, ammattikorkeakoulut, sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitokset sekä sosiaalialan osaamiskeskukset. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009, 11) 5 Tärkeää on, että kaikki toimijat toimivat keskenään samaan suuntaan tavoitteiden toteuttamiseksi. Myös taloudelliset suhdanteet ja yksilöiden arkipäivän valinnat vaikuttavat siihen saavutetaanko asetetut tavoitteet. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, 24 25) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma on tärkeä viitekehys ja suuntaaja kyseisten alojen kehittämisessä kunnissa ja maakunnissa (sama, 19). Keski-Pohjanmaa kuuluu Kaste-ohjelmassa Pohjois-Suomen alueeseen yhdessä Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman viiden alueellisen johtoryhmän tehtävänä on tukea ja edistää ohjelman toteutumista omalla alueellaan (sama, 51) Kasteohjelman Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä on laatinut Kaste-ohjelman Pohjois-Suomen kehittämistoiminnan suunnitelman (Kaste-ohjelman Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 2009) 6. Kaste-ohjelmalla halutaan kehittää palveluja niin, että ne vastaavat aiempaa paremmin asiakkaiden tarpeita. Ohjelmakaudella parannetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohjaa siten, että työ- ja hoitomenetelmät perustuvat yhä enemmän tutkittuun tietoon, kehittäminen on osa perustyötä ja hyvät käytännöt leviävät. Hallinnonalan voimavaroja on suunnattava 5 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:9. Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Saatavissa: 6 Kaste-ohjelman Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä KASTE - sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma Saatavissa: 46

51 määrätietoisesti palvelujärjestelmän prosessien yhteiseen uudistamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman keskeisin linjaus on vahvistaa kunnallista kehittämistä. Tavoitteena on luoda aikaisempaa vahvemmat yhteistyörakenteet valtakunnallisesta kehittämisestä vastaavien toimijoiden (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos) ja kuntien välille. Myös alueellisesti tarvitaan käytännön tarpeista lähtevää yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, sosiaalialan osaamiskeskusten sekä tutkimusta ja kehittämistä rahoittavien toimijoiden kesken. Laajaa yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan löytää uudet tavat varmistaa kansalaisten tarpeisiin vastaavat palvelut. Samalla palveluiden on oltava kustannustasoltaan kestäviä, hyvälaatuisia, vaikuttavia ja riittäviä. (sama, 21) Kulttuuripolitiikan strategiassa nostetaan kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä kulttuuripolitiikan kehittämisen yhdeksi painopistealueeksi (Opetusministeriö 2009, 31) 7. Kulttuuripolitiikan strategia on opetusministeriön valmistelema, vuoteen 2020 ulottuva ja lajissaan ensimmäinen ministeriön omaa toimintaa kulttuuripolitiikan alueella ohjaamaan tarkoitettu strategia. Strategiassa nähdään luovuuden ja kulttuurin merkityksen yhteiskunnassa kasvavan edelleen, mikä merkitsee kulttuuripolitiikan toiminta-alueen, toimintamuotojen ja -tapojen monipuolistumista nykyisestä. Uusia painopisteitä ovat kulttuurin sosiaaliset vaikutukset taloudellisten vaikutusten rinnalla, kestävän kehityksen vaatimukset ja monikulttuurisuus. Perinteisempiin kulttuuripolitiikan tavoitteisiin liittyy uusia haasteita, kuten kulttuuripalvelujen saatavuuden ja laadun takaaminen väestökehityksen ja teknologisen kehityksen myötä. Haasteena on myös toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen samalla, kun joudutaan ottamaan huomioon julkisen talouden yleiset vaatimukset. Lisäksi yhteistyö muiden hallinnonalojen ja yhteiskunnan toimijoiden kanssa korostuu, mikä nostaa kulttuuripolitiikan vaikuttavuutta laajemmin yhteiskuntapolitiikassa. (sama, 5 6) Strategian mukaan kulttuurin tulee sisältyä maakuntien ja muiden aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden strategioihin ja -ohjelmiin. Kunnat ovat valtiota suurempia kulttuurin rahoittajia, joten niiden toimilla on suuri merkitys kulttuurin ja kulttuuripalveluiden kehittymisessä. Kuntarakenteen muutosten nähdään strategiassa vaikuttavan alueiden kehitykseen ja palveluiden saatavuuteen myös kulttuurin osalta. Tällöin seutuyhteistyö ja muut yhteistoimintamallit ovat tärkeitä. Kulttuurin aloilla tilaaja-tuottaja -mallien ja ostopalvelujen yleistymisen myötä yritysperusteinen ja kolmannen sektorin toiminta lisääntyy. Tämä lisää tarvetta näiden toimijoiden osaamisen vahvistamiseen ja tukimuotojen kehittämiseen. (sama, 17) Strategiassa kulttuuripolitiikan kehittämisen yksi tavoitetiloista on, että kulttuuripolitiikassa huolehditaan eri hallinnonaloja läpäisevien teemojen toimeenpanosta, kuten kestävän kehityksen, arkkitehtuuripolitiikan, luovuus- ja innovaatiopolitiikan, alueiden kehittämispolitiikan, lapsi- ja nuorisopolitiikan, terveys- ja hyvinvointipolitiikan sekä maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuuden edistämisestä. Kulttuuripolitiikan vaikuttavuustavoitteet ovat yhteiskunnan kulttuurisen perustan vahvistaminen, luovan työn tekijöiden ja kulttuuripalveluiden tuottajien toimintaedellytysten parantaminen, kansalaisten kulttuuriin osallistumisen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kulttuurin taloudellisten vaikutusten vahvistaminen. Kulttuurin ja kansalaisten osalta tavoitetilana nähdään mm., että 7 Opetusministeriö Kulttuuripolitiikan strategia Opetusministeriön julkaisuja 2009:12. Saatavissa: 47

52 kansalaiset osallistuvat aktiivisesti kulttuurielämään monikulttuurisessa Suomessa. Kulttuurija kirjastopalvelut ovat tasa-arvoisesti kaikkien saatavissa ja saavutettavissa ja eri väestöryhmien osallisuus ja harrastusmahdollisuudet suomalaisessa kulttuurissa toteutuvat. Kielivähemmistöjen kulttuuriset oikeudet on turvattu. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään tehokkaasti palveluiden tarjonnassa. Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen ja sovellukset eri aloilla parantavat yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja elämänhallintaa. (sama, 23 24) Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ehdotus toimintaohjelmaksi julkaistiin alkuvuodesta Toimintaohjelman valmistelu on toteutettu osana Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. Toimintaohjelman sisällöstä, tavoitteista ja toimenpiteistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian sisällön ja strategian laatimisprosessissa esille tulleiden asioiden kanssa. Yksilötasolla tavoitteeksi toimintaohjelmassa asetetaan se, että jokaisella on oikeus ja tasaarvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan - riippumatta asuinpaikasta, elin- tai työympäristöstä, - halunsa, toimintakykynsä ja luovien voimavarojensa mukaisesti, - koko elämänsä aikana, myös vaihtuvissa elämäntilanteissa ja yhteisöissä. (Liikanen 2010, 10) 8 Yhteisön/yhteiskunnan tasolla tavoitteena on, että kulttuurin vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on tunnustettu poliittisella, hallinnollisella ja rakenteiden tasoilla. - Kulttuurilla on paikkansa osana kansallista, maakunnallista ja kunnallista hyvinvointipolitiikkaa, - kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia on edistetty saumattomassa yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden sekä elinkeinoelämän kanssa osana hyvinvointivastuuta, - kulttuuriin liittyvää yhteistä opetusta on lisätty kulttuuri- ja opetusalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammatteihin johtavassa koulutuksessa, - alan tutkimustoiminta on aktiivista ja pitkäjänteistä, - hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kulttuurin ja taiteen keinoin on käytettävissä riittävästi resursseja. (sama, 11) Ohjelman kolme painopistealuetta ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Ohjelmassa esitetään kahdeksantoista toimenpide-ehdotusta, jotka on jaoeltu 1) lainsäädäntöä, hallintoa ja rahoitusta, 2) julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä, 3) tutkimuksen ja tietopohjan lisäämistä, 4) koulutusta ja 5) tiedon levittämistä koskeviin ehdotuksiin. (sama, 3) Valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista todetaan, että liikunnallisuuden lisäämiseksi tarvitaan valtion ja kuntien liikuntahallinnon liikunnan edistämistoimien sekä liikuntajärjestöjen ja -seurojen toiminnan lisäksi myös eri hallinnonalojen sitoutumista liikunnan edistämiseen, yhteistyön tehostamista eri kansalaisjärjestöjen kanssa sekä kansalaisten liikunnallisen omavastuun lisäämistä. Eri 8 Liikanen Hanna-Liisa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi Opetusministeriö. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1. Saatavissa: 48

53 hallinnonalojen merkitys liikunnan edistämisessä korostuu kansalaisten elämänkulun alku- ja loppuvaiheissa. Liikunnan edistäminen neuvolatoiminnassa, varhaiskasvatuksessa sekä koulu-, oppilaitos- ja korkeakouluympäristöissä edellyttää ensisijaisesti muiden kuin liikuntahallinnon toimia. Samoin ikäihmisten ja erityistoimia vaativien väestöryhmien (liikkumisesteiset, pitkäaikaissairaat, maahanmuuttajataustaiset, työttömät jne.) liikunnan edistäminen vaatii eri hallinnonalojen toimenpiteitä ja yhteistyötä. Erityisesti arkiliikunnan edistäminen edellyttää laajaa poliittista ja hallinnollista hyvinvointivastuuta. Useimmat arkiliikuntaa ohjaavat päätökset tehdään muualla kuin liikuntasektorilla (kaavoitus, työelämä jne.). (Opetusministeriö 2009, 10 11) 9 Liikunnan kustannustehokas vaikuttavuus paranee parhaiten kansalaisten omaa aktiivisuutta lisäämällä. Julkisen sektorin toimin voidaan vaikuttaa liikkumattomuuden taustalla oleviin syihin, tukea kansalaisten liikunnallisia valintoja sekä vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa. Myös liikuntamahdollisuuksia tarjoavia ja liikuntaan kannustavia yhteisöjä tukemalla voidaan lisätä kansalaisten liikunnallista aktiivisuutta. Kansalaisjärjestöissä on mahdollisuus toteuttaa sosiaalisen pääoman ja aktiivisen kansalaisuuden ideaa. Uuden yhteisöllisyyden tunnistaminen ja tukeminen ovat julkisen liikuntapolitiikan haasteellisia tavoitteita. Samalla on tarvetta tiivistää järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä. (sama, 11 12) Kansallisen liikuntapolitiikan visioksi periaatepäätöksessä asetetaan seuraava: Suomi on yhteiskunta, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus toteuttaa liikunnallista elämäntapaa ja kokea yhteisöllisyyttä liikunnan avulla. Liikunta ymmärretään olennaiseksi osaksi yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia. Liikunnan edellytykset turvataan kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan kestävillä valinnoilla yhteisesti. (sama, 15) Valtioneuvosto sitoutuu edistämään liikunnallista elämäntapaa lisäämällä omakohtaisen fyysisen aktiivisuuden (arkiliikkumisen) mahdollisuuksia elämänkulun eri vaiheissa, parantamalla osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan ja laaja-alaista tasa-arvoa vaalivan liikuntaharrastuksen edellytyksiä, edistämällä päivähoito-, koulu- ja opiskelupäivän liikunnallistamista sekä turvaamalla eettisesti kestävän kilpa- ja huippu-urheilun toimintaedellytyksiä. (sama, 17) Valtioneuvosto korostaa liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tarkastelemista osana kansalaisten elin- ja elämäntapojen kokonaisuutta sekä liikuntapolitiikan ymmärtämistä osana eri hallinnonaloja yhdistävää hyvinvointipolitiikkaa. Liikunnan edistämisen painopisteitä ovat olosuhteiden ja toimijoiden osaamisen kehittäminen sekä kansalaistoiminnan edellytysten parantaminen. Liikuntaan vaikuttavien politiikkojen yhteisenä tavoitteena on, että liikuntaharrastus ja fyysinen aktiivisuus lisääntyvät elämänkulun kaikissa vaiheissa ja etenkin työikäisten omavastuu liikunnasta lisääntyy. Erityishuomiota kiinnitetään liikuntaerojen kaventamiseen ja liikunnan kannalta heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien liikunnallisuuden tukemiseen niin, että samalla turvataan liikuntaa jo harrastavien edellytykset harrastaa ja kehittää itseään liikunnan alueella. Tämä edellyttää yhteiskunnalta, yhteisöiltä ja yksilöiltä nykyistä laaja-alaisempaa yhteistä näkemystä liikunnan mahdollisuuksista hyvinvoinnin osana, eri väestöryhmille kohdennettuja kannustustoimia sekä alueellisen, kielellisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon huomioonottamisen. (sama, 17 18) 9 Opetusministeriö Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista Opetusministeriön julkaisuja 2009:17. Saatavissa: h_motion 49

54 Valtioneuvosto asettaa periaatepäätöksessä tavoitteeksi suomalaisen liikuntakulttuurin edistämisen niin, että 1. Lapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan. 2. Nuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana. 3. Työikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja lisäävät omavastuuta liikunnastaan. 4. Ikääntyvät ylläpitävät omatoimisuutta, toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita päivittäisen liikunnan avulla. 5. Hallinnonalojen yhteistyö liikunnan edistämiseksi lisääntyy ja vakiintuu sekä työnjako selkiytyy. 6. Liikunta sisältyy peruspalveluna kuntien hyvinvointipolitiikkaan. 7. Kansalaisjärjestöjen merkitys liikunnan organisoijana kasvaa ja järjestöjen ammattimainen osaaminen vahvistuu. 8. Eri tehtävissä toimivien ammattiryhmien liikuntakoulutus ja -osaaminen lisääntyvät. 9. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee. 10. Kilpa- ja huippu-urheilun merkitys tarkentuu ja julkisen hallinnon tehtävät huippuurheilussa selkiytyvät. 11. Erityistoimia vaativien väestöryhmien liikunta lisääntyy. 12. Julkisen hallinnon toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus lisääntyvät liikuntaan vaikuttavien politiikoiden seurannalla ja arvioinnilla. (sama, 18 21) Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että eri viranomaiset, organisaatiot, kunnat ja kansalaisjärjestöt toteuttavat periaatepäätöstä mahdollisimman laajasti niin, että kehittämistoimia ja resursseja kohdennetaan periaatepäätöksen mukaisesti. (sama, 22) Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista asettaa terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon edistämisen päätavoitteiksi väestön terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn niin, että - terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee - ravitsemussuositusten mukaisesti syövien määrä kasvaa kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä lisäämällä samalla kun tyydyttyneen rasvan, suolan ja sokerin saanti vähenee - ylipaino ja lihavuus sekä muut ravintoon ja riittämättömään liikuntaan liittyvät terveyshaitat vähenevät - terveyttä edistävät ruoka- ja liikuntatottumukset yleistyvät erityisesti huonommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla väestöryhmillä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, 4) 10 Terveyttä edistävää liikuntaa ja terveellistä ravitsemusta edistetään - vaikuttamalla kulttuuriin, elinympäristöön, olosuhteisiin, tuotteisiin ja rakenteisiin 10 Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2008:10. Saatavissa: 50

55 - varmistamalla, että kaikilla väestöryhmillä on riittävästi tietoja ja taitoja terveyttä edistävän elämäntavan pohjaksi - kannustamalla, tukemalla ja ohjaamalla yksilöitä ja yhteisöjä, erityisesti heikommassa asemassa olevia. (sama, 5) Periaatepäätöksessä on linjattu tavoitteet ja kehittämislinjat eri ikä- ja väestöryhmille (lapset ja nuoret, opiskelu- ja työikäiset sekä ikääntyneet) paikallistason päätöksentekoon, muuhun arkiympäristön kehittämiseen, eri ammattiryhmien kouluttamiseen sekä seurantaan ja tutkimukseen. (sama, 5) Periaatepäätöksen mukaan terveyttä edistävän liikunnan ja ravitsemuksen tavoitteina paikallistason päätöksenteossa on, että - Terveys kaikissa politiikoissa -periaate otetaan huomioon päätöksenteossa ja toimenpiteissä ja niihin liitetään velvoite terveysvaikutusten arvioimiseen. - Terveyttä edistävä liikunta ja ravitsemus ovat keskeinen osa kunnan hyvinvointipolitiikkaa. - Perusterveydenhuollossa on riittävästi liikunta- ja ravitsemusohjauspalveluita. (sama, 16) Kunnallisessa päätöksenteossa on otettava kuntalaisten ravitsemukseen ja fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat seikat keskeisesti huomioon. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksessa on huolehdittava siitä, että ravitsemus ja liikunta ovat keskeisiä painoalueita ja ne huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteissa. Päätösten vaikutus kuntalaisten terveyteen tulisi arvioida. Kunnissa terveyttä edistävän liikunnan asemaa on vahvistettava kunnallisena peruspalveluna ja sen tulee sisältyä kunnan hyvinvointi- ja kuntasuunnitelmaan. Kuntien on määriteltävä hyvinvointipoliittisissa suunnitelmissaan terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon vastuu- ja tehtäväjako. Eri hallinnonalojen on lisättävä yhteistyötä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon edistämiseksi kunnassa. Myös yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa on tehostettava. Toimivia yhteistyöesimerkkejä tulee levittää valtakunnallisesti. (sama, 16 17) Kuntien tulee turvata laadukkaiden ja suositustenmukaisten ruokapalveluiden järjestäminen kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa. Kuntien on osoitettava julkisille ruokapalveluille riittävät resurssit, jotka mahdollistavat ravitsemussuositusten mukaisen ruokatarjonnan niin kouluissa kuin muissakin laitoksissa. Kuntien tulee myös aktiivisesti ohjeistaa ja valvoa, että niiden alueilla toimivissa liikuntapaikoissa ja muissa harrasteympäristöissä sekä koulujen välipala-automaateissa, kioskeissa ja vastaavissa on tarjolla ravitsemuksellisesti suositeltavia elintarvikkeita. Liikunta- ja ravitsemusohjauspalveluiden tarpeen yhä kasvaessa on tärkeää, että perusterveydenhuoltoon osoitetaan lisää resursseja. Kuntalaisille on turvattava riittävä ja ammattitaitoinen ohjauksen määrä ja taso, mikä edellyttää, että saatavilla on ravitsemus- ja liikunta-alan ammattilaisten palveluja. (sama, 17) Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että eri viranomaiset, organisaatiot ja kunnat toteuttavat ehdotuksia mahdollisimman laajasti sekä kansalaisjärjestöt omien tavoitteidensa suunnassa. Resursseja kohdennetaan eri hallinnonaloilla tässä periaatepäätöksessä esitettyihin toimiin. Eri sisältöalueille on tehty konkreettinen toimeenpanosuunnitelma vuosille eli kuluvalle hallituskaudelle. (sama, 20) 51

56 LIITE 2 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiahanke KUTSU KAIKILLE MAAKUNNAN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISESTÄ KIINNOSTUNEILLE Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiahanke järjestää syyskuussa 2009 kolme tilaisuutta, joissa pohditaan keskipohjalaisten ihmisten hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteita ja keinoja. Tilaisuuksissa syntynyttä aineistoa käytetään maakunnallisen hyvinvointistrategian rakentamisessa. Kaikille asiasta kiinnostuneille, kuten yhdistystoimijoille, suunnatut tilaisuudet on jaoteltu teemoittain seuraavasti: TAIDE JA KULTTUURI tiistaina klo LIIKUNTA JA MUU VAPAA-AIKA torstaina klo SOSIAALI- JA TERVEYSASIAT tiistaina klo Tilaisuuksien kulku on pääpiirteissään seuraava: Tilaisuuden avaus Hyvinvointistrategiatyöstä, tilaisuuden tavoitteesta ja ryhmätyöskentelystä Ryhmätyöskentely Ryhmien tulosten esittely, yhteinen keskustelu ja yhteenveto Puheenjohtajana tilaisuuksissa toimii Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiahankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Hannu Pajunpää. Tilaisuudet pidetään Keski-Pohjanmaan aikuisopiston tiloissa, Rantakatu 16, galleria, 2. kerros. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta on välttämätöntä ryhmätyöskentelyn suunnittelun vuoksi. Kerrothan ilmoittautuessasi nimesi, yhteystietosi, mahdollisesti edustamasi yhteisön (esim. yhdistyksen) nimen sekä sen, mihin em. kolmesta tilaisuudesta osallistut. Voit mielellään osallistua useampaankin tilaisuuteen. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset ottaa vastaan ja lisätietoja antaa projektitutkija Kristiina Niemi, puh sähköposti Ennakkokutsuna tiedoksi myös, että Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiahanke järjestää Hyvinvointifoorumin klo 12 alkaen. Tilaisuudesta tullaan tiedottamaan tarkemmin mm. nettisivuilla josta löytyy myös muuta tietoa hankkeesta. TERVETULOA MUKAAN KEHITTÄMÄÄN KESKIPOHJALAISTEN HYVINVOINTIA!

57 LIITE 3 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiahankkeen tilaisuus TEEMANA SOSIAALI- JA TERVEYSASIAT OHJELMA Puheenjohtajana toimii Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiahankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Hannu Pajunpää Tilaisuuden avaus Hannu Pajunpää, toimitusjohtaja, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Hyvinvointistrategiahanke, tilaisuuden tavoitteet ja kulku Kristiina Niemi, hankkeen projektitutkija, Keski-Pohjanmaan liitto Ryhmätyöskentely Ryhmätyöskentelyn tulosten esittely ja yhteinen keskustelu Yhteenveto Tilaisuus päättyy 53

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015

Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 Sisältö JOHDANTO JA TAUSTAA STRATEGIAAN 3 Hyvinvointistrategian tarkoitus 3 Strategiatyön lähtökohtia 3 Strategian hyvinvointinäkemys 3 Strategian laajuus 4 Hyvinvointitieto ja strategiatyön kulku 4 KESKI-POHJANMAAN

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015

Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 Hyväksytty maakuntavaltuustossa 22.4.2010 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia ja strategian taustaraportti ovat saatavissa Keski-Pohjanmaan liitosta www.keski-pohjanmaa.fi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus Aikataulu 08.30 Aamukahvit 09.00 Tervetuloa ja esittäytymiskierros 09.05 Hyvinvoinnin määritelmä,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 ... ja asettaisi huonon tilamme niin elävästi eteen, että kaikki luultu rauha häviäisi...jouduttaisiin

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Liikunta kuntien strategioissa

Liikunta kuntien strategioissa Liikunta kuntien strategioissa Liikunnan merkitys yhteiskunnassa kasvaa Liikunnasta/fyysisestä aktiivisuudesta on moneksi Suurin rooli kotitalouksien jälkeen on kunnilla Poikkihallinnollisuudessa liikunnan

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot