FOTONOVELA. Tarinoita etelästä ja pohjoisesta OHJAAJAN OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FOTONOVELA. Tarinoita etelästä ja pohjoisesta OHJAAJAN OPAS"

Transkriptio

1 FOTONOVELA Tarinoita etelästä ja pohjoisesta OHJAAJAN OPAS

2 Sisällys MIKÄ ON FOTONOVELA? 4 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS 6 Etukäteisvalmistelut 6 Virittäydytään tarinointiin 8 Fotonovela-tarinoiden luominen 10 OSA II: TEHTÄVIÄ FOTONOVELA-TARINOIDEN KÄSITTELYYN 24 OSA III: FOTONOVELA-TARINOITA 27 Fotonovela syntyi vapaaehtoisvoimin 31 Info: Taksvärkki ry:n hankkeet Guatemalassa ja Boliviassa 32 Info: Taksvärkki ry, PAMI, COMPA 34 LIITE: Tiedote koteihin 35 Kirjoittajat Kuvat Antti Halonen Veera Blomster Eeva Kemppi Mari Luosujärvi Leena Honkasalo Saija Raskulla Fotonovela-työpajoihin Taitto osallistuneet nuoret Anja Karppinen Kiitokset Pamela Arslan, Veera Blomster, Anja Karppinen ja Hannika Nihervä Julkaisija

3 FOTONOVELA Tarinoita etelästä ja pohjoisesta Tervetuloa fotonovelan maailmaan! Luokaa omat tarinne tai antautukaa kertomusten vietäväksi ja piipahtakaa Boliviassa ja Guatemalassa. Mitä Guatemalan nuoret haluavat kertoa rakkaudesta? Mitä he ajattelevat oikeuksistaan? Mistä bolivialaiset nuoret unelmoivat? Jokaisella on jotain ainutlaatuista sanottavaa, ja fotonovela antaa tilaisuuden kertoa sen. Fotonovela on tarinoita etelästä ja pohjoisesta, ajatuksenvaihtoa sekä kokemusten ja kertomusten jakamista valokuvien ja tekstien avulla. Tarinointi on siirtynyt leiritulien ääreltä sosiaaliseen mediaan, televisioon, radioon ja konsolipeleihin. Tarinoita voi kertoa myös valokuvan ja videon keinoin. Internet mahdollistaa niiden jakamisen toisella puolella maailmaa asuvien ihmisten kanssa. Tämä avaa ovet kulttuuri- ja kielirajat ylittävälle viestinnälle ja toisilta oppimiselle. Fotonovelassa bolivialaiset, guatemalalaiset ja suomalaiset nuoret pääsevät kertomaan omia tarinoitaan. Menetelmä edistää erilaisten kulttuurien ymmärrystä ja kunnioitusta. Tarinoiden kautta pääsee sukeltamaan tosielämään ja taruihin Atlantin toisella puolella. Tämä opas jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan vaihe vaiheelta, miten fotonovela-työpaja toteutetaan. Toinen osa sisältää globaalikasvatukseen sopivia toiminnallisia tehtäviä, joiden avulla Boliviassa ja Guatemalassa luotuja fotonovela-tarinoita voi käsitellä ryhmän kanssa. Harjoituksia voi tehdä joko erikseen ilman varsinaista työpajaa tai osana fotonovela-työpajaa, jolloin omia tarinoita voi peilata bolivia-laisten ja guatemalalaisten nuorten tarinoihin. Kolmannessa osassa esitellään seitsemän fotonovela-tarinaa sekä vinkkejä, miten näitä tarinoita voi käsitellä. Kaikki fotonovela-tarinat löytyvät internetistä osoitteesta Antoisia hetkiä fotonovelan parissa! 3

4 MIKÄ ON FOTONOVELA? Fotonovela-menetelmän ovat luoneet vuonna 2010 vapaaehtoisina Boliviassa työskennelleet Antti Halonen ja Eeva Kemppi. He työskentelivät taideyhteisö COMPAssa, joka on Taksvärkki ry:n yhteistyökumppani. Tämän oppaan sivulla 31 Antti ja Eeva kertovat fotonovelan syntymisestä ja ensimmäisistä työpajoista Boliviassa. Fotonovela-työpajoja on toteutettu myös Taksvärkki ry:n kumppanijärjestö PAMIssa Guatemalassa sekä eri oppilaitoksissa Suomessa. Lue lisää Taksvärkki ry:stä, COMPAsta ja PAMIsta sivulta 34. Fotonovela-työpajoissa suomalaiset, bolivialaiset ja guatemalalaiset nuoret tekevät tarinoita samoista aiheista ja samalla tekniikalla, mutta omasta kokemusmaailmastaan käsin. Fotonovelalla on helppokäyttöinen internetsivusto (www.fotonovela.fi), jossa valmiit tarinat ovat luettavissa. Suomenkieliset tekstit on käännetty espanjaksi ja espanjankieliset suomeksi, jotta nuoret eri maissa voivat tutustua toistensa tarinoihin. Valmiita tarinoita voi hyödyntää globaalikasvatuksessa kouluissa (ks. tehtäväosio sivulta 24 alkaen). Mediassa kehitysmaiden ihmiset nuorista puhumattakaan esitetään harvemmin aktiivisina toimijoina. Guatemalassa ja Boliviassa luoduissa tarinoissa nuoret pääsevät ääneen ja kertovat omin sanoin ja kuvin elämästään, arjestaan ja unelmistaan. He rajaavat aiheen ja valitsevat näkökulman itse. Fotonovela antaa puheenvuoron heille, joita ei usein kuulla. Fotonovela-työpaja sopii erityisen hyvin peruskoulun yläluokkien ja lukion äidinkielen-, elämänkatsomustiedon-, maantiedon-, kuvataiteen- ja espanjantunneille sekä yleisesti globaalikasvatukseen. Fotonovela on paitsi globaalikasvatusta myös viestintäkasvatusta. Se istuu perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2004) linjattuihin aihekokonaisuuksiin 2) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä 3) Viestintä ja medialukutaito. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden osalta tavoitteeksi on kirjattu, että oppilas oppii tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Viestintä ja medialukutaito -aihekokonaisuuden tavoitteisiin taas kuuluu, että oppilas oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää ja tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti. 4

5 Minkä ikäisille fotonovela sopii? Yli 11-vuotiaille, erityisesti yläkouluikäisille. Mitä tarvitaan? - Kamera, mieluiten useita. Kuvat pitää pystyä siirtämään kamerasta tietokoneelle (esim. usb-johdolla, tietokoneen muistikortinlukijalla tai sähköpostin kautta älypuhelimen kamerasta). - Tietokone ja nettiyhteys (mieluiten useita, koska tarinan tekstit kirjoitetaan tietokoneella). - Papereita ja kyniä. - Vaatteita, asusteita ja esineitä rekvisiitaksi kuvauksiin. - Rutkasti mielikuvitusta! Minkä kokoinen ryhmä työpajaan voi osallistua? Ei rajoituksia, esim henkeä. Ryhmäkoko voi olla suurikin, koska suuri osa työpajasta on itsenäistä tai pienryhmätyöskentelyä. Tarinat luodaan yksin tai pienryhmissä. Tarinoiden purkuvaiheessa koko ryhmä kokoontuu yhteen. Ohjaajia on hyvä olla kaksi, jos oppilasmäärä ylittää 15. Jos työryhmiä on paljon, ohjaajan kannattaa auttaa kuvien ja tekstien siirtämisessä fotonovela-sivustolle. On tärkeää, että kaikkien tarinat ehditään lopuksi esitellä muulle ryhmälle. Kuinka paljon aikaa tarvitaan? Suositus: 2 x 90 min kahtena eri päivänä, joiden välissä oppilaat työskentelevät itsenäisesti. Tarinoiden tekemiseen menee vähintään 2 3 oppituntia, mutta kokonaisuudessaan työpajaan on hyvä varata enemmän aikaa. Näin ehditään esitellä idea kunnolla ja tehdä tarinat huolella sekä tutustua toisten tekemiin tarinoihin. Työpajan onnistumisen kannalta on etu, jos työpajan voi toteuttaa kahdessa osassa. Tapaamiskertojen välissä osallistujilla on aikaa hioa ideoitaan ja kehitellä tarinaa eteenpäin. Guatemalan ja Bolivian nuorten tarinoihin tutustuminen on tärkeä osa työpajaa. Tarinoiden käsittelyn apuna kannattaa käyttää tämän oppaan harjoituksia (ks. s ). 5

6 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS Fotonovelan pääosassa ovat nuoret ja heidän tarinansa, jotka toteutetaan ohjaajan avustuksella. Työpajaohjaaja suunnittelee itse työpajansa rakenteen ja lopullisen sisällön, mutta tässä ovat suuntaa-antavat ohjeet siitä, miten prosessi etenee ja mitä eri vaiheissa on hyvä kertoa. TYÖPAJAN ESITTELY RYHMÄLLE - Miksi fotonovelaa? Aluksi oppilaille selvitetään työpajan idea ja sen tarjoama mahdollisuus vaihtaa kokemuksia ja tutustua Bolivian ja Guatemalan nuorten ajatuksiin ja tarinoihin. - Mikä Fotonovela? Esitellään toteutustapa, fotonovela-sivusto ja aiheet, joista tarinoita kirjoitetaan. Jos työpajassa on tarkoitus tehdä tarinoita jostakin tietystä aiheesta, muita aiheita ei tarvitse esitellä. Koko prosessi esitellään lyhyesti, mutta ohjeita voi täydentää matkan varrella. ETUKÄTEISVALMISTELUT Pyydä salasana fotonovela-tarinoiden luomista varten hyvissä ajoin ennen työpajan alkua osoitteesta Oppilaiden lupa osallistua työpajaan ja esiintyä kuvissa tulee pyytää alaikäisten oppilaiden vanhemmilta etukäteen, koska kuvat ja tarinat julkaistaan internetissä (katso Tiedote kotiin -liite s.35). Selvitä käytettävissä oleva välineistö (kamerat, tietokoneet ja niiden yhteensopivuus). Tietokoneella täytyy olla internetyhteys, jotta tarinat voi julkaista. Fotonovela-sivustolle ladattavat tarinat voivat olla korkeintaan 5 megatavun kokoisia. Kuvan koon voi määrittää suoraan kameran asetuksissa tai ne voi pienentää kuvankäsittelyohjelmalla ennen lataamista fotonovela-sivustolle. Kuvan lyhyemmän sivun on kuitenkin oltava vähintään 400 pikseliä. 6

7 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS Esimerkkiaikataulu työpajaa varten 1. kerta (esim. 2 x 45 min) Esitellään fotonovelan idea ja katsotaan muutama tarina. Tarinat, joihin tutustutaan yhdessä oppilaiden kanssa, valitaan sen mukaan, mitä aiheita ja teemoja työpajassa on tarkoitus käsitellä. Ohjaaja esittelee prosessin. Aloitetaan tarinoiden suunnittelu ja tehdään kuvakäsikirjoitus. Tarinoita ryhdytään laatimaan, ensimmäiset kuvat otetaan ja kirjoittaminen alkaa. Jos on aikaa, voidaan aluksi toteuttaa joitakin suunnittelua helpottavia harjoituksia. Työpajakertojen välillä oppilaat voivat jatkaa kirjoittamista tai valokuvien ottamista itsenäisesti tai opettajan ohjauksessa. 2. kerta (esim. 2 x 45 min) Tarinat teksteineen ja kuvineen viimeistellään ja julkaistaan verkossa, minkä jälkeen kukin ryhmä esittelee oman tarinansa. Lopuksi tutustutaan Boliviassa ja/tai Guatemalassa tehtyihin tarinoihin ja keskustellaan niiden viestistä ja sisällöistä. Tarinoiden käsittelyssä voi hyödyntää osion II harjoituksia (s ). 7

8 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS VIRITTÄYDYTÄÄN TARINOINTIIN Tutustutaan muutamaan olemassa olevaan tarinaan. On hyvä katsoa keskenään erilaisia tarinoita, jotta ne eivät ohjaa liiaksi käsitystä siitä, millainen on hyvä tai oikeanlainen tarina. Voit valita muutaman tässä oppaassa esitellyistä tarinoista. Kiinnittäkää ryhmän kanssa huomiota esimerkiksi - kuvan rakenteeseen (asettelu, kuvakulma, etäisyys), - aiheen käsittelyyn, - kuvan ja tekstin suhteeseen (parhaimmillaan täydentävät toisiaan), - draaman kaareen (alkutilanne, kehittely, lopetus), - siihen, miten kasvot kätketään, jos halutaan, että kuvassa esiintyvät nuoret eivät ole tunnistettavissa ja - siihen, mitä on jätetty kuvan ulkopuolelle. Jos työpajan aikataulu sallii, voidaan tehdä joitakin seuraavista harjoituksia, jotka auttavat virittäytymään tarinan tekemiseen. H E I T Ä P A L L O A Valitaan ensin aihe, jota tarinat tulevat käsittelemään (Elämää ja unelmia, Nuorten oikeudet, Ympäristö tai Rakkaus ja seurustelu, ks. lisää sivuilta 10-14). Sitten asetutaan isoon rinkiin ja heitetään ringissä palloa toinen toiselle. Pallon käteensä saanut henkilö sanoo ensimmäisen mieleen tulevan sanan, joka liittyy valittuun aiheeseen. Sanat voidaan kirjata taululle miellekartaksi. HÄMÄHÄKINVERKKO Valitaan yksi aiheista ja asetutaan rinkiin. Ensimmäinen sanoo yhden asian, joka liittyy valittuun teemaan, minkä jälkeen hän heittää lankarullan kenelle tahansa ringissä pitäen samalla itse kiinni langasta. Seuraava sanoo jonkin muun aiheeseen liittyvän asian ja heittää rullan eteenpäin. Tätä jatketaan, kunnes jokainen on saanut suunvuoron ja ringin keskelle on syntynyt koko ryhmän yhdistävä hämähäkinverkko. 8

9 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS P a n t o m i i m i Harjoitus tehdään pareittain. Toinen esittää fyysisesti ilman sanoja, mitä teki tänä aamuna. Toinen kuvailee urheiluselostajan tapaan, mitä esittäjä hänen mielestään parhaillaan tekee. Pantomiimia etekevä voi tehdä liikkeitä liioitellun hitaasti tai dramaattisesti. Selostaja kuvailee tapahtumaa kuin suurta urheilujuhlaa ja hehkuttaa arkisia asioita kuten hampaiden pesua ja sängystä nousemista. Harjoitus voi olla helpompi tehdä omassa rauhassa, kaikki parit yhtä aikaa. Parit voivat myös lopuksi esittää kohtauksen muille. K u v a a m i n e n Harjoitus tehdään pareittain. Jokaiselle parille annetaan sama teema: jokin moniselitteinen, abstrakti aihe kuten esimerkiksi yksinäisyys tai ystävyys. Pari suunnittelee valokuvan nopeasti, muutamassa minuutissa, ja ottaa sen sitten kameralla. Koko ryhmä kokoontuu katsomaan kuvat. Samalla pohditaan, miten annettu teema näkyy kuvassa ja miten eri tavoin samaa aihetta voi kuvissa käsitellä. Kirjoittaminen Oppilaille annetaan aikaa 10 minuuttia ja heitä pyydetään kirjoittamaan yksinkertaisesta aiheesta (esim. Tämä aamu, Kevät, Minun kotini). Tarkoitus on aloittaa kirjoittaminen saman tien ja suoltaa tekstiä kritiikittömästi nostamatta kynää paperista. Harjoituksen avulla näkee, että tekstiä voi tuottaa nopeastikin ja samaa aihetta voi käsitellä lukemattomilla eri tavoilla. On tärkeää huomata, että kirjoittaa voi suoraan ja yksinkertaisesti, miettimättä mikä on oikea tapa kirjoittaa. Kuvista tarinaksi Oppilaat jaetaan ryhmiin ja heille annetaan aihe, josta kehitellään tarina. Aiheena voi olla esimerkiksi Aleksin/Liisan tarina. Ryhmäläiset kertovat tarinan ainoastaan kuvien avulla. Kuvia voi olla esimerkiksi 3 4. Ryhmä ensin suunnittelee ja sitten ottaa kuvat. On tärkeää pohtia, mitkä kuvat valitaan kertomaan henkilöstä ja hänen elämästään. Lopuksi tarkastellaan ryhmien tarinoita yhdessä ja pohditaan, minkälainen tarina syntyy pelkkien kuvien avulla. Harjoitus auttaa irrottamaan tarinankerronnan tekstistä. Aikaa tarvitaan n. 20 min + tarinoiden tarkastelu. 9

10 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS FOTONOVELA-TARINOIDEN LUOMINEN Fotonovela-tarinoiden luominen on viisivaiheinen prosessi. Vaiheet ovat: 1. Aiheen valinta 2. Kuvakäsikirjoituksen laatiminen 3. Tuumasta toimeen: tekstien kirjoitus ja valokuvaus 4. Tarinoiden viimeistely ja lataaminen fotonovela-sivustolle 5. Purku ja toisten tarinoihin tutustuminen 1. Aiheen valinta Ensin sovitaan, tehdäänkö tarinat yksin, pareittain vai pienissä ryhmissä. Jos aikaa on vähän, voi olla parempi tehdä tarinat ryhmissä. Nuoret keksivät tarinalleen itse nimen, mutta heidän tulee valita jokin seuraavista aiheista: A. Elämää ja unelmia B. Nuorten oikeudet C. Ympäristö D. Rakkaus ja seurustelu Seuraavilla sivuilla on joitain vinkkejä siitä, millaisia kysymyksiä kunkin aiheen kohdalla voi pohtia. Ne voi harkinnan mukaan jakaa oppilaille. Ideat ja vinkit on tarkoitettu avuksi ja inspiraatioksi oppilaiden omat ideat ja luovuus ovat etusijalla. Oppilaiden tulee luoda tarinansa annettujen ohjeiden mukaan, mutta aiheiden sisällä voi liikkua vapaasti ja luovasti. 10

11 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS Aihe A - Elämää ja unelmia Kerro tarina elämästä kotipaikkakunnallasi tai kaukana toisaalla. Kuvailemasi kokemukset voivat olla omiasi, muilta kuultuja tai keksittyjä. Voit olla itse tarinasi päähenkilö ja kertoa tarinan omasta elämästäsi, mutta yhtä hyvin päähenkilö voi olla keksitty ja voit kuvitella, millaista hänen elämänsä on. Tarina voi kertoa arkisistakin asioista, esimerkiksi harrastuksista ja vapaa-ajasta, koulumaailmasta, työnteosta, ystävistä, perheestä jne. - Mikä on päivän paras tai raskain hetki? - Haluatko kertoa tarinan jostain erityisestä tapahtumasta? Tapahtuiko silloin jotain, mikä muutti elämäsi suuntaa tai sai sinut ymmärtämään jotakin tärkeää? - Tahdotko jakaa tarinasi avulla jonkin unelmasi? - Mistä haaveilet? Mitä toivot tulevaisuudelta? Voit myös kuvailla tarinasi kautta suomalaista yhteiskuntaa ja sen tapoja sekä perinteitä. - Millaisia eri ihmisiä ja ihmisryhmiä Suomessa elää? - Millaista on elämä maaseudulla? Entä kaupungissa? - Miltä ihmisten arki näyttää? - Entä mitä juhlia Suomessa vietetään ja miten? 11

12 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS Aihe B - Nuorten oikeudet Mitä oikeuksia sinulla on? Entä mitä oikeuksia kaikilla maailman lapsilla ja nuorilla pitäisi olla? YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella alle 18-vuotiaalla on oikeus muun muassa - henkilöllisyyteen, kansalaisuuteen ja nimeen, - omiin mielipiteisiin, - kunnolliseen elintasoon, - leikkiin ja vapaa-ajasta nauttimiseen, - yksityisyyteen, - tietää esimerkiksi television, radion ja lehtien välityksellä, mitä maailmassa tapahtuu, - elää terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa ja - käydä koulua. Saman kansainvälisen sopimuksen mukaan - lapsia pitää suojella huumeilta ja laittomalta huumekaupalta, - alle 15-vuotiaiden lasten ei pidä osallistua sodankäyntiin, - vammaisten lasten pitää saada parasta mahdollista apua, - lapsia pitää suojella väkivallalta ja hyväksikäytöltä ja - pakolaislapsista pitää huolehtia. Mikä tai mitkä näistä oikeuksista tuntuu erityisen tärkeältä? Toteutuvatko nämä oikeudet sinun lähipiirissäsi? Jos ei, mikä niistä ei toteudu? Missä Suomella olisi parantamisen varaa? Voit tarinassasi kuvailla tilannetta, jossa oikeuksia poljetaan. Millaista elämä olisi, jos yksi tai useampi näistä oikeuksista puuttuisi? Voit myös kertoa tilanteesta, jossa oikeudet toteutuvat kenties vastoin odotuksia. Voit tarinassasi pohtia, mitä velvollisuuksia nuorilla on tai pitäisi olla. Liittyykö oikeuksiin aina velvollisuuksia? 12

13 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS Aihe C - Ympäristö Ympäristöön kuuluu niin kaupunkiympäristö kuin koskematon metsäkin. Ympäristöön voidaan lukea myös ihmiset ja tavarat, jotka meitä ympäröivät. Ihmiset jakavat yhteisen maapallon, jonka hyvinvointi on kaikkien maailman ihmisten kannalta välttämätöntä. Luonto ja ympäristö tarjoavat virkistystä ja hyvinvointia. Suomalaisille tärkeitä ajanviettotapoja ovat mökkeily ja luonnossa liikkuminen. Luonnonvarojen hyödyntäminen on useiden valtioiden talouden ja hyvinvoinnin perusta. Samaan aikaan kaikkialla maailmassa ollaan kuitenkin huolissaan uusiutumattomien luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja luonnonvarojen ehtymisestä. Myös ilmastonmuutos aiheuttaa huolta kaikkialla maailmassa. Tarinaa luodessasi voit pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: - Mitä luonto tai ympäristö sinulle merkitsee? - Miksi luonto on tärkeä? - Mitä luonnossa voi tehdä? - Mitä arvoa puhtaalla luonnolla on meille? - Mitä meidän pitäisi tehdä, jotta ympäristö säilyisi puhtaana? - Miten ja miksi ihmiset pilaavat ympäristöä? Voit kertoa esimerkiksi roskaamisesta tai saastuttamisesta. - Onko ympäristö muuttunut omalla paikkakunnallasi? Miten? Tarinan kautta voit kertoa luontoon liittyvän muiston tai kokemuksen. Tarina voi olla keksittykin voit vaikkapa käyttää pohjana suomalaisia kansantarinoita, joissa seikkailevat metsän eläimet ja olennot. 13

14 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS Aihe D - Rakkaus ja seurustelu Rakkaus on tärkeä, ehkä jopa tärkein, osa elämää. Romanttinen rakkaus kohdistuu seurustelukumppaniin, mutta myös perheenjäseniä ja ystäviä voi rakastaa. Tarinassasi voit pohtia rakkauden merkitystä sekä erilaisia tapoja rakastaa ja osoittaa rakkautta. Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä? Voiko rakkaus kestää koko elämän? Mitä rakkaus vaatii kasvaakseen? Miksi rakkaus loppuu? Tarinassasi voit käsitellä uskollisuutta ja pettämistä. Voit kuvata myös ihastumista tai kaukorakkautta. Tarinassa voit pohtia ihmissuhteita laajemmin ja perheen merkitystä. Viime vuosina erilaiset perhemuodot ovat yleistyneet; perinteisen äidin, isän ja lapsien muodostaman ydinperheen rinnalle on tullut uusperhe, yhden vanhemman perhe ja kahden äidin tai isän perhe. Yhä useampi perhe on monikulttuurinen. Mitkä ovat perheen rajat kuuluvatko perheeseen vanhempien ja sisarusten lisäksi myös isovanhemmat, serkut, tädit ja sedät? Voivatko ystävät olla kuin perhe? Rakkauteen ja seurusteluun liittyvät läheisesti myös oikeudet: oikeus määrätä omasta kehosta ja oikeus päättää, milloin on valmis seksisuhteeseen. Toteutuvatko nämä oikeudet aina? Tarinan kautta voit pohdiskella tulevaisuuden unelmiasi ja haaveitasi. Kuuluuko niihin avioliitto ja perheen perustaminen vai haaveiletko toisenlaisesta elämänkulusta? Voit käyttää mielikuvitusta ja kertoa täysin keksityn tarinan, mutta tarina voi myös perustua omiin tai tuttaviesi kokemuksiin tai vaikkapa näkemääsi elokuvaan. 14

15 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS 2. Kuvakäsikirjoituksen laatiminen Kuvakäsikirjoitus auttaa hahmottamaan tarinan rakennetta ja sen kertovaa luonnetta. Siihen ei kirjoiteta valmista tekstiä eikä liitetä valmiita kuvia. Tärkeää on, että nuoret suunnittelevat tarinansa huolellisesti ja miettivät, millaisten kuvien avulla he haluavat sen kertoa. Fotonovelan tarkoituksena ei ole kirjoittaa tarinaa ja kuvittaa sitä. Tarinoita suunniteltaessa tulee korostaa, että kuvat ovat yhtä merkittävä väline tarinan kerronnassa kuin tekstikin. Kuvissa esiintyviä asioita ei tarvitse selittää tekstissä, vaan teksti voi kuvata tapahtumaa yleisellä tasolla ja kuva tuoda sille yksityiskohtia. Kuvilla voi ilmaista muun muassa tunnetiloja, toimintatapoja, välineitä ja adjektiiveja. Kuva ja teksti voivat myös olla ristiriidassa keskenään tärkeintä on, että molemmat vievät tarinaa eteenpäin. Ei kannata puhua tarinoiden kirjoittamisesta vaan kertomisesta tai luomisesta. Fotonovelassa tarina koostuu noin viidestä sivusta, joista kullakin on yksi kuva ja vaihteleva määrä tekstiä. Jokaista sivua varten tehdään luonnos. Kunkin sivun voi hahmotella omalle paperiarkilleen, jolloin kokonaisuutta mietittäessä on helppo muuttaa sivujen järjestystä ja poistaa sivuja tarpeen mukaan. Tekstiä voi hahmotella esimerkiksi ranskalaisin viivoin tai lyhyillä lauseilla ja suunnitelluista valokuvista voi piirtää luonnoksen. Piirustustaito ei ole olennaista, kuvakäsikirjoitus auttaa jäsentämään tarinan ideaa ja esittelemään sen työpajaohjaajalle. On luvallista ja toivottavaa, että kuvakäsikirjoitus muuttuu prosessin aikana. Ennen tarinoiden toteutusta ohjaaja käy kuvakäsikirjoituksen läpi yhdessä nuoren / ryhmän kanssa. Jos tarinan rakenteessa on ongelmia tai tuntuu, että kaikki kuvat ovat hyvin samankaltaisia tai ne ovat vaikeasti toteutettavissa, ohjaaja voi pyytää tekijöitä miettimään käsikirjoitustaan tarkemmin. Prosessin aikana ohjaaja voi harkinnan mukaan antaa lisäohjeita esimerkiksi dramaturgisesta rakenteesta (ks. infolaatikko seuraavalla aukeamalla). Se ei kuitenkaan ole tarpeen, mikäli tarinointi sujuu muutenkin. Fotonovela-tarinat voivat olla eripituisia. Fotonovela-sivusto ei rajoita tarinan pituutta, mutta tavallisesti sopiva tarinan pituus on neljästä viiteen sivua. Alle kolmella sivulla on vaikea kertoa kokonaista tarinaa ja yli kuuden sivun tarina voi olla turhan pitkä luettavaksi yhdellä kertaa. Tärkeää on, että oppilaat jaksavat tehdä tarinansa huolella. 15

16 16

17 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS Totta vai tarua? Teoksen on oltavan tarinan muotoinen, ei vain yksittäisiä kuvia ja tapahtumia aseteltuna peräkkäin. Yksityiskohtia ja tapahtumia kannattaa poimia omasta elämästä, mutta tarina voi olla osaksi tai kokonaan fiktiivinen eli kuvitteellinen. On kuitenkin kiinnostavaa, jos nuoret kertovat itsestään ja ajatuksistaan. Vaikka ei kertoisikaan tarinaa suoraan omasta elämästään, omia kokemuksia voi panna uuteen järjestykseen ja hyödyntää tarinan aineksina. Myös fiktiivinen tarina kertoo oppilaan elinpiiristä ja ajatusmaailmasta ja sitä kautta myös hänestä itsestään. Jos tuntuu, että nuoresta on vaikea kertoa itsestään, fiktiivisyyttä voi tarjota helpottavana tekijänä. Päähenkilö voi esimerkiksi olla keksitty henkilö tai kertojan alter ego. Fiktiivisyys ei kuitenkaan tarkoita, että nuorten täytyy keksimällä keksiä tarinalle aineksia ja viedä juonta väkisin eteenpäin. Tarinan kertojat voivat luottaa siihen, että toisella puolella maailmaa asuvia nuoria kiinnostavat meille itsestään selviltäkin tuntuvat ja arkiset asiat. Dramaturgia ja päähenkilö Selkeä päähenkilö on yksi hyvä elementti tarinan kuljetukseen. Päähenkilön lisäksi tarinantekijää voivat auttaa esimerkit dramaturgisesta rakenteesta. - Tarinalla on alku, keskikohta ja loppu. - Yksittäisten osien tulee liittyä yhteen, tarinassa on punainen lanka. - Tarinan osat liittyvät toisiinsa syy- ja seuraussuhteiden välityksellä. Nuorilta voi kysyä esimerkiksi, miten ja miksi erilliset kuvat liittyvät toisiinsa ja miten tarina loppuu. - Ristiriidat ja eri suuntiin vievät pyrkimykset auttavat löytämään liikettä ja tarinan luonnetta. - Usein tarinassa on jokin käännekohta, joka sysää tapahtumia liikkeelle tai saa aikaan muutoksen. Yksinkertainen esimerkki mahdollisesta tarinan kulusta: Aluksi kuvaillaan päähenkilö, lähtötilanne ja tapahtumapaikka, sitten kuvaillaan käänne, joka muuttaa tapahtumien kulkua, sitten kuvaillaan seurauksia ja muutosta, ja viedään tarina loppuun. 17

18 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS 3. Tuumasta toimeen! Tekstien kirjoitus ja valokuvaus Kun kuvakäsikirjoitus on valmis, on aika aloittaa tekstin kirjoittaminen ja valokuvaus. Jos jokaisen tarinan tekijälle, parille tai ryhmälle ei riitä omaa kameraa, osa kirjoittaa tarinan tekstejä muiden kuvatessa. Kuvia voi myös suunnitella ja valmistella ennen kuvaamista esimerkiksi keräämällä kuvaan tulevaa rekvisiittaa. Tekstejä voi kirjoittaa ja valokuvia ottaa jo ensimmäisen työpajan aikana. Vaihtoehtoisesti niitä voi tehdä kotiläksynä. Tekstien kirjoittaminen Jokainen kirjoittaa fotonovelassa omalla erityisellä tyylillään, eivätkä kielioppivirheet tai muut tekniset seikat ole esteenä hyvälle tarinalle. Kirjoittaminen on vapaampaa kuin esimerkiksi ainekirjoituksessa. Tekstin ei myöskään tarvitse olla itsetarkoituksellisesti hauskaa tai älykästä. Tärkeintä on, että teksti on luettavaa ja tarinan lukija ymmärtää, mitä nuori haluaa tarinallaan kertoa. Tekstiä voi olla fotonovelassa eri sivuilla vaihteleva määrä. Siitä, miltä eripituiset tekstit näyttävät suhteessa kuvaan, voi katsoa esimerkkejä fotonovela-sivustolta. On hyvä, että tekstiä on jokaisella sivulla enemmän kuin yksi tai kaksi lausetta. Jos tekstiä ei tunnu syntyvän, ohjaaja voi kysymysten avulla auttaa nuorta kirjoittamaan lisää. Kysymyksiä voi esittää esimerkiksi henkilöiden taustoista, ympäristöstä ja yksityiskohdista. Miltä henkilöistä tuntuu? Mitä on tapahtunut aikaisemmin? Miksi tällaiseen tilanteeseen on päädytty? Tarinassa kannattaa kertoa myös siitä, mitä kuvissa ei näy. 18

19 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS Valokuvaaminen Valokuvat suunnitellaan huolella (vrt. studiokuvaus tai elokuva). Niitä ei räpsitä kymmeniä, vaan pyritään toteuttamaan kuvakäsikirjoitusvaiheessa etukäteen suunnitellut kuvat. Kuvien tekninen taso ei ole tärkeä, hyvin yksinkertaisillakin kuvilla voi ilmaista paljon. Kuvassa voi olla lähes mitä vain: - Tarinan laatija itse, jolloin toisia oppilaita voi pyytää avuksi kuvaamisessa. - Lavastettu tilanne, jolloin apuna voi käyttää rekvisiittaa tai roolivaatteita, ja toiset oppilaat voivat esittää osan rooleista. - Pieni yksityiskohta tai yksittäinen esine. - Laaja maisema, esimerkiksi näkymä ikkunasta tai pihalta. Jotta tarinan kuvakerronnasta tulee elävämpää, on hyvä käyttää sekä lähikuvia (yksittäinen ihminen, kasvot, esine) että laajakuvia (maisema, näkymä, sisätila, huone). Kuvien ei tarvitse olla itsestään selviä tai alleviivaavia, vaan niiden suunnittelussa saa vapaasti käyttää luovuutta. Jos tarina kertoo rakkaudesta, kuvassa ei tarvitse olla tyttö ja poika, jotka tuijottavat toisiaan, vaan kuva voi kertoa rakkaudesta symbolisella tasolla. Otettuja valokuvia ei käsitellä tai muokata jälkeenpäin. Huomatkaa, että Bolivian ja Guatemalan nuorisojärjestöissä ja Suomen kouluissa on hyvin erilaiset resurssit, laitteet ja osaaminen. Tarinoissa voidaan liikkua vapaasti ja villisti unien, haaveiden ja fantasioiden maailmassa, mutta käsitellyt kuvat saattavat viedä tarinan liian kauas nuorten todellisuudesta ja kokemusmaailmasta. Kuvauslupa Tarinoissa käytetään vain osallistujien työpajassa itse ottamia kuvia, ei esimerkiksi internetistä ladattuja kuvia. Koska kuvat julkaistaan internetissä, on tärkeää, että kuvausluvat ovat kunnossa (ks. s. 35, Tiedote koteihin). Nekin oppilaat, jotka eivät tahdo kuvaansa internetiin, voivat olla työpajassa mukana ideoimassa tarinaa, kirjoittamassa tekstiä sekä suunnittelemassa, lavastamassa ja ottamassa kuvia. On myös hyvä huomata, että kuvassa esiintyvä henkilö ei välttämättä ole aina tunnistettavissa. Siihen voi vaikuttaa kuvan sommittelulla, rajauksella ja rekvisiitalla. 19

20 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS 4. Tarinoiden lataaminen fotonovela-sivustolle Osallistujat keksivät tarinalleen otsikoksi nimen, joka ei ole sama kuin tarinan aihe (esim. ympäristö). Nuoria kannattaa rohkaista keksimään luovia nimiä, jotta tarinat erottuisivat toisistaan. Nuoret kirjoittavat myös lyhyen kuvauksen tarinalleen. Kuvauksessa tarina esitellään muutamalla lauseella. Kuvaus näkyy fotonovela-sivuston tarinalistassa. Otsikko ja kuvaus helpottavat lukijaa löytämään kiinnostavia tarinoita. Tarina tulee kirjoittaa kokonaisuudessaan valmiiksi ennen, kuin sitä ryhdytään lataamaan fotonovela-sivustolle. Sekä valitut kuvat että teksti on alkajaisiksi hyvä tallentaa tietokoneelle ja numeroida ne sivujen mukaan. Aloittakaa kirjautumalla ensin sisään fotonovela.fi-osoitteessa tarinasivun oikean yläkulman linkistä Kirjoita tarina. Salasana pitää tilata etukäteen osoitteesta Kaikki lataamiseen liittyvät ohjeet löytyvät fotonovela-sivustolta sisään kirjautumisen jälkeen painamalla ylälaidasta löytyvää kysymysmerkkiä. Jotta tarinan voi julkaista sivustolla, on jokaisella sivulla oltava sekä tekstiä että kuva. Lisäksi tarinalla tulee olla otsikko, lyhyt kuvaus sekä tekijä(t). Tekijöistä kerrotaan ikä ja etunimi. Jos tarinaa ei halua julkaista omalla nimellään, voi keksiä nimimerkin. Nuorten yksityisyyden rajoihin liittyvät kysymykset ovat työpajan ohjaajan vastuulla. Ohjaaja voi terveen järjen puitteissa kontrolloida liiallista henkilökohtaisuutta, koska tarina julkaistaan verkossa ja on siis kaikkien vapaasti luettavissa. Ohjaajan vastuulle jää myös se, ettei tarinoiden sisältö ole loukkaava tai muuten hyvien tapojen vastainen. 20

21 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS Uusi tarina luodaan klikkaamalla sivun oikeasta yläkulmasta > Fotonovelan tarinat > Kirjoita tarina. Luo uusi -kenttään kirjoitetaan ohjaajan sähköpostilla saama salasana. Jokaista työpajaa varten on yksi salasana, joka on kaikkien käyttöön. Sivusto antaa avaimen, joka on tarinakohtainen. Tekijät ottavat talteen oman tarinansa avaimen, jotta tarinan lataamista voi tarvittaessa jatkaa myöhemmin. Kaikki sivuston toimintaa koskevat ohjeet löytyvät klikkaamalla vasemman yläkulman kysymysmerkkiä. Ongelmatilanteissa, ota yhteyttä tai p

22 5.a Esitellään oma tarina toisille Kun kaikki ovat ladanneet tarinansa fotonovela-sivustolle, tutustutaan työpajan aikana toteutettuihin tarinoihin yhdessä. Kuvan voi heijastaa valkokankaalle, pienemmässä ryhmässä kaikki oppilaat voivat kerääntyä yhden tietokoneen ääreen. Kukin oppilas, pari tai ryhmä lukee oman tarinansa toisille. He voivat myös kertoa, mistä idea syntyi. Lopuksi osallistujia kannustetaan kertomaan luomastaan tarinasta perheelleen ja ystävilleen sekä tutustumaan myös muihin sivustolta löytyviin tarinoihin myöhemmin kotona. 5.B Tutustutaan paremmin Boliviassa ja Guatemalassa tehtyihin tarihoihin Viestintä on paitsi viestien tuottamista myös niiden vastaanottamista. Harva meistä on käynyt Boliviassa tai Guatemalassa tai missään kehitysmaassa. Siitä huolimatta meillä on jonkinlainen mielikuva siitä, millaista elämä siellä on. Tiedotusvälineet ja elokuvat rakentavat ja ylläpitävät mielikuvaamme kehitysmaista. Median maalaama kuva on usein yksipuolinen: sodat, kriisit, luonnonkatastrofit, nälänhädät ja konfliktit ylittävät uutiskynnyksen, kun taas tavallinen arki ja hyvät uutiset jäävät kertomatta. Fotonovelan tarinat tarjoavat mahdollisuuden kurkistaa kehitysmaiden arkeen. On syytä huomioida, että tehtävänanto, tilanne, ympäristö ja kavereiden ideat ovat vaikuttaneet Boliviassa ja Guatemalassa luotujen tarinoiden aiheisiin. Jokaisella nuorella on tuhansia tarinoita kerrottavanaan, joista fotonovelaan on valikoitunut vain yksi. Tarina ei kerro koko totuutta jokapäiväisestä elämästä. Toki fiktiivinenkin tarina heijastelee aina tarinan luoneen nuoren kokemusmaailmaa ja ympäristöä. Lisäksi globaalissa maailmassa elokuvat ja televisiosarjat ruokkivat mielikuvitusta ja antavat ideoita tarinoihin. Vuorovaikutus ja ajatustenvaihto ovat olennainen osa fotonovelaa, siksi toisten tarinoihin tutustuminen on yhtä keskeisessä osassa kuin oman tarinan luominen. Työpajoissa tutkitaan ennakkokäsityksiä ja murretaan ennakkoluuloja. 22

23 OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS Mitä aiheita nuoret ovat valinneet? Mistä he kertovat? Tarinat eivät kerro koko totuutta kyseisestä maasta ja nuorten elämästä, mutta on kiinnostavaa, millaisia tarinoita nuoret haluavat kertoa ja miten. Mistä tarinoissa haaveillaan ja unelmoidaan? Ovatko unelmat samanlaisia kuin Suomessa? Mikä arjessa tai perheessä on erilaista ja mikä samanlaista kuin meillä Suomessa? Näkyykö köyhyys tarinoissa? Miten? Mitä rajoituksia se aiheuttaa nuorten elämään? Miltä ihmiset, arki ja ympäristö näyttävät? Tarinoiden ja kuvien yksityiskohdat kertovat paljon! Mitä tiedämme ennestään Boliviasta / Guatemalasta? Miten tarinat muuttavat käsitystämme? Mikä tarinoissa on tuttua, mikä vierasta? Näkökulmia ja keskustelunaiheita Bolivian ja Guatemalan nuorten tarinoiden käsittelyyn Tarinoita voi käsitellä myös tämän oppaan osiossa II esiteltyjen tehtävien kautta. 23

24 OSA II: TEHTÄVIÄ FOTONOVELA-TARINOIDEN KÄSITTELYYN OSA II: TEHTÄVIÄ FOTONOVELA-TARINoIDEN KÄSITTELYYN Mitä jos kokonaiselle fotonovela-työpajalle ei riitä aikaa tai koululla ei ole riittäviä teknisiä välineitä työpajan toteutukseen? Fotonovelaan kannattaa silti tutustua internetiin ladatuista valmiista tarinoista saa paljon irti. Tämän osion toiminnalliset tehtävät sopivat edellä kuvatun fotonovela-työpajan osaksi, mutta niitä voi käyttää oppitunnilla, vaikkei toteuttaisi itse fotonovela-työpajaa. Tehtävissä ryhmä tutustuu yhdessä bolivialaisten ja guatemalalaisten nuorten tarinoihin ja pohtii, mitä ne kertovat Bolivian ja Guatemalan todellisuudesta. Jokainen harjoituksista toimii itsenäisenä, joten niistä voi joko valita vain yhden johdannoksi tai virkistykseksi oppitunnille tai rakentaa niistä kokonaisen oppitunnin tai pari. Boliviassa ja Guatemalassa luotujen tarinoiden käsittely on oiva tapa tutustua toisessa maassa ja kulttuurissa asuvien nuorten ajatuksiin. Harjoitukset kehittävät kuvanlukutaitoa ja lisäävät kulttuurien välistä vuorovaikutusta koulussa. Ne sopivat mainiosti globaali- ja viestintäkasvatukseen. ENNAKKOLUULOT S T E R E O T Y P I A T M I E L I K U V A T Kesto: min (vaihe 1) + 5 min (vaihe 2) Tarvikkeet: taulu, tusseja/liituja Tämä harjoitus sopii tehtäväksi ennen, kuin Boliviassa tai Guatemalassa luotuihin fotonovela-tarinoihin on tutustuttu. Vaihe 1: Valitaan maaksi joko Bolivia tai Guatemala. Jaetaan taulu kahteen osaan, joista toinen merkitään plus- ja toinen miinussymbolilla. Oppilaat pohtivat pareittain, mitä asioita, sanoja ja mielikuvia valitusta maasta tulee mieleen. Ne jaetaan myönteisiin ja kielteisiin. Aikaa annetaan muutama minuutti. Jokainen pari käy sitten kirjaamassa ideansa taululle: plussan puolelle myönteiset, miinuksen puolelle kielteiset asiat. Lopuksi taululle merkityt asiat luetaan ääneen ja keskustellaan niiden herättämistä ajatuksista. Ne kuvastavat oppilaiden ennakkoluuloja ja mielikuvia Boliviasta tai Guatemalasta ja niitä luultavasti värittävät ennakkokäsitykset ja stereotypiat Latinalaisesta Amerikasta tai kehitysmaista yleisesti. Vaihe 2: Palataan vaiheen 1 miellekarttaan, kun on tutkittu muutamaa tarinaa Boliviasta tai Guatemalasta joko heti perään tai vaikka seuraavana päivänä. Mitkä stereotypiat vahvistuivat? Mitkä muuttuivat? Vastasivatko tarinat ennakko-oletuksia? On tärkeä huomata, että fotonovela-tarinat ovat fiktiivisiä nuoret päättävät itse, millaisen tarinan haluavat kertoa. Tarina ei siis välttämättä välitä todenmukaista kuvaa maasta, jossa se on luotu. Tarinan maalaama kuva voi liioitella, kaunistella tai vääristää todellisuutta, ja se on tarinassa täysin sallittua. Eihän elokuvakaan ole aina realistinen kuvaus arjesta maassa, johon se sijoittuu! 24

25 OSA II: TEHTÄVIÄ FOTONOVELA-TARINOIDEN KÄSITTELYYN M y ö s m e i l l ä Kesto: min (oppilasmäärästä riippuen) Tarvikkeet: internetyhteys Oppilaat tutustuvat itsenäisesti bolivialaisten ja/tai guatemalalaisten nuorten tarinoihin (www.fotonovela.fi) He valitsevat 1) tarinan, joka voisi sijoittua Suomeen, ja 2) tarinan, joka ei voisi sijoittua Suomeen. Oppilaat esittelevät ja perustelevat valintansa tunnilla, ja niistä keskustellaan yhdessä. Valitsivatko monet saman tarinan vai päätyivätkö he eri valintoihin? Miksi? Minun valintani Kesto: 15 + min (oppilasmäärästä riippuen) Tarvikkeet: internetyhteys Oppilaat tutustuvat fotonovela-sivuston (www.fotonovela.fi) tarinoihin etukäteen ja valitsevat yhden, joka on omasta mielestä esimerkiksi paras, yllättävin, hurjin tai kaunein. Jokainen esittelee tunnilla valitsemansa tarinan ja kertoo: 1. mikä tarinan aihe on ja mistä maasta se on, 2. mitä tarinassa tapahtuu, 3. keitä siinä esiintyy, 4. ovatko kuvat ja teksti keskenään sopusoinnussa vai ristiriidassa, 5. mitä kuvissa näkyy ja 6. miksi valitsi juuri kyseisen tarinan. Jos käytettävissä on internetyhteys ja projektori, on tarina hyvä heijastaa valkokankaalle samalla, kun se esitellään. M i t ä k u v a n rajaus kertoo? Kesto: 15 min Tarvikkeet: A4-kokoisia kuvia ja kehyksiä Työskennellään kolmen tai neljän hengen ryhmissä. Jokainen ryhmä saa muutaman kuvan sekä erikokoisia ja -muotoisia kehyksiä (ks. liite internetissä: > Opettajille > Oppimateriaalit ja julkaisut). Tehtävänä on tarkastella kuvan rajausta. Miten kuva on rajattu? Miksi? Mitä jää kuvan ulkopuolelle? Sitten kokeillaan kehysten avulla, mitä kuvasta voitaisiin rajata pois. Miten tarina tai viesti muuttuisi, jos kuva rajattaisiin toisin? Millaisella rajauksella kuvasta saisi tunnelmaltaan a. iloisen? b. ahdistavan? c. surullisen? d. riemukkaan? Vaihtoehto: tulostettu kuva liimataan tyhjälle A3-paperille. Oppilaat pohtivat ryhmissä, mitä kuvan ulkopuolella voisi tapahtua. Mitä ihmisiä, maisemia, tavaroita tai asioita kuvasta on rajattu pois? Oppilaat jatkavat kuvaa piirtämällä lisää sen ympärille. Mielikuvituksen käyttö on sallittua ja suotavaa! Miten kuva muuttuu? 25

26 OSA II: TEHTÄVIÄ FOTONOVELA-TARINOIDEN KÄSITTELYYN Ensivaikutelma Kesto: 20 min Tarvikkeet: internetistä tulostetut kuvat liimattuina paperiarkeille, kyniä Tehtävä kehittää kuvanlukutaitoa. Kuvia pitää olla yhtä paljon kuin osallistujia. Jokainen kuva liimataan A4-kokoisen paperin ylälaitaan (ks. liite internetissä: > Opettajille > Oppimateriaalit ja julkaisut). Osallistujat asettuvat piiriin, ja kukin saa aluksi yhden kuvan. Paperin alalaitaan kirjoitetaan ensimmäinen asia, joka kuvasta tulee mieleen. Ei pidä miettiä liian kauaa; ensimmäinen mieleen juolahtava asia käy! Paperi taitetaan niin, että kirjoitus peittyy ja annetaan seuraavalle, joka vuorostaan kirjoittaa alalaitaan oman ensireaktionsa ja taittaa paperin, jottei tekstiä näy. Paperit kiertävät koko ringin. Sitten taitellut paperit avataan ja kuvat laitetaan sekaisin esille piirin keskelle. Tutkitaan yhdessä, miten erilaisia asioita samasta kuvasta kirjoitettiin. Ohjaaja kertoo lopuksi, missä maassa kukin kuva on otettu ja mitä siinä tapahtuu. Yllättääkö tieto maasta tai kontekstista? Tehtävän jälkipuinnissa on tärkeää korostaa, että jokainen näkee kuvan eri tavalla. Havaintoon vaikuttavat aiemmat kokemukset ja tieto sekä mielikuvat. Ennakko-odotuksemme värittävät havaintojamme, mikä on aivan luonnollista ja missä ei sinänsä ole mitään väärää. Ensivaikutelmaan ei kuitenkaan pitäisi jäädä kiinni niin, ettei enää pysty muuttamaan käsitystään. Vaihtoehto 1: Harjoituksen voi myös toteuttaa niin, että paperit teipataan ylälaidastaan seinälle ja oppilaat kiertävät kuvalta toiselle. Purkuvaiheessa oppilaat kiertävät uudelleen kuvalta toiselle niin, että taitellut paperit on avattu ja kirjoitukset näkyvät. Vaihtoehto 2: Piirissä kierrätetään kuvia, jotka on liimattu A3-kokoisen paperin keskelle. Jokaisen kuvan kohdalla pitää kirjoittaa kuvan ympärille ensimmäinen sana, joka mieleen juolahtaa. Sitten vaihdetaan kuvaa. Vaihtojen on tarkoitus sujua nopeasti; kyse on ensireaktiosta! Y h t ä l ä i s y y d e t ja eroavaisuudet Kesto: min Tarvikkeet: taulu, internetyhteys,erivärisiä paperilappuja (esim. post it -lappuja) Taulu jaetaan kahtia, ja puolikkaat otsikoidaan Samankaltaisuudet ja Erilaisuudet. Osallistujat tutkivat Boliviassa ja/tai Guatemalassa tehtyjä tarinoita internetistä (www.fotonovela.fi) ja kirjoittavat pareittain tai kolmen hengen ryhmissä paperilapuille asioita, jotka ovat samanlaisia (esim. punaiset paperilaput) ja erilaisia (esim. siniset laput) kuin Suomessa. Lopuksi jokainen osallistuja tai pari tuo omat lappunsa taululle. Laput luetaan ääneen ja keskustellaan niistä yhdessä. Kumpia löytyi enemmän, yhtäläisyyksiä vai eroavaisuuksia? Millaiset asiat ovat samalla tavalla? Missä näkyy eroja? Mistä ne johtuvat? 26

27 OSA III: FOTONOVELA-TARINOITA OSA III: FOTONOVELA-TARINOITA Fotonovela-työpajassa on käytettävissä olevan ajan puitteissa suositeltavaa tutustua Boliviassa ja Guatemalassa luotuihin tarinoihin. Tässä osioissa on vinkkejä siitä, mitä tarinoita työpajassa kannattaa esitellä ja mitä aiheita niistä on hyvä nostaa esille. -sivustolla on paljon lisää tarinoita, tähän on koottu vain muutamia esimerkeiksi. Muitakin tarinoita voi ja kannattaa lukea työpajassa. Ohjaaja voi esimerkiksi valita tietyn teeman tai maan tai poimia erilaisia tarinoita summamutikassa. Vinkki : Tarinoita kannattaa tutkia suoraan fotonovela-sivustolta käsin, jolloin ne voi heijastaa projektorilla valkokankaalle. Alejandran uni (Bolivia, neljän kuvan tarina) Alejandran uni on hyvä esimerkki siitä, millä tavoin kasvot voi kuvissa kätkeä, jotta kuvissa esiintyvät henkilöt eivät ole tunnistettavissa. Tarinan päähenkilö on useimmissa kuvissa selin kameraan, ja yhdessä kuvassa verho peittää hänen kasvonsa. Toisen henkilön kasvot on rajattu pois kuvasta. Kuvien sommittelu on tässä tarinassa ansiokasta. Lentämistä on kuvassa 2 kuvattu erityisen kekseliäästi. Maa Alejandran jalkojen alla on rajattu pois kuvasta, ja hänen takanaan näkyy pelkkää taivasta, jota kohti hän kurottaa käsiään. 27

28 OSA III: FOTONOVELA-TARINOITA Haltian muistelmat (Bolivia, kuuden kuvan tarina) Tämä tarina on fiktiivinen ja perustuu Andien alueen kansanperinteeseen. Yksi tarinoiden keskeisiä tarkoituksia on aina ollut auttaa ymmärtämään maailmaa ja kulttuurisia tapoja. Tämä tarina selittää, miksi Bolivian vuoristoseudulla on jätettävä uhrilahja kaivokseen heinäkuun 23. päivänä. Tarinassa esiintyy lukuisia bolivialaisen kulttuurin piirteitä. Näitä ovat kokalehdet, singani-viina ja uhrilahja Äiti Maalle. Kokalehtien pureskelu on Andeilla yleistä ja auttaa vuoristotautiin eli korkean ilmanalan aiheuttamiin oireisiin. Koka on Andeilla pyhä ravintoaine, jolla on suuri rituaalinen merkitys. Kokasta voidaan valmistaa kokaiinia, joka on vahva huume, mutta kokanlehdet eivät itsessään ole huume sen enempää kuin esimerkiksi kahvi. Duendet ovat henkiolentoja, joilla on suuri rooli ja merkitys Andien alueen kulttuurissa. Niitä voisi verrata Suomen tonttuihin ja metsänhaltioihin. Kaivostyö puolestaan on ollut vuosisatojen ajan tärkeä elinkeino Boliviassa. Nuorten kanssa voi pohtia, mitä vastaavia kansantarinoita Suomessa on. Mitä metsänhengistä, tontuista tai haltioista kerrotaan? Kuka tarinoita kertoo? Mistä nuoret ovat ne kuulleet? (Isoäidiltä, kirjoista, satutunnilla, televisiosta ) Päivittäiset paheet (Bolivia, neljän kuvan tarina) Päivittäiset paheet -tarina käsittelee ajan haaskaamista internetissä ja koulusta lintsaamista, mikä lienee monelle suomalaisnuorellekin tuttu ja ymmärrettävä aihe. Tarina voi johtaa keskustelun yhtäläisyyksiin nuorten arjen välillä Suomessa ja Boliviassa. Äidin ja pojan suhde on toinen tarinan teemoista, jota voi peilata vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen Suomessa. Tässä tarinassa kannattaa kiinnittää huomiota kuviin, jotka vaihtelevat ja tekevät tarinasta visuaalisesti kiinnostavan. Ensimmäisessä kuvassa on luotu vauhdin tuntua henkilön asennon avulla. Tarinassa käytetään erilaisia kuvia: lähikuva yksityiskohdasta, siluetti ja kaukaa otettu kuva. Kerronnan osalta kiinnostava ratkaisu on me-muodon käyttö. 28

29 OSA III: FOTONOVELA-TARINOITA Kuljettajan unelma (Bolivia, viiden kuvan tarina) Kuljettajan unelma -tarinassa tulee esiin monia kiinnostavia yksityiskohtia, jotka kertovat arjesta Boliviassa. Kadulla myydään quinoaa maidon kera, minibussit suhaavat kaduilla ja morenadas-kappaleet soivat. Ihmisten huolet ja puheenaiheet ovat kuitenkin samankaltaisia kuin Suomessa: isä on huolissaan tyttären tentistä ja viimeisin jalkapalloottelu puhuttaa. Tarinalla on opetus, joka on kirjoitettu varsin selväsanaisesti auki: Miksi ihmiset tappelevat keskenään ja loukkaavat toisiaan, vaikka on tapoja ratkaista ongelmat. Tässä yhteydessä voikin keskustella siitä, mistä eri syistä tarinoita kerrotaan. Tarinalla voi pyrkiä vaikuttamaan toisiin ja muuttamaan asenteita. Sen avulla voi kertoa omasta kulttuurista tai itselle tärkeistä asioista. Tarinan tarkoitus voi myös olla yksinkertaisesti viihdyttää. Kuvat 3 ja 5 (kättelevät kädet ja potkaiseva jalka) ovat kuvina mielenkiintoisia ja kerronnallisesti tehokkaita. Katujen vaarat (Bolivia, viiden kuvan tarina) Tarina kertoo väkivallan kierteestä, jolla on huono loppu. Tarinassa tunnollista oppilasta kiusataan, mikä valitettavasti on tavallista monessa suomalaisessakin koulussa. Voi myös keskustella tarinan opetuksesta. Mitä Oliver ja Ariel ovat tarinallaan halunneet sanoa? Opetusta ei tässä tapauksessa ole alleviivattu, mutta se on luettavissa rivien välistä. On hyvä huomata, että Bolivian todellisuus ei välttämättä niin synkkä, kuin tarina antaa ymmärtää. Nuorilla on taiteellinen vapaus tehdä tarinasta mieleisensä. He käyttävät elementtejä omasta arjestaan ja todellisuudestaan, mutta niitä saatetaan liioitella ja kärjistää, jotta tarinasta tulee kiinnostavampi ja jännittävämpi. Jengit, väkivalta ja huumeet ovat toki osa elämää Boliviassa, mutta niin ovat tuhannet muutkin asiat, joista nuoret olisivat voineet valita kertovansa. 29

30 OSA III: FOTONOVELA-TARINOITA Onnellinen perhe (Guatemala, neljän kuvan tarina) Onnellinen perhe on hyvin perinteinen rakkaustarina. Tarinan lukemisen jälkeen voi keskustella siitä, miten perheeseen ja onneen liittyvät toiveet ja unelmat ovat samankaltaisia kulttuurista riippumatta. Nuoret toivovat löytävänsä elämänkumppanin ja perustavansa perheen. Onnea edustaa tarinassa myös se, että pariskunnalla on varaa ostaa oikein hieno talo. Avioliitto, koti ja lapset ovat monen suomalaisnuorenkin pitkän tähtäimen unelmia. Seurustelu, rakkaus ja seksuaalisuus (Guatemala, seitsemän kuvan tarina) Seurustelu, rakkaus ja seksuaalisuus on onneton rakkaustarina, joka päättyy epäonnistuneeseen aborttiin. Guatemalassa fotonovela-menetelmää on käytetty nuorten seksuaalioikeuksia ja -terveyttä käsittelevissä työpajoissa. Vaikeaa aihetta on lähestytty tarinoiden kautta. Monet Guatemalassa luodut tarinat kertovatkin rakkaudesta, pettämisestä, teiniraskauksista ja oikeudesta päättää omasta kehosta. Voisiko tämä tarina tapahtua Suomessa? Olisiko loppu erilainen? 30

31 OSA III: FOTONOVELA-TARINOITA Fotonovela syntyi vapaaehtoisvoimin Fotonovela-menetelmän suunnittelivat kulttuurialan ammattilaiset Antti Halonen ja Eeva Kemppi, jotka työskentelivät vapaaehtoisina Boliviassa, Taksvärkki ry:n yhteistyöjärjestössä kulttuurikeskus COMPAssa alkuvuonna He asuivat El Altossa, yhdessä Bolivian köyhimmistä kaupungeista, joka sijaitsee 4000 metrin korkeudella Andien vuoristossa. Mistä fotonovela sai alkunsa? Antti: Idea syntyi, kun ryhdyimme pohtimaan, miten eri kieliä puhuvat nuoret voisivat olla vuorovaikutuksessa keskenään. Eeva: Ajatus tarinanvaihdosta tuntui alusta lähtien ihanan yhteiseltä. Nuoret ovat paljon kuvien kanssa tekemisissä. Internetin käyttö alkaa olla tuttua myös Bolivian kaupunkilaisnuorille, mikä mahdollistaa tämäntapaisen vuorovaikutuksen ja yhdistää nuoria eri puolilla maailmaa. Miten ensimmäinen fotonovela-työpaja meni Boliviassa? Antti: Ensimmäiselle työpajalle oli paljon aikaa, joten pystyimme hiomaan menetelmää kaikessa rauhassa yhdessä nuorten kanssa. Työpajaan rynnisti parisenkymmentä nuorta, vuotiaita. Aluksi harjoittelimme kuvien ottoa ja kirjoittamista ja mietimme, mikä tekee tarinasta tarinan. Nuoret valitsivat aiheen, suunnittelivat tarinansa ja luonnostelivat kuvakäsikirjoitusta. Ideat ja piirrokset syntyivät vauhdilla. Valokuvia lavastettiin tai käytiin napsimassa lähipiirissä vaivattomasti, vaikka kameran käyttö oli osalle aivan uutta. Kirjoittaminen sen sijaan oli El Alton vilkkaille nuorille työlästä. Lopulta saimme kymmenkunta tarinaa valmiiksi. Osa tehtiin pareittain, osa yksin. Eeva: Muutama hieno idea jäi ikävä kyllä toteuttamatta, kun tarinan tekijää ei ensitapaamisen jälkeen kuulunut enää paikalle. Ehkä kynnys kertoa tarinoita omasta elämästä nousi liian korkeaksi. Työpajasta jäi kuitenkin hyvä mieli sekä pajaan osallistuneille nuorille että meille. Miksi fotonovelaa kannattaa tehdä Suomessa? Antti: Fotonovela opettaa ryhmätyötaitoja, kuvalukutaitoa ja tarinallista ajattelua. Menetelmä on yksinkertainen ja helppo käyttää. Fotonovelassa nuorten ääni kuuluu aidosti. Eeva: Kun lähdimme Boliviaan vapaaehtoisiksi, tarkoituksemme oli nimenomaan olla nuorten kanssa, tutustua heihin ja kuulla heidän elämästään. Fotonovela-työpajat tarjosivat ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa nuorten maailmaan ja olivat siksi vapaaehtoisaikamme parasta antia. Fotonovelassa luodaan aito yhteys toiselle puolelle maailmaa. Se on aivan eri asia kuin katsoa vaikkapa Boliviasta kertova dokumentti. Fotonovela avaa silmiä toiselle kulttuurille ja antaa realistisen kuvan nuorten elämästä ja ajatuksista eri kulttuurissa. 31

32 Nuoret guatemalalaiset toimivat lasten ja nuorten oikeuksien puolesta Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Nuorisoryhmät poliittisen kansalaisuuden rakentajina Guatemalassa Guatemalassa, pienessä Väli-Amerikan maassa, nuorten osuus väestöstä on suuri: yli 70 % asukkaista on alle 30-vuotiaita. Lasten ja nuorten hyvinvointi on maan tulevaisuuden kannalta olennaista, ja siihen kannattaa panostaa. Nuorten asiat eivät kuitenkaan ole päättäjien tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla; kuntien investoinnit lapsiin ja nuoriin ovat vähäisiä eikä päätöksiä tehdä oikeusperustaisesti. Sosiaaliset ongelmat kuten turvattomuus, korruptio ja rikoksista rankaisemattomuuden kulttuuri, köyhyys sekä peruspalvelujen heikko taso vaikeuttavat tasapainoiseksi aikuiseksi kasvamista. Nuorten ei myöskään ole helppo saada ääntään kuuluville aikuiskeskeisessä toimintakulttuurissa. Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Guatemalassa on käynnistynyt vuoden 2013 alussa, ja se toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestö PAMI Guatemalan (Programa de Atención, Movilización e Incidencia por la Niñez y Adolescencia) kanssa. Hankkeen rahoittamiseen ovat osallistuneet suomalaiset koululaiset lukuvuonna tekemällään taksvärkkipäivän työllä. Tavoitteena on parantaa nuorten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia ja lisätä nuorten osallisuutta kuntatason päätöksenteossa, jotta he voivat puolustaa lasten ja nuorten oikeuksia. Kuudelle paikkakunnalle eri puolille Guatemalaa syntyy hankkeen aikana nuorisoliikkeet, joiden edustajia koulutetaan aiheista kuten yhteiskunta, kansalaistaidot, ihmisoikeudet ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Järjestämällä tapahtumia, keskustelutilaisuuksia, kulkueita ja tempauksia nuoret innostavat muitakin toimimaan. Hanke kasvattaa uutta, ihmisoikeuksiin arvonsa perustavien kansalaisten ja päättäjien sukupolvea kouluttamalla nuoria, joilla on tietoa, taitoa ja halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Me nuoret olemme yhteiskunnan aktiivisia ja täysivaltaisia jäseniä. Meillä on oikeus tulla kuulluiksi! Brenda Lares, 20, Guatemala 32

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Fotonovela Tarinoita etelästä ja pohjoisesta OHJAAJAN OPAS SISÄLLYS MIKÄ ON FOTONOVELA? 5 ENNEN TYÖPAJAA 6 FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS 7 1. TARINOINTIIN VIRITTÄYTYMINEN JA MOTIVOINTI 9 2. AKTIIVISUUTEEN

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Musiikkivideon viestit

Musiikkivideon viestit Musiikkivideon viestit - mediakasvatusmateriaali yläkouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille Otsikko / Etusivu Nuorten Akatemia Note www.nuortenakatemia.fi/note Musiikkivideon

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense. METHOD Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.fi 050 3645 070 OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI TAVOITE: Arvioida osallisuuden tasoa palvelutuotantoprosessin eri osissa

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli:

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli: Toimintamalli: NUORTEN UNELMAPAJA Toteutus pienryhmässä Aikuisten kehittämä nuorisotoiminta ei välttämättä sellaisenaan kiinnosta nuoria. Älä siis tee turhaa työtä, vaan järjestä nuorille mahdollisuus

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö Kertomustaulut Johdanto Tämä peli luotiin puheen ja kielen häiriöistä kärsiville lapsille, jotka tarvitsivat apua tarinankerronnassa, kun he esimerkiksi halusivat kuvailla luokkaretken tapahtumia. Kertomustaulut-peli

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Lasten mielipiteiden kuuleminen

Lasten mielipiteiden kuuleminen Lasten mielipiteiden kuuleminen Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa ohjaajille menetelmiä lasten mielipiteiden kuulemiseen. Harjoitusten avulla kerho ja harrastustoimintaa pystytään kehittämään entisestään

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Kipinä-uraohjausmalli Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Ohjausideologia Kipinä-uraohjausmallin taustalla Kipinä-uraohjausmallin pohjana on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen sekä sosiodynaaminen lähestymistapa

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit:

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit: Ammattiportfolio Ammattiprojektissa tutustutaan 3 5 ammattiin. Lisäksi projektin on tarkoitus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja helpottaa tulevaa ammatinvalintaa. Projekti antaa myös valmiuksia työnhakuun.

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Wilman pikaopas huoltajille

Wilman pikaopas huoltajille Wilman pikaopas huoltajille Vehmaan kunnan Vinkkilän koulussa on käytössä sähköinen reissuvihko Wilma, joka helpottaa tiedonvaihtoa kodin ja koulun välillä. Wilman kautta huoltajat seuraavat ja selvittävät

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Okariino.fi. Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu

Okariino.fi. Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu Okariino.fi Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu Okariino on suunnattu 6-126 - vuotiaille Okariino on kirjastot.fi toimituksen tuottama, valtakunnallinen palvelu lapsille. Okariino on parhaillaan

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot