BETANIA ON SOPIVAN PIENI JA MUKAVA PAIKKA! Asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnan arviointi Bikva-mallilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BETANIA ON SOPIVAN PIENI JA MUKAVA PAIKKA! Asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnan arviointi Bikva-mallilla"

Transkriptio

1 BETANIA ON SOPIVAN PIENI JA MUKAVA PAIKKA! Asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnan arviointi Bikva-mallilla Marja Nenonen Opinnäytetyö, Syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusala Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Nenonen, Marja. Betania on sopivan pieni ja mukava paikka! Asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnan arviointi Bikva-mallilla. Helsinki, syksy s. ja 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, Sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia asukas- ja kumppanuustalo Betanian toimintaa ja arvioida sitä Bikva-mallia käyttäen. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat; mitä myönteistä ja mitä kielteistä asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnassa on asiakasryhmän mielestä sekä mihin asiakasryhmän palaute ja arvio työntekijöiden mielestä perustuu. Asukas- ja kumppanuustalo Betania on moniammatillinen työyhteisö, joka toimii varhaisen tuen, ennaltaehkäisevän ja korjaavan alueellisen sosiaalityön ja asukastoiminnan periaatteiden mukaisesti. Bikva-mallin on kehittänyt tanskalainen Hanne Kathrine Krogstrup. Bikva-mallin pääajatuksena on asiakkaiden oleellisen tiedon käyttäminen apuna toiminnan kehittämisessä ja kohdentamisessa. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Tutkimuksen aineisto on kerätty kolmella ryhmähaastattelulla. Tutkimusaineistoa oli yhteensä 17 sivua. Haastateltavia oli yhteensä 18, joista 11 oli Betanian asiakkaita ja 7 henkilökunnan jäsentä. Tutkimustulosten mukaan asukas- ja kumppanuustalo Betaniasta asiakas saa sekä henkistä että sosiaalista tukea. Tätä edesauttaa muun muassa henkilökunnan ammattitaito, työntekijöiden vähäinen vaihtuvuus sekä asiakkaiden ja henkilökunnan viihtyvyyteen panostaminen. Betaniassa tulisi panostaa palveluiden ja toimintojen kehittämiseen. Tämä toki on taloudellisista ja henkilöresursseista riippuvainen, joita Betaniassa ei ole. Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että Betanian toiminta on tarpeellista, varsinkin asiakkaiden kannalta, ja sitä tulisi kehittää vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Asiasanat: arviointi, moniammatillisuus, ryhmät, haastattelut, toiminta, tutkimus, kvalitatiivinen tutkimus

3 3 ABSTRACT Nenonen, Marja. Operation assessment of a resident and companionship center in Helsinki. Helsinki, Autumn 2006, 52 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. The purpose of this thesis was to study the resident and companionship center Betania s (Asukas- ja kumppanuustalo Betania) operations and asses that by using the Bikva assessment model. The Resident and companionship center Betania is a multiprofessional work community, which operates according to preventive, early support and reconstructive local social work principles. Target client groups at the center are families with children, older people, youth and residents of the local area. Qualitative research methods were used in this study and the data was analyzed using content analysis. The data was collected using three group interviews. Altogether 18 people were interviewed; 7 employees, 3 youths and 8 other clients. The main focus was on the clients opinion: what was seen as positive and negative in the resident and companionship center Betania s operations. Additionally, the employees opinion on the feedback of the clients was explored. The main results of this study showed that from the resident and companionship center Betania the client received both mental and social support, which correlated with employees professional skills, less change of employees and investing in employee and client satisfaction. The services and operations of Betania could be developed and to this purpose more financial and human resources are needed. The main indication of this study is that Betania s operations are necessary, especially to the clients and further development is needed to meet the client s needs. The results of this study bring more information on clients experience of the services and operations in Betania and what their needs are. The study is useful in further developing Betania s services and operations. Keywords: assessment, multiprofessionalism, group, interview, operations, qualitative research

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Sosiaalityö Ennaltaehkäisevä sosiaalityö Korjaava aluesosiaalityö Moniammatillinen sosiaalityö Sosiaalityön asiakas Vertaistuki Asukas- ja kumppanuustalo Betania AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Bikva-mallilla toteutettua arviointia Helsingin talous- ja velkaneuvontayksikössä Apua ja vertaistukea oma-apuryhmistä OPINNÄYTETYÖN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT JA TUTKIMUSMENETELMÄ Kvalitatiivinen tutkimus Kvalitatiivisen tutkimuksen muutamia tyypillisiä piirteitä Ryhmähaastattelu Bikva-arviointimalli Bikva-mallin neljä vaihetta OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyön tarkoitus Tutkimustehtävät TUTKIMUKSEN ANALYYSIMENETELMÄ Sisällönanalyysi Aineistolähtöinen sisällönanalyysi TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Ensimmäinen vaihe eli asiakkaiden ryhmähaastattelu Toinen vaihe eli työntekijöiden ryhmähaastattelu...32

5 5 7.3 Kolmas vaihe eli aineiston analysointi sisällönanalyysillä TUTKIMUKSEN TULOKSET Haastatteluista nousseita asiakkaiden mielipiteitä Työntekijöiden perustelut asiakkaiden palautteille JOHTOPÄÄTÖKSET Betanian toiminta tarpeellista Sosiaalista ja henkistä tukea POHDINTA Opinnäytetyön luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Opinnäytetyöprosessi ja ammatillinen kasvu...45 LÄHTEET...47 LIITE 1 Lupa haastatteluun osallistumista varten (Nuoret)...51 LIITE 2 Työntekijöiden haastattelurunko...52

6 6 1 JOHDANTO Keväällä 2005 suoritin Osallisuus ja sosiaalinen tuki-opintokokonaisuuden harjoittelua Helsingin Eteläisen sosiaaliaseman, Kampin toimipisteen muutossosiaalityössä. Harjoittelun aikana tutustuin asukas- ja kumppanuustalo Betaniaan. Kyseisen harjoittelun aikana tutustuin myös Hanne Kathrine Krogstrupin kehittämään, Stakesin Suomeen tuomaan, arviointimalliin, Bikva-malliin. Harjoittelun aikana minulle heräsi idea opinnäytetyön tekemisestä asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnan arvioinnista. Kerroin ideasta harjoitteluohjaajilleni ja heidän esimiehelleen. Ehdotin asiaa myös Betania-talon koordinaattorille ja he kaikki pitivät ideasta. Tämän jälkeen kerroin ideastani opinnäytetyön seminaariryhmässä ja kysyin asialle hyväksynnän ohjaavilta opettajilta. Kirjallisuuteen tutustumisen jälkeen aloitin tutkimussuunnitelman työstämisen. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli arvioida asukas- ja kumppanuustalo Betanian toimintaa asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta Bikva-arviointimallia käyttäen. Tutkimustehtäviä olivat, mitä myönteistä ja mitä kielteistä Betania-talon toiminnassa on asiakasryhmän mielestä ja mihin asiakasryhmän palaute ja arvio työntekijöiden mielestä perustuu. Lisäksi oli tarkoitus selvittää millaista työntekijöiden oma toiminta on. Opinnäytetyössäni ensin määrittelen keskeisiä opinnäytetyötä koskevia käsitteitä, jonka jälkeen esittelen aikaisempia tutkimuksia. Seuraavaksi määrittelen opinnäytetyön metodologiset lähtökohdat ja tutkimusmenetelmät ja niitä seuraa opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimustehtävät. Opinnäytetyön aineiston analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, joista tuon esiin muutamia tärkeimpiä kohtia. Opinnäytetyön lopussa kerron tutkimuksen toteutuksesta, tutkimuksen

7 7 tuloksista ja johtopäätöksistä. Lopuksi olen pohtinut opinnäytetyön luotettavuutta ja eettisyyttä sekä omaa ammatillista kasvuani.

8 8 2 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 2.1 Sosiaalityö Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. (SHL 1982, 18.) Sosiaalityö on muuttunut radikaalistikin luvun aikana ja myös sen jälkeen. Sosiaalityö on kehittynyt yleisten yhteiskunnallisten muutosten myötä. (Karvinen-Niinikoski & Meltti 2003, 34.) Sosiaalityö on inhimillistä vuorovaikutusta ja erittäin tärkeää on työntekijän oma panos sekä henkilökohtaiset reagointi- ja suhtautumistavat asiakkaisiin. Sosiaalityön tehtävät ja työn kohde ovat jatkuvasti muuttuvia ja monimutkaisia. (Karvinen 1996, 17.) Sosiaalityön tehtävänä on tukea yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä selviytymään ongelmistaan ja lievittämään niiden aiheuttamaa ahdistusta. Sosiaalityöntekijät tekevät sosiaalityötä antamalla neuvontaa ja ohjausta, selvittämällä asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestämällä muita tarvittavia tukitoimia. Nämä ylläpitävät ja edistävät yksilön ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.) Kaikilla ihmisillä on elämässään jonkunlaisia ongelmia ja he selviävät niistä. Sosiaalityötä tarvitaan vasta kun ihmisten ongelmista tulee niin pahoja, ettei heillä ole voimavaroja selvitä niistä yksin. (Smale, Tuson & Statham 2000, 20.) Sosiaalityötä toteutetaan lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten parissa. Sosiaalityö on käytännössä monia eri palveluita. Palvelut voidaan karkeasti jakaa seuraavanlaisesti: lapsiperheiden palvelut, päihdepalvelut, vammaispalvelut,

9 9 toimeentulotuki, työllistämispalvelut, nuorille, aikuisille ja vanhuksille tarkoitetut palvelut sekä maahanmuuttajille tarkoitetut palvelut. Sosiaalityö on sekä asiakaspalvelua, että papereiden käsittelyä (Ketola & Kokkonen 1996, 74). Sosiaalityön asiakaspalvelua voidaan toteuttaa esimerkiksi sosiaaliasemalla, laitoksessa tai asiakkaan kotona. Asiakkaita voidaan tavata myös esimerkiksi asukas- ja / tai kumppanuustaloilla, kuten Betaniassa. Sosiaalityön voidaan sanoa olevan väliintuloa, jonka avulla autetaan tukea ja apua tarvitsevia ihmisiä. Sosiaalityössä ei pitäisi kysyä mitä tämä ihminen tarvitsee? vaan tulisi mieluimmin kysyä kuka voi tehdä ja mitä kenelle, jotta tilanne parantuisi tai säilyisi ennallaan? (Smale ym. 2000, 4 7.) Sosiaalityö ymmärretään myös puuttumiseksi ihmisten elämään. Se on sekä hyvässä, että pahassa väliintulo. (Jokinen, Juhila & Raitakari 2003, 151.) Sosiaalityö on ammatti, jota muokkaa materialistiset, sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset puitteet (Fook 2002, 19). Eräässä artikkelissaan Synnöve Karvinen (1996, 33) viittaa mm. Jorma Sipilän(1989) määritelmään sosiaalityöstä, jonka mukaan sosiaalityötä voisi luonnehtia arkielämän normaalisuutta, sujuvuutta ja jatkuvuutta ylläpitäväksi työksi. Sosiaalialan työ voidaan käsittää laaja-alaiseksi vuorovaikutustyöksi, jonka lähtökohtana on itse asiakas ja hänen elämäntilanteensa Ennaltaehkäisevä sosiaalityö Nykyisin sosiaalityössä painotetaan yhä enemmän asiakkaiden ja tilanteiden ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ketolan ja Kokkosen (1996, 56) mielestä ennaltaehkäisevällä sosiaalityöllä tarkoitetaan lähinnä avopalveluja. Myös yhdyskuntatyötä, -suunnittelua ja rakenteellista sosiaalityötä voidaan pitää ennaltaehkäisevänä sosiaalityönä. Ennaltaehkäisyn idea perustuu oletukseen, että mahdollisimman aikainen puuttuminen yksilön tai perheen ongelmiin estää tilanteiden pahenemisen. Ennaltaehkäisevän sosiaalityön keinoina voidaan pitää ohjausta, neuvontaa ja tiedotusta. (Ketola & Kokkonen 1996, 56.) Mielestäni ohjauksella ja

10 10 neuvonnalla on suurempi painoarvo ennaltaehkäisevässä sosiaalityössä kuin tiedotuksella. Juuri ohjaus ja neuvonta edesauttavat asiakasta suuntaamaan omat voimavaransa ongelmallisten tilanteiden ratkaisemiseen ja näin ollen itse auttamaan itseään sekä työntekijöitä tilanteen selvittämisessä. Myös ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa myönnetyllä toimeentulotuella voidaan ennaltaehkäistä yksilön tai perheen taloudellista ahdinkoa ja näin estää taloudellista ongelmien paheneminen ja sitä kautta myös sosiaalisten ongelmien paheneminen. (Ketola & Kokkonen 1996, 56.) Tämän tyyppinen tuki on toki hetkellistä, mutta juuri siinä tilanteessa annettu taloudellinenkin tuki voi auttaa yksilöä tai perhettä selviämään ahdistavasta tilanteestaan ja suuntaamaan voimavaransa paremmin Korjaava aluesosiaalityö Korjaavassa aluesosiaalityössä työntekijöiden tulee kiinnittää huomioita alueella olevien tukipalveluiden saatavuuteen samalla kun he yrittävät saada selville ja ratkoa asiakkaan ongelmia. Samalla heidän tulee kiinnittää huomioita myös asiakkaan omiin voimavaroihin, jotta asiakas voi itse auttaa heitä ongelmallisen tilanteen ratkaisemisessa. Tilannetta tulee tarkastella eri kanteilta ja tunnistaa tilanteen eri näkökulmat. (Smale ym. 2000, ) Työntekijän tulee kiinnittää huomiota alueella vallitseviin ikä-, kulttuuri- ja uskontorakenteeseen, perherakenteisiin, työttömyys- ja työllisyysasteeseen. Lisäksi työntekijän tulee tunnistaa alueen omat resurssit, jotta hän voi huomioida edellä mainitut osa-alueet omassa työssään ratkoessaan yksittäisen asiakkaan ongelmallista elämäntilannetta. Keskeistä on kehittää työntekijöiden ymmärrystä siitä, miten tukipalveluiden ja sosiaalityön resurssit on suunnattu kyseiselle alueelle, tunnistaa ne ja oppia hyödyntämään niitä. Pitkällä tähtäimellä työntekijöiden tulee toimia niin, että sosiaaliset tilanteet alueella paranevat, eikä kiinnittää huomiota vain yksilöllisen asiakkaan tilanteeseen. (Smale ym. 2000, )

11 Moniammatillinen sosiaalityö Sosiaalialan työ on muotoutunut vuosien varrella hyvin monitahoiseksi. Sosiaalityö voi olla sekä toimistotyötä, kenttätyötä, avotyötä, että asiakaspalvelua. Usein sosiaalialan työntekijä joutuu selvittelemään asiakkaan asioita ja olemaan yhteydessä moniin eri tahoihin selvittäessään asiakkaan asioita. (Kolari 1996, 79.) Näitä ongelmia helpottamaan ja sosiaali- ja terveydenhoitoalojen yhdistyessä on pyritty rakentamaan toimivia moniammatillisia työryhmiä. Ryhmät koostuvat hyvin erilaisista työntekijöistä, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita. (Mönkkönen 1996, ) Moniammatillisessa työryhmässä on keskeistä vuoropuhelu muiden työntekijöiden kanssa. Moniammatillisessa työryhmässä pyritään kokomaan yhteen kaikkien kannalta olennainen tieto ja toimivat työkäytännöt. Vuoropuhelu muiden moniammatillisen työtiimin jäsenten kanssa edesauttaa yksittäisen työntekijän tietoperustan laajentamisen muiden näkökulmien avulla. Moniammatillisessa työtiimissä yksittäisen työntekijän rooli muuttuu kaiken tietävästä asiantuntijasta moniammatillisessa tiimissä toimivien yhteistyökumppaniksi, kuitenkin niin, että yksittäinen työntekijä on oman alansa asiantuntija. (Mönkkönen 1996, ) Moniammatillinen tiimityö on ammattien välistä yhteistyötä ja työnjakoa (Metteri 1996, 9). Moniammatillisen yhteistyön yhtenä edellytyksenä voidaan pitää yhteistyökumppanien, eli moniammatillisen työtiimin jäsenien, näkemistä myönteisesti sekä tasavertaista ja rehellistä kanssakäymistä. Muita edellytyksiä ovat muun muassa samansuuntainen ihmiskäsitys, työn yhtenäinen tavoite, tasavertainen vuorovaikutus sekä muiden työryhmän jäsenten kunnioitus. (Kuusela 1996, ) 2.2 Sosiaalityön asiakas

12 12 Sosiaalityön asiakkuus on keskeinen määrittäjä sosiaalityön kohteen ja vuorovaikutuksen, jossa sosiaalityötä tehdään, käsittämisessä. Sosiaalityön asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden tarpeiden parempaa huomioon ottamista on korostettu viimeisten vuosikymmenien aikana. Sosiaalityössä, kuten muussakin palvelutyössä, työntekijät pyrkivät tekemään parhaansa asiakkaan hyväksi sosiaalityön arvojen mukaisesti. Suhde asiakkaaseen vaihtelee sosiaalityön eri sovellusalueilla, yksittäisissä työyhteisöissä sekä yksittäisten työntekijöiden työssä. Sosiaalityössä tulee huomioida, että asiakkaat ovat erilaisia ihmisiä, heidän elämäntilanteet vaihtelevat ja suhde viranomaisiin, joita sosiaalityöntekijät ovat, rakentuu monin eri tavoin. (Pohjola 1996, 53 57) Henrietta Aarnikoivun (2005, 16), joka kirjoittaa yrityslähtökohdista, mukaan asiakaskeskeisyys on arvo, jonka mukaan työntekijä toimii ja asiakaslähtöisyys on toimintaperiaate, jonka mukaan työntekijä toimii kohdatessaan asiakkaan asiakaspalvelutilanteessa. Asiakkuus on kohtaamista, jossa asiakas ja työntekijä suhtautuvat toisiinsa positiivisesti. Kyseinen positiivisuus voi toteutua hyvinkin yritysmaailmassa, mutta sosiaalityössä tämä ei välttämättä toteudu. Sosiaalityön asiakkuus ei yleensä ole asiakkaalle vapaaehtoinen valinta, vaan elämäntilanne, työttömyys, alkoholismi ym. on pakottanut asiakkaan ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijään tai muuhun sosiaalityötä toteuttavaan työntekijään. Sosiaalityön asiakkuus on moniulotteinen käsite. Se saa erilaisia määrityksiä riippuen millä tasolla asiakkuutta tarkastellaan. Yhteiskunnallisella tasolla asiakkuus nähdään asiakasmäärinä, -jakautumina sekä taloudellisena menoeränä. Organisaatiotasolla asiakkuutta katsotaan palvelutarpeita ja -valikoimaa sekä asiakasvirtaa tarkastellen. Organisaation työntekijätasolla asiakkuuteen vaikuttaa työn vaatimukset ja työtehtävät. Asiakas nähdään työn kohteena, eli tapauksena. Asiakas näkee asiakkuuden taas arkipäivän näkökulmasta katsoen, hänen elämäntilanteeseen liittyvänä kohtaamisena. Asiakasta ja hänen todellisuuttaan katsotaankin usein ylhäältä alas, järjestelmästä arkipäivään asettaen samalla ehtoja ja normeja. ( Pohjola 1996, 58 59). Anneli Pohjolan (1996, 59) mielestä asetelma olisi perusteltua kääntää juuri toisinpäin. Tällöin järjestelmänäkökulman sijasta ajattelu lähtisi asiakkaan elämis-

13 13 maailmasta. Kaikkien eri tasojen, yhteiskunnallisen, organisaatio, työntekijä, asiakas, tulisi limittyä toisiinsa ja olla avoimessa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Hän näkee, että palvelut kuten myös sosiaalityö ovat käyttäjiään eli asiakkaita varten. Merkittävässä osassa sosiaalityön kirjallisuutta asiakkuus ymmärretään työntekijän ja yksittäisen asiakkaan kohtaamisena eli puhtaasti kahdenkeskeiseksi suhteeksi. Asiakas on osa työprosessia, työskentelyn kohde. Suomen kielessä asiakas-käsite merkitsee myös markkinoiden ja kaupankäynnin asiakasta. Myös asia tai asiointi palvelujen piirissä luonnehtii asiakasta. Näin katsottuna käsite asiakas ei toimi sosiaalipalveluissa, jossa asiakkaan kulutus pyritään minimoimaan päinvastoin kuin kaupallisissa yrityksissä. Sosiaalipalveluissa asiakasta ei voida nähdä valitsevana ja hyödyketietoisena kuluttajana. Sosiaalityössä asiakas asioi eri toimipisteissä ja vaikka työntekijä työskentelee asiakkaan kanssa vuosikausia, saattaa asiakas ihmisenä jäädä työntekijälle täysin vieraaksi. Myöskään asiakkaan itsensä näkökulmaa häntä koskevissa kysymyksissä harvoin kysytään, joten asiakas jää abstraktiksi ja kasvottomaksi. (Pohjola 1996, ) 2.3 Vertaistuki Vertaistuen avulla auttaminen perustuu ihmisten väliseen arkiseen kohtaamiseen, ilman asiakas- tai työntekijäroolia, titteleitä tai muita roolimäärityksiä. Vertaistuella tarkoitetaan kohdattujen vaikeuksien, menetysten sekä vaativien elämäntilanteiden keskinäistä jakamista muiden ihmisten kanssa. Kokemukset ja niiden jakaminen on vertaistukitoiminnasta keskeistä. (Hyväri 2005, 214.) Tämä oli tärkeää myös Betanian asiakkaille, joten oli mielestäni tärkeää avata vertaistuen käsitettävä myös opinnäytetyöni kirjallisessa versiossa. Vertaistuki on vastavuoroista tukea ja vertaisryhmien keskeisiä teemoja ovatkin vertaistuki sekä kokemusten ja tiedon jakaminen ja vaihtaminen. Suomessa on erilaisia vertaisryhmiä ja -verkostoja, joiden määrä on lisääntynyt erityisesti vii-

14 14 meisten kymmenen vuoden aikana. Kasvu kertoo, että ihmisillä on tarve jakaa omia kokemuksiaan ja saada tietoa samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä. (Nylund 2005, ) Vertaisryhmiä voi muodostua saman ikäisten, samaa työtä tekevien tai samanlaista elämäntapaa harjoittavien keskuudessa. Hyväri (2005, 215) ymmärtää vertaistuen toisten auttamiseen ja tukemiseen tähtäävään vastavuoroisiksi suhteiksi, joissa kriittisiä ja kriisiytyneitä elämäntilanteita käsitellään yhdessä. Vertaistuen muoto voi vaihdella riippuen ryhmän ikärakenteesta, osallisten sukupuolesta, kulttuurista sekä ryhmän sisäisestä kanssakäymisestä (Snell & Janney 2002, 3). Muuriahon (2000, 7) mukaan vertaistuki on käsitteenä samansisältöinen kun sosiaalisen tuen käsite. Vertaistuki voi olla muodoltaan huolenpitoa, avunantoa, apua itsensä arviointiin, tiedon jakamista sekä aineellista ja toiminnallista auttamista. Muuriaho esittelee tutkimuksessaan Mielenterveyden keskusliiton (Vuorinen & Helasti 1997) määritelmän vertaistuesta, jonka mukaan vertaistuki on omaehtoista, yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää jokin sosiaalisen tuen tarvetta lisäävä, yhteiskunnan poikkeavaksi määrittelemä kohtalonyhteys. Hyvänä esimerkkinä vertaistuesta voidaan mielestäni pitää esimerkiksi AA-kerhoja ja Omaiset mielenterveyden tukena ry:n ryhmiä, joihin osallistuvat saavat jakaa omia kokemuksiaan ryhmää yhdistävästä asiasta. Vertaistoiminta lähtee käsityksestä, ettei kukaan ole iloineen eikä suruineen yksin. Vertaistoiminnan arvopohjana voidaan pitää tasa-arvoisuutta, avoimuutta sekä toisten ihmisten kunnioittamista. Ideana on jakaa yhdenvertaisia kokemuksia keskinäisessä kanssakäymisessä. Vertaistoiminta perustuu kokemuksen ja kokemustiedon hyödyntämiseen ja jakamiseen, joko kahden kesken tai ryhmässä. Vertaistuen ja vertaistoiminnan yhteydessä voidaan puhua myös kokemuksellisesta asiantuntijuudesta. (Kuuskoski 2003, )

15 Asukas- ja kumppanuustalo Betania Asukas- ja kumppanuustalo Betania on moniammatillinen työyhteisö, joka toimii varhaisen tuen, ennaltaehkäisevän ja korjaavan alueellisen sosiaalityön ja asukastoiminnan keskuspaikkana Helsingin Eteläisen sosiaaliaseman Kampin toimipisteen alueella, Punavuoressa. Talo tarjoaa alueen asukkaille monenlaisia palveluja. Betaniassa toimii mm. asukaskahvila, PerheBetania, Olotila sekä NuorisoBetania. Lisäksi Betania tarjoaa kuntouttavan työtoiminnan työpaikkoja ja mahdollisuuden työllistyä. Betania on siis kaikille avoin, koko elämänkaaren kattava asukastoimintaa mahdollistava ja edistävä paikka. (Betanian henkilökunta, 2005.) Asukaskahvila on kohtaamis- ja osallistumispaikka alueen asukkaille. Sen toiminta on kaikille avointa toimintaa. Betaniassa järjestetään alueen vanhuksille ruokailu sekä tarvittaessa muuta toimintaa, jonka avulla pyritään tukemaan heidän kotona selviytymistään. PerheBetania toimii alueen perheiden kohtaamispaikkana, jossa tavataan samassa elämäntilanteessa olevia lapsiperheitä. PerheBetanian toiminta on sekä avointa, että ohjattua. PerheBetanian työntekijät tukevat perheitä lasten kasvatuksessa ja ohjaavat heitä myös muiden palvelujen piiriin. NuorisoBetania toimii alueen nuorisotalona/tilana, jossa nuoren mahdollinen avun tarve ajoissa ja osataan ohjata nuori oikeiden palvelujen piiriin. Betaniassa toimii myös erilaisia projekteja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia yhteisölliseen osallisuuteen ja / tai työllistymiseen. Betania-talo toimii myös muiden asukkaiden hyvinvointia edistävien toimijoiden toimitilana. (Betanian henkilökunta 2005.) Betanian talon toimintaperiaatteita ovat muun muassa pyrkimys alueellisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämiseen, olemaan alueen asukkaille avoin talo, oleskelun lisäksi monenlaisen toiminnan järjestäminen, mahdollisuus tavata eriikäisiä ihmisiä ja toiminta on maksutonta tai omakustannehintaista. (Asukas- ja kumppanuustalo Betanian.) Voidaan myös sanoa, että Betania-talossa pyritään kehittämään toimintoja ennaltaehkäisevään ja asiakkaita osallistavan työn, ver-

16 16 taistuen ja vapaan oleskelun mahdollistavaan toiminnan suuntaan (Betanian henkilökunta 2005).

17 17 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 3.1 Bikva-mallilla toteutettua arviointia Helsingin talous- ja velkaneuvontayksikössä Vuonna 2005 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston talous- ja velkaneuvontayksikössä toteutettiin arviointihanke, jossa arviointimallina käytettiin Bikva-mallia. Tutustuin tutkimukseen, koska siinä on käytetty samaa arviointimallia kuin opinnäytetyössäni. Tutkimuksen lähtökohtana olivat juuri asiakkaiden kokemukset. Talous- ja velkaneuvonnassa työskentelee 25 henkilöä, jotka antavat yksityishenkilöille velkaantumisesta johtuvaa yleisneuvontaa sekä avustavat asiakkaita velkajärjestelylain tarkoittamissa sovintoratkaisuissa, velkajärjestelyn hakemisessa käräjäoikeudesta ja maksuohjelmien tekemisessä. Lisäksi talous- ja velkaneuvontayksikkö hoitaa sosiaaliseen luototukseen liittyviä tehtäviä. Sosiaalisen luototuksen parissa talous- ja velkaneuvontayksikössä työskentelee kuusi ihmistä. Arviointihankkeen lähtökohtana oli selvittää asiakkaiden kokemuksia saamastaan palvelusta. (Högnabba, Paananen & Lappi 2005, 3 4.) Arviointihankkeen tavoitteena oli selvittää ovatko asiakkaat tyytyväisiä sosiaalisen luototuksen palveluihin ja kuinka hyvin käytännöt sosiaalisen luoton palveluketjussa asiakkaiden mielestä toimivat. Lisäksi tavoitteena oli selvittää haluavatko asiakkaat asioida kirjallisesti vai toivovatko asiakkaat velkaneuvojan ja / tai sosiaalityöntekijän palveluita, miten asiakkaat kokevat eri yhteistyötahojen vuorovaikutuksen ja millaista palvelua asiakkaat toivoisivat saavansa jatkossa. (Högnabba ym. 2005, 5 6.) Joiltakin osin nämä tavoitteet ovat yhtenäisiä (mitä mieltä asiakkaat ovat Betanian toiminnasta) opinnäytetyön tavoitteiden kanssa.

18 18 Arviointihanketta lähdettiin toteuttamaan haastattelemalla ensin kohderyhmä, eli sosiaalisen luottopäätöksen saaneet asiakkaat, joita oli yhteensä kuusi. Asiakasryhmähaastattelun palautteen keskeiset teemat esitettiin työntekijöille, joita oli ryhmähaastattelussa viisi. Ja asiakkaiden ja työntekijöiden haastatteluista nousseet keskeiset teemat esiteltiin johtajille, joita oli seitsemän. (Högnabba ym. 2005, ) Asiakkaat ja työtekijät pitivät tärkeänä, että työntekijöiden tavoitettavuus on hyvä, eli yhteydensaanti talous- ja velkaneuvontaa toimivat. Myös asiakkaan kohtaamista palvelukokonaisuuden onnistumisen kannalta pidettiin tärkeänä. Asiakkaat olivat kokeneet, että velkaneuvonnasta ja sosiaalisen luototuksen mahdollisuudesta on niukasti saatavilla yleistä, julkista tietoa. Työntekijöiden mielestä jo nykyiselläänkin ajanvarausjonot ovat pitkät ja heillä ei ole resursseja markkinoida palveluaan laajemmalle. (Högnabba ym. 2005, ) Velkaneuvonnassa asiakas saa asiantuntevaa palvelua. Työntekijät katsoivat, että he ovat saaneet riittävästi koulutusta itse velkaneuvontaan ja sosiaaliseen luototukseen liittyvissä asioissa. Asiakaspalvelussa muun muassa talousneuvonta tulisi lisätä. Myös palveluohjausta ja alkuarviointia tulisi lisästä ja tehostaa. Henkilökunnan määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen lisäisi työntekijöiden mielestä palvelun laatua, pitkäjänteisyyttä ja myös työntekijöiden motivaatiota työskentelyssään. Sekä asiakkaat ja työntekijät katsoivat, että toiminnan yleinen kehittäminen sekä tehokkaasti ja laadukkaasti asiakkaita palveleva toiminta edellyttäisi enemmän resursseja, enne kaikkea työntekijöitä. (Högnabba ym. 2005, ) Tämä yllättävästi käy ilmi myös tekemäni opinnäytetyön tuloksista. Yhteenveto työntekijöiden ja asiakasryhmän haastattelun perusteella oli seuraava: Yhteydensaantia, työntekijöiden tavoitettavuutta tulee kehittää. Samoin talousneuvontaa. Yhteistyöhön sosiaaliasemien ja järjestöjen kanssa tulee panostaa. Asiakkaille laadittaviin maksuohjelmiin tulisi lisätä joustavuutta. Lisäksi tulisi parantaa tämän hetkistä alkuarviointia ja palveluohjausta. (Högnabba ym. 2005, )

19 19 Johtajien mielestä palaute talous- ja velkaneuvonnan toiminnasta oli ehkä liiankin positiivista. Myös kehittämisen varaa johtajat totesivat olevan. Johtajat yhtyivät asiakkaiden ja työntekijöiden kehittämisehdotuksiin, mutta löysivät myös muita kehittämiskohteita. Esimerkiksi sosiaalista luottoa hakeville voitaisiin perustaa omat jonot ja päivystystoimintaa voitaisiin kehittää. Kansainvälistä yhteistyötä tulee miettiä, koska siitä talous- ja velkaneuvontayksikössä voitaisiin oppia paljon. Johtajat olivat samaa mieltä työntekijöiden kanssa, että resurssien tulee olla riittävät, jotta työntekijät voivat palvella asiakkaitaan tehokkaasti ja laadukkaasti. (Högnabba ym. 2005, ) Opinnäytetyön tuloksissa ja talous- ja velkaneuvontayksikön tutkimuksen tuloksissa on selvästi havaittavissa joitakin yhtäläisyyksiä. Tavoitteet ovat joiltakin osilta yhtäläisiä, molempien yksiköiden palvelua tulisi kehittää ja haastatteluista noussut palaute oli molemmissa tapauksissa ehkä liiankin positiivisia. 3.2 Apua ja vertaistukea oma-apuryhmistä Kiinnitin huomiota vertaistuesta tehtyihin tutkimuksiin, koska opinnäytetyön haastatteluista nousi keskeisesti esiin juuri vertaistuen merkitys Betanian asiakkaille. Mielenterveyden keskusliiton oma-apuryhmiä koskeva tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia oma-apuryhmät ja oma-apuryhmäläiset ovat ja onko oma-apuryhmillä vaikutusta jäsenten psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksessa oli mukana noin 208 oma-apuryhmäläistä 41 eri oma-apuryhmästä. Oma-apuryhmien toiminta perustui vertaistukeen. (Muurinaho 2000, ) Tutkimus oli tuloksellisuustutkimus, joka on toinen psykoterapiatutkimuksen pääalueeseen. Tuloksellisuustutkimus pyrkii selvittämään terapian vaikuttavuutta, eli Muuriahon tutkimuksessa tämä tarkoitti oma-apuryhmien vaikutuksia jäsentensä psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla, joissa oli osa kysymyksistä strukturoituja ja osa avoimia. Kokemuksia oma-apuryhmistä selvitettiin 40 eri väittämällä, joihin vastattiin 7-

20 20 portaisella asteikolla (täysin samaa mieltä,, täysin eri mieltä). Kokemukset oma-apuryhmistä olivat suurelta osin hyvin myönteisiä. (Muuriaho 2000, ) Tutkimuksen tulosten mukaan avohoidossa olevat mielenterveyskuntoutujat kokivat saavansa ryhmistä apua hieman muita enemmän. Mitä pidempään ja aktiivisesti ryhmäläiset olivat käyneet ryhmässä, sitä enemmän he hyötyivät ryhmän toiminnasta. Tämä näkyi muun muassa elämän hallinnan tunteen kohenemisessa, mielialan nousemisessa ja sosiaalisten suhteiden lisääntymisenä sekä myös ryhmäläisen avoimuuden kasvussa ja itsetunnon kasvussa. (Muuriaho 2000, ) Muuriahon (2000, 24) mukaan, koska psyykkisen hyvinvoinnin kohentuminen on jatkuvaa, voidaan olettaa oma-apuryhmissä olemisen vaikuttavan jäsenten psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimukseen osallistuneet kokivat tärkeäksi sosiaaliset kontaktit, vertaisten kanssa kokemuksien vaihdon, ryhmän yhteishengen ja avoimuuden sekä mielekkään tekemisen. Tutkimuksen tulosten valossa voidaan siis sanoa, että mielenterveyskuntoutujien oma-apuryhmissä saatu vertaistuki tarjoaa hyvät mahdollisuudet mielenterveyskuntoutujien hyvinvoinnin edistämiselle. Vertaistuen avulla voidaan edistää ihmisten hyvinvointia. Tämä käy ilmi sekä opinnäytetyöstäni, että Muuriahon (2000) tutkimuksesta. Opinnäytetyötä varten tehtyjen haastatteluiden perusteella voidaan sanoa, että Betanian asiakkaat kokevat sosiaaliset kontaktit, vertaistuen, ryhmähengen, avoimuuden ja mielekkään tekemisen tärkeäksi. Myös Muuriahon (2000, 24) tutkimuksen tulosten mukaan myös oma-apuryhmien jäsenet kokivat edellä mainitut asiat tärkeiksi.

21 21 4 OPINNÄYTETYÖN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT JA TUTKIMUSMENETELMÄ 4.1 Kvalitatiivinen tutkimus Opinnäytetyöni tietojen keräys tehtiin ryhmähaastatteluna Bikva-mallia käyttäen. Tarkoituksena oli tutkia Betania-talon toiminnan arviointia asiakkaiden näkökulmasta nimenomaan laadullisesti eli kvalitatiivisesti. Voisi oikeastaan sanoa, että työni on osallistava kvalitatiivinen tutkimus, jossa aineisto on asiakkaiden ja työntekijöiden subjektiivista tietoa Betania-talosta. Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen on tarkoitus kuvata todellista elämää. Mutta todellisuus on moninainen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa onkin tarkoitus tutkia kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Yleisesti voidaan sanoa, että kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarkoitus on löytää tai paljastaa tosiasioita olemassa olevien (totuus)väittämien sijaan. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, ) Laadullisen tutkimuksen aineistoa kerättäessä käytetään menetelmiä, jotka vievät aineiston tutkijan lähelle tutkittavana olevaa kohdetta tai ilmiötä. Tavallisesti tavoitteena on löytää tutkittavien näkökulma, näkemys tutkimuksen kohteena olevasta asiasta tai ilmiöstä. Tutkittavan aineiston käsittelyssä pyritään kokonaisvaltaisuuteen eli tutkittava ilmiötä tai asia yritetään ymmärtää suhteessa kontekstiin ja tutkittavan tapahtuman erityispiirteisiin. Keskeistä laadullisen tutkimuksen kuluessa on löytää ne johtavat ideat, joiden avulla tutkimuksellisia ratkaisuja tehdään. (Kiviniemi 2001, ) Tutkimusasetelman rajaus on laadullisessa tutkimuksessa välttämätöntä. Rajauksen avulla löydetään mielekäs, ehyt ja selkeästi rajattu ongelmanasettelu. On siis kyse tulkinnallisesta rajauksesta. Laadullinen aineisto ei sellaisenaan kuvaa totuutta, vaan todellisuus välittyy meille tulkinnan tai tarkasteluperspektiivien avulla. Laadullisessa tutkimuksessa voidaan sanoa olevan kyse tutkittavan il-

22 22 miön tai asian käsitteellistämisestä, ei etukäteen hahmotetun teorian testaamisesta. (Kiviniemi 2001, ) Laadullinen tutkimus on luonteeltaan tulkinnallista (Kiviniemi 2001, 79). 4.2 Kvalitatiivisen tutkimuksen muutamia tyypillisiä piirteitä Tutkimus on kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineiston koonti tapahtuu luonnollisessa tilanteessa Ihminen on tiedon keruun väline Pyrkimys paljastaa odottamattomia seikkoja aineiston monitahoisella ja yksityiskohtaisella tarkastelulla. Laadullisten metodien, kuten teemahaastattelun, ryhmähaastattelun ja osallistavan havainnoinnin, käyttö aineiston keruussa. Kohdejoukko valitaan tarkoituksen mukaisesti Tutkimussuunnitelma muotoutuu tutkimuksen edetessä; suunnitelmaa muokataan tarvittaessa olosuhteiden muuttuessa Tapauksien ainutlaatuisuus ohjaa aineiston tulkintaa (Hirsjärvi ym. 2000, 165). 4.3 Ryhmähaastattelu Ryhmähaastattelua voidaan käyttää yksilöhaastattelun sijaan. Kun yksilöhaastattelussa haastateltavien voidaan olettaa jännittävän haastattelijaa, ryhmähaastattelussa haastateltavat voivat saada tosiltaan tukea haastattelutilanteessa. Ryhmähaastattelussa saatetaan saada tavallista enemmän tietoa; osallistujat voivat yhdessä puhua aiheesta laajemmin ja avoimemmin. Kun haastateltavia yhdistää jonkin ryhmän jäsenyys tai jokin muu yhteinen tekijä, voi ryhmän merkitys haastattelutilanteessa olla merkittävä. Yhteiset kokemukset voivat auttaa haastateltavia kertomaan asioista avoimemmin. Tavoitteena on suhteellisen vapaamuotoinen, mutta kuitenkin asiassa pysyttelevä keskustelu. Toimiva ryh-

23 23 mäkoko ryhmähaastattelua käytettäessä voisi olla 4-8 henkeä. (Eskola & Suoranta 1996, 72 75) Kirjassaan Eskola ja Suoranta (1996, 73) kirjoittavat Syrjälä & Nummisen (1988) esittämästä neljästä ryhmähaastattelun käyttöä puoltavasta seikasta: ihmisten vuorovaikutuksen ymmärtäminen toimintatutkimus ymmärtämisen ja oivaltamisen tavoittelu uusien ideoiden tavoittelu Ryhmähaastattelutilanne on syytä tallentaa joko nauhoittamalla tai videoimalla, mutta on syytä muistaa, että haastateltavilta on syytä kysyä lupa tähän. Haastattelutilanteen jälkeen haastattelut on syytä purkaa välittömästi sillä tilanteen rekonstruointi voi olla vaikeaa ja ongelmallista voi myös olla muistaa kuka puhuu nauhalla. Toisaalta haastattelutilanteen videointi voi aiheuttaa jännitystä osallistujien keskuudessa. Ryhmähaastattelu on joka tapauksessa työläämpi aineiston purkamisen kannalta (Eskola & Suoranta 1996, 74 75), mutta toisaalta siitä saatua tietoa voi olla enemmän kuin yksilökeskeisestä haastattelusta saatua tietoa. Taina Miettinen (2000, 29 31) on käyttänyt omassa tutkimusjulkaisussaan ryhmähaastattelusta focus group-nimitystä. Miettinen esittää Kruegerin (1988, 27) määritelmän, jonka mukaan Focus group tarkoittaa ryhmähaastattelua, jossa on ryhmä ihmisiä, joilla on tiettyjä ominaisuuksia ja jotka tuottavat laadullista tietoa kohdennetussa keskustelussa. Miettisen lainaaman Kruegerin (1988, 48) mukaan focus groupin tavoite on saavuttaa luonnollinen keskustelutilanne, jossa ryhmän jäsenet voivat vapaasti keskustella, jakaa näkemyksiään ja havaintojaan.

24 Bikva-arviointimalli Bikva tulee tanskan kielen sanoista Brugerinddragelse I KVAlitetsvurdering, mikä suomennettuna tarkoittaa asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana. Mallin on kehittänyt Hanne Kathrine Krogstrup. Bikva-mallin tarkoituksena on ottaa asiakkaat mukaan arviointiin ja täten luoda yhteys asiakkaiden ja työntekijöiden välille. Mallin kehittämisen taustalla on asiakkaiden ottaminen enemmän mukaan toiminnan arviointiin luvulla käytössä olleiden asiakastyytyväisyyskyselyiden tilalle haluttiin kehittää arviointimalli, joka kertoisi mikä asiakkaille on tärkeää toiminnassa. Mallin tarkoituksena ei ole korvata asiakastyytyväisyystutkimusta vaan ne voivat täydentää toisiaan. (Krogstrup 2004, 7.) Bikva-mallin avulla saatu tutkimusaineisto on kvalitatiivista, jolloin aineiston analysoidaan kvalitatiivisia analysointimenetelmiä käyttäen. Bikva-mallissa asiakkailla on keskeinen rooli. Asiakkaat määrittävät arviointikysymykset omien kriteeriensä perusteella. Heidän osallistamista on perusteltu sillä, että heillä on tietoa, jota voidaan hyödyntää julkisen sektorin kehittämisessä. Näin asiakkaille tarjotaan mahdollisuus muutokseen, joka on lähtöisin heidän ideoistaan. Asiakkaiden osallistamisella saadaan mahdollisesti esiin ongelmia, joista työntekijät, johtajat ja päättäjät eivät ole tietoisia. (Krogstrup 2004, 7 14) Bikva-mallin pääajatuksena on asiakkaiden oleellisen tiedon käyttäminen apuna toiminnan kehittämisessä ja kohdentamisessa. Arviointiprosessi on oppimislähtöinen ja sen suunta on alhaalta ylöspäin. Bikva-mallissa on neljä vaihetta, joilla pyritään vaikuttamaan menetelmien kehittämiseen. Tämä pyritään saavuttamaan seuraavin keinoin (Krogstrup 2004, 15.): Asiakkaat arvioivat sosiaalityötä omien kokemusten perusteella ja määrittelevät siten arvioinnin ongelmat. Asiakkaiden palaute esitellään tärkeille sidosryhmille (esim. työntekijät, johtajat ja päättäjät), jotka arvioivat esiin tulleita ongelmia ja käsittelevät asiakkaiden myönteistä ja kielteistä kritiikkiä. Vuoropuhelu ja kehitys ovat jatkuvaa, ja arviointia seuraa toiminta.

25 Bikva-mallin neljä vaihetta BIKVA-mallin toteuttaminen tapahtuu neljässä vaiheessa. Tosin minun opinnäytetyöni toteutin vain kahdessa vaiheessa. Vaiheet ovat seuraavat: 1. Aloitetaan ryhmähaastattelulla, jossa asiakkaita pyydetään kertomaan ja perustelemaan, mitä he pitävät myönteisenä ja mitä kielteisenä heihin kohdistuvassa sosiaalityössä. Tuloksena saadaan kokemuksista tietoa ja subjektiivisia laatuarviointeja. 2. Asiakkaiden palaute esitetään työntekijöille, ja tässä vaiheessa tarkoituksena on pohtia ryhmähaastattelussa, mihin asiakkaiden arviot työntekijöiden mielestä perustuvat. Ensisijaisena tavoitteena on siis pohtia työntekijöiden omaa toimintaa. 3. Asiakkaiden ja työntekijöiden ryhmähaastatteluista saatu palaute esitellään johtajille, ja tarkoituksena on pohtia ryhmähaastattelussa syitä asiakkaiden ja työntekijöiden palautteeseen. 4. Asiakkaiden, työntekijöiden ja johtajien ryhmähaastattelusta saatu palaute esitellään päättäjille ja tarkoituksena on saada heidän arviointi em. toimijoiden palautteen syistä. Asiakkaiden haastattelu saattaa käynnistää arviointi- ja oppimisprosessin organisaation muilla tasoilla. Bikva-mallin toteuttaja voi antaa saatujen tulosten puhua puolestaan tai antaa prosessin aikana saatujen tietojen perusteella toiminnan kehittämisehdotuksia. Tarkoituksena on kyseenalaistaa olemassa olevat käytännöt ja toimintatavat sekä saavuttaa parempi yhteisymmärrys sen välillä, miten asiakkaat kokevat ongelmansa ja miten sosiaalityötä tehdään organisaation eri tasoilla. (Krogstrup 2004,15 16.)

26 26 5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 5.1 Opinnäytetyön tarkoitus Opinnäytetyöni tavoitteena oli arvioida asukas ja kumppanuustalo Betanian toimintaa asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta Bikva-arviointimallia käyttäen. Tarkoituksena oli selvittää miten asiakkaat ja työntekijät kokevat Betaniatalon toiminnan ja mitä se merkitsee heille. Näiden tietojen perusteella Betaniatalon toimintaa voidaan mahdollisesti kehittää enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Ryhmähaastattelut oli tarkoitus toteuttaa kolmella tasolla, asiakkaat, työntekijät ja johtavat, mutta kolmannen tason ryhmähaastattelun järjestäminen oli melkein mahdotonta järjestää, joten haastattelin vain asiakkaiden ja työntekijöiden ryhmät. Tarkoituksena oli ensin haastatella yhtä asiakasryhmää ryhmähaastattelulla. Asiakkaita pyydettiin kertomaan mitä hyvää ja mitä huonoa Betanian toiminnassa on heidän näkökulmastaan. Heitä pyydettiin myös perustelemaan heidän mielipiteensä. Tämän jälkeen asiakasryhmän palaute esitettiin työntekijöille, ja työntekijöiden ryhmähaastattelussa oli tarkoitus pohtia, mihin asiakasryhmän arvioit työntekijöiden mielestä perustuvat. Tavoitteena oli myös, että työntekijät pohtivat omaa toimintaansa. (Vrt. Krogstrup 2004, 15.) Haastatteluiden tavoitteena oli siis selvittää, millä eri tavoin asiakkaat kokivat päivittäiset ilmiöt ja millaista merkitystä niillä heille on. Asiakasryhmän haastattelusta toivoin saavani tietoa asiakkaiden kokemuksista ja heidän subjektiivisia laatuarviointeja Betania-talosta. Työntekijöiden ryhmähaastattelun toivoin herättävän myös keskustelua ja pohdintaa henkilökunnan omasta toiminnastaan. (Vrt. Krogstrup 2004, )

27 Tutkimustehtävät Opinnäytetyöni tutkimustehtävät muodostuivat hyvin pitkälle Bikva-mallin vaiheiden perusteella, joista tässä opinnäytetyössä huomioidaan vain kaksi. 1.) Mitä myönteistä ja mitä kielteistä Betania-talon toiminnassa on asiakasryhmän mielestä? 2.) Mihin asiakasryhmän palaute ja arvio työntekijöiden mielestä perustuu? Millaista työntekijöiden oma toiminta on?

28 28 6 TUTKIMUKSEN ANALYYSIMENETELMÄ 6.1 Sisällönanalyysi Laadullisen tutkimuksen yksi perusanalyysimenetelmä on sisällönanalyysi. Sisällönanalyysissä etsitään tekstistä sen merkityksiä eli analysoinnin kohteena on juuri teksti. Sisällönanalyysillä pyritään saamaan tiivis ja yleinen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä, tekstin sisällöstä sanallisesti. Monia tutkimuksia, jotka on toteutettu sisällönanalyysiä käyttäen, on kritisoitu niiden keskeneräisyydestä. Näissä tapauksissa tutkija on kuvannut analyysin hyvinkin tarkasti, mutta tutkimuksen mielekkäät johtopäätökset ovat jääneet tekemättä. Näissä tapauksissa tutkija esittelee usein järjestetyn aineiston kuin ne olisivat tutkimuksen tuloksia. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Sisällönanalyysi mahdollistaa joitakin käsitteellisiä liikkumavapauksia, mutta toisaalta edellyttää tiettyjen rajoitteiden hyväksymistä. Sisällönanalyysi voidaan tehdä aineistonlähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti. Tutkimuksen aineisto kuvaa tutkittavaa asiaa ja sisällönanalyysin tarkoitus on luoda selkeä ja sanallinen tieto tutkittavasta ilmiöstä. Pyrkimyksenä on järjestää aineisto tiiviiksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi kadottamatta kumminkaan sisällä olevaa informaatiota. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Opinnäytetyössäni tein sisällönanalyysin aineistolähtöisesti. Asiakasryhmän haastattelun analysointi aineistolähtöisesti oli mielestäni helpompaa kuin työntekijäryhmän haastattelun analysointi.

29 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä käsitteitä yhdistelemällä saadaan vastaus tutkimustehtävään. Se perustuu tulkintaan ja päättelyyn, jossa etenemissuunta on empiirisestä aineistosta käsitteellisempään näkemykseen tutkittavasta ilmiöstä. Tuomi ja Sarajärvi (2002, ) esittävät teoksessaan Milesin ja Hubermanin (1984) kuvamaa aineistolähtöistä aineiston kolmivaiheista prosessia, johon kuuluu aineiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston klusterointi eli ryhmittely sekä abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. Aineiston pelkistämisellä eli redusoinnilla tarkoitetaan aukikirjoitetun aineiston pelkistämistä siten, että aineistosta karsitaan kaikki ylimääräinen pois. Aineiston pelkistämistä ohjaa tutkimustehtävä, jonka mukaan aineistosta nostetaan esille tutkimustehtävälle ominaiset ilmaisut. Aineiston ryhmittelyssä eli klusteroinnissa aineiston alkuperäisilmaukset käydään läpi ja niistä etsitään samankaltaisuuksia ja /tai eroavaisuuksia. Samaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään yhdeksi luokaksi ja se nimetään sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Aineiston klusterointia seuraa abstrahointi eli käsitteellistäminen, jossa tutkimuksen kannalta olennainen tieto erotetaan ja niiden perusteella muodostetaan teoreettisia käsitteitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa käsitteet yhdistellään ja sitä kautta vastataan tutkimustehtävään / tutkimuskysymykseen. Analyysi perustuu päättelyyn ja tulkintaan. Johtopäätöksissään tutkija pyrkii ymmärtämään mitä tutkittavat asiat tutkittaville ihmisille merkitsee, heidän omasta näkökulmasta. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 115.)

30 30 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 7.1 Ensimmäinen vaihe eli asiakkaiden ryhmähaastattelu Opinnäytetyöidean ja tutkimussuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelin ryhmähaastatteluja ja niiden toteuttamista, milloin ja millä aikataululla. Opiskelin jokapäiväisesti koko opinnäytetyöprosessin ajan, mikä täytyi huomioida opinnäyteyön toteutuksen suunnittelussa ja haastatteluja sopiessa. Yritimme löytää asiakkaiden ryhmähaastattelulle mahdollista haastattelupäivää ja -aikaa, joka sopisi kaikille haastateltaville, vanhuksille, lapsiperheiden vanhemmille ja nuorille. Ensimmäinen ongelma oli, etteivät nuoret päässeet haastatteluun päivällä, joka sopi taas paremmin vanhuksille ja lapsiperheiden vanhemmille. Tein kompromissin ja sovimme, että haastattelen vanhukset ja lapsiperheiden vanhemmat päivällä ja nuorten pienen ryhmän erikseen eräänä iltana. Vanhusten ja lapsiperheiden vanhempien ryhmähaastattelu järjestettiin eräänä aamupäivänä Betaniassa suuren pöydän ääressä. Haastateltavia oli seitsemän. Kaksi äitiä PerheBetanian asiakkaista, neljä vanhusta, joista yksi oli mies sekä yksi mies iltakahvilan asiakkaista. Osa haastateltavista asiakkaista on käynyt Betaniassa jo vuosia, osa oli vasta löytänyt Betanian tarjoamat palvelut. Haastattelun nauhoitin nauhurin avulla. Haastattelutilanne oli hieman hankala senkin takia, että istuimme kaikille avoimessa tilassa. Joitakin ihmisiä kulki pöydän ohi ja yksi ihminen jopa yritti soittaa pianoa haastattelun aikana. Tämä ei niinkään häirinnyt haastateltavaa asiakasryhmää vaan enemmänkin minua eli haastattelijaa. Kaiken kaikkiaan ryhmähaastattelu sujui alkuongelmien jälkeen hyvin. Ensin kysyin asiakkailta, mitä hyvää Betanian toiminnassa on ja mitä huonoa Betanian toiminnassa on. Eli asiakkaille esitettävät kysymykset olivat mitä hyvää ja huonoa Betanian toiminnassa on. Varsinkin kriittistä palautetta sain yrit-

31 31 tämällä yrittää saada haastateltavista ulos. Tämä, eli yltiöpositiivisuus, tosin oli Bikva-mallin kehittäjän mukaan odotettavissakin. (Krogstrup 2004, 11.) Onnekseni onnistuin saamaan edes jotakin kritiikkiä asiakasryhmältä Betania-talon toiminnasta. Haastattelusta nousi monta eri näkemystä, mielipidettä. Jotkut ryhmän jäsenistä olivat enemmän äänessä, jotkut vähemmän. Kaikilla oli kyllä mahdollisuus puhua, mutta kaikki eivät halunneet puhua. Yksi haastateltavista jopa puhui vähän aiheen vierestäkin. Ensimmäinen asiakasryhmän haastattelu kesti noin 45 minuuttia, mikä saattaa näyttää vähäiseltä haastateltavien lukumäärään nähden, mutta haastattelutilanne jotenkin vain kuivui kokoon eli loppui kuin itsestään. Toisaalta joidenkin vanhusten hinku lähteä kotiin päivälevolle saattoi kuivattaa haastattelun kokoon. Nuorten ryhmähaastattelussa ongelmana oli lähinnä se, että nuoret eivät oikein osanneet eritellä mikä Betanian toiminnassa on juuri myönteistä ja mikä kielteistä. Heidän ensimmäinen mielipide oli, että Betania on ihan hyvä paikka. Haastattelu tilanne oli huomattavasti rauhallisempi kuin ensimmäisessä asiakasryhmän haastattelussa. Olimme erillisessä huoneessa pienen pöydän ääressä. Tosin ryhmähaastatteluun osallistui vain kolme nuorta. Olin pyytänyt haastatteluun viittä nuorta, mutta vain kolme heistä, joilla oli vanhempien lupa (Liite 1), oli paikalla haastattelun toteutuksen aikana. Olin tietoinen, että joku voi aina jättää tulematta sovittuun haastatteluun, mutta olin tyytyväinen kun kolmekin nuorta halusi osallistua haastatteluun. Näin jälkeenpäin voin sanoa, että alkuhankaluuksien jälkeen haastattelu sujui hyvin. Nuorilta nousi paljon hyviä mielipiteitä Betaniasta yleensä, mutta eritoten myös NuorisoBetaniasta. Nuoret antoivat myös jonkin verran kriittistäkin palautetta, jopa enemmän kuin ensimmäisessä asiakasryhmän haastattelussa. Tosin kritiikki koski esimerkiksi jotakin tiettyä henkilökunnan jäsentä tai jotakin tavaroiden, esimerkiksi tietokoneiden, ominaisuutta. Tästä huolimatta nuorten ryhmähaastattelusta nousi jonkin verran aineiston kannalta olennaista tietoa. Nuorten ryhmähaastattelu kesti noin puoli tuntia, mikä johtuu osaltaan osallistujien vähyydestä, ujoudesta tai siitä, etten minä haastattelijana osannut puhua nuorten kieltä. Toisaalta haastattelun vähäinen kesto saattaa osaltaan johtua

32 32 myös haastateltavien iästä. Tarkoitan tällä sitä, että aikuiset mahdollisesti osaavat enemmän pohtia, mikä on heidän kannalta myönteistä ja mikä kielteistä, kun nuoret. Nuoret ovat ehkä oppineet siihen, että heille asetetaan tarkkoja kysymyksiä, joihin on yksinkertainen vastaus. 7.2 Toinen vaihe eli työntekijöiden ryhmähaastattelu Työntekijöiden ryhmähaastattelu oli jo hieman hankalampi, koska heitä oli huomattavasti enemmän (8) kuin asiakasryhmien haastatteluissa (maksimissaan 6). Työntekijöiden ryhmähaastattelu järjestettiin saman pöydän ääressä kuin ensimmäinen asiakasryhmän haastattelu, mutta tilanne oli hyvinkin erilainen. Betania suljettiin ryhmähaastattelun ajaksi ja kukaan ei voinut häiritä haastattelua. Esittelin asiakkaiden ryhmähaastatteluista nousseet mielipiteet aihepiiri kerrallaan työntekijöille ja pyysin heitä pohtimaan mihin asiakkaiden palaute perustuu. Asiakkaiden ryhmähaastatteluissa nousseista mielipiteistä työntekijät keskustelivat välillä hyvinkin syvällisesti. Joskus he puhuivat hieman ohi aiheen, mutta pohtivat myös oman toiminnan tarkoitusta ja mitä heidän toimintansa asiakkaille merkitsee. Kun kerroin asiakkaiden antamasta kriittisestä palautteesta haastattelun loppupuolella, monet työntekijöistä sanoivat jo luulleensa, ettei kritiikkiä tule lainkaan. Haastattelun aikana työntekijöille heräsi myös kehittämisehdotuksia Betanian toimintaan, mikä oli toisaalta myös yksi tutkimuksen tavoitteista. Työntekijöiden ryhmähaastattelu kesti reilun tunnin. Melkein heti työntekijöiden ryhmähaastattelun jälkeen aloitin kesätyöt, joten ryhmähaastattelun litterointi siirtyi kesän yli koulujen alkuun. Koulukiireiden vuoksi litteroidun aineiston analysointi siirtyi, joten se oli hieman hankalaa, mutta alkuhankaluuksien jälkeen sekin alkoi sujua. 7.3 Kolmas vaihe eli aineiston analysointi sisällönanalyysillä

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot