BETANIA ON SOPIVAN PIENI JA MUKAVA PAIKKA! Asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnan arviointi Bikva-mallilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BETANIA ON SOPIVAN PIENI JA MUKAVA PAIKKA! Asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnan arviointi Bikva-mallilla"

Transkriptio

1 BETANIA ON SOPIVAN PIENI JA MUKAVA PAIKKA! Asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnan arviointi Bikva-mallilla Marja Nenonen Opinnäytetyö, Syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusala Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Nenonen, Marja. Betania on sopivan pieni ja mukava paikka! Asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnan arviointi Bikva-mallilla. Helsinki, syksy s. ja 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, Sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia asukas- ja kumppanuustalo Betanian toimintaa ja arvioida sitä Bikva-mallia käyttäen. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat; mitä myönteistä ja mitä kielteistä asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnassa on asiakasryhmän mielestä sekä mihin asiakasryhmän palaute ja arvio työntekijöiden mielestä perustuu. Asukas- ja kumppanuustalo Betania on moniammatillinen työyhteisö, joka toimii varhaisen tuen, ennaltaehkäisevän ja korjaavan alueellisen sosiaalityön ja asukastoiminnan periaatteiden mukaisesti. Bikva-mallin on kehittänyt tanskalainen Hanne Kathrine Krogstrup. Bikva-mallin pääajatuksena on asiakkaiden oleellisen tiedon käyttäminen apuna toiminnan kehittämisessä ja kohdentamisessa. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Tutkimuksen aineisto on kerätty kolmella ryhmähaastattelulla. Tutkimusaineistoa oli yhteensä 17 sivua. Haastateltavia oli yhteensä 18, joista 11 oli Betanian asiakkaita ja 7 henkilökunnan jäsentä. Tutkimustulosten mukaan asukas- ja kumppanuustalo Betaniasta asiakas saa sekä henkistä että sosiaalista tukea. Tätä edesauttaa muun muassa henkilökunnan ammattitaito, työntekijöiden vähäinen vaihtuvuus sekä asiakkaiden ja henkilökunnan viihtyvyyteen panostaminen. Betaniassa tulisi panostaa palveluiden ja toimintojen kehittämiseen. Tämä toki on taloudellisista ja henkilöresursseista riippuvainen, joita Betaniassa ei ole. Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että Betanian toiminta on tarpeellista, varsinkin asiakkaiden kannalta, ja sitä tulisi kehittää vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Asiasanat: arviointi, moniammatillisuus, ryhmät, haastattelut, toiminta, tutkimus, kvalitatiivinen tutkimus

3 3 ABSTRACT Nenonen, Marja. Operation assessment of a resident and companionship center in Helsinki. Helsinki, Autumn 2006, 52 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. The purpose of this thesis was to study the resident and companionship center Betania s (Asukas- ja kumppanuustalo Betania) operations and asses that by using the Bikva assessment model. The Resident and companionship center Betania is a multiprofessional work community, which operates according to preventive, early support and reconstructive local social work principles. Target client groups at the center are families with children, older people, youth and residents of the local area. Qualitative research methods were used in this study and the data was analyzed using content analysis. The data was collected using three group interviews. Altogether 18 people were interviewed; 7 employees, 3 youths and 8 other clients. The main focus was on the clients opinion: what was seen as positive and negative in the resident and companionship center Betania s operations. Additionally, the employees opinion on the feedback of the clients was explored. The main results of this study showed that from the resident and companionship center Betania the client received both mental and social support, which correlated with employees professional skills, less change of employees and investing in employee and client satisfaction. The services and operations of Betania could be developed and to this purpose more financial and human resources are needed. The main indication of this study is that Betania s operations are necessary, especially to the clients and further development is needed to meet the client s needs. The results of this study bring more information on clients experience of the services and operations in Betania and what their needs are. The study is useful in further developing Betania s services and operations. Keywords: assessment, multiprofessionalism, group, interview, operations, qualitative research

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Sosiaalityö Ennaltaehkäisevä sosiaalityö Korjaava aluesosiaalityö Moniammatillinen sosiaalityö Sosiaalityön asiakas Vertaistuki Asukas- ja kumppanuustalo Betania AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Bikva-mallilla toteutettua arviointia Helsingin talous- ja velkaneuvontayksikössä Apua ja vertaistukea oma-apuryhmistä OPINNÄYTETYÖN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT JA TUTKIMUSMENETELMÄ Kvalitatiivinen tutkimus Kvalitatiivisen tutkimuksen muutamia tyypillisiä piirteitä Ryhmähaastattelu Bikva-arviointimalli Bikva-mallin neljä vaihetta OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyön tarkoitus Tutkimustehtävät TUTKIMUKSEN ANALYYSIMENETELMÄ Sisällönanalyysi Aineistolähtöinen sisällönanalyysi TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Ensimmäinen vaihe eli asiakkaiden ryhmähaastattelu Toinen vaihe eli työntekijöiden ryhmähaastattelu...32

5 5 7.3 Kolmas vaihe eli aineiston analysointi sisällönanalyysillä TUTKIMUKSEN TULOKSET Haastatteluista nousseita asiakkaiden mielipiteitä Työntekijöiden perustelut asiakkaiden palautteille JOHTOPÄÄTÖKSET Betanian toiminta tarpeellista Sosiaalista ja henkistä tukea POHDINTA Opinnäytetyön luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Opinnäytetyöprosessi ja ammatillinen kasvu...45 LÄHTEET...47 LIITE 1 Lupa haastatteluun osallistumista varten (Nuoret)...51 LIITE 2 Työntekijöiden haastattelurunko...52

6 6 1 JOHDANTO Keväällä 2005 suoritin Osallisuus ja sosiaalinen tuki-opintokokonaisuuden harjoittelua Helsingin Eteläisen sosiaaliaseman, Kampin toimipisteen muutossosiaalityössä. Harjoittelun aikana tutustuin asukas- ja kumppanuustalo Betaniaan. Kyseisen harjoittelun aikana tutustuin myös Hanne Kathrine Krogstrupin kehittämään, Stakesin Suomeen tuomaan, arviointimalliin, Bikva-malliin. Harjoittelun aikana minulle heräsi idea opinnäytetyön tekemisestä asukas- ja kumppanuustalo Betanian toiminnan arvioinnista. Kerroin ideasta harjoitteluohjaajilleni ja heidän esimiehelleen. Ehdotin asiaa myös Betania-talon koordinaattorille ja he kaikki pitivät ideasta. Tämän jälkeen kerroin ideastani opinnäytetyön seminaariryhmässä ja kysyin asialle hyväksynnän ohjaavilta opettajilta. Kirjallisuuteen tutustumisen jälkeen aloitin tutkimussuunnitelman työstämisen. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli arvioida asukas- ja kumppanuustalo Betanian toimintaa asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta Bikva-arviointimallia käyttäen. Tutkimustehtäviä olivat, mitä myönteistä ja mitä kielteistä Betania-talon toiminnassa on asiakasryhmän mielestä ja mihin asiakasryhmän palaute ja arvio työntekijöiden mielestä perustuu. Lisäksi oli tarkoitus selvittää millaista työntekijöiden oma toiminta on. Opinnäytetyössäni ensin määrittelen keskeisiä opinnäytetyötä koskevia käsitteitä, jonka jälkeen esittelen aikaisempia tutkimuksia. Seuraavaksi määrittelen opinnäytetyön metodologiset lähtökohdat ja tutkimusmenetelmät ja niitä seuraa opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimustehtävät. Opinnäytetyön aineiston analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, joista tuon esiin muutamia tärkeimpiä kohtia. Opinnäytetyön lopussa kerron tutkimuksen toteutuksesta, tutkimuksen

7 7 tuloksista ja johtopäätöksistä. Lopuksi olen pohtinut opinnäytetyön luotettavuutta ja eettisyyttä sekä omaa ammatillista kasvuani.

8 8 2 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 2.1 Sosiaalityö Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. (SHL 1982, 18.) Sosiaalityö on muuttunut radikaalistikin luvun aikana ja myös sen jälkeen. Sosiaalityö on kehittynyt yleisten yhteiskunnallisten muutosten myötä. (Karvinen-Niinikoski & Meltti 2003, 34.) Sosiaalityö on inhimillistä vuorovaikutusta ja erittäin tärkeää on työntekijän oma panos sekä henkilökohtaiset reagointi- ja suhtautumistavat asiakkaisiin. Sosiaalityön tehtävät ja työn kohde ovat jatkuvasti muuttuvia ja monimutkaisia. (Karvinen 1996, 17.) Sosiaalityön tehtävänä on tukea yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä selviytymään ongelmistaan ja lievittämään niiden aiheuttamaa ahdistusta. Sosiaalityöntekijät tekevät sosiaalityötä antamalla neuvontaa ja ohjausta, selvittämällä asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestämällä muita tarvittavia tukitoimia. Nämä ylläpitävät ja edistävät yksilön ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.) Kaikilla ihmisillä on elämässään jonkunlaisia ongelmia ja he selviävät niistä. Sosiaalityötä tarvitaan vasta kun ihmisten ongelmista tulee niin pahoja, ettei heillä ole voimavaroja selvitä niistä yksin. (Smale, Tuson & Statham 2000, 20.) Sosiaalityötä toteutetaan lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten parissa. Sosiaalityö on käytännössä monia eri palveluita. Palvelut voidaan karkeasti jakaa seuraavanlaisesti: lapsiperheiden palvelut, päihdepalvelut, vammaispalvelut,

9 9 toimeentulotuki, työllistämispalvelut, nuorille, aikuisille ja vanhuksille tarkoitetut palvelut sekä maahanmuuttajille tarkoitetut palvelut. Sosiaalityö on sekä asiakaspalvelua, että papereiden käsittelyä (Ketola & Kokkonen 1996, 74). Sosiaalityön asiakaspalvelua voidaan toteuttaa esimerkiksi sosiaaliasemalla, laitoksessa tai asiakkaan kotona. Asiakkaita voidaan tavata myös esimerkiksi asukas- ja / tai kumppanuustaloilla, kuten Betaniassa. Sosiaalityön voidaan sanoa olevan väliintuloa, jonka avulla autetaan tukea ja apua tarvitsevia ihmisiä. Sosiaalityössä ei pitäisi kysyä mitä tämä ihminen tarvitsee? vaan tulisi mieluimmin kysyä kuka voi tehdä ja mitä kenelle, jotta tilanne parantuisi tai säilyisi ennallaan? (Smale ym. 2000, 4 7.) Sosiaalityö ymmärretään myös puuttumiseksi ihmisten elämään. Se on sekä hyvässä, että pahassa väliintulo. (Jokinen, Juhila & Raitakari 2003, 151.) Sosiaalityö on ammatti, jota muokkaa materialistiset, sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset puitteet (Fook 2002, 19). Eräässä artikkelissaan Synnöve Karvinen (1996, 33) viittaa mm. Jorma Sipilän(1989) määritelmään sosiaalityöstä, jonka mukaan sosiaalityötä voisi luonnehtia arkielämän normaalisuutta, sujuvuutta ja jatkuvuutta ylläpitäväksi työksi. Sosiaalialan työ voidaan käsittää laaja-alaiseksi vuorovaikutustyöksi, jonka lähtökohtana on itse asiakas ja hänen elämäntilanteensa Ennaltaehkäisevä sosiaalityö Nykyisin sosiaalityössä painotetaan yhä enemmän asiakkaiden ja tilanteiden ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ketolan ja Kokkosen (1996, 56) mielestä ennaltaehkäisevällä sosiaalityöllä tarkoitetaan lähinnä avopalveluja. Myös yhdyskuntatyötä, -suunnittelua ja rakenteellista sosiaalityötä voidaan pitää ennaltaehkäisevänä sosiaalityönä. Ennaltaehkäisyn idea perustuu oletukseen, että mahdollisimman aikainen puuttuminen yksilön tai perheen ongelmiin estää tilanteiden pahenemisen. Ennaltaehkäisevän sosiaalityön keinoina voidaan pitää ohjausta, neuvontaa ja tiedotusta. (Ketola & Kokkonen 1996, 56.) Mielestäni ohjauksella ja

10 10 neuvonnalla on suurempi painoarvo ennaltaehkäisevässä sosiaalityössä kuin tiedotuksella. Juuri ohjaus ja neuvonta edesauttavat asiakasta suuntaamaan omat voimavaransa ongelmallisten tilanteiden ratkaisemiseen ja näin ollen itse auttamaan itseään sekä työntekijöitä tilanteen selvittämisessä. Myös ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa myönnetyllä toimeentulotuella voidaan ennaltaehkäistä yksilön tai perheen taloudellista ahdinkoa ja näin estää taloudellista ongelmien paheneminen ja sitä kautta myös sosiaalisten ongelmien paheneminen. (Ketola & Kokkonen 1996, 56.) Tämän tyyppinen tuki on toki hetkellistä, mutta juuri siinä tilanteessa annettu taloudellinenkin tuki voi auttaa yksilöä tai perhettä selviämään ahdistavasta tilanteestaan ja suuntaamaan voimavaransa paremmin Korjaava aluesosiaalityö Korjaavassa aluesosiaalityössä työntekijöiden tulee kiinnittää huomioita alueella olevien tukipalveluiden saatavuuteen samalla kun he yrittävät saada selville ja ratkoa asiakkaan ongelmia. Samalla heidän tulee kiinnittää huomioita myös asiakkaan omiin voimavaroihin, jotta asiakas voi itse auttaa heitä ongelmallisen tilanteen ratkaisemisessa. Tilannetta tulee tarkastella eri kanteilta ja tunnistaa tilanteen eri näkökulmat. (Smale ym. 2000, ) Työntekijän tulee kiinnittää huomiota alueella vallitseviin ikä-, kulttuuri- ja uskontorakenteeseen, perherakenteisiin, työttömyys- ja työllisyysasteeseen. Lisäksi työntekijän tulee tunnistaa alueen omat resurssit, jotta hän voi huomioida edellä mainitut osa-alueet omassa työssään ratkoessaan yksittäisen asiakkaan ongelmallista elämäntilannetta. Keskeistä on kehittää työntekijöiden ymmärrystä siitä, miten tukipalveluiden ja sosiaalityön resurssit on suunnattu kyseiselle alueelle, tunnistaa ne ja oppia hyödyntämään niitä. Pitkällä tähtäimellä työntekijöiden tulee toimia niin, että sosiaaliset tilanteet alueella paranevat, eikä kiinnittää huomiota vain yksilöllisen asiakkaan tilanteeseen. (Smale ym. 2000, )

11 Moniammatillinen sosiaalityö Sosiaalialan työ on muotoutunut vuosien varrella hyvin monitahoiseksi. Sosiaalityö voi olla sekä toimistotyötä, kenttätyötä, avotyötä, että asiakaspalvelua. Usein sosiaalialan työntekijä joutuu selvittelemään asiakkaan asioita ja olemaan yhteydessä moniin eri tahoihin selvittäessään asiakkaan asioita. (Kolari 1996, 79.) Näitä ongelmia helpottamaan ja sosiaali- ja terveydenhoitoalojen yhdistyessä on pyritty rakentamaan toimivia moniammatillisia työryhmiä. Ryhmät koostuvat hyvin erilaisista työntekijöistä, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita. (Mönkkönen 1996, ) Moniammatillisessa työryhmässä on keskeistä vuoropuhelu muiden työntekijöiden kanssa. Moniammatillisessa työryhmässä pyritään kokomaan yhteen kaikkien kannalta olennainen tieto ja toimivat työkäytännöt. Vuoropuhelu muiden moniammatillisen työtiimin jäsenten kanssa edesauttaa yksittäisen työntekijän tietoperustan laajentamisen muiden näkökulmien avulla. Moniammatillisessa työtiimissä yksittäisen työntekijän rooli muuttuu kaiken tietävästä asiantuntijasta moniammatillisessa tiimissä toimivien yhteistyökumppaniksi, kuitenkin niin, että yksittäinen työntekijä on oman alansa asiantuntija. (Mönkkönen 1996, ) Moniammatillinen tiimityö on ammattien välistä yhteistyötä ja työnjakoa (Metteri 1996, 9). Moniammatillisen yhteistyön yhtenä edellytyksenä voidaan pitää yhteistyökumppanien, eli moniammatillisen työtiimin jäsenien, näkemistä myönteisesti sekä tasavertaista ja rehellistä kanssakäymistä. Muita edellytyksiä ovat muun muassa samansuuntainen ihmiskäsitys, työn yhtenäinen tavoite, tasavertainen vuorovaikutus sekä muiden työryhmän jäsenten kunnioitus. (Kuusela 1996, ) 2.2 Sosiaalityön asiakas

12 12 Sosiaalityön asiakkuus on keskeinen määrittäjä sosiaalityön kohteen ja vuorovaikutuksen, jossa sosiaalityötä tehdään, käsittämisessä. Sosiaalityön asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden tarpeiden parempaa huomioon ottamista on korostettu viimeisten vuosikymmenien aikana. Sosiaalityössä, kuten muussakin palvelutyössä, työntekijät pyrkivät tekemään parhaansa asiakkaan hyväksi sosiaalityön arvojen mukaisesti. Suhde asiakkaaseen vaihtelee sosiaalityön eri sovellusalueilla, yksittäisissä työyhteisöissä sekä yksittäisten työntekijöiden työssä. Sosiaalityössä tulee huomioida, että asiakkaat ovat erilaisia ihmisiä, heidän elämäntilanteet vaihtelevat ja suhde viranomaisiin, joita sosiaalityöntekijät ovat, rakentuu monin eri tavoin. (Pohjola 1996, 53 57) Henrietta Aarnikoivun (2005, 16), joka kirjoittaa yrityslähtökohdista, mukaan asiakaskeskeisyys on arvo, jonka mukaan työntekijä toimii ja asiakaslähtöisyys on toimintaperiaate, jonka mukaan työntekijä toimii kohdatessaan asiakkaan asiakaspalvelutilanteessa. Asiakkuus on kohtaamista, jossa asiakas ja työntekijä suhtautuvat toisiinsa positiivisesti. Kyseinen positiivisuus voi toteutua hyvinkin yritysmaailmassa, mutta sosiaalityössä tämä ei välttämättä toteudu. Sosiaalityön asiakkuus ei yleensä ole asiakkaalle vapaaehtoinen valinta, vaan elämäntilanne, työttömyys, alkoholismi ym. on pakottanut asiakkaan ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijään tai muuhun sosiaalityötä toteuttavaan työntekijään. Sosiaalityön asiakkuus on moniulotteinen käsite. Se saa erilaisia määrityksiä riippuen millä tasolla asiakkuutta tarkastellaan. Yhteiskunnallisella tasolla asiakkuus nähdään asiakasmäärinä, -jakautumina sekä taloudellisena menoeränä. Organisaatiotasolla asiakkuutta katsotaan palvelutarpeita ja -valikoimaa sekä asiakasvirtaa tarkastellen. Organisaation työntekijätasolla asiakkuuteen vaikuttaa työn vaatimukset ja työtehtävät. Asiakas nähdään työn kohteena, eli tapauksena. Asiakas näkee asiakkuuden taas arkipäivän näkökulmasta katsoen, hänen elämäntilanteeseen liittyvänä kohtaamisena. Asiakasta ja hänen todellisuuttaan katsotaankin usein ylhäältä alas, järjestelmästä arkipäivään asettaen samalla ehtoja ja normeja. ( Pohjola 1996, 58 59). Anneli Pohjolan (1996, 59) mielestä asetelma olisi perusteltua kääntää juuri toisinpäin. Tällöin järjestelmänäkökulman sijasta ajattelu lähtisi asiakkaan elämis-

13 13 maailmasta. Kaikkien eri tasojen, yhteiskunnallisen, organisaatio, työntekijä, asiakas, tulisi limittyä toisiinsa ja olla avoimessa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Hän näkee, että palvelut kuten myös sosiaalityö ovat käyttäjiään eli asiakkaita varten. Merkittävässä osassa sosiaalityön kirjallisuutta asiakkuus ymmärretään työntekijän ja yksittäisen asiakkaan kohtaamisena eli puhtaasti kahdenkeskeiseksi suhteeksi. Asiakas on osa työprosessia, työskentelyn kohde. Suomen kielessä asiakas-käsite merkitsee myös markkinoiden ja kaupankäynnin asiakasta. Myös asia tai asiointi palvelujen piirissä luonnehtii asiakasta. Näin katsottuna käsite asiakas ei toimi sosiaalipalveluissa, jossa asiakkaan kulutus pyritään minimoimaan päinvastoin kuin kaupallisissa yrityksissä. Sosiaalipalveluissa asiakasta ei voida nähdä valitsevana ja hyödyketietoisena kuluttajana. Sosiaalityössä asiakas asioi eri toimipisteissä ja vaikka työntekijä työskentelee asiakkaan kanssa vuosikausia, saattaa asiakas ihmisenä jäädä työntekijälle täysin vieraaksi. Myöskään asiakkaan itsensä näkökulmaa häntä koskevissa kysymyksissä harvoin kysytään, joten asiakas jää abstraktiksi ja kasvottomaksi. (Pohjola 1996, ) 2.3 Vertaistuki Vertaistuen avulla auttaminen perustuu ihmisten väliseen arkiseen kohtaamiseen, ilman asiakas- tai työntekijäroolia, titteleitä tai muita roolimäärityksiä. Vertaistuella tarkoitetaan kohdattujen vaikeuksien, menetysten sekä vaativien elämäntilanteiden keskinäistä jakamista muiden ihmisten kanssa. Kokemukset ja niiden jakaminen on vertaistukitoiminnasta keskeistä. (Hyväri 2005, 214.) Tämä oli tärkeää myös Betanian asiakkaille, joten oli mielestäni tärkeää avata vertaistuen käsitettävä myös opinnäytetyöni kirjallisessa versiossa. Vertaistuki on vastavuoroista tukea ja vertaisryhmien keskeisiä teemoja ovatkin vertaistuki sekä kokemusten ja tiedon jakaminen ja vaihtaminen. Suomessa on erilaisia vertaisryhmiä ja -verkostoja, joiden määrä on lisääntynyt erityisesti vii-

14 14 meisten kymmenen vuoden aikana. Kasvu kertoo, että ihmisillä on tarve jakaa omia kokemuksiaan ja saada tietoa samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä. (Nylund 2005, ) Vertaisryhmiä voi muodostua saman ikäisten, samaa työtä tekevien tai samanlaista elämäntapaa harjoittavien keskuudessa. Hyväri (2005, 215) ymmärtää vertaistuen toisten auttamiseen ja tukemiseen tähtäävään vastavuoroisiksi suhteiksi, joissa kriittisiä ja kriisiytyneitä elämäntilanteita käsitellään yhdessä. Vertaistuen muoto voi vaihdella riippuen ryhmän ikärakenteesta, osallisten sukupuolesta, kulttuurista sekä ryhmän sisäisestä kanssakäymisestä (Snell & Janney 2002, 3). Muuriahon (2000, 7) mukaan vertaistuki on käsitteenä samansisältöinen kun sosiaalisen tuen käsite. Vertaistuki voi olla muodoltaan huolenpitoa, avunantoa, apua itsensä arviointiin, tiedon jakamista sekä aineellista ja toiminnallista auttamista. Muuriaho esittelee tutkimuksessaan Mielenterveyden keskusliiton (Vuorinen & Helasti 1997) määritelmän vertaistuesta, jonka mukaan vertaistuki on omaehtoista, yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää jokin sosiaalisen tuen tarvetta lisäävä, yhteiskunnan poikkeavaksi määrittelemä kohtalonyhteys. Hyvänä esimerkkinä vertaistuesta voidaan mielestäni pitää esimerkiksi AA-kerhoja ja Omaiset mielenterveyden tukena ry:n ryhmiä, joihin osallistuvat saavat jakaa omia kokemuksiaan ryhmää yhdistävästä asiasta. Vertaistoiminta lähtee käsityksestä, ettei kukaan ole iloineen eikä suruineen yksin. Vertaistoiminnan arvopohjana voidaan pitää tasa-arvoisuutta, avoimuutta sekä toisten ihmisten kunnioittamista. Ideana on jakaa yhdenvertaisia kokemuksia keskinäisessä kanssakäymisessä. Vertaistoiminta perustuu kokemuksen ja kokemustiedon hyödyntämiseen ja jakamiseen, joko kahden kesken tai ryhmässä. Vertaistuen ja vertaistoiminnan yhteydessä voidaan puhua myös kokemuksellisesta asiantuntijuudesta. (Kuuskoski 2003, )

15 Asukas- ja kumppanuustalo Betania Asukas- ja kumppanuustalo Betania on moniammatillinen työyhteisö, joka toimii varhaisen tuen, ennaltaehkäisevän ja korjaavan alueellisen sosiaalityön ja asukastoiminnan keskuspaikkana Helsingin Eteläisen sosiaaliaseman Kampin toimipisteen alueella, Punavuoressa. Talo tarjoaa alueen asukkaille monenlaisia palveluja. Betaniassa toimii mm. asukaskahvila, PerheBetania, Olotila sekä NuorisoBetania. Lisäksi Betania tarjoaa kuntouttavan työtoiminnan työpaikkoja ja mahdollisuuden työllistyä. Betania on siis kaikille avoin, koko elämänkaaren kattava asukastoimintaa mahdollistava ja edistävä paikka. (Betanian henkilökunta, 2005.) Asukaskahvila on kohtaamis- ja osallistumispaikka alueen asukkaille. Sen toiminta on kaikille avointa toimintaa. Betaniassa järjestetään alueen vanhuksille ruokailu sekä tarvittaessa muuta toimintaa, jonka avulla pyritään tukemaan heidän kotona selviytymistään. PerheBetania toimii alueen perheiden kohtaamispaikkana, jossa tavataan samassa elämäntilanteessa olevia lapsiperheitä. PerheBetanian toiminta on sekä avointa, että ohjattua. PerheBetanian työntekijät tukevat perheitä lasten kasvatuksessa ja ohjaavat heitä myös muiden palvelujen piiriin. NuorisoBetania toimii alueen nuorisotalona/tilana, jossa nuoren mahdollinen avun tarve ajoissa ja osataan ohjata nuori oikeiden palvelujen piiriin. Betaniassa toimii myös erilaisia projekteja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia yhteisölliseen osallisuuteen ja / tai työllistymiseen. Betania-talo toimii myös muiden asukkaiden hyvinvointia edistävien toimijoiden toimitilana. (Betanian henkilökunta 2005.) Betanian talon toimintaperiaatteita ovat muun muassa pyrkimys alueellisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämiseen, olemaan alueen asukkaille avoin talo, oleskelun lisäksi monenlaisen toiminnan järjestäminen, mahdollisuus tavata eriikäisiä ihmisiä ja toiminta on maksutonta tai omakustannehintaista. (Asukas- ja kumppanuustalo Betanian.) Voidaan myös sanoa, että Betania-talossa pyritään kehittämään toimintoja ennaltaehkäisevään ja asiakkaita osallistavan työn, ver-

16 16 taistuen ja vapaan oleskelun mahdollistavaan toiminnan suuntaan (Betanian henkilökunta 2005).

17 17 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 3.1 Bikva-mallilla toteutettua arviointia Helsingin talous- ja velkaneuvontayksikössä Vuonna 2005 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston talous- ja velkaneuvontayksikössä toteutettiin arviointihanke, jossa arviointimallina käytettiin Bikva-mallia. Tutustuin tutkimukseen, koska siinä on käytetty samaa arviointimallia kuin opinnäytetyössäni. Tutkimuksen lähtökohtana olivat juuri asiakkaiden kokemukset. Talous- ja velkaneuvonnassa työskentelee 25 henkilöä, jotka antavat yksityishenkilöille velkaantumisesta johtuvaa yleisneuvontaa sekä avustavat asiakkaita velkajärjestelylain tarkoittamissa sovintoratkaisuissa, velkajärjestelyn hakemisessa käräjäoikeudesta ja maksuohjelmien tekemisessä. Lisäksi talous- ja velkaneuvontayksikkö hoitaa sosiaaliseen luototukseen liittyviä tehtäviä. Sosiaalisen luototuksen parissa talous- ja velkaneuvontayksikössä työskentelee kuusi ihmistä. Arviointihankkeen lähtökohtana oli selvittää asiakkaiden kokemuksia saamastaan palvelusta. (Högnabba, Paananen & Lappi 2005, 3 4.) Arviointihankkeen tavoitteena oli selvittää ovatko asiakkaat tyytyväisiä sosiaalisen luototuksen palveluihin ja kuinka hyvin käytännöt sosiaalisen luoton palveluketjussa asiakkaiden mielestä toimivat. Lisäksi tavoitteena oli selvittää haluavatko asiakkaat asioida kirjallisesti vai toivovatko asiakkaat velkaneuvojan ja / tai sosiaalityöntekijän palveluita, miten asiakkaat kokevat eri yhteistyötahojen vuorovaikutuksen ja millaista palvelua asiakkaat toivoisivat saavansa jatkossa. (Högnabba ym. 2005, 5 6.) Joiltakin osin nämä tavoitteet ovat yhtenäisiä (mitä mieltä asiakkaat ovat Betanian toiminnasta) opinnäytetyön tavoitteiden kanssa.

18 18 Arviointihanketta lähdettiin toteuttamaan haastattelemalla ensin kohderyhmä, eli sosiaalisen luottopäätöksen saaneet asiakkaat, joita oli yhteensä kuusi. Asiakasryhmähaastattelun palautteen keskeiset teemat esitettiin työntekijöille, joita oli ryhmähaastattelussa viisi. Ja asiakkaiden ja työntekijöiden haastatteluista nousseet keskeiset teemat esiteltiin johtajille, joita oli seitsemän. (Högnabba ym. 2005, ) Asiakkaat ja työtekijät pitivät tärkeänä, että työntekijöiden tavoitettavuus on hyvä, eli yhteydensaanti talous- ja velkaneuvontaa toimivat. Myös asiakkaan kohtaamista palvelukokonaisuuden onnistumisen kannalta pidettiin tärkeänä. Asiakkaat olivat kokeneet, että velkaneuvonnasta ja sosiaalisen luototuksen mahdollisuudesta on niukasti saatavilla yleistä, julkista tietoa. Työntekijöiden mielestä jo nykyiselläänkin ajanvarausjonot ovat pitkät ja heillä ei ole resursseja markkinoida palveluaan laajemmalle. (Högnabba ym. 2005, ) Velkaneuvonnassa asiakas saa asiantuntevaa palvelua. Työntekijät katsoivat, että he ovat saaneet riittävästi koulutusta itse velkaneuvontaan ja sosiaaliseen luototukseen liittyvissä asioissa. Asiakaspalvelussa muun muassa talousneuvonta tulisi lisätä. Myös palveluohjausta ja alkuarviointia tulisi lisästä ja tehostaa. Henkilökunnan määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen lisäisi työntekijöiden mielestä palvelun laatua, pitkäjänteisyyttä ja myös työntekijöiden motivaatiota työskentelyssään. Sekä asiakkaat ja työntekijät katsoivat, että toiminnan yleinen kehittäminen sekä tehokkaasti ja laadukkaasti asiakkaita palveleva toiminta edellyttäisi enemmän resursseja, enne kaikkea työntekijöitä. (Högnabba ym. 2005, ) Tämä yllättävästi käy ilmi myös tekemäni opinnäytetyön tuloksista. Yhteenveto työntekijöiden ja asiakasryhmän haastattelun perusteella oli seuraava: Yhteydensaantia, työntekijöiden tavoitettavuutta tulee kehittää. Samoin talousneuvontaa. Yhteistyöhön sosiaaliasemien ja järjestöjen kanssa tulee panostaa. Asiakkaille laadittaviin maksuohjelmiin tulisi lisätä joustavuutta. Lisäksi tulisi parantaa tämän hetkistä alkuarviointia ja palveluohjausta. (Högnabba ym. 2005, )

19 19 Johtajien mielestä palaute talous- ja velkaneuvonnan toiminnasta oli ehkä liiankin positiivista. Myös kehittämisen varaa johtajat totesivat olevan. Johtajat yhtyivät asiakkaiden ja työntekijöiden kehittämisehdotuksiin, mutta löysivät myös muita kehittämiskohteita. Esimerkiksi sosiaalista luottoa hakeville voitaisiin perustaa omat jonot ja päivystystoimintaa voitaisiin kehittää. Kansainvälistä yhteistyötä tulee miettiä, koska siitä talous- ja velkaneuvontayksikössä voitaisiin oppia paljon. Johtajat olivat samaa mieltä työntekijöiden kanssa, että resurssien tulee olla riittävät, jotta työntekijät voivat palvella asiakkaitaan tehokkaasti ja laadukkaasti. (Högnabba ym. 2005, ) Opinnäytetyön tuloksissa ja talous- ja velkaneuvontayksikön tutkimuksen tuloksissa on selvästi havaittavissa joitakin yhtäläisyyksiä. Tavoitteet ovat joiltakin osilta yhtäläisiä, molempien yksiköiden palvelua tulisi kehittää ja haastatteluista noussut palaute oli molemmissa tapauksissa ehkä liiankin positiivisia. 3.2 Apua ja vertaistukea oma-apuryhmistä Kiinnitin huomiota vertaistuesta tehtyihin tutkimuksiin, koska opinnäytetyön haastatteluista nousi keskeisesti esiin juuri vertaistuen merkitys Betanian asiakkaille. Mielenterveyden keskusliiton oma-apuryhmiä koskeva tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia oma-apuryhmät ja oma-apuryhmäläiset ovat ja onko oma-apuryhmillä vaikutusta jäsenten psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksessa oli mukana noin 208 oma-apuryhmäläistä 41 eri oma-apuryhmästä. Oma-apuryhmien toiminta perustui vertaistukeen. (Muurinaho 2000, ) Tutkimus oli tuloksellisuustutkimus, joka on toinen psykoterapiatutkimuksen pääalueeseen. Tuloksellisuustutkimus pyrkii selvittämään terapian vaikuttavuutta, eli Muuriahon tutkimuksessa tämä tarkoitti oma-apuryhmien vaikutuksia jäsentensä psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla, joissa oli osa kysymyksistä strukturoituja ja osa avoimia. Kokemuksia oma-apuryhmistä selvitettiin 40 eri väittämällä, joihin vastattiin 7-

20 20 portaisella asteikolla (täysin samaa mieltä,, täysin eri mieltä). Kokemukset oma-apuryhmistä olivat suurelta osin hyvin myönteisiä. (Muuriaho 2000, ) Tutkimuksen tulosten mukaan avohoidossa olevat mielenterveyskuntoutujat kokivat saavansa ryhmistä apua hieman muita enemmän. Mitä pidempään ja aktiivisesti ryhmäläiset olivat käyneet ryhmässä, sitä enemmän he hyötyivät ryhmän toiminnasta. Tämä näkyi muun muassa elämän hallinnan tunteen kohenemisessa, mielialan nousemisessa ja sosiaalisten suhteiden lisääntymisenä sekä myös ryhmäläisen avoimuuden kasvussa ja itsetunnon kasvussa. (Muuriaho 2000, ) Muuriahon (2000, 24) mukaan, koska psyykkisen hyvinvoinnin kohentuminen on jatkuvaa, voidaan olettaa oma-apuryhmissä olemisen vaikuttavan jäsenten psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimukseen osallistuneet kokivat tärkeäksi sosiaaliset kontaktit, vertaisten kanssa kokemuksien vaihdon, ryhmän yhteishengen ja avoimuuden sekä mielekkään tekemisen. Tutkimuksen tulosten valossa voidaan siis sanoa, että mielenterveyskuntoutujien oma-apuryhmissä saatu vertaistuki tarjoaa hyvät mahdollisuudet mielenterveyskuntoutujien hyvinvoinnin edistämiselle. Vertaistuen avulla voidaan edistää ihmisten hyvinvointia. Tämä käy ilmi sekä opinnäytetyöstäni, että Muuriahon (2000) tutkimuksesta. Opinnäytetyötä varten tehtyjen haastatteluiden perusteella voidaan sanoa, että Betanian asiakkaat kokevat sosiaaliset kontaktit, vertaistuen, ryhmähengen, avoimuuden ja mielekkään tekemisen tärkeäksi. Myös Muuriahon (2000, 24) tutkimuksen tulosten mukaan myös oma-apuryhmien jäsenet kokivat edellä mainitut asiat tärkeiksi.

21 21 4 OPINNÄYTETYÖN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT JA TUTKIMUSMENETELMÄ 4.1 Kvalitatiivinen tutkimus Opinnäytetyöni tietojen keräys tehtiin ryhmähaastatteluna Bikva-mallia käyttäen. Tarkoituksena oli tutkia Betania-talon toiminnan arviointia asiakkaiden näkökulmasta nimenomaan laadullisesti eli kvalitatiivisesti. Voisi oikeastaan sanoa, että työni on osallistava kvalitatiivinen tutkimus, jossa aineisto on asiakkaiden ja työntekijöiden subjektiivista tietoa Betania-talosta. Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen on tarkoitus kuvata todellista elämää. Mutta todellisuus on moninainen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa onkin tarkoitus tutkia kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Yleisesti voidaan sanoa, että kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarkoitus on löytää tai paljastaa tosiasioita olemassa olevien (totuus)väittämien sijaan. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, ) Laadullisen tutkimuksen aineistoa kerättäessä käytetään menetelmiä, jotka vievät aineiston tutkijan lähelle tutkittavana olevaa kohdetta tai ilmiötä. Tavallisesti tavoitteena on löytää tutkittavien näkökulma, näkemys tutkimuksen kohteena olevasta asiasta tai ilmiöstä. Tutkittavan aineiston käsittelyssä pyritään kokonaisvaltaisuuteen eli tutkittava ilmiötä tai asia yritetään ymmärtää suhteessa kontekstiin ja tutkittavan tapahtuman erityispiirteisiin. Keskeistä laadullisen tutkimuksen kuluessa on löytää ne johtavat ideat, joiden avulla tutkimuksellisia ratkaisuja tehdään. (Kiviniemi 2001, ) Tutkimusasetelman rajaus on laadullisessa tutkimuksessa välttämätöntä. Rajauksen avulla löydetään mielekäs, ehyt ja selkeästi rajattu ongelmanasettelu. On siis kyse tulkinnallisesta rajauksesta. Laadullinen aineisto ei sellaisenaan kuvaa totuutta, vaan todellisuus välittyy meille tulkinnan tai tarkasteluperspektiivien avulla. Laadullisessa tutkimuksessa voidaan sanoa olevan kyse tutkittavan il-

22 22 miön tai asian käsitteellistämisestä, ei etukäteen hahmotetun teorian testaamisesta. (Kiviniemi 2001, ) Laadullinen tutkimus on luonteeltaan tulkinnallista (Kiviniemi 2001, 79). 4.2 Kvalitatiivisen tutkimuksen muutamia tyypillisiä piirteitä Tutkimus on kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineiston koonti tapahtuu luonnollisessa tilanteessa Ihminen on tiedon keruun väline Pyrkimys paljastaa odottamattomia seikkoja aineiston monitahoisella ja yksityiskohtaisella tarkastelulla. Laadullisten metodien, kuten teemahaastattelun, ryhmähaastattelun ja osallistavan havainnoinnin, käyttö aineiston keruussa. Kohdejoukko valitaan tarkoituksen mukaisesti Tutkimussuunnitelma muotoutuu tutkimuksen edetessä; suunnitelmaa muokataan tarvittaessa olosuhteiden muuttuessa Tapauksien ainutlaatuisuus ohjaa aineiston tulkintaa (Hirsjärvi ym. 2000, 165). 4.3 Ryhmähaastattelu Ryhmähaastattelua voidaan käyttää yksilöhaastattelun sijaan. Kun yksilöhaastattelussa haastateltavien voidaan olettaa jännittävän haastattelijaa, ryhmähaastattelussa haastateltavat voivat saada tosiltaan tukea haastattelutilanteessa. Ryhmähaastattelussa saatetaan saada tavallista enemmän tietoa; osallistujat voivat yhdessä puhua aiheesta laajemmin ja avoimemmin. Kun haastateltavia yhdistää jonkin ryhmän jäsenyys tai jokin muu yhteinen tekijä, voi ryhmän merkitys haastattelutilanteessa olla merkittävä. Yhteiset kokemukset voivat auttaa haastateltavia kertomaan asioista avoimemmin. Tavoitteena on suhteellisen vapaamuotoinen, mutta kuitenkin asiassa pysyttelevä keskustelu. Toimiva ryh-

23 23 mäkoko ryhmähaastattelua käytettäessä voisi olla 4-8 henkeä. (Eskola & Suoranta 1996, 72 75) Kirjassaan Eskola ja Suoranta (1996, 73) kirjoittavat Syrjälä & Nummisen (1988) esittämästä neljästä ryhmähaastattelun käyttöä puoltavasta seikasta: ihmisten vuorovaikutuksen ymmärtäminen toimintatutkimus ymmärtämisen ja oivaltamisen tavoittelu uusien ideoiden tavoittelu Ryhmähaastattelutilanne on syytä tallentaa joko nauhoittamalla tai videoimalla, mutta on syytä muistaa, että haastateltavilta on syytä kysyä lupa tähän. Haastattelutilanteen jälkeen haastattelut on syytä purkaa välittömästi sillä tilanteen rekonstruointi voi olla vaikeaa ja ongelmallista voi myös olla muistaa kuka puhuu nauhalla. Toisaalta haastattelutilanteen videointi voi aiheuttaa jännitystä osallistujien keskuudessa. Ryhmähaastattelu on joka tapauksessa työläämpi aineiston purkamisen kannalta (Eskola & Suoranta 1996, 74 75), mutta toisaalta siitä saatua tietoa voi olla enemmän kuin yksilökeskeisestä haastattelusta saatua tietoa. Taina Miettinen (2000, 29 31) on käyttänyt omassa tutkimusjulkaisussaan ryhmähaastattelusta focus group-nimitystä. Miettinen esittää Kruegerin (1988, 27) määritelmän, jonka mukaan Focus group tarkoittaa ryhmähaastattelua, jossa on ryhmä ihmisiä, joilla on tiettyjä ominaisuuksia ja jotka tuottavat laadullista tietoa kohdennetussa keskustelussa. Miettisen lainaaman Kruegerin (1988, 48) mukaan focus groupin tavoite on saavuttaa luonnollinen keskustelutilanne, jossa ryhmän jäsenet voivat vapaasti keskustella, jakaa näkemyksiään ja havaintojaan.

24 Bikva-arviointimalli Bikva tulee tanskan kielen sanoista Brugerinddragelse I KVAlitetsvurdering, mikä suomennettuna tarkoittaa asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana. Mallin on kehittänyt Hanne Kathrine Krogstrup. Bikva-mallin tarkoituksena on ottaa asiakkaat mukaan arviointiin ja täten luoda yhteys asiakkaiden ja työntekijöiden välille. Mallin kehittämisen taustalla on asiakkaiden ottaminen enemmän mukaan toiminnan arviointiin luvulla käytössä olleiden asiakastyytyväisyyskyselyiden tilalle haluttiin kehittää arviointimalli, joka kertoisi mikä asiakkaille on tärkeää toiminnassa. Mallin tarkoituksena ei ole korvata asiakastyytyväisyystutkimusta vaan ne voivat täydentää toisiaan. (Krogstrup 2004, 7.) Bikva-mallin avulla saatu tutkimusaineisto on kvalitatiivista, jolloin aineiston analysoidaan kvalitatiivisia analysointimenetelmiä käyttäen. Bikva-mallissa asiakkailla on keskeinen rooli. Asiakkaat määrittävät arviointikysymykset omien kriteeriensä perusteella. Heidän osallistamista on perusteltu sillä, että heillä on tietoa, jota voidaan hyödyntää julkisen sektorin kehittämisessä. Näin asiakkaille tarjotaan mahdollisuus muutokseen, joka on lähtöisin heidän ideoistaan. Asiakkaiden osallistamisella saadaan mahdollisesti esiin ongelmia, joista työntekijät, johtajat ja päättäjät eivät ole tietoisia. (Krogstrup 2004, 7 14) Bikva-mallin pääajatuksena on asiakkaiden oleellisen tiedon käyttäminen apuna toiminnan kehittämisessä ja kohdentamisessa. Arviointiprosessi on oppimislähtöinen ja sen suunta on alhaalta ylöspäin. Bikva-mallissa on neljä vaihetta, joilla pyritään vaikuttamaan menetelmien kehittämiseen. Tämä pyritään saavuttamaan seuraavin keinoin (Krogstrup 2004, 15.): Asiakkaat arvioivat sosiaalityötä omien kokemusten perusteella ja määrittelevät siten arvioinnin ongelmat. Asiakkaiden palaute esitellään tärkeille sidosryhmille (esim. työntekijät, johtajat ja päättäjät), jotka arvioivat esiin tulleita ongelmia ja käsittelevät asiakkaiden myönteistä ja kielteistä kritiikkiä. Vuoropuhelu ja kehitys ovat jatkuvaa, ja arviointia seuraa toiminta.

25 Bikva-mallin neljä vaihetta BIKVA-mallin toteuttaminen tapahtuu neljässä vaiheessa. Tosin minun opinnäytetyöni toteutin vain kahdessa vaiheessa. Vaiheet ovat seuraavat: 1. Aloitetaan ryhmähaastattelulla, jossa asiakkaita pyydetään kertomaan ja perustelemaan, mitä he pitävät myönteisenä ja mitä kielteisenä heihin kohdistuvassa sosiaalityössä. Tuloksena saadaan kokemuksista tietoa ja subjektiivisia laatuarviointeja. 2. Asiakkaiden palaute esitetään työntekijöille, ja tässä vaiheessa tarkoituksena on pohtia ryhmähaastattelussa, mihin asiakkaiden arviot työntekijöiden mielestä perustuvat. Ensisijaisena tavoitteena on siis pohtia työntekijöiden omaa toimintaa. 3. Asiakkaiden ja työntekijöiden ryhmähaastatteluista saatu palaute esitellään johtajille, ja tarkoituksena on pohtia ryhmähaastattelussa syitä asiakkaiden ja työntekijöiden palautteeseen. 4. Asiakkaiden, työntekijöiden ja johtajien ryhmähaastattelusta saatu palaute esitellään päättäjille ja tarkoituksena on saada heidän arviointi em. toimijoiden palautteen syistä. Asiakkaiden haastattelu saattaa käynnistää arviointi- ja oppimisprosessin organisaation muilla tasoilla. Bikva-mallin toteuttaja voi antaa saatujen tulosten puhua puolestaan tai antaa prosessin aikana saatujen tietojen perusteella toiminnan kehittämisehdotuksia. Tarkoituksena on kyseenalaistaa olemassa olevat käytännöt ja toimintatavat sekä saavuttaa parempi yhteisymmärrys sen välillä, miten asiakkaat kokevat ongelmansa ja miten sosiaalityötä tehdään organisaation eri tasoilla. (Krogstrup 2004,15 16.)

26 26 5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 5.1 Opinnäytetyön tarkoitus Opinnäytetyöni tavoitteena oli arvioida asukas ja kumppanuustalo Betanian toimintaa asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta Bikva-arviointimallia käyttäen. Tarkoituksena oli selvittää miten asiakkaat ja työntekijät kokevat Betaniatalon toiminnan ja mitä se merkitsee heille. Näiden tietojen perusteella Betaniatalon toimintaa voidaan mahdollisesti kehittää enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Ryhmähaastattelut oli tarkoitus toteuttaa kolmella tasolla, asiakkaat, työntekijät ja johtavat, mutta kolmannen tason ryhmähaastattelun järjestäminen oli melkein mahdotonta järjestää, joten haastattelin vain asiakkaiden ja työntekijöiden ryhmät. Tarkoituksena oli ensin haastatella yhtä asiakasryhmää ryhmähaastattelulla. Asiakkaita pyydettiin kertomaan mitä hyvää ja mitä huonoa Betanian toiminnassa on heidän näkökulmastaan. Heitä pyydettiin myös perustelemaan heidän mielipiteensä. Tämän jälkeen asiakasryhmän palaute esitettiin työntekijöille, ja työntekijöiden ryhmähaastattelussa oli tarkoitus pohtia, mihin asiakasryhmän arvioit työntekijöiden mielestä perustuvat. Tavoitteena oli myös, että työntekijät pohtivat omaa toimintaansa. (Vrt. Krogstrup 2004, 15.) Haastatteluiden tavoitteena oli siis selvittää, millä eri tavoin asiakkaat kokivat päivittäiset ilmiöt ja millaista merkitystä niillä heille on. Asiakasryhmän haastattelusta toivoin saavani tietoa asiakkaiden kokemuksista ja heidän subjektiivisia laatuarviointeja Betania-talosta. Työntekijöiden ryhmähaastattelun toivoin herättävän myös keskustelua ja pohdintaa henkilökunnan omasta toiminnastaan. (Vrt. Krogstrup 2004, )

27 Tutkimustehtävät Opinnäytetyöni tutkimustehtävät muodostuivat hyvin pitkälle Bikva-mallin vaiheiden perusteella, joista tässä opinnäytetyössä huomioidaan vain kaksi. 1.) Mitä myönteistä ja mitä kielteistä Betania-talon toiminnassa on asiakasryhmän mielestä? 2.) Mihin asiakasryhmän palaute ja arvio työntekijöiden mielestä perustuu? Millaista työntekijöiden oma toiminta on?

28 28 6 TUTKIMUKSEN ANALYYSIMENETELMÄ 6.1 Sisällönanalyysi Laadullisen tutkimuksen yksi perusanalyysimenetelmä on sisällönanalyysi. Sisällönanalyysissä etsitään tekstistä sen merkityksiä eli analysoinnin kohteena on juuri teksti. Sisällönanalyysillä pyritään saamaan tiivis ja yleinen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä, tekstin sisällöstä sanallisesti. Monia tutkimuksia, jotka on toteutettu sisällönanalyysiä käyttäen, on kritisoitu niiden keskeneräisyydestä. Näissä tapauksissa tutkija on kuvannut analyysin hyvinkin tarkasti, mutta tutkimuksen mielekkäät johtopäätökset ovat jääneet tekemättä. Näissä tapauksissa tutkija esittelee usein järjestetyn aineiston kuin ne olisivat tutkimuksen tuloksia. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Sisällönanalyysi mahdollistaa joitakin käsitteellisiä liikkumavapauksia, mutta toisaalta edellyttää tiettyjen rajoitteiden hyväksymistä. Sisällönanalyysi voidaan tehdä aineistonlähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti. Tutkimuksen aineisto kuvaa tutkittavaa asiaa ja sisällönanalyysin tarkoitus on luoda selkeä ja sanallinen tieto tutkittavasta ilmiöstä. Pyrkimyksenä on järjestää aineisto tiiviiksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi kadottamatta kumminkaan sisällä olevaa informaatiota. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Opinnäytetyössäni tein sisällönanalyysin aineistolähtöisesti. Asiakasryhmän haastattelun analysointi aineistolähtöisesti oli mielestäni helpompaa kuin työntekijäryhmän haastattelun analysointi.

29 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä käsitteitä yhdistelemällä saadaan vastaus tutkimustehtävään. Se perustuu tulkintaan ja päättelyyn, jossa etenemissuunta on empiirisestä aineistosta käsitteellisempään näkemykseen tutkittavasta ilmiöstä. Tuomi ja Sarajärvi (2002, ) esittävät teoksessaan Milesin ja Hubermanin (1984) kuvamaa aineistolähtöistä aineiston kolmivaiheista prosessia, johon kuuluu aineiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston klusterointi eli ryhmittely sekä abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. Aineiston pelkistämisellä eli redusoinnilla tarkoitetaan aukikirjoitetun aineiston pelkistämistä siten, että aineistosta karsitaan kaikki ylimääräinen pois. Aineiston pelkistämistä ohjaa tutkimustehtävä, jonka mukaan aineistosta nostetaan esille tutkimustehtävälle ominaiset ilmaisut. Aineiston ryhmittelyssä eli klusteroinnissa aineiston alkuperäisilmaukset käydään läpi ja niistä etsitään samankaltaisuuksia ja /tai eroavaisuuksia. Samaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään yhdeksi luokaksi ja se nimetään sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Aineiston klusterointia seuraa abstrahointi eli käsitteellistäminen, jossa tutkimuksen kannalta olennainen tieto erotetaan ja niiden perusteella muodostetaan teoreettisia käsitteitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa käsitteet yhdistellään ja sitä kautta vastataan tutkimustehtävään / tutkimuskysymykseen. Analyysi perustuu päättelyyn ja tulkintaan. Johtopäätöksissään tutkija pyrkii ymmärtämään mitä tutkittavat asiat tutkittaville ihmisille merkitsee, heidän omasta näkökulmasta. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 115.)

30 30 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 7.1 Ensimmäinen vaihe eli asiakkaiden ryhmähaastattelu Opinnäytetyöidean ja tutkimussuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelin ryhmähaastatteluja ja niiden toteuttamista, milloin ja millä aikataululla. Opiskelin jokapäiväisesti koko opinnäytetyöprosessin ajan, mikä täytyi huomioida opinnäyteyön toteutuksen suunnittelussa ja haastatteluja sopiessa. Yritimme löytää asiakkaiden ryhmähaastattelulle mahdollista haastattelupäivää ja -aikaa, joka sopisi kaikille haastateltaville, vanhuksille, lapsiperheiden vanhemmille ja nuorille. Ensimmäinen ongelma oli, etteivät nuoret päässeet haastatteluun päivällä, joka sopi taas paremmin vanhuksille ja lapsiperheiden vanhemmille. Tein kompromissin ja sovimme, että haastattelen vanhukset ja lapsiperheiden vanhemmat päivällä ja nuorten pienen ryhmän erikseen eräänä iltana. Vanhusten ja lapsiperheiden vanhempien ryhmähaastattelu järjestettiin eräänä aamupäivänä Betaniassa suuren pöydän ääressä. Haastateltavia oli seitsemän. Kaksi äitiä PerheBetanian asiakkaista, neljä vanhusta, joista yksi oli mies sekä yksi mies iltakahvilan asiakkaista. Osa haastateltavista asiakkaista on käynyt Betaniassa jo vuosia, osa oli vasta löytänyt Betanian tarjoamat palvelut. Haastattelun nauhoitin nauhurin avulla. Haastattelutilanne oli hieman hankala senkin takia, että istuimme kaikille avoimessa tilassa. Joitakin ihmisiä kulki pöydän ohi ja yksi ihminen jopa yritti soittaa pianoa haastattelun aikana. Tämä ei niinkään häirinnyt haastateltavaa asiakasryhmää vaan enemmänkin minua eli haastattelijaa. Kaiken kaikkiaan ryhmähaastattelu sujui alkuongelmien jälkeen hyvin. Ensin kysyin asiakkailta, mitä hyvää Betanian toiminnassa on ja mitä huonoa Betanian toiminnassa on. Eli asiakkaille esitettävät kysymykset olivat mitä hyvää ja huonoa Betanian toiminnassa on. Varsinkin kriittistä palautetta sain yrit-

31 31 tämällä yrittää saada haastateltavista ulos. Tämä, eli yltiöpositiivisuus, tosin oli Bikva-mallin kehittäjän mukaan odotettavissakin. (Krogstrup 2004, 11.) Onnekseni onnistuin saamaan edes jotakin kritiikkiä asiakasryhmältä Betania-talon toiminnasta. Haastattelusta nousi monta eri näkemystä, mielipidettä. Jotkut ryhmän jäsenistä olivat enemmän äänessä, jotkut vähemmän. Kaikilla oli kyllä mahdollisuus puhua, mutta kaikki eivät halunneet puhua. Yksi haastateltavista jopa puhui vähän aiheen vierestäkin. Ensimmäinen asiakasryhmän haastattelu kesti noin 45 minuuttia, mikä saattaa näyttää vähäiseltä haastateltavien lukumäärään nähden, mutta haastattelutilanne jotenkin vain kuivui kokoon eli loppui kuin itsestään. Toisaalta joidenkin vanhusten hinku lähteä kotiin päivälevolle saattoi kuivattaa haastattelun kokoon. Nuorten ryhmähaastattelussa ongelmana oli lähinnä se, että nuoret eivät oikein osanneet eritellä mikä Betanian toiminnassa on juuri myönteistä ja mikä kielteistä. Heidän ensimmäinen mielipide oli, että Betania on ihan hyvä paikka. Haastattelu tilanne oli huomattavasti rauhallisempi kuin ensimmäisessä asiakasryhmän haastattelussa. Olimme erillisessä huoneessa pienen pöydän ääressä. Tosin ryhmähaastatteluun osallistui vain kolme nuorta. Olin pyytänyt haastatteluun viittä nuorta, mutta vain kolme heistä, joilla oli vanhempien lupa (Liite 1), oli paikalla haastattelun toteutuksen aikana. Olin tietoinen, että joku voi aina jättää tulematta sovittuun haastatteluun, mutta olin tyytyväinen kun kolmekin nuorta halusi osallistua haastatteluun. Näin jälkeenpäin voin sanoa, että alkuhankaluuksien jälkeen haastattelu sujui hyvin. Nuorilta nousi paljon hyviä mielipiteitä Betaniasta yleensä, mutta eritoten myös NuorisoBetaniasta. Nuoret antoivat myös jonkin verran kriittistäkin palautetta, jopa enemmän kuin ensimmäisessä asiakasryhmän haastattelussa. Tosin kritiikki koski esimerkiksi jotakin tiettyä henkilökunnan jäsentä tai jotakin tavaroiden, esimerkiksi tietokoneiden, ominaisuutta. Tästä huolimatta nuorten ryhmähaastattelusta nousi jonkin verran aineiston kannalta olennaista tietoa. Nuorten ryhmähaastattelu kesti noin puoli tuntia, mikä johtuu osaltaan osallistujien vähyydestä, ujoudesta tai siitä, etten minä haastattelijana osannut puhua nuorten kieltä. Toisaalta haastattelun vähäinen kesto saattaa osaltaan johtua

32 32 myös haastateltavien iästä. Tarkoitan tällä sitä, että aikuiset mahdollisesti osaavat enemmän pohtia, mikä on heidän kannalta myönteistä ja mikä kielteistä, kun nuoret. Nuoret ovat ehkä oppineet siihen, että heille asetetaan tarkkoja kysymyksiä, joihin on yksinkertainen vastaus. 7.2 Toinen vaihe eli työntekijöiden ryhmähaastattelu Työntekijöiden ryhmähaastattelu oli jo hieman hankalampi, koska heitä oli huomattavasti enemmän (8) kuin asiakasryhmien haastatteluissa (maksimissaan 6). Työntekijöiden ryhmähaastattelu järjestettiin saman pöydän ääressä kuin ensimmäinen asiakasryhmän haastattelu, mutta tilanne oli hyvinkin erilainen. Betania suljettiin ryhmähaastattelun ajaksi ja kukaan ei voinut häiritä haastattelua. Esittelin asiakkaiden ryhmähaastatteluista nousseet mielipiteet aihepiiri kerrallaan työntekijöille ja pyysin heitä pohtimaan mihin asiakkaiden palaute perustuu. Asiakkaiden ryhmähaastatteluissa nousseista mielipiteistä työntekijät keskustelivat välillä hyvinkin syvällisesti. Joskus he puhuivat hieman ohi aiheen, mutta pohtivat myös oman toiminnan tarkoitusta ja mitä heidän toimintansa asiakkaille merkitsee. Kun kerroin asiakkaiden antamasta kriittisestä palautteesta haastattelun loppupuolella, monet työntekijöistä sanoivat jo luulleensa, ettei kritiikkiä tule lainkaan. Haastattelun aikana työntekijöille heräsi myös kehittämisehdotuksia Betanian toimintaan, mikä oli toisaalta myös yksi tutkimuksen tavoitteista. Työntekijöiden ryhmähaastattelu kesti reilun tunnin. Melkein heti työntekijöiden ryhmähaastattelun jälkeen aloitin kesätyöt, joten ryhmähaastattelun litterointi siirtyi kesän yli koulujen alkuun. Koulukiireiden vuoksi litteroidun aineiston analysointi siirtyi, joten se oli hieman hankalaa, mutta alkuhankaluuksien jälkeen sekin alkoi sujua. 7.3 Kolmas vaihe eli aineiston analysointi sisällönanalyysillä

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot