Sisältö. 1. Kehitysvaiheet 1 2. Sisäinen elämä 4 3. Ulkoiset suhteet 7 4. Toiminta-ajatus ja visiot 9 5. Tilanne, tehtävät ja metodit 13 6.

Transkriptio

1 Sisältö 1. Kehitysvaiheet 1 2. Sisäinen elämä 4 3. Ulkoiset suhteet 7 4. Toiminta-ajatus ja visiot 9 5. Tilanne, tehtävät ja metodit Muuta 18

2

3 1.Kehitysvaiheet Kehitysvaiheet Alku Työpaikkailmoitus käynnisti henkilökohtaisen prosessin. Itsellä oli gopher kokemuksia ja muuten oli luettuja amerikankokemuksia. Päätös hakea oli helppo tehdä, kun asian merkityksellisyydestä oli kuitenkin suhteellisen selkeä kuva. Epäilyjä ei ollut. Epäilyjä tuli sen sijaan siitä, miten päästään läpi eri koulutusinstituutioiden tapojen läpi. Alkuun käytiin periaatekeskustelua internetin ja vapaan sivistystyön suhteesta. Sittemmin käsitykset ja kysymyksenasettelu on jonkin verran muuttunut. Alku viivästyi yli puolella vuodella (siinä menetettiin lukuvuosirytmin takia oikeastaan kokonainen vuosi), kun sekä alueella että OPM:ssä esiintyi epäilyksiä hankkeen perusteluista. Ilman maakuntaliiton paimennusta ja esmo -konseptia olisimme jääneet nuolemaan näppejämme. Esmo -työryhmässä Internetixin asema oli vahva ennen muuta siksi, ettei se suoranaisesti uhannut kenenkään muun asemaa, samalla se saattoi kurotella moneen suuntaan rakenteiden rajojen yli. Yhteiskunta oli jo riittävästi liikkeessä alkuvuosikymmenen laman jäljiltä. Multimediapaja oli tärkeä elementti, koska siinä meillä oli jo yksi Internetixin olennainen tuotantoyksikkö valmiina. Hakemukseen saatiin mukaan myös merkittäviä partnereita sekä yliopisto- että teleteknologiakontekstista. Kun hyväksyntä saatiin, projekti kiinnitti kohtuullisesti huomiota ja pääsi valtakunnan uutisiin. Rekrytointi tuotti runsaan saaliin, joskin varsinaiset verkon ammattilaiset olivat vähissä. Eihän niitä ollut missään. Haku tehtiin ryhmätilanteessa, jossa rinnalla kulki tulevaisuuden tutkimuksen kesäpäivät. Visiota maalattiin seinälle ja haastateltiin hakijoita, jotka ryhmissä tekivät oman Internetix kontribuutionsa. Roolit olivat kohtuullisen selvät, haettiin tiimiä, jossa on verkkopedagogi, verkkotutori, toimittaja-tiedottaja, tuottaja, teknologi ja www-suunnittelija. Opiston päästä valintaan osallistui meikäläisen lisäksi Matti Laitsaari. Hankala vaihe lähteä keskellä kesää hakemaan ihmisiä. Toiminta lähti olosuhteisiin nähden kuitenkin erittäin hyvin käyntiin ja saimme rekrytoitua erinomaisen tiimin. Olin mukana uusien ihmisten haussa mukana, mutta tekniikan ihmisiä ei ollut kovin paljon mukana. Kun sopivia teknologeja ei ollut haastatteluvaiheessa mukana kuin kaksi, niistä toinen oli Pekka - ei löytynyt ajauduin itse syvemmälle Internetixin tekemiseen. Tyypillinen projektin pystytysvaihe jossa ei ollut mitään. Tyhjästä lähdettiin tekemään etäoppimisen instituutiota, jossa kummastusta herätti mm. se miten jotkut yliopistot ja ammattikorkeakoulut hyppäävät mukaan. Hyvin epämääräistä käynnistelyä, mitähän tämä voisi olla oli alkusyksyn teema. Ihmettely kuvaa parhaiten alkujaksoa. Oli elämäntaitoa selvittää tuottajakoulutuksessa mitä Internetix on kun ei tiennyt itsekään. Kuukautta ennen avajaisia alettiin painaa yötä päivää. Pystytys Moni juttu oli alkuaikojen tekemisessä tyhjän päällä. Oppimateriaalien tekemisessä aivan erityisesti. Vaikka itsellä olikin ilmeinen pedagoginen rooli niin riittämättömyyttä oli juuri sisällön tuottamisen pedagogisessa ohjaamisessa. Asiat olivat senkin takia alkuun paljolti tekniikkaa, jossa kyllä riitti puuhaa. Oma tekninen osaaminen oli riippuvaista muiden osaamisesta, puuttui myös tietoa siitä mitä voisi pyytää. Tiimi ei tuntenut toisiaan, joten roolit jäivät vielä hahmottomiksi. Toisten vahvuuksia ei osattu hyödyntää. Esimerkiksi Petteri keksittiin vasta viime tipassa ennen avajaisia. Monet asiat menivät avajaisiin keskeneräisinä. Kokemuksia ja malleja oli niukasti. Kovan luokan suoritus, vaikka ensimmäinen deadline oli lokakuun puolivälissä eikä se sentään toteutunut! Metaforaa mietittiin jonkin aikaa, mutta kun se löytyi (campus) niin asia lähti juoksemaan. Nopea aikataulu toi kenties vähemmän perinteisen ratkaisun. Onneksi näkökulma oli tarpeeksi laaja, sitä ei lukiokeskeisyyskään mitenkään himmennä. Hirveä aikataulu, kolmessa kuukaudessa tyhjästä avajaisiin. Missään aikaisemmin ei ole kohdannut vastaavaa. Yleensä projektia kuin projektiakin valmistellaan vuosi pohjalle. Porukka oli kokonaan uusi ja 1

4 mitään vanhaa mallia tai edes samantapaiseen tuotantotapaan tottuneita tekijöitä ei ollut. Webbi pantiin pystyyn ilman tarkoituksenmukaista organisaatioita (sitä luotiin samalla) ja ammattiosaajia (ammattitaitoa hankittiin samalla). Esitteen teko oli itselle tärkeä jäsentäjä, ja luultavasti muillekin. AD oli iso tekijä myös. Se yhteispeli oli tärkeää ja sen tuloksena saatiin graafinen muoto, joka teki tilaa tulkinnoille kun kohderyhmäajatteluun ei voinut luottaa. Toiminta-ajatus oli ja eli taustalla. Itse asiassa toiminta-ajatus syntyi vasta pystytysprosessin aikana. Roolit selkiytyivät nimikorttien kautta koska tarvittiin käyntikortit käytännöllisistä syistä, piti myös miettiä nimikkeet. Oma rooli syntyi aika itsestään. Joitakin suunnitelmassa mukana olleita elementtejä jouduttiin todellisuuden paineissa hylkäämään tai siirtämään kuten radio. Kaiken kaikkiaan erittäin improvisoitua toimintaa. Homma oli äärettömän haastava, ja lopputulos oli olosuhteisiin nähden toimiva saatinhan palvelu pystyyn. Myöhemmin kun touhun markkinointia alettiin pohtia, ryhdyttiin puhumaan brandista, koska kaikkea, mitä kuvan ja nimen alle oli, ei oikein helposti voinut simppelisti selittää. Onko sillä sitten mi-tään tekemistä brändin kanssa on toinen juttu. Nimi ja kuva ovat kuitenkin vahvoja. Alusta asti kaikki oli sekaisin, mitään ei ollut valmiina. Tilat piti rakennuttaa, kalusto hankkia, ilmoitukset tehdä, avajaiset duunata, tuottaa sisällöt: samalla kun piti puhua Internetixistä, sitä piti myös tehdä... Onnistuminen johtui siitä että voitiin tehdä uutta, itse määriteltiin ja energia riitti. Perusidea oli tarpeeksi luja. Uudet ihmiset ajetaan sisään opiston yhteistilaisuuksissa ja eritoten multimediapajayhteys on tärkeä. Tilaakin jaetaan kun omat tilat eivät olleet alusta alkaen käytössä. Pajayhteyttä alkaa aika nopeasti raastaa myös epäluottamus, jota helpottaa graafikon voimakas henkilökohtainen ohjaus ja osallistuminen. Pystytysvaiheessa syntyi ensimmäinen paniikki, kun heräsi epäilys ettei kapasiteetit riitä ja että käytössä on väärä palvelinkäyttöjärjestelmä (NT). Kaikki meni kuitenkin hyvin. Rajulla loppukirillä kaikki saatiin valmiiksi avajaisiin. Eräs lappeenrantalainen kaveri oli sitä paitsi jo kesällä palkattu tekemään diplomityötään juuri resurssikysymyksistä. Toinen valmistelun iso areena liittyi materiaalien tuottamiseen ja tekemiseen. Tekijänoikeus- ja kustannuskysymykset oli itse ratkaistava. Samoin sisällölliset esikuvat olivat vähissä. Kunnianhimoisimmat kehittelyt tyypinmukainen ja entisen mukaan räätälöityvä koulutus hautautuivat arkisimpien asioiden alle. Omana tehtävänä oli mm. ammattikorkeakouluagenttina toimiminen, joka oli ja on aika turbulenttia touhua. Entinen työnantaja ei tehnyt tilannetta ollenkaan helpoksi. Suhteet ovat kuitenkin säilyneet hyvinä, vaikka käytännön päätöksiä on herunut hissuksiin. Toisaalta avoimuus teki tilaa löydöille. Tekemisen vaihe hioi tiimin yhteen. Pajalla olivat intensiivisesti Jari, Petteri, Pekka, Päivi perheen sallimissa puitteissa, Leena-Kaarina, Teija Riikola tuottajista ja joitakin pajalaisia. Ensimmäinen avajaispäivä oli epärealistisen aikaisin lokakuussa, joka saatiin onneksi siirretyksi. Niin ja minäkin olin hyvin tiiviisti pajalla. NT softapuoli epäilytti jossain vaiheessa, vaikkei se missään vaiheessa ollut vakavassa harkinnassa. NT oli valinta osaamisen ja koodinväännön takia. Alkuvaiheissa ei ollut reaalista lähteä uutta opiskelemaan. Unix kokemuksia välittyi yliopistoilta. Kirjastoa rakennettiin suojatussa ympäristössä aivan loppuvaiheissa, viime tipassa se ehti valmiiksi eli koodin tekeminen vei yhdessä Juhan kanssa paljon aikaa. Kiireestä johtui että esimerkiksi hetkeksi leimahtanut keskustelu serverin riittävyydestä meni melkein kokonaan ohi. Kapasiteetit laski muuten diplomin tekijä Heikki Luukkonen. Käynnistys Ajankohtaan vaikutti projektin näyttöpaineet, piti päästä saman vuoden puolen puolella liikkeelle. Avajaiset oli minun vastuullani, aiemmat kokemukset tulivat avuksi. Vanhat kaavat toimivat. Järjestely sujuivat ja tärkein eli mielikuvien rakentaminen onnistui. Po-rukkaa ja julkisuutta tuli. Internetix on ensi sijassa kansallisen tason juttu (medianäkyvyys), mutta tärkeää on pitää paikalliset päättäjät ja piirit sitoutuneina ja myötämielisinä (lähikontakti). Tiedottaminen lähti tuosta kaksinapaisuudesta. Ajankohta oli huono. Aloitettiin ensimmäisen hiljaisen kohdan alla, se nyt tiedetään, koska Internetix ajautui heti kuitenkin koulujen resurssiksi: siitä kertoo käyttäjien vierailutaajuus, joka noudattelee koulurytmiä. Huonoa palautetta ei juurikaan tullut, mutta alku oli järkyttävän hiljaista vaikkei vertailuasetelmia ollutkaan. 2

5 Zarathustra oli tärkeä elementti alkuvaiheissa. Synnytti keskusteluja, tunteita, arvailuja ja huhuja. Oli teknisiä ja sisällöllisiä kysymyksiä, aivan fundamentaalia juttua tuli filosofiasta, ja siitä saako sensuuria käyttää. Z. on paljastunut. Vantaan Länsimäen koulun uskonnon opettaja. Tekijänoikeuskiistat vaikuttivat alkuaikoina, ne olikin tärkeää selvittää. Asioita selviteltiin Otavassa asti. Pedagogista palautetta tulee vähän, vielä vähemmän negatiivista. Nyttemmin palaute on etenkin määrän ihmettelemistä. Avajaiset ja alkujulkisuus oli hyvää kansallista tasoa. Onnittelijoita riitti eikä vakavia käyttöongelmia esiintynyt. Arkeen siirryttiin tyynin mielin. Tuottajat ja materiaali tulivat yllättävän nopeasti ja vaivattomasti. Alkujulkisuus ei ollut sitä, mitä odotin. Valtakunnan taso ei ollut erityisen onnistunutta. Varsinkin HS oli pettymys. Poliittiset päättäjät antoivat neljä kuukautta aikaa panna homma pystyyn ja kyselivät kuinka monta työpaikkaa on syntynyt. Sisältötuottajien ja tuottamisen profilointi oli ongelmallista. Jälkiviisaasti voi katsoa, että tiettyä sinisilmäisyyttä oli joidenkin projektien suhteen. Alkuaikojen jälkeen on siirrytty selkeämmin asiantuntijoiden käyttöön, kun on saatu enemmän aikaa tuotantoprosessiin. Oma osansa oli tekijänoikeusjupakalla kustannusyhtiö Otavan kanssa. Avajaiset meni voiton tunnelmissa. Sen jälkeen tuli pieni seisahdus ennen kuin uusi rytmi löytyi kuin luonnostaan. Roolit olivat luonnollisia, tulivat siitä mitä kukin osasi.ennen avajaisia tehtiin pitkää päivää. Avajaiset ja alku menivät kommelluksitta. Internetixin käyttäjäsalasanakommellus tuli ennen vuodenvaihdetta, mutta silloin eivät käyttäjämäärät päätä huimanneet, joten isoa haloota ei syntynyt vaikka palveluihin ei päässyt puoleen vuorokauteen. Vakiintuminen Toimimattomuudet ja vähäinen käyttö tulevat hiljalleen esiin. Suhteessa ideaan diffuusio ei ollut kohtuullista. Asiasta ei puhuttu eikä se aiheuttanut stressiä. Toleranssit olivat kunnossa. Oli muitakin huolia, joita hoidettiin koko ajan kieli vyön alla. Mitä tehdään jos tulee opiskelijoita. Tuotannot piti saada pyörimään. Oli markkinointimateriaalit jne. Joukkopostituksia pantiin liikkeelle, jalkauduttiin ja alettiin ITK messutraditio. Vasta maaliskuussa tai loppukeväästä käyttäjämäärät alkoivat nousta. Ensimmäistä opiskelijaa odotettiin kuin kuuta nousevaa, olisikohan sitten tullut helmikuussa. NetiXPress oli odottanut pääsevänsä jutun tekoon ja pitkään, palaute oli kuitenkin myönteistä. Toisena vuonna yo kysymykset nostivat piikin, joka on sittemminkin näkynyt käyttäjätilastoissa. Testeistä on syntynyt asiantuntijakeskustelua. Petri Salo ehdotti parannuksia reflek-toivaan suuntaan. Eero Ropon artikkeli on tärkeä verkkopedagoginen käsitteen muotoaja. Merkityksellistä on ollut myös verkkopedagogisilla luennoilla, jotka ovat ohjanneet omien käsitysten jäsennystä. Testien ja muun vuorovaikutuksellisen aineiston kehittymisessä on menty paljon eteenpäin. Poljento alkoi tahdistua pääyleisöjen koulut ja lukio erityisesti - ja osittain kunkin omien suhteiden ja tavoitteiden mukaan. Lukioprojekti vahvistui, kun muissa suunnissa ei syntynyt selkeää strategiaa. Toiminta lähti hyvin käyntiin ja vakiintui nopeasti. Tunnettuus lisääntyi pikku hiljaa vähin äänin, mutta tasaisesti kuitenkin. Lähipiiri on ollut koko ajan hankalin vakuutettava ja tällä tarkoitan alueellisia toimijoita sekä maakunnan omaa väkeä. Julkisuus on tehty jalkatyöllä oli vielä hiljainen vuosi. Kesällä ei tapahtunut mitään! Taas alkoi ihmettely. Mitään kriisitunnelmia ei ollut eikä tullut. Hyväksyttiin hitaan kiiruhtamisen elinkaari, jossa diffuusiokäyrä antoi lohtua ja 1998 oli kiivasta jalkautettua markkinointia, josta vastasivat Pekka, Päivi ja Matti ennen muita. Ajan mittaan ammatillinen profiili on vahvistunut tasaisesti. Tekeminen on perustunut praksikseen, jossa tekemiset on ensin täytynyt perustella itselle ja sitten toisille. Osa softista aiheutti serveriseisahduksia. Alkuaikoina ei ollut päivystystä, ilmoitukset kat-koksista tulivat kuitenkin pääasiassa virka-aikaan jolloin Internetixin käyttökin on runsainta. Hälytyssysteemi rakennettiin keväällä Kesällä 1998 oli usean viikon hässäkkä, jolloin palvelimelle ei päässyt ulkomailta. 3 Operaattorin ja tilaajan sopimus- ja palvelusuhdetta muutettiin tietämättä mitä siitä seurasi. Sopivasti tapahtui

6 vielä niin että viimeinen sähköposti ennen lomia ei lähtenyt mihinkään. Homma seisoi sitten koko kesäloman ajan. Tunnetuin vahinko oli Trondheimin pohjoismaisen konferenssiesityksen meneminen harakoille (Paula Kyrö, Jukka Siren). Resurssipula on ollut koko ajan. Sen hyvä puoli on ollut se, että hankinnat ovat olleet linjassa ja kirjo on pysynyt pienenä. Tekijäpuolella on ollut mukana koko ajan mukana minä ja Juha. Varsinaiset Internetixin kehittämiskuviot kuuluivat minulle. Toiveita monenlaisten ohjelmien tekemisestä tuli runsaasti, mutta niitä ei likikään kaikkia voinut toteuttaa. Syntyi tarjonnan ja kysynnän epäsuhta.yhdessä vaiheessa oli syntymässä hallitsematon tilanne, jossa tekniset ongelmat ja pitkäjännitteistä työtä vaativa koodaus kaatuivat päälle. Se johti työnkuvan tarkistuksiin, joka viiveen jälkeen alkaa purra. Läpimurto Ulkoapäin tulevan kysynnän herääminen ja lisääntyminen on vedenjakaja. Toinen indikaattori on käyttäjämäärissä, kun ne päivittäin kipusivat parin tuhannen pintaan. Kolmas tekijä on täysin ulkopuolisten härnäämätön viittaaminen Internetixiin eri tavoin. Läpimurto tapahtui mielenkiintoisesti viime syksynä, kun tiedottamisen jalkatyö oli lopetettu ja tuotannot seis. Yhteydenotot ja sopimusten uusimiset paljastivat että läpi on menty. Tietyt erillispalvelut salatut olisivat olleet silloin paikalleen. Petterin poismeno osui tässä huonoon saumaan. Se katkaisi myös hyvän yhteistyösuhteen kahden Internetixin välillä (ehkä vähän rajusti sanottu, mutta toiminnan tasolla näin varmasti olikin). Läpimurto on ollut hiljaista. Yo-kysymykset on osa sitä. Se lisäsi kysyntää ja käyttöä. Mikkelikin on siinä ohessa mennyt läpi. Monta muutakin elementtiä. Konsepti on siinä tärkeä juttu. Provinssista huolimatta on tehty edelläkävijätyötä. Ensin puskettiin ulos, nyt suunta on kääntynyt. Kysyntä ulkoa on käynnistynyt ja lisääntynyt, ja se on valtakunnallista. Tätä vaihetta on kestänyt vuosi, puolitoista. ITK:n kokemukset kertovat tilanteen: Kaikkihan Internetixin tietävät! Imago ja brandi on olemassa. Ulkopuoliset alkavat jo esitellä ja luennoida Internetixistä. Läpimurto on ollut hiljainen ja monirintamainen. Internetixiä on rakennettu systemaattisesti ja se on avoin. Jokainen itseään kunnioittava koulutuksen linkkilista pitää sen sisällään. Mukana on suuri joukko instituutiopartnereita, jotka omaan tahtiinsa heräävät palvelujen käyttäjiksi. Mukana on myös pedagogista kehittämistyötä ja innovatiivisuutta, mutta koko ajan on pysytty turvallisesti lähikehityksen vyöhykkeellä. Saarnatyö on ollut maltillista eikä se ole sortunut missään vaiheessa syyllistämiseen. Ulospäinsuuntautuneisuus on väkevää sekä kansallisesti että kansainvälisesti (pohjoismaat, Saksa, Skotlanti, Portugali, Itävältä). Internetix on vähitellen hivuttautunut myös johtavaan rooliin Esmossa ja samoin näyttää tapahtuvan Ismon kanssa. Läpimurron suoritteita ovat sitten jo uusien projektien läpimeno: Mikaeli, Esmo, Metodix. Näkyminen medioissa ja kutsut kansallisiin ja kansainvälisiin tilaisuuksiin ovat hyviä merkkejä nekin. Läpimurto on tapahtunut kuluneen talven aikana. Merkkinä siitä ovat lisääntyneet yhteyspyynnöt eritoten varteenotettavat ja vahvat kumppanit. Mahdollisuudet ovat nyt suuret. Ympäristön avoimuus on ollut avainasia. Onneksi ympäristöä ei missään vaiheessa suljettu, vaikka siitä välillä on puhuttukin. Läpimurtoon on osaltaan vaikuttanut se, että käyttäjät ovat ilmiselvästi saaneet ympäristöstä myönteisiä kokemuksia. Internetix mielletään varteenotettavaksi vaihtoehdoksi eikä pelkäksi kuriositeetiksi syksystä alkoi toiminta kiihtyä. Viime vuosi 1998 oli jo kiivas kysyntävaihe. Teknisessä mielessä mitään läpimurtoa ei ole. Homma on jatkuvaa kehittämistä. Palve-linten lisääminen on ratkaissut aiempia ongelmia, jotka ovat osaltaan voineet johtua lisääntyneitä käyttäjämääristä. Kuormat ovat lisääntyneet aika tasaisesti sekä käyttäjät että oman ympäristön runsastuminen ja erilaistuminen.työnjako kulkee nykyään niin, että rauta ja ympäristö kuuluvat minulle ja muut hoitavat sovelluskehityksen. Nopea reagoimistarve on joskus johtanut pitemmän päälle kestämättömiin ratkaisuihin. Lisäkoodaajien tuleminen mahdollistaa irrottautumisen sovelluskehittämisestä. 2.Sisäinen elämä Sisäinen elämä Manageritiimin vaiheet 4

7 Sari, Eeva ja minä aloitettiin momu -luokassa. Muut tuli perästä. Lindströmin Lasse oli alussa kovasti mukana tärkeä linkki opistoon. Alussa Leena-Kaarinan rooli todella iso, koska muutamassa päivässä hän loi Internetixin kuvan, jota ei juuri ole lähdetty muuttelemaan. Lievä epätietoisuus vallitsi pitkään. Into on säilynyt, itsenäinen tekeminen on luonteenomaista. On tullut nettiradio, projektien alla on lukuisia muita. Porukka koostui toimittajista ja pedagogeista. Myös Jouni K. oli alkuun vahvasti mukana pajan vetäjänä. Iso tiimi jakautuu kahtia: puhuva ja vaikeneva tiimi. Hiljainen tieto kätkeytyi. Matti, Päivi, Pekka ja Hannu olivat ääneenajattelijoita, muut ajattelijoita. Kokoukset polkivat paikallaan, ei päästy eteenpäin. Kullakin puhujalla oli oma fakkinsa. Toiminnan tasolta olisi saatu enemmän ulos. Kokemuksia ei ole saatu kunnolla käyttöön. Roolit vakiintuivat. Tekemiset ovat eläneet kohti verkkoa ja tekniikkaa kenties enemmän kuin alkuun on tuumittu. On haettu kunnollista yleissivistystä verkkoteknologian suhteen. Se yhdistää ydinporukkaa. Paljon tekniseltä puolelta on edelleen kokeilematta. Tehtävät voisivat enemmänkin elää tuohon suuntaan. Työnjako syntyi aika nopeasti, esimerkiksi Sari otti hoitoonsa opintotoimiston. Pekka hoitaa kielet ja tiedotuksen. Päivin rooli on hämärtynyt entisestä sisään ostosta. Parhaita voimia on saatu Koulukanavan kautta (Arvola, Sirenit). Oma tuottaminen on ollut vähän kituliasta, ja tällä hetkellä eletään siirtymävaihetta. Monet tuotannot ovat syntyneet liian kiireellä. Kolmen kopla Jari, Sari, Pekka - on säilynyt karkeasti alkuperäisellä työnjaolla koko ajan. Hakutilanne oli kaksipäiväinen ja toiminnallinen. Siinä oli aikaa katsoa molemmin puolin. Haussa oli joukkue, jossa on riittävä määrä roolipelaajia: verkkopedagogi, verkkotutori, toimittaja-tiedottaja, tuottaja, teknologi ja www-suunnittelija. Opiston vanhat voimat ja pajan resurssit olivat lisäksi tukena vaikka ainoastaan Matti Laitsaarivanhasta mafiasta siirtyi jyrsimään uutta leipää. Internetix pääsi alkamaan puhtaalta pöydältä. Sitä vahvisti vielä se, että opistokonsernissa siirryttiin rinnan Internetixin kanssa aika pitkälle vietyyn tiimihallintoon, jossa tiimeillä oli toiminnallinen ja taloudellinen vastuu sekä meno- että tulopuolesta. Yksi valituista ei loppujen lopuksi täyttänyt paikkaansa kuin muutamaksi kuukaudeksi, muuten porukka oli vakavissaan ja tosissaan. Suuri nettipersoona Petteri Aranne siirtyi myöhemmin kilpailijan leipiin täysin säällisistä syistä ja sovulla. Internetix-joukkue ei ole ollut kollektiivina kovin keskusteleva missään vaiheessa. Yhteiset kokoukset ja kehittämispäivät ovat olleet jotensakin ladattuja eikä moninäkökulmainen ja luottamuksellinen asioiden käsittely ole aina onnistunut. Osalla tekijöistä oikea ratkaisu on ollut kulloinkin selvänä silmissä. Samaan ilmiöpiirteeseen kuuluu aika ajoin esiintynyt voimakas reagoivuus kysymyksiin, joiden takaa ei sitten kuitenkaan ole löytynyt suuria salaliittoja tai roistoja. Ihmisten tavoitteet ja toimintatavat ovat silla tavalla erilaisia, että aloin aika varhain etsiä vaihtoehtoja, jolla yhden sijasta tehtäisiinkin kaksi joukkuetta. Siihen oli hyvät ainekset Koulu- ja Yritys-Internetixin muodossa, ja asetelma vain vahvistui kun nettiradio Mikaeli käynnistyi työelämäprofiilisena. Ensimmäinen yritys ei kuitenkaan johtunut tulokseen. Mikaelin myötä toiminnassa on kuitenkin ollut entiseen nähden selvää eriytymistä, jota uu-teen projektikauteen valmistautuminen kiihdyttää. Mikaeli on opistolla vain lainassa. Se saatiin aikanaan koko Esmo -yhteisön ponnistuksin. Esmo projekti ja onnistuneet koulutushankkeet ovat muuttaneet tilannetta niin, että tällä hetkellä alkuperäinen Internetix tiimi synnyttää kolme joukkuetta: nettikoulu, nettimedia ja mediakoulutus. Tiimi on löytänyt hyvin hommansa, työnjako on toimiva. Työnjako kehittyi nimikkeiden pohjalta ja kasvoi henkilöiden mukana nimikkeistä riippumatta. Toiminta on ollut dynaamista, joskus vauhti on ollut liiankin kovaa. Eriytyminen on syntynyt luonnollisesti toiminnan laajenemisen myötä. Tietty yhtenäisyys on silti säilynyt. Kova vauhti on kielteisistä lieveilmiöistään huolimatta merkinnyt lujaa eteenpäinmenoa. Tuleen ei ole jääty makaamaan. Jokainen on hoitanut hommansa. Sari on kasvanut isoon rooliin viime vuoden aikana. Pärjää mainiosti myös yliopisto-pii-reissä. Pedagoginen ohjaus olisi voinut alkuvuosina voinut olla voimallisempaa. Se olisi helpottanut huomattavasti tuottajan työtä. Tekijän verkkopedagoginen käsikirja olisi kova juttu. Ostamiskriteerit ovat puuttuneet. Tätä tuumiessa voi hyvinkin ajatella että tästä olisi voinut tulla mahalaskukin. Matin opistosuhteet ja tuntemus ovat olleet paikallaan. Pekan yritysintressi on hyvä ja pr miehenä on tehnyt suururakan kahtena ensi vuonna. Petteri oli arvokas kaikin tavoin. 5

8 Itsearviointisysteemi kaikkeen toimintaan olisi tarvittu alusta alkaen. Systemaattinen palaute olisi nopeuttanut kehitystä. Alkuvaiheen käyttö oli niin vähäistä että esittelyvisiitit näkyivät piikkinä tilastoissa. Vanhat ja laajat yhteistyösuhteet alkuperäiset kummit - ovat olleet merkityksellisiä. Ensimmäisten kahden vuoden tiiviit työjärjestelyt hitsasivat tiimiä yhteen väkisinkin. Siedätyshoito lähti toimimaan aika hyvin. Toisaalta projektin haarautuessa uusille alueille tuli yllättäviä tunnelmia, että "etkö voisi jättää Mikaelia vähemmälle ja keskittyä Internetixin jatkorahoitusanomuksiin ja kv-puoleen?". Tuossa vaiheessa myös tiedonkulku alkoi pätkiä, kun kukin keskittyi omiin kriittisiin juttuihinsa ja toisen käden kertomukset erilaisista kokouksista hyytivät "keskustellaan tuotannoista, mutta kun Matti ei ole paikalla ja Päivi ei enää kuulu tähän tiimiin ". Jännää oli myös huomata se, että Mikaelin sisältö ei kiinnostanut eikä edelleenkään "internetixiläiset" halua sekaantua esittelyihin edes messutilanteissa (esim. ITK: 1 nettiradiolainen ja 5 internetixiläistä), mutta kuitenkin kommentteja "ai onks täällä tällaistakin, mutta mihin tätä voi käyttää"). Inhimillistä, mutta tietyllä tapaa vähän yllättävää. Eikä luonnollisesti koske koko tiimiä, Jari ja Petteri olivat alusta asti tekemässä nettiradioon asioita. Pekka ja Sari ovat pitäneet etäisyyttä. Näkemättä on vielä, mitä vaikuttaa se, ettei Internetixin ydintiimi muuttanut uusiin tiloihin. Se saattaa osoittautua myös taktiseksi virheeksi. Tiimi on hajautunut ja oma porukka (Koulu-Internetix) muodostaa nykyisen perustan. Siinä on jäljellä vanhoista Pekka, Jari ja Sari. Uusia ovat Hannele ja Ville. Petterin töistä osa on siirtynyt sekä uusille ja vanhoille. Nykyinen kolmijako selkiyttää potentiaalisesti kunkin rooleja ja tehtävänkuvaa. Pienemmällä porukalla saa paremmin tehdyksi ja palaverit pidetyksi. Itsensä ja ryhmän toteuttamisen mahdollisuudet ovat nyt paremmat ja syvemmät. Ajan ja tekemisen hallinta on parantunut.kanssakäyminen on ollut tietyssä mielessä satunnaista ja melkein koko ajan on työskennelty eri tiloissa. En ole ollut mukana kokouksissa kuin satunnaisesti. Enimmän ajan olen ollut toisen tiimin palveluksessa. Opistosuhteet Lasse ja Jouni olivat alun tärkeitä yhdyshenkilöitä, joista Lasse putosi pois kun Lekan riippuvuus Lassen PC osaamisesta väheni. Painotuotteet tulivat tehdyksi jne. Pientiimi Pekka, Lasse ja Leka - toimi hyvin mutta lopputulokset menivät vituralleen. Lasse ei ottanut aktiivista roolia ja putosi ehkä senkin takia pois. Jounin kanssa asia olisi voinut mennä toisin, jos Jouni olisi ollut samassa tiimissä. Toimin-nallinen ja organisatorinen tiimi voivat potkia toisiaan. Lukiosuhteet olivat aluksi huonot. Henkilösuhteet jähmettyivät. Pajasuhteet lukkiutuivat. Kaikkien lukkiutumisten takana oli henkilöjutut, jotka kasvoivat itseään suuremmiksi. Tässä provinssi näkyy. Hyvää kehitystä on ollut yhteiset tapahtumat. Lukiosuhde on kehittynyt. Tiedotus- ja viestintälinja on kehissä mukana. Samoin vapaat. Pajasuhde oli olennainen. Siellä olivat kaksi Jounia ja Paavo. Välit eivät koskaan olleet huonot. Kysymys oli henkilösuhteesta ja siitä, että tarve ja suhde pajaan muuttui. Tiettyjä palveluja piti sen takia hakea myös ulkoa. Kahviselkkaukselle syntyi tilaus, josta syntyi vielä isompi tragedia. Henkilöt saattoivat vaihtua, mutta tunnesuhde jäi. Konflikti on helppo ymmärtää, muttei siinä mitään kovin suurta ole. Luottamuspula on kertynyt pikku hiljaa. Lukion suhteet ovat olleet epäselvät ja kiireen sanelemat. Kumpikin elää omaa eritahtista elämää. Sovittelemista on ollut, mutta henkilösuhteet eivät ole olleet tulessa. Kehitys on muuttunut kiinteämmäksi. Opistosuhteet ovat ambivalentit ja niihin vaikuttaa yhtä paljon opiston ja muiden tiimien suhtautuminen. Selvää on että osalle internetixiläisiä opisto on jäänyt halusta tai halutta vieraaksi. Osallistuminen yhteisiin puuhiin on vähäistä. Tiimikuvioissa on esiintynyt epäluottamusta molemmin puolin. Eräs vahvana esiintyvä tunto on se, että Internetix on jotenkin seksikkäämpi, muodikkaampi ja arvostetumpi kuin perinteinen toiminta. Eräänlainen hybris ajatus siis. Siitä en ole itse nähnyt minkäänlaisia merkkejä. Sen sijaan Internetixissä joku on voinut aiheestakin kokea epäluottamusta, joka on keljuimpia tarjolla olevia tuntemuksia ja selittää ehkä osaltaan heikosti peitellyt raivokkaat pyrskähdykset milloin minkäkin asian yhteydessä. Jossakin määrin ongelmalliset. Suurimmalla osalla ei ole ollut ennestään mitään opisto-suhteita eikä ole osannut niistä huolestuakaan. Ongelma on tämän takia ollutkin enemmän opiston päässä. Tiimi 6

9 ei ole osannut mieltää eriytymistään opistosta ongelmaksi. Paikkaetäisyys on tietysti vaikuttanut koko ajan. Yhteisyötäkin on tehty ja kunnolla eikä kuten sanottu sitä ole koettu ongelmaksi. Opiston asema taustayhteisönä on koko ajan ollut epäselvä, vaikka opistolle on toisaalta annettu myös arvoa. Lähtö oli vaikea kun ei ollut kunnolla paikkaa eikä työkaluja. Kitkaa oli monessa omaisuudenjaossa heti alkuun. Silti alku oli tietyllä tavalla auvoinen. Mikaelin osalta työnjako tv-linjan kanssa on muotoutunut kitkattomaksi. Alkuaikojen kv -yhteistyö ei ole oikeasti käynnistynyt. Mahdollisuuksia olisi moneen isoon hankkeeseen. Mikaeli -konsepti Afrikkaan voisi olla kova juttu. Siinä yhtyisi vanha toimintalinja ja tietämys uusiin mahdollisuuksiin. Kiti Yleltä voisi olla mainio lisäresurssi (osaa muuten hakea omat matkarahansa kehitysapuvaroista). Kokonaisuutena opisto on ollut joustava alusta verrattuna esimerkiksi koulutusyhtymään. PR juttujen järjestely on sujunut Pata Seiskan kanssa hyvin. Rinnakkainprojektit on kuljetettu kaikkiin sosiaalisiin tilanteisiin mukaan. Pajaodotukset olivat aikanaan epärealistisia ja siitä johtuu että se suhdekaivo on kuivunut. Tiiminä suhteet ovat välillä olleet kitkaiset. Henkilötasolla suhteet ovat vaihtelevia. Henkilökohtaisesti ei ole ongelmia. Yleisemminkin voi sanoa että kun on enemmän tekemisissä niin sujuu paremmin. Kokonaiskehitys on ollut myönteistä vaikka se onkin samalla ollut aaltoliikettä. Tutkinnon kanssa on ollut aina hyvä suhde, sama koskee vapaita. Hallinto ja Pata 7 on ollut myös oppimista ja kehitystä ilman suuria monttuja. ATK ja pajatiimi ovat olleet hankalimmat. Olisikohan kyse siitä, että toimitaan osaksi samalla pohjalla. Kilpailufiilis on koko ajan uhkaamassa. Tulosajattelu lyö kitkaa ja painetta toimintaan, jossa kilpailija saattaa olla lähempänä kuin arvaakaan.tiimien väliset suhteet eivät ole ulottuneet arkitekemisiin sen enempää hyvässä kuin pahassakaan. Tekemisen kohde on selvä ja siihen lähipiiriin kuuluu jatkuvasti vain Juha. 3.Ulkoiset suhteet Ulkoiset suhteet Sisäiset partnerit Tämä pitäisi kai tarkentaa? Siis opiston sisälläkö? Tietenkin opisto kokonaisuudessaan. Vapaat, tutkinto, paja Minun käsitykseni mukaan niitä ovat kunta ja opiston tiimit. Suhde näihin on kuitenkin ristiriitainen ja osittain negatiivinen. Potentiaalisesti ne kaikki ovat partnereita, koska intressimme ovat perimmiltään samansuuntaiset. Toisinkin asian voisi ilmaista. Jokainen partneri voi lisätä Internetixin hyvinvointia ja samalla omaansa, jos hyvin juonitellaan. Toisaalta jokainen niistä kykenee kampittamaan Internetixiä, jos siltä tuntuu. Kellään niistä ei ole voimaa nitistää, mutta jos ne kaikki kerää vihollisikseen niin vaikeaa on. Kaikki yhteistuotantosuunnat joiden kanssa tehdään (yle, esmolaista dine on tärkein, Mikkelin koulutusyhtymä, maakuntaliitto, Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos ja täykkäri, ammattikorkeat häme ja mikkeli, joensuun yliopisto). Näiden kanssa tehdään konkreettista yhteistyötä ja siltä pohjalta niitä on luontevaa pitää partnereina. Tuotantopuolella muutama yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Otava ja Sipoo yhteistyöoppilaitoksista tärkeimmät. Paltamon viestintälukio näyttää lupaavalta. Oppilaitokset lukisin kernaasti partnereiksi, valitettavasti se harvoin onnistuu kuten Lammin ja Sipoon lukiot ja Outokummun ammatillinen oppilaitos. TYT, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja TITU ovat merkittäviä partnereita. Muutamat ulkomaiset projektit ovat selviä partnerisuhteita. Opiston tiimit ovat partnereita, joista tutkinto lukion takia on tärkein. Dine on ollut tärkeä partneri.jukka Selin ja ammattikorkeakoulun liiketalousyksikkö on erittäin tärkeä partneri kaikessa kehittämistyössä. Multimediapaja on myös jokapäiväisen tärkeä suunta. Liittolaiset 7

10 Yleensäkö? Kaikki periaatteessa. Jos me tehdään asiat hyvin ja toimitaan niin kuin parhaaksi näemme, ei oikein ole muita kuin potentiaalisia liittolaisia näkyvissä. Ehä tarkkaan ottaen sitten ne, jotka ovat tehneet kanssamme yt-sopimuksen. Maakuntaliitto, lääninhallitus, TE-keskus ja Esmo projektit ovat potentiaalisia liittolaisia, joista osa on samalla Internetixin rahoittajia. Esmo- ja myöhemmin Ismo projektit mahdollistavat yhteisen strategian ja profiloitumisen, johon Internetixillä yksinään ei ole mitään mahdollisuutta. Verkko jos mikään on suurten näyttämö, jossa pieni menestyy vain taitavasti liittoutumalla ja analysoimalla, mistä milloinkin on pulaa eli ottamalla käyttöön opiston dynaamisen toiminta-ajatuksen. Liittolaisia ovat ilman muuta kaikki sopimussuhteiset koulu- ja yhteisöpartnerit. Partnerit ovat jossain määrin liittolaisia, rajankäynti on hämärää. Esmo ja Ismo kuviot edustavat yhteisen intressin edistämistä. Liittolaisia ovat siis ne, joilla on yhteiset intressit ja halu tehdä avointa yhteistyötä. Kaikki partnerit ovat liittolaisia, mutta kaikki liittolaiset eivät ole partnereita. Yleisradio (opintoradiotoiminta ja RTI) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu tärkeimmät (MAMK vasta nousemassa näkyviin). Savonlinnan OKL. Tuotantojen näkökulmasta mm. Kymenkartanon lukio Heinolasta. Ne oppilaitokset jotka eivät ole partnereita. Esmo ja Ismo ovat liittolaisia.fintek ja MPY ovat paikallisista tärkeimmät. Tukijat Yleensä? Muut pienet ja samalla saralla toimivat. Esim. muut nk. avoimia tehneet tahot suhtautuvat vielä uteliaasti ja myönteisesti. Luultavasti suurin osa alalla häärivistä tietää, että kilpailu käydään ensiksi yleensä muutoksesta ja sitten vasta siitä, onko sen nimi Internetix vai joku muu. Ne liittolaiset jotka eivät ole sopimussuhteessa Internetixiin, mutta edistävät tai hyväk-sy-vät sen pyrkimykset, kuuluvat tähän kategoriaan. Niitä ovat mm. opetusministeriö, eduskunta, Sitra, Sonera ja MPY. OPM ainakin, lääninhallitus Maakuntaliitto ja Kuntaliitto, SAK, TT/Itä-Suomi, Kuopion euroneuvontakeskus, Eurotiedotus Mikkelissä, TSL. Savonlinnan KVL. Järjestökentässä on paljon muitakin aktivoimista odottavia tahoja (Kallen metsäkontaktit). Kansanedustajista mukaan lähdössä Mikaeliin kolumnisteiksi Seppälä ja Komi (Nepponen vaikenee). Yhteistyöoppilaitokset. Yleinen mielipide on takana Oraclen tukipalvelut ovat tällä hetkellä tärkeitä. Sama Borlandilla jo pitemmän aikaa, Delphistä löytyy kehittäjäkeskusteluapuakin. Kilpailijat Materiaalituotannossa voi tietenkin ajatella, että esim. yksittäiset webbiin oppimateriaalia tuottavat tahot. Mutta ei mitään aitoa kilpailuasetelmaa tällä konseptilla ole vielä. Jokainen uusi oppimateriaali kuka tahansa sellaisen tekee kasvattaa internetin uskottavuutta julkaisuvälineenä. Mutta mitään oikeaa businesta ei vielä ole syntynyt. Kaupallista toimintaa lähestyvissä ratkaisuissa oppimisympäristöissä kilpailutilanne on selkeämpi. Siellä liikkuu rahaa, siellä on olemassa toimivat markkinat, siellä toimitaan ammattimaisemmin, pyydetään ja tehdään tarjouksia tuotteista, jotka tunnetaan: Telsi Pro Suomessa. Kilpailijoita on jopa vaikea keksiä. Opetushallituksen etälukio sitä ilmeisimmin on, mutta sekin lähinnä sen takia, että se (Tellervo Renko) niin asian kokee. Samanlaisten palveluiden pystyttäjät (OPH:n etälukio, Tampereen laaja hanke) Potentiaalisia kilpailijoita ovat samoista rahoista kilvoittelijat: esmolaiset, OPH:n etälukion vetäjäoph:n Tellervo Renko(projekti ei niinkään); pientä kilpailuasetelmaa voi aistia, muttei vie-läkään ole ketään joka olisi kuin me. Entä Esmo? Edunvalvontayhteenliittymä, joka helpottaa suuresti paikallisten poliittisten ja muiden ta-hojen kanssa asioimista ja pitää toivon mukaan paikallisyhteisön rauhallisena ja myötämielisenä. 8

11 Esmo on mahdollisuus ja ongelma samaan aikaan. Murroksessa tarvitaan monimutkaisia monen toimijan ratkaisuja ja Esmo on mahdollinen vastaus tähän tilaukseen. Esmo herättää kuitenkin melkoisia ennakkoluuloja, joita ruokkii epäluottamuksen traditio ja kaikki se kulttuuri, joka on tehnyt Etelä-Savosta EU:n kehitysalueen. Sama mekanismi toimii opiston sisäisissä suhteissa, joiden takia olisi jo strategisesti viisasta vahvistaa Esmoa, jonka suhde Internetixiin voi joskus olla paljon nykyistä läheisempi. Jos opistossa päädytään irtautumaan projekteista, Internetixille ei voi oikein ajatella muuta tyyntä satamaa kuin Esmo-osuuskunnan. Esmolla on loistavat edellytykset olla sitä mitä se tavoitteleekin. Monen toimijan konsepti voi toimia. Esmo on ristiriitainen konsepti, monta pettymystä on tullut matkalla (yhteinen energia vielä puuttuu, käytännön otetta ei ole, monenlaista juonittelua on ollut koko ajan ja on edelleen). Johtaminenkin on ollut viime aikoina hukassa. Esmo osuuskunta on toistaiseksi aika hämärä. Tähän asti se on ollut liittolaisten paikka, jossa on sovittu pelisääntöjä ja puolesta puhuja rahan jakajien suuntaan. Toistaiseksi kovin merkittävää ei ole saatu aikaiseksi projektien lähentymisen suunnassa. Kaikilla on liian kiire kehittää omaa toimintaansa eikä luontevaa yhteistoimintaa ole saatu aikaan. Eniten tekoja on Dinen suunnassa, vaikka sielläkin on ollut tiettyä epämääräisyyttä toiminnassa. Luvataan ja markkinoidaan ennen kuin on edes neuvoteltu saati sovittu asioista.esmo on ollut esissä, vaikkei siitä selkeää kuvaa olekaan. Ainakin se täyttää sen tehtävän että projekteja on sen kautta helpompi viedä läpi. Tai peräti Ismo? Sama kuin edellinen, mutta tuo mukaan yliopistoja, mitkä täältä puuttuu. Itäsuomalaisuuteen vetoamalla olemme päässeet kyllä taatusti eteenpäin. Ei yhteistyö niin huonoa ole ollut kuin usein väitetään. Internetixin pitää olla vientituote, eikä siinä maantiedolla ole mitään virkaa, mutta toki kotirintaman pitää, ainakin niin kauan, kun julkista rahoitusta tarvitaan. Ja sitäkin tarvitaan. Ismo on vielä suurempi mahdollisuus kuin Esmo. Ylimaakunnalliset hankkeet ja etäoppimisverkoston päämajan perustaminen Mikkeliin voi nostaa kaupungin taas päämajakaupunkien maailmankartalle. Junailemalla Esmo hyvin ja tekemällä mainiot ei-paikalliset projektisuunnitelmat edessä on pitkä diili. Hieno ajatus, jolla on yhtä loistavat mahdollisuudet jos se henki mitä on ollut tähän asti säilyy loppuun asti. Ismo on vielä tuntematon heppu. Yhteistyö on hyvä asia, kunhan katsotaan suht tarkan seulan läpi minkälaista kivirekeä lähdetään vetämään perässä. Ismo on etäinen. Ei tietoa miten se olisi vaikuttanut Internetixin toimintaan.esmoa kiinteämpi kuvio, jossa edetään kohtia sopimussuhteita. 4.Toiminta-ajatus ja visiot Toiminta-ajatus Ohjaavuus Uskomattoman paljon se on vaikuttanut, vaikka ne ovatkin prosessuaalisia, jotenkin vaikeasti arkipäiväistettävissä. Komplementaarisuus, palvelu on kova juttu. Dialogisuus ja vuorovaikutteisuus myös vaikkei siinä kovin hyvin ole onnistunutkaan. Niin muutkin. Ideoiden myyminen on muuttunut helpommaksi. Dialoogisuus on siinä suhteessa pahin pala. Edelläkävijyys ja rajojen ylittäminen, moniäänisyys toimivat. Avoimuus on keskeistä. Iso kehä on auki, ja suljettuja sisäkehiä ei ole tehty. Moniääninen ja moninäkökulmainen I. on, mutta mahdollisesti hieman eri tavalla kuin on ajateltu. Monet jutut ovat irrallisia. Hajottavia elementtejä on aika tavalla. Monet kriteerit uppoavat toisiinsa siten, että niiden analysoiminen on vaikeaa. Ylärakenteessa, projekteissa, suunnitelmissa ja yhteistyökuvioissa sillä on ollut suuri merkitys, arkisessa kanssakäymisessä paljon, paljon vähemmän. Dynamiikkapuoli on erinomaisessa kunnossa, mutta aatepuoli jaksaa kehnommin. Henkilöiden ja tiimien välillä riittää vielä työmaata moninäkökulmaisuuden ja dialogin kanssa. 9

12 On ohjannut toimintaa. Arvopohjana aivan loistava, etenkin avoimuus. Avoimuus suoraan sisältää moninäkökulmaisuuden rivien välissä. Toiminta joka suuntaan on mahdollista rajojen rikkomista myöten. Lisäarvo syntyy erilaisuudesta. Toiminta-ajatuksen soisi leviävän myös muiden käyttöön. Alkuun toiminta-ajatus ei auennut ollenkaan kunnes puolentoista vuoden paljastui että näinhän me toimitaan. Palvelu on ollut koko ajan, vuorovaikutus ei vielä spontaanisti kulje mutta idut ovat (Mikaelissa on hyvä versio), tulevaisuuden katsominen on jäänyt enemmän taustalle arjen tasolla, sillan rakentamiseen on poltettu kengänpohjia oikein kunnolla (Savonlinnassakin on autettu paikalliset yhteen), moniäänisyys odottaa vielä tulemistaan ja tekemistään. Palveluajatus (komplementaarinen) on ainakin sisäistetty hyvin.rajojen ylittäminen näkyy käytännössä, koska kaikkien kanssa toimitaan yliopistoja myöten. Se on ilman muuta positiivista. Mikä siinä on kestävää? Kestää edelleen. Ainoa on se, että se on filosofiaa. Pitäisi vielä päästä operationaalistamaan. Tuo ei riitä yhteiseksi visioksi, joka auttaa näkemään päämäärän ja tekemään arkisia valintoja. Arvot sopii. On arvokasta ollaan irti instituutioista, rajamaalla. Se on voimaa, samoin toisenlaisuus ja tinkimätön avoimuus. Dialogisuus on tärkein elementti aineistojen tekemisen ohjaamisessa. Aineiston on tärkeää käynnistää pohdiskelua ja avata asioita. Dialogi on monenmoista. Zarathustran kohtalo on Sokrateen kohtalo. Edelläkävijyys suhteessa tulevaisuuteen on pohdittava ja omalaatuinen ilmaisu. Sitä voisi vielä miettiä. Se on kauttaaltaan kestävä, eritoten sen aatteelliset arvo-osat. Edelläkävijyys on sellainen mitä voisi kehittää ja tarkentaa. Lähinnä sen konkretisointi on hankalaa. Muuten kaikki kantaa hyvin edelleen. Palvelu ja sillanrakennus on hanskassa. Jyvällä ollaan vuorovaikutuksen ja moninäkökulmaisuuden suhteen, edelläkävijyyttä joudutaan tekemään. Dialogisuus ei aina näy käytännössä. Keskusteluja käydään joskus kovastikin, mutta vielä tämä on enemmän tarjontapohjalla. Nykyvaiheessa ollaan kuitenkin siirtymässä dialogiin esimerkiksi oppilaitosten kanssa. Alkaa vaihe kaksi! Edelläkävijyys on mukana yksinkertaisesti siksi että tehdään asioita ennen muita. Tulevaisuuden tutkimus ei sen sijaan näy mitenkään vahvasti. Tulevaisuusajattelu on sen sijaan väkevästi läsnä. Rajan ylittäminen on yrityksenä ollut mukana, mutta se on kova pähkinä kolmessa vuodessa. Onnistumisiakin on sentään tullut. Verkkoa on kudottu. Osa rajan ylityksistä on vielä kesken, esimerkiksi erilaisia opiskelijoita ei ole kyetty kunnolla palvelemaan. Tässäkin suhteessa ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen. Uusi ympäristö alkaa tukea tätä kehitystä. Moniäänisyys kurssien tasolla on suhteellisen vähäistä. Nykytoiminta on vielä aika perinteistä. Mikä on kunnossa Katso yllä! Ajasta ja paikasta riippumattomuus on jo kunnossa. Sitä tuskin tarvitsee enää erikseen julistaa. Kuten aiemmin sanoin. Dynamiikka jaksaa kohtuullisen hyvin vaikkei olekaan niin radikaalia kuin itse toivoisin. Ymmärrän nimittäin että minulla on voimakas ja epärealistinen taipumus kiirehtiä asioita. Aatepuolella on enemmän petrattavaa. Paljolti siinäkin on kyse ajan ottamisesta oikeille asioille. Roolejakin pitää tuumia koko ajan. Periaatteessa koko toiminta-ajatus on kunnossa. Ilmeisesti se on suomalaista yhteiskuntaa ajatelleen vuosia aikaansa edellä, mutta sitä parempi meidän kannaltamme. Ks. edellä.toiminta-ajatus voi olla pohjana seuraavassakin vaiheessa. Töitä pitää tehdä koko ajan soveltamisessa. Mitä voisi parantaa? 10

13 Katso yllä! Operationaalistaminen, arjen läpäisevä juttu. Jotain minkä koko tiimi jakaa, jonka takana ollaan. Nykyinen jättää yllin kyllin tilaa tulkinnoilla. Silläkin on arvonsa. Institutionallisuus, käpertyminen ja kunniamerkkipönäkkyys hiipivät hiljaa jostakin, jollei toiminta-ajatuksen ideoita voi koko ajan käytännössä uudistaa ja saa piilevästä energiasta ja suhteellisen kovasta tunnettuudesta koko ajan uudenlaista toimintaa ja uusia kontakteja aikaiseksi. Toiminta-ajatus on liian pitkä ja vaikea tuollaisena ottaa arkiseen käyttöön. Operationaalistaminen on tarpeen. Johtamis- ja tiimioppimisesta kannan eniten huolta ja syyllisyyttä. Ensiapuosastolta pitäisi päästä neuvolatyyppiseen toimintamuotoon. Toiminta-ajatusta vahvistetaan omassa porukassa. Se on kyllä sisäistetty, mutta sen arvo ja rikkaus eivät ole aina kirkkaina mielessä. Julkeassa visiossa ollaan ensimmäisellä rappusella. Parantamisen varaa on kunhan kypsytään. Olen tyytyväinen nykytilanteeseen, vaikka kehittämistä riittää.tai en siis ole täysin tyytyväinen nykytilanteeseen, mutta en täysin tyytymätönkään. Visiot tulevaisuuteen Rakenna vähintään kaksi visiota siitä, minkälainen Internetix on vuoden 2006 lopussa, kun Tavoite 1 ohjelmakausi on lopussa? Vahva verkossa! Kansainvälinen. Vahva brandi. Sama weppipalvelut kuin nykyään esimerkiksi ilmaisuuden suhteen. Imuefekti on kova, se on otettu. Enää ei tarvi kiskoa ja sysiä. Sama kuin alun tiedottamisessa, virta on kääntynyt. Kuuntelu on aivan keskeistä, kun on ketä kuunnella. Tietoyhteiskuntastrategioista ei silloin paljon puhuta. Internetixissä luodaan ja tehdään kuten tällä hetkellä unelmoidaan. Tuottajat tekevät usein ei-rahasta vaan tekemisen ja sanomisen tarpeesta. Sekin on yksi imutekijä. Internetixiä ei enää tehdä managerikammioissa vaan verkossa! Kansallinen Kalevala-Internetix, jossa Internetix on suomalaisten instituutioiden asialla, eräänlainen kansallinen kulttuurituote. Sen brandi on kuin vahvistettu Telsi Pro, jota oppilaitokset käyttävät. Julkaisutoiminta on tärkeää ja Internetix saa siihen tukea kansallisen kulttuurin nimessä. Internetix perustuu keskeisesti alueellisiin rahoituselementteihin ja se verkostuu muihin alueellisiin toimijoihin. Asema on turvattu alueelle, jonne ei synny kaupallista toimintaa, mutta jonka valtiovalta ja aluetoimija kokevat tärkeäksi. Kaupallinen toiminta jos sitä on alueellista. Internetix on yritys, joka käy kauppaa laadukkailla materiaaleilla. Sillä on kuumaa kamaa myytäväksi mihin suuntaan tahansa. Taustalla on avoin pyydysverkko, joka on avoin, joka pitää suurta liikettä yllä. Sielläkin on mainosten muodossa bisnestä, mutta pää-tehtävä on heittää maksukykyiset laatuaineistoihin luottokortilla kiinni. Maksavat asiakkaat tulevat työelämästä, yksityishenkilöistä ja oppilaitoksista, jotka myyvät I:n palveluita ominaan. Homma pyörii omilla tulorahoillaan. Internetix on integroitunut koulusysteemeihin. Se voi olla jonkin koulutyypin tai vaikkapa OPM:n omistama ja hallinnoima. Se tarjoaa yhteiskunnan resurssein palveluja kouluille. I. yhdistyy koulujärjestelmään ja tarvitsee siksi nykyistä laajemman omistajapohjan. Koulun tietotekniikkakeskus on yksi esimerkkimalli mahdollisesta kehityssuunnasta. Internetix on selvästi näkyvin avoin verkko-oppimisympäristö oikeastaan ympäristöjen ympäristö - Suomessa ja Euroopassa, vaikka suuri osa sen toiminnoista ei olekaan avoimia. Siitä on tullut Linuxin kaltainen brandi ja arvoyhteisö, joka operoi kaikilla kolmella yhteiskuntasektorilla. Elinvoimansa se saa kuitenkin kolmannelta sektorilta. Internetix on kuin universumi, jossa siellä täällä eri linnunradoissa kehittyy hyvin kehittyneitä sivilisaatioita eli oppimisympäristöjä erityisesti uusien klustereiden ja instrumentaalisten palveluiden kuten medioiden ja metodityökalujen puolella. Internetix on koulujen työkalu, joka saa kymmenyksensä varsinaisten koulujen suoritteiden kautta. Suhde perustuu liittoutumiseen koulujen kanssa niin, että ne pääsevät Internetixin avulla laajentamaan ja parantamaan palveluitaan. Opiskelijat etäopiskelijat siis yhteistyössä koulun ja Internetixin kanssa niin, että Internetix saa prosenttia opiskelijan valtionosuudesta. Uusia hankkeita rahoitetaan erillisprojektirahoin. 11

14 Internetix on pudonnut kelkasta, mutta yrittää vielä sinnitellä entisen kunnian loisteessa. Alkuperäiset tekijät on ostettu muualle, ja vanhat yhteistoimintasopimukset ovat vain papereita. Lukio hävisi kisan opetushallitukselle. Internetix ei pystynyt hyppäämään tekstiformaatista monimediaan eikä sen verkkopedagogiikka kehittynyt pitemmälle kuin täydentämään perinteisiä koulupalveluita. Internetixiä käytetään muutamassa oppilaitoksessa, mutta sen tulorahoitus ei riitä edes yhden henkilön palkkaukseen. Internetixistä on tullut verkkokustantaja, jonka tallissa on merkittävä osa Suomen verkkokoulutuksesta. Toimintamalli on sama kuin Editalla, joka on Internetixin pahin kilpailija. Kustannusoikeudet omistaa Internetix Oy, joka on sopimussuhteessa Esmo-osuuskuntaan, joka puolestaan on solminut verkkokoulutussopimuksia opetusministeriön kanssa. Internetixin ympäristöpalvelujen hoito siirretään Internetix Oy:n hoidettavaksi, kun projektikausi päättyy vuoden 2006 lopussa. Internetix on ainakin Suomen johtava virtuaalinen oppimisympäristö, joka on saanut tunnustetun aseman ja jota käytetään hyvin monipuolisiin tarpeisiin. Samalla Internetix myy kehitysmaihin toimintamallia ja konsultoi vastaavien palveluiden pystyttämisessä. Internetix edustaa monella tavalla ja tasolla innovatiivisuutta ja innovaatiot voivat parhaimmillaan olla hyvä vientituote. Toisen vision mukaan Internetix ei ole johtava oppimisympäristö, vaan kilpailee muiden vastaavien kanssa opintomarkkinoista. Ehkä visio voisi olla kaksiportainen: julkisella rahoituksella skarpattaisiin tuotetta, kansainvälistyttäisiin (mm. hoidettaisiin dissimination kunnialla), paikattaisiin koulutuskentän kapeikkoja ja parannettaisiin maailmaa grundtvigiläisittäin samalla kun yrityspuoli hieroisi maailmaan uusia koulutustuotteita, ohjelmistosovelluksia ja korkeatasoisia webbiympäristöjä kilpaillen tasaväkisesti alan eteläisten yritysten kanssa. Julkisen rahoituksen visio: uudelle ohjelmakaudelle haetaan rahoitusta ympäristön kehittämiseen, oppimateriaalien kaupalliseen tuotteistamiseen sekä Internet-työkalujen pedagogiseen kehittämiseen. Mukaan riittävästi kaupallista ja R&D-osaamista. Markkinat koulutussektorilla (lukiokonsepti, kansanopistokonsepti) ja pienemmässä mittakaavassa yrityskoulutuksessa (kysyntä on koko ajan ollut näkymättömissä). Yhteistyö erilaisten julkishallinnon yksiköiden ja oppilaitoskentän kanssa. Optio konseptin kansainväliseen levitykseen EU-ohjelmien partneriuden kautta. Työllistää ydintiimiä sekä sopimuspohjaisia sisältötuottajia, pedagogeja ja ohjelmoijia. Riittävä tuki yrityspohjaisen toiminnan syntymiselle. Tämän haaran lohkoksi voisi mieltää ylimaakunnallisen opinnollisen nonformaalin digimediasisältötuotannon maakunnan kehittymisen näkökulmasta. Yrityspohjaisen toiminnan visio: Internetix kehittyy ohjelmisto- ja kustannusyhtiöksi, jonka pääasiakkaat ovat mukana omistajia. Nykyisestä ydintiimistä valikoituvat yrityssuuntautuneimmat mukaan. Markkinoiden valloitus aloitetaan alusta ja asiakaspohja haravoidaan isoista maalikylistä. Sijoittuisiko osa koulutuspalveluistakin tänne puolelle esim. yrityksille räätälöidyt erikoisuudet sekä osa tietoliikennepalvelujen myynnistä? Työnjako konsernin näkökulmasta lienee ensimmäisiä selvitettäviä asioita (ja se, ettei väki sirpaloidu tuijottamaan vain oman porukan onnea)yrityksen perustaminen saattaa herättää intohimoja paikallisissa toimijoissa (Koulukanava mieltää itsensä www-palvelujen tuottajaksi ja oman konsernin multimediapaja). Tulee mieleen, että kannattaisi ostaa hallintoportaaseen alueellisessa suhdeverkostossa ryvettymätön dollarit-silmissä oleva tyyppi (tai ostaa Irina takaisin kotoseudulle nykyosaamisineen)? SWOT-malleja näistä pitäisi rakennella sekä liiketoimintasuunnitelmia (ovat joko-koulutuksen pääantia!) Myönteinen visio: Internetix on edelleen Suomen johtava Web-pohjainen oppimisympäristö, jonka opiskelijamäärät nousevat jatkuvasti. Palvelemme lähes kaikkia Suomen lukioita ja muita yleissivistäviä oppilaitoksia sekä kasvatamme jatkuvasti osuuttamme ammatillisten oppilaitosten puolella. Myös monenlaiset yritykset käyttävät palvelujamme. Internetixin tarjonta on sekä runsastunut että kehittynyt teknisesti ja pedagogisesti. Enää ei puhuta "paljon materiaalia internetixistä" vaan kaikki kiittelevät oppimisympäristöjemme laadukkuutta. Internetix Oy tarjoaa myös vakituista työtä nykyistä suuremmalle henkilömäärälle, ja etätyö on arkipäivää jokaiselle työntekijälle. Internetix Oy:n toiminta on kannattavaa ja projektirahoitus muodostaa rahoituksesta vain pienen osan. Kielteinen visio: Opetushallituksen etälukiolla on monopoli Suomessa ja Internetix on joutunut luopumaan kaikesta lukiotoiminnasta. Myös koululait ja opintososiaalisten etujen leikkaaminen on vaikeuttanut Internetixin 12

15 toimintaan siten, että etäopiskelun järjestäminen on kannattamatonta. Aineistoja ei ole rahanpuutteen vuoksi voitu päivittää enää pitkään aikaan, joten kaikki kurssit ovat vanhentuneita ja opiskelijat ovat menettäneet niihin kiinnostuksensa.internetix Oy on tehnyt konkurssin ja henkilökuntaa on palkattu parin kuukauden mittaisiin osa-aikatyösuhteisiin. 5.Tilanne, tehtävät ja metodit Tilanne, tehtävät ja metodit Tekijät Mitähän tämä on? Tekijät ovat useimmiten ensikertalaisia ja yleensä jotenkin opetusprofessiossa tavalla tai toisella kiinni opettajia tai akateemisia. Aina vaan pätevämpiä. Itse asiassa tyrkyllä on ollut aika koviakin nimiä, vaikka tuottajapula lienee edelleen tosiasia. Osaamista ja kipuilua. Osaaminen on tullut erinomaisen paneutuneen ja motivoituneen tekemisen kautta. Kipuilussa on kysymys ryhmän ja kyvystä oppia ja ottaa vastuuta. Johtotähti ei ole riittävän yhteinen eikä mentaalimallit kauttaaltaan suosi dialogia. Paremmat positiot voidaan löytää, kun haetaan uusia organisaatioita mukaan kompleksiseen kuvioon. Tekijöiden suhteen ongelmaa ei ole. Tiimissä on keskeinen osaaminen ja edellytykset laajenevan toiminnan suunnitteluun. Alihankkijoita käytetään jatkossa entistäkin enemmän. Ympäristön kehittäminen on organisoitu hyvin. Vähän väsähtäneitä, suhteellisen sopuisia, melkoisen jaettuja visioita. Sitouttamisen eväät hakusessa kun loppuvuoden ennätysmäiset pestuumarkkinat koittavat. Kova kasvuvauhti vienyt veronsa ja uusien rönsyjen kasvattelun sijaan pitäisi ehkä penkoa vanhaa valttikasaa lämmittelymielessä. Osaaminen on kunnossa Koulu-Internetixin osalta, vaikkei graafista osaamista olekaan. Se palvelu voidaan kuitenkin ostaa. Nykyisin Aalto Oy hoitaa pääosan hommista. Pahin uhka on, jos tiimistä lähtisi osaaja pois. Joka tapauksessa nykyiset osaamiset pitäisi säilyttää. Tiimistä puuttuu myös taloudellista osaamista, joka on tarpeen yritysmuotoisessa toiminnassa. Tätäkin voidaan hankkia jossain määrin ulkoapäin, mutta jotain olisi tiimiläistenkin hyvä tietää. Uhkana voisi pitää sitäkin, etteivät tiimiläiset ehtisi kehittää omaa osaamistaan edelleen, vaan Internetixissä jäätäisiin polkemaan paikoilleen. Tällä hetkellä tästä ei ole pelkoa, mutta on pidettävä huolta ettei tällainen uhkakuva toteudu. Samoin on huolehdittava siitä, että jos uusia projekteja tms. rönsyää, palkataan niihin lisää resursseja. Myös määräaikaisten työsopimusten (ja myös projektirahoitusten) lyhyys on uhka, sillä määräaikaisuus rajoittaa täysimittaista tulevaisuuteen suuntautumista. Tietty vakaa kuvio sekä Internetixin rahoituksen, että työsopimusten suhteen toisi kaikelle toiminnalle aivan uudenlaista jatkuvuutta. (Voitaisiin toimia kuten oikeat yritykset toimivat.) Koodauspuolen tilanne on nyt aika hyvä. Palvelinpuolta joutuu pikku hiljaa vaihtamaan järeämpään. UPSin ja varmuuskopiontien järjestelyissä on toivomisen ja kehittämisen varaa. Teamix kuormittaa. Käyttäjäosaaminen voisi olla joissakin asioissa kuten Teamixissakin parempaa. Organisoituminen Aineistojen? On sekavuutta ja tasoja. Toimii. Ei silti, etteikö pitäisi kehittää. Instituutiot paistaa taas. Internetix vaatii jatkuvaa uudelleenorganisoitumisen mahdollisuutta. Luottamus, tarkentunut roolijako (joukkuepelin merkityksessä) ja kyky käydä avointa dialogia ovat tilauslistalla ensimmäisinä. Nuo ovat myös oppivan organisaation ykköstaitoja. Uskon jatkossa tarvittavan monitoimijaista ympäristöä siihen tapaan kuin sitä on Esmo konseptissa uumoiltu. Rakenteen on tuettava pakotonta win-to-win verkostoitumista moniin suuntiin: opisto, koulut, muut etäoppimisprojektit, operaattorit, päätöksentekijät, rahoittajat, palvelun käyttäjät, jne Tämän hetken organisaatiorakenne vastaa ympäröivää todellisuutta ja on syntynyt luontevasti toiminnan mukaan. Eriytyminen erillisten ja itsellisten tehtävien hoitamiseen (Mikaeli, Aiku) ei ole kuitenkaan heikentänyt koko tiimin tasolla koettua yhteisyyttä. 13

16 Internetixin ydintoiminnot voitaneen turvata olipa markkinatilanne mikä tahansa, koulutuspuoli hakee vasta imagoaan. Nonformaalin digimedian visiointi kaikkein takkuisinta tämänhetkisen rahoitustilanteen valossa. Pidän Internetix Oy:tä erittäin mielenkiintoisen vaihtoehtona, mutta toisaalta haluan säilyttää hyvät suhteet opistoon. Nykyinen tilanne (projekti) aiheuttaa tiettyjä ongelmia ulospäin toimittaessa (esim. sopimuksia vaikea tehdä, kun Internetix ei ole virallinen toimija).ei ratkaisevaa vaikutusta. Hyvä on se että on koko yhteisön palveluksessa tasavertaisesti. Aineistot Toimii. Käytetty aika yleisesti käytettyjä. Hyvä niin. Minusta se kuvaa tällä hetkellä riittävän tarkasti tuotantoprosessin läpi näkyviä elementtejä. Aineistoluokittelussa voisi olla oma luokkansa vielä subjektiivisten kokemusten tai subjektiivisten elämysten tuottamiseen tarkoitetuille aineistoille, joiden käyttö ja soveltaminen olisi hyvin henkilökohtaisella tasolla eikä liittyisi välttämättä mihinkään suurempaan kokonaisuuteen (testit ja muut vastaavat työkalut tai puhtaasti viihteelliset kokonaisuudet). Toimiva jako. Nykyaineistot painottuvat formaalin puoleen, ei-formaalia on jonkin verran, mutta sen asema on koko ajan ollut kiistanalainen (vaikea laittaa esille opintotarjottimeen ym. ja lopulta päädyttiin erottelemaan ko. aineistot ns. tietopankeiksi). Informaalia edustanee lähinnä nettiradion tuotanto.mielestäni asiakkaita pitäisi palvella siten, että heidän toimintansa Internetix-ympäristössä olisi mahdollisimman helppoa. Niinpä meidän tulisi noudattaa asiakkaan näkökulmasta järkevää luokitusta. Ja minusta monenlaisten luokittelujen käyttäminen on hyvä asia, sillä se mahdollistaa ympäristön hyvän käytettävyyden useammalle taholle. Mielenkiintoista olisi kehittää pidemmälle klusteri-ajattelua. Simppeleitä tekstejä verkossa. Ei mitään multimediaa tosiaankaan. Mutta ne on olemassa ja niiden suuri määrä antaa mahdollisuuden jatkotyöstää kamasta multismaisempia kokonaisuuksia. Aineistot ovat vielä aika kehittymättömiä ensimmäisen sukupolven sisältöjä. Koulu- ja luokkaparadigma hallitsee. Ympäristö- ja verkko-oppimispedagogia on vasta kehittymässä. Katso teksti Oppimisen uudet liikeradat! Aineistojen laatua on vaikea arvioida. Kehityssuunta on joka tapauksessa hyvä eli pyrkimys mahdollisimman räätälöityyn ja monipuolisesti hyödynnettävään kokonaisuuteen. On erittäin hyvä asia, että ympäristöstä löytyy monenlaisia aineistoja (ks. Edellinen kysymys). Rikkaus on myös se, että aineistoja on runsaasti. Suuntaus formaaleista moduuleista työkalumoduuleihin saattaisi olla sitä kaivattua edelläkävijyyttä. Datamoduulien tuottamisen lisäarvo pitäisi saada jotenkin motivoiduksi, koska sillä puolella ei synny opintosuorituksia eikä muutakaan mainittavaa raportoitavaa OPM:n suuntaan. Kynnys datamoduulien tuottamiseen on ollut korkealla tähän saakka, mutta tuskinpa valmiita aineistoja sitten kuitenkaan on suuresti kaduttukaan. Laajojen aineistojen tuottaminen on teknisesti haastavaa ja aikaa sitovaa. Oppilaitoskäytöstä ei saada edelleenkään riittävästi palautetta, jonka pohjalta voisi tehdä kehitystyötä. Pekan kehittämät kielten moduulit ovat kuitenkin tuoneet uutta ajattelua ympäristön kehittämiseen.mielestäni tämänhetkiset aineistot kaipaisivat monenlaista päivittämistä. Ensinnäkin teksti ja mm. linkit alkaa olla osassa aineistoja jo vanhentunutta. Toiseksi aika monissa kursseissa tehtävät ovat aika kehnoja ja todellinen toiminnallisuus puuttuu lähes kokonaan. Käyttäjät Oppivat koko ajan vaatimaan enemmän. Alun varhaisille omaksujille kelpaa mikä vaan, kunhan se on uutta. Nämä suuremmat massat vaativat enemmän. Käsitykseni on mielikuvamainen. Käyttö on osittain tuntematonta ja joka tapauksessa potentiaaliin nähden niukkaa. Jotkut tekevät toimeksiannosta formaaleja suorituksia suhteellisen verkkaiseen tahtiin (lukio). Joillakin on ohjattua valinnaista opiskelua jossa on usein teknisiä ja osaamisvaikeuksia (formaali ja ei-formaali). Tyytyväisimmät asiakkaat saattavat olla esitelmien tekijät, jotka hakukoneiden tai vinkin johdattelemina vääntävät esseestä tai puhetta Kiven runoudesta, rocklyriikan seksuaalisuudesta tai naishistoriasta. Käyttäjistä minulla ei ole mielikuvaa. Käyttäjämäärät ovat kuitenkin ilahduttavia. Miten aineistot palvelevat etäopiskelijaa - siitä ei ole dataa olemassa. Voi olla, että meillä käytössä olevat käytännöt kommunikoida opiskelijoiden kanssa, sitouttaminen, kannusta-minen ja yhteistoiminnallisen 14

17 oppimisen mallintaminen ovat vieläkin riittämättömiä. Ihminen on laiska eläin, itseopiskeluun pitäisi kai saada myös aikataulutusta, ryhmäkuria tai "perseellepotkintaa", mikäli asiakas sitä itse toivoo. Turun malli aikatauluttaa asioita edus-taa eri koulukuntaa, mutta perustuu käytännön kokemuksiin. Salasanalla suojatuissa saattaisi ohjaavampi ote olla kokeilemisen arvoista meilläkin. Käyttäjiä on monenlaisia. Ikä ja pohjakoulutus vaihtelee paljon. Osa opiskelee samanaikaisesti jossain muussa oppilaitoksessa, osa suorittaa Otavassa etälukiota ja osa opiskelee ihan omaksi huviksi ja hyödykseen. Kovin syvällistä käyttäjäkartoitusta ei ole vielä tehty, sillä määrät ovat tähän mennessä olleet kuitenkin aika pieniä. Mutta oppilaitoksilta on tänä keväänä kyselty Internetixin käyttämisestä ja tämän kyselyn tulokset ovat pian käytettävissä.tällä hetkellä Internetix ei mielestäni kovin hyvin huomioi käyttäjien erilaisuutta, vaan kaikki joutuvat käyttämään samanlaista käyttöliittymää, tekevät samoja tehtäviä jne. Teknologia Helppoa. Tämä Internetix 2 pystyttiin suureksi osaksi tekemään humanistipohjalla talkootyönä. Interaktiivisuus ja uudet palikat vaativat aitoa, lämmintä yhteistyötä koodipoikien kanssa. Internetix on litteraaria opinnointia tukevaa ja vakavahenkistä myös teknologian suhteen. Se on luultavasti vain hyvästä, koska energia ja osaaminen voi kohdistua pitkällä tähtäi-mellä isoihin asioihin. Mikaeli voi olla jatkossa todellinen kultakimpale, jos se kykenee paitsi uusiutumaan myös uudistumaan. Teknologisesti ympäristön kehittäminen on pysynyt jotakuinkin teknisen kehityksen tahdissa. Tietokantojen hyödyntäminen olisi voitu aloittaa jo aikaisemmin, mutta kokonaisuutena ympäristö on toimiva ja tarkoituksenmukainen. Juuri tällä hetkellä on meneillään monia teknologian kehittämiseen liittyviä hankkeita ja ympäristö muuttuu tässä suhteessa monipuolisemmaksi jo lähitulevaisuudessa. Maltillisuus teknisten ratkaisujen käyttöönotossa ja ympäristön graafinen selkeys, yksinkertaisuus ja yhdenmukaisuus ovat olleet toiminnallisia valtteja. Ympäristön kehittämistä on tehty kulloisenkin ymmärryksen ja teknisten resurssien mukaan. Meneillään olevaan ympäristöuudistukseen uskotaan tiukasti. Internetixin hyvä puoli on se, että teknologiaa käytetään hyvin maltillisesti Internetix-ym-pä-ristön rakentamisessa ja otetaan huomioon käyttäjien mahdollisuudet käyttää Internetixin palveluja (koneet, yhteydet jne.). Toisaalta joskus tuntuu siltä, että voisimme jossain kohdissa tehdä enemmänkin kokeiluja ja sillä lailla saada lisää kokemusta, mikä toimii ja mikä ei. Näin olisi helpompi tehdä teknologiaan liittyviä valintoja.palvelimet ja ohjelmistot ovat turvallisesti mainstreamilla niissä rajoissa mitä perusvalinta (NT) mahdollistaa. Jatkokehittäminen mediallisempaan suuntaan ei ole uhattuna. NT, Delphi ja Oracle ovat edelleen kestäviä ratkaisuja. Ketään ei ole näillä ratkaisuilla suljettu pois. Onnistuneet caset? Koiviston kurssit: niukkuus, kova kysyntä Tietotekniikan suomenkieliset jutut Naishistoria Petterin filosofia Tiedonhaku Yliopistosuhteita on kyetty muodostamaan. Auktoriteettiasema on näin varmistettu. Kivelän aineisto saatiin mukaan. Joensuun/Savonlinnan Savolaisen aineistot Mäntylän viestintäaineistot, joissa ongelmana ajankohtaisen tavaran päivitys. Petterin filosofiatesti Vesa Terävän tehtävät 15

18 Mikaeli Filosofia Nettiohjelmat Vaikea eritellä jotakin. Eteenpäin on menty kokonaisuutena ja kokonaisuuden menestys on nyt pitkällä tähtäimellä ylittänyt odotukset. Kun asiantuntijoiden kanssa ollaan liikenteessä niin Pohjois-Savon amk:n Esa Hietikko ja Lujuusoppi. Harmittaa vain se, että emme keksi mieheltä mitään uutta tilattavaa. Menee yksi parhaita webbituottajista turhaan hukkaan. Kirsti Lindhin metsätalouden perusteet Evon kanssa kestää myös vertailun. Datamoduuleista olen matematiikan suursanakirjasta, Kivestä ja Leinosta onnellinen. Työkaluista portfoliokonseptin kehittäminen on ollut kova juttu samoin kuin tekeillä olevat omat Internet-ryhmätyökalut. Tampereen yliopiston kanssa tuotettava tiedotusopin perusteet herättää toiveita. OKL:n äidinkielen aineistojen tuottaminen ja niiden käynnistynyt versiointi lukiopuolelle. Uskomusmaailman tuotannon Arvolan Maijan ansiosta (perinteisiä, mutta perusteellisia). Tämä on hankala kysymys siksi, että yleensä eri caseihin liittyy sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Eli yksikään ei ole ollut täydellinen fiasko, mutta ei myöskään täydellinen onnistuminen. Kaikista on paljon opittavaa. Internetix kokonaisuutena on onnistuminen. Petterin filosofiatesti on nopeastikin tehtynä selvä onnistuminen. Epäonnistuneet caset? Formaalit kurssit (lukion kurssit) onnistumisen mahdollisuudet pienenee, mitä lähemmäksi tullaan jonkin tutkintotavoitteisen kokonaisuuden ydinasioita, jotakin jossa on jo maailman sivu tiedetty, miten asiat oikeasti tehdään ja jonka oppimisennätykset mitattaan pixelintarkkuudella. Työryhmäohjelman hankinta on kohtalokas tapahtumasarja. Ensin yritettiin Altavista Foorumia ja Idemixiä. Teamnet oli susi. Telen nettiyhteydet eivät toimineet eikä tilauskaan ollut kummoinenkin. Meni puille. Linkkipäivitys ei toimi vieläkään. Juhan pikku ohjelmat toki auttoivat, kun muutettiin ympäristöä. Kehittynyttä linkkiohjelma ei ole käytössä. Matematiikan tuotanto. OPH:n etälukion suhde. Tällä on suhde edelliseen. Tekijänoikeusasioissa menetettiin myös jotain. Mikaeli Filosofia Nettiohjelmat Ks. Edellinen vastaus. Alkuvaiheessa mukaan tulleet puolitutut tuottajat: Pekka Mölsän tuotannot ovat epäilyttäviä samoin Pekka Makkosen suurella egolla myymä valokuvausaineisto. Santalan Jaanan tuotantoja häpeämme yhä kollektiivisesti, vaikka niitä onkin yritetty paikkailla parhaalla taidolla. Matematiikan tuotannon käynnistäminen on ollut todella takkuinen ja pitkällinen prosessi, mistä on ollut kiusaa etälukiopaketin rakentamiselle. Ympäristön englanninkielisen version rakentaminen; käännösaikataulut ovat laahanneet, mutta eipä todellista kysyntääkään ole isosti ilmaantunut. Teamixin käyttöönotto ja raakileena myynti eteenpäin olivat riski juttu, josta toivottavasti ei ole aiheutunut paikkaamattomia luottamuspulia rahoittajien suuntaan. Ryhmätyöohjelman valinnat ovat menneet mönkään. Altavista (siinä NT-ympäristö saattoi olla haitaksi) ja Teamix ovat tärvänneet sekä aikaa että hermoja. 16

19 Tehtävä Nyt Jäänsärkijä. Tehdään vanaa jäähän. Moottorilla pääsee, mutta ei siinä vielä surffata. Siihen tarvitaan enemmän luonnonvoimia: aurinkoa ja tuulta. Hakea tietä ja läpimurtoa uuteen verkko-oppimisen ja opetuksen professioon, joka pur-kaa modernin koulutusmatriisin toiminnallisia ja mentaalisia pullonkauloja. Tehtävä on ai-ka tavalla sama kuin on määritelty nykyisessä Internetixin toiminta-ajatuksessa. Nyt on tärkeintä kasata lukiotarjonta kokoon ja siinä onnistutaan. Samalla ympäristöä kehitetään monella tasolla ja lukemattomiin uusiin mahdollisuuksiin ruvetaan vastaamaan. Kehittämistyöllä ei ole sisällöllisiä rajoja, ellei niitä itse tee. Lukio valmiiksi, ympäristöremontti kunnialla valmiiksi vuoden vaihteeseen, uusien tiimiläisten integrointiin riittävästi aikaa, jatkorahoitusten varmistaminen, visioiden skarppaus, yrityskonseptin varmistaminen ja tarvittaessa ihmisten sitouttaminen tuleviin koetuksiin. Palvella oppilaitoksia ja yksittäisiä opiskelijoita tarjoamalla heille monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Jatkossa Jonkinlainen Robin Hood, joka toimii edelleen linnoitusten ulkopuolella, osaa hommansa, mutta tietää minne menee, eikä häviä metsään. Enemmän metsä kuin linna. Enemmän toimintaa, enemmän luovuutta, enemmän hulluutta Antaa mahdollisuuksia latteaa, mutta jotain sellaista voisi olla. Ydinvisiona minulla on sellainen pehmeä Internetix -systeemi, jossa verkko-oppimisympäristöjen avulla käynnistään, ylläpidetään, tuetaan ja kehitetään formaalia (1)(tutkintotavoitteinen) ja etenkin ei-formaalia, omaehtoista ja autenttista oppimistoimintaa, jossa oppijasubjekteja voivat olla yksilön lisäksi yhä useammin myös ryhmä tai yhteisö, ja jossa oppimisen valmiita lopputuotteita (esimerkiksi oppikirja) tärkeämpiä oppimisen elementtejä ovat autenttiset prosessit (dialogi, trialogi), alkuperäiset informaatiolähteet (data, toimija tai asiantuntija, yhteisö) ja työkalut (metodit, toimintakonseptit), joita niiden käsittelyyn ja ymmärtämiseen tarvitaan. Uskon, että tehtävänmäärittely ei tulevaisuudessakaan ole vaikeaa. Määrittely ei minulta itseltäni synny, mutta tiimiltä se varmasti syntyy. Liiketoimintasuunnitelmat eri lohkoille, tuotepaletin rakentaminen, hinnoittelukäytännöt, tehtävänkuvat ym. kuntoon.palvella oppilaitoksia ja yksittäisiä opiskelijoita sekä erilaisia yrityksiä tarjoamalla heille monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi voisimme tarjota erilaisille opetusalan ryhmille muitakin esim. opettamiseen liittyviä palveluja. Vaikka oppimisympäristöjen rakentaminen määritellään pääasiassa suoraan yhteiskunnasta nousevista tarpeista (valtio, työelämä, kansalaisuus), voidaan oppimisympäristöä monina tavoin hyödyntää myös formaalissa koulutuksessa. Vastaavasti formaalin koulutuksen verkkoprojektit voidaan rakentaa avoimiksi monille yleisöille. Metodit Nykyiset Tekstiä: lue. Tehtävä: tee. Arvio: odota. Nykyisin tuotetaan ympäristöistä aktiivisesti lukiota ja nettiradiota, muuten menetelmätoimintaa ei ohjaa muu kuin kurssien tuottamisen tämänhetkinen malli, joka perustuu enimmäkseen 70-luvun kirjeopetuksen (yksilöt, ei-formaali) ja 80-luvun monimuoto-ope-tuksen (ryhmät, luokat, formaali) traditioon. Aikaa on seurattu hyvin ja sisällön kehittäminen on hyvällä mallilla. Yhteistoiminnallisen oppimisen ja vuorovaikutteisuuden skarppaaminen. Tulevat 17

20 Osa sitä kokonaisuutta, joka saa ihmiset tekemään sitä, mikä tuntuu oikeasti tärkeältä. Ku-ten pelata jalkapalloa tai polkupyöräillä. Internetixillä on siihenkin keinonsa tulevaisuudessa ja on melkein jo nyt. Tulevaisuudessa Internetix saa ihmiset tekemään asioita, joita he haluavat tehdä. Kirjo laajenee tavattomasti: autenttisen toiminnan keinot, vuorovaikutukselliset keinot, ohjaukselliset keinot, monimedialliset keinot, työkalukeinot (konstruktiiviset työkalut), jne. Metodikehityksen takana on oppimiskäsitysten muuttuminen tavalla, josta teksti Oppimisen uudet liikeradat antaa osviittaa. Epäilyksiä ei tämänkään osalta tarvitse esittää. Kokonaisuus on ylivertainen muuhun vastaavaan tarjontaan verrattuna. Verkko-oppimismuodoista en usko sähköisiin luentoihin (vaikka niitä koko ajan nettiradioonkin oltaisiin tyrkyttämässä), asiantuntijakysely saattaisi olla lisäarvo, tutorin merkitystä ei voi kuin lisätä ja muutenkin kuin teknisenä tutorina (opintojen ohjaaja, ryhmäyttäjä), pääsy verkon resursseihin (kirjaston kehittäminen) oleellista, informaali vertaisvuorovaikutus näyttäisi pysyvän hengissä vain pinnan alla tapahtuvalla agitoinnilla (vrt. keskusteluryhmien simahtaminen Petterin lähdön myötä), seminaarit ovat ehkä enemmän video-neuvottelupuolen kamaa, vertaisryhmät olisivat kokeilemisen arvoisia tavoitteellisessa aikataulutetussa opiskelussa, oppimisparit saattaisivat olla tehokkaita (mutta miten se arviointipuoli sujuu, jos on jaettava yksilökohtaisia arvosanoja?), tuotantoryhmät ja tiimiedistykset ovat ehkä aikuinen tapa toteuttaa asioita ja voisi olla sitä edelläkävijyyttä parhaimmillaan. Roolipelit saattavat sopia joillekin ryhmille ja joihin aihealueisiin. Väittely on stimuloivaa. Kumppaniryhmä kuulostaisi olevan liki työryhmää. Verkkoluokat-ajattelu voisi ryhmäyttää eri oppilaitoksia. Virtuaalikahvila, hmmmm. Keskinäinen apu, hmmm. Olisiko sittenkin, että ihmiset hakevat yksilöllisempiä muotoja tehdä juttuja? (1) Vaikka oppimisympäristöjen rakentaminen määritellään pääasiassa suoraan yhteiskunnasta nousevista tarpeista (valtio, työelämä, kansalaisuus), voidaan oppimisympäristöä monina tavoin hyödyntää myös formaalissa koulutuksessa. Vastaavasti formaalin koulutuksen verkkoprojektit voidaan rakentaa avoimiksi monille yleisöille. 6.Muuta Muuta Medioista sen verran, että tallennemediaan eivät taida rahkeet ja tekijät riittää. Digitaalisella puolella joitakin mahdollisuuksia on, mutta se edellyttää Enkenbergin haaveilemaa Etelä-Savosta digitaalisen median kehto -ajattelua ja sen toteutumista eli maakunnallisista strategioistahan siinäkin viime kädessä on kyse. Ylen digitaalisen opintoradion käynnistyminen vuoden vaihteessa saattaisi tuoda meille roolin sisältötuotannossa sekä www-versioinnissa, kunhan yleläiset eivät säikähdä päällekäyviä ostovaateita. Kun rinnalla kehitetään akateemisille ihmisille täydennyskoulutuspuolen maisterikoulutusohjelma ja luodaan kaupallista uusmediatuoteperhettä, niin realistisia odotuksia voi ladata sille puolelle. Nyt ollaan kyllä vielä aika tahmeissa alkukuopissa koko kuviossa. 18