Vuosikirja

Transkriptio

1 Vuosikirja

2 Rehtoreiden tervehdys Korpitien koulu aloitti uutena yhtenäiskouluna kolme vuotta sitten. Näinä vuosina erityisopetus, alakoulu ja yläkoulu ovat sulautuneet yhdeksi hyvin toimivaksi yksiköksi. Mukaan liittyi myös esiopetus, kun ensimmäinen esiopetusryhmä aloitti työskentelyn koulussamme kaksi vuotta sitten. Kolmen yhteisen vuoden jälkeen voimme todeta, että yhtenäiskoulun edut ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Oppilaita on ohjaamassa osaava ja innostunut opettajakunta, jonka monipuolisesta osaamisesta voi nauttia koko kouluyhteisö. Korpitien koulun hienoja tiloja hyödyntävät kaikki luokkatasot, silloin kun se lukujärjestysteknisistä syistä suinkin vain on mahdollista. Erityisen arvokkaana pidämme koulun muun kuin opetushenkilöstön yhteiskäyttöä. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita koulunkäyntiavustajien joustavan työskentelyn eri luokkatasoilla. Myös rehtoreiden työskentelyssä myönteinen yhtenäiskouluhenki tulee päivittäin esille. Asioiden hoitamisessa luokkatasolla ei ole merkitystä voimaan astunut laki perusopetuksen muuttamisesta on työllistänyt erityisesti esi- ja alkuopetuksen opettajia sekä erityisopettajia. Työryhmän on ansiokkaasti valmistellut uudistettuja opetussuunnitelman perusteita, jotka otetaan käyttöön kunnassamme Uuden lain ydin on oppilaan oikeus kolmiportaiseen tukeen. Kaikki opettajat ovat saaneet perehdyttämiskoulutuksen lain tuomiin muutoksiin arjen opetustyössä. Uudistuksen parissa tullaan työskentelemään myös ensi vuonna. Opettajien uutena yhteistyömuotona aloitimme tänä lukuvuonna tiimityöskentelyn. Tiimityön yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut kaikkien opettajien osallisuuden lisääminen. Tiimityöskentelyssä kukin opettaja saa halutessaan paremmin äänensä kuuluville, ja tällöin avautuu aito mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun omalla työpaikalla. Tiimien kokoonpanoissa ylitettiin vaivatta eri luokkatasot. Palautepalaverissa keväällä totesimme, että monien asioiden kohdalla tiimityöskentelyssä onnistuttiin ja tavoitteet saavutettiin, mutta paljon jäi myös kehitettävää seuraavaa lukuvuotta ajatellen. Koko opettajakunta oli kuitenkin yhtä mieltä siitä siitä, että tiimityöskentelyä kannattaa ehdottomasti jatkaa ja kehittää. Yksi kuluneen lukuvuoden painopistealue koulussamme on ollut hyvinvointiprojekti. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä kaikkien kouluyhteisössämme työskentelevien hyvinvointia. Hyvinvointiteema on lähtenyt fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista päätyen ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hankkeen puitteissa olemme pyrkineet erilaisin teemoin ja tapahtumin lisäämään yhteisöllisyyttä koulussamme. Yksi lukuvuoden onnistuneimpia tapahtumia teemaan liittyen oli tapahtuma- ja harrastepäivä marraskuussa. Sitä vietettiin yhdessä Hakasuon ja Kontiomäen koulujen kanssa. Se oli todellinen opettajien ja oppilaiden yhteistyön taidonnäyte. Hyvinvointiteemaan on liittynyt myös Comenius-projektimme, johon sisältyivät tänä vuonna ikimuistoiset vierailut Kreikkaan ja Italiaan. Koulu on taas päättymässä, ja ansaittu kesäloma voi alkaa. Lukuvuoden päättyessä kiitämme kaikkia kouluyhteisömme jäseniä sekä koulumme yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä. Erityisen lämpimät kiitokset osoitamme koulumme pitkäaikaisille lehtoreille Kirsti Haatajalle ja Maija Pykäläiselle, jotka lukuvuoden päättyessä pääsevät nauttimaan ansaituista eläkepäivistä. Toivotamme kaikille aurinkoista ja rentouttavaa kesää, sekä erityisesti teille, hyvät nuoret, iloista, päihteetöntä ja turvallista kesäfiilistä! Veikko Kärki ja Eija Alasalmi Perusopetuksen koulujen työajat lukuvuonna Syyslukukausi Kevätlukukausi Työpäiviä yhteensä 187 (190 itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vappu) Lomat: Syysloma (vk 43) Joululoma Talviloma Pääsiäinen Vapaapäivä ma Vapaapäivä ma Etukannen kuvat: Anastasia, Tuulia, Jenni ja Krista, 4. luokka. Takakannen kuva: Elina Härkönen, 9a.

3 Rehtori Veikko Kärjen haastattelu 1. Nautitko työstäsi? Kyllä nautin, olen toiveammatissani. 2. Millaista työsi on? Monipuolista, koska töihin tullessa ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan päivän aikana. Työhöni kuuluu hallinnollisia tehtäviä, palavereja, oppilaiden ja viranomaisten tapaamisia. 3. Millä tulet töihin? Omalla autolla, asun Kajaanissa ja tulen töihin Volkswagen Passatilla. 8. Oletko saanut moitteita työstäsi? Saan sekä hyvää että myös rakentavaa palautetta siitä, kuinka jonkun asian voisi toisinaan tehdä eri tavalla. 9. Onko työsi raskasta? Nykyisin työpäivät ovat pitkiä ja lähden aamu seitsemältä kotoa ja iltasella monesti kerkeän sinne takaisin iltauutisille kuuden aikoihin. Kiitos haastattelusta! Haastattelijat: Alex, Markus, Jyrki, 5. luokka 4. Kauanko olet ollut rehtori? 18 vuotta. 5. Millaista koulun ruoka on? Erinomaista, ruokailu on yksi päivän parhaimmista hetkistä. 6. Onko koulu mielestäsi hyvässä kunnossa? On, koska koulumme on uusi. Kesällä sitten kunnostetaan, jos talven aikana joku paikka on mennyt rikki. 7. Opetatko mitään kouluaineita? Tänä vuonna en opeta mitään, mutta koulutukseltani olen kieltenopettaja. Olen opettanut ruotsia, saksaa, ranskaa ja englantia. Rehtorin yksi tärkeä työkalu on puhelin.

4 Koulurauha julistettiin Koulurauhan julistus on Suomen kouluissa vietettävä yhteinen hetki, jossa luetaan alkavalle lukuvuodelle tarkoitettu teksti. Tämän vuoden julistustekstissä korostui rohkeuden ja ystävällisten tekojen merkitys. Ole rohkea ja puolusta kiusattua! Lujitetaan luokkahenkeä! Koulurauhatyön tavoitteena on, ettei ketään kiusattaisi, ettei kukaan jäisi yksin ja jokainen oppilas voisi kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja hyväksytty jäsen. Koko peruskoulu kokoontui juhlasaliin kuuntelemaan, kun 9.-luokkalainen Anne Heikkinen ja 3.-luokkalainen Unna Leskinen lukivat julistuksen. Koulurauhanjulistus päätettiin koko koulun yhteiseen zumba-tuokioon.

5 Ekaluokkalaisten kouluuntulojuhla Ekaluokkalaisten lauluesitys, Reppulaulu. Pia-opettajan johdolla astuttiin sisään kouluportista. Nyt on saatu reput selkään. Seiskat ryhmäytyivät heti elokuussa Kun alakoulun kuudes luokka vaihtuu seitsemänneksi, vaihtuvat myös luokkatoverit. Siksi koulussamme joka syksy seiskat viettävät luokanvalvojiensa kanssa oppitunneista vapaan yhteisen päivän, jota tukioppilaatkin ovat olleet suunnittelemassa. Päivän aikana tutustutaan kaikkiin uusiin luokkatovereihin erilaisten leikkien ja pelien tiimellyksessä. Tandem-hiihdossa tarvitaan yhteistyötä.

6 Paltamon koulujen yleisurheilumestaruuksista kisattiin Sää oli kilpailupäivänä aluksi sumuinen ja kylmä, mutta muuttui aurinkoiseksi ja lämpimäksi. Kilpailijat olivat iloisia ja reippaita, vaikka pari pientä loukkautumista sattuikin. Urheilupäivä oli kaikkien Paltamon kunnan koulujen välinen. Mukana olivat myös eskarilaiset ja lukiolaiset alakoululaisten ja yläkoululaisten lisäksi. Mitaleja jaettiin runsaasti. Jasmin, Eeva ja Nelli Tasainen kilpailu loppusuoralla. Rehdissä urheiluhengessä onnittelut voittajalle. Alakoulun tytöt valmistautuvat lähtöön Tarja-opettajan johdolla.

7 Eino Leino esillä Heljä Pylvänäinen (piano) ja Vesa Hyyryläinen (laulu) kertoivat Eino Leinosta sanoin, kuvin ja sävelin sekä alakoulun että yläkoulun ja lukion oppilaille.

8 Kuudesluokkalaiset metsäpäivän vietossa Mikä eläin? Oppilaat harjoittelevat eläinlajien tunnistamista. Paikalliset koiraharrastajat kertoivat metsästyskoirien käytöstä ja kasvatuksesta. Tauolla maistui itse paistettu nuotiomakkara.

9 Sikahyvä juttu! Eläinten viikko on vuosittain lokakuuta vietettävä teemaviikko, jota on vietetty vuodesta 1959 lähtien. Myös Korpitien koululla vietettiin viikolla 40 Eläinten viikkoa, joka huipentui keskiviikkona järjestettyyn lemmikkipäivään. Sinä päivänä koulun piha täyttyi lasten naurusta ja mitä erilaisimpien eläimien äänistä, kun koulumme 4. luokan oppilaat saivat tuoda esiteltäviksi omia lemmikkejään. Paikalla oli omistajineen mm. koiria, kani, vuohia ja minipossu. Eläinten viikolla oppilaat perehtyivät eläinaiheeseen tehtävien ja ryhmätöiden muodossa. Oppilaat olivat jo saaneet tuntumaa aiheeseen syksyllä tekemällään retkeen Seppälän maalaismarkkinoille, missä he pääsivät tutustumaan erilaisiin maatilan eläimiin. Eläinten viikolla oppilaat tutustuivat erityisesti sikojen elämään, koska ne olivat vuoden 2010 teema. Jennan newfoundlandinkoira Ronjan kanssa poseeraavat (vas. oik.) Krista, Emma, Tuulia, Senni, Anastasia, Ella ja Taru. Kuvassa (vasemmalta oikealle) ovat Sylvia, koiran omistaja Kiira, Sohvi ja bichon havanais Peppi. Janne Heikkisen minipossu Unski 4. luokan oppilaiden rapsuteltavana.

10 Näytelmäryhmä tempaisi taas Koulussamme on usean vuoden ajan vaikuttanut aktiivinen näytelmäharrastajien ryhmä. Käsikirjoittajat, ohjaaja ja näyttelijät löytyvät omasta takaa. Tämän vuoden projektina oli sovittaa uudelleen Tuhkimo-näytelmä, jonka ryhmä esitti kiitolliselle yleisölle marraskuussa. Kuvassa oikealla käsikirjoittajat Henna Kilpeläinen ja Katja Rautiainen esityksen jälkeen. Tuhkimo saa pukeutumisapua tanssiaisiin. Prinssi ja Tuhkimo tanssivat häitään, kateelliset sisarpuolet murjottavat taustalla.

11 Harrastepäivänä tutustuttiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin Marraskuinen harrastepäivä rikastutti monipuolisuudellaan koulun arkea. Oppilaat olivat saaneet ehdottaa päivään kiinnostuksensa kohteita. Harrastepäivä toteutettiin näiden ehdotusten pohjalta. Päivä oli erittäin monipuolinen ja onnistunut. Kuvissa tunnelmia muutamilta rasteilta, joissa esiteltiin - tanssimattoa, - ratsastusta, - jalkapalloa, - jousiammuntaa, - kuulantyöntöä, - taekwondoa, - puhallinsoittimia ja - palveluskoiratoimintaa.

12 Itsenäisyysjuhlan tunnelmia Koko koulun jokavuotista yhteistä itsenäisyysjuhlaa vietettiin tänä lukuvuonna Juhlassa oli sekä hauskuutta että arvokkuutta, sillä ohjelmassa oli muun muassa musiikkiesityksiä, kuten alakoulun kuorolaisten laulua, sekä lukiolaisten näytelmä ja ortodoksisen isä Pentti Hakkaraisen juhlapuhe. Piispa Wille Riekkinen vieraili koulullamme Paltamon seurakunnassa toimitettiin piispantarkastus Piispa Ville Riekkinen vieraili koulussamme tällöin seurueensa kanssa. Oppilaat olivat saaneet tehdä piispalle kysymyksiä, joihin piispa vastasi hyvin leppoisasti ja asiantuntevasti. Lukion, alakoulun ja yläkoulun oppilasedustajat esittivät piispalle kysymyksiä. Piispan seurue seuraa juhlaohjelmaa.

13 Ajatuksia valinnaisesta musiikista Valitsimme musiikin Kahdeksannella luokalla soitimme yhdessä ja teimme musiikkiesityksiä pienissä ryhmissä. Olemme myös valmistaneet esityksiä koulun juhliin. Joskus pelasimme Guitar Heroa ja Singstaria ja tanssimme tanssimatolla. Yhdeksännellä luokalla me olemme tehneet oman musiikkivideon ja editoineet sen. Samalla kun osa editoi, muut valmistivat kuva-arvoituksia kappaleista. Olemme tehneet myös samoja asioita kuin kahdeksannella luokalla ja olemme soittaneet suomalaisia iskelmäkappaleita sekä tutustuneet erilaisiin suomalaisiin musiikkityyleihin. Monipuolista musiikinopiskelua Olemme soittaneet kaikkea iskelmästä heviin. Olemme myös usein esiintyneet koulun juhlissa ja saaneet kokea mitä on esiintyä yleisölle. Olemme myös opetelleet nykypäivän elektronisesta musiikista kaikkea, esim. olemme tehneet koneilla musiikkia. Teimme 9. lk:n keväällä musiikkivideon ja sen tekeminen oli todella kivaa. Olemme myös tehneet musiikkiarvoituksia ja pelanneet musiikkipelejä. Olemme siis tehneet kaikkea kivaa ja suosittelemme valinnaista musiikki kaikille, ketkä tykkää kivasta. Jemina 9b, Katri 9a, Jenna 9b ja Annaliisa 9a Miika Karppinen, Juho Karjalainen, Anu Leinonen, Jani Sallila, Tero Karppinen, Antti Möttönen, Waltteri Leinonen ja Riku Karppinen, 9a ja 9c

14 Joulun juhlintaa Joulun aika yhdisti koko yhtenäiskouluamme, sillä koulu koristeltiin alakoulun ja yläkoulun oppilaiden yhteistyönä. Alakoulun oppilaat olivat valmistaneet jouluista ohjelmaa, josta koko koulu sai nauttia. Joulukoristelua enkeli-luokassa. Ekaluokkalaisten tonttuleikki. Yläkoululaisten musiikkiryhmän lauluesitys. Kolmasluokkalaiset esittivät joulukuvaelman. Kuvataideluokka oli täynnä enkeleitä.

15 Joulutontuilla oli oma paikkansa ruokalan lähistöllä. Rehtori silmäilee vielä kirjettään joulupukille. 0-1-luokkalaiset kuusenhakureissulla. Tiernapojat Joulua odotellessa luokkalaiset harjoittelivat Tiernapoikaesityksen. Esiinnyimme koulumme joulujuhlassa, terveyskeskuksen vuodeosastolla sekä kunnan työntekijöiden joulukahvilla. Rooleissa olivat 5. luokan Mikke Turpeinen/Kimmo Kärkkäinen (Herodes), Tuomas Juvonen (Knihti), 6.luokan Wiljam Hautanen ( Murjaanien kuningas) sekä Saara Silvennoinen (Mänkki).

16 Kirjailijavieras koulullamme Kirjailija Tuomas Kyrö vieraili koulullamme Hän kertoi, omasta kouluajastaan lähtien, miten oli päätynyt kirjailijaksi ja millaista kirjailijan työ on. Raamatun opiskelua uudella tavalla Tässä opiskellaan 9.-luokkalaisten kanssa Raamattua uudella, Ruotsissa kehitellyllä tavalla, ns. Raamatturäppi-menetelmällä. Raamatun eri kirjoista tai tärkeimmistä tapahtumista opetellaan järjestyksessä yksi tai muutama olennainen sana, joka sitten yhdistetään asiaa kuvaavaan liikkeeseen. Esim. sana juutalainen ilmaistaan nostamalla käsi pään päälle osoittamaan juutalaismiesten käyttämää kipa-lakkia. Luokkahuoneeseen on laitettu muutama maamerkki kuvaamaan Israelin ja sen lähialueen karttaa (Kuollut meri, Egypti, Urin kaupunki). Tällä tavoin, muistisanoilla ja liikkeillä sekä usein kertaamalla asiat jäävät ehkä paremmin mieleen kuin vain lukemalla. Raamattua räpäten.

17 Biologian opiskelua Kahdeksasluokkalaiset tutkivat havupuita biologian kurssilla. Elokuvan tekoa soveltavalla kurssilla Kun elokuvaa ruvetaan kuvaamaan, ensin täytyy tietysti suunnitella juoni. Sitten tehdään kuvakäsikirjoitus ja kuvaussuunnitelma ja roolijako. Kuvauksen jälkeen seuraa editointi, jonka jälkeen pääseekin katsomaan valmista elokuvaa. Kurssin elokuvia nähtiin ysien järjestämässä juhlassa vappua edeltävänä perjantaina.

18 Alakoulun Talent-kisa Alakoulun lahjakkaita esiintyjiä etsivään tv-ohjelmaan perustuvassa Talent-kisassa nähtiin tai dokkaita ja hauskoja esityksiä monilta eri luokilta. Korpitien koulun alakoululaiset pääsivät esittelemään talenttiaan Kuvissa Talent-kisan parhaimmistoa: munatytöt, tanssiryhmä ja bändi. Viides- ja kuudesluokkalaisten ulkoilua Vietimme yhteistä ulkoilupäivää torstaina Päivä alkoi yhteisillä laskuvarjoleikeillä, jonka jälkeen seikkailimme eri rastien parissa koulun pihalla. Luokat olivat suunnitelleet ryhmätöinä toisilleen toimintarasteja. Rastipisteinä olivat mm. köysi- ja keilarata, curling, pyörimis- ja pallonheittorasti sekä laatikkokävely. Iltapäivällä menimme hiihtomaahan laskeman mäkeä ja paistamaan makkaroita.

19 Kainuussa kaikaa kielet Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Ristijärven yläkoulut ovat mukana Opetushallituksen rahoittamassa perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin ja ruotsin kielten lisäksi muitakin vieraita kieliä, kuten espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää. B2-kielten opetus mahdollistuu, kun hankkeen koulujen kanssa tehdään yhteistyötä niin, että kieliä tarjotaan toisille kouluille etäopetuksena. Hanke mahdollistaa myös yksilöllisemmät valinnat. Pienenkin oppilasryhmän kielivalinta voidaan toteuttaa etäopetuksen avulla. Hankkeeseen on saatu Opetushallituksen myöntämä määräraha, jonka turvin on hankittu nykyaikaiset ja yhtenevät videoneuvottelulaitteet jokaiseen hankkeeseen osallistuvaan kouluun. Paltamo toimii hankkeen koordinoivana kuntana ja ohjausryhmän puheenjohtaja on rehtori Veikko Kärki. Hankkeen koordinaattoreina toimivat Tanja Korhonen ja erityisopettaja Erika Tajakka-Haapaniemi. Kevään markkinoinnilla, laitehankinnoilla ja kieltenopetusresursseja yhdistämällä hankekunnissa on käynnistynyt syksyllä 2010 kaksi etäopetusryhmää ja yksi lähiopetusryhmä espanjan ja venäjän kielessä. Syksyllä 2011 käynnistyvät uudet B2-kielten etäopetusryhmät: - saksa, jossa valitsijoita on 6 Paltamossa, 2 Hyrynsalmella ja 4 Puolangalla - venäjä, jossa valitsijoita on 3 Hyrynsalmella, 3 Ristijärvellä sekä 2 Paltamossa. Lisäksi Puolangalle tulee 9 oppilaan venäjän lähiopetusryhmä. Kielihanke t o t e u t u u myös muunlaisena toim i n t a n a. Opettajille järjestetään koulutusta etäopetuksen käytännöissä ja laitteiden hallinnassa, mikä on tärkeää etäopetuksen onnistumiseksi. Opettajien, rehtoreiden ja kuntien sivistystoimien yhteistyötä tiivistetään eri kuntien välillä. Yleistä tietoa kielten opiskelusta jaetaan muun muassa vanhempainilloissa, nettisivuilla ja kieliesitteillä. Nämä materiaalit suunnitellaan yhdessä kieltenopettajien kanssa. Hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun, jonka jälkeen tavoitteena on, että B2-kielten opiskelu kunnissa vakinaistuisi. Kielivalintoihin oppilaita on motivoitu mm. seiskoille tarkoitetulla kilpailulla, jonka aiheena oli kielten opiskelun tärkeys. Projektiin osallistuvien kuntien 7.-luokkalaisille järjestettyyn kilpailuun saapui runsaasti vastauksia, joista voittajaksi valittiin puolankalaisen Vilma Nissisen kirjoitus. Kainuussa kaikaa kielet -hankkeen koordinaattorit Tanja Korhonen ja Erika Tajakka-Haapaniemi Kielten opiskelu on tärkeää ja kielten osaamista tarvitaan monissa työpaikoissa. Kaupoissa, ravintoloissa ja muissakin asiakaspalvelutöissä saattaa jopa päivittäin tarvita vieraita kieliä. Minun mielestäni olisi hyvä osata kieliä, sillä jos minusta vaikka joskus tulisi huippu-urheilija, joutuisin luultavasti matkustelemaan paljon ulkomailla. Ensi vuodeksi ajattelin ottaa valinnaisainekieleksi saksan, koska saksalla ja englannilla selviää hyvin Keski-Euroopassa. On hyvä, että koulussa ruotsi ei ole valinnaisaine. Ruotsiakin tarvitsee, vaikka asuukin Suomessa. Suomihan on kaksikielinen maa, ja toinen niistä kielistä on ruotsi. Minulla on harrastukseni ansiosta pari suomenruotsalaista kaveria. On kiva osata ruotsia, jotta voi edes vähän puhua heidän kanssaan. Mutta vaikka koulussa olisi hyvä kielissä, niin eihän siitä ole mitään hyötyä, jos ei sitten ulkomaalaisten kanssa uskalla puhua. Esim. viime kesänä, kun olimme vaeltamassa Kuusamossa, niin eräällä autiotuvalla oli itävaltalainen mies. Isäni jutteli miehen kanssa ja pyysi minuakin mukaan keskusteluun. Epäröin hetken mutta uskaltauduin kuitenkin kertomaan miehelle harrastuksistani ja lemmikeistäni. Tutustuin viime talvena hiihtokisoissa Inarissa myös pariin venäläiseen hiihtäjään. He eivät puhuneet kovin hyvin englantia, mutta pystyimme kuitenkin selvittämään toistemme iän, hiihtoseuran, nimen ja paljon muita asioita. Kun heidän vanhempansa tulivat paikalle, he halusivat meidät samaan kuvaan lastensa kanssa. On mukavaa kun voi tutustua erimaalaisiin ihmisiin. Näiden asioiden takia on hyvä osata kieliä. :) Vilma Nissinen, Puolankajärven koulu 7b

20 Seiskojen oopperamatka Helsinkiin Lähdimme keskiviikkoaamuna klo koulun pihalta kohti Kajaanin lentokenttää. Ajoimme Kontiomäen kautta ja olimme perillä Kajaanissa noin Turvatarkastuksen jälkeen ei kestänyt kauan, kun olimme jo lentokoneessa. Matka kesti noin 50 minuuttia ja välillä meille tarjottiin virkistäviä juomia. Helsinkiin päästyämme odottelimme hetken aikaa linja-autoa auringonpaisteessa. Linja-auto vei meidät ostoskeskus Forumin kupeille. Sovimme aikataulun ja sen jälkeen meillä oli noin tunti ostosaikaa, jonka jälkeen kävelimme yhdessä Oopperatalolle. Luokanvalvojamme Susanna jakoi liput Oopperatalon ulkopuolella ja kohta istuimme jo näytössalissa. Meidän koulun paikat oli jaettu 3. parvelle sekä alakatsomoon. Paikkat löydettyämme odottelimme noin puoli tuntia näytöksen alkua. Vielä ennen näytöksen alkua oopperan johtaja luetteli kaikki 30 kuntaa, joista oppilaita oli oopperaan saapunut. Ooppera alkoi kohtauksella, jossa Nottinghamin sheriffi vei syksyn viljasadot köyhiltä. Kohtaukset vaihtelivat ja meidän mieleemme parhaiten jäi kohtaus hää-karnevaaleista, joissa sheriffi oli järjestänyt jousiammuntakilpailut. Palkintona oli kymmenen kultarahaa, ja kilpailussa mukana oli monenkirjavaa väkeä, esim. ritari ja pappi. Kilpailu oli jo melkein käyty, kun paikalle saapui muuan kellonsoittaja. Sheriffi otti hänet mukaan kilpailuun, vaikka ensiksi sitä vastustelikin. Muukalainen ampui sheriffin valtaistuimella istuvaa morsianta pään viereen, ja sheriffi totesi hänen olevan tarkin ampuja. Hänen ojentaessan kultarahoja muukalaiselle tapahtui jotain ennaltaodottamatonta. Muukalainen halusi kulta-rahojen sijaan pyytää sheriffin morsiamen Marianin kättä. Hetken aikaa asi asta väiteltyään muukalainen osoittautui Robin Hoodiksi, ja näin Marianin ja Robinin rakkaus oli paljastunut koko kansalle. oppilaiden päälle ja ruokaa oli niukasti. Raxissa oli kauhea melu, tietäähän se kun tungosta riittää ja on paljon väkeä. Nopean syönnin jälkeen meillä oli vielä noin tunti vapaa-aikaa Helsingin keskustassa. Tytöistä osa lähti ostoskeskukseen tekemään vielä löytöjä, kun taas jotkut seikkailivat S-marketissa. Linja-auto nouti meidät taas Forumin läheltä. Lentoasemalla oli tarkastuksen jälkeen vapaa-aikaa noin kaksi tuntia. Kone lähti Kajaaniin klo 19.55, ja perillä olimme puoli yhdeksän maissa. Linja-auto toi meidät Korpitien koululle hieman yhdeksän jälkeen, jolloin vanhemmat noutivat lapsensa kotiin. Matka meni todella hyvin eikä ongelmiakaan ollut. Anniina ja Kristiina 7b Yksi parhaista hahmoista oli Robin Hood joka varasti rikkailta ja antoi saaliin köyhille. Ulkonäöltään Robin oli pitkä ja hoikka ja sopeutui hyvin lavastukseen, joka oli hienosti toteutettu. Esityksen musiikkikin oli hyvää ja voimakasta. Kokonaisuudessaan esitys oli ihan ok, alku oli hieman pitkästyttävä, mutta parani loppua kohden. Oopperan jälkeen suunnistimme Markun johdolla Golden Raxiin syömään. Tungosta riitti, koska siellä oli kaksi muutakin kouluryhmää syömässä. Limsakone hajosi, pehmiskone räiski jäätelöä

21 Oopperaan valmistauduttiin eläytymällä sen tapahtumiin. Mehiläisten ihmeellinen maailma Jaana Taipaleenmäki kävi kertomassa koko alakoulun väelle mehiläisistä, niiden pesästä, elintavoista ja tietysti hunajasta.

22 Korpitien koulun Comenius-matka Kreikkaan Korpitien koulun opintomatka oli tarkoitus järjestää jo viime toukokuussa, mutta se jouduttiin perumaan Islannin tulivuorenpurkauksen takia. Comenius-ohjelman teemana on ollut terveys ja hyvinvointi. Jokainen maa perehdyttää nuoria aiheeseen oman koulun ja yhteiskunnan lähtökohdista käsin. Meille oli järjestetty paljon ohjelmaa muun muassa pormestarin vastaanotto, Kreikan historiaan tutustumista, kävelyretkiä vuoristossa ja matka Ateenaan, jossa kävimme Akropolis-kukkulalla. Siellä saimme kierrellä vapaasti ja meille oli myöhemmin järjestetty opastettu kierros uudessa Akropolis-museossa. Tällä kertaa oppilaita ja opettajia Suomesta, Virosta, Puolasta, Saksasta, Italiasta kokoontui Kreikkaan, Voloksen kaupunkiin. Vierailun teemaksi isännät olivat valinneet oliivin, koska se muodostaa perustan Välimeren maiden ruokavaliossa ja alueen maataloudessa. Matka oli kaikin puolin onnistunut ja tulemme varmasti muistamaan sen ja uudet ystävämme aina. Anne Väisänen Tutustuimme paikalliseen kulttuuriin, historiaan ja oliivin viljelyyn ja jalostukseen. Kävimme mm öljynpuristamossa ja tutustuimme sen ympäristössä sijaitsevaan luonnonmukaiseen oliivipuuviljelmään. Viikon aikana saimmekin varsin monipuolisen kuvan oliivien ja oliiviiöljyn terveyteen vaikuttavista seikoista. Kreikkalaiset oppilaat aloittavat koulupäivänsä pihalla suoritettavalla aamunavauksella. Voloksen pormestari ojentaa rehtori Veikko Kärjelle kaupungin muistolahjan koululle vietäväksi. Rehtori Kärki on toiminut koko nyt meneillään olevan projektin johtajana ja Paltamon Korpitien koulu projektin koordinoivana kouluna. Ateenassa Akropoliksella. Kävelimme vuorilla vanhaa rautatietä pitkin.

23 Comenius-matka Torinoon Matkamme Italian Torinossa järjestettyyn seitsemän maan projektikokoukseen alkoi lauantaina kuuden maissa Paltamon rautatieasemalta. Matkaseurueemme kuuluivat Heikki, Joonas, Mari ja Leena sekä opettajista Satu ja Sisko. Ouluun päästyämme vaihdoimme Helsinkiin menevään yöjunaan, joka oli reilun tunnin myöhässä. Vaikka matka Frankfurtin kautta Torinoon olikin kiireinen ja pitkä, pääsimme aloittamaan reissun hyvin. Torinoon saavuttuamme meitä odotti lämmin vastaanotto. Isäntäperheemme hakivat meidät lentoasemalta koteihinsa, joissa saimme tutustua muihin perheenjäseniin. Illalla lähes kaikki vieraat ja heidän isäntäoppilaansa kokoontuivat tervetuliaispizzalle, jolloin saimme nähdä viime vuoden Suomen kokouksesta vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Maanantaina päivämme alkoi ystävyyskoulullamme, jossa jokainen projektimaa esitteli omaa maataan ja kouluaan. Iltapäivällä lähdimme kohti Giolitti-instituuttia, joka on ruoka-alan koulutuskeskus. Siellä jakaannuimme kahteen ryhmään, joista toinen valmisti pastaa ja toinen jälkiruokia. Samaan aikaan paikallinen televisioryhmä seurasi toimintaamme. Perjantaina katsoimme koulussa italialaisten oppilaiden tekemän elokuvan, jonka jälkeen auditoriossa pidettiin Comenius-viikon päätösseremonia. Sitten lähdimme kaupungintalolle, jossa meille esiteltiin paikallisen valtuuston kokoustilat ja kerrottiin Italian historiasta. Iltapäivällä meillä oli vapaata ostosaikaa. Loppuillasta suurin osa oppilaista oli luistelemassa jäähallissa. Pastantekoa torinolaisittain. Tapahtumarikkaan viikon aikana saimme osallistua myös muutamille oppitunneille, joilla oppilaiden käyttäytyminen ja asioiden hoitaminen sai meidät suomalaiset kiittämään Suomen koulujärjestelmän toimivuutta. Koulumatkat kuljimme paikallisbusseissa ja päiväksi saimme isäntäperheiltämme runsaat koulueväät mukaan. Sää oli varsinkin loppuviikosta aurinkoinen ja lämmin. Paikallisten ihmisten positiivisuus, auttavaisuus ja iloisuus korvasivat alkuviikon koleaa ja räntäsateista säätä. Tiistaina vierailimme ruokatieteiden yliopistossa, jossa meille esiteltiin italialaista ruokakulttuuria, sekä saimme tutustua paikalliseen ruokatuotantoon. Iltapäivällä tutustuimme Egyptiläiseen museoon, joka on maailman toiseksi suurin Egypti-aiheinen museo Kairon museon jälkeen. Ilta kului keilahallilla, jossa pelasimme myös biljardia ja söimme kaveriporukalla pizzaa. Keskiviikko alkoi ruoka-aiheisilla workshopeilla. Sitten lähdimme yliopistolle, jossa televisioryhmä haastatteli meitä maamme ruokakulttuurista. Jokaiselta oppilaalta kysyttiin heidän lempiruokiansa ja pyydettiin kertomaan isoäidin ruokaresepti. Iltapäivällä kävimme elokuvamuseossa, joka oli mielenkiintoinen kokemus ja rakennuksen tornista oli näkymä koko Torinon alueelle. Suurelta osin matkamme onnistumiseen vaikuttivat isäntäperheemme ja erityisesti isäntäoppilaamme. He tekivät kaikkensa, että viihtyisimme Torinossa ja onnistuivat siinä. Poskisuudelmia lenteli paljon koko viikon aikana puolin jos toisinkin, vaikkei suomalaiseen luonteeseen aivan tällainen läheisyys normaalisti kuulukaan. Kotimatkalla tunnelma oli nuhainen ja väsynyt, mutta kaikki olimme yhtä mieltä, että matka oli kaikin puolin ikimuistoinen, antoisa ja onnistunut. Kiitoksia koululle matkan järjestämisestä. Mari, Leena, Heikki ja Joonas Vapaa-ajanviettoa uusien ystävien kanssa. Torstaina kokoonnuimme koululle, josta lähdimme kohti vuoria. Matka oli mielenkiintoinen, koska maisemat olivat jylhiä, tiet kapeita ja mutkaisia. Vuorilla lumikenkäilimme ja saimme nähdä Euroopan korkeimpia vuoria, jotka kuuluvat Alppeihin. Paluumatkalla pysähdyimme pienessä lihatehtaassa, joissa halukkaat saivat suorittaa makutestejä ja ostaa myymälästä matkamuistoja.

24 Paltamon 9.-luokkalaisia ja lukiolaisia Strasbourgissa 30. maaliskuuta Euroopan parlamentissa kuhisi. Ilmasta pystyi kuulemaan monia eri kieliä. Nuoret täyttivät monikansallisissa neljän hengen ryhmissä paperilappua, joka oli täynnä kysymyksiä EU:sta eri kielillä. Nuoret kiertelivät ympäri ruokasalia kysyen, ymmärrätkö tätä kysymystä. Oli kyse Euroscola-päivästä. Euroscola on nuorten kokous, jonne kutsutaan koululaisryhmiä eri puolilta Euroopan unionia. Nuoret tutustuvat Euroopan parlamenttiin ja EU:hun, mutta heidät jaetaan myös työryhmiin, jossa he tekevät esityksen omasta aiheestaan. Ryhmätöiden aiheet liittyvät Euroopan unionin ajankohtaisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Päivän aikana on myös tietokilpailu, jossa nuoret vastaavat neljän hengen kansainvälisissä ryhmissä kysymyksiin mm. eurooppalaisesta kulttuurista. Paltamon yhdeksäsluokkalaiset ja lukio olivat yksi niistä onnekkaista, jotka valittiin Euroscola-päivään mukaan. Paltamosta lähtikin Strasbourgiin 24 nuorta ja kaksi opettajaa keskiviikkoyönä kolmen aikoihin bussilla kohti Oulua, josta lennettiin Helsinkiin ja sieltä Frankfurtiin. Frankfurtista matka jatkui bussilla Strasbourgiin. Edellispäivän aikainen herätys ei näyttänyt paltamolaisia nuoria haittaavan, sillä nukahtelevia nuoria täysistuntosalissa näkyi vähän. Päivä alkoi puoli yhdeksältä ja kesti il takuuteen saakka. Yhteisen aamiaisen jälkeen nuoret ohjattiin täysistuntosaliin, jossa virkamiehet kertoivat Euroopan parlamentista sekä myös Euroopan unionista. Tämän jälkeen nuorilla oli mahdollisuus kysellä kysymyksiä, joihin virkamiehet vastasivat. Tietokilpailun esikarsinta suoritettiin lounasaikaan, jolloin nuoret etsivät itselleen monikansallisen neljän hengen ryhmän ja vastasivat kysymyksiin. Kysymykset olivat jokainen eri kielellä, joten oikeiden vastauksien löytäminen ei helpommasta päästä ollut. Lounaan jälkeen alkoivat työryhmien kokoukset, jossa nuoret keskustelivat ja vaihtoivat mielipiteitä Eurooppaa koskevista aiheista. Työryhmien kokoukset olivat valiokuntien kokoushuoneissa, ja jokaisesta työryhmästä nuoret valitsivat keskuudestaan sihteerin ja esittelijän. Muutaman vilkkaan keskustelutunnin jälkeen sihteeri ja esittelijä olivat saaneet työryhmiltä kasaan raportin, joka esiteltiin täysistuntosalissa. Nuoret myös äänestivät, olisiko raportti hyväksyttävä vai ei. Euroscola-päivä päättyi tietokilpailun finaaliin ja Eurooppa-hymniin, jonka jälkeen nuorilla oli ilta aikaa tutustua Strasbourgiin. Kotiin palattiin vasta seuraavana päivänä väsyneinä, mutta yhtä kokemusta rikkaampina. Henna Kilpeläinen Matkalle osallistuneet yhteiskuvassa koulun salissa.

25 Vaalipaneeli maaliskuussa Yhdeksäsluokkalaisten ajatuksia paneelista Olin innoissani. Pääsisin kuuntelemaan kansanedustajaehdokkaita ns. livenä. Minua on viime aikoina alkanut kiinnostaa politiikka hiukan enemmän ja seuraan lehdistä eri edustajien mielipiteitä. Kun ehdokkailta alettiin kysellä, päätin kuunnella heitä sillä korvalla, ketä äänestäisin, jos heistä joku pitäisi valita. Aluksi valinta oli vaikeaa. Keskustelen edetessä huomasin, että ehdokkaita alkoi tippua. Kun he olivat jostakin asiasta eri mieltä kuin minä, pudotin heidät säälimättä. Lopulta jäljellä oli vain yksi ehdokas, joka oli kaikesta samaa mieltä kuin minä. Häntä olisin äänestänyt. Poliitikkojen vastaukset olivat liian pitkiä, samoin koko tilaisuus. Olisi ollut parempi, jos tilaisuus ja vastaukset olisivat olleet lyhyempiä. Poliitikkojen vastauksissa ärsytti se, kun he sanoivat, että me *puolueen nimi* ajattelemme näin. Eli kun johonkin puolueeseen kuuluu, onko sitten pakko ajatella täsmälleen samalla tavalla? Vaalikeskustelu oli hieno asia. On tärkeää, että tällaisia tilaisuuksia järjestetään kouluissa. Ehdokkaille saimme tehdä kysymyksiä. Ne olivat ajankohtaisia ja nuorille tärkeitä. Uskon, että keskustelu sai monet miettimään, miten voi vaikuttaa. Oli hyvä, että ehdokkaita oli niin monesta puolueesta. Näitä ehdottomasti lisää. Paneeliin osallistuneet ehdokkaat vastailivat oppilaiden ja opiskelijoiden kysymyksiin.

26 Uutisviisaat-kisan voitto Paltamoon! Korpitien koulun joukkue voitti Itä-Suomen uutisviisaat -palkinnon. Joukkueeseen kuuluivat yhdeksäsluokkalaiset Inka Mutanen, Katja Rautiainen ja Johannes Silvennoinen. Joukkue valittiin yläkoulun sisäisessä karsinnassa. He onnistuivat voittamaan myös Kainuun kilpailun. Kipailussa oli mukana neljä muuta itäsuomalaista koulua, jotka kukin menestyivät parhaiten maakuntansa aluekilpailussa. Visailussa testattiin nuorten tietämystä viime aikojen uutistapahtumista. Kysymyksiä oli politiikasta talouteen, ulkomailta urheiluun ja kulttuurista viihteeseen, unohtamatta Itä-Suomea. Korpitien koulun joukkue siis voitti, hopealle tuli Kontiolahden koulu ja pronssille Enonkosken joukkue. Koulumme kilpailijat menestyivät parhaiten ulkomaan aiheissa ja urheilussa. Kovaan kisaan valmistauduttiin muun muassa lukemalla lehtiä ja seuraamalla ajankohtaisia tapahtumia muistakin tiedotusvälineistä. Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Kari Puominen valmensi joukkuetta. Ajankohtaisia tapahtumia seurataan jatkuvasti oppitunneilla. Kummioppilastoimintaa Pienimmät oppilaat ovat saaneet kummeja 9.-luokkalaisista. Myös 8c-luokka on päässyt kummitoimintaan mukaan. Lukuvuoden aikana on tehty monenlaista yhdessä: askartelua, pelejä, mäenlaskua ja muuta mukavaa. 9.-luokkalaiset suunnittelivat ja toteuttivat vielä ennen koulusta lähtöään hauskan yhteisen liikunta-ja leikkituokion kummioppilailleen. Mäenlasku oli hauskaa kummien kanssa. Juho-Petteri askartelee yhdessä kummioppilaan kanssa. Kummien kanssa käsi kädessä koulunaloitusjumalanpalvelukseen kirkkoon

27 Hyvä mieli paha mieli Luokanvalvojan tunnilla oppilaat pohtivat, mitkä asiat tuottavat hyvää mieltä ja mitkä pahaa mieltä. Asiat kerättiin vanhempainiltaa varten, jota tuli pitämään Aikku Eskelinen. Hyvä ja pahan mielen aiheista kerättiin myös julisteita, joita vanhemmat saivat tutkia. Tässä erään luokan lista: Hyvää mieltä tuottavat asiat: kuvis, kun ajan mopolla, oma koti, juhlat, oma rauha, perhe ja suku, erilaisuus, ruuanlaitto, vapaa-aika, tietokone, kun onnistun, pelaaminen, musiikki, ystävät ja kaverit, lahjan saaminen, käsityöt, lemmikit,mukava herätys, harrastukset, koe menee hyvin, luokanvalvoja, makeiset, kesäkuu, jääkiekko, uinti, rehellisyys, elämänilo, puhelin, shoppailu, facebook, tekninen työ, matkustelu, ruoka, päättäväisyys, sauna, laskettelu, nukkuminen, elämä, raha, elokuvat, nettiyhteys, kehuminen, muoti, yhteinen aika perheen kanssa, aurinkoinen päivä, joulu, loma, pesäpallo, hymy. Pahaa mieltä tuottavat asiat: rasismi, pahan puhuminen selän takana, kun asiat ei mene niin kuin haluan, toinen sanoo pahasti vaikkei oikeasti sitä tarkoita, epärehellisyys, ihminen asuu kaukana enkä voi nähdä häntä, pettymykset, koulukaverin paha mieli tarttuu, yksinäisyys, nälänhätä, eläinrääkkäys, joku purkaa minuun pahaa oloa, kiusaaminen, huonot numerot, onnettomuudet, riidat, sydänsurut, kun on väsynyt, huolet, matematiikkavaikeudet, huono seura, kotiaresti, sodat, jotkut valittaa joka asiasta, tylsyys, kokeet, opettajat, tietokone ei toimi, sairaudet, huono kohtelu, kuolema, kotona ei saa olla rauhassa. Amnesia-yhtye soitti vanhempainillassa. Kuva: Hanna-Mari Säkkinen Kotitaloustunnilla oppilaat suunnittelivat hyvän mielen ateriahetken.

28 Tukioppilastoimintaa Tukioppilaita ovat ohjanneet tänäkin vuonna opettajat Erika Tajakka-Haapaniemi ja Pia Ahonen. Tukioppilaat ovat perinteisesti olleet mukana seiskojen ryhmäytymispäivän ja kuutosten tutustumispäivän suunnittelussa. Suunnitteluun ja toimintaan saadaan vauhtia ja ideoita tukarileiriltä, joka tänä lukuvuonna pidettiin Vuokatissa. Ultratukarileiri Lähdimme suoraan koulusta kohti Vuokattia. Vuokatissa meitä odotti kaksi Vuokattihovin mökkiä. Porukka jaettiin kahtia ja majoittuminen alkoi. Majoittumisen jälkeen meillä alkoi tukari-koulutus, jota Erika piti. Sillä aikaa Pia valmisteli pitsoja. Toisen porukka kiikutti pellin omaan mökkiin ja sitten vaan odoteltiin. Pitsa oli mahtavaa ja se syötiin vauhdilla. Pitsan jälkeen laittauduttiin valmiiksi ja sitten lähdettiin keilaamaan. Pia ja Erika keilasivat yhdellä ja meidät tukarit jaettiin kahdelle radalle. Keilaaminen oli hauskaa ja aika kului nopeasti. Osa kävi keilaamisen jälkeen vielä kaupassa ja sitten tultiin mökeille. Sitten menimme saunaan ja Anna meinasi tilata ultrataksin. Illalla tukarit viettivät porukalla iltaa toisessa mökissä ja sitten menimme omiin mökkeihimme. Sitten nukkumaan. Aamulla käytiin hienolla aamupalalla ja sitten koulutusta. Sitten vielä vähän syötiin ja siivoiltiin ja kotiin käy tukarin tie. Valinnaiskuviksessa tehtyjä eläinhahmoja. Tukarilaiset Kata, Jenna, Henna, Laura, Anna, Elina, Miia ja Anne sekä ohjaajat Erika ja Pia Pienryhmät pilkkimässä Kaikki pienryhmät yhteiskuvassa. Hei! Ensi viikon tiistaina 5.4. teemme pilkkiretken Kokonlahden rantaan. Lähdemme koulun pihalta klo 8.45 taksilla ja palaamme koululle noin klo ruokailemaan. Jäällä on mahdollista hiihtää tai pilkkiä. Pilkkimistä varten kannattaa kotoa ottaa ainakin pilkkionki ja istuinalusta/istuimellinen retkireppu (jos löytyy), koulun puolesta löytyy sohjokauhoja ja kaira. Varustakaa oppilaat järvelle lämpimin vaattein unohtamatta varavaatteita kuten varahanskoja. Mukaan voi ottaa hieman omaa evästä kuten pienet eväsleivät, karkkia tai hieman juotavaa. Koulun puolesta on mahdollista paistaa makkaraa ja saada mehua. Koska ruokailemme vielä koululla, omaa evästä ei tarvitse olla paljon. Toivottavasti sää suosii ja pääsemme retkelle! Aurinkoisin retkiterveisin Tarja Kyllä kalaakin tuli!

29 Sählyturnauksen voiton vei 9a-luokka Salibandyturnauksessa selvitettiin koulun paras salibandynpelaajaluokka. Sekä tyttöjen että poikien sarjassa voittajaksi tiensä raivasi 9aluokka. Kuvassa 8.-luokkalaisia pelaajia. Käsityöt - taitoa ja tekemisen iloa Mari Leinosen (9c) tekemä Pellenukke, jonka sisko sai yllätyslahjaksi. Mari esittelee virkkaamaansa torkkupeittoa.

30

31 Tappurakylän satuja Luutunsoittaja Kerran vieraili Tappurakylän kylässä vapaasieluinen mies, joka soitti luuttua. Hänen soittonsa arvosteltiin niin hoveissa kuin kapakoissakin taianomaiseksi. Ja niinpä kävi, että kuningas sai tiedon trubaduurin lahjoista ja kutsui tämän linnansa juhliin soittamaan. Sinä yönä salit kaikuivat sävelmää, ja tanssittiin ja laulettiin koko yö. Mutta, kun soittoniekka sitten aikoi lähteä, kuning as harmistui. Hän yritti lahjoa kullalla, timanteilla, tyttärensä kädelläkin, muttei soittaja suostunut jäämään. Tyrmistynyt kuningas käski teljetä linnaan iloisen veikon, soittoniekan viattoman, vapaasielun, vaan eipä siitä veikko pitänyt, vaan soitti niin repivän, korvia raastavan melodian, että linnan muurit ja seinät lohkeilivat ja murtuivat. Niinpä lähti luuttumies, pois Tappurakylästä, eikä häntä enää sen koommin näkynyt. Ukko ja aasi Tappurakylän kylässä eleli taannoin ukko,jolla oli aasi, molemmat vanhoja kaveruksia, ikänsä yhdessä olleet. Ja olipa tähänkin asti aasi pellontilkun kyntänyt ja ukolle leivän kantanut. Mutta väistämätön tapahtui, ja aasi kuoli vanhuuteensa. Ukkoraihnas surkutteli ystävänsä kohtaloa, mutta muistui hänen mieleensä sitten aasin sanat: Sitten kun minusta aika jättää, niin irrota hampaistani mustin ja hautaa se pirttisi lattian alle, siitä paisuu lähde, josta nuoruuden vettä juot. Näin oli aasi ukolle sanonut, ja niinpä ukko sitten teki, hautasi hampaan mustimman pirttiin. Visapuu, outopuu Tappurakylässä kulki huhu. Kuin kulovalkea levisi tuo juoru, että metsästä, siitä josta kylän metsämies metsonsa metsästää, oli löydetty puu, joka arvoituksensa ratkaisseelle yhden toiveen antaa, mutta vain yhden. Alkoi metsässä rampata väkeä, se riistan karkotti ja melua suurta aiheutti. Mutta kylläpä puu puhuikin ja se kysyi näin: Kas, kun kukko laulaa, niin nousee se unestansa makeasta päivään, valon, lämmön tuomaan, mikäs, kukas se on? Näin lausui Visapuu, outopuu, joka kyläläisten päät sekoitti ja miltei kaikki lannisti, kunnes sepän poika, oppipoika virkkoi: Aurinko! Kukko kiekuu aamuin, ja silloin nousee aurinko! Oli vastaus oikein mutta väärin, ja puu vain liikahti eikä hiiskahtanutkaan. Kului taasen aikaa, kunnes uusi arvaus, kenties oikea? kajahti: Se on leipäuunini! Se valoa ja lämpöä pirttiin tuo, kun leipoa alan! Näin virkkoi leipuri, muttei tämäkään ollut oikeassa, vaan puu vain havisi. Kului päivä ja yö, viikkokin, syntyi Metsoloille lapsi, kultainen. Ja arvasi herra Metsola vastauksen ja metsään juoksi. Puulle haastoi näin: Se on lapsi, vastasyntynyt! Tuo lämmön, valon, pirtin ihmisten sydämiin! Ja puu nyökkäsi ja sanoi: Oikein arvauksesi osui, mutta palkintosi olet jo etukäteen saanut, palaa vaimosi ja lapsesi luo. Ja niin herra Metsola palasi ja eli elämäänsä vailla vertaa. Nico Nyman, 9c Meni päivä, toinenkin, viikkoja, kuita vieri yli, ympäri, ja sitten kun oli vuosi kulunut, ilmestyi lähde, josta pulppusi nuoruuden vettä. Siitä joi ukko vuoden päivät, vaan kadehti hän kuitenkin naapurin ukkoa, jolla oli uljas ori tallissa ja kukkaro täynnä kultaa. Kadehtipa miekkosta niin paljon, että pystytti kojun tönönsä eteen ja alkoi ihmevettään kaupitella. Ostajiahan kyllä löytyi, mutta joka kerta, kun ukon kukkaroon lantti tippui, niin joka kerta uusi ryppy hänen kasvoilleen ilmestyi. Ja pianpa kävi niin, että ukko kuihtui pois, kuin olisi haihtunut ilmaan. Ja lähdekin takaisin maan sisimpään vajosi, eikä enää ollut kylässä ukkoa, lähdettä eikä aasia. Kuva: Taru Koskelo 8b

32 Ysien ohjelmaa nuoremmille Ysit järjestivät vapun alla ohjelmahetken seiskoille ja kaseille. Juhlan aiheena olivat ysit itse, ovathan kolme yläkoulun vuotta pian takana. Juontajat Asta ja Hanna-Mari pitävät tietokilpailua, jonka aiheena on ysiluokkalaiset. Kolmijalkakilpailussa oli opettajien ja oppilaiden joukkue. Opettajat voittivat. Kilpailun ohjasivat Mari ja Katja. Peruskoulun päättötodistuksen saajat Juontajapojat Miika, Juho ja Johannes viihdyttävät yleisöä. Alarivi vasemmalta: Henna Heikkinen, Katariina Leinonen, Niina Kilpeläinen, Juho Karjalainen, Pauliina Rautiainen, Hanna-Mari Keränen, Heli Härkönen Keskirivi: luokanvalvoja Pia Ahonen, Jere Kurkinen, Katri Moilanen, Anu Leinonen, Elina Härkönen, Annaliisa Heikkinen Ylärivi: Riku Karppinen, Antti Möttönen, Johannes Silvennoinen, Waltteri Leinonen

33 Alarivi vasemmalta: Jouni Antikainen, Outi Heikkinen, Iina Karjalainen, Jemina Kilpeläinen, Reija Rautiainen, Tero Laine, Johanna Väisänen Keskirivi: luokanvalvoja Erika Tajakka-Haapaniemi, Henni Koistinen, Jere Karppinen, Henna Pulkkinen, Katja Kilpeläinen, Jenna Klemetti Ylärivi: Saku Korhonen, Antti Leinonen, Markus Puoskari, Joonas Nygård, Joonas Heikura, Hanna Karppinen Alarivi vasemmalta: Asta Telkinen, Heidi-Maria Kusmin, Mari Leinonen, Katariina Käkisalo, Anne Heikkinen, Inka Mutanen, Nico Nyman Keskirivi: Luokanvalvoja Maija Pykäläinen, Hanna-Mari Säkkinen, Tero Karppinen, Miikka Valtanen, Katja Rautiainen, Leena Väisänen Ylärivi: Akseli Haataja, Jani Sallila, Henna Kilpeläinen, Miika Karppinen, Juho-Petteri Määttä, Antti Kemppainen Pikkukuva: pienryhmä 1 Essi Heikkinen

34 Valokuvauskurssin satoa

35

36 Aurinkoista kesälomaa!