Onneksi olkoon 40-vuotias VSTKY!

Transkriptio

1 5/2007 Vätskäri on Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry:n (VSTKY) virallinen jäsenlehti, joka tavoittaa 6 kertaa vuodessa n Lounais-Suomen alueella IT-alalla työskentelevää ammattilaista. Päätoimittaja: Ari Parkkila Taitto: Pekka Salmela Toimituskunta: Mervi KoivulahtiOjala, Jyrki Pulliainen, Tommi Ranta, Sini Salo, Kati Valkonen Kannen valokuvat: Pekka Salmela Painopaikka: Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry Puheenjohtaja Olle Willberg PL Turku Puh Sähköposti olle.willberg@akeryards.com Yhdistyksen pankkitili Nordea Yhdistyksen www-sivut Onneksi olkoon 40-vuotias VSTKY!

2 Verkkojälkien jäljillä Teksti: Teemu Toivanen (Verkkotaito Oy) ja Esa Alhoniemi (Genolyze Oy) Tiedon valtaväylä internet on mullistanut koko maailman monella tavalla yllättävänkin lyhyessä ajassa. Nettiyhteyden omistavalle on nykyään tarjolla messevä joukko niin erilaisia kauppoja kuin viestintä-, viihde- ja tiedonhakupalveluitakin. Elektronisten herkkujen huumassa kannattaa kuitenkin tiedostaa, että jätät moninaisia jälkiä itsestäsi palveluja käyttäessäsi. Mutta minkälaisia? Ja mitä haittaa niistä voi olla? Kun selaat WWW-sivuja, sivut tarjoava palvelin saa koneesi tunnisteen eli ip-osoitteen perusteella selville maantieteellinen sijaintisi - tai vaikkapa yrityksen, jonka koneella surffaat. Palvelinpää myös luonnollisesti tietää, koska otat yhteyttä, mitä sivuja katselet, ja kenties myös mitä selainta (ehkä jopa mitä käyttöjärjestelmää) käytät. WWW on myös pullollaan erinäisiä paikkoja, joissa sinulta kysellään erilaisia tietoja. Paitsi luottokortin numeron ja henkilötunnuksen myös oman sähköpostiosoitteen kanssa kannattaa olla tarkkana. Ja vaikka WWW-osoitteen alussa komeilisikin turvalliselta kalskahtava tunniste ja palvelutarjoajalla näyttäisi olevan komea turvallisuussertifikaatti, se ei takaa käytännössä vielä mitään. Viestejä bittituulissa Sähköposti liikkuu verkossa selkokielisenä, jolloin se on periaatteessa mahdollista ulkopuolisenkin lukea. Postien salaamiseen on toki konstinsa, mutta näitä käytetään melko vähän. Posteista jää kuitenkin muitakin jälkiä. Kaikki lähettävän ja vastaanottavan koneen väliset palvelinkoneet voivat tallentaa omiin lokeihinsa tietoa postin lähettäjästä ja vastaanottajasta. Vaikkei siis sähköpostisi vääriin käsiin joutuisikaan, joku voi kuitenkin urkkia kenelle ja kuinka usein viestit. Tietoverkkoja hyödyntävät teksti-, ääni- ja jopa videokuvapohjaiset interaktiiviset kommunointitavat kuten IRC, MSN Messenger ja Skype ovat lisänneet tasaisesti suosiotaan niin yksityiskäyttäjien kuin yritystenkin keskuudessa. Jotkut näistä pohjautuvat keskitettyihin palvelinratkaisuihin, toiset valjastavat tiedonsiirtoon palvelua käyttäviä verkon koneita. Mitä jälkiin tulee, jossakin on aina olemassa vähintäänkin tieto palveluun kirjautuneista, mutta mahdollisesti myös historiatietoa viestinnästä. On myös hyvä panna merkille, että palvelut saattavat olla koneen käyttäjälle teknisestä toteutuksestaan johtuen tietoturvariskejä, yrityksille myös potentiaalisia tietovuotoriskejä. Mahdollisia jälkiseuraamuksia Jälkiä siis jää - halusit tai et. Mitä haittaa niistä voi olla? Otetaanpa pari yksinkertaista esimerkkiä. Sähköpostiosoitteesi jouduttua vääriin käsiin postilaatikkosi alkaa yhtäkkiä täyttyä peniksenkehityslääkemainoksista. Tai surffailtuasi webin laitapuolen sivuille saatat ääritapauksessa antaa vihamieliselle hakkerille riittävästi tietoa omasta järjestelmästäsi jopa koneeseesi murtautumista varten. Ja jos mietitään vielä hiukan pitemmälle, aktiivinen verkon käyttäjä jättää itse asiassa itsestään niin paljon jälkiä, että näiden kokoaminen ja ennen kaikkea yhdistäminen mahdollistaa miltei pelottavan yksityiskohtaisen kuvan muodostamisen kyseisestä ihmisestä. Kannattaako ahdistua? Tieto lisää tuskaa. Tämän päivän monimutkaisten järjestelmien edessä ihminen saattaa tuntea itsensä kovin pieneksi ja voimattomaksi. Kaikessa tekemisessään kannattaa kuitenkin pitää terve maalaisjärki mukana, se riittää melkoisen pitkälle. Pyri aina käyttämään tunnettujen ja hyvämaineisten tahojen internet-palveluita ja luovuta arkaluontoisia tietojasi vain näille - ja niin vähän kuin suinkin mahdollista. Ja koska esimerkiksi iposoitteesi on usein helposti saatavilla, varmista, että sinulla on ainakin palomuuri hyökkääjää vastassa jos ja kun tämä tulee. Käy kokeilemassa WWW-osoitetta ja tule kuulemaan keskiviikkona klo ICT-taloon (Joukahaisenkatu 3-5, Turku), minkälainen jälki sinusta jäi!

3 itsmf Finland ry IT-palvelujohtamisverkosto Teksti: Jaakko Kuosmanen IT Service Management Forum on maailmanlaajuinen IT-palvelujohtamisen verkosto, joka toimii aktiivisesti tällä hetkellä 43 maassa ja yhdistyksen toiminta laajenee jatkuvasti. Suomen maajaos, itsmf Finland ry, perustettiin ja oli tällöin 28. perustettu maajaos. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää IT-palvelujen parhaita käytäntöjä ja niiden käyttöä. Yhdistyksen toiminnassa on mukana jo lähes tuhat aktiivia. Ensimmäisenä yhdistykseen liittyivät alan johtavat toimittajat ja konsulttiyritykset. Kaikki alan johtavat konsulttiyritykset ja IT-palvelutoimittajayritykset ovat mukana yhdistyksen toiminnassa. Tällä hetkellä kasvu on vahvinta käyttäjäorganisaatioissa, kuten julkisella sektorilla. Yhdistykseen kuuluu myös noin 200 henkilöjäsentä. Yhdistyksen toimintaan osallistumalla saa tietoa, vuorovaikutusta, vaikutusmahdollisuuksia ja säästöä. Tietoa parhaista käytännöistä itsmf Finland jakaa tietoa alan parhaista käytännöistä julkisilla webbisivuillaan osoitteessa Jäsenille tietoa on rutkasti enemmän jaossa jäsensivustolla, jonne on kerätty mm. eri tilaisuuksien esitykset ja aineistoa myös muiden maiden konferensseista. Informaatiota jäsenistölle jaetaan myös jäsentiedotteiden avulla vähintään kerran kuukaudessa. Yhdistyksen kirjakauppa myy vuosittain useita tuhansia kirjoja ja yhdistyksen suomentamaa ITIL-käsikirjaa on jaettu jäsenille ilmaiseksi. Tärkein tiedonlähde on kuitenkin vuorovaikutus ja keskustelu jäsenistön kesken yhdistyksen tilaisuuksissa. Vuorovaikutusta vertaisten kesken Yhdistyksen jäsenet käyvät aktiivista vuorovaikutusta keskenään jonkin verran yhdistyksen jäsensivustolla, mutta tärkeimpiä vuorovaikutustapahtumia ovat konferenssit ja erityisesti konferenssitauot sekä todella syvälliseen tiedonvaihtoon sopivat jäsenristeilyt. Työryhmissä kilpailijatkin istuvat saman pöydän ääressä tekemässä talkootyötä yhteisen tavoitteen eteen. Yhdistys tarjoaa vaikuttamismahdollisuuden jäsenistölleen. Oman puumerkin voi jättää esiintymällä yhdistyksen tilaisuuksissa, kirjoittamalla artikkeleja yhdistykseen julkaisuihin, osallistumalla vuorovaikutukseen muiden kanssa sekä osallistumalla työryhmätyöskentelyyn. Näin voi osallistua parhaiden käytäntöjen luomiseen. Toimittajaorganisaatioille tarjotaan mahdollisuus erilaisiin sponsorointeihin yhdistyksen tilaisuuksissa, mahdollisuus jakaa informaatiota jäsentiedotteiden yhteydessä sekä näkyvyyttä yhdistyksen webbisivuilla. Säästä osallistumalla Yhdistys tarjoaa jäsenistölleen taloudellisia etuja säästöjen muodossa. Esimerkiksi nopeat tilaajat saivat ITILin versio 3:n kirjat keväällä melkein puoleen hintaan (628 vs. 350 ). Vastaavasti syksyn konferenssi on edullinen ei-jäsenille (990 ) mutta silti jäsenistölle tarjotaan 500 :n säästö tästäkin. Yhdistyksen toiminnassa jäsenet ovat etusijalla myös taloudellisesti. Liity mukaan Yhdistykseen liittyminen on edullista. Henkilöjäsenmaksu on vain 50 /vuosi ja käyttäjäorganisaatioiden jäsenmaksut vaihtelevat organisaation koon mukaan sekä toimittajaorganisaatioilla Jäsenmaksun säästää helposti vuosittain kirja-alennuksilla ja tilaisuuksien osallistumismaksualennuksilla. Kirjoittaja on toiminut itsmf Finland ry:n puheenjohtajana sen perustamisesta alkaen ja siirtyi ICT Turun toimitusjohtajan tehtävästä konsultiksi Wakaru Partners Oy:öön.

4 ICT-seminaarista potkua omaan työhön Teksti ja kuvat: Tommi Ranta VSTKY:n seitsemäs ATK/ICT seminaari keräsi melkein seitsemänkymmentä kuulijaa Forum Marinumiin Turkuun. Seminaarissa keskityttiin tuomaan esille uusia näkemyksiä ICT-maailman kehityksestä, ja seminaaripäivän aikana nähdyt esitykset herättivätkin paljon hyvää keskustelua ja antoivat varmasti myös uusia ideoita omaan työhön. Seminaarin tarjoamat mahdollisuudet verkostoitumiseen ja ajatustenvaihtoon toivat myös paljon uusia näkökulmia. Päivä alkoi Christopher Evattin innostavalla alustuksella oman itsensä johtamisesta. Evattin mukaan meidän tulisi tunnistaa osaamisemme ja miettiä omat tavoitteemme. Tärkeintä on hänen mukaansa löytää avainosaamisemme ja miettiä miten voimme käyttää osaamistamme Yleisöä oli paikalla seitsemisenkymmentä. myönteisen muutoksen välineenä elämässämme. Hän muistutti myös verkostoitumisen tärkeydestä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Löydä parhaat ICT-käytännöt Seuraavaksi itsmf Finlandin puheenjohtaja Jaakko Kuosmanen piti kiinnostavan esityksen siitä, kuinka ICT -alan parhaita käytäntöjä voidaan edistää ja mitä itsmf voi yritykselle tai yksityiselle henkilölle tarjota. itsmf Finland kehittää ja edistää tietotekniikkapalveluiden Pekka Pirhonen vastaanotti Vuoden ITvaikuttajan tittelin. hallinnan alalla parhaiden toimintatapojen käyttömahdollisuuksia. Lisäksi yhdistys tarjoaa jäsenilleen tietoa alan kehityksestä sekä mahdollisuuden osallistua käytäntöjen luomiseen. Pekka Pirhosesta Vuoden ICTvaikuttaja Vuoden 2007 ICT -vaikuttajaksi valittiin Pekka Pirhonen Fujitsu Service Oy:stä. Pirhonen on henkilökohtaisella työllään edistänyt alueen ICT-organisaatioiden kehittymistä ja tuonut myös tietohallinnon johtamiseen uusia näkökulmia. Lisäksi hän on aktiivisesti mukana mm. Leaders Forumin toiminnassa kehittäen liiketoiminnan ja ICT:n välistä yhteistyötä.

5 Palkitsemisen jälkeen mielenkiintoisia näkemyksiä ICT alaan ja sen kehitykseen toivat esille Kimi Salokangas ja Jani Kesteris IF Vahinkovakuutusyhtiöstä. He toivat hyvin esille ICT alan kehityksen ja nykytilanteen Baltian maissa. Heidän jälkeensä vuorossa oli puolestaan Tietoenatorin Jarmo Laineen antoisa esitys SOA:sta. Esitys herätti hyvää keskustelua SOA:n hyödyistä ja soveltamisesta. Tiukka tietopaketti antoi kuulijoille selkeän käsityksen sen mahdollisuuksista liiketoiminnassa. Pitäisikö ICT palveluja standardoida? Tähän kysymykseen toi meille selkeän vastauksen Petri Väyrynen Wakaru Oy:stä. Hänen puheenvuoronsa toi esille tärkeän liiketoiminnallisen näkökulman standardoinnista. Väyrysen mukaan standardointi ei ole itsetarkoitus vaan väline toimivaan liiketoimintaan. Maarit Viljasen mielenkiintoinen esitys ICT -asiantuntijan johtamisesta puolestaan toi hyvin esille henkilöstön johtamisen haasteet ICT -alalla. Samalla hän toi esille myös tärkeän näkökulman henkilöstöjohtamisen vaikutuksesta yrityksen tulokseen. Esityksen pohjana oli Viljasen tekemä tutkimus Turun Kauppakorkeakoulussa henkilöstövoimavarojen johtamisen tuloksellisuudesta tietotekniikka-ammateissa. Vasemmalla ylhäällä: Maarit Viljanen esitelmöi ICT-asiantuntijoiden johtamisesta. Vasemmalla alhaalla: Kimi Salokankaan aiheena oli ICT-alan kehitys Baltian maissa. Oikealla ylhäällä: itsmf Finlandin puheenjohtaja Jaakko Kuosmanen puhui parhaiden käytäntöjen edistämisestä.

6 VSTKY 40 vuotta Juhlaillallinen Turun VPK-talolla Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistyksen 40-vuotista taivalta juhlistettiin syyskuisena iltana Turun VPK-talolla Brankulla. Yli 120 juhlavierasta juhli pyöreitä vuosia täyttänyttä järjestöä lauluesityksiä kuunnellen, huikeita tanssinäytöksiä katsellen, stand-up komiikalle nauraen, viinejä maistellen, tanssien ja tietysti toisiin vätskyläisiin tutustuen. Juhla toi yhteen kokonaisia sukupolvia aina Vätskyä perustamassa olleista konkareista vasta ensiaskeleitaan mukana toiminnassa ottaviin. Jos jollain oli vielä mielikuva sisäänpäin vetäytyvistä IT-ihmisistä, on sen mielikuvan aika viimeistään nyt ohi. Kiitos hienon illan järjestäneille ja kaikille mukana olleille, nähdäänhän taas 45-vuotisjuhlissa! Teksti ja kuvat: Pekka Salmela Illan vastaanottokomitea parhaimmissaan. Kuvassa vasemmalta oikealle Olle Willberg, Terhi Teriaho, Sanna Virtanen ja Antti Tuomisto. Mies, shamppanja ja sapeli. Kuohujuoman korkkaamiseen valmistautumassa Jyri Lahti.

7 Jano ei päässyt yllättämään juhlaväkeä. Jyri Lahti johdatteli juhlaväkeä viininmaistelun saloihin. Maisteltavana oli kaksi punaviiniä ja kaksi valkkaria, joista Lahti oli valinnut yhden kumpaakin illallisen kanssa nautittavaksi. Etsi kuvasta yksi piiloutunut tiedotustoimikunnan jäsen. Etualalla Aino Kopu. Ilta alkoi cocktailtilaisuudella Brankun yläparvella. Puheenjohtajan pöydässä on kahvin vuoro.

8 Ylhäällä vasemmalla: Juhlavieraita tanssin pyörteissä. Ylhäällä oikealla: Tanssiryhmä Bolero saapui lavalle haalareissa... Vasemmalla:...mutta niiden alta paljastui kimaltelevien tanssiasujen kavalkadi. Alhaalla vasemmalla: VSTKY:n konkarijäseniä ryhmäpotretissa. Alhaalla oikealla: Juhlaväen tanssituksesta vastasi Nostalgia Bänd.

9 Mitä sitä isona tekisi, jollei lentäisi Teksti: Mervi Koivulahti-Ojala Harva meistä odottaa talven tuloa. Moottorikoneella lentävä kuitenkin niin tekee, sillä talvi-ilma tarjoaa ihanteellisen lentosään. Jos pilvet eivät ole matalalla niin tiivis ilma kannattaa konetta hyvin, eikä nostovirtauksista ole haittaa. Kaikista meistä ei tule moottorilentäjiä, mutta saavuttamaton ei suinkaan tämän haaveen tarvitse olla. Tietoturvapäällikkönä Turun yliopistossa työskentelevä Mats Kommonen kertoo Aeron lennolla Helsingistä Turkuun päättäneensä testata, riittävätkö rahkeet lentämiseen. Nyt hänellä on ollut lentolupakirja parisen kuukautta eikä miehen ilmeestä voi erehtyä - lentäminen on paljon enemmänkin kuin harrastus. Kun perjantaina aloittaa lentosuunnitelman teolla, ajaa lentokoneelle, tarkastaa koneen ja lähtee lennolle, niin siihen on keskityttävä täysin, Kommonen sanoo. Teorian kautta siiville Sitoutumista lentolupakirjan suorittaminen kuitenkin vaatii, eikä pienistä säästöistäkään ole haittaa. Kaikkineen kustannukset ovat suuremmat kuin Green cardin suorittavalle, mutta vähemmän kuin purjeveneen hankkivalle. Teoriaosuus kattaa mm. lentokoneen tekniikkaa, lentämisen teorian, säät, säännökset, ihmisen fysiologiaa ja suunnistamista. Vaikka lentämään ei olisikaan hinkua, kurssia voi suositella kaikille ilmailusta kiinnostuneille samoin kuin jo harrastaville kuten laskuvarjohyppääjille tai ultralentäjille. Lentoharjoitteluun ei kuitenkaan pääse vain penkkiä kuluttamalla vaan teoriatiedot testataan eri osioiden jälkeen kokeissa. Melkein kuin autoa ajaisi Käytännön harjoittelun voi hyvin aloittaa talvella, jolloin ilma on tiivistä eikä nousuvirtauksia ole. Yöllä lentämistä varten on suoritettava oma kelpuutuksensa, mutta usein sen saa sovitettua lento-opetukseen. Yöllä lentäminen on mahdollista vain moottorilentokoneella, joten yölennolle halajavan onkin ryhdyttävä moottorilentäjäksi. Mutta kysytään nyt suoraan se, mikä kaikkia lentotaidottomia kuitenkin askarruttaa: onko lentäminen vaikeaa? Mats naurahtaa, että pienkoneet ovat yksinkertaisempia kuin matkustajalentokoneet, joten haasteellista mutta hallittavissa. Melkein kuin autoa ajaisi. Varmaan jokainen harjoitteleva tekee ensimmäisellä kerralla saman virheen, eli yrittää ohjata maassa lentokonetta ohjaimilla eikä polkimilla kuten pitäisi. Kärsiikö kukkaro? Lentämistä arvellaan usein kalliiksi harrastukseksi. Kun lentolupa on hanskassa, niin kustannuksia voinee pitää kuitenkin kohtuullisina. Lentokerhon koneella lentäminen kustantaa EUR/h koneesta riippuen. Yleinen harrastustahti on pari-kolme lentoa kuukaudessa. Lentokerhon jäseneksi voi liittyä, kunhan suorittaa kerhotarkkarin, eli käy lentämässä lentokerhon tarkastajan valvonnassa. Jos vertailuja haluaa tehdä kustannusten välillä, niin moottorilentokoneen kokonaiskustannukset ovat samaa luokkaa kuin ultralentokoneen, vaikka uuden ultrakoneen ostohinta onkin halvempi. Varsinais-Suomen lentomahdollisuudet saavat Matsilta kiitosta. Lentokentälle kulkuyhteydet ovat sujuvat eikä ilmatilassa ole ruuhkaa. Lisäksi lentoharrastajien käytössä on riittävästi resursseja ja palveluita. Potentiaalisten harrastajien kannalta huono puoli on se, ettei seuraavan teoriakurssin ajankohtaa ole tiedossa. Tiedusteluun mahdollisuudesta järjestää teoriakurssia yhteistyössä muiden yhdistysten, vaikkapa VTS- KY:n kanssa, Mats sanailee diplomaattisesti, että toki on hyvä, jos seuraavaa kurssia tiedustellaan, jolloin tulee selväksi, että kiinnostusta kurssille olisi. Kannattaa siis asua Varsinais-Suomessa, täällä on hyvät mahdollisuudet moniin harrastuksiin!

10 Tulevia tapahtumia Herkullinen makumatka Ranskaan Tutustumme pääosin ranskalaisiin kala- ja liharuokiin unohtamatta kuitenkaan alkuruokia sekä suussasulavia suklaisia jälkiruokia. Oppaanamme toimii Varsinais-Suomen Marttojen kouluttaja Pia Niemonen, joka kertoo meille ranskalaisesta keittiöstä sekä kurssilla valmistamiemme ruokalajien taustoista. Hän on myös tukenamme ja turvanamme ruokien valmistuksen yhteydessä, joten kurssille voi osallistua vähäisemmälläkin keittiökokemuksella. Ruuanlaiton jälkeen nautimme yhdessä valmistamamme ruuat kauniiksi kattamassamme ruokailutilassa. Kurssilla keskitytään liha- ja kalaruokiin, joten tilaisuus ei ole omiaan kasvisruokavaliota noudattaville. Kurssilla tarjoillaan myös viiniä. Mukaan mahtuu 16 nopeinta ilmoittautujaa. Matka makujen maailmaan toteutetaan Marttojen uudessa toimipisteessä Yliopistonkatu 33 G tiistaina klo 17:30 - n. klo 21. Hinta: jäsenet 15 EUR / avec 25 EUR sisältäen opetuksen sekä ruuanvalmistuksessa käytettävät raaka-aineet ja viinin. Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Maksut osallistumisvahvistuksen jälkeen VSTKY:n tilille Tervetuloa! Märten Arminen VSTKY:n jäsentilaisuustoimikunta Lisätietoja: marten.arminen@x-copy.fi Kaikki tapahtumat, koulutukset, lisätiedot, ilmoittautumiset ja jälkimuistelut osoitteessa

11 Älä ota elämää niin vakavasti. Se ei ole millään muotoa pysyvää. (Walt Kelly) Olenko onnellinen? Mikä tai kuka tekee minut onnelliseksi? Olenko yleensä edes ajatellut koko asiaa? Päivät ja viikot vilahtavat ohi nopeasti kaiken kiireen keskellä ja harmitusta syntyy usein, kun ei millään ehdi kaikkea sitä, mitä piti (ja mitä toiset näyttävät ehtivän tehdä). Tule kuuntelemaan kouluttaja Leena Sarkkisen (Bioenergia- ja NLP- terapeutti) alustusta aiheeseen ja ottamaan osaa keskusteluun maanantaina , Ifin tiloihin, Kalevankatu 3, klo 17:30-19:00.. Tilaisuus on maksuton, mutta tarjoilun mitoittamiseksi tarvitsemme ilmoittautumisesi nettilomakkeella viimeistään ke Paikkoja rajoitetusti, joten kannattaa toimia nyt. Huom! Koska siirrymme kaikki yhdellä kertaa A-tornin 9. kerrokseen, pidäthän huolen siitä että saavut paikalle hyvissä ajoin. Poistumme myös kaikki yhdellä Aina voi saada uusia oivalluksia toisilta - paras liikkeellepaneva voima olet sinä itse! Tervetuloa! Satu Sippola kertaa. VSTKY:n koulutustoimikunta VSTKY:n johtokunta vuonna 2007 Puheenjohtaja Olle Willberg olle.willberg@akeryards.com Sihteeri Antti Tuomisto antti.tuomisto@it.utu.fi Mikko Serén Erillisprojektit Terhi Teriaho terhi.teriaho@if.fi Varapuheenjohtaja/ Koulutustilaisuudet Satu Sippola satu.sippola@if.fi Talousasiat Sanna Virtanen virtasab@yahoo.com Jäsenasiat Jäsentilaisuudet Jukka Sillanpää Tiedotus Ari Parkkila ari.parkkila@pp2.inet.fi

12 KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen syyskokous Aika: Tiistai klo Paikka: ICT-talo, Joukahaisenkatu 3, Turku (opastus pääovella) Syyskokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen - puheenjohtajan valinta - sihteerin valinta - pöytäkirjantarkastajien valinta - ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen asialistan hyväksyminen 5. Johtokunnan esitys toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle Jäsenmaksujen vahvistus vuodelle Johtokunnan valinta vuodelle Varsinaisten ja varatilintarkastajien valinta vuodelle Tietotekniikan liitto ry:n liittokokousedustajien ja varaedustajien valinta vuodelle Muut yhdistyksen sääntöjen mukaan esille tuodut asiat 11. Kokouksen päättäminen Tervetuloa! Tarjoiluvarausten vuoksi pyydämme etukäteisilmoittautumista mennessä yhdistyksen kotisivuilla olevalla lomakkeella (