Herätys! Eurooppa tarvitsee uuden tarinan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Herätys! Eurooppa tarvitsee uuden tarinan."

Transkriptio

1 1

2 2

3 Herätys! Eurooppa tarvitsee uuden tarinan. Nokka kohti kasvua. Tarvitaan enemmän Eurooppaa, ei vähemmän. Haluamme, että Eurooppa noudattaa omia sääntöjään. tekoja kasvun synnyttämiseksi. vain sellaista sääntelyä, jossa on järkeä. toimivat digitaaliset sisämarkkinat. avoimemmat globaalit markkinat. että Eurooppa on ilmasto- ja ympäristötavoitteiden esitaistelija ja vihreän kasvun ykkönen. että Euroopassa työvoima liikkuu vapaasti ja helposti. että EU:n budjetti käytetään uuden kasvun luomiseen. Jakautuminen seis. Lisää yhden äänen politiikkaa! Haluamme, poliittisemman unionin, jossa asioista päätetään yhdessä. että Eurooppa on maailmanpolitiikan suurvalta. että Eurooppa torjuu uusia uhkia ja rikollisuutta yhdessä. Suomi kokoaan suurempana. Valitse taistelusi. Haluamme, että Suomi on ongelmanratkaisija, joka valitsee huolella taistelunsa. lisää suomalaisia EU:n huipputehtäviin. 3

4 Tukipaketti, vivutus, takuut, vakuudet, EKP, EVM, ERVV, EVVK! Myönnetään pois, Euroopan unionia on välillä vähän vaikea lähestyä. Näin siitäkin huolimatta Euroopan unionista on parin viimeisen vuoden aikana puhuttu Suomessa ehkä enemmän kuin koskaan liittymisvuoden 1995 jälkeen. Eduskuntavaalien 2011 alla ihmiset tulivat toreilla toivomaan, voitaisiinko vaalikeskusteluissa pikkuhiljaa keskittyä kotimaan asioihin. Se kuvastaa hyvin, kuinka etäällä Brysselin byrokratiahirviö on tavallisen eurooppalaisen elämästä. Ajatellaan, että ovat nämä kotimaan asiat ja ne EUasiat. Tuntuu, että EU-kriittisyys on kasvanut Suomessakin. Se ei itse asiassa pidä paikkaansa. EVA:n tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat EU-myönteisempiä kuin koskaan kuusitoistavuotisen jäsenyytemme aikana. Näin siitäkin huolimatta, että EU-kritiikki ei ole koskaan ollut yhtä näkyvää kuin viime vuosina perussuomalaisten nousun ja Euroopan velkakriisin johdosta. Saattoi käydä niin, että äänekkäät vastustajat pääsivät vaikuttamaan Suomen Eurooppakeskusteluun kokoaan enemmän, kun osa politiikassa mukana olevista pelästyi ja lähti peesaamaan kovaäänistä vähemmistöä. Tosiasiassa suomalaisten enemmistö kannattaa sekä EU-jäsenyyttä että jäsenyyttä rahaliitossa. Se on vahva viesti. EU:n vioista ja puutteista purnataan paljon ja kovaan ääneen. Julkiset puheenvuorot ovat keskittyneet liikaa siihen, mitä Suomi EU:ssa vastustaa. Liian harva puhuu siitä, mitä Suomi haluaa. Euroopan unionin vaikeudet eivät vähennä sen arvoa Suomelle. Julkisessa keskustelussa on piirteitä, että nyt kun EU:lla menee huonosti, EU:sta ei tarvitse enää niin välittää. Kadoksissa on se, että EU olemme me. Hyödymme sen onnistumisista ja kärsimme sen 4

5 epäonnistumisista. EU:n nyt kohtaamat vaikeudet osuvat omaan nilkkaamme, koska ei ole EU:ta siellä jossain, vaan myös täällä, tässä, nyt ja tulevaisuudessakin. On tullut aika kirkastaa, mitä iloa yhteisestä Euroopasta on ja mitä Suomi haluaa Euroopan unionilta tulevaisuudessa. Millaisia mahdollisuuksia yhteisellä Euroopalla on? Mikä on Suomen etu? Välillä tuntuu, että unohtuu, että EU on olemassa velkakriisin jälkeenkin. On aika keskustella, millainen Eurooppa meillä tulevaisuudessa on ja mitä siltä haluamme. Mihin suuntaan sitä tulisi kehittää? Euroopan unioni on tuonut maanosaamme rauhaa, vakautta, kasvua, hyvinvointia ja vapautta. Tälle kaikelle ja etenkin sen menettämiselle on mahdoton kirjoittaa hintalappua. EU-jäsenyyden taloudelliset ja poliittiset hyödyt Suomelle ylittävät sen kustannukset selvästi. Me tarvitsemme vahvan ja toimintakykyisen Euroopan, joka pystyy saavuttamaan tavoitteitaan esimerkiksi ilmastonsuojeluun, taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, energian saatavuuteen ja turvallisuuteen liittyen. Se onnistuu vain pysymällä yhdessä. Myötä- ja vastoinkäymisissä, mutta toisiltamme paljon vaatien. Kokoomus on Suomen Eurooppa-puolue. Liputamme reilusti ja avoimesti vahvan EU:n ja eurooppalaisen Suomen puolesta. Tunnustamme myös unionin ongelmat, mutta maailmanlopun maalailun sijaan etsimme rakentavia vastauksia. Kokoomuksen eduskuntaryhmälle kaiken lähtökohta on aina Suomen ja suomalaisten etu. Pienen, syrjäisen ja vientivetoisen Suomen menestys riippuu monin tavoin Euroopan unionin menestyksestä. Siksi vahva ja toimiva Euroopan unioni on myös Suomen etu. Tämä pamfletti on Kokoomuksen eduskuntaryhmän Eurooppa-projektin itsenäinen keskustelunavaus tulevaisuuden Euroopasta. Kiitämme kaikkia mukana olleita, kallisarvoisia kollegoja, asiantuntijoita ja avustajia. EU ei ole ne siellä, vaan myös minä ja me täällä. Sanni Grahn-Laasonen ja Sinuhe Wallinheimo Kokoomuksen eduskuntaryhmän Eurooppa-projektin puheenjohtajat 5

6 HERÄTYS! EUROOPPA TARVITSEE UUDEN TARINAN Vilkaistaan ympärille ja tunnustetaan pari tosiasiaa. Maailma ympärillä on muuttunut ja muuttuu yhä. On herättävä siitä päiväunesta, että maailmantalouden rakennemuutos olisi saavuttanut huippunsa tai että siitä ei tarvitsisi välittää. Uusien maiden, kasvutalouksien, nousu ei ole loppunut, kuten ei Euroopan uhkaava heikkeneminenkään. Maailmantalouden ja -politiikan valtasuhteiden uusjako jatkuu, eikä loppua näy. Yksi- tai kaksinapaisesta maailmasta on tullut moninapainen maailma, jossa on useita valtakeskuksia ja jossa yhden tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa aiempaa enemmän muihin. Keskinäisriippuvuus on lisääntynyt. Samaan aikaan Euroopan rooli maailmassa on pienentynyt. Se kipuilee luopumisen tuskissaan katoavaa asemaa ja epäselvää rooliaan. Yhdysvallat on vähentänyt mielenkiintoaan Eurooppaa kohtaan ja flirttailee Tyynenmeren suuntaan ja Aasiaan. Kasvavat taloudet porskuttavat eteenpäin eikä niillä ole mitään erityistä syytä kumarrella elämäntapasuurvallalle. On vain hyväksyttävä, että EU:n asema maailmantalouden ykkösenä ei olekaan pysyvä olotila. Emme olekaan enää Yhdysvaltojen kanssa ainoat pelurit maailmassa. Talouden notkahdus ei olekaan vain laskusuhdanteeseen liittyvä väliaikaisesti vaikea vaihe. Jos käsissä olevat ongelmat assosioidaan vain talouskriisiin eikä nähdä rakenteellisia ongelmia pohjalla, uidaan kohti entistä syvempiä vesiä. Poliittisesti Eurooppa on kääntynyt sisäänpäin, mikä on vaarallista. Eurooppalaiset etsivät parhaillaan globaaleihin haasteisiin ratkaisuja liian yksipuolisesti sisältäpäin, syytellen itseään ja toisiaan. Käynnissä oleva talouskriisi ei tee asioita Euroopalle yhtään helpommaksi. Toinen tunnustettava tosiasia on, ettei talouskriisi yhtäkkiä häviä mihinkään. Euroopan velkakriisi ja keskustelu kriisimaiden tukemisesta tulevat todennäköisesti jatkumaan vielä vuosia. Talouskriisinhallinta on tullut jäädäkseen huippukokousten agendoille, itse asiassa huippukokouksista on tullut kriisinhallintaa pikemminkin kuin määrätietoista kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamista. Markkinoilla on parempia päiviä ja valoisia näkymiä, mutta julkisen talouden ongelmat jäsenmaissa, jopa Suomessa, ovat edelleen suuria ja edellyttävät kipeää uudistamista vielä pitkään. Emme voi jäädä odottamaan, että kriisi olisi ohi. Jos Eurooppa jää käpristelemään kriiseihinsä, varmaa on, että kasvavat taloudet kiitävät ohi. Euroopan unionilla on vihdoin Lissabonin sopimuksen myötä uudet instituutiot. Se on yhä kriisistä huolimatta maailman suurin talousalue. Kaikki on tavallaan hyvin, mutta silti on olo, että menee päin mäntyä. Miksi on näin? EU:lta puuttuu yhteinen tehtävä. Ennen oli sisämarkkinaa, oli Schengeniä, euroa, laajentumista, perustuslakiuudistusta. Nyt tavoitteet on joko saavutettu tai kehitys junnaa. 6

7 Laajentuminen on väsähtänyt, uusilla instituutioilla on käynnistymisvaikeuksia, euron kanssa on mennyt enemmän tai vähemmän metsään, sisämarkkinat ovat jääneet kriisien varjoon. Onko siis ihme, jos positiivisia asioita ei juuri tapahdu? Yhdistävät tekijät puuttuvat. Kun ei ole yhteistä stooria, on vaikea olla yhdessä. Haluamme, että Eurooppa herää ja löytää uuden tarinan muuttuvassa maailmassa. Ennen vanhaan Euroopan unioni oli olemassa edistääkseen rauhaa, vakautta, vaurautta ja turvallisuutta. EU on aina ollut rauhanprojekti, ja sen ansiot ovat kiistattoman kovat. Yksin rauha ja vakaus ovat vielä tänäkin päivänä EU:lle riittävä syy olla olemassa. Uusille sukupolville se ei kuitenkaan enää riitä. ipad-sukupolvea kiinnostaa, millainen applikaatio EU on. Mitä sillä saa, onko se hyödyllinen, onko se toimiva, onko siitä iloa? Nyt syntyvä uusi EU-kansalainen elää ennusteiden mukaan jo keskimäärin yli satavuotiaaksi, tulee ehkä työskentelemään toimialalla, jota ei ole vielä keksittykään, ja teknologialla, jota ei ole vielä olemassakaan. Maailman muutos tulee näkymään myös ihmisten asenteissa ja toiveissa Euroopan unionia kohtaan. Ennen EU:n idea liittyi rauhan lisäksi muun muassa sisämarkkinoiden kehittymiseen, laajentumiseen, euron syntyyn. Seuraavaa ideaa EU:n tulisi etsiä globaalista roolistaan miten Eurooppa voisi menestyä parhaalla mahdollisella tavalla kiristyvässä globaalissa kilpailussa ja toisaalta siitä, miten EU voisi mahdollisimman vahvasti arvojensa pohjalta vaikuttaa siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy. Näitä vaikuttamisen paikkoja ovat esimerkiksi avoin ja toimiva maailmantalous, ihmisoikeudet sekä ympäristökysymykset. Tärkeää on herätä huomaamaan, että on olemassa EU vielä talouskriisin jälkeenkin. Se on edelleen maailman suurin talous. Eikä sen asema maailmassa ole meille kenellekään vähäpätöinen. Vastaukset globaaleihin ongelmiin eivät löydy käpertymällä sisäänpäin. EU:n tulisi mieluummin tarttua uusiin mahdollisuuksiinsa ja pyrkiä sekä ajattelemaan isommin globaalisti että vahvistamaan omaa globaalia rooliaan. EU:n tulisi pyrkiä hyötymään maailman muutoksista ja kasvavista talouksista sen sijaan, että tavallaan luovutamme, lyömme hanskat tiskiin ja annamme muiden mennä ohi. Eurooppa on myös arvojen liitto. Olemmeko unohtaneet, että eurooppalaisuus on enemmän kuin järkiavioliitto? Siinä on myös tunnetta mukana. Olemme paitsi suomalaisia, myös eurooppalaisia. Tunnemme yhteenkuuluvuutta muiden eurooppalaisten kanssa tavalla, jota emme tunne muiden kanssa. Jaamme samat arvot; liberaali demokratia, ihmisoikeudet, suvaitsevaisuus, vapaus, oikeusvaltio, sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Jo yhteiset arvot ja niiden edistäminen olisi riittävä syy olla yhdessä. Se ei ole ainoa syy, mutta yksi parhaista. 7

8 NOKKA KOHTI KASVUA. TARVITAAN ENEMMÄN EUROOPPAA, EI VÄHEMMÄN. Hyvinvointia ei voi rakentaa velan varaan. Paradoksaalisesti käynnissä olevan Euroopan velkakriisin hoito on lisännyt velanottoa. Ollaanko tämän päivän laskut näin maksattamassa nuorilla eli Euroopan tulevaisuudella? Velkakriisissä on pohjimmiltaan kyse luottamuspulasta huonosti talouttaan hoitaneiden valtioiden velanmaksukykyä kohtaan. Kriisimaat ja oikeastaan koko läntinen maailma ovat tulleet sen tien päähän. Nyt elettävän kriisin perussyynä ovat yksittäisten maiden liiallinen velkaantuminen ja heikko kilpailukyky. Se on sekä pankkisektorin että julkisen sektorin kriisi. Rakenteelliset uudistukset on jätetty tekemättä tai ne ovat myöhässä. On myös tuudittauduttu siihen, että kasvu korjaa ilman, että sille on ollut kunnollisia edellytyksiä. Velkakriisi on EU:n historian vakavin haaste. Erona moniin menneisiin kriiseihin, sen vaikutukset tuntuvat suoraan ja kouriintuntuvasti ihmisten arjessa. Jäsenmaat ovat erimielisiä, miten kriisi tulisi ratkaista. Velkakriisin hoito on sysännyt monia muita tärkeitä asioita hamaan tulevaisuuteen. Samaan aikaan EU käy puolustustaistelua. Se takertuu pienenevään osaansa maailmantaloudesta ja kilpailee vanhoin menetelmin. Innovointi ja kehitys on alkanut tapahtua nyt paljolti Euroopan ulkopuolella. Niiltä, Euroopan ulkopuolisilta kasvutalouksilta, pitäisi pystyä oppimaan. Don t waste a good crisis, sanotaan. Älä koskaan jätä hyvää kriisiä käyttämättä. Niin paljon kuin kriisissä on huonoa, siinä on aina myös jotain hyvää. Kriisi antaa mahdollisuuden ja pakottaa puuttumaan ongelmiin, joihin on hyvinä aikoina vaikea kajota, vaikka tiedettäisiin, että pitäisi. Yhdestä näkökulmasta tämä kriisi on jopa paras kriisi, jossa EU on koskaan ollut. Nyt keskitytään itse asiaan. Kriisi on todellinen kriisi eikä pelkkä poliittinen kinastelu tai instituutioiden välinen sopimusviilaus. Lähtökohdan tulee olla, että Eurooppa on tämän velkakriisin jälkeen entistä vahvempi. Paljon on jo tehty Euroopan taloudellisen vakauden vahvistamiseksi. Näyttää siltä, että ainakin toistaiseksi kohtuullisen hyvällä menestyksellä. Enemmän kuin mitään muuta, Euroopan täytyy pyrkiä kasvattamaan kakkua. EU:n on tehtävä kaikkensa, jotta se pysyy mukana kiristyvässä kilpailussa. Tarvitaan määrätietoisia toimia uuden kasvun synnyttämiseksi, sillä vain se tuo Eurooppaan uusia työpaikkoja ja tulevaisuuden hyvinvointia. Haluamme, että Eurooppa noudattaa omia sääntöjään. Talouskeskustelu kriisin myötä on polarisoitunut siihen, keskitytäänkö kasvuun (growth) vai säästäväisyyteen (austerity). Parasta reseptiä voisi luonnehtia uudella termillä growsterity. 8

9 Tarvitaan molempia, kasvua ja matokuuria, yhtä aikaa. Kasvu ei voi tarkoittaa kasvua hinnalla millä hyvänsä velkarahalla vaan kasvun tulee rakentua kestävälle pohjalle. Silmänkääntötemppujen aika on ohi. Tarvitaan rohkeutta uudistua ja uudistaa rakenteita. Kyse on pitkälti kansallisen tason toimenpiteistä, jolloin jäsenmaiden oma vastuu korostuu. Samaan aikaan unionitasolla tarvitaan varmuutta ja kontrollia, että rahat käytetään oikein että EU ja euroalue noudattavat omia sääntöjään. Meitä jäytää epäoikeudenmukaisuuden tunne siitä, että yhteisessä rahaliitossa kaikki eivät ole noudattaneet yhdessä sovittuja sääntöjä. On ihan oikein kysyä, millä oikeudella he sen tekevät? Meille suomalaisille solidaarisuus tarkoittaa sitä, että autetaan lähimmäistä, joka on joutunut hätään ilman omaa syytään. Ilmeisesti solidaarisuus saa erilaisen sisällön eri puolilla Eurooppaa. On aika sille, että tämä meidän epäoikeudenmukaisuuden tunteemme otetaan vakavasti myös kriisimaissa. Muuten epäoikeudenmukaisuuden tunne johtaa epäluottamukseen yhdessä tekemistä kohtaan myös hyvissä asioissa. Jotta meillä on jatkossa vakaa ja vahva euroalue, tarvitaan todellisia ja uskottavia keinoja, joilla varmistua, että kaikki sitoutuvat noudattamaan yhteisiä taloussääntöjä. Jokainen maa on ensisijassa ja viime kädessä itse vastuussa omasta taloudestaan. Haluamme jatkossakin Euroopan unionin, jossa jokainen maa pitää itse huolta omasta julkisesta taloudestaan. Luotu talouskurisopimus on tärkeä askel. Haluamme Eurooppaan tekoja kasvun synnyttämiseksi. Euroopan unionin on määrätietoisesti panostettava kasvuun. Vaikka kaikki siitä puhuvat, tekijöitä on vähemmän. Se johtuu siitä, että uudistukset tekevät kipeää eivätkä ole aina poliittisesti suosittuja. Pelkät sanat kuitenkaan riitä. Teot ovat kauneinta puhetta. Kasvuun ei ole olemassa yhtä isoa ideaa tai oikotietä, vaan tarvitaan useiden keinojen paletti. Euroopan unionin on määrätietoisesti purettava kasvun esteitä sekä sisäisesti, unionin sisämarkkinoilla, että ulkoisesti, globaaleilla markkinoilla. Ulkoisen vaikuttamisen merkitys kasvaa. Tähän asti Euroopan kilpailukyky on kehittynyt pitkälti sisäisten toimien ansiosta luvulla kilpailukykyä vahvisti sisämarkkinoiden kehitys. Myös europrojekti lisäsi kilpailukykyä. Nyt kun ollaan pidemmällä, uudessa tilanteessa, ja maailmantalouden kilpailutilanne on kiristynyt, EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää aktiivisempaa toimintaa myös EU:n ulkopuolella. Sisämarkkinoilla riittää kuitenkin vielä tekemistä, esteitä purettavaksi. Velkakriisi on entisestään ruokkinut protektionismia ja taloudellista nationalismia, ja jäsenmailta on puuttunut todellista kunnianhimoa edetä reippaammin. Potentiaali sisämarkkinoilla olisi erittäin suuri. Jos sisämarkkinoiden kehittämisessä ja kaupan esteiden purkamisessa onnistutaan, Suomen kaltainen vientivetoinen maa on suurimpien hyötyjien joukossa. Kansallisten talouksien saaminen kestävälle pohjalle on ensisijaista, mikään ei ole mahdollista ilman sitä. Mutta mitä tulevaisuuden kasvu Euroopassa tarkoittaa. Tässä on tiekartta etenemiseksi kohti kilpailukykyisempää Eurooppaa. Se ei ole kaikki, mitä voidaan tehdä, mutta jos näissä konkreettisissa kokonaisuuksissa päästään eteenpäin, ennustamme, että Eurooppa pärjää ja luo kestävää hyvinvointia myös suomalaisille: 9

10 Haluamme vain sellaista sääntelyä, jossa on järkeä. Yksi Euroopan heikon kilpailukyvyn syy on liian pitkälle viety tai epätarkoituksenmukainen sääntely. Eurooppa tarvitsee systemaattisen sääntelystrategian, jolla pyritään kylmän viileästi optimoimaan sääntely kasvun välineeksi ja mahdollistajaksi. EU voisi identifioida ne alat, joissa tarpeeton säätely haittaa kilpailukykyä ja toimia aktiivisesti näiden esteiden poistamiseksi. Haluamme toimivat digitaaliset sisämarkkinat. On oikeastaan hölmöä, että tässä ei ole vielä edetty. Kasvupotentiaali on huikea. On arvioitu, että toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden luominen kasvattaisi EU:n bruttokansantuotetta noin neljällä prosentilla eli 500 miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Osaamisintensiivisenä, mutta maantieteellisesti syrjäisenä maana Suomi hyötyisi digitaalisista sisämarkkinoista ensimmäisten joukossa. Digitaalisilla sisämarkkinoilla tarkoitetaan fyysisten tuotteiden, palvelujen ja digitaalisesti toteutettujen sisältöjen myyntiä ja välittämistä digitaalisten kanavien kautta. Käytännössä kyse on esimerkiksi siitä, voiko tavallinen suomalainen ladata pelejä, tilata e-kirjoja tai katsoa muiden maiden tv-kanavia laillisesti ja turvallisesti yli rajojen. Internetin Eurooppa on yhä kirjava sekoitus erilaisia lakeja, säännöksiä, standardeja ja käytäntöjä, joiden yhteentoimivuus on joskus ongelmallista tai jopa mahdotonta, on komissio todennut. Tämä on käsittämätöntä resurssien hukkaa, jossa annamme jälleen tarpeetonta tasoitusta Euroopan ulkopuolisille kasvumarkkinoille. Euroopan jakautuminen suhteellisen pieniin kansallisiin markkinoihin ei yksinkertaisesti anna riittävää kasvupohjaa kilpailukykyisen digitaalisen liiketoiminnan kehittämiselle. Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen kannustaisi innovatiivisuuteen, uusien yritysten perustamiseen ja työpaikkojen luomiseen. Juuri sitähän Eurooppa tarvitsee! Kuluttajansuojasta, hyvitysmaksuista, henkilötietojen suojasta, maksuliikenteen riskien hallinnasta ja toimitusten epävarmuuden minimoinnista on huolehdittava. Se edellyttää sopimista, ja sopiminen taas poliittista tahtoa. Haluamme avoimemmat globaalit markkinat. Globalisaatio on sitä, että jos me hoidamme asiamme hyvin, voimme hyötyä koko maailmasta. Ei pidä säikkyä vapaakauppaa! Vielä eilen puhuttiin nousevista talouksista, nyt kasvumarkkinoista! Ennen ajateltiin, että he siellä halpojen tuotantokustannusten maassa tekevät halvalla meidän kulutustuotteemme. Nykyisin nähdään, että siellä orastavat ja odottavat valtavat markkinat eurooppalaiselle osaamiselle! Elintason nousun ja kaupan esteiden purkamisen jälkeen pelkästään Kiinassa odottaa 1,4 miljardia kuluttajaa, myös eurooppalaisia tuotteita. On arvioitu, että Kiinassa 300 miljoonaa ihmistä muuttaa kaupunkeihin vuoteen 2025 mennessä. Intiassa uutta kylää tulee nettiyhteyden myötä liitetyksi maailmanlaajuisen tiedonvälityksen piiriin 2-4 vuoden kuluessa. Siinä vain pari esimerkkiä mahdollisuuksista edessämme. EU:n tulisi uudistaa ulkoisia taloussuhteitaan ulkoista talous- ja kauppapolitiikkaansa. Tähän asti EU on hoitanut taloussuhteitaan ongelmakeskeisesti. Nyt sen tulisi nähdä maailmantalouden muutoksissa mahdollisuuksia ja tarttua niihin! Jakaa parhaita käytäntöjä ja auttaa EU-alueella toimivia yrityksiä tunnistamaan ja skaalaamaan bisnesmahdollisuuksia. EU:n tulisi näistä mahdollisuuksista parhaalla mahdollisella tavalla hyötyäkseen tavoitella pitkällä tähtäimellä avointa, tasapuolisiin kilpailuolosuhteisiin perustuvaa 10

11 maailmantaloutta sekä vahvistamalla monenkeskistä kauppajärjestelmää että tarvittaessa edistämällä kahdenvälisiä ja sektorikohtaisia kauppajärjestelyjä. Venäjän WTO-jäsenyys on tärkeä askel. Määrätietoista etenemistä tarvitaan myös transatlanttisen vapaakauppa-alueen synnyttämiseksi Euroopan ja USA:n välille. EU:n on päästävä sekä sisäisesti että ulkoisesti eroon ajattelusta, että jonkun toisen menestys on meiltä pois. Jälleen tarvitaan kykyä ajatella isommin. Jos jäämme kisaamaan keskenämme, putoamme liigasta. Haluamme, että Eurooppa on ilmasto- ja ympäristötavoitteiden esitaistelija ja vihreän kasvun ykkönen. Euroopan unionin vastuullisiin arvoihin kuuluu ympäristöstä ja ilmastosta huolehtiminen. Taistelussa ilmastonmuutosta vastaan Euroopan unioni on ollut vahvin sitoutuja ja edelläkävijä. EU:n ääni ja vaikutusvalta ovat kuuluneet ja näkyneet kansainvälisessä ympäristö- ja ilmastopolitiikassa, jossa globaalit saavutukset ovat viime vuosina jääneet kuitenkin liian vaatimattomiksi. Talouskriisi tuli ympäristö- ja ilmastokysymysten kannalta huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Kiinnostus on vähentynyt, lakaistu maton alle odottamaan rauhallisempia aikoja, joita ei tule, marginalisoitunut talouskysymysten alle. Kuka enää puhuu ilmastonmuutoksesta kahvipöydissä? Meillä ei ole varaa haudata tätä taistelua, jos haluamme jättää lapsillemme happea, puhdasta vettä ja elinkelpoisen maapallon. Ympäristökysymykset ovat myös rauhan kysymys, sillä esimerkiksi luonnonkatastrofit ja taistelu luonnonvaroista, kuten puhtaasta vedestä, voivat johtaa turvallisuutta ja vakautta uhkaaviin konflikteihin ja kriiseihin. Ympäristö on ehdottomasti myös kasvun kysymys. Eurooppa on etulyöntiasemassa ja askeleen edellä ympäristöön ja vihreään kasvuun liittyvissä teknologioissa ja innovaatioissa. Suomalainen osaaminen on huippuluokkaa. Vihreästä taloudesta on hyvää vauhtia tulossa yksi keskeinen EU:n ja sen jäsenmaiden tulevaisuuden hyvinvoinnin lähde. Suomen kannattaisi tehdä ongelmanratkaisijan roolista mahdollisuus, ajaa EU:ssa kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa ja pyrkiä hyötymään mahdollisuuksista panostamalla cleantech-osaamiseen. Uusiutumattomaan energiaan perustuva talous on elänyt aikansa. Energian tuotannon ja käytön tulee perustua ilmaston ja ympäristön kannalta kestävälle pohjalle ja nykyistä laajemmalle eurooppalaiselle omavaraisuudelle. EU:n yhteisen energiapolitiikan luominen ja siihen liittyvän koordinaation lisääminen on ollut jo pidempään jäsenmaiden juhlapuheissa korostettu tavoite. Ikävä kyllä tämä tavoite on jäänyt toteutumatta energiapolitiikkaan liittyvistä satsauksista ja yhteisistä politiikkalausumista huolimatta luvulle tultaessa EU:n energiaturvallisuus on edelleen välttävä. Energian sisämarkkinat eivät tosiasiassa toimi. EU:sta löytyy edelleen monia ns. energiasaarekkeita. Energian ulkosuhteissa EU:lle ei ole muodostunut yhtä ääntä tai koordinoitua politiikkaa siitäkin huolimatta, että EU on entistä voimakkaammin riippuvainen kolmansien maiden energiantuotannosta ja niiden energiankuljetuskapasiteetista. Panostuksia paitsi EU:n sisäisten energiamarkkinoiden vapauttamiseksi (erityisesti sähkömarkkinat) tulee siis jatkaa ja vahvistaa. Haluamme, että Euroopassa työvoima liikkuu vapaasti ja helposti. Euroopan unioni ja Schengen ovat tehneet matkustamisen ja toiseen maahan muuttamisen esimerkiksi töihin tai opiskelemaan entistä helpommaksi. Se on yksi EU:n 11

12 hienoimpia periaatteita ja saavutuksia. Mitä vapaammin työntekijät Euroopassa liikkuvat, sen parempi. Euroopan kilpailukyvyn, osaamisen ja työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi unionin sisäisten työmarkkinoiden toimivuutta ja ihmisten liikkumista on ehdottomasti edelleen edistettävä. Työperäisestä muuttamisesta unionin sisällä on tehtävä houkuttelevampaa ja helpompaa. Suomessakin on aloja, joihin kotimaasta ei löydy tekijöitä eikä ulkomailta saa, koska byrokratia on kankeaa. Kenen etu on, että yritykset eivät pysty kasvamaan ja työllistämään uusia ihmisiä? Suomikin tulee tarvitsemaan vierasta työvoimaa vastaamaan väestön ikääntymisen haasteeseen. Lisäksi kilpailu osaamisesta kiristyy, ja yrityksemme ovat tässä kilpailussa mukana. Toistaiseksi vain kaksi prosenttia suomalaisesta työvoimasta liikkuu yli rajojen eikä yliodotuksiakaan pidä viljellä, mutta selvää on, että tulevaisuuden nuoret sukupolvet paitsi asettavat työelämälle uudenlaisia odotuksia, ovat myös yhä ennakkoluulottomampia rajat ylittäville työurille. Työvoiman liikkuvuus edellyttää avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta. Tämä koskee kaikkia, niin täällä Suomessa kuin muualla unionissa. Ihmiset ja työvoima eivät tietenkään liiku pelkästään Euroopan sisällä. Euroopan tulee varmistua, että se on houkutteleva ja saa osaavaa työvoimaa myös rajojensa ulkopuolelta. Lisäksi Euroopan on edettävä määrätietoisesti kohti yhteistä, harmonisoitua turvapaikkajärjestelmää, jolloin pelisäännöt ovat kaikkialla samat. Haluamme, että EU:n budjetti käytetään uuden kasvun luomiseen. Keskustelu EU:n rahoituskehyksistä, eli yhteisten rahojen käytöstä, on usein traagista katseltavaa: siitä on tullut kansallisten etujen ajamisen uhri. Kukin jäsenmaa valvoo, mistä he voisivat päästä hyötymään. Kokonaisuus on muodostunut ainakin osittain epätarkoituksenmukaiseksi kasaksi erilaisia EU-hankkeita, joiden valvonta jää väkisinkin puutteelliseksi. EU:n rahoituskehyksiä uudistettaessa painopistettä on muutettava tukemaan nykyistä vahvemmin kasvua. Enemmän kasvua, kilpailukykyä ja innovaatioita vähemmän tuotannon tukitoimintaa. EU-rahoitus on suunnattava siten, että se tukee muutosta eikä vain pyri ylläpitämään. Tavoitteena tulee myös olla, että mikään maa ei joudu liian suureksi nettomaksajaksi, sillä se on omiaan lisäämään epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. 12

13 JAKAUTUMINEN SEIS. LISÄÄ YHDEN ÄÄNEN POLITIIKKAA! Euroopan unioni on historiansa saatossa useimmiten kehittynyt instituutioiden kautta. Monta vuotta ajateltiin, että kun vain Lissabonin sopimus saadaan voimaan, EU on toimivampi ja puhuu yhdellä äänellä. On käynyt selväksi, että pelkkä instituutioiden viilaaminen ei vie projektia tästä eteenpäin. EU:lla on ihan hyvät mekanismit. Puuttuu vain poliittinen tahto toteuttaa niitä. Talouskriisin yksi ikävimmistä vaikutuksista on se, että EU:n sisäinen eli EU-maiden keskinäinen koheesio on heikentynyt. Kriisi on tehnyt kolaukset EU-maiden solidaarisuudentunteeseen. Kriisin johdosta syntyneet erilaiset ytimet nakertavat yhtenäisyyttä. Toisaalta myös keskustelun agenda ruokkii eriytymistä. Kun entistä enemmän joudutaan keskittymään kilpailukykyyn, EU-maat ovat yhä useammin kilpailijoita keskenään. Myös paine ulkoa, Kiinasta ja muista kasvutalouksista, on omiaan hajottamaan. EU:n yhtenäisyyden säilyttäminen ja tiivistäminen on yksi suurimmista sisäisistä haasteista. Kansallismielisyys kasvaa Euroopassa. Perussuomalaisia on entistä enemmän kaikissa maissa. Jakolinjat EU-optimististen globalistien ja EU-pessimistien lokalistien välillä kulkevat myös puolueiden sisällä. Uskottavuus talousongelmien ratkaisijana on kokenut kovan kolhun ja johtanut kansallismielisyyden nousuun. Talouskriisi on muovannut valtasuhteita sekä hyvässä että pahassa. Kriisin jälkeen meillä on vahvempi Euroopan keskuspankki, mutta heikompi komissio. Suuret jäsenmaat ovat paikoin jyränneet komission yli ja alkaneet päättää asioista keskenään, mikä on koetellut sekä unionin demokraattisuutta että pienten maiden sietokykyä. Neuvosto on entistä enemmän sekaisin, parlamentti taas entistä aggressiivisempi. Jäsenmaat ovat jakautuneet entistä selvemmin erilaisiin porukoihin. Selvin jakolinja kulkee euromaiden ja muiden välillä. Euroalueen sisällä on syntynyt jako luottokelpoisiin ja tukipakettien piirin joutuneisiin maihin. Parhaan luottoluokituksen, eli kolmen A:n, maat ovat oma ryhmänsä. Lisäksi näkyvät perinteiset jaot uusiin ja vanhoihin jäsenmaihin, nettosaajiin ja nettomaksajiin, suuriin ja pieniin, Schengen-maihin ja sen ulkopuolisiin. Jakautuminen jäytää EU:n toimivuutta ja ideaa. On merkkejä siitä, että EU:lla on uusi ydin, joka koostuu AAA-luottoluokituksen maista. Se tarkoittaa, että Suomella on vaikutusvaltaa enemmän kuin koskaan. Ytimeen pääsee, jos osaa hoitaa hommansa, ja sieltä lentää pois hyvin helposti, jos ei hoida. Ydin on meritokraattinen, mutta joustava. Ydin-Euroopan idea on laajentaa integraatiota ja vetää toisia mukana. On oireita myös vastakkaisesta kehityksestä, jossa ytimestä kauempana olevat koettavat hidastaa integraatiota. 13

14 Haluamme poliittisemman unionin, jossa asioista päätetään yhdessä ja jossa eurooppalaiset saavat valita johtajansa. Kokoomus haluaa palauttaa yhteisömetodin kunniaan, eli että asiat valmistellaan yhdessä ja että niistä päätetään sääntöjen mukaisesti. Mitä enemmän päätöksiä tehdään rakenteiden ulkopuolella, sitä epäselvemmäksi ja vähemmän läpinäkyväksi päätöksenteko menee. Valta keskittyy, ja riski epäoikeudenmukaisuuden tunteen lisääntymisestä kasvaa. Se uhkaa demokraattista päätöksentekoa. Pienen maan etu on, että päätökset syntyvät enemmistöpäätöksin. Suomen kannattaa tukea tätä kehitystä voimakkaasti. Euroopan unionin on jatkossa pystyttävä puhumaan entistä enemmän yhdellä äänellä. Mekanismit ovat olemassa, tarvitaan vain tahto. Vain siten voimme varmistaa, että EU ei jää kansainvälisen politiikan ja talouden sivustakatsojaksi. Euroopan unionin yhtenäisyys on turvattava, mutta maiden on halutessaan jatkossakin voitava edetä muita nopeammin, kuten euron ja Schengenin tapauksissa tähän asti. Muiden on voitava päästä mukaan myöhemmin. Ei pidä pelätä integraation syvenemistä eikä f-sanaa silloin, jos se on yhteisten etujemme mukaista. EU tarvitsee lisää kansanvaltaa Euroopan unionin ongelma on hassua kyllä, että se ei ole tarpeeksi poliittinen. Luottamus Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa kohtaan voi vahvistua vain, jos kansanvalta EU:ssa kasvaa. Pitäisikö eurooppalaisille antaa tulevaisuudessa mahdollisuus valita suoremmin johtajansa? Euroopan komissio käyttää merkittävää valtaa EU-kansalaisten arkeen liittyvissä asioissa. Olisiko luontevaa, että tulevaisuudessa Euroopalla olisi hallitus ja oppositio, eli vastavoimat toisilleen? Komissiossa valtaa käyttäisivät ne puolueet, jotka ovat saaneet europarlamenttivaaleissa Euroopan laajuisesti eniten kannatusta? Kansanvallan vahvistumista ja yhdellä äänellä puhumisen tavoitetta tukisi myös, jos Euroopan johtaja valittaisiin suoralla vaalilla. Tällöin EU saisi kasvot myös eurooppalaisten silmissä. Tavoitteena tulisi pitkässä juoksussa olla, että ideat ja ajatukset kilpailevat, eivät kansalliset intressit. Toisaalta vaakakupissa painaa Suomen etu pienenä jäsenmaana. Vähentäisikö kehitys vaikutusmahdollisuuksiamme? Jyräisivätkö suuret jäsenmaat? Näihin visioihin on ehkä pitkä matka eikä yksimielisyydestä ole tietoakaan, mutta aiheesta kannattaisi puhua. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamisessa ei kansalaisaloitteen mahdollistaminen ole tarpeeksi. Haluamme, että Eurooppa on maailmanpolitiikan suurvalta. Euroopalla on maailmanpolitiikassa paljon annettavaa. Edustamme yleisesti tunnustettuja perusarvoja, kuten demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. EU on maailmanpoliittinen suurvalta kauppapolitiikassa ja 14

15 kehitysyhteistyössä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sen yhtenäisyys ja arvovalta ovat kuitenkin jatkuvasti koetuksella. USA:n hegemonisen roolin heikennyttyä maailmassa on monta erilaista napaa, jolloin EU:n on entistä tärkeämpää löytää oma toimintatapansa, vahvuutensa ja liittolaisensa. Luontevinta on rakentaa yhteistyö länsimaisten arvojen ja demokratian ympärille. Kaikkien EU-maiden on tunnustettava, että vahvempi ja yhtenäisempi politiikka antaisi Euroopalle mahdollisuuden edistää tavoitteitaan muuttuvassa maailmassa suuremmin muskelein. Maailmanpolitiikan rakennemuutos ja Euroopan roolin pieneneminen lisäävät jäsenmaiden hämmennystä ja ruokkivat irtiottoja, mutta myös alleviivaavat yhteisen äänen merkitystä. Entisten suurvaltojen voi olla vaikea hyväksyä tosiasioita, mutta suora puhe auttaa. Vahvistaakseen maailmanpoliittisen asemansa EU:n tulee esiintyä yhdellä äänellä. Vahvempi ja yhtenäisempi EU:n ulkopolitiikka olisi myös pienen jäsenmaan etu ja kanava saada oma ääni kuuluville. Suomen tavoitteen tulee olla tiivistää yhteistyötä kaikilla osa-alueilla ja vakuuttaa muita yhteistyön voimasta. Nyt siihen on otollinen hetki, ei vähiten taloudellisista syistä. EU:lla on nyt Kissingerin kaipaama puhelinnumero, kun EU sai Lissabonin sopimuksen myötä presidentin ja korkean edustajan. Mutta saako siihen soittamalla vastauksen? Lissabonin sopimuksen voimaanastumisen jälkeen on luotu myös uutta, yhteistä ulkosuhdehallintoa. Sen tarkoitus oli antaa EU:lle isommat lihakset toimia paremmin ja yhdellä äänellä. Kaikki tietävät ja myöntävätkin, että ulkosuhdehallinnon alkutaival on ollut odotettua heikompi esitys, jopa kuoppainen pettymys. Odotukset taisivat olla alkujaankin liian korkealla. Pettymys ei kuitenkaan tarkoita, että kannattaisi antaa periksi ihan päinvastoin. Tarvitaan kärsivällisyyttä, määrätietoisuutta ja ennen kaikkea yhteistä poliittista tahtoa. Kaikista näistä on ollut pulaa. Olennainen osa ulkopoliittista uskottavuutta on kyky sotilaalliseen kriisinhallintaan ja yhteistyöhön esimerkiksi puolustusmateriaaliasioissa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa pysyvän operaatioesikunnan perustamista EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan tueksi ja Suomen erittäin aktiivista osallistumista puolustusmateriaaliyhteistyöhön. Haluamme, että Eurooppa torjuu uusia uhkia ja rikollisuutta yhdessä. Kun eurobarometreissä kansalaisilta kysytään, missä unionin pitäisi enemmän, suosituin vastaus liittyy rikollisuuden torjuntaan terrorismiin, ihmiskauppaan, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, huumausaineiden salakuljettamiseen. Oikeus- ja sisäasiat ovat siis alue, jossa EU:lta odotetaan yhteisiä toimia. Tämän ajan uudet turvallisuusuhat esimerkiksi terrorismi ja ääriliikkeet, tietoverkkorikollisuus, pistokeikkoja suorittavat ammattirikollisuus, ihmiskauppa ylittävät kansallisvaltioiden rajat. Selvää on, että kansainvälistä rikollisuutta vastaan ei voida taistella pelkästään kansallisin keinoin. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Kaikki oikeus- ja sisäasiat on tuotava yhteisen päätöksenteon piiriin, sillä niissä EU-yhteistyöllä on paljon annettavaa. Vapaa liikkuvuus on erittäin hyvä asia, mutta se tarvitsee vastapainokseen tiiviimmän yhteistyön rikollisuuden torjunnassa, rajavalvonnassa ja poliisitoiminnassa. Myös rikos- ja 15

16 siviilioikeusjärjestelmiä tulisi harmonisoida, jotta voimme paremmin taata kaikkien EUalueella liikkuvien perusoikeudet ja oikeusturvan. Rajavalvonnassa ja rikollisuuden torjunnassakin keskeistä on, että jäsenmaat hoitavat kukin oman tonttinsa. Kun raja on yhteinen, ei voi olla heikkoja lenkkejä. Aivan kuten talouspolitiikassa, yhdessä sovittujen sääntöjen rikkomisesta on tarvittaessa voitava langettaa jäsenmaalle sanktiot. 16

17 SUOMI KOKOAAN SUUREMPANA. VALITSE TAISTELUSI! Suomen menestys on syvästi riippuvainen EU:n menestyksestä, hyvässä ja pahassa. Se, mistä ja mitä EU:ssa päätetään, vaikuttaa Suomen suuntaan. Suomen vaikutusvalta EU:ssa on oman menestyksemme kannalta tärkeää ja siksi sitä vaikutusvaltaa kannattaa aktiivisesti tavoitella. Maailma on muuttunut myös siinä suhteessa, että Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista päätetään yhä kauempana. Niin se vaan on, että esimerkiksi jonkin toimialan säädösympäristö Kiinassa voi vaikuttaa työllisyyteen Pihtiputaalla. Tästä syystä vaikuttaminen myös EU:n ulkopuolella, globaalisti, on meille jatkuvasti tärkeämpää. EU on meille kanava tällaiseen vaikuttamiseen. Tunnustettava tosiasia on, että Suomi on pieni maa, jolla ei koon puolesta ole suuren suurta painoarvoa. Meidän on hankkiuduttava yhteen samanmielisten ja samojen intressien maiden kanssa, jolloin Euroopan unioni on meille luonteva ympäristö. Jotta äänemme kuuluu, meidän on erityisen tärkeää ansaita vaikutusvaltamme sen sisällä. Haluamme, että Suomi on ongelmanratkaisija, joka valitsee huolella taistelunsa. Kokoomuslaisen kansainvälisen yhteistyön lähtökohtia ovat jo pitkään olleet aktiivisuus, avoimuus ja jatkuvuus. Aivan kuten olemme julistaneet, että ulkopolitiikasta tulee karistaa liika salatiedemäisyys ulkopolitiikkaa voi ymmärtää ja siitä saa puhua kuka tahansa, Eurooppa-politiikka tulisi poistaa omasta, irrallisesta EU-lokerostaan. Tilanteessa, jossa yli puolet lainsäädännöstämme juontaa juurensa EU-tasolta, lähes kaikki politiikka on tavalla tai toisella EU-politiikkaa tai ainakin siihen on löydettävissä EU-ulottuvuus. Kaikki ministerimme ovat eurooppaministereitä omilla sektoreillaan. EU-politiikka kuuluu kaikille politiikan tekijöille, ei vain suuren valiokunnan jäsenille tai EU-nörteille alexstubbeille. Jatkuvuus ei tarkoita jumiutumista menneeseen, vaan sitä, että toimintamme on johdonmukaista ja ennakoitavaa. Suomen EU-linjan on oltava kirkas ja ennustettava. Suomen tulee profiloitua maana, joka mieluummin ratkaisee ongelmia kuin luo niitä. Omaa vaikutusvaltaa ei kannata hukata lähtemällä ristiretkille, joissa ei ole voitettavaa. Aviopareilta kysytään joskus, haluatko olla mieluummin oikeassa vai naimisissa. EUpolitiikkaan pätee vähän sama. On valittava kansallisesti merkittävät taistelut ja kynnyskysymykset. On hyväksyttävä, että emme voi vaikuttaa, ellemme fokusoi. Suomi on tyypillisesti ollut se kiltti oppilas, joka haluaa hoitaa kaikki asiat hyvin ja olla mukana vähän joka keskustelussa. Jos todella halutaan vaikuttaa, on uskallettava hakea keihäänkärkiä ja prioriteetteja. Ollaan mieluummin huippuhyviä niissä kysymyksissä, jotka ovat meille tärkeitä, kuin ihan hyviä kaikissa. Suomelle luonteva oma juttu on avoimen ja kestävän taloudellisen yhteistyön kehittäminen niin unionin sisällä kuin globaalisti. Meille tärkeitä tulevaisuuden kilpailukykykysymyksiä ja luontevia prioriteetteja ovat esimerkiksi digitaaliset sisämarkkinat ja cleantech-osaamisen vahvistaminen. Meillä on uskottavuutta myös, kun puhumme yhteisten pelisääntöjen kunnioittamisesta. 17

18 Lisää suomalaisia EU:n huipputehtäviin. Vaikuttaminen on aina myös henkilökemiaa. Tässä Suomi voi edetä kahta tietä. Meidän on solmittava kaikilla tasoilla erinomaiset kontaktit eurooppalaisiin kollegoihin. Erityisen tärkeää on löytää kumppaneita, joiden kanssa meillä on yhteiset intressit. Tarvitaan myös epävirallisempia yhteydenpidon muotoja, kuten puhelinnumeroita ja epävirallisia tapaamisia. Tarvitaan lisää Saariselän epävirallisia huippukokouksia! Toiseksi, meidän on onnistuttava määrätietoisesti lobbaamaan suomalaisia erilaisiin ja eritasoisiin EU-tehtäviin. Tässä tulee olla nykyistä systemaattisempi ja tilaisuushakuisempi. Jälleen on tärkeää päättää, missä tehtävissä suomalaisista osaajista olisi meille eniten hyötyä ja missä suomalaisilla eniten annettavaa. Yhteispelaamisen taitoa tarvitaan; on kyettävä näkemään Suomen etu ohi väärän puoluekirjan tai instituutioiden välisen kilpailun. Suomi on vielä lapsenkengissä entisten politiikan huippuammattilaisten nostamisessa korkeisiin kansainvälisiin tehtäviin. Pienen maan kannattaisi valjastaa kaikki potentiaali käyttöön ja kannustaa ja lobata omiaan korkeisiin EU-tehtäviin. 18

19 19

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

EU-ministerivaliokunta käsitteli asiat pidetyssä kokouksessaan.

EU-ministerivaliokunta käsitteli asiat pidetyssä kokouksessaan. Valtioneuvoston EU-sihteeristö LÄHETE VNEUS2010-00421 VNEUS Suomalainen Irma 07.06.2010 Viite Asia Lissabonin sopimuksen toimeenpano; eriytyvä integraatio, EU yhteinäisenä globaalina toimijana Ohessa lähetetään

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti,

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Venäjä, Venäjä, Venäjä 28.09.2016 Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Vedenjakaja vuosi 2014 Suomen toimintaympäristö ENNEN Itämeri nähtiin tärkeänä energiaviennin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

PETTERI ORPO. Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta

PETTERI ORPO. Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta PETTERI ORPO Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta Ajatuksia ja pohdintoja muutoksesta ja siihen sopeutumisesta. Politiikasta ja Kokoomuksesta. Politiikka ratkaisee entistä vähemmän ongelmia

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Vanha ylioppilastalo 16.2.2017 Euroopan komission tervehdys Vuosi 2017 on sekä Rooman sopimuksen allekirjoituksen ja Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET

SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET Esitelmä professori Matti Palon 70 vuotuisjuhlaseminaarissa Yli-Kannuksen kyläkeskuksessa 6.4.2008 Professori Reino Hjerppe Aihe sopii hyvin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopisto ja yhteiskunta Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopistojen menestys Suomen kohtalon kysymys 1. Meneillään merkittävä rakennemuutos globaalisti ja Suomessa Robert Gordon

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot