Herätys! Eurooppa tarvitsee uuden tarinan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Herätys! Eurooppa tarvitsee uuden tarinan."

Transkriptio

1 1

2 2

3 Herätys! Eurooppa tarvitsee uuden tarinan. Nokka kohti kasvua. Tarvitaan enemmän Eurooppaa, ei vähemmän. Haluamme, että Eurooppa noudattaa omia sääntöjään. tekoja kasvun synnyttämiseksi. vain sellaista sääntelyä, jossa on järkeä. toimivat digitaaliset sisämarkkinat. avoimemmat globaalit markkinat. että Eurooppa on ilmasto- ja ympäristötavoitteiden esitaistelija ja vihreän kasvun ykkönen. että Euroopassa työvoima liikkuu vapaasti ja helposti. että EU:n budjetti käytetään uuden kasvun luomiseen. Jakautuminen seis. Lisää yhden äänen politiikkaa! Haluamme, poliittisemman unionin, jossa asioista päätetään yhdessä. että Eurooppa on maailmanpolitiikan suurvalta. että Eurooppa torjuu uusia uhkia ja rikollisuutta yhdessä. Suomi kokoaan suurempana. Valitse taistelusi. Haluamme, että Suomi on ongelmanratkaisija, joka valitsee huolella taistelunsa. lisää suomalaisia EU:n huipputehtäviin. 3

4 Tukipaketti, vivutus, takuut, vakuudet, EKP, EVM, ERVV, EVVK! Myönnetään pois, Euroopan unionia on välillä vähän vaikea lähestyä. Näin siitäkin huolimatta Euroopan unionista on parin viimeisen vuoden aikana puhuttu Suomessa ehkä enemmän kuin koskaan liittymisvuoden 1995 jälkeen. Eduskuntavaalien 2011 alla ihmiset tulivat toreilla toivomaan, voitaisiinko vaalikeskusteluissa pikkuhiljaa keskittyä kotimaan asioihin. Se kuvastaa hyvin, kuinka etäällä Brysselin byrokratiahirviö on tavallisen eurooppalaisen elämästä. Ajatellaan, että ovat nämä kotimaan asiat ja ne EUasiat. Tuntuu, että EU-kriittisyys on kasvanut Suomessakin. Se ei itse asiassa pidä paikkaansa. EVA:n tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat EU-myönteisempiä kuin koskaan kuusitoistavuotisen jäsenyytemme aikana. Näin siitäkin huolimatta, että EU-kritiikki ei ole koskaan ollut yhtä näkyvää kuin viime vuosina perussuomalaisten nousun ja Euroopan velkakriisin johdosta. Saattoi käydä niin, että äänekkäät vastustajat pääsivät vaikuttamaan Suomen Eurooppakeskusteluun kokoaan enemmän, kun osa politiikassa mukana olevista pelästyi ja lähti peesaamaan kovaäänistä vähemmistöä. Tosiasiassa suomalaisten enemmistö kannattaa sekä EU-jäsenyyttä että jäsenyyttä rahaliitossa. Se on vahva viesti. EU:n vioista ja puutteista purnataan paljon ja kovaan ääneen. Julkiset puheenvuorot ovat keskittyneet liikaa siihen, mitä Suomi EU:ssa vastustaa. Liian harva puhuu siitä, mitä Suomi haluaa. Euroopan unionin vaikeudet eivät vähennä sen arvoa Suomelle. Julkisessa keskustelussa on piirteitä, että nyt kun EU:lla menee huonosti, EU:sta ei tarvitse enää niin välittää. Kadoksissa on se, että EU olemme me. Hyödymme sen onnistumisista ja kärsimme sen 4

5 epäonnistumisista. EU:n nyt kohtaamat vaikeudet osuvat omaan nilkkaamme, koska ei ole EU:ta siellä jossain, vaan myös täällä, tässä, nyt ja tulevaisuudessakin. On tullut aika kirkastaa, mitä iloa yhteisestä Euroopasta on ja mitä Suomi haluaa Euroopan unionilta tulevaisuudessa. Millaisia mahdollisuuksia yhteisellä Euroopalla on? Mikä on Suomen etu? Välillä tuntuu, että unohtuu, että EU on olemassa velkakriisin jälkeenkin. On aika keskustella, millainen Eurooppa meillä tulevaisuudessa on ja mitä siltä haluamme. Mihin suuntaan sitä tulisi kehittää? Euroopan unioni on tuonut maanosaamme rauhaa, vakautta, kasvua, hyvinvointia ja vapautta. Tälle kaikelle ja etenkin sen menettämiselle on mahdoton kirjoittaa hintalappua. EU-jäsenyyden taloudelliset ja poliittiset hyödyt Suomelle ylittävät sen kustannukset selvästi. Me tarvitsemme vahvan ja toimintakykyisen Euroopan, joka pystyy saavuttamaan tavoitteitaan esimerkiksi ilmastonsuojeluun, taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, energian saatavuuteen ja turvallisuuteen liittyen. Se onnistuu vain pysymällä yhdessä. Myötä- ja vastoinkäymisissä, mutta toisiltamme paljon vaatien. Kokoomus on Suomen Eurooppa-puolue. Liputamme reilusti ja avoimesti vahvan EU:n ja eurooppalaisen Suomen puolesta. Tunnustamme myös unionin ongelmat, mutta maailmanlopun maalailun sijaan etsimme rakentavia vastauksia. Kokoomuksen eduskuntaryhmälle kaiken lähtökohta on aina Suomen ja suomalaisten etu. Pienen, syrjäisen ja vientivetoisen Suomen menestys riippuu monin tavoin Euroopan unionin menestyksestä. Siksi vahva ja toimiva Euroopan unioni on myös Suomen etu. Tämä pamfletti on Kokoomuksen eduskuntaryhmän Eurooppa-projektin itsenäinen keskustelunavaus tulevaisuuden Euroopasta. Kiitämme kaikkia mukana olleita, kallisarvoisia kollegoja, asiantuntijoita ja avustajia. EU ei ole ne siellä, vaan myös minä ja me täällä. Sanni Grahn-Laasonen ja Sinuhe Wallinheimo Kokoomuksen eduskuntaryhmän Eurooppa-projektin puheenjohtajat 5

6 HERÄTYS! EUROOPPA TARVITSEE UUDEN TARINAN Vilkaistaan ympärille ja tunnustetaan pari tosiasiaa. Maailma ympärillä on muuttunut ja muuttuu yhä. On herättävä siitä päiväunesta, että maailmantalouden rakennemuutos olisi saavuttanut huippunsa tai että siitä ei tarvitsisi välittää. Uusien maiden, kasvutalouksien, nousu ei ole loppunut, kuten ei Euroopan uhkaava heikkeneminenkään. Maailmantalouden ja -politiikan valtasuhteiden uusjako jatkuu, eikä loppua näy. Yksi- tai kaksinapaisesta maailmasta on tullut moninapainen maailma, jossa on useita valtakeskuksia ja jossa yhden tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa aiempaa enemmän muihin. Keskinäisriippuvuus on lisääntynyt. Samaan aikaan Euroopan rooli maailmassa on pienentynyt. Se kipuilee luopumisen tuskissaan katoavaa asemaa ja epäselvää rooliaan. Yhdysvallat on vähentänyt mielenkiintoaan Eurooppaa kohtaan ja flirttailee Tyynenmeren suuntaan ja Aasiaan. Kasvavat taloudet porskuttavat eteenpäin eikä niillä ole mitään erityistä syytä kumarrella elämäntapasuurvallalle. On vain hyväksyttävä, että EU:n asema maailmantalouden ykkösenä ei olekaan pysyvä olotila. Emme olekaan enää Yhdysvaltojen kanssa ainoat pelurit maailmassa. Talouden notkahdus ei olekaan vain laskusuhdanteeseen liittyvä väliaikaisesti vaikea vaihe. Jos käsissä olevat ongelmat assosioidaan vain talouskriisiin eikä nähdä rakenteellisia ongelmia pohjalla, uidaan kohti entistä syvempiä vesiä. Poliittisesti Eurooppa on kääntynyt sisäänpäin, mikä on vaarallista. Eurooppalaiset etsivät parhaillaan globaaleihin haasteisiin ratkaisuja liian yksipuolisesti sisältäpäin, syytellen itseään ja toisiaan. Käynnissä oleva talouskriisi ei tee asioita Euroopalle yhtään helpommaksi. Toinen tunnustettava tosiasia on, ettei talouskriisi yhtäkkiä häviä mihinkään. Euroopan velkakriisi ja keskustelu kriisimaiden tukemisesta tulevat todennäköisesti jatkumaan vielä vuosia. Talouskriisinhallinta on tullut jäädäkseen huippukokousten agendoille, itse asiassa huippukokouksista on tullut kriisinhallintaa pikemminkin kuin määrätietoista kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamista. Markkinoilla on parempia päiviä ja valoisia näkymiä, mutta julkisen talouden ongelmat jäsenmaissa, jopa Suomessa, ovat edelleen suuria ja edellyttävät kipeää uudistamista vielä pitkään. Emme voi jäädä odottamaan, että kriisi olisi ohi. Jos Eurooppa jää käpristelemään kriiseihinsä, varmaa on, että kasvavat taloudet kiitävät ohi. Euroopan unionilla on vihdoin Lissabonin sopimuksen myötä uudet instituutiot. Se on yhä kriisistä huolimatta maailman suurin talousalue. Kaikki on tavallaan hyvin, mutta silti on olo, että menee päin mäntyä. Miksi on näin? EU:lta puuttuu yhteinen tehtävä. Ennen oli sisämarkkinaa, oli Schengeniä, euroa, laajentumista, perustuslakiuudistusta. Nyt tavoitteet on joko saavutettu tai kehitys junnaa. 6

7 Laajentuminen on väsähtänyt, uusilla instituutioilla on käynnistymisvaikeuksia, euron kanssa on mennyt enemmän tai vähemmän metsään, sisämarkkinat ovat jääneet kriisien varjoon. Onko siis ihme, jos positiivisia asioita ei juuri tapahdu? Yhdistävät tekijät puuttuvat. Kun ei ole yhteistä stooria, on vaikea olla yhdessä. Haluamme, että Eurooppa herää ja löytää uuden tarinan muuttuvassa maailmassa. Ennen vanhaan Euroopan unioni oli olemassa edistääkseen rauhaa, vakautta, vaurautta ja turvallisuutta. EU on aina ollut rauhanprojekti, ja sen ansiot ovat kiistattoman kovat. Yksin rauha ja vakaus ovat vielä tänäkin päivänä EU:lle riittävä syy olla olemassa. Uusille sukupolville se ei kuitenkaan enää riitä. ipad-sukupolvea kiinnostaa, millainen applikaatio EU on. Mitä sillä saa, onko se hyödyllinen, onko se toimiva, onko siitä iloa? Nyt syntyvä uusi EU-kansalainen elää ennusteiden mukaan jo keskimäärin yli satavuotiaaksi, tulee ehkä työskentelemään toimialalla, jota ei ole vielä keksittykään, ja teknologialla, jota ei ole vielä olemassakaan. Maailman muutos tulee näkymään myös ihmisten asenteissa ja toiveissa Euroopan unionia kohtaan. Ennen EU:n idea liittyi rauhan lisäksi muun muassa sisämarkkinoiden kehittymiseen, laajentumiseen, euron syntyyn. Seuraavaa ideaa EU:n tulisi etsiä globaalista roolistaan miten Eurooppa voisi menestyä parhaalla mahdollisella tavalla kiristyvässä globaalissa kilpailussa ja toisaalta siitä, miten EU voisi mahdollisimman vahvasti arvojensa pohjalta vaikuttaa siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy. Näitä vaikuttamisen paikkoja ovat esimerkiksi avoin ja toimiva maailmantalous, ihmisoikeudet sekä ympäristökysymykset. Tärkeää on herätä huomaamaan, että on olemassa EU vielä talouskriisin jälkeenkin. Se on edelleen maailman suurin talous. Eikä sen asema maailmassa ole meille kenellekään vähäpätöinen. Vastaukset globaaleihin ongelmiin eivät löydy käpertymällä sisäänpäin. EU:n tulisi mieluummin tarttua uusiin mahdollisuuksiinsa ja pyrkiä sekä ajattelemaan isommin globaalisti että vahvistamaan omaa globaalia rooliaan. EU:n tulisi pyrkiä hyötymään maailman muutoksista ja kasvavista talouksista sen sijaan, että tavallaan luovutamme, lyömme hanskat tiskiin ja annamme muiden mennä ohi. Eurooppa on myös arvojen liitto. Olemmeko unohtaneet, että eurooppalaisuus on enemmän kuin järkiavioliitto? Siinä on myös tunnetta mukana. Olemme paitsi suomalaisia, myös eurooppalaisia. Tunnemme yhteenkuuluvuutta muiden eurooppalaisten kanssa tavalla, jota emme tunne muiden kanssa. Jaamme samat arvot; liberaali demokratia, ihmisoikeudet, suvaitsevaisuus, vapaus, oikeusvaltio, sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Jo yhteiset arvot ja niiden edistäminen olisi riittävä syy olla yhdessä. Se ei ole ainoa syy, mutta yksi parhaista. 7

8 NOKKA KOHTI KASVUA. TARVITAAN ENEMMÄN EUROOPPAA, EI VÄHEMMÄN. Hyvinvointia ei voi rakentaa velan varaan. Paradoksaalisesti käynnissä olevan Euroopan velkakriisin hoito on lisännyt velanottoa. Ollaanko tämän päivän laskut näin maksattamassa nuorilla eli Euroopan tulevaisuudella? Velkakriisissä on pohjimmiltaan kyse luottamuspulasta huonosti talouttaan hoitaneiden valtioiden velanmaksukykyä kohtaan. Kriisimaat ja oikeastaan koko läntinen maailma ovat tulleet sen tien päähän. Nyt elettävän kriisin perussyynä ovat yksittäisten maiden liiallinen velkaantuminen ja heikko kilpailukyky. Se on sekä pankkisektorin että julkisen sektorin kriisi. Rakenteelliset uudistukset on jätetty tekemättä tai ne ovat myöhässä. On myös tuudittauduttu siihen, että kasvu korjaa ilman, että sille on ollut kunnollisia edellytyksiä. Velkakriisi on EU:n historian vakavin haaste. Erona moniin menneisiin kriiseihin, sen vaikutukset tuntuvat suoraan ja kouriintuntuvasti ihmisten arjessa. Jäsenmaat ovat erimielisiä, miten kriisi tulisi ratkaista. Velkakriisin hoito on sysännyt monia muita tärkeitä asioita hamaan tulevaisuuteen. Samaan aikaan EU käy puolustustaistelua. Se takertuu pienenevään osaansa maailmantaloudesta ja kilpailee vanhoin menetelmin. Innovointi ja kehitys on alkanut tapahtua nyt paljolti Euroopan ulkopuolella. Niiltä, Euroopan ulkopuolisilta kasvutalouksilta, pitäisi pystyä oppimaan. Don t waste a good crisis, sanotaan. Älä koskaan jätä hyvää kriisiä käyttämättä. Niin paljon kuin kriisissä on huonoa, siinä on aina myös jotain hyvää. Kriisi antaa mahdollisuuden ja pakottaa puuttumaan ongelmiin, joihin on hyvinä aikoina vaikea kajota, vaikka tiedettäisiin, että pitäisi. Yhdestä näkökulmasta tämä kriisi on jopa paras kriisi, jossa EU on koskaan ollut. Nyt keskitytään itse asiaan. Kriisi on todellinen kriisi eikä pelkkä poliittinen kinastelu tai instituutioiden välinen sopimusviilaus. Lähtökohdan tulee olla, että Eurooppa on tämän velkakriisin jälkeen entistä vahvempi. Paljon on jo tehty Euroopan taloudellisen vakauden vahvistamiseksi. Näyttää siltä, että ainakin toistaiseksi kohtuullisen hyvällä menestyksellä. Enemmän kuin mitään muuta, Euroopan täytyy pyrkiä kasvattamaan kakkua. EU:n on tehtävä kaikkensa, jotta se pysyy mukana kiristyvässä kilpailussa. Tarvitaan määrätietoisia toimia uuden kasvun synnyttämiseksi, sillä vain se tuo Eurooppaan uusia työpaikkoja ja tulevaisuuden hyvinvointia. Haluamme, että Eurooppa noudattaa omia sääntöjään. Talouskeskustelu kriisin myötä on polarisoitunut siihen, keskitytäänkö kasvuun (growth) vai säästäväisyyteen (austerity). Parasta reseptiä voisi luonnehtia uudella termillä growsterity. 8

9 Tarvitaan molempia, kasvua ja matokuuria, yhtä aikaa. Kasvu ei voi tarkoittaa kasvua hinnalla millä hyvänsä velkarahalla vaan kasvun tulee rakentua kestävälle pohjalle. Silmänkääntötemppujen aika on ohi. Tarvitaan rohkeutta uudistua ja uudistaa rakenteita. Kyse on pitkälti kansallisen tason toimenpiteistä, jolloin jäsenmaiden oma vastuu korostuu. Samaan aikaan unionitasolla tarvitaan varmuutta ja kontrollia, että rahat käytetään oikein että EU ja euroalue noudattavat omia sääntöjään. Meitä jäytää epäoikeudenmukaisuuden tunne siitä, että yhteisessä rahaliitossa kaikki eivät ole noudattaneet yhdessä sovittuja sääntöjä. On ihan oikein kysyä, millä oikeudella he sen tekevät? Meille suomalaisille solidaarisuus tarkoittaa sitä, että autetaan lähimmäistä, joka on joutunut hätään ilman omaa syytään. Ilmeisesti solidaarisuus saa erilaisen sisällön eri puolilla Eurooppaa. On aika sille, että tämä meidän epäoikeudenmukaisuuden tunteemme otetaan vakavasti myös kriisimaissa. Muuten epäoikeudenmukaisuuden tunne johtaa epäluottamukseen yhdessä tekemistä kohtaan myös hyvissä asioissa. Jotta meillä on jatkossa vakaa ja vahva euroalue, tarvitaan todellisia ja uskottavia keinoja, joilla varmistua, että kaikki sitoutuvat noudattamaan yhteisiä taloussääntöjä. Jokainen maa on ensisijassa ja viime kädessä itse vastuussa omasta taloudestaan. Haluamme jatkossakin Euroopan unionin, jossa jokainen maa pitää itse huolta omasta julkisesta taloudestaan. Luotu talouskurisopimus on tärkeä askel. Haluamme Eurooppaan tekoja kasvun synnyttämiseksi. Euroopan unionin on määrätietoisesti panostettava kasvuun. Vaikka kaikki siitä puhuvat, tekijöitä on vähemmän. Se johtuu siitä, että uudistukset tekevät kipeää eivätkä ole aina poliittisesti suosittuja. Pelkät sanat kuitenkaan riitä. Teot ovat kauneinta puhetta. Kasvuun ei ole olemassa yhtä isoa ideaa tai oikotietä, vaan tarvitaan useiden keinojen paletti. Euroopan unionin on määrätietoisesti purettava kasvun esteitä sekä sisäisesti, unionin sisämarkkinoilla, että ulkoisesti, globaaleilla markkinoilla. Ulkoisen vaikuttamisen merkitys kasvaa. Tähän asti Euroopan kilpailukyky on kehittynyt pitkälti sisäisten toimien ansiosta luvulla kilpailukykyä vahvisti sisämarkkinoiden kehitys. Myös europrojekti lisäsi kilpailukykyä. Nyt kun ollaan pidemmällä, uudessa tilanteessa, ja maailmantalouden kilpailutilanne on kiristynyt, EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää aktiivisempaa toimintaa myös EU:n ulkopuolella. Sisämarkkinoilla riittää kuitenkin vielä tekemistä, esteitä purettavaksi. Velkakriisi on entisestään ruokkinut protektionismia ja taloudellista nationalismia, ja jäsenmailta on puuttunut todellista kunnianhimoa edetä reippaammin. Potentiaali sisämarkkinoilla olisi erittäin suuri. Jos sisämarkkinoiden kehittämisessä ja kaupan esteiden purkamisessa onnistutaan, Suomen kaltainen vientivetoinen maa on suurimpien hyötyjien joukossa. Kansallisten talouksien saaminen kestävälle pohjalle on ensisijaista, mikään ei ole mahdollista ilman sitä. Mutta mitä tulevaisuuden kasvu Euroopassa tarkoittaa. Tässä on tiekartta etenemiseksi kohti kilpailukykyisempää Eurooppaa. Se ei ole kaikki, mitä voidaan tehdä, mutta jos näissä konkreettisissa kokonaisuuksissa päästään eteenpäin, ennustamme, että Eurooppa pärjää ja luo kestävää hyvinvointia myös suomalaisille: 9

10 Haluamme vain sellaista sääntelyä, jossa on järkeä. Yksi Euroopan heikon kilpailukyvyn syy on liian pitkälle viety tai epätarkoituksenmukainen sääntely. Eurooppa tarvitsee systemaattisen sääntelystrategian, jolla pyritään kylmän viileästi optimoimaan sääntely kasvun välineeksi ja mahdollistajaksi. EU voisi identifioida ne alat, joissa tarpeeton säätely haittaa kilpailukykyä ja toimia aktiivisesti näiden esteiden poistamiseksi. Haluamme toimivat digitaaliset sisämarkkinat. On oikeastaan hölmöä, että tässä ei ole vielä edetty. Kasvupotentiaali on huikea. On arvioitu, että toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden luominen kasvattaisi EU:n bruttokansantuotetta noin neljällä prosentilla eli 500 miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Osaamisintensiivisenä, mutta maantieteellisesti syrjäisenä maana Suomi hyötyisi digitaalisista sisämarkkinoista ensimmäisten joukossa. Digitaalisilla sisämarkkinoilla tarkoitetaan fyysisten tuotteiden, palvelujen ja digitaalisesti toteutettujen sisältöjen myyntiä ja välittämistä digitaalisten kanavien kautta. Käytännössä kyse on esimerkiksi siitä, voiko tavallinen suomalainen ladata pelejä, tilata e-kirjoja tai katsoa muiden maiden tv-kanavia laillisesti ja turvallisesti yli rajojen. Internetin Eurooppa on yhä kirjava sekoitus erilaisia lakeja, säännöksiä, standardeja ja käytäntöjä, joiden yhteentoimivuus on joskus ongelmallista tai jopa mahdotonta, on komissio todennut. Tämä on käsittämätöntä resurssien hukkaa, jossa annamme jälleen tarpeetonta tasoitusta Euroopan ulkopuolisille kasvumarkkinoille. Euroopan jakautuminen suhteellisen pieniin kansallisiin markkinoihin ei yksinkertaisesti anna riittävää kasvupohjaa kilpailukykyisen digitaalisen liiketoiminnan kehittämiselle. Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen kannustaisi innovatiivisuuteen, uusien yritysten perustamiseen ja työpaikkojen luomiseen. Juuri sitähän Eurooppa tarvitsee! Kuluttajansuojasta, hyvitysmaksuista, henkilötietojen suojasta, maksuliikenteen riskien hallinnasta ja toimitusten epävarmuuden minimoinnista on huolehdittava. Se edellyttää sopimista, ja sopiminen taas poliittista tahtoa. Haluamme avoimemmat globaalit markkinat. Globalisaatio on sitä, että jos me hoidamme asiamme hyvin, voimme hyötyä koko maailmasta. Ei pidä säikkyä vapaakauppaa! Vielä eilen puhuttiin nousevista talouksista, nyt kasvumarkkinoista! Ennen ajateltiin, että he siellä halpojen tuotantokustannusten maassa tekevät halvalla meidän kulutustuotteemme. Nykyisin nähdään, että siellä orastavat ja odottavat valtavat markkinat eurooppalaiselle osaamiselle! Elintason nousun ja kaupan esteiden purkamisen jälkeen pelkästään Kiinassa odottaa 1,4 miljardia kuluttajaa, myös eurooppalaisia tuotteita. On arvioitu, että Kiinassa 300 miljoonaa ihmistä muuttaa kaupunkeihin vuoteen 2025 mennessä. Intiassa uutta kylää tulee nettiyhteyden myötä liitetyksi maailmanlaajuisen tiedonvälityksen piiriin 2-4 vuoden kuluessa. Siinä vain pari esimerkkiä mahdollisuuksista edessämme. EU:n tulisi uudistaa ulkoisia taloussuhteitaan ulkoista talous- ja kauppapolitiikkaansa. Tähän asti EU on hoitanut taloussuhteitaan ongelmakeskeisesti. Nyt sen tulisi nähdä maailmantalouden muutoksissa mahdollisuuksia ja tarttua niihin! Jakaa parhaita käytäntöjä ja auttaa EU-alueella toimivia yrityksiä tunnistamaan ja skaalaamaan bisnesmahdollisuuksia. EU:n tulisi näistä mahdollisuuksista parhaalla mahdollisella tavalla hyötyäkseen tavoitella pitkällä tähtäimellä avointa, tasapuolisiin kilpailuolosuhteisiin perustuvaa 10

11 maailmantaloutta sekä vahvistamalla monenkeskistä kauppajärjestelmää että tarvittaessa edistämällä kahdenvälisiä ja sektorikohtaisia kauppajärjestelyjä. Venäjän WTO-jäsenyys on tärkeä askel. Määrätietoista etenemistä tarvitaan myös transatlanttisen vapaakauppa-alueen synnyttämiseksi Euroopan ja USA:n välille. EU:n on päästävä sekä sisäisesti että ulkoisesti eroon ajattelusta, että jonkun toisen menestys on meiltä pois. Jälleen tarvitaan kykyä ajatella isommin. Jos jäämme kisaamaan keskenämme, putoamme liigasta. Haluamme, että Eurooppa on ilmasto- ja ympäristötavoitteiden esitaistelija ja vihreän kasvun ykkönen. Euroopan unionin vastuullisiin arvoihin kuuluu ympäristöstä ja ilmastosta huolehtiminen. Taistelussa ilmastonmuutosta vastaan Euroopan unioni on ollut vahvin sitoutuja ja edelläkävijä. EU:n ääni ja vaikutusvalta ovat kuuluneet ja näkyneet kansainvälisessä ympäristö- ja ilmastopolitiikassa, jossa globaalit saavutukset ovat viime vuosina jääneet kuitenkin liian vaatimattomiksi. Talouskriisi tuli ympäristö- ja ilmastokysymysten kannalta huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Kiinnostus on vähentynyt, lakaistu maton alle odottamaan rauhallisempia aikoja, joita ei tule, marginalisoitunut talouskysymysten alle. Kuka enää puhuu ilmastonmuutoksesta kahvipöydissä? Meillä ei ole varaa haudata tätä taistelua, jos haluamme jättää lapsillemme happea, puhdasta vettä ja elinkelpoisen maapallon. Ympäristökysymykset ovat myös rauhan kysymys, sillä esimerkiksi luonnonkatastrofit ja taistelu luonnonvaroista, kuten puhtaasta vedestä, voivat johtaa turvallisuutta ja vakautta uhkaaviin konflikteihin ja kriiseihin. Ympäristö on ehdottomasti myös kasvun kysymys. Eurooppa on etulyöntiasemassa ja askeleen edellä ympäristöön ja vihreään kasvuun liittyvissä teknologioissa ja innovaatioissa. Suomalainen osaaminen on huippuluokkaa. Vihreästä taloudesta on hyvää vauhtia tulossa yksi keskeinen EU:n ja sen jäsenmaiden tulevaisuuden hyvinvoinnin lähde. Suomen kannattaisi tehdä ongelmanratkaisijan roolista mahdollisuus, ajaa EU:ssa kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa ja pyrkiä hyötymään mahdollisuuksista panostamalla cleantech-osaamiseen. Uusiutumattomaan energiaan perustuva talous on elänyt aikansa. Energian tuotannon ja käytön tulee perustua ilmaston ja ympäristön kannalta kestävälle pohjalle ja nykyistä laajemmalle eurooppalaiselle omavaraisuudelle. EU:n yhteisen energiapolitiikan luominen ja siihen liittyvän koordinaation lisääminen on ollut jo pidempään jäsenmaiden juhlapuheissa korostettu tavoite. Ikävä kyllä tämä tavoite on jäänyt toteutumatta energiapolitiikkaan liittyvistä satsauksista ja yhteisistä politiikkalausumista huolimatta luvulle tultaessa EU:n energiaturvallisuus on edelleen välttävä. Energian sisämarkkinat eivät tosiasiassa toimi. EU:sta löytyy edelleen monia ns. energiasaarekkeita. Energian ulkosuhteissa EU:lle ei ole muodostunut yhtä ääntä tai koordinoitua politiikkaa siitäkin huolimatta, että EU on entistä voimakkaammin riippuvainen kolmansien maiden energiantuotannosta ja niiden energiankuljetuskapasiteetista. Panostuksia paitsi EU:n sisäisten energiamarkkinoiden vapauttamiseksi (erityisesti sähkömarkkinat) tulee siis jatkaa ja vahvistaa. Haluamme, että Euroopassa työvoima liikkuu vapaasti ja helposti. Euroopan unioni ja Schengen ovat tehneet matkustamisen ja toiseen maahan muuttamisen esimerkiksi töihin tai opiskelemaan entistä helpommaksi. Se on yksi EU:n 11

12 hienoimpia periaatteita ja saavutuksia. Mitä vapaammin työntekijät Euroopassa liikkuvat, sen parempi. Euroopan kilpailukyvyn, osaamisen ja työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi unionin sisäisten työmarkkinoiden toimivuutta ja ihmisten liikkumista on ehdottomasti edelleen edistettävä. Työperäisestä muuttamisesta unionin sisällä on tehtävä houkuttelevampaa ja helpompaa. Suomessakin on aloja, joihin kotimaasta ei löydy tekijöitä eikä ulkomailta saa, koska byrokratia on kankeaa. Kenen etu on, että yritykset eivät pysty kasvamaan ja työllistämään uusia ihmisiä? Suomikin tulee tarvitsemaan vierasta työvoimaa vastaamaan väestön ikääntymisen haasteeseen. Lisäksi kilpailu osaamisesta kiristyy, ja yrityksemme ovat tässä kilpailussa mukana. Toistaiseksi vain kaksi prosenttia suomalaisesta työvoimasta liikkuu yli rajojen eikä yliodotuksiakaan pidä viljellä, mutta selvää on, että tulevaisuuden nuoret sukupolvet paitsi asettavat työelämälle uudenlaisia odotuksia, ovat myös yhä ennakkoluulottomampia rajat ylittäville työurille. Työvoiman liikkuvuus edellyttää avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta. Tämä koskee kaikkia, niin täällä Suomessa kuin muualla unionissa. Ihmiset ja työvoima eivät tietenkään liiku pelkästään Euroopan sisällä. Euroopan tulee varmistua, että se on houkutteleva ja saa osaavaa työvoimaa myös rajojensa ulkopuolelta. Lisäksi Euroopan on edettävä määrätietoisesti kohti yhteistä, harmonisoitua turvapaikkajärjestelmää, jolloin pelisäännöt ovat kaikkialla samat. Haluamme, että EU:n budjetti käytetään uuden kasvun luomiseen. Keskustelu EU:n rahoituskehyksistä, eli yhteisten rahojen käytöstä, on usein traagista katseltavaa: siitä on tullut kansallisten etujen ajamisen uhri. Kukin jäsenmaa valvoo, mistä he voisivat päästä hyötymään. Kokonaisuus on muodostunut ainakin osittain epätarkoituksenmukaiseksi kasaksi erilaisia EU-hankkeita, joiden valvonta jää väkisinkin puutteelliseksi. EU:n rahoituskehyksiä uudistettaessa painopistettä on muutettava tukemaan nykyistä vahvemmin kasvua. Enemmän kasvua, kilpailukykyä ja innovaatioita vähemmän tuotannon tukitoimintaa. EU-rahoitus on suunnattava siten, että se tukee muutosta eikä vain pyri ylläpitämään. Tavoitteena tulee myös olla, että mikään maa ei joudu liian suureksi nettomaksajaksi, sillä se on omiaan lisäämään epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. 12

13 JAKAUTUMINEN SEIS. LISÄÄ YHDEN ÄÄNEN POLITIIKKAA! Euroopan unioni on historiansa saatossa useimmiten kehittynyt instituutioiden kautta. Monta vuotta ajateltiin, että kun vain Lissabonin sopimus saadaan voimaan, EU on toimivampi ja puhuu yhdellä äänellä. On käynyt selväksi, että pelkkä instituutioiden viilaaminen ei vie projektia tästä eteenpäin. EU:lla on ihan hyvät mekanismit. Puuttuu vain poliittinen tahto toteuttaa niitä. Talouskriisin yksi ikävimmistä vaikutuksista on se, että EU:n sisäinen eli EU-maiden keskinäinen koheesio on heikentynyt. Kriisi on tehnyt kolaukset EU-maiden solidaarisuudentunteeseen. Kriisin johdosta syntyneet erilaiset ytimet nakertavat yhtenäisyyttä. Toisaalta myös keskustelun agenda ruokkii eriytymistä. Kun entistä enemmän joudutaan keskittymään kilpailukykyyn, EU-maat ovat yhä useammin kilpailijoita keskenään. Myös paine ulkoa, Kiinasta ja muista kasvutalouksista, on omiaan hajottamaan. EU:n yhtenäisyyden säilyttäminen ja tiivistäminen on yksi suurimmista sisäisistä haasteista. Kansallismielisyys kasvaa Euroopassa. Perussuomalaisia on entistä enemmän kaikissa maissa. Jakolinjat EU-optimististen globalistien ja EU-pessimistien lokalistien välillä kulkevat myös puolueiden sisällä. Uskottavuus talousongelmien ratkaisijana on kokenut kovan kolhun ja johtanut kansallismielisyyden nousuun. Talouskriisi on muovannut valtasuhteita sekä hyvässä että pahassa. Kriisin jälkeen meillä on vahvempi Euroopan keskuspankki, mutta heikompi komissio. Suuret jäsenmaat ovat paikoin jyränneet komission yli ja alkaneet päättää asioista keskenään, mikä on koetellut sekä unionin demokraattisuutta että pienten maiden sietokykyä. Neuvosto on entistä enemmän sekaisin, parlamentti taas entistä aggressiivisempi. Jäsenmaat ovat jakautuneet entistä selvemmin erilaisiin porukoihin. Selvin jakolinja kulkee euromaiden ja muiden välillä. Euroalueen sisällä on syntynyt jako luottokelpoisiin ja tukipakettien piirin joutuneisiin maihin. Parhaan luottoluokituksen, eli kolmen A:n, maat ovat oma ryhmänsä. Lisäksi näkyvät perinteiset jaot uusiin ja vanhoihin jäsenmaihin, nettosaajiin ja nettomaksajiin, suuriin ja pieniin, Schengen-maihin ja sen ulkopuolisiin. Jakautuminen jäytää EU:n toimivuutta ja ideaa. On merkkejä siitä, että EU:lla on uusi ydin, joka koostuu AAA-luottoluokituksen maista. Se tarkoittaa, että Suomella on vaikutusvaltaa enemmän kuin koskaan. Ytimeen pääsee, jos osaa hoitaa hommansa, ja sieltä lentää pois hyvin helposti, jos ei hoida. Ydin on meritokraattinen, mutta joustava. Ydin-Euroopan idea on laajentaa integraatiota ja vetää toisia mukana. On oireita myös vastakkaisesta kehityksestä, jossa ytimestä kauempana olevat koettavat hidastaa integraatiota. 13

14 Haluamme poliittisemman unionin, jossa asioista päätetään yhdessä ja jossa eurooppalaiset saavat valita johtajansa. Kokoomus haluaa palauttaa yhteisömetodin kunniaan, eli että asiat valmistellaan yhdessä ja että niistä päätetään sääntöjen mukaisesti. Mitä enemmän päätöksiä tehdään rakenteiden ulkopuolella, sitä epäselvemmäksi ja vähemmän läpinäkyväksi päätöksenteko menee. Valta keskittyy, ja riski epäoikeudenmukaisuuden tunteen lisääntymisestä kasvaa. Se uhkaa demokraattista päätöksentekoa. Pienen maan etu on, että päätökset syntyvät enemmistöpäätöksin. Suomen kannattaa tukea tätä kehitystä voimakkaasti. Euroopan unionin on jatkossa pystyttävä puhumaan entistä enemmän yhdellä äänellä. Mekanismit ovat olemassa, tarvitaan vain tahto. Vain siten voimme varmistaa, että EU ei jää kansainvälisen politiikan ja talouden sivustakatsojaksi. Euroopan unionin yhtenäisyys on turvattava, mutta maiden on halutessaan jatkossakin voitava edetä muita nopeammin, kuten euron ja Schengenin tapauksissa tähän asti. Muiden on voitava päästä mukaan myöhemmin. Ei pidä pelätä integraation syvenemistä eikä f-sanaa silloin, jos se on yhteisten etujemme mukaista. EU tarvitsee lisää kansanvaltaa Euroopan unionin ongelma on hassua kyllä, että se ei ole tarpeeksi poliittinen. Luottamus Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa kohtaan voi vahvistua vain, jos kansanvalta EU:ssa kasvaa. Pitäisikö eurooppalaisille antaa tulevaisuudessa mahdollisuus valita suoremmin johtajansa? Euroopan komissio käyttää merkittävää valtaa EU-kansalaisten arkeen liittyvissä asioissa. Olisiko luontevaa, että tulevaisuudessa Euroopalla olisi hallitus ja oppositio, eli vastavoimat toisilleen? Komissiossa valtaa käyttäisivät ne puolueet, jotka ovat saaneet europarlamenttivaaleissa Euroopan laajuisesti eniten kannatusta? Kansanvallan vahvistumista ja yhdellä äänellä puhumisen tavoitetta tukisi myös, jos Euroopan johtaja valittaisiin suoralla vaalilla. Tällöin EU saisi kasvot myös eurooppalaisten silmissä. Tavoitteena tulisi pitkässä juoksussa olla, että ideat ja ajatukset kilpailevat, eivät kansalliset intressit. Toisaalta vaakakupissa painaa Suomen etu pienenä jäsenmaana. Vähentäisikö kehitys vaikutusmahdollisuuksiamme? Jyräisivätkö suuret jäsenmaat? Näihin visioihin on ehkä pitkä matka eikä yksimielisyydestä ole tietoakaan, mutta aiheesta kannattaisi puhua. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamisessa ei kansalaisaloitteen mahdollistaminen ole tarpeeksi. Haluamme, että Eurooppa on maailmanpolitiikan suurvalta. Euroopalla on maailmanpolitiikassa paljon annettavaa. Edustamme yleisesti tunnustettuja perusarvoja, kuten demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. EU on maailmanpoliittinen suurvalta kauppapolitiikassa ja 14

15 kehitysyhteistyössä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sen yhtenäisyys ja arvovalta ovat kuitenkin jatkuvasti koetuksella. USA:n hegemonisen roolin heikennyttyä maailmassa on monta erilaista napaa, jolloin EU:n on entistä tärkeämpää löytää oma toimintatapansa, vahvuutensa ja liittolaisensa. Luontevinta on rakentaa yhteistyö länsimaisten arvojen ja demokratian ympärille. Kaikkien EU-maiden on tunnustettava, että vahvempi ja yhtenäisempi politiikka antaisi Euroopalle mahdollisuuden edistää tavoitteitaan muuttuvassa maailmassa suuremmin muskelein. Maailmanpolitiikan rakennemuutos ja Euroopan roolin pieneneminen lisäävät jäsenmaiden hämmennystä ja ruokkivat irtiottoja, mutta myös alleviivaavat yhteisen äänen merkitystä. Entisten suurvaltojen voi olla vaikea hyväksyä tosiasioita, mutta suora puhe auttaa. Vahvistaakseen maailmanpoliittisen asemansa EU:n tulee esiintyä yhdellä äänellä. Vahvempi ja yhtenäisempi EU:n ulkopolitiikka olisi myös pienen jäsenmaan etu ja kanava saada oma ääni kuuluville. Suomen tavoitteen tulee olla tiivistää yhteistyötä kaikilla osa-alueilla ja vakuuttaa muita yhteistyön voimasta. Nyt siihen on otollinen hetki, ei vähiten taloudellisista syistä. EU:lla on nyt Kissingerin kaipaama puhelinnumero, kun EU sai Lissabonin sopimuksen myötä presidentin ja korkean edustajan. Mutta saako siihen soittamalla vastauksen? Lissabonin sopimuksen voimaanastumisen jälkeen on luotu myös uutta, yhteistä ulkosuhdehallintoa. Sen tarkoitus oli antaa EU:lle isommat lihakset toimia paremmin ja yhdellä äänellä. Kaikki tietävät ja myöntävätkin, että ulkosuhdehallinnon alkutaival on ollut odotettua heikompi esitys, jopa kuoppainen pettymys. Odotukset taisivat olla alkujaankin liian korkealla. Pettymys ei kuitenkaan tarkoita, että kannattaisi antaa periksi ihan päinvastoin. Tarvitaan kärsivällisyyttä, määrätietoisuutta ja ennen kaikkea yhteistä poliittista tahtoa. Kaikista näistä on ollut pulaa. Olennainen osa ulkopoliittista uskottavuutta on kyky sotilaalliseen kriisinhallintaan ja yhteistyöhön esimerkiksi puolustusmateriaaliasioissa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa pysyvän operaatioesikunnan perustamista EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan tueksi ja Suomen erittäin aktiivista osallistumista puolustusmateriaaliyhteistyöhön. Haluamme, että Eurooppa torjuu uusia uhkia ja rikollisuutta yhdessä. Kun eurobarometreissä kansalaisilta kysytään, missä unionin pitäisi enemmän, suosituin vastaus liittyy rikollisuuden torjuntaan terrorismiin, ihmiskauppaan, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, huumausaineiden salakuljettamiseen. Oikeus- ja sisäasiat ovat siis alue, jossa EU:lta odotetaan yhteisiä toimia. Tämän ajan uudet turvallisuusuhat esimerkiksi terrorismi ja ääriliikkeet, tietoverkkorikollisuus, pistokeikkoja suorittavat ammattirikollisuus, ihmiskauppa ylittävät kansallisvaltioiden rajat. Selvää on, että kansainvälistä rikollisuutta vastaan ei voida taistella pelkästään kansallisin keinoin. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Kaikki oikeus- ja sisäasiat on tuotava yhteisen päätöksenteon piiriin, sillä niissä EU-yhteistyöllä on paljon annettavaa. Vapaa liikkuvuus on erittäin hyvä asia, mutta se tarvitsee vastapainokseen tiiviimmän yhteistyön rikollisuuden torjunnassa, rajavalvonnassa ja poliisitoiminnassa. Myös rikos- ja 15

16 siviilioikeusjärjestelmiä tulisi harmonisoida, jotta voimme paremmin taata kaikkien EUalueella liikkuvien perusoikeudet ja oikeusturvan. Rajavalvonnassa ja rikollisuuden torjunnassakin keskeistä on, että jäsenmaat hoitavat kukin oman tonttinsa. Kun raja on yhteinen, ei voi olla heikkoja lenkkejä. Aivan kuten talouspolitiikassa, yhdessä sovittujen sääntöjen rikkomisesta on tarvittaessa voitava langettaa jäsenmaalle sanktiot. 16

17 SUOMI KOKOAAN SUUREMPANA. VALITSE TAISTELUSI! Suomen menestys on syvästi riippuvainen EU:n menestyksestä, hyvässä ja pahassa. Se, mistä ja mitä EU:ssa päätetään, vaikuttaa Suomen suuntaan. Suomen vaikutusvalta EU:ssa on oman menestyksemme kannalta tärkeää ja siksi sitä vaikutusvaltaa kannattaa aktiivisesti tavoitella. Maailma on muuttunut myös siinä suhteessa, että Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista päätetään yhä kauempana. Niin se vaan on, että esimerkiksi jonkin toimialan säädösympäristö Kiinassa voi vaikuttaa työllisyyteen Pihtiputaalla. Tästä syystä vaikuttaminen myös EU:n ulkopuolella, globaalisti, on meille jatkuvasti tärkeämpää. EU on meille kanava tällaiseen vaikuttamiseen. Tunnustettava tosiasia on, että Suomi on pieni maa, jolla ei koon puolesta ole suuren suurta painoarvoa. Meidän on hankkiuduttava yhteen samanmielisten ja samojen intressien maiden kanssa, jolloin Euroopan unioni on meille luonteva ympäristö. Jotta äänemme kuuluu, meidän on erityisen tärkeää ansaita vaikutusvaltamme sen sisällä. Haluamme, että Suomi on ongelmanratkaisija, joka valitsee huolella taistelunsa. Kokoomuslaisen kansainvälisen yhteistyön lähtökohtia ovat jo pitkään olleet aktiivisuus, avoimuus ja jatkuvuus. Aivan kuten olemme julistaneet, että ulkopolitiikasta tulee karistaa liika salatiedemäisyys ulkopolitiikkaa voi ymmärtää ja siitä saa puhua kuka tahansa, Eurooppa-politiikka tulisi poistaa omasta, irrallisesta EU-lokerostaan. Tilanteessa, jossa yli puolet lainsäädännöstämme juontaa juurensa EU-tasolta, lähes kaikki politiikka on tavalla tai toisella EU-politiikkaa tai ainakin siihen on löydettävissä EU-ulottuvuus. Kaikki ministerimme ovat eurooppaministereitä omilla sektoreillaan. EU-politiikka kuuluu kaikille politiikan tekijöille, ei vain suuren valiokunnan jäsenille tai EU-nörteille alexstubbeille. Jatkuvuus ei tarkoita jumiutumista menneeseen, vaan sitä, että toimintamme on johdonmukaista ja ennakoitavaa. Suomen EU-linjan on oltava kirkas ja ennustettava. Suomen tulee profiloitua maana, joka mieluummin ratkaisee ongelmia kuin luo niitä. Omaa vaikutusvaltaa ei kannata hukata lähtemällä ristiretkille, joissa ei ole voitettavaa. Aviopareilta kysytään joskus, haluatko olla mieluummin oikeassa vai naimisissa. EUpolitiikkaan pätee vähän sama. On valittava kansallisesti merkittävät taistelut ja kynnyskysymykset. On hyväksyttävä, että emme voi vaikuttaa, ellemme fokusoi. Suomi on tyypillisesti ollut se kiltti oppilas, joka haluaa hoitaa kaikki asiat hyvin ja olla mukana vähän joka keskustelussa. Jos todella halutaan vaikuttaa, on uskallettava hakea keihäänkärkiä ja prioriteetteja. Ollaan mieluummin huippuhyviä niissä kysymyksissä, jotka ovat meille tärkeitä, kuin ihan hyviä kaikissa. Suomelle luonteva oma juttu on avoimen ja kestävän taloudellisen yhteistyön kehittäminen niin unionin sisällä kuin globaalisti. Meille tärkeitä tulevaisuuden kilpailukykykysymyksiä ja luontevia prioriteetteja ovat esimerkiksi digitaaliset sisämarkkinat ja cleantech-osaamisen vahvistaminen. Meillä on uskottavuutta myös, kun puhumme yhteisten pelisääntöjen kunnioittamisesta. 17

18 Lisää suomalaisia EU:n huipputehtäviin. Vaikuttaminen on aina myös henkilökemiaa. Tässä Suomi voi edetä kahta tietä. Meidän on solmittava kaikilla tasoilla erinomaiset kontaktit eurooppalaisiin kollegoihin. Erityisen tärkeää on löytää kumppaneita, joiden kanssa meillä on yhteiset intressit. Tarvitaan myös epävirallisempia yhteydenpidon muotoja, kuten puhelinnumeroita ja epävirallisia tapaamisia. Tarvitaan lisää Saariselän epävirallisia huippukokouksia! Toiseksi, meidän on onnistuttava määrätietoisesti lobbaamaan suomalaisia erilaisiin ja eritasoisiin EU-tehtäviin. Tässä tulee olla nykyistä systemaattisempi ja tilaisuushakuisempi. Jälleen on tärkeää päättää, missä tehtävissä suomalaisista osaajista olisi meille eniten hyötyä ja missä suomalaisilla eniten annettavaa. Yhteispelaamisen taitoa tarvitaan; on kyettävä näkemään Suomen etu ohi väärän puoluekirjan tai instituutioiden välisen kilpailun. Suomi on vielä lapsenkengissä entisten politiikan huippuammattilaisten nostamisessa korkeisiin kansainvälisiin tehtäviin. Pienen maan kannattaisi valjastaa kaikki potentiaali käyttöön ja kannustaa ja lobata omiaan korkeisiin EU-tehtäviin. 18

19 19

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Eurooppa on yhteinen kotimme

Eurooppa on yhteinen kotimme Eurooppa on yhteinen kotimme EU 2014 2019 2 3 Laitetaan eurooppalainen koti kuntoon! Hyvä lukija Euroopassa kääntyy uusi lehti vuonna 2014, kun suomalaiset ja muut EU-kansalaiset valitsevat uudet edustajansa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ.

AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ. PAREMPI EUROOPPA AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ. EUROOPPA ON TEKIJÖIDENSÄ NÄKÖINEN. työstä. Mitäs jos uskottaisiin tulevaisuuteen ja parempaan Eurooppaan? Eurooppa ei ole vielä valmis. Ainoastaan tekemällä siitä

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN.

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN. Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN 2013 JÄLKEEN Paavo Mäkinen Euroopan komission i Suomen-edustusto t Eurooppa

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

PETTERI ORPO. Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta

PETTERI ORPO. Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta PETTERI ORPO Havaintoja Suomesta, muutoksesta ja politiikasta Ajatuksia ja pohdintoja muutoksesta ja siihen sopeutumisesta. Politiikasta ja Kokoomuksesta. Politiikka ratkaisee entistä vähemmän ongelmia

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö.

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö. Arvokirja EK:n neljä arvoa EK:lla on pitkä historia, vahva kulttuuri ja aikojen kuluessa nykymuotoonsa kehittynyt arvomaailma. Vaikka arvot muuttuvat hitaasti, nykyinen murrosaika nosti ne puheenaiheiksi

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopisto ja yhteiskunta Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopistojen menestys Suomen kohtalon kysymys 1. Meneillään merkittävä rakennemuutos globaalisti ja Suomessa Robert Gordon

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY Standard Eurobarometer 1 Euroopan komissio EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2009 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometer 71 / Kevät 2009 TNS Opinion & Social EXECUTIVE SUMMARY

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Valtiosihteeri Jouni Hakala Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Ukipolis Oy:n seminaari 17.1.2012, Uusikaupunki 1. Talouden päähaasteet ja

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot