ELÄMÄNHALLINTATAITOJEN VALMENNUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄMÄNHALLINTATAITOJEN VALMENNUS"

Transkriptio

1 ELÄMÄNHALLINTATAITOJEN VALMENNUS AMMATTIOPPILAITOKSESSA ALOITTAVILLE OPISKELIJOILLE, JOTKA ASUVAT ASUNTOLASSA Kokeilu SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTON METSÄOPETUKSEN JA KASTE HANKKEEN yhteistyönä syksyllä 2011 Seija Leinonen

2 SISÄLTÖ 1 Kokeilun tarkoitus 3 2 Taustaa 4 Yhteiskunnallisia perusteita nuorten hyvinvointiin panostamiselle 4 Nuorten pahoinvoinnista tutkimusten näkökulmasta 6 3 Elämänhallintataitojen valmennus 9 Sisällön ja toteutuksen suunnittelu 9 Osallistujat ja käytännön toteutuminen 9 Ohjelma 10 4 Elämänhallintataitojen valmennuksen arviointia ja suosituksia 19 Lähteet 22 Liitteet 24 2

3 1 Kokeilun tarkoitus Valtiovallan toimenpiteitä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja eri tahojen yhteistyön tiivistämiseksi pyritään aktiivisesti lisäämään. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelman toteuttamisesta tavoittelee muun muassa, että vuoteen 2015 mennessä nuorten tupakointi vähenee, nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat vähenevät, nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee, väestöryhmien välinen eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi paranee (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001b ja 2003d). Sosiaali- ja terveysministeriö (2006) on määritellyt opiskeluterveydenhuollolle kolme tehtävää. Ensiksikin sen tehtävänä on edistää opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta muun muassa edistämällä tukea antavan oppimisilmapiirin syntymistä, tukemalla opintojen järjestämistä hyvinvointinäkökohdat huomioiden ja lisäämällä opiskelijoiden omien yhteisöjen tietoisuutta toimintansa vaikutuksista jäsentensä hyvinvointiin, terveyteen ja opiskelukykyyn. Toiseksi opiskeluterveydenhuolto edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden alueella lisäämällä opiskelijan elämänhallinnan valmiuksia ja taitoja. Tavoitteeseen päästään opiskelijoihin kohdistuvalla toiminnalla, jolla muun muassa lisätään opiskelijoiden tietoja ja taitoja terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä sekä itsehoidossa ja tuetaan opiskelijoita psyykkisesti ja sosiaalisesti elämänvaiheen erityistilanteissa ja vahvistetaan opiskelijoiden opiskelutaitoja. Opiskelukykyä edistetään yksilöön kohdistuvan toiminnan lisäksi myös opiskeluympäristöön kohdistuvalla toiminnalla, joka vaikuttaa mm. opiskelijan arvoihin ja asenteisiin, opiskelumotivaatioon ja opiskelutyytyväisyyteen. Lisäksi opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalveluita. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla Kaste-ohjelmalla kehitetään lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluita painottaen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä varhaista puuttumista ja tukemista. Lisäksi panostetaan moniammatillisen yhteistyön toteutumiseen yli organisaatiorajojen kiinnittämällä erityistä huomiota palveluiden nivelkohtiin. Kuvatussa kokeilussa mukana olevan Kaste-osahankkeen Nuoren hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin puuttuminen sektorirajat ylittävän toimintakulttuurin luominen koulutus- ja kehittämisohjelman avulla keskeisinä tavoitteina on ollut auttaa nuorten kanssa työskenteleviä työntekijöitä tunnistamaan aiempaa paremmin ja mahdollisimman varhain nuorten ongelmia sekä lisäämään keskinäistä yhteistyötä nuoren kehityksen tukemiseksi ja ongelmien syntyessä niiden auttamiseksi. Savon ammatti- ja aikuisopistolla opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on muun muassa luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää 3

4 oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Opiskeluhuollollisin toimenpitein edistetään opiskeluun liittyvien vaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistään koulutuksen keskeytymistä. Savon ammatti- ja aikuisopiston metsäopetuksen yksikössä aloittaville opiskelijoille suunnattavaa elämänhallintataitojen valmennusta ryhdyttiin suunnittelemaan sillä perusteella, että Kaste-hankeyhteistyössä mukana olevat kahden ammattioppilaitoksen yksikön (Savon ammatti- ja aikuisopiston metsäopetus ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston Kiteen toimipiste) opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat työntekijät toivat esiin huoltaan opiskelijoista, joilla on havaittavissa hyvinvointinsa riskikehitystä. Näitä nuoria ovat juuri peruskoulunsa päättäneet ja opiskelunsa aloittavat opiskelijat, jotka asuvat kouluviikot poissa kotoaan oppilaitoksen asuntolassa. Erityisesti asuntolatoiminnasta vastaava henkilökunta kohtaa päivittäin nämä nuoret ja siten tuntee heidän valmiutensa itsenäiseen elämään. Niin sanottujen elämänhallintataitojen eli arkielämän perustaitojen ja -toimintojen itsenäinen toteuttaminen on useilla nuorilla huolestuttavan heikkoa, mikä heikentää heidän opiskelumotivaatiotaan ja oppimistuloksiaan sekä kaikkinaista psykososiaalista hyvinvointiaan. Tällä elämänhallintataitojen valmennuksella pyritään vahvistamaan itsenäisen elämän kynnyksellä olevan nuoren ymmärrystä arkielämänsä perustaitojen ja - toimintojen merkityksestä hänen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnilleen. Näin pyrimme nuoren pahoinvointikehityksen estämiseksi vahvistamaan hänen omia, kehitystä suojaavia toimiaan kuten erilaisia hallintataitoja ja oivallustaan muun muassa sosiaalisten suhteittensa ja motivaationsa merkityksestä. 2 Taustaa Yhteiskunnallisia perusteita nuorten hyvinvointiin panostamiselle Nuorten jääminen ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta tai työpaikkaa tulee Suomelle kalliiksi. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yksi työelämän ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa kansantaloudelle noin 1,1 miljoonaa euroa siihen mennessä kunnes täyttää 60 vuotta. Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan v työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 2612 alle 30-vuotiasta ihmistä. Heistä 1954 henkilön siirtymisen perusteena oli mielenterveyden häiriö. Yhtenä syynä kasvaviin nuorten ja nuorten aikuisten eläkemääriin pidetään mielenterveysongelmien heikon tunnistamisen lisäksi virheitä ja viivästymisiä hoitoon ohjaamisessa ja hoidossa. 4

5 Nuorten jääminen työttömäksi on kasvava ongelma Suomessa ja koko Euroopassa. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän mukaan (2011) tilastot nuorten työttömyydestä vaihtelevat eri organisaatioiden käyttämien työttömyysmääritelmien mukaan. Olennaista tilastojen tulkinnassa on, ettei opiskelija voi saada opintorahaa ja työmarkkinatukea yhtä aikaa. Koska suurin osa vuotiaista nuorista kuitenkin opiskelee, työttömien osuus ikäluokasta on noin kymmenen prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin (Myrskylä, 2011) mukaan vuonna 2008 peruskoulun jälkeen ilman koulutusta tai työtä jääneitä vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia oli noin Näillä niin sanotuilla ulkopuolisilla nuorilla opiskelemaan hakeutuminen vähenee nopeasti peruskoulun jälkeen iän karttuessa. 16- vuotiaista yli puolet suorittaa tutkinnon tulevan viiden vuoden kuluessa, mutta esimerkiksi 28-vuotiaista vain 15 %. Niistä ulkopuolisista ja työttömistä, joilla ei 25- vuotiaana ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa tai he eivät ole jatkokoulutuksessa, jopa 90% jää vaille jatkokoulutusta. Kouluttautumisella on erittäin tärkeä merkitys tulevaisuuden kannalta, sillä koulutukseltaan ainoastaan peruskoulun käyneistä nuorista suurin osa kuuluu jatkossa ns. ulkopuolisten ryhmään. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja työttömyys esiintyvät osittain perheittäin sukupolvelta toiselle, sillä esimerkiksi ulkopuolisten nuorten vanhemmilla on selvästi keskitasoa alhaisempi koulutustaso ja vanhemmista 20% on työttöminä. Myös huostaanotto lisää 4-5-kertaisesti todennäköisyyttä nuoren jäädä ilman opiskelupaikkaa tai työtä verrattuna muihin vuotiaisiin. Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston mukaan (Vaikute, 2011) nuorten syrjäytymisen yhtenä syynä on heikko panostus nuorten ennaltaehkäiseviin mielenterveyspalveluihin. Nuorille tulisi olla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joista on tiedotettu nuorille, joihin nuoren on helppo tulla ja joissa on asiantunteva aikuinen. Näiden palveluiden tulisi myös linkittyä nykyistä läheisemmin koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Lisäksi Edustajisto ehdottaa koko ikäluokalle tehtävään nuorison terveystarkastukseen psykologin vastaanottoa mm. parantamaan masentuneiden nuorten tunnistamista. Nuorten elämän haavoittuvuus tulee esille kaikilla elämänalueilla. Muun muassa Liikenneturvaa huolestuttaa juuri kortin saaneiden nuorten kuljettajien liikenneonnettomuuksien määrä. Yleensä onnettomuuksissa suistutaan tieltä liian kovan vauhdin takia. Vuonna vuotiaista nuorista, joilla oli ajokortti ensimmäistä vuotta, kuoli tai loukkaantui liikenteessä 127 nuorta. Muutaman vuoden kypsemmät nuoret säästyvät merkittävästi näiltä onnettomuuksilta, sillä jos ajokortti ajetaan vasta vuotiaana, kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä ensimmäisenä ajovuonna laskee 18 henkilöön. 5

6 Nuorten pahoinvoinnista tutkimusten näkökulmasta Nuoruuden kehitysvaiheessa (12-25 v.) tapahtuu suuria muutoksia mm. biologisesti, ihmissuhteissa ja tunne-elämässä. Tänä aikana nuori suuntautuu tulevaisuuteen, suunnittelee elämäänsä ja asettaa tavoitteitaan, ja nuoren tekemät elämäntapa- ja koulutusvalinnat luovat perustan hänen aikuisikänsä hyvinvoinnilleen (Salmela-Aro, 2010). Koska nuoruusiän aikana fyysinen kypsyminen tapahtuu mielen kypsymistä nopeammin, nuorella on elämässään paljon kehityspotentiaalia, mutta hän on myös haavoittuvainen muun muassa mielenterveydeltään (Hämäläinen ym., 2008). Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin ja vain pientä osaa uhkaa syrjäytyminen (Salmela-Aro & Tynkkynen, 2010), nuorten psykososiaaliset ongelmat ovat rajusti kasvaneet 2000-luvulla. Tämä näkyy huostaan otettujen nuorten määrän ja nuorisotyöttömyyden kasvuna sekä nuorisopsykiatristen palveluiden kysynnän kasvuna (Hämäläinen ym., 2008). Nuoruusikä on ihmisen tulevan hyvinvoinnin kannalta tärkeää aikaa, sillä kolme neljäsosaa kaikista aikuisiän mielenterveyshäiriöistä alkaa ennen 18 vuoden ikää. Noin viidenneksellä nuorista on mielenterveyden häiriö (Lääkäriseura Duodecim, Konsensuskokous 2010). Lisäksi nuorten huono terveys ja opintomenestys vahvistavat huono-osaisuuden kasaantumista nuoruusvuosiin (Rimpelä, 2010). Tästä syystä nuoruusvuosina vähäisiinkin nuoren psyykkisiin ongelmiin tulisi tarttua, estää nuoren toimintakyvyn heikkenemistä ja vähentää arkielämän stressiä ennaltaehkäisevillä matalan kynnyksen palveluilla (Granö ym., 2011). Arkielämän toimintakyky ja terveys ovat nuoren hyvinvoinnin peruspilareita. Vaikka liikkuminen ja fyysinen kunto ovat ratkaisevia ihmisen terveyden kannalta, nykyisin vain osa suomalaisista nuorista liikkuu riittävästi. Tuoreen tutkimuksen (Huotari, 2012) mukaan nuoruusiän liikunta-aktiivisuus on yhteydessä aikuisiän liikuntaaktiivisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin liikunta-aktiivisuuden vähenevän selvästi juuri vuoden ikävaiheessa, mistä syystä nuorten liikkumista tulisi tukea monin tavoin. Nuorten terveydestä ja arjen perustoimien hallinnasta ollaan syystäkin huolissaan, sillä myös opiskelijoiden nukkumisongelmat, väsymys ja jännittäminen ovat lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen aikana (Salmela-Aro, 2010). Nuoren kyky oman talouden hallintaan on liitetty itsenäistymisen ja elämänhallinnan onnistumiseen. Kuitenkin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa vuonna 2007 alle 35-vuotiaista aikuisista kaikki (100%) olivat velkaantuneita. Rannan (2010) mukaan nuoret havaitsevat taloudellisten riskien olemassaolon ja tavoittelevat elämänhallintaa, mutta kuitenkin vuotiaat nuoret aikuiset ovat suurimmassa pienituloisuusriskissä väestöstämme; heistä 26,5 % oli pienituloisia ja pienituloisista opiskelijoiden (24,2%) keskitulot olivat kauimpana pienituloisuusrajasta (Tulonjakotilasto, 2010). 6

7 Erityisesti nuoruusikään liittyvissä siirtymävaiheissa kuten peruskoulusta toisen asteen koulutukseen siirryttäessä nuori kokee monia yhtäaikaisia muutoksia ja paineita tulevaisuudesta ja on siten varsin alttiina epäonnistumisille ja kehitysriskeille. Nuoruusvuosina asetetut tavoitteet ohjaavat tulevaisuuden toimintaa ja päätöksentekoa. Muun muassa nuoren koulu-uupumuksella ja hänen hyvinvoinnillaan on havaittu olevan kiinteä yhteys 17-vuotiaitten nuorten elämässä. Nimittäin Marttisen ja Salmela-Aron (2010) tutkimuksen mukaan ne nuoret, jotka suuntaavat tavoitteensa ammattiin ja työelämässä menestymiseen, mutta eivät niinkään varallisuuteensa tai tulevaisuuden koulutukseensa, ovat kaikkein vähiten opiskelussaan uupuneita. Sen sijaan niillä nuorilla, jotka suuntaavat tavoitteitaan henkilökohtaiseen kehittymiseensä ja omaan jaksamiseensa, on riittämättömyyden tunteita, masennusoireita, tyytymättömyyttä elämäänsä ja muita nuoria matalampi itsetunto. Näiden nuorten tulevaisuutta uhkaa pahoinvointi, mielenterveyden ongelmat ja uupumus (Marttinen & Salmela-Aro, 2010). Sosiaalisilla suhteilla on tärkeä osuus nuoren asettamien tavoitteiden saavuttamiselle ja siten hänen hyvinvoinnilleen. Tynkkysen (2010) tutkimus siirtymävaiheessa peruskoulun 9. luokalta toiselle asteelle olevilla nuorilla osoitti, että uratavoitteisiin liittyvän tukensa eli sosiaalisen pääomansa nuoret saavat ensisijaisesti äidiltään, seuraavaksi isältään ja ystäviltä. Tutkimuksen mukaan nuoren tulevaisuuden suunnitelmissa oppilaitosten tuki jää olemattomaksi, sillä nuoret nimesivät hyvin harvoin uratavoitteittensa tukijaksi opettajan tai oppilaanohjaajan. Koulutusjärjestelmämme ja koulumme ovat tärkeä osa nuoren kehitysympäristöä ja hyvinvointia. Nuoren edistyminen opiskeluihinsa ja uraansa asettamiensa tavoitteiden mukaisesti on todettu lisäävän opiskeluintoa ja vähentävän koulu-uupumusta (Vasalampi ym., 2010). Valitettavasti nuorten kokema koulu-uupumus on lisääntynyt ja pitkittyessään koulu-uupumus johtaa usein masennukseen (Salmela-Aro ym. 2009). Koulu-uupumuksen taustalla on useita tekijöitä kuten nuoren motivoituminen opiskeluunsa ja hänen sosiaaliset suhteensa kotona, koulussa ja kaveripiirissä (Salmela-Aro, 2010). Laajat suomalaisnuorten tutkimusaineistot osoittavat Salmela- Aron (2010) mukaan, että koulu-uupumus lisääntyy ja vähentyy kaveripiirin ja vanhempien uupumuksen sekä nuoren perheen taloudellisen tilan mukaan. Lisäksi yläkouluissa vallitseva rauhattomuus, kielteinen ilmapiiri ja kouluterveydenhuollolta ja opettajilta saamatta jäänyt tuki lisäävät koulu-uupumusta. Sen sijaan kouluuupumus on vähäisempää toisen asteen ammatillisissa opinnoissa (Salmela-Aro, 2010). Sihvola (2010) tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisnuorten varhaisnuoruuden masennuksen yhteyttä myöhempään kehitykseen. Tutkimuksen mukaan varhaisnuoruuden masennus ja masennusoireet ennustavat merkittävästi myöhempää päivittäistä tupakointia ja päihteiden käyttöä. Lisäksi nuoren masennuksen yhteydessä esiintyi usein käytöshäiriö tai ahdistuneisuushäiriö. Tytöillä varhaisnuoruuden 7

8 masennus yhdessä ahdistuneisuuden kanssa ennusti merkitsevästi syömishäiriöitä 17½ vuoden iässä. Lisäksi tytöillä, joilla oli varhaisnuoruudessaan masennusta, esiintyi myös tarkkaavaisuushäiriötä (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus, impulsiivisuus). Tämä yhteissairastavuus ennusti tytöillä myös merkittävästi poikia enemmän tulevaa päihteiden käyttöä. Päihteiden väärinkäyttöä, josta suurin osa on alkoholin käytön häiriöitä, on todettu esiintyvän suomalaisista nuorista aikuisista (21-35-vuotiaat) noin 14%:lla (Latvala, 2011). Latvala havaitsi väitöstutkimuksessaan yksittäisistä tekijöistä päivittäisen tupakoinnin ja matalan koulutustason liittyvän selvimmin päihdehäiriöiden esiintymiseen. Myös aggressiivisuudella ja ahdistuneisuudella sekä kouluaikaisilla tarkkaavaisuus- ja käytösongelmilla oli yhteys päihdehäiriöihin. Lisäksi näillä päihteitä käyttävillä nuorilla aikuisilla oli heikommat kielelliset taidot ja hitaammat tiedonkäsittelyn taidot verrattuna samanikäisiin henkilöihin, joilla ei ole päihdehäiriöitä. Latvalan mukaan alkoholiongelmat ja kielellinen kyvykkyys periytyvät sekä erikseen että yhdessä kohtalaisen voimakkaasti. Goldsteinin ym. (2009) tutkimushavainnon mukaan päihteiden käyttö heikentää oivalluskykyä ja oivalluskyvyn puute ylläpitää päihderiippuvuutta. Tämä mahdollinen tiettyjen kognitiivisen kyvykkyyden osataitojen yhteys perinnölliseen alkoholin väärinkäyttöön olisi mitä tärkein tieto lapsen syrjäytymiskehityksen estämiseksi nykyistä varhemmin ja täsmällisemmin aloitetuin tukitoimin. Koulun tehtävä on tiedon jakamisen ohella tunnistaa opiskelijoiden erilaisia tarpeita ja tukea heidän oppimistaan, vuorovaikutustaitojaan ja vahvuuksiaan (Lappalainen, ym., 2008). Erityisen tärkeää on oppimisvaikeuksien ja kielellisen kehityksen ongelmien tunnistaminen, jotka altistavat mielenterveyden häiriöille ja syrjäytymiskehitykselle (Salmela-Aro, 2010). Latvalan (2011) tutkimustulokset viittaavat yhteyksiin peruskoulun jälkeisiin opintoihin ohjautumisella ja heikoilla kielellisillä taidoilla ja suurentuneella riskillä alkoholiriippuvuuteen (sekä perinnöllinen että ympäristön aiheuttama). Tämänsuuntaista yhteyttä tukee nuorten päihteiden käytön tarkastelu vuoden 2010 kouluterveyskyselyistä: ammattioppilaitoksissa 1. ja 2. vuosikurssilla opiskelevat nuoret käyttävät selvästi runsaammin kaikkia päihteitä kuin samanikäiset nuoret, jotka opiskelevat lukioissa. Kyselyiden mukaan ammattioppilaitoksen opiskelijoista neljä kymmenestä tupakoi päivittäin ja lukiossa opiskelevista reilu yksi kymmenestä (12%). Myös itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juo liki neljä nuorta kymmenestä ammattioppilaitoksessa opiskelevista nuorista, mutta 2-3 nuorta (26%) kymmenestä lukio-opiskelijasta. Laittomia huumeita on kokeillut ammattioppilaitoksessa opiskelevista nuorista 23% ja lukiossa opiskelevista 17%. Kurosen (2010) mukaan ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla aikuisilla on peruskoulusta hyvinkin yksilöllisesti erilaisia kokemuksia mm. kielteisestä koulusuhteesta, traumaattisista koulukokemuksista ja hyvinvoinnin järkkymisestä. Tutkituista 22 nuoresta osa oli leimattu jo alakoulussa herkiksi tai levottomiksi lapsiksi, osa oli koulukiusattuja ja osa kyllästyneitä koulunkäyntiin 8

9 yläkouluvaiheessa. Suurella osalla tutkittavia oli ongelmia jo ennen peruskoulun alkamista. Kriittisinä vaiheina elämässään nuoret pitivät koulun aloituksen ja yläkouluun siirtymisen nivelvaiheita. Peruskoulun jälkeisessä elämänvaiheessaan ammattiopinnoissaan osa nuorista koki etenevänsä myönteisesti ja osa olevansa edelleen epätasapainossa. Nuorten elämää selkiyttivät ja opiskelua tukivat ammattiopintojen vaihtoehtoiset koulutusmallit, joissa painotettiin työtä, henkilökohtaista elämänhallinnan tukea, nopeaa ongelmiin reagoimista ja luottamusta rakentavia kohtaamisia. Kurosen (2010) mukaan nuorten elämää tuetaan parhaiten tunnistamalla kehityksen uhkia ja riskejä sekä tukemalla nuorta näkemään positiivista suuntaa ja kasvua. 3 Elämänhallintataitojen valmennus Sisällön ja toteutuksen suunnittelu Elämänhallintataitojen valmennuksen suunnittelu aloitettiin puolta vuotta ennen valmennuksen aloittamista (maaliskuussa 2011). Suunnittelun pohjaksi otettiin Koulutuskeskus Sedu:n Ähtärin toimipisteen toteuttama asuntolakurssi ja siellä Opetushallituksen rahoittama Joop joustavien oppimisympäristöjen kehittäminen projekti (Liite 1) Metsäopetuksen elämänhallintataitojen valmennuksen suunnittelun toteuttivat asuntolatoiminnan ohjaaja Tommi Lapinjoki, oppilaitoksen terveydenhoitaja Saara Mastola ja koulukuraattori Ulla-Mari Koskivirta ja sekä Kaste-hankkeesta erikoissuunnittelija Seija Leinonen. Sisältöä kommentoivat Kaste-hankkeesta Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian yksikön ylilääkäri ja Kasteosahankkeemme vetäjä Eila Laukkanen, erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta ja professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta. Metsäopetuksen yksiköstä sisältöä kommentoivat lehtori, opinto-ohjaaja Markku Kekkonen, erityisopettaja Markku Silvennoinen ja koulutuspäällikkö Karl- Erik Hasa. Osallistujat ja käytännön toteutuminen Osallistujat Elämänhallintataitojen valmennukseen osallistuivat Metsäopetuksen yksikössä elokuussa 2011 opiskelunsa aloittaneet 26 opiskelijaa (2 tyttöä ja 24 poikaa), jotka asuvat oppilaitoksen ylläpitämässä asuntolassa. Joillekin valmennuskerroille osallistuivat myös muut aloittaneet opiskelijat, jotka eivät asuneet asuntolassa (11 opiskelijaa, joista 4 tyttöä). Pääosa opiskelijoista oli syntynyt vuosina ja heidän kotipaikkansa oli pääsääntöisesti Savo (Etelä-, Pohjois- ja Ylä-Savo). Aikataulu 9

10 Valmennusviikkoja oli kaikkiaan 11. Tapaamiset aloitettiin viikolla 33 ja lopetettiin viikolla 47. Tapaamiset olivat pääsääntöisesti viikoittain ja ne kestivät 2 oppituntia ( 2 x 45 min). Joillakin tapaamiskerroilla ryhmä oli jaettu kahtia, jolloin tapaamiskertoja oli kahdesti viikossa. Toteutuspaikka Tapaamiset toteutettiin Metsäopetuksen tiloissa. Toteuttajat Elämänhallintataitojen valmennuksen käytännön toteutuksesta vastasi ryhmänvetäjänä asuntolatoiminnan ohjaaja Tommi Lapinjoki, joka osallistui valmennustapaamisiin 7 /11kertaa. Ulkopuoliset kouluttajat oli hankkinut joko Tommi Lapinjoki tai Kastehankkeesta Seija Leinonen. Valmennuksen sisältyminen opintoihin Osallistuessaan säännöllisesti valmennuksen tapaamisiin opiskelija sai yhden (1) opintopisteen sisällytettäväksi valinnaisiin opintoihin. Osallistumista kontrolloi ryhmänvetäjä Tommi Lapinjoki. Valmennuksen osallistuja-arviointi Valmennuksen alkaessa ja loppuessa opiskelijat täyttivät laajan elämänhallintataitoihinsa liittyvän kyselyn (Liite 3). Kyselyiden tuloksista raportoidaan erikseen. Suunnitelmissa oli, että valmennuksen edelleen kehittämiseksi jokaisen tapaamiskerran jälkeen opiskelijat arvioivat aiheen ja sen toteutuksen onnistumista (Liite 2). Tämä ei kuitenkaan toteutunut, sillä arviointi saatiin vain noin puolesta aiheista (5/11). Ohjelma 1. VALMENNUKSEN ESITTELY JA YLEISTÄ TIEDOTTAMISTA 2 h TOTEUTTAJA: ryhmänvetäjä Tommi Lapinjoki SISÄLTÖ tutustuminen ryhmäläisiin opiskelualueen esittely ja oppilaitoksen säännöt alueella liikkuminen lähialueen palvelutarjonta asuntolan aukiolo ja säännöt oman solun säännöt asumisrauha turvallisuus päihteettömyys poissaolot ja sairastuminen aikataulujen noudattaminen 10

11 ruokailu vapaa-aika ja harrastaminen saunat siivous TOTEUTTAJAN KOKEMUKSET osallistumisaktiivisuus oli kiitettävää (vain 3 opiskelijaa poissa) tapaamisen alkupuolella elämänhallintataitoihin liittyvän laajan kyselylomakkeen suurin osa opiskelijoista täytti tosissaan ryhmän koko vaikutti varsin sopivalta tapaamisen ohjelmaa oli runsaasti ja aika kaiken läpikäymiseen kävi hieman tiukaksi 2. HYVÄT TAVAT 2 h TOTEUTTAJA: ryhmänvetäjä Tommi Lapinjoki SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN toisen ihmisen huomioon ottaminen puhelimen käyttö asioiden hoitaminen opistolla asioiden hoitaminen virastoissa TOTEUTTAJAN KOKEMUKSET perustana aiheelle se, että käytöstavat kuuluvat yleissivistykseen keskityttiin puhelimessa toimimiseen, koska siinä opiskelijoilla on selviä vaikeuksia aiheen läpikäymiseen kului vain puolet varatusta ajasta tärkeää, että esityksen dioilla on tiivistetty teksti ja asioista keskustellaan OPISKELIJOIDEN MIELIPIDE Aiheen tärkeys asuntolaopiskelijat 26 tärkeä 4 jonkin verran tärkeä 20 ei lainkaan tärkeä 2 Aiheen esitys ja toteutus asuntolaopiskelijat 26 kiinnostavasti 11 jonkin verran kiinnostavasti 14 ei lainkaan kiinnostavasti 1 Toteutus uusille asuntolaopiskelijat 26 opiskelijoille kyllä, samalla tavalla 23 kyllä, mutta muutettuna 1 ei, miksi? 1 11

12 3. RIIPPUVUUDET 2 h TOTEUTTAJA: Kuopion Päihdepalvelusäätiöltä Sami Räsänen SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN kiva tapa kiusallinen tapa riippuvuus terve riippuvuus riippuvuuteen vaikuttaa riippuvuuspersoona riippuvuuden muodot fyysinen riippuvuus riippuvuuden tunnusmerkkejä riippuvuuteen voi liittyä riippuvuus sairautena kieltoreaktio seksiriippuvuus nettiriippuvuus väkivalta riippuvuutena TOTEUTTAJAN KOKEMUKSET riippuvuusteema yleisesti tuntui kiinnostavan opiskelijoita päihderiippuvuus oli opiskelijoille kaikkein tutuinta, ymmärrettävintä ja kiinnostavinta seksi ja väkivalta riippuvuuksien näkökulmasta olivat opiskelijoille ilmeisesti uusi ajatus eivätkä he sitä ymmärtäneet tai kiinnostuneet siitä seksiriippuvuudesta voisi puhua esim. seksuaalineuvoja RYHMÄNVETÄJÄ TOMMI LAPINJOEN KOKEMUKSET aihe oli mielenkiintoinen ja herätti ryhmänvetäjälle paljon ajatuksia koska aihe esitettiin luentona, se mahdollisesti vaikeutti opiskelijoiden kykyä sisäistää asiaa luennointia tehokkaampi keino riippuvuudesta kertomiseen voisi olla henkilö, jolla itsellä on ollut riippuvuus ja joka on selvinnyt eteenpäin OPISKELIJOIDEN MIELIPIDE Aiheen tärkeys asuntolaopiskelijat 18 muut opiskelijat 11 kaikki opiskelijat 29 tärkeä jnkv tärkeä ei lainkaan tärkeä Aiheen esitys ja toteutus asuntolaopiskelijat 18 muut opiskelijat 11 kaikki opiskelijat 29 kiinnostavasti jnkv kiinnostavasti ei lainkaan kiinnost

13 Toteutus uusille opiskelijoille asuntolaopiskelijat 18 muut opiskelijat 11 kaikki opiskelijat 29 kyllä, samalla tavalla kyllä, mutta muutettuna ei, miksi? 0 1 1? itsestään selvyyksiä 4. PUHTAANAPITO JA SIIVOUS 2 h TOTEUTTAJA: ryhmänvetäjä Tommi Lapinjoki SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN käytännössä harjoittelu kotitehtävät TOTEUTTAJAN KOKEMUKSET molemmat osiot toteutettiin näyttönä siten, että opiskelijat siivosivat omassa solussaan tai huoneessaan ja ryhmänjohtaja otti näytön vastaan siivoaminen sujui kaikilta opiskelijoilta hyvin ja yllättävän vähän tarvitsi ketään neuvoa opiskelijat antoivat tähän tapaan toteutetusta siivouksesta myönteistä palautetta, sillä näin pystyi osoittamaan, mitä osaa 5. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 2 h TOTEUTTAJA: Päihdepalvelu Hemmasta päihdepalveluyrittäjä, lähihoitaja Jarkko Ahokas SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN yleistä tietoutta päihteistä päihteidenkäytön lisäämät riskit esim. arjen asioiden hoitamisessa, sosiaalisissa suhteissa, terveydessä, mielenterveydessä, perheessä alkoholilaskuri havainnollistamaan päihtymystä ja alkoholin palamista käytännöntilanteiden näkökulmasta esim. mopoilu, autoilu, kouluun meno päihderiippuvuus; yhteydet käytöshäiriöihin ja mielenterveysongelmiin alkoholin liikakäytön tunnistaminen ja avun pyytäminen nuoren omat valinnat elämässään ja päihteiden käytössä kaveriporukasta tulevat paineet päihteiden käyttöön päihdeongelmien ilmeneminen perheessä päihdepalvelut, joista saa lisätietoa, keskusteluapua itselle tai kaverille päihdehoidon tavoitteet 13

14 TOTEUTTAJAN KOKEMUKSET jaettu ryhmä puoliksi, jolloin mahdollisuus keskusteluun oli suurempi toinen ryhmä oli hyvin passiivinen eikä keskustelua syntynyt toisessa ryhmässä oli aktiivisempaa keskustelua mutta myös ylilyöntejä opiskelijoiden passiivisuutta ja varovaisuutta ehkä lisäsi se, etteivät ryhmäläiset tunteneet toisiaan opiskelijoiden aktivointi keskusteluun tuotti vaikeuksia, mikä pakotti esittämään asiaa diojen pohjalta opiskelijoilla oli vääristyneitä käsityksiä siitä, mikä on kohtuullista alkoholinkäyttöä 6. RUUANLAITON OPETTELU 4 h TOTEUTTAJA: ryhmänvetäjä Tommi Lapinjoki SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN ruuanlaitto-ohjeiden löytäminen internetistä tutustuminen ruuanlaiton perusasioihin ja välineisiin tutustuminen ruuan raaka-aineisiin ja kustannuksiin kotiruuan valmistus TOTEUTTAJAN KOKEMUKSET toteutus 6-8 opiskelijan ryhmissä (4 ryhmää) pienkeittiössä opiskelijat motivoituivat saadessaan itse valita tekemänsä ruuan ja etsiä ohjeen internetistä laadittiin ostoslista ja käytiin yhdessä kaupassa hakemassa ruokatarpeet opiskelijat antoivat myönteistä palautetta ruuanlaitosta ja sen toteutuksesta pienissä ryhmissä 7. RAHAN KÄYTTÖ 2 h TOTEUTTAJA: Siilinjärven Osuuspankista pankinjohtaja Pasi Huovinen SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN mihin omat rahat riittävät oma pankkitili laskujen maksaminen lainan hakeminen ja hoitaminen toteutus kahdessa ryhmässä RYHMÄNVETÄJÄ TOMMI LAPINJOEN KOKEMUKSET kouluttaja osasi taitavasti suunnata sisällön ja esitystapansa juuri peruskoulun päättäneille opiskelijoille koulutus herätti opiskelijoissa mielenkiintoa toteutustapa oli erittäin onnistunut 14

15 OPISKELIJOIDEN MIELIPIDE Aiheen tärkeys asuntolaopiskelijat 23 muut opiskelijat 11 kaikki opiskelijat 34 tärkeä jnkv tärkeä ei lainkaan tärkeä Aiheen esitys ja toteutus asuntolaopiskelijat 23 muut opiskelijat 11 kaikki opiskelijat 34 kiinnostavasti jnkv kiinnostavasti ei lainkaan kiinnost Toteutus uusille opiskelijoille asuntolaopiskelijat 23 muut opiskelijat 11 kaikki opiskelijat 34 kyllä, samalla tavalla kyllä, mutta muutettuna ei, miksi? TURVALLISUUS JA LIIKENNEVALISTUS KIUSAAMINEN 2 h TOTEUTTAJA: Turvallisuus ja liikennevalistus: Pohjois-Savon poliisilaitos, Kuopion pääpoliisiasemalta vanhempi konstaapeli Maarit Laakkonen Kiusaaminen: koulukuraattori Ulla-Mari Koskivirta ja psykologi Seija Leinonen SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN turvallinen liikkuminen oppilaitosalueella turvallinen mopoilu esimerkkejä mopokolareista mopoiluun liittyvät liikenne- ym. säännöt kiusaaminen ryhmäilmiönä ja siihen liittyvät roolit kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen oppilaitoksessa TOTEUTTAJAN KOKEMUKSET Kiusaaminen määriteltiin suullisesti ja diojen avulla, mitä on kiusaaminen käytiin läpi kiusaaminen ryhmäilmiönä (Cristina Salmivalli) näkemyksen eri roolien toimintamallit diatekstein, keskustelemalla pareittain omakohtaisesta kokemuksesta eri rooleissa olemisesta ja yhteiskeskustelussa 15

16 lopuksi opiskelijat pohtivat ensin parikeskusteluissa ja sitten yhteisessä keskustelussa, miten voivat vähentää kiusaamista opiskelijat olivat kohtalaisen aktiivisia aiheen käsittelyssä, erityisesti parikeskustelut olivat vilkkaita koulukuraattori kertoi suullisesti kiusaamisen ehkäisystä ja kiusaamiseen puuttumisen menettelytavoista oppilaitoksessa aihe on tärkeä ja aktiivisen osallistumisen kannalta ryhmä olisi ollut hyvä jakaa kahtia RYHMÄNVETÄJÄ TOMMI LAPINJOEN KOKEMUKSET poliisin liikennevalistus mopoiluasioista perustui dioihin eikä vierailevalla poliisilla ollut mopoasiat riittävästi hallussa poliisille osoitetut kysymykset jäivät suurilta osin vastaamatta jatkossa on varmistettava, että poliisin edustaja on hyvin perillä liikenneasioista opiskelijat olivat perillä monista asioista omasta mielestään poliisia paremmin kiusaamiseen liittyvä osuus sujui hyvin ja aihe herätti keskusteluakin OPISKELIJOIDEN MIELIPIDE Aiheen tärkeys asuntolaopiskelijat 22 muut opiskelijat 10 kaikki opiskelijat 32 tärkeä jnkv tärkeä ei lainkaan tärkeä Aiheen esitys ja toteutus asuntolaopiskelijat 22 muut opiskelijat 10 kaikki opiskelijat 32 kiinnostavasti jnkv kiinnostavasti ei lainkaan kiinnost Toteutus uusille opiskelijoille asuntolaopiskelijat 22 muut opiskelijat 10 kaikki opiskelijat 32 kyllä, samalla tavalla kyllä, mutta muutettuna X) ei, miksi? X ) poliisin edustajalle toivottiin enemmän asiantuntijuutta mopoiluun liittyen ja tapaamiskertaan toivottiin taukoa? sisältö oli turhaa paskaa tai asiat oli jo ennen ollut esillä 16

17 9. TERVEYS JA IHMISSUHTEET 2 h TOTEUTTAJA: oppilaitoksen terveydenhoitaja Saara Mastola SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN toteutus kahdessa ryhmässä terveys ravintotietous painonhallinta ihmissuhteet seurustelu seksuaaliterveys ja ehkäisy TOTEUTTAJAN KOKEMUKSET alun perin kahdeksi eri kerraksi suunnitellut aihealueet toteutettiin yhdellä kertaa kouluttaja pyysi opiskelijoilta kultakin ainakin yhden kirjallisen kysymyksen liittyen aiheisiin; aikaa kysymysten kirjoittamiseen oli 5-10 minuuttia jokainen kysymys käytiin keskustellen läpi ja lopuksi terveydenhoitaja kertoi oman näkemyksensä asiasta vaikka kysymyksissä oli asiallisten lisäksi epäasiallisia, kaikki kysymykset käytiin läpi kysymysten käsittelyyn meni aikaa reilu tunti loppuosa ajasta käytettiin tarkastelemalla yhdessä internetistä asiallisen tiedon lähdettä linkkeineen, opiskelijat keskustelivat ja kuuntelivat varsin aktiivisesti esillä olleita aiheita RYHMÄNVETÄJÄ TOMMI LAPINJOEN KOKEMUKSET tälle kerralle oli yhdistetty kahden eri tapaamiskerran aiheet toteutustapana olleet kysymyslaput ja niiden pohjalta keskusteleminen ja kysymyksiin vastaaminen sujui erinomaisesti kysymykset olivat monipuolisia ja aiheista saatiin runsaasti keskustelua tämä tapaaminen oli parhaiten onnistunut tähänastisista OPISKELIJOIDEN MIELIPIDE Aiheen tärkeys asuntolaopiskelijat 21 muut opiskelijat 13 kaikki opiskelijat 34 tärkeä jnkv tärkeä ei lainkaan tärkeä Aiheen esitys ja toteutus asuntolaopiskelijat 21 muut opiskelijat 13 kaikki opiskelijat 34 kiinnostavasti jnkv kiinnostavasti

18 ei lainkaan kiinnost Toteutus uusille opiskelijoille asuntolaopiskelijat 21 muut opiskelijat 13 kaikki opiskelijat 34 kyllä, samalla tavalla kyllä, mutta muutettuna ei, miksi? 4 0 4? itsestäänselvyyksiä 10. PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN HYVINVOINTI 2h TOTEUTTAJA: Siilinjärven terveyskeskuksesta psykologi Aino Kohtala SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin määrittelyä harrastukset, vapaa-aika ja liikunta jaksaminen opinnoissa itsenäistyminen ja kasvuprosessi aikuisuuteen tunteet, tunneäly, tunteiden säätely ja hallinta itsetunto pahoinvointi TOTEUTTAJAN KOKEMUKSET jaettu ryhmä puoliksi vaikka työskentelytapana oli luento, keskustelua ja vastavuoroisuutta aktivoitiin, mutta ne eivät toteutuneet toisessa ryhmässä oli mukana oppilaitoksen edustajia, jotka tunsivat nuoret ja opintoalan ja pystyivät sitä kautta tuomaan näkökulmia ja tarkentavia kysymyksiä mukaan suosittelen jatkototeutukseen toiminnallisia menetelmiä luennoinnin sijaan, esim. pienryhmiä, tehtäviä ja harjoituksia käsitellyt aiheet kuten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä tunnetaidot ovat tärkeitä, mutta niiden käsittelyyn nuorten kanssa tarvitaan lisää kokemuksellisuutta käytännön kautta opitaan kuitenkin parhaiten, mikä jäi tästä tapaamisesta puuttumaan RYHMÄNVETÄJÄ TOMMI LAPINJOEN KOKEMUKSET psykologi käsitteli aiheita monipuolisesti ja laajalla diaesityksellä aiheiden käsittely jäi liian teoreettiseksi ja siten yhteyksiä käytännön elämään kyseisessä oppilaitoksessa kaivattiin tällaisella sisältökerralla olisi hyvä olla paikalla myös koulun edustaja, joka kykenee yhdistämään teoreettista osuutta konkreettisesti käytäntöön ja siten lähemmäksi opiskelijoiden arkea 18

19 11. VALMENNUKSEN PÄÄTÖS 2h TOTEUTTAJA: ryhmänvetäjä Tommi Lapinjoki SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN loppuarviointilomakkeen täyttäminen kokoava keskustelu koko valmennuksen sisällöstä ja toteutuksesta TOTEUTTAJAN KOKEMUKSET opiskelijoita kiitettiin osallistumisesta ja heille tarjottiin päätöskahvit opiskelijoiden mielestä valmennuskurssi oli varsin onnistunut ja osa jopa piti siitä 4 Valmennuksen ohjelmasisällön ja toteutuksen arviointia ja suosituksia Yleistä arviointia - valmennuksen viikoittainen toteutustapa ja valmennuksen kokonaiskesto oli tarkoituksenmukainen - päihde-teemaa olisi hyvä käsitellä sekä valmennuksen alkupuolella että loppupuolella - opiskelijoiden osallistumisesta pidettävä kirjaa ja heidän osallistumistaan on syytä kontrolloida, koska siten lisätään sitoutumista valmennukseen - mikäli opiskelija on poissa tapaamisista, hän joutuu aina korvaamaan poissaolonsa perehtymällä kyseiseen asiaan itsenäisesti - opiskelijoiden aktiivisempaa osallistumista keskusteluihin voisi aktivoida pienryhmä- ja parikeskusteluilla - jokaisella valmennustapaamisella on oltava oppilaitoksen edustaja paikalla tuomaan esiin oppilaitoksen näkökulmaa ja varmistamaan, että käsiteltävä aihe liittyy opiskelijoiden arkielämään - valmennustapaamisen peruuntumisen varalta tulee olla suunnitelma, miten toimitaan - valmennuksen sisällöistä tiedotetaan opiskelijoiden opettajille, erityisesti vastuuopettajalle joko edeltävän kevään aikana tai syksyllä ennen opiskeluiden alkamista - valmennuksen eräitä aiheita kuten siivousta ja ruuan laittoa voisi toteuttaa yhteistyössä oppilaitoksen asianomaisen henkilökunnan kanssa, mikä lisäisi yhteisöllisyyttä opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä Yksittäisten valmennustapaamisten arviointia 1: Valmennuksen esittely ja yleistä tiedottamista - dia-esitys oli kattava ja selkeä 19

20 - sisältö oli liian laaja ja siitä voi siirtää sisältöjä Hyvät tavat -osuuteen 2: Hyvät tavat - sisältöjä oli liian vähän varattuun aikaan nähden - lisätään Valmennuksen esittely ja yleistä tiedottamista osasta sisältöjä ja lisäksi kiusaamisen käsittely (joka oli 8. tapaamisessa Turvallisuus ja liikennevalistus, Kiusaaminen) - käytetään osin toiminnallisia käsittelytapoja osallistumisen aktivoimiseksi 3: Riippuvuudet - sisältö oli opiskelijoille uutta ja siten hämmästystä tai kiinnostuksen puutetta herättävää, mistä syystä aihetta on ehdottomasti käsiteltävä erityisen ennaltaehkäisevänä aiheena - kouluttajalta toivotaan teoriaosaamisen lisäksi omakohtaista kokemusta aiheesta, jolloin käytännönläheinen lähestymistapa voisi saada opiskelijat innostumaan aiheesta ja oivaltamaan jotakin omasta käyttäytymisestään 4: Puhtaanapito ja siivous - osaamisen näyttöön lisättävä siivouksen perusasioiden opastus mielellään oppilaitoksen siivoustyöstä vastaavien henkilöiden toteuttamana (lisää yhteisöllisyyttä) - puhtaanapitoa ei käsitelty lainkaan, mistä syystä voisi miettiä, pitäisikö lisätä opastusta vaatteiden ja petivaatteiden puhtaudesta sekä omasta hygieniasta 5: Päihteet - kouluttaja oli alan ammattilainen ja diaesitys oli asiantunteva - koska vain kouluttajalta saatiin palaute, sisällön ja toteutuksen onnistumista opiskelijoiden näkökulmasta on vaikea arvioida - kouluttajan huoli opiskelijoiden osallistumispassiivisuudesta ja varauksellisuudesta antaa aihetta arvioida, pitäisikö päihdeasiaa käsitellä kahdella eri kerralla esim. valmennuksen alku- ja loppupuolella 6: Ruuanlaiton opettelu - vaatii aikaa ja nyt varattu 4 tuntia mahdollisti vain yhden aterian laatimiseen tutustumisen, kaupassa käynnin ja ruuan laittamisen - laaditaan opiskelijoille esimerkkikooste tavallisten kotiruokien hinnasta, tarvittavista ruoka-aineista ja valmistusajasta sekä energia- ja ravintomääristä, mikä voisi aktivoida heitä tekemään ruokaa - lisätään ruokailuun liittyvien hyvien tapojen ja ravintolaetiketin osaamista - vaaditaan opiskelijoita huolehtimaan ruuanlaiton jälkeen tarvikkeiden ja astioiden loppusiivouksesta 7: Rahan käyttö - paikallisen pankinjohtajan esitystä pidettiin onnistuneena ja suositellaan toteutettavaksi samalla tavalla 8: Turvallisuus ja liikennevalistus, Kiusaaminen - mopoiluun liittyvä poliisin antama koulutus ei vastannut asiantuntemukseltaan opiskelijoiden ja oppilaitoksen odotuksia - lisätään tietoa ja esimerkkejä nuorten rikosoikeudellisesta vastuusta 20

21 - kiusaamisen ns. teoriaosuus ja oppilaitoksen kiusaamiseen puuttumismalli esitetään yhdessä Hyvät tavat sisällön kanssa - koska kiusaamisaihe on monien nuorten mielestä loppuun kulunut aihe ilman todellisia muutoksia nuorten arjessa, lisätään konkreettisesti yhdessä olemista/tekemistä eli yhteisöllisyyttä opiskelijoiden ja oppilaitoksen henkilökunnan välillä 9: Terveys ja ihmissuhteet - terveydenhoitajan tuttuus opiskelijoille lisäsi keskustelevaa ilmapiiriä - aiheiden kattavuuden varmistamiseksi pyydetään kysymykset etukäteen - lisätään opiskelijoiden medialukutaitoa opastamalla asiallisen tiedon löytöpaikoille 10: Psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi - toteutettiin asiantuntijaluentona, mikä sisälsi paljon tärkeää tietoa mutta jäi etäälle nuorten arjesta - lisätään aiheen käsittelyyn toiminnallisten menetelmien käyttö ja varmistetaan kosketuspinta nuorten elämään sillä, että paikalla on opiskeluterveydenhuollon edustajia 11: Valmennuksen päätös - valmennuksen kehittämiseksi tulee viimeisellä tapaamiskerralla käydä opiskelijoiden kanssa arviointikeskustelu ja lisäksi he täyttävät kirjallisen loppuarvioinnin 21

22 LÄHTEET Goldstein, R.Z., Craig, A.D., Bechara, A., Garavan, H., Childress, A.R., Paulus, M.P. & Volkow, N.D. (2009). The neurocircuitry of impaired insight in drug addiction. Trends in Cognitive Sciences, 13 (9), Granö, N., Karjalainen, M., Itkonen, A., Edlund, V., Anto, J., Saari, E. & Roine, M. (2011). Ennaltaehkäisemässä vakavia mielenterveyshäiriöitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Psykologia 46 (01), Hämäläinen, J., Laukkanen, E. & Vornanen, R. (2008). Nuorisokasvatus, nuorisososiaalityö ja nuorisopsykiatria nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Teoksessa Minna Autio, Kirsi Eräranta & Sami Myllyniemi (toim.) Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot vuosikirja Helsinki: Stakes, Huotari, Pertti (2012). Physical fitness and leisure-time physical activity in adolescence and in adulthood A 25-year secular trend and follow-up study. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, liikuntapedagogiikan laitos. Kuronen, Ilpo (2010). Peruskoulusta elämänkouluun Ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tarinoita peruskoulusuhteesta ja elämänkulusta peruskoulun jälkeen. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta. Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimuksia 26. Lappalainen, K., Hotulainen, R., Kuorelahti, M. & Thuneberg, H Vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen sosio-emotionaalista kompetenssia rakentamassa. Teoksessa K. Lappalainen, M. Kuittinen & M. Meriläinen (toim.). Pedagoginen hyvinvointi. Turku: Kasvatustieteellinen seura, Latvala, Antti (2011). Cognitive Functioning in Alcohol and Other Substance Use Disorders in Young Adulthood: A Genetic Epidemiological Study. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos. Myrskylä, Pekka (2011). Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 12/2011. Helsinki. Myrskylä, Pekka (2011). Nuorten työttömyyden mittaaminen on vaikeaa. Tieto & trendit -lehti 8/2011. Tilastokeskus. Nuorten hyvin- ja pahoinvointi. Lääkäriseura Duodecim. Konsensuskokous

23 Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12. Helsinki. Rimpelä, A. (2010). Suomalaisnuorten terveys. Nuorten hyvin- ja pahoinvointi. Konsensuskokous Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Salmela-Aro, K. (2010). Suomalaiset nuoret matkalla aikuisuuteen hyvin- vai pahoinvointia? Psykologia, 05-06, Salmela-Aro, K. & Tynkkynen, L. (2010). Trajectories of life satisfaction across the transition to post-comprehensive education: Do adolescents follow different pathways? Journal of Youth and Adolescence, 39, Salmela-Aro, K., Savolainen, H. & Holopainen, Leena (2009). Depressive symptoms and school burnout during adolescence: evidence from two longitudinal stidies. Journal of Youth and Adolescence, 38, Sihvola, Elina (2010). Early-onset depressive disorders,related mental health disorders and substance use-a prospective : longitudinal study of Finnish twins born Väitöskirja. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystieteen laitos. Sosiaali- ja terveysministeriö 2001b. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2001:4. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö 2003d. Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2003:6. Helsinki. Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto, Puheenvuoro: Nuorten mielenterveyspalveluihin panostettava tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Vaikute Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry:n jäsenlehti / Tulonjakotilasto (2010). Ennakkotiedot. Tilastokeskus. Tuominen-Soini, H., Salmela-Aro, K. & Niemivirta, M. (2008). Achievement goal orientations and subjective well-being: A person-centred approach. Learning and Instruction, 18, Tynkkynen, L. (2010). Nuoren uratavoitteeseen liittyvä sosiaalinen pääoma. Psykologia, 05-06, Vasalampi, K., Nurmi, J-E. & Salmela-Aro, K. (2010). Sisäisen motivaation ja hyvinvoinnin rooli onnistuneessa koulutussiirtymässä. Psykologia, 05-06,

24 LIITE 1. JOOP- projekti. Joustavat oppimisympäristöt OPETUSHALLITUS: Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin - kehittämisohjelman hanke JOOP- projekti. Joustavat oppimisympäristöt (hanke: S10228) Toteuttajaorganisaatio: Koulutuskeskus Sedu, Ähtärin ammatti-instituutti Toteutusaika: Lisätietoja hankkeesta antaa: asuntolatoiminnat ja vapaa-ajan ohjaus Marja Ylikoski-Udd , JOOP- hankkeessa luodaan yhtenäinen toimintamalli oppilaitosten opiskelijaasuntolatoimintaan, toteutetaan ja tuotteistetaan harrastepohjaisia kursseja (harrastepassi) sekä luodaan asuntolapassi vapaa-ajantoiminnan aktiviteettien keräämiseen. Tavoitteena on myös opiskelun tukitoimien juurruttaminen opintolinjojen käytäntöön vahvistamaan opiskelijoiden opintojen edistymistä ja ehkäisemään keskeyttämistä. Keskeisenä tavoitteena on JOustavien OPpimisympäristöjen ja tuetun työssäoppimisen kokeileminen ja juurruttaminen. Lukuvuoden aikana asuntolassa järjestetään ohjattua toimintaa osana asuntolan kasvatustehtävää. Toimintoihin sisältyy mm. seuraavia osioita: - Iltatoiminnat ( mm. karaokea, kahvia, teetä, jutustelua ja yhdessäoloa ) - Asuntolatoimintojen kurssi, 1 ov:n suoritus, jonka saa keräämällä asuntolapassiin tarvittavan määrän merkintöjä. - Harrastekurssit, jotka merkataan harrastepassiin ja luetaan hyväksi valinnaisina opintoina Karaokeillat Uintikerrat Mesikämmen kylpylässä Alkusammutusharjoitus palopäällikön johdolla. ( Pakollinen kaikille asuntolassa asuville) Liikenneturvallisuusilta Kuraattorin ja Terveydenhoitajan luento aiheesta: Nuoret terveys ja seksi Liikuntatutor -koulutus Elokuva - ja teatteri-illat Ravintolakäyttäytyminen ( a la carte ruokailu koululla) Poliisin luento nuorten rikosoikeudellisesta vastuusta. ( Pakollinen kaikille asuntolassa asuville) ym. Opiskelijoiden vapaassa iltakäytössä asuntolassa on yhteiset oleskelutilat, kuntosali, biljardi ja pingispöytä, tv, video, erilaisia pelejä sekä nettiyhteyksin 24

25 varustettu tietokone. LIITE 2. ELÄMÄNHALLINTATAITOJEN VALMENNUS 2011 KYSELY OPISKELIJOILLE RYHMÄTILAISUUDESTA PÄIVÄYS: Oliko tämän ryhmätilaisuuden aihe sinulle tärkeä? tärkeä jonkin verran tärkeä ei lainkaan tärkeä Oliko tämän ryhmätilaisuuden aihe mielestäsi esitetty ja toteutettu kiinnostavasti? kiinnostavasti jonkin verran kiinnostavasti ei lainkaan kiinnostavasti Voitko suositella tämän ryhmätilaisuuden toteuttamista tuleville uusille opiskelijoille? kyllä, samalla tavalla toteutettuna kyllä, mutta muutettuna miten? ei miksi? Kiitos! 25

26 LIITE 3. ELÄMÄNHALLINTATAITOJEN VALMENNUS 2011 KYSELYLOMAKE OPISKELIJALLE nainen mies syntymävuosi kotipaikkakunta Seuraavissa kysymyksissä rastita ne vaihtoehdot, jotka sopivat sinun tilanteeseesi. PERHESUHTEET Mikä on siviilisäätysi tällä hetkellä? naimaton naimisissa avoliitossa Elääkö äitisi? kyllä / ei Elääkö isäsi? kyllä / ei Keitä sinun lapsuuden perheeseesi kuuluu? äiti isä yksi tai useampia sisaruksia äidin uusperhe isän uusperhe sijaisvanhemmat siitä lähtien, kun olin -vuotias muita? Missä vietät viikonloppuisin aikaasi, kun et ole asuntolassa? lapsuuden kodissa omassa kodissa sijaiskodissa ystävien luona Miten tulet toimeen vanhempiesi kanssa? RASTITA SOPIVA VAIHTOEHTO hyvin tyydyttävästi huonosti äidin kanssa isän kanssa äitipuolen kanssa isäpuolen kanssa Miten usein pidät yhteyttä vanhempiisi? RASTITA SOPIVA VAIHTOEHTO useita kertoja muutaman kerran harvoin viikossa kuukaudessa äitiin isään Oletko huolissasi perheesi asioista tai tilanteesta? 26

27 en ole huolissani olen, miksi? NUKKUMINEN Mihin aikaan yleensä menet nukkumaan? RASTITA SOPIVA VAIHTOEHTO JOKA RIVILTÄ klo 22 mennessä klo 23 mennessä klo 24 mennessä klo 01 mennessä klo 02 mennessä tai myöhemmin arki-iltaisin viikonloppuiltaisin Kuinka monta tuntia nukut yleensä? RASTITA SOPIVA VAIHTOEHTO JOKA RIVILTÄ 5 tuntia tai vähemmän 6-7 tuntia 8-9 tuntia 10 tuntia tai enemmän arkiöisin viikonloppuöisin Onko sinun yleensä helppo nukahtaa? kyllä ei Aamulla herättyäsi oletko useimmiten? virkeä väsynyt SYÖMINEN Syötkö säännöllisesti aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan eli 4-5 ateriaa päivässä? kyllä ei Miten usein syöt iltaisin ja viikonloppuisin seuraavia ruokia? RASTITA SOPIVA VAIHTOEHTO JOKA RIVILTÄ melkein pari kertaa silloin joka päivä viikossa tällöin itse tehtyä ruokaa eli ns. kotiruokaa itse tehtyä ruokaa jonkin ruokavalion mukaan esim. kasvisruokavalio eineksiä eli valmisruokia kaupasta pikaruokaa eli hampurilaisia, pitsaa en koskaan Oletko painoltasi? normaalipainoinen ylipainoinen alipainoinen Onko syömisestä muodostunut sinulle jonkinlaisia ongelmia? ei kyllä, minkälaisia? 27

28 YSTÄVÄT, HARRASTUKSET JA LIIKUNTA Onko sinulla läheisiä ystäviä? kyllä ei Kuinka paljon vietät aikaa (tapaamiset, puhelut, nettiyhteydet) läheisten ystäviesi kanssa? useita tunteja joka viikko muutamia tunteja kuukaudessa muutaman tunnin vuodessa Onko sinulla ollut seurustelusuhteita? seurustelen tällä hetkellä olen aiemmin seurustellut en ole vielä seurustellut Onko sinulla jokin säännöllinen harrastus? kyllä ei Oletko tyytyväinen ihmissuhteisiisi? kyllä, erittäin tyytyväinen kyllä, melko tyytyväinen en ole tyytyväinen Kuinka usein hoidat fyysistä kuntoasi liikunnalla? useita kertoja viikossa noin kerran viikossa muutaman kerran kuukaudessa muutaman kerran vuodessa en koskaan KOULUMENESTYS Mikä on keskiarvosi peruskoulun päättötodistuksessa? Onko sinulla peruskoulussa ollut seuraavia oppimisvaikeuksia? ei lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus eli lukivaikeus / lukihäiriö matematiikan erityisvaikeus tarkkaavaisuushäiriö eli ADHD jokin muu, mikä? Oletko peruskoulussa saanut erityisopettajan antamaa erityisopetusta oppimisvaikeuksiin tai muuhun asiaan? ei kyllä, mihin oppimisvaikeuteen tai asiaan? millä luokilla? 28

29 RAHAN KÄYTTÖ JA TALOUS Oletko tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseesi? kyllä ei Onko sinulla ollut vaikeuksia rahan käytössä? ei kyllä aiemmin kyllä tällä hetkellä Kuka hoitaa asioitasi? RASTITA SOPIVA VAIHTOEHTO JOKA RIVILTÄ itse vanhemmat seurustelukumppani joku muu tai puoliso raha- ja pankkiasioitasi vero-, KELA- ja muita vastaavia asioitasi vaate- ja muita hankintojasi PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Tupakoitko tai käytätkö nuuskaa? en satunnaisesti päivittäin Minkä ikäisenä aloitit tupakoinnin tai muiden tupakkatuotteiden käytön? Mitä päihteitä käytät ja kuinka usein? RASTITA SOPIVA VAIHTOEHTO JOKA RIVILTÄ useita kertoja viikossa noin kerran viikossa noin kerran kuukaudessa muutaman kerran vuodessa en koskaan alkoholi huumeet lääkkeet sekakäyttö en käytä mitään päihteitä Kun olet päihtynyt, joudutko riitatilanteisiin? en koskaan silloin tällöin melkein aina Oletko ajanut päihtyneenä autoa tai muuta moottoriajoneuvoa? en koskaan kerran useita kertoja 29

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Tuki Muuttuneet tarpeet Tarkkaavaisuusongelmat muuttuvat iän myötä Motorinen levottomuus, impulsiivisuus vähenee tarkkaamattomuus ja vaikeudet jäsentää omaa toimintaansa

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ammattiopistot (Joensuu, Niittylahti, Kitee,

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot