POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Uusien menetelmien arviointi tehostuu s. 6 Nallikarissa nautittiin s Sote-uudistus kohti konkretiaa s. 26

2 Selkäkipu/niskakipu? Nivelrikko? Osteoporoosi? Inkontinenssi? TerveTuloa hyvään hoitoon. SoiTa apua meiltä: Kiviharjunlenkki 7, OULU / Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su /rantasipi.fi Ilmoita Pohjanpiirissä! KYLPYLÄLOMA & TANSSIT Alk. 71,- yö/hlö HEMMOTTELUA KYLPYLÄN TAHTIIN TUO hänet hemmottelulomalle kylpylään: lämpimiin vesiin, rentouttaviin hoitoihin, tunnelmallisille illallisille ja tansseihin. Sis. 1 yön majoituksen 2 hengen huoneessa, buffet-aamiaisen, kylpylän vapaan käytön ja sisäänpääsyn tansseihin Ravintola Waskiaan tanssi-iltoina. Alkaen hinta voimassa PINS- ja K-Plussa-korteilla, ilman korttia alk. 79,-/hlö. Varaukset hotellimaailma.fi tai Lemmenpolku 3, Vaasa rantasipi.fi Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoito piirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM Seuraava Pohjanpiiri ilmestyy Pohjanpiiri 4/2014

3 Pirjo Kejonen, hallintoylihoitaja pääkirjoitus Teknologia mahdollistaa uusia toimintatapoja Lämmin kesä on takana ja olemme palanneet virkistyneinä työn ääreen. Sairaalassa kesän toiminta sujui lähes suunnitelmien mukaisesti. Jälleen kerran voimme todeta, että henkilökunta, mukaan lukien kesäsijaiset, teki parhaansa myös kesän aikana. Kiitos siitä kaikille! Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnos lähti jo lausuntokierrokselle, mikä ennakoi syksylle vilkasta keskustelua tulevaisuuden palvelujen järjestämisestä. Tulevaisuuden sairaala -hanke etenee ja joulukuussa sairaanhoitopiirin valtuusto saa päätettäväkseen Tulevaisuuden sairaala -kokonaissuunnitelman, MasterPlanin sekä Lasten ja naisten sairaalan rakentamisen. Edellisten lisäksi syksyn tehtävälistalla on paljon asioita, joilla pyrimme vaikuttamaan mm. potilaiden hoidon laatuun ja henkilökunnan hyvinvointiin. Sain alkukesästä sähköpostia eräältä sairaalassa asioineelta henkilöltä. Hän antoi hyviä ideoita siitä, miten voisimme entistä paremmin opastaa ihmisiä kulkemaan tiloissamme. Haasteena on se, että uutta teknologiaa tulee koko ajan lisää, emmekä välttämättä tiedä, mitä kaikkea voisimme järkevällä tavalla hyödyntää sairaalaympäristössä. Hoito-, kuntoutus- ja tutkimuslaitteilta olemme jo oppineet vaatimaan viimeisintä teknologiaa, mutta prosessien toimivuutta voidaan tehostaa ottamalla käyttöön myös muita uusia toimintatapoja. Olemme jo saanet hyviä kokemuksia teknologian mahdollisuuksista mm. itseilmoittautumisjärjestelmä Akselista ja sähköisestä lääkkeenmääräyksestä. Tämän syksyn aikana potilaan sähköinen tunnistaminen uusine rannekkeineen laajenee käyttöön koko talossa. Testaamme myös fysiologisten parametrien, kuten verenpaineen ja sydämen sykkeen mittaamista langattomasti hyödyntäen uutta teknologiaa ja otamme langattoman mittaamisen toivottavasti käyttöön mahdollisimman pian. Edellä mainitut uudet toimintatavat parantavat potilasturvallisuutta, mutta ne myös tehostavat hoitoprosesseja. Sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kilpailutus lähtee liikkeelle piakkoin ja takaisinsoittopalvelujen käyttöönottoa arvioidaan tämän syksyn aikana. Internetin käyttöä potilaiden opastamisessa ja ohjauksessa tulee edelleen laajentaa. Enää kaikkea ei tarvitse välttämättä kertoa potilaalle vastaanotto- tai sairaalakäynnillä, vaan potilaita voidaan soveltuvin osin ohjata hakemaan tietoja esimerkiksi nettisivuiltamme. Tämä luonnollisesti edellyttää asianmukaisen ohjaus- ja muun materiaalin tuottamista verkkoon. Myös henkilökunnan osaamisen ja oppimisen prosesseja voidaan tukea hyödyntämällä uutta teknologiaa. Tällä hetkellä meillä on käytössä jo varsin laajasti verkkopohjaisia oppimisympäristöjä, mm. lääkehoidon ja potilasturvallisuuden osaamisen päivittämiseen. Tulevaisuudessa henkilökunnan osaamista ja työhyvinvointia voidaan tukea ja kehittää ottamalla käyttöön vastaavanlaisia sovelluksia lisää. Sairaalaamme on myös suunnitteilla kliinisten taitojen keskus ja living-lab -ympäristö. Living lab -ympäristössä voivat myös yliopisto, ammattikorkeakoulu ja yritykset olla kehittämistyössä mukana. Uusi teknologia tuo siis uusia mahdollisuuksia. Käyttöönotto vaatii kuitenkin kriittistä arviointia ja taloudellista panostusta. Kehitys ei tapahdu aivan hetkessä, vaikka niin haluaisimmekin. Meillä ei kuitenkaan ole aikaa hukattavaksi, sillä uudet sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet edellyttävät myös prosessien kehittämistä. Myös potilaiden kasvava tietoisuus ja valinnanvapauden mahdollisuudet edellyttävät, että osaamme hyödyntää uutta teknologiaa ja toimintamalleja mahdollisimman hyvin. Uuden teknologian ja kansalaisten oman vastuunoton avulla voimme siirtää painopistettä sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen ja toivottavasti säästää myös henkilöresursseja. Toivotan teille kaikille oikein mukavaa syksyä. Nyt on sadonkorjuun aika! n kuva Tiina Mäki Pirjo Kejonen Pohjanpiiri 4/2014 3

4 sisältö Pohjanpiiri numero 4 / syyskuu 2014 joka numerossa: 3 Pääkirjoitus: Teknologia mahdollistaa uusia toimintatapoja 5 Työ ja tekijä: Likaisena sisään puhtaana ulos 22 Erva-kuulumisia: Sote-järjestämislaki tuli lausunnolle 30 Kiitokset / Vapari / kiitos lahjoituksesta 32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Kesän jälkeen, syksyä kohden 34 Jos minulta kysytään, niin... Mistä on innovatiivinen sairaala tehty? tässä numerossa: 6 Uusien menetelmien arviointi tehostuu 11 Pohjois-Suomi saa oman sairaalabiopankin 11 Tieto ihmisen perimästä halutaan paremmin käyttöön terveydenhuollossa 12 Kehityksen huomaa selkeimmin kun katsoo taaksepäin 16 Kilpailutuksella pyritään hillitsemään kustannusten kasvua 18 Nallikarissa nautittiin kesäjuhla Potilasjärjestöt hakevat toiminnalleen näkyvyyttä 21 Yötön yö pohti terveydenhuollon tulevaisuudennäkymiä 23 NordLab: Uutta verta laboratorioon 25 Oppia ulkomaille 26 Sote-uudistus etenee kohti konkretiaa 27 Väliaikaisesta pysyvää 28 Kirurgisen syöpäpotilaan hoidon kehittäminen parantaa myös hoitohenkilökunnan jaksamista 29 Kuntakierros käynnissä: Uusien murtumien ehkäiseminen on tärkeää 31 SM-pesäpallokisassa vähän jäi harmittamaan 33 Kiitos lahjoituksesta: Käsihygieniahavainnointi otettu jatkuvaksi toimintatavaksi 35 Muutos on pysyvää 18 Pohjanpiiri 39. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Jaakko Ahlstén Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP Sylvi Savolainen, PPSHP Tiina Mäki, PPSHP Pekka Huovinen, PPSHP Jukka Veijola, PPSHP sivunvalmistus Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset Ilmoitukset Olavi Määttä Pohjanpiiri ilmestyy v Nro Nro Painopaikka Erweko Oy 26 KANNEN KUVA Tiina Mäki

5 Teksti & kuva Liisa Ahlstén työ ja tekijä Likaisena sisään puhtaana ulos Välinehuolto on välillistä potilashoitotyötä. Leikkauksissa ja muissa toimenpiteissä tarvittavat instrumentit ja muut välineet tuodaan käytön jälkeen välinehuoltoprosessiin, joka kestää vähintään neljä tuntia. Sen jälkeen ne ovat taas valmiina uutta käyttöä varten. Välinehuoltoprosessi on tiimivastaava Asta Virkkulan mukaan kuusivaiheinen. Ensin on pesu ja desinfektio, jossa välineet puhdistetaan mikrobeista. Seuraavaksi välineet kuivataan, tarkistetaan ja pakataan. Lopuksi ne vielä steriloidaan, jolloin välineistä häviää loputkin mikrobikasvustot. Välinehuoltajan työn ydin on infektioiden torjunta, mutta hänen pitää käytettyjä instrumentteja käsitellessään myös suojata itsensä. Osittain keskitetty välinehuolto OYS:ssa välinehuolto on osittain keskitetty eli suurin osa työntekijöistä työskentelee välinehuoltokeskuksessa. Tällä hetkellä välinehuollolla on ulkoisia työpisteitä kymmenen. Tulevaisuudessa tavoitteena on toimia keskitetyssä välinehuollossa. Runsas vuosi sitten käyttöön otettu tuotannonohjausjärjestelmä helpottaa välineiden jäljitettävyyttä. Välinehuollon suurimpina asiakkaina ovat leikkaussalit ja myös muista yksiköistä tulee huoltoon instrumentteja. Tuotannonohjausjärjestelmästä pystytään tarkistamaan missä prosessin vaiheessa tietty välineistö on tietyllä hetkellä. Koulutusaika pitenee Välinehuoltajien koulutus on tähän asti kestänyt noin vuoden. Jatkossa koulutus muuttuu kolmivuotiseksi ammattiopistotutkinnoksi. Asta Virkkula on välinehuoltajan perustutkinnon lisäksi suorittanut jatkokoulutuksena eri- koisammattitutkinnon. Koulutus syventää infektioiden torjuntaan ja työturvallisuuteen liittyvää tietoutta ja pätevöittää tiimivastaavan tehtäviin. Välinehuollon organisaatiossa on palvelupäällikön ja palveluesimiehen lisäksi kaksi tiimivastaavaa. Meidän tiimivastaavien tehtävänä on organisoida käytännön työtä ja palveluesimies hoitaa henkilöstöhallinnon, Asta Virkkula kertoo. n Pohjanpiiri 4/2014 5

6 6 Pohjanpiiri 4/2014

7 Teksti Martti Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Uusien menetelmien arviointi tehostuu Terveydenhuolto on aina ollut erittäin innovatiivinen ala. Uusien hoitomenetelmien vaikuttavuuden arviointi ei kuitenkaan ole kehittynyt yhtä nopeasti kuin itse menetelmät. Nyt myös sitä on alettu kohentaa. Pohjanpiiri 4/2014 7

8 Lääketieteellä on pitkä ja kunniakas historia uusien menetelmien kehittäjänä ja käyttöönottajana. Jo muinaisessa Egyptissä tiedetään käytetyn proteeseja, joskin jokainen Sinuhe egyptiläisen lukenut tietää, että senaikaisissa menetelmissä oli aika lailla arveluttavia piirteitä luvun lopulla alettiin ottaa suuria harppauksia. Silloin syntyi anestesian perusta ja röntgenkuvaus. Vanhoista keksinnöistä esimerkiksi kuumemittari, verenpainemittari ja EKG ovat yhä käytössä ja toimivat jokseenkin alkuperäisellä tavalla. Muita esimerkkejä hoitoa parantaneista menetelmistä ovat esimerkiksi antibiootit, rokotteet, sepelvaltimoiden pallolaajennus, koeputkihedelmöitys sekä hoitomenetelmä, joka kehitettiin, kun helikobakteerin ja mahahaavan välinen yhteys löydettiin. Arviointiylilääkäreiden verkosto perustettu Lääketieteessä on aina ollut periaatteena, että pyritään käyttämään vain turvallisia ja vaikuttavia hoitoja. Vaikuttavuuden osoittaminen on kuitenkin vaikeaa. Suomessa esimerkiksi uutisoitiin hiljattain tutkimustulos, jonka mukaan meillä tehdään paljon turhia polvileikkauksia. Kuntouttamisella päästäisiin vastaavaan tulokseen, ja se olisi paljon halvempaa ja potilaalle miellyttävämpää. Menetelmää oli tutkittu, mutta sen vaikuttavuutta ei ollut kunnolla selvitetty. Väestön ikääntymisen ja taloudellisten paineiden takia terveydenhuollon menetelmien arviointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Viranomaisten asettamat vaatimukset terveysteknologian ja lääketeollisuuden yrityksille tiukentuvat kaikkialla. Suomessa toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima HALO-järjestelmä, jossa arvioidaan uusien menetelmien käyttöönottamisen hyötyjä valtakunnallisella tasolla. Suomen viisi erityisvastuualuetta (erva) ovat sopineet keskenään, että niistä jokainen perustaa arviointiylilääkärin viran. Pohjois-Pohjanmaalla virkaan valittiin syöpätautien erikoislääkäri Olli Tenhunen, joka aloitti työnsä tämän vuoden alussa. Uusi ei välttämättä ole vaikuttavaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka sanoo, että yksi tärkeä syy tarpeelle kehittää menetelmien arviointia on tiedotusvälineiden ja tiedonsiirron kehittyminen. Aikaisemmin tieto uusista menetelmistä levisi hitaasti ja niistä ehdittiin saada enemmän tutkimustietoa. Nykyään tieto Mikä on uusi menetelmä? Sille ei ole yksiselitteistä määritelmää. Koko sairaalan toiminnan kannalta sellainen voi olla vaikkapa tavaravirtojen uudelleen järjestely. Uusien menetelmien arvioinnista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä lääketieteellistä hoitoa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että potilaalle tehdään jotakin uudella tavalla, hän tekee itse jotakin uudella tavalla tai hän saa uutta lääkettä. Kyseessä voi olla myös näiden yhdistelmä. Nykyään monissa menetelmissä teknologialla on tärkeä rooli, vaikka uusi laite sinänsä ei välttämättä ole uusi menetelmä. voi levitä ympäri maailmaa kulovalkean tavoin ja uusi menetelmä saatetaan ottaa käyttöön hyvin niukoilla tutkimustiedoilla, Oukka sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee sepelvaltimoiden laserhoidon, joka levisi nopeasti kaikkiin länsimaihin. Siitä kuitenkin on luovuttu hoidon vähäisen hyödyn takia. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on tutkittu lasten miktiokystografiaa eli virtsarakon varjoainetutkimusta. Menetelmällä pyritään ennustamaan munuaistulehduksen todennäköisyyttä. Tulosten mukaan menetelmästä ei ole hyötyä ja OYS on luopunut siitä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisuissa. Oukan mukaan huonosti vaikuttavista menetelmistä on monenlaista haittaa. Ne voivat olla potilaalle rasittavampia kuin jokin muu hoito. Ne voivat olla hyvin kalliita, jolloin rahaa heitetään hukkaan. Pahimmillaan ne voivat johtaa huonoon hoitoon. Se vasta maksaakin, kun otetaan kallis menetelmä, jolla annetaan huonoa hoitoa, Oukka sanoo. Teknologioita äärilaidasta toiseen Terveysteknologian Liitto FiH- TAn erityisasiantuntija Sean Donovan sanoo, että teknologiaan perustuvien uusien menetelmien avulla on viimeisten vuosikymmenten aikana voitu vähentää sairaalayöpymisiä ja kuntotutukseen tarvittavaa aikaa dramaattisesti. Sairaudet, jotka 50 vuotta sitten johtivat työttömyyteen tai ennenaikaiseen hautaan, voidaan nyt diagnosoida ajoissa ja hoitaa päiväkirurgialla. Vuoteen 1980 verrattuna kuolleisuus sydänsairauksiin on puoliintunut, aivohalvauskuolleisuus vähentynyt kolmanneksen ja rintasyöpään kuolleisuus viidenneksen, Donovan luettelee. 8 Pohjanpiiri 4/2014

9 Hänen mukaansa lääketieteessä on hyödynnetty teknologioita nanosta ydinteknologiaan, lämpötiloja kuumimmasta kylmimpään ja taajuuksia korkeimmasta matalimpaan. Teknologia mahdollistaa sairaalalaitteiden puristamisen yhä pienempään kokoon. Esimerkiksi rytminsiirtolaitteet tai infuusiopumput voidaan nykyään valmistaa tulitikkuaskin kokoisiksi ja niitä voidaan tarvittaessa asentaa kehoon implantteina. Röntgensädelähde voidaan valmistaa millimetrien kokoiseksi ja se voidaan asettaa ruumiin onkaloihin syövän paikalliseen hoitamiseen. Pillerin kokoinen videokamera voidaan niellä ja sen avulla voidaan tutkia vatsaa ja suolistoa, Donovan kertoo esimerkkejä. Arviointi on suositus Arviointi on suositus. Arvioijat eivät tee päätöstä käyttöönotosta. Olli Tenhusen mukaan menetelmien arvioinnissa arvioidaan paitsi toimivuutta, tehoa ja vaikuttavuutta, myös potilasturvallisuutta. Lisäksi pitää muistaa, että arviointi ei koske pelkästään uusia menetelmiä. Myös jo käytössä olevia pitää tarkastella kriittisesti. Oukan mainitsema lasten miktiokystografia on tästä hyvä esimerkki. Arviointi on suositus. Arvioijat eivät tee päätöstä käyttöönotosta. Tämä koskee sekä HALOjärjestelmää että arviointiylilääkäreiden työtä. Sairaanhoitopiirit ja sairaalat päättävät käyttöönotosta itsenäisesti. Vaikka turvallisuudesta ja vaikuttavuudesta olisikin näyttö, sairaala joutuu arvioimaan, onko se riittävä. Miten se istuu juuri tämän organisaation potilasmääriin ja käytäntöihin?, Tenhunen sanoo. Arvioinnissa on useita tasoja. Ensimmäinen on sairaalan taso, se jolla päätökset käyttöönotosta tehdään. Toinen taso on valtakunnallinen. Sitä edustavat HALO ja arviointiylilääkäreiden verkosto, joka kokoontuu kuukausittain. Lisäksi valtakunnallisella tasolla lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi lääkkeiden käyttöä. Kolmas taso on kansainvälinen, sillä arvioinnissa on otettava huomioon myös muualta saatu tieto ja kokemukset. Suomi on liian pieni maa, jotta pystyisimme toteuttamaan kaiken arvioinnin itse. Laitteiden valmistus työllistää Uusien menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto ei ole pelkästään terveyspoliittinen kysymys. Lääkeala ja terveysteknologia ovat kansainvälisesti erittäin suuria ja työllistäviä toimialoja. Sean Donovanin mukaan lääketieteellisen teknologian maailman- Pohjanpiiri 4/2014 9

10 laajuinen kauppa on vuositasolla jossakin miljardin euron välillä. Syy alan vahvaan kasvuun on se, että teknologia nopeuttaa ja tehostaa ihmistyötä ja parantaa siten hoidon vaikuttavuutta, sanoo Bill Östman, joka toimii johtajana laboratoriolaitteita ja kliinisen diagnostiikan tuotteita valmistavassa Thermo Fisher Scientificissa. Ihmistyövoima on hoitojärjestelmän kallein elementti. Siitä on tulossa pula, joten käytettävissä oleva työpanos pitäisi pystyä kohdentamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Esimerkiksi hyvällä diagnostiikalla säästetään valtava määrä kalliita hoitovuorokausia, hän sanoo. Suomalaisen terveysteknologian teollisuuden tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin, jonka arvo on noin 1,6 miljardia euroa. Viime vuonna se nousi Suomen suurimmaksi huipputeknologian vientialaksi, kun mobiilialan lasku jatkui. Viiden vuoden aikajaksolla ala on kasvanut keskimäärin yli 6 prosenttia ja sen kauppataseen ylijäämä keskimäärin yli 9 prosenttia vuodessa. Näinä aikoina ne ovat hämmästyttäviä lukuja suomalaisessa teollisuudessa. Terveysteknologia työllistää Suomessa runsaat työntekijää, sillä tuotteiden valmistusta ja kokoonpanoa ei yleensä kannata viedä Suomesta pois. Oulu uskoo ja Ouluun uskotaan Oulu uskoo hyvinvointialan kasvuun ja sen myötä syntyviin uusiin yrityksiin ja työpaikkoihin. Kontinkankaan kampusta ollaan kehittämässä kansainväliseksi hyvinvointialan osaamiskeskittymäksi, jossa ideoidaan ja kehitetään hyvinvointialalle uusia tuotteita ja menetelmiä. Aluetta markkinoidaan nimellä Oulu- Health. Oulun yliopistollinen sairaala on OuluHealthin suurin ja tär- Primäärin aivolymfooman hoitoon kehitetty BBBD-hoito (blood brain barrier disruption) on hyvä esimerkki uudesta menetelmästä, jonka vaikuttavuutta vielä tutkitaan. Koska potilaita on vähän ja hoito vaatii erikoisosaamista, se ei olisi kustannusvaikuttava annettavaksi useassa sairaalassa. Siksi BBBDhoidot Suomessa on toistaiseksi keskitetty Oulun yliopistolliseen sairaalaan. kein toimija, ja sen tulevaisuuden sairaala -ohjelma on oleellinen osa alueen kehittämistä. Tulevaisuuden sairaala tulee näkymään ulospäin suurena rakennusprojektina, mutta sisällöllisesti se on ennen kaikkea sairaalan uudistamisohjelma, jossa mietitään kaikki toimintaprosessit uudestaan. Uusilta menetelmiltä ja niissä hyödynnettävältä teknologialta odotetaan paljon. Ouluun hyvinvointialan osaajana uskotaan valtakunnallisesti. Suomessa on käynnistynyt IN- KA-ohjelma (Innovatiiviset kaupungit), jonka yksi teema on tulevaisuuden terveys. Sen vetovastuuseen on valittu Oulu. Muita osapuolia ovat Kuopio, Tampere, Turku ja pääkaupunkiseutu. Oulua pidetään tällaisessa kehittämistyössä kokonsa puolesta optimaalisena. Se on tarpeeksi pieni, jotta päätöksenteko sujuu vaivattomasti, mutta alue on samalla riittävän suuri, jotta menetelmien toimivuus voidaan todentaa. OuluHealthin kehittämiseen ja INKAaan liittyen OYS:n on päättänyt perustaa testauslaboratorion uusien menetelmien kehittämiseksi ja testaamiseksi yhteistyössä yritysten kanssa. n 10 Pohjanpiiri 4/2014

11 Pohjois-Suomi saa oman sairaalabiopankin Pohjois-Suomeen on sovittu perustettavaksi biopankki. Sen taustalla ovat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Oulun yliopisto ja NordLab. Osapuolet ovat tehneet perustamispäätöksen omissa toimielimissään ja perustamiseen liittyvä luvan hakemismenettely on käynnissä. Biopankki sijoittuu Ouluun Kontinkankaan kampusalueelle. Sen toiminta on tarkoitus saada käyntiin kevään 2015 kuluessa. Aluksi työntekijöitä tulee olemaan minimissään 4 5. Turku, jossa biopankki aloitti vuonna 2013, työllistää nyt jo 10 henkilöä. Biopankin perustamishanke sai alkunsa keväällä 2012 Tekesin rahoituksen turvin. Perustaminen tuli mahdolliseksi kun biopankkilaki tuli voimaan viime syksynä. Biopankin johtajaksi nimetty dosentti Saila Kauppila kertoo, että biopankki on kokoelma potilailta kerättyjä näytteitä kuten kudos-, veri- ja solunäytteitä, ja niihin liitettyä terveystietoa. Näytteitä otetaan biopankkiin vain näytteenantajien suostumuksella tiukkoja tietoturvamääräyksiä noudattaen. Pohjois-Suomessa on ainutlaatuisen yhtenäinen väestöpohja, mikä tekee sen biopankkiaineistoista tutkimuksellisesti erittäin arvokkaita. Pohjois-Suomen biopankin nimeksi tulee Biopankki Borealis. n Tieto ihmisen perimästä halutaan paremmin käyttöön terveydenhuollossa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut työryhmän laatimaan kansallista genomistrategiaa. Tavoitteena on laatia suunnitelma toimenpiteistä, jotka mahdollistavat ihmisen perimästä saatavan tiedon tehokkaan hyödyntämisen suomalaisessa terveydenhuollossa. Genomitiedolla tarkoitetaan ihmisen koko perimästä saatavaa tietoa. Kun perimän tutkimusmenetelmät kehittyvät, voidaan suuntautua enemmän kohti henkilökohtaista lääketiedettä, jossa tieto ihmisen perimästä ohjaa hoitopäätöksiä. Tätä tietoa voidaan käyttää yhä enemmän myös sairauksien ehkäisyssä. Genomitiedon hyödyntämiseen terveydenhuollossa liittyy monia selvitettäviä asioita. On tärkeää huolehtia esimerkiksi geenitestien vaikuttavuuden arvioinnista, laadunvarmistuksesta, tietosuojasta sekä terveydenhuollon henkilöstön koulutuksesta. Lisäksi on laadittava suunnitelma siitä, miten kustannuksia hallitaan. Strategian laatimisessa STM tekee yhteistyötä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa. Tavoitteena on, että strategialuonnos lähetettäisiin laajalle lausuntokierrokselle vuoden vaihteessa ja strategia luovutettaisiin ministeriölle maaliskuun lopussa n STM Sopimustuotteenne inkontinenssien hoitoon Curocell Cirrus 2.0 Vaihtuvapaineinen patja painehaavojen hoitoon ja ehkäisyyn sekä kivunlievitykseen. Patja kattaa riskiluokat 1-4. Uutena ominaisuutena kantapääkevennys lievittää kantapäihin kohdistuvaa painetta. Hiljaisessa ja helppokäyttöisessä keskusyksikössä on neljä erilaista säätömahdollisuutta. Monipuolisuutensa ansiosta patja sopii kaikille potilasryhmille. Hän pystyi nukkumaan paremmin ja hänen haavansa paranivat vähitellen. Anaalitamponi RecaCare Miellyttävä, yksilöllinen ja käyttövarma uutuus ulosteinkontinenssin hoitoon. Tukee sisäisen sulkijalihaksen toimintaa ja takaa käyttövarmuuden kaikissa tilanteissa. Turvallinen käyttöaika on jopa 20 h. UUTUUS RecaFem vaginaalitamponi hoitaa huomaamattomasti virtsainkontinessia kaikenikäisillä naisilla. Useita kokovaihtoehtoja. Erikoiskatetri IQ Cath Manfred Sauerin IQ Cath on pisarakärkinen erikoiskatetri vaativaan käyttöön. IQ on turvallinen käyttää ja sillä voi korvata Tiemannin. Pisarakärki ja joustava kaulaosa takaavat helpon liikkuvuuden arpisessa ja ahtautuneessa virtsaputkessa. Liukuu hyvin myös spastisen sulkijalihaksen läpi. IQ ei aiheuta verivirtsaisuutta. Saatavana luer lockilla. Aluemyyntipäällikkö Jaana Junnonen RehaMed avain jota etsit Tuotepäällikkö Marika Vimpari Pohjanpiiri 4/

12 Markku Alen toimi Apuvälinekeskuksessa vastuulääkärinä lähes kuusi vuotta. Teksti Markku Alen KUVAT Kerttu Karjalainen Kehityksen huomaa selkeimmin kun katsoo taaksepäin Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on niin moniulotteista ja moniammatillista, että monessakaan kunnassa ei ole saatavilla tarpeeksi ammattilaisia ja tarvittavia terapiamuotoja. Tällöin kuntoutusta ei voida toteuttaa potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan vaan resurssit rajaavat sen mitä tehdään. Keskittämällä rajalliset resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön. Seuraan kehityksen kulkua aktiivisesti ja jatkan alan tutkimustyötä mm. ohjaamalla väitöskirjoja, vaikka jäinkin täysin palvelleena työeläkkeelle marraskuussa Mitä pienempi sairaala tai paikkakunta, ja mitä syrjemmällä ollaan, sitä todennäköisempää on, että Sote-uudistuksessa kaavailtu suurempi väestöpohja luo nykyistä paremmat edellytykset terveydenhuollon organisointiin, resurssointiin ja alan ammattilaisten palkkaamiseen ja sitä kautta yhdenvertaiseen palvelujen saatavuuteen. Priorisointitarve eli kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen asettaminen on silti edelleen välttämätöntä, koska verorahoitteiset resurssit eivät riitä kaikkeen hyvään mikä nykyään olisi mahdollista. Lääkinnällinen kuntoutus on ollut vuosikymmeniä kuntien järjestämisvastuulla, ts. potilaan kotikunta on vastannut tarvittavan hoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä. Palvelut se on voinut tuottaa itse tai ostaa sen yksityisiltä palvelun tuottajalta. Jää nähtäväksi muuttaako Sote-uudistus tätä järjestämisvastuuta. Todennäköistä on, että potilaan kotikunta edelleen rahoittaa palvelut useimmissa tapauksissa. Usein sanotaan, ettei taaksepäin kannata katsoa. Mutta taaksepäin kannattaa katsoa esim. 12 Pohjanpiiri 4/2014

13 siksi, että huomaa kuinka valtavaa terveydenhuollon, siis hoidon ja kuntoutuksen kehitys on kaikissa väestö- ja sairausryhmissä ollut. Silloin kun eteneminen tuntuu tuskallisen hitaalta, kuten esim. Sote-uudistuksessa, auttaa kun vertaa nykyisiä palveluita, esim. kolmekymmentä vuotta sitten valinneeseen tilanteeseen. On helppo nähdä, ettei terveydenhuollossa ole vanhoja hyviä aikoja, sillä ennen oli kaikki huonommin. Kehitys etenee tieteellisen tutkimustyön tulosten ja kokemukseen perustuvan harkinnan myötä, mutta usein myös lakien ja asetusten uudistamisen kautta. Em. tekijät sävyttävätkin vahvasti ajanjaksoa, jonka toimin OYS:n kuntoutusylilääkärinä vuosina Selkäydinvammojen hoidon keskittäminen Esimerkiksi vuonna 2011 annettiin uusi asetus, jolla hajanaisesti organisoitu selkäydinvammaisten hoito, kuntoutus ja myöhempi elinaikainen terveysseuranta keskitettiin kolmen yliopistosairaalan HYKS:n, OYS:n ja TAYS:n vastuulle. Tapaturmaisia selkäydinvammoja sattuu viiden miljoonan väestöpohjalla vähän, noin 150 vuodessa. Tämän potilasryhmän akuuttivaiheen hoito ja kuntoutus on erittäin vaativaa moniammatillista työtä. Vain tämän alan työhön omistautumalla voi saavuttaa tarvittavan kokemuksen. Lisäksi tarvitaan paljon koulutusta. OYS:ssa tämän erikoisalueen osaajia on ollut jo pitkään. Niinpä oli luontevaa, että myös potilasjärjestö Akson vahvasti suositti OYS:ia selkäydinvammakeskukseksi. Keskittämisen myötä hyvä toiminta- ja hoitokäytäntö kehittyy ja potilas saa varmimmin ajan vaatimuksia vastaavaan hoitoon ja kuntoutukseen. Lisäksi tarvittavat erityistilat, laitteet ja välineet ovat jatkuvassa tehokkaassa käytössä. Koska OYS:lla oli jo entuudestaan kokemusta ja osaamista akuuttivaiheen vaativasta hoidosta ja kuntoutuksesta, keskittäminen lähti onnistuneesti liikkeelle. Myös tarvittava lisähenkilöstö on jo saatu rekrytoitua. Seuraava askel on ajanmukaisten vaikeavammaisten kuntoutuksen toimitilojen suunnittelu ja rakentaminen OYS:iin. Tilojen perusparantaminen onkin kehittämishanke, joka edetessään vähitellen hyödyntää kaikkia vaativaa kuntoutusta tarvitsevia. Selkäydinvammaisten lisäksi myös osa aivovamman ja aivohalvauksen saaneista tarvitsee näitä tiloja ja palveluita. Yksilölliset apuvälineratkaisut Lääkinnällisen kuntoutuksen keskeinen elementti on apuvälinepalvelut. Ratkaisut ovat useimmiten yksilöllisiä, monimutkaisia ja myös kalliita. Näidenkin palveluiden kehittäjänä OYS:ssa on jo pitkään oltu eturintamassa. Oli mielenkiintoista ja antoisaa olla kehittämässä näitä palveluita, keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Keskus palvelee sairaanhoitopiirin väestöä erityisesti vaativissa apuvälineasioissa, kuten apuvälinetarpeen yksilöllinen arviointi, yksilöllinen hankinta/valmistus, apuvälineen kokeilu, käytön opettelu, käyttöönotto ja huolto. Keskus on ollut vahvasti mukana kehittämässä valtakunnallista apuvälineen saatavuusperusteita, jotka parantavat ratkaisujen osuvuutta ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Myös logistiikka ja toiminnan seuranta ja taloudellinen tarkoituksenmukaisuus on keskuksen myötä kehittynyt hyvin. OYS:n lääkinnällisen kuntoutuksen toimiala on ollut vuosikymmeniä laaja-alaisesti monessa mukana palvelun tuottajana, kehittäjänä ja alan koulutuksen järjestäjänä. Siksi tänne olikin mukava tulla töihin. Erikoissairaanhoidon tasolla todella tarvitaan monialaista ja moniammatillista kuntoutusosaamista. Isosta sairaalasta löytyvät kaikki tarvittavat ammattiryhmät. Kuntoutustiimissä saattaa olla useiden erikoisalojen lääkäreiden lisäksi, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykologi, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, ammatillinen kuntoutusneuvoja, psykoterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Yhteistyötä tehdään jopa yli kymmenen lääketieteen erikoisalan osaajien kanssa. Akuuttivaiheessa tarvitaan ympärivuorokautista ja ympärivuotista valmiutta. Joten näin vaativaa toiminta voidaan kattavasti organisoida ja hoitaa vain julkisella puolella. Samasta syystä alan koulutus ja harjoittelu kuuluvat selkeästi julkiselle toimijalle. Yksityiset toimijat ja Kela ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, jotka täydentävät ja monipuolistavat palveluita. Omana aikanani toimialan fokusta jouduttiin kaventamaan ja priorisointia tiukentamaan. Mm. hyvät kumppanit geriatria ja ravitsemusterapia siirtyivät hallinnollisesti toisaalle. Muusta erikoissairaanhoidosta poiketen sairaansijojen määrän vähentäminen ja hoito/kuntoutusajan lyhentäminen ei ole keskeinen keino talouden hallintaan vaativassa kuntoutuksessa. Vaikeista vaurioista kuntoutumiseen tarvitaan aikaa ja kysyntää vastaava määrä sairaansijoja, koska kuntoutumisedellytykset menetetään, jos potilas joutuu odottamaan. Jos resursseja ei ole riittävästi, kuntoutus Jos kuntoutus ei ala ajoissa tai jää kesken, myös tulos on vajaa. ei ala ajoissa tai jää kesken, myös tulos on vajaa. Säästäminen tässä asiassa on epäinhimillistä ja tulee todella kalliiksi yhteiskunnalle. OYS:ssa kuntoutuksessa tarvittavien sairaansijojen määrä ei vastaa kysyntää, joten osa potilaista joudutaan siirtämään esim. Helsinkiin, Käpylän kuntoutuskeskukseen tai Oulussa toimiviin yksityisiin kuntoutusalan laitoksiin. Tämä ei ole potilaslähtöistä vaan resurssilähtöistä, mutta silti kalliimpaa. On syytä muistaa, että siirtäminen on vammautuneelle erityisen rasittavaa. Tällainen asiantila ei myöskään täysin vastaa lainsäätäjän ajatuksia. Selkäydinvammaisten potilasyhdistyksestä viestitettiin äskettäin, että he ovat tyytyväisiä OYS:n osaamiseen, mutta seuraavat huolestuneena keskittämisen toteutumisen hidasta etenemistä tilaratkaisujen osalta. Keskittämisen idea ja tavoite on, että selkäydinvammainen voisi halutessaan saada tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelut samasta sairaalasta. Tähän tavoitteeseen on vielä pitkä matka, mutta onneksi hyvässä alussa ollaan. Kuntoutuspoliklinikalla tutkitaan, suunnitellaan ja ohjataan edellä mainittujen vamma- ja sairausryhmien myöhempää kuntoutusta ja kartoitetaan myös työhön paluun mahdollisuuksia. Kuntoutusprosessin kriittinen pullonkaula on edessä akuuttivaiheen jälkeen, kun Pohjanpiiri 4/

14 potilas palaa kotikuntaansa. Onko kotikunnan sote:lla kokenutta ja moniammatillista henkilöstöä käytettävissään. Mitä pienempi kunta, sen vähemmän siellä todennäköisesti on eri alojen ammattilaisia. Pahimmassa tapauksessa kuntoutus ei kotikunnassa toteudu missään muodossa. Poliklinikan ja kuntoutusohjauksen rooli väliinputoamisen estämisessä on tärkeä. Tutkimustyö jatkuu Vaikka sairaalatyö on taaksejäänyttä elämää, tutkimustyö jatkuu. Oulun vuosien aikana toimin yhdeksän väitöskirjan ohjaajana. Kolmen väitöskirjan ohjaus on nytkin meneillään. Erityisen mukavaa on, että piakkoin ilmestyy tieteellinen artikkeli selkäydinvammojen insidenssistä ja hoitojärjestelyistä Suomessa. Se on tehty OYS:n ja TAYS:n selkäydinvammakeskusten yhteistyönä ja osaltaan osoittaa keskittämisen mielen ja mielekkyyden. Tutkimuksessa selvisi, että selkäydinvammoja sattuu selvästi oletettua (aiemmat tiedot yli 20 vuoden takaa) enemmän, ja myös sen, että ikääntyneiden osuus vammautuneissa on ilmeisesti kasvussa. Väestön ikääntyminen ja lisääntynyt alkoholinkäyttö näkyvät aineistossa yhtenä keskeisenä turmien taustatekijänä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja vammautumisten ehkäisytyössä. Onnettomuuksissa vammautuneiden lisäksi selkäydinvammakeskuksista hyötyvät jo nyt vakavan sairauden aiheuttaman selkäydinvamman saaneet potilaat. Esimerkiksi selkäytimen kasvain tai verenvuoto voi aiheuttaa samanlaisen tilan kuin onnettomuus, joten on ymmärrettävää, että nämäkin potilaat tarvitsevat samantyyppistä kuntoutusta kuin tapaturmaisen vaurion saaneet. Tämäkin potilasryhmä on pieni, mutta sen hoito ja kuntoutus on ollut hajallaan. Tämän vuoden alusta alkaen potilaat ovat voineet itse ilmaista tahtonsa erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen toteuttamispaikasta. On erityisen tärkeää, että OYS voi järjestää kattavasti vaikeasti vammautuneiden erikoissairaanhoidon. Pohjois-Pohjanmaalle ja koko Pohjois-Suomelle on tärkeää, että nämä vaativat palvelut löytyvät omalta alueelta, siis OYS:sta. Yhdessä nämä sairauden tai onnettomuuden vuoksi selkäydinvamman saaneet riittävät pitämään OYS:n SYV -keskuksen potilasvirran tasaisena. Tällöin hoitoon ja kuntoutukseen varatut resurssit ovat jatkuvasti tehokkaassa käytössä. On jotenkin hämmentävää, että lääketieteen, hoidon ja kuntoutuksen valtavaa kehitystä ei ole pystytty tasapuolisesti ja tehokkaasti hyödyntämään siksi, että toiminnan organisointi takkuaa. Toivottavasti kehitys myös suomalaisen terveydenhuollon hallinnossa nytkähtää Soteuudistuksen myötä jollain aikavälillä nykyaikaan. Lopuksi haluan kiittää OYS:laisia mukavista yhteisistä työntäyteisistä vuosista ja samalla toivotan kaikille hyvää jatkoa! n Kirjoittaja on lääkinnällisen kuntoutuksen ylilääkärin tehtävistä eläkkeelle jäänyt professori n Lepotauko henkilökunnan virkistyspäivässä Kiimingissä vuonna Pohjanpiiri 4/2014

15 Tiedonvälitys Laadunvalvonta Mikrobiologia Autoverifiointi Mobiilipalvelut Tuotannonseuranta - kaikki mitä laboratoriosi tarvitsee. Kemia ja hematologia Genetiikka Patologia Pohjanpiiri 4/

16 Teksti L iisa A h lstén Kilpailutuksella pyritään hillitsemään kustannusten kasvua OYS apteekki hoitaa lääkkeiden kilpailuttamisen, valmistelee päätösehdotukset ja tekee puitesopimukset. Lääkkeiden kilpailuttaminen on monivaiheinen prosessi, joka kaikkiaan kestää noin vuoden. Työ on kuitenkin tuloksellista, keskimääräinen alennusprosentti viimeisen kilpailutuksen jälkeen oli noin 20 ja hintojen alennus lähes 30 miljoonaa euroa edelliseen hankintakauteen verrattuna. Nykyinen hankintakausi alkoi vuoden alusta, sen pituus on kolme vuotta. Apteekkari Sirpa Ämmälän mukaan kilpailutusprosessissa ap teekin työ alkaa hankintarenkaan kokoamisella. Erva-alueen kaikkien sairaanhoitopiirien kanssa hankintarenkaasta on jatkuva sopimus, pienet kunnat sairaanhoitopiirien sisällä sen sijaan voivat päättää osallistumisestaan aina uuden hankintaprosessin käynnistymisen yhteydessä. EU:n hankintalainsäädännön muuttumisen myötä hankintaprosessiin käytettävä työmäärä ja -panos on entisestään kasvanut. Hankintarenkaaseen kuuluu pohjoisen erva-alueen 20 kuntaa tai kuntayhtymää. Sairaala-apteekkeja tai lääkekeskuksia on alueella yhteensä 23. Vain Pelkosenniemi ja Savukoski ovat jättäytyneet hankintarenkaan ulkopuolelle, hän sanoo. Lääkeasiantuntijat mukana prosessissa Tällainen laaja kilpailutus ylittää EU:n asettaman kynnysarvon, minkä mukaan tarjouspyyntö on julkaistava EU-laajuisesti. Tarjouspyyntömme lääkemäärittely perustuu aiempaan lääkekäyttöön ja nimikkeistö muodostetaan sen mukaan, Sirpa Ämmälä kertoo. Kun tarjouspyyntö on julkaistu ja tarjoukset saatu ja vertailtu, lähetetään uusista lääkkeistä kirjallinen lausuntopyyntö lääkeaineittain tai lääkeaineryhmittäin yksittäisille asiantuntijoille tai ryhmille. Hankintapäätösten valmisteluvaiheessa, ennen hankintapäätöksiä hankintarenkaan farmaseuttisten edustajien kanssa pi- kuvat Pekka Huovinen Osastofamaseutti Jenni Ontero lääkkeitä jakamassa. 16 Pohjanpiiri 4/2014

17 Hankintapäätöstä tehtäessä asiantuntijoina toimivat OYS lääkeneuvottelukunta, asiantuntijat eri erikoisaloilta sekä hankintarengas. detään valmistelevia kokouksia. Hankintapäätöstä tehtäessä asiantuntijoina toimivat OYS lääkeneuvottelukunta, asiantuntijat eri erikoisaloilta sekä hankintarengas. Lääkehankintojen asiantuntijaluettelo, päivitetään hankintakausittain. Käytettävyyttä voidaan testata etukäteen Viime kilpailutuksessa lausuntoja pyydettiin 56 kappaletta. Joitakin valmisteita myös lähetetään osastoille koekäyttöön, kun halutaan saada selvitellä valmisteen käyttöominaisuuksia. Osastofarmaseutti Jenni Onteron mukaan käytettävyydessä voi olla pieneltä tuntuvia eroja, jotka käytännössä kuitenkin voivat hidastaa ja vaikeuttaa lääkkeiden jakamista huomattavasti. Esimerkiksi iv-lääkkeen kuiva-aineen liukenemisominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka ripeästi lääke saadaan käyttökuntoon. Alkuvuodesta käyttöönotettu iv-antibiootti piperacillin/tazobactam liukenee hänen mukaansa nopeammin kuin aiemmin käytössä ollut. Myös lääkkeen säilyvyydessä voi olla eroja. Kun osastofarmaseutti laimentaa iv-lääkkeen valmiiksi ennen oman työvuoronsa päättymistä, on tärkeää tietää, että se säilyy käyttökuntoisena siihen asti, kun se on tarkoitus jakaa potilaalle. Joidenkin lääkkeiden kohdalla myös pakkauskoolla on merkitystä. Jos lääkettä, jonka tarve osastolla on melko vähäinen, saa vain 100 kappaleen pakkauksissa, on hävikki todennäköisesti suuri. Tällaisissa tilanteissa olemme joutuneet tekemään osastojen välillä yhteistyötä jakamalla pakkauksen tabletit osastojen kesken, Jenni Ontero kertoo. Kolmen vuoden hankintakausi on hänen mielestään sopiva. Kun uudet, erinäköiset valmisteet tulevat käyttöön on se aina riskialtis tilanne. Lääkintävirheiden välttämiseksi on osastolla käytössä kaksoistarkistus, joka tarkoittaa sitä, että kun osastofarmaseutti jakaa lääkkeet vuorokaudeksi kerrallaan, potilaalle vievä sairaanhoitaja vielä tarkistaa, että lääkkeet ovat oikeat. Lääkkeiden käytettävyyden arvioinnissa on monia tekijöitä. Joitakin uusia lääkkeitä koekäytetään tuotekohtaisten ominaisuuksien arvioimiseksi ja vertailun helpottamiseksi. Seuraavan kilpailutusprosessin käytettävyysarviointiin Jenni Ontero aikoo paneutua entistä tarkemmin. Valintakriteerinä kokonaistaloudellisuus kuva Tiina Mäki Vuonna 2013 tarjouspyyntöjä lähetettiin 132 yritykselle, määräaikaan mennessä saatiin 115 tarjousta. Vertailtavia tuotteita oli 5366, hankintapäätös tehtiin Kilpailutus koskee myyntiluvallisia lääkkeitä, eräitä CEmerkittyjä laitteita ja lääkkeisiin rinnastettavia tuotteita. Hankinnan valintakriteerinä on kokonaistaloudellisuus, mikä tarkoittaa sitä, että hinnan painoarvo on 50 prosenttia ja tuotekohtaiset ominaisuudet ja soveltuvuus toiset 50 prosenttia. Hankintarenkaan hankintapäätöskokouksen jälkeen apteekkari allekirjoittaa hankintapäätöksen, joka julkaistaan hankintalain mukaisesti. Hankintapäätöksen jälkeen jokainen hankintarenkaan yksikkö muodostaa oman lääkevalikoiman yhteishankintaan hyväksytyistä tuotteista. OYS:ssa apteekki valmistelee peruslääkevalikoiman ehdotuksen, mikä käydään läpi lääkeneuvottelukunnan kokouksessa. Valikoiman ulkopuolisesta lääkkeiden käytöstä vaaditaan aina Kilpailutusprosessi alkaa hankintarenkaan kokoamisella, apteekkari Sirpa Ämmälä kertoo. perustelu, joka on potilas- tai yksikkökohtainen. Hankintapäätöksestä on kuitenkin oikeus poiketa yksittäisen lääkärin lääketieteellisesti perustelluista syystä, Sirpa Ämmälä kertoo. Uuden lääkkeen käyttöönotto vaatii hänen mukaansa uudelleen kilpailuttamisen aina, jos valmiste on täysin geneerinen. PPSHP:n hankintaohjeen mukaisesti yli euron hankinta vaatii hankintapäätöksen. Perustelukaavake lähetetään suoraan apteekkiin, jos budjettivaikutus on alle euroa. n Pohjanpiiri 4/

18 Nallikarissa nautittiin Nallikarissa henkilökunnan kesäjuhlassa nautittiin kesäillasta meren äärellä, hyvästä musiikista ja mukavasta seurasta. Pääesiintyjänä Suomen paras bilebändi Jean S.! Lisäksi lavalla soitti The Original Lost Blues Band. 18 Pohjanpiiri 4/2014

19 kesäjuhla 2014 Pohjanpiiri 4/

20 n Potilasjärjestöjen edustajat kokoontuivat kesäkuussa jo perinteeksi muodostuneeseen yhteiseen tapaamiseen. Tilaisuudessa järjestöpäällikkö Helena Liimatainen kertoi verkkopalvelun mahdollisuuksista, puheenjohtajana johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka. Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Potilasjärjestöt hakevat toiminnalleen näkyvyyttä Potilasjärjestötapaaminen antaa mahdollisuuden vuoropuheluun järjestöjen ja sairaanhoitopiirin välillä. Kesäisessä tilaisuudessa kuultiin mm. järjestöjen kesken yhteistyössä perustetun verkkopalvelun potilasjärjestöille tarjoamista palveluista. Kesäkuisen potilasjärjestötapaamisen avasi johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka kertomalla sairaanhoitopiirin tämänhetkisistä ja tulevaisuuden näkymistä. Sairaanhoitopiirissä strategisena tavoitteena on avohoidon lisääminen. Hoito on myös potilaslähtöistä. Potilaslähtöisyyteen kuuluu esimerkiksi se, että hoidon saa lakisäteisessä ajassa ja se on laadukasta ja vaikuttavaa. Laatua voidaan arvioida mm. sairaalainfektioiden ja potilasvahinkojen määrällä. Niiden vähentämisessä on onnistuttu tavoitteiden mukaisesti. Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin järjestettäväksi ja toimintaa kehitetään ensimmäisen toimintavuoden kokemusten perusteella. Päivystystoiminnan kehitystyötä tehdään yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Uutena erikoisalana on akuuttilääketiede. Tulevaisuuden sairaala, OYS 2030, on iso haaste, jota viedään vastikään palkatun hankejohtajan voimin eteenpäin vähän suuremmalla panostuksella kuin aikaisemmin. Talouden osalta mentiin viime kaudella punaiselle, budjetti oli 5 miljoonaa alijäämäinen. Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys oli maltillinen ja potilaskustannukset pysyivät asetetuissa raameissa. Kustannusten kasvu johtui lisääntyneestä tuotannosta ja kustannus potilasta kohti oli sovitun mukainen, Oukka totesi. Verkkopalvelussa edustettuna niin pohjoinen kuin etelä Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n järjestöpäällikkö Helena Liimataisen aiheena potilasjärjestötapaamisessa oli miten potilasjärjestötoiminta saadaan näkyväksi. Hänen edustamansa yhdistys on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, luottamushenkilöiden, tutkijoiden, opettajien, vapaaehtoistoimijoiden ja muiden alan kehityksestä kiinnostuneiden yhteinen keskustelu- ja vaikuttamisjärjestö. Jokunen vuosi sitten lähdimme yhdessä laajan järjestöjoukon kanssa kehittelemään sähköistä ratkaisua, jonka tarkoituksena oli saada paikallinen, alueellinen tieto järjestötoiminnasta näkyväksi, hän kokoontumisessa kertoi. Tuloksena oli uusi, asiakaslähtöinen verkkopalvelu, toimeksi.fi, joka koostuu Pohjois- Pohjanmaan, Lapin ja Espoon, aluesivuista. Lapin verkkopalvelu löytyy osoitteesta lappilaiset. fi, Pohjois-Pohjanmaan palvelu sai nimekseen ihimiset.fi. Helena Liimataisen mukaan viime vuosi meni verkkopalvelun osalta hyvin. Koko palvelussa käyttäjiä oli noin ja käyntejä reilu Toimijat-osiosta ihimiset.fi -palvelussa löytyy perustietoa toiminnan järjestäjistä. Kumppanuuskeskus-osiossa voi tutustua järjestötalon palveluihin Oulussa. Järjestöistä apua arkeen Verkkopalvelu ihimiset.fi on järjestöille maksuton kanava, jossa ne voivat ilmoittaa omasta toiminnastaan ja vapaaehtoistoiminnan tehtävistä. Sieltä löytyy järjestöissä toimivien ihmisten yhteystietoja ja siellä kerrotaan myös järjestöjen hankkeista. Järjestöiltä palvelun käyttö vaatii vain tietojen syöttämisen omaan tietokoneeseen ja toimivan nettiyhteyden. Tiedot pyydetään lomakkeella. Kumppanuuskeskuksessa meidän työntekijät käyvät ne läpi ja katsovat, että kaikki on ok. Sen jälkeen he julkaisevat ne verkossa, Helena Liimatainen kuvailee palvelun käyttöä. Järjestöt tarjoavat runsaasti erilaisia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, harrastus- ja kerhotoiminnan, erilaisten tapahtumien ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Järjestöillä on myös paljon tiedotus- ja koulutustoimintaa ja ne järjestävät mm. luentoja sekä teemapäiviä ja -viikkoja mm. hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä teemoista kaikki tämä vaatii järjestöiltä tiedonvälitystä. Järjestöjen tärkeänä tehtävä on toimia alueensa vaikuttajana ja nostaa esille oman jäsenkuntansa tarpeita esim. terveydenhuollossa. Ihimiset.fi -sivustolta löytyy erilaisia toimintamahdollisuuksia sellaiselle, joka järjestötoimijana haluaa viedä asioita eteenpäin. Oulussa on jo pitkään tehty yhteistyötä sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä Oulun kaupungin terveydenhuollon välillä. Viimeaikoina yhteistyö on laajentunut myös sosiaalihuoltoon sekä Oulun yliopistolliseen sairaalaan. n 20 Pohjanpiiri 4/2014

21 Teksti & KUVA Martti Ahlstén Yötön yö pohti terveydenhuollon tulevaisuudennäkymiä Nightless Night Oulu Health Ecosystem Meeting keräsi kesäkuussa Ouluun joukon terveydenhuollon tulevaisuudennäkymistä kiinnostuneita asiantuntijoita ja yrityksiä. Kansainvälisiä vieraita oli muun muassa USA:sta, Iso-Britanniasta, Espanjasta, Virosta ja Ranskasta. Verkostotapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Puhujien joukossa oli muun muassa David Whittlinger New York ehealth Collaborativesta, Anna Lefevre Skjöldebrand Swedish Medtechista sekä Ari Takanen Codenomiconista. n VARAA AIKA gynekologin vastaanotolle - sujuvasti ja edullisesti. Väestöliiton klinikat Oy Oulun klinikka Kiviharjuntie 11 Medipolis, Oulu Puh ProEdun syksyn KOULUTUSPÄIVIÄ: Ohjelmassa oli asiantuntijapuheenvuoroja ja paneelikeskusteluja, puhujanurkkaus sekä yritysten näyttelyosastoja. Tämän paneelikeskustelun aiheena oli tulevaisuuden diagnostiikka. Avauspuheenvuoroa pitämässä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen. Istumassa Julien Martel Aleresta, Minna Hendolin Tekesistä ja Dorothy Whittick IBM:ltä ULUN TYÖNOHJAUSPALVELUT Yksilö- tai ryhmätyönohjausta rganisaation muutostyön tueksi OULUN TYÖNOHJAUSPALVELUT Yksilö- tai ryhmätyönohjausta organisaation muutostyön tueksi Tule työnohjaukseen ajattelemaan ja olennaistamaan työtä! Marianne Tensing p Suunhoidon asiakkaiden moninainen lääkehoito Oulu Vakavat lääkeyhteisvaikutukset ja haittavaikutukset ennakointi ja ehkäisy Iäkkään ja muistisairaan lääkehoidon onnistumisen edellytykset Ensihoidon kliinistä farmakologiaa Primitiivinen käyttäytyminen ja hyökkäykset hoitoyhteisössä ja työpaikalla Mindfulness hoitotyössä tietoisen läsnäolon menetelmät ammattilaisen tukena Sairaanhoitaja tiimin vastaavana Oulu Oulu Helsinki Tampere Helsinki Helsinki Helsinki KOULUTTAJINA TOIMIVAT Marja Saarenheimo, vanhempi tutkija, fil.toht. Vanhustyön keskusliitto Maj-Lis Kartano, vuorovaikutus- ja ryhmäprosessien asiantuntija, johdon ja työryhmien työnohjaaja, ryhmäpsykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko-opiskelija, Jouni Ahonen, FaT, proviisori, LHKA-erityispätevyys, KYS, Alli Puirava, farmaseutti, LuK, lääkehuollon lehtori, näyttötutkintomestari, ProEdu, Pauli Puirava, farmaseutti, lääkehoidon valmentaja, LHKA-erityispätevyys LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET puh Tavalla tai toisella ongelmiin voi vaikuttaa! Marianne Tensing p PL 13, Helsinki Pohjanpiiri 4/

22 erva-kuulumisia Maire Ahopelto Kainuun sairaanhoitopiirin johtaja, kuntayhtymän johtaja Sote-järjestämislaki tuli lausunnolle Sosiaali - ja terveydenhuollon uudistus teki merkittävän askeleen eteenpäin, kun tuli lakiluonnos lausunnolle. Uudistuksen yhteydessä perustettavat viisi sosiaali- ja terveysaluetta ja niihin kuuluvat kunnat säädetään lailla. Sosiaali- ja terveysalueen perustaa Pohjois-Suomen 68 kuntaa ja väestöpohja on n asukasta Utsjoelta Kuhmoon. Alueeseen kuuluvat Lapin, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan väestö. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa esityksen mukaan palveluiden järjestämisestä, yhdenvertaisesta saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Rahoitus kerätään alueelta yhdenmukaisin perustein kapitaatioperiaatteella euroa/as. painotettuna tarvetekijöillä ikärakenne ja sairastavuus. Sote-alueen päättävä elin muodostuu kaikkien alueen kuntien luottamushenkilöistä, jotka päättävät tuotantoalueista. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä täyttää jo edellytykset toimia tuottamisvastuussa olevana organisaationa. Lakiehdotuksen mukaan tuottamisvastuussa voi olla kunta tai kuntayhtymä, joka tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon samassa organisaatiossa ja samalla budjetilla. Kuntayhtymässä on Kainuun sairaanhoitopiiri, Kainuun erityishuoltopiiri ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Kuntayhtymä tuottaa jäsenkunnille muun muassa taloushallinnon, tietohallinnon, kuntouttavan työtoiminnan palvelut ja järjestää koulupsykologit jäsenkunnille. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat vuonna 2012 noin 3 prosenttia, kun koko maassa erikoissairaanhoidon menot kasvoivat keskimäärin 5 prosenttia. Alueen kunnille on tullut vuosien aikana n. 90 miljoonan euron kustannussäästö verrattuna koko maan kustannusten kasvuprosenttiin. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä tulos oli 6,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintakulut ovat noin 320 miljoonaa euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus on 30 prosenttia, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden osuus 70 prosenttia. Yliopistosairaalaostot ovat noin 4,5 prosenttia budjetista. Sote-alueen rahoituksen tulisi olla tasapuolinen kaikille tuotantoalueille eli se huomioisi jo esimerkiksi Kainuussa tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetyn toiminnan. Kainuussa on saatu kustannushyötyjä kuntien yhteistoiminnalla ja toimintatapojen yhtenäistämisellä. Rahoituksessa olisi hyvä huomioida kuntien ikärakenne, sairastavuus ja työttömyysaste, mitkä vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään. Kustannusten järjestämiseen vaikuttavat olennaisesti myös asumistiheys ja syrjäisyys. Rahoituksen tulisi kannustaa palveluiden tehostamiseen, mutta myös samalla palkita onnistumisista. Kainuun tuloperusteinen rahoitus on perustunut keskinäiseen luottamukseen ja mahdollistanut monien palveluiden kehittämisen maakunnallisena toimintana. Toiminnalla on saavutettu palvelujen integroituminen ja selkeää kustannussäästöä. Hallintoon ja johtamiseen käytetty työpanos oli ennen vuotta 2005 yhteensä 160,35 ja vuoden 2011 jälkeen 62,4. Suurten ja keskisuurten kuntien lisätyn terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioituja kustannuksia vertailtaessa Kainuu oli vuonna 2013 kolmanneksi tehokkain. Kainuun keskussairaala oli kolmanneksi tuottavin vuonna 2012 keskussairaaloiden tuottavuusvertailussa. Maakuntien asukkaiden tyytyväisyyskyselyssä EPSI Rating 2013 Kainuu oli kolmannella sijalla maakuntien vertailussa. Uudistuminen on myös mahdollisuus! n erva kuva Maire Ahopellon albumi Oulun yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueeseen eli ErvaAN kuuluvat Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi- Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. OYS:n ervalla asuu noin henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta. 22 Pohjanpiiri 4/2014

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2014 Tunne lääkkeesi itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö Katri Hämeen-Anttila, dosentti, kehittämispäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO CASE KYS KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO www.kuh.fi KokoEko 29.10.2008 Kuopio 29.10.2008

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Monimuotoiset perheet verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kerppola-Pesu Jenni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot