POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Uusien menetelmien arviointi tehostuu s. 6 Nallikarissa nautittiin s Sote-uudistus kohti konkretiaa s. 26

2 Selkäkipu/niskakipu? Nivelrikko? Osteoporoosi? Inkontinenssi? TerveTuloa hyvään hoitoon. SoiTa apua meiltä: Kiviharjunlenkki 7, OULU / Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su /rantasipi.fi Ilmoita Pohjanpiirissä! KYLPYLÄLOMA & TANSSIT Alk. 71,- yö/hlö HEMMOTTELUA KYLPYLÄN TAHTIIN TUO hänet hemmottelulomalle kylpylään: lämpimiin vesiin, rentouttaviin hoitoihin, tunnelmallisille illallisille ja tansseihin. Sis. 1 yön majoituksen 2 hengen huoneessa, buffet-aamiaisen, kylpylän vapaan käytön ja sisäänpääsyn tansseihin Ravintola Waskiaan tanssi-iltoina. Alkaen hinta voimassa PINS- ja K-Plussa-korteilla, ilman korttia alk. 79,-/hlö. Varaukset hotellimaailma.fi tai Lemmenpolku 3, Vaasa rantasipi.fi Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoito piirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM Seuraava Pohjanpiiri ilmestyy Pohjanpiiri 4/2014

3 Pirjo Kejonen, hallintoylihoitaja pääkirjoitus Teknologia mahdollistaa uusia toimintatapoja Lämmin kesä on takana ja olemme palanneet virkistyneinä työn ääreen. Sairaalassa kesän toiminta sujui lähes suunnitelmien mukaisesti. Jälleen kerran voimme todeta, että henkilökunta, mukaan lukien kesäsijaiset, teki parhaansa myös kesän aikana. Kiitos siitä kaikille! Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnos lähti jo lausuntokierrokselle, mikä ennakoi syksylle vilkasta keskustelua tulevaisuuden palvelujen järjestämisestä. Tulevaisuuden sairaala -hanke etenee ja joulukuussa sairaanhoitopiirin valtuusto saa päätettäväkseen Tulevaisuuden sairaala -kokonaissuunnitelman, MasterPlanin sekä Lasten ja naisten sairaalan rakentamisen. Edellisten lisäksi syksyn tehtävälistalla on paljon asioita, joilla pyrimme vaikuttamaan mm. potilaiden hoidon laatuun ja henkilökunnan hyvinvointiin. Sain alkukesästä sähköpostia eräältä sairaalassa asioineelta henkilöltä. Hän antoi hyviä ideoita siitä, miten voisimme entistä paremmin opastaa ihmisiä kulkemaan tiloissamme. Haasteena on se, että uutta teknologiaa tulee koko ajan lisää, emmekä välttämättä tiedä, mitä kaikkea voisimme järkevällä tavalla hyödyntää sairaalaympäristössä. Hoito-, kuntoutus- ja tutkimuslaitteilta olemme jo oppineet vaatimaan viimeisintä teknologiaa, mutta prosessien toimivuutta voidaan tehostaa ottamalla käyttöön myös muita uusia toimintatapoja. Olemme jo saanet hyviä kokemuksia teknologian mahdollisuuksista mm. itseilmoittautumisjärjestelmä Akselista ja sähköisestä lääkkeenmääräyksestä. Tämän syksyn aikana potilaan sähköinen tunnistaminen uusine rannekkeineen laajenee käyttöön koko talossa. Testaamme myös fysiologisten parametrien, kuten verenpaineen ja sydämen sykkeen mittaamista langattomasti hyödyntäen uutta teknologiaa ja otamme langattoman mittaamisen toivottavasti käyttöön mahdollisimman pian. Edellä mainitut uudet toimintatavat parantavat potilasturvallisuutta, mutta ne myös tehostavat hoitoprosesseja. Sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kilpailutus lähtee liikkeelle piakkoin ja takaisinsoittopalvelujen käyttöönottoa arvioidaan tämän syksyn aikana. Internetin käyttöä potilaiden opastamisessa ja ohjauksessa tulee edelleen laajentaa. Enää kaikkea ei tarvitse välttämättä kertoa potilaalle vastaanotto- tai sairaalakäynnillä, vaan potilaita voidaan soveltuvin osin ohjata hakemaan tietoja esimerkiksi nettisivuiltamme. Tämä luonnollisesti edellyttää asianmukaisen ohjaus- ja muun materiaalin tuottamista verkkoon. Myös henkilökunnan osaamisen ja oppimisen prosesseja voidaan tukea hyödyntämällä uutta teknologiaa. Tällä hetkellä meillä on käytössä jo varsin laajasti verkkopohjaisia oppimisympäristöjä, mm. lääkehoidon ja potilasturvallisuuden osaamisen päivittämiseen. Tulevaisuudessa henkilökunnan osaamista ja työhyvinvointia voidaan tukea ja kehittää ottamalla käyttöön vastaavanlaisia sovelluksia lisää. Sairaalaamme on myös suunnitteilla kliinisten taitojen keskus ja living-lab -ympäristö. Living lab -ympäristössä voivat myös yliopisto, ammattikorkeakoulu ja yritykset olla kehittämistyössä mukana. Uusi teknologia tuo siis uusia mahdollisuuksia. Käyttöönotto vaatii kuitenkin kriittistä arviointia ja taloudellista panostusta. Kehitys ei tapahdu aivan hetkessä, vaikka niin haluaisimmekin. Meillä ei kuitenkaan ole aikaa hukattavaksi, sillä uudet sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet edellyttävät myös prosessien kehittämistä. Myös potilaiden kasvava tietoisuus ja valinnanvapauden mahdollisuudet edellyttävät, että osaamme hyödyntää uutta teknologiaa ja toimintamalleja mahdollisimman hyvin. Uuden teknologian ja kansalaisten oman vastuunoton avulla voimme siirtää painopistettä sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen ja toivottavasti säästää myös henkilöresursseja. Toivotan teille kaikille oikein mukavaa syksyä. Nyt on sadonkorjuun aika! n kuva Tiina Mäki Pirjo Kejonen Pohjanpiiri 4/2014 3

4 sisältö Pohjanpiiri numero 4 / syyskuu 2014 joka numerossa: 3 Pääkirjoitus: Teknologia mahdollistaa uusia toimintatapoja 5 Työ ja tekijä: Likaisena sisään puhtaana ulos 22 Erva-kuulumisia: Sote-järjestämislaki tuli lausunnolle 30 Kiitokset / Vapari / kiitos lahjoituksesta 32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Kesän jälkeen, syksyä kohden 34 Jos minulta kysytään, niin... Mistä on innovatiivinen sairaala tehty? tässä numerossa: 6 Uusien menetelmien arviointi tehostuu 11 Pohjois-Suomi saa oman sairaalabiopankin 11 Tieto ihmisen perimästä halutaan paremmin käyttöön terveydenhuollossa 12 Kehityksen huomaa selkeimmin kun katsoo taaksepäin 16 Kilpailutuksella pyritään hillitsemään kustannusten kasvua 18 Nallikarissa nautittiin kesäjuhla Potilasjärjestöt hakevat toiminnalleen näkyvyyttä 21 Yötön yö pohti terveydenhuollon tulevaisuudennäkymiä 23 NordLab: Uutta verta laboratorioon 25 Oppia ulkomaille 26 Sote-uudistus etenee kohti konkretiaa 27 Väliaikaisesta pysyvää 28 Kirurgisen syöpäpotilaan hoidon kehittäminen parantaa myös hoitohenkilökunnan jaksamista 29 Kuntakierros käynnissä: Uusien murtumien ehkäiseminen on tärkeää 31 SM-pesäpallokisassa vähän jäi harmittamaan 33 Kiitos lahjoituksesta: Käsihygieniahavainnointi otettu jatkuvaksi toimintatavaksi 35 Muutos on pysyvää 18 Pohjanpiiri 39. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Jaakko Ahlstén Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP Sylvi Savolainen, PPSHP Tiina Mäki, PPSHP Pekka Huovinen, PPSHP Jukka Veijola, PPSHP sivunvalmistus Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset Ilmoitukset Olavi Määttä Pohjanpiiri ilmestyy v Nro Nro Painopaikka Erweko Oy 26 KANNEN KUVA Tiina Mäki

5 Teksti & kuva Liisa Ahlstén työ ja tekijä Likaisena sisään puhtaana ulos Välinehuolto on välillistä potilashoitotyötä. Leikkauksissa ja muissa toimenpiteissä tarvittavat instrumentit ja muut välineet tuodaan käytön jälkeen välinehuoltoprosessiin, joka kestää vähintään neljä tuntia. Sen jälkeen ne ovat taas valmiina uutta käyttöä varten. Välinehuoltoprosessi on tiimivastaava Asta Virkkulan mukaan kuusivaiheinen. Ensin on pesu ja desinfektio, jossa välineet puhdistetaan mikrobeista. Seuraavaksi välineet kuivataan, tarkistetaan ja pakataan. Lopuksi ne vielä steriloidaan, jolloin välineistä häviää loputkin mikrobikasvustot. Välinehuoltajan työn ydin on infektioiden torjunta, mutta hänen pitää käytettyjä instrumentteja käsitellessään myös suojata itsensä. Osittain keskitetty välinehuolto OYS:ssa välinehuolto on osittain keskitetty eli suurin osa työntekijöistä työskentelee välinehuoltokeskuksessa. Tällä hetkellä välinehuollolla on ulkoisia työpisteitä kymmenen. Tulevaisuudessa tavoitteena on toimia keskitetyssä välinehuollossa. Runsas vuosi sitten käyttöön otettu tuotannonohjausjärjestelmä helpottaa välineiden jäljitettävyyttä. Välinehuollon suurimpina asiakkaina ovat leikkaussalit ja myös muista yksiköistä tulee huoltoon instrumentteja. Tuotannonohjausjärjestelmästä pystytään tarkistamaan missä prosessin vaiheessa tietty välineistö on tietyllä hetkellä. Koulutusaika pitenee Välinehuoltajien koulutus on tähän asti kestänyt noin vuoden. Jatkossa koulutus muuttuu kolmivuotiseksi ammattiopistotutkinnoksi. Asta Virkkula on välinehuoltajan perustutkinnon lisäksi suorittanut jatkokoulutuksena eri- koisammattitutkinnon. Koulutus syventää infektioiden torjuntaan ja työturvallisuuteen liittyvää tietoutta ja pätevöittää tiimivastaavan tehtäviin. Välinehuollon organisaatiossa on palvelupäällikön ja palveluesimiehen lisäksi kaksi tiimivastaavaa. Meidän tiimivastaavien tehtävänä on organisoida käytännön työtä ja palveluesimies hoitaa henkilöstöhallinnon, Asta Virkkula kertoo. n Pohjanpiiri 4/2014 5

6 6 Pohjanpiiri 4/2014

7 Teksti Martti Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Uusien menetelmien arviointi tehostuu Terveydenhuolto on aina ollut erittäin innovatiivinen ala. Uusien hoitomenetelmien vaikuttavuuden arviointi ei kuitenkaan ole kehittynyt yhtä nopeasti kuin itse menetelmät. Nyt myös sitä on alettu kohentaa. Pohjanpiiri 4/2014 7

8 Lääketieteellä on pitkä ja kunniakas historia uusien menetelmien kehittäjänä ja käyttöönottajana. Jo muinaisessa Egyptissä tiedetään käytetyn proteeseja, joskin jokainen Sinuhe egyptiläisen lukenut tietää, että senaikaisissa menetelmissä oli aika lailla arveluttavia piirteitä luvun lopulla alettiin ottaa suuria harppauksia. Silloin syntyi anestesian perusta ja röntgenkuvaus. Vanhoista keksinnöistä esimerkiksi kuumemittari, verenpainemittari ja EKG ovat yhä käytössä ja toimivat jokseenkin alkuperäisellä tavalla. Muita esimerkkejä hoitoa parantaneista menetelmistä ovat esimerkiksi antibiootit, rokotteet, sepelvaltimoiden pallolaajennus, koeputkihedelmöitys sekä hoitomenetelmä, joka kehitettiin, kun helikobakteerin ja mahahaavan välinen yhteys löydettiin. Arviointiylilääkäreiden verkosto perustettu Lääketieteessä on aina ollut periaatteena, että pyritään käyttämään vain turvallisia ja vaikuttavia hoitoja. Vaikuttavuuden osoittaminen on kuitenkin vaikeaa. Suomessa esimerkiksi uutisoitiin hiljattain tutkimustulos, jonka mukaan meillä tehdään paljon turhia polvileikkauksia. Kuntouttamisella päästäisiin vastaavaan tulokseen, ja se olisi paljon halvempaa ja potilaalle miellyttävämpää. Menetelmää oli tutkittu, mutta sen vaikuttavuutta ei ollut kunnolla selvitetty. Väestön ikääntymisen ja taloudellisten paineiden takia terveydenhuollon menetelmien arviointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Viranomaisten asettamat vaatimukset terveysteknologian ja lääketeollisuuden yrityksille tiukentuvat kaikkialla. Suomessa toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima HALO-järjestelmä, jossa arvioidaan uusien menetelmien käyttöönottamisen hyötyjä valtakunnallisella tasolla. Suomen viisi erityisvastuualuetta (erva) ovat sopineet keskenään, että niistä jokainen perustaa arviointiylilääkärin viran. Pohjois-Pohjanmaalla virkaan valittiin syöpätautien erikoislääkäri Olli Tenhunen, joka aloitti työnsä tämän vuoden alussa. Uusi ei välttämättä ole vaikuttavaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka sanoo, että yksi tärkeä syy tarpeelle kehittää menetelmien arviointia on tiedotusvälineiden ja tiedonsiirron kehittyminen. Aikaisemmin tieto uusista menetelmistä levisi hitaasti ja niistä ehdittiin saada enemmän tutkimustietoa. Nykyään tieto Mikä on uusi menetelmä? Sille ei ole yksiselitteistä määritelmää. Koko sairaalan toiminnan kannalta sellainen voi olla vaikkapa tavaravirtojen uudelleen järjestely. Uusien menetelmien arvioinnista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä lääketieteellistä hoitoa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että potilaalle tehdään jotakin uudella tavalla, hän tekee itse jotakin uudella tavalla tai hän saa uutta lääkettä. Kyseessä voi olla myös näiden yhdistelmä. Nykyään monissa menetelmissä teknologialla on tärkeä rooli, vaikka uusi laite sinänsä ei välttämättä ole uusi menetelmä. voi levitä ympäri maailmaa kulovalkean tavoin ja uusi menetelmä saatetaan ottaa käyttöön hyvin niukoilla tutkimustiedoilla, Oukka sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee sepelvaltimoiden laserhoidon, joka levisi nopeasti kaikkiin länsimaihin. Siitä kuitenkin on luovuttu hoidon vähäisen hyödyn takia. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on tutkittu lasten miktiokystografiaa eli virtsarakon varjoainetutkimusta. Menetelmällä pyritään ennustamaan munuaistulehduksen todennäköisyyttä. Tulosten mukaan menetelmästä ei ole hyötyä ja OYS on luopunut siitä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisuissa. Oukan mukaan huonosti vaikuttavista menetelmistä on monenlaista haittaa. Ne voivat olla potilaalle rasittavampia kuin jokin muu hoito. Ne voivat olla hyvin kalliita, jolloin rahaa heitetään hukkaan. Pahimmillaan ne voivat johtaa huonoon hoitoon. Se vasta maksaakin, kun otetaan kallis menetelmä, jolla annetaan huonoa hoitoa, Oukka sanoo. Teknologioita äärilaidasta toiseen Terveysteknologian Liitto FiH- TAn erityisasiantuntija Sean Donovan sanoo, että teknologiaan perustuvien uusien menetelmien avulla on viimeisten vuosikymmenten aikana voitu vähentää sairaalayöpymisiä ja kuntotutukseen tarvittavaa aikaa dramaattisesti. Sairaudet, jotka 50 vuotta sitten johtivat työttömyyteen tai ennenaikaiseen hautaan, voidaan nyt diagnosoida ajoissa ja hoitaa päiväkirurgialla. Vuoteen 1980 verrattuna kuolleisuus sydänsairauksiin on puoliintunut, aivohalvauskuolleisuus vähentynyt kolmanneksen ja rintasyöpään kuolleisuus viidenneksen, Donovan luettelee. 8 Pohjanpiiri 4/2014

9 Hänen mukaansa lääketieteessä on hyödynnetty teknologioita nanosta ydinteknologiaan, lämpötiloja kuumimmasta kylmimpään ja taajuuksia korkeimmasta matalimpaan. Teknologia mahdollistaa sairaalalaitteiden puristamisen yhä pienempään kokoon. Esimerkiksi rytminsiirtolaitteet tai infuusiopumput voidaan nykyään valmistaa tulitikkuaskin kokoisiksi ja niitä voidaan tarvittaessa asentaa kehoon implantteina. Röntgensädelähde voidaan valmistaa millimetrien kokoiseksi ja se voidaan asettaa ruumiin onkaloihin syövän paikalliseen hoitamiseen. Pillerin kokoinen videokamera voidaan niellä ja sen avulla voidaan tutkia vatsaa ja suolistoa, Donovan kertoo esimerkkejä. Arviointi on suositus Arviointi on suositus. Arvioijat eivät tee päätöstä käyttöönotosta. Olli Tenhusen mukaan menetelmien arvioinnissa arvioidaan paitsi toimivuutta, tehoa ja vaikuttavuutta, myös potilasturvallisuutta. Lisäksi pitää muistaa, että arviointi ei koske pelkästään uusia menetelmiä. Myös jo käytössä olevia pitää tarkastella kriittisesti. Oukan mainitsema lasten miktiokystografia on tästä hyvä esimerkki. Arviointi on suositus. Arvioijat eivät tee päätöstä käyttöönotosta. Tämä koskee sekä HALOjärjestelmää että arviointiylilääkäreiden työtä. Sairaanhoitopiirit ja sairaalat päättävät käyttöönotosta itsenäisesti. Vaikka turvallisuudesta ja vaikuttavuudesta olisikin näyttö, sairaala joutuu arvioimaan, onko se riittävä. Miten se istuu juuri tämän organisaation potilasmääriin ja käytäntöihin?, Tenhunen sanoo. Arvioinnissa on useita tasoja. Ensimmäinen on sairaalan taso, se jolla päätökset käyttöönotosta tehdään. Toinen taso on valtakunnallinen. Sitä edustavat HALO ja arviointiylilääkäreiden verkosto, joka kokoontuu kuukausittain. Lisäksi valtakunnallisella tasolla lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi lääkkeiden käyttöä. Kolmas taso on kansainvälinen, sillä arvioinnissa on otettava huomioon myös muualta saatu tieto ja kokemukset. Suomi on liian pieni maa, jotta pystyisimme toteuttamaan kaiken arvioinnin itse. Laitteiden valmistus työllistää Uusien menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto ei ole pelkästään terveyspoliittinen kysymys. Lääkeala ja terveysteknologia ovat kansainvälisesti erittäin suuria ja työllistäviä toimialoja. Sean Donovanin mukaan lääketieteellisen teknologian maailman- Pohjanpiiri 4/2014 9

10 laajuinen kauppa on vuositasolla jossakin miljardin euron välillä. Syy alan vahvaan kasvuun on se, että teknologia nopeuttaa ja tehostaa ihmistyötä ja parantaa siten hoidon vaikuttavuutta, sanoo Bill Östman, joka toimii johtajana laboratoriolaitteita ja kliinisen diagnostiikan tuotteita valmistavassa Thermo Fisher Scientificissa. Ihmistyövoima on hoitojärjestelmän kallein elementti. Siitä on tulossa pula, joten käytettävissä oleva työpanos pitäisi pystyä kohdentamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Esimerkiksi hyvällä diagnostiikalla säästetään valtava määrä kalliita hoitovuorokausia, hän sanoo. Suomalaisen terveysteknologian teollisuuden tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin, jonka arvo on noin 1,6 miljardia euroa. Viime vuonna se nousi Suomen suurimmaksi huipputeknologian vientialaksi, kun mobiilialan lasku jatkui. Viiden vuoden aikajaksolla ala on kasvanut keskimäärin yli 6 prosenttia ja sen kauppataseen ylijäämä keskimäärin yli 9 prosenttia vuodessa. Näinä aikoina ne ovat hämmästyttäviä lukuja suomalaisessa teollisuudessa. Terveysteknologia työllistää Suomessa runsaat työntekijää, sillä tuotteiden valmistusta ja kokoonpanoa ei yleensä kannata viedä Suomesta pois. Oulu uskoo ja Ouluun uskotaan Oulu uskoo hyvinvointialan kasvuun ja sen myötä syntyviin uusiin yrityksiin ja työpaikkoihin. Kontinkankaan kampusta ollaan kehittämässä kansainväliseksi hyvinvointialan osaamiskeskittymäksi, jossa ideoidaan ja kehitetään hyvinvointialalle uusia tuotteita ja menetelmiä. Aluetta markkinoidaan nimellä Oulu- Health. Oulun yliopistollinen sairaala on OuluHealthin suurin ja tär- Primäärin aivolymfooman hoitoon kehitetty BBBD-hoito (blood brain barrier disruption) on hyvä esimerkki uudesta menetelmästä, jonka vaikuttavuutta vielä tutkitaan. Koska potilaita on vähän ja hoito vaatii erikoisosaamista, se ei olisi kustannusvaikuttava annettavaksi useassa sairaalassa. Siksi BBBDhoidot Suomessa on toistaiseksi keskitetty Oulun yliopistolliseen sairaalaan. kein toimija, ja sen tulevaisuuden sairaala -ohjelma on oleellinen osa alueen kehittämistä. Tulevaisuuden sairaala tulee näkymään ulospäin suurena rakennusprojektina, mutta sisällöllisesti se on ennen kaikkea sairaalan uudistamisohjelma, jossa mietitään kaikki toimintaprosessit uudestaan. Uusilta menetelmiltä ja niissä hyödynnettävältä teknologialta odotetaan paljon. Ouluun hyvinvointialan osaajana uskotaan valtakunnallisesti. Suomessa on käynnistynyt IN- KA-ohjelma (Innovatiiviset kaupungit), jonka yksi teema on tulevaisuuden terveys. Sen vetovastuuseen on valittu Oulu. Muita osapuolia ovat Kuopio, Tampere, Turku ja pääkaupunkiseutu. Oulua pidetään tällaisessa kehittämistyössä kokonsa puolesta optimaalisena. Se on tarpeeksi pieni, jotta päätöksenteko sujuu vaivattomasti, mutta alue on samalla riittävän suuri, jotta menetelmien toimivuus voidaan todentaa. OuluHealthin kehittämiseen ja INKAaan liittyen OYS:n on päättänyt perustaa testauslaboratorion uusien menetelmien kehittämiseksi ja testaamiseksi yhteistyössä yritysten kanssa. n 10 Pohjanpiiri 4/2014

11 Pohjois-Suomi saa oman sairaalabiopankin Pohjois-Suomeen on sovittu perustettavaksi biopankki. Sen taustalla ovat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Oulun yliopisto ja NordLab. Osapuolet ovat tehneet perustamispäätöksen omissa toimielimissään ja perustamiseen liittyvä luvan hakemismenettely on käynnissä. Biopankki sijoittuu Ouluun Kontinkankaan kampusalueelle. Sen toiminta on tarkoitus saada käyntiin kevään 2015 kuluessa. Aluksi työntekijöitä tulee olemaan minimissään 4 5. Turku, jossa biopankki aloitti vuonna 2013, työllistää nyt jo 10 henkilöä. Biopankin perustamishanke sai alkunsa keväällä 2012 Tekesin rahoituksen turvin. Perustaminen tuli mahdolliseksi kun biopankkilaki tuli voimaan viime syksynä. Biopankin johtajaksi nimetty dosentti Saila Kauppila kertoo, että biopankki on kokoelma potilailta kerättyjä näytteitä kuten kudos-, veri- ja solunäytteitä, ja niihin liitettyä terveystietoa. Näytteitä otetaan biopankkiin vain näytteenantajien suostumuksella tiukkoja tietoturvamääräyksiä noudattaen. Pohjois-Suomessa on ainutlaatuisen yhtenäinen väestöpohja, mikä tekee sen biopankkiaineistoista tutkimuksellisesti erittäin arvokkaita. Pohjois-Suomen biopankin nimeksi tulee Biopankki Borealis. n Tieto ihmisen perimästä halutaan paremmin käyttöön terveydenhuollossa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut työryhmän laatimaan kansallista genomistrategiaa. Tavoitteena on laatia suunnitelma toimenpiteistä, jotka mahdollistavat ihmisen perimästä saatavan tiedon tehokkaan hyödyntämisen suomalaisessa terveydenhuollossa. Genomitiedolla tarkoitetaan ihmisen koko perimästä saatavaa tietoa. Kun perimän tutkimusmenetelmät kehittyvät, voidaan suuntautua enemmän kohti henkilökohtaista lääketiedettä, jossa tieto ihmisen perimästä ohjaa hoitopäätöksiä. Tätä tietoa voidaan käyttää yhä enemmän myös sairauksien ehkäisyssä. Genomitiedon hyödyntämiseen terveydenhuollossa liittyy monia selvitettäviä asioita. On tärkeää huolehtia esimerkiksi geenitestien vaikuttavuuden arvioinnista, laadunvarmistuksesta, tietosuojasta sekä terveydenhuollon henkilöstön koulutuksesta. Lisäksi on laadittava suunnitelma siitä, miten kustannuksia hallitaan. Strategian laatimisessa STM tekee yhteistyötä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa. Tavoitteena on, että strategialuonnos lähetettäisiin laajalle lausuntokierrokselle vuoden vaihteessa ja strategia luovutettaisiin ministeriölle maaliskuun lopussa n STM Sopimustuotteenne inkontinenssien hoitoon Curocell Cirrus 2.0 Vaihtuvapaineinen patja painehaavojen hoitoon ja ehkäisyyn sekä kivunlievitykseen. Patja kattaa riskiluokat 1-4. Uutena ominaisuutena kantapääkevennys lievittää kantapäihin kohdistuvaa painetta. Hiljaisessa ja helppokäyttöisessä keskusyksikössä on neljä erilaista säätömahdollisuutta. Monipuolisuutensa ansiosta patja sopii kaikille potilasryhmille. Hän pystyi nukkumaan paremmin ja hänen haavansa paranivat vähitellen. Anaalitamponi RecaCare Miellyttävä, yksilöllinen ja käyttövarma uutuus ulosteinkontinenssin hoitoon. Tukee sisäisen sulkijalihaksen toimintaa ja takaa käyttövarmuuden kaikissa tilanteissa. Turvallinen käyttöaika on jopa 20 h. UUTUUS RecaFem vaginaalitamponi hoitaa huomaamattomasti virtsainkontinessia kaikenikäisillä naisilla. Useita kokovaihtoehtoja. Erikoiskatetri IQ Cath Manfred Sauerin IQ Cath on pisarakärkinen erikoiskatetri vaativaan käyttöön. IQ on turvallinen käyttää ja sillä voi korvata Tiemannin. Pisarakärki ja joustava kaulaosa takaavat helpon liikkuvuuden arpisessa ja ahtautuneessa virtsaputkessa. Liukuu hyvin myös spastisen sulkijalihaksen läpi. IQ ei aiheuta verivirtsaisuutta. Saatavana luer lockilla. Aluemyyntipäällikkö Jaana Junnonen RehaMed avain jota etsit Tuotepäällikkö Marika Vimpari Pohjanpiiri 4/

12 Markku Alen toimi Apuvälinekeskuksessa vastuulääkärinä lähes kuusi vuotta. Teksti Markku Alen KUVAT Kerttu Karjalainen Kehityksen huomaa selkeimmin kun katsoo taaksepäin Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on niin moniulotteista ja moniammatillista, että monessakaan kunnassa ei ole saatavilla tarpeeksi ammattilaisia ja tarvittavia terapiamuotoja. Tällöin kuntoutusta ei voida toteuttaa potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan vaan resurssit rajaavat sen mitä tehdään. Keskittämällä rajalliset resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön. Seuraan kehityksen kulkua aktiivisesti ja jatkan alan tutkimustyötä mm. ohjaamalla väitöskirjoja, vaikka jäinkin täysin palvelleena työeläkkeelle marraskuussa Mitä pienempi sairaala tai paikkakunta, ja mitä syrjemmällä ollaan, sitä todennäköisempää on, että Sote-uudistuksessa kaavailtu suurempi väestöpohja luo nykyistä paremmat edellytykset terveydenhuollon organisointiin, resurssointiin ja alan ammattilaisten palkkaamiseen ja sitä kautta yhdenvertaiseen palvelujen saatavuuteen. Priorisointitarve eli kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen asettaminen on silti edelleen välttämätöntä, koska verorahoitteiset resurssit eivät riitä kaikkeen hyvään mikä nykyään olisi mahdollista. Lääkinnällinen kuntoutus on ollut vuosikymmeniä kuntien järjestämisvastuulla, ts. potilaan kotikunta on vastannut tarvittavan hoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä. Palvelut se on voinut tuottaa itse tai ostaa sen yksityisiltä palvelun tuottajalta. Jää nähtäväksi muuttaako Sote-uudistus tätä järjestämisvastuuta. Todennäköistä on, että potilaan kotikunta edelleen rahoittaa palvelut useimmissa tapauksissa. Usein sanotaan, ettei taaksepäin kannata katsoa. Mutta taaksepäin kannattaa katsoa esim. 12 Pohjanpiiri 4/2014

13 siksi, että huomaa kuinka valtavaa terveydenhuollon, siis hoidon ja kuntoutuksen kehitys on kaikissa väestö- ja sairausryhmissä ollut. Silloin kun eteneminen tuntuu tuskallisen hitaalta, kuten esim. Sote-uudistuksessa, auttaa kun vertaa nykyisiä palveluita, esim. kolmekymmentä vuotta sitten valinneeseen tilanteeseen. On helppo nähdä, ettei terveydenhuollossa ole vanhoja hyviä aikoja, sillä ennen oli kaikki huonommin. Kehitys etenee tieteellisen tutkimustyön tulosten ja kokemukseen perustuvan harkinnan myötä, mutta usein myös lakien ja asetusten uudistamisen kautta. Em. tekijät sävyttävätkin vahvasti ajanjaksoa, jonka toimin OYS:n kuntoutusylilääkärinä vuosina Selkäydinvammojen hoidon keskittäminen Esimerkiksi vuonna 2011 annettiin uusi asetus, jolla hajanaisesti organisoitu selkäydinvammaisten hoito, kuntoutus ja myöhempi elinaikainen terveysseuranta keskitettiin kolmen yliopistosairaalan HYKS:n, OYS:n ja TAYS:n vastuulle. Tapaturmaisia selkäydinvammoja sattuu viiden miljoonan väestöpohjalla vähän, noin 150 vuodessa. Tämän potilasryhmän akuuttivaiheen hoito ja kuntoutus on erittäin vaativaa moniammatillista työtä. Vain tämän alan työhön omistautumalla voi saavuttaa tarvittavan kokemuksen. Lisäksi tarvitaan paljon koulutusta. OYS:ssa tämän erikoisalueen osaajia on ollut jo pitkään. Niinpä oli luontevaa, että myös potilasjärjestö Akson vahvasti suositti OYS:ia selkäydinvammakeskukseksi. Keskittämisen myötä hyvä toiminta- ja hoitokäytäntö kehittyy ja potilas saa varmimmin ajan vaatimuksia vastaavaan hoitoon ja kuntoutukseen. Lisäksi tarvittavat erityistilat, laitteet ja välineet ovat jatkuvassa tehokkaassa käytössä. Koska OYS:lla oli jo entuudestaan kokemusta ja osaamista akuuttivaiheen vaativasta hoidosta ja kuntoutuksesta, keskittäminen lähti onnistuneesti liikkeelle. Myös tarvittava lisähenkilöstö on jo saatu rekrytoitua. Seuraava askel on ajanmukaisten vaikeavammaisten kuntoutuksen toimitilojen suunnittelu ja rakentaminen OYS:iin. Tilojen perusparantaminen onkin kehittämishanke, joka edetessään vähitellen hyödyntää kaikkia vaativaa kuntoutusta tarvitsevia. Selkäydinvammaisten lisäksi myös osa aivovamman ja aivohalvauksen saaneista tarvitsee näitä tiloja ja palveluita. Yksilölliset apuvälineratkaisut Lääkinnällisen kuntoutuksen keskeinen elementti on apuvälinepalvelut. Ratkaisut ovat useimmiten yksilöllisiä, monimutkaisia ja myös kalliita. Näidenkin palveluiden kehittäjänä OYS:ssa on jo pitkään oltu eturintamassa. Oli mielenkiintoista ja antoisaa olla kehittämässä näitä palveluita, keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Keskus palvelee sairaanhoitopiirin väestöä erityisesti vaativissa apuvälineasioissa, kuten apuvälinetarpeen yksilöllinen arviointi, yksilöllinen hankinta/valmistus, apuvälineen kokeilu, käytön opettelu, käyttöönotto ja huolto. Keskus on ollut vahvasti mukana kehittämässä valtakunnallista apuvälineen saatavuusperusteita, jotka parantavat ratkaisujen osuvuutta ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Myös logistiikka ja toiminnan seuranta ja taloudellinen tarkoituksenmukaisuus on keskuksen myötä kehittynyt hyvin. OYS:n lääkinnällisen kuntoutuksen toimiala on ollut vuosikymmeniä laaja-alaisesti monessa mukana palvelun tuottajana, kehittäjänä ja alan koulutuksen järjestäjänä. Siksi tänne olikin mukava tulla töihin. Erikoissairaanhoidon tasolla todella tarvitaan monialaista ja moniammatillista kuntoutusosaamista. Isosta sairaalasta löytyvät kaikki tarvittavat ammattiryhmät. Kuntoutustiimissä saattaa olla useiden erikoisalojen lääkäreiden lisäksi, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykologi, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, ammatillinen kuntoutusneuvoja, psykoterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Yhteistyötä tehdään jopa yli kymmenen lääketieteen erikoisalan osaajien kanssa. Akuuttivaiheessa tarvitaan ympärivuorokautista ja ympärivuotista valmiutta. Joten näin vaativaa toiminta voidaan kattavasti organisoida ja hoitaa vain julkisella puolella. Samasta syystä alan koulutus ja harjoittelu kuuluvat selkeästi julkiselle toimijalle. Yksityiset toimijat ja Kela ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, jotka täydentävät ja monipuolistavat palveluita. Omana aikanani toimialan fokusta jouduttiin kaventamaan ja priorisointia tiukentamaan. Mm. hyvät kumppanit geriatria ja ravitsemusterapia siirtyivät hallinnollisesti toisaalle. Muusta erikoissairaanhoidosta poiketen sairaansijojen määrän vähentäminen ja hoito/kuntoutusajan lyhentäminen ei ole keskeinen keino talouden hallintaan vaativassa kuntoutuksessa. Vaikeista vaurioista kuntoutumiseen tarvitaan aikaa ja kysyntää vastaava määrä sairaansijoja, koska kuntoutumisedellytykset menetetään, jos potilas joutuu odottamaan. Jos resursseja ei ole riittävästi, kuntoutus Jos kuntoutus ei ala ajoissa tai jää kesken, myös tulos on vajaa. ei ala ajoissa tai jää kesken, myös tulos on vajaa. Säästäminen tässä asiassa on epäinhimillistä ja tulee todella kalliiksi yhteiskunnalle. OYS:ssa kuntoutuksessa tarvittavien sairaansijojen määrä ei vastaa kysyntää, joten osa potilaista joudutaan siirtämään esim. Helsinkiin, Käpylän kuntoutuskeskukseen tai Oulussa toimiviin yksityisiin kuntoutusalan laitoksiin. Tämä ei ole potilaslähtöistä vaan resurssilähtöistä, mutta silti kalliimpaa. On syytä muistaa, että siirtäminen on vammautuneelle erityisen rasittavaa. Tällainen asiantila ei myöskään täysin vastaa lainsäätäjän ajatuksia. Selkäydinvammaisten potilasyhdistyksestä viestitettiin äskettäin, että he ovat tyytyväisiä OYS:n osaamiseen, mutta seuraavat huolestuneena keskittämisen toteutumisen hidasta etenemistä tilaratkaisujen osalta. Keskittämisen idea ja tavoite on, että selkäydinvammainen voisi halutessaan saada tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelut samasta sairaalasta. Tähän tavoitteeseen on vielä pitkä matka, mutta onneksi hyvässä alussa ollaan. Kuntoutuspoliklinikalla tutkitaan, suunnitellaan ja ohjataan edellä mainittujen vamma- ja sairausryhmien myöhempää kuntoutusta ja kartoitetaan myös työhön paluun mahdollisuuksia. Kuntoutusprosessin kriittinen pullonkaula on edessä akuuttivaiheen jälkeen, kun Pohjanpiiri 4/

14 potilas palaa kotikuntaansa. Onko kotikunnan sote:lla kokenutta ja moniammatillista henkilöstöä käytettävissään. Mitä pienempi kunta, sen vähemmän siellä todennäköisesti on eri alojen ammattilaisia. Pahimmassa tapauksessa kuntoutus ei kotikunnassa toteudu missään muodossa. Poliklinikan ja kuntoutusohjauksen rooli väliinputoamisen estämisessä on tärkeä. Tutkimustyö jatkuu Vaikka sairaalatyö on taaksejäänyttä elämää, tutkimustyö jatkuu. Oulun vuosien aikana toimin yhdeksän väitöskirjan ohjaajana. Kolmen väitöskirjan ohjaus on nytkin meneillään. Erityisen mukavaa on, että piakkoin ilmestyy tieteellinen artikkeli selkäydinvammojen insidenssistä ja hoitojärjestelyistä Suomessa. Se on tehty OYS:n ja TAYS:n selkäydinvammakeskusten yhteistyönä ja osaltaan osoittaa keskittämisen mielen ja mielekkyyden. Tutkimuksessa selvisi, että selkäydinvammoja sattuu selvästi oletettua (aiemmat tiedot yli 20 vuoden takaa) enemmän, ja myös sen, että ikääntyneiden osuus vammautuneissa on ilmeisesti kasvussa. Väestön ikääntyminen ja lisääntynyt alkoholinkäyttö näkyvät aineistossa yhtenä keskeisenä turmien taustatekijänä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja vammautumisten ehkäisytyössä. Onnettomuuksissa vammautuneiden lisäksi selkäydinvammakeskuksista hyötyvät jo nyt vakavan sairauden aiheuttaman selkäydinvamman saaneet potilaat. Esimerkiksi selkäytimen kasvain tai verenvuoto voi aiheuttaa samanlaisen tilan kuin onnettomuus, joten on ymmärrettävää, että nämäkin potilaat tarvitsevat samantyyppistä kuntoutusta kuin tapaturmaisen vaurion saaneet. Tämäkin potilasryhmä on pieni, mutta sen hoito ja kuntoutus on ollut hajallaan. Tämän vuoden alusta alkaen potilaat ovat voineet itse ilmaista tahtonsa erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen toteuttamispaikasta. On erityisen tärkeää, että OYS voi järjestää kattavasti vaikeasti vammautuneiden erikoissairaanhoidon. Pohjois-Pohjanmaalle ja koko Pohjois-Suomelle on tärkeää, että nämä vaativat palvelut löytyvät omalta alueelta, siis OYS:sta. Yhdessä nämä sairauden tai onnettomuuden vuoksi selkäydinvamman saaneet riittävät pitämään OYS:n SYV -keskuksen potilasvirran tasaisena. Tällöin hoitoon ja kuntoutukseen varatut resurssit ovat jatkuvasti tehokkaassa käytössä. On jotenkin hämmentävää, että lääketieteen, hoidon ja kuntoutuksen valtavaa kehitystä ei ole pystytty tasapuolisesti ja tehokkaasti hyödyntämään siksi, että toiminnan organisointi takkuaa. Toivottavasti kehitys myös suomalaisen terveydenhuollon hallinnossa nytkähtää Soteuudistuksen myötä jollain aikavälillä nykyaikaan. Lopuksi haluan kiittää OYS:laisia mukavista yhteisistä työntäyteisistä vuosista ja samalla toivotan kaikille hyvää jatkoa! n Kirjoittaja on lääkinnällisen kuntoutuksen ylilääkärin tehtävistä eläkkeelle jäänyt professori n Lepotauko henkilökunnan virkistyspäivässä Kiimingissä vuonna Pohjanpiiri 4/2014

15 Tiedonvälitys Laadunvalvonta Mikrobiologia Autoverifiointi Mobiilipalvelut Tuotannonseuranta - kaikki mitä laboratoriosi tarvitsee. Kemia ja hematologia Genetiikka Patologia Pohjanpiiri 4/

16 Teksti L iisa A h lstén Kilpailutuksella pyritään hillitsemään kustannusten kasvua OYS apteekki hoitaa lääkkeiden kilpailuttamisen, valmistelee päätösehdotukset ja tekee puitesopimukset. Lääkkeiden kilpailuttaminen on monivaiheinen prosessi, joka kaikkiaan kestää noin vuoden. Työ on kuitenkin tuloksellista, keskimääräinen alennusprosentti viimeisen kilpailutuksen jälkeen oli noin 20 ja hintojen alennus lähes 30 miljoonaa euroa edelliseen hankintakauteen verrattuna. Nykyinen hankintakausi alkoi vuoden alusta, sen pituus on kolme vuotta. Apteekkari Sirpa Ämmälän mukaan kilpailutusprosessissa ap teekin työ alkaa hankintarenkaan kokoamisella. Erva-alueen kaikkien sairaanhoitopiirien kanssa hankintarenkaasta on jatkuva sopimus, pienet kunnat sairaanhoitopiirien sisällä sen sijaan voivat päättää osallistumisestaan aina uuden hankintaprosessin käynnistymisen yhteydessä. EU:n hankintalainsäädännön muuttumisen myötä hankintaprosessiin käytettävä työmäärä ja -panos on entisestään kasvanut. Hankintarenkaaseen kuuluu pohjoisen erva-alueen 20 kuntaa tai kuntayhtymää. Sairaala-apteekkeja tai lääkekeskuksia on alueella yhteensä 23. Vain Pelkosenniemi ja Savukoski ovat jättäytyneet hankintarenkaan ulkopuolelle, hän sanoo. Lääkeasiantuntijat mukana prosessissa Tällainen laaja kilpailutus ylittää EU:n asettaman kynnysarvon, minkä mukaan tarjouspyyntö on julkaistava EU-laajuisesti. Tarjouspyyntömme lääkemäärittely perustuu aiempaan lääkekäyttöön ja nimikkeistö muodostetaan sen mukaan, Sirpa Ämmälä kertoo. Kun tarjouspyyntö on julkaistu ja tarjoukset saatu ja vertailtu, lähetetään uusista lääkkeistä kirjallinen lausuntopyyntö lääkeaineittain tai lääkeaineryhmittäin yksittäisille asiantuntijoille tai ryhmille. Hankintapäätösten valmisteluvaiheessa, ennen hankintapäätöksiä hankintarenkaan farmaseuttisten edustajien kanssa pi- kuvat Pekka Huovinen Osastofamaseutti Jenni Ontero lääkkeitä jakamassa. 16 Pohjanpiiri 4/2014

17 Hankintapäätöstä tehtäessä asiantuntijoina toimivat OYS lääkeneuvottelukunta, asiantuntijat eri erikoisaloilta sekä hankintarengas. detään valmistelevia kokouksia. Hankintapäätöstä tehtäessä asiantuntijoina toimivat OYS lääkeneuvottelukunta, asiantuntijat eri erikoisaloilta sekä hankintarengas. Lääkehankintojen asiantuntijaluettelo, päivitetään hankintakausittain. Käytettävyyttä voidaan testata etukäteen Viime kilpailutuksessa lausuntoja pyydettiin 56 kappaletta. Joitakin valmisteita myös lähetetään osastoille koekäyttöön, kun halutaan saada selvitellä valmisteen käyttöominaisuuksia. Osastofarmaseutti Jenni Onteron mukaan käytettävyydessä voi olla pieneltä tuntuvia eroja, jotka käytännössä kuitenkin voivat hidastaa ja vaikeuttaa lääkkeiden jakamista huomattavasti. Esimerkiksi iv-lääkkeen kuiva-aineen liukenemisominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka ripeästi lääke saadaan käyttökuntoon. Alkuvuodesta käyttöönotettu iv-antibiootti piperacillin/tazobactam liukenee hänen mukaansa nopeammin kuin aiemmin käytössä ollut. Myös lääkkeen säilyvyydessä voi olla eroja. Kun osastofarmaseutti laimentaa iv-lääkkeen valmiiksi ennen oman työvuoronsa päättymistä, on tärkeää tietää, että se säilyy käyttökuntoisena siihen asti, kun se on tarkoitus jakaa potilaalle. Joidenkin lääkkeiden kohdalla myös pakkauskoolla on merkitystä. Jos lääkettä, jonka tarve osastolla on melko vähäinen, saa vain 100 kappaleen pakkauksissa, on hävikki todennäköisesti suuri. Tällaisissa tilanteissa olemme joutuneet tekemään osastojen välillä yhteistyötä jakamalla pakkauksen tabletit osastojen kesken, Jenni Ontero kertoo. Kolmen vuoden hankintakausi on hänen mielestään sopiva. Kun uudet, erinäköiset valmisteet tulevat käyttöön on se aina riskialtis tilanne. Lääkintävirheiden välttämiseksi on osastolla käytössä kaksoistarkistus, joka tarkoittaa sitä, että kun osastofarmaseutti jakaa lääkkeet vuorokaudeksi kerrallaan, potilaalle vievä sairaanhoitaja vielä tarkistaa, että lääkkeet ovat oikeat. Lääkkeiden käytettävyyden arvioinnissa on monia tekijöitä. Joitakin uusia lääkkeitä koekäytetään tuotekohtaisten ominaisuuksien arvioimiseksi ja vertailun helpottamiseksi. Seuraavan kilpailutusprosessin käytettävyysarviointiin Jenni Ontero aikoo paneutua entistä tarkemmin. Valintakriteerinä kokonaistaloudellisuus kuva Tiina Mäki Vuonna 2013 tarjouspyyntöjä lähetettiin 132 yritykselle, määräaikaan mennessä saatiin 115 tarjousta. Vertailtavia tuotteita oli 5366, hankintapäätös tehtiin Kilpailutus koskee myyntiluvallisia lääkkeitä, eräitä CEmerkittyjä laitteita ja lääkkeisiin rinnastettavia tuotteita. Hankinnan valintakriteerinä on kokonaistaloudellisuus, mikä tarkoittaa sitä, että hinnan painoarvo on 50 prosenttia ja tuotekohtaiset ominaisuudet ja soveltuvuus toiset 50 prosenttia. Hankintarenkaan hankintapäätöskokouksen jälkeen apteekkari allekirjoittaa hankintapäätöksen, joka julkaistaan hankintalain mukaisesti. Hankintapäätöksen jälkeen jokainen hankintarenkaan yksikkö muodostaa oman lääkevalikoiman yhteishankintaan hyväksytyistä tuotteista. OYS:ssa apteekki valmistelee peruslääkevalikoiman ehdotuksen, mikä käydään läpi lääkeneuvottelukunnan kokouksessa. Valikoiman ulkopuolisesta lääkkeiden käytöstä vaaditaan aina Kilpailutusprosessi alkaa hankintarenkaan kokoamisella, apteekkari Sirpa Ämmälä kertoo. perustelu, joka on potilas- tai yksikkökohtainen. Hankintapäätöksestä on kuitenkin oikeus poiketa yksittäisen lääkärin lääketieteellisesti perustelluista syystä, Sirpa Ämmälä kertoo. Uuden lääkkeen käyttöönotto vaatii hänen mukaansa uudelleen kilpailuttamisen aina, jos valmiste on täysin geneerinen. PPSHP:n hankintaohjeen mukaisesti yli euron hankinta vaatii hankintapäätöksen. Perustelukaavake lähetetään suoraan apteekkiin, jos budjettivaikutus on alle euroa. n Pohjanpiiri 4/

18 Nallikarissa nautittiin Nallikarissa henkilökunnan kesäjuhlassa nautittiin kesäillasta meren äärellä, hyvästä musiikista ja mukavasta seurasta. Pääesiintyjänä Suomen paras bilebändi Jean S.! Lisäksi lavalla soitti The Original Lost Blues Band. 18 Pohjanpiiri 4/2014

19 kesäjuhla 2014 Pohjanpiiri 4/

20 n Potilasjärjestöjen edustajat kokoontuivat kesäkuussa jo perinteeksi muodostuneeseen yhteiseen tapaamiseen. Tilaisuudessa järjestöpäällikkö Helena Liimatainen kertoi verkkopalvelun mahdollisuuksista, puheenjohtajana johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka. Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Potilasjärjestöt hakevat toiminnalleen näkyvyyttä Potilasjärjestötapaaminen antaa mahdollisuuden vuoropuheluun järjestöjen ja sairaanhoitopiirin välillä. Kesäisessä tilaisuudessa kuultiin mm. järjestöjen kesken yhteistyössä perustetun verkkopalvelun potilasjärjestöille tarjoamista palveluista. Kesäkuisen potilasjärjestötapaamisen avasi johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka kertomalla sairaanhoitopiirin tämänhetkisistä ja tulevaisuuden näkymistä. Sairaanhoitopiirissä strategisena tavoitteena on avohoidon lisääminen. Hoito on myös potilaslähtöistä. Potilaslähtöisyyteen kuuluu esimerkiksi se, että hoidon saa lakisäteisessä ajassa ja se on laadukasta ja vaikuttavaa. Laatua voidaan arvioida mm. sairaalainfektioiden ja potilasvahinkojen määrällä. Niiden vähentämisessä on onnistuttu tavoitteiden mukaisesti. Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin järjestettäväksi ja toimintaa kehitetään ensimmäisen toimintavuoden kokemusten perusteella. Päivystystoiminnan kehitystyötä tehdään yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Uutena erikoisalana on akuuttilääketiede. Tulevaisuuden sairaala, OYS 2030, on iso haaste, jota viedään vastikään palkatun hankejohtajan voimin eteenpäin vähän suuremmalla panostuksella kuin aikaisemmin. Talouden osalta mentiin viime kaudella punaiselle, budjetti oli 5 miljoonaa alijäämäinen. Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys oli maltillinen ja potilaskustannukset pysyivät asetetuissa raameissa. Kustannusten kasvu johtui lisääntyneestä tuotannosta ja kustannus potilasta kohti oli sovitun mukainen, Oukka totesi. Verkkopalvelussa edustettuna niin pohjoinen kuin etelä Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n järjestöpäällikkö Helena Liimataisen aiheena potilasjärjestötapaamisessa oli miten potilasjärjestötoiminta saadaan näkyväksi. Hänen edustamansa yhdistys on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, luottamushenkilöiden, tutkijoiden, opettajien, vapaaehtoistoimijoiden ja muiden alan kehityksestä kiinnostuneiden yhteinen keskustelu- ja vaikuttamisjärjestö. Jokunen vuosi sitten lähdimme yhdessä laajan järjestöjoukon kanssa kehittelemään sähköistä ratkaisua, jonka tarkoituksena oli saada paikallinen, alueellinen tieto järjestötoiminnasta näkyväksi, hän kokoontumisessa kertoi. Tuloksena oli uusi, asiakaslähtöinen verkkopalvelu, toimeksi.fi, joka koostuu Pohjois- Pohjanmaan, Lapin ja Espoon, aluesivuista. Lapin verkkopalvelu löytyy osoitteesta lappilaiset. fi, Pohjois-Pohjanmaan palvelu sai nimekseen ihimiset.fi. Helena Liimataisen mukaan viime vuosi meni verkkopalvelun osalta hyvin. Koko palvelussa käyttäjiä oli noin ja käyntejä reilu Toimijat-osiosta ihimiset.fi -palvelussa löytyy perustietoa toiminnan järjestäjistä. Kumppanuuskeskus-osiossa voi tutustua järjestötalon palveluihin Oulussa. Järjestöistä apua arkeen Verkkopalvelu ihimiset.fi on järjestöille maksuton kanava, jossa ne voivat ilmoittaa omasta toiminnastaan ja vapaaehtoistoiminnan tehtävistä. Sieltä löytyy järjestöissä toimivien ihmisten yhteystietoja ja siellä kerrotaan myös järjestöjen hankkeista. Järjestöiltä palvelun käyttö vaatii vain tietojen syöttämisen omaan tietokoneeseen ja toimivan nettiyhteyden. Tiedot pyydetään lomakkeella. Kumppanuuskeskuksessa meidän työntekijät käyvät ne läpi ja katsovat, että kaikki on ok. Sen jälkeen he julkaisevat ne verkossa, Helena Liimatainen kuvailee palvelun käyttöä. Järjestöt tarjoavat runsaasti erilaisia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, harrastus- ja kerhotoiminnan, erilaisten tapahtumien ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Järjestöillä on myös paljon tiedotus- ja koulutustoimintaa ja ne järjestävät mm. luentoja sekä teemapäiviä ja -viikkoja mm. hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä teemoista kaikki tämä vaatii järjestöiltä tiedonvälitystä. Järjestöjen tärkeänä tehtävä on toimia alueensa vaikuttajana ja nostaa esille oman jäsenkuntansa tarpeita esim. terveydenhuollossa. Ihimiset.fi -sivustolta löytyy erilaisia toimintamahdollisuuksia sellaiselle, joka järjestötoimijana haluaa viedä asioita eteenpäin. Oulussa on jo pitkään tehty yhteistyötä sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä Oulun kaupungin terveydenhuollon välillä. Viimeaikoina yhteistyö on laajentunut myös sosiaalihuoltoon sekä Oulun yliopistolliseen sairaalaan. n 20 Pohjanpiiri 4/2014

21 Teksti & KUVA Martti Ahlstén Yötön yö pohti terveydenhuollon tulevaisuudennäkymiä Nightless Night Oulu Health Ecosystem Meeting keräsi kesäkuussa Ouluun joukon terveydenhuollon tulevaisuudennäkymistä kiinnostuneita asiantuntijoita ja yrityksiä. Kansainvälisiä vieraita oli muun muassa USA:sta, Iso-Britanniasta, Espanjasta, Virosta ja Ranskasta. Verkostotapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Puhujien joukossa oli muun muassa David Whittlinger New York ehealth Collaborativesta, Anna Lefevre Skjöldebrand Swedish Medtechista sekä Ari Takanen Codenomiconista. n VARAA AIKA gynekologin vastaanotolle - sujuvasti ja edullisesti. Väestöliiton klinikat Oy Oulun klinikka Kiviharjuntie 11 Medipolis, Oulu Puh ProEdun syksyn KOULUTUSPÄIVIÄ: Ohjelmassa oli asiantuntijapuheenvuoroja ja paneelikeskusteluja, puhujanurkkaus sekä yritysten näyttelyosastoja. Tämän paneelikeskustelun aiheena oli tulevaisuuden diagnostiikka. Avauspuheenvuoroa pitämässä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen. Istumassa Julien Martel Aleresta, Minna Hendolin Tekesistä ja Dorothy Whittick IBM:ltä ULUN TYÖNOHJAUSPALVELUT Yksilö- tai ryhmätyönohjausta rganisaation muutostyön tueksi OULUN TYÖNOHJAUSPALVELUT Yksilö- tai ryhmätyönohjausta organisaation muutostyön tueksi Tule työnohjaukseen ajattelemaan ja olennaistamaan työtä! Marianne Tensing p Suunhoidon asiakkaiden moninainen lääkehoito Oulu Vakavat lääkeyhteisvaikutukset ja haittavaikutukset ennakointi ja ehkäisy Iäkkään ja muistisairaan lääkehoidon onnistumisen edellytykset Ensihoidon kliinistä farmakologiaa Primitiivinen käyttäytyminen ja hyökkäykset hoitoyhteisössä ja työpaikalla Mindfulness hoitotyössä tietoisen läsnäolon menetelmät ammattilaisen tukena Sairaanhoitaja tiimin vastaavana Oulu Oulu Helsinki Tampere Helsinki Helsinki Helsinki KOULUTTAJINA TOIMIVAT Marja Saarenheimo, vanhempi tutkija, fil.toht. Vanhustyön keskusliitto Maj-Lis Kartano, vuorovaikutus- ja ryhmäprosessien asiantuntija, johdon ja työryhmien työnohjaaja, ryhmäpsykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko-opiskelija, Jouni Ahonen, FaT, proviisori, LHKA-erityispätevyys, KYS, Alli Puirava, farmaseutti, LuK, lääkehuollon lehtori, näyttötutkintomestari, ProEdu, Pauli Puirava, farmaseutti, lääkehoidon valmentaja, LHKA-erityispätevyys LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET puh Tavalla tai toisella ongelmiin voi vaikuttaa! Marianne Tensing p PL 13, Helsinki Pohjanpiiri 4/

22 erva-kuulumisia Maire Ahopelto Kainuun sairaanhoitopiirin johtaja, kuntayhtymän johtaja Sote-järjestämislaki tuli lausunnolle Sosiaali - ja terveydenhuollon uudistus teki merkittävän askeleen eteenpäin, kun tuli lakiluonnos lausunnolle. Uudistuksen yhteydessä perustettavat viisi sosiaali- ja terveysaluetta ja niihin kuuluvat kunnat säädetään lailla. Sosiaali- ja terveysalueen perustaa Pohjois-Suomen 68 kuntaa ja väestöpohja on n asukasta Utsjoelta Kuhmoon. Alueeseen kuuluvat Lapin, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan väestö. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa esityksen mukaan palveluiden järjestämisestä, yhdenvertaisesta saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Rahoitus kerätään alueelta yhdenmukaisin perustein kapitaatioperiaatteella euroa/as. painotettuna tarvetekijöillä ikärakenne ja sairastavuus. Sote-alueen päättävä elin muodostuu kaikkien alueen kuntien luottamushenkilöistä, jotka päättävät tuotantoalueista. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä täyttää jo edellytykset toimia tuottamisvastuussa olevana organisaationa. Lakiehdotuksen mukaan tuottamisvastuussa voi olla kunta tai kuntayhtymä, joka tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon samassa organisaatiossa ja samalla budjetilla. Kuntayhtymässä on Kainuun sairaanhoitopiiri, Kainuun erityishuoltopiiri ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Kuntayhtymä tuottaa jäsenkunnille muun muassa taloushallinnon, tietohallinnon, kuntouttavan työtoiminnan palvelut ja järjestää koulupsykologit jäsenkunnille. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat vuonna 2012 noin 3 prosenttia, kun koko maassa erikoissairaanhoidon menot kasvoivat keskimäärin 5 prosenttia. Alueen kunnille on tullut vuosien aikana n. 90 miljoonan euron kustannussäästö verrattuna koko maan kustannusten kasvuprosenttiin. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä tulos oli 6,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintakulut ovat noin 320 miljoonaa euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus on 30 prosenttia, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden osuus 70 prosenttia. Yliopistosairaalaostot ovat noin 4,5 prosenttia budjetista. Sote-alueen rahoituksen tulisi olla tasapuolinen kaikille tuotantoalueille eli se huomioisi jo esimerkiksi Kainuussa tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetyn toiminnan. Kainuussa on saatu kustannushyötyjä kuntien yhteistoiminnalla ja toimintatapojen yhtenäistämisellä. Rahoituksessa olisi hyvä huomioida kuntien ikärakenne, sairastavuus ja työttömyysaste, mitkä vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään. Kustannusten järjestämiseen vaikuttavat olennaisesti myös asumistiheys ja syrjäisyys. Rahoituksen tulisi kannustaa palveluiden tehostamiseen, mutta myös samalla palkita onnistumisista. Kainuun tuloperusteinen rahoitus on perustunut keskinäiseen luottamukseen ja mahdollistanut monien palveluiden kehittämisen maakunnallisena toimintana. Toiminnalla on saavutettu palvelujen integroituminen ja selkeää kustannussäästöä. Hallintoon ja johtamiseen käytetty työpanos oli ennen vuotta 2005 yhteensä 160,35 ja vuoden 2011 jälkeen 62,4. Suurten ja keskisuurten kuntien lisätyn terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioituja kustannuksia vertailtaessa Kainuu oli vuonna 2013 kolmanneksi tehokkain. Kainuun keskussairaala oli kolmanneksi tuottavin vuonna 2012 keskussairaaloiden tuottavuusvertailussa. Maakuntien asukkaiden tyytyväisyyskyselyssä EPSI Rating 2013 Kainuu oli kolmannella sijalla maakuntien vertailussa. Uudistuminen on myös mahdollisuus! n erva kuva Maire Ahopellon albumi Oulun yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueeseen eli ErvaAN kuuluvat Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi- Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. OYS:n ervalla asuu noin henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta. 22 Pohjanpiiri 4/2014

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Kiiskilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA Lapin ja Länsi-Pohjan sote-johdon seminaari Pohtimolammella 27.5.2016 JUHANI HEIKKA OULUN KAUPUNKI / KOORDINAATIORYHMÄN PJ. ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Lakivalmistelun

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Sote-tuloksellisuusmittarointia Sote-tuloksellisuusmittarointia Vaikuttavuus- ja kustannustieto-alaryhmän kuulumisia Etäesitys Seinäjoelle 8.4.2016 EPSOTE-taustatietotyöryhmän kokous Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Silja Mäkelä 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA 2016 Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Sisältö Tuotanto 2015 TTS haasteet Toiminnan kehittäminen Oulu yhteistyö Tavoitteet Mitä tehty, työn alla ja mielessä Muuta Shp:n toiminta

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun

Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun Traumaattisen aivovamman saaneiden aikuisten intensiiviset kuntoutuskurssit ja sova-kurssit Selkäydinvammaisten

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 1 Mikä Kelan asema on SOTE-uudistuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo 19.1.2017 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma SOTE-uudistus tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jonna Nieminen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Maakuntauudistuksen organisointi 26.9.2016 2 SOTE-uudistuksen organisointi 26.9.2016 3 26.9.2016 4 Maakuntauudistuksen laajuus 26.9.2016 5 26.9.2016 6 Hankkeen organisointi 26.9.2016

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot