LIITE 2 Kysely Kajaanin maaseutuohjelman ohjausryhmälle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 2 Kysely Kajaanin maaseutuohjelman ohjausryhmälle"

Transkriptio

1 LIITE 2 Kysely Kajaanin maaseutuohjelman ohjausryhmälle KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1. Mikä on maaseudun rooli ja merkitys tällä hetkellä Kajaanin kaupungin kehittämisessä ja mikä rooli ja merkitys maaseudulla pitäisi olla tulevaisuudessa kaupungin kehittämisessä. 1 Nyt: maaseudun infran ja asukkaiden"ylläpito" liian kallista, varsinkin, kun rahat eivät riitä kaikkeen Tulevaisuudessa: Elinvoimainen asuttu maaseutu on Kajaanin lisäarvo, joka monipuolistaa yhdyskuntarakennetta, parantaa asumisviihtyvyyttä ja kaupungin vetovoimaisuutta. 2 Maaseudun rooli on tällä hetkellä vähäinen kaupungin kehittämisessä ja vähän vaikea on ajatella sen merkityksen merkittävää kasvua (vähäinen massa). 3 Maaseutu tuo merkittävän lisän asumisen ja elämisen kirjoon. Yksinkertaisesti maaseutuasuminen on yhä useammin henkilökohtainen valinta asumisen muodossa. Osalle ihmisryhmää se on myös ammatillinen sidonnaisuus ( maatila ). 4 Kuten taisin puhelinkeskustelussa sanoa, ongelma on tiedon puute: kaupunkilaiset (en ainakaan minä) eivät tiedä maaseudun merkityksestä paljoakaan. Rooli on heikentynyt hissuksiin ja tulevaisuus ilman erityisiä toimenpiteitä ei hyvältä näytä. Väkimäärä on vähentynyt, EU-kuviot ovat käsittääkseni (???) tuoneet epävarmuutta. Kuitenkin elinvoimainen maaseutu on merkittävä tekijä koko kaupunkimme hyvin voinnin kannalta. Erilaiset uhkat ovat suuria ja niitä vastaan tulisi löytää keinoja, minkä tulisi näkyä kehittämissuunnitelmissamme 5 Maaseutuyrittäjien mielipiteitä ei oteta huomioon kaupungin palvelujen suunnittelussa. Alueen suunnitelmista ja palveluista sekä yritystoimintaa koskevista asioista tulee olla yhteydessä maaseutuyrittäjiin. 6 Jos kehittäjiä ovat viranhaltijat, niin tällä hetkellä maaseudun rooli on mitätön, sille naureskellaan ja yrittäjiä pidetään yhteiskunnan elätteinä. Merkitystä ei ymmärretä eikä sille anneta arvoa. Tulevaisuudessa maaseutu voi vaikuttaa kaupungin kehittämiseen ja varsinkin sen ulospäin näkyvän imagon luomiseen positiivisesti varsinkin siellä olevilla ihmisillä on hyviä ajatuksia ja ideoita, mutta niitä ei nykyisin kovinkaan noteerata. Aidosti hyvän ja halutun maaseudun saamiseen on paneuduttava vakavasti kaikilla tasoilla.

2 7 Nyt: Kajaanin kaupungissa ei tällä hetkellä ole maaseudun kehittämistoimintaa. Ajatusmallina on, että "kun ovat sinne muuttaneet asumaan, pärjätköön omillaan, kaupungin ei tarvitse tukea maalla asumista eikä järjestää sinne palveluja". Tulevaisuudessa: maaseutu on selkeä vaihtoehto asumiselle ja yksi kaupungin markkinavaltteja ulospäin tilavan ja luontoläheisen asumisen kaupunkina. Kajaanin maaseudun palvelut ovat helposti maalla asuvien ihmisten saavutettavissa. Periaatteena on palvelujen saatavuuden tasa-arvoisuus. Maaseudun kehittämistä toteutetaan systemaattisesti yhteistyössä eri viranomaisten ja maaseudun kehittäjätahojen kanssa. Maaseudulla asuvien ihmisten ajatuksia kuullaan ja kuunnellaan. 2. Kajaanin maaseutu tänään ( v ) a) Kiteytä lyhyesti millainen on Kajaanin maaseutu tänään. 1 Autioituva, palvelut keskittyneet keskustaan, työttömyys lisääntyy. 2 Kohtuullinen tiestö, palvelut keskustassa, toimiva loma- ja mökkiasutus 3 Maaseudulla asuu hyvin kirjava joukko ihmisiä. Yhä harvempi asuu siellä enää ammattinsa takia, vaan muista syistä. Esim. etsii rauhaa ja yksityisyyttä, on luonnon ihailija. Väki vähenee vääjäämättä, mutta voi lähellä taajamaa kasvaakin 4 Hyvä paikka asua ja elää niillä kylillä, joissa vielä koulut toimii, myös nuorten perheiden. 5 Väkimäärä vähenee, elinvoima hiipuu 6 Perinteisten maaseutuelinkeinojen väistyminen aiheuttaa maaseudun autioitumista. Maatilojen koko kasvanut. Muu elinkeinotoiminta lisääntynyt maaseudulla. Omakotirakentaminen ja rantarakentaminen aiheuttaa ongelmia; vihamielinen suhtautuminen maaseutuelinkeinoihin. 7 Tilanne vaihtelee kylittäin. Keskusta lähinnä olevissa kylissä ja alueilla on enemmän asutusta suhteessa maatalouden harjoittamiseen, toisaalta voi huomata toisen elävöittävän toista. Kauemmissa kylissä asutus ja viljelytoimintakin harvenee, toisaalta maatilat ovat siellä isoja. Kajaanin maaseudulla tuotetaan niitä kotieläintuotteita, joita muuallakin tuotetaan. Niiden lisäksi on monia pieniä ja useita suuria tai erittäin suuria puutarhayrityksiä. Lisäksi on huomattava määrä erisuuruisia hevostiloja. Luomuviljelyä on keskimääräistä enemmän. Perinteisiä tuotantosuuntia harjoittavat tilat pyrkivät kasvamaan turvatakseen tulonsa. Kouluttomat kylät näyttävät näivettyvän, eteläpuoleinen maaseutu on vaarassa. 8 Selkeät aluekohtaiset erot viljelyolosuhteista johtuen. Perusmaatalous pysynyt osalla kyliä vahvana, on syntynyt viljelykeskittymiä. Karjatilojen omistajien ikärakenne nuorentunut viimevuosina hyvin. Parhaat viljelyalueet keskustan läheisyydessä siirtymässä varkain kaupunkilaisten asuntoalueeksi, saattaa rajoittaa peruselinkeinon harjoittamista.

3 Puutarhatuotanto ja avomaan vihannesten viljely suhteellisen vahvaa. Maatalouden ohella harjoitettava pienyritystoiminta vähäistä, työssäkäynti ollut helpompi vaihtoehto. Maaseutumatkailu ja ohjelmapalvelutuotantoa syntymässä. Hevostalous varsin merkittävää, painottuu kuitenkin harrastetoimintaan. Autiotaloja ei juuriaan ole Kajaanin erämaata Lahnasjärvi - Halla-aho lukuunottamatta. Vapaata (viljelemättömät pellot) peltoreserviä on olemassa. 9 Perinteisten maaseutuelinkeinojen väistyminen aiheuttaa maaseudun autioitumista kauempana kaupunkitaajamasta. Maatilojen koko kasvanut. Myös muu elinkeinotoiminta lisääntynyt maaseudulla Omakotirakentaminen ja rantarakentaminen lisääntynyt. 10 Harvaan asuttu maaseutu 11 Kyliltä löytyy kehittämisaktiviteettia ja monenlaista osaamista. Koko Kajaanin maaseutualue hyödyntää pendelöintiä. Maaseudulle sijoittuu myös monen eri alan yrityksiä (80 %) perusmaatalouden (20 %) rinnalla. Palvelut kylillä ovat heikkotasoisia. Palvelut on saatavissa kaupungin keskustassa, mutta etäisyydet estävät niiden hyödyntämisen. b ) Mikä on maaseudun suurin heikkous tänään? 1 Työpaikkojen puute. Väen väheneminen ja ikääntyminen. Nuoret lähtevät 2 Työllistymismahdollisuudet huonot. 3 Ei minusta ole sen kummempaa heikkoutta. Jos on tehnyt valinnan yllä olevilla perusteilla niin asia OK 4 vähenevä ja vanheneva väestö 5 Katso edeltä. Ollaan liikaa maatalouden varassa, jonka tulevaisuus EU:n laajenemisen ym. jälkeen on vielä tuntematon. Olin Etelä-Englannissa helmikuun lopussa. Siellä pellot viheriöi, varmasti yli satapäisiä karjalaumoja oli niityillä. Onko meillä mahdollisuuksiakaan kilpailla laajenevassa EU:ssa perinteisin maaseutuelinkeinoin. Kajaani ei ole yksin ongelmineen, pystytäänkö koko Suomen ongelmat ratkaisemaan 6 Perinteisen kulttuurimaiseman häviäminen. Vanhojen kulttuurihistoriallisten rakennusten häviäminen Epäedullinen ikärakenne. Heikko koulutustaso. 7 Suurin heikkous näyttää olevan uskon puute. Se johtuu yleisestä kehityksestä niin Suomen sisäisistä vaikutuksista kuin EU:nkin vaikutuksesta. Yleinen mielipide on myös erittäin tärkeä. Kaikki mielipiteitä negatiivisesti muokkaava toiminta vähentää nuorten haluja jatkaa kotitilallaan tai perustaa oman alan yritystä maaseudulle. Se voi myös yksinkertaisesti estää paluumuuton. Kaikkiin muihin esteisiin voidaan kohtuudella vaikuttaa.

4 8 Koetaan asumispaikkana, ei mahdollisuutena yrittää. Maaseutuyrittämiseen olevia perusresursseja on, ei ole yrittäjäksi halukkaita. 9 Maatilojen rappeutuminen. Rakennusten huono kunto. 10 Peruspalvelut puuttuvat 11 Huonot tietoverkkoyhteydet, joka on johtanut olemassa olevien yritysten toiminnan vaikeutumiseen ja estää uusien yritysten syntymisen maaseudulle. Maaseudun kehittämishankkeiden esteenä on kyliltä puuttuvat omarahoitusosuudet ja puskurirahoitukset. Kajaanin kaupungin tarjoamat palvelut ovat heikkoja. Kyläkouluverkko on liian harva. c ) Mikä on maaseudun suurin vahvuus tänään? 1 Monipuolinen luonto, hiljaisuus, hyvät omaehtoisen luontoliikkumisen mahdollisuudet. 2 Maaseutuun uskovat, yhteistyökykyiset ihmiset. Luonto, metsät, vedet 3 Yllä mainitut elämäntapaintiaanit ovat valintansa tehneet ja viihtyvät maaseudulla. Ei siinä sen kummempia vahvuuksia ole. 4 Puhdas luonto. Paras paikka lapsille kasvaa, kun ei sairaassa säästöhumussa olisi tapettu kyläkouluja 5 Sitkeitä yrittäjiä kuitenkin on. Kaupunkilaiset hakeutuvat vapaa-aikanaan maalle, jossa vielä on luonnon vetovoimaa ja väljyyttä. 6 Puhdas luonto, rauhallinen ympäristö Käytännön osaamisen korkea taso. Korkea työmoraali 7 Keskustan kasvava tuotteiden ja palvelujen tarve. 8 Keskikokoisen kaupungin läheisyys, kainuulaisittain katsottuna lyhyet etäisyydet. 9 Puhdas luonto, rauhallinen ympäristö 10 Rauhallinen asuinympäristö Ympäröivä luonto, maaseudulla asuvat ihmiset, maaseutuelinkeinot ja kohtuullisen lähellä oleva kaupunkikeskusta. 3. Kajaanin maaseutu huomenna ( v )

5 a ) Kiteytä lyhyesti millainen on Kajaanin maaseudun toivottu tulevaisuudenkuva eli visio v Asuttu, monipuolinen ikärakenne, ihmiset saavat toimeentulonsa pääosin kodin lähellä työtä tekemällä (esim. etätyö, luontomatkailu), paikallinen aloitteellisuus aktiivista. 4 2 Vireä kylätoiminta, toimivat yhteistyöverkot, tasapuoliset elämän mahdollisuudet 1 3 Suhteellisen hyvät mahdollisuudet saada peruspalveluita ( ei paikanpäällä mutta saatavilla jollakin etäisyydellä) Järkevä kaavoitus- ja tonttipolitiikka, että voi saavuttaa haluamansa asumisen muodon 4 Taajamien läheisyydessä väestö kasvaa. Syrjäkylät ovat talvelle lähes autioita. 5 Monipuolinen (-sempi) elinkeinorakenne, yrityksiä, maatilamatkailua, vetovoima on kasvanut. Työpaikkoja nuorille. 5 6 Maaseutu hyvä paikka asumiseen ja peruselintarvikkeiden tuottamiseen. Perinteisen maatalouden ohella elinkeinotoimintaa, joka perustuu maaseudun luontoon ja kulttuuriin. 2 7 Nykyiset talot ovat asuttuina, osassa on yritystoimintaa, osa on luopunut viljelystä, mutta pellot on vuokrattu kajaanilaiselle viljelijälle. Suuria tuotantoyksiköitä ympäri kaupunkia, lisäksi pieniä erikoistuneita kotieläin- ja kasvitiloja, tuotteiden jalostusta ja myyntiä tiloilla, hevosyrityksiä, hoiva- ja vanhuspalvelua, tietotekniikka-alan erikoisyrityksiä Lisäksi kaavoituksen ja teidenhoidon kehityttyä yhä useampi vapaa-ajanasunto on vakituisena asuntona ja pieniä taloryhmiä noussut muuallekin kuin rannoille hyvän työssäkäymisetäisyyden päähän. 7 8 Perusmaatalous nykyisellä tasolla, halukkaita jatkajia maatilanpidolle löytyy. Puutarha- ja kasvihuonetuotanto kaksinkertaistunut ja alueella toimii yritys, joka jalostaa lähinnä einesten puolivalmisteita Suomen markkinoille. Lisäksi kalanjalostus ja lihanjalostuslaitos. Matkailupalvelujen tuotanto edistää hotellien ja Kaukametsän matkailutoimintaa, alueella monipuolinen pienyritysten verkosto. Nopeat nettiyhteydet kaikissa talouksissa. Maaseutu haluttu asuinpaikka, mutta se on hoidettu maatalouden harjoittamisen ehdoilla. Jos perusmaataloutta ei ole, ei sinne asumaankaan haluta. 2 9 Maaseutu hyvä paikka asumiseen ja yritystoimintaan 2 10 Ihmiset muuttaisivat enemmän kaupungista maaseudulle 11 Kajaanin maaseutu on elinvoimainen ja houkutteleva asuin- ja yritysten sijoituspaikka 7 b ) Mikä on maaseudun suurin tulevaisuuden uhka, joka on torjuttava/ vältettävä 1 Työllistymismahdollisuuksien puute.

6 2 Väen väheneminen, nuorten hakeutuminen pois. Työpaikat. 3 Väestön väheneminen ylipäätänsä näillä leveysasteilla 4 Hiljeneminen jatkuu, väkimäärä vähenee, "antautuminen". EU on suuri?. Kajaani on vain yksi kunta muiden joukossa, jotka kaikki kamppailevat samankaltaisten ongelmien kanssa. Ongelma on löytää ratkaisut, jotka erottuvat joukosta ja todella lisäävät vetovoimaa 5 EU tuen väheneminen. Väestön väheneminen. Perinteisen maatalouden häviäminen. Maaomaisuuden siirtyminen pois viljelijöiden omistuksesta. Suomalaisen maaseutukultuurin tuhoutuminen 6 Koulujen häviäminen on saatava loppumaan. Näin luodaan hyvä perusta positiiviselle asenteelle lapsissa ja nuorissa, eikä usko häviä muiltakaan asukkailta. Tiloille antaa positiivista voimaa yrittää, kun jatkuvuus on turvattu. Eu:n aiheuttamia uhkia voi olla vaikea torjua, mutta asennetta voi korjata. 7 Perusmaatalous loppuu, vetovoima asuinpaikkana loppuu samalla. Paltaniemi on nyt tämän hetken koealue! Tämä todellisuus ja tulevaisuus nähtävissä esim. Lahnasjärvellä, Halla-ahossa, osin Mainualla, Murtomäessä, Lehtovaarassa, Paikoin Pohjajoella ja osin Jormualla, Karankalahdessa ja osin Kuluntalahdessa 8 EU tuen väheneminen. Väestön väheneminen jatkuu. 10 Maaseudun autioituminen 11 Palvelutason heikkeneminen ja ympäristön ränsistyminen, jolloin maaseudun houkuttelevuus asuinpaikkana vähenee. Maaseutuvastainen asenne estää maaseudun luontevan kehittymisen. Maaseutuihmisten väsyminen peruspalvelujen puolesta taistelemiseen. c ) Mikä on maaseudun suurin tulevaisuuden mahdollisuus, joka on hyödynnettävä 1 Yrittäjyys, verkostoituminen 2 Luontoon liittyvät mahdollisuudet ( työllistyminen ) Pienyrittäjyys 3 Lisää elämäntapaintiaaneja näille leveysasteille 4 Nuoria työelämässä olevia perheitä lisää. Peruselinkeinojen säilyminen. Erikoistuminen. Tietotekniikan yhteydet kaupungin tasolle tuo varmisti uusia uusia yrityksiä. 5 Vielä toimivat asukkaat jaksavat edelleen. Tilaa, puhdasta luontoa jne on vähintään riittävästi käytettävissä, kunhan vaan keksitään keinot sen hyödyntämiseen.

7 6 Puhdas luonto ja puhtaat tuotteet. Kulttuurimaisema rakennuksineen. Kainuulaisen maaseutukulttuurin säilyttäminen. 7 Se on ympäristönä laaja, rauhallinen ja antoisa. Siellä on helppo yrittää, asua ja elää. 8 Erikoismaatalouden mahdollisuudet hyvien viljelyolosuhteiden alueella, mahdollista perustaa jalostuslaitos, puutarhatuotanto hyödyntämään kaatopaikan metaania, erikoiskasveja tyhjentyville turvealuille, kalanjalostus ja matkailu. Suhteellisen nuoret karjatilayrittäjät maidon ja lihantuotannossa. Lihakunnan teurastamon tilat ostetaan pienteustastamolle ja sinne lisäksi jalostusyritys. 9 Maaseutuasumisen ja yrittämisen tukeminen 10 Ihmisille peruspalvelut sinne missä asuvat 11 Ihmisten halukkuus muuttaa maaseudulle. Kajaanin kannattaisi luoda itselleen imagoa tilavan maaseutuasumisen kaupunkina, jossa on kuitenkin kohtuullisella etäisyydellä korkean teknologian yrityksiä ja osaamista sekä varsin hyvät 4. Miten Kajaanin maaseudun nykytilasta päästään toivottuun tulevaisuustilaan eli visioon v. 2008? Ratkaisuehdotus pähkinänkuoressa ( strategian idea ja ydin ) 1 Hyvät yritysideat ( osaaminen ), aluepolitiikan uudet tuulet. Kaupungin menestyminen 2 Valitettavasti ilman mittavia tukia ei päästä! Maaseudun mahdollisuudet ja positiiviset puolet tuotava esiin jo koulunuorisolle 3 Sitähän me juuri koitamme selvittää isolla organisaatiolla. Ei Matin 62 numeron pää yksin pysty ratkaisua keksimään. - Houkuttelevia työpaikkoja, menestyviä yrityksiä, näitä varten tarvittava infra. 4 Maankäytön suunnittelu tukee maaseudulla asumista ja yritystoimintaa 5 Teiden kunnossapito, sähkö-, ja vesihuolto toimii Peruselintarvikkeet ja palvelut lähiyrityksiltä. 6 Annetaan kehittyville yksiköille mahdollisuus kehittyä. Kaupunki vuokraa peltonsa sellaisille viljelijöille, joilla lisäpelto on työllistymisen kannalta tärkeintä. Päättävät tahot ottavat positiivisen asenteen niihin asioihin, jotka yrittäjät kokevat pullonkauloiksi yrittämiselleen esim. kaavoitus, tonttipolitiikka, ympäristökysymykset, tieasiat, liikkuvat palvelut. 7 Perusmaatalouden osalta käytössä normaalit EU:n tuotantotukitoimet. Lisäksi tehtävä erikoismaataloudelle oma kehittämisohjelma yhdessä nykyisten alan yrittäjien ja toimijoiden kanssa. (Muutamilla puutarhayrittäjillä on jo kehitteillä yhteistyökuvio markkinoinnin ja tuotekehityksen alalla.) Kootaan yritykset yhteen ja ryhdytään töihin. Edistetään nykyisten yritysten kasvua. Panostetaan yhdessä Biolaboratorion kanssa erikoiselintarvikkeiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tarjotaan tiloja jalostusyrityksille. Hankitaan entinen

8 lihakunnan teurastamo elintarvike ja biotaloksi! Luodaan kehittävien ja uusien maaseutuyritysten (tarkoitan tällä toisen asteen jalostusta) sijoitusrahasto, joka ottaa takuuvastuita ja tulee osakkaaksi sovituksi ajaksi yritykseen. Varmistetaan, että perusmaataloudella säilyy toimintaedellytykset maaseudulla. Viedään nopeiden nettiyhteyksien mahdollisuus koko maaseutualueelle, vaikkapa langattomien yhteyksien koealueen maailmassa!!! 8 Maankäytön suunnittelu tukee maaseudulla asumista ja yritystoimintaa Perusinfrastruktuuri kunnossa Intressien yhteensovittaminen Kolmas sektori vastaa osaltaan palvelutuotannosta 9 Peruspalvelujen kehittäminen maaseudun tarpeisiin 10 Selkeä sitova maaseudun kehittämisstrategia, jossa konkreettisella toimenpideohjelmalla pitkäjänteisesti kehitetään Kajaanin maaseutua. Ohjaus- ja teemaryhmien työ on juuri sitä. 5. Tärkeimmät ( strategiset ) maaseudun kehittämisen tavoitteet vuoteen 2008 ( 2-3 kpl ) 1 Väestön vähenemisen katkaisu. Työpaikkoja lisää. Uusia rahoitusmuotoja ( uutta aluepolitiikkaa ) 7 2 Vapaa-ajan asuntojen muuttamismahdollisuus pysyväksi asunnoksi. Annetaan reilusti mahdollisuus rantarakentamiseen. Kyllä Suomessa rantoja riittää Peruselinkeinojen säilyttäminen ja kehittäminen - Maaseutuun liittyvien jo olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen - liikenne - tietotekniikka - rahoitus, vakuudet - Kaavapolitiikassa bresneviläinen jäykkyys saatava pois. Joustoa ja mm. rakentajan päästävä vaikuttaman. Tontteja uusille rakennuksille myös hyviltä paikoilta. 9 4 Erilaisten uuden liitännäisyritysten perustaminen. Infrassa havaittujen puutteiden korjaaminen, siten että yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa 5 5 Tukien suuntaaminen maaseutuyrityksille myös perinteiseen maaseutuyrittämiseen. Omaleimaisen maaseudun säilyttäminen Sopimuksiin ja pitkäntähtäimen suunnitelmiin perustuva maaseudun palvelutuotanto. 6 Tiestö, langaton tietoverkko ja koulut. Uudenlaisten yritysten perustamismahdollisuus.

9 Toimivien yritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen. 1 7 Elintarvike ja biotalo. Nettiyhteydet (tukee perusmaataloutta, pienyrityksiä ja asumista). Perustetaan riskirahasto puuttuvien vakuuksien hoitamiseen. (Vertaa Puolangan Pukes, Kuhmon OP:n riskirahasto jne.) Nopeat tietoverkkoyhteydet - Tarpeista lähtevien palvelujen saatavuuden turvaaminen - Elinvoimaisen väestöpohjan vahvistaminen 9 Riittävät kotihoitopalvelut niitä tarvitseville Maatalouden kehittäminen, luomuviljely kauppa- ja pankki sekä postipalvelut, terveyspalvelut 4 10 Syntyy teemaryhmissä. Teemaryhmien on sisäistettävä oman työnsä merkitys

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria.

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria. 9 OSA C: TEEMANA OSAAMINEN JA PERUSPALVELUT Tehtävät Teemaryhmä tarkasteli osaamisen ja peruspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuuden muutossuuntia Kajaanin maaseutualueella. Toiminnan alueiksi rajattiin

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä

OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä 19 OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä Taajamien osuus Suomen maapinta-alasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia on

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimus maaseudun kestävässä kehittämisessä

Ajankäyttötutkimus maaseudun kestävässä kehittämisessä Matti Vaara Marraskuu 2010 Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Ajankäyttötutkimus maaseudun kestävässä kehittämisessä Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Tavoitteena: kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin, 156 000 vuositasolla (mahdollistaa 1,5 m hankesalkun)

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä KEN EI TUNNE HISTORIAA EIKÄ TIEDOSTA NYKYPÄIVÄÄ, EI VOI TUNNISTAA TULEVAA 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maataloustukia saaneet tilat 2500 2000 Tiloja kpl 1500 1000

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto Äänekoski Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne Seppo Kuusisto Rakennetut ja rakennettavat reitit Äänekoskella 2013 2014 Rakennetaan vain jos 50% vakituisista asunnoista tilaa liittymän Rakennettu vuonna

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot