LIITE 2 Kysely Kajaanin maaseutuohjelman ohjausryhmälle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 2 Kysely Kajaanin maaseutuohjelman ohjausryhmälle"

Transkriptio

1 LIITE 2 Kysely Kajaanin maaseutuohjelman ohjausryhmälle KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1. Mikä on maaseudun rooli ja merkitys tällä hetkellä Kajaanin kaupungin kehittämisessä ja mikä rooli ja merkitys maaseudulla pitäisi olla tulevaisuudessa kaupungin kehittämisessä. 1 Nyt: maaseudun infran ja asukkaiden"ylläpito" liian kallista, varsinkin, kun rahat eivät riitä kaikkeen Tulevaisuudessa: Elinvoimainen asuttu maaseutu on Kajaanin lisäarvo, joka monipuolistaa yhdyskuntarakennetta, parantaa asumisviihtyvyyttä ja kaupungin vetovoimaisuutta. 2 Maaseudun rooli on tällä hetkellä vähäinen kaupungin kehittämisessä ja vähän vaikea on ajatella sen merkityksen merkittävää kasvua (vähäinen massa). 3 Maaseutu tuo merkittävän lisän asumisen ja elämisen kirjoon. Yksinkertaisesti maaseutuasuminen on yhä useammin henkilökohtainen valinta asumisen muodossa. Osalle ihmisryhmää se on myös ammatillinen sidonnaisuus ( maatila ). 4 Kuten taisin puhelinkeskustelussa sanoa, ongelma on tiedon puute: kaupunkilaiset (en ainakaan minä) eivät tiedä maaseudun merkityksestä paljoakaan. Rooli on heikentynyt hissuksiin ja tulevaisuus ilman erityisiä toimenpiteitä ei hyvältä näytä. Väkimäärä on vähentynyt, EU-kuviot ovat käsittääkseni (???) tuoneet epävarmuutta. Kuitenkin elinvoimainen maaseutu on merkittävä tekijä koko kaupunkimme hyvin voinnin kannalta. Erilaiset uhkat ovat suuria ja niitä vastaan tulisi löytää keinoja, minkä tulisi näkyä kehittämissuunnitelmissamme 5 Maaseutuyrittäjien mielipiteitä ei oteta huomioon kaupungin palvelujen suunnittelussa. Alueen suunnitelmista ja palveluista sekä yritystoimintaa koskevista asioista tulee olla yhteydessä maaseutuyrittäjiin. 6 Jos kehittäjiä ovat viranhaltijat, niin tällä hetkellä maaseudun rooli on mitätön, sille naureskellaan ja yrittäjiä pidetään yhteiskunnan elätteinä. Merkitystä ei ymmärretä eikä sille anneta arvoa. Tulevaisuudessa maaseutu voi vaikuttaa kaupungin kehittämiseen ja varsinkin sen ulospäin näkyvän imagon luomiseen positiivisesti varsinkin siellä olevilla ihmisillä on hyviä ajatuksia ja ideoita, mutta niitä ei nykyisin kovinkaan noteerata. Aidosti hyvän ja halutun maaseudun saamiseen on paneuduttava vakavasti kaikilla tasoilla.

2 7 Nyt: Kajaanin kaupungissa ei tällä hetkellä ole maaseudun kehittämistoimintaa. Ajatusmallina on, että "kun ovat sinne muuttaneet asumaan, pärjätköön omillaan, kaupungin ei tarvitse tukea maalla asumista eikä järjestää sinne palveluja". Tulevaisuudessa: maaseutu on selkeä vaihtoehto asumiselle ja yksi kaupungin markkinavaltteja ulospäin tilavan ja luontoläheisen asumisen kaupunkina. Kajaanin maaseudun palvelut ovat helposti maalla asuvien ihmisten saavutettavissa. Periaatteena on palvelujen saatavuuden tasa-arvoisuus. Maaseudun kehittämistä toteutetaan systemaattisesti yhteistyössä eri viranomaisten ja maaseudun kehittäjätahojen kanssa. Maaseudulla asuvien ihmisten ajatuksia kuullaan ja kuunnellaan. 2. Kajaanin maaseutu tänään ( v ) a) Kiteytä lyhyesti millainen on Kajaanin maaseutu tänään. 1 Autioituva, palvelut keskittyneet keskustaan, työttömyys lisääntyy. 2 Kohtuullinen tiestö, palvelut keskustassa, toimiva loma- ja mökkiasutus 3 Maaseudulla asuu hyvin kirjava joukko ihmisiä. Yhä harvempi asuu siellä enää ammattinsa takia, vaan muista syistä. Esim. etsii rauhaa ja yksityisyyttä, on luonnon ihailija. Väki vähenee vääjäämättä, mutta voi lähellä taajamaa kasvaakin 4 Hyvä paikka asua ja elää niillä kylillä, joissa vielä koulut toimii, myös nuorten perheiden. 5 Väkimäärä vähenee, elinvoima hiipuu 6 Perinteisten maaseutuelinkeinojen väistyminen aiheuttaa maaseudun autioitumista. Maatilojen koko kasvanut. Muu elinkeinotoiminta lisääntynyt maaseudulla. Omakotirakentaminen ja rantarakentaminen aiheuttaa ongelmia; vihamielinen suhtautuminen maaseutuelinkeinoihin. 7 Tilanne vaihtelee kylittäin. Keskusta lähinnä olevissa kylissä ja alueilla on enemmän asutusta suhteessa maatalouden harjoittamiseen, toisaalta voi huomata toisen elävöittävän toista. Kauemmissa kylissä asutus ja viljelytoimintakin harvenee, toisaalta maatilat ovat siellä isoja. Kajaanin maaseudulla tuotetaan niitä kotieläintuotteita, joita muuallakin tuotetaan. Niiden lisäksi on monia pieniä ja useita suuria tai erittäin suuria puutarhayrityksiä. Lisäksi on huomattava määrä erisuuruisia hevostiloja. Luomuviljelyä on keskimääräistä enemmän. Perinteisiä tuotantosuuntia harjoittavat tilat pyrkivät kasvamaan turvatakseen tulonsa. Kouluttomat kylät näyttävät näivettyvän, eteläpuoleinen maaseutu on vaarassa. 8 Selkeät aluekohtaiset erot viljelyolosuhteista johtuen. Perusmaatalous pysynyt osalla kyliä vahvana, on syntynyt viljelykeskittymiä. Karjatilojen omistajien ikärakenne nuorentunut viimevuosina hyvin. Parhaat viljelyalueet keskustan läheisyydessä siirtymässä varkain kaupunkilaisten asuntoalueeksi, saattaa rajoittaa peruselinkeinon harjoittamista.

3 Puutarhatuotanto ja avomaan vihannesten viljely suhteellisen vahvaa. Maatalouden ohella harjoitettava pienyritystoiminta vähäistä, työssäkäynti ollut helpompi vaihtoehto. Maaseutumatkailu ja ohjelmapalvelutuotantoa syntymässä. Hevostalous varsin merkittävää, painottuu kuitenkin harrastetoimintaan. Autiotaloja ei juuriaan ole Kajaanin erämaata Lahnasjärvi - Halla-aho lukuunottamatta. Vapaata (viljelemättömät pellot) peltoreserviä on olemassa. 9 Perinteisten maaseutuelinkeinojen väistyminen aiheuttaa maaseudun autioitumista kauempana kaupunkitaajamasta. Maatilojen koko kasvanut. Myös muu elinkeinotoiminta lisääntynyt maaseudulla Omakotirakentaminen ja rantarakentaminen lisääntynyt. 10 Harvaan asuttu maaseutu 11 Kyliltä löytyy kehittämisaktiviteettia ja monenlaista osaamista. Koko Kajaanin maaseutualue hyödyntää pendelöintiä. Maaseudulle sijoittuu myös monen eri alan yrityksiä (80 %) perusmaatalouden (20 %) rinnalla. Palvelut kylillä ovat heikkotasoisia. Palvelut on saatavissa kaupungin keskustassa, mutta etäisyydet estävät niiden hyödyntämisen. b ) Mikä on maaseudun suurin heikkous tänään? 1 Työpaikkojen puute. Väen väheneminen ja ikääntyminen. Nuoret lähtevät 2 Työllistymismahdollisuudet huonot. 3 Ei minusta ole sen kummempaa heikkoutta. Jos on tehnyt valinnan yllä olevilla perusteilla niin asia OK 4 vähenevä ja vanheneva väestö 5 Katso edeltä. Ollaan liikaa maatalouden varassa, jonka tulevaisuus EU:n laajenemisen ym. jälkeen on vielä tuntematon. Olin Etelä-Englannissa helmikuun lopussa. Siellä pellot viheriöi, varmasti yli satapäisiä karjalaumoja oli niityillä. Onko meillä mahdollisuuksiakaan kilpailla laajenevassa EU:ssa perinteisin maaseutuelinkeinoin. Kajaani ei ole yksin ongelmineen, pystytäänkö koko Suomen ongelmat ratkaisemaan 6 Perinteisen kulttuurimaiseman häviäminen. Vanhojen kulttuurihistoriallisten rakennusten häviäminen Epäedullinen ikärakenne. Heikko koulutustaso. 7 Suurin heikkous näyttää olevan uskon puute. Se johtuu yleisestä kehityksestä niin Suomen sisäisistä vaikutuksista kuin EU:nkin vaikutuksesta. Yleinen mielipide on myös erittäin tärkeä. Kaikki mielipiteitä negatiivisesti muokkaava toiminta vähentää nuorten haluja jatkaa kotitilallaan tai perustaa oman alan yritystä maaseudulle. Se voi myös yksinkertaisesti estää paluumuuton. Kaikkiin muihin esteisiin voidaan kohtuudella vaikuttaa.

4 8 Koetaan asumispaikkana, ei mahdollisuutena yrittää. Maaseutuyrittämiseen olevia perusresursseja on, ei ole yrittäjäksi halukkaita. 9 Maatilojen rappeutuminen. Rakennusten huono kunto. 10 Peruspalvelut puuttuvat 11 Huonot tietoverkkoyhteydet, joka on johtanut olemassa olevien yritysten toiminnan vaikeutumiseen ja estää uusien yritysten syntymisen maaseudulle. Maaseudun kehittämishankkeiden esteenä on kyliltä puuttuvat omarahoitusosuudet ja puskurirahoitukset. Kajaanin kaupungin tarjoamat palvelut ovat heikkoja. Kyläkouluverkko on liian harva. c ) Mikä on maaseudun suurin vahvuus tänään? 1 Monipuolinen luonto, hiljaisuus, hyvät omaehtoisen luontoliikkumisen mahdollisuudet. 2 Maaseutuun uskovat, yhteistyökykyiset ihmiset. Luonto, metsät, vedet 3 Yllä mainitut elämäntapaintiaanit ovat valintansa tehneet ja viihtyvät maaseudulla. Ei siinä sen kummempia vahvuuksia ole. 4 Puhdas luonto. Paras paikka lapsille kasvaa, kun ei sairaassa säästöhumussa olisi tapettu kyläkouluja 5 Sitkeitä yrittäjiä kuitenkin on. Kaupunkilaiset hakeutuvat vapaa-aikanaan maalle, jossa vielä on luonnon vetovoimaa ja väljyyttä. 6 Puhdas luonto, rauhallinen ympäristö Käytännön osaamisen korkea taso. Korkea työmoraali 7 Keskustan kasvava tuotteiden ja palvelujen tarve. 8 Keskikokoisen kaupungin läheisyys, kainuulaisittain katsottuna lyhyet etäisyydet. 9 Puhdas luonto, rauhallinen ympäristö 10 Rauhallinen asuinympäristö Ympäröivä luonto, maaseudulla asuvat ihmiset, maaseutuelinkeinot ja kohtuullisen lähellä oleva kaupunkikeskusta. 3. Kajaanin maaseutu huomenna ( v )

5 a ) Kiteytä lyhyesti millainen on Kajaanin maaseudun toivottu tulevaisuudenkuva eli visio v Asuttu, monipuolinen ikärakenne, ihmiset saavat toimeentulonsa pääosin kodin lähellä työtä tekemällä (esim. etätyö, luontomatkailu), paikallinen aloitteellisuus aktiivista. 4 2 Vireä kylätoiminta, toimivat yhteistyöverkot, tasapuoliset elämän mahdollisuudet 1 3 Suhteellisen hyvät mahdollisuudet saada peruspalveluita ( ei paikanpäällä mutta saatavilla jollakin etäisyydellä) Järkevä kaavoitus- ja tonttipolitiikka, että voi saavuttaa haluamansa asumisen muodon 4 Taajamien läheisyydessä väestö kasvaa. Syrjäkylät ovat talvelle lähes autioita. 5 Monipuolinen (-sempi) elinkeinorakenne, yrityksiä, maatilamatkailua, vetovoima on kasvanut. Työpaikkoja nuorille. 5 6 Maaseutu hyvä paikka asumiseen ja peruselintarvikkeiden tuottamiseen. Perinteisen maatalouden ohella elinkeinotoimintaa, joka perustuu maaseudun luontoon ja kulttuuriin. 2 7 Nykyiset talot ovat asuttuina, osassa on yritystoimintaa, osa on luopunut viljelystä, mutta pellot on vuokrattu kajaanilaiselle viljelijälle. Suuria tuotantoyksiköitä ympäri kaupunkia, lisäksi pieniä erikoistuneita kotieläin- ja kasvitiloja, tuotteiden jalostusta ja myyntiä tiloilla, hevosyrityksiä, hoiva- ja vanhuspalvelua, tietotekniikka-alan erikoisyrityksiä Lisäksi kaavoituksen ja teidenhoidon kehityttyä yhä useampi vapaa-ajanasunto on vakituisena asuntona ja pieniä taloryhmiä noussut muuallekin kuin rannoille hyvän työssäkäymisetäisyyden päähän. 7 8 Perusmaatalous nykyisellä tasolla, halukkaita jatkajia maatilanpidolle löytyy. Puutarha- ja kasvihuonetuotanto kaksinkertaistunut ja alueella toimii yritys, joka jalostaa lähinnä einesten puolivalmisteita Suomen markkinoille. Lisäksi kalanjalostus ja lihanjalostuslaitos. Matkailupalvelujen tuotanto edistää hotellien ja Kaukametsän matkailutoimintaa, alueella monipuolinen pienyritysten verkosto. Nopeat nettiyhteydet kaikissa talouksissa. Maaseutu haluttu asuinpaikka, mutta se on hoidettu maatalouden harjoittamisen ehdoilla. Jos perusmaataloutta ei ole, ei sinne asumaankaan haluta. 2 9 Maaseutu hyvä paikka asumiseen ja yritystoimintaan 2 10 Ihmiset muuttaisivat enemmän kaupungista maaseudulle 11 Kajaanin maaseutu on elinvoimainen ja houkutteleva asuin- ja yritysten sijoituspaikka 7 b ) Mikä on maaseudun suurin tulevaisuuden uhka, joka on torjuttava/ vältettävä 1 Työllistymismahdollisuuksien puute.

6 2 Väen väheneminen, nuorten hakeutuminen pois. Työpaikat. 3 Väestön väheneminen ylipäätänsä näillä leveysasteilla 4 Hiljeneminen jatkuu, väkimäärä vähenee, "antautuminen". EU on suuri?. Kajaani on vain yksi kunta muiden joukossa, jotka kaikki kamppailevat samankaltaisten ongelmien kanssa. Ongelma on löytää ratkaisut, jotka erottuvat joukosta ja todella lisäävät vetovoimaa 5 EU tuen väheneminen. Väestön väheneminen. Perinteisen maatalouden häviäminen. Maaomaisuuden siirtyminen pois viljelijöiden omistuksesta. Suomalaisen maaseutukultuurin tuhoutuminen 6 Koulujen häviäminen on saatava loppumaan. Näin luodaan hyvä perusta positiiviselle asenteelle lapsissa ja nuorissa, eikä usko häviä muiltakaan asukkailta. Tiloille antaa positiivista voimaa yrittää, kun jatkuvuus on turvattu. Eu:n aiheuttamia uhkia voi olla vaikea torjua, mutta asennetta voi korjata. 7 Perusmaatalous loppuu, vetovoima asuinpaikkana loppuu samalla. Paltaniemi on nyt tämän hetken koealue! Tämä todellisuus ja tulevaisuus nähtävissä esim. Lahnasjärvellä, Halla-ahossa, osin Mainualla, Murtomäessä, Lehtovaarassa, Paikoin Pohjajoella ja osin Jormualla, Karankalahdessa ja osin Kuluntalahdessa 8 EU tuen väheneminen. Väestön väheneminen jatkuu. 10 Maaseudun autioituminen 11 Palvelutason heikkeneminen ja ympäristön ränsistyminen, jolloin maaseudun houkuttelevuus asuinpaikkana vähenee. Maaseutuvastainen asenne estää maaseudun luontevan kehittymisen. Maaseutuihmisten väsyminen peruspalvelujen puolesta taistelemiseen. c ) Mikä on maaseudun suurin tulevaisuuden mahdollisuus, joka on hyödynnettävä 1 Yrittäjyys, verkostoituminen 2 Luontoon liittyvät mahdollisuudet ( työllistyminen ) Pienyrittäjyys 3 Lisää elämäntapaintiaaneja näille leveysasteille 4 Nuoria työelämässä olevia perheitä lisää. Peruselinkeinojen säilyminen. Erikoistuminen. Tietotekniikan yhteydet kaupungin tasolle tuo varmisti uusia uusia yrityksiä. 5 Vielä toimivat asukkaat jaksavat edelleen. Tilaa, puhdasta luontoa jne on vähintään riittävästi käytettävissä, kunhan vaan keksitään keinot sen hyödyntämiseen.

7 6 Puhdas luonto ja puhtaat tuotteet. Kulttuurimaisema rakennuksineen. Kainuulaisen maaseutukulttuurin säilyttäminen. 7 Se on ympäristönä laaja, rauhallinen ja antoisa. Siellä on helppo yrittää, asua ja elää. 8 Erikoismaatalouden mahdollisuudet hyvien viljelyolosuhteiden alueella, mahdollista perustaa jalostuslaitos, puutarhatuotanto hyödyntämään kaatopaikan metaania, erikoiskasveja tyhjentyville turvealuille, kalanjalostus ja matkailu. Suhteellisen nuoret karjatilayrittäjät maidon ja lihantuotannossa. Lihakunnan teurastamon tilat ostetaan pienteustastamolle ja sinne lisäksi jalostusyritys. 9 Maaseutuasumisen ja yrittämisen tukeminen 10 Ihmisille peruspalvelut sinne missä asuvat 11 Ihmisten halukkuus muuttaa maaseudulle. Kajaanin kannattaisi luoda itselleen imagoa tilavan maaseutuasumisen kaupunkina, jossa on kuitenkin kohtuullisella etäisyydellä korkean teknologian yrityksiä ja osaamista sekä varsin hyvät 4. Miten Kajaanin maaseudun nykytilasta päästään toivottuun tulevaisuustilaan eli visioon v. 2008? Ratkaisuehdotus pähkinänkuoressa ( strategian idea ja ydin ) 1 Hyvät yritysideat ( osaaminen ), aluepolitiikan uudet tuulet. Kaupungin menestyminen 2 Valitettavasti ilman mittavia tukia ei päästä! Maaseudun mahdollisuudet ja positiiviset puolet tuotava esiin jo koulunuorisolle 3 Sitähän me juuri koitamme selvittää isolla organisaatiolla. Ei Matin 62 numeron pää yksin pysty ratkaisua keksimään. - Houkuttelevia työpaikkoja, menestyviä yrityksiä, näitä varten tarvittava infra. 4 Maankäytön suunnittelu tukee maaseudulla asumista ja yritystoimintaa 5 Teiden kunnossapito, sähkö-, ja vesihuolto toimii Peruselintarvikkeet ja palvelut lähiyrityksiltä. 6 Annetaan kehittyville yksiköille mahdollisuus kehittyä. Kaupunki vuokraa peltonsa sellaisille viljelijöille, joilla lisäpelto on työllistymisen kannalta tärkeintä. Päättävät tahot ottavat positiivisen asenteen niihin asioihin, jotka yrittäjät kokevat pullonkauloiksi yrittämiselleen esim. kaavoitus, tonttipolitiikka, ympäristökysymykset, tieasiat, liikkuvat palvelut. 7 Perusmaatalouden osalta käytössä normaalit EU:n tuotantotukitoimet. Lisäksi tehtävä erikoismaataloudelle oma kehittämisohjelma yhdessä nykyisten alan yrittäjien ja toimijoiden kanssa. (Muutamilla puutarhayrittäjillä on jo kehitteillä yhteistyökuvio markkinoinnin ja tuotekehityksen alalla.) Kootaan yritykset yhteen ja ryhdytään töihin. Edistetään nykyisten yritysten kasvua. Panostetaan yhdessä Biolaboratorion kanssa erikoiselintarvikkeiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tarjotaan tiloja jalostusyrityksille. Hankitaan entinen

8 lihakunnan teurastamo elintarvike ja biotaloksi! Luodaan kehittävien ja uusien maaseutuyritysten (tarkoitan tällä toisen asteen jalostusta) sijoitusrahasto, joka ottaa takuuvastuita ja tulee osakkaaksi sovituksi ajaksi yritykseen. Varmistetaan, että perusmaataloudella säilyy toimintaedellytykset maaseudulla. Viedään nopeiden nettiyhteyksien mahdollisuus koko maaseutualueelle, vaikkapa langattomien yhteyksien koealueen maailmassa!!! 8 Maankäytön suunnittelu tukee maaseudulla asumista ja yritystoimintaa Perusinfrastruktuuri kunnossa Intressien yhteensovittaminen Kolmas sektori vastaa osaltaan palvelutuotannosta 9 Peruspalvelujen kehittäminen maaseudun tarpeisiin 10 Selkeä sitova maaseudun kehittämisstrategia, jossa konkreettisella toimenpideohjelmalla pitkäjänteisesti kehitetään Kajaanin maaseutua. Ohjaus- ja teemaryhmien työ on juuri sitä. 5. Tärkeimmät ( strategiset ) maaseudun kehittämisen tavoitteet vuoteen 2008 ( 2-3 kpl ) 1 Väestön vähenemisen katkaisu. Työpaikkoja lisää. Uusia rahoitusmuotoja ( uutta aluepolitiikkaa ) 7 2 Vapaa-ajan asuntojen muuttamismahdollisuus pysyväksi asunnoksi. Annetaan reilusti mahdollisuus rantarakentamiseen. Kyllä Suomessa rantoja riittää Peruselinkeinojen säilyttäminen ja kehittäminen - Maaseutuun liittyvien jo olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen - liikenne - tietotekniikka - rahoitus, vakuudet - Kaavapolitiikassa bresneviläinen jäykkyys saatava pois. Joustoa ja mm. rakentajan päästävä vaikuttaman. Tontteja uusille rakennuksille myös hyviltä paikoilta. 9 4 Erilaisten uuden liitännäisyritysten perustaminen. Infrassa havaittujen puutteiden korjaaminen, siten että yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa 5 5 Tukien suuntaaminen maaseutuyrityksille myös perinteiseen maaseutuyrittämiseen. Omaleimaisen maaseudun säilyttäminen Sopimuksiin ja pitkäntähtäimen suunnitelmiin perustuva maaseudun palvelutuotanto. 6 Tiestö, langaton tietoverkko ja koulut. Uudenlaisten yritysten perustamismahdollisuus.

9 Toimivien yritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen. 1 7 Elintarvike ja biotalo. Nettiyhteydet (tukee perusmaataloutta, pienyrityksiä ja asumista). Perustetaan riskirahasto puuttuvien vakuuksien hoitamiseen. (Vertaa Puolangan Pukes, Kuhmon OP:n riskirahasto jne.) Nopeat tietoverkkoyhteydet - Tarpeista lähtevien palvelujen saatavuuden turvaaminen - Elinvoimaisen väestöpohjan vahvistaminen 9 Riittävät kotihoitopalvelut niitä tarvitseville Maatalouden kehittäminen, luomuviljely kauppa- ja pankki sekä postipalvelut, terveyspalvelut 4 10 Syntyy teemaryhmissä. Teemaryhmien on sisäistettävä oman työnsä merkitys

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuus kohtaamispaikkana maaseutu -seminaari 29.-30.9.2010 Seinäjoella ja Ilmajoella Katariina Heikkilä Turun yliopisto,

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimus maaseudun kestävässä kehittämisessä

Ajankäyttötutkimus maaseudun kestävässä kehittämisessä Matti Vaara Marraskuu 2010 Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Ajankäyttötutkimus maaseudun kestävässä kehittämisessä Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Tavoitteena: kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin, 156 000 vuositasolla (mahdollistaa 1,5 m hankesalkun)

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivä Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006 Uudesta Rovaniemestä muodostui väestöltään Suomen

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat

Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat Ylläs Jazz-Blues seminaari 1.2.2013 Marika Kunnari Lapin yliopisto, DILACOMI-hanke Kysymyksenasettelun taustalla:

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi.

Kylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi. Suomessa suosituimpia vapaa ajan asumisen ympäristöjä ovat perinteisesti olleet haja asutusalueiden vesistöjen rannat. Paitsi fyysisesti myös sosiaalisesti vapaa ajan asutus on ollut usein varsin erillään

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot