Opinto-opas ja kalenteri

Transkriptio

1 Opinto-opas ja kalenteri Nimi:... Puhelinnumero:... Sähköpostiosoite:... Ryhmä ja ryhmänohjaaja:... Kalenterin kannet ja sisäkuvat: Olukemi Adeyemi

2 SISÄLLYSLUETTELO TUNTIKIERTOKAAVIO... sisäkansi TERVETULOA ETU-TÖÖLÖN LUKIOON!... 3 YHTEYSTIEDOT... 3 OPETTAJAT... 4 JOHTOKUNTA... 5 OPPILASKUNTA... 5 RYHMÄT JA RYHMÄNOHJAAJAT... 6 TYÖ- JA LOMA-AJAT... 6 JAKSOT JA KOONTIVIIKOT... 6 PROJEKTIJAKSO... 6 UUSINTAKUULUSTELUT... 7 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 7 TIEDOTUS... 8 TUET JA TERVEYS... LUKIO-OPINTOJEN SUUNNITTELU... KIELIOHJELMA... LUKIODIPLOMIT... YRITTÄJYYSOPINTOKOKONAISUUS... LUKIOKAMPUS... ARVIOINTI... POISSAOLOT YLIOPPILASTUTKINTO LUKUVUODEN KALENTERI OPPIKIRJAT VALINTAKORTTI LUKION KURSSIKUVAUKSET... 8 YRITTÄJYYS-OPINTOKOKONAISUUS... 8 KAMPUSKURSSIT... 9 TYÖJÄRJESTYSPOHJAT

3 TERVETULOA ETU-TÖÖLÖN LUKIOON! Perustehtävämme on antaa opiskelijalle yleinen jatko-opintokelpoisuus ja laajaalainen yleissivistys turvallisessa oppimisympäristössä. Tarkoituksemme on ytimenä yrittäjyys. Olemme vetovoimainen ajanhermolla oleva yrittäjähenkinen yhteiskunnan vaikuttaja Helsingin ytimessä. Strategiamme on ennakkoluulottomuus. Käytämme innovatiivisia opetusmenetelmiä ja verkostoidumme aktiivisesti. YHTEYSTIEDOT Katuosoite Arkadiankatu 26 Postiosoite PL 31, 009 Helsingin kaupunki Puhelin kanslia opettajat Telekopio Sähköposti etunimi.sukunimi@edu.hel.fi paitsi anne1.makela@edu.hel.fi, katja.valikangas@edu.hel.fi, harry.wikstrom@palmia.fi, anna-maria@helle@edu.hel.fi Internet Rehtori Marja Honkaheimo Apulaisrehtori Saila Linkopuu puh / Opinto-ohjaajat Virpi Suomalainen puh Anniina Järvinen puh Koulusihteeri Nina Karjalainen puh Ruokalan emäntä Heidi Tolvanen puh Kouluisäntä Harry Wikström puh Terveydenhoitaja Päivi Ilveskoski puh Lukion psykologi Jenny Uusikivi puh / Kuraattori Mona Tähtinen puh Erityisopettaja Emma Pihkala puh

4 OPETTAJAT Alavuotunki Tero ALT liikunta Damski Mikko DAM kuvataide Harju Timo HAT ort. uskonto Helaja Suvi HES matematiikka, fysiikka Helle Annu HEA englanti Immonen Virpi IMV biologia, maantiede Järvinen Anniina JÄA opinto-ohjaus Kivimäki Juhani KIJ matematiikka Korte Jenni KOJ uskonto Kotirinta Laura KOL äidinkieli ja kirjallisuus Laurén Anu LAA espanja, englanti Lauri Sami LAS historia, yhteiskuntaoppi Linkopuu Saila LIS äidinkieli ja kirjallisuus Mikkola Liisa MIL historia, yhteiskuntaoppi Mäkelä Anne Maria MÄA kemia, matematiikka Nyblin Susanna NYS psykologia, uskonto Ovaska Joanna OVJ ruotsi Pasanen Sanna PAS musiikki Pihkala Emma PIE erityisopettaja Ranta-Saarinen Anne RAA englanti Rasilainen Tommi RAT historia, yhteiskuntaoppi Reijonen Suvi RES äidinkieli ja kirjallisuus Rekonen Hannu REH ranska, ruotsi Salmivainio Jari SAJ biologia, maantiede Savonen Emma SAE matematiikka Seine Sirpa SES matematiikka Seppänen Marika SEM ruotsi, saksa Stennabb Tiina STT liikunta, terveystieto Suomalainen Virpi SUV opinto-ohjaus Tuominen Hanna TUH filosofia, ET Veräjänkorva Pauliina VEP englanti Vierimaa Satu VIS uskonto, psykologia Viisanen Vilma VIV historia, yhteiskuntaoppi Virtanen Päivi VIP äidinkieli ja kirjallisuus Välikangas Katja VÄK ruotsi, saksa Ylä-Mella Hanna YLH fysiikka, kemia 4

5 JOHTOKUNTA Jäsenet Auli Rauhala, pj., Aki Salmela vpj, Heli Gåsman, Maarit Rintanen, Pia Äyräväinen, Liisa Mikkola, Anne Maria Mäkelä, Harry Wikström, Roosa Nummela, Inkeri Mansikka (edustaja), Varajäsenet Anja Piirainen Pentti Häkkinen Katariina Korremäki Pirkko Manner Kristina Vuorela Hannu Rekonen Sanna Pasanen Soili Koskinen Dounia Ait Brahim Lauri Aaltonen (varaedustaja) Johtokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimii rehtori. OPPILASKUNTA Jokainen opiskelija kuuluu lukion oppilaskuntaan. Sen käytännön toimintaa hoitaa oppilaskunnan hallitus. Uusi hallitus valitaan vuosittain syyskuussa. Jokainen ryhmä valitsee hallitukseen kaksi edustajaa, joista toinen on varsinainen ja toinen varalla. Molemmat edustajat voivat halutessaan osallistua hallituksen kokouksiin. Kolmannen vuoden opiskelijat eivät enää valitse edustajia, vaan edellisen lukuvuoden hallituksen jäsenet osallistuvat toimintaan hallituksen neuvonantajina. Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta järjestää erilaisia tapahtumia ja juhlatilaisuuksia. Oppilaskunnan edustajat ovat mukana toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen valmistelussa ja hyväksymisessä. Lisäksi he osallistuvat opettajainkokouksiin ja eri työryhmiin. 5

6 RYHMÄT JA RYHMÄNOHJAAJAT RYHMÄ RYHMÄNOHJAAJA LUOKKA VASTUU-OPO A Reijonen Suvi 4 SUV B Korte Jenni 2 SUV C Pasanen Sanna 23 SUV D Viisanen Vilma 306 JÄA E Vierimaa Satu 204 JÄA F Ovaska Joanna 3 JÄA A Helle Annu 307 SUV B Seppänen Marika 305 SUV C Kotirinta Laura 4 SUV D Virtanen Päivi 4 JÄA E Nyblin Susanna 304 JÄA F Immonen Virpi 404 JÄA A Seine Sirpa 2 SUV B Salmivainio Jari 407 SUV C Välikangas-Karvo Katja 3 SUV D Helaja Suvi 40 SUV E Tuominen Hanna 02 JÄA F Damski Mikko 30 JÄA G Mikkola Liisa 406 JÄÄ A Järvinen Anniina 3 JÄA TYÖ- JA LOMA-AJAT Syyslukukausi Syysloma Joululoma Kevätlukukausi Talviloma JAKSOT JA KOONTIVIIKOT 1. jakso koontiviikko jakso koontiviikko jakso koontiviikko jakso koontiviikko jakso projektijakso, ei koontiviikkoa Abiturienttien viimeinen työpäivä on torstaina PROJEKTIJAKSO Projektijakso toteutetaan viidennessä jaksossa. Jaksolla ei ole koontiviikkoa, vaan työjärjestys on voimassa koko jakson ajan (ks. tuntikiertokaavio takasisäkansi). Erityisesti silloin kursseilla opiskellaan projektilähtöisesti ja ilmiöpohjaisesti: 6

7 opiskelijat tutkivat eri ilmiöitä ylittäen oppiainerajoja ja hyödyntäen esimerkiksi sosiaalista mediaa, teknologiaa, innovatiivisia lähestymistapoja ja yrittäjyyskasvatusta. Tavoitteena on aktivoida opiskelijoita hakemaan ja rakentamaan tietoa kokonaisuuksina. Opiskelijat tekevät jakson aikana erilaisia projekteja ja töitä kurssisuorituksina. UUSINTAKUULUSTELUT Jos on ollut hyväksyttävästä syystä poissa koontiviikolla, on otettava välittömästi yhteyttä opettajaan, jonka kokeesta tms. on ollut poissa, ja sovittava, koska voi tehdä puuttuvan suorituksen. Jos sopivaa aikaa ei löydy, lukuvuonna on kolme yhteisesti järjestettyä uusintaa: Elokuun uusinnassa voi uusia lukuvuoden 20- hylättyjä arvosanoja ja o- arvosanoja. Ilmoittautuminen on toukokuun viimeisellä viikolla Wilmaan. Koe järjestetään ensimmäisenä koulupäivänä.8.20 klo. Toinen uusinta on 3. jakson koontiviikolla. Se järjestetään koontiviikon viimeisenä päivänä klo. Ilmoittautuminen Wilmassa erikseen ilmoitettuna aikana. Huhtikuun uusintakoe järjestetään koontiviikon viimeisenä päivänä.4.20 klo. Ilmoittautuminen on Wilmassa erikseen ilmoitettuna aikana. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Yleistä Järjestyssääntöjen tarkoituksena on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä suotuisaa oppimisympäristöä. Järjestyssääntöjä sovelletaan koulualueella ja kouluaikana. Koulualueen muodostavat koulurakennus ja piha-alue. Järjestyssääntöjä noudatetaan koulun työpäivinä oppi- ja välitunneilla ja koulumatkoilla sekä koulun ulkopuolisessa toiminnassa ja koulun puitteissa tapahtuvassa vapaa-ajan toiminnassa. Opiskelijoiden autojen pysäköinti koulun alueella on kielletty. Päivittäinen työskentely Kouluyhteisön jäsenet käyttäytyvät toisiaan ja koulun ulkopuolisia kohtaan hyviä tapoja noudattaen, asiallisesti ja oikeudenmukaisesti. Jokaisella on oikeus työrauhaan ja turvalliseen oppimisympäristöön. Koulun ja koulussa työskentelevien omaisuudesta on pidettävä hyvää huolta. Vahingonaiheuttaja vastaa aiheuttamastaan tahallisesta tai tuottamuksellisesta vahingosta. Jokaisen velvollisuus on ilmoittaa rehtorille, opettajalle tai muulle henkilökunnalle tapahtuneesta vahingosta. Tapaturmasta ilmoitetaan viipymättä terveydenhoitajalle, jollekin opettajalle tai kouluisännälle. Opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan opiskelu- ja työrauhaa ja yksityisyyttä kunnioitetaan, esimerkiksi valokuvaaminen, videoiden kuvaaminen ja muu tallenteiden tekeminen koulussa ilman lupaa asianomaisilta on kiellettyä. 7

8 Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti. Jos opiskelija tulee luokkaan kesken oppitunnin, hänet merkitään myöhästyneeksi. Opiskelijan on otettava yhteyttä kansliaan ja varmistettava oppitunnin pitäminen, jos opettaja ei saavu minuutin kuluessa oppitunnin alkamisajankohdasta. Tupakointi ja päihteet Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä koulu- tai työaikana päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena eikä pitää hallussaan alkoholia tai huumausaineita. Tupakointi (tupakkalaki ) koulussa ja koulualueella sekä nuuskan ja sähkötupakan käyttö on kielletty. Poissaolot Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (lukiolaki 25 ). Poissaolosäännöt ovat sivulla 18. TIEDOTUS Ryhmänohjaustuokiot Ryhmänohjaustuokiot eli RO-tuokiot pidetään kerran viikossa ryhmän omassa luokassa. Tuokioissa kerrotaan sekä koko lukiota että ryhmää koskevat ajankohtaiset tiedotusasiat. Lisäksi RO-tuokiossa jaetaan mahdolliset lomakkeet, kutsut tai muut kirjalliset tiedotteet. Tietokoneiden käyttäjätunnukset Jokainen opiskelija saa henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen. Samalla tunnuksella pääsee koulun verkkoon, googleen, sähköpostiin (edu.hel.fi) ja eportfolioon sekä Fronteriin. Sähköpostia voi lukea koulun kotisivuilla olevan osoitteen kautta. Jos käytössä on jokin muu sähköposti, omaan sähköpostiisi. Näin sähköpostia tulee seurattua säännöllisesti. Jos unohdat tunnuksesi, saat uuden salasanan kansliasta tai opolta. eportfolio Portfolio on opiskelijan oppimistehtävien ja tuotosten kokoelma. eportfolio on oppimisen työkalu verkossa, jonne opiskelija taltioi omaa oppimisprosessiaan, tehtäviään, muistiinpanojaan ja tuotoksiaan. Fronter Fronter on Internet-pohjainen alusta yhteistyölle ja oppimiselle. Fronteriin kirjaudutaan osoitteessa Kirjauduttaessa käytetään kuin koulun koneille kirjauduttaessa. Fronterissa on opiskelijoiden huone, jossa on uutisina lukion tiedotteet. Opiskelijoiden huone päivittyy reaaliaikaisesti, ja sitä kannattaa seurata säännöllisesti. Lisäksi huoneessa on kansioita, joissa on lukuvuotta koskevaa käytännön tietoa, esimerkiksi ylioppilaskirjoituksista sekä uusinnoista. Opiskelijoiden huoneen asioista kerrotaan myös RO-tuokioissa. Oppiaineissa on myös kurssikohtaisia huoneita, joissa tiedotetaan kurssin asioista. Koulun tunnuksilla on käytössä myös esimerkiksi Google Drive -työkalut. Linkki työkaluihin on koulun kotisivuilla opiskelijoiden sivulla. 8

9 Wilma Wilma on www-liittymä ( Primus-kouluhallintojärjestelmään. Jokainen opiskelija saa Wilmaan oman käyttäjätunnuksen. Alle 18-vuotiaan huoltaja saa omat Wilma-tunnukset. On tärkeää, että jokainen käyttää Wilmassa omia, henkilökohtaisia tunnuksiaan. Omia tunnuksia ei saa antaa muiden käyttöön! Opiskelijat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa. Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot sekä viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. He voivat myös tiedottaa ryhmiänsä pikaviesteillä sekä kirjoittaa lisätietoja tuntikohtaisesti esimerkiksi poissaoloihin liittyen. Huoltajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta opiskelijan poissaoloja, viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita. Langaton verkko Koulun tiloissa on koekäytössä langaton verkko, johon voi kirjautua sisään Stadinetin kautta kaupungin kirjastokortin tai koulun tunnuksilla. Facebook Koululla on oma ryhmä Etu-Töölön lukio Facebookissa. Facebook ei ole koulun virallinen tiedotuskanava. Info-TV Lukion käytävillä on televisioita, joissa kerrotaan ajankohtaisista asioista. Seuraa niitä säännöllisesti. Ilmoitustaulut Ala-aulassa on ilmoitustaulut liikuntaryhmille, musiikille ja opinto-ohjaukselle. Toisessa kerroksessa rehtorin kanslian vieressä olevassa ilmoitustaulussa on koontiviikkoja, uusintoja, tiloja sekä ruokailua, ohjausta ja ylioppilaskirjoituksia koskevaa tietoa. Näillä ilmoitustauluilla on myös tilaa opettajien ainekohtaisille tiedotteille. 9

10 TUET JA TERVEYS Kanslia Kanslia sijaitsee oppilaitoksen toisessa kerroksessa ja on avoinna opiskelijoille koulupäivinä klo Lomakkeet Lomakkeita on kansliaa vastapäätä olevassa hyllyssä. Kaikki tarvittavat allekirjoitukset ja leimat saa koulusihteeriltä. Opintotuki vuotta täyttänyt lukiolainen voi saada valtion opintotukea. Tarkempia tietoja opintotuesta saa KELAn toimistoista ja verkkosivuilta sekä koulusihteeriltä, opintoohjaajalta tai kuraattorilta. Pääkaupunkiseudun opiskelijamatkakortti (HSL) Matkakorttialennuksen saavat vuotta täyttäneet pääkaupunkiseudulla vakinaisesti asuvat päätoimiset lukion opiskelijat. Tarkempia tietoja saa HSL:n verkkosivuilta ja koulusihteeriltä. VR:n ja Matkahuollon alennusliput Alennuslipun saavat vuotta täyttäneet päätoimiset lukion opiskelijat. Tarkempia tietoja saa VR:n ja Matkahuollon verkkosivuilta sekä koulusihteeriltä. Ensimmäistä korttia haettaessa tarvitaan oppilaitoksen varmentama opiskelijatodistus sekä passikuva, seuraavilla kerroilla riittävät oppilaitoksen varmentama opiskelijatodistus ja henkilötodistus. Koulumatkatuki KELA maksaa lukiossa opiskelevalle tukea päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin, jos ne ylittävät 54 euroa kuukaudessa (opiskelijan oma maksuosuus on 43 euroa) ja matka yhteen suuntaan on vähintään km. Tarkempia tietoja saa KE- LAn verkkosivuilta ja koulusihteeriltä. Koulusihteeri tarkistaa hakemuksen, minkä jälkeen se toimitetaan KELAlle päätettäväksi. Opiskelijatodistus Opiskelija- eli läsnäolotodistuksen saa koulusihteeriltä. Terveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto on pääosin ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Terveystarkastukset tehdään ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Muilta vuosikursseilta pyydetään vastaanotolle tarpeen mukaan. Lukion aikana opiskelijaa pyydetään kerran lääkärintarkastukseen (2.vuoden opiskelijat), jossa yhteydessä tehdään myös puolustusvoimien ennakkoterveystarkastus kutsuntoja varten. Opiskelijat voivat käydä vastaanotolla myös ilman ajanvarausta, parhaiten klo välisenä aikana. Terveydenhoitaja Päivi Ilveskoski on tavattavissa koululla ma-pe klo 8.20-, puhelin Koululääkärinä toimii Pirkko Seifert, ajanvaraus koululääkärille terveydenhoitajalta. Hammashoitoon varataan aika keskitetyn ajanvarauksen kautta. Puh. ()

11 Erityinen tuki ja lausunto lukemis- ja kirjoittamishäiriöistä Lukiossa annettavan erityisen tuen tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa. Oppimisvaikeudet, kuten lukivaikeus, voivat näkyä äidinkielessä esim. lukemisen hitautena, luetun ymmärtämisen vaikeutena tai kirjoitusvirheinä sekä lauserakenteen vaikeuksina. Samat ilmiöt voivat tulla esiin vieraiden kielten opiskelussa. Lukion erityisopettaja pitää OP23-kursseja opiskelijoille, joilla on opintoja vaikeuttavia kielellisiä vaikeuksia. Kurssi on tarkoitettu erityisesti niille opiskelijoille, jotka epäilevät tai tietävät tarvitsevansa lausunnon lukemis- ja kirjoittamishäiriöstä ylioppilaskirjoituksia varten. Kaikille kurssilaisille varataan mahdollisuus lukitestaukseen. Erityisopettaja myös ohjaa tarvittaessa hakemaan lukioaikaisia erityisjärjestelyitä sekä anomaan erityisjärjestelyitä ylioppilaskirjoituksiin. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa menestymään opinnoissaan. Erityisopettajaan kannattaa ottaa reippaasti yhteyttä, jos oppiminen tuntuu jostain syystä vaikealta. Toiminnassa pyritään siihen, että opiskelija saa tukea mahdollisimman pian opintojen alussa. Kurssien lisäksi erityisopettaja on koululla joka viikko opiskelijoiden tavattavissa. Luku- ja kirjoitushäiriö / YTL:n ohjeet sekä lausuntolomakkeet ovat opetusministeriön www-sivuilla osoitteessa: Lukion psykologi Psykologi on koululla kolmena päivänä viikossa ja hänet tavoittaa joka arkipäivä numerosta , sähköpostitse Jenny.Uusikivi@hel.fi ja Wilman kautta. Ottaessasi yhteyttä sähköpostitse tai Wilman kautta riittää viestiksi yhteydenottopyyntö ja yhteystietosi. Lukion kuraattori Lukion kuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen etenemistä. Kuraattorin luokse voi tulla kun haluaa keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa mieltä painavasta asiasta, johon yhdessä etsitään ratkaisuja. Tällaisia voivat olla esim. elämäntilanteeseen, opiskeluun, kouluyhteisöön, asumiseen, taloudelliseen tilanteeseen, vapaa-aikaan tai harrastuksiin liittyvät asiat. Lukio-opintojen aikana opiskelijan jaksamisen haasteet voivat joskus ilmetä vuorokausirytmin ongelmina, stressin tunteen ja väsymyksen lisääntymisenä tai vaikeutena saada koulutehtäviä/kursseja suoritettua. Hyvinvointiin voivat vaikuttaa myös vaikeudet ihmissuhteissa (kotona, koulussa tai kaveri- ja seurustelusuhteissa, kiusaamiseen liittyvät kokemukset, yksinäisyys), sairastuminen, oma tai läheisen liiallinen päihteidenkäyttö tai opiskelijan kokema häirinnän/väkivallan uhka. Näihin asioihin on opiskelijan oman jaksamisen tueksi hyvä lähteä etsimään ratkaisuja jo varhaisessa vaiheessa tai koska tahansa lukio-opintojen aikana. Kuraattorille voi varata ajan pistäytymällä työhuoneen ovella, soittamalla tai lähettämällä tekstiviestin tai sähköpostiviestin. Kuraattorin yhteystiedot ja tarkemmat tiedot vastaanottoajoista löytyvät koulun ilmoitustauluilta ja nettisivuilta.

12 LUKIO-OPINTOJEN SUUNNITTELU 1. vuosi Opinnot ovat pääasiassa pakollisia kursseja. Lukujärjestykset tehdään valmiiksi kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Muutokset lukujärjestyksiin ja valintoihin tehdään opinto-ohjaajien kanssa. Ensimmäisenä vuonna suoritetaan 30 kurssia. 2. vuosi Ensimmäisen vuoden keväällä tehdään itse Wilmaan seuraavan vuoden valinnat. Tällöin on valittava pakollisten kurssien lisäksi syventäviä ja soveltavia kursseja oman kiinnostuksen ja yo-kirjoituksiin valittavien aineiden mukaan. Toisena vuotena suoritetaan 30 kurssia. 3. vuosi Toisen vuoden keväällä tehdään itse Wilmaan seuraavan vuoden valinnat. Tällöin on otettava huomioon yo-kirjoituksiin valmistautuminen ja lukion päättötodistukseen vaadittavien 75 kurssin suorittaminen. Kolmantena vuonna suoritetaan kurssia. Opinnot on tarkoitus suorittaa kolmessa vuodessa. Erityisen painavasta syystä voi anoa rehtorilta lupaa jatkaa opintoja vielä neljäntenä vuonna. Itsenäisen opiskelun ohjeet Opiskelija voi suorittaa kurssin tai sen osan opetukseen osallistumatta. Tällöin opiskelija anoo lupaa suorittaa kurssi itsenäisesti täyttämällä itsenäisen opiskelun lupalomake ja jättämällä se henkilökohtaisesti pääsääntöisesti sille opettajalle, joka pitää kurssin jakson aikana. Samalla hän sopii itsenäisestä opiskelusta opettajan kanssa. Lupalomake on itsenäisesti opiskeltavan kurssin kirjallinen sopimus, johon on kirjattu kurssin suorittamiseen kuuluvat tehtävät ja kokeet. Sopimus tehdään jo edellisen jakson aikana tai viimeistään kurssin alkaessa. Itsenäiseen opiskeluun liittyy tavallisesti kokeen lisäksi kirjoitelmia, tutkielmia ja referaatteja ym. suorituksia. Itsenäinen opiskelu vastaa työmäärältään lähiopetuksena annettavaa kurssia. Luvan itsenäiseen suorittamiseen antaa rehtori aineenopettajan arvion jälkeen. Itsenäisesti opiskeltu kurssi on suoritettava hyväksytysti. Itsenäisestä suorituksesta ei voi saada hylättyä arvosanaa. KIELIOHJELMA A-kielet: englanti, ruotsi, saksa, espanja B1-kielet: ruotsi B2-kielet: ranska, saksa, espanja B3-kielet: ranska, saksa, espanja Voit opiskella kaikkia Helsingissä opetettavia kieliä, katso tarkemmin ajat ja paikat Wilmasta kaupungin yhteiseltä tarjottimelta.

13 LUKIODIPLOMIT Lukiodiplomin voi suorittaa musiikista, kuvataiteesta, yrittäjyydestä ja kirjallisuudesta. Suoritetut diplomit jaetaan ylioppilastodistusten kanssa ja ne osoittavat erityistä perehtyneisyyttä aiheeseen. YRITTÄJYYSOPINTOKOKONAISUUS Onko mielesi pullollaan ideoita? Haluaisitko toteuttaa haaveitasi? Tahtoisitko olla oman elämäsi pomo? Onko sinulla taitoja, joita haluaisit käyttää? Etu-Töölön lukiossa löydät ja hyödynnät kykysi. Lukiossamme opit tuntemaan sisäisen yrittäjäsi. Sisäinen yrittäjäsi osaa olla vuorovaikutuksessa muiden ja itsensä kanssa sekä suunnitella ja johtaa elämääsi. Lukiossamme voit tutustua erilaisiin ihmisiin, tapoihin ja kulttuureihin. Jos innostut testaamaan taitojasi työelämässä, meillä saat perustaa oman yrityksen. Siitähän voi tulla vaikka uusi suunta elämällesi. Rohkaistu hyödyntämään omia mahdollisuuksiasi! LUKIOKAMPUS Samaan lukiokampukseen Etu-Töölön lukion kanssa kuuluvat Ressun lukio, Sibelius-lukio ja Vuosaaren lukio. Opiskelija voi valita kampuksen lukioista lukujärjestykseensä kursseja ja opiskella kampuksen lukioissa. Lisäksi kaikilla kaupungin lukioilla on yhteinen koodi, jolla on esimerkiksi kielitarjontaa.

14 ERKKI V. SÖDERSTRÖMIN SÄÄTIÖ Koulun entinen oppilas Erkki Valdemar Söderström ( ) aloitti opiskelunsa Helsingin Koelyseossa ja kirjoitti ylioppilaaksi Töölön Yhteislyseossa Tämän jälkeen hän suoritti kaksi yliopistotasoista tutkintoa ja työskenteli markkinointi- ja mainoalalla. Hänen kuoltuaan ilmeni, että hän oli testamentannut merkittävän osan omaisuudestaan nimeään kantavalle säätiölle, jonka tarkoituksena on tukea koulun nykyisiä oppilaita vuosittain jaettavilla stipendeillä, jotka voivat kohdistua myös jatko-opintoihin. Vuosittain jaettava osuus muodostuu säätiön varojen tuotosta. Säätiö on toiminut nyt muutaman vuoden ja jakanut pääsääntöisesti stipendejä keväisin ja syksyisin valmistuneille uusille ylioppilaille, sekä matka-avustuksina. Uutena avustuskohteena on yhteistyö YFU:n (Youth For Understanding) kanssa, joka järjestää kansainvälistä nuorisonvaihtoa. Ensimmäinen vaihtostipendi toteutuu lukuvuonna Lukuvuodelle myönnetään stipendi, jonka tarkoitus on tukea kansainvälistymistä. Stipendi myönnetään ensisijaisesti Eurooppaan kohdistuvaan vaihtoon ja oppilas valitaan YFU:n hakukriteerejä noudattaen. Stipendin haku alkaa ja päättyy Lisätietoja vaihto-oppilaaksi hakemisesta osoitteesta tai puhelimitse YFU Säätiön sääntöihin voi tutustua tarkemmin koulun kansliassa, josta saa myös lisäohjeita. Säätiön hallitus kokoontuu tarpeen mukaan käsittelemään sille tehtyjä stipendianomuksia. Anomus tehdään vapaamuotoisena osoitettuna säätiön hallitukselle ja toimitetaan koulun kansliaan, joka toimittaa sen edelleen säätiölle varustettuna luottamuksllisena lausunnollaan. Anomuksesta tulee ilmetä hakijan henkilötiedot, opintojen vaihe sekä tarkoitus, johon stipendi käytetään. Säätiön sähköposti Lisätietoja antavat myös säätiön puheenjohtaja Tuulikki Jalkanen (puh ) ja varapuheenjohtaja Matti Marjosalo (puh )

15 ARVIOINTI Kurssin arviointi Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. LL 1 mom. Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. LA 9 1 mom. Kurssin alkaessa opettaja ja opiskelijat sopivat yhdessä kurssin arvioinnista ja aikatauluista. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan monipuolisesti, esimerkiksi kurssikokeella, esseellä, esitelmällä, portfoliolla, harjoitustyöllä, tutkielmalla, kirjoitelmalla, kuuntelulla, itsearvioinnilla tai vertaisarvioinnilla. Mahdollisista poikkeusjärjestelyistä on sovittava opettajan kanssa etukäteen. Kurssit arvioidaan opetussuunnitelmassa ilmoitetulla tavalla. Pakolliset ja valtakunnalliset kurssit arvioidaan numerolla. Koulukohtaisissa kursseissa arvosteluasteikko on joko numeroarvosana 4 tai suoritusmerkintä S suoritettu tai H hylätty. Tuntityöskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon opetuskeskusteluun ja muuhun työskentelyyn osallistuminen koti- ja koulutehtävien tekeminen ajallaan myönteinen suhtautuminen opiskeluun. Arvosanaa alentavia tekijöitä ovat tehtävien ja sovittujen määräaikojen laiminlyönti oppitunnin häiritseminen tunnilla tarvittavien työvälineiden puuttuminen. Aktiivinen työskentely voi opettajan harkinnan mukaan nostaa arvosanaa 1 2 numeroa tai laskea yhden numeron. Matkapuhelimen ja musiikkisoittimen käyttö oppitunneilla on kiellettyä, jos sitä ei käytetä opetukseen! Jos opiskelija huomautuksesta huolimatta jatkaa laitteen käyttöä, hänet poistetaan luokasta ja tunnilta tulee poissaolo. Kurssin arvioimatta jättäminen Keskeneräisen kurssin merkkinä on O, joka merkitsee sitä, että kurssista puuttuu suorituksia. Puuttuvat suoritukset on välittömästi selvitettävä opettajan kanssa. Jos puuttuvia suorituksia ei ole tehty määräaikaan mennessä, O muuttuu K:ksi. Arvioimatta jättämisen merkkinä on K, joka merkitsee keskeytynyttä kurssia. Kurssista riippuen, esimerkiksi pakollisissa kursseissa, se on suoritettava uudelleen. Kurssia ei arvioida, jos opiskelija on ollut poissa 4 kertaa (kts. Poissaolosäännöstö!) opiskelija on poissa kokeesta tai uusintakokeesta ilman etukäteen ilmoitettua hyväksyttävää syytä. todetaan vilppi, vilpin yritys tai plagiointi (ks. oma kohta alta) opiskelija ei ole suorittanut kurssitöitä.

16 Abiturienttien on muistettava, että K, H ja O voivat estää ylioppilaskirjoituksiin osallistumisen ja ylioppilaaksi valmistumisen. Plagiointi ja vilppi Opiskelijan on osoitettava töissään selkeästi, mikä on hänen omaa ajatteluaan. Jos opiskelija laittaa toisen tekstiä tai ajatuksia omiin nimiinsä, on kyseessä plagiointi. Plagiointia on esimerkiksi se, että ilman lähdeviittausta - kopioi tekstiä suoraan tai esimerkiksi lauseita ja sanavalintoja muokaten internetistä tai muista lähteistä - eri lähteitä yhdistellen ottaa tekstiä omiin nimiinsä - esittää omin sanoin eli epäsuorin lainauksin toisen tekstin keskeisiä ajatuksia - teksti koostuu pääasiallisesti muiden teksteistä. Myös huonoilla tai vaillinaisilla lähdeviittauksilla voi syyllistyä plagiointiin. Plagiointi on vilppiä, kuten kokeissa lunttaaminenkin: siitä seuraa aina K-merkintä ja kurssin joutuu käymään uudelleen. Maol-taulukkokirjoissa ei saa olla mitään merkintöjä, paitsi oma nimi ja luokka. Kirjojen sivut eivät saa olla taitettuja tai siinä ei saa näkyä kumituksen jäljiltä kynästä jääneitä painautumia. Jos kurssilla käytettävässä kirjassa on merkintöjä tai sivut ovat muulla tavoin merkittyjä, kurssi hylätään. Creative Commons eli CC-lisenssien käyttö Opiskelijan tulee käyttää töissään tekijänoikeudesta vapaata materiaalia tai sellaista materiaalia, johon omistaa itse tekijänoikeuden. Helpointa on käyttää avoimia sisältöjä, jotka voi tunnistaa esimerkiksi CC-lisenssistä. Tällä lisenssillä on valtavasti vapaassa käytössä olevaa materiaalia laidasta laitaan, aina kuvista musiikkiin. Opettajat ohjaavat lisenssin käytössä, ja lisätietoja saa osoitteesta Kurssiarvosanan korottaminen Arvosanan neljä voi korottaa kerran osallistumalla kyseisen kurssin uusintakuulusteluun. saman lukuvuoden aikana kurssikokeessa, kun kurssi on tarjolla. seuraavan lukuvuoden elokuun uusintakuulustelussa. Hyväksytyn kurssin voi uusia kerran osallistumalla opetukseen ja kurssikokeeseen, kun kurssi on tarjolla. osallistumalla uusintaan, mistä on sovittava erikseen opettajan kanssa. Suoritukseen voi kuulua myös muita tehtäviä. erityisen painavasta syystä lisänäytöllä, josta sovitaan arviointikeskustelussa opettajan kanssa. Hyväksyttyä koetta voi uusia kerran osallistumalla uusintakokeeseen. Parempi kurssiarvosana jää voimaan. Opintojen etenemisen seuranta Opiskelija seuraa Wilmasta opintojen etenemistä ja opintojen mahdollisia ongelmakohtia. Mikäli hylättyjä kursseja on liikaa, tulee opiskelijan varata aika henkilökohtaista ohjausta varten aineenopettajalta tai opinto-ohjaajalta. Opintojen jatkumisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut hyväksytysti tarvittavan määrän hylätyistä kursseista ja saavuttanut etenemisen edellyttämät tiedot ja taidot.

17 Opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja aineenopettaja seuraavat opintojen etenemistä ja antavat opiskelijalle tarvittaessa ohjausta. Opiskelija ja hänen huoltajansa voivat seurata opintojen etenemistä Wilmasta. Jaksotodistukset näkyvät Wilmasta kokeiden palautusten jälkeen. Opiskelijan opintosuorituksissa saa saman aineen hylättyjä pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja olla seuraavasti: aineen oppimäärässä kursseja hylättyjä kursseja Opintojen hyväksi lukeminen Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit luetaan hyväksi sellaisenaan sikäli, kun ne vastaavat opetussuunnitelmaa. Kuitenkin kurssit, joista arvosanaksi on tullut neljä, eivät siirry. Muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista, myös ulkomailla suoritetuista, on oltava todistus tai muu kirjallinen dokumentti, josta käy ilmi suoritettujen opintojen sisältö ja laajuus. Avoimen oppimisympäristön tarjoama koulun tavoitteiden mukainen vapaaehtoistyö tai tavoitteellinen harrastustoiminta voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin, mutta pelisäännöistä ja suorituksista on pitää keskustella etukäteen. Oppimäärän arviointi Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvat pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit pitää opiskella vähintään valtioneuvoston / 955 antaman tuntijakopäätöksen laajuisina. Päätöksen mukaan lukion oppimäärän pakollisten kurssien lukumäärä on kurssia. Pakollisten kurssien lisäksi on opiskeltava vähintään syventävää kurssia. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Oppimäärän suoritusaika on 2-4 vuotta, mutta Helsingissä tavoitteena on lukion suorittaminen kolmessa vuodessa. Oppiaineen oppimäärä määräytyy opiskelijan suorittamien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Oppiaineen päättöarvosanaan voi vaikuttaa korottavasti numerolla arvioitu koulukohtainen syventävä tai soveltava kurssi. Opettajalla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat päättövaiheessa keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Harkintaperusteita ovat kokonaisedistyminen ja työskentelyn laatu. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.

18 Päättötodistukseen ei merkitä arvosanojen keskiarvoa. Päättötodistukseen tulee numeroarvosana seuraavissa tapauksissa, ellei opiskelija erikseen pyydä suoritusmerkintää (= S). 1. Liikunnasta ja niistä oppiaineista, joissa hänen oppimääränsä on yhden kurssin laajuinen. 2. Päättötodistukseen valinnaisesta kielestä, mikäli hän on opiskellut hyväksytysti enintään 1-2 ao. kielen kurssia. Jos opiskeltuja kursseja on vähintään kolme, oppimäärän arvosana on aina numero. POISSAOLOT Etu-Töölön lukion opiskelija on velvollinen osallistumaan oppitunneille, ro-tilaisuuksiin ja muihin yhteisiin koulun tilaisuuksiin. Jos opiskelija ei jostain syystä pääse oppitunnille, tulee hänen pyytää lupa poissaoloon etukäteen. Pätevän syyn nojalla lupaa poissaoloon pitää anoa yksittäiseksi oppitunniksi aineenopettajalta, enintään kolmeksi päiväksi ryhmänohjaajalta ja pidemmäksi ajaksi rehtorilta. Jos opiskelija sairastuu, sairaudesta on ilmoitettava mahdollisimman pian Wilman kautta. Lupa on esitettävä ennen lomaa kaikille opiskelijan kurssien opettajille. Lupalomakkeita saa 2. kerroksen lomakehyllyn lokerosta sekä koulun kotisivuilta. Jokainen poissaolo on selvitettävä Wilmaan viikon kuluessa poissaolosta. Poissaolot selvittää huoltaja, mikäli opiskelija on alle 18-vuotias. Ilman hyväksyttävää syytä tai neljä oppituntia kurssilta poissaolleille merkitään kurssimerkinnäksi keskeyttänyt (K). Ansiotyössä käynti ei ole hyväksyttävä poissaolon syy. Myöskään autokoulun tunnit eivät saa mennä päällekkäin lukion oppituntien kanssa. Kurssin ensimmäinen tunti on suunnittelutunti, jolloin selvitetään kurssin rakenne ja arviointiperiaatteet. Perusteeton poissaolo ensimmäiseltä tunnilta estää pääsyn kurssille. Jos opiskelija osallistuu koulun muuhun toimintaan (esim. oppilaskunnan hallituksen kokouksiin, tutor-koulutuksiin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin tapahtumiin), hänen velvollisuutensa on ilmoittaa asiasta opettajalle etukäteen. Opiskelijalta vaaditaan poissaolon ajalta aina vastaavat näytöt tai tarvittavat lisäsuoritukset, jotta kurssi voidaan arvioida. 18

19 Myöhästyminen Myöhästyneet opiskelijat päästetään sisään päivän 1. ja 2. oppitunnille 20 minuutin kuluttua tunnin alkamisesta. Näin muiden tuntityöskentely ei keskeydy jatkuvasti. Kaikille tunneille tullaan aina täsmällisesti, iltapäivän tunneille myöhästyjille ei ole omaa sisäänpääsyä. Kaksi myöhästymistä merkitsee yhden kerran poissaoloa. Yli 20 minuutin myöhästyminen on yksi poissaolo. Opiskelijan on selvitettävä myöhästymisen syy seuraavan välitunnin alkaessa. Koontiviikot Koontiviikoilla on jokaisella koodilla oma päivä, jonka ohjelma ja aikataulu sovitaan kurssilla. Kurssin ohjelmana voi esimerkiksi olla kertausta, oppitunteja, seminaareja, suullisia esityksiä, yhteenvetoja, vierailuja ja kokeita. Päivää varten on hyvä varata aikaa vähintään koko aamupäivä. Aikataulu ja paikat ovat näkyvillä Fronterissa Opiskelijoiden huoneessa ja toisen kerroksen ilmoitustaululla. Poissaolot pitää olla hyväksytysti selvitettynä päivään mennessä, jotta kurssin voi suorittaa. Päivän tuotokset ja muut kurssin näytöt palautetaan kalenterissa merkittyinä jakson palautustunteina. Poissaolot koontiviikoilta Poissaolo kurssin päivästä on selvitettävä ennen päivän alkua, ja siitä on oltava terveydenhoitajan todistus tai lääkärintodistus tai huoltajan selvitys. Päivän jälkeen poissaolon muuttaminen selvitetyksi ts. vihreäksi Wilmaan ei riitä selvitetyksi poissaoloksi. Selvittämätön tai vajavaisesti selvitetty poissaolo johtaa kurssin keskeytymiseen. Uusintakokeet Poissaolot kokeista tms sovitaan henkilökohtaisesti kurssin opettajan kanssa, samalla sovitaan miten ja missä puuttuva suoritus tehdään. Yhteisiä uusintakoetilaisuuksia on elokuun uusinnan lisäksi 2. Nämä uusintakoket ovat ja.4.20 klo. Ilmoittautuminen Wilmassa erikseen ilmoitettuna aikana. Poissaoloa uusintakokeesta Poissaolo uusintakokeesta on ilmoitettava ennen kokeen alkua, muuten kurssi katsotaan keskeytetyksi. 19

20 YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkintoon sisältyy neljä pakollista koetta, joista yhden täytyy olla pitkän oppimäärän koe (vieras kieli, toinen kotimainen kieli tai matematiikka). Kaikille pakollisena kokeena on äidinkieli tai suomi toisena kielenä. Lisäksi on valittava kolme seuraavista kokeista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, yhden reaaliaineen koe. Ylimääräisiä kokeita voi tämän lisäksi suorittaa haluamansa määrän. Kokeen tason voi valita riippumatta lukio-opintojen laajuudesta, esim. kirjoittamalla lyhyen matematiikan, vaikka on opiskellut pitkää matematiikkaa. Yo-kokeen pakollisuutta tai valinnaisuutta ei voi muuttaa tutkinnon aikana. Yo-kirjoitukset voi hajauttaa kolmeen peräkkäiseen kertaan (syksy kevät syksy tai kevät syksy kevät). Osallistumisoikeus kirjoituksiin Opiskelija saa osallistua yo-kokeeseen, kun hän on suorittanut kyseisen aineen pakolliset kurssit ennen yo-kirjoitusten kirjallisten osion alkua. Tarkka päivämäärä ilmoitetaan joka kerta erikseen. On järkevää opiskella kirjoitettavista aineista myös syventävät kurssit, koska kirjoitusten kysymykset tehdään myös niiden perusteella. Ilmoittautuminen Yo-kokeeseen ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti opinto-ohjaajille tai apulaisrehtorille. Ennen henkilökohtaiseen ilmoittautumiseen tuloa pitää täyttää Wilmasta ylioppilaskokeiden hajautussuunnitelma ja sitova ilmoittautuminen. Ilmoittautumis ja ylioppilaskirjoitusohjeet kerrotaan pakollisissa yo-infoissa, jotka järjestetään kahdesti vuodessa. Ilmoittautuminen on sitova. Maksut Yo-kokeeseen osallistuminen maksaa. Maksu koostuu perusmaksusta ja ainekohtaisista maksuista. Perusmaksu maksetaan jokaisella osallistumiskerralla. Maksut ovat ulosottokelpoisia, ja jos on ilmoittautunut kokeeseen, ne on maksettava, vaikka ei osallistuisikaan kokeeseen. Keväällä 20 perusmaksu oli ja ainekohtainen maksu 28. Prelit ja preppaukset Ennen ylioppilaskoetta on syytä osallistua preliminäärikokeeseen eli preliin, joka on ylioppilaskokeen kaltainen koe. Lisäksi on hyvä osallistua myös preppaukseen, joka tarkoittaa juuri ennen ylioppilaskoetta järjestettävää kertaustilaisuutta. Preleistä ja preppauksista saa lisätietoa aineenopettajilta. Tutkintotilaisuus Kokelaalla tulee olla koetilaisuudessa mukana passi tai muu virallinen henkilöllisyystodistus. Kuullunymmärtämiskokeet kestävät noin tunnin, kirjalliset kokeet kuusi tuntia. Ne alkavat klo 9. Koululle on tultava hyvissä ajoin ennen kirjoitusten alkua eli viimeistään klo Tuolloin oman kokelasnumeron perusteella tulee etsiä oma paikka ilmoitustaulun listasta. Kokelasnumerot näkyvät Wilmassa. Kokeet päättyvät klo, ja niistä voi poistua aikaisintaan klo. 20

21 Saliin saa viedä eväät ja kirjoitusvälineet. Eväät tuodaan läpinäkyvissä pakkauksissa, joissa ei ole tekstejä ja jotka eivät rapise. Huomioi, että myös vaatteiden pitää olla tekstittömiä. Omia papereita ei saa viedä saliin. Lähtiessä ei saa viedä mukanaan mitään kirjoituksiin liittyvää materiaalia. Arvotavarat kannattaa jättää kotiin tai kaappiin. Matkapuhelimen vienti saliin katsotaan vilpin yrittämiseksi, jonka seurauksena kokelas menettää oikeutensa jatkaa tutkinnon suorittamista kyseisenä tutkintokertana. Laskinta ja taulukkokirjaa saa käyttää matematiikan, fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa. Taulukkokirjassa ei saa olla omia merkintöjä, kanteen laitetaan nimi, mielellään maalarinteippiin kirjoitettuna. Laskimen muisti on tyhjennettävä. Taulukkokirja ja laskin tuodaan koulun kansliaan kaksi päivää ennen koetta tarkistukseen. Sekä laskimeen että taulukkokirjan kanteen laitetaan kokelasnumero tarralapulla. Koepäivänä ne ovat valmiina kokelaan pulpetilla. Erityisjärjestelyt Sairaudesta tai vammasta sekä lukihäiriöstä kärsivän kokelaan erityisjärjestelyjä voi hakea erikseen ylioppilastutkintolautakunnalta. Tarkempia ohjeita löytyy sivustolta. Jos kokelaalla on lukivaikeus, siitä on etukäteen hankittava lausunto esim. erityisopettajalta. Lausunnon saaminen vie aikaa, joten se on hankittava hyvissä ajoin. Lausunto on jätettävä ensimmäisen ilmoittautumiskerran yhteydessä. Jos lukihäiriö on vaikea tai keskivaikea, opiskelija voi hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä (lisäaikaa, pitkätaukoinen äänite, vastausten kirjoittaminen tietokoneella jne.). Erityisjärjestelyitä varten opiskelija tarvitsee lukilausunnon. Mikäli opiskelijan lukihäiriö on lievä, hän ei voi hakea erityisjärjestelyitä. Tällöin ylioppilaskokeessa saa pistehyvityksen yhteen aineeseen sekä mahdollisesti arvosanan korotuksen silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Sama koskee myös keskivaikeasta tai vaikeasti lukihäiriöstä kärsivää opiskelijaa, ellei hän ole hakenut erityisjärjestelyitä. Pistehyvitykseen riittää esim. erityisopettajan kirjoittama lukilausunto. Koulu toimittaa lausunnon ylioppilastutkintolautakunnalle, joka päättää, saako kokelas erityisjärjestelyjä yo-kokeeseen. Kokeen arvostelu Kokeet tarkastavat YTL:n määräämät sensorit. Omat opettajat tekevät alustavan arvostelun, joka voi muuttua lautakunnassa. Jos kokelas hylätään yhdessä pakollisessa kokeessa, hänestä voi silti tulla ylioppilas muiden ylioppilaskoesuoritusten perusteella, tällöin tapahtuu kompensaatio. Hylätyt kokeet jaetaan neljään luokkaan: i+, i, i- ja i=. Jokaisesta kirjoitettavasta kokeesta saa kompensaatiopisteitä (myös ylimääräisenä kirjoitetuista). I+ kompensoituu pisteellä, i pisteellä, i- pisteellä ja i= 18 pisteellä. Kompensaatio suoritetaan automaattisesti, ellei sitä erityisesti kielletä. 21

22 Kokeista saadut pisteet: L laudatur 7 E eximia 6 M magna 5 C cum laude approbatur 4 B lubenter 3 A approbatur 2 Syksyllä 20 ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat ja/tai valmistuvat on oltava arvosanat kaikista pakollisista kursseista kirjoitettavissa oppiaineissa on oltava päättötodistus valmis = 75 kurssia, jos aiot valmistua joulukuussa 20. Keväällä 20 ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat ja/tai valmistuvat on oltava arvosanat äidinkielen ja kirjallisuuden pakollisista kursseista on oltava muiden kirjoitettavien oppiaineiden pakolliset kurssit suoritettuina on oltava päättötodistus valmis = 75 kurssia, jos aiot valmistua joulukuussa 20. Huomioi! K- ja O-arvosanoja ei lueta suoritetuiksi kursseiksi. Katso myös Arviointi-otsikon alta hylättyjen arvosanojen vaikutus valmistumiseen. YLIOPPILASKIRJOITUSPÄIVÄT Syksy 20 Kuullunymmärtämiskokeet ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi klo 8. ti 8.9. ke 9.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä / italia 22

23 Syksy 20 pe.9. klo 8.30 ma.9. klo 8.30 ke.9. klo 8.30 pe klo 8.30 ma klo 8.30 ke klo 8.30 pe klo 8.30 ma klo 8.30 Kevät 20 Kirjalliset kokeet äidinkielen tekstitaidon koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe matematiikka, pitkä ja lyhyt uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjallinen koe pe.2. klo 8.30 äidinkieli, tekstitaidon koe Kevät 20 Kuullunymmärtämiskokeet ma.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 8. englanti klo.30 saksa klo.30 ranska klo.30 venäjä/espanja ti.2. klo 8. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso ke.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä klo 8. saksa klo.30 ranska klo.30 espanja klo.30 englanti klo.30 venäjä/italia Kevät 20 Kirjalliset kokeet ma.3. klo 8.30 äidinkielen esseekoe ja suomi toisena kielenä koe ke.3. klo 8.30 uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe klo 8.30 vieras kieli, pitkä oppimäärä ma klo 8.30 toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke klo 8.30 matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ke klo 8.30 psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 1.4. klo 8.30 vieras kieli, lyhyt oppimäärä 23

24 Elokuu Augusti August 20 Maanantai Måndag Monday Tiistai Tisdag Tuesday jakso alkaa, uusintakoe klo Keskiviikko Onsdag Wednesday Lauri Lasse Lars Sanna Susanna Sanni Susanna Kiira Klaara Klara Kira.

25 Torstai Torsdag Thursday Perjantai Fredag Friday Viikko Vecka Week 33 Lauantai Lördag Saturday Jaana Marjo Marja Marita Marianne Sunnuntai Söndag Sunday Jesse Okko Alfons Jesse Onerva Kanerva Bianca Aulis Brynolf Elokuu Augusti August

26 Elokuu Augusti August 20 Maanantai Måndag Monday Tiistai Tisdag Tuesday Uusinta-arvosanat Wilmassa 19 Keskiviikko Onsdag Wednesday Verneri Verner Veronika Leevi Bo Mauno Maunu Magnus Måns.

27 20 Torstai Torsdag Thursday Perjantai Fredag Friday Viikko Vecka Week Lauantai Lördag Saturday Iivari Iivo Ivar 23 Sunnuntai Söndag Sunday Sami Samuli Samuel Sam Veini Soini Sven Signe Varma Signe Elokuu Augusti August

28 Elokuu Augusti August Maanantai Måndag Monday Valokuvaus Tiistai Tisdag Tuesday Valokuvaus Keskiviikko Onsdag Wednesday Perttu Bertel Loviisa Lovisa Ilmi Ilma Märta Märit.

29 27 Torstai Torsdag Thursday Perjantai Fredag Friday Jos kirjoitat syksyllä yokirjoituksissa, tänään on oltava kirjoitettavasta aineesta kaikista pakollisista kursseista arvosana (O ja K eivät käy). Viikko Vecka Week Lauantai Lördag Saturday Iina Iines Inari Ines Ina 30 Sunnuntai Söndag Sunday Rauli Ralf Raul Tauno Hilding Eemeli Eemi Emil Elokuu Augusti August

30 Elokuu Syyskuu Augusti September August September Maanantai Måndag Monday Tiistai Tisdag Tuesday Keskiviikko Onsdag Wednesday Arvi Arvid Pirkka Gottfrid Sini Justus Synnöve.

31 3 Torstai Torsdag Thursday Perjantai Fredag Friday Viikko Vecka Week Lauantai Lördag Saturday Yrittäjän päivä Företagardagen The Entrepreneur s Day 36 Roni Mainio Ragnvald 6 Sunnuntai Söndag Sunday Soile Soili Solveig Ansa Roland Asko Felix Felicia Syyskuu September September

32 Syyskuu September September 20 7 Maanantai Måndag Monday Ba ja BB kuullun ymmärtämiskoe 8 Tiistai Tisdag Tuesday Yo: kuull.ymm. Pitkät vieraat kielet. Oppitunnit alkavat klo.00 9 Keskiviikko Onsdag Wednesday Yo: kuull.ymm. Lyhyet vieraat kielet Miro Milo Arho Regina Roy Taimi Göte Göta Vertti Isto Eevert Evert.

33 Torstai Torsdag Thursday Perjantai Fredag Friday Yo: kirjall.koe A, tekstitaidon koe klo 8.30 Viikko Vecka Week 37 Lauantai Lördag Saturday Vilja Valma Dagny Sunnuntai Söndag Sunday Kalevi Östen Santeri Santtu Sandra Alexander Alexandra Orvo Ylva Syyskuu September September

34 Syyskuu September September 20 Maanantai Måndag Monday Yo: kirjall.koe Reaali : PS, FF, HI, FY, BI klo 8.30 Tiistai Tisdag Tuesday Keskiviikko Onsdag Wednesday Yo: kirjall.koe EA, FA, SA ja VA klo 8.30 Iida Isla Ida Sirpa Runar Hilla Hille Hellevi.

35 Torstai Torsdag Thursday Perjantai Fredag Friday Yo: kirjall.koe BA ja BB klo 8.30 Viikko Vecka Week Lauantai Lördag Saturday Reija Torborg 20 Sunnuntai Söndag Sunday Aila Aili Hildegard Tytti Tyyne Pamela Varpu Vaula Erna Syyskuu September September

36 Syyskuu September September Maanantai Måndag Monday Yo: kirjall.koe A, esseekoe ja suomi toisena kielenä koe klo Koe koodi 7 Tiistai Tisdag Tuesday Keskiviikko Onsdag Wednesday Syyspäiväntasaus Höstdagjämningen Autumnal equinox Yo: kirjall.koe M ja N klo 8.30 Koe koodi 6 Mervi Gunborg Gunlög Mauri Mauritz Minja Miisa Tekla.

37 24 Koe koodi 2 Torstai Torsdag Thursday Perjantai Fredag Friday Yo: kirjall.koe Reaali : UE, UO, ET, YH, KE, GE, TE klo 8.30 Koe koodi 3 Viikko Vecka Week Lauantai Lördag Saturday Kuisma Finn 27 Sunnuntai Söndag Sunday Alvar Auno Alvar Kullervo Sigvard Vesa Torolf Syyskuu September September

38 Syyskuu Lokakuu September Oktober September October Maanantai Måndag Monday Yo: kirjall.koe EC, FC, SC, VC, PC, TC, GC, KC, L1 ja L7 klo 8.30 Koe koodi 4 29 Koe koodi 5 Tiistai Tisdag Tuesday Koe 8 koodi klo -> Keskiviikko Onsdag Wednesday Arja Lenni Leonard Lennart Mika Mikko Mikaela Mikael Mikaela Siru Sirja Roger.

39 1 2. jakso alkaa Torstai Torsdag Thursday Perjantai Fredag Friday Viikko Vecka Week 40 Lauantai Lördag Saturday Raimo Evald 4 Sunnuntai Söndag Sunday Mikkelinpäivä Mikaelidagen Michaelmas Rauno Raine Rainer Ragnar Rainer Valio Ludvig Saija Saila Frans Frans Fransiska Lokakuu Oktober October

40 Lokakuu Oktober October 20 5 Maanantai Måndag Monday Tiistai Tisdag Tuesday Keskiviikko Onsdag Wednesday Palautustunti klo Inka Inkeri Ingrid Inger Pinja Minttu Bruno Pirjo Pirkko Piritta Birgitta Brita.

41 8 Torstai Torsdag Thursday Jaksotodistukset Wilmassa 9 Perjantai Fredag Friday Viikko Vecka Week 41 Lauantai Lördag Saturday n Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä Alexis Kivi-dagen, den finska litteraturens dag Finnish Literature Day Aleksi Alexis Sunnuntai Söndag Sunday Tyttöjen oikeuksien päivä Flickdagen International Day of the Girl Child Hilja Peik Ilona Marina Otso Ohto Björn Styrbjörn Lokakuu Oktober October

42 Lokakuu Oktober October 20 Maanantai Måndag Monday SYYSLOMA Tiistai Tisdag Tuesday Keskiviikko Onsdag Wednesday Aarre Aarto Valfrid Tanja Taina Taija Ebbe Ebba Elsa Elsi Elsa.

43 Torstai Torsdag Thursday Perjantai Fredag Friday Viikko Vecka Week 42 Lauantai Lördag Saturday Saana Saaga Saga 18 Sunnuntai Söndag Sunday Helvi Heta Hedvig Hedda Stella Sirkku Sirkka Stella Satu Luukas Luka Lukas Lokakuu Oktober October

44 Lokakuu Oktober October Maanantai Måndag Monday Tiistai Tisdag Tuesday Keskiviikko Onsdag Wednesday Uljas Viking Kasper Jasper Jesper Kasper Jesper Ursula Ursula.

45 22 Torstai Torsdag Thursday Perjantai Fredag Friday Viikko Vecka Week Lauantai Lördag Saturday n YK:n päivä FN-dagen UN Day Rukouspäivä Böndagen Rasmus Asmo Fjalar Rasmus 25 Sunnuntai Söndag Sunday Uskonpuhdistuksen muistopäivä Reformationsdagen Kesäaika päättyy Sommartiden slutar Summer Time ends Anniina Anita Anja Anita Anja Severi Severin Sören Sointu Yvonne Lokakuu Oktober October