Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu: JFunnel malli ( käytettävyyssuppilo )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu: JFunnel malli ( käytettävyyssuppilo )"

Transkriptio

1 1 (13) Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu: JFunnel malli ( käytettävyyssuppilo ) Timo Jokela, FT Tiivistelmä Tämän dokumentissa kuvataan käyttäjäkeskeisen suunnittelun tarkemmin sanottuna käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun elinkaarimalli, ns. JFunnel -malli ( käytettävyyssuppilo ). Dokumentissa annetaan lyhyet kuvaukset suunnittelun prosesseista, sekä käydään läpi käytännön seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon suunnittelun käytännön toteutuksessa. hite paper v

2 2 (13) Sisältö Tiivistelmä... 1 Johdanto... 3 Mitä on käytettävyys... 3 Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu... 4 JFunnel: käytettävyyssuppilo Strategiset käytettävyystavoitteiden määritys Käyttäjäryhmien tunnistus Käyttökontekstin määritys Operatiivisten käytettävyystavoitteiden määritys Käyttäjätehtävien suunnittelu Vuorovaikutusratkaisujen tuottaminen Käytettävyyspalaute Käytettävyyden varmistus Käytännössä huomioitavaa Tee riittävän ajoissa Käyttäjien mukanaolo Suunnittelija on avainasemassa Suunnitteluratkaisujen iterointi Käytettävyysprosessien tulokset riippuvat niiden tekijöistä Käytätettävyysmenetelmien projektikohtainen soveltaminen Kompleksisuuden hallinta Infrastruktuuri Viitteet hite paper v

3 3 (13) Johdanto Liittyykö yrityksesi tai organisaatiosi kehittämiin (hankkimiin) sovelluksiin 1 yksi tai useampi seuraavista ongelmista: o sovellus jää käyttämättä o jos ei koko sovellus niin sen yksittäiset toiminnot jäävät käyttämättä o menee paljon aikaa ja resursseja käyttäjäkoulutuksen antamiseen o menee paljon aikaa ja resursseja jälleenmyyjien tukemiseen o sovelluksen käyttöönotto on hidasta o käyttäjät tekevät virheitä järjestelmään tulee virheellisiä tietoja o käyttäjät luulevat suorittaneensa tehtävän, mutta itse asiassa tehtävä on jäänyt kesken o järjestelmän tukipalvelut kuormittuvat käyttäjien soitoista, sekä asiakkaalla että toimittajalla o käyttäjät valittavat työprosessiensa sujuvuutta o työtyytyväisyys laskee, kun rutiininomaisestikin tehtävä työ vaatii useita ja turhalta tuntuvia vaiheita o käyttäjät eivät löydä haluamaansa tietoa (verkkosivut)? Tämän tyyppiset ongelmat ovat tyypillisiä seurauksia sovelluksen ongelmallisesta käytettävyydestä. Hyviä käyttöliittymiä on kuitenkin mahdollista suunnitella: tarvitaan käytettävyysohjattua vuorovaikutussuunnittelua. Tässä dokumentissa kuvataan käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessi. Dokumentin tarkoitus on olla yleissivistävä. Se on tarkoitettu antamaan kuva prosessista niin asiasta kiinnostuneelle johdolle kuin suunnittelijoille. Dokumentti ei ole tarkkuudeltaan tarkoitettu käytännön käsikirjaksi. Mitä on käytettävyys Käytettävyyden määritelmä annetaan standardissa ISO (ISO/IEC 1998): Mitta, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi. Määritelmä ehkä kuulostaa monimutkaiselta mutta on konkreettisesti käyttäjälähtöinen. Määritelmässä tarkastellaan käytettävyyttä kolmesta lähtökohdasta: o ketkä ovat käyttäjiä? o mitkä ovat käyttäjien tavoitteet? o mikä on sovelluksen käyttöympäristö? Kriteerit, joilla käytettävyyttä tarkastellaan ja mitataan ovat: o Tuloksellisuus. Missä määrin käyttäjä pääsee tavoitteisiinsa, niin että lopputulos on oikea? Tuloksellisuutta voidaan pitää käytettävyyden tärkeimpänä peruskriteerinä: saako käyttäjä aikaiseksi sen, minkä vuoksi yleensä hän sovelllusta käyttää. 1 Tässä dokumentissa käytetään termiä sovellus kattamaan tuotteet, ohjelmistot, järjestelmät, verkkosivustot jne. hite paper v

4 4 (13) o Tehokkuus. Kuinka paljon resursseja tarvitaan siihen, että käyttäjä pääsee tavoitteeseensa? Tyypillinen tehokkuusmittari on aika: mitä nopeammin käyttäjä pääsee tavoitteisiinsa, sitä parempi tehokkuus. o Käyttäjätyytyväisyys. Kuinka miellyttävänä käyttäjä kokee sovelluksen käyttämisen. Jos käytettävyyden määritelmän tiivistää, niin se voisi kuulua: Käytettävyys on käyttäjän työn tukemista. Käyttäjäkokemus vs. käytettävyys Termi käyttäjäkokemus ( user experience ) on tullut käytettävyyden rinnalle viime vuosina. Käyttäjäkokemuksen määritelmä on: a person's perceptions and responses that result from the use or anticipated use of a product, system or service (tämän hetkinen määritelmä valmisteilla olevassa standardissa ISO ). Vaikka olen itse ollut mukana ym. määritelmän muotoilussa, näen asian vielä osittain keskeneräisenä. Käyttäjäkokemusta markkinoidaan laajempana asiana kuin käytettävyys, mutta usein puuttuu selkeä kuvaus, millä tavalla se on laajempi. Ym. määritelmä tuo yhden laajennuksen käytettävyyteen: käyttäjäkokemus sisältää myös tuotteen ulkonäön siinä mielessä, että näyttääkö tuote helppokäyttöiseltä (kohta anticipated use ym. määritelmässä). Tästä näkökulmasta tässä dokumentissa kuvattu JFunnel-prosessi pitäisi olla sovellettavissa myös käyttäjäkokemuksen suunnitteluun, ehkä lukuun ottamatta tuota ulkonäkö-näkökulmaa. Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu Käyttöliittymän pystyy suunnittelemaan periaatteessa kuka tahansa. Maailma on täynnä esimerkkejä sovelluksista, joiden käyttöliittymä ilmeisimmin on suunniteltu ottamatta huomioon käytettävyyttä. Hyvän käyttöliittymän - hyvän käytettävyyden - suunnittelu vaatii systemaattisen lähestymistavan. Käytettävyyteen tähtäävästä suunnittelusta käytetään kirjallisuudessa eri termejä. ISO (ISO/IEC 1999) käyttää termiä ihmiskeskeinen suunnittelu. Muita paljon käytettyjä termejä ovat Nielsenin (Nielsen 1993) käyttämä käytettävyyssuunnittelu, Mayhewin käyttämä käyttäjäkeskeinen suunnittelu (Mayhew 1999) ja Constantinen (Constantine and Lockwood 1999) käyttökeskeinen suunnittelu. Tässä dokumentissa käytetään termiä käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu. Termillä halutaan korostaa sitä, että hyvän käytettävyyden aikaansaaminen ei synny käytettävyysaktiviteettien suorittamisella tai sillä, että käyttäjät ovat mukana prosessissa. Sovelluksen käytettävyyden ratkaisee aina viime kädessä suunnittelijat: missä määrin käytettävyysnäkökohdat huomioidaan suunnitteluratkaisussa. Käytettävyysaktiviteetit ja ohjeistot antavat ohjaustietoa, jotka (toivon mukaan) huomioidaan suunnittelussa. JFunnel: käytettävyyssuppilo Joticonin käyttämä JFunnel käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun elinkaarimalli on esitetty kuvassa 1. Kuvan soikiot kuvaavat prosesseja, ja nuolet ja numerot kuvaavat loogista etenemisjärjestystä. hite paper v

5 5 (13) Kuva 1. Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu: JFunnel -malli arvoa kuluttajille, arvoa liiketoiminnalle Keskeinen prosessi on luonnollisesti käyttöliittymäratkaisujen tuottaminen (5): siinä tuotetaan konkreettiset käyttöliittymän suunnitteluratkaisut. Toinen keskeinen prosessi on operatiiviset käytettävyysvaatimukset (3), joka on mallin, tai käytettävyyssuppilon, keskimmäisessä, puristetussa kohdassa. Suppilomuodolla ja käytettävyystavoitteiden sijainnilla puristuskohdassa korostetaan sitä, että operatiiviset käytettävyystavoitteet tiivistävät käyttäjädatan joka voi olla hyvinkin runsasta ja monipuolista - suunnittelua ohjaaviksi tavoitteiksi. Toisaalta suppilo aukeaa kohti suunnittelua, kuvaten sitä, että toimivien suunnitteluratkaisujen avaruus on potentiaalisesti laaja. Käytettävyysohjaustietoa tuottavat prosessit 0 4, 6 ja 7. Hyvää käytettävyyttä ei voida suunnitella tuntematta käyttäjien työtä (prosessit 1 ja 2). Prosessi 3 tuottaa tavoitteet käyttöliittymän laadulle. Prosessit 6 ja 7 ovat tuotettujen suunnitteluratkaisujen testausta. Lisäksi suunnittelua tulisi ohjata standardit ja yleiset suunnitteluohjeet, joita löytyy kirjallisuudesta paljonkin. Esimerkiksi ISO 9241-sarja (ISO/IEC 1998) kattaa laajalti eri käyttöliittymän osa-alueet). JFunnel-mallin tarina Mallin tausta alkaa vuodesta 1997, jolloin Nokialla ja Teamarella tehtiin ensimmäiset käytettävyyssuunnittelun prosessiarvioinnit ( käytettävyyskypsyysarvioinnit ). Arviointimallina käytettiin eurooppalaisessa INUSE-projektissa kehitettyä prosessimallia. Kokeilujen perusteella malli todettiin hankalaksi käyttää, ja sen perusteella siihen tehtiin muutoksia; päivitetystä mallista tuli ISO:n teknisessä raportissa (ISO 18529) kuvattu prosessimalli. Väitöstutkimuksessaan Timo Jokela sovelsi käytettävyyskypsyysarvioinneissa tuota päivitettyä ISO (myös ISO 13407) prosessimallia, ja totesi mallin edelleen hite paper v

6 6 (13) ongelmalliseksi. Malli oli tulkinnanvarainen, eikä niiden perusteella voinut selkeästi raportoida kaikkia käytettävyyssuunnitteluun liittyviä oleellisia havaintoja. Tutkimuksessaan Timo Jokela kehitti sitten mallia edelleen, päätyen malliin, joka nimettiin tutkimusprojektin mukaan KESSU -malliksi. KESSU-mallia käytettiin 2000-luvulla eri tarkoituksissa, prosessiarviointien lisäksi käytännön projekteissa kuin opetuksessakin, ja se edelleen askeleittain kehittyi. Prosessit täsmenivät, ja niiden kuvaukset tarkentuivat. Viimeinen suurempi kehitys tapahtui alkuvuodesta 2008, jolloin mallin visuaalisen esityksen muoto muuttui kehästä (kehämuoto oli alkujaan peräisin ISO 13407:sta) suppiloksi. Tähän idea tuli TRATTI -myyntiprosessin mallista 2. Myyntiprosessin tapaan käytettävyyssuunnittelussa on selkeä puristusvaihe : käytettävyystavoitteiden määritys, jolloin suppilo kuvaa hyvin prosessia. Samalla mallille annettiin sen muotoa kuvaava nimi (JFunnel). Samoihin aikoihin syntyi termi käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu. Paljon käytetty termi käyttäjäkeskeinen suunnittelu on semanttisesti vähän harhaanjohtava (onko käyttäjä suunnittelun keskellä?). Käytettävyyssuunnittelu - termissä on puolestaan se ongelma, että varsinainen vuorovaikutussuunnittelu ei ole käytettävyysaktiviteetti, jolloin tarve tuli termille, joka kattaa sekä käytettävyysaktiviteetit että vuorovaikutussuunnittelun. Malliin myös lisättiin uusi prosessi, strategisten käytettävyystavoitteiden määritys. Näin meillä on nykyinen JFunnel-malli. On kuitenkin huomioitava, että mikään tällainen malli ei ole totuus. Väitöskirjan aikoihin (2001) olin erittäin tyytyväinen silloiseen KESSU -malliin; tänä päivänä näen selkeästi sen puutteet. Kun edelleen tulee lisää kokemusta JFunnel-mallin käytöstä eri yhteyksissä, siihen on odotettavissa edelleen päivityksiä. KESSU/JFunnel-mallin käytön laajuutta ei ole tarkemmin tutkittu. Kuitenkin on viestejä kuulunut sen käytöstä eri yhteyksissä, myös käytännön projekteissa. Malli on toiminut yhtenä perustana käytettävyyssuunnittelun merkittävimmän kansainvälisen standardin ISO uudistamisessa (tuleva ISO ). Tieteellisiä julkaisuja mallista on tehty useita. 0. Strategiset käytettävyystavoitteiden määritys Strategisten käytettävyystavoitteiden tarkoituksena on määrittää, miten sovelluksen käytettävyyden tulisi tukea liiketoimintaa. Tavoitteena ei siis tarvitse olla, että saavutetaan paras mahdollinen käytettävyys. Strategiset käytettävyystavoitteet ovat organisaation strategisia valintoja, joiden tulisi toisaalta tuottaa järkeviä liiketoiminnallisia etuja, ja olla toisaalta kehitysresursseihin nähden järkevästi saavutettavissa. Aktiviteetin tuotokset ovat strategiset käytettävyystavoitteet, esitettynä mahdollisimman konkreettisesti, mielellään mitattavasti. Tyypilliset mittarit perustuvat ns. käytettävyyden liiketoimintaetuihin: o koulutukseen käytettävät resurssit o järjestelmän hyväksyttävyys o käyttäjätukeen kuluvat resurssit o tehostuneista käyttäjän työprosesseista saadut säästöt o käyttäjätyytyväisyys 2 JKC Oy Consulting hite paper v

7 7 (13) Esimerkkinä tavoitteissa voidaan ottaa kantaa käyttöohjeeseen tai koulutukseen: onko vaikkapa tavoitteena, että sovellus tulisi olla opittavissa ilman koulutusta. Syytä olisi välttää sellaisia kriteereitä, jotka eivät riipu yksikäsitteisesti käytettävyydestä. Tällainen on esimerkiksi lisääntynyt myynti : myyntiin vaikuttavat niin monet muutkin seikat, että käytettävyyden vaikutusta on vaikea erottaa. 1. Käyttäjäryhmien tunnistus Tämän aktiviteetin tarkoituksena on tunnistaa ketä ovat kehitettävän sovelluksen käyttäjät. Käytettävyyden määritelmän mukaan tämä on perusasia: käytettävyyshän on ensisijaisesti suhteessa sovelluksen käyttäjiin. Jokainen sovelluksen käyttäjä on erilainen yksilö. Käytännössä ei ole kuitenkaan mahdollista, että sovelluksia suunnitellaan jokaiselle käyttäjälle erikseen. Sen vuoksi käyttäjäkunta tulisi kategorisoida ne sopiviin käyttäjäryhmiin, sekä tuottaa kuvaukset ko. käyttäjäryhmistä. Käyttäjäryhmien kategorisointi ei useinkaan ole yksinkertainen tehtävä. Kategorisointiperusteen tai perusteiden - valinta on ensimmäinen haaste. Kategorisointiperusteita ovat esimerkiksi: o demograafiset tekijät (ikä, sukupuoli, koulutus, jne.) o työroolit o käyttöympäristöt o sovelluksen käyttökokemus o elämäntyyli o persoonalliset ominaisuudet 2. Käyttökontekstin määritys Käyttökontekstin määritys tarkoittaa yleisesti ottaen käyttäjän työn 3 määritystä. Koska käyttökonteksti (tavoitteet, tehtävät, ympäristö) ovat tyypillisesti erilaisia eri käyttäjäryhmillä, niin käyttökontekstin analyysi tyypillisesti tehdään käyttäjäryhmäkohtaisesti. Käyttäjän käyttökontekstin analyysissa määritetään käyttäjän tavoitteet ja tehtävät sovelluksen suhteen sekä sovelluksen käyttöympäristö. Luonteeltaan käyttökontekstin ymmärtäminen on tiedon keräämistä ja jäsentämistä. Käyttökonteksteista on saatavissa paljon tietoa, ja haasteena on tämän tiedon hallinta. Kaikkea tietoa ei voi eikä ole järkevää kerätä eikä käsitellä. Sen vuoksi prosessiin kuuluu luonnostaan kompleksisuuden hallinta. Käyttäjäryhmien tunnistus ja käyttökontekstin määritys edellyttävät usein keskinäistä iterointia, ja sen vuoksi ne on järkevä tehdä yhdessä. 3. Operatiivisten käytettävyystavoitteiden määritys Operatiivisten käytettävyystavoitteiden määritys on keskeinen prosessi. Siinä asetetaan suunnittelutavoitteet kehitettävän sovelluksen käytettävyydelle: mitkä kriteerit kehitettävän sovelluksen tulisi täyttää, jotta se olisi käytettävyydeltään hyvä. Jotta vaatimukset tekisivät 3 Työ lainausmerkeissä sen vuoksi, että esimerkiksi kuluttajatuotteiden suhteen ei voi varsinaisesti puhua työstä. hite paper v

8 8 (13) käytettävyyden konkreettiseksi suunnittelun tavoitteeksi, ne tulisi määritellä mitattavassa muodossa. Operatiivisilla käytettävyystavoitteiden määrityksellä on kaksi päätarkoitusta: o toimivat vuorovaikutusmedioiden suunnittelua ohjaavina ajureina: kun suunnitteluratkaisujen tekijät tietävät tavoitteet, ne ohjaavat suunnitturatkaisuja oikeaan suuntaan o olla perusteena käytettävyyden varmistukselle (aktiviteetti 7): varmistuksessa saatuja tuloksia verrataan määriteltyihin käytettävyystavoitteisiin Näistä kahdesta tarkoituksesta voidaan ensimmäistä pitää tärkeämpänä, koska sitä kautta vaikutetaan suoraan suunnitteluratkaisuihin. Operatiiviset käytettävyystavoitteet ovat tarkemmalla tasolla kuin strategiset tavoitteet. Esimerkiksi jos strategiseksi käytettävyystavoitteeksi on asetettu opittavissa ilman koulutusta, niin operatiivisissa käytettävyystavoitteissa määritetään tarkemmin, mitä opittavissa olevat asiat ovat. Käytettävyysvaatimusten määritys koostuu periaatteessa kahdesta vaiheesta o käytettävyysmittareiden valinta o käytettävyystavoitteiden määrittäminen Operatiiviset käytettävyysvaatimukset määritetään tyypillisesti käyttäen ISO käytettävyyden määritelmää perusteena, käyttäen soveltuvin osin attribuutteja: o tuloksellisuus (effectiveness) o tehokkuus (efficiency) o käyttäjätyytyväisyys (satisfaction) Jos käytettävyyden määritelmää tulkitaan tarkasti, tavoitteet pitäisi määrittää suhteessa käyttäjäryhmään, tavoitteeseen ja käyttöympäristöön. Käytännössä kuitenkin tällainen lähestymistapa tuottaa yleensä hallitsemattoman suuren määrän mittareita. Sen vuoksi vaatimusten määrä pitäisi pystyä pitämän kohtuullisena esimerkiksi valitsemalla oleellisimmat käytettävyystavoitteet. 4. Käyttäjätehtävien suunnittelu Tässä prosessissa suunnitellaan, miten käyttäjät suorittavat tehtävänsä kehitettävän sovelluksen avulla. Suunnittelun kohde on siis käyttäjien tehtävät ei käyttöliittymä. Tehtäväkuvauksissa kuvataan, mitä vuorovaikutusta käyttäjä tekee sovelluksen kanssa, mutta ei itse vuorovaikutusmekanismien toteutusta. Käyttäjätehtävien suunnittelussa otetaan kantaa esimerkiksi käyttäjän ja tietokoneen väliseen työnjakoon: mitä toimintoja allokoidaan tietokoneelle ja mitä käyttäjille. On tilanteita, jossa voi olla perusteltua jättää käyttäjille toimintoja, jotka olisi helppokin toteuttaa teknologisesti. Yksinkertainen esimerkki työnjaon suunnitteluongelmasta on kännykän näppäinlukko. Pitäisikö näppäinlukko olla automaattinen (menee tietyn ajan kuluttua päälle itsestään) vai manuaalinen? Automatisoinnin tekninen toteutus on helppoa, mutta ei ole itsestään selvää, onko se käyttäjän kannalta järkevää. hite paper v

9 9 (13) 5. Vuorovaikutusratkaisujen tuottaminen Käyttöliittymän ja muiden vuorovaikutusmedioiden (esimerkiksi käyttöohjeet) suunnitteluratkaisujen tuottaminen on luonteeltaan innovatiivista, jossa ratkaisut suunnitellaan perustuen: o käytettävyyssuunnittelun aiempien prosessien (0-4) tuottamaan ohjaustietoon; nämä tuottavat ohjaustietoa erityisesti tehtävätason käyttöliittymäsuunnitteluun o erityisesti käytettävyystavoitteet (3) ohjaavat suunnittelua oleellisesti o evaluointiaktiviteettien (6-7) antamaan palautteeseen o yleisiin käytettävyysohjeistoihin ja standardeihin, jotka tuottavat ohjaustietoa erityisesti vuorovaikutuselementtitason suunnitteluun; näitä ovat o kansainväliset standardit o yksittäisten asiantuntijoiden tuottamat suunnitteluohjeet o yleiset ja yritys/sovellustason tyyliohjeet, jotka tuottavat ohjaustietoa erityisesti visuaaliseen suunnitteluun o toisaalta teknologisten mahdollisuuksien, toisaalta suunnittelurajoitusten huomioimiseen o suunnittelijan taustaan, näkemyksiin ja luovuuteen Luonteenomaista käyttöliittymäratkaisujen suunnittelulle on se, että ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua tai oikeita ratkaisuja. Asetetut tavoitteet täyttäviä ratkaisuja voi olla useitakin; toisaalta voi olla vaikeaa löytää ollenkaan sellaista suunnitteluratkaisua, joka täyttäisi haastavia käytettävyysvaatimuksia. Tyypillistä suunnittelulle on iteratiivisuus. Riittävän hyvän suunnitteluratkaisun etsiminen voi tarkoittaa, että useiden erilaisten suunnitteluratkaisujen toimivuutta tulee kokeilla hakemalla käytettävyyspalautetta (prosessi 6). Toisaalta parasta suunnitteluratkaisua ei kannattaa etsiä: periaatteessa riittää, että ratkaisu täyttää asetetut tavoitteet (prosessi 3). On huomattava, että varsinaisen käyttöliittymän lisäksi prosessin tuotoksia ovat myös muut asiat, joiden kanssa käyttäjä on vuorovaikutuksessa: käyttöohjeet, myyntipaketit, koulutusmateriaalit jne. 6. Käytettävyyspalaute Käytettävyyspalaute on perinteisin ja yksittäin ehkä eniten suoritettu käytettävyysprosessi. Suunnitteluratkaisuille annetaan laadullista palautetta sen käytettävyydestä: mikä suunnitteluratkaisussa toimii ja mikä ei. Lähtökohtana on kehitettävän sovelluksen prototyyppi, jota arvioidaan käytettävyyden näkökulmasta. Prototyyppejä voi olla eriasteisia: paperiprototyypeistä tietokonesimulaatioihin. Prosessin tuotokset ovat sekä käyttöliittymäratkaisun ongelmakohtien ja toimivien kohtien tunnistukset. Tuloksiin usein liitetään ehdotukset paremmista suunnitteluratkaisuista. Tämän prosessin suorittamiseen on olemassa lukuisia menetelmiä. Usein menetelmät jaetaan kahteen pääryhmään (muitakin ryhmittelyjä on): o ns. asiantuntijamenetelmiin, joissa ei ole loppukäyttäjä mukana o käytettävyystestaukseen, jossa loppukäyttäjä on mukana Käytettävyyspalautetta - esimerkiksi asiantuntija-arviointia - tarjotaan usein yksittäisenä palveluna. On kuitenkin otettava huomioon, että käytännössä elinkaaren alun vaiheita tulee suorittaa ainakin jossain määrin palautteen antamisen perustaksi. Muuten käytettävyyspalaute jää väistämättä kovin ohueksi. hite paper v

10 10 (13) Usein käytettävyysanalyysin kohteena on valmis, olemassa oleva sovellus. Siinä tapauksessa analyysin tulokset ovat hyödynnettävissä sovelluksen seuraavan version suunnittelussa. 7. Käytettävyyden varmistus Käytettävyyden varmistamisessa testataan, päästäänkö operatiivisten käytettävyysvaatimusten määrityksessä (prosessi 3) asetettuihin tavoitteisiin. Prosessia luonnehtii mittaaminen: sovelluksen käytettävyyden tasoa mitataan soveltuvilla mittareilla. Mittaustavan määrittäminen onkin yksi prosessin haasteista. Käytännössä mittaaminen on usein käyttäjäpohjaista, esimerkiksi käytettävyystestaus. On kuitenkin myös laskennallisia tapoja mitata käytettävyyttä. Käytännössä huomioitavaa Edellisessä kappaleessa kuvattiin käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessit, joista prosessit 0 3 liittyvät erityisesti käytettävyystavoitteiden määrittämiseen. Mallin vaiheet toteutuvat kuitenkin harvoin kirjanmukaisesti. Tapauskohtaista soveltamista tapahtuu monestakin näkökulmasta: o kuinka laajalti prosesseja suoritetaan o millä menetelmillä prosesseja suoritetaan o missä määrin tehdään iterointia (ts. vaikka prosessit etenevät loogisesti järjestyksessä, käytännössä usein palataan prosesseissa taaksepäin) o miten tekijöiden (asiakas, käytettävyysasiantuntija) roolit menevät Kaikkiaan, käytettävyystavoitteiden määritys eikä käytettävyyden suunnittelu yleensäkään - ole mekaanista työtä, vaan käytäntöjä tulee soveltaa tilanteen mukaan. Tee riittävän ajoissa Aina uudestaan tehty virhe on se, että käytettävyyttä ajatellaan aivan liian myöhäisessä vaiheessa suunnitteluprosessia. Käytettävyyden ongelmat voivat menevät järjestelmän rakenteisiin saakka, ja tarvittavalle suuremmalle remontille ei usein ole enää mahdollisuuksia projektin loppuvaiheessa. Käytettävyysaktiviteetit tulisi aloittaa kehitysprojektin varhaisissa vaiheissa, siinä vaiheessa, kun määritellään kehitettävän sovelluksen ensimmäisiä vaatimuksia. Prosessien 1-3 merkitystä ei voi vähätellä, varsinkin kun niiden suorittaminen on mahdollista heti sovelluksen määrittelyvaiheessa. Ajoissa aloitettu käytettävyyssuunnittelu tuo ryhtiä kehityshankkeeseen: o saadaan selkeät vaatimukset ja kriteerit käyttöliittymän laadulle o päästään juupas/eipäs keskusteluista systemaattiseen suunnitteluun o vältetään turhilta muutoksilta sovelluskehityksen loppuvaiheessa Käyttäjien mukanaolo Hyvän käytettävyyden saavuttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että sovelluksen oikeat loppukäyttäjät ovat mukana suunnitteluprosessissa - kuitenkaan ei millä tavalla tahansa. Käyttäjien mukanaololla saadaan tietoa käyttökontekstista, käyttäjien tavoitteista ja tehtävistä ja palautetta suunnitteluratkaisuista. Käyttäjien mukanaolo on yleensä tehokkaampaa, mikäli suunnittelijat ovat suoraan mukana käyttäjien kanssa tehtävissä vaiheissa. hite paper v

11 11 (13) Mutta käyttäjien mukaan ottamisella on sudenkuoppansa: se ei suinkaan tarkoita käyttäjien mielipiteiden mukaan suunnittelua. Helposti käy, että jos suunnittelee sovelluksen käyttäjän vaatimusten mukaan, tuloksena on sovellus, johon käyttäjä ei ole tyytyväinen. On myös tuloksellisia käytettävyysmenetelmiä, jotka eivät sisällä suoraan käyttäjän mukanaoloa. Ne vievät tyypillisesti vähemmän resursseja kuin käyttäjien mukanaoloon perustuvat menetelmät. Suunnittelija on avainasemassa Käytettävyydeltään hyvien suunnitteluratkaisujen tuottaminen ei ole mekaaninen asia. Yleiset suunnitteluohjeet ja käytettävyyssuunnittelun prosessit (1-4, 6-7) tukevat suunnitteluvaihetta (5) mutta eivät automaattisesti takaa hyvää käytettävyyttä. Käytettävyyssuunnittelu tuottaa monien suunnittelijoiden kaipaamia konkreettisia neuvoja vain rajoitetusti. Hyvän käyttöliittymän aikaansaaminen riippuu siis siitä, missä määrin suunnittelija 4 ottaa huomioon käytettävyysprosessien tulokset ja käyttöliittymäsuunnittelun yleiset periaatteet suunnittelutyössään ja osaa muuntaa ne toimiviksi suunnitteluratkaisuiksi (kuva 2). Kuva 2. Suunnittelija tuottaa käyttöliittymäratkaisut perustuen käytettävyysprosessien tuotoksiin, suunnitteluohjeisiin, rajoituksiin sekä omaan taustaansa, näkemyksiinsä ja luovuuteensa Suunnitteluratkaisujen iterointi Käytännön kokemus käyttöliittymistä on, että ensimmäinen suunnittelu ei koskaan ole hyvä, ei edes kokeneen suunnittelijan tuottamat ratkaisut. Tarvitaan käytettävyyden arviointia ja uudelleen suunnittelua. Iterointi yhdessä käyttäjän mukanaolon kanssa on tehokas väline varmistamaan sovelluksen käytettävyys. 4 Suunnittelijoita ovat kaikki, jotka vaikuttavat suunnittelupäätöksiin. Usein siis esimerkiksi projektin johto. hite paper v

12 12 (13) Iterointia tapahtuu myös laajemmin. Esimerkiksi käytettävyysvaatimukset voivat jäsentyä suunnittelun ja saadun käytettävyyspalautteen perusteella. Käytettävyysprosessien tulokset riippuvat niiden tekijöistä Käytettävyyssuunnittelu ja käytettävyysmenetelmien käyttö ei ole mekaanista työtä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi käytettävyystestien tulokset vaihtelevat voimakkaasti riippuen testien tekijöistä (Molich, Ede et al. 2006). Kaikkiaan on haasteellista määrittää, onko käytettävyysaktiviteetin esimerkiksi käytettävyystestauksen tulokset laadullisesti hyviä. Hyvä käytäntö voi olla käyttää useampia testien tekijöitä, ja sitä kautta saada laajempaa näkemystä ja oppia. Käytätettävyysmenetelmien projektikohtainen soveltaminen Käytännön suunnitteluprojekteilla on tiukat aikatauluvaatimukset ja rajoitetut resurssimahdollisuudet. Useinkaan ei ole mahdollista toteuttaa käytettävyysmenetelmiä siinä laajuudessa ja tarkkuudessa, miten ne esitetään kirjallisuudessa. Käytännössä käytettävyysmenetelmiä joudutaan soveltamaan projektin kontekstiin; joskus jopa etsimään innovatiivisia ratkaisuja. Tämäkin tilanne korostaa sitä, että käytettävyystyö riippuu paljon käytettävyystyön tekijästä. Käytettävyys ei ole mekaanista tekemistä vaan tuloksiin vaikuttaa tekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet: koulutus, kokemus, henkilökohtaiset näkemykset jne. Kompleksisuuden hallinta Käytettävyyden suunnittelua ei ole mahdollista tehdä täydellisesti käytännön resurssit tulevat vastaan. Käytännössä vaiheita joutuu tekemään yksinkertaisemmin kuin periaatteessa olisi tarpeellista. Esimerkiksi kaikkien käyttäjäryhmien käyttökontekstin analyysi tai yksittäisen käyttäjäryhmän tehtävien kattava analyysi ei useinkaan ole reaalisista. Ei myöskään kattava käytettävyyden testaus. Käytännössä kompleksisuuden hallinta on oleellinen osa käytettävyyssuunnittelua: joudutaan priorisoimaan, mihin asioihin keskittyä ja mitkä jättää vähemmälle. Infrastruktuuri Käytettävyyssuunnittelun infrastruktuuritarpeet ovat suhteellisen pieniä. Useiden käytettävyysmenetelmien suorittamiseen riittää henkilökohtaisessa käytössä olevia tai organisaatiosta muuten löytyviä välineitä: tietokoneita, digitaali- ja videokameroita, ja äänitallennusvälineitä. Työtiloiksi useassa tapauksessa riittää kokoushuoneet tosin jotkut menetelmät edellyttävät pitempiaikaisia tilojen varauksia. Käytettävyystestaukseen on perinteisesti käytetty kahta huonetta, joiden välissä on puoliläpäisevä lasiseinä. Nykyään tällaisetkin järjestelyt ovat tarpeettomia, koska testihuoneen tapahtumat voidaan heijastaa videotykillä tarkkailuhuoneeseen. Usein käyttäjätestit voidaan tehdä tavallisessa kokoustilassa. Viitteet Constantine, L. L. and L. A. D. Lockwood (1999). Software for Use. New York, Addison- esley. ISO/IEC (1998) Ergonomic requirements for office work with visual display terminals (VDT)s - Part 10 Dialogue principles. ISO/IEC : 1998 (E). hite paper v

13 13 (13) ISO/IEC (1998) Ergonomic requirements for office work with visual display terminals (VDT)s - Part 11 Guidance on usability. ISO/IEC : 1998 (E). ISO/IEC (1999) Human-Centred Design Processes for Interactive Systems. ISO/IEC 13407: 1999 (E). Mayhew, D. J. (1999). The Usability Engineering Lifecycle. San Fancisco, Morgan Kaufman. Molich, R., M. R. Ede, et al. (2006). "Comparative Usability Evaluation." Behaviour & Information Technology 23(1): Nielsen, J. (1993). Usability Engineering. San Diego, Academic Press, Inc. hite paper v

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011

Lisätiedot

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia?

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Timo Jokela, FT Timo Jokela, FT historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen, 21.1.2013 Johanna Kaipio, TkT, DI Tutkijatohtori ja opettaja Strategisen käytettävyyden

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet?

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Miten vaatia käytettävyyttä terveydenhuollon tietojärjestelmien tarjouspyynnöissä? Tapaus Oulun

Miten vaatia käytettävyyttä terveydenhuollon tietojärjestelmien tarjouspyynnöissä? Tapaus Oulun Osion nimi Miten vaatia käytettävyyttä terveydenhuollon tietojärjestelmien tarjouspyynnöissä? Tapaus Oulun omahoitopalvelu - LYHENNELMÄ - Timo Jokela, Joticon Oy & Helsingin yliopisto, Jarkko Polvi, Oulun

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelun periaatteet ja peruskäsitteet

Käyttäjäkeskeinen suunnittelun periaatteet ja peruskäsitteet Käyttäjäkeskeinen suunnittelun periaatteet ja peruskäsitteet Luento 21.1.2009 Timo Jokela, FT Timo Jokela, FT historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

8. Käytettävyyden suunnittelun sudenkuoppia

8. Käytettävyyden suunnittelun sudenkuoppia !"#$%$$"&##'()*+$$,-&,(.(&+/0,$,'',,11/$$%2,- 34--!"#$%$$"&##'()*+$$,-&,(.(&+/0,$,'',,11/$$%2,- 35---- 8. Käytettävyyden suunnittelun sudenkuoppia Käytettävyysasioissa voi törmätä harhakäsityksiin tai

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina. Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut

Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina. Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut Arto Puikkonen Nyt: Johtava konsultti, UX-palvelut Ennen: Gofore Oy UX-suunnittelija, tiiminvetäjä Gofore Oy Palveluarkkitehti,

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

IHTE-1100 Kaper s2008 Luento 2: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

IHTE-1100 Kaper s2008 Luento 2: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu IHTE-1100 Kaper s2008 Luento 2: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Lyhyt kertaus 1. luennon aiheista Mitä käytettävyys on - Tuotteen keskeinen ominaisuus - Huomiotava käyttäjät, käyttäjien tavoitteet, käyttökonteksti

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus Table of Contents Käytettävyystestaus......................................................................... 1 1 Johdanto.................................................................................

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Janne Pitkänen Adusso Oy, Aalto yliopisto Matti Pitkäranta Adusso Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien

Lisätiedot

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 op. Marko Nieminen

T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 op. Marko Nieminen T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 op T-121.2100/3110: Henkilökunta Vastuuopettajat Johanna Viitanen, Assistentti.2100 Lasse Lumiaho, Janne Käki Assistentti.3110 Janne Käki, Lasse

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Sytyke/ käytettävyys OSY Anu Ylä-Pietilä Lyhyesti Trafista Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä,

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen liiketoiminnalliset

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT Työpajapäivä 2014 Kuva: VTT Turvallisen tekniikan seminaari 2014 Työpajapäivä, Keskiviikko 4.5 Paikat: TTY Konetalo, VTT Tampere Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona 29.5

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 17.8.2009 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT T-121.200 KÄYTTÖLIITTYMÄPSYKOLOGIA SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT Kirsi Männistö kmannist@cc.hut.fi T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 1 (7) Kirsi Männistö Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Vähän minusta Päivi Ylitalo-Kallio

Lisätiedot

Ihmiskeskeisyys suunnitteluperiaatteena: teknologiapalveluista julkisiin palveluihin

Ihmiskeskeisyys suunnitteluperiaatteena: teknologiapalveluista julkisiin palveluihin Ihmiskeskeisyys suunnitteluperiaatteena: teknologiapalveluista julkisiin palveluihin Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila Tampereen teknillinen yliopisto SITRAn Asiakaskeskeisyys rakennetaan yhdessä - seminaari,

Lisätiedot

Käyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS. Design for Life -tilaisuus, Kiasma, 12.11.13 Hanna Koskinen, VTT

Käyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS. Design for Life -tilaisuus, Kiasma, 12.11.13 Hanna Koskinen, VTT Käyttökokemusta voi suunnitella - case UXUS Design for Life -tilaisuus, Kiasma, 12.11.13 Hanna Koskinen, VTT 2 User Experience and Usability in Complex Systems (UXUS) FIMECC UXUS tutkimusohjelma keskittyy

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Käyttöönoton Roll-Out Planning suunnittelu- & Preparation ja valmistelu Design Tiedon- Data Conversion muunnos- prosessien Processes suunnittelu Toimipisteiden

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Käytettävyyden perusteet

Käytettävyyden perusteet IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet syksyllä 2007 IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet Sähköpostiosoitteella kaper@cs.tut.fi tavoitat kurssin henkilökunnan: - luennoitsija Suvi Melakoski-Vistbacka (Sunnu)

Lisätiedot

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 02.11.00 16:08

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 02.11.00 16:08 HELIA 1 (1) Luento 9 Käytettävyyden arviointi... 2 Yleistä... 2 Menetelmiä... 3 Etuja... 3 Ongelmia... 3 Palautteet... 4 Käyttäjäkyselyt ja haastattelut... 5 Ryhmäläpikäynti... 7 Käyttäjien havainnointi...

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

OPPAAN SISÄLTÖ 5. KÄYTETTÄVYYDEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIMENETELMÄT 9

OPPAAN SISÄLTÖ 5. KÄYTETTÄVYYDEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIMENETELMÄT 9 OPPAAN SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. KÄYTETTÄVYYS TUOTEKEHITYSPROSESSISSA 4 KÄYTETTÄVYYDEN KEHITTÄMINEN... 4 KÄYTETTÄVYYSPROSESSIN MALLI PK-YRITYKSIIN... 5 3. KÄYTETTÄVYYS MUOTOILUSSA 6 4. KÄYTTÖLIITTYMÄN VISUAALINEN

Lisätiedot

Käytettävyystestaus verkkosivujen arvioinnissa

Käytettävyystestaus verkkosivujen arvioinnissa Tuomo Holi Käytettävyystestaus verkkosivujen arvioinnissa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päivähoidon sivuston käytettävyystesti Metropolia Ammattikorkeakoulu Medianomi (ylempi AMK) Mediatuottamisen

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Televerkon verkkotietojärjestelm

Televerkon verkkotietojärjestelm Televerkon verkkotietojärjestelm rjestelmän määrittely ja käyttk yttöönotto Lauri Turunen Diplomityöseminaari 10.10.2006 Valvoja: Ohjaaja: Prof. Heikki HämmH mmäinen DI Timo Kokkola Esityksen sisältö Verkkotietojärjestelmä

Lisätiedot

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat

Lisätiedot

Käytettävyys tietojärjestelmän suunnittelun näkökulmasta. Pirkko Nykänen Professori

Käytettävyys tietojärjestelmän suunnittelun näkökulmasta. Pirkko Nykänen Professori Käytettävyys tietojärjestelmän suunnittelun näkökulmasta Pirkko Nykänen Professori 1 Sisältö 1. Käytettävyys 2. Käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmissä 3. Tietojärjestelmien suunnittelu - Keinoja

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä

Lisätiedot

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Pertti Saariluoma Tuomo Kujala Sari Kuuva Tiina Kymäläinen Jaana Leikas Lassi A. Liikkanen Antti Oulasvirta Eikö jokaisen esineen, elävän olennon

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia http://www.cs.tut.fi/ihte http://www.cs.tut.fi/ihte/projects/kaste Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia Kati Kuusinen Esityksen sisältö Työn taustasta Työn tavoitteista

Lisätiedot

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet Timo Jokela Joticon Oy Joticon Oy, Porvoo, FINLAND. Sähköposti: timo.jokela@joticon.fi. Abstract

Lisätiedot

Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti

Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti Sisällysluettelo 1. Projektin tila...3 1.1. Suoritetut tehtävät...4 1.2. Käytetyt menetelmät...5 1.3. Ongelmat...6 1.4. Jatkosuunnitelmat...6 Versio- ja muutoshistoria

Lisätiedot

ISO/IEC 29881:2010 => SFS-ISO 29881:2013. FiSMA 1.1 menetelmä vihdoin myös suomeksi. Pekka Forselius, Senior Advisor, FiSMA ry

ISO/IEC 29881:2010 => SFS-ISO 29881:2013. FiSMA 1.1 menetelmä vihdoin myös suomeksi. Pekka Forselius, Senior Advisor, FiSMA ry ISO/IEC 29881:2010 => SFS-ISO 29881:2013 FiSMA 1.1 menetelmä vihdoin myös suomeksi Pekka Forselius, Senior Advisor, FiSMA ry Ohjelmistojen toiminnallisen laajuuden mittaaminen Ison ohjelmiston kehittäminen

Lisätiedot

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ BRANDS Lisää myyntiä Vahvista BRÄNDIÄ VIESTINTÄ myymälässä MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ? Hyödyntämällä näitä tietoja voit lisätä myyntiä melkoisesti Haluatko lisätä myyntiä? Viesti enemmän Haluatko kasvattaa MARKKINAOSUUTTASI?

Lisätiedot

Testidatan generointi

Testidatan generointi Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa

Lisätiedot

Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä

Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Agenda Tehtävänanto Johdanto Näkökulma Ohjelmistotuotantoprosessit Testaus & arviointimenetelmät Menetelmien yhdistäminen, onnistuuko?

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

Käytettävyys tietojärjestelmien suunnittelussa - mikä tökkii, mitä ratkaisuja? KäytettävyysOSYn seminaari 10.11.2011 Timo Jokela

Käytettävyys tietojärjestelmien suunnittelussa - mikä tökkii, mitä ratkaisuja? KäytettävyysOSYn seminaari 10.11.2011 Timo Jokela Käytettävyys tietojärjestelmien suunnittelussa - mikä tökkii, mitä ratkaisuja? KäytettävyysOSYn seminaari 10.11.2011 Timo Jokela Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011 timo.jokela@joticon.fi KäytettävyysOSYn

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina

Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina 6.11.2009 Vesa Kemppainen Movense Oy Mitä käyttäjäkokemus on? Käyttäjäkokemus on enemmän kuin

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu organisaation näkökulmasta

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu organisaation näkökulmasta Käyttäjäkeskeinen suunnittelu organisaation näkökulmasta 23.3.2006 Miksi käyttäjäkeskeistä suunnittelua tehdään? Käyttäjäkeskeinen osaaminen organisaatiossa Käyttäjäkeskeisen suunnittelun paikka organisaatiossa

Lisätiedot