Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu: JFunnel malli ( käytettävyyssuppilo )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu: JFunnel malli ( käytettävyyssuppilo )"

Transkriptio

1 1 (13) Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu: JFunnel malli ( käytettävyyssuppilo ) Timo Jokela, FT Tiivistelmä Tämän dokumentissa kuvataan käyttäjäkeskeisen suunnittelun tarkemmin sanottuna käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun elinkaarimalli, ns. JFunnel -malli ( käytettävyyssuppilo ). Dokumentissa annetaan lyhyet kuvaukset suunnittelun prosesseista, sekä käydään läpi käytännön seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon suunnittelun käytännön toteutuksessa. hite paper v

2 2 (13) Sisältö Tiivistelmä... 1 Johdanto... 3 Mitä on käytettävyys... 3 Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu... 4 JFunnel: käytettävyyssuppilo Strategiset käytettävyystavoitteiden määritys Käyttäjäryhmien tunnistus Käyttökontekstin määritys Operatiivisten käytettävyystavoitteiden määritys Käyttäjätehtävien suunnittelu Vuorovaikutusratkaisujen tuottaminen Käytettävyyspalaute Käytettävyyden varmistus Käytännössä huomioitavaa Tee riittävän ajoissa Käyttäjien mukanaolo Suunnittelija on avainasemassa Suunnitteluratkaisujen iterointi Käytettävyysprosessien tulokset riippuvat niiden tekijöistä Käytätettävyysmenetelmien projektikohtainen soveltaminen Kompleksisuuden hallinta Infrastruktuuri Viitteet hite paper v

3 3 (13) Johdanto Liittyykö yrityksesi tai organisaatiosi kehittämiin (hankkimiin) sovelluksiin 1 yksi tai useampi seuraavista ongelmista: o sovellus jää käyttämättä o jos ei koko sovellus niin sen yksittäiset toiminnot jäävät käyttämättä o menee paljon aikaa ja resursseja käyttäjäkoulutuksen antamiseen o menee paljon aikaa ja resursseja jälleenmyyjien tukemiseen o sovelluksen käyttöönotto on hidasta o käyttäjät tekevät virheitä järjestelmään tulee virheellisiä tietoja o käyttäjät luulevat suorittaneensa tehtävän, mutta itse asiassa tehtävä on jäänyt kesken o järjestelmän tukipalvelut kuormittuvat käyttäjien soitoista, sekä asiakkaalla että toimittajalla o käyttäjät valittavat työprosessiensa sujuvuutta o työtyytyväisyys laskee, kun rutiininomaisestikin tehtävä työ vaatii useita ja turhalta tuntuvia vaiheita o käyttäjät eivät löydä haluamaansa tietoa (verkkosivut)? Tämän tyyppiset ongelmat ovat tyypillisiä seurauksia sovelluksen ongelmallisesta käytettävyydestä. Hyviä käyttöliittymiä on kuitenkin mahdollista suunnitella: tarvitaan käytettävyysohjattua vuorovaikutussuunnittelua. Tässä dokumentissa kuvataan käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessi. Dokumentin tarkoitus on olla yleissivistävä. Se on tarkoitettu antamaan kuva prosessista niin asiasta kiinnostuneelle johdolle kuin suunnittelijoille. Dokumentti ei ole tarkkuudeltaan tarkoitettu käytännön käsikirjaksi. Mitä on käytettävyys Käytettävyyden määritelmä annetaan standardissa ISO (ISO/IEC 1998): Mitta, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi. Määritelmä ehkä kuulostaa monimutkaiselta mutta on konkreettisesti käyttäjälähtöinen. Määritelmässä tarkastellaan käytettävyyttä kolmesta lähtökohdasta: o ketkä ovat käyttäjiä? o mitkä ovat käyttäjien tavoitteet? o mikä on sovelluksen käyttöympäristö? Kriteerit, joilla käytettävyyttä tarkastellaan ja mitataan ovat: o Tuloksellisuus. Missä määrin käyttäjä pääsee tavoitteisiinsa, niin että lopputulos on oikea? Tuloksellisuutta voidaan pitää käytettävyyden tärkeimpänä peruskriteerinä: saako käyttäjä aikaiseksi sen, minkä vuoksi yleensä hän sovelllusta käyttää. 1 Tässä dokumentissa käytetään termiä sovellus kattamaan tuotteet, ohjelmistot, järjestelmät, verkkosivustot jne. hite paper v

4 4 (13) o Tehokkuus. Kuinka paljon resursseja tarvitaan siihen, että käyttäjä pääsee tavoitteeseensa? Tyypillinen tehokkuusmittari on aika: mitä nopeammin käyttäjä pääsee tavoitteisiinsa, sitä parempi tehokkuus. o Käyttäjätyytyväisyys. Kuinka miellyttävänä käyttäjä kokee sovelluksen käyttämisen. Jos käytettävyyden määritelmän tiivistää, niin se voisi kuulua: Käytettävyys on käyttäjän työn tukemista. Käyttäjäkokemus vs. käytettävyys Termi käyttäjäkokemus ( user experience ) on tullut käytettävyyden rinnalle viime vuosina. Käyttäjäkokemuksen määritelmä on: a person's perceptions and responses that result from the use or anticipated use of a product, system or service (tämän hetkinen määritelmä valmisteilla olevassa standardissa ISO ). Vaikka olen itse ollut mukana ym. määritelmän muotoilussa, näen asian vielä osittain keskeneräisenä. Käyttäjäkokemusta markkinoidaan laajempana asiana kuin käytettävyys, mutta usein puuttuu selkeä kuvaus, millä tavalla se on laajempi. Ym. määritelmä tuo yhden laajennuksen käytettävyyteen: käyttäjäkokemus sisältää myös tuotteen ulkonäön siinä mielessä, että näyttääkö tuote helppokäyttöiseltä (kohta anticipated use ym. määritelmässä). Tästä näkökulmasta tässä dokumentissa kuvattu JFunnel-prosessi pitäisi olla sovellettavissa myös käyttäjäkokemuksen suunnitteluun, ehkä lukuun ottamatta tuota ulkonäkö-näkökulmaa. Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu Käyttöliittymän pystyy suunnittelemaan periaatteessa kuka tahansa. Maailma on täynnä esimerkkejä sovelluksista, joiden käyttöliittymä ilmeisimmin on suunniteltu ottamatta huomioon käytettävyyttä. Hyvän käyttöliittymän - hyvän käytettävyyden - suunnittelu vaatii systemaattisen lähestymistavan. Käytettävyyteen tähtäävästä suunnittelusta käytetään kirjallisuudessa eri termejä. ISO (ISO/IEC 1999) käyttää termiä ihmiskeskeinen suunnittelu. Muita paljon käytettyjä termejä ovat Nielsenin (Nielsen 1993) käyttämä käytettävyyssuunnittelu, Mayhewin käyttämä käyttäjäkeskeinen suunnittelu (Mayhew 1999) ja Constantinen (Constantine and Lockwood 1999) käyttökeskeinen suunnittelu. Tässä dokumentissa käytetään termiä käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu. Termillä halutaan korostaa sitä, että hyvän käytettävyyden aikaansaaminen ei synny käytettävyysaktiviteettien suorittamisella tai sillä, että käyttäjät ovat mukana prosessissa. Sovelluksen käytettävyyden ratkaisee aina viime kädessä suunnittelijat: missä määrin käytettävyysnäkökohdat huomioidaan suunnitteluratkaisussa. Käytettävyysaktiviteetit ja ohjeistot antavat ohjaustietoa, jotka (toivon mukaan) huomioidaan suunnittelussa. JFunnel: käytettävyyssuppilo Joticonin käyttämä JFunnel käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun elinkaarimalli on esitetty kuvassa 1. Kuvan soikiot kuvaavat prosesseja, ja nuolet ja numerot kuvaavat loogista etenemisjärjestystä. hite paper v

5 5 (13) Kuva 1. Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu: JFunnel -malli arvoa kuluttajille, arvoa liiketoiminnalle Keskeinen prosessi on luonnollisesti käyttöliittymäratkaisujen tuottaminen (5): siinä tuotetaan konkreettiset käyttöliittymän suunnitteluratkaisut. Toinen keskeinen prosessi on operatiiviset käytettävyysvaatimukset (3), joka on mallin, tai käytettävyyssuppilon, keskimmäisessä, puristetussa kohdassa. Suppilomuodolla ja käytettävyystavoitteiden sijainnilla puristuskohdassa korostetaan sitä, että operatiiviset käytettävyystavoitteet tiivistävät käyttäjädatan joka voi olla hyvinkin runsasta ja monipuolista - suunnittelua ohjaaviksi tavoitteiksi. Toisaalta suppilo aukeaa kohti suunnittelua, kuvaten sitä, että toimivien suunnitteluratkaisujen avaruus on potentiaalisesti laaja. Käytettävyysohjaustietoa tuottavat prosessit 0 4, 6 ja 7. Hyvää käytettävyyttä ei voida suunnitella tuntematta käyttäjien työtä (prosessit 1 ja 2). Prosessi 3 tuottaa tavoitteet käyttöliittymän laadulle. Prosessit 6 ja 7 ovat tuotettujen suunnitteluratkaisujen testausta. Lisäksi suunnittelua tulisi ohjata standardit ja yleiset suunnitteluohjeet, joita löytyy kirjallisuudesta paljonkin. Esimerkiksi ISO 9241-sarja (ISO/IEC 1998) kattaa laajalti eri käyttöliittymän osa-alueet). JFunnel-mallin tarina Mallin tausta alkaa vuodesta 1997, jolloin Nokialla ja Teamarella tehtiin ensimmäiset käytettävyyssuunnittelun prosessiarvioinnit ( käytettävyyskypsyysarvioinnit ). Arviointimallina käytettiin eurooppalaisessa INUSE-projektissa kehitettyä prosessimallia. Kokeilujen perusteella malli todettiin hankalaksi käyttää, ja sen perusteella siihen tehtiin muutoksia; päivitetystä mallista tuli ISO:n teknisessä raportissa (ISO 18529) kuvattu prosessimalli. Väitöstutkimuksessaan Timo Jokela sovelsi käytettävyyskypsyysarvioinneissa tuota päivitettyä ISO (myös ISO 13407) prosessimallia, ja totesi mallin edelleen hite paper v

6 6 (13) ongelmalliseksi. Malli oli tulkinnanvarainen, eikä niiden perusteella voinut selkeästi raportoida kaikkia käytettävyyssuunnitteluun liittyviä oleellisia havaintoja. Tutkimuksessaan Timo Jokela kehitti sitten mallia edelleen, päätyen malliin, joka nimettiin tutkimusprojektin mukaan KESSU -malliksi. KESSU-mallia käytettiin 2000-luvulla eri tarkoituksissa, prosessiarviointien lisäksi käytännön projekteissa kuin opetuksessakin, ja se edelleen askeleittain kehittyi. Prosessit täsmenivät, ja niiden kuvaukset tarkentuivat. Viimeinen suurempi kehitys tapahtui alkuvuodesta 2008, jolloin mallin visuaalisen esityksen muoto muuttui kehästä (kehämuoto oli alkujaan peräisin ISO 13407:sta) suppiloksi. Tähän idea tuli TRATTI -myyntiprosessin mallista 2. Myyntiprosessin tapaan käytettävyyssuunnittelussa on selkeä puristusvaihe : käytettävyystavoitteiden määritys, jolloin suppilo kuvaa hyvin prosessia. Samalla mallille annettiin sen muotoa kuvaava nimi (JFunnel). Samoihin aikoihin syntyi termi käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu. Paljon käytetty termi käyttäjäkeskeinen suunnittelu on semanttisesti vähän harhaanjohtava (onko käyttäjä suunnittelun keskellä?). Käytettävyyssuunnittelu - termissä on puolestaan se ongelma, että varsinainen vuorovaikutussuunnittelu ei ole käytettävyysaktiviteetti, jolloin tarve tuli termille, joka kattaa sekä käytettävyysaktiviteetit että vuorovaikutussuunnittelun. Malliin myös lisättiin uusi prosessi, strategisten käytettävyystavoitteiden määritys. Näin meillä on nykyinen JFunnel-malli. On kuitenkin huomioitava, että mikään tällainen malli ei ole totuus. Väitöskirjan aikoihin (2001) olin erittäin tyytyväinen silloiseen KESSU -malliin; tänä päivänä näen selkeästi sen puutteet. Kun edelleen tulee lisää kokemusta JFunnel-mallin käytöstä eri yhteyksissä, siihen on odotettavissa edelleen päivityksiä. KESSU/JFunnel-mallin käytön laajuutta ei ole tarkemmin tutkittu. Kuitenkin on viestejä kuulunut sen käytöstä eri yhteyksissä, myös käytännön projekteissa. Malli on toiminut yhtenä perustana käytettävyyssuunnittelun merkittävimmän kansainvälisen standardin ISO uudistamisessa (tuleva ISO ). Tieteellisiä julkaisuja mallista on tehty useita. 0. Strategiset käytettävyystavoitteiden määritys Strategisten käytettävyystavoitteiden tarkoituksena on määrittää, miten sovelluksen käytettävyyden tulisi tukea liiketoimintaa. Tavoitteena ei siis tarvitse olla, että saavutetaan paras mahdollinen käytettävyys. Strategiset käytettävyystavoitteet ovat organisaation strategisia valintoja, joiden tulisi toisaalta tuottaa järkeviä liiketoiminnallisia etuja, ja olla toisaalta kehitysresursseihin nähden järkevästi saavutettavissa. Aktiviteetin tuotokset ovat strategiset käytettävyystavoitteet, esitettynä mahdollisimman konkreettisesti, mielellään mitattavasti. Tyypilliset mittarit perustuvat ns. käytettävyyden liiketoimintaetuihin: o koulutukseen käytettävät resurssit o järjestelmän hyväksyttävyys o käyttäjätukeen kuluvat resurssit o tehostuneista käyttäjän työprosesseista saadut säästöt o käyttäjätyytyväisyys 2 JKC Oy Consulting hite paper v

7 7 (13) Esimerkkinä tavoitteissa voidaan ottaa kantaa käyttöohjeeseen tai koulutukseen: onko vaikkapa tavoitteena, että sovellus tulisi olla opittavissa ilman koulutusta. Syytä olisi välttää sellaisia kriteereitä, jotka eivät riipu yksikäsitteisesti käytettävyydestä. Tällainen on esimerkiksi lisääntynyt myynti : myyntiin vaikuttavat niin monet muutkin seikat, että käytettävyyden vaikutusta on vaikea erottaa. 1. Käyttäjäryhmien tunnistus Tämän aktiviteetin tarkoituksena on tunnistaa ketä ovat kehitettävän sovelluksen käyttäjät. Käytettävyyden määritelmän mukaan tämä on perusasia: käytettävyyshän on ensisijaisesti suhteessa sovelluksen käyttäjiin. Jokainen sovelluksen käyttäjä on erilainen yksilö. Käytännössä ei ole kuitenkaan mahdollista, että sovelluksia suunnitellaan jokaiselle käyttäjälle erikseen. Sen vuoksi käyttäjäkunta tulisi kategorisoida ne sopiviin käyttäjäryhmiin, sekä tuottaa kuvaukset ko. käyttäjäryhmistä. Käyttäjäryhmien kategorisointi ei useinkaan ole yksinkertainen tehtävä. Kategorisointiperusteen tai perusteiden - valinta on ensimmäinen haaste. Kategorisointiperusteita ovat esimerkiksi: o demograafiset tekijät (ikä, sukupuoli, koulutus, jne.) o työroolit o käyttöympäristöt o sovelluksen käyttökokemus o elämäntyyli o persoonalliset ominaisuudet 2. Käyttökontekstin määritys Käyttökontekstin määritys tarkoittaa yleisesti ottaen käyttäjän työn 3 määritystä. Koska käyttökonteksti (tavoitteet, tehtävät, ympäristö) ovat tyypillisesti erilaisia eri käyttäjäryhmillä, niin käyttökontekstin analyysi tyypillisesti tehdään käyttäjäryhmäkohtaisesti. Käyttäjän käyttökontekstin analyysissa määritetään käyttäjän tavoitteet ja tehtävät sovelluksen suhteen sekä sovelluksen käyttöympäristö. Luonteeltaan käyttökontekstin ymmärtäminen on tiedon keräämistä ja jäsentämistä. Käyttökonteksteista on saatavissa paljon tietoa, ja haasteena on tämän tiedon hallinta. Kaikkea tietoa ei voi eikä ole järkevää kerätä eikä käsitellä. Sen vuoksi prosessiin kuuluu luonnostaan kompleksisuuden hallinta. Käyttäjäryhmien tunnistus ja käyttökontekstin määritys edellyttävät usein keskinäistä iterointia, ja sen vuoksi ne on järkevä tehdä yhdessä. 3. Operatiivisten käytettävyystavoitteiden määritys Operatiivisten käytettävyystavoitteiden määritys on keskeinen prosessi. Siinä asetetaan suunnittelutavoitteet kehitettävän sovelluksen käytettävyydelle: mitkä kriteerit kehitettävän sovelluksen tulisi täyttää, jotta se olisi käytettävyydeltään hyvä. Jotta vaatimukset tekisivät 3 Työ lainausmerkeissä sen vuoksi, että esimerkiksi kuluttajatuotteiden suhteen ei voi varsinaisesti puhua työstä. hite paper v

8 8 (13) käytettävyyden konkreettiseksi suunnittelun tavoitteeksi, ne tulisi määritellä mitattavassa muodossa. Operatiivisilla käytettävyystavoitteiden määrityksellä on kaksi päätarkoitusta: o toimivat vuorovaikutusmedioiden suunnittelua ohjaavina ajureina: kun suunnitteluratkaisujen tekijät tietävät tavoitteet, ne ohjaavat suunnitturatkaisuja oikeaan suuntaan o olla perusteena käytettävyyden varmistukselle (aktiviteetti 7): varmistuksessa saatuja tuloksia verrataan määriteltyihin käytettävyystavoitteisiin Näistä kahdesta tarkoituksesta voidaan ensimmäistä pitää tärkeämpänä, koska sitä kautta vaikutetaan suoraan suunnitteluratkaisuihin. Operatiiviset käytettävyystavoitteet ovat tarkemmalla tasolla kuin strategiset tavoitteet. Esimerkiksi jos strategiseksi käytettävyystavoitteeksi on asetettu opittavissa ilman koulutusta, niin operatiivisissa käytettävyystavoitteissa määritetään tarkemmin, mitä opittavissa olevat asiat ovat. Käytettävyysvaatimusten määritys koostuu periaatteessa kahdesta vaiheesta o käytettävyysmittareiden valinta o käytettävyystavoitteiden määrittäminen Operatiiviset käytettävyysvaatimukset määritetään tyypillisesti käyttäen ISO käytettävyyden määritelmää perusteena, käyttäen soveltuvin osin attribuutteja: o tuloksellisuus (effectiveness) o tehokkuus (efficiency) o käyttäjätyytyväisyys (satisfaction) Jos käytettävyyden määritelmää tulkitaan tarkasti, tavoitteet pitäisi määrittää suhteessa käyttäjäryhmään, tavoitteeseen ja käyttöympäristöön. Käytännössä kuitenkin tällainen lähestymistapa tuottaa yleensä hallitsemattoman suuren määrän mittareita. Sen vuoksi vaatimusten määrä pitäisi pystyä pitämän kohtuullisena esimerkiksi valitsemalla oleellisimmat käytettävyystavoitteet. 4. Käyttäjätehtävien suunnittelu Tässä prosessissa suunnitellaan, miten käyttäjät suorittavat tehtävänsä kehitettävän sovelluksen avulla. Suunnittelun kohde on siis käyttäjien tehtävät ei käyttöliittymä. Tehtäväkuvauksissa kuvataan, mitä vuorovaikutusta käyttäjä tekee sovelluksen kanssa, mutta ei itse vuorovaikutusmekanismien toteutusta. Käyttäjätehtävien suunnittelussa otetaan kantaa esimerkiksi käyttäjän ja tietokoneen väliseen työnjakoon: mitä toimintoja allokoidaan tietokoneelle ja mitä käyttäjille. On tilanteita, jossa voi olla perusteltua jättää käyttäjille toimintoja, jotka olisi helppokin toteuttaa teknologisesti. Yksinkertainen esimerkki työnjaon suunnitteluongelmasta on kännykän näppäinlukko. Pitäisikö näppäinlukko olla automaattinen (menee tietyn ajan kuluttua päälle itsestään) vai manuaalinen? Automatisoinnin tekninen toteutus on helppoa, mutta ei ole itsestään selvää, onko se käyttäjän kannalta järkevää. hite paper v

9 9 (13) 5. Vuorovaikutusratkaisujen tuottaminen Käyttöliittymän ja muiden vuorovaikutusmedioiden (esimerkiksi käyttöohjeet) suunnitteluratkaisujen tuottaminen on luonteeltaan innovatiivista, jossa ratkaisut suunnitellaan perustuen: o käytettävyyssuunnittelun aiempien prosessien (0-4) tuottamaan ohjaustietoon; nämä tuottavat ohjaustietoa erityisesti tehtävätason käyttöliittymäsuunnitteluun o erityisesti käytettävyystavoitteet (3) ohjaavat suunnittelua oleellisesti o evaluointiaktiviteettien (6-7) antamaan palautteeseen o yleisiin käytettävyysohjeistoihin ja standardeihin, jotka tuottavat ohjaustietoa erityisesti vuorovaikutuselementtitason suunnitteluun; näitä ovat o kansainväliset standardit o yksittäisten asiantuntijoiden tuottamat suunnitteluohjeet o yleiset ja yritys/sovellustason tyyliohjeet, jotka tuottavat ohjaustietoa erityisesti visuaaliseen suunnitteluun o toisaalta teknologisten mahdollisuuksien, toisaalta suunnittelurajoitusten huomioimiseen o suunnittelijan taustaan, näkemyksiin ja luovuuteen Luonteenomaista käyttöliittymäratkaisujen suunnittelulle on se, että ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua tai oikeita ratkaisuja. Asetetut tavoitteet täyttäviä ratkaisuja voi olla useitakin; toisaalta voi olla vaikeaa löytää ollenkaan sellaista suunnitteluratkaisua, joka täyttäisi haastavia käytettävyysvaatimuksia. Tyypillistä suunnittelulle on iteratiivisuus. Riittävän hyvän suunnitteluratkaisun etsiminen voi tarkoittaa, että useiden erilaisten suunnitteluratkaisujen toimivuutta tulee kokeilla hakemalla käytettävyyspalautetta (prosessi 6). Toisaalta parasta suunnitteluratkaisua ei kannattaa etsiä: periaatteessa riittää, että ratkaisu täyttää asetetut tavoitteet (prosessi 3). On huomattava, että varsinaisen käyttöliittymän lisäksi prosessin tuotoksia ovat myös muut asiat, joiden kanssa käyttäjä on vuorovaikutuksessa: käyttöohjeet, myyntipaketit, koulutusmateriaalit jne. 6. Käytettävyyspalaute Käytettävyyspalaute on perinteisin ja yksittäin ehkä eniten suoritettu käytettävyysprosessi. Suunnitteluratkaisuille annetaan laadullista palautetta sen käytettävyydestä: mikä suunnitteluratkaisussa toimii ja mikä ei. Lähtökohtana on kehitettävän sovelluksen prototyyppi, jota arvioidaan käytettävyyden näkökulmasta. Prototyyppejä voi olla eriasteisia: paperiprototyypeistä tietokonesimulaatioihin. Prosessin tuotokset ovat sekä käyttöliittymäratkaisun ongelmakohtien ja toimivien kohtien tunnistukset. Tuloksiin usein liitetään ehdotukset paremmista suunnitteluratkaisuista. Tämän prosessin suorittamiseen on olemassa lukuisia menetelmiä. Usein menetelmät jaetaan kahteen pääryhmään (muitakin ryhmittelyjä on): o ns. asiantuntijamenetelmiin, joissa ei ole loppukäyttäjä mukana o käytettävyystestaukseen, jossa loppukäyttäjä on mukana Käytettävyyspalautetta - esimerkiksi asiantuntija-arviointia - tarjotaan usein yksittäisenä palveluna. On kuitenkin otettava huomioon, että käytännössä elinkaaren alun vaiheita tulee suorittaa ainakin jossain määrin palautteen antamisen perustaksi. Muuten käytettävyyspalaute jää väistämättä kovin ohueksi. hite paper v

10 10 (13) Usein käytettävyysanalyysin kohteena on valmis, olemassa oleva sovellus. Siinä tapauksessa analyysin tulokset ovat hyödynnettävissä sovelluksen seuraavan version suunnittelussa. 7. Käytettävyyden varmistus Käytettävyyden varmistamisessa testataan, päästäänkö operatiivisten käytettävyysvaatimusten määrityksessä (prosessi 3) asetettuihin tavoitteisiin. Prosessia luonnehtii mittaaminen: sovelluksen käytettävyyden tasoa mitataan soveltuvilla mittareilla. Mittaustavan määrittäminen onkin yksi prosessin haasteista. Käytännössä mittaaminen on usein käyttäjäpohjaista, esimerkiksi käytettävyystestaus. On kuitenkin myös laskennallisia tapoja mitata käytettävyyttä. Käytännössä huomioitavaa Edellisessä kappaleessa kuvattiin käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessit, joista prosessit 0 3 liittyvät erityisesti käytettävyystavoitteiden määrittämiseen. Mallin vaiheet toteutuvat kuitenkin harvoin kirjanmukaisesti. Tapauskohtaista soveltamista tapahtuu monestakin näkökulmasta: o kuinka laajalti prosesseja suoritetaan o millä menetelmillä prosesseja suoritetaan o missä määrin tehdään iterointia (ts. vaikka prosessit etenevät loogisesti järjestyksessä, käytännössä usein palataan prosesseissa taaksepäin) o miten tekijöiden (asiakas, käytettävyysasiantuntija) roolit menevät Kaikkiaan, käytettävyystavoitteiden määritys eikä käytettävyyden suunnittelu yleensäkään - ole mekaanista työtä, vaan käytäntöjä tulee soveltaa tilanteen mukaan. Tee riittävän ajoissa Aina uudestaan tehty virhe on se, että käytettävyyttä ajatellaan aivan liian myöhäisessä vaiheessa suunnitteluprosessia. Käytettävyyden ongelmat voivat menevät järjestelmän rakenteisiin saakka, ja tarvittavalle suuremmalle remontille ei usein ole enää mahdollisuuksia projektin loppuvaiheessa. Käytettävyysaktiviteetit tulisi aloittaa kehitysprojektin varhaisissa vaiheissa, siinä vaiheessa, kun määritellään kehitettävän sovelluksen ensimmäisiä vaatimuksia. Prosessien 1-3 merkitystä ei voi vähätellä, varsinkin kun niiden suorittaminen on mahdollista heti sovelluksen määrittelyvaiheessa. Ajoissa aloitettu käytettävyyssuunnittelu tuo ryhtiä kehityshankkeeseen: o saadaan selkeät vaatimukset ja kriteerit käyttöliittymän laadulle o päästään juupas/eipäs keskusteluista systemaattiseen suunnitteluun o vältetään turhilta muutoksilta sovelluskehityksen loppuvaiheessa Käyttäjien mukanaolo Hyvän käytettävyyden saavuttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että sovelluksen oikeat loppukäyttäjät ovat mukana suunnitteluprosessissa - kuitenkaan ei millä tavalla tahansa. Käyttäjien mukanaololla saadaan tietoa käyttökontekstista, käyttäjien tavoitteista ja tehtävistä ja palautetta suunnitteluratkaisuista. Käyttäjien mukanaolo on yleensä tehokkaampaa, mikäli suunnittelijat ovat suoraan mukana käyttäjien kanssa tehtävissä vaiheissa. hite paper v

11 11 (13) Mutta käyttäjien mukaan ottamisella on sudenkuoppansa: se ei suinkaan tarkoita käyttäjien mielipiteiden mukaan suunnittelua. Helposti käy, että jos suunnittelee sovelluksen käyttäjän vaatimusten mukaan, tuloksena on sovellus, johon käyttäjä ei ole tyytyväinen. On myös tuloksellisia käytettävyysmenetelmiä, jotka eivät sisällä suoraan käyttäjän mukanaoloa. Ne vievät tyypillisesti vähemmän resursseja kuin käyttäjien mukanaoloon perustuvat menetelmät. Suunnittelija on avainasemassa Käytettävyydeltään hyvien suunnitteluratkaisujen tuottaminen ei ole mekaaninen asia. Yleiset suunnitteluohjeet ja käytettävyyssuunnittelun prosessit (1-4, 6-7) tukevat suunnitteluvaihetta (5) mutta eivät automaattisesti takaa hyvää käytettävyyttä. Käytettävyyssuunnittelu tuottaa monien suunnittelijoiden kaipaamia konkreettisia neuvoja vain rajoitetusti. Hyvän käyttöliittymän aikaansaaminen riippuu siis siitä, missä määrin suunnittelija 4 ottaa huomioon käytettävyysprosessien tulokset ja käyttöliittymäsuunnittelun yleiset periaatteet suunnittelutyössään ja osaa muuntaa ne toimiviksi suunnitteluratkaisuiksi (kuva 2). Kuva 2. Suunnittelija tuottaa käyttöliittymäratkaisut perustuen käytettävyysprosessien tuotoksiin, suunnitteluohjeisiin, rajoituksiin sekä omaan taustaansa, näkemyksiinsä ja luovuuteensa Suunnitteluratkaisujen iterointi Käytännön kokemus käyttöliittymistä on, että ensimmäinen suunnittelu ei koskaan ole hyvä, ei edes kokeneen suunnittelijan tuottamat ratkaisut. Tarvitaan käytettävyyden arviointia ja uudelleen suunnittelua. Iterointi yhdessä käyttäjän mukanaolon kanssa on tehokas väline varmistamaan sovelluksen käytettävyys. 4 Suunnittelijoita ovat kaikki, jotka vaikuttavat suunnittelupäätöksiin. Usein siis esimerkiksi projektin johto. hite paper v

12 12 (13) Iterointia tapahtuu myös laajemmin. Esimerkiksi käytettävyysvaatimukset voivat jäsentyä suunnittelun ja saadun käytettävyyspalautteen perusteella. Käytettävyysprosessien tulokset riippuvat niiden tekijöistä Käytettävyyssuunnittelu ja käytettävyysmenetelmien käyttö ei ole mekaanista työtä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi käytettävyystestien tulokset vaihtelevat voimakkaasti riippuen testien tekijöistä (Molich, Ede et al. 2006). Kaikkiaan on haasteellista määrittää, onko käytettävyysaktiviteetin esimerkiksi käytettävyystestauksen tulokset laadullisesti hyviä. Hyvä käytäntö voi olla käyttää useampia testien tekijöitä, ja sitä kautta saada laajempaa näkemystä ja oppia. Käytätettävyysmenetelmien projektikohtainen soveltaminen Käytännön suunnitteluprojekteilla on tiukat aikatauluvaatimukset ja rajoitetut resurssimahdollisuudet. Useinkaan ei ole mahdollista toteuttaa käytettävyysmenetelmiä siinä laajuudessa ja tarkkuudessa, miten ne esitetään kirjallisuudessa. Käytännössä käytettävyysmenetelmiä joudutaan soveltamaan projektin kontekstiin; joskus jopa etsimään innovatiivisia ratkaisuja. Tämäkin tilanne korostaa sitä, että käytettävyystyö riippuu paljon käytettävyystyön tekijästä. Käytettävyys ei ole mekaanista tekemistä vaan tuloksiin vaikuttaa tekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet: koulutus, kokemus, henkilökohtaiset näkemykset jne. Kompleksisuuden hallinta Käytettävyyden suunnittelua ei ole mahdollista tehdä täydellisesti käytännön resurssit tulevat vastaan. Käytännössä vaiheita joutuu tekemään yksinkertaisemmin kuin periaatteessa olisi tarpeellista. Esimerkiksi kaikkien käyttäjäryhmien käyttökontekstin analyysi tai yksittäisen käyttäjäryhmän tehtävien kattava analyysi ei useinkaan ole reaalisista. Ei myöskään kattava käytettävyyden testaus. Käytännössä kompleksisuuden hallinta on oleellinen osa käytettävyyssuunnittelua: joudutaan priorisoimaan, mihin asioihin keskittyä ja mitkä jättää vähemmälle. Infrastruktuuri Käytettävyyssuunnittelun infrastruktuuritarpeet ovat suhteellisen pieniä. Useiden käytettävyysmenetelmien suorittamiseen riittää henkilökohtaisessa käytössä olevia tai organisaatiosta muuten löytyviä välineitä: tietokoneita, digitaali- ja videokameroita, ja äänitallennusvälineitä. Työtiloiksi useassa tapauksessa riittää kokoushuoneet tosin jotkut menetelmät edellyttävät pitempiaikaisia tilojen varauksia. Käytettävyystestaukseen on perinteisesti käytetty kahta huonetta, joiden välissä on puoliläpäisevä lasiseinä. Nykyään tällaisetkin järjestelyt ovat tarpeettomia, koska testihuoneen tapahtumat voidaan heijastaa videotykillä tarkkailuhuoneeseen. Usein käyttäjätestit voidaan tehdä tavallisessa kokoustilassa. Viitteet Constantine, L. L. and L. A. D. Lockwood (1999). Software for Use. New York, Addison- esley. ISO/IEC (1998) Ergonomic requirements for office work with visual display terminals (VDT)s - Part 10 Dialogue principles. ISO/IEC : 1998 (E). hite paper v

13 13 (13) ISO/IEC (1998) Ergonomic requirements for office work with visual display terminals (VDT)s - Part 11 Guidance on usability. ISO/IEC : 1998 (E). ISO/IEC (1999) Human-Centred Design Processes for Interactive Systems. ISO/IEC 13407: 1999 (E). Mayhew, D. J. (1999). The Usability Engineering Lifecycle. San Fancisco, Morgan Kaufman. Molich, R., M. R. Ede, et al. (2006). "Comparative Usability Evaluation." Behaviour & Information Technology 23(1): Nielsen, J. (1993). Usability Engineering. San Diego, Academic Press, Inc. hite paper v

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**?

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten ** julkisissa Navigoi oikein käytettävyyden

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Miten vaatia käytettävyyttä terveydenhuollon tietojärjestelmien tarjouspyynnöissä? Tapaus Oulun omahoitopalvelu

Miten vaatia käytettävyyttä terveydenhuollon tietojärjestelmien tarjouspyynnöissä? Tapaus Oulun omahoitopalvelu Sosiaali ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn tutkimuspäivien satoa julkaisusta: Avauksia 15/2010, Tutkimuspaperit, toim. Väinälä A, Hyppönen H. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2010. Julkaistaan

Lisätiedot

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi H087-12 Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää kilpailutukseen H087-12 liittyvää käytettävyyden arviointia Tässä

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

Ryhmäläisten nimet:

Ryhmäläisten nimet: 1 TJT10, kevät 2017 VERTAISARVIOINTILOMAKE Ryhmäläisten nimet: 1. 2. 3. Heuristinen arviointi käyttäen ohjeistuksessa olevaa heuristiikkalistaa. Tehdään vertaisarviointi käyttöliittymästä. Testi suoritetaan

Lisätiedot

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1. Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu

Lisätiedot

Terveysteknologian käyttöturvallisuutta ja käytettävyysvaatimuksia pohdittiin Helsingissä

Terveysteknologian käyttöturvallisuutta ja käytettävyysvaatimuksia pohdittiin Helsingissä Terveysteknologian käyttöturvallisuutta ja käytettävyysvaatimuksia pohdittiin Helsingissä Kirjoittaja: Terhi Holappa, USBIMED Terveysteknologia suomen vientivaltti Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin

Lisätiedot

Lomakkeiden suunnittelu. Aiheina

Lomakkeiden suunnittelu. Aiheina Lomakkeiden suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Lomakesuunnittelun perusteita Lomake-esimerkkejä Peruskontrollit lomakkeissa Asetteluista lomakkeella Oppimistavoite:

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Intro http://www.comlab.hut.fi/studies/1510/etusivu.html 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Ohjelma tänään Kurssin käytännön järjestelyt Katsaus käyttäjäkeskeiseen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1 Käyttäjätestaus Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu Mika P. Nieminen, TKK 1 Miksi testataan? Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus» käytettävyyden määritelmä»

Lisätiedot

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Käyttöönoton Roll-Out Planning suunnittelu- & Preparation ja valmistelu Design Tiedon- Data Conversion muunnos- prosessien Processes suunnittelu Toimipisteiden

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 op. Marko Nieminen

T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 op. Marko Nieminen T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 op T-121.2100/3110: Henkilökunta Vastuuopettajat Johanna Viitanen, Assistentti.2100 Lasse Lumiaho, Janne Käki Assistentti.3110 Janne Käki, Lasse

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Standardi IEC Ohjelmisto

Standardi IEC Ohjelmisto Sundcon Oy Standardi IEC 61508 3 Ohjelmisto muutokset Matti Sundquist Sundcon Oy www.sundcon.fi Standardi IEC 61508 3 (1) Standardissa di esitetään vaatimukset niiden tietojen ja menettelytapojen valmisteluun,

Lisätiedot

dokumentin aihe Dokumentti: Testausraportti_I1.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant

dokumentin aihe Dokumentti: Testausraportti_I1.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant AgilElephant Testausraportti I1 Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: Testausraportti Sivu 1 / 5 Dokumentti Historia Muutoshistoria Revision Numero Revision Päiväys Yhteenveto muutoksista Revision

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka, 2 op S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento1: Mitä on tietoliikennetekniikka käyttäjän näkökulmasta? Luennon rakenne 1. Johdanto kurssin teemoihin

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Web-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa k

Web-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa k 1 Web-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa ko. toiminnallisuuden hyödyntämisen Web-palveluna.

Lisätiedot

ADM Arkkitehtuuritason automaatio #tdarc

ADM Arkkitehtuuritason automaatio #tdarc ADM Arkkitehtuuritason automaatio #tdarc Kalle Launiala http://abstractiondev.wordpress.com kalle.launiala@citrus.fi Ohjelmistoteollisuus elää murrosta Ohjelmistoteollisuudesta halutaan perusteollisuutta

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

Ohjelmistotuotteen hallinnasta

Ohjelmistotuotteen hallinnasta Ohjelmistotuotteen hallinnasta Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi

Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Diplomityöseminaari 1.3.2005 Kirsi Eulenberger-Karvetti Esityksen rakenne * Työn tausta * Työn tavoitteet * Katsaus käytettävyyteen

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft 15.09.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Use Case analyysi (käyttötapausanalyysi) on yleisesti käytetty järjestelmälle asetettujen toiminnallisten vaatimusten

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

3. Suositusluonnoksen hyväksyminen työryhmän ehdottamilla muutoksilla

3. Suositusluonnoksen hyväksyminen työryhmän ehdottamilla muutoksilla Palautekooste toisen vaiheen palautteesta: JHS 129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen -suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 2 - Aalto yliopisto

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

Käytettävyys käyttöliittymäsuunnittelussa

Käytettävyys käyttöliittymäsuunnittelussa http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyys käyttöliittymäsuunnittelussa Grako-luento 9.9.2008 Timo Partala Puh. 040 849 0855 Email timo.partala@tut.fi Luennon sisältö Tavoite: Keskeisten käytettävyyteen liittyvien

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

ADMINETIN ASIAKASTUKI. Ohjeita ja vinkkejä sujuvaan asiointiin

ADMINETIN ASIAKASTUKI. Ohjeita ja vinkkejä sujuvaan asiointiin ADMINETIN ASIAKASTUKI Ohjeita ja vinkkejä sujuvaan asiointiin SISÄLTÖ ASIAKASTUEN ESITTELY 2 TUKIPYYNTÖJEN JÄTTÄMINEN 3 SOITTAMINEN TUKINUMEROON 4 KOLMANSIIN OSAPUOLIIN LIITTYVÄT ASIAT 5 KEHITYSEHDOTUKSET

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Sytyke ry:n laivaseminaari Software Technology Transfer Pekka Forselius

Sytyke ry:n laivaseminaari Software Technology Transfer Pekka Forselius Sytyke ry:n laivaseminaari 3.-5.9.2002 Testaus ja Laatu Ohjelmiston laadun ja laatuvaatimusten mittaaminen Sytyke ry:n laivaseminaari 3.-5.9.2002 Hyvä laatu? Testaaminen? Ohjelmiston hyvällä laadulla tarkoitamme

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy 13.03.2008 Sisältö 2 Alustus Integraation haasteet Integraatioarkkitehtuuri Hyvän integraatioarkkitehtuurin

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Palvelun elinkaari käytännön toimintana

Palvelun elinkaari käytännön toimintana Palvelun elinkaari käytännön toimintana Case HUS Sententium Oy 2016 www.sententium.fi 1 Yhteistyössä Sententium Oy 2016 www.sententium.fi 2 Take away Yksittäisten prosessien jalkautumattomuus johtuu usein

Lisätiedot

CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä

CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä (2010-2013) Jari Viitala CoRD-hanke, tavoitteet 1. Suunnitella ja toteuttaa verkostotyöskentelyn toimintamalli ja - ympäristö, jotka

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien

Lisätiedot

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN MUUTA ESITYKSET KESKUSTELUIKSI, IDEAT LUOMUKSIKSI JA TEHOKKUUS TUOTTAVUUDEKSI LUO, TEE YHTEISTYÖTÄ JA JAA Ihmiset muistavat alle 20 % näkemistään

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima Esityksen sisältö Johdanto Yleistä leimausmenettelystä ja leimasta Leimausmenettelyn vaiheet Kuinka määrittelyjen mukaisuus testataan: esimerkkejä testitapauksista Olennaisimmat kysymykset leimausmenettelyn

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1 MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja Ensimmäiset insinöörityöt MTOL:ssa syksyllä 1988 - aluksi vapaaehtoinen - pian pakollinen - myös teknikkotöitä Iso muutos opiskeluun

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Copyright Lasse Karjalainen

Copyright Lasse Karjalainen Ideoista liiketoiminnaksi miten kaupallistan ideani Lasse Karjalainen, Highline Oy (lasse.karjalainen@highline.fi, 0400 716 420) (Sympa Oy, Pulsan Asema Oy, Simulo Oy, Efecon Oy) Kaikki lähtee ideasta

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

T Vuorovaikutteinen prototyyppi ja käyttöohjeet. Laskari 9: Kevät 2005

T Vuorovaikutteinen prototyyppi ja käyttöohjeet. Laskari 9: Kevät 2005 T-121.110 Laskari 9: Vuorovaikutteinen prototyyppi ja käyttöohjeet Kevät 2005 Vuorovaikutteinen prototyyppi Prototyypin vaatimuksena on vuorovaikutteisuus reagoi käyttäjän toimintoihin Prototyypin saa

Lisätiedot

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA 7.2.2017 Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetus Astuu voimaan 25.5.2018 Edellyttää koko henkilöstön ja henkilötietoja

Lisätiedot

Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1

Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1 1. Testattavat asiat Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1 selainyhteensopivuustesti käyttäen Suomessa eniten käytössä olevia selaimia. Uuden keräyksen lisääminen

Lisätiedot