Naaras ja uros. 52 Ihmemaisteri. 26 Kurjen syksy. Tunnistatko eläimen itsessäsi? sivu 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naaras ja uros. 52 Ihmemaisteri. 26 Kurjen syksy. Tunnistatko eläimen itsessäsi? sivu 18"

Transkriptio

1 sy ys K U U H E L S I N G I N w w w. Y L I O P I S T O N h e l s i n k i. f i / T I E D E L E H T I y l i o p i s to Naaras ja uros Tunnistatko eläimen itsessäsi? sivu Kurjen syksy 52 Ihmemaisteri

2 sisältö YLIOPISTO nro 9 18 tuoksut, vietit ja parit. kuva veikko somerpuro 74 Jenny Vainio purkaa fysiikan ukkovaltaa luontovierasta viikossa. kuva kuvaportti kuva / kannen kuva pauliina mäkelä

3 ALKUSANAT ARTIKKELIT 18 kansi Eläin meissä 25 Liiton hyötyhistoria 26 Kuka: Janne Kurki 32 Klikkaa luontoon 36 Köyhän lapsen opintie 38 Ihmissudokua 42 Mutkitellen tai suoraan 46 Ylkkäristä yrittäjäksi 48 Äly, voima ja teot 52 Maisteri vislaa 56 Essee: Kirkko gulagin jälkeen 56 essee Elina Kahla kuulee Pussy Riotin karjunnassa heleyttä. PALSTAT 4 Pääluku 5 Alkuluvut 15 Mitä nyt! 16 Syyskuu 60 Kirjat 68 Kolumni 70 Survo 70 Puheenvuoro 72 Kolumn 72 Väitöksiä 74 Minä väitän 76 Tapahtuu 79 Tohtorin hatusta Nisäkkään toive Y liopistolla kuhisee. Uudet opiskelijat ovat saapuneet. Kaiken muun ohessa alkaa vilkas parinmuodostuksen aika. Opiskeluvuosina liikkeellä on paljon kiinnostavia ja kiinnostuneita kumppaniehdokkaita. Mutta millä perusteella parit muodostuvat, kun yhteiskunnallinen asema tai vanhempien toiveet eivät nykyään ole päällimmäisinä mielessä. Monet vetoavat rakastumiseen mitä se sitten on? Sosiaalipsykologiaa? Kemiaa? Biologiaa? Tämän lehden pääjutussa Antti Kivimäki kirjoittaa parinvalinnan biologisesta perustasta (s. päätoimittaja marja pemberton 18). Olemmeko eläimellisempiä kuin tajuammekaan tai tahdomme myöntää? Omia opiskeluaikojani ryyditti keskustelu tasa-arvosta. Kaihertamaan jäi se, että biologinen ihminen haluttiin kuopata ja kutistaa naisen ja miehen erot pelkäksi tekniikaksi. Tasa-arvo tuntui edellyttävän samanlaisuutta. Kaikki eivät sulata ajatusta ihmisen eläimellisistä puolista. Lisääntymiseen liittyvät vietit ovat kuitenkin niin voimakkaita, että minne evoluution muovaamat uros- ja naarasominaisuudet katoaisivat. Raskaus ja lapsesta huolehtiminen vaikuttavat erityisesti naisen elämään niin radikaalisti, että biologiaa on vaikea sysätä marginaaliin. Nisäkäs mikä nisäkäs. LEIJONAN TAVOIN Vaikka kumppanin tuoksu huumaisi, paria valitessa kannattaisi kiinnittää huomio ihmismäisiin puoliin, että elämä olisi onneksi. Mutta kunpa meissä säilyisi sen verran eläintä, että huolehtisimme geeniemme kantajista, noista siloposkista, leijonaemon tavoin. Tulisimme ruokkimaan, emmekä jäisi keräämään vielä lisää ja lisää ja lisää. Olisimme kasvavan vieressä, opettaisimme pärjäämään, emme raiskaisi ja tappaisi. Ja jos joku sekoaisi, löytyisi ihminen avuksi. l YLIOPISTO

4 KOMMENTOI: PÄÄLUKU Opetus arvoonsa REHTORI THOMAS WILHELMSSON Opetuksen parantaminen tuo uutta rahaa. Vaikka Helsingin yliopiston menestystä kuvataan usein vahvan tutkimustoimintamme näkökulmasta, opetuksemmekin on korkeatasoista. Monelta kohdin toki löytyy myös parannettavaa. Strateginen pyrkimyksemme kuulua maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon edellyttää panostamista opetukseen. Huippuyliopistossa tutkimuksen ja opetuksen laatu kulkee käsi kädessä. Opetuksen parantaminen voi lisäksi kaikkein helpoimmin tuoda Helsingin yliopistolle uutta rahaa opetusministeriön rahanjakomallin perusteella. Jo useampaan Helsingin yliopiston strategiaan on kirjattu tavoitteeksi opetuksen arvostuksen lisääminen. Yliopistojen opettajien pedagoginen koulutustaso ja sitoutuneisuus opetukseen ovat jatkuvasti nousseet. Silti vielä paljon on tehtävissä. Yliopiston lukuvuoden avajaispäivänä julkistettiin tieto siitä, että Helsingin yliopisto on ensimmäisenä Suomessa kansainvälisten huippuyliopistojen esimerkin mukaisesti päättänyt perustaa Opettajien akatemian. Akatemian tavoitteena on nimenomaan vahvistaa opetuksen arvostusta yliopistoyhteisössä sekä kohentaa opiskelijoiden oppimisen laatua ja tuloksia. Se tarjoaa opettajien parhaimmistolle monialaisen yhteisön, jonka kautta hyvät käytännöt voivat levitä yliopistolla. Kuluvan lukuvuoden aikana on tarkoitus valita Opettajien akatemian ensimmäiset 30 perustajajäsentä, jonka jälkeen mukaan voisi tulla uutta opettajaa vuodessa. Också på många andra sätt söker och kan vi inom ramen för våra njugga resurser förbättra kvaliteten på vår undervisning. Genom det arbete som görs eller planeras vad beträffar breddandet av kandidatundervisningen på områden där det föreligger många små discipliner kan man såväl öka och förbättra undervisningen som ge studenterna en sådan bredare förståelse som dagens samhälle kräver. Likaså kan samarbetet med samhället omkring oss och med vår alumnorganisation bidra till att stärka kvaliteten på vår undervisning. Helsingfors universitet har markerat undervisningens betydelse genom att fastställa de etiska principer som ska iakttas i undervisningen och studierna. Principerna utgår från ett antal centrala ideal för undervisningen, i vilka den viktiga och värdefulla tanken på universitetet som ett samfund av lärare och studerande spelar en central roll. Vaikka yliopiston taloutta leimaa niukkuus, opetusta voi ja pitää kehittää. l 4 YLIOPISTO

5 alkuluvut SYYSKUU 2012 koonnut Mikko Pelttari Vaarallinen ystävä kuva veikko somerpuro aivoaineet Oli se huikka, hatsi tai jotain muuta kunhan vain humahtaa päähän. Päihteiden viettelevyys selittyy pitkälti aivojen neuronitoiminnan muutoksilla, tietää neurobiologian dosentti Petri Hyytiä, 56, biolääketieteen laitokselta. Jotkut aineet kiihdyttävät hermovälitystä lisäämällä välittäjäaineen määrää synapsiraossa, toiset taas vaimentavat neuronien toimintaa. Yhteistä päihteiden välittömille vaikutuksille on se, että dopamiinia vapautuu oppimiseen ja motivaatioon osallistuvilla aivoalueilla. Hyytiä kollegoineen on mukana kansainvälisessä ERA-NET NEURON -hankkeessa, jossa tutkitaan päihteiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksia aivotoimintaan. Apuna käytetään koe-eläinten aivojen magneettiresonanssikuvantamista. Tulosten toivotaan muun muassa hyödyttävän lääkeaineisiin perustuvan päihdehoidon kehittämistä. Riippuvuuden syntyyn vaikuttaa paitsi perinnöllinen taipumus myös pitkäaikainen päihdealtistus, joka muiden vaikutusten ohella heikentää otsalohkon kykyä kontrolloida impu lsseja. Onko tieto vaikuttanut siihen, miten tutkija itse suhtautuu alkoholiin? Lasken pedantisti promilleja, mutta en luovu kuitenkaan saunakaljasta, Hyytiä linjaa. l marko leppänen Lasken promilleja, mutten luovu saunakaljasta.

6 alkuluvut 2,60 euroa pulitetaan opiskelija-ateriasta tästedes, kun valtioneuvosto budjettiriihessään laski 1,45 miljoonaa euroa lisää opiskelijoiden ateriatukeen. Opiskelijahintaisen appeen hinta laski kymmenellä sentillä annosta kohden. Jos opiskelijakortin omistaja herkuttelee joka arkipäivä opiskelijaruokalassa, kymmenen sentin säästöjä kertyy parisenkymmentä kuussa. Kaksi euroa on reilu puoli prosenttia kuukausittaisesta opintorahasta. Opintorahasta puolikin prosenttia tulee eittämättä tarpeeseen. Opintotuki sidotaan indeksiin LUKUPÄÄ yks Kake: Pääteokseni I III ntamo, 2012 me oltiin hiljaa ja puhuttiin paradokseista. oliko se tuomas vai teijo, joka keksi, että se vasta paradoksi olisikin, jos olisi paradoksi, joka ei ole paradoksi. olisi myös luonnonlaeille alisteista metafysiikkaa ja me kirjoitettaisiin siitä runo., ja sitten me pojat huudettiin! Glass shape appears to influence the rate of drinking of alcoholic b Brittipsykologit kertovat PLOS ONE -lehdessä mallasjuoman hupenevan pyöreästä la kuva Lauri voutilainen Pyhä lehmä Liiallinen lihankulutus ei uhkaa ainoastaan ihmiskuntaa vaan koko maapalloa. BIOMASSA Jos avaruusoliot tutkivat palloamme tällä hetkellä, he päätyvät viihdeteollisuuden hyvin tuntemaan tulokseen: maapallon valtias on lehmä luvun aikana villieläinten määrä on romahtanut ja kotieläinten määrä kasvanut nopeasti. Karjan biomassa on tällä hetkellä paljon suurempi kuin ihmisen, toteaa professori Vaclav Smil Manitoban yliopistosta Kanadasta. Ihminen tarvitsee jatkuvasti lisää pinta-alaa viljelyyn, vaikka toisaalta ruokaa tuotetaan jo nyt liikaa. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan järjestämässä Food, Fibre or Fuel -seminaarissa pohdittiin maapallon suurimpia ongelmia: energia- ja ruokakriisiä. Vaikka monet asiat ovat tutkimuksen näkökulmasta epävarmoja, toiset eivät ole: Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa me emme tarvitse enää yhtään mitään lisää, Smil sanoo. Euroopassa haaskataan ruokaa kilokaloria henkeä kohden päivässä. Yhdysvalloissa tilanne on vielä pahempi. Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina tuottavat koko ajan lisää ruokaa eläimille. Me emme tarvitse enää lisää lihaa. Jopa Kiinassa ruuan ylituotanto alkaa olla ongelma. Ainoastaan Afrikassa tuotantoa pitäisi lisätä, Smil sanoo. Ruoka on World Vegetable Centerin pääjohtaja J.D.H. Keatinge mukaan liian halpaa. Sen hinnan voisi tuplata. Toisaalta vihannekset ja hedelmät ovat liian kalliita. Ruokateollisuus käyttää mainostukseen moninkertaisen budjetin verrattuna siihen, mitä yhteiskunnat pystyvät käyttämään terveellisestä ravinnosta tiedottamiseen, pahoittelee Keatinge. l Heta muurinen 6 YLIOPISTO

7 everages. This may represent a modifiable target for public health interventions. sista 60 % nopeammin kuin suorasta tuopista: Syöpälääke torjuu viruksia Lääkeaineet saattavat soveltua muihinkin vaivoihin kuin mihin ne on kehitetty. Näin lääkkeiden kehityskaari voi lyhetä vuosilla. uusiokäyttö Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkimusryhmä on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa soluviljelymenetelmän, jolla voidaan löytää influenssaan tehoavia lääkeaineita. Tutkijat tunnistivat kaksi uutta influenssavirusta estävää lääkeainetta, obatoclaxin ja gemsitabiinin, ja todistivat aiemmin tunnistetun salifenyylihalamidin tehon. Tutkimustulokset julkaistiin Journal of Biological Chemistry -lehden online-versiossa. Nämä lääkeaineet ovat jo hyväksyttyjä tai parhaillaan testattavia syöpälääkkeitä. Ne tehoavat influenssaan selvästi matalammilla pitoisuuksilla kuin mitä syöpäsolujen tuhoamiseen tarvitaan, toteaa ryhmän johtaja Denis Kainov. Influenssaan sairastuu vuosit- kuva 123RF Uuden polven lääkkeet estävät virusten leviämisen. tain merkittävä osuus väestöstä. Käytössä on suoraan influenssavirukseen kohdistuvia rokotuksia ja lääkkeitä. Virukset ovat kuitenkin muuntautuvia ja pystyvät usein nopeasti kehittymään vastustuskykyiseksi perinteisille lääkkeille. Uudet viruslääkkeet pyritäänkin kohdentamaan isäntäsolun omia proteiineja vastaan. Tavoitteena on muuttaa tilapäisesti isäntäsolun toimintaa siten, että viruksen leviäminen elimistössä estyy. Tulokset auttavat uuden polven viruslääkkeiden kehittämistä. Toivomme, että uudentyyppiset lääkkeet vahvistavat tulevaisuudessa influenssan vastaista lääkearsenaalia ja ihmiskunnan kykyä kontrolloida tulevien influenssaepidemioiden haitallisia vaikutuksia, FIMM:in johtaja Olli Kallioniemi sanoo. l PÄIVI LEHTI- NEN MADONLUVUT E-savuke Nikotiinipitoista vesihöyryä tuottavasta sähkötupakasta tai e-savukkeesta toivotaan ratkaisua tupakointisairauksiin. Tupakanmuotoinen sähkölaite auttaa tupakasta vierottautumisessa tai jos ei autakaan, se on selvästi tavallista tupakkaa terveellisempi, koska höyry on haitattomampaa kuin savu. Lontoolaisen Queen Mary -yliopiston tutkija Hayden McRobbie hyökkäsi e-tupakan kansanterveydellisiä hyötyjä vastaan Euroopan tupakka- ja nikotiinitutkimusyhteisön 14. vuosikokouksessa Helsingin yliopistolla alkusyksyllä. Tupakoijat, jotka olisivat muuten lopettaneet, ovat siirtyneet e-savukkeisiin. Riskinä on, että muuten savuttomat nuoret alkavatkin käyttää e-savukkeita, McRobbie latasi. E-savukkeisiin liitetty mielikuva turvallisesta tupakasta vesittää helposti vuosikymmenten terveysvalistuksen. Julkisissa tiloissa saakin polttaa e-savukkeita. Teollisuuden viesti on, että taas saa pitää hauskaa, rajoituksetta, McRobbie sanoi. Kansainvälisen konferenssin valtavirta kuitenkin kannatti sähkötupakkaa perinteisessä haittojen vähentämisen eli harm reduction -politiikan hengessä. Tupakanvastaisen ASH-järjestön tutkimusjohtaja Martin Dockrell huomautti, etteivät Nancy Reagan -tyyliset ohjeet ei huumeita, viinaa tai esiaviollista seksiä toimi tosielämässä. Savuton nikotiini on tämän vuosikymmenen harm reduction -politiikkaa ja yhtä tuloksekasta kuin neulanvaihto 1980-luvulla tai turvaseksi 1990-luvulla, Dockrell sanoi. l Antti Kivimäki YLIOPISTO

8 alkuluvut Channel Two is putting on a Lord of the Rings marathon as part of t näyttävät useita länsimaisia elokuvia päivässä, jotta ihmiset pysyisivät pois kaduil TÄHTIVIERAS Suuttumus vie mennessään Kielentutkimus voi olla keino analysoida yhteisymmärryksen puutetta. ilkeys Claudine Moïsella on tapana pyöräillä suurkaupunkien lähiöissä aineistoa keräämässä. Katu on optimaalinen paikka, koska sitä ylläpidetään verovaroin. Kadulla mikä hyvänsä kommentti äityy äkkiä ilmiriidaksi. Välillä hänen pitää laskeutua satulasta tekemään muistiinpanoja. Se on muuten vaikeaa. On vaativaa keskittyä verbaaliseen väkivaltaan ja pysytellä järkiajatuksissa. Siihen se perustuukin. Jotta loukkaus olisi loukkaus, sen täytyy toimia. Se täytyy ymmärtää. Verbaalisesta väkivallasta on alettu huolestua viime vuosina. Moni valittaa, että elinympäristö on konfliktoitunut. Suunsoitto ja kirosanat ovat yleistyneet julkisissa tiloissa. Myös sähköisiä viestimiä käytetään ilkeilyyn. Moïselle kyseiset vuoropuhelun säröt ovat yhteiskunnallinen jatkumo, jonka hän ulottaa eurooppalaisen valtion syntyyn. Valtio yhdenmukaisti kielen ja tuotti vakioidut käytösmallit kaikille. Sanallinen väkivalta pilkkaa kanssaolijoita ja todistaa, kuinka sopimus sanojen merkityksistä ja luvallisuudesta rakoilee, ja tilaa ei olekaan kaikille. Kysymys on kärsimyksestä, vaikka se on ehkä turhan juhlallinen sana. Sanojen näennäinen harmittomuus on osa tutkimusongelmaa. Moïse on valmistanut tutkijaryhmänsä kanssa ranskankielisessä maailmassa suositun opetus-dvd:n, jossa esitetään riitatilanteita, kuten vangin vartijalleen purkamaa pettymystä saamatta jääneestä tupakka-askista. Analyysiosassa puretaan riitapuheen elementtejä. Olen tyytyväinen, kun pystyn paikantamaan yhteiskunnan ongelmia filologian avulla. l MAARIA YLÄNKÖ Claudine moïse on grenoblen yliopiston sosiolingvistiikan professori. Loukkaus täytyy ymmärtää, että se toimii. kuva saara vuorjoki 8 YLIOPISTO

9 he government s efforts to restore peace. Iranin televisiokanavat ta: kuva 123rf Google vs. kirjastot Google tuo kaiken yhteen. Millä hinnalla? siirto On oikeastaan vaikea tajuta, että Google on vasta 14 vuotta vanha. Maailman suosituimmasta hakukoneesta on vaivihkaa kasvanut iso osa arkeamme. Sen tekemät kartat ja kuvaamat katunäkymät auttavat suunnistamaan ja ilmainen sähköposti tarjoaa helpon ratkaisun yhteydenpitoon. Seuraavana projektinaan Google pitää maailman kaikkien kirjojen digitoimista. Kunnianhimoinen hanke on jo käynnistynyt: koko Michiganin yliopiston kirjasto on nyt skannattu. Kuulostaako hienolta? Googlea tutkinut yhdysvaltalainen Siva Vaidhyanathan ei ole vakuuttunut yhtiön ottaman roolin hyvyydestä. Kyseessä on kuitenkin yksityinen liikeyritys, pohjimmiltaan mainostoimisto. Onko hyvä asia, että yksi yhtiö ottaa hoitaakseen kulttuuriperinnön tallentamisen? Vaidhyanathan kysyi puhuessaan maailman kirjastojärjestöjen konferenssissa IFLAssa elokuussa Helsingissä. Puheessaan hän vertasi kulttuuriperimän tallentamista ihmisen perimää selvittäneeseen Human Genome -projektiin. Kun projekti käynnistyi, yksityinen yritys tarjoutui nopeuttamaan sitä, Vaidhyanathan kertoo. Vastikkeeksi yhtiö pyysi osuutta kaikista projektin tuottamista sovelluksista. Pyyntöön ei suostuttu. Silloin katsottiin, että näin tärkeää asiaa ei voida myydä lyhyen aikavälin edun takia. Mutta olemmeko lyhytnäköisempiä, kun kyse on kulttuurista? Vaidhyanathanin ratkaisu olisi käynnistää oma digitointiprojekti, jota koordinoisivat kirjastot. Se olisi varmasti hitaampi, mutta sitä ei omistaisi yritys. Lisäksi se voitaisiin tehdä ehdoilla, jotka parhaiten palvelevat yleisöä maksukyvystä tai mainosmarkkinoista riippumatta. l Juha merimaa VÄLKYT Helsingin yliopiston kemian professori Markku Leskelälle on myönnetty kansainvälinen ALD-palkinto hänen ansioistaan ohutkalvojen tutkijana ja nanomateriaalitieteiden kehittäjänä. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. Tarkemmin ALD-tekniikasta ja Leskelän tutkimuksesta kirjoitimme Yliopistolehdessä 1/2012. Helsingin yliopiston Radiokemian laboratorio täytti elokuussa 50 vuotta ja Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema syyskuussa jo 110 vuotta. Yliopisto-lehti onnittelee. Valtion tiedonjulkistamispalkinnot jaettiin 12.9., ja Helsingin yliopistossa on aihetta juhlaan. Palkittujen joukossa oli ympäristöalaa laajasti käsittelevän Ihminen ja ympäristö -kirjan toimitus. Toimituskunnassa olivat muun muassa professori Jari niemelä ja tutkija Sanna sorvari Helsingin yliopistosta. Toinen palkinto meni tutkimusmatkailija Georg August Wallinin tutkimusaineiston saattamisesta julkaisukuntoon ja Wallinin elämäntyötä koskevan tiedon julkistamisesta tutkija Kai Öhrnbergille, tutkija Patricia Bergille ja egyptologi Sofia Häggmanille. Lisäksi taloushistorian professori Markku Kuisma sai raadilta elämäntyöpalkinnon taloushistorian alalla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä. kuva VEIKKO SOMERPURO YLIOPISTO

10 alkuluvut 71,7 % suomalaisista korkeakouluista vuosina 2009 ja 2010 valmistuneista ja suomeen jääneistä ulkomaalaisista on työllistynyt. työllistyineiden keskipalkka on kuitenkin jäänyt selvästi suomalaisten palkkauksen alle. syrjintää työhönotossa sanoi kokeneensa 32 % vastaajista. Kyselyyn vastasi 343 kansainvälistä korkekouluopiskelijaa. tutkimuksen teetti Helsingin yliopiston Valoahanke. Harvinainen kaksisiipi siivekäs Luonnontieteellisen museon ja ympäristöhallinnon kaksisiipistyöryhmän jäsenet löysivät erittäin harvinaisen sorjapetokärpäsen elokuussa Pohjois-Savosta Maaningalta. Sorjapetokärpänen (Cyrtopogon pulchripes) tunnetaan Suomen lisäksi ainoastaan Venäjältä, Etelä-Koreasta ja Japanista. Aikaisempia kotimaisia löytöjä on vain kaksi: Maaningalta 1800-luvun puolivälistä ja Kuopiosta vuodelta Edellisestä havainnosta on lähes sata vuotta, vaikka kyse on helposti tunnistettavasta ja näkyvästä hyönteisestä. Tutkijoiden hämmästykseksi sorjapetokärpäsiä löydettiin peräti kolme kappaletta. Yksi yksilöistä pyydystettiin näytteeksi Luonnontieteellisen museon tieteelliseen eläinkokoelmaan. Tästä Maaningan näyteyksilöstä saatiin myös maailman ensimmäinen sorjapetokärpäsen DNA-näyte. l Puolet vastanneista autoilijoista myönsi keskittymiskyvyn ajamise Saksalaisen Allianz-Gruppen Englannissa tekemä tutkimus sanoo, että klassinen on tu Hiili karkaa veteen Ilmastomallit tarkentuvat tutkimuksella. systeemit Maapallon pintaalasta yli kaksi kolmannesta on veden peitossa. Vesillä on luultua merkittävämpi rooli hiilen kierrossa myös ilmaston lämmetessä, sillä vesiekosysteemit reagoivat lämpötilanmuutoksiin voimak- Hiilen kierto ekosysteemeissä täytyy tuntea. kaammin kuin maaekosysteemit, selviää Naturessa julkaistusta kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa oli mukana myös Helsingin yliopiston metsätieteiden ja fysiikan laitosten tutkijoita. Julkaisu on suurin erilaisten ekosysteemien hiilenvaihtoa selvittänyt tutkimus. Aiemmin on keskitytty yhden ympäristön tutkimiseen kerrallaan. Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää kasvien, eläinten, pieneliöiden ja elottoman luonnon muodostamien ekosysteemien keskinäistä vuorovaikutusta hiilen siirtymisessä, toteaa tutkimuksessa mukana ollut akatemiatutkija Jukka Pumpanen metsätieteiden laitokselta. Myös lämpötilanvaihdokset vaikuttavat hiilen kiertoon. Kasvien yhteyttäminen sitoo hiilidioksidia ilmakehästä ja eliöiden hengitys vapauttaa sitä takaisin ilmakehään. Lämpötilan noustessa hengitys lisääntyy enemmän kuin yhteyttäminen. Pitkällä aikavälillä yhteyttämisessä sidottu hiilidioksidin määrä rajoittaa eliöiden hengitystä maaekosysteemissä. Vesiekosysteemissä rajoitetta ei muodostu, sillä hiiltä saadaan yhteyttämisen lisäksi vesivirtojen ja sateiden mukana, Pumpanen selittää. Tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, että tällainen ekosysteemien välinen ero varsinaisesti kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. Hiilen kierto ekosysteemeissä täytyy kuitenkin tuntea ennusteiden tarkkuuden vuoksi. Ilmastonmuutosennusteissa metsien hiilensidontakykyä on Pumpasen mukaan mahdollisesti yliarvioitu. Maalta vesiekosysteemeihin siirtyvää hiiltä ei ole osattu ottaa riittävällä tavalla huomioon ilmastonmuutosta kuvaavissa malleissa. Yksittäin tarkasteltuna metsä vaikuttaa suuremmalta hiilinielulta kuin se todellisuudessa on, sillä vuositasolla jopa kymmenen prosenttia metsään sitoutuvasta hiilivarastosta voi siirtyä veden mukana vesiekosysteemeihin. Tutkijat mittasivat hiilidioksidin määrää ja lämpötilaa vuoden ajan ympäri maailmaa 373 tutkimuspaikalla, jotka luokiteltiin yhdeksään eri ekosysteemiin. Suomesta mukana olivat Lapin ja Pirkanmaan tutkimusasemat. Idea tutkimuksesta lähti meribiologeilta Britanniasta ja Australiasta, joiden lisäksi tutkimuksessa oli mukana eri alojen tutkijoita Italiasta, Espanjasta, Tanskasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. l Saara Pietilä 10 YLIOPISTO

11 en herpaantuvan jazzin tai bluesin soidessa. rvallisinta: kuva lauri voutilainen Luonnollista puhdistusta Kasveille riittää töitä, Tshernobylissa ja muilla saastuneilla mailla. Hyötykasvit Käytämme luonnonkasveja yleensä hyväksemme ruokalautasella tai rakennusmateriaaleissa. Harva kuitenkaan tietää, että kasvien avulla voidaan myös puhdistaa maaperää. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Petra Egilmez tutkii fytoremediaatiota eli kasvikunnostusta, jota voidaan hyödyntää niin maan kuin veden ja ilmankin puhdistamiseen. Tutkimusala on kansainvälisessä nosteessa ja syystä, tarvetta on. Arvioiden mukaan jo pelkästään Suomessa on yli mahdollisesti pilaantunutta maaaluetta. Kotimaisen maaperän parantamiseen käytetään jopa 70 miljoonaa euroa vuosittain, Egilmez selventää. Egilmezin erikoisala on fytoekstraktio. Ilmiössä kasvin juuret siirtävät maaperän haitta-aineet maan pinnalle versoon, josta ne voidaan korjata talteen ja käsitellä. Toinen keino on ritsofiltraatio. Kasvit imevät itseensä haitta-aineet veden mukana, minkä jälkeen kasvi hävitetään juurineen. Suomessa on yli pilaantunutta maa-aluetta. Menetelmää on hyödynnetty jo parikymmentä vuotta Tshernobylin alueella, jossa radioaktiivisia aineksia kerätään auringonkukkien avulla, Egilmez havainnollistaa. Vaikka kasvikunnostus on hidasta ja sitä voidaan käyttää vain osittain pilaantuneilla alueilla, ovat hyödyt selviä. Kasvit tarjoavat ympäristöystävällisen ja taloudellisen keinon puhdistaa maaperää. Menetelmät sopivat siksi hyvin myös kehitysmaihin. Petra Egilmez esitelmöi kasvikunnostuksesta Helsingin yliopiston Tiedekulman sadonkorjuuviikolla l ANTTI MÖLLER YLIOPISTO

12 alkuluvut Ajatuksena on kuitenkin, että asiantuntijaksi esitellyn ihmisen puhe Viestinnän professori Esa Väliverronen toivoisi medialta kriittisyyttä asiantuntijain v Nuuska korvaa tupakan? Norjalaiset tupakoitsijat nuuskaavat tupakoinnin vähentämiseksi. nuuskaa ei voi suositella suomeen. kuva 123rf nikotiini Norjalaismiehet pääsevät nuuskan avulla todennäköisemmin irti tupakasta kuin lääketieteellisillä nikotiinivalmisteilla, Norjan alkoholi- ja tupakkatutkimusinstituutin Karl Erik Lund on havainnut. Tyypilliset motiivit nuuskaamiseen ovat tupakoinnin vähentäminen ja lopetus, Lund sanoi Euroopan tupakka- ja nikotiinitutkimusyhteisön 14. vuosikokouksessa Helsingin yliopistolla. Siitä tosin ei koskaan tiedä, onko nuuskan ja tupakan rinnakkaiskäyttö välivaihe tupakoinnin lopettamisessa vai jääkö se tavaksi. Rinnakkaiskäytössä savukkeita palaa kuitenkin vähemmän. Lundilta kysyttiin, pitäisikö nuuskan myynnin olla Suomessa laillista samoin kuin Norjassa. Norjassa olemme saaneet nuuskasta lyhytaikaisia terveyshyötyjä, mutta pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tiedetä. Tätä ei voi suositella vieraaseen kulttuuriin. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tupakkatutkija Ari Haukkala luennoi omista kaksostutkimuksistaan. Niiden valossa nuuska tupakan rinnalla ei näyttäisi auttavan tupakan lopettamisessa suuntaan tai toiseen. En näe nuuskaa Suomessa haittojen vähentämispolitiikan työkaluksi, Haukkala sanoi. Norjassa kiellettiin sisällä sauhuttelu vuonna 2004, minkä jälkeen nuorten miesten nuuskaus on yleistynyt vuotiaissa norjalaisissa on enemmän nuuskaajia kuin tupakoijia, Lund kertoi. Suomessakin vuotiaiden pelkkä nuuskankäyttö on kasvussa, sanoo tupakkatutkija Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta. Tyypillinen nuuskaava nuori on fyysistä joukkuelajia, kuten jääkiekkoa, harrastava poika. l antti kivimäki Operaatioista oppiva Eurooppa nuotilleen Aleksanteri-instituutin tutkija Anna Halonen tutkii siviilikriisinhallintapolitiikkaa uudesta vinkkelistä oppimisteorioiden näkökulmasta. Hänen lähtökohtiaan ovat esimerkiksi oppiminen sosiaalisena prosessina sekä se, miten oppimista tapahtuu politiikan käytännöissä. Oman haasteensa tuo se, että malleja tutkimuksen käytännöstä ei ole. Monia oppimisen käsitteitä voikin olla vaikea soveltaa empiiriseen tutkimukseen. Halonen keskittyy Bosnian ja Kosovon operaatioihin. Nämä ovat EU:n merkittävimpiä siviilikriisinhallintaoperaatioita, koska alue on strategisesti tärkeä. Tämän vuoden keväällä päättynyt Bosnian operaatio oli EU:n ensimmäinen ja pitkäkestoisin siviilikriisinhallintaoperaatio. Tutkimus on alkuvaiheessa, joten konkreettisia esimerkkejä oppimisen vaikutuksesta ei vielä ole. Halosen olettaa oppimisen näkyvän muun muassa siinä, miten EU:n kriisinhallintapolitiikka on muuttunut monimuotoisemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi kolmetoistavuotisen historiansa aikana. EU:n ensimmäinen siviilikriisinhallintaoperaatio Bosnia- Herzegovinassa keskittyi vain poliisitoimiin. Vuonna 2008 aloitetuissa Kosovon oikeusvaltio-operaatioissa on myös oikeus-, rajavalvonta- ja tulliviranomaisiin kohdistuvia toimia. Anna Halonen esitteli tutkimustaan Eurooppa-tutkimuksen päivänä Economicumissa. l Maria Niku 12 YLIOPISTO

13 envuoroilla olisi mitä tahansa kommentteja suurempi painoarvo. alintaan: Läskistä lähtee viestejä rasva Saksan diabeteskeskuksen 15 vuoden tutkimustyö osoittaa sisäelinten läheisen rasvan yhdeksi ihmiselimistön järeimmistä kemikaalitehtaista. Liiallisina määrinä se on omiaan sotkemaan sisäelinten välistä viestintää. Tämä altistaa verenkiertosairauksille ja tyypin II diabetekselle. Kun puhutaan rasvakudoksesta, paikalla on todellakin väliä. Pohjoismaiden fysiologiyhdistyksen kongressissa Meilahdessa esitelmöinyt Jürgen Eckel kertoo eräänlaisesta työnjaosta: Sisäelinrasva on tärkeä elinten välisessä viestinnässä, ihonalaisrasva toimii enemmänkin lämpöeristeenä ja polttoainevarastona. Tieto täydentää kuvaa keskivartalolihavuuden eli tuttavallisemmin kaljamahan pahuudesta. Rasvakudos syytää elimistöön lähemmäs tuhatta erilaista viestimolekyyliä, joista suurin kuva 123rf Kaljamaha kielii muustakin kuin elintavoista. luonto hiljentää ja imee, vaivihkaa. osa kuuluu niin sanottuihin adipokiineihin. Löydettyjen viestimolekyylien hurja määrä yllätti tutkijatkin: Seuraavat vuodet voisi pyhittää pelkkien adipokiinien yksityiskohtaiseen toimintaan tutustumiselle, Eckel huokaa kuulostaen väsyneen onnelliselta. Sydämen pintaa verhoava rasvakudos näyttäisi ansaitsevan erityistä huomiota. Adipokiinien liikaeritys ei tee hyvää verenkiertoelimistön lihassoluille. Rasvakudoksen viestit vaikuttavat myös luustolihasten sokeriaineenvaihduntaan. Länsimaissa läskiä riittää tutkittavaksi ja samalla kakkostyypin diabetes yleistyy nopeammin kuin koskaan. Vuosikausia meillä oli lähinnä tilastoja lihavuuden ja tyypin II diabeteksen yhteydestä. Nyt alamme ymmärtää mitä elimistössä todella tapahtuu, Eckel toteaa. l Ismo rautiainen HELMIÄ JA SIKOJA Kun toisen tiedotusvälineen uutisesta pitäisi maksaa korvaus, mediat eivät enää toistaisi papukaijoina yhden uutisvälineen hankkimaa pikkuskuuppia, vaan tarjoaisivat omia uutisiaan. TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTUSOPIN VIERAILIJAPROFESSORI TUOMO PIETILLÄINEN MAISTELEE SKUUPPIKORVAUSTA, YLE.FI 5.9. Ison-Britannian julkisen terveydenhuoltojärjestelmän suunta muuttuu taikajuomien avulla. ( ) Kuningaskunnan uusi terveysministeri Jeremy Hunt uskoo, että homeopatia toimii ja että sitä tulisi tukea. NEWSCIENTIST.COM, 5.9. Kun nyt yliopistojen uusi rahoitusmalli kannustaa laatuun, indeksi tarvitaan turvaamaan toiminnan pitkäjännitteisyys? AALTO-YLIOPISTON REHTORI TUULA TEERI HALUAA YLIOPISTOJEN RAHOITUKSEN SIDOTTAVAKSI INDEKSIIN, HS 4.9. YLIOPISTO

14 alkuluvut dos. Läsnä Pelit ja psykologia kuuluvat yhteen, vaikkei tehtäisikään aggressio- tai rippuvuustutkimuksia. Stanfordissa Kaliforniassa vieraileva tutkija Jari Takatalo on tutkinut läsnäolon psykologiaa peleissä jo kymmenen vuotta. Nyt tutkin tulevaisuuden oppimisteknologioita ja niin sanottuja hyötypelejä. Työ jatkaa Takatalon aiempia tutkimuksia viihdepelaamisen psykologiasta. Vanhan ystäväni Syad Shariqin kanssa mietimme juuri zen-munkki Thích Nhat Hanhin ajatusta: Jos emme ole läsnä, aamut toistavat itseään. Tämän lauseen ymmärtäminen tulee itse asiassa yllättävän likelle uusia vuorovaikutteisia teknologioita, Takatalo paljastaa tulevista tutkimuksistaan. Takatalo nimitettiin ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen psykologian dosentiksi 5.7. Lisää uusia dosentteja: htm. l MIkko Pelttari *) ALAVIITE Linnut Mustarastaat käyvät kinaa pihassa. Marjoista vai muutosta? Osa muuttaa, osa jää. On vaikea tajuta taistoksi lintumaailman ellei maailman kauneinta liverrystä. Mutta halutessaan rastas matkii murtohälytintä, Nokia tunea ja moottorisahaa. Ei saa! Täällä on jo liikaa sellaisia, jotka tekevät niin. l arja tuusvuori Yliopistoni ei sijoitu yliopistolle. Opiskelija ja toimittaja Emilia Kukkala oppii eniten kampuksen liepeiltä: pantterin.blogspot.fi -> 5.9. Kamppailu öljyä vastaan Itämerellä valmistauduttiin öljyturmaan. riskit Elokuun lopulla Helsingin edustalla järjestettiin suuri kansainvälinen Balex Delta -öljyntorjuntaharjoitus, jota tänä vuonna harjoitusta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE. Harjoitusskenaariossa 70 eläinlajia on vaarassa hävitä tonnia öljyä jota simuloitiin turpeella oli valunut Suomenlahteen Isosaaren tuntumaan. Merellä ja rannikolla harjoiteltiin muun muassa kartoitusta, öljypuomitusta ja lintujen puhdistusta. Öljytuhoskenaario ei ole tuulesta temmattu, suuren tapaturman riski on olemassa. Itämerellä kulkee vuosittain noin alusta, joista joka viides on tankkeri. Yksi riskialueista on Tallinnan ja Helsingin välisen meriliikenteen linja, joka risteää Venäjän öljysatamien tankkerireitin kanssa. Toinen merkittävä risteyskohta on Gotlannin edustalla. Vuosittaisissa harjoituksissa on huomattu ongelmia viestinnässä, mutta siksi harjoitukset ovat tarpeellisia, sanoo Itämeren suojelukomission HELCOM Response -ryhmän puheenjohtaja Bernt Stedt. Öljyntorjunta on taistelua aikaa vastaan, sillä öljyn merestä kerääminen on huomattavasti tehokkaampaa ja halvempaa kuin rannikolta. Myös öljyn välivarastointi ja kuljetus pois torjunta-aluksista operaation aikana on vaikeata. Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta tehnyt riskianalyysejä öljyonnettomuuksien todennäköisyydestä. Ennakointi on tärkeätä: noin 70 uhanalaista eläinlajia on tapaturman sattuessa vaarassa hävitä lopullisesti. Investointi ennaltaehkäisyyn olisi viisaampaa kuin jälkihoitoon panostaminen. Myös lainsäädännössä on puutteita. Torjuntaoperaatioiden tavoitteiden ja prioriteettien tarkempi määrittely johtaisi parempiin tuloksiin, Kuikka toteaa. l ANTTI MÖLLER kuva karin hannukainen 14 YLIOPISTO

15 Mitä nyt! Kirjoitustehtävää ei ole viisasta käyttää oppilaan rangaistuksena. Koulukuri uusiksi? Sastamalalaiskoulun rehtori sai apulaisoikeuskanslerilta huomautuksen lain vastaisesta järjestyksenpidosta. Millaisia lainmukaisia rangaistuskeinoja opettajalla on käytettävissään, hallintoneuvos Janne Öberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä? Varsinaisia rangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Oppilasta voidaan ojentaa jälki-istunnon avulla, ja toisten oppilaiden rauha voidaan turvata poistamalla häiriköivä oppilas luokasta tai epäämällä häneltä opetus loppupäiväksi. Eikö jälki-istunnossa istuvalla oppilaalla saa teettää mitään hyödyllistä? Kasvatuksellinen keskustelu ja kotitehtävien teko ovat sallittuja. Kouluissa saatetaan teettää pieniä järjestelytehtäviä, ja usein oppilaat suhtautuvat niihin myönteisesti. Pakollisia työtehtäviä ei kuitenkaan voida kurinpitomielessä määrätä. Sopivatko oppimis- tai työtehtävät rangaistuskeinoiksi, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, dekaani Patrik Scheinin? Kirjoitustehtävää on epäviisasta käyttää rangaistuksena. Eri asia on, jos normaalin jälkiistunnon yhteydessä käydään opettava keskustelu tai pohditutetaan asiaa kirjallisesti. Myös rangaistuksen muodossa teetettyjä töitä on syytä välttää. Työtä ei pitäisi oppia käsittämään pakollisena ja tuskallisena asiana, vaan olennaisena ja terveellisenä osana elämää. Miten uhmaavan teinin saa rauhoittumaan fiksusti? Murrosikäisten yksi luonteenomainen piirre on auktoriteettien haastaminen. Auktoriteetin ei pitäisi perustua ajatukseen, että koska olen opettaja, sanani on laki. Oppilaan on koettava, että opettaja tuntee asiat, ajattelee viisaasti ja ajaa yhteistä etua. On oltava linjakas kasvattaja ja tehtävä selväksi, että näin on menetelty kaikkien muidenkin kohdalla ja sovittu yhteiset pelisäännöt. Sääntöjen on oltava selkeät. Huumori auttaa. Miten koulussanne selvitetään häiriötilanteita, Helsingin normaalilyseon johtava rehtori, dosentti Markku Pyysiäinen? Oppilaiden välisissä kiistoissa ja kiusaamistapauksissa otimme ensimmäisenä harjoittelukouluna käyttöön vertaissovittelun. Asianosaiset tekevät vanhempien sovittelijaoppilaiden läsnä ollessa sopimuksen, jonka pitävyyttä seurataan. Olemme mukana Turun yliopistossa kehitetyssä Kiva koulu -hankkeessa kiusaamisen ehkäisemiseksi, ja meillä on aktiivinen oppilashuoltoryhmä. Rangaistusten ja jälki-istuntojen tarve on vähentynyt selvästi. l ELIAS KROHN kuva Riikka kiema YLIOPISTO

16 syyskuu Uhripässi valittiin jo keväällä ja teurastettiin sadonkorjuun jälkeen. Aleks näytti vahvasti sen, että valtio ja oikeuslaitos eivät ole Venäjällä erilliset in 16 YLIOPISTO

17 anteri-instituutin tutkija Hanna Smith Pussy Riot -oikeudenkäynnistä (MTV3, 17.8.): " Oikeudenkäynti stituutiot, vaan ovat kietoutuneet toisiinsa mikkelinpäivä valokuvaaja heikki pölönen YLIOPISTO

18 ARTIKKELIT 18 kansi Eläin meissä 18 YLI O P I STO

19 eläin meissä TEKSTI Antti Kivimäki kuvat pauliina mäkelä kansi Mikä kumppanissasi pysäytti, äly, silmät vai luonne? Vaiko sittenkin tuoksu? Eläimellisyys saattaa selittää käyttäytymistämme enemmän kuin tajuammekaan. E rilaisia ihmisyhteisöjä vertailemalla voi saada kuvan, että käytöksemme on vain kulttuurisidonnaista. Jos ihmisestä zoomaa ulospäin kohti muita eläimiä, lajimme yhteiset biologiset piirteet näkyvät selvemmin, Australian kansallisyliopiston evoluutioekologian professori ja Helsingin yliopiston eläinekologian dosentti Hanna Kokko toteaa. Miehet ovat kuitenkin enemmän nuorten kuin vanhojen naisten perään, kun taas simpansseilla YL IO PISTO

20 asia on toisinpäin. Hyvä simpanssiäitiys on arvokas asia. Simpansseilla ei ole vaihdevuosia, ja lisäksi nuoret naaraat voivat kokemattomuuttaan olla huonoja poikasten hoitajia. Vanhemmat simpanssinaaraat ovat tehokkaampia äitejä, joten koiraat kuolaavat niiden perään, Kokko kertoo. Ihmisen seksuaalivalinta voi kuulostaa oudolta tutkimuskohteelta, mutta maailmanlaajuisesti se on tunnustettu tutkimushaara. Spermakilpailusta, naisen orgasmin alkuperästä ja kainalotuoksuista on julkaistu kosolti tieteellisiä artikkeleita. Suomessa ihmisen parinvalinnan biologiaa on tutkittu etenkin Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa. TUOKSU JA ILMEET Eläintarhassa jo lapsi nä- kee, kuinka kiimaisen paviaaninaaraan sukuelimet hohtavat punaisina. Biologisesti se on merkkivalo, joka kertoo sopivasta ajasta saattaa siementä sisään. Ihmisellä naisen ovulaatio eli kuukautiskierron hedelmällinen aikaikkuna on huomaamattomampi. Edes nainen itse ei sitä välttämättä tunnista kuin kalenterista laskemalla. Eläinkunnassa tällainen niin sanottu piilo-ovulaatio on harvinaisuus. Syistä on useita arvauksia. 20 YLI OP I STO Suositun teorian mukaan piilo-ovulaatio kehittyi ihmisen esivanhempien aikaan naaraiden suojakeinoksi laumanjohtajakoiraiden tyranniaa vastaan. Johtava koiras halusi paritella yksinoikeu Uusi johtaja pyrki tappamaan edellisen poikaset. della kaikkien naaraiden kanssa, ja kun valta vaihtui, uusi johtaja pyrki tappamaan edellisen poikaset. Kun naaraat salasivat ovulaationsa ja olivat kaiken aikaa valmiita salaa parittelemaan kaikkien koiraiden kanssa, johtajakoiras ei enää pystynyt pitämään seksikontrollia yllä. Uusi johtajakoiras ei voinut olla varma, etteivätkö poikaset olisi hänen siittämiään, joten sen oli pakko jättää ne henkiin. Viime vuosina tutkimus on paljastanut, ettei ovulaatio ole ihmiselle niin salainen, kuin on luultu. Vaikka miehet ja naiset eivät ovulaatiota tietoisesti tunnistaisikaan, he ottavat sen käytöksessään huomioon, Helsingin yliopiston riistaeläintieteen yliopistonlehtori Petri Nummi kertoo.

21 Kokeissa on havaittu miesten pitävän naisten ääntä, kehon tuoksua ja kasvojen ilmeitä houkuttelevampina ovulaation aikaan. Tällöin miehet myös valvovat kumppaniaan mustasukkaisemmin. Naiset puolestaan ovat tutkitusti uskottomampia ovulaation aikaan, ja silloin heidän makunsa kallistuu fyysisesti vetävien, maskuliinisten miesten suuntaan. Eläinmaailmassa naaraan vaginassa tapahtuva siemennesteiden taisto on hyvin yleinen ilmiö. Spermakilpailua esiintyy ihmisilläkin. Tutkimusten mukaan joka kymmenes lapsi ei olekaan naisen varsinaisen kumppanin siittämä. Toisinaan syntyy myös kaksosia, joilla on eri isät, Nummi sanoo. SPERMAKILPAILU Naisen orgasmi on tieteel- le mysteeri, josta riittää eriseuraisia teorioita. Erään mukaan se on valinnan väline. Seksi mieluisen miehen kanssa tuottaa voimakkaan orgasmin, joka yhtä aikaa syöksee edellisten kumppaneiden siementä ulos ja imee juuri sisällä olevan siementä syvemmälle. Empiirinen tuki teorialle puuttuu, eikä ihme. Ihmisellä lisääntymisbiologiaa ja sen psykologisia vaikutuksia on vaikea kokeellisesti todentaa. Nummi on itsekin tutkinut spermakilpailun ja ovulaatiosyklin psykologisia vaikutuksia. Nummen ja Jani Pellikan tutkimus Heijastelevatko naisten seksifantasiat adaptaatioita spermakilpailuun? julkistettiin tänä vuonna. Nummi ja Pellikka olettivat, että naiset fantasioivat mieluummin monimiehisestä kuin moninaisisesta ryhmäseksistä ja että fantasiat monesta miehestä ovat runsaimmillaan ovulaatioaikaan. 119 suomalaisyliopistojen opiskelijoihin ja henkilökuntaan kuuluvan naisen vastausten valossa juuri näin näyttää olevan. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta ne ovat hyvin linjassa maailmanlaajuisesti saatujen vastaavansuuntaisten tulosten kanssa, Nummi sanoo. Yksi oletuksista kaatui. Nummi ja Pellikka olettivat, että alle 25-vuotiaat naiset suosisivat vanhempia naisia enemmän sellaisia ryhmäfanta- YL IO PISTO

22 sioita, joissa on myös muita naisia, koska nuorten naisten seksuaalinen markkina-arvo on kovempi. Tähän tilastoanalyysi ei kuitenkaan tuonut tulosta suuntaan tai toiseen. MUSTASUKKAISUUDEN BIOLOGIA Char- les Darwin esitti jo 1800-luvulla evoluutioteoriassaan, että lajien kehitys kulkee kahta reittiä: luonnonvalinta karsii sopeutumattomat pois ja seksuaalivalinta päättää, ketkä pärjäävät lisääntymismarkkinoilla. Silti evoluutiobiologia keskittyi pitkälle 1900-luvun puoliväliin liki pelkästään luonnonvalintaan. Seksuaalivalintaa pidettiin sopimattomana. Mitä tulee ihmiseen, seksuaalivalinnan biologinen tutkimus on vieläkin punainen vaate monille sosiaalitieteilijöille. Syytökset sosiaalidarwinismista tai oikeistolaisuudesta elävät yhä. Hanna Kokon mukaan ristiriita kumpuaa osin väärinymmärryksestä erilaisten tieteellisten kulttuurien välillä. Vaikka luonnonvalinta tai seksuaalivalinta harvinaisen uskollinen Gorillakoiras on tuplasti naaraan kokoinen, ja gorillalaumassa dominoiva uros parittelee yksinoikeudella kaikkien naaraiden kanssa. Johtavan gorillan valta on niin tiukassa, että 250-kiloisella gorillalla on pienemmät kivekset kuin Homo sapiens -koiraalla. Kun lihaksissa on riittävästi paukkuja, kiveksiä ei tarvitse varustaa spermakilpailua varten. Ihmisillä sukupuolten kokoero viittaisi koiraan 1,3-vaimoisuuteen. Sehän tiedetään, ettei parisuhdeuskollisuus ihmisillä aina toteudu, Petri Nummi sanoo. Yksi tunnetusti uskollinen kotoinen eläin on kuikka. Eräässä tutkimuksessa kuikkapariskunnista nimenomaan etsittiin merkkejä vieraan koiraan jälkeläisistä, tuloksetta. Muiden uskollisina pidettyjen lajien, kuten varpuslintujen ja joutsenten, on sen sijaan havaittu toisinaan käyvän vieraissa. 22 YLI O P I STO

23 jotakin suosisikin, sen toteaminen ei ole moraalinen argumentti. Esimerkiksi seksuaalista mustasukkaisuutta esiintyy kaikissa kulttuureissa. Sen biologisen pohjan tunnustaminen ei tarkoita, etteikö mustasukkaisuusrikoksista pitäisi rangaista ja yrittää pyrkiä niistä eroon, Kokko sanoo. Mustasukkaisuus on resurssikysymys. Miehen kannattaa tehdä kaikkensa varmistuakseen, että Miehet laskevat lyhytsuhteissa rimaa huoletta. kantaa ruokaa omalle lapselleen. Naisenkin kannattaa katsoa miehen perään huolella, jotta tämä ei alkaisi käyttää energiaansa jossain muualla. Sen sijaan ahventen lahkoon kuuluvalla hietatokolla asia on päinvastoin. Hietatokoilla koiraat hoitavat poikasia eli puolustavat niitä petoja vastaan. Koiraan on yhtä helppo puolustaa sataa kuin kymmentä penskaa, joten naaraan ei tarvitse välttää koirasta, jolla on jo poikasia. Päinvastoin niistä saattaa olla hyötyä. Koiras voi joutua syömään nälkäänsä omia poikasiaan, joten muiden naaraiden poikaset vähentävät riskiä, Kokko kertoo. LYHYT OPPIMÄÄRÄ Evoluution saatossa mie- hen ja naisen on psykologisesti pitänyt sopeutua jotakuinkin samanlaisiin asioihin: pelätä petoja, käyttäytyä joviaalisti kanssaihmisiään kohtaan, viestiä järkevästi ja ratkoa älyllä pulmia. Seksuaalivalinnan osalta biologia kuitenkin asettaa sukupuolille varsin erilaiset haasteet. Mies pystyy tuottamaan pienellä vaivalla miljardeja siittiöitä, mutta ei helposti saa varmoja takeita, että lapsi on hänen. Naiselle puolestaan yksi yhdyntä voi johtaa valtavaan energia- ja aikataloudelliseen taakkaan: raskauteen, imetykseen ja yli vuosikymmenen huolenpitoon. lauman kiinnostavin Ihminen on sosiaalinen eläin, ja älymme on pitkälti kehittynyt monimutkaisen mutta tuloksekkaan laumaelämän tarpeisiin. Parinvalinnassakin haistelemme, kuinka suosittuna muut jotakuta pitävät. Petri Nummi ja Markku Milonoff havaitsivat tutkimuksessaan, että naiset pitivät kaveriporukassa kuvattuja miehiä viehättävämpinä kuin yksin kuvattuja miehiä. Jotkut miesporukat hyödyntävät tietoa baarissa, kun haluavat naittaa sinkkukaverinsa. He käyttäytyvät niin kuin juuri tuo tyyppi olisi joukossa erityisen tärkeä ja hänen mielipiteensä erityisen kiinnostavia. Toisessa vastaavanlaisessa kokeessa on kuvattu miehiä erinäköisten naisten kanssa. Kuvia katsoneiden naisten arviot miehestä vaihtuivat sen mukaan, minkä näköisen naisen kanssa hän poseerasi. Sama ilmiö on havaittu teeren soitimella. Etenkin nuoret naaraat ovat huonoja valitsijoita, joten ne peesaavat vanhempien naaraiden valintoja. Pitkää parisuhdetta ei kannattane matkimisen varaan perustaa. Mutta jos etsii lyhytsuhteita baarista, aikaa on vähän ja tieto on niukkaa. Silloin matkiminen voi olla ihan järkevä strategia, Nummi sanoo. YL IO PISTO

24 Pitkissä suhteissa niin naiset kuin miehetkin arvostavat luotettavuutta, älykkyyttä ja ystävällisyyttä. Lyhytsuhteissa sen sijaan kymmenet tutkimukset viime vuosikymmeninä ovat paljastaneet selviä eroja sukupuolten toiveissa. Miehet haluavat nopeammin seksiä useamman satunnaiskumppanin kanssa, eikä toisen vihkisormus häiritse heitä. Miehet laskevat lyhytsuhteissa rimaa, kun taas naiset jopa nostavat sen korkeammalle erityisesti fyysisen vetovoiman suhteen. Ehkäisyn psykologinen vaikutus ei ehkä vielä pure. Naisella tykyttää takaraivossa, että tässä voi tulla raskaaksi, Nummi sanoo. NAARAAN VALINTA Kokko muistuttaa, että tutkitut erot seksuaalivalinnassa ilmentävät eri sukupuolten mieltymysten keskiarvoja. Yksilöissä variaatiota riittää joka suuntaan. Keskiarvoa ei tule lukea mittarina, jonka mukaan joku haluaisi toisten käyttäytyvän, Kokko sanoo. Myös naiset hakevat yhden illan suhteita, mut- 24 YLI OP I STO ta heidän motiivinsa ovat usein toisenlaisia, kuten pyrkimys ponnistaa yhden illan jutusta pidempään parisuhteeseen. Joskus saatetaan hakea hyviä geenejä, vaikka oikeasti elämäntilanteeseen ei lainkaan sopisi tulla raskaaksi. Jo Darwin esitti, että eläinnaaraat tekevät seksuaalisia valintoja, mutta viktoriaanisena aikana näkemystä paheksuttiin suuresti. Naaraiden strategiat ovat sangen kryptisiä. Vaikka moraalikontrolli sittemmin löystyi, naaraiden valinnat jäivät pitkään vähemmälle huomiolle. Naaraiden kryptisiä strategioita on hyvin vaikea tutkia, Nummi tuumii. l

25 Liiton hyötyhistoria TEKSTI HETA MUURINEN kuva pauliina mäkelä Vieteistä viis, parinvalinta on ollut länsimaissa järjen asia. Järjettömyydet ovat tulleet perhekuvaan vasta hiljattain. R akkautta pidettiin vuosisatojen ajan hyvin arveluttavana aviopuolisoa valitessa, kertoo perhehistoriaa tutkinut Kai Häggman. Sen sijaan rahvaan piirissä tärkeitä kriteereitä puolisossa olivat maaomaisuus, raha ja työkyky. Varakkaammille suvuille avioliitot olivat aina 1800-luvulle asti tärkeä tapa vahvistaa taloudellista ja poliittista valtaa. Kauppiaiden ja porvariston välisistä monimutkaisista avioverkostoista on paljonkin tutkimusta. Sopivien avioliittojen kautta luotiin pysyviä suhteita liikekumppaneihin, rahoittajiin ja tietenkin paikallistasolla myös päättäjiin, Häggman sanoo. Vaikka avioliitot olivat usein järjestettyjä, pariskunta saattoi silti tuntea lämpimiä tunteita toisiaan kohtaan. Häggman korostaa, että 1800-luvun suomalaisen porvariston piirissä harvemmin pakotettiin ketään avioon. Pikemminkin valittiin useiden sopivien joukosta se mieleisin. Säätyläisille keskeistä oli juuri sopivuus. Siipan piti olla samaa säätyä. Säätyläismies saattoi joskus avioitua alaspäin, mutta säätyläisnainen ei voinut avioitua rahvaan miehen kanssa. IKÄ JA VAPAUS Säätyläisvai- mon ei ollut sopivaa olla miestään vanhempi. Tällainen oli hyvin harvinaista. Miehen piti ennen avioitumistaan hankkia ammatti ja tietty varallisuustaso. Usein säätyläismiehet olivat yli kolmenkymmenen, kun he saavuttivat nämä vaatimukset. Jos nainen ylitti 25 vuoden iän naimattomana, häntä pidettiin vanhanapiikana, jolla ei enää ollut arvoa avioliittomarkkinoilla. Kun totuttiin siihen, että avioliitossa oli viiden, kuuden vuoden ikäero, siitä tuli normi. Naisten avioituminen nuorena oli myös hyödyllistä, sillä naimattomat tyttäret olivat perheille taloudellinen taakka. Rahvaankaan piirissä luokkajako ei ollut yhdentekevä. Jos renki tai piika avioitui talon tyttären tai pojan kanssa, sitä paheksuttiin. Vasta kaupungistuminen vapautti parisuhdevalinnat luvun kaupunkityöläiset olivat jo vapaita valitsemaan puolisonsa itse, Häggman toteaa. Syrjähyppyjä ja aviottomia lapsia on aina ollut. Paheksuminen hiipui vasta 1970-luvulla. Historian varrella äpärän ja hänen äitinsä kohtalo yhteisössä on ollut kova. Siitä huolimatta vietit ovat toisinaan voittaneet. Eikä aina ole voinut valita osaansa. l YL IO PISTO

26 26 YLIOPISTO

27 26 Kuka: Janne Kurki Jääräpää TEKSTI MikkO Pelttari KUVAT wilma hurskainen Janne Kurki on lastenpsykiatri ja filosofi, kustantaja, isä, estetiikan dosentti ja kolmannen danin mustan vyön judoka. Janne Kurki on opiskellut Helsingin yliopistossa kuudessa eri tiedekunnassa ja työskennellyt miltei yhtä monessa. Tällä hetkellä hän erikoistuu lastenpsykiatriaan lääketieteellisessä. Opintoviikkoja on kertynyt tänne noin 1300, aika monen tutkinnon verran. Koleana ja sateisena kesäpäivänä Vantaan HopLop-leikkipuistossa on hikistä ja elävää. Janne Kurki täyttää tänään 40 vuotta. Hän käy hupihallissa viisivuotiaan tyttärensä kanssa mielellään. Lapselle on paljon tekemistä, uusia kavereita. Olen lukenut joitakin Kurjen julkaisemia artikkeleita. Niissä filosofi puhuu suoraan. Kurki ei ole helppo kaveri, mutta moinen ei tunnu häntä haittaavan. Akateemisen filosofian piirit eivät ole hänen piirejään. Hetken päästä lapsetonkin tottuu HopLopin metakkaan ja vilskeeseen. Kurjen tytär on hieman ihmeissään, kun tällä kertaa joku on kilpailemassa isän huomiosta. Pian käy selväksi, että hyväntuulisen Janne Kurjen elämässä on nykyisin enimmäkseen kyse lapsista: omista ja muiden. Lääkäri kurki Yläasteikäisenä Kurki ajatteli ryhtyvänsä lääkäriuralle. Nyt, muutamien mutkien kautta, hän on lääkärin ammatissa, lastenpsykiatrina. Kurki tarkkailee tyttärensä toimia samalla kun kertoo perheneuvolan arjesta. Asiakasperheitä on paljon, jonot ovat pitkiä ja pitkäjänteinen työ on vaikeaa. Ruohonjuuritasolla työ on ankeaa. Yksi tai kaksi tapaamista vuodessa. Peruslääkärintyö on valitettavan paljon lastensuojeluilmoituksia, lausuntojen kirjoittamista, verkostoneuvotteluita ja viranomaisten kanssa asiointia, Kurki huokaa. Hän on kiinnostunut pidemmistä hoitoprosesseista, joilla on selkeä terapeuttinen päämäärä. Ensi keväänä hän valmistuukin perheterapeutiksi Suomen mielenterveysseurasta. Perheterapiassa oppii ymmärtämään lapsia, heidän elämänsä aikuisia ja sitä painolastia, mikä siirtyy sukupolvelta toiselle. Se on todella jännittävä työ. Kurki sanoo, että lasten parissa työskentelevien pitäisi pitää enemmän ääntä siitä, kuinka huonosti suomalaiset lapset tänä päivänä voivat. Kiireelliset huostaanotot lisääntyvät, eikä ongelmiin voida vastata. YLIOPISTO

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi CHEM-A1600: Aalto-kurssi, 3 op Akateemisen ajattelun alkeiskurssi sami.franssila@aalto.fi 11.9-4.12.2015: 12 kertaa Mitä ajattelu on? Ajattelua on se hukka-aika, joka kuluu jonkun näkemisestä siihen kun

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Eettisen toimikunnan työskentely Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Toimikunnan asema Toimikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa Toiminta perustuu rehtorin päätökseen Toimikunnan tehtävä Eettisten asioiden

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Eksamen 21.11.2013. PSP5011 Finsk nivå III Elevar og privatistar / Elever og privatister. http://eksamensarkiv.net/ Nynorsk/Bokmål

Eksamen 21.11.2013. PSP5011 Finsk nivå III Elevar og privatistar / Elever og privatister. http://eksamensarkiv.net/ Nynorsk/Bokmål Eksamen 21.11.2013 PSP5011 Finsk nivå III Elevar og privatistar / Elever og privatister Nynorsk/Bokmål Anna aikaa hitaudelle Oppgåve/Oppgave 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin liitteen 1 tekstin pohjalta.

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot