Naaras ja uros. 52 Ihmemaisteri. 26 Kurjen syksy. Tunnistatko eläimen itsessäsi? sivu 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naaras ja uros. 52 Ihmemaisteri. 26 Kurjen syksy. Tunnistatko eläimen itsessäsi? sivu 18"

Transkriptio

1 sy ys K U U H E L S I N G I N w w w. Y L I O P I S T O N h e l s i n k i. f i / T I E D E L E H T I y l i o p i s to Naaras ja uros Tunnistatko eläimen itsessäsi? sivu Kurjen syksy 52 Ihmemaisteri

2 sisältö YLIOPISTO nro 9 18 tuoksut, vietit ja parit. kuva veikko somerpuro 74 Jenny Vainio purkaa fysiikan ukkovaltaa luontovierasta viikossa. kuva kuvaportti kuva / kannen kuva pauliina mäkelä

3 ALKUSANAT ARTIKKELIT 18 kansi Eläin meissä 25 Liiton hyötyhistoria 26 Kuka: Janne Kurki 32 Klikkaa luontoon 36 Köyhän lapsen opintie 38 Ihmissudokua 42 Mutkitellen tai suoraan 46 Ylkkäristä yrittäjäksi 48 Äly, voima ja teot 52 Maisteri vislaa 56 Essee: Kirkko gulagin jälkeen 56 essee Elina Kahla kuulee Pussy Riotin karjunnassa heleyttä. PALSTAT 4 Pääluku 5 Alkuluvut 15 Mitä nyt! 16 Syyskuu 60 Kirjat 68 Kolumni 70 Survo 70 Puheenvuoro 72 Kolumn 72 Väitöksiä 74 Minä väitän 76 Tapahtuu 79 Tohtorin hatusta Nisäkkään toive Y liopistolla kuhisee. Uudet opiskelijat ovat saapuneet. Kaiken muun ohessa alkaa vilkas parinmuodostuksen aika. Opiskeluvuosina liikkeellä on paljon kiinnostavia ja kiinnostuneita kumppaniehdokkaita. Mutta millä perusteella parit muodostuvat, kun yhteiskunnallinen asema tai vanhempien toiveet eivät nykyään ole päällimmäisinä mielessä. Monet vetoavat rakastumiseen mitä se sitten on? Sosiaalipsykologiaa? Kemiaa? Biologiaa? Tämän lehden pääjutussa Antti Kivimäki kirjoittaa parinvalinnan biologisesta perustasta (s. päätoimittaja marja pemberton 18). Olemmeko eläimellisempiä kuin tajuammekaan tai tahdomme myöntää? Omia opiskeluaikojani ryyditti keskustelu tasa-arvosta. Kaihertamaan jäi se, että biologinen ihminen haluttiin kuopata ja kutistaa naisen ja miehen erot pelkäksi tekniikaksi. Tasa-arvo tuntui edellyttävän samanlaisuutta. Kaikki eivät sulata ajatusta ihmisen eläimellisistä puolista. Lisääntymiseen liittyvät vietit ovat kuitenkin niin voimakkaita, että minne evoluution muovaamat uros- ja naarasominaisuudet katoaisivat. Raskaus ja lapsesta huolehtiminen vaikuttavat erityisesti naisen elämään niin radikaalisti, että biologiaa on vaikea sysätä marginaaliin. Nisäkäs mikä nisäkäs. LEIJONAN TAVOIN Vaikka kumppanin tuoksu huumaisi, paria valitessa kannattaisi kiinnittää huomio ihmismäisiin puoliin, että elämä olisi onneksi. Mutta kunpa meissä säilyisi sen verran eläintä, että huolehtisimme geeniemme kantajista, noista siloposkista, leijonaemon tavoin. Tulisimme ruokkimaan, emmekä jäisi keräämään vielä lisää ja lisää ja lisää. Olisimme kasvavan vieressä, opettaisimme pärjäämään, emme raiskaisi ja tappaisi. Ja jos joku sekoaisi, löytyisi ihminen avuksi. l YLIOPISTO

4 KOMMENTOI: PÄÄLUKU Opetus arvoonsa REHTORI THOMAS WILHELMSSON Opetuksen parantaminen tuo uutta rahaa. Vaikka Helsingin yliopiston menestystä kuvataan usein vahvan tutkimustoimintamme näkökulmasta, opetuksemmekin on korkeatasoista. Monelta kohdin toki löytyy myös parannettavaa. Strateginen pyrkimyksemme kuulua maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon edellyttää panostamista opetukseen. Huippuyliopistossa tutkimuksen ja opetuksen laatu kulkee käsi kädessä. Opetuksen parantaminen voi lisäksi kaikkein helpoimmin tuoda Helsingin yliopistolle uutta rahaa opetusministeriön rahanjakomallin perusteella. Jo useampaan Helsingin yliopiston strategiaan on kirjattu tavoitteeksi opetuksen arvostuksen lisääminen. Yliopistojen opettajien pedagoginen koulutustaso ja sitoutuneisuus opetukseen ovat jatkuvasti nousseet. Silti vielä paljon on tehtävissä. Yliopiston lukuvuoden avajaispäivänä julkistettiin tieto siitä, että Helsingin yliopisto on ensimmäisenä Suomessa kansainvälisten huippuyliopistojen esimerkin mukaisesti päättänyt perustaa Opettajien akatemian. Akatemian tavoitteena on nimenomaan vahvistaa opetuksen arvostusta yliopistoyhteisössä sekä kohentaa opiskelijoiden oppimisen laatua ja tuloksia. Se tarjoaa opettajien parhaimmistolle monialaisen yhteisön, jonka kautta hyvät käytännöt voivat levitä yliopistolla. Kuluvan lukuvuoden aikana on tarkoitus valita Opettajien akatemian ensimmäiset 30 perustajajäsentä, jonka jälkeen mukaan voisi tulla uutta opettajaa vuodessa. Också på många andra sätt söker och kan vi inom ramen för våra njugga resurser förbättra kvaliteten på vår undervisning. Genom det arbete som görs eller planeras vad beträffar breddandet av kandidatundervisningen på områden där det föreligger många små discipliner kan man såväl öka och förbättra undervisningen som ge studenterna en sådan bredare förståelse som dagens samhälle kräver. Likaså kan samarbetet med samhället omkring oss och med vår alumnorganisation bidra till att stärka kvaliteten på vår undervisning. Helsingfors universitet har markerat undervisningens betydelse genom att fastställa de etiska principer som ska iakttas i undervisningen och studierna. Principerna utgår från ett antal centrala ideal för undervisningen, i vilka den viktiga och värdefulla tanken på universitetet som ett samfund av lärare och studerande spelar en central roll. Vaikka yliopiston taloutta leimaa niukkuus, opetusta voi ja pitää kehittää. l 4 YLIOPISTO

5 alkuluvut SYYSKUU 2012 koonnut Mikko Pelttari Vaarallinen ystävä kuva veikko somerpuro aivoaineet Oli se huikka, hatsi tai jotain muuta kunhan vain humahtaa päähän. Päihteiden viettelevyys selittyy pitkälti aivojen neuronitoiminnan muutoksilla, tietää neurobiologian dosentti Petri Hyytiä, 56, biolääketieteen laitokselta. Jotkut aineet kiihdyttävät hermovälitystä lisäämällä välittäjäaineen määrää synapsiraossa, toiset taas vaimentavat neuronien toimintaa. Yhteistä päihteiden välittömille vaikutuksille on se, että dopamiinia vapautuu oppimiseen ja motivaatioon osallistuvilla aivoalueilla. Hyytiä kollegoineen on mukana kansainvälisessä ERA-NET NEURON -hankkeessa, jossa tutkitaan päihteiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksia aivotoimintaan. Apuna käytetään koe-eläinten aivojen magneettiresonanssikuvantamista. Tulosten toivotaan muun muassa hyödyttävän lääkeaineisiin perustuvan päihdehoidon kehittämistä. Riippuvuuden syntyyn vaikuttaa paitsi perinnöllinen taipumus myös pitkäaikainen päihdealtistus, joka muiden vaikutusten ohella heikentää otsalohkon kykyä kontrolloida impu lsseja. Onko tieto vaikuttanut siihen, miten tutkija itse suhtautuu alkoholiin? Lasken pedantisti promilleja, mutta en luovu kuitenkaan saunakaljasta, Hyytiä linjaa. l marko leppänen Lasken promilleja, mutten luovu saunakaljasta.

6 alkuluvut 2,60 euroa pulitetaan opiskelija-ateriasta tästedes, kun valtioneuvosto budjettiriihessään laski 1,45 miljoonaa euroa lisää opiskelijoiden ateriatukeen. Opiskelijahintaisen appeen hinta laski kymmenellä sentillä annosta kohden. Jos opiskelijakortin omistaja herkuttelee joka arkipäivä opiskelijaruokalassa, kymmenen sentin säästöjä kertyy parisenkymmentä kuussa. Kaksi euroa on reilu puoli prosenttia kuukausittaisesta opintorahasta. Opintorahasta puolikin prosenttia tulee eittämättä tarpeeseen. Opintotuki sidotaan indeksiin LUKUPÄÄ yks Kake: Pääteokseni I III ntamo, 2012 me oltiin hiljaa ja puhuttiin paradokseista. oliko se tuomas vai teijo, joka keksi, että se vasta paradoksi olisikin, jos olisi paradoksi, joka ei ole paradoksi. olisi myös luonnonlaeille alisteista metafysiikkaa ja me kirjoitettaisiin siitä runo., ja sitten me pojat huudettiin! Glass shape appears to influence the rate of drinking of alcoholic b Brittipsykologit kertovat PLOS ONE -lehdessä mallasjuoman hupenevan pyöreästä la kuva Lauri voutilainen Pyhä lehmä Liiallinen lihankulutus ei uhkaa ainoastaan ihmiskuntaa vaan koko maapalloa. BIOMASSA Jos avaruusoliot tutkivat palloamme tällä hetkellä, he päätyvät viihdeteollisuuden hyvin tuntemaan tulokseen: maapallon valtias on lehmä luvun aikana villieläinten määrä on romahtanut ja kotieläinten määrä kasvanut nopeasti. Karjan biomassa on tällä hetkellä paljon suurempi kuin ihmisen, toteaa professori Vaclav Smil Manitoban yliopistosta Kanadasta. Ihminen tarvitsee jatkuvasti lisää pinta-alaa viljelyyn, vaikka toisaalta ruokaa tuotetaan jo nyt liikaa. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan järjestämässä Food, Fibre or Fuel -seminaarissa pohdittiin maapallon suurimpia ongelmia: energia- ja ruokakriisiä. Vaikka monet asiat ovat tutkimuksen näkökulmasta epävarmoja, toiset eivät ole: Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa me emme tarvitse enää yhtään mitään lisää, Smil sanoo. Euroopassa haaskataan ruokaa kilokaloria henkeä kohden päivässä. Yhdysvalloissa tilanne on vielä pahempi. Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina tuottavat koko ajan lisää ruokaa eläimille. Me emme tarvitse enää lisää lihaa. Jopa Kiinassa ruuan ylituotanto alkaa olla ongelma. Ainoastaan Afrikassa tuotantoa pitäisi lisätä, Smil sanoo. Ruoka on World Vegetable Centerin pääjohtaja J.D.H. Keatinge mukaan liian halpaa. Sen hinnan voisi tuplata. Toisaalta vihannekset ja hedelmät ovat liian kalliita. Ruokateollisuus käyttää mainostukseen moninkertaisen budjetin verrattuna siihen, mitä yhteiskunnat pystyvät käyttämään terveellisestä ravinnosta tiedottamiseen, pahoittelee Keatinge. l Heta muurinen 6 YLIOPISTO

7 everages. This may represent a modifiable target for public health interventions. sista 60 % nopeammin kuin suorasta tuopista: Syöpälääke torjuu viruksia Lääkeaineet saattavat soveltua muihinkin vaivoihin kuin mihin ne on kehitetty. Näin lääkkeiden kehityskaari voi lyhetä vuosilla. uusiokäyttö Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkimusryhmä on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa soluviljelymenetelmän, jolla voidaan löytää influenssaan tehoavia lääkeaineita. Tutkijat tunnistivat kaksi uutta influenssavirusta estävää lääkeainetta, obatoclaxin ja gemsitabiinin, ja todistivat aiemmin tunnistetun salifenyylihalamidin tehon. Tutkimustulokset julkaistiin Journal of Biological Chemistry -lehden online-versiossa. Nämä lääkeaineet ovat jo hyväksyttyjä tai parhaillaan testattavia syöpälääkkeitä. Ne tehoavat influenssaan selvästi matalammilla pitoisuuksilla kuin mitä syöpäsolujen tuhoamiseen tarvitaan, toteaa ryhmän johtaja Denis Kainov. Influenssaan sairastuu vuosit- kuva 123RF Uuden polven lääkkeet estävät virusten leviämisen. tain merkittävä osuus väestöstä. Käytössä on suoraan influenssavirukseen kohdistuvia rokotuksia ja lääkkeitä. Virukset ovat kuitenkin muuntautuvia ja pystyvät usein nopeasti kehittymään vastustuskykyiseksi perinteisille lääkkeille. Uudet viruslääkkeet pyritäänkin kohdentamaan isäntäsolun omia proteiineja vastaan. Tavoitteena on muuttaa tilapäisesti isäntäsolun toimintaa siten, että viruksen leviäminen elimistössä estyy. Tulokset auttavat uuden polven viruslääkkeiden kehittämistä. Toivomme, että uudentyyppiset lääkkeet vahvistavat tulevaisuudessa influenssan vastaista lääkearsenaalia ja ihmiskunnan kykyä kontrolloida tulevien influenssaepidemioiden haitallisia vaikutuksia, FIMM:in johtaja Olli Kallioniemi sanoo. l PÄIVI LEHTI- NEN MADONLUVUT E-savuke Nikotiinipitoista vesihöyryä tuottavasta sähkötupakasta tai e-savukkeesta toivotaan ratkaisua tupakointisairauksiin. Tupakanmuotoinen sähkölaite auttaa tupakasta vierottautumisessa tai jos ei autakaan, se on selvästi tavallista tupakkaa terveellisempi, koska höyry on haitattomampaa kuin savu. Lontoolaisen Queen Mary -yliopiston tutkija Hayden McRobbie hyökkäsi e-tupakan kansanterveydellisiä hyötyjä vastaan Euroopan tupakka- ja nikotiinitutkimusyhteisön 14. vuosikokouksessa Helsingin yliopistolla alkusyksyllä. Tupakoijat, jotka olisivat muuten lopettaneet, ovat siirtyneet e-savukkeisiin. Riskinä on, että muuten savuttomat nuoret alkavatkin käyttää e-savukkeita, McRobbie latasi. E-savukkeisiin liitetty mielikuva turvallisesta tupakasta vesittää helposti vuosikymmenten terveysvalistuksen. Julkisissa tiloissa saakin polttaa e-savukkeita. Teollisuuden viesti on, että taas saa pitää hauskaa, rajoituksetta, McRobbie sanoi. Kansainvälisen konferenssin valtavirta kuitenkin kannatti sähkötupakkaa perinteisessä haittojen vähentämisen eli harm reduction -politiikan hengessä. Tupakanvastaisen ASH-järjestön tutkimusjohtaja Martin Dockrell huomautti, etteivät Nancy Reagan -tyyliset ohjeet ei huumeita, viinaa tai esiaviollista seksiä toimi tosielämässä. Savuton nikotiini on tämän vuosikymmenen harm reduction -politiikkaa ja yhtä tuloksekasta kuin neulanvaihto 1980-luvulla tai turvaseksi 1990-luvulla, Dockrell sanoi. l Antti Kivimäki YLIOPISTO

8 alkuluvut Channel Two is putting on a Lord of the Rings marathon as part of t näyttävät useita länsimaisia elokuvia päivässä, jotta ihmiset pysyisivät pois kaduil TÄHTIVIERAS Suuttumus vie mennessään Kielentutkimus voi olla keino analysoida yhteisymmärryksen puutetta. ilkeys Claudine Moïsella on tapana pyöräillä suurkaupunkien lähiöissä aineistoa keräämässä. Katu on optimaalinen paikka, koska sitä ylläpidetään verovaroin. Kadulla mikä hyvänsä kommentti äityy äkkiä ilmiriidaksi. Välillä hänen pitää laskeutua satulasta tekemään muistiinpanoja. Se on muuten vaikeaa. On vaativaa keskittyä verbaaliseen väkivaltaan ja pysytellä järkiajatuksissa. Siihen se perustuukin. Jotta loukkaus olisi loukkaus, sen täytyy toimia. Se täytyy ymmärtää. Verbaalisesta väkivallasta on alettu huolestua viime vuosina. Moni valittaa, että elinympäristö on konfliktoitunut. Suunsoitto ja kirosanat ovat yleistyneet julkisissa tiloissa. Myös sähköisiä viestimiä käytetään ilkeilyyn. Moïselle kyseiset vuoropuhelun säröt ovat yhteiskunnallinen jatkumo, jonka hän ulottaa eurooppalaisen valtion syntyyn. Valtio yhdenmukaisti kielen ja tuotti vakioidut käytösmallit kaikille. Sanallinen väkivalta pilkkaa kanssaolijoita ja todistaa, kuinka sopimus sanojen merkityksistä ja luvallisuudesta rakoilee, ja tilaa ei olekaan kaikille. Kysymys on kärsimyksestä, vaikka se on ehkä turhan juhlallinen sana. Sanojen näennäinen harmittomuus on osa tutkimusongelmaa. Moïse on valmistanut tutkijaryhmänsä kanssa ranskankielisessä maailmassa suositun opetus-dvd:n, jossa esitetään riitatilanteita, kuten vangin vartijalleen purkamaa pettymystä saamatta jääneestä tupakka-askista. Analyysiosassa puretaan riitapuheen elementtejä. Olen tyytyväinen, kun pystyn paikantamaan yhteiskunnan ongelmia filologian avulla. l MAARIA YLÄNKÖ Claudine moïse on grenoblen yliopiston sosiolingvistiikan professori. Loukkaus täytyy ymmärtää, että se toimii. kuva saara vuorjoki 8 YLIOPISTO

9 he government s efforts to restore peace. Iranin televisiokanavat ta: kuva 123rf Google vs. kirjastot Google tuo kaiken yhteen. Millä hinnalla? siirto On oikeastaan vaikea tajuta, että Google on vasta 14 vuotta vanha. Maailman suosituimmasta hakukoneesta on vaivihkaa kasvanut iso osa arkeamme. Sen tekemät kartat ja kuvaamat katunäkymät auttavat suunnistamaan ja ilmainen sähköposti tarjoaa helpon ratkaisun yhteydenpitoon. Seuraavana projektinaan Google pitää maailman kaikkien kirjojen digitoimista. Kunnianhimoinen hanke on jo käynnistynyt: koko Michiganin yliopiston kirjasto on nyt skannattu. Kuulostaako hienolta? Googlea tutkinut yhdysvaltalainen Siva Vaidhyanathan ei ole vakuuttunut yhtiön ottaman roolin hyvyydestä. Kyseessä on kuitenkin yksityinen liikeyritys, pohjimmiltaan mainostoimisto. Onko hyvä asia, että yksi yhtiö ottaa hoitaakseen kulttuuriperinnön tallentamisen? Vaidhyanathan kysyi puhuessaan maailman kirjastojärjestöjen konferenssissa IFLAssa elokuussa Helsingissä. Puheessaan hän vertasi kulttuuriperimän tallentamista ihmisen perimää selvittäneeseen Human Genome -projektiin. Kun projekti käynnistyi, yksityinen yritys tarjoutui nopeuttamaan sitä, Vaidhyanathan kertoo. Vastikkeeksi yhtiö pyysi osuutta kaikista projektin tuottamista sovelluksista. Pyyntöön ei suostuttu. Silloin katsottiin, että näin tärkeää asiaa ei voida myydä lyhyen aikavälin edun takia. Mutta olemmeko lyhytnäköisempiä, kun kyse on kulttuurista? Vaidhyanathanin ratkaisu olisi käynnistää oma digitointiprojekti, jota koordinoisivat kirjastot. Se olisi varmasti hitaampi, mutta sitä ei omistaisi yritys. Lisäksi se voitaisiin tehdä ehdoilla, jotka parhaiten palvelevat yleisöä maksukyvystä tai mainosmarkkinoista riippumatta. l Juha merimaa VÄLKYT Helsingin yliopiston kemian professori Markku Leskelälle on myönnetty kansainvälinen ALD-palkinto hänen ansioistaan ohutkalvojen tutkijana ja nanomateriaalitieteiden kehittäjänä. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. Tarkemmin ALD-tekniikasta ja Leskelän tutkimuksesta kirjoitimme Yliopistolehdessä 1/2012. Helsingin yliopiston Radiokemian laboratorio täytti elokuussa 50 vuotta ja Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema syyskuussa jo 110 vuotta. Yliopisto-lehti onnittelee. Valtion tiedonjulkistamispalkinnot jaettiin 12.9., ja Helsingin yliopistossa on aihetta juhlaan. Palkittujen joukossa oli ympäristöalaa laajasti käsittelevän Ihminen ja ympäristö -kirjan toimitus. Toimituskunnassa olivat muun muassa professori Jari niemelä ja tutkija Sanna sorvari Helsingin yliopistosta. Toinen palkinto meni tutkimusmatkailija Georg August Wallinin tutkimusaineiston saattamisesta julkaisukuntoon ja Wallinin elämäntyötä koskevan tiedon julkistamisesta tutkija Kai Öhrnbergille, tutkija Patricia Bergille ja egyptologi Sofia Häggmanille. Lisäksi taloushistorian professori Markku Kuisma sai raadilta elämäntyöpalkinnon taloushistorian alalla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä. kuva VEIKKO SOMERPURO YLIOPISTO

10 alkuluvut 71,7 % suomalaisista korkeakouluista vuosina 2009 ja 2010 valmistuneista ja suomeen jääneistä ulkomaalaisista on työllistynyt. työllistyineiden keskipalkka on kuitenkin jäänyt selvästi suomalaisten palkkauksen alle. syrjintää työhönotossa sanoi kokeneensa 32 % vastaajista. Kyselyyn vastasi 343 kansainvälistä korkekouluopiskelijaa. tutkimuksen teetti Helsingin yliopiston Valoahanke. Harvinainen kaksisiipi siivekäs Luonnontieteellisen museon ja ympäristöhallinnon kaksisiipistyöryhmän jäsenet löysivät erittäin harvinaisen sorjapetokärpäsen elokuussa Pohjois-Savosta Maaningalta. Sorjapetokärpänen (Cyrtopogon pulchripes) tunnetaan Suomen lisäksi ainoastaan Venäjältä, Etelä-Koreasta ja Japanista. Aikaisempia kotimaisia löytöjä on vain kaksi: Maaningalta 1800-luvun puolivälistä ja Kuopiosta vuodelta Edellisestä havainnosta on lähes sata vuotta, vaikka kyse on helposti tunnistettavasta ja näkyvästä hyönteisestä. Tutkijoiden hämmästykseksi sorjapetokärpäsiä löydettiin peräti kolme kappaletta. Yksi yksilöistä pyydystettiin näytteeksi Luonnontieteellisen museon tieteelliseen eläinkokoelmaan. Tästä Maaningan näyteyksilöstä saatiin myös maailman ensimmäinen sorjapetokärpäsen DNA-näyte. l Puolet vastanneista autoilijoista myönsi keskittymiskyvyn ajamise Saksalaisen Allianz-Gruppen Englannissa tekemä tutkimus sanoo, että klassinen on tu Hiili karkaa veteen Ilmastomallit tarkentuvat tutkimuksella. systeemit Maapallon pintaalasta yli kaksi kolmannesta on veden peitossa. Vesillä on luultua merkittävämpi rooli hiilen kierrossa myös ilmaston lämmetessä, sillä vesiekosysteemit reagoivat lämpötilanmuutoksiin voimak- Hiilen kierto ekosysteemeissä täytyy tuntea. kaammin kuin maaekosysteemit, selviää Naturessa julkaistusta kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa oli mukana myös Helsingin yliopiston metsätieteiden ja fysiikan laitosten tutkijoita. Julkaisu on suurin erilaisten ekosysteemien hiilenvaihtoa selvittänyt tutkimus. Aiemmin on keskitytty yhden ympäristön tutkimiseen kerrallaan. Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää kasvien, eläinten, pieneliöiden ja elottoman luonnon muodostamien ekosysteemien keskinäistä vuorovaikutusta hiilen siirtymisessä, toteaa tutkimuksessa mukana ollut akatemiatutkija Jukka Pumpanen metsätieteiden laitokselta. Myös lämpötilanvaihdokset vaikuttavat hiilen kiertoon. Kasvien yhteyttäminen sitoo hiilidioksidia ilmakehästä ja eliöiden hengitys vapauttaa sitä takaisin ilmakehään. Lämpötilan noustessa hengitys lisääntyy enemmän kuin yhteyttäminen. Pitkällä aikavälillä yhteyttämisessä sidottu hiilidioksidin määrä rajoittaa eliöiden hengitystä maaekosysteemissä. Vesiekosysteemissä rajoitetta ei muodostu, sillä hiiltä saadaan yhteyttämisen lisäksi vesivirtojen ja sateiden mukana, Pumpanen selittää. Tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, että tällainen ekosysteemien välinen ero varsinaisesti kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. Hiilen kierto ekosysteemeissä täytyy kuitenkin tuntea ennusteiden tarkkuuden vuoksi. Ilmastonmuutosennusteissa metsien hiilensidontakykyä on Pumpasen mukaan mahdollisesti yliarvioitu. Maalta vesiekosysteemeihin siirtyvää hiiltä ei ole osattu ottaa riittävällä tavalla huomioon ilmastonmuutosta kuvaavissa malleissa. Yksittäin tarkasteltuna metsä vaikuttaa suuremmalta hiilinielulta kuin se todellisuudessa on, sillä vuositasolla jopa kymmenen prosenttia metsään sitoutuvasta hiilivarastosta voi siirtyä veden mukana vesiekosysteemeihin. Tutkijat mittasivat hiilidioksidin määrää ja lämpötilaa vuoden ajan ympäri maailmaa 373 tutkimuspaikalla, jotka luokiteltiin yhdeksään eri ekosysteemiin. Suomesta mukana olivat Lapin ja Pirkanmaan tutkimusasemat. Idea tutkimuksesta lähti meribiologeilta Britanniasta ja Australiasta, joiden lisäksi tutkimuksessa oli mukana eri alojen tutkijoita Italiasta, Espanjasta, Tanskasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. l Saara Pietilä 10 YLIOPISTO

11 en herpaantuvan jazzin tai bluesin soidessa. rvallisinta: kuva lauri voutilainen Luonnollista puhdistusta Kasveille riittää töitä, Tshernobylissa ja muilla saastuneilla mailla. Hyötykasvit Käytämme luonnonkasveja yleensä hyväksemme ruokalautasella tai rakennusmateriaaleissa. Harva kuitenkaan tietää, että kasvien avulla voidaan myös puhdistaa maaperää. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Petra Egilmez tutkii fytoremediaatiota eli kasvikunnostusta, jota voidaan hyödyntää niin maan kuin veden ja ilmankin puhdistamiseen. Tutkimusala on kansainvälisessä nosteessa ja syystä, tarvetta on. Arvioiden mukaan jo pelkästään Suomessa on yli mahdollisesti pilaantunutta maaaluetta. Kotimaisen maaperän parantamiseen käytetään jopa 70 miljoonaa euroa vuosittain, Egilmez selventää. Egilmezin erikoisala on fytoekstraktio. Ilmiössä kasvin juuret siirtävät maaperän haitta-aineet maan pinnalle versoon, josta ne voidaan korjata talteen ja käsitellä. Toinen keino on ritsofiltraatio. Kasvit imevät itseensä haitta-aineet veden mukana, minkä jälkeen kasvi hävitetään juurineen. Suomessa on yli pilaantunutta maa-aluetta. Menetelmää on hyödynnetty jo parikymmentä vuotta Tshernobylin alueella, jossa radioaktiivisia aineksia kerätään auringonkukkien avulla, Egilmez havainnollistaa. Vaikka kasvikunnostus on hidasta ja sitä voidaan käyttää vain osittain pilaantuneilla alueilla, ovat hyödyt selviä. Kasvit tarjoavat ympäristöystävällisen ja taloudellisen keinon puhdistaa maaperää. Menetelmät sopivat siksi hyvin myös kehitysmaihin. Petra Egilmez esitelmöi kasvikunnostuksesta Helsingin yliopiston Tiedekulman sadonkorjuuviikolla l ANTTI MÖLLER YLIOPISTO

12 alkuluvut Ajatuksena on kuitenkin, että asiantuntijaksi esitellyn ihmisen puhe Viestinnän professori Esa Väliverronen toivoisi medialta kriittisyyttä asiantuntijain v Nuuska korvaa tupakan? Norjalaiset tupakoitsijat nuuskaavat tupakoinnin vähentämiseksi. nuuskaa ei voi suositella suomeen. kuva 123rf nikotiini Norjalaismiehet pääsevät nuuskan avulla todennäköisemmin irti tupakasta kuin lääketieteellisillä nikotiinivalmisteilla, Norjan alkoholi- ja tupakkatutkimusinstituutin Karl Erik Lund on havainnut. Tyypilliset motiivit nuuskaamiseen ovat tupakoinnin vähentäminen ja lopetus, Lund sanoi Euroopan tupakka- ja nikotiinitutkimusyhteisön 14. vuosikokouksessa Helsingin yliopistolla. Siitä tosin ei koskaan tiedä, onko nuuskan ja tupakan rinnakkaiskäyttö välivaihe tupakoinnin lopettamisessa vai jääkö se tavaksi. Rinnakkaiskäytössä savukkeita palaa kuitenkin vähemmän. Lundilta kysyttiin, pitäisikö nuuskan myynnin olla Suomessa laillista samoin kuin Norjassa. Norjassa olemme saaneet nuuskasta lyhytaikaisia terveyshyötyjä, mutta pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tiedetä. Tätä ei voi suositella vieraaseen kulttuuriin. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tupakkatutkija Ari Haukkala luennoi omista kaksostutkimuksistaan. Niiden valossa nuuska tupakan rinnalla ei näyttäisi auttavan tupakan lopettamisessa suuntaan tai toiseen. En näe nuuskaa Suomessa haittojen vähentämispolitiikan työkaluksi, Haukkala sanoi. Norjassa kiellettiin sisällä sauhuttelu vuonna 2004, minkä jälkeen nuorten miesten nuuskaus on yleistynyt vuotiaissa norjalaisissa on enemmän nuuskaajia kuin tupakoijia, Lund kertoi. Suomessakin vuotiaiden pelkkä nuuskankäyttö on kasvussa, sanoo tupakkatutkija Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta. Tyypillinen nuuskaava nuori on fyysistä joukkuelajia, kuten jääkiekkoa, harrastava poika. l antti kivimäki Operaatioista oppiva Eurooppa nuotilleen Aleksanteri-instituutin tutkija Anna Halonen tutkii siviilikriisinhallintapolitiikkaa uudesta vinkkelistä oppimisteorioiden näkökulmasta. Hänen lähtökohtiaan ovat esimerkiksi oppiminen sosiaalisena prosessina sekä se, miten oppimista tapahtuu politiikan käytännöissä. Oman haasteensa tuo se, että malleja tutkimuksen käytännöstä ei ole. Monia oppimisen käsitteitä voikin olla vaikea soveltaa empiiriseen tutkimukseen. Halonen keskittyy Bosnian ja Kosovon operaatioihin. Nämä ovat EU:n merkittävimpiä siviilikriisinhallintaoperaatioita, koska alue on strategisesti tärkeä. Tämän vuoden keväällä päättynyt Bosnian operaatio oli EU:n ensimmäinen ja pitkäkestoisin siviilikriisinhallintaoperaatio. Tutkimus on alkuvaiheessa, joten konkreettisia esimerkkejä oppimisen vaikutuksesta ei vielä ole. Halosen olettaa oppimisen näkyvän muun muassa siinä, miten EU:n kriisinhallintapolitiikka on muuttunut monimuotoisemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi kolmetoistavuotisen historiansa aikana. EU:n ensimmäinen siviilikriisinhallintaoperaatio Bosnia- Herzegovinassa keskittyi vain poliisitoimiin. Vuonna 2008 aloitetuissa Kosovon oikeusvaltio-operaatioissa on myös oikeus-, rajavalvonta- ja tulliviranomaisiin kohdistuvia toimia. Anna Halonen esitteli tutkimustaan Eurooppa-tutkimuksen päivänä Economicumissa. l Maria Niku 12 YLIOPISTO

13 envuoroilla olisi mitä tahansa kommentteja suurempi painoarvo. alintaan: Läskistä lähtee viestejä rasva Saksan diabeteskeskuksen 15 vuoden tutkimustyö osoittaa sisäelinten läheisen rasvan yhdeksi ihmiselimistön järeimmistä kemikaalitehtaista. Liiallisina määrinä se on omiaan sotkemaan sisäelinten välistä viestintää. Tämä altistaa verenkiertosairauksille ja tyypin II diabetekselle. Kun puhutaan rasvakudoksesta, paikalla on todellakin väliä. Pohjoismaiden fysiologiyhdistyksen kongressissa Meilahdessa esitelmöinyt Jürgen Eckel kertoo eräänlaisesta työnjaosta: Sisäelinrasva on tärkeä elinten välisessä viestinnässä, ihonalaisrasva toimii enemmänkin lämpöeristeenä ja polttoainevarastona. Tieto täydentää kuvaa keskivartalolihavuuden eli tuttavallisemmin kaljamahan pahuudesta. Rasvakudos syytää elimistöön lähemmäs tuhatta erilaista viestimolekyyliä, joista suurin kuva 123rf Kaljamaha kielii muustakin kuin elintavoista. luonto hiljentää ja imee, vaivihkaa. osa kuuluu niin sanottuihin adipokiineihin. Löydettyjen viestimolekyylien hurja määrä yllätti tutkijatkin: Seuraavat vuodet voisi pyhittää pelkkien adipokiinien yksityiskohtaiseen toimintaan tutustumiselle, Eckel huokaa kuulostaen väsyneen onnelliselta. Sydämen pintaa verhoava rasvakudos näyttäisi ansaitsevan erityistä huomiota. Adipokiinien liikaeritys ei tee hyvää verenkiertoelimistön lihassoluille. Rasvakudoksen viestit vaikuttavat myös luustolihasten sokeriaineenvaihduntaan. Länsimaissa läskiä riittää tutkittavaksi ja samalla kakkostyypin diabetes yleistyy nopeammin kuin koskaan. Vuosikausia meillä oli lähinnä tilastoja lihavuuden ja tyypin II diabeteksen yhteydestä. Nyt alamme ymmärtää mitä elimistössä todella tapahtuu, Eckel toteaa. l Ismo rautiainen HELMIÄ JA SIKOJA Kun toisen tiedotusvälineen uutisesta pitäisi maksaa korvaus, mediat eivät enää toistaisi papukaijoina yhden uutisvälineen hankkimaa pikkuskuuppia, vaan tarjoaisivat omia uutisiaan. TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTUSOPIN VIERAILIJAPROFESSORI TUOMO PIETILLÄINEN MAISTELEE SKUUPPIKORVAUSTA, YLE.FI 5.9. Ison-Britannian julkisen terveydenhuoltojärjestelmän suunta muuttuu taikajuomien avulla. ( ) Kuningaskunnan uusi terveysministeri Jeremy Hunt uskoo, että homeopatia toimii ja että sitä tulisi tukea. NEWSCIENTIST.COM, 5.9. Kun nyt yliopistojen uusi rahoitusmalli kannustaa laatuun, indeksi tarvitaan turvaamaan toiminnan pitkäjännitteisyys? AALTO-YLIOPISTON REHTORI TUULA TEERI HALUAA YLIOPISTOJEN RAHOITUKSEN SIDOTTAVAKSI INDEKSIIN, HS 4.9. YLIOPISTO

14 alkuluvut dos. Läsnä Pelit ja psykologia kuuluvat yhteen, vaikkei tehtäisikään aggressio- tai rippuvuustutkimuksia. Stanfordissa Kaliforniassa vieraileva tutkija Jari Takatalo on tutkinut läsnäolon psykologiaa peleissä jo kymmenen vuotta. Nyt tutkin tulevaisuuden oppimisteknologioita ja niin sanottuja hyötypelejä. Työ jatkaa Takatalon aiempia tutkimuksia viihdepelaamisen psykologiasta. Vanhan ystäväni Syad Shariqin kanssa mietimme juuri zen-munkki Thích Nhat Hanhin ajatusta: Jos emme ole läsnä, aamut toistavat itseään. Tämän lauseen ymmärtäminen tulee itse asiassa yllättävän likelle uusia vuorovaikutteisia teknologioita, Takatalo paljastaa tulevista tutkimuksistaan. Takatalo nimitettiin ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen psykologian dosentiksi 5.7. Lisää uusia dosentteja: htm. l MIkko Pelttari *) ALAVIITE Linnut Mustarastaat käyvät kinaa pihassa. Marjoista vai muutosta? Osa muuttaa, osa jää. On vaikea tajuta taistoksi lintumaailman ellei maailman kauneinta liverrystä. Mutta halutessaan rastas matkii murtohälytintä, Nokia tunea ja moottorisahaa. Ei saa! Täällä on jo liikaa sellaisia, jotka tekevät niin. l arja tuusvuori Yliopistoni ei sijoitu yliopistolle. Opiskelija ja toimittaja Emilia Kukkala oppii eniten kampuksen liepeiltä: pantterin.blogspot.fi -> 5.9. Kamppailu öljyä vastaan Itämerellä valmistauduttiin öljyturmaan. riskit Elokuun lopulla Helsingin edustalla järjestettiin suuri kansainvälinen Balex Delta -öljyntorjuntaharjoitus, jota tänä vuonna harjoitusta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE. Harjoitusskenaariossa 70 eläinlajia on vaarassa hävitä tonnia öljyä jota simuloitiin turpeella oli valunut Suomenlahteen Isosaaren tuntumaan. Merellä ja rannikolla harjoiteltiin muun muassa kartoitusta, öljypuomitusta ja lintujen puhdistusta. Öljytuhoskenaario ei ole tuulesta temmattu, suuren tapaturman riski on olemassa. Itämerellä kulkee vuosittain noin alusta, joista joka viides on tankkeri. Yksi riskialueista on Tallinnan ja Helsingin välisen meriliikenteen linja, joka risteää Venäjän öljysatamien tankkerireitin kanssa. Toinen merkittävä risteyskohta on Gotlannin edustalla. Vuosittaisissa harjoituksissa on huomattu ongelmia viestinnässä, mutta siksi harjoitukset ovat tarpeellisia, sanoo Itämeren suojelukomission HELCOM Response -ryhmän puheenjohtaja Bernt Stedt. Öljyntorjunta on taistelua aikaa vastaan, sillä öljyn merestä kerääminen on huomattavasti tehokkaampaa ja halvempaa kuin rannikolta. Myös öljyn välivarastointi ja kuljetus pois torjunta-aluksista operaation aikana on vaikeata. Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta tehnyt riskianalyysejä öljyonnettomuuksien todennäköisyydestä. Ennakointi on tärkeätä: noin 70 uhanalaista eläinlajia on tapaturman sattuessa vaarassa hävitä lopullisesti. Investointi ennaltaehkäisyyn olisi viisaampaa kuin jälkihoitoon panostaminen. Myös lainsäädännössä on puutteita. Torjuntaoperaatioiden tavoitteiden ja prioriteettien tarkempi määrittely johtaisi parempiin tuloksiin, Kuikka toteaa. l ANTTI MÖLLER kuva karin hannukainen 14 YLIOPISTO

15 Mitä nyt! Kirjoitustehtävää ei ole viisasta käyttää oppilaan rangaistuksena. Koulukuri uusiksi? Sastamalalaiskoulun rehtori sai apulaisoikeuskanslerilta huomautuksen lain vastaisesta järjestyksenpidosta. Millaisia lainmukaisia rangaistuskeinoja opettajalla on käytettävissään, hallintoneuvos Janne Öberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä? Varsinaisia rangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Oppilasta voidaan ojentaa jälki-istunnon avulla, ja toisten oppilaiden rauha voidaan turvata poistamalla häiriköivä oppilas luokasta tai epäämällä häneltä opetus loppupäiväksi. Eikö jälki-istunnossa istuvalla oppilaalla saa teettää mitään hyödyllistä? Kasvatuksellinen keskustelu ja kotitehtävien teko ovat sallittuja. Kouluissa saatetaan teettää pieniä järjestelytehtäviä, ja usein oppilaat suhtautuvat niihin myönteisesti. Pakollisia työtehtäviä ei kuitenkaan voida kurinpitomielessä määrätä. Sopivatko oppimis- tai työtehtävät rangaistuskeinoiksi, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, dekaani Patrik Scheinin? Kirjoitustehtävää on epäviisasta käyttää rangaistuksena. Eri asia on, jos normaalin jälkiistunnon yhteydessä käydään opettava keskustelu tai pohditutetaan asiaa kirjallisesti. Myös rangaistuksen muodossa teetettyjä töitä on syytä välttää. Työtä ei pitäisi oppia käsittämään pakollisena ja tuskallisena asiana, vaan olennaisena ja terveellisenä osana elämää. Miten uhmaavan teinin saa rauhoittumaan fiksusti? Murrosikäisten yksi luonteenomainen piirre on auktoriteettien haastaminen. Auktoriteetin ei pitäisi perustua ajatukseen, että koska olen opettaja, sanani on laki. Oppilaan on koettava, että opettaja tuntee asiat, ajattelee viisaasti ja ajaa yhteistä etua. On oltava linjakas kasvattaja ja tehtävä selväksi, että näin on menetelty kaikkien muidenkin kohdalla ja sovittu yhteiset pelisäännöt. Sääntöjen on oltava selkeät. Huumori auttaa. Miten koulussanne selvitetään häiriötilanteita, Helsingin normaalilyseon johtava rehtori, dosentti Markku Pyysiäinen? Oppilaiden välisissä kiistoissa ja kiusaamistapauksissa otimme ensimmäisenä harjoittelukouluna käyttöön vertaissovittelun. Asianosaiset tekevät vanhempien sovittelijaoppilaiden läsnä ollessa sopimuksen, jonka pitävyyttä seurataan. Olemme mukana Turun yliopistossa kehitetyssä Kiva koulu -hankkeessa kiusaamisen ehkäisemiseksi, ja meillä on aktiivinen oppilashuoltoryhmä. Rangaistusten ja jälki-istuntojen tarve on vähentynyt selvästi. l ELIAS KROHN kuva Riikka kiema YLIOPISTO

16 syyskuu Uhripässi valittiin jo keväällä ja teurastettiin sadonkorjuun jälkeen. Aleks näytti vahvasti sen, että valtio ja oikeuslaitos eivät ole Venäjällä erilliset in 16 YLIOPISTO

17 anteri-instituutin tutkija Hanna Smith Pussy Riot -oikeudenkäynnistä (MTV3, 17.8.): " Oikeudenkäynti stituutiot, vaan ovat kietoutuneet toisiinsa mikkelinpäivä valokuvaaja heikki pölönen YLIOPISTO

18 ARTIKKELIT 18 kansi Eläin meissä 18 YLI O P I STO

19 eläin meissä TEKSTI Antti Kivimäki kuvat pauliina mäkelä kansi Mikä kumppanissasi pysäytti, äly, silmät vai luonne? Vaiko sittenkin tuoksu? Eläimellisyys saattaa selittää käyttäytymistämme enemmän kuin tajuammekaan. E rilaisia ihmisyhteisöjä vertailemalla voi saada kuvan, että käytöksemme on vain kulttuurisidonnaista. Jos ihmisestä zoomaa ulospäin kohti muita eläimiä, lajimme yhteiset biologiset piirteet näkyvät selvemmin, Australian kansallisyliopiston evoluutioekologian professori ja Helsingin yliopiston eläinekologian dosentti Hanna Kokko toteaa. Miehet ovat kuitenkin enemmän nuorten kuin vanhojen naisten perään, kun taas simpansseilla YL IO PISTO

20 asia on toisinpäin. Hyvä simpanssiäitiys on arvokas asia. Simpansseilla ei ole vaihdevuosia, ja lisäksi nuoret naaraat voivat kokemattomuuttaan olla huonoja poikasten hoitajia. Vanhemmat simpanssinaaraat ovat tehokkaampia äitejä, joten koiraat kuolaavat niiden perään, Kokko kertoo. Ihmisen seksuaalivalinta voi kuulostaa oudolta tutkimuskohteelta, mutta maailmanlaajuisesti se on tunnustettu tutkimushaara. Spermakilpailusta, naisen orgasmin alkuperästä ja kainalotuoksuista on julkaistu kosolti tieteellisiä artikkeleita. Suomessa ihmisen parinvalinnan biologiaa on tutkittu etenkin Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa. TUOKSU JA ILMEET Eläintarhassa jo lapsi nä- kee, kuinka kiimaisen paviaaninaaraan sukuelimet hohtavat punaisina. Biologisesti se on merkkivalo, joka kertoo sopivasta ajasta saattaa siementä sisään. Ihmisellä naisen ovulaatio eli kuukautiskierron hedelmällinen aikaikkuna on huomaamattomampi. Edes nainen itse ei sitä välttämättä tunnista kuin kalenterista laskemalla. Eläinkunnassa tällainen niin sanottu piilo-ovulaatio on harvinaisuus. Syistä on useita arvauksia. 20 YLI OP I STO Suositun teorian mukaan piilo-ovulaatio kehittyi ihmisen esivanhempien aikaan naaraiden suojakeinoksi laumanjohtajakoiraiden tyranniaa vastaan. Johtava koiras halusi paritella yksinoikeu Uusi johtaja pyrki tappamaan edellisen poikaset. della kaikkien naaraiden kanssa, ja kun valta vaihtui, uusi johtaja pyrki tappamaan edellisen poikaset. Kun naaraat salasivat ovulaationsa ja olivat kaiken aikaa valmiita salaa parittelemaan kaikkien koiraiden kanssa, johtajakoiras ei enää pystynyt pitämään seksikontrollia yllä. Uusi johtajakoiras ei voinut olla varma, etteivätkö poikaset olisi hänen siittämiään, joten sen oli pakko jättää ne henkiin. Viime vuosina tutkimus on paljastanut, ettei ovulaatio ole ihmiselle niin salainen, kuin on luultu. Vaikka miehet ja naiset eivät ovulaatiota tietoisesti tunnistaisikaan, he ottavat sen käytöksessään huomioon, Helsingin yliopiston riistaeläintieteen yliopistonlehtori Petri Nummi kertoo.

21 Kokeissa on havaittu miesten pitävän naisten ääntä, kehon tuoksua ja kasvojen ilmeitä houkuttelevampina ovulaation aikaan. Tällöin miehet myös valvovat kumppaniaan mustasukkaisemmin. Naiset puolestaan ovat tutkitusti uskottomampia ovulaation aikaan, ja silloin heidän makunsa kallistuu fyysisesti vetävien, maskuliinisten miesten suuntaan. Eläinmaailmassa naaraan vaginassa tapahtuva siemennesteiden taisto on hyvin yleinen ilmiö. Spermakilpailua esiintyy ihmisilläkin. Tutkimusten mukaan joka kymmenes lapsi ei olekaan naisen varsinaisen kumppanin siittämä. Toisinaan syntyy myös kaksosia, joilla on eri isät, Nummi sanoo. SPERMAKILPAILU Naisen orgasmi on tieteel- le mysteeri, josta riittää eriseuraisia teorioita. Erään mukaan se on valinnan väline. Seksi mieluisen miehen kanssa tuottaa voimakkaan orgasmin, joka yhtä aikaa syöksee edellisten kumppaneiden siementä ulos ja imee juuri sisällä olevan siementä syvemmälle. Empiirinen tuki teorialle puuttuu, eikä ihme. Ihmisellä lisääntymisbiologiaa ja sen psykologisia vaikutuksia on vaikea kokeellisesti todentaa. Nummi on itsekin tutkinut spermakilpailun ja ovulaatiosyklin psykologisia vaikutuksia. Nummen ja Jani Pellikan tutkimus Heijastelevatko naisten seksifantasiat adaptaatioita spermakilpailuun? julkistettiin tänä vuonna. Nummi ja Pellikka olettivat, että naiset fantasioivat mieluummin monimiehisestä kuin moninaisisesta ryhmäseksistä ja että fantasiat monesta miehestä ovat runsaimmillaan ovulaatioaikaan. 119 suomalaisyliopistojen opiskelijoihin ja henkilökuntaan kuuluvan naisen vastausten valossa juuri näin näyttää olevan. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta ne ovat hyvin linjassa maailmanlaajuisesti saatujen vastaavansuuntaisten tulosten kanssa, Nummi sanoo. Yksi oletuksista kaatui. Nummi ja Pellikka olettivat, että alle 25-vuotiaat naiset suosisivat vanhempia naisia enemmän sellaisia ryhmäfanta- YL IO PISTO

22 sioita, joissa on myös muita naisia, koska nuorten naisten seksuaalinen markkina-arvo on kovempi. Tähän tilastoanalyysi ei kuitenkaan tuonut tulosta suuntaan tai toiseen. MUSTASUKKAISUUDEN BIOLOGIA Char- les Darwin esitti jo 1800-luvulla evoluutioteoriassaan, että lajien kehitys kulkee kahta reittiä: luonnonvalinta karsii sopeutumattomat pois ja seksuaalivalinta päättää, ketkä pärjäävät lisääntymismarkkinoilla. Silti evoluutiobiologia keskittyi pitkälle 1900-luvun puoliväliin liki pelkästään luonnonvalintaan. Seksuaalivalintaa pidettiin sopimattomana. Mitä tulee ihmiseen, seksuaalivalinnan biologinen tutkimus on vieläkin punainen vaate monille sosiaalitieteilijöille. Syytökset sosiaalidarwinismista tai oikeistolaisuudesta elävät yhä. Hanna Kokon mukaan ristiriita kumpuaa osin väärinymmärryksestä erilaisten tieteellisten kulttuurien välillä. Vaikka luonnonvalinta tai seksuaalivalinta harvinaisen uskollinen Gorillakoiras on tuplasti naaraan kokoinen, ja gorillalaumassa dominoiva uros parittelee yksinoikeudella kaikkien naaraiden kanssa. Johtavan gorillan valta on niin tiukassa, että 250-kiloisella gorillalla on pienemmät kivekset kuin Homo sapiens -koiraalla. Kun lihaksissa on riittävästi paukkuja, kiveksiä ei tarvitse varustaa spermakilpailua varten. Ihmisillä sukupuolten kokoero viittaisi koiraan 1,3-vaimoisuuteen. Sehän tiedetään, ettei parisuhdeuskollisuus ihmisillä aina toteudu, Petri Nummi sanoo. Yksi tunnetusti uskollinen kotoinen eläin on kuikka. Eräässä tutkimuksessa kuikkapariskunnista nimenomaan etsittiin merkkejä vieraan koiraan jälkeläisistä, tuloksetta. Muiden uskollisina pidettyjen lajien, kuten varpuslintujen ja joutsenten, on sen sijaan havaittu toisinaan käyvän vieraissa. 22 YLI O P I STO

23 jotakin suosisikin, sen toteaminen ei ole moraalinen argumentti. Esimerkiksi seksuaalista mustasukkaisuutta esiintyy kaikissa kulttuureissa. Sen biologisen pohjan tunnustaminen ei tarkoita, etteikö mustasukkaisuusrikoksista pitäisi rangaista ja yrittää pyrkiä niistä eroon, Kokko sanoo. Mustasukkaisuus on resurssikysymys. Miehen kannattaa tehdä kaikkensa varmistuakseen, että Miehet laskevat lyhytsuhteissa rimaa huoletta. kantaa ruokaa omalle lapselleen. Naisenkin kannattaa katsoa miehen perään huolella, jotta tämä ei alkaisi käyttää energiaansa jossain muualla. Sen sijaan ahventen lahkoon kuuluvalla hietatokolla asia on päinvastoin. Hietatokoilla koiraat hoitavat poikasia eli puolustavat niitä petoja vastaan. Koiraan on yhtä helppo puolustaa sataa kuin kymmentä penskaa, joten naaraan ei tarvitse välttää koirasta, jolla on jo poikasia. Päinvastoin niistä saattaa olla hyötyä. Koiras voi joutua syömään nälkäänsä omia poikasiaan, joten muiden naaraiden poikaset vähentävät riskiä, Kokko kertoo. LYHYT OPPIMÄÄRÄ Evoluution saatossa mie- hen ja naisen on psykologisesti pitänyt sopeutua jotakuinkin samanlaisiin asioihin: pelätä petoja, käyttäytyä joviaalisti kanssaihmisiään kohtaan, viestiä järkevästi ja ratkoa älyllä pulmia. Seksuaalivalinnan osalta biologia kuitenkin asettaa sukupuolille varsin erilaiset haasteet. Mies pystyy tuottamaan pienellä vaivalla miljardeja siittiöitä, mutta ei helposti saa varmoja takeita, että lapsi on hänen. Naiselle puolestaan yksi yhdyntä voi johtaa valtavaan energia- ja aikataloudelliseen taakkaan: raskauteen, imetykseen ja yli vuosikymmenen huolenpitoon. lauman kiinnostavin Ihminen on sosiaalinen eläin, ja älymme on pitkälti kehittynyt monimutkaisen mutta tuloksekkaan laumaelämän tarpeisiin. Parinvalinnassakin haistelemme, kuinka suosittuna muut jotakuta pitävät. Petri Nummi ja Markku Milonoff havaitsivat tutkimuksessaan, että naiset pitivät kaveriporukassa kuvattuja miehiä viehättävämpinä kuin yksin kuvattuja miehiä. Jotkut miesporukat hyödyntävät tietoa baarissa, kun haluavat naittaa sinkkukaverinsa. He käyttäytyvät niin kuin juuri tuo tyyppi olisi joukossa erityisen tärkeä ja hänen mielipiteensä erityisen kiinnostavia. Toisessa vastaavanlaisessa kokeessa on kuvattu miehiä erinäköisten naisten kanssa. Kuvia katsoneiden naisten arviot miehestä vaihtuivat sen mukaan, minkä näköisen naisen kanssa hän poseerasi. Sama ilmiö on havaittu teeren soitimella. Etenkin nuoret naaraat ovat huonoja valitsijoita, joten ne peesaavat vanhempien naaraiden valintoja. Pitkää parisuhdetta ei kannattane matkimisen varaan perustaa. Mutta jos etsii lyhytsuhteita baarista, aikaa on vähän ja tieto on niukkaa. Silloin matkiminen voi olla ihan järkevä strategia, Nummi sanoo. YL IO PISTO

24 Pitkissä suhteissa niin naiset kuin miehetkin arvostavat luotettavuutta, älykkyyttä ja ystävällisyyttä. Lyhytsuhteissa sen sijaan kymmenet tutkimukset viime vuosikymmeninä ovat paljastaneet selviä eroja sukupuolten toiveissa. Miehet haluavat nopeammin seksiä useamman satunnaiskumppanin kanssa, eikä toisen vihkisormus häiritse heitä. Miehet laskevat lyhytsuhteissa rimaa, kun taas naiset jopa nostavat sen korkeammalle erityisesti fyysisen vetovoiman suhteen. Ehkäisyn psykologinen vaikutus ei ehkä vielä pure. Naisella tykyttää takaraivossa, että tässä voi tulla raskaaksi, Nummi sanoo. NAARAAN VALINTA Kokko muistuttaa, että tutkitut erot seksuaalivalinnassa ilmentävät eri sukupuolten mieltymysten keskiarvoja. Yksilöissä variaatiota riittää joka suuntaan. Keskiarvoa ei tule lukea mittarina, jonka mukaan joku haluaisi toisten käyttäytyvän, Kokko sanoo. Myös naiset hakevat yhden illan suhteita, mut- 24 YLI OP I STO ta heidän motiivinsa ovat usein toisenlaisia, kuten pyrkimys ponnistaa yhden illan jutusta pidempään parisuhteeseen. Joskus saatetaan hakea hyviä geenejä, vaikka oikeasti elämäntilanteeseen ei lainkaan sopisi tulla raskaaksi. Jo Darwin esitti, että eläinnaaraat tekevät seksuaalisia valintoja, mutta viktoriaanisena aikana näkemystä paheksuttiin suuresti. Naaraiden strategiat ovat sangen kryptisiä. Vaikka moraalikontrolli sittemmin löystyi, naaraiden valinnat jäivät pitkään vähemmälle huomiolle. Naaraiden kryptisiä strategioita on hyvin vaikea tutkia, Nummi tuumii. l

25 Liiton hyötyhistoria TEKSTI HETA MUURINEN kuva pauliina mäkelä Vieteistä viis, parinvalinta on ollut länsimaissa järjen asia. Järjettömyydet ovat tulleet perhekuvaan vasta hiljattain. R akkautta pidettiin vuosisatojen ajan hyvin arveluttavana aviopuolisoa valitessa, kertoo perhehistoriaa tutkinut Kai Häggman. Sen sijaan rahvaan piirissä tärkeitä kriteereitä puolisossa olivat maaomaisuus, raha ja työkyky. Varakkaammille suvuille avioliitot olivat aina 1800-luvulle asti tärkeä tapa vahvistaa taloudellista ja poliittista valtaa. Kauppiaiden ja porvariston välisistä monimutkaisista avioverkostoista on paljonkin tutkimusta. Sopivien avioliittojen kautta luotiin pysyviä suhteita liikekumppaneihin, rahoittajiin ja tietenkin paikallistasolla myös päättäjiin, Häggman sanoo. Vaikka avioliitot olivat usein järjestettyjä, pariskunta saattoi silti tuntea lämpimiä tunteita toisiaan kohtaan. Häggman korostaa, että 1800-luvun suomalaisen porvariston piirissä harvemmin pakotettiin ketään avioon. Pikemminkin valittiin useiden sopivien joukosta se mieleisin. Säätyläisille keskeistä oli juuri sopivuus. Siipan piti olla samaa säätyä. Säätyläismies saattoi joskus avioitua alaspäin, mutta säätyläisnainen ei voinut avioitua rahvaan miehen kanssa. IKÄ JA VAPAUS Säätyläisvai- mon ei ollut sopivaa olla miestään vanhempi. Tällainen oli hyvin harvinaista. Miehen piti ennen avioitumistaan hankkia ammatti ja tietty varallisuustaso. Usein säätyläismiehet olivat yli kolmenkymmenen, kun he saavuttivat nämä vaatimukset. Jos nainen ylitti 25 vuoden iän naimattomana, häntä pidettiin vanhanapiikana, jolla ei enää ollut arvoa avioliittomarkkinoilla. Kun totuttiin siihen, että avioliitossa oli viiden, kuuden vuoden ikäero, siitä tuli normi. Naisten avioituminen nuorena oli myös hyödyllistä, sillä naimattomat tyttäret olivat perheille taloudellinen taakka. Rahvaankaan piirissä luokkajako ei ollut yhdentekevä. Jos renki tai piika avioitui talon tyttären tai pojan kanssa, sitä paheksuttiin. Vasta kaupungistuminen vapautti parisuhdevalinnat luvun kaupunkityöläiset olivat jo vapaita valitsemaan puolisonsa itse, Häggman toteaa. Syrjähyppyjä ja aviottomia lapsia on aina ollut. Paheksuminen hiipui vasta 1970-luvulla. Historian varrella äpärän ja hänen äitinsä kohtalo yhteisössä on ollut kova. Siitä huolimatta vietit ovat toisinaan voittaneet. Eikä aina ole voinut valita osaansa. l YL IO PISTO

26 26 YLIOPISTO

27 26 Kuka: Janne Kurki Jääräpää TEKSTI MikkO Pelttari KUVAT wilma hurskainen Janne Kurki on lastenpsykiatri ja filosofi, kustantaja, isä, estetiikan dosentti ja kolmannen danin mustan vyön judoka. Janne Kurki on opiskellut Helsingin yliopistossa kuudessa eri tiedekunnassa ja työskennellyt miltei yhtä monessa. Tällä hetkellä hän erikoistuu lastenpsykiatriaan lääketieteellisessä. Opintoviikkoja on kertynyt tänne noin 1300, aika monen tutkinnon verran. Koleana ja sateisena kesäpäivänä Vantaan HopLop-leikkipuistossa on hikistä ja elävää. Janne Kurki täyttää tänään 40 vuotta. Hän käy hupihallissa viisivuotiaan tyttärensä kanssa mielellään. Lapselle on paljon tekemistä, uusia kavereita. Olen lukenut joitakin Kurjen julkaisemia artikkeleita. Niissä filosofi puhuu suoraan. Kurki ei ole helppo kaveri, mutta moinen ei tunnu häntä haittaavan. Akateemisen filosofian piirit eivät ole hänen piirejään. Hetken päästä lapsetonkin tottuu HopLopin metakkaan ja vilskeeseen. Kurjen tytär on hieman ihmeissään, kun tällä kertaa joku on kilpailemassa isän huomiosta. Pian käy selväksi, että hyväntuulisen Janne Kurjen elämässä on nykyisin enimmäkseen kyse lapsista: omista ja muiden. Lääkäri kurki Yläasteikäisenä Kurki ajatteli ryhtyvänsä lääkäriuralle. Nyt, muutamien mutkien kautta, hän on lääkärin ammatissa, lastenpsykiatrina. Kurki tarkkailee tyttärensä toimia samalla kun kertoo perheneuvolan arjesta. Asiakasperheitä on paljon, jonot ovat pitkiä ja pitkäjänteinen työ on vaikeaa. Ruohonjuuritasolla työ on ankeaa. Yksi tai kaksi tapaamista vuodessa. Peruslääkärintyö on valitettavan paljon lastensuojeluilmoituksia, lausuntojen kirjoittamista, verkostoneuvotteluita ja viranomaisten kanssa asiointia, Kurki huokaa. Hän on kiinnostunut pidemmistä hoitoprosesseista, joilla on selkeä terapeuttinen päämäärä. Ensi keväänä hän valmistuukin perheterapeutiksi Suomen mielenterveysseurasta. Perheterapiassa oppii ymmärtämään lapsia, heidän elämänsä aikuisia ja sitä painolastia, mikä siirtyy sukupolvelta toiselle. Se on todella jännittävä työ. Kurki sanoo, että lasten parissa työskentelevien pitäisi pitää enemmän ääntä siitä, kuinka huonosti suomalaiset lapset tänä päivänä voivat. Kiireelliset huostaanotot lisääntyvät, eikä ongelmiin voida vastata. YLIOPISTO

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

2009: Pako vapauteen

2009: Pako vapauteen 2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Vielä maahanmuuttajataustaisista perheistä: OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Tässä dokumentissa esiintyvä materiaali on tekijänoikeuslain alaista. Materiaalia ei saa levittää, myydä tai luovuttaa eteenpäin missään muodossa

Tässä dokumentissa esiintyvä materiaali on tekijänoikeuslain alaista. Materiaalia ei saa levittää, myydä tai luovuttaa eteenpäin missään muodossa Tässä dokumentissa esiintyvä materiaali on tekijänoikeuslain alaista. Materiaalia ei saa levittää, myydä tai luovuttaa eteenpäin missään muodossa ilman Media Clever Oy:n kirjallista lupaa. 1 Tämän kyselyn

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot