PÄIJÄT-HÄME 2017 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄME 2017 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2014 2017"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄME 2017 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE luonnos maakuntahallitus maakuntahallitus Maakuntavaltuustoon versionimi: Päijät-Hämeen maakuntaohjelma tulostettu (automaattipäivitys)

2 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMA TIIVISTELMÄ 3 1. Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Yritystoiminnan kilpailukyky Resurssitehokas teollisuus Palveluiden uudet ja luovat ratkaisut Luonnonvarojen jatkojalostamisen ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen Kilpailukykyinen osaaminen Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Työllisyys- ja työvoiman liikkuvuus Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Hyvinvoiva väestö Hyvinvoinnin lisääminen Kulttuurin monet mahdollisuudet Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit Kestävä ympäristö Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen Luonnonvarojen kestävä käyttö Perusteluosat maakuntaohjelmaan Toimintaympäristö, SWOT ja tavoitemittareita Strategian edistäminen Maakuntaohjelman arviointia Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä Lahden ja Heinolan seutujen erityispiirteitä Tavoitteellinen aluerakenne Yhteistoiminta-alueen toiminta Toimeenpanosuunnitelma Rahoitus Liitteet 36

3 TIIVISTELMÄ Päijät-Hämeen maakunnan aikaisemmat strategiset elämäntapatavoitteet ovat edenneet oikean suuntaisesti. Maakunnan vahvojen osaamisalueiden kärkiin ohjattiin menneellä maakuntaohjelma ja EUohjelmakaudella runsaasti rahoitusta. Ympäristöliiketoiminnan kehittäminen, uusiutuvan energian hyödyntäminen ja muotoilun lisääminen ovat olleet keskeisiä innovaatio-osaamisen ohella. Monissa toimenpiteissä ei kuitenkaan syntynyt luvattuja välittömiä vaikutuksia. Työpaikkoja syntyi vähemmän ja tutkimus- ja professuurihankkeet tuottivat lähinnä välillisiä hyötyjä elinkeinoelämälle. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 mahdollistaa toimijoiden, kuntien ja alueviranomaisten yhteisen aluekehittämistyö jatkumisen vuosille Päijät-Hämeen visio on, että Päijät-Häme on ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen maailmanluokan kumppani ja missiona on tehdä asioita yhdessä eli Meitin kans menestyt. Maakunta strategian teemat: Kehittyvillä markkinoilla osaajana Venäjän ja Pietarin potentiaali Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 korostaa voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja. Maakuntaohjelma yhdistää ensimmäisessä toimintalinjassa globaalin toiminnan haasteet, elinkeinoelämän ja osaamisen. Toinen toimintalinja keskittyy asukkaiden hyvinvointiteeman ympärille. Kolmas toimintalinja nostaa esiin kestävän ympäristön teemoja. Järjestys kuvaa taloudellisesti tiukkaa tilannetta Suomessa ja EU:ssa, jossa vain globaalisti kilpailukykyisellä osaamisella voidaan synnyttää elinkeinoelämälle lisäarvoa, joka tuottaa hyvinvointia maakuntaan, mutta kuitenkin luontoarvoja kestävämmin kohtelemalla. Maakuntaohjelman toimintalinjat: Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Hyvinvoiva väestö Kestävä ympäristö Päijät-Hämeen menestyy, jos maakunnan elinkeinoelämä ja yrittäjyyshenkinen toimintapa menestyvät. Kasvuun kansainvälisille markkinoille tarvitaan monipuolista osaamista alueelta ja globaaleista verkostoista sekä ennakoivaa koulutuksen tuottamista. Maakunnan älykäs erikoistumisen nostaa osaamisen yhteisiksi työkaluiksi ympäristöosaamisen (cleantech), muotoilun, toimijoiden innovaation ja hyvinvoinnin välineet. Hyvinvoinnissa korostuvat nuorison hyvinvoinnin parantaminen, päihteitten haittojen ehkäiseminen ja tapahtuma- ja terveysliikunnan edistäminen. Lahden MM 2017 kisatapahtuma kuvaa hyvin sitä onnistumisprosessia, mikä liittyy myös koko aluekehittämisen tuleviin haasteisiin ja yhteiseen tekemiseen. Maakunnan luonnonvarat ovat monipuoliset ja niitä tulee käyttää älykkäästi yhteisen hyvän tekemiseksi. Biotalouden vahvistuva rooli tukee Päijät-Hämeen maaseudun ja kylien elinvoimaisuutta. Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät kansainväliselle lentokentälle, satamiin ja ratayhteyksien kehittämisessä on edelleen runsaasti mahdollisuuksia paikallisesti ja Venäjän suuntaan. Lahdessa keskusta tiivistyy ja osin laajenee asemanseudun ja radanvarren rakentamisen yhteydessä. Etelä-Suomen maakunnat ovat valinneet yhteisiä kehittämisen teemoja, joita viedään Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa eteenpäin. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimenpiteiden rahoituksessa käytetään alueviranomaisten rahoituksen lisäksi kuntien, eri toimijoiden, yritysten, EU:n ja valtion rahoitusta. 3

4 1. Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Uusi EU:n rakennerahastokausi vuosille kuvaa osuvasti suomalaisen kilpailukyvyn haasteita ja muutostarpeita. Myös tulevaisuusselonteko ja maakuntastrategia antavat viitteitä tulevasta, kun työelämä tulee muuttumaan monin tavoin. Digitaalitalouden muutos jatkuu ja työnteon kulttuuri muuttuu. Useilla aloilla työn ja opiskelun voi suunnitella itse, mutta samalla vastuu työn- ja oppimisen tuloksista lisääntyy. Verkostojen merkitys ja yhteistyö lisääntyy kaikissa toimintaympäristöissä. Entistä useampi tekee töitä globaalisti yli kansallisten rajojen. Vaatimukset kansainväliselle osaamiselle kasvavat. Päijät-Hämeen yritysten on kyettävä toimimaan kansainvälisessä kilpailussa ja hyödyntämään kilpailuetuja. Suomen ja Päijät-Hämeen elinkeinorakenne on ollut hyvin teollisuusvaltainen, mutta käynnissä olevan nopean rakennemuutoksen seurauksena palvelujen merkitys on kasvanut. Päijät-Hämeen elinkeinoelämän rakenteet ovat pk-yrityksien ja muutaman suuryrityksen varassa. Moni pk-yritys on avannut vientikanavia kansainvälisille markkinoille. Päijät-Hämeen yritykset ovat toimineet pääosin hitaasti kasvavilla markkinoilla, joten markkina-aseman saavuttaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Päijät- Hämettä pitkään piinanneen rakennemuutoksen alkujuuret johtavat 1990-luvun vaihteen lamaan, suurtyöttömyyteen ja idänkaupan romahtamiseen. Päijät-Hämeen maakuntastrategia haastaa tekemään entistä enemmän yhdessä ja kansainvälistymään! 1.1. Yritystoiminnan kilpailukyky PK-yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälisyyden parantamiseksi Päijät-Häme toteuttaa aktiivista yritysten kehittämisavustuspolitiikkaa. Voimavarana ovat yritysten, kuntien, valtion ja EU:n resurssit. Kansalliset ohjelmat ja uusi rakennerahasto-ohjelma tukevat Päijät-Hämeen energia- ja materiaalitehokkuutta parantavia investointeja, uusien yritysten hautomotoimintoja ja yritysverkostojen kehittämisen ekosysteemihankkeita. Päijät-Hämeen maakuntastrategia nostaa esiin infrastruktuuriteknologiat, puhtaan veden, ympäristön (cleantech), terveydenhuollon ja koulutuksen vientituotteet. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Yritysten lyhyen ja pitkän aikavälin uudet kasvuyrityshankkeet, EAKR (tl 1), maaseuturahasto kasvu- ja kehittämishankkeet kansainvälistymishankkeet, kansallinen rahoitus, TEKES Älykkään erikoistumisen kärjet yritystoiminnan kehittämisessä Vähähiiliseen teknologiaan ja talouteen aluetason kehitystyöllä: biotalous nimenomaan alueellisena toimintamallina, ei vain yksittäisten yritysten kehityshankkeina Uuden liiketoiminnan luominen Käytetään mm. uusia hautomomalleja ja edistetään investointeja ja yrittäjyyttä. liikevaihdon kasvu ympäristö-, muotoilu- ja innovaatiomenetelmiä tehostaneet yritykset yritysryhmien hankkeet uudet yritykset (myötävaikutetut), uusi liiketoiminta, liikevaihdon kasvu, uudet työpaikat, Horizon 2020 EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES Horizon 2020 EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES Horizon 2020 EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES Horizon 2020 Pk-yritysten kansainvälisten myynti- ja kumppanuusverkostojen kehittäminen kv-liiketoimintaa aktivoineet yritykset, uudet vientilaajennukset, EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES Horizon 2020 Pk-yritysten energiatehokkuuden pa- pk-yritykset, joissa energiatehokkuus EAKR (tl 1), maaseuturahasto 4

5 rantaminen Muut? on parantanut, säästetty energia kansallinen rahoitus, TEKES Horizon 2020 Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt Resurssitehokas teollisuus Kaupunkiympäristöistä ja teollisuuden uudistuksesta tulee löytää lisää voimavaroja elinkeinoelämän ja kuntien palveluiden tuottamisen prosesseihin. Teollinen prosessi on entistä enemmän palveluketjun pidentämistä ja osana yritysten kehittämistä kaupungit ottavat entistä enemmän vastuuta älykkäistä hankinnoista ja investointien toteuttamisesta. Lahden alueelle on laadittu joulukuussa 2013 valtion kanssa kasvusopimus yhdessä 11 muun suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimusten tarkoitus on luoda valtion eri toimijoiden, kaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen välille uudenlainen kumppanuus, jotta kasvun kannalta keskeiset asiat pystytään toteuttamaan yhteistyössä. Lahden seudun sopimuksen keskeiset painopisteet ovat: uudistava elinkeinopolitiikka, jossa korostuvat ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, vetovoimaa vahvistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja työttömyyden vähentäminen. Toimenpiteet ovat osa Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaa. Maankäytön osalla Lahden kaupunkiseudun sopimus korostaa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja mm. aseman seutu Lahdesta ja Henna Orimattilasta. Eteläisen kehätien suunnittelu ja joukkoliikenne sekä kaupunkiseudun sisällä että Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä ovat sopimuksessa sovittuja teemoja. Syrjäytymisen ehkäisemisessä kehitetään toimintatapoja erityisesti pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden hoitoon. Yhtenä kohteena on myös nuorisotakuun toteutumisen edesauttaminen. Lahden kaupunkiseutu on partnerina Tampereen vetämässä INKA-ohjelman konsortiossa Lähtökohtana kaupunkiseudun teollinen rakennemuutos ja tulevaisuuden työpaikkojen synnyttäminen. Tavoitteena on muuttaa Lahden kaupunkiseudun teollista perustaa niin, että cleantech ja muotoilu saavat jalansijaa. Lisäksi tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa hyödyntäen kaupungin nopeaa uudistumista uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden avulla. Lahden kaupunki voi toimia kehitysavausten tekijänä. LADEC koordinoi ja hallinnoi ohjelmaa, yhteistyökumppaneina ja hyödynsaajina ovat alueen yritykset, kunnat ja korkeakoulut. LADEC on alustavasti vetovastuussa konsortiossa kahdesta työpaketista: Muotoilulla uutta arvoa liiketoimintaan ja Resurssiviisaat verkostot. Lahden kaupunkiseutu on aktiivisesti mukana sähköiseen liikenteeseen, älykkääseen rakentamiseen, kasvumarkkinoiden avaamiseen ja uusiin innovaatioalustoihin liittyvissä työpaketeissa. Uudistuvan teollisuuden tarpeisiin on löydettävä älykkään erikoistumisen tutkimuksen-, kehittämisen- ja innovaatiotoiminnan ekosysteemeitä, joissa yritykset yhdessä luovat toisilleen kansainvälisesti kestävää lisäarvoa ja liiketoimintaa. Toimenpiteiden tukirahoitukseen käytetään pääosin INKA-ohjelmarahoitusta, TEKES-rahoitusta ja EAKR-rahoitusta. 5

6 Kuva 1 INKA-ohjelma alueen kehittämisessä Lahden kaupunkiseutu kokoaa, kehittää ja koordinoi suomalaisten cleantech-yritysten kasvurahoitusta ja -kiihdytystä tukevia kansainvälisiä verkostoja ja tapahtumia yhteistyössä Tekesin, Tesin ja Sitran sekä TEM:n cleantechin strategisen ohjelman kanssa. Teollisen muotoilun ekosysteemin tehtävänä on kasvattaa muotoilun tarjontaa ja hyödyntämiskykyä eri toimialoilla sekä vahvistaa muotoilulla tuotettavaa lisäarvoa. Lahdessa on Suomen johtava teollisen muotoilun ekosysteemi. Kasvusopimuksen tavoitteena on kehittää edelläkävijämarkkinoita testaamaan uusia markkinatoimisen hankinnan malleja. Kuntien innovatiivisia ja kestäviä julkisia hankintoja sekä teollisuuden ja kaupan investointikohteita voidaan hyödyntää uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien pilotoinnin, demonstroinnin ja kaupallistamisen mallikohteina Edelläkävijämarkkinat keskittyy erityisesti energia- ja materiaalitehokkaisiin rakennetun ympäristön, kaupunkien ekosysteemin ja liikenteen ratkaisuihin. Teemat ovat myös Lahden kaupunkiseudun painopisteitä INKA-ohjelmassa. Kaikissa Lahden kaupunkikonsernin hankinnoissa ja investoinneissa otetaan huomioon kaupungin ympäristö- ja energiatavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Kaikissa merkittävissä hankinnoissa ja investoinneissa otetaan huomioon niiden yritysvaikutukset, mahdollisuudet synnyttää niiden avulla uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä edistää työllisyyttä. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Kestävän kilpailukyvyn kehittänen uudet liiketoiminta- ja palveluinnovaatiot INKA, EAKR, TEKES maaseuturahasto kansallinen rahoitus Horizon 2020 Edelläkävijämarkkinoiden uudet pilotit uudet avaukset INKA, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus Horizon 2020 Teollisen muotoilun ekosysteemit uudet kansalliset- ja vientimallit INKA, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus Horizon 2020 Cleantech yritysten kansainvälistyminen ja rahoitus Muut? uudet avaukset kv-kauppoihin, liikevaihdon kasvu INKA, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus Horizon

7 Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt Palveluiden uudet ja luovat ratkaisut Päijät-Hämeen matkailustrategia korostaa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa osana matkailuyritysten arkea. Päijät-Hämeen kärjessä matkailun palveluissa ovat tapahtumamatkailu ja työsidonnainen matkailu. Päijät-Hämeen urheilu- ja liikuntatapahtumat ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja MM, EM, PM ja SM-tason tapahtumia. Alueen hyvinvointimatkailulta voidaan edelleen odottaa kasvua ja uusia palveluratkaisuja mm. venäläisten ja aasialaisten matkailijoiden osalta. Lahti on yksi Suomen viidestä suuresta messukaupungista. Uudenaikaiset messu- ja tapahtumatilat mahdollistavat Lahdessa kansallisen ja kansainvälisen messu- ja tapahtumatoiminnan laajentamisen. Uudenlaiset tapahtumamallit ovat yhdistäneet taidetta, näytelmiä ja tapahtumaelementtejä ja näin lisänneet kiinnostavuutta jo ennestään monipuolisiin kulttuuripalveluihin. Keskeisintä alueen ulkoista markkinapotentiaalia ovat pääkaupunkiseutulaiset, venäläiset ja kasvamassa määrin myös aasialaiset. Julkisen sektorin palveluissa siirrytään entistä enemmän kestäviin ja innovatiivisiin hankintoihin, jolloin esimerkiksi kunnat voivat demonstroida paikallisia ratkaisuja hankinnoissaan. Esimerkkinä voivat toimia ruokapalvelut, joissa voidaan pilotoida uusia lähi-, luomu-, kasvis- tai sesonkituotteita ja niiden kilpailutusta. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Kestävät hankinnat uudet palvelut tai tuotteet, vähähiiliset uudet toimintapalvelut, energiatehokkaat uudet ratkaisut, EAKR, maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES Horizon 2020 Matkailutulon kasvattaminen, uudet verkostohankkeet kävijämäärän kasvu, vähähiiliset toimet kunnat, maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES Horizon 2020 Julkisten palveluiden kehittäminen Uudet palvelumallit EAKR, ESR, maaseuturahasto kunnat, TEKES, Muut? Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt Luonnonvarojen jatkojalostamisen ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen Päijät-Hämeen runsaita luonnonvaroja hyödynnetään ja kehitetään uutta, luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvaa vähähiilistä liiketoimintaa, bioenergian tuotantoa, luontoon perustuvaa palveluliiketoimintaa ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuvaa elintarviketuotantoa. Elintarviketuotannon arvoketjussa tulee edelleen nostaa lisäarvoa ja kasvattaa vientiä. Vihreän kemian merkitys korostuu. Paikallista materiaalikiertoa kehitetään niin, että biopohjaiset jätteet ja muut sivuvirrat saadaan entistä paremmin muiden tuotteiden raaka-aineeksi. Näin edistetään suljettuun kiertoon perustuvaa liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja. Maakunnassa on runsaasti puuosaamista muun muassa puurakentamista ja kalusteteollisuutta, joissa voidaan nostaa jalostusastetta. 7

8 Ekosysteemipalveluiden arvottaminen edistää myös luonnonvarojen kestävää käyttöä, kun erilaisia vaihtoehtoja voidaan punnita sen mukaan, mitä vaikutuksia niillä on ekosysteemipalveluiden tuotantoon. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Ruokatuotannon kehittämisohjelma maatilojen ja yritysten määrät, ruokasektorin BKT-osuus, investoinnit, liikevaihdon kasvu, rahoituslähteitä maaseuturahasto, TEKES, kansallinen rahoitus, MMM Uudenlaiset bioenergiaratkaisut uudet bioenergiahankkeet EAKR, maaseuturahasto, kansallinen rahoitus, TEKES, Horizon 2020 Jalostusarvoa nostavat kehittämistoimet mm. puun osalta liikevaihdon kasvu maaseuturahasto, EAKR, TEKES, kansallinen rahoitus Vesiliiketoiminta liikevaihdon kasvu maaseuturahasto, TEKES, EAKR, kansallinen rahoitus Biomassan käyttö uuden liiketoiminnan lähteenä uudet biotaloushankkeet Muut? EAKR, maaseuturahasto, kansallinen rahoitus, TEKES, Horizon 2020 Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt Kilpailukykyinen osaaminen Maakunnassa ja sen keskuksessa Lahdessa on monipuolista osaamista. Lahden Yliopistokampus ja alueen ammattikorkeakoulut muodostavat verkostoineen kansainvälisesti monipuolisen toiminta-alustan Lahden Yliopistokampus kokoaa ja linkittää yhteen maakunnan tarpeisiin eri yliopistojen vahvuuksiin ja toimijoiden omiin profiileihin perustuvan toiminnan. Lahden yliopistokampus profiloituu kestävään kehitykseen, kaupunkiympäristön monitieteiseen ja tieteidenväliseen ratkaisuhakuiseen tutkimukseen, opetukseen ja innovaatiotoimintaan. Toimintaympäristöön vaikuttavat kansallinen ja globaali kaupungistumiskehitys, muuttoliike ja ruuhkautuminen sekä niistä seuraavat sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset. Lisäksi kestävä kehitys on osaamisen sekä innovaatio- ja kilpailukyvyn kannalta olennainen tekijä. Yritysten osaamista ja toimintaa tukeva tutkimus on entistä tärkeämpää kansainvälisesti kilpailukykyisen toiminnan kannalta. Lahden Yliopistokampuksella ja ammattikorkeakoululla on runsaasti vakiintunutta ja jatkuvasti kehitettävää yhteistyötä infrastruktuurista tukipalveluihin, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä uusimpina avauksina myös opetukseen. Päijät-Hämeeseen laaditaan maakuntaohjelmakauden alussa koulutuspoliittiset linjaukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma linjaa kansallista koulutuspolitiikkaa. Opetushallitus on KESU:n linjausten rinnalla kannustanut kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tiivistämään keskinäistä yhteistyötä alueella. Päijät-Hämeessä on vähän korkeakoulutuksen perusopiskelun aloituspaikkoja suhteessa kansalliseen määrään. Lahden yliopistokampukseen kuuluvat yliopistot, Lahden ammattikorkeakoulu ja OKM tukevat Lahden alueen kehittymistä ympäristöosaamisen ja muotoilun kansainvälisen tason keskittymänä ja osana laajan metropolialueen innovaatioympäristöä. Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen ja LAMK:ia muotoilu- ja ympäristöosaamisen kumppaneina, joilla on yhteistyössä yrityselämän kanssa erityinen rooli alueen kehityksessä. Niemen osaamiskeskitty- 8

9 mä yhdistää korkeakoulutuksen ja yritystoiminnan samalle kampukselle.. Alueelle keskitetään Lahden ammattikorkeakoulun toiminnot sekä valtaosa Lahdessa toimivien yliopistojen toiminnasta. Niemen osaamiskeskittymästä kehitetään uudenlainen käytäntölähtöinen innovaatio- ja oppimisympäristö. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Osaamiskeskittymien vahvistaminen. Alueelta valittujen kärkien elinkeinoelämää tai julkisen sektorin tuottavuutta tukevat tutkimus- ja kehittämishankkeet Tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudet työpaikat Monitieteiset tutkimusohjelmamallit, jotka tukevat älykästä erikoistumista Monitieteiset tutkimushankkeet ESR, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus, OKM H2020 ESR, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus, OKM H2020 Koulutuspoliittisen ohjelman tarkentaminen laaditaan 2014 lopulla kunnat, Yhteiset koulutustuotteet uudet avaukset ESR, EAKR kansallinen rahoitus, OKM EU-ohjelmat Korkea- ja toisen asteen uudet toimintamallit Muut? uudet koulutuspaikat OKM, ESR kunnat, kansallinen rahoitus Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, korkeakoulut, kunnat ja muut julkisyhteisöt Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen EAKR-voimavaroja voidaan käyttää uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen ja hyödyntämisen. Alueen yliopistotoiminta on muutoksessa ja Helsingin yliopisto on vuonna 2013 päättänyt koota Lahden toiminnot yhteen ja vahvistaa läsnäoloaan alueella ja on perustanut Lahden tutkimus- ja opetusverkoston. Yhdistävänä tutkimusteemoina ovat kaupunkiympäristön ekosysteemipalvelut ja kestävä kehitys. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on käynnistänyt vuonna 2013 selvityksen LUT:in toiminnan laajentamiseksi Lahdessa teknillisen tiedekunnan, erityisesti ympäristötekniikan, osaamispohjaan perustuen. Aaltoyliopisto on viime vuosien aikana vähentänyt toimintaansa Lahdessa ja maakunnassa, mutta sen odotetaan jatkavan alueella vaikuttamista hankekumppanuuksien kautta. Keskeisiä osaamisen-ohjelmia ovat mm. ympäristöä, muotoilua, hyvinvointia ja innovaatioita yhdistävät tutkimusohjelmat, joilla on lisäarvoa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämiseksi. Esimerkiksi HY Palmenia, LUT Lahti School of Innovation, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö ja Lahden ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa valmistelleet yhteisen ohjelmakokonaisuuden, jonka tavoitteena on luoda uudenlainen innovaatioympäristö palvelemaan terveysliikuntaan liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeita. Päijät-Hämeessä rahoitetaan korkeatasoista, ratkaisuhakuista tutkimusta, joka tuottaa lisäarvoa palvelutai tuoteliiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Soveltava tutkimus ja innovaatiotoiminta uudentyyppisine kyvykkyyksineen uudet tutkimushankkeet ESR, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus, OKM, muut EU-ohjelmat Elinkeinoelämää uudistavan korkeakoulutuksen vahvistaminen maakunnassa uudet aloituspaikat, uudet tutkimusohjelmat ja -hankkeet ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM, muut EU-ohjelmat 9

10 Ympäristöteknologian uudet avaukset, cleantech, resurssitehokkuus haltuun kokonaiskuvan kautta (aluelähtöisyys) Kestävä kehityksen ekosysteemin ja kaupunkikehityksen toimet Muotoiluosaamisen ja tuotekehityksen toimenpiteet Hyvinvointi- ja terveysliikuntaa edistävät toimenpiteet Muut? uudet ympäristö/cleantech -hankkeet uudet toimintamallit julkisten toimintojen tehostamiseksi uudet muotoillut tuotteet ja palvelumallit työpaikkojen kasvu, uudet toimintamallit ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM, muut EU-ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM, muut EU-ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM, muut EU-ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM, muut EU-ohjelmat Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, korkeakoulut, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja -keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset Työllisyys- ja työvoiman liikkuvuus Päijät-Hämeessä tulee edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämistä (ESR-toiminta). Toimijoiden ja ELY-keskuksen tavoitteet saada nuorille nopeasti aktivointia eivät ole onnistuneet vielä riittävälle tasolle. Nuorisotakuuta tulee tehostaa sidosryhmien yhteistyössä vaikuttavuuden parantamiseksi. Yi 54-vuotiaiden tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamista tulee tehostaa, jotta työurat voivat jatkua kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämiseen tarvitaan uusia toimintamalleja. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Nuorisotakuun tehostaminen nuorisotyöttömyys, nuorison tukitoimet, nuorisotakuun piirissä olevat tukityöllistetyt kunnat, TEM ESR, kansallinen rahoitus, Työhyvinvoinnin kehittäminen yli 54-vuotiaat kunnat, ESR TEM, kansallinen rahoitus Muut? Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työvoimatoiminnan kehittäjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Tilastojen mukaan syrjäytyneiden nuorten (15 29-vuotiaat) osuus oli vuonna 2010 Päijät-Hämeessä korkein kaikista Suomen maakunnista (Päijät-Hämeessä 5,4 % ja koko maassa keskimäärin 3,7 %). Ammatillinen koulutus yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa nuorisotakuun ja siihen kuuluvien koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamisessa. Työurien pidentyminen sekä työelämän ja osaamistarpeiden nopea muutos korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä. Painopiste siirtyy entistä enemmän nuorten, vähän koulutettujen aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahan- 10

11 muuttajien koulutukseen. Lisäksi tulee huomioida koulutusjatkumo perusasteelta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja sieltä edelleen korkea-asteelle erityisesti ammattikorkeakouluun. Yhteistyössä kuntien kanssa kehitetään perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjausta ja räätälöidään uudenlaisia opintopolkuja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille ja aikuisille. Räätälöityjä uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti palvelualoille. Alueella uskotaan erityisesti hyvinvointisektorin yritystoiminnan vahvaan kehitykseen erityisesti ympäristö- ja bioliiketoiminnassa. Myös teollisuuden toimintatavat kehittyvät palveluliiketoiminnan suuntaan. Lahti on Suomen merkittävimpiä ympäristöliiketoiminnan alan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymiä. Ammatillisessa koulutuksessa on kyettävä hyödyntämään entistä paremmin ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet. Koulutuksessa tuetaan siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden kehittämistä. Päijät-Hämeessä on etenkin kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnassa ja laadussa jatkettava yhteisteistä kehittämistä elinkeinoelämän kanssa. Nivelvaihe on tärkeä siirryttäessä mm. peruskoulusta jatko-opintoihin. Päijät-Hämeen yrittäjyyskasvatuksen strategiassa ja toimenpideohjelmassa määritellään yhteinen yrittäjyyskasvatuksen visio ja sitä konkretisoivat tavoitteet sekä toimenpiteet vuosille Strategia on laadittu alueella laajassa yhteistyössä. Kuva 2 Päijät-Hämeen yrittäjyyskasvatuksen painopisteet Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Nivelvaiheen palveluiden sujuvat ratkaisut. Toisen asteen jälkeiset palvelut ja välivaiheen minimointi uudet ratkaisumallit nuorisotakuun piirissä olevat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, TEKES Horizon 2020 Työelämän taitojen täydennyspolut yli 54-vuotiaat ESR, kansalliset, TEM Yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelma osana opetussuunnitelmia ESR, kansallinen rahoitus, Interreg Muut? Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työvoimatoiminnan kehittäjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 2. Hyvinvoiva väestö Maakunnassa lisätään hyvinvointia ja torjutaan syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia. Painotusta hyvinvoinnissa lisätään ennaltaehkäisevien menetelmien kehittämiseen. Köyhyyden torjunnalla parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä kehittämällä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Maakuntaohjelman työpajoissa on todettu, että meillä on oltava tahtotila ja välineet pitää kaikki mukana 11

12 yhteiskunnan yhteisissä toiminnoissa. Maakunnan monipuoliset kulttuuripalvelut ja luonto parantavat hyvinvointia. Maakunnassa voi nauttia huippukonserteista, kesäisistä näytelmistä, hienoista urheilutapahtumista tai vaeltaa pitkin opastettuja reittejä Hyvinvoinnin lisääminen Hyvinvointia voidaan maakunnassa parhaiten lisätä ehkäisemällä syrjäytymistä. Se tarkoittaa työttömyyden vähentämistä etenkin nuorten keskuudessa, köyhyyden poistamista ja lisätään tulevaisuuteen suuntautuneisuutta. Syrjäytymisen ehkäisy maakunnassa vaatii useiden hallinnonalojen toimia ja yhteistyötä. Päijät-Hämeessä tulee vahvistaa eri kansalaisryhmien yhdenvertaisuutta, edistää terveyttä vähentämällä terveyseroja, ehkäistä työstä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä, parantaa pienituloisten asemaa, vähentää lasten ja nuorten syrjäytymistä, uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluja, parantaa kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuutta. Erityisenä painopisteenä ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatketaan ja monipuolistetaan etsivätoimintaa. Etsivätoiminta kohdistuu vuotiaisiin nuoriin, joilla ei ole opintopaikkaa, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tai jotka ovat työttömiä. Tavoitteena on kehittää joustavaa ja jatkuvaa toimintaa, joka hyödyttää ja avaa polkuja nuorille. Etsivän toiminnan ohjaajat auttavat nuorta opiskelu- tai työpaikan haussa. Etsijät auttavat myös yhteyksissä viranomaisiin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin. Alueella pilotoidaan ja otetaan käyttöön uudet toimintamallit ja poikkihallinnollisia toimintatapoja työttömyyden vähentämiseksi (LKS-kasvusopimus). Maakuntaohjelman aikana voidaan aktivoida asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen.. Keskeisiä kumppaneita ovat jo olemassa olevat verkostot ja toiminnalliset ryhmät. Näitä ryhmiä ovat kyläyhdistykset, asukasyhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat yhdessä kehittämisorganisaatioiden kanssa. Ikääntyvien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin (sosiaalinen, fyysinen, psyykkinen) edistäminen ja tukeminen siirtävät raskaampien palvelujen tarvetta. Ikääntyvien palvelujen kehittämisessä keskeistä on siirtää laitospalvelun tarvetta myöhäisempään ikään ja purkaa laitosvaltaista hoitojärjestelmää nopeasti (VATT:n valmisteluraportti 20). Tämä tarkoittaa panostusta eläkeikäisten ennaltaehkäiseviin palveluihin ja niiden edelleen kehittämistä yhteistoimintamalleiksi niin, että yksityiset ja järjestötoimijat voivat olla aktiivisesti mukana palvelujen tuottajina/tarjoajina. Parannetaan maahanmuuton palveluita ja kotouttamisen yhteistä ohjausta. Maahanmuuttopolitiikan uudet linjaukset ja lainsäädännön muutokset tuovat uusia haasteita kunnille. Päijäthämäläisessä maahanmuuttotyössä tulee ottaa huomioon kuntien uudet velvoitteet mm. alkukartoituksista, kotouttamisohjelman laatimisesta ja sen seurannasta. Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallinnoima, osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama, Alipi-hanke on tähän mennessä vastannut Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman koostamisesta, työryhmien koolle kutsumisesta ja ohjelman seurannasta. Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on tarkoitus päivittää vuosien aikana. Ehkäistään päihteiden etenkin alkoholin liikakäytöstä johtuvia haittoja. Alkoholi ja tupakka aiheuttavat puolet terveyseroista. Alkoholisairaudet ovat työikäisten, sekä miesten että naisten yleisin kuolinsyy ja aiheuttaa merkittävät välittömät ja välilliset kustannukset. Liiallinen alkoholinkäyttö heikentää työkykyä, hyvinvointia, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Kuntien tuki- ja vuokra-asuntopalvelut asunnottomien määrä Kansalliset, ARA kehitetään riittävälle tasolle Etsivätoiminta ja nuorisotakuun toimenpiteet tavoitettujen % etsivätoiminnassa OKM, ESR, kansalliset Ikääntyvien hyvinvointia edistävät toimenpiteet ikääntyvien hyvinvointimittaukset ESR, EAKR, STM, Raha-automaattiyhdistys, 12

13 Kuntakokeilun toimenpiteet aktivoidut työttömät kunnat, TEM, ESR, kansallinen rahoitus, Paikallistoiminnan vahvistaminen uudet paikallistoimintahankkeet Leader-rahoitus, ESR, kansallinen rahoitus Ammatillinen koulutus, työttömät kunnat, ESR, kansallinen rahoitus, OKM, STM, SM Kielikoulutus kielikoulutukseen osallistuneet kunnat, ESR, kansallinen rahoitus, OKM, STM, SM Alkoholihaittojen ehkäisy Liikenne- ja yleinen turvallisuusohjelma Muut? ohjelmakohtien toteutuminen kunnat, ELY-keskus, LVM, ministeriöt Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työhallinto, sote-kehittäjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset Kulttuurin monet mahdollisuudet Kulttuurin luovat alat keskittyvät keskuskaupunki Lahteen ja Heinolaan. Heinolassa verkostojen kokoamistyön lisäksi on löytynyt ratkaisuja yhteisten toimitilaratkaisujen käynnistymiseen. Lahdessa on useita kohteita, joissa luovien alojen verkostojen sijoittuminen yhteistyöhön voi tehostaa eri toimijoiden toimintaa. Pitkään kehittämiskohteena ollut Malskin kiinteistö on saanut uuden suunnitelman ja radanvarteen rakentuva asemanseudun täydennysrakentaminen luo myös mahdollisuuksia myös kulttuuripalveluiden sijoittumiselle. Päijät-Hämeessä edistetään luovia aloja ja kulttuuriyrittäjyyttä, kulttuurimatkailua ja kansainvälistä kulttuurifoorumitoimintaa. Maakunnassa tehdään yhteistyötä alueellisten taidetoimikuntien kanssa. Päijät- Hämeen liikunta- ja taidekulttuuri ovat monipuolinen ilmentymä ja tarjoaa elämyksiä kansallisesti ja kansainvälisesti. Menestyviä tuottajia ja ryhmiä kulttuurin ja liikunnan alalta ovat mm. Lahti Sinfonia, Lahden kaupunginteatteri, Heinolan kesäteatteri, FC Lahti, Pelicans, Namika Lahti ja Lahden hiihtoseura. Maaseudun ja kylien kehittämisessä kulttuurilla on iso merkitys, jota voidaan edelleen kehittää ohjelmatyön avulla. Lahden MM-kisat 2017 tulee hyödyntää monipuolisesti alueen markkinoinnissa alueen elinkeinoelämän tueksi. Tehtävissä rakentamisen ja palveluratkaisuissa tulee arvioida yritysvaikutukset. Luoviin alojen kehittämissä painotusta on alueen osaamiskärkiin liittyvissä aloissa kuten muotoilupalvelut, digimuotoilu- ja tuotanto, peliala, musiikki, teatteri, kädentaidot ja liikunta- ja elämyspalvelut. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Kulttuuri osana elinkeinopolitiikkaa luovien alojen uudet työpaikat ESR, EAKR, TEM, luovat alat kasvuun TEKES, maaseuturahasto Kulttuuri- ja liikuntamatkailun monet mahdollisuudet kulttuuri- ja liikuntamatkailun tulovaikutus (MM 2017) EU-kulttuuriohjelmat ESR, EAKR, TEM, TEKES, maaseuturahasto Kulttuurialan kehittäminen etenkin luovien alojen liiketoiminnan osalta Muut tuotannon ja viennin lisääntyminen ESR, EAKR, TEM, TEKES, maaseuturahasto Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, kulttuuritoiminnan kehittäjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 13

14 2.3. Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta yhdistyy Päijät-Hämeessä elinikäisen elintapa- ja liikuntaosaamiseen, joka tulee maakuntalaisille arjen hyväksi kumppaniksi oman elämän hallintaan. Liikunnan megamaakuntaan on luotu ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan terveysliikunnan palveluketjuja. Toimintakyvyn ollessa rajoittunut tulee julkisen sektorin luoda välineet, joilla ihminen saadaan takaisin kohti henkistä ja fyysistä toimintakykyisyyttä. Liikunnalla on moninaiset vaikutukset. Toimintakyvyn parantuessa itsenäisen liikunnan osuus kasvaa ja ratkaisuja löytyy avoimilta tai yleisistä väestölle tarkoitetuista palveluista. Jatketaan maakunnan terveysliikuntakärjen ohjelma- ja hanketyötä ja tehdään siitä edelleen liiketoimintaa kasvavassa määrin. Työelämä hanke ja alueverkostot Kohti Euroopan parasta työelämää, ovat Hämeen TEkeskuksen alueella asettaneet yhteistyölupauksen toiminnalleen. Yhdessä on määritelty avaintavoitteiden määrittely, jolla pyritään kiteyttämään alueen toimijoiden toiminta laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Avaintavoitteisiin kytketyt keinot ovat vain murto-osa kunkin toimijan normaalia palvelu- ja/tai tuotevalikoimaa sekä strategiaa. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Työelämä 2020 alueohjelman toteuttaminen Ohjelman lupaukset ja mittarit ESR, EAKR, STM kansallinen rahoitus Työkyvyn ylläpitoa tukevat uudet palvelualustat ja -mallit, Työelämän ulkopuolella olevien aktivointi Ikääntyvien liikunnan ja liikkumisen mahdollistaminen Vuorovaikutteisen teknologian ja vertaistoiminnan hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa Nuorten liikuntatottumusten monipuolistaminen Muut? uudet palvelumallit työelämän ulkopuolisten osallistuminen ikääntyvien aktiivisuus uudet palvelut ja niiden käyttö harrastajien määrä TEKES ESR, EAKR, STM kansallinen rahoitus TEKES ESR, EAKR, STM kansallinen rahoitus TEKES ESR, EAKR, STM kansallinen rahoitus TEKES ESR, EAKR, STM kansallinen rahoitus TEKES ESR, EAKR, OKM kansallinen rahoitus Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työhyvinvoinnin kehittäjät, sote-kehittäjät, liikuntatoimijat, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 2.4. Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit Maakunnassa on hyvää käyttäjälähtöistä kehittämisosaamista. Käyttäjälähtöisissä palvelumalleissa käyttäjät osallistuvat kehitystyöhön. Heidät haastetaan tuottamaan itse tietoa ja kertomaan palvelukokemuksistaan. Tutkijat seuraavat palvelujen käyttäjien ja tarjoajien toimintaa huomaamattomasti ja havainnoivat sitä. Palvelumuotoilu on osa laajempaa ilmiötä, jossa tuotekehitysprosessin painopiste on siirtynyt uusien ideoiden muokkaamiseen asiakkaiden kanssa tehdyn luovan työn pohjalta. Käyttäjälähtöisten palvelumallien tulee lisätä prosessien tuottavuutta ja asiakaskokemuksen parantamista. Maaseudun ja kylien asukkaiden tilanteen kehittämiseksi tulee kehittää uudenlaisia palveluita, jotka eivät ole paikkaan sidottuja. Samoista malleista voi syntyä kustannustehokkuutta myös kaupunkiympäris- 14

15 töissä. Sosiaali- ja terveysalan palveluihin tulee saada erityistä kustannustehokkuutta, mutta kuitenkaan palvelutason heikentymättä. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelumallit hyvinvoinnin lisäämiseksi asiakastyytyväisyys, työtyytyväisyys ESR, EAKR, TEKES maaseutuohjelma, kansallinen rahoitus, Prosessien parantaminen ja tehostaminen Muut? säästetty aika, kustannustehokkuus Horizon 2020 ESR, EAKR, TEKES maaseutuohjelma, kansallinen rahoitus, Horizon 2020 Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja kehittäjätoimijat, yliopistot ja korkeakoulut, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 3. Kestävä ympäristö Lahden kaupunkiseudun kunnat kehittävät kestävää, energia- ja resurssitehokasta kaupunkikokonaisuutta, vahvistaen Nastolan, Lahden ja Hollolan keskustaajamien muodostamaa nauhamaista kaupunkirakennetta sekä ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palvelutoimintoja kuntien keskusta- ja taajamaalueille sekä rautatieasemien ympäristöön. Kunnat painottavat kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaikissa maankäyttö- ja kaupunkikehittämishankkeissa sekä kehittävät yhdessä valtion kanssa seudullisesti yhtenäistä ja korkeatasoisesti hoidettua jalankulun ja pyöräilyn runkoverkkoa. Lahden kaupunkiseudun uudet asuin-, työpaikka- ja palvelualueet toteutetaan ekologisina, energia- ja resurssitehokkaan rakentamisen sekä kestävien liikenne- ja kaupunkiratkaisujen edelläkävijäalueina. Ensimmäisen vaiheen kehittämisalueiksi Lahden kaupunkiseutu on valinnut seuraavat alueet: Ranta- Kartano, Niemi ja Aseman seutu (Lahti), Henna (Orimattila), Kukonkangas (Hollola), Villähteen aseman alue (Nastola). Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Kasvusopimuksen mukaiset maankäyttöhankkeet uudet asuinalueet käyttöön Kunnat, valtio Valtion vapaat maa-alueet käyttöön maanvaihdot, luovutukset, vuokratut Kunnat, valtio MALPE-toteuttamisohjelma laadittu ohjelma Kunnat, ELY-keskukset, valtion toimijat Ekosysteemipalveluiden kehittäminen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääntyminen luonnonvarojen kestävän käytön lisääntyminen ESR, EAKR, MMM, YM, TEM kansallinen rahoitus TEKES Ekotehokkuuden sosiaaliset kytkennät muutokset kulutustottumuksissa Muut? Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja kehittäjätoimijat, yliopistot ja korkeakoulut, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 15

16 3.1. Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä Maakunnissa on sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita. Uusittu kuntarajoista riippumattomien paikkatietoaineisto mahdollistaa alueiden tarkemman tunnistamisen ja luokittelun. Eri aluetyypeillä on erilaisia tarpeita ja menetelmiä toteuttaa vähähiilisyyteen tähtääviä toimenpiteitä. Päijät-Hämeen maakunta ja kunnat ovat asettaneet tavoitteita vähähiilisen talouden edistämiseen. Suomen EAKR:n rahoituksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa toimia, jotka kohdistuvat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Vähähiilistä taloutta voidaan edistää lisäämällä teollisia symbiooseja, lisäksi fossiilisia raaka-aineita vaihdetaan biomassapohjaisiin raakaaineisiin. Niukkuuden, säädösten ja hintaohjauksen avulla ihmiset muuttavat kulutuskäyttäytymistään. Maatalouden päästöjen ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykytasolla eikä liikenteen päästöt vähene kovinkaan nopeasti. Lähtökohta on, että tulevaisuudessa hyödykkeet tuotetaan eri tavalla ja logistiikalla on entistä suurempi rooli kuluttajalle eettisesti ja taloudellisesti. Valtiotoimijoiden yhteistyötä on tiivistetty perustamalla yhteistyöelin valtion maa-alueiden toimenpiteiden koordinoimiseksi sekä kuntien kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun vauhdittamiseksi. Tavoitteena on kehittää toimivia keinoja valtion omistamien valtiokäytöstä poistuneiden tai poistuvien alueiden, erityisesti asemanseutujen kehittämishankkeiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä maankäyttöhyötyjen kohdentamiseksi. Lahden asemanseutu on yksi Päijät-Hämeen keskeinen alue. Ohjelmakauden aikana laaditaan Päijät-Hämeen maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen MALPE toteuttamisohjelma (LKS-kasvusopimus). MALPE toteuttamisohjelman tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, joukkoliikenteen edellytyksien parantaminen ja useamman ja eritasoisen keskuksen yhdyskuntarakenteen vahvistaminen. Ohjelmatyö tukee myös elinkeinoelämän edellytysten vahvistamista ja sijoittumista. Ekosysteemipalveluiden tutkimus ja arvottaminen tarvitsevat tuekseen tieteidenvälistä vuorovaikutusta yhdistäen luonnontieteellistä, sosiaalista, kulttuurista sekä taloudellista tietoa ja osaamista. Ekosysteemipalvelujen arvottaminen antaa muun muassa mahdollisuuden arvioida ekosysteemipalveluiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Lisäksi arvottaminen nostaa erilaiset näkökulmat päätöksentekotilanteessa näkyviksi ja punnittaviksi samalla lisäten päätöksenteon avoimuutta. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Uusiutuvan energian uudenlaiset ratkaisumallit uudet ratkaisuinnovaatiot EAKR, maaseuturahasto kansalliset, Materiaalitehokkuuden hankkeet materiaalin säästyminen, energian säästyminen TEKES EAKR, maaseuturahasto kansalliset, TEKES, SITRA Teollisten symbioosien mahdollisuuksien selvittäminen maakunnassa selvityksen valmistuminen, syntyvät symbioosit Kasvusopimuksen mukaiset maankäyttöhankkeet uudet asuinalueet käyttöön Valtion vapaat maa-alueet käyttöön maanvaihdot, luovutukset, vuokratut kunnat, kansalliset MALPE-toteuttamisohjelma laadittu ohjelma kunnat, kansalliset Ekosysteemipalveluiden kehittäminen hyvinvoinnin lisääntyminen (laatu) EAKR, ESR, TEM, YM maaseuturahasto, TEKES Ekotehokkuuden sosiaaliset kytkennät muutokset kulutustottumuksissa EAKR, ESR, TEM, YM maaseuturahasto, TEKES EAKR, kansalliset, TEKES, SITRA, kv. ohjelmat? ARA, kunnat, kansalliset 16

17 Muut? Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja kehittäjätoimijat, yliopistot ja korkeakoulut, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen Päijät-Häme ja Lahden kaupunkiseutu on eteläisen Suomen suurimpia kasvukeskuksia. Alueen sijainti tarjoaa etuja yrityksille ja asukkaille. Alueen saavutettavuus on monella mittarilla erinomaista tasoa ja kahden tunnin ajomatkan säteellä asuu yli puolet suomalaisista ja 3 tunnin säteellä 10 miljoonaa ihmistä. Keskeinen sijainti kasvavien markkinoiden läheisyydessä tekee Päijät-Hämeestä erittäin houkuttelevan ympäristön sekä pienille että suurille yrityksille ja viihtyisälle asumiselle. Edistetään joukkoliikenteen toimivuutta kaupunkiseudulla, Lahden seudun ja Helsingin seudun välistä saavutettavuutta sekä työvoiman liikkuvuutta (LKS-kasvusopimus). Lahden ja pääkaupunkiseudun välinen yhtenäinen lippujärjestelmä edistää työvoiman liikkuvuutta ja työmarkkinoiden joustoja. Seurauksena on, että pendelöinti kasvanee edelleen. Lahden ja maakunnan joukkoliikenteen valtionavustuksilla turvataan kuntien ja maakuntien välisiä yhteyksiä. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämiseksi on muodostettu yhteiset painopisteet tavoitteiden asettelutyön perusteella. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma on hyväksytty valtuustossa joulukuussa Lisäksi on huomioitu liikennejärjestelmän ja sen toimintaympäristön nykytila-analyysi ja palvelutasotarkastelu, mielipidekysely liikennejärjestelmän osa-alueiden nykytilasta ja kehittämisen tärkeydestä, merkittävimmät alueelliset ja valtakunnalliset strategiset suunnitelmat ja kuntatapaamisissa esille nostetut painotukset. Kiireellisyysluokan 1 hankkeista on valittu Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen kärkitehtävät: Kävelyn ja pyöräilyn asenteisiin vaikuttaminen (markkinointikampanjat) Lahden matkakeskuksen toteuttaminen Lahden eteläisen ohikulkutien rakentaminen (vt 12) Aktiivisen liikenneturvallisuustyön vakiinnuttaminen Lahden ydinkeskustan katujärjestelyjen kehittäminen Lisäksi on korostettu valtatien 24 kehittämistä osuudella Lahti/Holma-Asikkala/Vääksy. Logistisen verkon hyödyntämiseksi on keskusteltu Salpausselän kehityskäytävähankkeesta tai matkailun näkökulmista myös HLP-hankkeen tehostamisesta (Helsinki-Lahti-Kouvola-Pietari). Yhteyksiä ja yhteistyötä Kymenlaakson ja Kaakkois-Suomen suuntaan tulee kehittää. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Lahden eteläinen ohikulkutien rakentaminen (vt 12) valmis tiesuunnitelma 2015 EAKR, kansallinen rahoitus, kunnat Lahden matkakeskuksen toteuttaminen valmistuminen kunnat, kansallinen rahoitus Aktiivinen liikenneturvallisuustyö vuositoimenpiteet kansalliset, kunnat Lahden ydinkeskustan katujärjestelyjen kehittäminen Lahden toriparkki, kävelykadut kunnat Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen uudet pyörätiet ELY-keskus Lippujärjestelmän kehittäminen kannustava lippujärjestelmä LVM, Liikennevirasto, kunnat Maaseudun laajakaistatoimenpiteet uudet laajakaista-asiakkaat ja verkot maaseutuohjelma, MMM LVM 17

18 Muut? Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Valtio, kunnat, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja kehittäjätoimijat, yliopistot ja korkeakoulut, muut julkisyhteisöt, yhdistykset. Kuva 3 Autoliikenteen yhteysvälitarkastelu, jossa vahvennetut viivat kuvaavat nykytilaa korkeampaa palvelutasoa tavoitetilanteessa Luonnonvarojen kestävä käyttö Päijät-Hämeen monessa kunnassa on erinomaiset pinta- ja pohjavedet. Maakunnassa on merkittävässä määrin monipuolista maaperää, jota voidaan hyödyntää maa- ja metsätalouden, asumisen, palveluiden ja teollisuuden hyväksi, kunhan käyttötapa ottaa huomioon ilmastopoliittiset ja kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet. Yhdessä Hämeen maaseutusuunnitelman kanssa toteutetaan luonnonvarojen tehokasta ja kestävää hyödyntämistä Päijät-Hämeessä ja maakuntien yhteistoiminta-alueella. Päijät-Hämeessä on muutamia erittäin soveltuvia paikkoja kalojen vesiviljelyyn luontaisten kala- ja rapuvesien lisäksi. Näitäkin suurempaa on ollut pohja- ja pintavesien hyödyntäminen asukkaiden ja pääkaupunkiseudun asukkaiden raakaveden lähteenä. Veteen perustuvaa liiketoimintaa voidaan edelleen kehittää uudessa maakuntaohjelmassa. Päijät-Hämeen puuvaroja voi ja tulee hyödyntää entistä paremmin. Alueen metsien hoito- ja perusparannus, metsien monikäyttö ja metsien ekologinen monimuotoisuus on alueella turvattava. Maakunnassa on erittäin merkittävää metsätalouteen liittyvä yritystoimintaa ja metsään liittyvää jalostusarvoa voidaan edelleen nostaa. Alueen metsäohjelma ja maaseutuohjelma tunnistavat hyvin maaseudun ja metsien potentiaalin, jota voidaan monipuolisesti hyödyntää maakuntalaisten ja yritysten hyödyksi. Vaikuttavuus ei ole vain maaseudun asia, vaan jalostusarvon nosto ja tuotteiden jalostaminen on pitkälti kaupunkien elinkeinoelämän tehtäviä. Puun käytön edistämisen lisäksi tulee tutkia paikallisen maaperän integroituja mahdollisuuksia mm. energiatehokkaassa rakentamisessa. Metsäbiomassoille on löytymässä monenlaisia 18

19 uusia käyttömahdollisuuksia. Biomateriaalit ovat vastaus maailmanlaajuiseen kestävän kehityksen tarpeeseen. Massoista saadaan uudenlaisia pakkausmateriaaleja ja biopohjaisia kemikaaleja. Teknologioita yhdistämällä, esim. polymerointi- ja modifiointiteknologiat ja nanokomponentit, sovellusmahdollisuudet ovat tunnistamattoman laajat. Päijät-Hämeen maaperä on moreeni-, sora-, hiekka- ja savivaltaista. Soranotto on joissakin paikon merkittävää ja kallioainesta hyödynnetään mm. uusilta logistiikka-alueilta murskaksi. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Biomassat uudet biomassavirrat ja sovellukset maaseutuohjelma, EAKR, kansalliset, TEKES, TEM Horizon 2020 Vesihuoltotoimet Kalataloustoimet uudet vesihuollon piirissä olevat asukkaat uudet kalastuskohteet, kalanjalostusmäärä maaseutuohjelma, YM, MMM kalatalousohjelma, maaseutuohjelma, MMM Alueellisen metsäohjelman edistäminen uudet suojelualueet, MMM, METSO puun hankintamäärät Vilja- ja elintarviketoimenpiteet lähiruuan tuotanto maaseutuohjelma, MMM, EAKR, ESR Muut? Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja kehittäjätoimijat, yliopistot ja korkeakoulut, kunnat ja muut julkisyhteisöt, valtio, yhdistykset. 4. Perusteluosat maakuntaohjelmaan Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 1 on annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta Siinä määritellään 32 pykälässä, että maakunnan liitto laatii maakuntasuunnitelmaan perustuvan määräaikaisen maakuntaohjelman. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, kuvauksen maakunnan kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista olennaisista toimenpiteistä, laadittavista yhteistyösopimuksista tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarvittaessa määrittelyn alueen kuntien yhteistyöalueista sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi. Maakuntaohjelman hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maakuntaohjelmaa laadittaessa noudatettavasta sisällön rakenteesta, menettelystä ja aikataulusta

20 Maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain. Kuva 4 Aluekehityksen suunnittelujärjestelmä Päijät-Hämeen maakuntaohjelma valmistelun prosessi käynnistyi Mdi-konsulttien pitämällä arviointipajalla Tilaisuutta oli jo edeltänyt aikaisemman maakuntaohjelman väliarviointiprosessi. Arviointipajassa etsittiin mm. mahdollisuuksia tehostaa alueen yhteistä ohjelmapolitiikkaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja julkaistiin kommenteille kevään 2013 aikana. Vuoden 2013 aikana maakuntasuunnitelman laadinnan tilaisuuksissa kerättiin talteen maakuntaohjelmaan liittyviä näkemyksiä. Vuoden 2014 toteuttamissuunnitelmatilaisuudessa käytiin läpi vuoden 2014 kärkiä ja ohjelman uudistamistarpeita. Kaikille avoin väylä on ollut liiton www-sivujen, facebookin tai twitterin lisäksi mindmeister-ohjelmalla tehty www-sivut, joista työpaja oli Eri ohjelmien kytkennöistä oli tilaisuus Kevään 2014 avoimet työtilaisuudet olivat 5.2. ja 5.3. ja 2.4. maakuntaohjelman luonnoksesta. Maakuntavaltuusto käsittelee asian kokouksessa. Lisäksi on ollut lukuisia muita ryhmätilaisuuksia mm. kuntajohtajien kokouksen käsittely maaliskuussa. 20

21 Kuva 5 Maakuntastrategia ja maakuntaohjelma yhdistää alueen tahtotilan ja ohjelmat 4.1. Toimintaympäristö, SWOT ja tavoitemittareita Alueiden toimintaympäristön alueelliset kehitysnäkymät arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimassa prosessissa puolivuosittain. 2 Taulukko 1: Arviointi Päijät-Hämeen näkymistä helmikuussa 2014 Lahden seutukunta = Päijät-Häme Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Runsas määrä uusia rakentamisen aluekohteita tukee työllisyyttä alueelle. Uusien ja jatkavien yritysten määrää tulee edelleen aktivoida. Toimialoista mm. matkailun mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty riittävästi. Alueella pitää siirtyä laajempaan yhteiseen markkinointiyhteistyöhön mm. venäläisten matkailupalveluiden tuottamiseksi. Maakunnan sosiaali- ja terveysala ja kaupalliset palvelut menestyvät toistaiseksi kohtuullisesti, mutta näilläkin sektoreilla on näkyvissä rakenteiden uudistaminen ja toimintojen sopeuttaminen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Entistä vähemmällä työntekijämäärällä tulee päästä parempaan tuottavuuteen. Maakunnassa on vahvaa puuteollisuutta ja puun jatkojalostuksen osana mm. puurakentaminen on nousussa uusien kerrostalokohteiden osalta. Maakunan mekatroniikkaklusterin yritysten odotukset ovat positiivisia ja maltillista kasvua on odotuksissa. Vähittäiskaupan haasteista huolimatta Päijät-Hämeen viljaklusterin yrityksissä on tehty suuria investointeja ja uusia innovaatioita. Heinolan, Hartolan ja Sysmän alueella ovat rakennemuutoshankkeiden viimeiset toteuttamisvuodet lisänneet kuntien ja toimijoiden aktiivisuutta. Hankkeet ovat tarjonneet paikallisille yrityksille uusia rakentamiskohteita, työvoiman kartoituksia ja yrityksille neuvontaa. Heinolassa laadittu uusi elinkeinostrategia korostaa ympäristöteknologian kasvua sekä puurakentamisen ja -osaamisen kehittämistä. Teollisuudesta työttömäksi jääneillä riski työttömyyden pitkittymiseen on todella suuri, mutta viimeaikainen lama on lisännyt nyt myös muiden toimialojen työttömyyttä. Maakunnassa tulee vahvistaa ammatillista uudelleen kouluttautumista ja liikkuvuutta tarjotun työn perässä. Koulutustarjonnan määrään on tullut vahingollisia leikkauksia valtion toimesta. Etenkin nuorten työttömyyden kasvu on vakava ongelma maakunnassa. Globaalien megatrendien, kansallisten kehitysnäkymien ja valtakunnallisten tavoitteiden perusteella Päijät-Hämeen keskeisimmät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat ovat osin seuraavia. Oheiseen taulukkoon on nostettu joitakin keskeisiä kaudelle vaikuttavia tekijöitä lähtökohtana maakuntasuunnitelmassa havaittuihin skenaario ja tulevaisuustekijöiden tunnistamiseen. 2 julkaisut_2014/alueelliset_kehitysnakymat_1_2014_julkistamistilaisuus.1016.news 21

22 Taulukko SWOT: VAHVUUDET HEIKKOUDET NYKYTILA Vahva kasvukeskus Lahti Pk- teollinen osaaminen ja uudistuskyky Osaamisen kärjet työkaluina yli sektorirajojen Logistinen sijainti Suomessa Lahden tiivis alue- ja yhdyskuntarakenne Monipuolisia asuinympäristöjä Pinta- ja pohjavesien hyvä laatu Osa laajaa Metropolialuetta Tuottavat metsät ja pellot Kulttuuri- ja vapaa-ajan monipuolisuus Kansainväliset yhteydet Maakuntakeskustaan johtava joukkoliikenne Energian tuotanto - kivihiili Nuorten ikäluokkien pienuus Palveluverkostojen kustannukset Pieni t&k-osuus Matala koulutustaso Matala BKT/asukas Valtiontalouden suuri nettomaksaja Työttömyyden rakenne Syrjäisten alueiden joukkoliikennepalvelut Osin heikot kansainväliset valmiudet Laajakaistaverkko maaseudulla Perustuu teollisuuden rooliin alueella Tiivis maakuntakeskus rakentuu edelleen Vähän korkeakoulutusta Hyvät yhteydet MAHDOLLISUUDET UHKAT TAVOITETILA Lahteen sijoittuu lisää yrityksiä ja asukkaita Ympäristö- ja energiaosaamisen kehittäminen Muotoilun ja luovan talouden vahvistaminen Materiaali - ja ekotehokkuuden lisääminen Itämeren ja Pietarin alueen potentiaalit Kehittyvät markkinat TKI-ekosysteemit Vapaasta työvoimasta vetovoimaa Kulttuurinen vetovoima yli rajojen Terveys- ja liikuntaosaamisen tuotteistaminen Uudet asuinympäristöt mm. Karisto ja Henna Palveluiden tuottamisen tehostaminen Luonnonympäristön hyödyntäminen Pohja- ja pintavesien hyödyntäminen Aluepolitiikka, nettomaksut jatkuvat Globaalit lamatekijät Työttömyyden pitkittyminen Erikoisalojen työvoiman puute Julkisen sektorin lamaantuminen Ilmastolliset ääri-ilmiöt Väestön huoltosuhde Sosiaalisten erojen kasvu Turvattomuuden lisääntyminen Pääkaupunkiseudun lähiörooli Maaseudun elinolot Julkisen liikenteen heikkeneminen Maaperän ja vesien pilaantuminen Teollisuuden palveluketjut tuottavat tuloja maakuntaan Palvelutuotanto on tehokasta kunnilla ja yksityisellä sektorilla Kaupunkiseudun aluerakenne on tiivistynyt kohti Lahden asemanseutua ja radanvartta Korkeakoulutuksen volyymi ja laatu on parantunut Nuorten hyvinvointi ja työllisyys on parantunut Työssäkäyvien ja ikääntyneiden terveys on parempi Liikennejärjestelmän tavoitteet edistyvät Tavoitemittareita on kuvattu liitteessä 2. Päijät-Hämeen virallinen väkiluku oli henkilöä, joista miehiä oli ja naisia Väestökasvu on ollut noin 0,2 % viimeisinä vuosina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Päijät-Hämeen väestönlisäys on ollut yli henkilöä. Kuntien tavoitearvot ovat kohtalaisen korkeita ja rakentamisen hyvä tilanne voi tulevina vuosina mahdollistaa suuremmankin muuttajien määrän, jos alue tuntuu houkuttelevalta vaihtoehdolta. Luonnollinen väestönkasvu eli syntyvien ja kuolleiden erotus on ollut negatiivista useina vuosina. Nettomuutto on ollut positiivista ja noin 11,40 prosenttia asukkaista muutti maakuntaan tai pois vuoden 2012 aikana. Vanhushuoltosuhde kasvaa erittäin voimakkaasti tulevina vuosina. Alueen bkt:n kehitys on ollut heikkoa viime vuosina lamasta johtuen. Ennusteissa on Suomelle ja alueelle pientä kasvua tuleville vuosille. Liikevaihdon kasvu on myös ollut laimeaa ja siihen odotetaan myös kasvua, jotta investointeja tapahtuisi. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde on pysynyt voitollisena. Kasvuyritysten määrän määrittelyyn ei ole yksikertaista välinettä. Lähinnä arviot perustuvat Hämeen ELY-keskuksen ja LADECista saatuihin arvioihin. Maakunnan vientiyritykset ovat menettäneet prosenttiyksiköitä markkinatilanteesta johtuen, mutta vientiin odotetaan myös pientä kasvua. 22

23 Päijät-Hämeen kuntien taloutta voidaan tarkastella vuosikatteen suhteellisena osuutena asukasta kohden.. Vuosikatteen odotetaan hiukan kasvua, jolloin vuosikatteen odotetaan riittävän poistoihin. Vuosittaiset muutokset vaihtelevat kunnittain suuresti, kun tarkastellaan vuosikate prosentteina poistoista -suhdelukua. Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan huonommat suhdeluvut olivat Hartolassa ja Kärkölässä, joissa suhdeluku oli peräti negatiivinen eli elettiin lainarahalla. Paras suhdeluku oli Sysmässä. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan valtio rahastaa Päijät-Hämeestä runsaasti muiden maakuntien valtion rahoittamien palveluiden ylläpitämiseksi. Valtion suuressa politiikassa Päijät-Hämeeseen tulee vain noin 6000 euroa valtion toimiin rahoitusta asukasta kohden, kun esimerkiksi Ahvenanmaa saa asukasta kohden lähes euroa ja Kainuu 9500 euroa. Hennalan varuskunnan lakkauttaminen heikentää edelleen Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen asemaa. Kuva 6 Eniten vuosikatetta on tehty Sysmässä vuosina 2011 ja 2012 Tammikuussa 2014 korkeimmat työttömyysasteet olivat Päijät-Hämeessä Lahdessa (17,4 %) ja Heinolassa (17,1 %). Matalimmat työttömyysasteet olivat Kärkölässä ja Hämeenkoskella. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste laski Hartolassa ja Kärkölässä. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa työttömyys nousi. Suurinta muutos oli Padasjoella (+4,1 %). Koko maassa työttömyysaste nousi 1,3 prosenttia viime vuoden tammikuusta. Alueen työllisyysaste on noussut. Nuorten työttömyys on ollut kasvussa. Työvoiman ja työpaikkojen määrään odotetaan muuttoliikkeestä kasvua. Päijät-Hämeen keskitulo on maan keskiarvoja matalampi. Päijät-Hämeen matalimpia keskituloja on alueen pienissä kunnissa, joissa on myös erittäin ikääntyneitä asukkaita. Päijät-Hämeen kunnista tulonsaajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Hollolassa, jossa ylitettiin koko maan taso. Seuraavaksi korkeimmat keskimääräiset tulot olivat Nastolassa ja Lahdessa. Hollolassa koulutustaso sekä tutkinnon suorittaneiden osuus on korkeampi kuin muissa Päijät-Hämeen kunnissa tai Päijät-Hämeessä yhteensä. Yli 60 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon Hollolan ja Lahden lisäksi Asikkalassa, Heinolassa, Hämeenkoskella, Nastolassa ja Orimattilassa. Vuonna 2012 Päijät-Hämeessä jätettä syntyi tonnia eli 544 kg asukasta kohden. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 66 prosenttia. Eniten hyödynnettävästä kaatopaikkajätteestä oli kaatopaikkajätettä, joka hyödynnettiin energia- ja materiaalihyötykäyttöön (42 % ja 34 %), kompostointiin (17 %). Kaatopaikkajätteitä kertyi suurelta osin elinkeinoelämän materiaalivirroista. 23

24 Kuva 7 Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen vuosina Maakunnassa materiaalitehokkuus on parantanut. Vuonna 2011 laadittu GPI-indikaattorin pilotointi antoi positiivisen kuvan maakunnan kehityksestä ja mm. yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on edelleen parantunut. GPI-indikaattoria on kuvattu ympäristöselostuksessa. 24

25 4.2. Strategian edistäminen EU:lla on viisi yleistavoitetta vuodelle 2020 ja lippulaivahankkeet. Kansallisesti Suomella on korkeammat tavoitteet työllisyyden, tutkimuksen, ilmastomuutoksen ja kestävän energiapolitiikan osalta. Suomen kansallisena tavoitteena on nostaa vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin. Pitää korkeakoulututkinnon suorittaneiden vuotiaiden osuus 42 prosentissa ja pienentää vuotiaiden koulupudokkaiden osuus 8 prosenttiin sekä vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää. Maakuntastrategian ja suunnitelman tavoitteet on asetettu pidemmälle aikavälille kuin maakuntaohjelma. Strategian visio, missio ja tavoitteet on kuitenkin huomioitava maakuntaohjelman toimintalinjoissa, toimenpiteissä ja hankkeissa. Päijät-Hämeen maakuntastrategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa joulukuussa Maakuntien yhteinen skenaario- ja tulevaisuustyössä saatiin esiin teemoja, joista Päijät-Hämeen strategiset kärjet ovat valikoituneet alueen omista tarpeista johdettuna. Kuva 8 Päijät-Hämeen strategiset kärjet, älykäs erikoistuminen ja maakuntaohjelma 2017 Maakuntaohjelman hankkeita edistäessä tulee arvioida myös aina, miten hanke tukee strategisia tavoitteita. Avaako osaamisen tai yritystoiminnan toimenpide polkuja kehittyvillä markkinoille? Hyödyntääkö toimenpide Venäjän ja Pietarin potentiaalia? Tukeeko toimenpide vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoiminnan kasvua? Käytetäänkö toimenpiteessä maakunnan ja muunkin toiminnan luonnonvaroja kestävästi? Lisääkö esitetyt toimenpiteet hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta? 4.3. Maakuntaohjelman arviointia 25

26 Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakuntaohjelmille tehtiin yhteinen väliarviointi 2013 kevään aikana. Arvioinnin toteuttajaksi valittiin MID kilpailutuksen jälkeen. Arvioinnista pidettiin työkokouksia ja samalla rakennettiin uuden ohjelman valmistelulle lähtöaineistoa. Arviointi on käyty läpi maakuntahallituksessa ja maakunnan yhteistyöryhmässä ja eri tapahtumissa vuoden 2013 aikana. Arvioinnissa todettiin, että Päijät-Hämeen maakuntaohjelma on selkein kokonaisuus Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella. Ohjelma sai kokonaisuudessaan hyvän arvosanan. Ohjelman vahvuus oli tutuissa teemoissa, joiden murtamisen ja syventämisen kysymykset ovat keskeisiä ja ovat sitä edelleenkin. Suosituksina todettiin mm. että ohjelman selkeyttä ja tavoitteiden helpompaa omaksumista tulee parantaa. Vaikutuskeinoiksi nähtiin, että kyseessä on ensisijaisesti viestintä- ja vuorovaikutusasiat, mutta samalla myös valmisteluprosessin entistä tarkemman ja laaja-alaisemman laajan osallistumisen kysymys. Edellä mainittu arviointipäätelmä vahvisti sitä käsitystä, että laaja-alaisuutta voidaan turvata valmistelemalla strategiaprosessi- ja ohjelmaprosessi peräkkäin limittyen, jotta on riittävästi mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa maakuntasuunnitelman ja ohjelman rakentamiseen maakunnassa. EAKR-ohjelman väliarviointi korosti onnistuneita hankevalintoja kärkiin, mutta loppukaudesta hankkeiden tuloksellisuuden arviointi Päijät-Hämeen aluekehityksen kannalta on jäänyt kuitenkin odotuksia heikommaksi. Kärkien synergiat eivät ole yhdistyneet riittävästi tukemaan toistensa prosesseja, vientipalveluita tai pk-yrityksiä osin taantuman vaikeuttaessa yritysten kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita. Seuraavalla ohjelmakaudella tulisi hankkeilta odottaa ja vaatia selkeämpiä tuloksia, kun rahoituksen resurssit ovat entistä niukemmat. Kuva 9 Maakuntaohjelman arviointi tavoitteiden toteutuminen ja merkitys 26

27 4.4. Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen vahvuutena on pitkäaikainen triple helix-malliin pohjautuva verkostomainen yhteistyö julkisen sektorin, yrityskentän ja eri emoyliopistojen ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä vahva yhteinen näkemys siitä, minkälaisin voimavaroin ja osaamispohjan varaan alueen kilpailukyky tulee rakentaa. Päijät-Häme oli ensimmäinen maakunta, joka loi itselleen innovaatiostrategian luvun voimakkaan rakennemuutoksen jälkeen. Lahden alueella on toteutettu kansallisen innovaatiostrategian periaatteita jo useamman vuoden ajan. Maakunnan vahvuudeksi on nähty mm. vahvistuvat ja aiempaa tarkemmin profiloidut osaamisen kärjet sekä innovatiivinen julkinen sektori. Älykkään erikoistumisen on arvioitu edesauttaneen alueen kansainvälisen aspektin vahvistumista. Päijät-Hämeessä on jo vuosia tehty johdonmukaista kehittämistoiminnan keskittämistä maakunnan kärkialoihin. Kärkialoiksi valikoitui ympäristöteknologia, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Älykäs erikoistuminen on ollut maakunnassa jo vuosia käytetty termi puhuttaessa keskittymisestä alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kehittämisen kolmeen kärkeen. Kaikki merkittävät alueelliset organisaatiot ovat lanseeranneet kärjet omiin strategioihinsa ja älykkään erikoistumisen strategisiin tavoitteisiin pyritään painottamalla toiminnassa kärkien kehittämisen. Uusittu elinkeinostrategia nosti kärkeen myös hyvinvoinnin ja terveysliikunnan. Alueella on ollut vetovastuu kansallisen ympäristöteknologian osaamiskeskusohjelman koordinoinnista. Tämä on ollut merkittävä valtakunnallinen tunnustus ja tuki maakunnassa toteutetun älykkään erikoistumisen linjauksille. Lappeenrannan teknillinen yliopisto - Lahti School of Innovation on nostanut kansalliseen ja kansainväliseen tietoisuuteen käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan, jota on menestyksellisesti toteutettu eri menetelmiä käyttäen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Työtä jatketaan yrityslähtöisesti mm. INKA-ohjelmassa LADECin toimesta. Lahden alueen päivitetty innovaatiostrategia sisältää ekoinnovaatiokomponentin (eco innovation component), jonka avulla Päijät-Hämeessä kehitetään tällä hetkellä erityisesti kestävää rakentamista. Päijät-Häme on liittynyt älykkään erikoistumisen S3-platform verkostoon, joka on suunnattu kaikille eurooppalaisille alueiden edustajille. Alusta toimii kohtauspaikkana niin alueellisille toimijoille, kuin Euroopan komission ja tutkimuksen edustajille. 27

28 Kuva 10 Alueen älykkään erikoistumisen työvälineet TKI-ekosysteemien palveluksessa. TKIekosysteemien nimet ja määrät ovat vain havainnollistamiseen laadittuja. 28

29 4.5. Lahden ja Heinolan seutujen erityispiirteitä Lahden kaupunkiseutu on maakunnan kasvukeskus. Lahden keskustarakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja luo pääkaupunkiseudun suuntaan hyviä sijoittumismahdollisuuksia. Lahden kaupunkiseudun kunnat, alueviranomaiset ja valtio ovat sopineet joulukuussa 2013 kasvusopimuksen. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken strategisista kehittämisen painopisteistä vuosille Kasvusopimuksen tavoitteena on Lahden kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistaminen, yhdyskuntarakenteen kestävä kehittäminen sekä sosiaalisen eheyden vahvistaminen yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Sopimusosapuolet edistävät seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista: Lahden kaupunkiseudun kehittäminen ympäristöön, muotoiluun ja käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatiokeskittymänä Kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut Huono-osaisuuden kasautumisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työttömyyden vähentäminen. Kasvusopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen on oleellinen osa Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanoa. Ohjelmasopimus kattaa keskeiset kehittämis-hankkeet Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan kunnista. Kuva 11 Lahden kaupungin strategia 2025 Päijät-Hämeen ja Lahden kaupungin asema tulee heikkenemään edelleen, kun Hennalan varuskunta-alue lakkautetaan vuoden 2014 lopussa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan Hennalan vaikutus on Päijät-Hämeeseen noin 350 työpaikan menetys. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan varuskunnan kokonaisvaikutus on lähes 40 miljoonaa euroa ja palkkojen arvo on noin 16 miljoonaa euroa vuodessa 29

30 pois aluetaloudesta. Tämä lisää entisestään sitä kuilua, mikä alueelta syntyy valtiontalouden osalta. Päijät-Hämeestä häviää jo nyt yli 100 miljoonaa euroa vuosittain muihin maakuntiin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että Lahdessa on vähän valtion rahoittamaa korkeakouluopetusta ja valtion työpaikkoja. Lahti suurista kaupungeista poiketen joutuu itse rahoittamaan merkittävästi korkeakoulutuksen toimijoita, jotta edes nykyinen tutkimus- ja koulutustaso saadaan ylläpidettyä. Valtion pitäisi pikaisesti alueellistaa uusia toimintoja maakuntaan ja leikkausten sijaan vahvistaa alueen korkeakouluopetusta. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n tavoite on rakentaa Lahdesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan ja -tutkimuksen sekä CleanDesignin osaamiskeskittymä. LADEC aloitti toimintansa , kun yhdistettiin Lahden seudun kolme aiempaa elinkeinotoimijaa: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n, pääosan Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n (Lakes) toiminnoista sekä Lahden alueen uusyrityskeskus ry:n toiminnot. LADEC on aktiivisesti toteuttamassa mm. Lahden asemanseudun kehittämistä ja rakennemuutoshankkeita. Kuva.12 Lahden seudun kehitys LADEC Oy:n toimintamalli 2014 ja strategiset painopisteet Heinolan seutu oli rakennemuutosaluetta vuodesta 2009 alkaen ja viimeiset rakennemuutosrahoituksen hankkeet päättyvät vuoden 2015 alussa. Heinolan seudun kunnat tiivistivät yhteistyötä äkillisen rakennemuutosohjelman aikana. Lisäksi seudun kunnat osallistuivat tarvittavassa määrin alueellisiin ja maakunnallisiin yhteisiin toimenpiteisiin yhteisten palveluiden ja rakenteiden uudistamiseksi. Heinola Resort -hanke on koonnut Heinolan, Hartolan ja Sysmän toimintaa sähköiselle palvelualustalle. Heinolan kaupunki on onnistunut rakennemuutosrahoituksella saamaan kaupungin pohjavesien selvittämiseen ja maankäytön suunnitteluun lisää resursseja. Nyt kuntien haasteena on löytää yhteinen toimintatapa jatkaa alueen kehittämistä yhteistyössä. Esiin on nostettu Itä-Hämeen yhteistyömallin uudelleen käynnistäminen. Hartolan kunnassa on vahva työpaikkaomavaraisuus, teollisuuden keskittymä ja vapaa-ajan palveluita. Sysmän kunnalla on vahvaa maaseutuyrittämistä, kulttuuriosaamista ja mahdollisuuksia tarjota laadukasta vapaa-ajan viettoa Päijänteen rannoilla. Heinolan kaupunki määritellyt uuden elinkeinostrategian, jossa korostuu viisi strategista kärkeä: Teollisuuden menestys ja kasvu. Työpaikkojen turvaaminen Yritysystävällinen, seutukohtainen, metropolialueen kohdennus Asuminen, kakkosasuminen, vapaa-ajan asuminen 30

31 Keskustan elinvoiman vahvistaminen. Arkiviihtyvyys Hyvinvointi, liikunta, terveys, kulttuuri, tapahtumat, matkailu Elinkeinostrategian toteutuksen välineitä ovat maankäytön suunnittelu ja kaavoitus, clean-tech puhdas teknologia, puuosaaminen ja -rakentaminen, ICT-teknologia, joukkoistamisen prosessointi, kokeileva ja kohdennettu toimintatapa ja osaaminen ja koulutus. Keskeinen valtion suuntaan edistettävä hanke on Kimolan kanavan uudistaminen. Oikoradan jatkaminen Lahdesta Heinolan kautta Mikkeeliin voi olla tulevaisuudessa kannattava investointi. Lahden kaupunkiseudun ja Heinolan seutujen ulkopuolista kunnista Asikkala ja Padasjoki muodostavat mm. maa- ja metsätalouden virtoihin perustuvalle pk-teollisuudelle hyviä sijoittumisratkaisuja ja vesistöön liittyviä palveluita Päijänteen rannoilta. Kunnissa osataan korostaa terveysliikuntaa. Vääksyn, Päijänteen kansallispuiston sekä Kullasvuori-Mainiemen alueen kehittäminen ja toteuttaminen tulisi kytkeä yhteen Vesijärvi-Päijänne -teeman yhteiseen kehittämiseen myös keskisuomalaisten kanssa. Valtatien 24 sujuvuutta tulee parantaa. Hämeenkoskella ja Kärkölällä on hyvä sijainti. Kärkölässä on radan varressa vahvaa puutuoteteollisuutta ja Hämeenkoskella on tahtoa kehittää puhtaan veden tuotantoa Tavoitteellinen aluerakenne Maakunnan kehittäminen asukasta varten tapahtuu alueella, jota palvelevan tavoitteellisen aluerakenteen ytimessä on keskuskaupunki Lahti ja hyvän palvelutason omaavat kuntakeskukset sekä vireät maaseutukylät. Aluerakenteen maakuntasuunnitelmaa yksityiskohtaisempi tarkastelu tapahtuu keväällä käynnissä olevassa maakuntakaavan yhteydessä. Valmisteilla oleva uusi maakuntakaava ja sen myötä tarkennetut kehittämisen kohdealueet otetaan huomioon maakuntakaavan valmistelun yhteydessä. Päijät-Hämeen lainvoimainen maakuntakaava vahvistettiin Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä alueellisen kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita maakunnallisella tai seudullisella tasolla. Viranomaisten on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista. Päijät-Hämeen vahvistettu maakuntakaava nosti esiin erityiset kehittämisen kohdealueet. Maakuntakaavassa merkinnällä osoitetaan kaupunki- ja kuntavyöhykkeitä, joihin kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita: kk1 Orimattilan Palojoen - keskustan kehittämisen kohdealue, kk2 Kärkölän kehittämisen kohdealue, kk3 Hämeenkosken kehittämisen kohdealue, kk4 Miekkiön - Renkomäen - Pennalan kehittämisen kohdealue, kk5 Hennan kehittämisen kohdealue, kk6 Vääksyn - Vesivehmaan kehittämisen kohdealue, kk7 Vierumäen kehittämisen kohdealue, kk8 Heinolan - Tähtiniemen - Hevossaaren kehittämisen kohdealue, kk9 Heinolan Kirkonkylän kehittämisen kohdealue, kk10 Lahden kehittämisen kohdealue, kk11 Paimelan - Vesivehmaan kehittämisen kohdealue, kk12 Hartolan kehittämisen kohdealue, kk13 Nostavan - keskustan Messilän kehittämisen kohdealue. Lisäksi kaavassa on esitetty maaseudun kehittämisen kohdealueita sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueita. Näistä kohteista merkittäviä muutoksia on tapahtumassa mm. Lahden asemanseudun, Hollolan Kukonkangaksen ja Orimattilan Hennan kohteissa ja ne ovat sovittuja kohteita kaupunkiseudun kasvusopimuksessa. Kehittämisen kohdealueille on tyypillistä, että niissä kohtaavat monet toiminnalliset tarpeet, joiden yhteen sovittaminen edellyttää kehittämishankkeita ja investointeja. Tällaisia yhteensovittamisen ja kehittämisen tarpeita syntyy esimerkiksi teollisuuden sijoittumisesta pohjavesialueille, kokonaan uusien neit- 31

32 seellisten alueiden tai uudistuvien alueiden kehittämisestä, toimivien liikenneverkon ratkaisujen kytkemisestä maankäyttöön, matkailun ja virkistyskäytön yhteensovittamisesta Yhteistoiminta-alueen toiminta Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue koostuu laajasta metropolialueesta, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnista. Laaja metropolialue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jossa asumme, käymme töissä ja vietämme vapaa-aikaa. Yhteistoiminta-alueella vahvistetaan maakunta- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto toteuttivat vuonna 2012 yhteisen tulevaisuustarkastelun otsikolla Siivet ja Juuret. Tiiviissä työrupeamassa luotiin joukolla kuva tulevaisuudesta ja teemasuosituksia toimenpiteistä. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (valmistelun vetovastuu Hämeen liitto) Kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä (Uudenmaan liitto) Sujuvat ja älykkäät matkaketjut (Uudenmaan liitto) Cleantech -klusterin liiketoimintaohjelma (Päijät-Hämeen liitto) Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma (Uudenmaan liitto) Hankekokonaisuudet sisältyvät yhteistoiminta-alueen maakuntaohjelmiin. Näiden teemojen lisäksi on keskusteltu ylimaakunnallista yhteishankkeista Päijänne -teemasta yhdessä Keski-Suomen toimijoiden kanssa ja Kaakkois-Suomen teemoista yhdessä Kymenlaakson kanssa. Kymenlaaksolla on keskeinen rooli Länsi-Suomea yhdistävässä kasvukäytävässä raide- ja tieliikenteen osalta poikittaisväylien osalta. 5. Toimeenpanosuunnitelma Lain mukaan (33 ) maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain. Suunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan 18 :ssä tarkoitettujen maakuntien yhteistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet. Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman sisällön rakenteesta, sitä laadittaessa noudatettavasta aikataulusta ja menettelystä. Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat sekä edistää niiden toteuttamista. Päijät-Hämeen toimeenpanosuunnitelma laaditaan syksyksi 2014 ja rakennerahastojen osalta sen rahoitus käsitellään vuoden 2014 osalta jo keväällä Toimenpanosuunnitelman laadinnan ohjeet tulevat 32

33 ennen kesä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Toimeenpanosuunnitelman yhteydessä on mahdollista päivittää maakuntaohjelmaa. Aloitteina on saatu, että kansainvälistyminen ja kilpailukyky- ja elinkeinostrategiat tulisi integroida osaksi maakuntaohjelmaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaa valmisteltiin vuoden 2008 aikana laajassa rintamassa elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa. Prosessissa syntyi yhteinen näkemys siitä, miten Lahden seutua kehitetään ja mitkä ovat elinkeinokehittämisen painopistealueet. Kuntajohtajien kokouksessa on esitetty, että Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaa tarkennettaisiin sellaiseksi ohjelmaksi, joka korvaisi vuonna 2011 päivitetyn kilpailukyky- ja elinkeinostrategian. Näiltä perusteilta jatketaan maakuntaohjelman tarkastelua osana toimeenpanosuunnitelman laadintaa kesän ja syksyn aikana. Samoin on keskusteltu, että Päijät-Hämeen liitto laatii yhdessä alueen toimijoiden kanssa päivitetyn kansainvälistymisohjelman ja sen toteuttamisen osaksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa. Maaseutualueiden kehittämisen toimeenpano Hämeen maaseutuohjelmaa rakennettiin laajassa yhteistyössä kahdessa maakunnassa Hämeen ELYkeskuksen toimesta. Ohjelmaan tehdään tarkennuksia, kun Suomen maaseutuohjelma on käsitelty EU:ssa. Kuva 13 Hämeen maaseutuohjelman painotukset Osana maaseudun kehittämisohjelman valmisteluprosessia toimintaryhmät ovat osallistuneet Päijänteen valuma-alueen kalatalousohjelman laadintaprosessiin yhdessä Pohjois-Kymen kasvu ry:n ja keskisuomalaisten toimintaryhmien kanssa. Toimintaryhmät ovat osallistuneet myös Päijät-Hämeen liiton ja ELY - keskuksen järjestämään tulevan ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmia ja kaupunkiseutujen paikallislähtöisen kehittämistä käsittelevään kuulemistilaisuuteen. Etpähä toimintaryhmän strategiassa on varauduttu Lahden kaupunkialueen paikallislähtöisen kehittämistoiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Päijänne-Leader ry toimintaryhmän alueeseen kuuluu viis kuntaa Päijät-Hämeestä (Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Sysmä) ja yksi kunta Etelä-Savon maakunnasta (Pertunmaa). Uuden strategialuon- 33

34 noksen painopisteitä ovat paikallisuus, yhteisöllisyys, matkailu, maaseutuasumisen uudet muodot, yhteistyö- ja kansainvälisyys ja poikittaiset periaatteet (nuoret, innovaatiot ja tiedotus). Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys Etpähä ry on viiden Lahden seutukuntaan kuuluvan kunnan alueella toimiva maaseudun kehittämisyhdistys. Ohjelman strategisten painopistealueiden rahoitus jakautuu seuraavasti: asuminen, ympäristö ja paikalliskulttuuri (40 %), yhteisöllisyys ja sosiaaliset innovaatiot (30 %) ja elinkeinotoiminnan kehittäminen (30 %). Päijät-Hämeen kylät ry edistää alueen kylien omaehtoista kehittämistä yhteisellä viisi tulevaisuusikkunaa ohjelmatyöllä. 3 Maaseudun kehittämisen EU:n rahoitus tukee maaseuturahastoa ja ohjelma tukee Hämeen maaseudun kehittämisohjelmaa. Hämeen maaseutuohjelman toimintaa koordinoi Hämeen ELY-keskus yhdessä maakunnan liittojen ja sidosryhmien kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmän roolia kokonaisvaltaisen kehittämiseen tulee lisätä ohjelmakaudella. 6. Rahoitus Päijät-Hämeen maakuntaohjelman rahoitustaulukot on esitelty liitteessä 4. Rahoitustaulukko on tarkistamaton ja sisältää runsaasti valtiotalouden momentteja, joiden kohdentamisen maakunnassa muuhun kuin momentin asiakohtaan ei ole mahdollista. Maakunnassa suurin liikkumavara on vain EU-rahoitukseen kytketyistä osuuksista, joista maakunnan yhteistyöryhmä voi tehdä linjauksia. Taulukko täsmentyy rahoituksen osalta kansallisten momenttien osalta rahoitusten määrän osalta toimeenpanosuunnitelmien laadinnassa. Valtion talousarviosta koottu ja arvioitu rahoitustaulukko vuosille PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNITELMA, RAHOITUS Tarkkuus euroa esim. 1,234 milj. Rahoituksen tyyppi ja hallinnon ala Yhteensä VM/SM 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 OKM 2,500 2,500 2,500 2,500 5,000 MMM 23,043 23,242 23,242 23,242 46,285 TEM 30,164 30,198 30,198 30,198 60,362 STM 1,200 1,200 1,200 1,200 2,400 LVM 20,500 20,500 20,500 20,500 41,000 YM 2,375 2,580 2,580 2,580 4,955 EU:n rahoitus yhteensä 4,547 4,272 4,272 4,272 8, Yhteensä EU:n rahoitus yhteensä 4,547 4,272 4,272 4,272 8,819 Valtion rahoitus yhteensä 75,235 75,948 75,948 75, ,183 Kuntien rahoitus yht. (arvio) 64,500 63,000 63,000 63, ,500 Julkinen rahoitus yhteensä 144, , , , ,502 Yksityinen rahoitus yht. (arvio) 78,186 78,899 78,899 78, ,086 RAHOITUS YHTEENSÄ 222, , , , ,

35 Muita rahoituslähteitä: Alueiden välinen yhteistyö (interregional) Interreg ohjelmat. Horisontti 2020 on EU:n kaikkien aikojen suurin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma. Ohjelmalla pyritään tukemaan eurooppalaista tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä kasvun ja työllisyyden takaamiseksi. Ohjelman avulla vastataan Eurooppa strategian lippulaiva-aloitteeseen innovaatiounionin luomisesta ja pyritään näin Euroopan kilpailukyvyn turvaamiseen globaalilla tasolla. Ohjelman talousarvio on noin 80 miljardia euroa, josta yli 15 miljardia euroa jaetaan kahden ensimmäisen ohjelmavuoden aikana. Rahoituksen avulla on tarkoitus vauhdittaa Euroopan osaamistaloutta ja ratkaista kysymyksiä, joilla on todellista merkitystä kansalaisten elämässä. Pk-yritysten osallistuminen Horisontti ohjelman hankkeisiin on mahdollista ja erittäin toivottavaa. COSME-ohjelma on pk-yritysten kannalta merkittävä rahoitusinstrumentti Horisontti 2020 ohjelman ohessa. COSME kilpailukykyohjelma on suunnattu yrityksille ja pk-yrityksille. Ohjelman tavoitteena on yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Ohjelman budjettiehdotus on 2,5 miljardia euroa, josta vähintään 1,4 miljardia euroa (55,5 %) osoitetaan rahoitusvälineisiin. EUROSTARS on TEKESin ja Euroopan komission yhteisrahoitusohjelma. Komission ehdotus ohjelman rahoitukseksi on 619 milj. euroa. Ohjelman tavoitteena on tarjota apua ja asiantuntija-apua pk-yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin (maksimissaan 50 % projektikustannuksista). Ohjelma on suunnattu pkyrityksille, joiden liikevaihdosta vähintään 10 % osoitetaan tutkimus ja kehitystoimenpiteisiin. Enintään kolmivuotisten projektien tulosten tulee olla markkinoilla parissa vuodessa projektin päättymisen jälkeen. Erasmus+ kokoaa yhteen EU:n jo olemassa olevat koulutus- ja nuoriso-ohjelmat (Comenius, Erasmus, Erasmus Mundus, Leonardo da Vinci ja Grundtvig -ohjelmat). Lisäksi urheiluala on mukana ensimmäistä kertaa. Muita kansallisia rahoituslähteitä: TEKES, Finnvera Oyj, Aluerahasto Vera Oy, Sitra ja TEM 35

36 7. Liitteet 36

37 Liite 1 Ympäristöselostus ja vaikutusten arviointi Maakuntaohjelman laadinnasta vastaavan maakunnan liiton tulee ohjelmaa laadittaessa tehdä lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristö-vaikutusten arvioinnista (200/2005. ns. SOVA-laki) mukainen ympäristöarviointi, jossa selvitetään suunnitelman tai ohjelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset ja laaditaan ympäristöselostus. Viranomaistapaaminen on pidetty 4.4. ja sitä ennen on käyty työversioista keskusteluja. Maakunnan arviointiryhmä on käsitellyt ympäristöselostuksen ja vaikutusten arvioinnin kokouksessa Päijät-Hämeen maakuntaohjelman sisältö: Tiivistelmä 1. Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen 1.1. Yritystoiminnan kilpailukyky 1.2. Resurssitehokas teollisuus 1.3. Palveluiden uudet ja luovat ratkaisut 1.4. Luonnonvarojen jatkojalostamisen ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen 1.5. Kilpailukykyinen osaaminen 1.6. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 1.7. Työllisyys- ja työvoiman liikkuvuus 1.8. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 2. Hyvinvoiva väestö 2.1. Hyvinvoinnin lisääminen 2.2. Kulttuurin monet mahdollisuudet 2.3. Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä 2.4. Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit 3. Kestävä ympäristö 3.1. Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä 3.2. Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen 3.3. Luonnonvarojen kestävä käyttö 4. Perusteluosat maakuntaohjelmaan 4.1. Toimintaympäristö, SWOT ja tavoitemittareita 4.2. Strategian edistäminen 4.3. Maakuntaohjelman arviointia 4.4. Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä 4.5. Lahden ja Heinolan seutujen erityispiirteitä 4.6. Tavoitteellinen aluerakenne 4.7. Yhteistoiminta-alueen toiminta 5. Toimeenpanosuunnitelma 6. Rahoitus 7. Liitteet 37

38 1 Ympäristön nykytila, kehitysnäkymiä, keskeiset haasteet ja mahdolliset ympäristöongelmat Maakunnassa on kolmentoista maisematyypin alueita. Näistä laajimmat ovat Heinolan järviseutu, Porvoonjoen viljelyseutu, Sysmän, Hartolan viljelyseutu ja Päijänteen vuorimaa. Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista suurimmat ovat Porvoonjokilaakso Orimattilassa, Kastari - Hatsina - Kutajoki Hollolassa ja Kurhila - Pulkkila Asikkalassa. Päijät-Hämeen pohjoisosa on harvaan asuttua ja lähes kaikki maakunnan määritetyt ns. hiljaiset alueet sijaitsevatkin Salpausselkien pohjoispuolella. Päijät- Hämeen luonnonsuojelualueet ovat enimmäkseen melko pieniä ja ne sijaitsevat maakunnan pohjoisosissa. Luonnonsuojelulaissa luetellaan yhdeksän erilaista suojeltavaa luontotyyppiä. Päijät-Hämeessä näistä on toistaiseksi rajattu yli 300 kohdetta, jotka ovat enimmäkseen jalopuumetsiköitä. Rajauspäätöksiä on tehty myös pähkinäpensaslehdoista, tervaleppäkorvista ja kahdesta luonnontilaisesta hiekkarannasta. METSO-ohjelmaa eli Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa on vuoden 2013 loppuun mennessä toteutettu Päijät-Hämeessä 1640 hehtaaria. Suojelun toteutuskeinona alueen rauhoitus on ollut valtiolle myyntiä suositumpi. Haasteet ohjelman kannalta: 1. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen (tl 3 ja tl 2) 2. Rauhoitusalueet ovat väliaikaisia ratkaisuja (tl 3) Maisematyyppien ja luonnonsuojelun kannalta ei ole ohjelman kannalta erityisiä ympäristöongelmia. Etelä- ja keskiosien kallioperää hallitsee graniitti, pohjoisosien kiillegneissi ja granodioriitti. Maaperä on jääkauden seurauksena vaihtelevasti moreeni-, sora-, hiekka- ja savivaltaista ja pinnanmuodot monin paikoin reunamuodostumien ja pitkittäisharjujen hallitsemia. Soranotto uhkaa tärkeiden pohjavesivarantojen puhtautta sekä harjujen luonto- ja maisema-arvoja. Kalliokiviainesten oton ympäristövaikutuksissa korostuvat melu- ja pölyhaitat. Maa-ainesten ottaminen on keskittynyt Päijät-Hämeen eteläosiin, josta kuljetetaan huomattavia määriä soraa ja hiekkaa myös Uudellemaalle. Todennäköisesti ottomäärät tulevat jälleen lisääntymään, mikäli rakentaminen kiihtyy lähivuosina. Haasteet ohjelman kannalta: 1. Maa-aineksen kestävä käyttö (tl 3 vs. tl 1) 2. Harjujen suojelu (tl 2 ja tl 3) Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei lisää merkittävästi alueen maa-aineisten käyttöä maakunnassa, mutta resurssivirrat maakunnasta ulos voivat kasvaa mm. Uudenmaan osalta. Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Käyttämällä laskennassa elinkaaripäästökertoimia saadaan maakunnan vuotuisiksi kasvihuonekaasupäästöiksi yhteensä 3,02 miljoonaa tonnia, eli 15,0 tonnia per asukas. Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on yli 40 %. Hiilidioksidin kokonaispäästöissä ei selkeää vähenemiskehitystä ole nähtävissä, vaikka tavoitteita on asetettu. Lähes kaikkien ilman epäpuhtauksien päästöt ovat vähentyneet. Haasteet ohjelman kannalta: 1. Tapahtuu kiihtyvä ilmastomuutos omista päästöjen vähenemisestä huolimatta (tl 3) 2. Taajamien ilman epäpuhtaudet (tl 3 ja tl 2) Ohjelma lisää ympäristötehokkaita ratkaisuja ja vähentää päästö ilmaan. Kaupunkikeskustan ilmapäästöjä ja maaperäriskejä vähentää mm. eteläisen kehätien rakentaminen. 38

39 Suurin osa Päijät-Hämeestä kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja aivan maakunnan länsireuna Kokemäenjoen vesistöalueeseen. I Salpausselän eteläpuoliset vedet purkautuvat Musti-, Porvoon-, Koskenkylänja Taasianjoen kautta Suomenlahteen. Maakunnassa on noin tuhat järveä ja lampea sekä 2300 km virtavesiä. Vesipinta-alaa on 1440 km2 (20 % pinta-alasta) ja rantaviivaa 5500 km. Enemmistö Päijät- Hämeen suurimmista järvistä on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Useiden suurten järvien ekologista tilaa heikentää säännöstely. Useimmat eteläisemmän Salpausselän eteläpuolella olevat luokitellut vesistöt ovat tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Porvoonjoen latvaosan tilaluokka on laskenut hyvästä tyydyttäväksi. Suurin yksittäinen pintavesiämme rasittava ravinnepäästölähde on maatalous. Pohjavedet ovat pääosin hyvälaatuisia ja kelpaavat sellaisenaan talousvedeksi. Päijät-Hämeen 147 pohjavesialueesta 48 % on vedenhankintaa varten tärkeitä 1. luokan alueita. Haasteet ohjelman kannalta: 1. Puhtaiden vesien turvaaminen (tl 2 ja tl 3) 2. Vesitaseen virrat maakunnasta ulos ilman korvauksia (tl 3) Maakuntaohjelmalla voidaan luoda uutta vesiosaamista ja suojelutietoutta. Vesiliiketoiminta voi kasvaa maakunnasta ulos, kunhan se toteutetaan kestävästi ja maakunnalle lisäarvoa tuottaen. Päijät-Hämeessä yhdyskuntajätteestä hyödynnetään yli 90 %. Kahdessakymmenessä vuodessa jätehuolto on muuttunut kaatopaikkatoiminnasta jäteteollisuudeksi. Kujalan jätekeskuksesta Lahdessa on kehittynyt jäteterminaali, jossa vastaanotetaan jätteitä koko maakunnasta ja kauempaakin. Päijät-Hämeen alueella syntyvän kiinteän yhdyskuntajätteen määrä on noin tonnia/vuosi eli noin 500 kg asukasta kohden. Vuonna 2012 Päijät-Hämeen jätehuollon vastaanottamasta yhdyskuntajätteestä kierrätykseen meni 35 %, energiahyötykäyttöön 56 % ja kaatopaikalle 9 %. Haasteet ohjelman kannalta: 1. Jätteiden hyötykäytön lisäämisen kustannustehokkuus (tl 3 ja tl 1) 2. Materiaaliosaamista ei osata muuttaa liiketoiminnaksi (tl 1) Materiaali- ja resurssitehokkuus kehittyvät edelleen maakunnassa ja osaamisesta tehdään liiketoimintaa. Päijät-Hämeessä toteutettu GPI-tarkastelu 4 vuonna 2011 mittaa ja seuraa asioita, jotka ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja siten tärkeitä edellytyksiä yhteiskunnan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. GPI-mittarin mukaan ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin eli käytettävissä olevien kulutusmahdollisuuksien lisääminen sekä kansantalouden tasapainosta huolehtiminen, työttömyyden ja liikenneonnettomuuksien määrän alentaminen ovat tavoiteltavia asioita. Mittaamisessa ovat mukana myös tulevat korkeakoulutuksen, kotitalous- ja vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnille sekä kestokulutushyödykkeiden pitkäikäisyys ja liikenneinvestoinnit. Ympäristötavoitteita korostaa se, että tuotannon aiheuttamien ulkoisvaikutukset huomioidaan rahamääräisinä. Tuotannon ja kulutuksen sivutuotteita kuten saasteita ja melua pystyttäisiin pienentämään entistä tehokkaammin. Yleiseen ympäristöpolitiikkaan verrattuna GPI korostaa luontoon kasautuvien ja pitkävaikutteisten ympäristövaikutusten merkitystä. 4 fi_nettiin.pdf 39

40 Kuva 9: Päijät-Hämeen GPI indikaattori kestävälle arvonlisäykselle. Vuosien skenaarioluvut perustuvat vuosien kehitykseen. 40

41 2 Vaikutusten arviointi Ympäristönäkökohtien huominen maakuntaohjelman eri osissa Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen (tl 1) toimintalinjan tavoitteet tuottavat pääsääntöisesti ympäristönäkökulmien kannalta positiivisia vaikutuksia. Yritysten energiatehokkuus paranee ja osaaminen lisääntyy yksiköillä ja yhteisöillä. Ilman ohjelmaa elinkeinoelämän resurssitehokkuus, energian ja materiaalien säästäminen ei tehostuisi yhtä nopeasti. Resurssit osaamisen kehittämiseen luovat myös kykyä luoda ratkaisuja, joilla voi olla alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä positiivisia vaikutuksia. Hyvinvoiva väestö (tl 2) toimintalinjan tavoitteet tukevat toimintaympäristön kehittämistä, jossa yksilöt voivat paremmin henkisesti ja fyysisesti. Henkisesti hyvinvoiva väestö hoitaa myös ympäristöasioita eteenpäin ja luo ratkaisuja vaikkapa ilmastomuutoksen hillintään. Ilman ohjelmaa resursointi hyvinvoinnin lisäämiseksi jäisi huomattavasti suppeammaksi ja kulttuuriyhteistyö- ja edistäminen jäisi vähemmälle huomiolle. Maakuntaan tahdotaan lisää ennalta ehkäisevää toimintaa lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kestävä ympäristö (tl 3) toimintalinjan tavoitteet korostavat ympäristötavoitteita. Päijät-Hämeessä on monipuoliset luonnonvarat, joita vain hyvin suunniteltu aluesuunnittelu ja liikennejärjestelmä voivat tukea kestävämmin kuin hajalle rakentuva yhdyskuntarakenne. Uusi maakuntakaava ja liikennejärjestelmä perustuvat ympäristötehokkaampiin ratkaisuihin. Ilman ohjelmaa luonnonvarojen seuranta, kestävä käyttö ja vähähiilinen elämäntapa jäisivät vähemmälle huomiolle. Vaikutukset väestöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Päijät-Hämeen maakuntaohjelma lisää ihmisten terveyttä, asuinympäristöjen terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi kanta teema toimintalinjassa 2. Päijät-Hämeessä luodaan menetelmiä lasten, nuorison, työikäisten ja ikääntyneiden terveyden edistämiseksi mm. liikunnan avulla. Ikihyvä Päijät-Häme tutkimus on tuottanut terveydelle ja hyvinvoinnille runsaasti tutkimusaineistoa ja konkreettisesti muuttanut joidenkin osallistujien elämäntapoja terveellisemmiksi. Ihmisten elinolot ja viihtyvyys tulee lisääntymään, kun työllisyys voi parantua. Asuinympäristöjen kehittäminen tuottaa ympäristön viihtyisyyttä. Monipuoliset luonto- ja kulttuuripalvelut tuottavat omille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille ja vierailijoille positiivista otetta elämään. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön ja kasvillisuuteen Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 korostaa alueen vahvuuksia, joita on mm. ympäristöosaaminen, tutkimus ja koulutus alueella. Alueella tapahtuvan koulutuksen lisäksi korkeakouluilla on yhteydet kansallisiin osaamisyksiköihin ja monella on myös laajat kansainväliset verkostot. Kuntien ja maakuntaohjelman suhde ympäristötutkimukseen ja koulutukseen on erittäin positiivinen. Vaikutukset maaperään, veteen ja ilmaan Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 vaikuttaa positiivisesti luonnonoloihin. Väestön kasvu on hallittua ja ohjataan kaavassa osoitetuille kasvualueille. Yhdyskuntarakenteen hallinta säästää luonnonoloja. 41

42 Maakunnassa arvostetaan hyviä luonnonoloja: puhdasta maaperää, puhtaita pohja- ja pintavesiä ja raikasta ilmaa. Maakunnan maaperään voi kohdista uhkatekijöitä joissa teollisuusprosesseissa, kuljetuksissa. Myös pohja- ja pintavesiin voi syntyä uhkatekijöitä, mutta maakuntaohjelman toimenpiteillä on mahdollista tunnistaa uhkia ja vähentää riskejä. Edellisellä maakuntaohjelmakaudella tehtiin laajat maaperäja pohjavesiselvitykset. Päästöt ilmaan vähenevät, ilmanlaatu paranee ja ilmastomuutokseen vaikuttaviin tekijöihin tulee hillitseviä toimia. Vaikutukset ilmastotekijöihin ja yhdyskuntarakenteeseen Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 rakentuu yhdyskuntarakenteeseen, jota on linjattu voimassa olevassa maakuntaohjelmassa ja laadinnassa olevassa maakuntaohjelmassa. Pääsääntöisesti toimenpiteet tukevat yhdyskuntarakenteen tiivistämistä Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupungeissa ja muiden kuntien kuntakeskuksissa. Uusille elinkeinoelämän ratkaisuille löytyy sijoittumisvaihtoehtoja kaava-aluilta. Kyläalueiden tiivistäminen ja kylien elinvoimaisuus tehostaa myös omalta osaltaan yhdyskuntarakenteen maankäyttöä ja olemassa olevan infrastruktuurin käyttöasteita. 5 Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 perustuu vuoden 2013 joulukuussa maakuntavaltuustossa hyväksyttyyn liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Maakuntaohjelma korostaa vähähiilisempää elämäntapaa, julkista liikennettä ja vähemmän kuluttavia ajoneuvoja. Liikenneturvallisuutta lisätään ja kevyen liikenteen väylien lisäämistä yritetään lisätä. Maakunnan pendelöinti on kasvanut useana vuonna pääkaupunkiseudun suuntaan, mutta kasvu tapahtuu suurelta osin kestävästi junaliikenteen avulla. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 perustuu maakunnan ilmasto- ja energiatavoitteisiin. Tavoitteet ovat kansallisia tavoitteita suuremmat. Uusi rakennerahasto-ohjelma korostaa uusia energiaratkaisuja ja vähähiilisyyttä. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Maakuntakaava ja valmistelussa oleva maakuntakaava lähtee siitä, että arvokkaat maisemat säilyvät Päijät-Hämeessä. Kaupunkikuvissa tapahtuu tiivistymistä, mikä valittu linja. Alueen kulttuuriperintöä ylläpidetään kunnissa ja maakuntaohjelman kehittämishankkeilla on mahdollista luoda uudenlaisia kulttuuriperintöön liittyviä luovia palveluita ja elämyksiä. Rakennusperintö ja muinaisjäännökset eivät vaarannu ohjelmatavoitteiden osalta. Yhteisarviointi Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 on yhteisvaikutuksiltaan ympäristöarvioinnin osalta positiivinen. Joissakin määrin on uhkatekijöitä maaperään, pohja- ja pintavesiin, mutta huolellisella valmistelulla ja uusien menetelmien käyttämisellä nämä uhkat minimoidaan. Lahden keskustan kannalta suurin uhka liittyy kaupungin läpi kulkevan auto- ja raideliikenteen päästöihin ja tai kuljetusten vahinkotilanteisiin. Päijät-Hämeen kehitys, jos ohjelmaa ei toteuteta Päijät-Hämeen kehitys jäänee monelta osin pienemmäksi positiivisten ympäristövaikutusten osalta, jos Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaa 2017 ei toteuteta. Kunnat ja sidosryhmät ovat asettaneet hyviä tavoitteita ympäristön tilan ja ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Toimenpide-ehdotukset haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi 5 42

43 Monelta osin sekä ympäristöuhkana että yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta on valtatie 12. Lahden kaupungin läpi kulkeva valtatie heikentää alueen yhdyskuntarakennetta ja on uhka pohjavesille ja maaperälle. Lahden eteläinen kehätien tiesuunnittelu on käynnissä, mutta valtionhallinnolta odotetaan, että toteuttaa uuden tien rakentamisen heti uuden hallitusohjelmakauden alussa. Esitys seurantaohjelmaksi Päijät-Hämeen maakuntaohjelman ympäristövaikutuksia arvioidaan vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Kaikille maakunnille yhteisiä seurantamittareita tulisi edelleen kehittää yhdessä ministeriöiden ja aluehallinnon kanssa. 3 Muut vaikutusten arvioinnit Taloudelliset vaikutukset Maakunnan teollinen kulutus on ollut laskussa laman myötä. Teollisuuden kulutuksen ei uskota nousevan, vaikka nousua suhdanteista tulikin, sillä uudet ympäristötehokkaat menetelmät ovat osa uutta tuotantoa ja maakuntaohjelmaa. Yksityinen kulutus on myös hiipunut taantumassa ja negatiiviset luonnonvaroihin vaikuttavat tekijät lisäävät mm. Aasian maiden tuotannon kustannuksia, mikä mahdollistaa ympäristön kannalta paremman tuotannon muualla ja lähempänä markkinoita. Elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja hanketoiminnan odotetaan tuottavan lisää taloudellista hyötyä maakuntaan. Valtion toimet ovat heikentäneet olosuhteita mm. Hennalan lakkauttamisen muodossa. Maakuntaohjelman tavoitteena on lisätä taloudellista hyvinvointia alueen ihmisille. Työttömyyden ehkäisy luo osallisuutta. Hyvinvoinnin teemana terveysliikunta lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luonnonvarojen kestävä käyttö lisää alueen taloudellisia resursseja. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Maakuntaohjelma ei luo erityisiä tasa-arvotavoitteita, mutta tunnistaa joillakin ammattialoilla olevia vinoumia. Ikä- ja eri kansalaisten yhdenvertaisuutta lisätään osana osaamisen ja elinkeinoelämän kehittämistä. Maakuntaohjelman tavoitteina on lisätä syrjäytymisen ehkäisyä, vähentää asunnottomuutta ja edistää ihmisten terveyttä. Vaikutukset ovat kaikilta osin positiivisia. Kestävä ympäristö kohtelee tasaarvoisesti kaikkia ihmisiä. Suomalainen ja päijäthämäläinen kulttuuri lähtee yhdenvertaisista periaatteista kestävän ympäristön osalta eikä sellaisenaan vaikuta toisia syrjivästi. Yritysvaikutukset/yrittäjyys Yrittäjyyden koulutus, arvostaminen ja kehittyvät. Toimintatavoitteet ja hankkeet luovat enemmän toimintamalleja julkiselle sektorille luoda ja vahvistaa yrittäjyyttä maakunnassa. Yrittäjyys on yksi yksilön vaihtoehto elinkaaren aikana. Luodaan ilmapiiriä ja toimintamalleja, joissa hyvinvointia voidaan kehittää ansio- ja yrittäjyystuloilla työikäisen väestön osalta. Luonnonvarat ja kestävä kehitys tarjoaa yrittäjille uusia mahdollisuuksia uudistaa paikallista, kansallista tai rajat ylittävää liiketoimintaa. Luonnonvarojen turvaamisen pelisäännöt pitää olla kaikille selvät ja yhteistyötä jatketaan esim. pohjavesiasioiden osalta. Maaseutuvaikutukset Maakuntaohjelma ja alueen maaseutuohjelma tuo Päijät-Hämeelle edelleen kohtalaiset resurssit. Riittävä resursointi mahdollistaa maa- ja metsätaloudesta uusia biotaloudellisia ja lisäarvoa tuottavia ketjuja. Monimuotoinen yrittäjyys voi kasvaa maaseudulla. Toimijaverkostot, kuten Päijät-Hämeen kylät, aktivoivat ihmisiä omaehtoiseen toimintaan. Monipuolinen tarjonta ja sähköiset verkostot yhdistävät myös hyvinvoinnin leviämistä. Maaseutu elää luonnosta ja on luonnonvarojen monipuolisen ja kestävän 43

44 käytön tukijalka. Laajakaistat voivat vähentää luonnonarojen ja liikenteen kulutusta, kunhan toimivuus saadaan maaseudun osalta paremmalle tasolle. 4 Arviointimatriisi Vaikuttavuus SOVA-arvioitavat Muut arvioitavat vahva ++ myönteinen + ristiriitaiset vaikutukset -+ negatiivinen - vahva negatiivinen -- ei vaikutuksia 0 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön ja kasvillisuuteen Vaikutukset maaperään, veteen ja ilmaan Vaikutukset väestöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset ilmastotekijöihin ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Tasa-arvo yhdenvertaisuus Yritysvaikutukset ja yrittäjyys Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Yritystoiminnan kilpailukyky Resurssitehokas teollisuus Palveluiden uudet ja luovat ratkaisut Luonnonvarojen jatkojalostamisen ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen Kilpailukykyinen osaaminen Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Työllisyys- ja työvoiman liikkuvuus Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Taloudelliset vaikutukset - bkt:n kasvu Maaseutuvaikutukset Hyvinvoiva väestö Hyvinvoinnin lisääminen Kulttuurin monet mahdollisuudet Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit Kestävä ympäristö Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen Luonnonvarojen kestävä käyttö

45 Liite 2 Seurantamittarit Päijät-Hämeen liitto ALUEIDEN KEHITYSTARKASTELUSSA SEKÄ MAAKUNTAOHJELMIEN SEURANNASSA KÄYTETTÄVÄT MITTARIT TEM Alueiden kehitystarkastelussa käytettävien mittareiden jäsentely perustuu alueiden kehittämisestä valmistellun lain tavoitteisiin Maakuntaohjelma Tavoitearviot Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017* 1. MUUTTOLIIKE JA VÄESTÖ - väkiluku ja väestön muutos ,2% tav. 1% kuntien 2013 ilm. tavoitemäärien mukaisena nettomuuttoosuus ,30 0,36 0,39 0,39 0,51 muuttoliikeosuus 2012 alueelle ja pois 11,40 11,40 11,40 11,40 11,40 - luonnollisen väestönkasvun osuus ,10 0,00 0,00 0,00 0,00 - vanhushuoltosuhde yli 65 / v. 32,00 38,00 39,00 40,00 41,00 2. KILPAILUKYKY Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017* - bkt/asukas (2010*) liikevaihdon kasvu , aloittaneet/lopettaneet yritykset 1,17 1,17 1,17 1,17 1,17 - kasvuyritysten määrä (2011 t-online) maakunnan viennin osuus (1 825 milj. euroa 2012 ) 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3. TALOUDEN TASAPAINO Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017* - kuntien vuosikate euroa/asukas valtion menot asukasta kohden TYÖLLISYYS Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017* - työttömyysaste (ELY-k 12/2012) 15,1 14,5 13,9 13,3 12,7 - työllisyysaste ,3 66,1 66,9 67,7 68,5 - nuorten työttömyys kaikista ,5 12,3 12,1 11,9 11,7 - pitkäaikaistyöttömyys kaikista ,2 25,8 24,4 23,0 21,6 - työvoiman määrä työpaikkojen määrä ALUEEN SISÄISET EROT Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017* - keskitulo maakunnassa pienin kunnan keskitulo maakunnassa suurin kunnan keskitulo maakunnassa yli 65-vuotiaiden osuus maakunnassa ,4 22,0 23,0 24,0 25,0 - yli 65-vuotiaiden pienein osuus kunnista ,8 18,0 19,0 20,0 21,0 - yli 65-vuotiaiden suurin osuus kunnista ,6 37,0 39,0 41,0 42,0 6. OSAAMINEN Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017* - tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä ,7 65,2 65,7 66,2 66,7 - peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista (*) kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista julkisen sektorin osuus työpaikoista ELINYMPÄRISTÖN LAATU JA ALUERAKENNE Lähtöarvo 2014* 2015* 2016* 2017* - väestön määrän muutos aluetypologian 6 luokkaa erillinen taulukko ja kartta-aineisto - uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta teollisuuden ja yhdyskuntien fosforipäästöt vesistöihin

46 Liite 3 Väestömuutos vuosina kaupunki-maaseutuluokituksen alueilla 46

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME 2017. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017. Maakuntahallitus 19.5.2014 Maakuntavaltuusto 16.6.2014

PÄIJÄT-HÄME 2017. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017. Maakuntahallitus 19.5.2014 Maakuntavaltuusto 16.6.2014 PÄIJÄT-HÄME 2017 Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntahallitus 19.5.2014 Maakuntavaltuusto 16.6.2014 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A213 * 2014 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...3 KANSAINVÄLISTYVÄ PÄIJÄT-HÄME...4

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME 2017. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017. Maakuntahallitus 19.5.2014 Maakuntavaltuusto 16.6.2014

PÄIJÄT-HÄME 2017. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017. Maakuntahallitus 19.5.2014 Maakuntavaltuusto 16.6.2014 PÄIJÄT-HÄME 2017 Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntahallitus 19.5.2014 Maakuntavaltuusto 16.6.2014 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A213 * 2014 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...3 KANSAINVÄLISTYVÄ PÄIJÄT-HÄME...4

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Luovat alat EU:n rakennerahasto-ohjelmissa

Luovat alat EU:n rakennerahasto-ohjelmissa Luovat alat EU:n rakennerahasto-ohjelmissa Infoiltapäivä EU-rahoituksesta kulttuurille ja luoville aloille Valtteri Karhu 12.5.2014 Esityksen sisältö Infoiltapäivä EU-rahoituksesta kulttuurille ja luoville

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet, muut olennaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Linkki esityksiin lähetetään osallistujille seminaarin jälkeen WLAN Sibeliustalo Käyttäjätunnus: Salasana: Vähähiilinen maankäyttö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9. 1 LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.10 Juha Hertsi 2 LYHYT KATSAUS OSAAMISKESKUSOHJELMA 1999 2006 Ohjelmakausi

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot