SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI 2/2015. Puheenjohtaja Porokari vieraili Porissa

Transkriptio

1 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI 2/2015 Puheenjohtaja Porokari vieraili Porissa

2 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS /2015 Kannen kuva: Jari Vihervirta - Puheenjohtaja Pertti Porokari kävi kertomassa liiton asioista Porissa Markku Uusitalo Puheenjohtaja Jani Välimaa Varapuheenjohtaja Timo Seppänen Taloudenhoitaja Jari Vihervirta Tiedottaja Mikko Vettenranta markku.uusitalo@ satakunnaninsinoorit.fi jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi thjseppanen@gmail.com jari.vihervirta@ satakunnaninsinoorit.fi mikkovet@gmail.com 10 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan tervehdys 5 Miten insinööri virittää kasvihuoneensa? 6 Korkeammalle, kovempaa, HopLop 8 Mika Hietikko mika.hietikko@ suomi24.fi Minna Suominen minnsuom@gmail.com Pasi Nokelainen pasi.nokelainen@ gmail.com Jukka-Pekka Salmela Opiskelijajäsen jukkapekkasalmela@ gmail.com Reija Jokela Opiskelijajäsen reija.jokela@ student.samk.fi Perusinsinööri on poissa Eskimo Finland Oy - uusia innovaatioita ja vahvoja perinteitä Miten teknologia voi auttaa ikääntyviä? Pia Luovula Toimistosihteeri sati@ satakunnaninsinoorit.fi Timo Ruoko Kenttäpäällikkö IL timo.ruoko@ilry.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Reijo Vuorio Varapuheenjohtaja: Riku Laine PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, reijovuo@hotmail.com Porin Insinöörit: Jani Välimaa, jani.valimaa@gmail.com Rauman Insinöörit: Minna Suominen, minnsuom@gmail.com EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄ Hallituksen varajäsen: Jari Vihervirta Yrittäjien valiokunnan jäsen: Olavi Ketola Järjestövaliokunnan jäsen: Timo Seppänen Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi Treeneissä: Fillarointi Puheenjohtaja toi terveiset liittotasolta IL:n asiamiehen palsta: Kolmas YTN Summit järjestettiin Fine Dining ilta Tapahtumailmoitukset SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs PORI puh. (02) , faksi (02) sati@satakunnaninsinoorit.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Jari Vihervirta Taitto: Jari Vihervirta Toimitussihteeri: Pia Luovula Toimittaja: Jenni Huhtapelto Painopaikka: Brand ID Oy Pori Painos: 2500 kpl Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry ISSN: Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa Sähköinen näköislehti luettavissa:

3 Pääkirjoitus Vietin hiljattain rentouttavan talvilomaviikon perheeni kanssa Gran Canarialla. En edes muista koska olen viimeksi lomaillut talvella. En ole pitänyt talvilomaa tarpeellisena. Tänä vuonna kuitenkin päädyin pitämään loman, vaikka töissä kiirettä riittääkin, tai ehkä juuri siksi. Loppujen lopuksi työn kannalta taitaa olla aina yhtä huono tai hyvä aika pitää lomaa. Monet insinöörit tekevät projektimuotoista ja hektistä työtä, jossa projektit ja deadlinet seuraavat toisiaan. Työn tuloksia seurataan tiiviisti kvartaaleittain ja odotukset tehokkuuden suhteen ovat kovat. Omasta jaksamisesta täytyy kuitenkin pitää huolta, ja siihen loma on omiaan. En tietenkään tarkoita, että insinöörit olisivat työpaikoilla jatkuvasti burn outin partaalla. Vaikka työn kuormitus olisikin kohdallaan, Suomen pimeä talvi voi käydä raskaaksi. Pahimpaan kaamosaikaan työpäivä kestää ilman ylitöitäkin aamuhämärästä iltahämärään. Pieni rentoutuminen arjesta irrallaan tekee hyvää ja parantaa niin henkistä kuin ruumiillistakin suorituskykyä pitkäksi aikaa. Omalla kohdallani jo pelkkä päätös loman pitämisestä vähensi stressiä. Ajatus oli viettää loma kotona, mutta jossain vaiheessa tajusin, että kotona lomailu voi helposti muuttua työksi. Tämän Satikan aineistopäivä oli perjantaina, jolloin lomani alkoi. Olohuoneen seinä pitäisi maalata ja takapiha laittaa kuntoon. Lisäksi on vielä hoidettavana viime vuoden lopulla kuolleen Mammani rintamamiestalon tyhjennys myyntikuntoon. Mitä sitten lomalla kuulluu tehdä? Siihen ei varmasti ole olemassa yleispätevää vastausta. Paras tapa viettää lomaa on makuasia. Tärkeintä on, että irrottautuminen työstä onnistuu. Itse päädyin rantalomaan vailla suurempia suunnitelmia tai aikatauluja. Sen verran sisäinen pakko asioiden järjestelyyn tosin otti valtaa, että eläintarhan pääsyliput ostin ennakkoon netistä ja tutkin tarkasti sukellusveneretkiä tarjoavan firman nettisivut. Edellisestä rantalomasta oli ehtinyt vierähtää jo useampi vuosi. Vaikka Gran Canarialla ei varsinaisessa helteessä päästy kärvistelemään, oli viikko kuitenkin erittäin mukava. Poikani Eero on jo alkanut kysellä, että voidaanko taas joku päivä mennä sinne etelään. Näyttää siis siltä, että lomailemme myös ensi talvena ja suosittelen samaa myös kaikille muille. Vaikka monet meistä insinööreistä ovat työpaikalla itsenäisessä asemassa ja mahdollisesti vastuussa jonkin tietyn projektin etenemisestä, pitäisi lomat kuitenkin tavalla tai toisella saada järjestymään. Päätän pääkirjoitukseni Kummeli-sketsin työnjohtaja Kouhian sanoin, älkää polttako itteenne loppuun! Hyvät jäsenet, kevättä ilmassa vaikka kuinka paljon vaikka Pääsiäinen on vielä edessä tätä kirjoittaessani. SATIn kevään tapahtumat ovat saaneet tosi hyvän suosion ja se kannustaa meitä aktiiveja luomaa uusia tapahtumia teille kaikille. Tässäkin lehdessä on monta erityyppistä tapahtumaa ja toivon, että jokainen löytää omansa. Kannustankin jokaista jäsentä valitsemaan ainakin yhden tapahtuman kesästä, mihin haluatte tulla. SATIn ja IL:n yhteisestä Jazz-tapahtumasta heinäkuussa jäi hyvät muistot viimekesästä ja uskonkin, että se tulee olemaan meidän suosituin tapahtuma vuonna 2015, tervetuloa kaikki. Neuvottelut uuden palkansaajien keskusjärjestön synnyttämiseksi on otettu ensimmäiset ohjausryhmän tapaamiset ja laadittu valmistelutyölle aikataulu ja avainhenkilöt ko. työn eteenpäinviemiseksi. Tulemme SATIssa seuraamaan neutraalisti miten asian valmistelut etenevät ja olemme avoimia kuulemaan kommentteja puolesta ja vastaan tästä valmistelutyöstä. Näen, että avoin tiedotus ja asioista puhuminen ovat paras lääke saada tämä prosessi etenemään asiallisesti päätösvaiheeseen IL:n edustajakokoukselle päätettäväksi meneekö IL mukaan uuteen mahdollisesti perustettavaan keskusjärjestöön vai ei. Varmaa tietoa aikataulusta kukaan meistä ei tiedä, joten seuraamme tilannetta SATIssa ja kerromme siitä teille kokouksissamme ja tulevissa Satikoissa. Muutenkin kevät 2015 on poliittisesti mielenkiintoinen. Eduskuntavaalit tulossa ja viimeiset viikot vanhan eduskunnan ja hallituksen työskentelystä eivät voineet olla jättämättä jälkiä tuleviin hallitusneuvotteleluihin. Toivottavasti jotain on opittu. Satakunnan osalta on valitettavaa, että me menetämme yhden paikan eduskunnasta. Meille insinööreille tärkeä asia on koulutukseen liittyvä duaalimalli ja sen säilymisen puolesta meidän tulee tehdä kaikkemme. Ei voi olla eduksi Suomen taloudelle ja elinkeinoelämälle, että ei ole omaa koulutuslaitosta insinööreille ja diplomi-insinööreille. Suomen kilpailukyky tarvitsee sekä vahvaa perustutkimusta että innovatiivista käytännönläheistä koulutusta. Jonkun on oltava sorvin ääressä. Joten pitäkäämme kiinni hyvistä ammattikorkeakouluistamme ja antakaa insinööriopiskelijoille harjoittelu ja päättötyöpaikkoja. Näin keväällä ilmojen alettua lämmetä ja teiden kuivuessa omat ajatukseni ovat jo ensimmäisessä moottoripyörämatkassamme. Toivonkin, että mahdollisimman moni moottoripyöräilijä löytää Rauman ABC:lle Su 7.6 klo ja teemme SATIn ennätyksen osallistujien määrässä. Lupaan, että emme tänä vuonna aja ilman kahvitaukoa Kustaviin, joten rohkeasti vain kaikki mukaan. Puheenjohtajan tervehdys Jari Vihervirta Päätoimittaja Markku Uusitalo Puheenjohtaja 4 Satikka 2/2015 Satikka 2/2015 5

4 Miten insinööri virittää kasvihuoneensa? Kukkaruukun seurantasivusto Kevään lähestyessä ja lumien sulaessa kokonaan pois, alkaa pihapuutarhurin odottama kasvukausi lähestyä. Tätä ennen aktiivinen istuttelija on jo suunnitellut taimikasvatuksen pihalla komeilevaa kasvihuonetta varten. Insinööri tapojensa mukaan vie asian vielä hieman pidemmälle ja hyödyntää teknologiatuntemustaan ja hieman ohjelmointitaitojaan hyvän sadon aikaansaamiseksi. Runsas tarjonta erilaisia avoimia kehitysalustoja ja niiden soveltamiseen löytyvät oppaat tekevät alkuun pääsemisestä vieläpä nopeaa. Mikäpä sen parempi tapa viettää viikonloppu kuin omaa kasvatusjärjestelmää suunnitellessa ja rakentaessa kevätauringossa. Arduino, Rasberry Pi ja sulautetut järjestelmät, mitä ne ovat? Arduino on avoimen lähdekoodin elektroniikka-alusta, joka perustuu helppokäyttöiseen laitteistoon ja ohjelmistoon. Se huomioi ympäristöä siihen kiinnitettyjen antureiden avulla ja vaikuttaa ohjaamalla valoja, moottoreita ja muita toimilaitteita. Arduinon toimintoja voidaan myös laajentaa erilaisien shieldien eli lisäkorttien avulla. Näillä saa Arduinoon esimerkiksi verkkoyhteyden tai näytön. Arduinoa ohjataan käyttäen Arduinon omaa ohjelmointikieltä ja -alustaa. Raspberry Pi (RasPi) on yhden piirilevyn tietokone. Se on hinnaltaan hyvin edullinen, kooltaan 8,5x5,5x2 cm ja siinä pyörii Linux-käyttöjärjestelmä. Raspberry Pihin voi tarvittaessa kytkeä näytön, näppäimistön ja hiiren; Linux asennetaan SD-kortille. Ohjelmoimisen voi käyttää esimerkiksi Python-kieltä tai Linuxin shell -ohjelmointia. Raspberryyn sopii hyvin pitkälle samat lisäkortit kuin Arduinoonkin. Laitteesta löytyy lisälaitteiden ja anturien kytkemiseksi joukko datanastoja. Satakunnan ammattikorkeakoulussa otetaan Arduinot mukaan osaksi opetusta. Arduinon avulla voidaan helposti käytännössä käydä läpi erilaisia elektroniikan ja digitaalitekniikan kytkentöjä sekä tutustua erilaisien anturien ja toimilaitteiden toimintaan. Koska laitteet ovat suhteellisen edullisia, ei kynnys näiden hankkimiseksi omaan käyttöön ole korkea. Kun kokeileminen ja oppiminen tapahtuvat omaehtoisesti ja omaan tarpeeseen, saadaan hyviä tuloksia ja mahdollisesti myös tuotteita ja ideoita yritystoimintaan. Tietokoneen ohjaamaa tiettyyn tarkoitukseen tehtyä järjestelmää kutsutaan sulautetuksi järjestelmäksi. SAMKissa Arduinoa ja Raspberry Pi:tä hyödyntäviä sulautettuja järjestelmiä käytetään opetuksen lisäksi esimerkiksi info-tv:n ohjaamisessa, siirrettävässä wlan-lämpötilamittauksessa, TKI-laboratorion kellossa, 3D-tulostimien valvontakuvaamisessa ja sälekaihtimien automatisoinnissa. Aiemmin mainittujen Arduinon ja Rasberry Pi:n avulla on siis mahdollista luoda esimerkiksi omaan kasvihuoneeseen tai taimikasvatusruukkuun räätälöity sulautettu järjestelmä. Miten näitä voi käyttää kukkaruukuissa ja kasvihuoneissa? Kasvien kasvatukseen on kehitetty jo kaupallisiakin älykukkaruukkuja ja kasvihuoneen ohjauksia, mutta tosiharrastajalle sen itse tekeminen on suurempi ilo. Kaupalliset älyruukut mm. muistuttavat ravinteiden ja mullan antamisesta sekä tärkeistä hoitotoimenpiteistä. Älyruukkujen luvataan hoitavan kastelun jopa vuodeksi yhdellä vesisäiliön täytöllä. Testimielessä kokeilimme miten helposti saisimme bonsai-chilit seurantaan verkkosivujen kautta Arduinolla. Laitteeksi valikoitui Arduino Uno ja siihen liitettävä ethernet shield, joka mahdollistaa Arduinon kytkemisen verkkoon. Antureiksi tilasimme kaksi maaperän kosteutta mittaavaa anturia, sekä yhden lämpötila- ja ilmankosteustietoa tarjoavan anturin. Osien saavuttua laitteen kytkentöjen tekeminen onnistui helposti. Ethernet shield painetaan Arduino -alustan päälle ja antureiden kytkennät selvisivät datalehdestä. Tämän jälkeen liitimme Arduinon tietokoneeseen ohjelmointia varten. Arduinon tarjoamasta kehitysympäristöstä, jota käytimme ohjelmointiin, löytyi suoraan shieldien käyttöön valmiita esimerkkipohjia, joiden avulla ethernet shieldin käyttöönotto sujui ongelmitta. Esimerkkipohjan koodin avulla Arduino saatiin toimimaan suoraan web-palvelimena. Muokkaamalla koodia loimme verkkosivun, joka esittää kaavion ja kahden mittarin avulla antureiden tietoja. Maaperän kosteutta mittaavat anturit tarjoavat analogitietoa ja sen lukeminen onnistuu Arduinolla suoraan. Lämpötila ja ilmankosteustiedon tarjoava anturi saatiin toimimaan käyttämällä sille tarkoitettua kirjastoa, jossa on rajapinta laitteen käyttämiseksi. Kun nämä saatiin tehtyä, alkoi Arduino tarjoamaan web-sivuille lämpötila- ja ilmankosteustietoa 30 sekunnin välein. Maaperän kosteustiedot päivittyvät sivuille tunnin välein näyttäen edellisen tunnin keskiarvoa. Kukkaruukku-sovelluksesta ei ole enää pitkä matka kasvihuonemittauksiin. Edellä mainitut toteutukset voidaan siirtää hyvin kasvihuoneeseen ja antureita lisäämällä saada tietoa useammasta mittauspisteestä, kuten eri kasvilajien kohdalta. Kasvihuoneiseen oman lisänsä kukkaruukkukasvatukseen verrattuna tuo lämmityksen tarve varsinkin silloin, jos kasvihuoneessa on jotain hallanarkaa. Esimerkkikasvihuoneen koko on noin 6m 2. Jotta sähkölasku ei karkaisi hallusta ja lämmitystä olisi vain se, mitä tarvitaan, on esimerkkinä olevassa kasvihuoneessa toteutettu lämpötilan valvonta 1-wire DS18S20 -anturilla. Siitä saatujen tietojen mukaan infrapunalämmitystä ohjataan puolestaan relekortilla joka voidaan kytkeä Raspberryyn joko 1-wire -liitäntään tai suoraan datanastoja käyttämällä. Esimerkkikasvihuoneen lämmityksen ohjauksessa käytettävät releet ovat 5V DC jännitteellä ohjattavia ja 230V AC / 10A virralle mitoitettuja, joten niillä voidaan ohjata 1-2 kw resistiivistä sähkötehoa, esim. infrapunalämmitintä. Mittauksen ja ohjauksen älynä toimii Raspberry Pi. Raspberry Pi mittaa lämpötilaa 2min välein ja kytkee lämmityksen joko päälle tai pois päältä. Jokainen 2 min jakso tallennetaan, jotta tarvittaessa voidaan laskea lämmityksestä aiheutuneet kustannukset. Kyseisessä tapauksessa kasvihuoneen kattoon sijoitettu infrapunalämmitin on osoittautunut ylivoimaisesti energiatehokkaimmaksi, suoralla sähköllä lämmitettäessä. Kasvit hyötyvät myös maaperän lämmittämisestä. Kasvualustaan voidaan asentaa myös lämpöanturi jonka mittaustiedon perusteella ohjataan lattialämmityskaapelia joka on kasvualustaan upotettuna. Myös valaistusta voidaan ohjata Raspberryllä joko kellon mukaan tai hyödyntäen valoisuusantureita. Valaistuksen voi toteuttaa käyttäen LED-valoja joissa värit on valittu kasvien vaatimuksien mukaan. Kasvit hyödyntävät kasvukaudella sinistä valoa, jonka aallonpituus on nm ja kukinnan/hedelmän tuotannossa punaista valoa, jonka aallonpituus on nm. Esim. 1W ja 3W LEDeistä löytyy 450nm royal blue ja 650nm deep red -mallit. Mahdollista on valita valaisimiin useita eri aallonpituuksilla toimivia komponentteja jotta tarpeelliset aallonpituudet tulevat täytettyä. Huomattavaa kuitenkin on, että sinipuna -valaistus on silmille varsin epämiellyttävä, varsinkin jos käytetty valoteho on suuri. Tällöin on hyvä rakentaa erilliset hoitovalot joita käytetään kun kasvihuoneessa ollaan työssä. Teksti: Tommi Lehtinen, Meri Olenius ja Sami Peltomäki Kuvat: Sami Peltomäki, Tommi Lehtinen 6 Satikka 2/2015 Satikka 2/2015 7

5 Perusinsinööri on poissa Korkeammalle, kovempaa, Porin Puuvillan kauppakeskukseen on piilotettu jotain, mitä kuka tahansa lapsi tai lapsenmielinen toivoisi löytävänsä; trampoliineja, sähköautoja, pallomeri ja suurinpiirtein taivaaseen asti kohoava kiipeilylabyrintti. Tätä temmellyskenttää seitsemisenkymmentä pikku-insinööriä, muassaan niitä isompia insinöörejä, lähtivät valloittamaan maaliskuisena lauantaina. Kelikin oli sopivasti sellainen, että ulkona vastaava temppuilu olisi luultavasti johtanut hyvin nopeasti paleltumavammoihin tai ainakin pieniin vuotaviin neniin. Yllättävän iso puisto Viime syksynä avattu liikuntaleikkipuisto lieni osalle osallistujista tuttu jo ennestään, mutta ainakin allekirjoittanutta hämmensi puiston koko; se tosiaan jää jollain tapaa piiloon niin, ettei ahkerakaan puuvillankävijä välttämättä tajua, mitä yhdestä nurkasta löytyy. Lisäksi puisto kohoaa yllättävän korkealle, tai ainakin sen kiipeilylabyrintti kohoaa korkealle. Niin korkealle, että herkempien kannattaa välttää alas katsomista, jos siis rohkenee kiivetä sinne ylös asti. Korkeanpaikankammo tai muutkaan kammot eivät tosin tuntuneet vaivaavan HopLop osallistujia, vaan sitä mukaa kun oli ranneke saatu kiinitettyä ranteeseen, näkyi tunnelien ja pomppulinnan ovien välistä vain seikkailuun katoavia pieniä kantapäitä, jotka häipyivät näkyvistä. Aikuiset mukaan HopLopiin on aikuisilla vapaa pääsy ja moniin aktiviteetteihin pystyy osallistumaan lapsen kanssa. Pomppulinnaan ikäraja oli 99 vuotta ja siinä huisin korkeassa labyrintissa pystyi kiipeilemään lapsen mukana. Toki labyrintti voi aikuiselle olla paikoittain hieman ahdas ja pääkin saattaa olla vaarassa kolahtaa tunnelin karmiin, mutta onneksi kaikki kolahdusalttiit paikat on pehmustettu ja läpinäkyvät ryömintäputketkin kestävät aikuisen painoa. Ohitustilanteissa tulee vähän ahdasta, mutta eipä tainnut kukaan pahemmin jäädä jumiin. Lapset tietysti kiipeilevät sujuvasti toistensa ohi ja vaikka reitin tukkeeksi jääneen aikuisen yli, kun edessäpäin siintää suuri tuntematon. Ja liukumäki. Kiipeilylabyrintti on myös kovin nimensä mukainen sokkelo, josta ei ihan hetkessä tulla pois. Reittiä ylhäältä takaisin alas joutui tovin hakemaan, kun oli kerran onnistunut kiipeämään edes melko lähelle labyrintin huippua. Tämäkin lienee niitä asioita, jotka eivät puiston varsinaista käyttäjäkuntaa haittaa sitten lainkaan; alaspäin ei ole kiirettä. Kiipeilykokemuksen lisäksi puistosta löytyy tosiaan muitakin aktiviteetteja; pomppulinna houkuttelee varsinkin perheen pienimpiä, sähköautoradalla pääsee kruisailemaan ja pelihalli kutsuu vilkkuvin valoin luokseen. Tapahtuman hinta sisälsi pari pelipolettia, joten vilkkuvalojen kutsun pääsi jokainen osallistuja testaamaan. Leikistä väsähtäneille löytyy myös kahvilaravintola, jossa nautittiin myös päivän ohjelmaan oleellisesti kuuluneet hampurilaisateriat. Keittiön kapasiteetti ei valitettavasti oikein pysynyt vauhdissa, kun useampi kymmenen insinöörintaimea kaipasi samaan aikaan ravintoa. Onneksi leikki- ja ruokailuaikaa ei ole rajoitettu muuta kuin sulkemisajalla, joten hauskanpitoa saattoi jatkaa ruokaa odotellessaan, jos vain virtaa riitti. Kellon kääntyessä iltapäivän puolelle taidettiin autoihin nimittäin kantaa tai kävelyttää melkoisen väsyneitä mutta onnellisia osanottajia. Teksti: Jenni Huhtapelto Kuva: Samuli Uusitalo Kauan Porin ja Satakunnan Insinööreissä vaikuttanut insinööri Tapio Heinonen menehtyi pitkällisen sairauden murtamana 76-vuotiaana. Opiskelua hän harjoitti pitkän linjan mukaan. Ammattikoulusta hän valmistui 1953, muutaman vuoden työharjoittelun jälkeen hän suoritti teknillisen koulun valmistuen teknikoksi Ja pian tämän jälkeen hän suoritti teknillisen opiston saaden insinööritittelin Heti valmistuttuaan insinööriksi hän aloitti Porin Teknillisessä oppilaitoksessa assistenttina vuonna Tehtävät muuttuivat vuosien mittaan, v vt. lehtorina ja sen jälkeen vuoteen 1988 Autotekniikan opintosuunnan johtajana. Tällainen eteenpäin meno on tyypillistä pystyvän insinöörin työrupeamissa. Sivutoimisina homminaan hän toimi Liikennevakuutusyhdistyksen vahinkotarkastajana ja Keksintösäätiön yhdysmiehenä. Monen luottamustoimen mies Luottamustoimia hänellä oli runsaasti mm. Porin kaupungin teknillisten laitosten johtokunnassa , Porin kaupungin lämpövoimalatoimikunnan jäsenenä 1977 ja Länsi Suomen Voima Oy:n johtokunnan jäsenenä Lisäksi hän toimi Porin puhelimen johtoelimissä. Täten hän toimi aktiivisesti ja merkittävästi Porin kaupungin teknillisten laitosten johtoelimissä energia ja viestinnän alalla. Tätä kautta hänelle syntyi laajaa tuntemusta erilaisilta tekniikan aloilta ja vaikuttamisesta alan kehitykseen. Tapio Heinonen osallistui Porin Insinöörien toimintaan voimakkaasti, johtokunnan jäsenenä 1966 ja varapuheenjohtajana 1967 ja puheenjohtajana Porin Insinöörit muutti organisaatiotaan 1980-luvun alussa, muuttaen nimensäkin Satakunnan Insinööreiksi. Tätä suunnittelemassa Tapio oli voimakkaasti mukana. Virallisten elinten, paikallisyhdistysten, valtuuston ja hallituksen lisäksi tällöin 1981 perustettiin kokeneista eri ammattialoilla toimivista insinööreistä Isännistö. Tapio oli isännistön jäsen heti alusta alkaen kuolemaansa saakka. Tällä ryhmällä ei ollut päätäntävaltaa päivittäisiin yhdistysasioihin, mutta sen tehtävänä oli Aukoa ovia sellaisiin paikkoihin ja riittävän korkealle, että asioita ja varsinkin rahoitusta saadaan tarvittaessa aktiviteetteihin. SATIn uuden toimiston hankkeissa rahoitusta todella tarvittiin, kun velkaa jouduttiin ottamaan yli kolmen vuoden liikevaihdon verran. Tapio osallistui Isännistön jäsenenä ja asioiden ideoijana mm. Peruskivi Insinöörityön tueksi kampanjaan, jossa tiiliskiviä myytiin eri tukijoille ostajan haluamaan hintaan mk:n hintaan. Insinöörivöitä myytiin 400 kpl IL:n jäsenille. Lisäksi Tapio oli innolla mukana SATI:n lipun suunnittelussa ja hankinnassa. Ansiokasta toimintaa IL:ssa Nopeasti hänelle muodostui tehtäviä myös Insinööriliittoon. IL:n valtuuston jäsen ja hallituksen jäsen , ja SATI:n hallituksen pöytäkirjasta löytyy maininta vuodelta 1988 liittyen IL:n hallinnon organisaation muutoksiin, eli IL:n valtuusto purettiin ja hallitus muodostettiin uudelleen uusien sääntöjen mukaan. Maininta: Tapio Heinonen erotetaan IL:n hallituksesta, hänet haetaan pois Helsingistä, kulut maksetaan. Näin tapahtui viimeisenä valtuuston kokouspäivänä. Paluumatka ei ollut aivan lyhyt, suora eikä nopea, mutta vauhdikas. IL:n hallituksen jäsenenä hän oli myös järjestelemässä IL:n liittymistä AKAVA:an. Mielipiteet kulkivat moniin suuntiin tässä asiassa. 50-vuotis historiikissamme tästä ajanjaksosta on hyvä kuvaus. IL:n kautta Tapiolle muodostui jäsenyys myös Tekniikka-lehden hallintoneuvostossa Joskus aikoinaan lueskellessa lehden Perusinsinöörin kirjoituksia, oli aistivinaan takana Tapion sanankäänteitä, tästä tietenkään ei ole kellään varmuutta. Tapio Heinonen oli 1990-luvulla Etiikkatyöryhmän jäsen. Etiikkatyöryhmä oli siis Insinööriliiton aatteellisia ja eettisiä tavoitteita pohtiva työryhmä. Tämä ryhmä julkaisi ansiokkaita kirjasia ja artikkeleita teknillisen etiikan alueilta mm. Miten olis tippa etiikkaa ja Insinöörien etiikka tietoyhteiskunnassa. Oman ammattialansa vuoksi luonnollinen osallistumissuunta oli myös Porin Autoteknillinen Yhdistys. Hän liittyi jäseneksi 1961 ja toimi pitkään Teknisen toimikunnan jäsenenä, johtokunnassa hän toimi 1967 alkaen ja puheenjohtajana Hänet valittiin Vuoden Autoteknilliseksi Autotekninen Yhdistys muistaa Tapion aktiivisena osallistujana toimintaan sekä luennoitsijana että toteuttamiskelpoisten aloitteiden tekijänä. Satakunnan Paasikivi-seuran johtokunnan jäsenenä hän toimi ja varapuheenjohtajana Satakunnan Viranhaltijoiden ja Toimihenkilöiden Sos.dem.yhdistyksen johtokunnan jäsenenä, sihteerinä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana hän toimi Kunnianosoituksia toiminnastaan hän on saanut: Valkoisen Ruusun Ritarimerkki 1988 IL:n kultainen ansiomerkki 1976 IL:n kunniajäsen Satakunnan Insinöörien kunniajäsen Suomen Autoteknillisen Liiton plaketti 1986 Porin Autoteknillisen Yhdistyksen kunniajäsen 1991 Puhelinlaitosten liiton pronssinen 10-vuotismerkki 1980 Tapio Heinonen oli armoitettu seuramies, hänen kanssaan ei illanistujaisissa aika tullut pitkäksi. Satakunnan Insinöörit muistaa lämmöllä poisnukkunutta Kunniajäsentään. Teksti: Pertti Sihvonen 8 Satikka 2/2015 Satikka 2/2015 9

6 Eskimo Finland Oy uusia innovaatioita ja vahvoja perinteitä Eskimo Finland on suomalainen perheyritys jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa ja tehdas Rauman Lapissa. Yritys valmistaa ruokasektorin ympäristöön tarkoitettuja hygieenisiä, kerta- ja pitkäkäyttöisiä ruoanvalmistuksessa tarvittavia tuotteita, pakkauksia sekä kokonaisvaltaisia pakkausjärjestelmiä. Yrityksen tavoitteena on tarjota kotimaan ja ulkomaan markkinoille laadukkaita ratkaisuja kotitalouksien, suurkeittiöiden ja teollisuuden tarpeisiin. Eskimo Finlandin arvoja ovat iloisuus, rohkeus, perheyrittäjyys ja vastuullisuus. Yhtiön usko tulevaisuuteen perustuu jatkuvaan tuotekehitykseen, tinkimättömään toimitusvarmuuteen, hyvään palveluun ja välittömään vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Mistä kaikki alkoi Kuunnellessaan yrityksen perustajan Christian Fredmanin tarinoita siitä, miten kaikki alkoi, ei ole epäilystäkään mistä Eskimo Finland Oy:n vahva luottamus tulevaisuuteen sekä yrittäjyyteen on periytynyt. Yhden miehen rohkeudesta ja näkemyksestä kasvoi menestynyt ja vastuullinen suomalainen perheyritys. Oli vuosi 1981, iso myyntisalkullinen kertatuotteita ja nippu myyntilomakkeita. Näillä eväin Christian Fredman lähti rakentamaan tietämättään yhtä nykysuomen tunnetuinta brändiä ja henkilökuntansa rakastamaa perheyritystä. Alkuun myyntityö vaati faksin, lankapuhelimen sekä paljon ajokilometrejä. Koko perhe oli mukana yrityksen toiminnassa. Isä Christian Fredman myi tuotteita ja äiti Anne huolehti paperitöistä kotikonttorissa. Pojat Peter ja Clas auttoivat sen minkä koulutöiltään ehtivät. Toiminta laajeni nopeasti ja kasvu siivitti yrityksen osaksi Suomen paperiteollisuushistoriaa. Vuosien varrella yritys tunnettiin monella eri nimellä, mutta jo yrityksen alkuvaiheessa koti- ja ammattikeittiöiden hyllyiltä löytyi Eskimo tuotteita. Tuotteiden kysyntä kasvoi ja oma tehdas päätettiin perustaa vuonna 1998 Lapin kuntaan. Tehdas on työllistänyt ja kehittänyt suomalaista osaamista jo miltei parin vuosikymmenen ajan. Kun katsoo tänään Eskimo Finland Oy:tä, huomaa, että samat arvot ovat säilyneet tähän päivään. Pojat Peter ja Clas ovat perineet rohkean, luottavaisen asenteen tulevaisuuteen isältään. Sen sijaan kaupankäynnin tapa on kehittynyt ja paperinen myyntilomake sekä faksi ovat jääneet historiaan. Toiminta globaaleilla markkinoilla on vauhdittanut Eskimo Finlandia kehittämään ja sähköistämään toimintaa entisestään. Tänään yrityksen jalustan luovat ihmiset ja henkilökohtaiset suhteet digitaalisessa liiketoimintaympäristössä. Eskimo tuotteet ovat eläneet suomalaisten arjessa ja juhlassa jo yli 50 vuotta ja niiden rinnalla on muun muassa kulkenut vahvaksi ikonibrändiksi noussut 40-vuotias Elmukelmu. Nykyään tuotevalikoimasta löytyy Elmun lisäksi yli 500 tuotetta aina suodatinpusseista paistovuokiin. Uusi strategia Eskimo Finland Oy nostaa asiakaskokemuksen strategiansa keskiöön. Tavoitteena on, että yritys siirtyy tuotantokeskeisestä ajattelusta ylivoimaisen asiakaskokemuksen luomiseen. Strategiatyön myötä Eskimon markkinointi keskittyy yhteisölliseen verkkopalveluun. Myynnille ja asiakaspalvelulle tarjotaan kevään aikana myyntivalmennusta mm. digitaalisen asiakaspalvelun valmiuksien kehittämiseksi. Tuotteiden laatu ja toimitusvarmuus ovat Eskimo Finlandin asiakaskokemuksen kivijalka, jonka päälle aletaan rakentaa täydennystä yhdessä henkilöstön ja asiakkaidemme kanssa. Vierailulla tehtaalla Ala-Satakunnan Insinöörien taannoin järjestämällä tehdasvierailulla isäntänä toimi laatu- ja turvallisuuspäällikkö Jere Karlsson. Jeren laajan ja mielenkiintoisen yritysesittelyn jälkeen pääsimme tutustumaan itse tehdassaliin jossa näimme omin silmin miten suodatinpussit, kelmut, ruokarasiat yms. tuotteet syntyivät koneiden ja ihmiskäsien yhteispelillä tosi vauhdikkaasti ja laadukkaasti, kommentoi Markku Uusitalo vierailua. Monta teknistä ja yksityiskohtaista kysymystä teimme ja kaikkiin saimme hyvät vastaukset, kiitos Jerelle, Uusitalo jatkaa. Teksti: Jari Vihervirta Kuva: Markku Uusitalo 10 Satikka 2/2015 Satikka 2/

7 Miten teknologia voi auttaa ikääntyviä? Tutustu tutkimusryhmän toimintaan osoitteessa hyvinvointiteknologia.samk.fi Geronteknologia on monitieteellinen ala, jolla pyritään poistamaan teknologian ja humanististen tieteiden välistä rajaa suunnittelussa. Geronteknologia yhdistää gerontologian ja teknologian tavoitteenaan edistää ikääntyvien ihmisten terveyden ylläpitoa, omatoimista asumista, liikkuvuutta ja kommunikointikeinoja, eli kompensoida ikääntymisen aiheuttamaa toimintakyvyn menetystä. Geronteknologia on rinnastettavissa myös hyvinvointiteknologiaan, joka käsittää teknisiä ratkaisuja ihmisen elämänlaadun, hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen. Geronteknologia kuitenkin keskittyy ikääntyvän ihmisen tarpeisiin, kun taas hyvinvointiteknologia kaikkien tarpeisiin. Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimii Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimus-ryhmän (HET). Ryhmän tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen teknologian keinoin. Monitieteisessä ryhmässä kohtaavat vahva terveys- ja hyvinvointiosaaminen sekä teknologia- ja palveluosaaminen. Tutkimusryhmä noudattaa Design for Somebody -filosofiaa, jolloin yksilöllinen tarve otetaan kehitystyön keskiöön. Yksilöllisen asiakastarpeen tunnistamiseksi ja tulkitsemiseksi tutkimusryhmällä on käytössä teknologiaasiantuntijoiden lisäksi terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita niin tutkimuksen, koulutuksen kuin työelämän alueilta. Mitä meillä ja maailmalla jo on? Tutkimusryhmä on toteuttanut ikääntyvien ja muistisairaiden aktivointi- ja muistipelejä, joita tämänkin lehden sivuilla on aiemmin nähty. Uusin lisäys sovelluksiin on Trail making -peli. Se on muistipeli, joka on kehitetty vastaavan muistihäiriöiden diagnosointivälineen pohjalta. Peli käynnistyy valitsemalla vaikeusaste (kuinka monta numeroa tai numeroa ja aakkosta näytölle halutaan). Pelin logiikkana on painaa näytöllä sekaisin olevia tunnistinpainikkeita numerojärjestyksessä. Mitä enemmän numeroita näytöllä on, sen vaikeampi peli on. Grafiikaltaan peli on toteutettu hyvin yksinkertaisesti, jotta pelaaja ei saisi kerralla liian suurta informaatiotulvaa. Tällä tavalla pystytään ohjaaman pelaajan keskittymistä pelin pelaamiseen, ei sen ihmettelyyn. Peliä voidaan pelata kännykällä tai tabletilla ja laitteessa olevaa NFC-teknologiaa voidaan hyödyntää esim. yhteiskäytössä olevilla laitteilla. Jokaisella käyttäjällä on oma NFC-taginsa, joka luetaan ennen pelin pelaamista. Näin saadaan henkilökohtaista tietoa pelaamisesta. Tämän avulla omaiset tai hoitohenkilöstö näkevät miten pelin pelaaminen on edennyt ja voi seurata muistin kehittymistä tai heikkenemistä. HET-tutkimusryhmä on päässyt tutustumaan Irlannissa erilaisiin ikäystävällisiin ratkaisuihin. Yksi näistä oli Great Northern Haven -älykoti, joka sai matkassa mukana olleet projekti-insinöörit ja hyvinvointiteknologian ylemmän AMKtutkinnon opiskelijat ideoimaan vastaavia ratkaisuja, mutta tietenkin hieman parempina. Hyvinvointiteknologiaa voi Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskella niin teknisellä kuin terveydenhoidollisella taustatutkinnolla. Great Northern Haven, on 16 asunnon rivitalo vanhuksille, missä jokainen asunto on anturoitu ja asukkaiden toimintaa voidaan seurata yleisellä tasolla. Huoneistoissa on liiketunnistimia, paineantureita, ovija ikkunakytkmiä jne. Lisäksi huoneista löytyy hälytyspainikkeet ja verhojen ja ikkunoiden avaaminen onnistui seinällä olevista painikkeista. Huoneistoista kerätään tietoa siitä, miten asukkaat toimivat päivittäin ja tietojen avulla pyritään luomaan algoritmejä poikkeuksien löytämiseksi. Esimerkiksi, jos asukas on aina hereillä ennen klo 9:ää ja jonain päivänä asukas ei ole noussut klo 11 mennessä, voidaan asukkaalle soittaa tilanteen tarkistamiseksi tai lähettää joku tarkistamaan tilanne. Asukkaille voidaan antaa myös ilmoitus avoimesta ikkunasta heidän mennessä nukkumaan. Suomesta hyvänä esimerkkinä voidaan nostaa Aalto-yliopiston esittelemä turvalattia, joka hälyttää jos lattian käyttäjä on kaatunut. Tietoa saadaan myös heti, kun lattialle astutaan. Tämä tieto voidaan ohjata myös suoraan hoitajalle, jolloin hoitaja saa tiedon välittömästi, jos esimerkiksi dementiaa sairastava ihminen on lähtenyt kävelylle. Lattian toiminta perustuu sähkökentän muutoksiin, tämä saadaan aikaiseksi asentamalla lattiapinnan alle anturiverkoston. Tekniikkaa tukee myös se, että huoneen valoisuus ei vaikuta tuloksen luotettavuuteen, mikä on ollut ongelmana esimerkiksi konenäköä käytettäessä. Tanskassa käytössä oleva syöttörobotti lisää ihmisen itsenäisyyttä. Esimerkiksi pitkälle kehittynyt MS- tai Parkinsonin -tauti saattaa heikentää ihmisen käsien käyttöä niin, että syöminen ei enää itsenäisesti onnistu. Syöttörobottia käyttäessä ihminen pystyy itse ohjaimen avulla päättämään, mitä lautaselta syö missäkin järjestyksessä. Näin päätäntävalta pysyy kokonaan ihmisellä itsellään. Syöttörobotissa on käsivarsi, jonka päässä on lusikka. Käyttäjä kertoo ensin robotille sen valikon kautta millaista ruokaa syö (kiinteää, keitto jne.). Tämän jälkeen ohjainta käyttäen hän pystyy liikuttamaan robotin käsivartta haluamalleen paikalle lautasella. Nappia painamalla robotti noukkii ruuan lautaselta ja tuo sen suun lähelle. Ikääntyvää auttava teknologia voi siis olla hyvinkin pitkälle vietyä, kuten edellinen esimerkki syöttörobotista, tai niinkin yksinkertaista kuin videoyhteys terveydenhuollon ammattilaisiin ja sovellus, joka kyselee voinnin perään ja välittää tiedon esim. omaishoitajille. Pääajatus näillä kuitenkin on mahdollistaa ihmisen oma, itsenäinen toiminta mahdollisimman pitkään. Teksti: Meri Olenius ja Janika Tommiska Kuva: Pixabay 12 Satikka 2/2015 Satikka 2/

8 Treeneissä Treeneissä Ai juttu Fillaroinnista Satikkaan? No tosiaan jotain, mutta mitä? Pyöräilystä nyt ei vaan voi puhua lyhyesti, ainakaan kun tallista löytyy erilaisia menopelejä useampi ja toivelistallakin nököttää tukevasti eräs hittipyörä. Mutta yritetään nyt kuitenki! Pyöräily ei ollut täysin vierasta hommaa alunperinkää, sillä oli kuljettu aikanaan kouluun, sittemmin myös töihin aina kauniina kesäpäivänä. Monitoimi-nishikini edustaa edelleen monikäyttöisyyden perikuvaa, mutta kun homma alkoi karata tumpuista se sai äkkiä seuraa. Ja siinä tämän harrastuksen sudenkuoppa taas piileekin, varsinkin jos sinussa asuu pikkunen hifistelijä-insinööri. Pyörä käyttötarkoituksen mukaan Pyöriä on nykyään joka tarkoitukseen, ja siihen päälle tulee tietysti varustelu: vaihteet, jarrut, kiekot, polkimet... Ja jos meinaat ostaa vain yhden, jolla pärjäät jokapaikassa niin unohda koko homma samantien. Maantiellä keveys ja ilmanvastuksen taklaaminen asettaa pyörälle ihan eri raamit kuin kivikkoinen Ruosniemen kallioajelu. Eli tarvitaan se maantiepyörä ja maastoon kiva täysjousitettu menijä. Toisaalta siinä työmatkalla ois kiva olla lokasuojat ja vähän kevyempi ajokki, joten kolmannen pyötän tarve on äkkiä perusteltu, cyclocrossin kun taluttaa muiden kaveriksi selviää jo hiekkateistä ja voi oikaista ulkoilupolun kautta kotiin. Toisaalta lastenis- tuimen laittaisi mielummin hiukan jämäkämpään pyörään, eli pakkohan sitä on se fitness-pyöräkin hankkia. Niin ja nököttäjä siellä toivelistalla, fättis, paksukainen, fatbike, miksi sitä haluaakin kutsua. Tämän vuoden hitti joka ei varmasti heti keikahda kärkipaikalta. Kulkee kivasti lumella, mutta myös sillä sohjokura-muta kaistaleella joka kuulemma on tie. Sillä voi poiketa sinne metsänpuolelle tai vaikka kiertää yyterin rantoja simpukankuoria keräämässä. Varusteet kuntoon Kypärä on päässä, muu varustelu sitten onkin taas monimutkaisempaa. Lukkopolkimilla saa tehoa polkemiseen, aluksi voi löytää itsensä muutamaan otteeseen polkemasta vaakatasossa, mutta äkkiä sinne takaraivoon muodostuu toimintamalli johon kuuluu jalan kääntäminen sivulle ENNEN pysähtymistä. Vaippapöksyillä, eli pehmustetuilla pyöräilyhousuilla kilometrit alkavat tuntua ensin jaloissa ja sitten vasta niiden välissä. Tuulenpitävä kevyt takki kannattaa pakata mukaan vaikka päivä olisikin kaunis. Kengänsuojukset pelastavat jäätyviltä varpailta ja ne on helpompi pestä mudasta kuin kengät. Hanskat, juomareput, erilaisia kenkiä... Kannattaa suosiolla varata se leveämpi eteisen kaappi alusta asti. Kun välineet on esitelty, päästään puolison lempiaiheeseen, lenkkien kestoon. Käydään nopeesti heittää joku kiekka Ruosniemes tarkoittaa 3-4h ajelua ja siirtymät päälle. Maantiellä hurahtaa kevyesti se 100km, kun tie vaan vei. Parasta koko hommassa on uusien paikkojen tavoittaminen, pyörällä pääsee tutkimaan polkuja kauempaakin. Unohtamatta tietenkään taukoja! Maastoon kun pakkaa mukaan makkarapaketin niin tulipaikkojen bongailu luo omaa maustetta ajeluun. Maantiellä kohteeksi voi ottaa sen pienemmän kyläkahvilan. Ja pyöräily sopii koko perheelle, oikean kokoisella pyörällä lapsetkin jaksavat kun vauhti pysyy kohtuudessa. Liikkeelle pääsee kotiovelta tai voi kulkea osan matkaa autolla. Fillarin kuljetustelineistä saisikin vaikka kokonaisen jutun! Yksin ei tarvitse polkea, lenkkejä sovitaan niin fb:ssä kuin puhelimessakin, ympäri vuoden joka sunnuntai starttaa yhteislenkki Porissa pekanparhailta Aittaluodosta klo 11, varustus vaihtelee vuodenajan mukaan. Rohkeasti mukaan, kaiken tasoista porukkaa löytyy, ja sillai sitä ajellaan et jokainen pysyy mukana! Teksti: Johanna Huhtapelto Kuvat: Jyri Kosonen Treeneissä-juttusarja esittelee erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Jos haluat nähdä oman lajisi palstalla, ota yhteyttä toimitukseen. No voin mä jotain kirjotel 14 Satikka 2/2015 Satikka 2/

9 Puheenjohtaja toi terveiset liittotasolta Insinööriliiton puheenjohta Pertti Porokari vieraili SATIn ja paikallisyhdistysten hallituksien yhteistapaamisessa Porissa helmikuussa. Porokari saapui paikalle jakamaan paikallisille aktiiveille tietoa liiton hallituksen toiminnasta ja kertomaan valtakunnan tason kuulumisia. Keskusjärjestöselvitys Uuden keskusjärjestön perustamiseen tähtäävä selvitystyö oli luonnollisesti aihe, joka kiinnosti kuulijoita eniten. Insinööriliitto on yksi niistä 48 ammattiliitosta, jotka ovat ilmoittaneet osallistumisestaan uuden keskusjärjestön selvityshankkeeseen. Tämä on juna, josta ei voi jäädä pois. Tarkoitus on luoda Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle riittävän suuri vastavoima. Palkansaajapuoli on viime aikoina ollut riittävän monta kertaa ottavana osapuolena. Suunta on saatava muuttumaan, Porokari sanoo. Käytännön selvitystyö uuden keskusjärjestön perustamiseksi alkoi helmikuun puolivälin tienoilla, kun oli selvillä, mitkä liitot osallistuvat hankkeeseen. Uuden keskusjärjestön tarkoituksena on jäsenliittojensa keskusjärjestönä parantaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Uusi keskusjärjestö on poliittisesti sitoutumaton ja ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät. Uuden keskusjärjestön toiminta perustuu demokrattiseen edustukseen, jossa otetaan huomioon kaikkien jäsenten tarpeet. Syntyessää uusi keskusjärjestö ei rajoita eikä heikennä ammattiliittojen asemaa jäsentensä edunvalvojana ja työehtosopimusosapuolena. Keskusjärjestö kehittää työelämää ja rakentaa hyvinvointia työnantajien ja poliittisten päättäjien kanssa yhteistyössä erilaisia näkemyksiä kunnioittaen. Uuden keskusjärjestön keskeisiä arvoja ovat tasaarvo ja oikeudenmukaisuus. Ohjausryhmä on muodostettu Uuden keskusjärjestön valmistelutyötä koordinoiva ohjausryhmä on valittu. Ohjausryhmä koostuu 14 liiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäsenenä toimivasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Ohjausryhmä muun muassa valmistelee esitykset selvitystyössä mukana olevien liittojen kokouksille ja johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta. Ryhmän puheenjohtajaksi on valittu Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Eloranta tähdentää, että uuden keskusjärjestön edunvalvonnan yksi keskeisistä tavoitteista on taata laadukkaan koulutuksen saatavuus kaikille palkansaajaryhmille koulutuksen kaikilla tasoilla. Ohjausryhmä muistuttaa myös, että ammatillista koulutusta on pikaisesti kehitettävä vastaamaan yritysten ja työelämän muuttuvia tarpeita. Muun muassa tiedekorkeakouluja ja työelämälähtöisiä ammattikorkeakouluja on vahvistettava omilla vahvuusalueillaan. Nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen puolestaan johtaa ennen pitkää pulaan osaavasta työvoimasta. Työelämässä ei enää menestytä vain peruskoulutuksella, yhdellä tutkinnolla tai kapealla asiantuntija- ja huippuosaamisella. Kaikissa ammateissa ja tehtävissä tarvitaan muutoksiin vastaavaa lisä- ja uudelleenkoulutusta, ryhmä painottaa. Edustajakokous päättää Porokari päätti puheenvuoronsa muistuttamalla, että tällä hetkellä jatketaan normaalisti vanhoilla rakenteilla ja kehitetään Akavaa täysillä. Päätökset uuteen keskusjärjestöön siirtymisestä tekee Insinööriliiton edustajakokous sitten aikanaan. Teksti ja kuvat: Jari Vihervirta Kolmas YTN Summit järjestettiin Kevät lähestyy vahvasti. Varsinkin sisältä lämpimästä katsellen kevät on lähellä. Tuolla ulkona on vielä erittäin kylmä tuuli jäähdyttämässä. Mopoa ei varmaan kannata kuukuteen kaivaa esille, ei ainakaan näin viluinen mies. Kolmas YTN Summit järjestettiin Finlandia talolla Paikalle saapui yli 300 luottamusmiestä ja liittojen edustajaa. Tilaisuuteen oli saatu todella kovatasoiset puhujat. Tilaisuuden avasi puheenjohtaja Pertti Porokari ja hänen jälkeensä professori Esko Valtaoja puhui otsikolla Työelämä ja edunvalvonta Valtaojan tärkein viesti oli, että älkää menkö mukaan yleiseen pessimismiin ja negatiivisuuteen, koska maailma menee koko ajan eteenpäin ja on pääsääntöisesti parempi kuin aikaisemmin. Valtaojan jälkeen Paleface esiintyi otsikolla Maailma ilman liittoa. Puheen ja laulujen välityksellä Paleface viestitti, että liitot ovat työntekijöiden menestymiselle välttämättömiä. Lounaan jälkeen oli puolueiden paneelikeskustelu. Puolueiden edustajat olivat liikuttavan yksimielisiä, luottamusmiesten tarpeellisuudesta sekä jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuudesta. Yleissitovuudestakaan he eivät olleet valmiita luopumaan. Liittojen kanneoikeudelle ei kuitenkaan saatu yksimielistä kannatusta. Seuraavaksi esiteltiin YTN:n YT-tutkimus. Sitten oli vuorossa debatti, Miksi miksi ei edunvalvontaa? Keskustelijoina olivat neuvottelujohtaja Ismo Kokko ja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä. Vanhanenkin myönsi, että julkisuudessa olleet kommentit työehtosopimusten kahlehtivuudesta eivät täysin pidä paikkaansa ja työnantajat eivät käytä hyväkseen jo voimassa olevia mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Olemme saaneet jäsenrekisterimme viimeinkin toimimaan myös yksittäisen jäsenen kohdalla, joten menkää käymään liittomme nettisivuilla ja kirjautukaa sieltä jäsensivuille tunnuksillanne. Tarkastakaa omat tietonne, ovatko ne ajan tasalla? Jos niissä on puutteita tai virheitä, korjatkaa tai täydentäkää tietonne ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi sähköpostiosoite puuttuu edelleen isolta osalta jäseniä. Kuluva vuosi on liittomme vaalivuosi. Marraskuussa liittomme edustajakokouksessa valitaan uusi hallitus johtamaan liittoamme seuraavat neljä vuotta. Hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet valitaan vaalipiireittäin. Satakunnan Insinöörit muodostavat Lounais-Suomen vaalipiirin yhdessä Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry:n kanssa. Tällä hetkellä vaalipiirin hallituksen jäsen on Mika Paukkeri LOUSI ry:stä ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä on Jari Vihervirta SATI ry:stä. Timo Ruoko Kenttäpäällikkö Nuori insinööri tarkastelee uransa ensimmäistä tilinauhaa, kun konttoripäällikkö kävelee ohitse ja kysyy: Mitäs sait Niemeläinen? tämä katsoo edelleen tilinauhaansa ja sanoo katse lattiaan painettuna: Kyyneleitä silmiini. Johnny-Kai Forssellin ja Risto Tuomaisen toimittamasta kirjasta Insinöörikaskut. 16 Satikka 2/2015 Satikka 2/

10 Rauman insinöörit järjestää koko perheen matkan MuuMaahan Merikarvialle lauantaina 8.8. Fine Dining -ilta (Pikku)Insinöörien kesäpäivä Rauman Insinöörit ry järjesti pitkään ajatuksissa olleen fine dining -illan Ravintola GOTOssa Raumalla Ystävänpäivänä Ajankohta oli tarkkaan harkittu, jotta insinöörin olisi helppo muistaa esim. puolisoaan Ystävänpäivänä, joka muuten olisi saattanut unohtua. Kokonaisuudessaan osallistujia oli 26 henkilöä. Tämä oli ensimmäinen kerta kyseisen tapahtuman kohdalla ja illan aikana, sekä tapahtuman jälkeen saamamme palautteen mukaan kerta ei jää viimeiseksi. Ilta sisälsi lupauksemme mukaan makuhermoja hemmottelevia ruokaelämyksiä, kyseisiin ruokiin juuri oikein yhteensovitettuja viinejä, sekä tietysti erinomaista seuraa ja loistavaa tunnelmaa. Viiden ruokalajin illallinen sisälsi kaksi alkuruokaa, kaksi pääruokaa sekä jälkiruuan. Etukäteen näistä ei ollut tietoa, joten siinäkin mielessä tilaisuus oli mielenkiintoinen. Nautitut ruokalajit olivat maa-artisokkakeitto, lohitartar, paahdettua siikaa, possun poskea. Jälkiruoaksi tarjoiltiin vadelmasorbeeta ja maitosuklaata. Kuten aikaisemmin mainittiin ilta oli onnistunut ja Rauman Insinöörit ry tulee tapahtuman varmasti järjestämään myös uudellen. Tavoitteena onkin seuraavalla kerralla saada koko ravintola täyteen Satilaisia avéceineen jotta pääsemme viettämään oikein insinöörismäisen lystiä iltaa! Ravintola GOTO Ravintola GOTO on toiminut Vanhan Rauman keskustassa kesästä Ravintola Goton keittiössä kantavana ajatuksena on tehdä hyvää ruokaa korkealaatuisista raaka-aineista. Annokset ovat yksinkertaisia ja maut selkeitä ja puhtaita. Kaikki val- Menu mistetaan itse ravintolan keittiössä kovalla työllä ja intohimolla. Goton raaka-aineet hankitaan mahdollisimman läheltä, paikallisilta tuottajilta. Teksti: Riku Laine Kuvat: Markku Uusitalo MuuMaa on lasten oma maatila. Riemupäivässä pääsee oikeasti lypsämään lehmää tai viemään heiniä lampolaan. Talonpojan pihapiirissä tallustelee eläinkavereita moneen mielenkiintoon talutettavasta siasta silkkiseen chinchillaan ja elävään sukkanauhaan. Matkalle mahtuu enintään bussillinen, mutta vähintään 25 henkeä. Matkan hinta on 2-16 vuotiailta 5 ja sitä vanhemmilta 10. Alle 2v ilmaiseksi. Hinta sisältää bussimatkan, välipalan bussissa menomatkalla sekä toiminnan MuuMaassa. Järjestetty ohjelma alkaa kello ja päättyy noin kello Alueella on mahdollisuus ohjelman jälkeen uida ja grillata omia makkaroita ynnä muita herkkuja rannalla. Aikatauluarvio (tarkempi lähetetään sähköpostitse osallistujille): n Euran linja-autoasema 12-tie n Rauman linja-autoasema 8-tie n Porin linja-autoasema Perillä. Kotiin lähtö noin kello samaa reittiä. Ilmoittautumiset 8.7.mennessä, sati@satakunnaninsinoorit.fi, jätäthän sähköpostiosoitteesi tarkempaa ohjelmaa ja maksuohjeita varten. Lisätietoja MuuMaasta: Lisätiedot: Sami.santalahti@gmail.com 18 Satikka 2/2015 Satikka 2/

11 SATI kutsuu jäseniään perheineen Porin Teatteriin klo Robin Hoodin sydän SATI kutsuu jäseniään osallistumaan Korukurssille lasinsulatustekniikalla, klo Kuningas Richard Leijonamielen ollessa ristiretkellä Prinssi Juhana hallitsee valtakuntaa pelolla ja väkivallalla. Samaan aikaan pahamaineinen lainsuojaton Robin Hood ja hänen porukkansa ryöstävät Sherwoodin metsän läpi kulkevia ihmisiä. Vaikka kohteina ovatkin pääosin rikkaat, on tämän itsekeskeisen lainsuojattoman maine huono myös köyhien parissa, joiden selkänahasta vallankaappausta suunnitteleva Juhana repii veroja. Kaiken tämän kaaoksen keskellä Yorkin herttuan oikeamielinen tytär Marion yhä uskoo hyvän lopulta voittavan pahan. Kohdatessaan Robin Hoodin Marion saa lainsuojattoman ymmärtämään, että hänen on kuunneltava sydäntään, jotta valtakunta pelastuisi. Seikkailun syövereihin syöksyy myös Pierre, Marionin uskollinen palvelija. Hovielämään tottunut hienohelma joutuu kohtaamaan uusia haasteita, joissa auttaa vain taistelu ja nokkeluus. Robin Hoodin sydän on David Farrin tulkinta klassisesta Robin Hoodin tarinasta. Sen englantilainen kantaesitys oli vuonna liput 10 Liput varataan sähköpostilla, Varauksen yhteydessä saat viitenumeron, jolla liput maksetaan mennessä. Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa toimistolta maksun jälkeen. Varmista puhelimitse , että toimistolla ollaan paikalla. Voit myös sopia puhelimitse lippujen toimittamisesta muulla tavalla. Mukaan mahtuu 120. Esityksen suositusikäraja on 7 vuotta. P-paikka Osallistumismaksu 5, sisältää kahvit Puuvilla Kauppakeskus Amica Yliopisto Pohjoisranta Kokemäenjoki Galleria Puuvilla, Marja Lahti Pohjoisranta 11, kauppakeskus Puuvillan sisäpihalla. Kurssilla valmistetaan omavalintainen koru lasista sulattamalla, materiaalit ostetaan itse kurssinjärjestäjältä (materiaalit n ). Vain jäsenille. Ilmoittautumiset sati@satakunnaninsinoorit.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä saat ohjeet ja viitenumeron, jolla osallistumismaksu pitää maksaa mennessä. 20 Satikka 2/2015 Satikka 2/

12 Rauman Insinöörit järjestää konserttimatkan Tampereelle INSSIEN MOTORISTIAJELU KOKOONTUMINEN KORTELAN ABC:LLE KLO Hei kaikki Satakunnan Insinöörien motoristit. SATI järjestää motoristiajelun sunnuntaina Raumalta, Kortelan ABC aseman pihalta lähtevän moottoripyöräretken suuntana on Vuosnaisten Meriasema Kustavissa, jossa nautimme Buffet-lounaan. Osallistumismaksu on 15 / hlö. Lisätietoja Vuosnaisten Meriasemasta löytyy netistä: Lisätietoja retkestä antaa joko Markku Uusitalo, tai Pia toimistolta. Tervetuloa mukaan ajelemaan kohti Kustavia Kalannin ja Vehmaan kautta asvalttiteitä pitkin. Matkan hinta 60 Hintaan sisältyy: permantopaikka, bussikuljetus Pori-Rauma-Tampere-Rauma-Pori. Matkalle voi ilmoittautua jäsen aveceineen. Ilmoittautumiset mennessä SATIn toimistolle sati@satakunnaninsinoorit.fi Ilmoittautuessasi saat viitenumeron osallistumismaksun maksamiseksi. Ilmoittautumiset SATIn toimistoon Pialle mennessä sati@satakunnaninsinoorit.fi (ilmoittautuminen on sitova). Ilmoittautumisen yhteydessä saat tarkemman matka-aikataulun sekä Rauman Insinöörien tilinumeron, jonne matka maksetaan mennessä. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä ilmoittautujaa! 22 Satikka 2/2015 Satikka 2/

13 SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen Kirjurinluodon Kesäteatteriin 3.6. klo Rauman Insinöörit kutsuu SATIn jäseniä seuralaisineen Rauman kesäteatteriin klo Liput 10 Liput 15 Valloittava Vilénin perhe rantautuu jälleen Rauman kesäteatteriin! Sulo (Mikko Kivinen), Emmi (Ritva Oksanen) ja Juhana (Mika Räinä) joutuvat liikekannalle, kun TVH pakkolunastaa uuden tien alle jäävän huoltamon tontin. Uusia ideoita neuvokkaalla perheellä tietysti riittää, Sulo haaveilee pienestä kirjapainosta ja Emmi ompelimosta. Juhanakin on muuttamassa omilleen taas. Varaukset sähköpostilla, Lippuja voi varata 2 kpl / jäsen. Ilmoittautumisen yhteydessä saat ohjeet ja viitenumeron, jolla liput maksetaan mennessä. Maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta. Varmista puhelimitse, , että toimistolla ollaan paikalla. Reinikainen (Jukka Rasila) vie Sulon huutokauppaan, josta on tarkoitus kaapata mukaan ompelukone, halvalla tietysti. Tietäähän sen, miten siinä käy Vilénin pariskunnasta tulee maatilan isäntä ja emäntä! Juhana innostuu lampaista ja Sulo biodynaamisesta viljelystä. Emmikin kaipaa apua oman projektinsa parissa, joten Ullallekin (Kirsi Ylijoki) löytyy taas töitä. Vilénien elämästä on maaseudun rauha kaukana ja maatilalla taitaa olla enemmän vieraita kuin huoltamolla koskaan! Ilmoittautumiset, sati@satakunnaninsinoorit.fi mennessä. Anna ilmoittautumisen yhteydessä sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Liput jaetaan teatterilla noin 45 min. ennen esityksen alkua. 24 Satikka 2/2015 Satikka 2/

14 Ala-Satakunnan Insinöörit kutsuu SATIn jäseniä seuralaisineen Perinteisiin Syyskauden avajaisiin Kokemäelle Satakunnan Insinöörit järjestää SATIn jäsenille seuralaisineen Purjehdusmatkan Kaljaasi Ihanalla lauantaina klo Lähtö- ja paluusatama on Luvian Laitakari, Laitakarintie 345 Luvia Osallistumismaksu 25 maksetaan paikan päällä Purjehduksen hinta on 30 / hlö (alle 15v 20 / hlö) Purjehduksella syömme kalakeittoa ilmoita mahdolliset allergiat. Etusijalla ne, jotka eivät mahtuneet mukaan edellisinä kesinä. Syyskauden avajaiset pidetään joki- ja maalaismaisemahengessä hiljattain Satakunnan vuoden matkailuyritykseksi valitulla Ali-Ketolan tilalla klo (Ketolantie 176, Kokemäki) Ohjelmaa vanhoja perinteitä noudattaen ruokailuineen ja tietokilpailuineen. Mahdollisuus savusaunaan! Ilmoita halukkuudestasi saunoa savusaunassa ilmoittautumisen yhteydessä, sillä saunan lämmitys kestää koko päivän. Huomioi säänmukainen vaatetus! Ilmoittautumiset Pialle SATIn toimistoon, sati@satakunnaninsinoorit.fi 4.9. mennessä. Ilmoittautumiset ja maksut mennessä SATIn toimistoon Pialle, sati@satakunnaninsinoorit.fi. Lisätietoja myös Markku Uusitalo, Lähtijöiltä tarvitaan ilmoittautumisen yhteydessä syntymävuosi ja kotipaikka. Ilmoituksen kuva: Matti Laurilehto 26 Satikka 2/2015 Satikka 2/

15 2015 Porin Insinöörit haastaa kaikki SATIn jäsenet pyöräilyä ja hyvinvointia edistävään Kilometrikisaan 2015! Kilometrikisa on yritysten, työyhteisöjen, osastojen, yhdistysten, seurojen tai minkä tahansajoukkueiden välinen leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa. Osallistuminen on maksutonta. Kisassa arvotaan palkintoja kaikkien osallistujien kesken ja lisäksi SATI arpoo kaikkien yli 50 km kirjanneiden jäsenten kesken 3 kpl 50 lahjakortteja urheiluvälineliikkeeseen. Palkintojen lisäksi jokaiselle osallistujalle on varmasti luvassa kohonnutta kuntoa ja hyvää mieltä. Ilmoittaudu mukaan polkemaan aikavälillä ! Joukkueen nimi: Satakunnan Insinöörit Osallistumiskoodi: SATI2015K Lisätietoja ja kilometrikirjaukset osoitteessa