JUHLAGONA. GONA-LEHTI 10 vuotta TAPIOLAN RESERVIUPSEERIT ry 50 vuotta. GONA-LEHTI 10 vuotta TAPIOLAN RESERVIUPSEERIT ry 50 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUHLAGONA. GONA-LEHTI 10 vuotta TAPIOLAN RESERVIUPSEERIT ry 50 vuotta. GONA-LEHTI 10 vuotta TAPIOLAN RESERVIUPSEERIT ry 50 vuotta"

Transkriptio

1 ESPOON ESPOONRESERVIN RESERVINJUHLAKIRJA JUHLAKIRJA ESPOON RESERVILÄISET ry 43 vuotta Tapiolan Reserviupseerit ry Espoon Reserviläiset ry Espoo-Kauniaisten Paikallisosasto Espoon Maanpuolustusnaiset ry ESPOON-KAUNIAISTEN PAIKALLISOSASTO 10 vuotta GONA-LEHTI 10 vuotta TAPIOLAN RESERVIUPSEERIT ry 50 vuotta GONA-LEHTI 10 vuotta TAPIOLAN RESERVIUPSEERIT ry 50 vuotta JUHLAGONA

2 JUHLAGONA 2006 ESPOON RESERVIN N JUHLAKIRJA 2006 ESPOON RESERVILÄISET ry 43 vuotta Tapiolan Espoon Espoo-Kauniaisten Espoon Reserviupseerit ry Reserviläiset ry Paikallisosasto Maanpuolustusnaiset ry 1

3 JUHLAGONA Tämä kirja on yhtä kuin vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan historian viimeiset kymmenen vuotta Espoossa, alkaen vuodesta Tapiolan Reserviupseerit ry julkaisi oman kerhohistoriikkinsa täyttäessään 40 vuotta, nyt tuli täyteen 50. Samalla pyöreitä vuosia saavuttivat GONA -jäsenlehti sekä Paikallisosastot, molemmat nyt 10 vuotiaita. On aika juhlia ja katsahtaa myös taaksepäin. Kirjassa valotetaan jäsenlehden taivalta, aina ensimmäisestä lehdestä koko 37 numeron taival tähän JuhlaGonaan asti. Juttu Kuinka Gonasta tuli Gona [s.7] selvittää kaiken, vanhojen lehtien esimerkkien kera. 38. Gonasta kasvatettiin osittain nelivärinen kirja juhlan kunniaksi, ja jotta voimme tarjota reserviläisille jotain pysyvää ja esiteltävää tutuille. Paikallisosastolaiset voivat näyttää jutusta Paikkakunnalla paukkuu [s.17], missä kaikkialla paikallisosaston toiminnassa on ryynätty räntäisissä metsissä ja hikoiltu saleilla. Kerhojen ja paikallisosaston toiminnasta iso osa on ammuntaa hyvin monipuolisesti. Tarkka-ammunta artikkelit Kaupunki kiikarin läpi [s.37] sekä Etsi ja tuhoa [s.41] pyrkivät tuomaan asutuskeskustaisteluun tuntemattoman aspektin tutkittavaksi ja tutustuttavaksi. Kannen kuva, Maria Fonsell: Nuoret vihaiset upseerit - taistelupari Maijanen-Valkonen Päätoimittaja: Heikki Valkonen Toimituskunta: Maria Fonsell ja Ville Maijanen Ammunnan lajeja ja harrastusmahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla esitellään Missä - millä - miten? jutussa [s.49]. Jutusta selviää, mistä tietoa löytyy ja miten ammuntaa voi harrastaa. Johtajina olemme tiennäyttäjinä kaikkialla ja joka päivä. Ohjeita arkipäivän johtamiseen valottaa Koskela vai Lammio [s.57] artikkeli, jossa tiivistetään johtamistietämys ja -kokemukset lyhyeksi lukupaketiksi. Se kannattaa palauttaa mieliin ajoittain. Suojeluskuntien synty [s.65] kertoo vähemmän tunnettua lähihistoriaa Espoosta. Täälläkin on valkokaarteja ollut, vaikka punaiset pitivät Helsingissä valtaa vapaussodassa. Tekninen ampumarata [s.79] lähtee liitoon kohti tulevaisuutta miettien, voisiko suojeluskuntien luomaa ratakantaa elvyttää pääkaupunkiseudulla, jossa ampujia on pilvin pimein, mutta radat katoavat kokonaan asutuksen tieltä. Historiaa ja perinteiden vaalimista käsitellään JuhlaGonan loppuosassa, johon on koottu tuhti pläjäys faktaa toiminnasta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ensin perinteet siirretään veteraaneilta reserviläisjärjestöille [s.85], sitten Espoon Reserviläiset esittelevät [s.89] 43-vuotisen historiansa ja lopuksi TaRu listaa tapahtumat 10 vuodelta [s.93]. Kuvat: Heikki Valkonen, Paikallisosasto, Maria Fonsell, Kimmo Karinen, TA-kilta, SA-kuvat, Ville Maijanen ja monet muut. Piirrokset: Erkki Stenman ja Heikki Valkonen 2

4 PÄÄTOIMITTAJALTA ASENTO - TOIMIKAA! Virtaukset ovat pyyhkineet maanpuolustuskentän yli. Kussakin ajassa on omat tyylinsä ja muoti-ilmiönsä. Alkuun oli rypäs kerhojen kursseja, joita MPK ry tuki järjestelykustannuksissa. Ensin peruskoulutusta, sitten yhä erikoistuneempaa kurssia ja Puolustusvoimien ohjaamana paluu komppanian puolustukseen ja vastahyökkäyksiin kohdennetuissa reservin pääharjoituksissa. Paikallisosastot nousivat tyhjästä ja toivottavasti pääsevät mukaan maakuntajoukkojen koulutusorganisaatioon. Ammunta ja taistelu ampumaradoista on tämänpäivän asia. Se on myös sydämen asia. Itse kotiuduin 1991, parin vuoden jälkeen toimin killassa ja pian myös TaRussa, joka vei sitten voiton huomiostani. Pääsin näkemään ja kokemaan suuren murroksen, joka kohtasi reserviä. Kertausharjoitukset ajettiin alas ja kerhotoiminta vapautui lakirajoitteista sekä alkoi rönsyillä. Me loimme perinteitä ja rikoimme vanhoja. Loimme myös jäsenlehden ja uuden tavan dokumentoida toimintaamme. Gonan parissa on tullut tehtyä töitä paljon. 30 Gonaa toimittaneena on hienoa työstää vielä tätä JuhlaGonaa. 10-vuotias Gona saa arvoisensa synttärit. Toivon sinulle, lukija, mitä parhaimpia lukuhetkiä tämän opuksen parissa. Toivottavasti tästä on iloa muutamaksi illaksi ja vuosiksi. Normaalin Gonan taittamiseen menee tunti per sivu, tähän on mennyt enemmänkin. Vaikka teksti on valmiina, tunti hujahtaa helposti. Tässä on etsitty kuvia, editoitu niitä sekä taitettu juttuja moneen kertaan, korjailun yhteydessä. Palvo siis iltayön hikikarpaloita ja verestävin silmin viilattuja tekstirivejä. Tämä kirja on kaikille - ottakaa opiksi Päätoimittaja JuhlaGona -kirja Heikki Valkonen, ylil 3

5 TARUN PUHEENJOHTAJALTA VUODEN KERHO - AINA Tapiolan Reserviupseerien historia liittyy läheisesti taloudellisesti voimakkaasti kehittyneen Suomen ja etenkin pääkaupunkiseudun lähihistoriaan. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä historiikissa on ansiokkaasti kerrottu yhdistyksemme perustamiseen liittyvistä yhteiskunnallista oloista ja alueen kehityksestä. Tämän 50- vuotisjuhlajulkaisun tarkoituksena on valottaa erityisesti viimeisen 10 vuoden aikaista murrosvaihetta, joka on voimakkaasti muuttanut vapaaehtoisen maanpuolustustyön toimintamuotoja. Alueellisena kerhona TaRu on toiminut kanavana niille henkilöille, jotka tuntevat kutsumusta ja haluavat kantaa vastuuta yhteisten asioiden kehittämisestä myös vapaa-aikanaan. Luontaisen kasvun laajentamassa toimintaympäristössämme olemme onnistuneet aktiivisella otteella saamaan mukaan runsaasti uusia jäseniä. Nykyisin jäseniä on 660. Monipuolinen toiminta ja aktiivinen osallistuminen ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet siihen, että TaRu on nykyisellään piirimme suurin kerho ja alueellinen toimija. Näistä edelläkävijän ansioista on Helsingin Reserviupseeripiiri kaksi kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana valinnut yhdistyksemme Vuoden Reserviupseerikerhoksi. 4 Tämän päivän reserviläistoiminta on muodoltaan varsin laaja-alaista. Perinteisten sotilastaitojen ylläpidon ja kehittämisen lisäksi jäsenistömme toimii johtajina ja osallistujina eri tapahtumissa ja tehtävissä. Veteraanien arvokas työ ja sen perinnön vaaliminen on kunnia-asiamme ja tämän velvoitteen ovat nuoremmat sukupolvet ottaneet ansiokkaasti vastaan. Espoolaisen vapaaehtoisen pelastuspalvelun johdon runko koostuu jäsenistöstämme. Puolustuspoliittinen keskustelu käy aina vaalien alla varsin vilkkaana. Tästä meillä on kokemusta aivan viime ajoilta ja ilman ennustajan taitoja uskaltaa ennalta arvata, että nämä kysymykset ovat pian taas esillä. Hyvä niin, sillä vakavimmillaan on kyse valtiomme itsenäisestä päätöksentekokyvystä ja väestömme hyvinvoinnin turvaamisesta. Alueellisella tasolla kohtaamme nämä toimintaympäristömme muutokset vuosikymmenen lopulla, jolloin Puolustusvoimat järjestää alueellista organisaatiotaan. Meidän tehtävänä on seurata tätä kehitystä ja antaa oma panoksemme muuttuvien rakenteiden eteenpäin viemiseksi. Puheenjohtaja Tapiolan Reserviupseerit Veli-Heikki Saari, kapt

6 ESRESIN PUHEENJOHTAJALTA TOIMINTAA ARVOON KATSOMATTA Reserviläistoiminta, sotilasarvoon katsomatta, on voimavaramme täällä Espoossa, kun toimimme yhteisen Isänmaamme hyväksi. Tähän pohjautuu tiivis yhteistyömme Tapiolan Reserviupseereiden, Espoon Maanpuolustusnaisten sekä Paikallisosaston kanssa. Tälle pohjalle olemme luoneet vahvan vaikuttaja- ja mielipideyhteisön tänne Espooseen. Olemme monella tavalla olleet ja tulemme olemaan suunnannäyttäjiä reserviläistoiminnalle sekä pääkaupunkiseudulla että laajemmallakin alueella koko valtakunnassa. Suomen asevelvollisuusarmeija teki viime sodissa lähes mahdottomasta mahdollisen ja säilytti maamme itsenäisyyden. Muistamalla yli 60 vuotta sitten koettua arkipäivää voimme todeta, kuinka helppoa elämää me nykyisellään vietämmekään. Vai vietämmekö sittenkään? Suomi ei ole enää ulkona maailmalla tapahtuvista levottomuuksista. Kuulummehan me Euroopan Unioniin, jonka jäsenenä olemme nyt myös maailman kartalla. Reserviläisliiton vuoden 2006 teemana on Reserviläiset turvanasi, joka on usean vuoden ajan ollut ajankohtainen ja muistuttaa meitä siitä arjen epävakaudesta, jota maailman poliittinen tilanne lukuisine terroristi-iskuineen, uusine ydinasekokeiluineen ja sotineen luo. Me Reserviläiset olemme lisäämässä maamme vakautta omalla toiminnallamme ja valmiita myös puolustamaan Isänmaatamme, jos tarve niin vaatii. Jokainen meistä omalta osaltaan päivittäisessä elämässään voi kannustaa myös muita uskomaan parempaan tulevaisuuteen, jossa meidän jälkeläisillämme on hyvä elää. Yhdistyksemme on viime vuosina kasvattanut jäsenmääräänsä voimakkaasti, ja lähestymme huimaa vauhtia 400 maksaneen jäsenen rajaa. Olemme tällä hetkellä selvästi kolmanneksi suurin Helsingin Seudun Reserviläispiirin jäsenyhdistys. Vuosien panostus jäsenhankintaan on siis tuottanut tulosta ja olemme saaneet positiivista julkisuutta, joka vetää kansan liikkeelle. Kuulumalla reserviläiskerhoon olet jo osittain osaltasi kantanut kortesi kekoon ja tukenut yhteistä tavoitettamme: Suomi pysyy ja vahvistuu itsenäisenä valtiona. Puheenjohtaja Espoon Reserviläiset Kimmo Karinen, vääp 5

7 EMPN:n PUHEENJOHTAJALTA MIESTEN RINNALLA Espoon Maanpuolustusnaiset toivottavat lämpimästi onnea ja menestystä juhlavuoden 2006 johdosta yhteistyökumppaneilleen Tapiolan Reservinupseereille, Espoon-Kauniaisten Paikallisosastolle ja yhteiselle äänenkannattajalle Gona-lehdelle samaan vuoteen osuneiden täyskymppien johdosta. Naiset haluavat ottaa vastuuta miesten rinnalla yhteisen Isänmaamme hyvinvoinnin turvaamisessa. Viimeiset kymmenen vuotta on haettu näkyvyyttä vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa myös naisille. Tässä auttoi Neuvostoliiton valtiollinen hajoaminen 1991 ja sen myötä poliittinen vapautuminen. Naisten osuus MPK:n kursseilla on ollut 22%, josta iso osuus on 1995 alkaneen naisten vapaaehtoisen asepalveluksen myötä reserviin siirtyneitä naisia. Lotta Svärd -järjestön ja siihen kuuluneiden lottien maineen palauttaminen loivat pohjaa nykyajassa toimivien naisten vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Avuksi tuli myös 1993 perustettu MPK, josta on kehittynyt koulutuksen ryhdistäjä ja koordinoija. Vahva vaikuttaja on 1997 perustettu, lähes jäsenen ja 11 järjestön toimintaa koordinoiva Naisten Valmiusliitto. Liitto suunnittelee koulutusohjelmia yhteistyössä MPK:n ja puolustusvoimien kanssa. 6 Ensimmäisinä kursseina toteutettiin kouluttajakoulutus, jonka kävijät ovat toimineet kurssinjohtajina ja alansa kurssien vetäjinä. Naisten Valmiusliiton nykyinen puheenjohtaja on Anneli Taina ja edellisinä ovat toimineet Marjatta Nykänen, Elisabeth Rehn ja Riitta Uosukainen. Valtakunnallisia toimialaharjoituksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja muita harjoituksia ympäri vuoden. Niissä voi teoriaopintojen lisäksi harjoitella käytännössä eri aloja: Aisti-ilmavalvonta, Ajokurssi B-luokka, Arjen turvallisuus, Henkinen tuki, Kenttälääkintä, Kenttämuonitus, Maastotaidot ja Sotilaskoti maasto-olosuhteissa. Voimien yhdistäminen naisjärjestöjen kesken on ollut pääteemana tarkasteltavan 10 vuoden aikana. Konkreettisena osoituksena tästä on reservin upseerien naisten ja aliupseerien naisten toiminnan yhdistäminen uuden Maanpuolustusnaisten Liiton alaisuuteen Myös yhteistyö miesten kanssa on lisääntynyt vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja koulutuksen suunnittelun alueella. Jäsenhankinnassa riittää haastetta nykyajan runsaan vaihtoehtoisen toiminnan tarjonnan vuoksi. Otamme haasteet vastaan ajassa eläen. Puheenjohtaja Espoon Maanpuolustusnaiset Elsi Tuominen

8 PAIKALLISOSASTON PÄÄLLIKÖLTÄ YHDESSÄ OLEMME LYÖMÄTTÖMIÄ Hyvät reserviläiset ja paikallisosaston toimijat. Kiitän kaikkia TaRun ja EsRES:n jäseniä hyvästä yhteistyöstä menneiden kymmenen vuoden aikana, koska EsKaPAT:n toiminta on alusta alkaen liittynyt saumattomasti yhteen ja tukenut kaikkea toimintaamme. Yhdistystemme tuella paikallisosastomme on pystynyt kunnialla täyttämään paikkansa aktiivisena linkkinä puolustusvoimien, viranomaisten ja reserviläisten välillä. Me olemme rakentaneet toimivan organisaation ja toimintamallit, joita on seurattu tarkasti niin Puolustusvoimissa kuin ympäri maata. Ilolla voin todeta, että viitoittamamme polku on saanut seuraajia ja tukijoita. Esitaistelijoina olemme törmänneet moniin ongelmiin ja ratkoneet niitä helpottaen muiden tietä maanpuolustuksen hyväksi. Toiminta on syntynyt hengestä, lähes ilman resursseja. Panoksensa ovat antaneeet ne monet uutterat järjestäjät, jotka ovat jaksaneet seistä tihkusateessa ammunnan johtajina ja kouluttajina. Väliin sade on ollut räntää ja mieli yhtä musta kuin syysyö, mutta aina motivaatiota on löytynyt taas uuteen harjoitukseen. Teille pyyteettömät puurtajat ja innokkaat paikallisosastolaiset - kiitos! Paikallisosaston päällikkö Espoo-Kauniaisten osasto Kai Haatainen, kapt 7

9 JUHLAGONA KUN GONASTA TULI GONA Espoolaisten reserviläisjärjestöjen yhteinen jäsenlehti Gona, täyttää 10 vuotta. Tämä kirja on sekin Gona, 128-sivuinen JuhlaGona. Mistä ja miten kaikki sai alkunsa ja millaisia muutoksia lehti on kokenut alati muuttuvassa reserviläistoiminnassa? Koska Gona on aina toiminut myös historiankirjoituksena, tämä kirja pohjautuu osin vanhoista Gonista löytyvään tietoon. Tämä artikkeli kokoaa Gonan historiaa, miten ulkoinen kuvamme on muodostunut. Kymmenen vuotta sitten TaRun hallitus kokoontui normaaliin kokoukseensa, jossa aiheeksi nousi jäsenlehden tuottaminen. Kaikki olivat innoissaan, tosin vanha kaarti varoitteli sen olevan iso urakka. No me nuoret emme uskoneet vaan kävimme lehden tekoon. Pidettiin myös nimikilpailu, jossa oli kaksi ehdotusta. Taru-info voitti niukasti ja keskustelu kuumentui iltahämärissä, kokouksen ollessa neljännellä tunnilla. 8

10 vua tekstiä, olihan tapahtumiakin ollut kolme. Loput 7 sivua olivat kannet ja kurssiilmoituksia yms. vakiotavaraa. Siis melko köykäinen lehdykkä, mutta paljon työtä sekin vaati. Miten niin? TAITTAMINEN ALUSSA Alun laadukkainta osaa sekä sisällöllisesti että laadullisesti. Käynnissä tilapäisväline -kurssi, jossa muillekin kerhoille jaettiin räjäytys- ja tapahtumanjärjestelyoppia. Sissinkiukaan löylyt muistanevat kaikki. Nimi tuntui pliisulta ja Reservilästen liityttyä tiedotuksen piiriin, oli hyvä syy vaihtaa myös lehden nimeä. Siirryttiin Gonaan. Ensimmäisen lehden pääaiheena oli kerhon 40-vuotistaival ja juhlat. Siitä oli tekstiä 3 sivua. Maastotapahtumista oli samoin 3 si- Tietotekniikka oli jo silloin apunamme, mutta kovin hajanaisesti. Meille kerrottiin saksitaiton tulevan kyseeseen meidän välineillämme. Ajattelimme, että hienoa oppia oikea taittotekniikka. No, saksitaitto olikin vähemmän glamourinen väline. Se sisälsi paperin, liiman ja sakset. Tekstinkäsittelyohjelmalla ei lyhyen jutun kirjoitus kauaa kestänyt. Kuville jätettiin tyhjiä rivejä - sopiva määrä. Teksti tulostettiin paperille ja väripaperikuvat leikattiin ja liimattiin omalle paikalleen, melko suoraan. Sivusta otettiin sitten kopiokoneella kopio, jossa 9

11 10 kontrastia muuttamalla yritettiin saada kuvista jotain näkyviin. Jälki tosin muuttui jatkokopioinnissa monesti melkein tunnistamattomaksi mustuudeksi. Kun tulos tyydytti, oli sivu valmis ja se teipattiin aukeamaksi, toisen valmiin sivun kanssa, joka tuli siis samalle paperille lopullisessa lehdessä. Tästä syntyi kantataitto eli hieno nimi sisältösuunnitelmalle. Sivut piti tehdä sopivassa järjestyksessä valmiiksi, koska heti kun ensimmäiset kaksi vastakkaista aukeamaa olivat valmiina, (1 paperi 4 sivua), aloitettiin kopiokonerumba. A3 aukeamaa kopioitiin monta sataa kappaletta, valmiit laitettiin syöttölokeroon takaisin, jotta niiden toiselle puolelle kopioitiin kohta vastakkainen aukeama. Harjoittelulla sai sivut syöttölokeroon oikein päin, mahdollisuuksia kun oli neljä. Kopiokone sauhusi ja piti melkoista rytinää. Paperitukoksia alkoi ilmestyä yhä useammin. Korjaaja kävi virittelemässä konetta ja vaihtoi osia. Kuitenkin kopiot piti ottaa. Kone toimi, jos työn suoritti 100 kappaleen erissä ja antoi koneen sitten jäähtyä jonkin aikaa. Samalla sitä uppoutui uusien sivujen tekoon - ja poukkoili kopiokoneen hoidossa. Näin työ hidastui entisestään. Onpa sitä istuttu läpi yönkin paino- ja taittotöissä. Parin viikon lehdenteon ja useimmiten Lohvan Erkin junaileman loppukopioinnin jälkeen kaikki sivut alkoivat olla nipuissa. Pidettiin koontatalkoot, joissa lehden sivut koottiin nippuun, taitettiin keskeltä ja niitattiin avoin niitti lattiamattoa vasten ja taitettiin niitin päät käsin. Samalla kiinnitettiin osoitetarrat kuoriin ja lehti kuoren sisään. Talkoissa touhusi tusina uutteraa kättä. Muuttolaatikoissa lehdet kannettiin

12 postiin, jolloin saattoi sanoa homman olevan valmis. Enää pari päivää odotusta, niin lehdet olisivat kaikkien kotona. PIKKU KEHITYSASKELIA Vähitellen lehdenteko helpottui pienin askelin kuten pidempivartisen niittaajan löytymisen jälkeen. Vaihe vaiheelta tekemistä järkeistettiin ja nopeutettiin. Ensimmäinen iso muutos tuli skannerin ja ensimmäisten digikameroiden myötä (Gona IV 1997). Digikuvilla laatu parani selvästi ja varsinkin niiden sijoittelu helpottui. Taustavalon puuttuessa se heijastettiin peileillä kuvan taakse ja tarkkuus oli huimat 200dpi:tä. Paperikuvista skannaus onnistui hyvin ja harvat digikuvat loistavat laadullaan. Kopioinnissa koitettiiin kaikkea, rasteriakin, ja tietysti kopiokoneen kaikki omat säädöt käytiin moneen kertaan läpi. Useat kuvat ovat tummia ja sumeita. Kopioitaessa jälki huononi entisestään, väliin jo printterin jälki oli epätasaista ja kopiokone jätti vaaleita alueita järjestel- Painettu sana näyttää ihan erilaiselta kuin kopioitu. Tässä vaiheessa kuvista tuli oikeita valokuvia, joista erotti kaikki pienetkin yksityiskohdat. Muistan melkein tipahtaneeni pelkiltä nähdessäni ensimmäisen painetun lehden I/2002. Ylimääräiset välikopiot poistuivat huonontamasta jälkeä. Tämä kaikki tapahtui tosin vasta pikkuhiljaa, lopullisesti vasta Gonassa II/2001. Digikamerat olivat harvinaisia työsuhde-etuja, isoja patterisyöppöjä, joita ei talvella tai kostealla kyennyt käyttämään ollenkaan. Skannerin lisäkilkutteella skannattiin diakuvia vielä pitkään ja sen näkee jäljestä. 11 mällisesti. Niitä koitettiin kikkailla vähemmän aroille sivun alueille paperia kääntämällä, jotta läikät osuivat tekstiosuuksille kuvien sijaan. Alunperin hyviä kuvia ja juttuja sekä kopiokonetta kävi sääliksi, mutta ei kun uutta paperinivaskaa koneeseen...

13 DIGITAALIAIKAAN Ratkaiseva muutos tuli Pagemaker-taittoohjelman myötä. Siinäkin tosin aloitettiin manuaalisti lehden taitto, kunnes Alajoen Tomi hoiti lehden pohjan kuntoon, jolloin päästiin irtosivuista oikeaan lehteen. Kuvat liitettiin pelkkinä linkkeinä, jottei tiedosto olisi paisunut 100 MB:iin ja hyydyttänyt taitto-ohjelmaa. Tämäkin opittiin kantapään kautta eikä manuaalista tai joltakin kokeneemmalta. Yksi asia on kuitenkin pysynyt kaikkien lehtien osalta muuttumattomana ja se on lehden tekeminen reilusti aikataulusta jäljessä, yksilöiden venyessä viedäkseen työn loppuun ja kaikki viimehetken paniikissa...myös tätä kirjoitettaessa. Lehti toimitettiin CD-rom:lla painotaloon, jossa se alkuun kopioitiin ja myöhemmin todella painettiin. Artprintin käyttö merkitsi huikaisevaa eroa kuvien laadussa. Lehdestä tuli - hieno. Tässä samassa vaiheessa ilmeisesti oman ajankäytön arvostus oli tekijöillä muuttunut riittävästi, jotta kaikki mahdollinen lehdentekovaiheista, jotka vain voitiin, ohjeistettiin, automatisoitiin tai ulkoistettiin. UUDISTUKSET 1998 aloitettiin tuplakokoisella Gonalla, jossa oli jo 28 sivua lisättiin 4 sivua painoteknisistä syistä ja olihan lisätila tarpeen juttujen voittaessa alaa ilmoituksilta. Sivunumerointi ilmestyi ensi kerran Gonaan IV/1998, mutta yhtenäinen tyyli sivujen kesken puuttui täysin. Siihen on päästy vasta viime vuosina ohjeistuksella ja oikoluvun oikoluvun oikoluvuilla. Vali(s)tusupseeri esiteltiin Gonassa I/2002 ja runopalsta Gonassa II/2001. Valistusupseerin palstaa on julkaistu lehdestä III/2001 alkaen seitsemän palstan verran. 12 Sisäkannen vanhojen Gonien kansien kuvakollaasi esiteltiin numerossa I/1999 ja se pysyi vuoden 2003 loppuun, kunnes uusi toimittaja uudisti lehden kannen ja fontit.

14 Kotisivut muuttivat tiedotuksen luonnetta dramaattisesti. Enää ilmoituksia ei kannattanut esitellä Gonassa, vaan päivitettävissä olevat kotisivut ja varsinkin sen toimintakalenteri hoitivat suuren tiedotustaakan tästä eteenpän. Gonassa keskityttiin selostamaan menneitä tapahtumia kuvien kera. LEHDEN LINJA Gona IV/2002 oli jäsenhankintanumero, josta otettiin huima 4500 kappaleen painos. Siitä karsittiin kaikki aikasidonnaiset asiat kuten mainokset ja kalenterit. Lehteä on käytetty sittemmin yleisötilaisuuksissa ja jaettu kaikille uusille jäsenille. Tämä osoittautui aikaa myöten erittäin hyväksi ideaksi, sillä kaikki uudet jäsenet saivat jäsengonan, joka kertoi erilaisista tapahtumista koittaen välittää viestiä, että vain taivas on kattona onpa sinnekin aikanaan päästy Gona on pysynyt särmänä ja tinkimättömänä. Alusta asti oikeutta on jaettu lehtien palstoilla omankäden oikeudella. Vuosia jatkui tuoreen lehden jälkipyykki, eli joku tuohtunut lukija antoi kitkerää kommenttia. Ei koskaan itse asiasta eikä suoraan. Jokin sivulause vain oli tulkittu ja kalikka kalahtanut nilkkaan. Joskus koettiin yhteinen naurunremakka, kun paljastui, ettei juttu osoittanutkaan tiettyä, luultua henkilöä, joka oli nostanut vastametakan. Vihaiset nuoret upseerit tekivät tästä omat tiukat johtopäätöksensä Kovimmat jutut livahtivat lehteen viimeisinä ja tulivat yllätyksenä lähes kaikille. Niin tuli myös kolmannessa lehdessä (Gona III/ 1996) tehty nimenvaihdos. Se tehtiin iltayöstä valmiiksi, toimitus teki reteän linjanvedon ja muutti nimen Gonaksi. Hallitus kakisteli pitkään, mutta nimi säilyi. Nimi herättää sopivasti huomiota varusmiesten ja kotiutuneiden keskuudessa. 13

15 1996 ja 1997 lehdet sisälsivät tiukkoja kannanottoja toiminnan puolesta, järjestöbyrokratiaa vastaan. Olimmehan itse noita toiminnan miehiä ja monesti törmäyskurssilla sääntöjen ja politikoinnin kanssa. Aihe loi uuden käsitteen Nuoret vihaiset upseerit, joka elää edelleen. Alkuun se oli nimimerkki. Tässä malliksi artikkeli ensimmäisestä Gona -nimeä kantavasta lehdestä: TEKSTILAINAUS VUODELTA 1996 MISSÄ OLET RESSU? ETSIN ÄKSÖNIÄ! Reserviläistoiminnan uskottavuutta menneinä vuosina ovat syöneet julkisuudessa esiintyvät kaunopuheiset ja mitäänsanomattomat artikkelit, joissa riidellään akateemisella tasolla kattojärjestöjen luonteesta, sekä huru-ukot, joilla ei ole montakaan kiinnekohtaa tähän päivään ja maailmaan, sekä sisäänlämpiävä tai peräti olematon toiminta. Valitettavasti tämä kuva ei ole täysin väärä, kähmintää ja omaneduntavoittelua esiintyy nytkin ja uskallan veikata, että joka kerhossa. Yksi selitys sille miksi näin on päässyt käymään on, että toimintaa ei voitu julkisesti laillistaa Pariisin rauhansopimuksen tähden, joten tapahtumat ja koulutus piti naamioida jos jonkinlaisiksi pelastuspalvelukoulutuksiksi ja jotoksiksi, eikä puolustusvoimat voinut vaivatta näitä tukea. Myös maanpuolustustahto oli pohjalukemissa, kiitos 70-luvun kukkaissukupolven rakkausteesien, joten uusia jäseniä ei saatu. Tämä johti kerhojen nopeaan ukkoutumiseen ja siihen, että monen kerhon päätoimintamuoto on kymmenjäsenisen hallituksen kokous. 90-luvun vaihteessa alkanut innostus maanpuolustukseen on kukkaisvanhempien lasten kapinaa vanhempien arvomaailmaa vastaan. Tästä olisi voinut tulla kerhojen uusi tuleminen, mutta kerhoissa on vallalla vanha ikäluokka, joka ei ymmärrä samaa kieltä kuin nuoret ja on haluton antamaan paikkansa nuorelle innokkaalle reserviläiselle, joka ei ymmärrä, miksi Helsingissä on kymmeniä kerhoja, yhdistyksiä ja kiltoja, ja että yhteistoiminta on kiellettyä. Uusien kerhojen perustamisbuumi on ymmärrettävää yhdistysten luvatussa maassa, kun maanpuolustustoiminta laillistettiin ja se sai näin julkisen hyväksynnän. Enää reserviläistoiminta ei ollut isänmaallisten yksilöiden, jotka uskalsivat harrastaa epämuodikkaasti, huolta maansa turvallisuudesta, vaan siitä tuli keino kerätä henkilökohtaista karriääriä ja päästä piireihin. 14

16 Poliittiset broilerit antoivat isänmaallisia lausuntoja ja liittokokouksissa kiiteltiin kilvan kavereita ja jaettiin tietysti tavan mukaan tonneittain mitaleita. Mitään konkreettista tämä ei tietenkään poikinut, eikä innokkaita varusmiespalvelustaan suorittaneita nuorukaisia värvätty mukaan toimintaan johdonmukaisella ja yhtenäisellä markkinoinnilla. Jos kaverisuhteilla mukaan saatu nuori halusi vaikuttaa, hänet muokattiin ruotuun tai tapettiin into pohjattomalla byrokratialla ja kliseillä perinteistä. Kerhon vaihtokaan ei auta, ongelmat ovat juurtuneet niin syvälle ja kaikkialle. Mutta älkää antako tästä tulla kierrettä, enää ei perusteta yhtään uutta yhdistystä tälle rintamalle, eihän tänne kohta edes vihollinen mahdu hyökkäämään, kun kerhot kilpailevat keskenään jo koko rintaman leveydeltä. Voimavarojen keskittäminen on talouselämän puolella jo kovassa vauhdissa, miksei sitten meillä? Jos yrityksessä taistellaan kynsin hampain saneerausta vastaan ja lopputuloksena koko firma kaatuu, niin kaikkihan silloin ovat lopulta pellolla. Paitsi tietysti johtajat, meillä liittojen johtajat, joille perustetaan uusi alkuinnostuksen ajan toimiva kerho (vanhan kerhon hallitus jää pitämään säännöllisesti kokouksensa ). Jottei suuret söisi pieniä ja istuttaisi katkeruuden siementä, lakkautetaan kaksi kerhoa ja perustetaan niiden voimavaroista uusi yhteinen kerho, jolla on tuplamahdollisuudet kehittää maanpuolustusta. Tätä kun jatketaan riittävän kauan, kansa seisoo taas yhteisen päämäärän takana kuten talvisodassa ja sadat päällekkäisyydet on voitu karsia ja keskittyä olennaiseen. Tiedän, että tässä vaiheessa niskakarvat nousevat pystyyn ja varmistimet rapsahtelevat, mutta on muistettava, että se joka tekee, päättää. Ei kannata miettiä ja pelätä, mitä suuri jäsenistö sanoo, kun se ei kerran edes viitsi ottaa osaa oman kerhonsa tapahtumiin. Kerho ei ole mikään päiväkoti, jossa muiden maksamana järjestetään reserviläisille ohjelmaa ja hoidetaan maanpuolustus, se on yhteinen harrastus, jossa on tarkoitus viihtyä. Huru-ukot, jotka jahtaavat mitaleita perustakoot yhteisen etujärjestön, joka pyörittää omaa pajaa. Poliittiset broilerit hypätkööt järveen, maanpuolustuspuheilla ostetun edustuspaikan varmistuttua vaihdatte kuitenkin kantanne tredikkäämpään. Suuri reserviläisjäsenistö, jos ette osallistu, emme mekään tarvitse teitä. Maanpuolustus on tekoja eikä puheita. Siinä ei lupaukset tai aikeet auta, raha ja rauta ratkaisee. Jos ei tee, ei ole toimintaa, niin yksinkertaista se on. Sinulle varusmies tai nuori reserviläinen; ota selvää itse, tämä kirjoitus ei oikeuta sinua leimaamaan reserviläistoimintaa, vaikka onkin aika järeää tekstiä ja paljastusluonteinen. Toiminnassa on tähtihetkiä, jotka tekevät harrastuksesta antoisan. Kaikki on itsestä kiinni; toiminta on erittäin monipuolista opettaen ihmissuhteista, työelämästä ja antaen arvokasta järjestelykokemusta, jolla pärjää ja jota varmasti arvostetaan. 15

17 Onneksi kaiken voi vielä tehdä oman aikataulun mukaan, sopeuttaa työmäärän elämänvaiheeseensa sopivaksi, muistaen että sovitut hommat tehdään ajallaan ja kunnolla. Kerhoissa saa paljon uusia kavereita ja kaveria ei jätetä eikä petetä. Unohtaa ei sovi myöskään kontakteja, jotka usein ovat kultaakin kalliimpia, kun tarvitsee apua tai asiantuntemusta. Tietoa löytyy joka elämänalalta ja menijöitä joka lähtöön. Arvot ja tittelit eivät määrää, jokainen punnitaan tekojensa mukaan. TOIMINTA ON TEKIJÖISSÄ, EI PUHEISSA Monesti haettiin vakiopalstoja ja juttusarjoja, jotta tietoa olisi voinut jakaa pienissä erissä, jaettuna moneen peräkkäiseen Gonaan. Näiden kohtalona oli unohtua toisen tai kolmannen jutun jälkeen. Kokeiltuja palstoja: Ase-esittelyt, RK-variaatiot, Glock, Colt AR-15, PKM Ammunnan lajiesittelyt Varuste-esittelyt: retkivaatteet, teltat, laavut, asekotelot... Gona kysyy, Gona vastaa Vapaaehtoisarmeijoja maailmalta: Ruotsi, Norja, USA Valistusupseeri Heikki Valkonen Nuori ja vihainen sotilaskoulutusupseeri Muistuu elävästi mieleen myöhäinen ilta toimitilalla, kun monen tunnin uurastuksen jälkeen pinna alkaa olla nälästä, väsymyksestä ja janosta lyhyenläntä, eikä ymmärrystä riittänyt enää kaikille epäkohdille ALKU 1996 Lehti siis alkoi TARU-INFO nimellä, yksinomaan Tapiolan Reserviupseereiden tiedotuslehtenä. Espoon Reserviläiset liittyivät jakeluun Gona nimenmuutoksen myötä jo lehdessä III/1996. Espoon Maanpuolustusnaiset aloittivat oman palstansa lehdessä I/1997 ja Espoon-Kauniaisten Paikallisosasto II/1998. Siis teksti ESPOON RESERVIN TIEDOTUS- LEHTI ei ole turhaan komistanut Gonan kantta jo 10 vuotta. Mielenkiintoinen lehti on II/2003, jonka nimeä ei tottumaton tavaa...jotain TOHA? Ei vaan Gona venäjäksi. 16

18 Siinä valistusupseeri päättää kirjoitussarjansa Suomen tiestä jatkosotaan. SINÄ NUORI - heti Venäjälle! jutussa kuvataan piirin järjestämää ja kustantamaa stipendimatkaa nuorille upseereille vanhoille taistelukentille Venäjän puolelle, sisältäen hyviä ohjeita matkaan aikoville. Oppaaksi mukaan saa irrotettua keskiaukeaman Kohteliaan reserviläisen SUO- MI-VENÄJÄ keskusteluoppaan. Tyyliin kuuluen lehti päättyy ylipäällikön päiväkäskyyn numero 1. Gona on muokannut mielipiteitä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta paljon, sillä sen levikki on ollut normaalistikin 1200 kpl sisältäen kerhojen jäsenet, yhteistyötahot ja viranomaiset koko pääkaupunkiseudulla. Kahta tavallista lehteä on käytetty jäsenhankintakampanjoissa, jolloin painokset ovat olleet 4500 kappaleen luokkaa! Gonaa tehdessä on kirottu ja naurettu. Tehdessä on tullut opittua paljon. Monia asioita on voinut hyödyntää töissä...ei ehkä sellaisenaan, mutta kokemuksesta on kyllä ollut paljon hyötyä. 10 vuotta Gonan riveissä 10 vuotta kellaritonttuna 10 hurraata Gonalle! Heikki Valkonen, ylil Keskusteluopas alkaa sovinnaisesti, mutta seassa alkaa vilahdella yhä kovempia sanoja: Ravintolassa - Juokaa ensin itse Leikkikentällä - Kulkekaa edelläni Liikeneuvottelussa - Puhukaa vain totta Miliisien kanssa ei sitten enää leikitä... LEHDENTEKO TÄNÄÄN Lehden tekemistä on kehitetty tekniseltä kannalta riittävän paljon, jotta se on kuin mikä tahansa isompikin lehti. Lehti taitetaan kokonaan Pagemakerilla, poltetaan kuvineen CDROM:lle ja postitetaan painotaloon. Osoitetarrat laitatetaan suoraan takakanteen sille varattuun tilaan, jossa on myös palautusosoite vanhentuneiden osoitteiden varalta. Kaikki askeleet on dokumentoitu ja vakioitu. Taittokoneet ennen (ylh) ja nyt (alh) - kirjoituspöytä ja kopiokone ovat vaihtuneet tietokoneeseen ja taitto-ohjelmaan. 17

19 ESPOON-KAUNIAISTEN PAIKALLISOSASTON HISTORIA PAIKKAKUNNALLA PAUKKUU ESPOO-KAUNIAINEN / EsKaPAT Paikallisosastot kuuluvat Maanpuolustuskoulutus ry:n alueellisesti toimintaa toteuttavaan ja suunnittelevaan osaan. Paikallisosastojen tavoitteina on järjestää kursseja MPK Ry:n, puolustusvoimien ja muiden viranomaisten antamien tavoitteiden mukaan. Kurssit ja tavoitteet suunnitellaan vuosiksi eteenpäin ja sovitaan vuodeksi eteenpäin yhteistyössä viranomaisten, paikallisosastojen päälliköiden ja toimialavastaavien kanssa. Näkyvänä tuloksena toiminnasta on vuosittain julkaistava alueellinen kurssikalenteri. paikallisosastot eivät tarjoa samoja kursseja, vaan oman alueen erikoisosaamisen ja kouluttajien kiinnostuksen perusteella suunniteltua koulutusohjelmaa. Paikallisosastot toimivat yhteistyössä alueiden reserviläisyhdistysten kanssa, koska paikallisosastoilla ei omaa jäsenrekisteriä, vaan yhteyslistoilla olevia toimi- MPK:n kurssit ovat pääosiltaan tarkoitettu kaikille 15 vuotta täyttäneille Suomen kansalaisille, mutta osa kursseista, esimerkiksi sotilaalliset lisäkurssit, on suunnattu vain koulutuskriteerit täyttäville henkilöille. Kursseille voi osallistua myös oman kotipaikan ulkopuolella, koska kaikki 18

20 Talviset tuliasemat paikallisosaston harjoituksessa joita, joista suurin osa toimii aktiivisesti jossakin alueen reserviläisryhdityksessä. Reserviläisyhdistysten ja paikallisosastojen yhteistyön näkyvin muoto on alueen reserviläisyhdistysten suuri osallistujamäärä puolustusvoimain johtamiin vapaaehtoisiin harjoituksiin (VEH) ja kertausharjoituksiin (KH). Käytännössä toiminta sovitaan puolustusvoimain ja MPK ry:n kanssa ja toteutetaan paikallisosastojen kautta alueellisen koulutussuunnitelman mukaisesti. reserviläisten jatkokoulutus puolustusvoimien kertausharjoituksissa. Jääkärileirien pohjalta on kehitetty tulevien maakuntajoukkojen peruskoulutusohjelma, koska kertausharjoituksiin valmistava ja täydentävä kuusi viikonlopun harjoitusta käsittävä neljä vuotta kestävä koulutusputki kattaa kaikki sotilaan perustaidot kiväärimiehen tehtävistä komppanian johtamiseen. Espoo-Kauniaisten paikallisosto on keskittynyt sotilaallisten lisäkurssien, ampumatapahtumien, varautumiskoulutuksen, turvakurssien ja marssikoulutuksen järjestämiseen pääkaupunkiseudun reserviläisyhdistysten kanssa. Sotilaallisista lisäkursseista näkyvimpiä ovat olleet tarkka-ammuntaharjoitukset, kohteensuojauskurssit ja jääkärileirit sekä niiden perusteella valittujen ja sijoitettujen Harjoittelua KK:n kanssa 19

21 Lukiolaisten turvakurssilla Kimmo Karinen opettaa kompassin käyttöä Turvallisuuskoulutuksen näkyvintä osaa ovat olleet lukion turvakurssit ja täydennyspoliisien kurssitus puolustusvoimien tuella. Lukion turvakursseilla vuosittain yli sata Espoo-Kauniaisten lukiolaista on päässyt tutustumaan poliisin, rajavartiolaitoksen, palokunnan ja pelastuspalvelujen toimintaan sekä saanut viettää reippaan toimintaviikonlopun puolustusvoimien koulutukseen ja toimintaan tutustumisella. Paikallisosaston kouluttajat ovat tukeneet täydennyspoliisikoulutusta ja antaneet täydennyspoliiseille mahdollisuuden saada monipuolista ampumaharjoitusta ja voimankäyttökoulutusta. Lähes kaikki täydennyspoliisit ovat osallistuneet myös paikallisosaston koordinoimille järjestyksenvalvojakursseille. Lisäksi osa Lukiolaistyttöjä naurattaa venttiseiskan paino aktiiveista osallistuu vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) harjoituksiin ja kadonneiden etsintään. Monille ampumakoulutus ja soveltavan reserviläisammunnan (SRA) harjoittelu on tärkein osa paikallisosastotoimintaa, koska pääkaupunkiseutujen ampumaratoja on viime vuosina lakkautettu ja harrastuksen jatkaminen kohtuullisella matkustamisella on mahdollista vain puolustusvoimien radoilla. Ampumakoulutuksen tulokset näkyvät kertausharjoitusten ammuntatuloksissa ja hyvissä osallistujamäärissä kaikkiin ampumatapahtumiin. Uutena toimintamuotona on vuonna 2005 otettu mukaan perinneaseilla eli viime sotien loppuun asti käytettyjen asetyyppien kanssa tapahtuvat ammunnat ja kilpailut. 20

22 Paikallisosasto on kouluttanut satoja turvallisia ampujia kursseillaan, joissa toiminta on ollut avainsana. Turvallisuus on opittu tekemällä ja samalla se on saatu selkärankaan saakka. Luennoilla ja räntäsateessa on aivan eri asia saada asiat menemään tajuntaan, mutta lihasmuisti saa ne pysymään siellä pitkään. Esimerkin voima auttaa omaksumaan tiedot vaivihkaa ja omalle oppimislaadulle luonteenomaisimmimmalla tavalla. Espoo-Kauniaisten Paikallisosastolla, Tapiolan Reservinupseereilla ja Espoon Reserviläisillä on ollut yhteistyötä ja koulutusta on jo yli kymmenen vuotta maanpuolustuskoulutuksen alueella. Ensimmäiset kuusi vuotta olivat jatkuvan muutoksen ja uuden luomisen aikaa koko vapaaehtoisen maanpuolustusharrastuksen hakiessa toimintalinjoja vuoroin myötätuulessa, vuoroin ankarassa poliittisessa vastustuksessa. Työnjako Maanpuolustuskoulutus ry:n, paikallisosastojen, reserviläisjärjestöjen ja puolustusvoimien välillä löysi yhteiset sävelet ja pohjan uudelle juuri alkavalle vapaaehtoiselle maanpuolustukselle. Nyt kymmenen vuoden määrätietoisen rakennustyön jälkeen on alkamassa uusi kausi, jota voi luonnehtia eversti Pertti Suomisen (Reserviläinen-lehti; 7/2004, s.3) sanoin: Sotilaallista maanpuolustusta tukeva vapaaehtoinen maanpuolustus organisoidaan siten, että se voi tukea viranomaisten toimintaa kaikilla tasoilla. Tässä tarkoituksessa muodostetaan maakuntajoukkoja, jotka kuuluvat puolustusvoimien sodanajan joukkoihin. 21

23 Paavo Nurmi oopperan turvatoimet Espoon Paikallisosaston vastuulla. Järjestäjät kehuivat poikkeuksellista jämäkkyyttä. Paikallisosaston ensimmäisen päällikön majuri Seppo Sonkerin (kuva ylh) kaudella ja toisen päällikön majuri Jyri Favorinin aikana koottiin nopeasti suuri määrä aktiivisia toimijoita ja luotiin koulutustoiminnan periaatteet sekä perusta yhteistyölle puolustusvoimien ja paikallisosaston välillä. Ensimmäiset paikallisosastot toimivat sotilasläänin paikallisosastoina ja poliittinen ilmapiiri oli kiihkeä sekä puolesta että vastaan. Osa rakensi mielessään uutta suojeluskuntaa ja osa vastusti periaatteen ja suojeluskuntapelon vuoksi kaikkea toimintaa. Kurssien tuottaminen lähti käyntiin nopeasti vartiokomppanioiden kokoamisella ja kohteensuojausharjoituksilla. Luutnantti Teemu Sysmäläinen kokosi ensimmäisen vartiojoukkueen nimellä (1.VartJ) tunnetun vartiokomppanian rungon. Joukkueeseen kuuluvat harjoittelivat parhaimmillaan joka viikko kohteensuojaustaitoja ja aloittavat järjestyksenvalvojakoulutuksen, jopa niin hyvällä menestyksellä, että Paavo Nurmi oopperan turvatoimien kaksi viikkoa kestänyt valvonta hoidettiin vartiojoukkueen voimin. Toiminta laajeni nopeasti aselajikoulutukseen ja aatteellisiin tempauksiin, joilla haettiin reserviläisten lisäksi mukaan toimintaan naisia ja 15 vuotta täyttänyttä nuorisoa. Ammuntakoulutuksen perusta luotiin Unto Pulkkinen aloittamalla tarkkaammuntakoulutuksella, joka on perustana nykyisellekin ampumakoulutukselle. Lisäksi paikallisosastot osallistuivat joukolla paraateihin, kunniavartioihin ja veteraanijuhliin. Kohteensuojausharjoitukset olivat alusta lähtien suuria yli sadan osallistujan kursseja, joissa pääpaino oli rakennusten suojaamisella ja kulunvalvonnalla. 22

24 Joukkueenjohtaja Sysmäläinen antaa käskyä kulunvalvontaharjoituksessa. Koulunpihaa Tapiolan keskustassa on vyörytetty ja suojattu lukemattomia kertoja. Saimme Seppo Sonkerin aktiivisella toiminnalla Espoon kaupungilta käyttöömme toimitiloiksi Tapiolan lukion vanhan kiinteistön, josta jouduimme luopumaan vuonna 2004 kaupungin myytyä kiinteistön pois. Espoo-Kauniaisten paikallisosastolla ei ole omaa varainhankintaa ja varoja, vaan hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisten koulutustapahtumien, harjoitusten ja kurssien vaatima materiaali on lainattu tai saatu tilapäisesti käyttöön eri yhteistyökumppaneilta, kuten esimerkiksi TaRu, EsRes, MPK ja Puolustusvoimat. Omien varojen puutteesta johtuen toimitilan menetys on ollut raskas isku toimintamme kehittämisen kannalta, koska korvaavia tiloja ole löydetty edes kovalla etsimisellä. Ehkä osasyynä on ollut paikallisosastojen aseman muuttaminen sotilaslääneiltä Maanpuolustuskoulutus ry:n alaisuuteen? Muutoksista huolimatta majuri Heikki Simolan kaudella , paikallisosaston tuottamia MPK ry:n kursseja ja koulutusta on kehitetty kansalaisen arjenturvan lisäksi vastaamaan entistä tarkemmin puolustusvoimien ja eri viranomaisten tarpeita ja toivomuksia. Kurssien ja tapahtumien yhteenlaskettu osallistujamäärä viime vuosina laskettuina kurssivuorokausin on Espoossa ollut hieman yli 2000 vuorokautta. Vartiojoukkue kasvoi komppaniaksi ja komppanian päällikkönä toimi majuri Harri Ruotsalainen. Vuodet olivat vartiokomppanioiden kehittämisen ja aselajikoulutuksen kiihkeintä aikaa. 23

25 Kohteensuojauskursseja järjestettiin vähintään neljä vuodessa ja lisäksi runsaasti viesti-, pioneeri ja johtamiskoulutusta. Kaartin Jääkärirykmentin ja Helsingin Sotilasläänin tuella ampumakoulutusta kehittämään ryhtyivät kapteeni Kai Haatainen, vänrikki Veijo Rautio, sotilasmestari Janne Suomalainen, kersantit Jorma Rantanen ja Pete Nyman, alikersantit Jari Niemilä, Mika Järvinen sekä Jarmo Nukarinen. Ryhmä kehitti toimintamallin, joka sopi erittäin hyvin soveltavan reserviläisammunnan ja puolustusvoimien koulutustarpeisiin. Espoon vuonna 2000 aloittama SRA-kurssi on yhä yksi paikallisosaston suosituimmista tapahtumista ja edelleen vuoden ensimmäinen suurtapahtuma. Ottaessani paikallisosastomme päällikkyyden jatkoin siitä, mihin kaikkien tukijoukoissa olevien päälliköiden ja aktiivisten toimijoiden avulla on päästy. Espoo-Kauniaisten Paikallisosasto yhdessä Tapiolan Reservinupseerien ja Espoon Reserviläisten kanssa on toimitilojen puutteesta huolimatta jatkanut entistä määrätietoisemmin luotujen perinteiden mukaan työtä vapaaehtoisen maanpuolustuksen 24

26 kehittämisessä yhteistyössä MPK ry:n, puolustusvoimien, eri viranomaisen, muiden paikallisosastojen ja pääkaupunkiseudun reserviläisjärjestöjen kanssa. Toimintamme painopiste on nykyisin reserviläisten koulutuksessa puolustusvoimien tarpeisiin. Koulutus alkoi vänrikki Veijo Raution rakentamalla nousujohteisella Jääkärileiri kurssisarjalla ja Susi-partiomaastoharjoituksella. Jääkärileirin konsepti on kehittynyt maakuntajoukkojen torjuntajoukkueiden koulutusohjelmaan soveltuvaksi kokonaisuudeksi. Ensimmäiset harjoitukset ovat rakennettu puolustuksen ja vastahyökkäyksen opeille. Sseuraavat harjoitukset jatkavat taajamataistelun ja erikoistaitojen lisäämisellä peruskoulutuksen päälle. Jokaisella harjoitusjaksolla koulutetaan perinteisten kouluammuntojen lisäksi uuden koulutusohjelman mukaisia puolustus- ja toimintaammuntoja. Vuoteen 2005 pidetty Susiharjoitus on saanut seuraajakseen lukuisia samalla mallilla toimivia jotoksia ympäri Suomea; 12 tuntia suunnistusta taitorastien välillä ja vaativat päivän kestävät ammuntarastit. Täydennyspoliisien vuosittainen ja säännöllinen koulutus koettiin alusta lähtien tärkeäksi osaksi paikallisosaston toimintaa ja sitä johtamaan nimettiin koulutusvastaavaksi ylikersantti Pauli Rautio. Nykyinen koulutustoimintamme voidaan jakaa puolustusvoimien tarpeisiin liittyvään reserviläiskoulutukseen ja yleiseen turvallisuutta liittyvään koulutukseen. 25

27 EsKaPAT pähkinänkuoressa 2006: PAIKALLISVARTIOKOMPPANIAT JA MAAKUNTAJOUKOT Puolustusvoimilta saamamme ensimmäisen tehtävän mukaisesti olemme kouluttaneet reserviläisiä eri tehtäviin, Espoo-Kauniaisten Sotilasalueen paikallisvartiokomppanioille (VK) ja nyt myös rakenteilla oleviin maakuntajoukkoihin. Koulutetut reserviläiset ovat osallistuneet säännöllisesti puolustusvoimien johtamiin kertausharjoituksiin ja vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin. Suuri joukko vartiokomppanioihin sijoitetuista on harjoitellut säännöllisesti yhdessä pätevien valmentajien kanssa Krav Maga itsepuolustustaitoja ja muita sotilaallisia perustaitoja. Vartiokomppaniat ovat kouluttaneet toimintamme tuen kannalta virallisen järjestyksenvalvojakoulutuksen saanutta tukiosastoa, jonka vahvuus tällä hetkellä on yli 100 henkilöä. Merkittävä osa vartiokomppanioiden henkilöstöstä on siirtynyt uusien maakuntajoukkojen vahvuuteen sijoitettuina koulutuksen mukaisiin tehtäviin tai koulutusyksiköihin. SOTILASKOULUTUS Sotilaskoulutuksen painopiste on ollut ja tulee pysymään ammunnassa. Vuosittain on järjestetty useita ampumaleirejä ja muita ammuntaan liittyviä tapahtumia mm. Turvallisen Ampujan kurssin, johon kolmen oppitunti-illan lisäksi kuuluu useita ampumaharjoituksia puolustusvoimien radoilla. Kurssin tavoitteena on lisätä aselain, ampumaratojen johtosääntöjen tuntemusta ja antaa riittävät pohjatiedot vastuulliselle aseenkäsittelylle. Kurssin aikana on voinut suorittaa myös SRA-kilpailuissa ja reserviläisammunnoissa vaadittavan teoria- ja näyttökokeen. Harjoittelussa ja kokeissa käytetään reserviläisammuntaan sopivia kivääreitä, pistooleita ja mahdollisuuksien mukaan myös haulikkoa. Ampumaharjoitukset ovat sekä perinteellisiä kouluammuntoja että sovellettuja reserviläisammuntoja. Lisäksi ampumakouluttajamme ovat toteuttaneet useita ampumatapahtumia, joista yhtenä esimerkkinä Pääesikunnan palkatun henkilöstön palvelusammunnat yli sadalle kantahenkilökuntaan kuuluvalle. Voimankäyttöharjoituksessa pitkätukka saa koulutetuilta turvamiehiltä kyytiä 26

28 Tarkka-ammunnan koulutus ja harjoittelu kaikissa sääoloissa on kuulunut toimintaamme alusta alkaen. Olemme järjestäneet vuosittain aktiiviampujille kohdennetun puolustusvoiman koulutusvaatimusten mukaisen tarkka-ammunnan perus- ja jatkokurssin. Tarkka-ammunnan perusteet kuuluvat osana kaikkeen antamaamme ampumakoulutukseen. Rantautuminen jääkärileirillä Reserviläisten ja varusmiespalveluun menevien sotilastaitoja kehittävää, ylläpitävää ja kuntoa kohottavaa harjoittelua on lisätty partiomaastoharjoituksia ja suunnistusmarsseilla. Partiomaastoharjoituksissa osallistujat ovat päässeet testaamaan omaa tilanteenmukaista liikkumista yö- ja päiväolosuhteissa, missä kartan ja kompassin avulla siirrytään tehtävärasteilta toiselle ja selvitetään yleisiä reserviläistaitoja vaativia tehtäviä, kuten suluttamista, raivaamista, ensiapua, tulenjohtoa, tiedustelua ja ampumatehtäviä. Suunnistusmarsseilla kohotetaan nousujohteisesti kuntoa vaikkapa Kesäyönmarssia varten. PAIKALLISOSASTOILLAT Kurssien ja harjoitusten lisäksi on järjestetty arvostettujen asiantuntijoiden pitämiä luentoja maanpuolustukseen, yleiseen turvallisuuteen ja kansalaistaitoihin liittyen. 27 Lukiolaisten kurssilla harjoitellaan turvallista aseenkäsittelyä NUORISO Nuoria varten on järjestetty ensimmäisen päällikön Seppo Sonkerin luomat lukion kurssisuorituksen antavat turvakurssit, joissa on rakennettu valmiuksia varusmiespalveluksen suorittamista varten ja opetettu yleisiä kansalaisen perustaitoja. Varuskuntaviikonloppu ja tutustuminen palokunnan, poliisin ja rajavartiolaitoksen toimintaan on ollut aina kurssin kohokohta. Myös teltassa yöpyminen on ollut monelle nykyiselle lukioikäiselle kurssilaiselle elämän ensimmäinen kerta. Hieman erilainen Röllipuku kuin miihn perheen pienimmät ovat tottuneet

29 ollut aina kurssin kohokohta. Myös teltassa yöpyminen on ollut monelle nykyiselle lukioikäiselle kurssilaiselle elämän ensimmäinen kerta. PERINNE Olemme järjestäneet kunniavartioita lukemattomiin perinnetapahtumiin, joskus kesken metsäleirinkin. Katsomme kuitenkin asian niin tärkeäksi että tietyillä erityisjärjestelyillä haluamme mukaan, vaikka aikataulu ei sitä helposti mahdollistaisikaan. EsKaPAT on toiminut kymmenen vauhdikasta vuotta ja tässä lyhyessä katsauksessa mainittujen henkilöiden lisäksi mukana on ollut ja on edelleen suuri joukko taitavia ihmisiä, joiden työpanos ja aktiivinen toiminta on ollut korvaamattoman arvokasta Espoo-Kauniaisten paikallisosaston toiminnalle. Eihän se touhu aina ole pelkkää pivänpaistetta, muttei aina loskaakaan. Tällä hetkellä perusteilla olevat maakuntajoukot ja niiden torjuntajoukkueiden vaatimukset tulevat vaikuttamaan toimintaan ja koulutustarpeisiin jatkossa jollakin tavalla, mutta todennäköisesti päätoimintalinjat pysyvät vuosien työn ja kehityksen mukaisina. Uudet sotilasläänit ja vaatimuk- Jääkärileirillä saatettiin aloittaa harjoitus märältä nurmelta, kun tammikuussa ei vielä pysyvää lunta ollut maassa. Asia muuttui harjoitusviikonloppuna, kun lumimyrsky pyyhkäisi 30 sentin lumivaipan telttojen ja vartiomiesten päälle. Hyvä puoli asiassa oli, että päästiin harjoittelemaan kahdella vuodenajalla ja riittävän kovissa olosuhteissa. 28

30 ESIMERKKINÄ ESKAPAIKOS:N KOULUTUSSEURANTA 2004 Paikallisosastoillat 4 kpl, keskim. 30 osallistujaa/kerta Jääkärileirit I,II ja III (+SUSI) 3 kpl, keskim. 80 osallistujaa/leiri (jatkossa torjuntajoukkuuen harjoitukset) Turvallisen ampujan tutkinto 4 iltaa ja ammunnat 3 kpl, keskim 25 osallistujaa/kerta Ampumaleiri 2 kpl, keskim. 35 osallistujaa PaikVartK:n taisteluammunnat 1 kpl (jatkossa torjuntajoukkueen ammunnat) Ampumaratapäivät 16 kpl, keskim. 30 osallistujaa PaikkVartK:n KH:n esiharjoitus 1 kpl + Aalto -harjoitukseen osallistuminen (jatkossa maakuntajoukkueen kertausharjoitus) Maastomarssit ja suunnistus 3kpl, keskim. 12 kpl osallistujaa/kerta Kesäyön marssi 1 kpl, ilm. 12 osallistujaa Lukiolaisten turvakurssi 2 kpl Joukkueen-/ryhmänjohtajakurssi 1kpl Suunnitteluseminaarit ja edustustehtävät 6 kpl VartK VEH 1 kpl (muuttuu maakuntajoukkojen vapaaehtoiseksi harjoitukseksi) TA VEH 1 kpl (tarkka-ammunta harjoitus sijoitetuille) IT VEH 1 kpl (ilmatotuntaharjoitus sijoitetuille) Pion VEH 1 kpl (pioneeritoiminnan vapaaehtoinen harjoitus Muita esiharjoituksia ja suunnittelukokouksia 12 kpl Ampumapäivia 16 kpl, ohjelmat ja päivät: (km. 20 h/x) Pioneeriharjoitus (n. 30 h.) Lukiolaisten turvakurssi (n. 75) Lokakuun lumous VartK VEH (150 h.), jatkossa maakuntajoukkojen harjoitus 1 Paikallisosastoilta (8 h.) Perustaidot (14 h.) Täydennyspoliisien koulutus (30 h.) Itsenäisyyspäivän aktiviteetit (6 h.) VK esiharjoitus KH (6 h.), jatkossa maakuntajoukkojen harjoitus johdolle ja kouluttajille Vartiokomppanioiden KH (n. 60 h.), jatkossa maakuntajoukkojen harjoitus 2 Useita muita edustus- ja yhteistyöprojekteja viikottain (1-10h/kerta) set aiheuttavat aina muutoksia, joihin paikallisosastona pyrimme vastaamaan parhaan kykymme mukaan. Elämme muutoksessa ja elämme muutosta. Lisätietoja ja kuvia toiminnasta löytyy kotisivuiltamme Paikallisosaston päällikkö Espoo-Kauniainen Kai Haatainen, kapt 29

31 JARMO SALO IN MEMORIAM Pitkäaikainen hallituksen jäsenemme, toimitusjohtaja Jarmo Salo, menehtyi äkilliseen sairauteen ollessaan vain 54 vuoden ikäinen. Jarmo oli syntynyt Muuramessa. Jarmo Salo hoiti koko Tapiolan Reserviupseerien hallituksessa oloaikansa, vuodesta 1995 alkaen talousupseerin tehtäviä. Hän omasi erinomaiset suhteet elinkeinoelämän johtavissa tehtävissä oleviin maanpuolustushenkisiin päättäjiin, jonka ansiosta yhdistys on saanut säännöllisiä, merkittäviä lahjoituksia ja muuta tukea jo yli kymmenen vuoden ajan. Jarmo Salon järjestämä taloudellinen tuki on mahdollistanut Tapiolan Reserviupseereille erinomaiset toiminnalliset edellytykset ja jatkuvat materiaalihankinnat sekä erityisesti tiedotustoiminnan kehittämisen. Jarmo Salo on osallistunut aktiivisesti ja rakentavasti hallitustyöskentelyyn ja hoitanut yhdistyksen taloudenpidon esimerkillisellä tavalla. Ansioistaan Jarmolle myönnettiin mm. Vapaussoturien Sininen Risti vuonna 2003 ja Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti. Kiitollisina Jarmon muistoa kunnioittaen Hallitus Tapiolan Reserviupseerit ry 30

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake:

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake: Toimintalomake Kirjautuminen: Liiton nettisivun www.rul.fi oikeasta alalaidasta. Tunnukset ovat samat, kuin uuteen WordPress nettisivupohjaan. (Uudet tunnukset saa järjestösihteeriltä jarjesto@rul.fi).

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Padasjoella järjestettiin vuoden 2005 Talvipäivien yhteydessä ampumaharjoitukset

Padasjoella järjestettiin vuoden 2005 Talvipäivien yhteydessä ampumaharjoitukset Padasjoella järjestettiin vuoden 2005 Talvipäivien yhteydessä ampumaharjoitukset 5.3. ja sovelletun reserviläisammunnan kilpailu 6.3. Padasjoen Kesäpäivien yhteydessä pidettiin ampumaharjoitukset 13.8.

Lisätiedot

Tapiolan Reserviupseerit r.y:n

Tapiolan Reserviupseerit r.y:n Tapiolan Reserviupseerit r.y. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Sivu 1 ( 5 ) Tapiolan Reserviupseerit r.y:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Tapiolan Reserviupseerit ry, josta myöhemmin käytetään sanaa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET 1. YLEISTÄ 2. HUOMIONOSOITUKSET 2.1 Yleistä Ohjeella määritetään muistamiseen ja palkitsemiseen liittyvät säännöt ja periaatteet Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2010

SR ry. Jäsentiedote 1/2010 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2010 Kesä kolkuttelee jo ovilla. Kesällä ja etenkin syksyllä on tiedossa paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa pieni

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRIN YHDISTYSJOHDON KOULUTUSPÄIVÄ 12.01.2013. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) esittely

KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRIN YHDISTYSJOHDON KOULUTUSPÄIVÄ 12.01.2013. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) esittely KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRIN YHDISTYSJOHDON KOULUTUSPÄIVÄ 12.01.2013 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) esittely KESKI-SUOMEN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKKÖ KSkotuyks Kotuyksikön päällikkö Kari Kilpeläinen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Osaavien auttajien verkosto (päivitetty 4.11.2015) 19.11.2015 1 Apua tarvitaan 19.11.2015 2 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) historiaa Enontekiö, Kerässieppi 24.5.1963

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Tämä teksti kaikkiin VIIKKOVUOROILLE. pistooli ja kivääri

Tämä teksti kaikkiin VIIKKOVUOROILLE. pistooli ja kivääri Tämä teksti kaikkiin VIIKKOVUOROILLE. pistooli ja kivääri Helsingin Koulutus- ja tukiyksikön pistooliammunnat ovat ulkoradalla pidettäviä ohjattuja ja valvottuja ammunnan harjoittelutilaisuuksia. Aseina

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun

Lisätiedot

VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1

VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1 VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1 SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Varkauden Reserviupseerikerho ry. Sen kotipaikka on Varkaus. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 28.3.2015 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savolan juhlapuhe Ilmajoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 28.3.2015, Ilmajoen

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y.

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMINNANTARKASTAJAT VUONNA 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Perinnetoimikunta Perinnetoimikunta

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi Vantaan Jukara KARATE JUDO AIKIDO KARATE Kausitiedote Syksy 2006 SHORINJIRYU KARATEN SM KILPAILUT Kokusai Shorinjiryu karaten avoimet SM-kilpailut järjestetään 28.10.2006 Espoossa. Jukarasta kisoihin lähtee

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Puheenjohtajalta. Hallituksen kokoonpano 2015

Puheenjohtajalta. Hallituksen kokoonpano 2015 KOKONAISMAANPUOLUSTUS ry Jäsenkirje Tammikuu 2015 Puheenjohtajalta Hyvä Kokonaismaanpuolustus-yhdistyksen jäsen, olen yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 2015 2016. Kiitän syyskokousta saamastani luottamuksesta

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005 1(6) Aika 3.2.2005 Paikka Läsnä Poissa Ravintola Teatteri, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Suvi Hirvonen, hallituksen jäsen

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011 Pääesikunta Lausunto 1 (6) HELSINKI 20.10.2011 3563/55.99/2011 Poliisihallituksen asiakirja numero 2020/2011/3470 PÄÄESIKUNNAN HENKILÖSTÖOSASTON LAUSUNTO ASIASSA: VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUS- JA RESERVILÄISTOIMINNAN

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 (20.4.2015-4.10.2015)

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 (20.4.2015-4.10.2015) Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 (20.4.2015-4.10.2015) Ampumisen edellytyksenä on: - Ilmoittautuminen ja kirjautuminen valvojalle ennen ammuntaa. - Ammunnan jälkeen ammuttujen laukausten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot