Maaviesti. uusi elämä. Valjuksen tilan. Luontoa lautaselle Hoida hiehoja laitumella! ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2014

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2014 Valjuksen tilan uusi elämä Luontoa lautaselle Hoida hiehoja laitumella! 2/2014 maaviesti 1

2 Meillä sinua palvelee aina paikallinen säästöpankkilainen - HENKILÖKOHTAISESTI JA NOPEASTI. Tervetuloa asiakkaaksi! Oulu puh Kempele puh Kajaani puh Kuusamo puh Rovaniemi puh Tornio puh Pyhäsalmi puh >> * Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min 2 maaviesti 2/2014

3 Maaviesti Sisältö 2/2014 Vuosittain olemme useiden hankerahoitustarkastusten kohteena. Valvonta pelaa ja kaikki läpivalaistaan. Saman syynin kohteena ovat myös asiakkaamme, viljelijät. Sivu 7 Ella Karttimo Väinönputkivanukasta ja mustaherukanlehtihunajaa olkaa hyvä. Kannialan tilalla nautittiin satatonnarikakkua, joka oli omistettu kaikille kymmenelle tuotteliaalle lehmälle Venlasta Tellaan. Taimi Mahosenaho Jo nyt on hyvä aika kääntää katseet ensi vuonna haettavien maiseman- ja luonnonhoitokohteiden 17 suunnittelu- ja sopimustyöhön. Sari Leinonen 8 LUKSUSTA LUONNOSTA Kolme Aittaa tarjoaa luonnon idylliä Oulujärven rantamaisemassa. 10 ARKI HALTUUN SOP-työohjeista hyötyy erityisesti kasvava ja toimintaansa kehittävä tila. 11 SATAA TONNAREITA Kannialan tilalla juhlittiin maaliskuussa jo kymmenettä satatonnaria 12 HIEHOT LAITUMELLE Laidunnus tekee hyvää hiehoille, kunhan laitumella on riittävästi syötävää. 14 HUIPPUOSAAJIA Juha Sohlo on yksi uusista kasvintuotannon huippuosaajista. 15 TYPPIMITTAUSTA ProAgria Oulu ottaa vastaan typpinäytteitä yli 20 mittauspaikassa. 16 UUTEEN TUKIKAUTEEN Tilakohtainen neuvonta lisääntyy tulevalla ohjelmakaudella. 17 ERITYISTUKISOPIMUS? Nyt on hyvä aika suunnitella maisemaja luonnonhoitokohteita. 19 TUKIHAKUUN! Vielä ehtii sopia kevään EU-tukihausta ProAgrian asiantuntijan kanssa. 20 PIENTAREELTA PELTOON Siankärsämö, nokkonen ja poimulehti kiinnostavat Lapin viljelijöitä. 21 SADON HINNALLA TULOSTA On myös tärkeää mitoittaa tilan koneet ja investoinnit oikein. 23 APUA HINNOITTELUUN Hevosalan yrittäjät jakavat kokemuksia pienryhmätapaamisissa. 24 METSÄTIETOA Pohjois-Pohjanmaan naisille on tarjolla runsaasti metsätietoa ja -tapahtumia. 25 HALAA PUUTA! Impin päivänä naiset tavoittelevat puunhalauksen Suomen ennätystä. 26 VILLEJÄ VIHANNEKSIA Villivihannesharrastus kannattaa aloittaa tutuista kasveista. 27 LUONTOA LAUTASELLE Villiyrtit tuovat luontoa lautaselle ja tyylikkyyttä annoksiin. 30 KALAUUTISIA Ajankohtaisia kuulumisia kalataloudesta. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 21 Ammattitietoa 25 Näe hyvä lähellä 28 Koulutukset ja tapahtumat 2/2014 maaviesti 3

4 Laboratoriopalvelut koko elintarvikeketjuun Huhtikuussa on nolla arkkipäivää Uutta vuonna Tänä vuonna sinulla on mahdollisuus viettää huhtikuuta, jossa ei ole yhden yhtä arkkipäivää. Viljelijätietojen sähköinen asiointipalvelu Vipu mahdollistaa tukihakemustietojen selaamisen, karttapalvelut ja hakemusten jättämisen sähköisesti. Moni viljelijä käyttää jo palvelua ja kehuu sitä selkeäksi ja helpoksi. Kokeile sinäkin! Lisätietoja kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselta tai osoitteesta: Tuttu ja luotettava Puhelin PL Mikkeli Kuva ScanStockPhoto Tiedätkö missä yrityksesi rahavirrat seilaavat? Varmista yrityksesi tulos budjetoimalla ja seuraamalla rahaliikennettä. Kassabudjetoinnilla ja seurannalla varmistat, että yrityksesi maksuvalmius säilyy hyvänä ja käytät rahoja järkevästi. Kassabudjetoinnissa suunnitellaan tulevan vuoden tulot ja menot sekä niiden ajoitus. Vakauta arjen hallinta ja yrityksesi johtaminen. Kiinnostuitko? Kerromme mielellämme lisää! Anna yhteystietosi, niin ProAgria Tilipalvelut -asiantuntija ottaa sinuun yhteyttä. Kassabudjetoinnin ja seurannan hyödyt - saat käsityksen tulojen ja menojen ajoittumisesta - parannat maksuvalmiutta - säästät tarvikehankinnoissa - pienennät rahoituskuluja - kasvatat rahoitustuottoja - saat varmuutta ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. 4 maaviesti 2/2014

5 Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu PL 106, Kauppurienkatu Oulu, PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT / / Maatilojen palveluihin uusia mahdollisuuksia Maatilojen neuvonta on siirtymässä ensi vuoden alusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle merkitsee toteutuessaan maatiloille uusia mahdollisuuksia hyödyntää asiakaspalveluja. Uusi tuettu järjestelmä tarjoaisi neuvontaa muun muassa täydentävistä ehdoista, viherryttämisestä, luonnon monimuotoisuudesta, vesien ja maaperän suojelusta, innovaatioista, ympäristökorvauksesta, luonnonmukaisesta tuotannosta, kasvinsuojelusta ja integroidusta torjunnasta, tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä. Neuvonnan avulla halutaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa. Lisääntyneen tiedon avulla halutaan vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta ja ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Tuki maksettaisiin neuvontapalvelusta vastaavalle asiantuntijalle tai hänen työantajalleen. Asiantuntijalta edellytettäisiin vähintään toisen asteen koulutusta ja neuvontaan soveltuvaa kokemusta. Maaseutuvirasto pitää yllä neuvojarekisteriä, johon asiantuntijat koulututetaan ja hyväksytään tämän vuoden aikana. PÄÄKIRJOITUS Neuvonnan avulla halutaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa. Tämänhetkisten tietojen mukaan tuen suuruus olisi neuvontatapahtumaa kohti enintään euroa. Koko ohjelmakauden aikana maksettavan tuen enimmäismäärä olisi maatilaa kohti euroa. Asia varmistuu ja tarkentuu lähikuukausien aikana. ProAgria-keskuksista voi kysellä tarkempia tietoja uuden neuvontajärjestelmän mahdollisuuksista ja siihen liittyvistä asiantuntijapalveluista. OSMO TIIKKAINEN johtaja ProAgria Kainuu TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kolme Aittaa tarjoaa luonnon luksusta Kolme Aittaa on Pentti Huovisen perustama maaseutumatkailuyritys Vaalan Salmenrannassa paikka jossa voi pähkäillä ja oleilla ilman paineita ja aikatauluja. Kolmen Aitan palvelumuotoilussa ja tuotteistuksessa on hyödynnetty ProAgrian Kasvunvara-kirjaa. Saksanseisoja Repe on isännän uskollinen seuralainen ja työkaveri. Kuva: Ella Karttimo 2/2014 maaviesti 5

6 lyhyet Hanketyö kantaa hedelmää Helmikuun alussa julkistettiin Maaseutuviraston valtakunnallisesti maksamat viljelijä-, hanke-, yritys-, rakenne- ja markkinatuet. ProAgria Oulu oli Valion jälkeen toisella sijalla saamallaan 1,3 miljoonan euron tuella. ProAgria Oulun keskeisenä tavoitteena tällä ohjelmakaudella on ollut mittava hankkeiden kokonaisuus. Saamamme rahoitus ELY:stä on noussut määrätietoisen kehitystyön tuloksena ja vaatinut monenlaista ponnistelua osaamisemme lisäämiseksi toteuttaa vaativia EU-hankkeita, johtaja Vesa Nuolioja sanoo. Hanketoiminta varten on palkattu lisää henkilöstöä, työstetty maakunnallisia ja myös koko maahan ulottuvia hankkeita sekä erityisesti verkostoiduttu alueen muiden toimijoiden kuten MTT:n, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja MTK:n kanssa. Anna-Leena Vierimaa YmpäristöAgro II -hanke on järjestänyt parin vuoden aikana 223 infotilaisuutta ja messutapahtumaa. Tilaisuuksissa on käynyt yli osallistujaa ja messupisteillä noin henkilöä. YmpäristöAgro on ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hankkeista suurin. Se on järjestänyt mittavan määrän muun muassa eläinten terveyteen, EUtuen hakuihin, tilusjärjestelyihin, kosteikkojen perustamiseen, lähija luomuruokaan sekä lammastalouteen liittyviä info- ja seminaaritilaisuuksia. Tilaisuuksissa on ollut tuhatmäärin osallistujia. ProAgria Oulun nykyisiin ja päättyneisiin hankkeisiin voi tutustua osoitteessa HANKETYÖLLÄ saadut eurot kulkevat läpivirtausperiaatteella. Ne kattavat vain suorat palkkaja hallinnointikulut organisaatiossamme. Eurot menevät suoraan asiakkaidemme hyödyksi muun muassa järjestettyjen tilaisuuksien kautta, Vesa Nuolioja sanoo. Käytetty raha on jatkuvan tarkastelun kohteena. Vuosittain olemme useiden hankerahoitustarkastusten kohteena. Valvonta pelaa ja kaikki läpivalaistaan. Saman syynin kohteena ovat myös asiakkaamme, viljelijät. Tästä syystä hankerahat eivät vaikuta normaaleihin palveluhintoihimme, eivätkä tue niitä millään tavalla. Siitä viranomaiset ovat erityisen tarkkoja. ProAgria Oulu haluaa jatkaa nykyisellä tiellä myös uudella ohjelmakaudella ja välittää asiakkailleen sekä tietoa että uusia toimintamalleja yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Ruokaa mereltä merelle Toteuta yritysunelmasi NYT! Lapissa sijaitsee noin neljännes maailman luomusertifioiduista kasvien keruualueista. On muitakin hyviä syitä toteuttaa oma yritysunelma Lapissa. Osoitteessa voi katsoa hauskan animaation yrittäjien tarinoista sekä Pilvin ja Tarmon toteutuneista yritysunelmista. Laplande on ProAgria Lapin ja MTT:n yhteinen kampanja, jonka tavoitteena on jakaa tietoa yritystoiminnan mahdollisuuksista Lapissa ja auttaa konkreettisesti eteenpäin liikeidean kehittelyssä. 6 maaviesti 2/2014 Ruokaa mereltä merelle Mat från Hav till Hav on pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan pienten ruoka- ja elintarvikeyrittäjien sekä yritysasiantuntijoiden verkostohanke, jossa ovat Suomesta mukana ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. Yritykset ovat jakaneet kokemuksiaan työpajoissa, opintoretkillä ja vierailuilla. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala pitää tärkeänä mahdollisuutta ruohonjuuritason yhteistyöhön ja kokemusten jakamiseen. Yrittäjät ovat voineet solmia uusia suhteita ja vertailla eri maiden käytäntöjä elintarvikelain, tuotekehityksen, yrittäjyyden ja markkinoinnin näkökulmista. Lokakuun opintoretken ja workshopin teemana Pohjois-Pohjanmaalla oli marjanviljely, jalostus ja kauppa. Helmikuisen opintomatkan kohteena olivat Jokkmokkin markkinat Ruotsissa. On tarpeellista verrata omaa toi- Jokkmokkin markkinoilla esittäytyvät pohjoiset maut ja kädentaidot. mintaansa toisten tekemiseen miten tuotteita haluaa tehdä ja missä mittakaavassa, pohti raahelaisen Marjarannikon yrittäjä Anne Malmi. Marjarannikko valmistaa kotimaisista raaka-aineista metsä- ja puutarhamarjatuotteita. Mereltä merelle -hanketta toteuttavat yhteistyössä Hushållningssällskapet Rådgivning Nord AB, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja Bioforsk Nor Holt. Arja Keränen

7 Aitojamakuja.fi kokoaa myös suoramyyntitilat Valtakunnallinen aitojamakuja.fi-sivusto kerää yhteen paikalliset lähi- ja luomuruuan tekijät. Sivusto on entistä kattavampi, kun mukaan on alettu ottaa myös suoraan tiloilta myyvien tuottajien tietoja. Aitoja Makuja palvelee sekä kuluttajia ja suurkeittiöitä että kauppoja. Yhä useampi kuluttaja toivoo voivansa ostaa elintarvikkeita suoraan tuottajilta. Samaan aikaan kasvaa tarve saada tietoa elintarvikkeiden tuotannosta ja tarinoista tuotteiden takana. Toivottavasti kuluttajan ja tuottajan kohtaamista helpottaa se, että sivuille kerätään aktiivi- sesti myös tuottajia, jotka myyvät tuotteitaan suoraan tilalta, tuottajayhteistyön koordinoija Johanna Mattila kertoo. Aitojamakuja.fi on elintarvikeyritysten hakupalvelu ja tietolähde. Sivuilta voi etsiä elintarvikealan yrityksiä ja tuottajia tuoteryhmän, paikkakunnan tai tuotantotavan mukaan. Hakupalvelu sijoittaa kohteet kartalle. Lisäksi sivulta löytyy tietoa lähija luomuruoan ostopaikoista: yritysten omia myyntipisteitä ja tilamyyntikohteita, verkkokauppoja, lähiruokakauppoja, ravintoloita Pohjoisia makuja jälleen syksyllä! Viime syksynä Oulussa järjestetty Pohjoiset arktiset maut Northern Arctic Flavours -seminaari saa jatkoa syyskuuta Oulussa. Seuraa seminaarin etenemistä osoitteessa ja tykkää tapahtumasta osoitteessa ANNA-KAIJA KAIKKONEN sekä ruokapiirejä. Aitojamakuja. fi toimii markkinointikanavana ammattikeittiöiden ja kuluttajien suuntaan sekä apuvälineenä uusien yhteistyökumppanuuksien syntymiselle. Sivustolle pääsee mukaan täyttämällä lomakkeen osoitteessa www. aitojamakuja.fi. Palvelu on yrityksille maksuton. Aitoja Makuja -työtä tehdään alueittain. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vastuu on ProAgrialla ja Maa- ja kotitalousnaisilla. Pohjois-Pohjanmaalla Maa- ja kotitalousnaisten työ kuuluu maaseuturahaston rahoittamaan YmpäristöAgro II -hankkeen lähiruokaosioon. Sivustoa ylläpitää valtakunnallinen Aitoja makuja II -hanke, jota rahoittavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Hämeen ELY-keskus. Aitoja Makuja -yhteishenkilö Kainuussa: Anna-Kaija Kaikkonen, puh , maajakotitalousnaiset.fi. Aitoja Makuja -yhteishenkilö Lapissa: Jussi Veijola, puh , Aitoja Makuja -yhteyshenkilö Pohjois-Pohjanmaalla: Soila Hiltunen, puh , maajakotitalousnaiset.fi Aitoja makuja II -hanke: koordinaattori Johanna Mattila, puh , Nopeat verkot hyödyksi Kainuussa ProAgria Kainuu ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset yhteistyökumppaneineen selvittävät vuoden 2014 aikana, millaisia tietoverkkoja hyödyntäviä e-neuvontapalveluita voitaisiin hyödyntää ja rakentaa maatila-, elintarvike- ja metsätalousyritysten käyttöön sekä kansalaistoimintaan muun muassa kylätaloilla. Myös erityyppisiä mittaus- ja anturiteknologian vaihtoehtoja ja soveltamismahdollisuuksia kartoitetaan. Jos sinulla on idea, millainen internetratkaisu esimerkiksi verkossa tai mobiilina kulkevat kuvat tai data tai mitta- ja analyysilaitteet jatkossa helpottaisivat joko maatilayritysten arkipäivää tai neuvonnan asiantuntijatyötä, ota yhteyttä! Pientä esiselvityshanketta rahoittaa Euroopan Maaseuturahasto ja Kainuun ELY-keskus. Hankkeen hallinnoija on ProAgria Keskusten Liitto. Esiselvityshankkeen yhteyshenkilöt ProAgria Kainuussa ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaisissa ovat Marjatta Pikkarainen, ja Helena Kämäräinen, /2014 maaviesti 7 1/2014 maaviesti 7

8 kansi Ella Karttimo Saunalla varustettu erämaja sijaitsee reilun parin kilometrin päässä Valjuksen tilalta Kivijärven rannassa. Pentti Huovinen on rakentanut sen katolle lintutornin, josta voi tarkkailla rikkaan vesilintualueen elämää. Pohjoisen pojan paluu SOILI HYPéN Valjuksen tila Vaalan Salmenrannalla elää uutta kukoistustaan kekseliään isännän Pentti Huovisen hoidossa. Takana on kaksi työntäyteistä vuotta. Paluumuuttoa edelsi lähes neljä vuosikymmentä kaupunkielämää ja työuraa Suomen Turussa. Muutto Etelä-Suomeen osui Kainuun suuriin murrosvuosiin, jolloin etelään lähdettiin paremman elämän perässä. Pellot laitettiin pakettiin. Ajanhenki ei kannustanut jäämään. Kainuulaisten työmiesten maine oli hyvä ja pohjoisen poika otettiin heti töihin. Työvuosien aikana tulivat tutuiksi niin Valmet, Pukkila kuin telakatkin. Työtä ja leipää riitti. Päivääkään ei ole tarvinnut olla työttömänä, vaikka monet yt-neuvottelut on työvuosien aikana läpi käyty, Pentti Huovinen kertoo. Aika, ikä ja oma terveydentila kypsyttivät muutokseen. Ajatus kotitilasta ja paluusta oli ollut läs- 8 maaviesti 2/2014 Saksanseisoja Repe on mukana työntouhussa ja seuraa isäntäänsä kuin varjo. nä elämän eri vaiheissa. Radikaali irtiotto ja uuden elämän rakentaminen kotimultiin Oulujärven rantamaisemaan houkutti. Jos en nyt tee, niin milloin sitten? Pentti kyseli itseltään. Kun Pentti Huovinen oli jalkautunut kotitilan maaperälle, alkoivat tapahtumat ja projektit vyöryä. Hän osti erämaajärven, käynnisti Ella Karttimo Kivijärvi Yhdistyksen toiminnan ja aloitti valtavan raivaustyön maiseman ennallistamiseksi ja kosteikkoalueen raivaamiseksi perinnebiotooppialueeksi. Tavoitteena on elvyttää alkuperäistä luonnonniittyjen ja kosteikkojen kasvi- ja eläinkantaa. Yli 18 hehtaaria on jo raivattu ja työn tulokset näkyvät vesilintukannan lisääntymisenä. Nimikkolintujakin löytyy joutsenpariskunta ja satapäin sorsia. Ruskohaukkakin vierailee paikalla säännöllisesti. Luksusta luonnosta Kauan muualla asuttuaan näkee kotipaikan mahdollisuudet uusin silmin. Kolme Aittaa on Pentti Huovisen perustama maaseutumatkailuyritys, joka tarjoaa lomailijalle idyllisen majoituksen lisäksi aimo annoksen luonnon luksusta. Majoitustiloina toimivat aitat ovat huolella ja harkiten rakennetut. Saunalla varustettu erämaja sijaitsee metsästysmaiden äärellä. Majan katolla on lintutorni. Oulujärvi on rikas ja saalisvarma kalajärvi. Kotirannan soma rantapaviljonki avautuu kosketusetäisyydellä olevaan järveen. Vieraiden käytössä on myös pihasauna, kesäkeittiö ja uimaranta. Vuokraveneellä pääsee verkolle tai uistelemaan. Savusauna lämpiää tilauksesta. Palvelut on suunniteltu erityisesti metsästäjien ja kalastajien käyttöön sekä perhelomailuun soveltuviksi. Veden äärellä oleva paviljonki sopii pienten ryhmien kokoustilaksi. Tämän päivän ihmiset tarvitsevat paikkoja, joissa pähkäillä ilman paineita ja oleilla ilman aikatauluja. Rauha on rikkautta Hetkeksi istahtaessaan uskollinen saksanseisoja Repe jaloissaan Pentti Huovinen ehtii miettiä syntyjä syviä. Asioiden arvo paljastuu, kun katsoo lähtökohtiaan tarpeeksi kaukaa. Paluu on palkitsevaa, kun tietää, että Kainuu on se paras vaihtoehto. Vaikka rahaakin tarvitaan, rikkautta on rauha ja yltäkylläinen luonnonkauneus. Rauhan rikkoo vain laineiden liplatus ja

9 Kolme Aittaa on ollut mukana Maisemat ruotuun -hankkeessa, jonka myötävaikutuksella on haettu ja saatu avustusta vanhojen niittypalstojen ennallistamiseen viiden vuoden ajalle. Tässä on ollut apuna maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Sari Leinonen Kainuun Maa- ja kotitalousnaisista. Palvelumuotoilua yritys on tehnyt yhteistyössä ProAgria Kainuun ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijan Soili Hypénin kanssa. Olemme pohtineet asiakkaiden tunnistamista, asiakaskokemuksen tuottamista, palvelupolun askelmia, yhteistyö- ja alihankintatarpeita sekä hinnoittelua. Tuotteistuksen eri vaiheissa on hyödynnetty ProAgrian Kasvunvara-kirjaa, Soili Hypén kertoo. Palvelumuotoilu on käyttäjälähtöistä palvelutuotekehitystä, jolla rakennetaan raamit palveluille, määritellään askelmerkit ja suunta yrityksen toiminnalle. Asiakas on mukana suunnittelemassa ja testaamassa palveluratkaisuja. Palvelumuotoilun lähestymistapa sopii yhtä hyvin alkavalle kuin sorsien äänet. Kiinnekohdat entiseen elämään säilyvät puuseppälinjalla opiskelevan ja pikajuoksuvalmennettavan pojan välityksellä. Vaikka ero tulikin, pitää perhe edelleen yhtä. Kaksi kotia eri maailmoissa on pojallekin rikkaus. Isäntä ja Repe lähtevät taas liikkeelle, tällä kertaa polttopuun tekoon. Pentillä alkaa olla kylällä jo hullun miehen maine. Kainuussa se pitää ottaa kohteliaisuutena. Soili Hypén on ProAgria Kainuun ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelujen erityisasiantuntija. Kolme Aittaa on keidas kiireiselle, puuhapaikka lapsiperheelle ja elämys kokeneellekin kala- ja metsämiehelle. Työkaluja parempaan palveluun toimivallekin yritykselle. Ero on ajatustyössä. Siinä missä alkavan yrityksen on panostettava asiakkaiden tunnistamiseen ja palvelupolun määrittelyyn, toimivan yrityksen on satsattava asiakasymmärryksen lisäämiseen ja palvelupolun parantamiseen, Soili Hypén sanoo. Toimiville yrityksille palvelumuotoilulla haetaan lisämyyntiä, parempaa asiakastyytyväisyyttä ja kannattavuutta. Alkava yritys puolestaan määrittelee sen avulla liiketoimintansa kärjet, joilla se lähtee tekemään markkinoilla omaa valtaustaan. Palveluiden kehittäminen ja parantaminen lähtee aina asiakkaan saappaisiin astumisesta. Asiakkaan nahkoissa oleminen auttaa tunnistamaan myös matalalla riippuvat hedelmät ne pienet asiat, jotka kuntoon panemalla asiakastyytyväisyys paranee, jopa ilman taloudellisia panostuksia. Palvelumuotoilu ei ole tarkoitettu vain matkailuyritysten sparraukseen, vaan se on käypä väline toiminnan kehittämiseen toimialasta riippumatta. Saara Huovinen Kainutlaatuinen Kainuu valloittaa Senaatintorin Kainuu valloittaa Senaatintorin tulevana kesänä järjestettävässä Kainutlaatuinen Kainuu Senaatintorilla -maakuntatapahtumassa. Sen tavoitteena on markkinoida Kainuuta, kainuulaisia tuotteita, palveluita ja osaamista sekä monipuolistaa pääkaupunkiseutulaisten mielikuvaa Kainuusta. Tapahtuman järjestää Kainuun liiton Kainuu Helsingissä hanke yhteistyössä Pro- Agria Kainuun kanssa. Tapahtumaan on ilmoittautunut noin sata kainuulaista yritystä tai yhteisöä esittelemään toimintaansa ja myymään tuotteitaan. Mukana ovat kaikki Kainuun kunnat, lukuisia kahvilayrittäjiä sekä elintarvikkeita, käsitöitä ja muita kainuulaisia tuotteita valmistavia yrityksiä. Torille rakennetaan kahdeksan erilaista elämyksellistä teema-aluetta, jotka esittelevät Kainuun eri ilmeitä. Teema-alueidean taustalla on makumuotoilija Markku Luola Ruokaluola Oy:stä, joka lähti rakentamaan torikonseptia erityisesti elintarvikkeiden ja ruoan ympärille. Lähes jokaisella teema-alueella on kahvila, josta saa kainuulaisia herkkuja. Lisäksi alueelta löytyy tuliaisia, käsitöitä ja muita tuotteita sekä puuhaa, jonka ääreen kävijät voivat pysähtyä. Puuha voi olla esimerkiksi karhunkatselua, kehruunäytös tai kulttuuriesitys. Tavoitteena on, että kävijät pysähtyvät alueelle kokemaan ja nauttimaan kaikilla aisteilla. MINNA TUUNAINEN Kulttuuria ja kirkkokonsertteja Tapahtuman aikana nähdään kainuulaista kulttuuriohjelmaa Senaatintorin ja Espan lavalla sekä Kulttuuriratikassa ja oheistapahtumissa eri puolilla Helsinkiä. Perjantaiillansuussa järjestetään toritanssit Kainuun kuninkaallisten tahdissa. Seurakuntayhteistyö on merkittävässä roolissa. Perjantaina ja lauantaina Temppeliaukion kirkossa kuullaan kainuulaisten esiintyjien konsertit ja sunnuntaina järjestetään Tuomiokirkossa Kainuumessu, jonka jälkeen Kainuu tarjoaa kirkkokahvit Tuomiokirkon kryptassa. Kainuu Helsingissä teemavuoden aikana Kainuu järjestää kolme tapahtumakokonaisuutta Helsingissä. Kainuun kulttuurin kärjet esittäytyvät Kulttuurin Keväässä Päätapahtuma on Kainutlaatuinen Kainuu Senaatintorilla Kainuulainen elinkeinoelämä on esillä Wanhassa Satamassa, jossa teemoina ovat muun muassa peliala, mittaustekniikka ja puurakentaminen. Lisätietoa: Kainuun liitto / Kainuu Helsingissä hanke: projektisihteeri Minna Tuunainen, minna.tuunainen@kainuu.fi, kainuuhelsingissa2014 twitter.com/@kainuuhgissa 2/2014 maaviesti 9 1/2014 maaviesti 9

10 maito SOPin avulla yhteiset pelisäännöt Työohjeita nyt on tehty iät ja ajat, ajatteli ylivieskalaisen Kotipellon tilan isäntä Marko Sorvisto, kun hän kuuli ensimmäisen kerran SOP-työohjeista. Vuoden kokemuksen jälkeen hän on valmis suosittelemaan niitä jokaiselle toimintaansa kehittävälle tilalle. Ella Karttimo Kotipellon tila pääsi pilotoimaan SOP-työohjeita (Standard Operating Procedure) ensimmäisten joukossa MaitoManagement 2020-hankkeen aikana. Sorvistot päättivät keskittyä SOP-työohjekokonaisuuksista ruokintaan ja hedelmällisyyteen. Muita räätälöitäviä osa-alueita ovat vasikoiden hoito, poikiminen, umpeen laitto, lypsy, tautisuojaus ja sorkkaterveys. Kun vastuulla on 125 lehmää, nuorta karjaa, kaksi lypsyrobottia, aperuokinta ja monta muuta kehittyvän tilan haastetta, tarvitaan kaikille yhteiset pelisäännöt, että asiat sujuvat ja karja pysyy terveenä, vaikka oma väki ei olisikaan niitä hoitamassa. SOP-työohjeistuksen hienous piilee siinä, että jokainen työvaihe kuvataan seikkaperäisesti ja havainnollisesti sekä sanallisesti että valokuvin. Näin saadaan sellainen lopputulos, että jokainen maatalouden kanssa tekemisissä oleva ymmärtää, mistä on kysymys. Ohjeiden pitää olla tarpeeksi helpot ja lyhy- SOP-työohjeiden äärellä Sari ja Marko Sorvisto sekä tilakäynnillä ollut ProAgria Oulun maitotila-asiantuntija Anitta Talus. et, että lomittajat ja muut työntekijät löytävät sieltä nopeasti vastau-ksen epäselviin asioihin, Marko Sorvisto sanoo. Oman työn syväanalyysi Kotipellon isäntäväelle ohjeiden tekeminen avasi uusia näkökulmia ja oli samalla syväanalyysi omaan työhön. Kumppanina ohjeiston laadinnassa oli ProAgria Oulun SOP-asiantuntija Tiina Karlström. Tärkeät työvaiheet pitää määritellä tarkasti, jottei jää tulkinnan varaa. Eri ihmiset ymmärtävät asioita eri tavalla. Sen vuoksi tarvitaan yksiselitteiset ohjeet. Samalla kun laaditaan työohjeita, kehitetään myös tilan työmenetelmiä ja vertaillaan erilaisia tapoja tehdä samaakin työtä. SOP-kansio tarjoaa ohjeistukselle valmiin rungon, mutta sisältö on jokaisella tilalla omannäköinen. Kun työvaiheet mietitään järkevästi ja kokonaisuutena, säästyy paljon aikaa. Jos työssä on alueita, jotka vaativat jatkuvaa mietintää ja yhteiset rutiinit puuttuvat, ajattelutyö kyllä kannattaa. Tilan ja eläinmäärän kasvaessa tämä vain korostuu, Marko Sorvisto pohtii. Ratkaiseva ruokinta Ruokinnan onnistuminen on maitotilan avainasia. Virheet ja laiminlyönnit voivat aiheuttaa suuria vahinkoja. Sorvistot esittelevät SOP-kansion kuvitettua ruokintaohjeistusta, joka kertoo, miten Kotipellon tilalla hoidetaan ruokintapöytä, rehuvarastot tai ruokintahygienia, haetaan ja irrotetaan rehu laakasiilosta, täytetään apevaunu sekä sekoitetaan ja jaetaan ape. Ja kuinka paikat pidetään myös siistinä, Marko Sorvisto lisää. Herkkä hedelmällisyys Hedelmällisyyden seuranta valittiin Sorviston tilalla toiseksi osaalueeksi, johon on räätälöity omat SOP-työohjeet. Kansio ohjeistaa lukemaan ja tarkkailemaan kiiman merkkejä sekä toiminaan oikein, kun tarvitaan siementäjää. 10 maaviesti 2/2014

11 EllA KARTTIMo Hedelmällisyys on tärkeä ja herkkä alue, johon vaikuttaa moni tekijä. Keskeistä on kiiman seuranta ja oikea-aikainen siemennys, Sari Sorvisto sanoo. Hän hakee tilan holsteinkarjaan terveyttä ja kestävyyttä sopivilla jalostusvalinnoilla. Näin on saatu aikaan myös hyvä tuotos. Sorviston tilalla SOP-työ-ohjeistuksen laatiminen vei aikaa vuoden päivät. Kiireellä tätäkään ei kannata pilata, Marko Sorvisto tiivistää. Lisätiedot: ProAgria Oulu, SOP-asiantuntijat Virpi Huotari , Tiina Karlström Liisa Lehikoinen , Marjo Posio , Ella Karttimo SOP-työohjejärjestelmä sisältää selkeät työohjeet, jotka liittyvät maitotilan jokapäiväisiin töihin. Kestävissä muovitaskuissa navetan työohjeet pysyvät siisteinä ja ovat helposti korvattavissa päivitetyillä ohjeilla. ProAgria Oulun onnittelut Ari, Maija ja Aki Kannialalle välittivät juhlapäivänä Virpi Kurkela, (vasemmalla) Paula Vilppola ja Antti Harjunen. Kymmenen satatonnarin juhlaa Maija ja Ari Kannialan tilalla Yli-Iissä juhlittiin maaliskuussa jo kymmenettä satatonnaria. Tilan lehmistä on sadan tonnin tuotokseen yltänyt parin viime vuoden aikana peräti seitsemän. Nyt oli aika juhlistaa neljää uusinta satatonnaria. Raida, Rosalinda, Sointu ja Tella osallistuivat tilaisuuteen ihmettelemällä jaloittelutarhassa, mitä tavallista suurempi ihmisjoukko pihapiirissä oikein merkitsi. Osaamista ja onnea Tietoa, taitoa, terveyttä, tuotosta ja tuuria. Kaikki niitä tarvitaan jokaisen satatonnarin takana. Kannialan navetan kymmenes satatonnari todistaa sekä eläinten hyvästä hoidosta että tilan väen jatkuvasti kiinnostuksesta oppia hakea uutta tietoa. Vasikasta kaikki alkaa tai jo ennen vasikan syntymää. Monen asian pitää onnistua hyvin, jotta näin hyviin tuloksiin päästään, Ari Kanniala pohti. Hän totesi pike silmäkulmassa, että hyvä emäntä tekee satatonnareita, niin myös Kannialassa. Maija viihtyy navetassa ja seuraa 50 lehmän ja nuorkarjan hyvinvointia tiiviisti. Hyvällä karjaonnella lehmät on saatu kasvatettua omista vasikoista. Edes hiehoja ei ole ostettu 20 vuoteen. Vuonna 1998 Arin kotitilan haltuunsa ottaneet Kannialat ovat alusta saakka hyödyntäneet tuotosseurannan ja tätä nykyä myös ruokinnanohjauspalveluja. ProAgria Oulu on kumppanina lisäksi muun muassa kirjanpitoon, EU-tukiin ja talouteen liittyvissä kysymyksissä. Myönteistä kuvaa ja uskoa Kannialat ottivat Arin kotitilan haltuunsa vuonna Keskituotos oli tuolloin kiloa ja lehmiä vanhassa parsinavetassa 11. Lehmien keskituotos oli viime vuonna kiloa ja keskimääräinen elinikäistuotos kiloa. Lehmät poikivat keskimäärin 4,1 kertaa, kun koko maan keskiarvo on 2,3. Kannialan pariskunnalla on edelleen intoa ja virtaa kehittää tilaansa. Ari ei sorru moittimaan alaansa, vaan haluaa luoda positiivista kuvaa ja uskoa sekä kannustaa nuoria jatkamaan maataloutta. Kannialan tilan töissä on tätä nykyä mukana myös poika Aki, jolle tila aikanaan siirtyy. Ella Karttimo MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Annankatu C Helsinki Puh. (09) Maatilat, ratsastustallit ja -koulut, puutarhat, taimistot, viherrakentajat, turkistilat Kaikissa työsuhdeasioissa asiantuntevaa neuvontaa ja palvelua työnantajille! Erä nivelöityjä karjaharjoja tarjoushintaan! Sisältää asennuskiinnikkeet Sähköliitäntä 230V Hinta käyttövalmiina 1490,- sis. alv 24 % Huovisentie 5 Lisätietoja MUHOS Sami Lindgren, Jukka Jokelainen, Matti Vihelä, Janne Mällinen, /2014 maaviesti 111

12 m a i to Nuoriso ulos mutta ei unohduksiin tuija HUHtamÄKi Ir ene Mäkinen Laiduntaminen edistää hiehojen terveyttä. Jotta se hyödyttää taloudellisesti, hiehojen hyvästä kasvusta on huolehdittava myös kesällä. V asikoiden ja hiehojen laiduntaminen helpottaa työtä navetassa, kun karkearehun jakamisen lisäksi jäävät pois muun muassa kuivitus ja karsinoiden puhdistus. Hiehojen ruokinnasta ja tarkkailusta ei kannata tinkiä kesälläkään. Eläinlääkäri Virpi Kurkelan mielestä tärkein asia on ruokkia hiehoja riittävästi myös laitumelle. Kasvavat eläimet tarvitsevat energiaa. Jos ne unohdetaan kesäksi laitumelle, navettaan otettaessa meillä on pörrökarvaisia ja huonosti kasvaneita hiehon alkuja Hiehojen kasvua, kuntoluokkaa ja karvan kiiltoa on seurattava kesällä ihan samalla tavalla kuin talvellakin. Hyvä ruokinta, hyvä kasvu Sekä tutkimusten että tuotosseurantatulosten mukaan noin 24 kuukauden iässä poikinut hieho tuottaa paremmin ja on kestävämpi kuin vanhempana poikinut. Tämä edellyttää hyvää kasvua sekä vasikka- että hiehoaikana, jotta hieho on riittävän iso ja se voidaan siementää 15 kuukauden iässä. Kesällä ei ole vara löysäillä, sillä hidastunut kasvu siirtää hiehon tiineyttämistä ja poikimista. Ennen Viskaalin palvelee lähialueen tuottajia rahtiteurastusta ostetaan nautaa, lammasta, hevosta Lisätietoa: aaro.vesala@viskaalin.fi 2 maaviesti 12 maaviesti 2/2014 2/2014 Hiehojen on päästävä laitumella juomaan vapaasti hyvälaatuista vettä. Helteisinä päivinä kasvaa myös kivennäisten tarve. laiduntamista onkin mietittävä, mitkä eläimet tulevat siemennysikään laidunnuksen aikana ja miten se toteutetaan. Maittava ja runsas viljellyn laitumen ruoho riittää täyttämään yli puolivuotiaan naudan ravinnontarpeen kivennäisiä lukuun ottamatta. Mutta heti ruohon vanhetessa tai määrän vähetessä, hiehoille on annettava sekä energiaa että valkuaista kivennäisten lisäksi. Pötsin täyteisyyttä sekä kuntoluokkaa ja päiväkasvuja seuraamalla voi arvioida ruokinnan riittävyyttä Terveyttä ja hyvinvointia Virpi Kurkelan mielestä laidunnus edistää hiehojen hyvinvointia. Ilman muuta hiehot kannattaa päästää ulos, näin ne oppivat laiduntamaan. Ulkona liikkuneen eläimen lihaskunto on parempi kuin sisällä olleen, mikä näkyy muun muassa helpompina poikimisina. Laidun on myös hyvä alusta kehittyville sorkille. Tautipaine ja muun muassa hengitystietulehdusten riski on Kurkelan mukaan ulkona pienempi kuin navetassa. Toisinaan hieho- myös kärpäsongelmaan, Kurkela ohjeistaa. Muutokset varovasti jen terveyttä voivat uhata kärpäset ja loiset. Jos laitumet ovat samoja vuodesta toiseen, niihin on voinut pesiytyä loisia. Tällöin hiehot eivät kasva, vaan ovat laihoja, pörröisiä ja mahdollisesti ripuloivia. Luonnon kosteikot saattavat olla kokkidiloisen pesiä, joten jos ongelmia ilmenee, tällaiset alueet kannattaa aidata. Hiehojen utareita kannattaa tarkkailla säännöllisesti. Niin sanottu kesäutaretulehdus voi iskeä juuri lopputiineyden vaiheessa, jolloin yksi neljännes täyttyy mädällä. Näihin onneksi suhteellisen harvinaisiin vaivoihin löytyy apuja eläinlääkäriltä. Niskaan annosteltavat ulkoloisten häätöön tarkoitetut lääkeaineet auttavat Laitumella hieholla on tilaa liikkua ja käyttäytyä lajille ominaisesti. Laidunnurmi on hyvä makuualusta, jolle eläimet voivat asettua haluamallaan tavalla. Valolla vaikuttaa positiivisesti muun muassa kiimojen alkamiseen. Hyvin kasvaneet hiehot on ilo ottaa sisälle, mutta äkilliset muutokset olosuhteissa voivat olla Virpi Kurkelan mukaan myös riski. Lopputiineyden vaiheessa olevia hiehoja ei kannata repäistä suoraan laitumelta kovalle betonialustalle. Kova alusta ja poikiminen samoihin aikoihin saattavat stressata hiehoa sairastumiseen asti. Tiineet hiehot kannattaa siirtää hyvissä ajoin ennen poikimista tuleviin tuotanto-oloihin ja varmistaa hyvä alku maidontuotannolle. Lisälukemista: Vasikasta huippulypsylehmäksi -kirja. Tieto Tuottamaan 137. Tuija Huhtamäki on ProAgria Keskusten liiton kehityspäällikkö. 2/2014 maaviesti 1

13 Todellisia tuloksia terveysjalostukseen Semexin Immunity -sonneilla Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmä helpottamaan arkipäivän rutiineja Semex Finland Oy Viikatetie 3, Liminka, puh Myynti: maatalouskaupat 2/2014 maaviesti 13

14 Eino Heinola (vasemmalla), Jussi Nurkka, Kaisa Matilainen ja Juha Sohlo työskentelevät erityisesti toimintaansa kehittävien ja investoivien yrityksien sekä ProAgrian asiantuntijoiden tukena valtakunnallisesti. Huippuosaamista kasvintuotantoon Kattavat arviointipalvelut Kiinteistöihin ja ympäristöön liittyvät lakiasiat Maatilojen lakiasiat Maantie- ja lunastuskorvausarvioinnit MTK-jäsenalennus Keskuskauppakamarin rekisteröimä kiinteistönarviointiyhteisö puhelin arviointikeskus.fi 14 maaviesti 2/2014 HELSINKI SEINÄJOKI OULU ProAgrian panostus huippuosaajiin on saanut jatkoa. Maito- ja luomuhuippuosaajien rinnalle on kouluttautunut neljä kasvintuotannon huippuosaajaa, joista yksi on ProAgria Oulun kasvintuotannon erityisasiantuntija Juha Sohlo. Uudet kasvintuotannon huippuosaajat ovat erikoistuneet valkuaisomavaraiseen rehuntuotantoon, vilja- ja öljykasvien lannoitukseen ja kasvinsuojeluun, kasvintuotannon talouteen ja markkinatietoon sekä integroituun kasvinsuojeluun. Nämä kaikki asiat ovat ajankohtaisia aiheita kasvisektorilla. Niiden parempi hallinta lisää tilojen kannattavuutta ja auttaa riskien hallinnassa, sanoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Kaikilla huippuosaajilla on vahva kokemus asiantuntijatyöstä ja osaamista vaativista kasvintuotannon käytännön kysymyksistä. Asiakastyön ohella he työskentelevät ProAgrian asiantuntijoiden tukena valtakunnallisesti: välittävät ajankohtaista tietoa, kouluttavat asiantuntijoita ja kehittävät työvälineitä kasvintuotannon palveluihin. Hyviä kokemuksia Asiakkaiden kokemukset huippuosaajista ovat olleet hyviä ja kannustavia. Valtakunnallisesti liikkuvat huippuosaajat ovat avuksi erityisesti toimintaansa kehittäville ja investoiville yrityksille, Sari Peltonen kertoo. Huippuosaajien valmennusohjelma keskittyy erityisesti uusimman kotimaisen ja kansainvälisen tiedon hankintaan sekä sen soveltamiseen käytännössä. Huippuosaajat toimivat yhteistyössä tutkimuksen kanssa muun muassa koetoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa on tiivistetty. Yksi toimintamalli neuvonnan, opetuksen ja tutkimuksen väliseen yhteistyöhön on havaintokoetoiminta, jonka käytännön toteuttamiseen huippuosaajat ovat hankkineet osaamista ja kokemusta. Kasvintuotannon huippuosaajat: Integroitu kasvinsuojelu Juha Sohlo, ProAgria Oulu, Valkuaisomavarainen rehuntuotanto Kaisa Matilainen, ProAgria Pohjois-Karjala, Vilja- ja öljykasvien lannoitus ja kasvinsuojelu Eino Heinola, ProAgria Etelä-Suomi, Kasvintuotannon talous ja markkinatieto Jussi Nurkka, ProAgria Etelä-Suomi,

15 ympäristö Typpimittaukset alkavat vappuviikolla OLLI VALTONEN ProAgria Oulu järjestää myös tänä keväänä liukoisen typen mittauksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Mittauskierros alkaa huhtikuun lopussa Nivalasta ja Vihannista. Liukoisen typen mittaus on yksi ympäristötuen lisätoimenpiteistä. Mittauksella selvitetään maanäytteestä nitraatti- ja ammoniumtypen määrä. Ympäristötukiehdot edellyttävät, että lohkoilta määritetään vähintään nitraattityppi. Lisäksi lohkoilta, joille on levitetty orgaanista lannoitetta, muokattu vihermassaa tai jotka ovat erittäin runsasmultaisia, pitää selvittää myös ammoniumtyppi. Pro- Agria mittaa kaikista näytteistä kummankin typen epäselvyyksien välttämiseksi. Typpinäytteet on otettava mittausta edellyttäviltä kasvulohkoilta siten, että näytteitä otetaan vähintään yksi viittä hehtaaria kohti. Pieniä lohkoja voi yhdistellä siten, ettei viisi hehtaaria ylity. Tilan pitää analysoida vähintään 30 prosenttia ympäristötukikelpoisesta alasta. Tähän alaan ei lasketa mukaan 1- ja 2- ryhmän puutarhakasvialoja eikä siemenmausteiden viljelyaloja. Puutarhatilojen jokaiselta kasvulohkolta on tehtävä vuosittain oma analyysi ennen kevät- ja lisälannoitusta. Näytteiden ottaminen Mitattavalta lohkolta osanäytettä. Näyte otetaan sentin eli käytännössä koko kyntökerroksen syvyydeltä. Näytteeseen ei pidä tulla mukaan karjanlantaa tai muuta lannoitetta, joka vääristää tulosta. Maata tarvitaan 2 3 dl eli noin puoli maanäyterasiaa. Näytteet voi myös toimittaa pienissä muovipusseissa. Näytteeseen tulee kirjata viljelijän nimi, tilatunnus ja kasvulohkon koko pitkä numero. Mitattavat lohkot Mitattavia lohkoja on oltava 30 prosenttia tilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta seuraavassa järjestyksessä: lohkot joille edellisenä syksynä on levitetty lantaa tai esikasvina on ollut nurmi- tai viherkesanto tai palkokasvi, joka on kynnetty tai muokattu edellisenä syksynä. Ellei 30 prosentin alavaatimus täyty, viljelijä voi ottaa näytteet haluamistaan lohkoista seuraavasti: heikkosatoiset lohkot lohkot, joiden sato on jäänyt korjaamatta märkyyden takia lohkolla on viljelty kasvia, jonka jälkeen maahan on mahdollisesti jäänyt tavallista runsaammin typpeä (herne, härkäpapu, kaali) Jos raiviolohkoille haetaan ympäristötukea, lisänäytteet on otettava oletetun tulevan ympäristötukialan mukaisesti. Suositeltavaa on ottaa tarvittavat näytteet ensisijaisesti vanhoista ympäristötukikelpoisista lohkoista. Näytteen säilytys Viileässä tilassa enintään 12 tuntia ennen mittausta. Jos yöt ovat viileitä, näytteet voi ottaa edellisenä iltana ja säilyttää ulkona Näytettä ei saa tuoda mittauspaikalle pakastettuna jos pakastat, sulata ennen tuontia. Liukoisen typen mittausaikataulu 2014 Ilmoittautuminen Tilaukset ja ilmoittautumiset tehdään osoitteessa Pääsivulla on linkki nettilomakkeeseen, jolla palvelun voi tilata. Ilmoittautua voi myös mittausten vastuuhenkilöille, joiden puhelinnumerot ovat tällä sivulla. Ilmoittaneille laitetaan tekstiviesti kännykkään mittausajankohdasta ja muistutus edellisenä päivänä mittauksesta. Näytteiden vastaanottoa helpottaa, kun ilmoittautumisen yhteydessä annetaan myös lohkotunnukset. Näytteen analysointi hinta on 16,60 euroa, johon lisätään arvonlisävero. Viljelijä toimittaa maanäytteet mittauspaikalle ilmoitettuna aikana. Näytteet analysoidaan samana päivänä. Jos tulokset vaikuttavat lannoituksen, viljelijälle soitetaan tieto samana päivänä. Muuten pöytäkirjat tulevat postin välityksellä 1 3 päivän aikana. Vastuuhenkilö Kirsti Voho, Nivala, ProAgrian toimisto, Pajatie 5 ti ja ma 12.5 klo 8 13 Haapajärvi, HAI, labraluokka, Erkkiläntie 1 ti 6.5. klo 8 12 Kärsämäki, Kataja ke 7.5. klo 8 12 Pyhäjärvi, Keskuskoulu, Tunturitie 1 pe 9.5. klo 8 12 Vastuuhenkilöt Maire Pikkarainen, ja Sirpa Luttinen, Haapavesi, Nora pe 2.5. ja pe 9.5. klo 8 13 Pulkkila, A. Tahvola, Viitastentie 64 ma 5.5. klo 8 13 Kestilä, Kanttorila, Kestilänraitti 4 as 2 ke 7.5. klo 8 13 Pyhäntä, Tavastkengän kylätalo to 8.5. klo 8 13 Rantsila, Maataloustoimisto, Sandelsintie 2 ti 6.5. klo 8 13 Vastuuhenkilö Sauli Kärenlampi, Siikajoki, Ruukin maatalousoppilaitos ma 5.5. klo Liminka, Lumijoki, Limingan Osuusmeijeri, Meijeritie 4 ti 6.5. ja to 8.5. klo Muhos, Tyrnävä, Koivikko kasvilaboratorio, Kirkkotie 1 ke 7.5. klo 8 12 Hailuoto, Kempele, Oulunsalo, Oulu V. Blomqvist, Ollikaisentie 2, Oulu ke 7.5. klo Vastuuhenkilö Anitta Talus, Alavieska, Vanha Nuoppari, Virintie 5 pe 2.5. klo 8 13 Pyhäjoki, Rautiperän hiihtomaja, Hiihtomajantie 94 ti 6.5. klo 8 12 Merijärvi, kunnan varikko ti klo 8 12 Vastuuhenkilö Olli Valtonen, Vihanti, Nuorisoseurantalo, Onnelantie 16 ke klo 8 12 Oulainen, Honkamaja, vanha puoli ma 5.5. klo 8 12 Ylivieska, O. Valtonen, Ouluntie 6 ma ja ke 7.5. klo 8 12 Vastuuhenkilö Esko Viitala, Yli-Ii, Karjalankylän Kuohu, Karjalantie 490 ti klo 8 12 Pudasjärvi, ProAgrian toimisto, Karhukunnaantie 6 ke klo 8 12 Vastuuhenkilö Laina Hekkala, Kuusamo, ProAgrian toimisto, Keskuskuja 1 C 12 ilm. myöhemmin klo 8 12 Taivalkoski, Maaseututoimisto ilm. myöhemmin klo /2014 maaviesti 15

16 ympäristö Vuonna 2015 alkava ympäristökorvausjärjestelmä luonnosvaiheessa Uuden tukikauden kynnyksellä TIEDOTTAA Uuden ohjelmakauden kynnyksellä maatiloilla voi olla pelonsekaisia mietteitä. Ajatukset voivat olla myös odottavia, toiveikkaita ja mahdollisuuksiin uskovia. Me kaikki, jotka työskentelemme maatalouden parissa, haluamme uskoa suomalaiseen maataloustuotantoon tukijärjestelmien muutoksesta huolimatta. Tärkeä asia onkin uskon ja hengen luominen tälle sektorille. Maanviljely on ammattitaitoa vaativaa ruoantuotantoa, eikä tukien kalastelua minimityöllä. Toki me viranomaiset törmäämme molempiin, ja siksi tukien käyttöä valvotaan. Uskoa ei kuitenkaan menetetä. Ruoantuotannon lisääminen jatkossa on pakollista, ja pienellä Suomellakin on siinä osansa. Paikallinen tuotanto tulee korostumaan, lähiruoasta on sen verran kauan jo puhuttu. Myös luomutuotannon käytössä olevat viljelymenetelmät lisääntyvät fossiilisten polttoaineiden ja louhittavien teollisten lannoitteiden vähetessä ja sitä kautta kallistuessa. On pakko panostaa kierrätettäviin ravinteisiin ja keskittyä mahdollisimman suljettuun ravinnekiertoon. Painotusta neuvontaan Uudella tukikaudella tilojen on opeteltava uusia termejä: viherryttäminen, ekologinen ala, ympäristökorvaus, lohkokohtaiset toimenpiteet. On myös opeteltava uusia viljelymenetelmiä ja resurssitehokasta tuotantoa jo kannattavuudenkin takia. Miten helpoimmin selviämme näistä? Uusi ohjelmakausi painottaa neuvontaa, johon tilojen on syytä tarttua nyt entistä tarmokkaammin. Maatalouden harjoittaminen 16 maaviesti 2/2014 Taimi Mahosenaho on ammattitaitoa vaativaa yritystoimintaa. Tilojen kannattaa ottaa käyttöönsä kaikki tarjottava neuvonta ja ohjaus, mitä uudessa ohjelmassa tarjotaan tilakohtaisena neuvontana. Uuden ohjelmakauden kynnyksellä tulee myös harkittavaksi, lähteekö opettelemaan uusia termejä ja koukeroita vai myykö tai vuokraako pellot laajentavalle tilalle. Sekin voi vahvistaa oman alueemme maatalouden kannattavuutta ja omavaraisuutta. Ympäristötoimet korostuvat Ympäristötoimet korostuvat entisestään. Ympäristöön liittyviä ehtoja tulee enemmän myös muihin tukiin. Suorien tukien ehtoina tulee olemaan viherryttäminen, josta on väännetty vuosia. Vielä 2014 maaliskuussa ei ole kirkasta kuvaa, miten kaikkia pykäliä Suomessa aiotaan toteuttaa. Viljelykierron osalta tiedämme jo, että C-alueella tilojen ei ole pakko pitää viljelykierrossa kuin kahta kasvia, joista toisen ala saa olla enintään 75 prosenttia. Toinen viherryttämisen termi ekologinen ala tarkoittaa ei-tehoviljelyssä olevaa alaa, jota olisi oltava vähintään viisi prosenttia viljelyalasta, esimerkkinä viherkesannot ja typensitojakasvit. Vielä maaliskuun puolivälissä ei ole tiedossa, millä alueilla sijaitsevien maatilojen on jätettävä ekologista alaa eteläisessä Suomessa varmasti, C-alueella ei Keväällä 2014 on pidetty 18 tukihakuun ja uuteen ohjelmakauteen liittyvää tilaisuutta, joista ovat vastanneet YmpäristöAgro ja MTK-Pohjois-Suomen hanke. Kahdessa maakunnallisessa tilaisuudessa oli ELY:n, kuntien ja ProAgrian lisäksi luennoimassa myös tukipolitiikan valtakunnallinen asiantuntija, MTK:n lakimies Leena Ala-Orvola. Luennot ovat kuultavissa osoitteessa > Sähköinen luentomateriaali. Myös tilaisuuksissa jaettu materiaalipaketti löytyy sivuilta kohdasta Tilaisuuksien luentomateriaalit. Materiaalit on laadittu helmikuussa 2014, todennäköisesti, mutta tarkkaa rajausta mietitään. Ympäristötuen, jatkossa ympäristökorvauksen, pyrkimyksenä on esityksen mukaan vähentää erillisiä erityistukisopimuksia ja hoitaa suurin osa ympäristötoimista kunnasta haettavan ympäristökorvaussitoumuksen kautta. Tämä yksinkertaistaa muun muassa lietelannan sijoittamista, valumavesien käsittelyä ja suojavyöhykkeitä. Ympäristökorvauksessa on keskusteluun noussut tukien kohdentaminen. Maaliskuun puolivälissä asiasta edelleenkin väännetään ja Pohjois- Pohjanmaan rannikko on jäämässä alueesta pois. Kohdentaminen koskee vain talviaikaista kasvipeitteisyyttä, suojavyöhykkeiden tuki- Tutustu tukihakuun ja uuteen ohjelmakauteen osoitteessa TAIMI MAHOSENAHO joten muutokset ovat mahdollisia. Uutta ohjelmakautta koskevat kaavailut muuttuivat jo infokierroksen aikana. EU:n komissio käsittelee vuonna 2015 alkavan kauden ohjelmaa kesän aikana. Toivon mukaan asetukset saataisiin Suomessa valmiiksi loppuvuodesta. Vasta tuolloin selviää, mihin malliin uuden ohjelmakauden tukiehdot ovat päätyneet. Taimi Mahosenaho, maisema- ja ympäristöasiantuntija, YmpäristöAgro, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, ,

17 JOHANNA HELKIMO tasoa ja luonnonhoitopeltojen prosenttiosuuksia. Lisää luomua markkinoille Luonnonmukainen viljely ja luomuun liittyvä tukijärjestelmä uusiutuvat siten, että luomusopimukset muuttuvat luomusitoumuksiksi. Tämä kuulostaa vain termin muutokselta, mutta helpottaa luomun tukiasioiden hallinnointia sekä viljelijän että hallinnon osalta. Luomu on erikoistuotantoa, joka vaatii viljelijältä paneutumista sen ehtoihin ja niiden huolellista noudattamista. Luonnonmukaisessa tuotannossa korostuu jatkossa tuottamisen näkökulma, koska tavoitteena on saada lisää luomutuotteita markkinoille. Luomuviljely on hyvä vaihtoehto tilan tulevaisuutta suunniteltaessa erityisesti jos tilalla on tuotantoeläimiä ja viljelijä on kiinnostunut opettelemaan uusia viljelymenetelmiä, joita kehitetään koko ajan. Tavoitteena on muun muassa luomusatotasojen nosto ravinteiden kierrätyksen avulla. Luomukotieläintuotanto sopii tilalle, joka haluaa erityisesti panostaa kotieläinten hyvinvointiin ja paneutua tarkempiin ehtoihin, joita luomuehdoissa vaaditaan. Luomussa toteutuvat tietyt ympäristönäkökulmat jo luomuehtojen kautta. Tilojen ei tarvitse erikseen miettiä ekologisen alan tai viljelykierron noudattamista suorien tukien puolella. Viherryttämisessä olevat ehdot ovat jo sisällä luonnonmukaisen viljelyn tuotantotavassa. Johanna Helkimo, erityisasiantuntija, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus, Maiseman- ja luonnonhoidon suunnitteluun jo tänä vuonna! TIEDOTTAA Onko tilallasi voimassa oleva erityistukisopimus? Nyt on hyvä aika kääntää katseet jo ensi vuonna haettavien kohteiden suunnittelu- ja sopimustyöhön. Uuden ohjelmakauden mukaiset maiseman- ja luonnonhoidon ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investoinnit ovat näillä näkymin haettavissa vuoden 2015 tukihaussa. Tänä keväänä päättyville maatalouden erityissopimuksille haetaan vuoden jatkosopimukset lomakkeella 217. Uusia erityistukisopimuksia tehdään ainoastaan ei-tuotannollisten investointitukien jatkoksi. Tämän hetken tiedon mukaan kaikki erityistukisopimukset uudistetaan vuodesta 2011 lähtien. Pohjois-Pohjanmaalla tämä koskettaa reilua 320 maisemanja luonnonhoidon sopimusta eli perinnebiotooppeja, luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohteita ja maatalouden monivaikutteisia kosteikkoja. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on luonnosvaiheessa ja parhaillaan käsiteltävänä valtioneuvostossa. Hyväksymisen jälkeen asia menee komission käsiteltäväksi. Vielä sii- nä vaiheessa on mahdollista, että ehdot muuttuvat. Ympäristösopimuksiin tarvitaan jatkossakin suunnitelma hakemuksen liitteeksi. Suunnitelman vaatimuksiin ei ole suunniteltu muita muutoksia kuin että kustannuserittelyä ei enää tarvita, koska sopimuksiin esitetään kiinteitä tukitasoja. Suunnitelman liitteeksi tarvittavat kartat on oltava mukana. Karttaa tarvitaan sekä paikan että eri toimenpiteiden yksilöintiin. Tavoitteena uusissa sopimuksissa on kohteiden laadukas hoito sekä luonnonsuojelu- ja monimuotoisuustavoitteiden huomioiminen. Kohdetyypit ovat samankaltaisia kuin kuluneella ohjelmakaudel- MAARIT SATOMAA la, esimerkkeinä perinnebiotoopit, luonnonlaitumet, monimuotoiset reunavyöhykkeet, metsäsaarekkeet, kosteikot sekä uutuutena kurki-, hanhi- ja joutsenpellot. Maarit Satomaa, maisema- ja ympäristöasiantuntija, YmpäristöAgro,ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Lisätiedot: maajakotitalousnaiset.fi, YmpäristöAgro II:n ja VYYHTIhankkeen tilaisuuksissa lisätietoa uudesta sopimuskaudesta. Tutustu VYYHTI-hankkeen laatimiin mallisuunnitelmiin osoitteessa Maiseman- ja luonnonhoidon rahoitus vuodesta 2015 eteenpäin Ympäristösopimukset (luonnoksessa esitetyt kiinteät tukitasot) Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen (450 /ha/v) Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot (600 /ha/v) Monivaikutteisten kosteikkojen hoito (450 /ha/v) Ei-tuotannolliset investoinnit (luonnoksessa esitetyt tukitasot suluissa) Kosteikkoinvestoinnit ( /ha) Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen (hehtaarin suuruisilta ja sitä pienemmiltä kohteilta enintään /ha, yli 3 hehtaarin, mutta enintään 10 hehtaarin kokoisilta kohteilta enintään /ha ja yli 10 hehtaarin suuruisilta kohteilta enintään 754 /ha) Sinustako vesistökunnostaja tai ympäristönhoitaja? ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hallinnoima VYYHTI-hanke edistää vesien- ja ympäristönhoitoa sekä etsii uusia toimijoita vesien-, ympäristön- ja maisemanhoitoon. Hanke järjestää vuoden 2014 aikana useita erilaisia paikallisille tahoille suunnattuja työpaja- ja kylätilaisuuksia, työnäytöksiä ja retkeilyjä. Huhtikuun ensimmäisissä työpajoissa 9.4. Oivangin nuorisokeskuksessa Kuusamossa, Saijan lomakartanossa Taivalkoskella ja Iin Huilingissa on tarjolla runsaasti tietoa vesistöistä. Kuusamon ja Taivalkosken tilaisuuksissa esitellään myös maisemanhoitoasiaa. Tilaisuuksissa kerrotaan muun muassa, miten toiminta valuma-alueella vaikuttaa vesistöihimme, miten käytännössä voidaan parantaa vesistöjen tilaa ja millaista apua VYYHTI-hanke tarjoaa vesistökunnostuksiin sekä maiseman- ja ympäristönhoitoon. Lisäksi tilaisuuksissa keskustellaan paikallisten tahojen vesistökunnostus- ja ympäristönhoitokohteista. Lisätietoa VYYHTI-hankkeesta osoitteessa tai projektipäällikkö Riina Rahkilalta, , riina.rahkila@proagria.fi. 2/2014 maaviesti 17

18 ympäristö YmpäristöAgro II -hankkeen infotilaisuuksia keväällä 2014 TIEDOTTAA Laidunpäivä ti klo Siikalatva, Maalaiskartano Pihkala, Kestiläntie 1426 Ohjelma Ruokailu, ProAgria Oulu ja Pohjois-Suomen Lypsykarjakerho tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerhon vuosikokous YmpäristöAgro II -hankkeen tiedotusosio Ajankohtaista neuvonnasta ja tuloksia vuodelta 2013, palvelupäällikkö Virpi Huotari, ProAgria Oulu, YmpäristöAgro II Katse Nuorkarjaan, Tarja Paatero, ProAgria Oulu, YmpäristöAgro II Satatonnareiden ja pitkään tuotosseurannassa olleiden tilojen muistaminen sekä tuotoskilpailujen palkintojen jako, Pohjois-Suomen lypsykarjakerho Kahvit, YmpäristöAgro II tarjoaa Yhteistyössä: Pohjois-Suomen lypsykarjakerho Nautojen terveys ja hyvinvointi laidunkaudella Ensiapua laidunkauden sairauksiin ti klo Kuusamo, kaupungintalon valtuustosali, Keskuskuja 6 Aiheet: laidunkauden sairaudet ja niiden ensiapu, tarttuvat taudit. Luennoitsijoina terveydenhuoltoeläinlääkärit Virpi Kurkela, ProAgria Oulu ja Olli Ruoho, ETT. Luonnonlaidunpäivä ti klo Liminka, Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6 Aiheet: laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta, sopimukset uudella ohjelmakaudella, eläinten hyvinvointi luonnonlaitumella, miten aitaan luonnonlaitumet Luennot: YmpäristöAgro II / ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Panu Pesonen / Maatalous Ykkönen Oy Ajankohtaista lammastaloudessa kasvintuotanto, ruokinta ja valvonta ti klo Liminka, Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6 ke klo Pudasjärvi, Pohjantähti auditorio, Teollisuustie 1 to klo Oulainen, Ruokala Helmi, Revonkatu 1 Aiheet: lampaiden ruokinta, lammastilan kasvintuotanto, nurmea lammastiloille, valvonnan terveiset Luennot: YmpäristöAgro II / ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maatalouden ympäristöseminaari neuvoville tahoille ke aika tarkentuu, Oulu, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 10-virran sali, Veteraanikatu 1 (max. 120 hlöä) Yhteistyössä mukana: TehoPlus-hanke Perinneaitaa ja ympäristötietoutta la klo Pyhäjoki, Annalan kotiseutumuseo Yhteistyössä mukana Yhteisöhautomo-hanke / Norsu ry, Pyhäjoen kunta, MASVA, Jätevesihanke Ilmoittautumiset kaikkiin yllä oleviin tilaisuuksiin viikkoa ennen: ProAgria Oulu, anne.kipina@proagria.fi tai Tarkemmat ohjelmat: > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Tervetuloa! Kahvitarjoilu. Lounas omakustanteinen. Katso tilusjärjestelyosioon liittyvät tapahtumat s. 28 Tapahtumakalenterissa. YmpäristöAgro II mukana seuraavissa yleisötapahtumissa: Päivä maatilalla -tapahtuma mukana myös MASVA-hanke la klo Hailuoto, Kujalan tila, Pölläntie 137 Yhteistyössä mukana Kujalan Tila ja MTK-Hailuoto. Viskaalin maalaispäivä la Muhos, Viskaalin tila, Viskaalintie 54 Lähiruokatori la Oulu, Ravintola Rauhalan piha, Mannenkatu 4 Lasten maatalousnäyttely la , Pyhäjärvi Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Tervetuloa! Kesän tilaisuudet päivitetään osoitteeseen YmpäristöAgro II mukana seuraavissa VYYHTI-hankkeen vesistötyöpajoissa ke klo Kuusamo, Oivangin Nuorisokeskus, Rovaniementie 62 a Mukana myös Pyhäjärvi-Instituutin Yhteisillä Vesillä -hanke to klo Taivalkoski, Lomakartano Saija, Saijantie 8 to klo Pudasjärvi, Hirvaskosken koulu, Jussintie 10 ke klo Kuusamo, Vuotungin kylätalo ja maasto, Vuotungintie 319 Aiheet: alueen arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun ympäristön arvokohteet; maastossa tunnistetaan maiseman- ja luonnonhoidon rahoitettavia kohteita. Yhteistyössä mukana Vuotungin Maamiesseura, Kuusamon Määttälänvaaran Maamiesseura, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, VYYHTIhanke. VYYHTI-hankkeen työpajoihin ilmoittautuminen viikkoa ennen tilaisuutta: saara.ilkka@proagria.fi, maaviesti 2/2014

19 ProAgrian EU-tukineuvonta 2014 ProAgria Kainuu Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, myös luomutilat Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat, puutarhatilat Katariina Kalliokoski, Kajaanin seutu, myös luomutilat Minna Tanner, Kainuun kunnat Matti Väisänen, Vaala, Kajaani ProAgria Lappi Kati Riipi Kittilä, Enontekiö, Muonio Ari Alamikkotervo, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio Mika Sandbacka, Rovaniemi, Kittilä Erkki Juntunen, Rovaniemi, Tervola Pekka Kummala, Posio Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio Armi Uljua, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ProAgria Oulu Hanne Aho, Haapavesi, Siikalatva, Siikajoki Heli Alatalo, Pyhäjärvi Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski Leea Holmi, Pudasjärvi Satu Huovinen, Nivala Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Ylivieska Risto Jokela, Alavieska Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Siikajoki Markku Kalaoja, Nivala Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki Kasvinsuojelukoulutus Leila Laine, Siikajoki Sanna Lehtimäki, Oulu Martti Määttä, Kuusamo Esko Ojalehto, Pyhäntä, Siikalatva Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Ylivieska Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Siikajoki, Ylivieska Pasi Peltosaari, Nivala Maire Pikkarainen, Pyhäntä, Siikalatva Anna-Maija Rautiainen, Kuusamo Heini Rautiola, lammastilat Pekka Ryymin, Kärsämäki, Pyhäjärvi Erkki Ryynänen, Haapajärvi, Pyhäjärvi Jouni Sassali, Raahe, Siikajoki Juha Sohlo, Oulun seutu Sanna Suomela, Oulu, Pudasjärvi, Muhos Heikki Tahkola, kalastajien EU-tukineuvonta Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Ylivieska Lauri Tölli, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi Olli Valtonen, luomutilat Anna-Leena Vierimaa, luomutilat Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu Matti Viitala, Haapavesi, Kärsämäki Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Siikalatva ti klo Kempele, Oulun seudun ammattiopisto, Kempeleen yksikkö, Piriläntie 145 Ympäristötuen vaatimuksena olevaan kasvinsuojelukoulutukseen on osallistuttava viiden vuoden välein. Koulutus vaaditaan henkilöltä, joka tekee kasvinsuojeluruiskutuksia. Kurssin hinta 65 euroa sisältää kahvin. Kouluttajana on Antti Harjunen, ProAgria Oulu. Ilmoittautumiset ti mennessä: ProAgria Oulu, , Ilmoittautumisen yhteydessä tarvitsemme tilatunnuksen ja yhteystiedot osallistumistodistusta varten. Pyhtiläntie 142, Pattijoki puh. (08) Avoinna ma la 9 17 Pattijoen Puutarha/facebook Kesäretkikohde! Särkän Perennataimisto Valtatie 925, Arkkukari (Raahe) puh. (08)263369, fax (08) Keskikyläntie 42 A, TYRNÄVÄ , Avaamme taimiston 5.5. ProAgria Oulu Facebookissa. Liity joukkoon! ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, 2/2014 maaviesti 19

20 kasvi Piennarkasvit valloittavat Lapin peltoja Lapissa peltoon kylvetään yhä enimmäkseen perinteistä timoteitä, apilaa ja natoja, mutta nyt peltoja asuttavat myös paremmin pientareelta tutut kasvit: siankärsämö, nokkonen ja poimulehti. Erilaisten luonnonraaka-aineiden, luonnonyrttien, -marjojen ja -sienten kotitarpeiksi kerääminen ja viljeleminen on Lapissa perinteikästä Maa- ja kotitalousnaisten aktivoimaa toimintaa. Luonnonraaka-aineiden jalostuksesta kiinnostuneita on Lapissa paljon ja tuotevalikoima kestää pian kansainvälisenkin vertailun, mutta myyntiin näitä tuotteita ei valitettavasti vielä suurissa määrin päädy. Luonnon tarjoamat raaka-aineet sijaitsevat Lapissa luomukeruualueilla ja ovat ominaisuuksiltaan ainutlaatuisia, puhtaita ennen kaikkea arvokkaita. Erilaisten jalosteiden ja niihin liittyvien palveluiden kysynnän kasvaessa tarvitaan yhä laadukkaampia ja pidemmälle jalostettuja raakaaineita. Yrttejä Ylitorniolta Erikoiskasvien viljelyn on aloittanut jo usea lappilainen maaseutuyrittäjä. Yksi heistä on Päivi Vaara Ylitorniolta. Hän asuu puolisonsa kanssa tilalla, jota he yhdessä hoitavat. Tilan töiden lisäksi Päivi opiskelee Lapin ammattiopiston Metsäruusun toimipisteessä puutarhuriksi, ja opintoja on jäljellä enää muutama kuukausi. Puutarhatalouden perustutkinnosta Päivi on saanut perustan tilalla toimimiseen ja oman tilan toiminnan kehittämiseen. Suurin osa pelloista on nurmiviljelyssä, koska tilalla asustelee myös katras lampaita. Osalle pelloista on kuitenkin istutettu erikoiskasveja, joista pääkasvi on perinteinen siankärsämö. Tällä hetkellä tilan pellot ovat luomuviljelyn siirty- 20 maaviesti 2/2014 mävaiheessa. Lapin ammattiopistolla opintoja suorittaessaan Päivi tutustui erikoiskasvien viljelyyn ja POLUThankkeen tuella kynnys viljelyn aloittamiseen madaltui. Ennen viljelmän perustamista sain tehtyä siankärsämön osalta viljelysopimuksen näin asia oli selvä ja töihin oli ryhdyttävä! Päivi Vaaran viljelmällä kasvaa tällä hetkellä monia erikoiskasveja. Viljelmä on perustettu muovipenkkeihin kuten mansikka. Rauni Korva-Hyötylä Lapin ammattiopiston opiskelijat siankärsämön istutustöissä. Tulevaisuudessa oman ammattitaidon ja viljelytekniikan kehittyessä tarkoitus on kokeilla erilaisia tapoja viljellä näitä kasveja. Onnistunut kasvukausi Ensimmäisen kasvukauden kokemukset erikoiskasvien viljelystä olivat tulevalle puutarhurille positiivinen kokemus. Tulevaisuuteen Päivi Vaara suhtautuu kuitenkin realistisesti, sillä raaka-aineen tuottajan osa on aina epävarma. JONNA KOKKO Tutkimusten mukaan pohjoinen raaka-aine on pitoisuuksiltaan huippuluokkaa, mutta laadun merkitys hinnoittelussa on vielä epävarmaa. Tulevaisuudessa Päivi haluaisi toimia ammattiviljelijänä ja tuottaa kasveja suuremmalla pinta-alalla. Väinönputken viljelyä olisi mielenkiintoista kokeilla ja soveltaa siihen juuresten viljelytekniikkaa. Yksi vaihtoehto voisi olla myös kasvien jalostaminen. Pidän mielen avoinna myös perinteisille puutarhakasveille. Voi olla todennäköistä, että elanto löytyy ennemmin sieltä, kuin erikoiskasvien viljelystä. Eteenpäin ELY:ntuella Lapin ammattiopiston Metsäruusun toimipisteessä Rovaniemellä on vuodesta 2010 toiminut pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotantoa edistävä POLUThanke. Pohjoisia luonnonraaka-aineita ovat pohjoisen kasvit, marjat ja sienet sekä muut luonnosta saatavat materiaalit kuten pihka. Pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotannolla tarkoitetaan raakaaineiden tuottamista jalostajien tarpeisiin. Hanke on elinkeinollinen kehittämishanke, jonka rahoittaa Lapin ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ProAgria Lapin yritysasiantuntijat ovat mukana tekemässä työtä hankkeen tulosten muuttamisessa yritystoiminnaksi ja palveluverkostoiksi. Lisätietoja: Jonna Kokko, Lapin ammattiopisto, ,