Kotona Kotoa Kotiin (Länsi- ja Keski-Uudenmaan osakokonaisuus)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotona Kotoa Kotiin (Länsi- ja Keski-Uudenmaan osakokonaisuus)"

Transkriptio

1 1 Kotona Kotoa Kotiin (Länsi- ja Keski-Uudenmaan osakokonaisuus) Ongelma/poikkeama Uusi vanhuspalvelulaki (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) ja siihen liittyvä laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM ja Kuntaliitto 2013) asettavat ikäihmisille suunnattujen palvelujen tuottamiselle runsaasti vaatimuksia. Molemmat korostavat painopisteen siirtämistä laitosvaltaisuudesta kotiin ja kodinomaisiin yksiköihin. Ikääntyneiden, kuten muillekin julkisille palveluille on tyypillistä niiden pirstaloituneisuus; kokonaisnäkemys ja -suunnitelma asiakkaan avuntarpeeseen vastaamiseksi puuttuu ja palvelujen kirjosta on hyvin vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Apua tarvitsevalla ikäihmisellä ja hänen omaisillaan on tunne, että häntä/heitä pompotellaan. Pahimmassa tapauksessa tarvittaviin palveluihin jää sellaisia aukkoja, jotka johtavat ennenaikaisesti raskaampien palvelujen piiriin. Vanhuspalvelulaki ei tuo tähän helpotusta ellei toimintakäytäntöjä aidosti uudisteta lain ja suositusten hengessä. Toimintakyvyn heikentyessä ikääntyneet tarvitsevat erilasta apua, tukea, ohjausta ja neuvontaa arjen sujumiseen. Palveluohjauksen perustana on oltava ikäihmisen tilanteeseen huolellisesti paneutuva ja kattava voimavarojen, tuen ja palvelutarpeiden arviointi, joka luo pohjan hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnalle. Hyvän hoidon turvaamiseksi on olennaisen tärkeää, että palvelujen käyttäjiä ja heidän läheisiään kuullaan kaikissa prosessin vaiheissa sekä se, ettei palveluiden käyttäjiä tarpeettomasti pompotella tai siirretä paikasta toiseen. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa on kehitettävä entistä monipuolisemmaksi. Asiakkaan tarvitsemat eri toimijoiden antamat palvelut tulee koota yhteen ja asiakkaan vastuuhenkilön tulee huolehtia suunnitelman tarvelähtöisyydestä, kattavuudesta ja ajantasaisuudesta. Asiakkaan palvelujen sisällöstä tulisi pystyä kokoamaan yksi rakenteinen suunnitelma, jossa huomioidaan sovitusti kaikki toimintakyvyn osa-alueet (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, ADL, IADL) sekä tavoitteet ja keinot toimintakyvyn ylläpysymiseksi tai kohentumiseksi kunkin osa-alueen osalta. Suunnitelmanteon oikea-aikaisuus (asiakkaan tarpeen tultua tietoon) nopeuttaa kotiutumista esim. päivystysosastolta, erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollon yksiköstä. Asiakkaan turhaa siirtelyä hoitoyksiköiden välillä tulee ehkäistä hyvällä ja joustavalla kokonaissuunnittelulla. Kun palvelutarpeen arviointi on kattava ja se tehdään riittävän aikaisin, osaavasti ja laadukkaasti, voidaan tukea koko palveluketjun sujumista, välttää turhia terveydenhuollon käyntejä, auttaa asiakasta saamaan tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja siinä laajuudessa kuin hän niitä kullakin hetkellä tarvitsee. Tavoitteena tulee olla päällekkäisyyksien poisto ja asiakkaille tarpeellisten palvelujen (yksityisten, julkisten, kolmannen sektorin ja läheisten antaman avun) saumaton sujuminen. Palvelujen ihmislähtöisyys, räätälöinti sekä asiakkaan nykyistä vahvempi

2 2 osallisuus edellyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan osaamisen ja työtapojen uudistamista. Osa ikääntyneistä ei räätälöityjenkään kotihoidon palvelujen turvin selviydy omissa asunnoissaan elämänsä loppuvaiheessa. Useissa kunnissa on käytäntönä, että henkilö joutuu muuttamaan toimintakykynsä heiketessä, jopa useita kertoja. Tavoitteena tulee olla, että ikääntynyt ihminen voi asua samassa paikassa ja palvelut liikkuvat. Siirtymät ovat erityisen haasteellisia muistisairaalle ihmiselle. Siirtymisen omasta kodista ympärivuorokautiseen yksikköön ei tulisi aiheuttaa niin suurta muutosta ikääntyneen arkeen kuin mitä se tällä hetkellä useimmiten tekee. Yksiköiden tulee pyrkiä uudistamaan asumisen ympäristöjä, turvata aktiivisen arjen elämisen mahdollisuudet ja hyödyntää toimintatapojensa uudistamisessa viimeisin tutkittu tieto ja hyvät käytännöt. Hoidon laadun ja erityisesti ikääntyneen ihmisen elämänlaadun mittaaminen ja sen seuraaminen tulee olla keskiössä kaikissa hoivan ympäristöissä. Tällä hetkellä henkilöstön työajasta varsin vähäinen osa kohdentuu välittömään asiakkaan kanssa/luona vietettävään aikaan. Tämä ilmiö on samankaltainen kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Työn tekemisen tavat ovat organisaatio-, työntekijä- tai työvuorotaulukkolähtöisiä. Monissa kunnissa on jo kotihoidon osalta ryhdytty kohdentamaan olemassa olevaa resurssia uudella tavalla, mutta ympärivuorokautisen hoidon osalta se on harvinaisempaa. Jotta asiakkaan toimintakykyä pystytään nykyistä paremmin tukemaan, tulee toimintakäytäntöjä ja työn tekemisen tapoja tarkastella edelleen ja levittää tarkastelu myös ympärivuorokautisen hoidon puolelle. Ikääntyneen asiakkaan tulisi saada kulloisiinkin tarpeisiinsa nähden riittävästi laadukkaita ja hänen toimintakykyään tukevia palveluja, jotta hän kokisi asumisensa turvalliseksi, tarkoitukselliseksi ja mielekkääksi. Nykyinen toimintakulttuuri ei riittävästi tue asiakkaan aitoa osallisuutta ja oman mielipiteen esille saamista palvelujen toteutuksessa, niin kuin vanhuspalvelulaissa edellytetään. Kansallisen muistiohjelman mukaan muistisairaus on suurin ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen vaikuttava tekijä. Oikea-aikaiset palvelut myöhentävät ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Pitkäaikaishoidon tarvetta voidaan siirtää ylläpitämällä sairastuneen toimintakykyä ja huolehtimalla myös omaisten hyvinvoinnista. Tavoitteellinen ympärivuorokautinen hoito tarjoaa muistisairaalle ihmiselle mahdollisuuden hyvään elämään ja tarkoitukselliseen arkeen loppuun saakka. Ikäihmisten palveluista puuttuu usein mielekäs tekeminen, joka on toimintakykyä ja kuntoutumista edistävän hoidon perusta. Tutkittu tieto ja hyvät hoito- ja toimintakäytännöt eivät siirry riittävän tehokkaasti käytännön teoiksi. Lisäksi ikäihmisten palveluista puuttuu (tai on hyvin vähäistä) kuntoutusosaamista. Kuntoutuksen erityisosaajia (toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja ja puheterapeutteja) ei ole riittävästi mukana palvelujen toteutuksessa. Palvelujen laatua ei edelleenkään seurata järjestelmällisesti luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen. Kuitenkin kerättyä laatupalautetta tulisi hyödyntää iäkkäiden henkilöiden palvelujen laadun parantamiseksi ja kehittämiseksi. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut myös valvonnan olevan riittämätöntä. Hänen (Petri Jääskeläinen) mukaansa korjattavaa on laitoshoidossa ja

3 3 palveluasumisessa vanhusten hoidon, ravinnon, hygienian (ml. inkontinenssisuojien vaihdon), kuntoutuksen ja ulkoilun osalta sekä riittämättömän henkilökunnan korvaamisessa liiallisella lääkityksellä. Kotona asuvien ikäihmisten ongelmina on turvattomuus sekä ulkoilun ja asiointimahdollisuuksien puutteet. Ikääntyneiden palveluja tarjoavien organisaatioiden kehittämisen avainhenkilöitä ovat yksiköiden esimiehet/lähiesimiehet/lähijohto. Tämä henkilöstöryhmä on merkittävin, jotta vanhuspalvelulain edellyttämät muutokset/laadun parantaminen on käytännössä mahdollista. Esimiehet ovat merkittävässä roolissa myös henkilöstön osaamisen uudistumisessa, kun palveluiden laadun vaatimustaso kasvaa tulevaisuudessa. Iäkkään ihmisen tukeminen edellyttää kokonaisvaltaista työskentelyotetta, jotta toimintakykyä uhkaavat fyysiset ja psykososiaaliset tekijät voidaan tunnistaa ja niihin puuttua. Tämä edellyttää uusinta gerontologista tietoa ja laajaa osaamista sekä ennen kaikkea isoa asenteen muutosta. Yhteistyön rakentaminen iäkkään ihmisen ja hänen omaisensa kanssa vaatii asiakkaan tilanteeseen pysähtymistä ja häneen paneutumista. Toimintakyvyn tukeminen kaikin mahdollisin keinoin sekä monipuolisen, tavoitteellisen kuntoutuksen tulee entistä enemmän näkyä kaikissa toiminnoissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta ja omaiset tukevat ikääntynyttä arjen haasteissa. Nämä asiat haastavat käytännön toiminnan muutoksiin. Haastetta lisää vuodelle 2017 suunniteltu soteuudistus, jossa yhtä aikaa rakenteiden kanssa kehitetään myös palvelutoimintaa ja toimintatapoja. Lähtötilanne/nykytilan kuvaus Ikäihmisten palvelujen tuottamista ohjaa hyvin usein hoito- ja palvelujärjestelmän tai eri ammattilaisten paradigmoista nousevat erilaiset säännöt - kirjoitetut ja kirjoittamattomat. Vuosikymmeniä saatetaan toimia niin kuin on ennenkin toimittu, vaikka yhteiskunta on muuttunut isoin harppauksin. Palvelujen tuottamisen painopisteen tulisi muuttua ikäihmisen itsensä kokeman tarpeen mukaisiksi palveluiksi. Samanaikaisesti hoitoalan työntekijät ovat säännöksien, lain vaatimusten, odotetun tehokkuuden ja koetun kiireen ristipaineissa. He saattavat kokea työn hyvin sirpaleisena ja suoritepainotteisena eivätkä näe mahdollisuuksia huomioida ihmistä kokonaisuutena ja toimia häntä kuunnellen. Työssä jaksamista ei tue se, että ulkopuolelta katsottuna hoitohenkilökunnan työ näyttäytyy ihan erilaisena kuin miten he itse sen kokevat. Uusin gerontologinen tieto ei siirry, joten henkilökunta tarvitsee paitsi omien toimintatapojensa tuuletusta uusimpaan tietoon nojautuen, myös hyvää ja osaavaa tukea lähiesimiehiltään. Työyhteisöjä on tuettava siinä muutoksessa mikä niissä on väistämätön, jotta vanhuspalvelulain henki, sote-uudistuksen tavoitteet, taloudelliset realiteetit ja ikääntyneiden palvelujen laatu toteutuvat. Kotihoidon kehittymisestä ja monipuolisista ennaltaehkäisevistä toimintatavoista huolimatta, osa ikääntyneistä tarvitsee edelleen ympärivuorokautista hoivaa. Tällä hetkellä ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ympäristöt saattavat rakennusten iästä huolimatta olla hyvin laitosmaisia, vaikka kodikkuuteen pyritään lisäämällä erilaisia sisustuksellisia elementtejä yhteisiin tiloihin. Suurin puute ja kodinomaisuutta vähentävä tekijä on normaalien, arjen aktiviteettien puute tai niiden

4 4 vähäinen määrä. Laitoskeittiöstä, työvuorosuunnittelusta ja osin myös henkilöstörakenteesta nousevat totutut toimintakäytännöt vaativat muutosta, jotta yksiköiden asukkaat voisivat elää edes osittain samankaltaista elämää uusissa asuinympäristöissään kuin haluaisivat elää omissa kodeissaan, jos se edelleen olisi ollut mahdollista. Työelämän todellisuus on osoittanut sen, että henkilöstö helposti toimii järjestelmän asettamista ehdoista ja tarpeista lähtien, vaikka ne olisivat selkeästi ristiriidassa autettavan asiakkaan tarpeisiin nähden. Ympäristö, toiminta ja ihmisen hyvinvointi liittyvät kiinteästi yhteen ja pienilläkin ympäristöön liittyvillä muutoksilla voidaan saada jotain muuttumaan myös toimintakäytännöissä ja hyvinvoinnissa. Ikääntyneelle asukkaalle viihtyisä ja aktiivinen asuinympäristö voi olla myös miellyttävä työympäristö. Myös kotona asuminen sinne annettavien palvelujen turvin voi saada laitosmaisia piirteitä asukkaan avuntarpeen kasvaessa. Tällöin iäkkään ihmisen päivät kuluvat aterian tai kotihoidon työntekijöiden käyntien odotteluun. Tämän tilanteen muuttumiseen ei pystytä vaikuttamaan pelkästään kotihoidon työtapojen muutoksella, vaan siihen on saatava mukaan asiakkaan omaisia ja muuta lähipiiriä. Tässä kotihoidon vastuutyöntekijällä on iso rooli, jotta hän pystyy auttamaan asiakkaan omaa verkostoa toimimaan yhteistyössä asiakkaan parhaaksi. Erityisen isoon rooliin kaikissa ikääntyneiden palveluissa nousee asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja hänen oman mielipiteensä kuuleminen. Muistisairausdiagnoosikaan ei automaattisesti tarkoita sitä, etteikö asiakas kykenisi ilmaisemaan omaa mielipidettään. Enemmän on kysymys asenteesta ja osaamisesta: siitä halutaanko häntä kuulla ja annetaanko hänen mielipiteelleen sille kuuluva arvo. Ikäihmisten palveluissa ei juurikaan ole käytössä varsinaisia laadun mittareita. Laadun mittaamisessa tulee ottaa käyttöön välineitä, joissa asiakkaan kokemus, psykososiaalinen hyvinvointi ja mielekäs arki nousevat esiin. Erinomaisesti tähän tarpeeseen sopiva laatutyökalu on Elo-D (elämänlaadun observointi dementiatyössä) -havainnointimenetelmä, jota voitaisiin entistä enemmän käyttää paitsi yksiköiden sisällön kehittämistyössä myös kuntien yksityisten palveluja koskevassa valvontatehtävässä. Tällä hetkellä laatukriteerit ja laadun valvonta eivät useinkaan ole yhteismitallisia kuntien ostopalveluyksiköiden ja kuntien omien yksiköiden kesken. Palvelujen laadun vertailtavuutta tulisi edistää myös siten, että kunnat/sosiaali- ja terveydenhuollon alueet tekisivät mittauksia samoilla mittareilla ja kriteereillä. Myös tähän Elo D-menetelmä antaa nykyistä parempia mahdollisuuksia, mikäli sen käyttöä pystytään laajentamaan nykyisestä, varsin satunnaisesta käytöstä. Yhteistyö Aluehallintoviraston ja kuntien valvojaviranomaisten kesken edistäisi asiakkaiden yhdenvertaisuutta organisaatioista ja sijainnista riippumatta, mihin myös valmisteilla olevalla sote-uudistuksella pyritään. Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueen Kotona Kotoa Kotiin hankkeen teemojen mukaiset tavoitteet 1. Hankkeessa mukana olevien Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen (valmistautuminen sote-integraatioon): esim. kun palvelutarpeen arviointi on kattava ja se tehdään riittävän aikaisin, osaavasti ja laadukkaasti, voidaan tukea koko palveluketjun sujumista, välttää turhia terveydenhuollon

5 5 käyntejä, poistaa päällekkäisyyksiä sekä auttaa asiakasta saamaan tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja siinä laajuudessa kuin hän niitä kullakin hetkellä tarvitsee. 2. Kansallisen muistiohjelman jalkauttaminen: Hoito- ja palveluketjujen toimivuus on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tuen, hoidon ja palveluiden kehittämisessä tärkeä huomioon otettava laatutekijä. Yhtäältä palveluketjut katkeavat herkästi ja toisaalta suurimmat laatupuutteet osuvat eri palveluiden rajapinnoille ja siirtymiin, ns. harmaalle alueelle. Toimiva hoito- ja palveluketju liittää sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen palvelut eheäksi kokonaisuudeksi (sote-integraatio) ja turvaa muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheiselleen tukea ja palveluita saumattomasti muistisairauden edetessä: oikeat palvelut, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Mahdollistaa turvallisen ja laadukkaan asumisen kotona mahdollisimman pitkään asiakkaan niin toivoessa. 3. Kuntoutuksen monimuotoistaminen. Toimintakyvyn alentuessa kotona asuminen edellyttää erityisesti kuntoutuksen lisäämistä ja monimuotoistamista. Kuntoutus voi olla toimintakykyä parantavaa, ylläpitävää, heikkenemistä hidastavaa tai toiminnanvajeita kompensoivaa. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn ja elämänlaadun optimointi. Kuntoutusta on lisättävä tavoitteellisena, kuntoutusalan erityisasiantuntemusta vaativana palveluna muistisairaan ihmisen kodissa ja/tai kuntoutusyksikössä, ympärivuorokautisissa yksiköissä sekä erityisesti tapana toimia; toimintakykyä edistävän työtavan käyttöä lisätään niin päivätoimintaa tarjoavissa yksiköissä, kotihoidossa kuin ympärivuorokautisen hoidon yksiköissäkin. 4. Yhteistyössä kehittäminen (vertaistuki, benchmarking) Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien ikäihmisten palvelujen esimiehet ja työntekijäedustajat kehittävät yhdessä ja saavat toisistaan tukea kehittämiseen: Miten kasvanut asiakastyöaika käytetään sisällön kehittäminen hyödyntämällä Valtti-hankkeessa luotua toimintamallia ja Oma koti-hankkeen asiakaspalautekeskustelun tuloksia (vastuuhoitaja/-asiakas). 5. Kuntien tukeminen siinä työssä, joka niiden on joka tapauksessa tehtävä (vanhuspalvelulaki, laatusuositukset, muistiohjelma, sote-integraatio, taloudelliset realiteetit). 6. Resurssin oikea kohdentaminen prosesseja tehostamalla, henkilöstön osaamista uudistamalla ja toimintakäytäntöjä muuttamalla. Asiakkaiden kanssa/luona tehtävän asiakastyöajan kasvaessa, hänen toimintakykyään ja arjen sujumista pystytään tukemaan entistä paremmin. Työajan oikealla kohdentamisella pyritään myös hillitsemään henkilöstömenojen kasvua ja tasapuolistettua henkilökunnan työkuormittavuutta. 7. Laadun (työn laadun ja asiakkaan elämänlaadun) paraneminen, jatkuvien arviointikäytäntöjen kehittäminen sekä julkisen että yksityisten palvelujen piirissä. Asiakasraatien, omaisyhteistyön, laatupelien, asiakaspalautehaastatteluiden jne. avulla lisätään asiakkaiden ja heidän läheistensä mielipiteen sekä osallistamisen mahdollisuuksia. 8. Henkilökunnan tukeminen oman työnsä systemaattisessa kehittämisessä mm. läpimurtomenetelmällä (Hyvä vastaanotto -hankkeessa käytetty menetelmä) ja esimiesten gerontologista ja valmennusosaamista vahvistamalla. Ammatillisen osaamisen

6 6 vahvistaminen ja uudistaminen sekä mahdollisuus oman työnsä kehittämiseen, paradigman muutos. 9. Lisätään valvonnan (kunnat, AVI), laadun mittaamisen ja kuntien/yksiköiden keskinäisen vertailun mahdollisuuksia luomalla valvontaan yhtenäisiä käytäntöjä ja ottamalla käyttöön olemassa olevia menetelmiä (esim. Elo D -havainnointimenetelmä) ja kouluttamalla jokaiseen hankkeessa mukana olevaan kuntaan omia Elo D havainnoijia. 10. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa kehitetään kattavammaksi ja monipuolisemmaksi. Asiakkaan tarvitsemat eri toimijoiden antamat palvelut kootaan yhteen ja asiakkaan vastuuhenkilö huolehtii suunnitelman tarvelähtöisyydestä, kattavuudesta ja ajantasaisuudesta. Asiakkaan palvelujen sisällöstä muodostetaan yksi rakenteinen suunnitelma, jossa huomioidaan sovitusti kaikki toimintakyvyn osa-alueet (fyys, psyyk, sos, ADL, IADL) sekä tavoitteet ja keinot toimintakyvyn ylläpysymiseksi tai kohentumiseksi kunkin osa-alueen osalta. Suunnitelmanteon oikea-aikaisuus (asiakkaan tarpeen tultua tietoon) nopeuttaa kotiutumista esim. päivystysosastolta, erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollon yksiköstä. Tavoitteena on ehkäistä asiakkaan turhaa siirtelyä hoitoyksiköiden välillä. Ikäihmisen toimiva palveluiden ja asumisen kokonaisuus Kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma ja sos-pth-esh yhteistyöhön perustuva ikääntyneen ihmisen tarvelähtöinen palvelupolku - palveluketjujen sujuvoittaminen - benchmarking, vertaistuki, kunnat kehittävät asumista yhdessä - kehittämisen, lakien ja suositusten soveltamisen tuki - resurssien oikea kohdentaminen - valvonnan yhtenäistäminen - palvelurakenteiden muuttuminen suositusten mukaisesti - Asumisen tukeminen Asiakastyön yhtenevät sisällöt - asiakkaan osallisuus asumisensa ja sitä tukevien palvelujen suunnittelussa - ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen - kattava palvelutarpeen arviointi - päällekkäisyyksien poisto - toimintakykyä edistävän työtavan käyttö kaikissa ikäihmisten palveluissa - välittömän asiakastyöajan kasvattaminen - asiakastyön laadun seuranta ja arviointi - kuntoutuksen lisääminen ja monimuotoistaminen - tasalaatuiset palvelut kunnan sisällä ja kuntien välillä - palvelu- ja hoitosuunnitelman kehittäminen (yksi rakenteinen suunnitelma, jossa huomioidaan sovitusti kaikki toimintakyvyn osa-alueet) Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Kotona Kotoa Kotiin osakokonaisuuden tavoitteesta osa kohdistuu vain kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen, mutta suurin osa käytännön toimenpiteistä koskevat sekä kotona

7 7 tehtävän työn että ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintakäytäntöjen muuttamista. Ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen tuottamistapojen ja toimintakäytäntöjen ei pitäisikään suuresti poiketa toisistaan organisaatio- tai rahoitusmallista riippuen. Ikääntyneen ihmisen perustarpeisiin ja toimintakyvyn tukemiseen tulisi pystyä vastaamaan jokaisessa palvelumuodossa mahdollisimman yhtenäisin tavoittein ja hänen tarpeisiinsa räätälöidyin toimenpitein, vaikka hänen asuinympäristönsä muuttuisikin siinä tapauksessa, että tarvittavaa palvelua ei ole mahdollista riittävästi esim. muistisairauden edetessä tuottaa hänen omaan asuntoonsa. Tämän vuoksi kehittämistyön menetelmät eivät tässä hankkeessa olennaisesti poikkea toisistaan, vaikka samanaikaisesti kehitetään sekä kotona asumista tukevia että ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tulisikin nykyistä enemmän keskustella ja kehittää yhteistyössä ikääntyneiden tarvitsemia palveluja. Tässä osakokonaisuudessa käytettävistä menetelmistä ainoastaan Elo D havainnointi- ja muistitarjoumatyökalut ovat suunniteltu pelkästään ympärivuorokautisen hoidon ympäristöissä käytettäviksi, eivätkä ne sen vuoksi sellaisenaan sovi kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen. Elo-D havainnointimenetelmä on ainoa suomalainen menetelmä, joka antaa tietoa muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin arviointiin ja kehittämiseen. Hoitotyön kehittämisessä se täydentää muilla arviointimenetelmillä saatavaa tietoa ja korostaa ihmislähtöisyyden ja elämänlaadun tärkeyttä. Menetelmä on kehitetty RAY:n tuella Suomen muistiasiantuntijat ry:n projektissa vuosina Menetelmällä voidaan selvittää erityyppisissä hoitopaikoissa olevien muistisairaiden ihmisten näkökulmasta heidän hyvinvointiaan ja päivän toimintaansa. Menetelmää on käytetty myös yksiköissä, joissa kaikki asukkaat eivät ole muistisairaita. Kotona Kotoa Kotiin osakokonaisuuden tavoitteena on Elo D havainnoinnin avulla nostaa esille yksiköiden kehittämistarpeita ja tukea henkilöstöä muuttamaan toimintatapojaan sellaisiksi, että ne entistä paremmin vastaisivat asiakkaiden elämänlaatua ja toimintakykyä parantaviin tavoitteisiin. Samanaikaisesti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntiin koulutetaan omia havainnoijia, jotta laadun arviointi saadaan alueella pysyväksi käytännöksi. Kunnat voivat hyödyntää havainnoijien osaamista sekä omissa että alueen muiden kuntien yksiköiden kehittämistyössä. Hoidon ja hoivan ympäristöt eivät aina tue ikääntyneen asiakkaan toimintakyvyn säilymistä ja auta häntä sopeutumaan siihen, ettei hän enää sairauksiensa vuoksi kykene asumaan aiemmassa, omassa kodissaan. Siksi tässä osakokonaisuudessa pyritään vaikuttamaan myös siihen, että edellä olevien elämänlaatutavoitteiden on mahdollisuus toteutua, kun niiden merkitykseen kiinnitetään enemmän huomiota. VTT, dosentti Päivi Topo ja arkkitehti, SAFA Helinä Kotilainen ovat kehittäneet ns. muistitarjoumatyökalun (muistisairaan ihmisen hoitoympäristön arviointi), jonka avulla arvioidaan hoitoympäristöjä muistisairaiden ihmisten asuin- ja hoitopaikkoina ja kehitetään niitä. Muistitarjouma-menetelmässä ympäristöä tarkastellaan kuuden ulottuvuuden avulla. Ulottuvuudet ovat rakennus ja hoitoyksikön pohjaratkaisu, kiinteät kalusteet, liikuteltavat kalusteet ja esineet, muokattavat materiaalit, aistiympäristö ja mahdollisuus yksityisyyteen ja yhdessäoloon.

8 8 Elo D havainnoinnin lisäksi koulutamme hoitohenkilökuntaa arvioimaan hoidon ja hoivan ympäristöjen toimintakykyä edistäviä ja heikentäviä piirteitä ja tuemme heitä tekemään sellaisia muutoksia yksiköissä, joihin heidän on itse omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa. Elo-D on työkalu hoidon laadun kehittäjille ja valvojille. Elo-D:n avulla tehty arviointi tuo esiin palvelujen käyttäjän näkökulman ja siitä on hyötyä myös niille kuntien viranhaltijoille, joilla on velvoite valvoa hoidon laatua. Kuntien sosiaali- ja terveyslautakunta sekä AVI:n sosiaali- ja terveysosastot ottavat kantaa annettavien palvelujen laatuun. Mahdollisten valitusten käsittelyssä Elo-D on laatutyökalu, joka antaa tietoa arjen toiminnassa näyttäytyvästä yksikön asukkaiden hyvinvoinnista ja annettavan hoidon asiakaslähtöisyydestä, kuntouttavasta työotteesta ja toimintamalleista sekä yksikön ympäristön soveltuvuudesta muistisairaiden ihmisten hoitoon. (Loppuraportti Dementoituneen hyvinvoinnin ja elämänlaadun kehittäminen projektista , THM Marja Salo) Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä tulee kotihoidon tapaan tarkastella välittömän asiakastyön osuutta eli työajan oikeaa kohdentamista. Välittömän asiakastyön osuutta lisätään muuttamalla päivittäisen työn organisoinnin prosessia ja toimintatapoja. Näin varmistetaan, että asiakas saa kaiken tarvitsemansa avun ja palvelut entistä laadukkaampina ja oikea-aikaisina. Kaikki se työaika, joka nyt kuluu sellaisiin tehtäviin jotka eivät ole suoraan asiakkaalle arvoa (ns. hukkatyöaika) tuottavaa, tulee tarkastella uudella tavalla, tehdä totuttuihin toimintatapoihin mahdolliset muutokset (palvelumuotoilu) ja jakaa käytettävissä oleva resurssi uudelleen asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Siihen, miten asiakkaan tarve määritellään, tulee myös löytää uusia tapoja ja tehdä hoito- ja palvelusuunnitelmasta nykyistä kattavampi ja monipuolisempi, jotta kaikki asiakkaan elämään liittyvät tarpeet tulevat huomioiduiksi (toimintakykyä edistävä toiminta, kulttuuri, hoitoon liittyvät asiat, ravitsemus, elämänlaatu). Sen on oltava myös tavoitteellinen, eri osapuolia sitouttava (myös asiakasta ja omaisia) ja sitä pitää seurata ja arvioida säännöllisesti. Elo D havainnoinnin ja työajankohdentumisen seurannan esiin nostamia kehittämistarpeita työstetään läpimurtomenetelmän avulla, jossa työntekijät itse kehittävät ohjatusti omaa työtään. Työryhmät ovat moniammatillisia ja niihin osallistuvat työntekijät ja lähiesimiehet saavat koulutusta erilaisiin oman työnsä kehittämisen menetelmiin. Ryhmien tehtävänä on myös saada uusia työ- ja toimintakäytäntöjä leviämään muihin yksiköihin. Tarkoitus on, että näitä hankkeen aikana yhdessä opittavia kehittämistyön menetelmiä käytetään yksiköiden jatkuvassa kehittämistyössä myös hankkeen päätyttyä. Niiden tulee juurtua pysyväksi toimintamalliksi kaikkien yksiköiden omaan kehittämistyöhön.

9 9 Kotihoito ja kotiin annettavat palvelut Nykytilaanalyysit Läpimurtomenetelmän (LEAN) koulutukset Työajankohdentumisen mittaukset Asiakaskokemushaastattelut Ikäihmisten palvelujen tilaselvitys Muutoksen tukeminen Prosessityö Asennemuutostyö Osaamisen uudistaminen (esimiesten gerontologinen valmennus, Logoterapia/PCP/ Ratkes -seminaarit koko henkilöstölle Muutoksen toteutumisen varmistaminen ja laadun arviointi - yhtenäiset toimintamallit sovittuna Ympärivuorokautinen hoito (kunta/yksityinen/3.sektori) Nykytilaanalyysit Läpimurtomenetelmän (LEAN) koulutukset Työajankohdentumisen mittaukset Asiakaskokemus -haastattelut Elo-D havainnoinnit Ikäihmisten palvelujen tilaselvitys Muutoksen tukeminen Prosessityö Asennemuutostyö Osaamisen uudistaminen (esimiesten gerontologinen valmennus, Logoterapia/PCP/ Ratkes -seminaarit koko henkilöstölle Elo-D havainnointikoulutukset Muistitarjoumatyö -kalun käytön valmennus Muutoksen toteutumise n varmistaminen ja laadun arviointi - yhtenäiset toimintamallit sovittuna Näkökulmia ja uutta asennetta yksiköiden toimintakulttuurin muuttamiseksi Asiantuntijakeskeisen työotteen muuttaminen aidosti asiakaslähtöiseksi toimintakulttuuriksi ei tapahdu itsestään. Siihen tarvitaan uudenlaisia näkökulmia ja ajattelun monipuolistamista kaikissa henkilöstöryhmissä, jotka asiakastyön toteuttamiseen osallistuvat. Yksilöiden ja yksiköiden on nähtävä omassa toiminnassaan kehittämisen tarvetta ja oltava valmiita muuttamaan totuttuja,

10 10 usein kirjoittamattomia sääntöjä siitä kuinka toimitaan. Tämä edellyttää sekä lähiesimiesten että henkilöstön ohjattua valmennusta ja yhteisiä koulutustilaisuuksia. Lähiesimiehet tarvitsevat omaan työhönsä paitsi tukea, myös uusinta gerontologista tietoa ja valmennusosaamista, jotta he saavat vietyä uuden tiedon ja hyvät käytännöt asiakastyön käytännön toimintatavoiksi. Kotona Kotoa Kotiin osakokonaisuuden aikana kotona annettavien palvelujen ja ympärivuorokautisen hoidon lähi- ja hallinnolliset esimiehet: - saavat gerontologisessa ja muistityössä tarvittavan uusimman tiedon ja osaamisen, joka luo perustan iäkkään ihmisen hyvinvointia edistävälle hoidolle ja palvelujen kehittämiselle (Laki 10 ja 21 ) - saavat taitoja gerontologisen valmennusotteen tuella vahvistaa omaa ja ympärivuorokautisten yksiköiden työntekijöiden työotetta, työn uudistamista ja työhyvinvointia (Laki 10, 13 ja 21 ) - saavat valmiuksia sellaisiin ajattelu- ja työtapoihin sekä käytännön menetelmiin, joiden avulla iäkkään ihmisen omien voimavarojen ja vahvuuksien käyttöä vahvistetaan (13 ja 15 ) - lisäävät taitojaan toimia rakentavana välittäjänä ja tukijana iäkkään ihmisen verkostoissa ja gerontologisen työn moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa (17 ) Lisäksi he saavat toisiltaan tarvitsemaansa vertaistukea omaan tehtäväänsä ja hankkeen myötä heidän yhteistyönsä alueella toimivien kollegoiden kanssa tiivistyy. Tämä mahdollistaa yhtenäisten toimintakäytäntöjen kehittymisen, jota myös tulevassa sote-integraatiossa tavoitellaan. Yksiköiden henkilökunnan tarpeista riippuen, hankkeen aikana järjestetään mahdollisuus oppia ja omaksua työskentelytavoiksi mm. ratkaisukeskeinen voimavaralähtöisen sekä logoterapeuttisen ajattelun ja yksilökeskeisen suunnitelmatyön mahdollisuuksiin gerontologisessa työssä. Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Hoitohenkilökuntaa innostetaan kehittämään niihin luovia ratkaisuja korostamalla toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneelle työlle on ominaista: asiakaslähtöisyys, koska asiakas asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet. Tavoitelähtöisyys, voimavarakeskeisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus korostuvat myös. Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä, miten asiakas voi ne saavuttaa. Henkilöstöä ohjataan tutkimaan ja hyödyntämään ikääntyneen ihmisen kykyjä, taitoja ja osaamista käsillä olevan pulman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä tarkastellaan pikemminkin voimavarana. Ikääntyneen omat verkostot ja läheiset nähdään voimavarana, ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Logoterapeuttinen ajattelu nostaa esiin muun muassa ihmisen ainutlaatuisuuden kunnioittamisen ja tarkoituksellisen arjen merkityksen hyvän elämän perustana. Logoterapeuttinen ajattelu ohjaa hoitajaa pohtimaan asennoitumistaan sekä omien valintojensa merkitystä asukkaiden hyvän hoidon ja elämänlaadun turvaamisessa.

11 11 Ympärivuorokautisen hoidon yksiköt perehtyvät logoterapeuttiseen ajatteluun ja soveltavat sitä omaan työhönsä yksikön omia arvoja syventäen. Logoterapian mahdollisuuksista järjestetään seminaareja, työpajoja ja yksikkökohtaisia ohjauskäyntejä, joissa pohditaan logoterapeuttisen ajattelun soveltamisen kysymyksiä eri näkökulmista ja siten tuetaan yksiköissä tapahtuvaa kehittämistyötä. Yksilökeskeisessä elämänsuunnittelussa (PCP) ikääntyvä/muistisairas henkilö nähdään yksilönä, ainutlaatuisena ihmisenä, jolla on kykyjä, haluja ja tarpeita. Elämänsuunnittelun keskeiset lähtökohdat ovat ratkaisukeskeisyys, voimaantuminen ja positiivisuus. Työskentelyn aikana tehdään näkyväksi henkilön omia ajatuksia hänen omasta elämästään. Ikääntyvää/muistisairasta henkilöä tuetaan ylläpitämään oma tapa ja tyyli elää elämäänsä. Häntä rohkaistaan ja tuetaan ottamaan yhä vastuuta omasta elämästään ja siihen liittyvien kysymysten pohdinnasta eli suunnittelusta. Työskentelyvälineinä käytetään mm. erilaisia karttoja ja polkuja. Lähi-ihmisten tehtävänä on tukea henkilöä ja etsiä keinoja, joiden avulla hänen omaa äänensä ja mielipiteensä saadaan esiin. Tärkeää on, että suunnittelutyö otetaan osaksi arkea, jatkuvaksi prosessiksi, jonka tulee muuttua konkreettiseksi toiminnaksi. Se tarkoittaa jokapäiväistä työskentelyä yhdessä henkilön kanssa ja sitoutumista toimimaan sen perusteella, mitä henkilö itse tavalla tai toisella kertoo omista ajatuksistaan ja toiveistaan. Yksilökeskeinen suunnitelmatyö muuttaa perinteisen asiantuntijakeskeisen työotteen aidosti asiakaslähtöiseksi toimintakulttuuriksi.

12 12 Implementointisuunnitelma 1. Nykytilan kuvaus 9/2015 5/ työn kohdentumisen mittaukset sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan yksiköissä (9-12/2015) miten työt on organisoitu, mistä työmäärä koostuu, työtehtävät, ajankäyttö (työn kohdentumisen seuranta, resurssi, kuormitus eri vuorokauden aikoina, logistiikka, asiakkaiden toimintakykymittarit) onko joustovaraa - laatu: asiakaskokemus haastattelut vastuuhoitajien tekemänä lähtötilanteessa. Asiakkaan äänen vahvistaminen (mitä palveluja asiakkaat tarvitsevat, miten he kokevat saatavilla olevien palvelujen vastaavan omia tarpeitaan). (10/2015 2/2016) - laatu: Elo havainnoinnit 1-2 yksikössä per osallistuva kunta. Kehittämiskohteiden nostaminen. (9/2015-5/2016) - ikäihmisten palvelujen tila selvitys (resurssit, kustannukset, palvelurakenne) 2. Muutoksen tekeminen (keskeisimmät kohteet nostettu nykytilan kartoituksessa havaituista epäkohdista, puutteista ja haastista) - tehostetun kotihoitomallin, palveluohjauksen, palvelutarpeen arvioinnin yhtenäisten toimintakäytäntöjen jalkauttaminen - prosessien muokkaaminen tavoitteiden mukaiseksi: läpimurtomenetelmän koulutus/työpajat (LEAN) 10/ / henkilöstön osaamisen uudistaminen, esimiestyön vahvistaminen ja muutoksen tukeminen erilaisin menetelmin (esimiesten gerontologinen valmennus, logoterapia/pcp/ratkes) - hankkeen alkuvaiheessa tehdään Elo D arviointi 1-2 ympärivuorokautisen hoidon yksikössä per kunta, jonka pohjalta nostetaan esille yksikön/yksiköiden kehittämiskohteet, joihin paneudutaan hankkeen aikana Jokaiseen kuntaan koulutetaan 2-4 Elo D-havainnoijaa, jotka muodostavat alueellisen verkoston. He harjoittelevat hankkeessa mukana olevien kuntien yksiköissä (ei omissaan). Hankkeen loppuvaiheessa tehdään uusi havainnointi ja verrataan tuloksia alussa saatuihin tuloksiin. Elo D havainnoijat tekevät jatkossa arviointeja lähikuntien yksiköissä vastavuoroisuusperiaatteella. Elo D havainnoijat voivat tehdä jatkossa havainnointeja myös yksityisten palveluntuottajien yksiköissä (kuntien valvontavelvollisuus) Elo D havainnoijakoulutukset 1-5/2016, jonka jälkeen uudet havainnoijat tekevät lisää Elo D havainnointeja alueen yksiköissä 6/2016 9/2017) - muistitarjouma -menetelmän käytön valmennus 1-5/ ympärivuorokautisten yksiköiden asiakastyön ja ympäristön muutoksen tuki 1/2016 5/ Tavoitetilan mukaisen toiminnan uudelleen arviointi Elo D havainnointeja tehdään uudelleen (1-2/kunta), jotta voidaan arvioida aikaan saatua muutosta - asiakaskokemushaastattelut ovat säännöllisiä vähintään joka toinen vuosi

13 13 Kehittämistyö toteutetaan ajalla xxxxx Länsi- ja Keski-Uudenmaan xx kunnan (yy yy yyy) alueella yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen, Sosiaalitaidon, kanssa. Muuta tarvittavaa erityisasiantuntemusta hankitaan myöhemmin tarkentuvan projekti-suunnitelman mukaisesti myös muilta yhteistyötahoilta. Tulokset Toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen ja hoidon ja palvelujen tuottamisen prosessien perkaaminen on edellytys soteintegraation aidolle toteutumiselle. Hankkeessa luodaan yhtenäisiä toimintatapoja ja palvelujen kriteerejä, joita alueen kunnat soveltavat organisaatioissaan omien lähtökohtiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tärkeässä roolissa on yhteinen keskustelu, yhdessä oppiminen, benchmarking ja esim. Elo D-havainnointiosaamisen yhteiskäyttö yli kuntarajojen. Asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tasapuolista kohtelua edistetään myös yhtenäisillä valvontakäytännöillä (yksityisten palveluntuottajien valvonta yhteistyössä AVI:n kanssa). Valvonnan painopisteen muuttuminen ennaltaehkäiseväksi, yhdessä kehittämiseksi edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Elo D ja selkeät valvontakäytännöt antavat mahdollisuuden toimia yhteistyössä ja ennalta ehkäistä epäkohtien syntymistä. Kaikissa ikääntyneiden palvelujen yksiköissä (kotihoito ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköt) toimintamalli pohjautuu uusimpaan gerontologiseen tietoon ja ratkaisu- ja voimavaralähtöiseen lähestymistapaan. Ikääntyneen ihmisen palveluiden ihmislähtöisyys ja räätälöinti sekä asiakkaan osallisuus nousee entistä tärkeämpään rooliin. Prosesseja tullaan tarkastelemaan kaikissa palvelumuodoissa ja hukkatyön vähentämisellä pystytään päällekkäisyyksiä poistamalla pienentämään kustannustennousua asiakasmäärän kasvusta huolimatta, koska lisähenkilöstön tarve vähenee. Lisäksi välillisen työajan kohdentaminen suoraan asiakkaalle arvoa tuottavaan välittömään asiakastyöhön antaa parhaimmillaan mahdollisuuden toteuttaa työtä vahvemmassa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, lisätä hänen osallisuuttaan ja oman mielipiteensä huomioimista. Työntekijöiden osaaminen on uudistunut ja toimintakäytännöt ovat muuttuneet sellaiseksi, että asiakkaan toimintakykyä ja tarkoituksellista arkea tuetaan entistä paremmin. Työyhteisöihin on muodostunut uudenlainen kehityksellinen työote, työntekijöillä ja lähiesimiehillä on työkaluja ja menetelmiä, joilla he jatkuvasti mittaavat ja arvioivat omaa ja työyhteisönsä työtapoja sekä tekemiensä muutosten vaikutuksia asiakkaille, kunnan talouteen ja omaan työhyvinvointiinsa. Vanhuspalvelulain, laatusuositusten, kansallisen muistiohjelman, itsemääräämisoikeuslain, soteuudistuksen jne. linjaukset juurtuvat uudenlaisiksi toimintatavoiksi ja niiden avulla turvataan

14 14 ikääntyneen väestön hyvinvointi, osallisuus ja yhdenvertainen kohtelu sekä taloudellisten ja henkilöstöresurssien riittäminen ikääntyneiden määrän kasvaessa. Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien osallistuminen hankkeeseen lisää yhteistyötä jatkossakin, kun alueen keskinäiset ammattiryhmien verkostot laajenevat. Vertaistuen merkitys ei ole vähäinen, kun tehdään isoja muutoksia. Hankkeen tuloksena alueen kunnissa on toimivampia palveluketjuja, joissa asiakasta ei pompotella hallintoa ja hallinnon raja-aitoja on purettu ja vähennetty ikääntyneen väestön käyttämien palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä varhaisen puuttumisen käytäntöjä on vahvistettu ja neuvonnan, ohjauksen sekä palvelutarpeen kokonaisvaltaisen arvioinnin avulla painopistettä on siirretty ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin hukkatyötä poistamalla ja painopistettä muuttamalla turvataan palvelujen rahoitus lähiesimiesten valmentavalla työotteella, henkilöstön oman työn kehittämistä tukemalla varmistetaan osaavan henkilöstön motivaatio, saatavuus, työtapojen uudistuminen sekä tuetaan työhyvinvointia yhteistyö julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin kanssa on nykyistä tiiviimpää, sujuvampaa ja systemaattisempaa asiakasraadit, asiakkaiden kuuleminen jää pysyväksi käytännöksi toimintamalli on juurtunut osallistuvien kuntien työskentelytavaksi, sitä ylläpidetään, kehitetään ja levitetään hyvänä käytäntönä myös muihin kuntiin. kuntien ikäpoliittisten strategioiden tavoitteet rakennemuutoksesta ovat edistyneet (laitoshoidon vähentäminen, kotona asumisen tukeminen) sote-uudistukseen on varauduttu yhtenäistämällä toimintakäytäntöjä

Länsi- ja Keski-Uudenmaan 13 kunnan yhteinen

Länsi- ja Keski-Uudenmaan 13 kunnan yhteinen Länsi- ja Keski-Uudenmaan 13 kunnan yhteinen (Hanko, Inkoo, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Vihti ja Sipoo) KOTONA: tavoitteena on kotihoidon

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Gerontologisen valmennuksen toimintalla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla RISTO hankkeen tulosten esittely ja päätösseminaari Kotka 11.9.2014 Ulla Eloniemi-Sulkava, gerontologian dosentti

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa - Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 1.7.2013.

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot