Kotona Kotoa Kotiin (Länsi- ja Keski-Uudenmaan osakokonaisuus)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotona Kotoa Kotiin (Länsi- ja Keski-Uudenmaan osakokonaisuus)"

Transkriptio

1 1 Kotona Kotoa Kotiin (Länsi- ja Keski-Uudenmaan osakokonaisuus) Ongelma/poikkeama Uusi vanhuspalvelulaki (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) ja siihen liittyvä laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM ja Kuntaliitto 2013) asettavat ikäihmisille suunnattujen palvelujen tuottamiselle runsaasti vaatimuksia. Molemmat korostavat painopisteen siirtämistä laitosvaltaisuudesta kotiin ja kodinomaisiin yksiköihin. Ikääntyneiden, kuten muillekin julkisille palveluille on tyypillistä niiden pirstaloituneisuus; kokonaisnäkemys ja -suunnitelma asiakkaan avuntarpeeseen vastaamiseksi puuttuu ja palvelujen kirjosta on hyvin vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Apua tarvitsevalla ikäihmisellä ja hänen omaisillaan on tunne, että häntä/heitä pompotellaan. Pahimmassa tapauksessa tarvittaviin palveluihin jää sellaisia aukkoja, jotka johtavat ennenaikaisesti raskaampien palvelujen piiriin. Vanhuspalvelulaki ei tuo tähän helpotusta ellei toimintakäytäntöjä aidosti uudisteta lain ja suositusten hengessä. Toimintakyvyn heikentyessä ikääntyneet tarvitsevat erilasta apua, tukea, ohjausta ja neuvontaa arjen sujumiseen. Palveluohjauksen perustana on oltava ikäihmisen tilanteeseen huolellisesti paneutuva ja kattava voimavarojen, tuen ja palvelutarpeiden arviointi, joka luo pohjan hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnalle. Hyvän hoidon turvaamiseksi on olennaisen tärkeää, että palvelujen käyttäjiä ja heidän läheisiään kuullaan kaikissa prosessin vaiheissa sekä se, ettei palveluiden käyttäjiä tarpeettomasti pompotella tai siirretä paikasta toiseen. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa on kehitettävä entistä monipuolisemmaksi. Asiakkaan tarvitsemat eri toimijoiden antamat palvelut tulee koota yhteen ja asiakkaan vastuuhenkilön tulee huolehtia suunnitelman tarvelähtöisyydestä, kattavuudesta ja ajantasaisuudesta. Asiakkaan palvelujen sisällöstä tulisi pystyä kokoamaan yksi rakenteinen suunnitelma, jossa huomioidaan sovitusti kaikki toimintakyvyn osa-alueet (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, ADL, IADL) sekä tavoitteet ja keinot toimintakyvyn ylläpysymiseksi tai kohentumiseksi kunkin osa-alueen osalta. Suunnitelmanteon oikea-aikaisuus (asiakkaan tarpeen tultua tietoon) nopeuttaa kotiutumista esim. päivystysosastolta, erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollon yksiköstä. Asiakkaan turhaa siirtelyä hoitoyksiköiden välillä tulee ehkäistä hyvällä ja joustavalla kokonaissuunnittelulla. Kun palvelutarpeen arviointi on kattava ja se tehdään riittävän aikaisin, osaavasti ja laadukkaasti, voidaan tukea koko palveluketjun sujumista, välttää turhia terveydenhuollon käyntejä, auttaa asiakasta saamaan tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja siinä laajuudessa kuin hän niitä kullakin hetkellä tarvitsee. Tavoitteena tulee olla päällekkäisyyksien poisto ja asiakkaille tarpeellisten palvelujen (yksityisten, julkisten, kolmannen sektorin ja läheisten antaman avun) saumaton sujuminen. Palvelujen ihmislähtöisyys, räätälöinti sekä asiakkaan nykyistä vahvempi

2 2 osallisuus edellyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan osaamisen ja työtapojen uudistamista. Osa ikääntyneistä ei räätälöityjenkään kotihoidon palvelujen turvin selviydy omissa asunnoissaan elämänsä loppuvaiheessa. Useissa kunnissa on käytäntönä, että henkilö joutuu muuttamaan toimintakykynsä heiketessä, jopa useita kertoja. Tavoitteena tulee olla, että ikääntynyt ihminen voi asua samassa paikassa ja palvelut liikkuvat. Siirtymät ovat erityisen haasteellisia muistisairaalle ihmiselle. Siirtymisen omasta kodista ympärivuorokautiseen yksikköön ei tulisi aiheuttaa niin suurta muutosta ikääntyneen arkeen kuin mitä se tällä hetkellä useimmiten tekee. Yksiköiden tulee pyrkiä uudistamaan asumisen ympäristöjä, turvata aktiivisen arjen elämisen mahdollisuudet ja hyödyntää toimintatapojensa uudistamisessa viimeisin tutkittu tieto ja hyvät käytännöt. Hoidon laadun ja erityisesti ikääntyneen ihmisen elämänlaadun mittaaminen ja sen seuraaminen tulee olla keskiössä kaikissa hoivan ympäristöissä. Tällä hetkellä henkilöstön työajasta varsin vähäinen osa kohdentuu välittömään asiakkaan kanssa/luona vietettävään aikaan. Tämä ilmiö on samankaltainen kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Työn tekemisen tavat ovat organisaatio-, työntekijä- tai työvuorotaulukkolähtöisiä. Monissa kunnissa on jo kotihoidon osalta ryhdytty kohdentamaan olemassa olevaa resurssia uudella tavalla, mutta ympärivuorokautisen hoidon osalta se on harvinaisempaa. Jotta asiakkaan toimintakykyä pystytään nykyistä paremmin tukemaan, tulee toimintakäytäntöjä ja työn tekemisen tapoja tarkastella edelleen ja levittää tarkastelu myös ympärivuorokautisen hoidon puolelle. Ikääntyneen asiakkaan tulisi saada kulloisiinkin tarpeisiinsa nähden riittävästi laadukkaita ja hänen toimintakykyään tukevia palveluja, jotta hän kokisi asumisensa turvalliseksi, tarkoitukselliseksi ja mielekkääksi. Nykyinen toimintakulttuuri ei riittävästi tue asiakkaan aitoa osallisuutta ja oman mielipiteen esille saamista palvelujen toteutuksessa, niin kuin vanhuspalvelulaissa edellytetään. Kansallisen muistiohjelman mukaan muistisairaus on suurin ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen vaikuttava tekijä. Oikea-aikaiset palvelut myöhentävät ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Pitkäaikaishoidon tarvetta voidaan siirtää ylläpitämällä sairastuneen toimintakykyä ja huolehtimalla myös omaisten hyvinvoinnista. Tavoitteellinen ympärivuorokautinen hoito tarjoaa muistisairaalle ihmiselle mahdollisuuden hyvään elämään ja tarkoitukselliseen arkeen loppuun saakka. Ikäihmisten palveluista puuttuu usein mielekäs tekeminen, joka on toimintakykyä ja kuntoutumista edistävän hoidon perusta. Tutkittu tieto ja hyvät hoito- ja toimintakäytännöt eivät siirry riittävän tehokkaasti käytännön teoiksi. Lisäksi ikäihmisten palveluista puuttuu (tai on hyvin vähäistä) kuntoutusosaamista. Kuntoutuksen erityisosaajia (toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja ja puheterapeutteja) ei ole riittävästi mukana palvelujen toteutuksessa. Palvelujen laatua ei edelleenkään seurata järjestelmällisesti luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen. Kuitenkin kerättyä laatupalautetta tulisi hyödyntää iäkkäiden henkilöiden palvelujen laadun parantamiseksi ja kehittämiseksi. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut myös valvonnan olevan riittämätöntä. Hänen (Petri Jääskeläinen) mukaansa korjattavaa on laitoshoidossa ja

3 3 palveluasumisessa vanhusten hoidon, ravinnon, hygienian (ml. inkontinenssisuojien vaihdon), kuntoutuksen ja ulkoilun osalta sekä riittämättömän henkilökunnan korvaamisessa liiallisella lääkityksellä. Kotona asuvien ikäihmisten ongelmina on turvattomuus sekä ulkoilun ja asiointimahdollisuuksien puutteet. Ikääntyneiden palveluja tarjoavien organisaatioiden kehittämisen avainhenkilöitä ovat yksiköiden esimiehet/lähiesimiehet/lähijohto. Tämä henkilöstöryhmä on merkittävin, jotta vanhuspalvelulain edellyttämät muutokset/laadun parantaminen on käytännössä mahdollista. Esimiehet ovat merkittävässä roolissa myös henkilöstön osaamisen uudistumisessa, kun palveluiden laadun vaatimustaso kasvaa tulevaisuudessa. Iäkkään ihmisen tukeminen edellyttää kokonaisvaltaista työskentelyotetta, jotta toimintakykyä uhkaavat fyysiset ja psykososiaaliset tekijät voidaan tunnistaa ja niihin puuttua. Tämä edellyttää uusinta gerontologista tietoa ja laajaa osaamista sekä ennen kaikkea isoa asenteen muutosta. Yhteistyön rakentaminen iäkkään ihmisen ja hänen omaisensa kanssa vaatii asiakkaan tilanteeseen pysähtymistä ja häneen paneutumista. Toimintakyvyn tukeminen kaikin mahdollisin keinoin sekä monipuolisen, tavoitteellisen kuntoutuksen tulee entistä enemmän näkyä kaikissa toiminnoissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta ja omaiset tukevat ikääntynyttä arjen haasteissa. Nämä asiat haastavat käytännön toiminnan muutoksiin. Haastetta lisää vuodelle 2017 suunniteltu soteuudistus, jossa yhtä aikaa rakenteiden kanssa kehitetään myös palvelutoimintaa ja toimintatapoja. Lähtötilanne/nykytilan kuvaus Ikäihmisten palvelujen tuottamista ohjaa hyvin usein hoito- ja palvelujärjestelmän tai eri ammattilaisten paradigmoista nousevat erilaiset säännöt - kirjoitetut ja kirjoittamattomat. Vuosikymmeniä saatetaan toimia niin kuin on ennenkin toimittu, vaikka yhteiskunta on muuttunut isoin harppauksin. Palvelujen tuottamisen painopisteen tulisi muuttua ikäihmisen itsensä kokeman tarpeen mukaisiksi palveluiksi. Samanaikaisesti hoitoalan työntekijät ovat säännöksien, lain vaatimusten, odotetun tehokkuuden ja koetun kiireen ristipaineissa. He saattavat kokea työn hyvin sirpaleisena ja suoritepainotteisena eivätkä näe mahdollisuuksia huomioida ihmistä kokonaisuutena ja toimia häntä kuunnellen. Työssä jaksamista ei tue se, että ulkopuolelta katsottuna hoitohenkilökunnan työ näyttäytyy ihan erilaisena kuin miten he itse sen kokevat. Uusin gerontologinen tieto ei siirry, joten henkilökunta tarvitsee paitsi omien toimintatapojensa tuuletusta uusimpaan tietoon nojautuen, myös hyvää ja osaavaa tukea lähiesimiehiltään. Työyhteisöjä on tuettava siinä muutoksessa mikä niissä on väistämätön, jotta vanhuspalvelulain henki, sote-uudistuksen tavoitteet, taloudelliset realiteetit ja ikääntyneiden palvelujen laatu toteutuvat. Kotihoidon kehittymisestä ja monipuolisista ennaltaehkäisevistä toimintatavoista huolimatta, osa ikääntyneistä tarvitsee edelleen ympärivuorokautista hoivaa. Tällä hetkellä ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ympäristöt saattavat rakennusten iästä huolimatta olla hyvin laitosmaisia, vaikka kodikkuuteen pyritään lisäämällä erilaisia sisustuksellisia elementtejä yhteisiin tiloihin. Suurin puute ja kodinomaisuutta vähentävä tekijä on normaalien, arjen aktiviteettien puute tai niiden

4 4 vähäinen määrä. Laitoskeittiöstä, työvuorosuunnittelusta ja osin myös henkilöstörakenteesta nousevat totutut toimintakäytännöt vaativat muutosta, jotta yksiköiden asukkaat voisivat elää edes osittain samankaltaista elämää uusissa asuinympäristöissään kuin haluaisivat elää omissa kodeissaan, jos se edelleen olisi ollut mahdollista. Työelämän todellisuus on osoittanut sen, että henkilöstö helposti toimii järjestelmän asettamista ehdoista ja tarpeista lähtien, vaikka ne olisivat selkeästi ristiriidassa autettavan asiakkaan tarpeisiin nähden. Ympäristö, toiminta ja ihmisen hyvinvointi liittyvät kiinteästi yhteen ja pienilläkin ympäristöön liittyvillä muutoksilla voidaan saada jotain muuttumaan myös toimintakäytännöissä ja hyvinvoinnissa. Ikääntyneelle asukkaalle viihtyisä ja aktiivinen asuinympäristö voi olla myös miellyttävä työympäristö. Myös kotona asuminen sinne annettavien palvelujen turvin voi saada laitosmaisia piirteitä asukkaan avuntarpeen kasvaessa. Tällöin iäkkään ihmisen päivät kuluvat aterian tai kotihoidon työntekijöiden käyntien odotteluun. Tämän tilanteen muuttumiseen ei pystytä vaikuttamaan pelkästään kotihoidon työtapojen muutoksella, vaan siihen on saatava mukaan asiakkaan omaisia ja muuta lähipiiriä. Tässä kotihoidon vastuutyöntekijällä on iso rooli, jotta hän pystyy auttamaan asiakkaan omaa verkostoa toimimaan yhteistyössä asiakkaan parhaaksi. Erityisen isoon rooliin kaikissa ikääntyneiden palveluissa nousee asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja hänen oman mielipiteensä kuuleminen. Muistisairausdiagnoosikaan ei automaattisesti tarkoita sitä, etteikö asiakas kykenisi ilmaisemaan omaa mielipidettään. Enemmän on kysymys asenteesta ja osaamisesta: siitä halutaanko häntä kuulla ja annetaanko hänen mielipiteelleen sille kuuluva arvo. Ikäihmisten palveluissa ei juurikaan ole käytössä varsinaisia laadun mittareita. Laadun mittaamisessa tulee ottaa käyttöön välineitä, joissa asiakkaan kokemus, psykososiaalinen hyvinvointi ja mielekäs arki nousevat esiin. Erinomaisesti tähän tarpeeseen sopiva laatutyökalu on Elo-D (elämänlaadun observointi dementiatyössä) -havainnointimenetelmä, jota voitaisiin entistä enemmän käyttää paitsi yksiköiden sisällön kehittämistyössä myös kuntien yksityisten palveluja koskevassa valvontatehtävässä. Tällä hetkellä laatukriteerit ja laadun valvonta eivät useinkaan ole yhteismitallisia kuntien ostopalveluyksiköiden ja kuntien omien yksiköiden kesken. Palvelujen laadun vertailtavuutta tulisi edistää myös siten, että kunnat/sosiaali- ja terveydenhuollon alueet tekisivät mittauksia samoilla mittareilla ja kriteereillä. Myös tähän Elo D-menetelmä antaa nykyistä parempia mahdollisuuksia, mikäli sen käyttöä pystytään laajentamaan nykyisestä, varsin satunnaisesta käytöstä. Yhteistyö Aluehallintoviraston ja kuntien valvojaviranomaisten kesken edistäisi asiakkaiden yhdenvertaisuutta organisaatioista ja sijainnista riippumatta, mihin myös valmisteilla olevalla sote-uudistuksella pyritään. Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueen Kotona Kotoa Kotiin hankkeen teemojen mukaiset tavoitteet 1. Hankkeessa mukana olevien Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen (valmistautuminen sote-integraatioon): esim. kun palvelutarpeen arviointi on kattava ja se tehdään riittävän aikaisin, osaavasti ja laadukkaasti, voidaan tukea koko palveluketjun sujumista, välttää turhia terveydenhuollon

5 5 käyntejä, poistaa päällekkäisyyksiä sekä auttaa asiakasta saamaan tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja siinä laajuudessa kuin hän niitä kullakin hetkellä tarvitsee. 2. Kansallisen muistiohjelman jalkauttaminen: Hoito- ja palveluketjujen toimivuus on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tuen, hoidon ja palveluiden kehittämisessä tärkeä huomioon otettava laatutekijä. Yhtäältä palveluketjut katkeavat herkästi ja toisaalta suurimmat laatupuutteet osuvat eri palveluiden rajapinnoille ja siirtymiin, ns. harmaalle alueelle. Toimiva hoito- ja palveluketju liittää sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen palvelut eheäksi kokonaisuudeksi (sote-integraatio) ja turvaa muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheiselleen tukea ja palveluita saumattomasti muistisairauden edetessä: oikeat palvelut, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Mahdollistaa turvallisen ja laadukkaan asumisen kotona mahdollisimman pitkään asiakkaan niin toivoessa. 3. Kuntoutuksen monimuotoistaminen. Toimintakyvyn alentuessa kotona asuminen edellyttää erityisesti kuntoutuksen lisäämistä ja monimuotoistamista. Kuntoutus voi olla toimintakykyä parantavaa, ylläpitävää, heikkenemistä hidastavaa tai toiminnanvajeita kompensoivaa. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn ja elämänlaadun optimointi. Kuntoutusta on lisättävä tavoitteellisena, kuntoutusalan erityisasiantuntemusta vaativana palveluna muistisairaan ihmisen kodissa ja/tai kuntoutusyksikössä, ympärivuorokautisissa yksiköissä sekä erityisesti tapana toimia; toimintakykyä edistävän työtavan käyttöä lisätään niin päivätoimintaa tarjoavissa yksiköissä, kotihoidossa kuin ympärivuorokautisen hoidon yksiköissäkin. 4. Yhteistyössä kehittäminen (vertaistuki, benchmarking) Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien ikäihmisten palvelujen esimiehet ja työntekijäedustajat kehittävät yhdessä ja saavat toisistaan tukea kehittämiseen: Miten kasvanut asiakastyöaika käytetään sisällön kehittäminen hyödyntämällä Valtti-hankkeessa luotua toimintamallia ja Oma koti-hankkeen asiakaspalautekeskustelun tuloksia (vastuuhoitaja/-asiakas). 5. Kuntien tukeminen siinä työssä, joka niiden on joka tapauksessa tehtävä (vanhuspalvelulaki, laatusuositukset, muistiohjelma, sote-integraatio, taloudelliset realiteetit). 6. Resurssin oikea kohdentaminen prosesseja tehostamalla, henkilöstön osaamista uudistamalla ja toimintakäytäntöjä muuttamalla. Asiakkaiden kanssa/luona tehtävän asiakastyöajan kasvaessa, hänen toimintakykyään ja arjen sujumista pystytään tukemaan entistä paremmin. Työajan oikealla kohdentamisella pyritään myös hillitsemään henkilöstömenojen kasvua ja tasapuolistettua henkilökunnan työkuormittavuutta. 7. Laadun (työn laadun ja asiakkaan elämänlaadun) paraneminen, jatkuvien arviointikäytäntöjen kehittäminen sekä julkisen että yksityisten palvelujen piirissä. Asiakasraatien, omaisyhteistyön, laatupelien, asiakaspalautehaastatteluiden jne. avulla lisätään asiakkaiden ja heidän läheistensä mielipiteen sekä osallistamisen mahdollisuuksia. 8. Henkilökunnan tukeminen oman työnsä systemaattisessa kehittämisessä mm. läpimurtomenetelmällä (Hyvä vastaanotto -hankkeessa käytetty menetelmä) ja esimiesten gerontologista ja valmennusosaamista vahvistamalla. Ammatillisen osaamisen

6 6 vahvistaminen ja uudistaminen sekä mahdollisuus oman työnsä kehittämiseen, paradigman muutos. 9. Lisätään valvonnan (kunnat, AVI), laadun mittaamisen ja kuntien/yksiköiden keskinäisen vertailun mahdollisuuksia luomalla valvontaan yhtenäisiä käytäntöjä ja ottamalla käyttöön olemassa olevia menetelmiä (esim. Elo D -havainnointimenetelmä) ja kouluttamalla jokaiseen hankkeessa mukana olevaan kuntaan omia Elo D havainnoijia. 10. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa kehitetään kattavammaksi ja monipuolisemmaksi. Asiakkaan tarvitsemat eri toimijoiden antamat palvelut kootaan yhteen ja asiakkaan vastuuhenkilö huolehtii suunnitelman tarvelähtöisyydestä, kattavuudesta ja ajantasaisuudesta. Asiakkaan palvelujen sisällöstä muodostetaan yksi rakenteinen suunnitelma, jossa huomioidaan sovitusti kaikki toimintakyvyn osa-alueet (fyys, psyyk, sos, ADL, IADL) sekä tavoitteet ja keinot toimintakyvyn ylläpysymiseksi tai kohentumiseksi kunkin osa-alueen osalta. Suunnitelmanteon oikea-aikaisuus (asiakkaan tarpeen tultua tietoon) nopeuttaa kotiutumista esim. päivystysosastolta, erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollon yksiköstä. Tavoitteena on ehkäistä asiakkaan turhaa siirtelyä hoitoyksiköiden välillä. Ikäihmisen toimiva palveluiden ja asumisen kokonaisuus Kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma ja sos-pth-esh yhteistyöhön perustuva ikääntyneen ihmisen tarvelähtöinen palvelupolku - palveluketjujen sujuvoittaminen - benchmarking, vertaistuki, kunnat kehittävät asumista yhdessä - kehittämisen, lakien ja suositusten soveltamisen tuki - resurssien oikea kohdentaminen - valvonnan yhtenäistäminen - palvelurakenteiden muuttuminen suositusten mukaisesti - Asumisen tukeminen Asiakastyön yhtenevät sisällöt - asiakkaan osallisuus asumisensa ja sitä tukevien palvelujen suunnittelussa - ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen - kattava palvelutarpeen arviointi - päällekkäisyyksien poisto - toimintakykyä edistävän työtavan käyttö kaikissa ikäihmisten palveluissa - välittömän asiakastyöajan kasvattaminen - asiakastyön laadun seuranta ja arviointi - kuntoutuksen lisääminen ja monimuotoistaminen - tasalaatuiset palvelut kunnan sisällä ja kuntien välillä - palvelu- ja hoitosuunnitelman kehittäminen (yksi rakenteinen suunnitelma, jossa huomioidaan sovitusti kaikki toimintakyvyn osa-alueet) Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Kotona Kotoa Kotiin osakokonaisuuden tavoitteesta osa kohdistuu vain kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen, mutta suurin osa käytännön toimenpiteistä koskevat sekä kotona

7 7 tehtävän työn että ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintakäytäntöjen muuttamista. Ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen tuottamistapojen ja toimintakäytäntöjen ei pitäisikään suuresti poiketa toisistaan organisaatio- tai rahoitusmallista riippuen. Ikääntyneen ihmisen perustarpeisiin ja toimintakyvyn tukemiseen tulisi pystyä vastaamaan jokaisessa palvelumuodossa mahdollisimman yhtenäisin tavoittein ja hänen tarpeisiinsa räätälöidyin toimenpitein, vaikka hänen asuinympäristönsä muuttuisikin siinä tapauksessa, että tarvittavaa palvelua ei ole mahdollista riittävästi esim. muistisairauden edetessä tuottaa hänen omaan asuntoonsa. Tämän vuoksi kehittämistyön menetelmät eivät tässä hankkeessa olennaisesti poikkea toisistaan, vaikka samanaikaisesti kehitetään sekä kotona asumista tukevia että ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tulisikin nykyistä enemmän keskustella ja kehittää yhteistyössä ikääntyneiden tarvitsemia palveluja. Tässä osakokonaisuudessa käytettävistä menetelmistä ainoastaan Elo D havainnointi- ja muistitarjoumatyökalut ovat suunniteltu pelkästään ympärivuorokautisen hoidon ympäristöissä käytettäviksi, eivätkä ne sen vuoksi sellaisenaan sovi kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen. Elo-D havainnointimenetelmä on ainoa suomalainen menetelmä, joka antaa tietoa muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin arviointiin ja kehittämiseen. Hoitotyön kehittämisessä se täydentää muilla arviointimenetelmillä saatavaa tietoa ja korostaa ihmislähtöisyyden ja elämänlaadun tärkeyttä. Menetelmä on kehitetty RAY:n tuella Suomen muistiasiantuntijat ry:n projektissa vuosina Menetelmällä voidaan selvittää erityyppisissä hoitopaikoissa olevien muistisairaiden ihmisten näkökulmasta heidän hyvinvointiaan ja päivän toimintaansa. Menetelmää on käytetty myös yksiköissä, joissa kaikki asukkaat eivät ole muistisairaita. Kotona Kotoa Kotiin osakokonaisuuden tavoitteena on Elo D havainnoinnin avulla nostaa esille yksiköiden kehittämistarpeita ja tukea henkilöstöä muuttamaan toimintatapojaan sellaisiksi, että ne entistä paremmin vastaisivat asiakkaiden elämänlaatua ja toimintakykyä parantaviin tavoitteisiin. Samanaikaisesti Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntiin koulutetaan omia havainnoijia, jotta laadun arviointi saadaan alueella pysyväksi käytännöksi. Kunnat voivat hyödyntää havainnoijien osaamista sekä omissa että alueen muiden kuntien yksiköiden kehittämistyössä. Hoidon ja hoivan ympäristöt eivät aina tue ikääntyneen asiakkaan toimintakyvyn säilymistä ja auta häntä sopeutumaan siihen, ettei hän enää sairauksiensa vuoksi kykene asumaan aiemmassa, omassa kodissaan. Siksi tässä osakokonaisuudessa pyritään vaikuttamaan myös siihen, että edellä olevien elämänlaatutavoitteiden on mahdollisuus toteutua, kun niiden merkitykseen kiinnitetään enemmän huomiota. VTT, dosentti Päivi Topo ja arkkitehti, SAFA Helinä Kotilainen ovat kehittäneet ns. muistitarjoumatyökalun (muistisairaan ihmisen hoitoympäristön arviointi), jonka avulla arvioidaan hoitoympäristöjä muistisairaiden ihmisten asuin- ja hoitopaikkoina ja kehitetään niitä. Muistitarjouma-menetelmässä ympäristöä tarkastellaan kuuden ulottuvuuden avulla. Ulottuvuudet ovat rakennus ja hoitoyksikön pohjaratkaisu, kiinteät kalusteet, liikuteltavat kalusteet ja esineet, muokattavat materiaalit, aistiympäristö ja mahdollisuus yksityisyyteen ja yhdessäoloon.

8 8 Elo D havainnoinnin lisäksi koulutamme hoitohenkilökuntaa arvioimaan hoidon ja hoivan ympäristöjen toimintakykyä edistäviä ja heikentäviä piirteitä ja tuemme heitä tekemään sellaisia muutoksia yksiköissä, joihin heidän on itse omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa. Elo-D on työkalu hoidon laadun kehittäjille ja valvojille. Elo-D:n avulla tehty arviointi tuo esiin palvelujen käyttäjän näkökulman ja siitä on hyötyä myös niille kuntien viranhaltijoille, joilla on velvoite valvoa hoidon laatua. Kuntien sosiaali- ja terveyslautakunta sekä AVI:n sosiaali- ja terveysosastot ottavat kantaa annettavien palvelujen laatuun. Mahdollisten valitusten käsittelyssä Elo-D on laatutyökalu, joka antaa tietoa arjen toiminnassa näyttäytyvästä yksikön asukkaiden hyvinvoinnista ja annettavan hoidon asiakaslähtöisyydestä, kuntouttavasta työotteesta ja toimintamalleista sekä yksikön ympäristön soveltuvuudesta muistisairaiden ihmisten hoitoon. (Loppuraportti Dementoituneen hyvinvoinnin ja elämänlaadun kehittäminen projektista , THM Marja Salo) Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä tulee kotihoidon tapaan tarkastella välittömän asiakastyön osuutta eli työajan oikeaa kohdentamista. Välittömän asiakastyön osuutta lisätään muuttamalla päivittäisen työn organisoinnin prosessia ja toimintatapoja. Näin varmistetaan, että asiakas saa kaiken tarvitsemansa avun ja palvelut entistä laadukkaampina ja oikea-aikaisina. Kaikki se työaika, joka nyt kuluu sellaisiin tehtäviin jotka eivät ole suoraan asiakkaalle arvoa (ns. hukkatyöaika) tuottavaa, tulee tarkastella uudella tavalla, tehdä totuttuihin toimintatapoihin mahdolliset muutokset (palvelumuotoilu) ja jakaa käytettävissä oleva resurssi uudelleen asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Siihen, miten asiakkaan tarve määritellään, tulee myös löytää uusia tapoja ja tehdä hoito- ja palvelusuunnitelmasta nykyistä kattavampi ja monipuolisempi, jotta kaikki asiakkaan elämään liittyvät tarpeet tulevat huomioiduiksi (toimintakykyä edistävä toiminta, kulttuuri, hoitoon liittyvät asiat, ravitsemus, elämänlaatu). Sen on oltava myös tavoitteellinen, eri osapuolia sitouttava (myös asiakasta ja omaisia) ja sitä pitää seurata ja arvioida säännöllisesti. Elo D havainnoinnin ja työajankohdentumisen seurannan esiin nostamia kehittämistarpeita työstetään läpimurtomenetelmän avulla, jossa työntekijät itse kehittävät ohjatusti omaa työtään. Työryhmät ovat moniammatillisia ja niihin osallistuvat työntekijät ja lähiesimiehet saavat koulutusta erilaisiin oman työnsä kehittämisen menetelmiin. Ryhmien tehtävänä on myös saada uusia työ- ja toimintakäytäntöjä leviämään muihin yksiköihin. Tarkoitus on, että näitä hankkeen aikana yhdessä opittavia kehittämistyön menetelmiä käytetään yksiköiden jatkuvassa kehittämistyössä myös hankkeen päätyttyä. Niiden tulee juurtua pysyväksi toimintamalliksi kaikkien yksiköiden omaan kehittämistyöhön.

9 9 Kotihoito ja kotiin annettavat palvelut Nykytilaanalyysit Läpimurtomenetelmän (LEAN) koulutukset Työajankohdentumisen mittaukset Asiakaskokemushaastattelut Ikäihmisten palvelujen tilaselvitys Muutoksen tukeminen Prosessityö Asennemuutostyö Osaamisen uudistaminen (esimiesten gerontologinen valmennus, Logoterapia/PCP/ Ratkes -seminaarit koko henkilöstölle Muutoksen toteutumisen varmistaminen ja laadun arviointi - yhtenäiset toimintamallit sovittuna Ympärivuorokautinen hoito (kunta/yksityinen/3.sektori) Nykytilaanalyysit Läpimurtomenetelmän (LEAN) koulutukset Työajankohdentumisen mittaukset Asiakaskokemus -haastattelut Elo-D havainnoinnit Ikäihmisten palvelujen tilaselvitys Muutoksen tukeminen Prosessityö Asennemuutostyö Osaamisen uudistaminen (esimiesten gerontologinen valmennus, Logoterapia/PCP/ Ratkes -seminaarit koko henkilöstölle Elo-D havainnointikoulutukset Muistitarjoumatyö -kalun käytön valmennus Muutoksen toteutumise n varmistaminen ja laadun arviointi - yhtenäiset toimintamallit sovittuna Näkökulmia ja uutta asennetta yksiköiden toimintakulttuurin muuttamiseksi Asiantuntijakeskeisen työotteen muuttaminen aidosti asiakaslähtöiseksi toimintakulttuuriksi ei tapahdu itsestään. Siihen tarvitaan uudenlaisia näkökulmia ja ajattelun monipuolistamista kaikissa henkilöstöryhmissä, jotka asiakastyön toteuttamiseen osallistuvat. Yksilöiden ja yksiköiden on nähtävä omassa toiminnassaan kehittämisen tarvetta ja oltava valmiita muuttamaan totuttuja,

10 10 usein kirjoittamattomia sääntöjä siitä kuinka toimitaan. Tämä edellyttää sekä lähiesimiesten että henkilöstön ohjattua valmennusta ja yhteisiä koulutustilaisuuksia. Lähiesimiehet tarvitsevat omaan työhönsä paitsi tukea, myös uusinta gerontologista tietoa ja valmennusosaamista, jotta he saavat vietyä uuden tiedon ja hyvät käytännöt asiakastyön käytännön toimintatavoiksi. Kotona Kotoa Kotiin osakokonaisuuden aikana kotona annettavien palvelujen ja ympärivuorokautisen hoidon lähi- ja hallinnolliset esimiehet: - saavat gerontologisessa ja muistityössä tarvittavan uusimman tiedon ja osaamisen, joka luo perustan iäkkään ihmisen hyvinvointia edistävälle hoidolle ja palvelujen kehittämiselle (Laki 10 ja 21 ) - saavat taitoja gerontologisen valmennusotteen tuella vahvistaa omaa ja ympärivuorokautisten yksiköiden työntekijöiden työotetta, työn uudistamista ja työhyvinvointia (Laki 10, 13 ja 21 ) - saavat valmiuksia sellaisiin ajattelu- ja työtapoihin sekä käytännön menetelmiin, joiden avulla iäkkään ihmisen omien voimavarojen ja vahvuuksien käyttöä vahvistetaan (13 ja 15 ) - lisäävät taitojaan toimia rakentavana välittäjänä ja tukijana iäkkään ihmisen verkostoissa ja gerontologisen työn moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa (17 ) Lisäksi he saavat toisiltaan tarvitsemaansa vertaistukea omaan tehtäväänsä ja hankkeen myötä heidän yhteistyönsä alueella toimivien kollegoiden kanssa tiivistyy. Tämä mahdollistaa yhtenäisten toimintakäytäntöjen kehittymisen, jota myös tulevassa sote-integraatiossa tavoitellaan. Yksiköiden henkilökunnan tarpeista riippuen, hankkeen aikana järjestetään mahdollisuus oppia ja omaksua työskentelytavoiksi mm. ratkaisukeskeinen voimavaralähtöisen sekä logoterapeuttisen ajattelun ja yksilökeskeisen suunnitelmatyön mahdollisuuksiin gerontologisessa työssä. Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Hoitohenkilökuntaa innostetaan kehittämään niihin luovia ratkaisuja korostamalla toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneelle työlle on ominaista: asiakaslähtöisyys, koska asiakas asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet. Tavoitelähtöisyys, voimavarakeskeisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus korostuvat myös. Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä, miten asiakas voi ne saavuttaa. Henkilöstöä ohjataan tutkimaan ja hyödyntämään ikääntyneen ihmisen kykyjä, taitoja ja osaamista käsillä olevan pulman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä tarkastellaan pikemminkin voimavarana. Ikääntyneen omat verkostot ja läheiset nähdään voimavarana, ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Logoterapeuttinen ajattelu nostaa esiin muun muassa ihmisen ainutlaatuisuuden kunnioittamisen ja tarkoituksellisen arjen merkityksen hyvän elämän perustana. Logoterapeuttinen ajattelu ohjaa hoitajaa pohtimaan asennoitumistaan sekä omien valintojensa merkitystä asukkaiden hyvän hoidon ja elämänlaadun turvaamisessa.

11 11 Ympärivuorokautisen hoidon yksiköt perehtyvät logoterapeuttiseen ajatteluun ja soveltavat sitä omaan työhönsä yksikön omia arvoja syventäen. Logoterapian mahdollisuuksista järjestetään seminaareja, työpajoja ja yksikkökohtaisia ohjauskäyntejä, joissa pohditaan logoterapeuttisen ajattelun soveltamisen kysymyksiä eri näkökulmista ja siten tuetaan yksiköissä tapahtuvaa kehittämistyötä. Yksilökeskeisessä elämänsuunnittelussa (PCP) ikääntyvä/muistisairas henkilö nähdään yksilönä, ainutlaatuisena ihmisenä, jolla on kykyjä, haluja ja tarpeita. Elämänsuunnittelun keskeiset lähtökohdat ovat ratkaisukeskeisyys, voimaantuminen ja positiivisuus. Työskentelyn aikana tehdään näkyväksi henkilön omia ajatuksia hänen omasta elämästään. Ikääntyvää/muistisairasta henkilöä tuetaan ylläpitämään oma tapa ja tyyli elää elämäänsä. Häntä rohkaistaan ja tuetaan ottamaan yhä vastuuta omasta elämästään ja siihen liittyvien kysymysten pohdinnasta eli suunnittelusta. Työskentelyvälineinä käytetään mm. erilaisia karttoja ja polkuja. Lähi-ihmisten tehtävänä on tukea henkilöä ja etsiä keinoja, joiden avulla hänen omaa äänensä ja mielipiteensä saadaan esiin. Tärkeää on, että suunnittelutyö otetaan osaksi arkea, jatkuvaksi prosessiksi, jonka tulee muuttua konkreettiseksi toiminnaksi. Se tarkoittaa jokapäiväistä työskentelyä yhdessä henkilön kanssa ja sitoutumista toimimaan sen perusteella, mitä henkilö itse tavalla tai toisella kertoo omista ajatuksistaan ja toiveistaan. Yksilökeskeinen suunnitelmatyö muuttaa perinteisen asiantuntijakeskeisen työotteen aidosti asiakaslähtöiseksi toimintakulttuuriksi.

12 12 Implementointisuunnitelma 1. Nykytilan kuvaus 9/2015 5/ työn kohdentumisen mittaukset sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan yksiköissä (9-12/2015) miten työt on organisoitu, mistä työmäärä koostuu, työtehtävät, ajankäyttö (työn kohdentumisen seuranta, resurssi, kuormitus eri vuorokauden aikoina, logistiikka, asiakkaiden toimintakykymittarit) onko joustovaraa - laatu: asiakaskokemus haastattelut vastuuhoitajien tekemänä lähtötilanteessa. Asiakkaan äänen vahvistaminen (mitä palveluja asiakkaat tarvitsevat, miten he kokevat saatavilla olevien palvelujen vastaavan omia tarpeitaan). (10/2015 2/2016) - laatu: Elo havainnoinnit 1-2 yksikössä per osallistuva kunta. Kehittämiskohteiden nostaminen. (9/2015-5/2016) - ikäihmisten palvelujen tila selvitys (resurssit, kustannukset, palvelurakenne) 2. Muutoksen tekeminen (keskeisimmät kohteet nostettu nykytilan kartoituksessa havaituista epäkohdista, puutteista ja haastista) - tehostetun kotihoitomallin, palveluohjauksen, palvelutarpeen arvioinnin yhtenäisten toimintakäytäntöjen jalkauttaminen - prosessien muokkaaminen tavoitteiden mukaiseksi: läpimurtomenetelmän koulutus/työpajat (LEAN) 10/ / henkilöstön osaamisen uudistaminen, esimiestyön vahvistaminen ja muutoksen tukeminen erilaisin menetelmin (esimiesten gerontologinen valmennus, logoterapia/pcp/ratkes) - hankkeen alkuvaiheessa tehdään Elo D arviointi 1-2 ympärivuorokautisen hoidon yksikössä per kunta, jonka pohjalta nostetaan esille yksikön/yksiköiden kehittämiskohteet, joihin paneudutaan hankkeen aikana Jokaiseen kuntaan koulutetaan 2-4 Elo D-havainnoijaa, jotka muodostavat alueellisen verkoston. He harjoittelevat hankkeessa mukana olevien kuntien yksiköissä (ei omissaan). Hankkeen loppuvaiheessa tehdään uusi havainnointi ja verrataan tuloksia alussa saatuihin tuloksiin. Elo D havainnoijat tekevät jatkossa arviointeja lähikuntien yksiköissä vastavuoroisuusperiaatteella. Elo D havainnoijat voivat tehdä jatkossa havainnointeja myös yksityisten palveluntuottajien yksiköissä (kuntien valvontavelvollisuus) Elo D havainnoijakoulutukset 1-5/2016, jonka jälkeen uudet havainnoijat tekevät lisää Elo D havainnointeja alueen yksiköissä 6/2016 9/2017) - muistitarjouma -menetelmän käytön valmennus 1-5/ ympärivuorokautisten yksiköiden asiakastyön ja ympäristön muutoksen tuki 1/2016 5/ Tavoitetilan mukaisen toiminnan uudelleen arviointi Elo D havainnointeja tehdään uudelleen (1-2/kunta), jotta voidaan arvioida aikaan saatua muutosta - asiakaskokemushaastattelut ovat säännöllisiä vähintään joka toinen vuosi

13 13 Kehittämistyö toteutetaan ajalla xxxxx Länsi- ja Keski-Uudenmaan xx kunnan (yy yy yyy) alueella yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen, Sosiaalitaidon, kanssa. Muuta tarvittavaa erityisasiantuntemusta hankitaan myöhemmin tarkentuvan projekti-suunnitelman mukaisesti myös muilta yhteistyötahoilta. Tulokset Toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen ja hoidon ja palvelujen tuottamisen prosessien perkaaminen on edellytys soteintegraation aidolle toteutumiselle. Hankkeessa luodaan yhtenäisiä toimintatapoja ja palvelujen kriteerejä, joita alueen kunnat soveltavat organisaatioissaan omien lähtökohtiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tärkeässä roolissa on yhteinen keskustelu, yhdessä oppiminen, benchmarking ja esim. Elo D-havainnointiosaamisen yhteiskäyttö yli kuntarajojen. Asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tasapuolista kohtelua edistetään myös yhtenäisillä valvontakäytännöillä (yksityisten palveluntuottajien valvonta yhteistyössä AVI:n kanssa). Valvonnan painopisteen muuttuminen ennaltaehkäiseväksi, yhdessä kehittämiseksi edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Elo D ja selkeät valvontakäytännöt antavat mahdollisuuden toimia yhteistyössä ja ennalta ehkäistä epäkohtien syntymistä. Kaikissa ikääntyneiden palvelujen yksiköissä (kotihoito ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköt) toimintamalli pohjautuu uusimpaan gerontologiseen tietoon ja ratkaisu- ja voimavaralähtöiseen lähestymistapaan. Ikääntyneen ihmisen palveluiden ihmislähtöisyys ja räätälöinti sekä asiakkaan osallisuus nousee entistä tärkeämpään rooliin. Prosesseja tullaan tarkastelemaan kaikissa palvelumuodoissa ja hukkatyön vähentämisellä pystytään päällekkäisyyksiä poistamalla pienentämään kustannustennousua asiakasmäärän kasvusta huolimatta, koska lisähenkilöstön tarve vähenee. Lisäksi välillisen työajan kohdentaminen suoraan asiakkaalle arvoa tuottavaan välittömään asiakastyöhön antaa parhaimmillaan mahdollisuuden toteuttaa työtä vahvemmassa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, lisätä hänen osallisuuttaan ja oman mielipiteensä huomioimista. Työntekijöiden osaaminen on uudistunut ja toimintakäytännöt ovat muuttuneet sellaiseksi, että asiakkaan toimintakykyä ja tarkoituksellista arkea tuetaan entistä paremmin. Työyhteisöihin on muodostunut uudenlainen kehityksellinen työote, työntekijöillä ja lähiesimiehillä on työkaluja ja menetelmiä, joilla he jatkuvasti mittaavat ja arvioivat omaa ja työyhteisönsä työtapoja sekä tekemiensä muutosten vaikutuksia asiakkaille, kunnan talouteen ja omaan työhyvinvointiinsa. Vanhuspalvelulain, laatusuositusten, kansallisen muistiohjelman, itsemääräämisoikeuslain, soteuudistuksen jne. linjaukset juurtuvat uudenlaisiksi toimintatavoiksi ja niiden avulla turvataan

14 14 ikääntyneen väestön hyvinvointi, osallisuus ja yhdenvertainen kohtelu sekä taloudellisten ja henkilöstöresurssien riittäminen ikääntyneiden määrän kasvaessa. Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien osallistuminen hankkeeseen lisää yhteistyötä jatkossakin, kun alueen keskinäiset ammattiryhmien verkostot laajenevat. Vertaistuen merkitys ei ole vähäinen, kun tehdään isoja muutoksia. Hankkeen tuloksena alueen kunnissa on toimivampia palveluketjuja, joissa asiakasta ei pompotella hallintoa ja hallinnon raja-aitoja on purettu ja vähennetty ikääntyneen väestön käyttämien palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä varhaisen puuttumisen käytäntöjä on vahvistettu ja neuvonnan, ohjauksen sekä palvelutarpeen kokonaisvaltaisen arvioinnin avulla painopistettä on siirretty ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin hukkatyötä poistamalla ja painopistettä muuttamalla turvataan palvelujen rahoitus lähiesimiesten valmentavalla työotteella, henkilöstön oman työn kehittämistä tukemalla varmistetaan osaavan henkilöstön motivaatio, saatavuus, työtapojen uudistuminen sekä tuetaan työhyvinvointia yhteistyö julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin kanssa on nykyistä tiiviimpää, sujuvampaa ja systemaattisempaa asiakasraadit, asiakkaiden kuuleminen jää pysyväksi käytännöksi toimintamalli on juurtunut osallistuvien kuntien työskentelytavaksi, sitä ylläpidetään, kehitetään ja levitetään hyvänä käytäntönä myös muihin kuntiin. kuntien ikäpoliittisten strategioiden tavoitteet rakennemuutoksesta ovat edistyneet (laitoshoidon vähentäminen, kotona asumisen tukeminen) sote-uudistukseen on varauduttu yhtenäistämällä toimintakäytäntöjä

Länsi- ja Keski-Uudenmaan 13 kunnan yhteinen

Länsi- ja Keski-Uudenmaan 13 kunnan yhteinen Länsi- ja Keski-Uudenmaan 13 kunnan yhteinen (Hanko, Inkoo, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Vihti ja Sipoo) KOTONA: tavoitteena on kotihoidon

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla

Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla Kaste-kehittämisfoorumi 13.11.2013 13.11.2013 Laatusuositus / Matti Mäkelä 1 Laatusuositusten taustaa Aiemmat suositukset 2001, 2008: STM ja Kuntaliitto Suosituksissa

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OMAKOTI - LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ASIAKASKOKEMUSKESKUSTELU Merja Salmi Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia arjen sujuvuudesta, saamistaan palveluista sekä osallisuudestaan niiden

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Gerontologisen valmennuksen toimintalla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla RISTO hankkeen tulosten esittely ja päätösseminaari Kotka 11.9.2014 Ulla Eloniemi-Sulkava, gerontologian dosentti

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä

Lisätiedot

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Koti on POP Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset

Lisätiedot

Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?

Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden? Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden? Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.11.2012 Matti Mäkelä 8.11.2012 Vanhuspalvelulaki / Matti Mäkelä 1 Vanhuspalvelulaki:

Lisätiedot

Alatyöryhmien kuulumiset ja aikaansaannokset

Alatyöryhmien kuulumiset ja aikaansaannokset Alatyöryhmien kuulumiset ja aikaansaannokset Ikäihmisten neuvonnan, ohjauksen ja hyvinvointia edistävän työn kehittäminen Kokoontunut kolme kertaa Kansalliset linjaukset vanhuspalvelulaissa, Laatusuosituksessa

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 15.11.2017 Asumispalveluiden käsitteet Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia palveluja joita järjestetään ensisijaisesti

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot Al Ikäinstituutti - tekoja hyvän ikääntymisen puolesta yli 40 vuoden ajan Tutkimme,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset

Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot