LATU maahanmuuttajille -projektin arviointitutkimuksen väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LATU maahanmuuttajille -projektin arviointitutkimuksen väliraportti"

Transkriptio

1 LATU maahanmuuttajille -projektin arviointitutkimuksen väliraportti Leila Partanen Pekka Rissanen Elokuu 2005 ISBN

2 SISÄLLYS ALUKSI LATU -PROJEKTIN LÄHTÖKODAT PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN MAAHANMUUTTAJIEN TYÖMARKKINATILANNE TYÖLLISTYMISEN ESTEITÄ JA KEINOJA TYÖLLISTYMISEEN TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSESSA SOVELLETTU LÄHESTYMISTAPA TUTKIMUSAINEISTOT JA -MENETELMÄT TUTKIMUKSEN VÄLITULOKSIA PROJEKTIN TOTEUTUS JA ETENEMINEN TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUKSIEN PARANEMINEN Projektin toimintakonsepti Projektin päättäneiden maahanmuuttajien polut Maahanmuuttajien kokemuksia LATU -projektista Hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuden haasteita MUU AKTIIVISUUTTA JA OSALLISUUTTA KEHITTÄVÄ TOIMINTA VERKOSTOTYÖN KEHITTÄMINEN HYVIEN ETNISTEN SUHTEIDEN EDISTÄMINEN PROJEKTIN HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMISNÄKYMÄT JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSIA LÄHTEET

3 Aluksi LATU maahanmuuttajille -projekti on Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettu maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistävä verkostohanke Lahdessa, jonka ensimmäinen vaihe toteutettiin Projektissa on edistetty maahanmuuttajien työllistymistä ja aktiivista elämäntapaa mm. ohjauksen ja neuvonnan, koulutusten, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja kerhotoiminnan avulla sekä kehitetty verkostoyhteistyötä. Projekti sai jatkorahoituksen alkaen, jonka turvin projektin toiminta jatkuu saakka. LATU -projektin yhtenä osa-alueena on tutkimus, jonka toteuttajana ensimmäisen projektivaiheen aikana on ollut Tiedonpuu ry. Sosiaalikehitys Oy vastaa projektin jatkohankkeen arviointitutkimuksesta, jonka ensimmäisen vaiheen tuloksia käsillä oleva väliraportti kuvaa. Tutkimuksen tehtävänä on tukea projektin ohjausta ja vaikuttavuuden arviointia. Tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva hankkeen etenemisestä ja kehittymisestä toteutuksensa aikana sekä tuloksista ja vaikutuksista. Ensimmäinen vaihe tutkimuksesta on toteutettu vuoden 2005 kevään ja kesän aikana. Sen tarkoituksena on toimia LATU -projektin kokonaisuutta selvittävänä kartoitusvaiheena, jonka pohjalta tarkastelua syvennetään tutkimuksen jatkovaiheessa vuonna LATU -projektin lähtökodat 1.1 Projektin tausta ja tavoitteet LATU -projektin taustalla on maahanmuuttajien määrän nopea kasvu Lahdessa sekä maahanmuuttajien kantasuomalaisia heikompi työllisyystilanne. Vuoden 2004 lopussa tilastokeskuksen mukaan Lahdessa asui 2641 ulkomaalaista, mikä on 2,7 % koko kaupungin väestöstä. Määrä on kasvanut viidessä vuodessa yli neljällä sadalla. Lahdessa onkin Suomen kaupungeista kuudenneksi eniten ulkomaalaisia. Lähes puolet Lahdessa asuvista ulkomaalaista on venäläisiä ja seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat irakilaiset ja virolaiset. Koko maassa maahanmuuttajien työttömyysaste on laskenut 2000-luvulla noin 28 prosenttiin. Lahdessa maahanmuuttajien työttömyysaste oli Päijät-Hämeen työvoimatoimiston arvion mukaan vuonna 2002 noin 40 %. 3

4 Lahdessa maahanmuuttajien määrän kasvun mukanaan tuomiin haasteisiin on pyritty vastaamaan mm. verkostoyhteistyötä kehittämällä. Kaupungissa on vuodesta 1995 asti toiminut maahanmuuttajatyötä tekevien viranomaisten verkostotyöryhmä. LATU -projektin ideointi alkoi työryhmässä keväällä Ratkaisuja kaivattiin erityisesti nuorten sekä vajaatyökykyisten maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistymisen edistämiseen. Projektin varsinaiseksi kohderyhmäksi määriteltiin Lahden alueen maahanmuuttajat; erityisesti nuoret maahanmuuttajat, pakolaiset ja inkerinsuomalaiset paluumuuttajat sekä vajaatyökykyiset tai työrajoitteiset maahanmuuttajat. Projektin keskeisenä tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia. Myös kotouttamislain mukaisten työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavien toimenpiteiden sekä verkostoyhteistyön kehittäminen ovat olleet projektin alusta saakka tavoitteena. Jatkohankkeen käynnistyessä tavoitteita muotoiltiin joiltain osin uudelleen. Liipolan asuinalueella tehtävän maahanmuuttajatyön sijaan päätettiin keskittyä yleisemmin syrjäytymisvaarassa oleviin maahanmuuttajiin, kuten pakolaisnaisiin. Syynä tähän oli se, että Liipolan alueella oli jo saavutettu hyviä tuloksia, mikä näkyi mm. maahanmuuttajien aktiivisuuden kasvuna, ja tarvetta LATU -projektin toiminnalle alueella ei enää ollut. Maahanmuuttajien yhdistystoiminnan kehittämisestä luovuttiin, koska toiminta ei ottanut yrityksistä huolimatta tulta alleen. Tämän tilalla pyritään vahvistamaan osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia yksittäisten resurssihenkilöiden avulla. Uutena tavoitealueena projektisuunnitelmassa on suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen. Vuosien projektisuunnitelmaan tavoitteet on kirjattu seuraavasti: parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia kehittää kotouttamislainmukaisia rinnastettavia toimenpiteitä edistää syrjäytymisvaarassa olevien maahaanmuuttajien mahdollisuuksia omaehtoiseen selviytymiseen ja elämänhallintaan kehittää verkostoyhteistyötä ( kumppanuus, koulutus, kansainvälinen yhteistyö) lisätä maahanmuuttajien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia edistää suvaitsevaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita kehittää uusia, pysyviä tukimuotoja ja toimintamalleja kohderyhmän aktiivitilan saavuttamiseksi Projektissa työskentelee kokopäiväinen projektipäällikkö ja projektiassistentti sekä työllistämistuella palkatut kaksi maahanmuuttajataustaista projektityöntekijää. 4

5 1.2 Projektin toimintaympäristö Maahanmuuttajien kotouttamistyölle luotiin lainsäädännölliset puitteet vuonna 1999, jolloin astui voimaan maahanmuuttajien kotouttamislaki. Laissa säädetään kotouttamista edistävistä toimenpiteistä. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat voisivat osallistua taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen elämään yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Kuntien vastuulla on laatia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kotouttamisohjelma, joka sisältää maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen kohdistuvat tavoitteet, toimenpiteet ja voimavarat. Yksilötasolla maahanmuuttajilla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan kolmen ensimmäisen maassaolovuoden ajan. Suunnitelmassa sovitaan kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. LATU -projekti on yksi toimija Lahdessa, joka tarjoaa ja kehittää kotoutumista edistävää toimintaa kotouttamislain ja Lahden kaupungin kotouttamisohjelman puitteissa. Kotouttamislain toteutumisen seurannassa (VNS 5/2002vp) laki todettiin toimivaksi ja tarpeelliseksi, mutta samalla todettiin sen toimeenpanoon liittyvän keskeneräisyyttä. Ongelmallisena on koettu mm. eri viranomaistahojen vastuukysymysten epäselvyys. Kotouttamislakiin onkin suunnitteilla muutoksia liittyen mm. vastuualueiden määrittelyyn. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusten riittämättömyys ja oikea kohdentuminen ovat myös olleet keskeisiä ongelmia, joihin on pyritty hakemaan ratkaisuja. Erityisesti työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien, kuten lasten ja nuorten sekä vanhusten ja kotiäitien kotoutuminen on jäänyt liian vähälle huomiolle. Väliinputoajia ovat myös luku- ja kirjoitustaidottomat ja vajaakuntoiset maahanmuuttajat. Yhtä ratkaisua koulutuksen riittämättömyyteen on haettu kotouttamislaissa säädetystä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavasta koulutuksesta. Rinnastettava koulutus voidaan koota eri osatoimenpiteistä, kuten omaehtoisesta koulutuksesta tai harjoittelusta, mutta edellytyksenä on, että vähintään puolet toimenpiteestä on koulutusta. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat voitaisiin ohjata joustavasti kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin myös silloin kuin työvoimakoulutusta ei ole tarjolla. Työvoimatoimisto päättää koulutuksen rinnastamisesta osana kotoutumissuunnitelmaa. Tavoitteena on saada paikkakunnalla tarjolla oleva koulutus ja muut toimenpiteet maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Rinnastettavaan koulutuksen tarjonta ja osallistuvien määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Valtakunnan tasolla rinnastettavaan koulutukseen osallistui vuonna henkilöä ja vuonna 2004 määrä oli jo (Yhteistyössä kotouttamiskoulutusta toteuttamaan, 5

6 40). Lahdessa LATU -projekti on osaltaan ollut kehittämässä ja lisäämässä rinnasteisten toimenpiteiden tarjontaa. ESR rahoitteiset hankkeet ovat olleet tärkeä lisä maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien edistämisessä ja koulutusten kehittämisessä ( Arnkil & Nieminen et al a, VNS 5/2002 vp). Tuoreen työ- ja opetushallinnon työryhmäraportin (Yhteistyössä kotoutumiskoulutusta toteuttamaan 2005, 35) mukaan Suomessa on käynnissä tällä hetkellä noin 220 ESR-rahoitteista hanketta, joissa kehitetään maahanmuuttajille suunnattuja palveluja. Kotoutumiskauden aikaisen koulutuksen kehittämiseen tähtääviä projekteja on kaudella ollut noin 38. LATU maahanmuuttajille -projekti kuuluu tavoite 3 ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 2.3, joka on suunnattu heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville. Tavoiteohjelma ja ESR -säädökset asettavat projektille tietyt sisällölliset reunaehdot sekä hallinnolliset velvoitteet. Tässä tutkimuksessa ohjelman ja toimenpidekokonaisuuden tavoitteisiin kiinnitetään huomiota vain siltä osin kuin se on varsinaisen tutkimustehtävän kannalta tarpeellista. Laajemman näkökulman ja vertailupohjan avaamiseksi tutkimuksessa kuitenkin hyödynnetään aikaisempaa arviointi- ja selvitystietoa ESR rahoitteisista maahanmuuttajaprojekteista. Väliarvioinnin sisällöllinen näkökulma on painottunut erityisesti LATU projektin toimintaan maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi. Tämän tematiikan avaamiseksi seuraavassa luvussa tarkastellaan maahanmuuttajien työmarkkinatilannetta sekä työllistymisen esteitä ja keinoja tutkimustiedon valossa. 6

7 2. Maahanmuuttajien työllistyminen 2.1 Maahanmuuttajien työmarkkinatilanne Vielä 80-luvulla maahanmuuttajat työllistyivät hyvin ja heidän sosioekonominen tilanne oli keskimäärin parempi kuin valtaväestöllä. Työllisyystilanne heikkeni 90-luvulla ja on vähitellen parantunut 2000-luvulle tultaessa.(forsander & Ekholm 2001, 62-63) Edelleen työttömyys on huomattavasti korkeampi kuin valtaväestöllä. Maahanmuuttajille tyypillistä on työttömyyden, aktiivitoimenpiteiden ja määräaikaisten työsuhteiden vuorottelu. Avoimille työmarkkinoille työllistymistä on usein edeltänyt työvoimakoulutus ja erilaiset työllistämistoimenpiteet, kuten työharjoittelut. (VNS 5/2002 vp) Mikään yksittäinen syy ei riitä selittämään maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa. Eri ryhmien kohdalla työllistymisessä on huomattavia eroja. Työvoiman kysynnän takia maahanmuuttaneiden työllisyystilanne on luonnollisesti parempi kuin ei työvoimapoliittisista syistä muuttaneiden. Eri kansalaisuusryhmien välillä on huomattavia eroja työllistymisessä. Maahanmuuttajista heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat pakolaisena maahan tulleet. Yksi heidän työttömyyttään selittävä tekijä on, että heidän joukossaan on paljon vajaakuntoisia, koska Suomi on noudattanut kiintiöpakolaisten valinnassa humanitäärisiä periaatteita. Noin 10 % viime vuosina vastaanotetuista kiintiöpakolaisista on luku- ja kirjoitustaidottomia, joiden kotoutuminen ja kuntoutuminen on usein vaativaa ja asettaa rajoituksia työmarkkinoille pääsemiseen ( Forsander & Ekholm 2001, 63) 2.2 Työllistymisen esteitä ja keinoja työllistymiseen Maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa on selitetty maahanmuuttajien resursseilla, työelämän muutoksilla ja syrjinnällä työelämässä. Työelämän kannalta tarpeellisia resursseja ovat ainakin kielitaito, ammattitaito, kulttuurinen kompetenssi ja sosiaaliset kyvyt sekä valtayhteiskunnan verkostojen hallinta. (Forsander & Ekholm 2001, 64) Riittävää suomen kielen taitoa pidetään yleensä työllistymisen perusedellytyksenä. Kieli- ja ammattitaitovaatimuksia voidaan käyttää myös ulkomaalaistaustaista työnhakijaa syrjivästi. Vaikka ammattitaito- ja työtaidot olisi testattu hyviksi, muualla hankittuun koulutukseen ja työkokemukseen suhtaudutaan suomalaisilla työmarkkinoilla usein kielteisesti. Maahanmuuttajien työmark- 7

8 kina-asemaa tutkinut Annika Forsander kysyykin kriittisesti missä määrin työnhakijalta vaaditut ominaisuudet heijastelee työn asettamia vaatimuksia ja missä määrin on kysymys keinosta rajata tietty hakijaryhmä, kuten maahanmuuttajat ulkopuolelle. (Forsander 2000, 169) Useimmat suomalaisten työmarkkinoiden portinvartijat vaativat luotettavaa osoitusta ammattitaidosta näyttöjen kautta. Tämä on heidän mielestään yleensä yhtä kuin Suomessa hankittu työkokemus tai koulutus (Forsander 2002, ). Tutkimusten mukaan muodollisten vaatimusten lisäksi myös ns. informaali kelpoisuus eli suomalaisen työelämän sosiaalisen, kulttuurisen ja asenteellisen koodin hallitseminen on tärkeää. Työelämän rakenteelliset muutokset, kuten palvelusektorin laajeneminen ja tiimityö edellyttävät työntekijöiltä toimintaympäristön kielen ja kulttuurin hallintaa. Kulttuurinen ja sosiaalinen osaaminen korostuu työelämässä yhä enemmän ja maahanmuuttajilta vaaditaankin suomi-spesifiä kompetenssia, jota maahanmuuttajan on vaikea saavuttaa. (Forsander 2002, ) Maahanmuuttajien täytyy ensin kyetä näyttämään ammattitaitonsa ja sopivuutensa ja vasta sen jälkeen hänelle suodaan tilaisuuksia työllistymiseen ja etenemiseen ulkomaalaisuudesta huolimatta. Ammattitaitoa vastaavaan työpaikkaan työllistymisessä on valtaväestön ja erityisesti oman alan verkostojen hallinta tärkeää. Maahanmuuttajilta yleensä puuttuvat nämä verkostot ainakin maassa oleskelun alkuvaiheessa.(forsander & Ekholm 2001, 64-65) Timo Jaakkola on tutkimuksessaan Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt työhönotossa ja työelämässä selvittänyt mm. maahanmuuttajien työllistymisstrategioita ja kanavia sekä sitä millaista syrjintää työhönottovaiheessa esiintyy. Tutkimuksen maahanmuuttajien tärkeimmät rekrytointikeinot olivat suomalaisten ystävien ja tuttavien kautta saadut kontaktit ja työvoimatoimiston palvelut. Samoin kuin valtaväestöstä tuleva työnhakija maahanmuuttaja tarvitsee puolestapuhujakseen henkilön, jolla on kontakteja työmarkkinoille. Työvoimaneuvojien ja kouluttajien rooli voi tässä olla merkittävä. Myös ulkomaalaisten ystävien kautta on löydetty töitä (ketjutyöllistyminen), mutta joka harvoin vastaa omaa alaa.(jaakkola 2000, 42-43, Forsander 2002, 30) 8

9 3. Tutkimuksen lähtökohdat 3.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Käsillä olevaa tutkimusta voidaan luonnehtia projektin kehittämistä tukevaksi arviointitutkimukseksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että tutkija toimii toteutusorganisaatiosta riippumattomana ja ulkopuolisena tahona, mutta tuo samalla projektiin oman tulkintansa sen etenemisestä toimien peilinä ja kriittisen kehittämispalautteen antajana. Tutkimus toteutetaan kaksivaiheisesti, siten että ensimmäinen väliraportti valmistuu syyskuussa 2005 ja loppuraportti projektin päätösvaiheessa vuoden 2006 loppupuolella. Ensimmäinen tutkimusvaihe toimii eräänlaisena kartoitusvaiheena, jonka tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva projektin etenemisestä ja tähänastisista tuloksista alla olevassa taulukossa olevien tutkimuskysymysten mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa painottuu tiedon tuotanto ja kehittämispisteiden paikantaminen projektin kehittämisprosessin tueksi. Koska LATU -projekti on tavoitteiltaan ja osa-alueiltaan laaja-alainen projekti ensimmäinen vaihe tutkimuksesta on painottunut erityisesti projektin työllistymistä edistävään toimintaan. Toisessa vaiheessa painopiste on tulosten ja vaikutusten arvioinnissa, jonka lisäksi tavoitteena on syventää ensimmäisessä vaiheessa tehtyä työtä sekä fokusoida tutkimuskohdetta niihin teemoihin, jotka ensimmäisen vaiheen jälkeen ovat osoittautuneet lisäanalyysiä tarvitseviksi. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota hyvien käytäntöjen paikantamiseen ja juurruttamiseen sekä asiakasnäkökulmaan. Taustalla hyödynnetään uusimpia tutkimuksia maahanmuuttajien työllistymisestä sekä arviointi- ja selvitystietoa maahanmuuttajatyön hyvistä käytännöistä. Tutkimussuunnitelman mukaisesti päätutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset: 9

10 Taulukko 1. Tutkimuskysymykset Näkökulma Tutkimuskysymykset Projektin eteneminen Miten hanke on edennyt / etenee omiin tavoitteisiinsa nähden eri tavoitealueilla? Miten eri osapuolten välinen yhteistyö on onnistunut? Onko hankkeen edetessä tapahtunut palautteesta oppimista? Projektin tulokset Millaisia uusia toimintamalleja ja -käytäntöjä projekti on kehittänyt eri tavoitealueilla ja mikä on niiden merkitys maahanmuuttajien kotoutumisen ja palvelujärjestelmän kehittymisen näkökulmasta? Millaisia vaikutuksia projektilla on ollut siihen osallistuneiden maahanmuuttajien kotoutumisen, voimaantumisen ja työllistymisen näkökulmasta? Miten eri tahojen välinen verkostoyhteistyö on kehittynyt? Miten ja millä tavoin projekti on onnistunut edistämään suvaitsevaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita? Tulosten levitettävyys ja vakiinnutettavuusnäkymät Millä edellytyksillä hankkeessa kehitettyjä uusia toimintamalleja voidaan levittää ja juurruttaa ns. normaalipalveluiden piirissä laajemminkin käytettävinä hyvinä käytäntöinä? Millaisilla toimenpiteillä projekti pyrkii vahvistamaan tulosten vakiinnuttamisen edellytyksiä? 3.2 Tutkimuksessa sovellettu lähestymistapa LATU -projekti on luonteeltaan monitahoinen useiden osapuolten yhteistyöprojekti. Projektin kokonaisuuden ja tutkimussuunnitelmassa asetettujen kysymysten tavoittamiseksi tutkimuksessa sovelletaan moninäkökulmaista ja moniin aineistoihin pohjautuvaa lähestymistapaa. Arvioinnin moninäkökulmaisuus tarkoittaa sitä, että arviointiprosessin on kyettävä tavoittamaan hankkeen toteutukseen eri positioista käsin osallistuvat tahot. On selvitettävä hankkeen vastuullisten toimijoiden ja taustaryhmien kokemuksien ohella myös kohdeorganisaatioiden, asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien näkemyksiä hankkeen etenemisestä. Sosiaalikehitys Oy on useissa arviointitehtävissä soveltanut ns asteen viiteke- 10

11 hystä, joka toimii myös tässä tutkimuksessa väljänä, tarkastelunäkökulmia avaavana viitekehyksenä. Kuvio Strategiaulottuvuus - kytkentä alan ja alueen strategioihin 2. Verkostot ja kumppanuus - kumppanit - yhteistyötoimijat 5.Toimeenpano - johtaminen - prosessit - toteutus 4. Emo-toiminnot - integroituminen - uudet mallit, juurruttaminen 1. Asiakkaat - osallisuus - aktivoituminen - asiakasvaikutukset Projektin vaikuttavuutta on LATU -projektin tutkimuksessa jäsennetty niin, että siinä erottuu kaksi osatekijää: asiakasvaikuttavuus ja toimintamallien ja -järjestelmien kehittyminen. Lisäksi tarkastelutapa pitää sisällään kaksi aikaan sidottua tasoa, projektin aikaisen ja projektin jälkeisen vaikuttavuuden. Kuvio 2 havainnollistaa tätä asetelmaa. LATU -projektin tutkimuksessa tämä tarkastelutapa tarkoittaa sitä, että projektin asiakasvaikuttavuutta tutkitaan ensinnäkin siitä näkökulmasta, millaisia vaikutuksia projektiin osallistumisella on ollut asiakkaan kannalta projektiin osallistumisen aikana (esim. rohkaistuminen, aktivoituminen). Toiseksi selvitetään sitä, millaisia pysyvämpiä muutoksia asiakkaan elämässä on tapahtunut projektin myötävaikutuksella (esim. työllistyminen, parantunut kielitaito). Ensimmäisen asteen vaikutukset toimintajärjestelmiin puolestaan tarkoittavat projektin aikana toimivia ja kehittyneitä toimintamalleja ja verkostoja ym. Toisen asteen vaikuttavuus siirtää huomion näiden käytäntöjen jatkumiseen ja juurtumiseen projektin jälkeen. 11

12 Kuvio 2. Vaikuttavuuden ulottuvuudet Projekti Muut toimijat/ projektit ym. Vaikuttavuus 1 (Aktivoituminen) Vaikuttavuus 3 (Projektivarainen sosiaalinen pääoma) Ensimmäisen asteen vaikutukset Vaikuttavuus 2 (Sijoittuminen Lisääntynyt inhimillinen pääoma) Vaikuttavuus 4 (Juurrutettu intellektuaalinen ja sosiaalinen pääoma) Toisen asteen vaikutukset 3.3 Tutkimusaineistot ja -menetelmät Arviointitutkimus pohjautuu projektin oman dokumentti- ja asiakirja-aineiston analyysin lisäksi haastatteluaineistoon. Tutkimus on varsinaisesti kohdistunut projektin jatkovaiheeseen, mutta projektin nykytilanteen ymmärtämiseksi tutkija on perehtynyt myös projektin aikaisempiin vaiheisiin dokumenttiaineiston ja työntekijähaastattelujen avulla. Tutkijalla on ollut käytössään mm. projektin raportit, ohjausryhmän kokousmuistiot sekä projektin päiväkirjat. Tämän projektin vaiheita kuvaavan dokumenttitiedon sekundäärianalyysin eli toisen luennan avulla on luotu kokonaiskuva projektin etenemisestä ja kehittymisestä sekä toimintamalleista. Sekundäärianalyysissä muodostuneiden käsitysten täydentämiseksi ja tarkentamiseksi tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on haastateltu projektin entisiä ja nykyisiä työntekijöitä (5 hlöä). Lisäksi projektin ohjausryhmän ja keskeiset yhteistyötahot kokoavassa dialogifoorumissa on kuultu eri tahojen näkemyksiä projektista 1. Dialogifoorumin aineistoa on täydennetty kahdella haastattelulla. 1 Dialogifoorumityöskentely on monitoimijaisten projektien ja verkostojen yhteistyön ja vuoropuhelun kehittämismenetelmä. Pähkinänkuoressa kysymys on verkoston eri toimijoille järjestettävästä yhteisestä kokoontumisesta, jossa tutkijat tai arvioitsijat toimivat välittäjinä. Yhteisen vuoropuhelun kautta toimijat rakentavat moniäänistä näkemystään projektista. Foorumityöskentely tuottaa jaetun käsityksen projektin tavoitteista sekä eletystä ja odotettavissa olevasta kehityskulusta. 12

13 Arviointitutkimuksessa on painotettu asiakasnäkökulmaa siten, että projektin toiminnan ja toimintamallien tuloksellisuutta tarkastellaan asiakkaiden saaman hyödyn näkökulmasta. Projektissa on koottu kaikkien osallistujien seurantatiedot, jonka pohjalta on mahdollista seurata kunkin osallistujan etenemistä projektin toimenpiteissä ja sijoittumista projektin päätyttyä. Tämän aineiston pohjalta on tehty tilastollinen analyysi projektin vuoden 2004 loppuun mennessä päättäneiden maahanmuuttajien osalta. Lisäksi tutkijalla on ollut käytössään projektin osallistujilta aikaisemmin kerätyn palauteaineiston yhteenvedot sekä työnantajilta saadut palautteet. Laadullista aineistoa on syvennetty projektin päättäneille maahanmuuttajille tehdyillä case-haastatteluilla. Haastatteluissa on kuultu asiakkaan oma tarina siitä mikä merkitys ja hyöty projektin toimenpiteillä on ollut hänen kotoutumis- ja työllistymispolullaan. Tutkimuksen jatkovaiheessa toteutetaan kattava sidosryhmä- ja yhteistyökumppanien puhelinhaastattelukierros sekä täydennetään ja laajennetaan asiakascase-haastatteluja. Lisäksi järjestetään toinen yhteistyötahoille suunnattu dialogifoorumi. 13

14 4. Tutkimuksen välituloksia 4.1 Projektin toteutus ja eteneminen LATU projekti on verkostoyhteistyöhön pohjautuva laaja-alainen hanke. Tavoitteiden levittäytyminen moniksi osa-alueiksi on toisaalta ollut projektin vahvuustekijä, mutta samalla haaste ja kipukohta erityisesti hallinnoinnin monimutkaistumisen ja henkilöresurssien riittävyyden kannalta. Laaja-alaisuus on tuonut pirstaleisuutta projektiin ja jossain määrin hankaloittanut syvyyssuunnassa etenemistä eri osa-alueilla. Tästä huolimatta projekti on kokonaisuudessaan edennyt määrätietoisesti ja tavoitteidensa suuntaisesti. LATU -projekti on Lahden kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ensimmäinen ESRprojekti. ESR -hallinnoinnin opettelu ja ESR -byrokratiaan liittyvät yleisemminkin tiedossa olevat tyypilliset ongelmat (ks. esim. Arnkil et al. 2004a) ovat etenkin alkuvaiheessa vieneet paljon aikaa ja energiaa. Kokemuksen myötä projektin hallinnointiin ja ESR - säädösten toteuttamiseen liittyvät ongelmat ovat vähentyneet. Projekti on TE -keskuksen näkökulmasta suoriutunut hyvin hallinnollisista tehtävistään. Projektin toteutuksen onnistumisessa avainasemassa on ollut projektiin jo lähtökohtaisesti sisäänrakennettu yhteistyöverkosto. Toimijoiden keskinäinen tuttuus ja verkostoyhteistyön aikaisempi historia on ollut yksi merkittävä tekijä hankkeen eteenpäin viemisessä. Monipuolinen verkosto on mahdollistanut laajan toimenpidevalikoiman tarjoamisen asiakkaille, mikä on vahvistanut projektin tuloksellisuutta. Yhteistyö on sujunut eri tahojen näkemysten mukaan hyvin ilman mainittavia ongelmakohtia. Kumppanuuden jatkumisen ja kehittymisen kannalta uhkatekijänä on ollut se, että vuoden 2004 syksystä lähtien kilpailuttamissäädösten tulkinta on kiristynyt siten, että myös sovittujen yhteistyötahojen osuudet on jouduttu kilpailuttamaan. Projektin toteutuksen yhtenä kulmakivenä yhteistyötahot pitävät projektissa olevaa vahvaa ammatillista osaamista. Osaaminen on vahvistunut ja karttunut projektin edetessä, mutta toisaalta sitä on myös siirtynyt henkilövaihdosten mukana pois projektista. Vuonna 2004 projektihenkilökunnan vaihtuminen projektipäällikköä lukuun ottamatta on jonkin verran hidastanut projektin etenemistä, koska uuden henkilökunnan perehdyttäminen on vienyt aikaa. LATU projekti onkin tässä vaiheessa hanketta personoitunut projektipäällikköön, 14

15 joka aikaisemman maahanmuuttajasosiaalityön taustan tuoman tuttuuden lisäksi on edustanut yhteistyökumppaneille ja asiakkaille hankkeen jatkuvuutta. LATU -projekti on koko elinkaarellaan jo reilusti ylittänyt puolen välin ja lähenemässä lopetusvaihetta. Projektin kaarta tarkasteltaessa on nähtävissä, että projektissa on tehty myös tarvittavia korjausliikkeitä. Nämä konkretisoituvat uudessa vuosille tehdyssä projektisuunnitelmassa. Suunnitelmaa on korjattu niiden osa-alueiden suhteen, joita on pidetty valmiina (Liipolan asuinalueen maahanmuuttajatyön kehittäminen) tai joiden eteenpäin vieminen ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut (maahanmuuttajien yhdistystoiminnan kehittäminen). Lisäksi suunnitelmaan on lisätty hyvien etnisten suhteiden ja suvaitsevaisuuden edistäminen. Korjausliikkeet ovat olleet hyvin perusteltuja. Toisessa vaiheessa pyrkimyksenä on ollut tiivistää ja syventää tavoiteosa-alueiden käsittelyä, mutta tätä on jonkin verran vaikeuttanut henkilökunnan vaihtuminen. Projektin ydintoiminnoista on viimeistään toisen vaiheen aikana tullut projektin vakiintunutta toimintaa (mm. henkilökohtaisten suunnitelmien teko, LATU -kurssit) ja uutta kokeileva kehittämisaspekti on jäänyt jonkin verran taka-alalle. Projektin tuloksekkuuden kannalta tämä on ollut järkevää, sillä ydintoiminnot ovat osoittaneet toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. LATU -projektin toiminta näyttääkin vakiinnuttaneen paikkansa luontevaksi osaksi kaupungin maahanmuuttajatyötä. Seuraava vuosi on projektin päätösvuosi, jolloin tärkeimpänä kysymyksenä on projektin toimintojen juurruttaminen. Seuraavissa luvuissa käsitellään projektin osa-alueita tähänastisten tulosten ja lupaavilta vaikuttavien käytäntöjen paikantamisen näkökulmasta. 4.2 Työllistymismahdollisuuksien paraneminen Projektin toimintakonsepti LATU projektin ydintoimintaa on työelämävalmiuksien parantamiseen ja työllistymiseen tähtäävä toiminta, joka pohjautuu henkilökohtaisen suunnitelman tekoon ja askeleittain etenevän poluttamisen ideaan. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa tehdään henkilökohtaiset suunnitelmat, joiden pohjalta heidät ohjataan tarpeita vastaaviin toimenpiteisiin. Projektin oma toimenpidetarjotin on melko laaja ja se kattaa kotoutumisen ja työelämäpolun 15

16 eri vaiheissa olevien maahanmuuttajien tarpeita. Tarvittaessa asiakkaat on voitu ohjata myös muiden tahojen järjestämiin toimenpiteisiin. LATU projektin toiminta on ollut ajankohtaista ja osuvaa olemassa olevien palvelujen täydentäjänä. Poluttamisen lisäksi yhtenä merkittävänä asiana esiin nousee olemassa olevan koulutustarjonnan täydentäminen kehittämällä rinnasteisia toimenpiteitä. Myös Lahdessa kotoutumisvaiheen koulutustarjonta on ollut riittämätöntä, mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että suomen kielen opiskeluun ja aktiiviseen toimintaan on tullut katkoksia, joka taas on hidastanut ja hankaloittanut kotoutumisprosessia. LATU projektin kotoutumiskoulutukset työvoimapoliittiseen toimintaan rinnastettavana toimenpiteenä, luku- ja kirjoitustaidottomille suunnattu koulutus sekä muut räätälöidyt toimenpiteet ovat tarjonneet monille maahanmuuttajille mahdollisuuden aktiiviseen toimintaan ja suomen kielen opiskeluun heti maahantulon jälkeen tai ilman pitkiä taukoja. Toinen tärkeänä esiin noussut asia on vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksien parantaminen. LATU projekti on tarttunut kehittämiskohteeseen, joka on valtakunnallisestikin todettu jääneen liian vähälle huomiolle (mm. Uusikylä et al.2005). LATU -projektissa vajaakuntoisena tai työrajoitteisena on pidetty henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työnsä tai edetä työssään ovat huomattavasti vähentyneet vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Luku- ja kirjoitustaidottomuus tekee henkilöstä myös käytännössä katsoen vajaakuntoisen suomalaisilla työmarkkinoilla. Projektissa on ohjattu maahanmuuttajia yhteistyötahojen toteuttamaan kuntouttavaan ja korjaavaan opetukseen ja psykiatriseen fysioterapiaan tai normaalipalveluihin työkyvyn kartoitukseen. Uutena toimenpiteenä on kokeiltu luku- ja kirjoitustaidottomien ABC-kurssia. Projektissa on saatu hyviä tuloksia yksittäisten vajaakuntoisten asiakkaiden kohdalla, mutta varsinaisen mallin kehittäminen on näiden resurssien puitteissa hyvin haasteellista, ja siinä ei ole edetty vielä kovin pitkälle. Aihealue on jo yksinään niin laaja ja monimuotoinen, että se olisi vaatinut selvästi enemmän henkilöresursseja tai oman projektin, jotta siihen olisi voitu keskittyä kunnolla. Projektin puitteissa on kuitenkin ollut mahdollista kehittää yksittäisiä toimenpiteitä, joista ehkä merkittävin jatkon kannalta on koulutusmalli luku- ja kirjoitustaidottomille. Vajaakuntoisten maahanmuuttajien kuntoutukseen liittyvä problematiikka koskettaa laajemminkin palvelujärjestelmäämme. Vammaisia ja vajaakuntoisia maahanmuuttajia ei Suomessa ole huomioitu erityisryhmänä eikä normaalipalvelujen (mm. mielenterveys) kyky tunnistaa ja vastata maahanmuuttajien erityistarpeisiin ole riittävä. 16

17 Vajaakuntoisten maahanmuuttajien tilanteen parantaminen vaatisikin sekä tietoisuuden ja tiedon lisäämistä että toimintamallien ja koko toimintajärjestelmän kehittämistä. Kotouttamislakiin on jatkossa todennäköisesti tulossa muutoksia niin, että vastuu työelämän ulkopuolella olevien luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutuksesta on siirtymässä kunnille. LATU projektissa on otettu askeleita oikeaan suuntaan kiinnittämällä huomiota luku- ja kirjoitustaidottomien ja vajaakuntoisten maahanmuuttajien tilanteeseen ja myös ennakoitu mahdollisia vastuumuutoksia. Seuraavassa on käsitelty yksityiskohtaisemmin projektin järjestämiä toimintamuotojen toteutumista ja saatuja kokemuksia. Tässä käsitellyt toimenpiteet liittyvät ensisijaisesti työllistymisesteiden poistamiseen ja työllistämismahdollisuuksien parantamiseen. Muuta aktivoivaa toimintaa ja verkostoyhteistyötä on tarkasteltu omissa luvuissaan. Henkilökohtaiset suunnitelmat / ohjaus ja neuvonta. LATU -projektissa on vuoden 2004 loppuun mennessä tehty henkilökohtainen suunnitelma 213 maahanmuuttajalle. Vuositasolla on ollut pientä vaihtelua asetettujen määrällisten tavoitteiden toteutumisessa suuntaan ja toiseen, mutta vuoden 2004 lopussa ollaan suunnitelman mukaisessa määrällisessä kokonaistavoitteessa (212). Suunnitelmaa tehtäessä on kartoitettu asiakkaan aikaisempaa koulutusta, työkokemusta, kielitaitoa, mahdollisia työllistymisen esteitä ja tulevaisuuden suunnitelmia. Projektilla on tätä varten käytössään oma lomake, johon tiedot kirjataan. Projektin työntekijät antavat psykososiaalista tukea, ohjausta ja neuvontaa asiakkaiden tarpeiden mukaan sekä ohjaavat tarvittaessa joko projektin tai muiden tahojen järjestämiin toimenpiteisiin. Tuki on ollut tarvittaessa hyvin konkreettista: mm. papereiden kääntämistä, kieliavustajana toimimista ja tukea virastokäynneillä, työharjoittelu- tai opiskelupaikkojen etsimistä ja apua työhakemuksen teossa. Suunnitelman välitarkistus tehdään n. 6 kk kuluttua tai kun henkilö on lopettanut toimenpiteen. Projektin toimintamalli ehkäisee polun katkeamista toimenpiteen päättyessä. Maahanmuuttaja-asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa apuun. Tätä käsitellään tarkemmin luvussa Maahanmuuttajien kokemuksia projektista. Työllistymisesteiden kartoitus ja korjaaminen. LATU -projektin yhteistyötahot ovat toteuttaneet kuntouttavaa ja korjaavaa opetusta sekä psykiatrista fysioterapiaa. Kuntouttavan ja korjaavan opetuksen järjestäminen on ollut Tiedonpuu ry:n vastuulla ja psykiatrista fysioterapiaa on järjestänyt Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö. Vuoden 2004 loppuun mennessä kuntouttavaan ja korjaavaan opetukseen on osallistunut yhteensä 21 henkilöä 17

18 ja muihin toimenpiteisiin 8 projektin asiakasta. Määrälliset tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet, koska on ollut tarkoituksenmukaisempaa jatkaa jo osallistuvien kuntoutusjaksoja. Kuntoutusta on toteutettu yksilö- ja ryhmätasolla. Opetuksessa on käytetty Instrumental Enrichment- menetelmää. Tulokset ovat olleet hyviä yksittäisten asiakkaiden kohdalla. Kuntouttavan ja korjaavan opetuksen osa-aluetta on käsitelty lähemmin Tiedonpuu ry:n toteuttamassa tutkimuksessa (Kivi 2004). LATU -kurssit. Projektissa on työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettavina toimenpiteinä toteutettu vajaan puoli vuotta kestäviä LATU -kursseja, jotka sisältävät koulutusta kolmena päivänä ja työharjoittelua kahtena päivänä viikossa. Kursseja on järjestetty yhteensä viisi ja kuudes kurssi on vielä tulossa. Kursseille on osallistunut yhteensä 81 maahanmuuttajaa. Koulutusosuudesta on vastannut Koulutuskeskus Salpaus ja työharjoittelupaikkojen hankkimisesta ja ohjauksesta projektin henkilökunta. LATU -kurssit ovat työntekijöiden, yhteistyötahojen ja osallistujien palautteen sekä sijoittumistietojen perusteella osoittautuneet toimivaksi kokonaisuudeksi. Erityisen hyvänä on pidetty kielen opiskelun ja työharjoittelun yhdistämistä 3+2 periaatteella. Monille aikuisille opiskelijoille tämä on ollut pelkkää opiskelua mielekkäämpi vaihtoehto. Etuna on ollut myös se, että kurssilla opittua kieltä on voitu heti soveltaa työharjoittelupaikassa. Yhtenä ongelmana sekä maahanmuuttajat että kouluttajat ovat kokeneet opiskelijoiden vaihtelevan lähtötason, mikä on yleinen ongelma kotoutumiskoulutuksessa. Opiskelijoilta kerätyn palautteen (LATU 1-4) ja haastattelujen perusteella kokemukset LA- TU -kursseista ovat myönteisiä. Kurssin sisältöä on pitänyt hyvänä tai kiitettävänä 85% ja kurssin muotoa 77% neljälle ensimmäiselle LATU -kurssille osallistuneista. Suomen kielen opetuksen sisältöä pitää hyvänä tai kiitettävänä 88% ja työharjoittelupaikkaan tyytyväisiä on 78% osallistujista. Lähes puolen vastaajista mielestä työharjoittelu on vaikuttanut omiin tulevaisuudensuunnitelmiin. Joka kurssilta 1-3 osallistujalla on ollut mahdollisuus jatkaa työharjoittelun jälkeen palkallisena samassa työpaikassa. Myös työharjoittelun määrään ollaan yleensä oltu tyytyväisiä. LATU -projektin työntekijöiden antaman opastuksen määrää pidetään pääsääntöisesti sopivana, mutta joka kurssilla on muutama henkilö joiden, mielestä opastusta on ollut liian vähän tai paljon. Lähes kaikkien mielestä projekti on kuitenkin tukenut omia henkilökohtaisia suunnitelmia ja työntekijöiden kanssa on ollut helppo keskustella. Yli puolet vastaajista onkin hakenut apua projektin työntekijöiltä. Vastauksista käy kuitenkin ilmi, että tiedon saaminen opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista ei lähes puolen vastaajista mielestä ole yleensä ottaen riittävää ja monet kaipaisivat vielä enem- 18

19 män tukea oman tulevaisuuden suunnitteluun. Tämä vahvistaa kuvaa siitä, että projekti on oikeilla linjoilla panostaessaan henkilökohtaiseen opastukseen ja neuvontaan. Asiakashaastattelut tukevat kirjallisesta palautteesta saatua myönteistä yleiskuvaa LATU - kursseista. Haastatellut LATU -kurssille osallistuneet olivat tyytyväisiä kurssiin. Kiitosta saavat mm. vierailukäynnit ja urheiluaktiviteetit, työharjoittelumahdollisuus, LATU -projektin työntekijöiden jokaviikkoinen käynti kurssilla ja auttavainen ja yksilöllisesti huomioiva opettaja sekä yleinen ilmapiiri. Myös työharjoittelupaikkojen palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kehitettävänä asiana esiin on noussut lähinnä se, että jotkut työpaikat ovat toivoneet tiiviimpää yhteistyötä LATU -projektin kanssa työharjoittelujakson aikana. Muut rinnastettavat toimenpiteet. Projektissa on kokeiltu yksilöllisesti räätälöityjä rinnastettavia toimenpiteitä maahanmuuttajille. Vuonna 2004 muuhun rinnastettavaan toimenpiteeseen osallistui yhteensä kolme maahanmuuttajaa. LATU -projektin ensimmäisen vaiheen arviointitilaisuuden yhteydessä todettiin, että maahanmuuttajat eivät toistaiseksi ole kovin innostuneet kokoamaan itselleen palapelejä eri toimenpiteistä. Myös lainsäädäntö asettaa rajoituksia räätälöityjen rinnastettavien toimenpiteiden toteuttamiselle. Työkokeilut ja tukityöllistäminen. Projektiin osallistujat on voitu ohjata työkokeiluun tai tukityöhön projektin toimenpiteenä sekä tarvittaessa muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin työvoimatoimiston kautta. Projektin etuna on ollut, että toimenpiteet ovat olleet joustavammin käytössä kuin työvoimatoimistossa. LATU -projekti on tehnyt lähes päivittäistä yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa, mikä on molempien osapuolten näkökulmasta toiminut hyvin. Näyttäisi siltä, että pelkkä työkokeilu tai tukityöjakso tai molemmat toteutettuna peräkkäin on ollut toimiva keino vakuuttaa työnantaja henkilön osaamisesta, sillä tukityö- ja työkokeilu on melko usein johtanut työllistymiseen (ks. taulukko 2). Työkokeilu- ja tukityöpaikkoja on löytynyt kohtuullisen hyvin. Yksityissektorin tukityöpaikkojen todennäköisyys työllistää jatkossa on suurempi kuin julkisen sektorin, mutta niitä on edelleen vaikea löytää. LATU ABC. LATU -projektissa on kokeiltu vuoden 2005 kevään aikana luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille tarkoitettua koulutusta. Koulutuksen toteuttajana on toiminut Lahden kansanopisto. Saadut kokemukset ovat hyviä ja ne ovat hyödynnettävissä jatkossa, jos kuntien vastuulle tulee luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutuksesta huolehtiminen. Erityisen hyviä kokemuksia on saatu lyhyemmistä opiskelupäivistä. 19

20 Normaali työvoimapoliittisen koulutuksen työpäivä on 7 tuntia, joka on monille luku- ja kirjoitustaidottomille aikuisille opiskelijoille liian raskas. Lyhyemmät 4-6 tunnin päivät takasivat sen, että opiskelijat jaksoivat keskittyä opiskeluun ja omaksua opetetut asiat. Opiskeluryhmä sisälsi sattumalta vain naisia, mikä todettiin jälkikäteen hyväksi. Tämä mm. mahdollisti kädentaidon ja kotitalousaineiden yhdistämisen opiskeluun, mikä on myös muualla todettu toimivaksi tavaksi opettaa luku- ja kirjoitustaidottomia. 2 Koulutuksen tulokset olivat hyviä; kaikki opiskelijat yhtä lukuun ottamatta pystyvät jatkamaan opiskelua suomenkielen alkeiskurssitasolla Projektin päättäneiden maahanmuuttajien polut Vuoden 2004 loppuun mennessä projektin lopettaneista tai keskeyttäneistä oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille yhteensä 50 henkilöä, mikä on noin 20% kaikista projektin osallistujista. Yhdistelmätuella työhön oli päässyt yhteensä 11 henkilöä. Ammatilliseen tai ESR - rahoitteiseen koulutukseen tai peruskouluun oli siirtynyt yhteensä 30 henkilöä. Lopettamisen tai keskeyttämisen syy on 11 henkilöllä muu kuin edellä mainittu (muutto, eläkkeelle siirtyminen ym.) Aktiivinen työelämäpolun kannalta positiivinen ratkaisu on löytynyt yhteensä 91 projektin päättäneelle tai keskeyttäneelle maahanmuuttajalle, mikä on 36% kaikista osallistujista. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena ottaen huomioon, että perusjoukko pitää sisällään myös projektin vasta aloittaneet sekä muihin aktiivitoimiin osallistujat, joilla työllistymistavoite ei ole ensisijainen (n=252). Lopulliset tiedot projektin määrällisistä tuloksista selviävät vasta projektin päätyttyä, kun kaikki projektin osallistujat on kirjattu ulos. Projektin loppuaikaan kohdistuu tässä suhteessa melko suuria paineita, koska projektissa on edelleen kirjoilla yli puolet niistä, joille on tehty henkilökohtainen suunnitelma. Yhteensä noin 62 % avoimille markkinoille työllistyneistä työskentelee yksityisellä sektorilla. Työpaikat ovat eri aloilta, tyypillisimmin kaupan alan tai teollisuuden eri sektoreilta. Joihinkin yrityksiin on työllistynyt useampi kuin yksi maahanmuuttaja. Usein hyvät kokemukset maahanmuuttajataustaisesta työntekijästä ja työpaikan tottuminen monikulttuurisuuteen madaltavat kynnystä palkata seuraava maahanmuuttajataustainen työntekijä. 20% on työllistynyt julkiselle sektorille, tyypillisimmin kouluihin tai päiväkoteihin. Kolme henkilöä on 2 Myös esimerkiksi Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen Majava-projektissa on saatu luku- ja kirjoitustaidottomien opetuksessa hyviä kokemuksia kielen opetuksen yhdistämisestä työpajamuotoiseen toimintaan sekä muiden toiminnallisten menetelmien käytöstä. 20

21 löytänyt työpaikan kolmannelta sektorilta (säätiö) tai seurakunnasta ja yrittäjiksi on päätynyt kaksi projektin osallistujaa. Seurantatiedoista ei selviä, ovatko työsuhteet vakituisia vai määräaikaisia. Ammatillisen koulutukseen sijoittuneilla tyypillisin ala on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Lahden seudulla toimiviin muihin ESR -projekteihin on siirtynyt yhteensä 12 maahanmuuttajaa: Koulutuskeskus Salpauksen OSUMA- projekti tarjoaa oppisopimuskoulutusta maahanmuuttajille ja Helsingin Yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenian Improve Immigrants projekti on tarkoitettu erityisesti korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Seuraavassa on tutkittu projektin seuranta-aineiston pohjalta tarkemmin sitä, millaisia vaiheita työllistyminen tai koulutukseen sijoittuminen on edeltänyt projektissa. Perusjoukoksi on otettu kaikki projektista vuoden 2004 loppuun mennessä ulos kirjatut; sekä projektin lopettaneet että keskeyttäneet (n=102). Keskeyttäneitä on yhteensä 13, joista puolella keskeyttämisen syy on avoimille työmarkkinoille työllistyminen ja lähes kaikilla muilla muutto toiselle paikkakunnalle. Keskeyttäneiksi on kirjattu sellaiset, jotka ovat lopettaneet projektissa ennen kuin heidän henkilökohtaiseen suunnitelmaan kirjatut toimenpiteet on suoritettu loppuun. 21

22 Taulukko 2: Projektin jälkeistä sijoittumista edeltäneet toimenpiteet (kpl) Kuntouttava ja korjaava opetus/ LATUkurssit (1-5) Muu aktivoiva tai rinnastettava Työkokeilu /työharjoitte lu ** Tukityö yksityinen/ kunta työllis- tymis- esteiden kartoitus toi- menpide * Avoimille /3 11/6 työmarkkinoille Työllistynyt /2 yhdistelmätuella Koulutus /7 (ammatillinen, ESR tai muu***) Muu keskeyttämisen /1 tai lopettamisen syy Yhteensä /3 11/16 * Tähän luokkaan on yhdistetty aktivoiviin toimiin; kielikursseille, atk-kursseille, naisten kerhoon sekä muihin räätälöityihin rinnasteisiin toimenpiteisiin osallistuneet ** Työharjoittelu ei ole projektin järjestämä toimenpide *** Yksi henkilö suoritti peruskoulun LATU- kurssit, tukityöjakso, työkokeilu tai työharjoittelu ovat edeltäneet suurimman osan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Näille toimenpiteille yhteistä on se, että ne toteutetaan kokonaan tai osittain työpaikalla, jolloin osallistuja pääsee näyttämään taitonsa työnantajalle ja harjoittelemaan suomalaisessa työelämässä ja työkulttuurissa tarvittavia taitoja käytännössä. Huomioitavaa on se, että lähes kaikki yksityisellä sektorilla tukityössä olleet ovat myös työllistyneet avoimille markkinoille kun taas kuntasektorilta on päädytty sekä työhön että koulutukseen. Jos tarkastelujoukoksi otetaan kaikki projektin puitteissa tukityöjaksolle osallistuneet (joiden tukityöjakso päättynyt), yksityisellä sektorilla tukityössä olleista yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat työllistyneet avoimille työmarkkinoille. Lähes kaikki ovat saaneet työpaikan samasta työpaikasta kuin missä tukityöjakso on suoritettu. Kuntasektorilla tuetun työllistymisen jaksolla olleilla vastaava luku on 17%. Taulukosta on myös nähtävissä, että avoimille työmarkkinoille työllistyneistä kukaan ei ole osallistunut kuntouttavaan tai korjaavaan opetukseen tai työllistämisesteiden kartoitukseen. Tämä kertoo yhtäältä siitä, että työllistyneiden työelämävalmiudet ovat olleet tässä suhteessa jo 22

23 kohtalaisella tasolla ja toisaalta siitä, että kuntoutusta ja korjaava opetusta tarvitsevien matka normaaliin työelämään on pitkä ja osalla myös epärealistinen tavoite. Nämä tilastoluvut eivät kuitenkaan kerro sitä, millaista edistymistä on tapahtunut yksilötasolla ja millaisia yksilöllisiä onnistumistarinoita joukosta löytyy. Esimerkiksi kokemukset vaikeasti työllistettävien yhteispalvelukokeilusta (Arnkil et al b) osoittavat, että työllistymiseen johtava polku on usein hyvin moniportainen ja pienistä askelista koostuva. Taulukko 3: Toimenpiteiden määrät LATU -projektissa ennen työllistymistä, koulutukseen sijoittumista tai keskeyttämistä muun syyn takia Avoimille Työllistynyt Koulutus Muu syy Yhteensä työmarkkinoille yhdistelmätuella (ammatillinen, ESR tai muu*) (mm. eläke, muutto) kolme toimenpidettä kaksi toimenpidettä yksi toimenpide 26, joista 7 26, joista 8 67 LATU-kurssi 13 tukityö 8 muu 5 LATU-kurssi 10 tukityö 7 muu 9 suunnitelma tehty 4 (3) 1 (1) (1) (2) 5(7) ei varsinaisessa toimenpiteessä (ei merkittyä toimenpidettä) Yhteensä * Yksi henkilö suoritti peruskoulun Valtaosalla työllistymistä tai koulutukseen pääsyä on edeltänyt yksi toimenpide projektissa. LATU -kurssin jälkeen avoimille markkinoille työllistyneitä on yhteensä 13, joista muutama on työllistynyt kurssin aikaiseen harjoittelupaikkaan. Vajaalla kolmanneksella (8 henkilöä) avoimille työmarkkinoille työllistymistä edeltänyt toimenpide on ollut tukityö, joista kolmella on ollut kysymys tukityöstä kunnassa ja viidellä yrityksissä. Viisi maahanmuuttajaa on työllistynyt kielikurssin tai muun aktivoivan toimenpiteen jälkeen. Ammatilliseen koulutukseen päässeistä kymmenellä edeltänyt toimenpide on ollut LATU -kurssi ja seitsemällä tuetun 23

24 työllistämisen jakso. Osalla sijoittumista avoimille työmarkkinoille on edeltänyt useampia toimenpiteitä. Monilla heistä on nähtävissä selvä urajatkumo, jossa on ensin oltu työharjoittelussa, työkokeilussa tai tukityössä ja lopulta edetty samassa työpaikassa normaaliin työsuhteeseen. Huomioitava on, että nämä sijoittumistilastot kertovat vain yhden puolen projektin tuloksista. Yhtä tärkeää on huomioida ne positiiviset askeleet, joita henkilö on pystynyt projektin tukemana ottamaan, vaikka ne eivät olisikaan johtaneet työllistymiseen. Asiakashaastattelut valottavat myös tätä puolta, mutta laadullisten tulosten kirjon tavoittaminen kokonaisuudessaan ei tämän väliraportin puitteissa ole mahdollista. Yhteen vetäen voidaan todeta, että LATU -projektilla näyttäisi sijoittumistulosten valossa olevan käytössään toimivia työkaluja maahanmuuttajien työelämään ja koulutukseen saattamiseen. Erityisesti oikeita työpaikkoja lähelle vievät toimenpiteet ovat olleet tässä suhteessa tehokkaita. Asiakashaastattelujen avulla pureudutaan tarkemmin siihen, mitkä tekijät projektissa ovat vaikuttaneet onnistuneiden askeleiden ottoon ja missä ovat olleet ns. kriittiset pisteet. Jatkoanalyysin avulla pyritään saamaan tarkempaa käsitystä siitä, mitkä ovat maahanmuuttajanäkökulmasta projektin ns. hyviä käytäntöjä ja mihin paikantuvat mahdolliset kehittämiskohteet Maahanmuuttajien kokemuksia LATU -projektista Maahanmuuttajien polut Haastateltaviksi valittiin lähinnä sellaisia projektin päättäneitä, jotka ovat onnistuneet ottamaan askeleen työmarkkinoille tai koulutukseen. Lisäksi haastateltiin muutamaa LATU 5 kurssin juuri päättänyttä. Haastateltavien joukko rajattiin tässä vaiheessa tutkimusta näin, koska tarkoituksena oli selvittää sitä, mitkä tekijät ovat auttaneet omalla polulla eteenpäin pääsemisessä ja mikä on ollut LATU- projektin merkitys askelten ottamisessa. Toisessa vaiheessa joukkoa laajennetaan sellaisiin henkilöihin, joille ei yrityksistä huolimatta ole löytynyt pysyvämpää ratkaisua. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kuultiin yhteensä kymmentä maahanmuuttajaa, joista kahdeksan osallistui kasvokkain tehtyyn henkilöhaastatteluun, yksi puhelinhaastatteluun ja yksi vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Lisäksi haastateltiin kahta projektin maahanmuuttajataustaista työntekijää, jotka myös osaltaan valottavat maahanmuuttajien näkökulmaa projektiin. 24

25 Haastateltavien tarinat ja taustat ovat erilaisia, mutta yhdistäviäkin tekijöitä löytyy. Noin puolet heistä on ollut Suomessa jo pidempään ja puolet kuului vielä kotouttamissuunnitelman piiriin osallistuessaan LATU -projektiin. Yhtä lukuun ottamatta kaikilla aikuisena maahan tulleilla oli omassa maassa hankittu koulutus ja/tai työkokemusta. Noin puolella oli omasta maassa hankittu korkeakoulututkinto (mm. opettaja, lääkäri). Haastateltavat olivat keskimäärin hyvin koulutettuja joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä joukko ei siten välttämättä ole keskiarvo LATU projektin osallistujakunnasta taustojen suhteen, vaan painottunut hyvät lähtöresurssit omaavaan päähän. Mielenkiintoinen kysymys kuitenkin on, kuinka suuri osa työllistyneistä tai koulutukseen sijoittuneista kaiken kaikkiaan on kohtuullisen hyvät resurssit ja valmiudet omaavia maahanmuuttajia. Kaikkia yhdistävänä tekijänä oli myös vahva motivaatio päästä eteenpäin työelämään joko suoraan työnsaannin tai koulutuksen kautta. Haastateltavien etenemistavoitteet voidaankin karkeasti jakaa kahteen perustyyppiin: työ- ja koulutussuuntautuneisiin. Työsuuntautuneilla tässä tarkoitetaan sellaisia, joilla on jo LATU projektiin tullessaan omassa maassa hankittu koulutus tai ammatti ja joiden tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti suoraan töihin. Koulutussuuntautuneilla on ensisijaisena toiveena ensin kouluttautua Suomessa ja edetä sitä kautta työelämään. Työelämäsuuntautuneilla toiveena oli löytää omaa alaansa tai aikaisempaa kokemusta vastaava työ. Kaikilla oli ennen LATU -projektiin osallistumista takana kieliopintoja tai muita työelämään valmistavia kursseja Suomessa. Projektin jälkeistä työllistymistä on lähes kaikilla edeltänyt työharjoittelu LATU -kurssin yhteydessä, työkokeilu ja/tai tukityöllistämisjakso. Osa on löytänyt työpaikan itse ja osalla LATU -projekti työntekijät ovat auttaneet toiveita vastaavan paikan löytämisessä. Esim 1. Ninan toiveena on ollut löytää leipomoalan töitä, joita hän on tehnyt kotimaassaan. Aikaisemmin hän ei ole löytänyt työkokemustaan ja toiveitaan vastaavaa työharjoittelupaikkaa. Nina on käynyt Suomessa kolme kielitasokurssia ja ollut niihin liittyen työharjoittelussa muulla alalla. LATU -projektissa hän osallistui ensin LATU kurssille, jonka kautta hänelle löytyi työharjoittelupaikka leipomoalalta. Nina työllistyi kurssin jälkeen samaan työpaikkaan. Esim 2. Bayan on kotimaassaan työskennellyt opettajana. Hän on asunut perheensä kanssa Suomessa kahdeksan vuotta. Ennen LATU- projektiin tuloaan hän on käynyt kielikursseja ja ollut työllistettynä. LATU projektin avulla hän sai ensin työkokeilu- ja tukityöpaikan koulunkäyntiavustajana, jonka jälkeen hän sai jatkaa samassa työssä. 25

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. 1. Projektin taustatiedot 3. 2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet 4. 2.1 LATU maahanmuuttajille -projektin tausta 4

SISÄLLYSLUETTELO. 1. Projektin taustatiedot 3. 2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet 4. 2.1 LATU maahanmuuttajille -projektin tausta 4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Projektin taustatiedot 3 2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet 4 2.1 LATU maahanmuuttajille -projektin tausta 4 2.2 Projektin kohderyhmä 5 2.3 Tavoitteet ja niiden toteutuminen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.fi Tiimi Robert Arnkil, Tmi Arnkil Dialogues Esa Jokinen, Tmi Benefit

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi Projektin tavoitteet ja toiminta Projektilla pyritään edistämään sosiaalityön pätevyyden hankkimista tiedottamista

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO

ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO Ulkomaan kansalaisten määrä Päijät-Hämeessä vuoden 2010 vaihteessa Määrä Muun kieliset (ei suomi, ruotsi, saame) Asikkala 110 116 Hartola

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot