ET TIETÄÄ NIINKU ISONA ET SE OLIKIN HYVÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ET TIETÄÄ NIINKU ISONA ET SE OLIKIN HYVÄ"

Transkriptio

1 ET TIETÄÄ NIINKU ISONA ET SE OLIKIN HYVÄ Itsenäistyvien lastensuojelunuorten ajatuksia, kokemuksia ja valmiuksia Laura Kolehmainen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + Kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Kolehmainen Laura, Et tietää niinku isona et se olikin hyvä -itsenäistyvien lastensuojelunuorten ajatuksia, kokemuksia ja valmiuksia. Järvenpää, syksy 2005, 62 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Opinnäytteen tarkoituksena oli luoda kuva, millaista nuoren oli asua ja itsenäistyä lastenkodissa nuoren näkökulmasta, kuinka nuori koki itsenäistymisen ja millaista tukea hän oli saanut lähiverkostoltaan sekä lastensuojelulaitoksen työntekijöiltä. Haastatteluiden avulla selvitettiin mihin nuori olisi kaivannut enemmän tukea. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina kolmelle nuorelle, jotka olivat saman kristillisen lastenkodin kautta saatuja. Teemahaastattelun osa-alueina olivat lähiverkosto, koulutus ja työelämä, harrastukset ja vapaa-aika, arki, omaohjaajan merkitys, nuoren vahvuudet, kristillisyys lastenkodissa sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Haastatteluiden perusteella nuoret olivat tyytyväisiä elämäänsä lastenkodissa sekä saamiinsa valmiuksiin. Enemmän tukea olisi kaivattu perhesuhteisiin sekä lisää aikaa omaohjaajan ja nuoren välisiin keskusteluihin. Rahankäyttöön kaivattiin myös tukea, se koettiin haasteelliseksi asiaksi. Nuoret toivoivat myös enemmän luottamista henkilökunnan puolelta. Nuoren siirtyessä osastolta lastenkodin alueella sijaitsevaan itsenäiseen asumisharjoitteluyksiöön, ei häntä tulisi unohtaa sinne. Nuori tarvitsee omaa aikaa, mutta myös aikuisen turvaa ja keskustelukumppania. Opinnäytetyössä olen pohtinut myös kirkon ja seurakunnan suhdetta nuoriin. Asiasanat: lastensuojelu; jälkihuolto; nuoret; itsenäistyminen; uskonnollisuus; haastattelututkimus; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Laura Kolehmainen, I had to grow up to realize it was a good thing to happen thoughts, experiences and life skills of the young people when leaving the children s home. Järvenpää, Autumn 2005, Language: Finnish, 62 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. This thesis studies the life and independence process of youngsters placed in children s home. The study was qualitative, using theme-interviews. These methods were used to find answers for two main questions: how the youngsters experienced their independence process and what kind of support they had received from their respective network of close people and the employees of children s home. The aim in the interviews was also to find out if there were aspects where these youngsters would have wished for even more support. The interviews were made with three young people who were contacted in the same Christian children s home. The theme interview included issues such as: network of close people, education and working life, hobbies and free time, everyday life, significance of one s personal counsellor, the youngster s own strengths, Christianity in children s home and future plans. On the grounds of the interviews these youngsters were satisfied with their life in children s home and the skills received. The study revealed that the youngsters would have wished for even more support on family relationships and more time to spend and discuss with their personal counsellor. Issues relating to money spending were also experienced challenging. The youngsters also wished for more trust from the employees. As a resolution for this thesis some aspects were found. When a youngster is transferred from the ward to an independent residential unit, he or she should not be forgotten by the staff. Though the focus in the unit is to train for an independent life, a youngster needs consistent parental care and a companion to discuss with. This thesis also observes the relationship between church and parish and the youngsters. Key words: child welfare; youngsters; independence process; religiousness; theme interview; qualitative research

4 SISÄLLYS 1 LASTENSUOJELUN MAAILMAAN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Huostaanotto Sijaishuolto Jälkihuolto NUORUUDEN KEHITYSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA AINEISTON KERUU HAASTATTELUIDEN ANTIA Lähiverkoston merkitys Koulutus ja työelämä Harrastukset ja vapaa-aika Nuorten arki Omaohjaaja nuorten elämässä Nuorten valmiudet ja vahvuudet Kristillisyys lastenkodissa ja nuorten elämässä Nuorten ajatuksia lastenkotielämästä sekä tulevaisuuden suunnitelmia.47 6 NUORTEN ELÄMÄ ON VASTUUN KANTAMISTA POHDINTAA...54 LÄHTEET...59 LIITEET...62 Liite 1: Suostumusasiakirja

5 1 LASTENSUOJELUN MAAILMAAN Hakeutuessani Diakonia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan olin täysin tietoinen siitä, että valitsen yhdeksi opintokokonaisuudekseni Lapsuus ja nuoruus- opintokokonaisuuden. Lapset ja nuoret ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja olen aina tiennyt ryhtyväni työskentelemään kyseisellä sektorilla. Lastensuojelu on erityisenä innostuksen ja mielenkiinnon kohteena, vaikka se on erittäin haastavaa työtä. Opiskelun aikana kaikista antoisin työharjoitteluni tapahtui juuri lastensuojelussa, vastaanottokodilla. Silloin tiesin, että opinnäytetyöni tulee käsittelemään lastensuojelua. Mielenkiintoni kohdistuu myös seurakuntaan ja kirkkoon, mikä oli osaksi syy hakeutua juuri Diakonia-ammattikorkeakouluun, jossa on mahdollisuus pätevöityä myös kirkon virkaan. Suoritan kaksoistutkinnon, niin että sosionomi AMK- tutkinnon lisäksi saan kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuuden. On valitettavaa, kuinka paljon lastensuojelua tänä päivänä tarvitaan. Avohuollon tukitoimia tarvitaan paljon ja huostaanottoja tehdään lukuisia. Stakesin tutkimuksen mukaan lastensuojelun avohuollon piirissä oli lasta ja nuorta vuonna Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna henkeä. Vuonna 2003 tahdonvastaisesti tai muuten huostaanotettuja lapsia oli Sijoitusten määrä kasvaa 2-5 prosentin vuosivauhdilla. Lapset sijoittuvat yhä useammin laitoshoitoon; perhehoitoon sijoitettuja on ollut vain 40 % sijoitetuista. (Peltola 2004, 7.) Lastensuojelu on ajankohtainen aihe ja sen tarve kasvaa. Opinnäytetyössäni keskityn itsenäistyvien lastensuojelunuorten mietteisiin ja kokemuksiin lastenkotimaailmasta sekä heidän valmiuksiinsa itsenäisessä elämässä. Kaikki haastateltavat olivat samasta kristillisestä lastenkodista. Kirkon näkökulma opinnäytetyöhön on luotu kyselemällä nuorten käsityksiä uskonnon ja Jumalan vaikuttamisesta nuoren elämään.

6 5 Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua ja haastatteluissa olleiden teemojen avulla hain vastauksia kysymyksiin, millaisia valmiuksia, tietoa ja taitoa nuorilla on itsenäistä elämää varten. Opinnäytetyöni tavoitteena ja tutkimuskysymyksinä olivat, mitä lastensuojelun nuoret ajattelevat itsenäistymisestä, millaista tukea he ovat saaneet lähiverkostolta sekä lastensuojelulaitoksen työntekijöiltä. Onko tuki ollut nuoresta riittävää, mihin olisi kaivannut enemmän tukea? Millaisia valmiuksia nuoret ovat saaneet itsenäistä elämää varten? Tein ensimmäistä kertaa haastatteluja, joihin olin itse määritellyt kysymykset, joten tavoitteenani oli myös päästä hyviin ja antaviin keskusteluihin nuorten kanssa sekä pohtia oman ammatillisuuteni kehittymistä.

7 6 2 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Nykyisin voimassaoleva lastensuojelulaki on valmisteltu 1980-luvun alussa. Samoihin aikoihin on käyty kansainvälistä keskustelua YK:n Lasten oikeuksien suosituksista, jotka Suomi on vahvistanut vuonna 1991 lain tasoisena säädöksenä. Kyseinen sopimus lähtee lapsen edun näkökulmasta, jonka mukaan lapsi tarvitsee suojelua, oikeudenmukaista osuutta yhteisestä hyvästä ja taloudellisesta kehityksestä. Lapsella on oikeus osallisuuteen, joka korostaa lapsen kuulemista, hänen mielipidettään sekä mahdollisuutta osallistua kehitystasonsa mukaan perheen ja yhteiskunnan päätöksentekoon. (Lehto & Kananoja & Kokko & Taipale 2001, 64.) Lastensuojelulain ( /683) mukaan lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä antaa etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain tarkoituksena on myös tukea huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttaa perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. (LSL, 1-2.) Lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista edellytetään kuntien sosiaalilautakuntien välittävän tietoa sekä antavan asiantuntija-apua muille viranomaisille, kuntalaisille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Kasvatuksen tukemiseen kunnilta edellytetään koululaitoksiin oppilaan ohjausta sekä toimivaa yhteistyötä kodin ja koulun välille. Tukevaa työtä tekevät muun muassa koulupsykologit ja koulukuraattorit. (Lehto ym. 2001, 138.) Lastensuojelun keskeiset periaatteet ovat asiakaslähtöisyys, voimavarakeskeisyys, jaettu asiantuntijuus sekä lapsikeskeisyys. Lastensuojelulain keskeinen käsite on perhe- ja yksilökeskeinen lastensuojelu, jossa keskeinen työntekijä on sosiaalityöntekijä. Vaikka erityisen huomion kohteena on suojelun tarvitsijana lapsi, on työskentely kokonaisvaltaista,

8 7 perheen huomioimista ja tukemista, koko perheen paremman tulevaisuuden puolesta. (Mikkola 2004, 77.) 2.1 Huostaanotto Mikäli lapsen edun mukainen huolenpito, turvallisuus tai kasvuympäristö joutuu vaaraan lapsen itsensä tai perheolosuhteiden vuoksi, on yhteiskunnan sosiaalitoimen ryhdyttävä toimiin. Mikäli lapsen kehitys vaarantuu, on lastensuojelulain mukaan ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin. Jos lapsen kehitys vaarantuu vakavasti tai on olemassa vakava uhka, on edellytykset huostaanottoon. Huostaanotto tapahtuu aina viranomaisten päätöksestä. Huostaanoton jälkeen yhteiskunta tekee päätöksen siitä missä lapsi asuu. Huostaanottoon voidaan ryhtyä vain, jos LSL 16 kolme edellytystä täyttyvät: Jos puutteet lapsen huolenpidosta tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Jos kunnan järjestämä lastensuojelu, avohuollon tukitoimi on osoittanut riittämättömäksi tai ei ole tarkoituksenmukaisia ja jos katsotaan, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista, on huostaanottoon ryhdyttävä. Huostaanotto voi olla kiireellinen, kun lapsi on välittömässä vaarassa. Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään 14. päivänä päätöksen tekemisestä. Kiireellisen huostaanoton tekevät sosiaaliviranomaiset eikä sitä alisteta hallinto-oikeudelle. Noin joka viides kaikista huostaanotoista on tahdonvastaisia huostaanottoja, mikä tarkoittaa, että joku asianosaisista on huostaanottoa vastustanut. Menettely on muuten sama, mutta huostaanottopäätös alistetaan hallinto-oikeudessa ratkaistavaksi. (Lehto ym. 2001, 140.)

9 8 Kun lapsi otetaan sosiaalilautakunnan huostaan kiireellisesti tai ei, on sosiaalilautakunnalla oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Vaikka lapsi on otettu huostaan, tulee pyrkiä yhteistoimintaan lapsen vanhempien sekä muiden huoltajien kanssa. (LSL 19.) 2.2 Sijaishuolto Kun lapsen kasvatus ja hoito on sijoitettu kodin ulkopuolelle, on kyseessä sijaishuolto. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalilautakunnan huostaanottama lapsi. Lapsen sijaishuollon toteuttamiseen on eri vaihtoehtoja. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon esimerkiksi perhekotiin tai laitoshuoltoon. (LSL 22.) Myös koulukoti on yksi vaihtoehto. Sijaishuolto voi olla lapselle tai nuorelle muutamien viikkojen tai useiden vuosien jakso kodin ulkopuolella. Joidenkin lasten sijoitus voi jatkua varhaisesta iästä täysi-ikäisyyteen asti. Peruslähtökohta suomalaisessa lastensuojelussa on, että sijaishuolto on väliaikaista. (Pösö 2004, 203.) Sijaishuollon tehtävä on hoitaa, kuntouttaa ja kasvattaa. Tavoitteena on mahdollistaa arki, siihen liittyvä huolenpito ja kasvatus lapselle tai nuorelle. Arjen rinnalla tuetaan lasta tai nuorta sekä hänen tukiverkostoaan ja sosiaalisia suhteitaan. (Pösö 2004, 206.) Sijaishuollossa on turvattava lapselle mahdollisuus pitää yhteyttä lähiverkostoonsa. Sosiaalilautakunta saa rajoittaa yhteydenpitoa lastensuojelulain 25 täyttämin ehdoin. Sisko Peltonen on tehnyt kartoituksen helsinkiläisistä vuonna 1998 täysiikäisenä perhehoidossa ja laitoksissa olleista nuorista. Kantavatko siivettutkimus on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisuja. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, minne nuoret sijoittuvat sijaishuollon päättymisen jälkeen. Tutkimus on toteutettu kyselylomakkeiden avulla, siten että täyttämisapuna ovat olleet laitoksen omahoitaja tai perhehoitotoimiston sosiaalityöntekijä. Tutkimuksen mukaan nuoret lähtevät sijaishuollosta

10 9 nopeassa tahdissa, suurin osa huoltosuunnitelman mukaisesti. Tutkimuksessa selvisi, että ne nuoret, jotka asuvat laitoksessa, muttei ole motivoituneita hoitoon, päätyvät sijaishuollon jälkeen takaisin kotiin tai tuntemattomiin olosuhteisiin. 2.3 Jälkihuolto Jälkihuolto on kiinteä osa lastensuojelua. Jälkihuollon sisältö on vuosien saatossa laajentunut ja sen velvoittavuustaso on noussut. (Mikkola & Helminen ) Jälkihuolto ei ole sijaishuollon alakäsite. Jälkihuolto seuraa aina huostaanottoa. Sitä edeltää huostaanoton lakkaaminen, paluu aikaisempaan perheeseen tai siirtyminen itsenäiseen asumiseen. Jos kotia ei ole, se tulee osoittaa nuorelle. (Mikkola 2004, 77.) Jälkihuolto ei ole pakollista, vaan se on nuorelle vapaaehtoista apua, turvaa ja tukea. Kun sijaishuolto loppuu, on sosiaalilautakunnalla velvollisuus järjestää jälkihuolto nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajille sekä henkilölle, jonka kasvatuksessa ja hoidossa nuori on ollut. Jälkihuolto loppuu, kun nuori täyttää 21 vuotta. (LSL 34.) Jälkihuollon tavoitteena on saattaa lapsi takaisin kotiin tai nuori itsenäiseen elämään toimeentulevaksi aikuiseksi (Laaksonen 2004, 263). Nuoren jälkihuoltoon siirtyminen edellyttää työntekijöiltä ja sosiaalityöntekijöiltä aktiivisuutta. Nuorelle tulee selvittää, milloin hän on sijaishuollon piirissä ja milloin siirtyy jälkihuollon piiriin. Näin nuori ymmärtää myös omat oikeutensa. (Jälkihuolto-opas 2004, 24.) Jälkihuolto ei ole vain taloudellista tukea nuorelle, vaan nuorella on mahdollisuus saada tukea itsenäisen elämän aloittamiseen myös sosiaalisella tasolla. Sijaishuollon loputtua jotkut nuoret haluavat muuttaa takaisin kotiin vanhempiensa luokse. Nuoren sijoittaneella kunnalla on velvollisuus järjestää asunto jälkihuollon ajaksi niille nuorille, jotka haluavat aloittaa oman itsenäisen

11 10 elämän. Joidenkin sijaishuollon lastensuojelulaitosten yhteydessä on tukiasuntoja tai tukiasumismahdollisuus lähellä nuorta varten. Tällöin nuori jää kuitenkin sijaishuoltopaikan kirjoille. (mts. 31, 33.) Uusia sijoitettavia lapsia ja nuoria on kuitenkin paljon jonossa lastenkoteihin, joten kaikkialla ei ole mahdollisuutta jäädä sijaishuoltopaikan alueelle tukiasumiseen. Asuntojen vähäisyyden vuoksi nuorella saattaa olla edessä muutto toiselle paikkakunnalle sijaishuollon jälkeen. Uusien palveluiden kartoittaminen kuuluu myös jälkihuoltoon, mikä on erityisen tärkeä asia, jos nuori vaihtaa paikkakuntaa. Tällaisia palveluja ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, työmahdollisuudet sekä harrastus- ja vapaa-ajanmahdollisuudet. Terhi Tahvanainen ja Titta Villanen tutkivat 1999 Helsingin Diakoniaammattikorkeakoululle tekemässään opinnäytetyössä, Polkuja lastensuojelulaitoksesta elämään itsenäistääkö lastensuojelulaitos riittävästi, juuri nuorten itsenäistymisprosessia ja sitä, ovatko nuoret itsenäistyneet sijaishuollon jälkeen riittävästi, jotta pärjäävät omillaan. Opinnäytetyössä on käytetty aineiston keruussa kysely- ja haastattelumenetelmää. Aineiston perusteella Tahvanainen ja Villanen tulevat siihen tulokseen, että lastensuojelulaitos on antanut tutkimukseen osallistuville nuorille riittävän hyvät edellytykset pärjätä omillaan. Kuitenkin nuoret ovat toivoneet enemmän tukea ja opastusta konkreettisemmin itsenäisen elämän aloittamiseen. Katja Kuisma ja Nina Laurén ovat tehneet opinnäytetyön Saattaen matkaan yhteistyön tarkastelua siirtymävaiheessa lastensuojelulaitoksesta jälkihuollon tukiasuntoon Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa Siinä tarkastellaan yhteistyötä siirtymävaiheessa lastensuojelulaitoksesta jälkihuollon tukiasuntoon. Kuisma ja Laurén tutkivat lastensuojelun tukiasuntopalvelu Lastun työntekijöiden sekä nuoren ja nuoren omaohjaajan välistä yhteistyötä, sen toimivuutta sekä sitä, mitä nuori tietää jälkihuollosta. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun ja kyselytutkimuksen avulla. Tulosten pohjalta nuoret ovat pääosin tyytyväisiä yhteistyöhön, he tuntevat tulevansa kuulluiksi, saavansa tukea sekä mahdollisuuden osallistua oman elämän suunnitteluun ja päätöksentekoon. Lastun työntekijöillä ja omaohjaajilla oli kuitenkin kehittämisideoita, mikä viestii siitä, että yhteistyö ei ole täysin toiminut.

12 11 3 NUORUUDEN KEHITYSTEHTÄVÄT Nuoruus on lapsuuden ja aikuisuuden välinen elämänvaihe. Nuoruus sijoittuu noin ikävuosien välille. Nuoruus on yksilöllistä kehitystapahtumien ja kehitysmuutosten osalta. Nuoruusiän keskeinen kehitysmuutos on kasvaa ja tulla kypsäksi. Nuori kasvaa fyysisesti ja tulee sukukypsäksi. Nuoruus saattaa tuntua kriisimäiseltä, kun nuori pyrkii uusiin kasvupäämääriin. Nuori tavoittelee itsenäisyyttä, mutta samalla taistelee regressiivisen riippuvuuden kanssa. (Himberg & Laakso & Peltola & Vidjeskog 1998, 81.) Nuoruus on mahdollisuuksien ja suurienkin valintojen aikaa. Nuoruuden kehitystehtäviin kuuluu lapsuuden perheestä irrottautuminen, jotta nuori kykenee hiljalleen myös oman elämänsä valintoihin ja päätöksentekoon. Toinen tärkeä kehityslinja on aikuiselämän rooleihin valmistautumista. Se muodostuu valinnoista, jotka koskevat koulutusta, ammatinvalintaa, elämäntapaa ja ihmissuhteita. Näiden valintojen kautta saadaan pohjaa aikuisuudelle, jonka sosiaalisia tapahtumia ovat muun muassa avioliiton solmiminen, perheen perustaminen, taloudellinen itsenäisyys ja työelämään siirtyminen. (Nurmi 2003, ) Nuoruudesta ei voi puhua yhtenäisenä kehitysjaksona. Esimerkiksi sosiaaliset suhteet, biologinen kehitys ja elämänvalinnat tapahtuvat yksilöllisessä järjestyksessä, jonka vuoksi on hyvä jaotella ne eri vaiheisiin nuoruudessa. Vaikka kehitysvaiheet on jaoteltu tiettyyn ikään, on muistettava, että nuorten kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät ovat täysin yksilöllisiä ja vaihtelevat ikäkausittain. (mts. 257.) Keskinuoruus eli varsinainen nuoruus jää ikävuosiin Nuori alkaa sopeutua muuttuneeseen ruumiinkuvaansa. Kosketus omaan seksuaalisuuteen syntyy. Nuori on menevä, konsertit ja diskot sekä harrastukset vetävät nuorta. Nuori löytää ihastumisen kohteita vastakkaisesta sukupuolesta. Sukupuoliidentiteetin etsintä erilaisten kokeilujen kera kuuluu keskinuoruuteen. (Vuorinen 1998, )

13 12 Varhaisnuoruuden, ikävuosien, tai keskinuoruuden aikana oma ulkonäkö on tärkeä. Murrosikäinen on epävarma itsestään ja on tarkka ulkonäöstään. Toisten mielipiteet ja huomautukset nuoren ulkonäöstä voivat satuttaa nuorta ja loukata syvästi. Murrosiässä oma ulkonäkö muuttuu, mikä voi johtaa myös tunteeseen oman persoonallisuuden muuttumisesta. Esimurrosikäisen ja murrosikäisen ero kuvata itseään on suuri. Esimurrosiässä nuori kuvaa itseään konkreettisten tapahtumien ja toimintojen kautta, mitä hän on tehnyt ja mitä hänelle on tapahtunut. Murrosikäinen kuvaa itseään puolestaan psyykkisten piirteiden avulla. Hän puhuu mielialoistaan, ihanteistaan, ajatuksistaan ja tavoitteistaan. Nuori kuvaa yksityistä minäänsä uudella tavalla. (Keltikangas- Järvinen 2004, ) Keskinuoruuden ikävuosina nuori etsii itseään ja kokeilee eri vaihtoehtoja. Nuoren elämään liittyvät opiskelu, harrastukset, seurustelu, mahdollisesti matkustelu ja kesätyöt. Nuori kokee edelleen ihastumisia sekä samaistumisia. Samaistuminen idoliin voi tapahtua esimerkiksi eri taiteenaloilla, kuten musiikissa, tai kaveriporukkaan. Myöhäisnuoruus tai jälkinuoruus on ikävuosien aikana. Toisaalta myöhäisnuoruus voi kestää 25 vuoteen asti. Myöhäisnuoruus on identiteettikriisin aikaa, nuoren valinnat koskettavat hänen omaa tulevaa aikuisuuttaan. Nuori tekee valintoja, jotka koskevat itsenäistymistä, työelämää ja perheen perustamista. Nuoruuden loppuvaiheeseen kuuluu siis kehitystehtävistä oman aseman pohtiminen maailmassa ja itsenäisen elämän aloittaminen. Kun nuori lähenee 20 vuotta, hänen itsearvostuksensa vahvistuu ja tunne-elämä vakiintuu (Vuorinen 1998, 202). Irrottautuminen vanhemmista on edennyt pitkälle ja nuori pystyy lähestymään vanhempiaan tasa-arvoisemmin. Nuori ottaa toisia ihmisiä huomioon, kykenee kompromisseihin, antaa periksi, kykenee emotionaaliseen läheisyyteen ja arvostaa toisten ihmisten sekä omaa yksityisyyttään (Aalberg & Siimes 1999, 58).

14 13 4 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA AINEISTON KERUU Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kuva itsenäistyvän lastensuojelunuoren maailmasta, millaista elämä on ollut lastenkodista, millaisia ajatuksia ja kokemuksia lastensuojelunuorilla on lastensuojeluhistoriastaan. Tavoitteena oli saada selville millaista tukea itsenäistyvät nuoret ovat saaneet lähiverkostoltaan sekä lastenkodin työntekijöiltä. Koska olen kiinnostunut kristillisyydestä lastenkodissa, halusin tietää miten nuoret kokevat kristillisyyden asuessaan kristillisessä lastenkodissa. Useilla eri teemoilla pyrin ymmärtämään lastensuojelumaailmaa nuoren näkökulmasta sekä selvittämään niitä asioita, joihin nuoret olisivat kaivanneet enemmän tukea ja apua elämässään. Lastensuojelutaustaisia nuoria on vaikea löytää ja saada näin henkilökohtaisten asioiden ja omasta elämästä kertomisen äärelle. Päädyinkin haastattelemaan vanhempia nuoria. Nuoret, jotka ovat jo itsenäistymisen kynnyksellä, osaavat kertoa lastensuojeluelämästään ja kokemuksistaan ja osaavat tarkastella kokemuksiaan paremmin kuin nuoremmat lastensuojeluasiakkaat. Nuoret osaavat ilmaista paremmin myös itsenäistymisen vaiheita ja ongelmia, jotka ovat päällimmäisinä tunteina ja ajankohtaisena elämänvaiheena elämässä. Työ, työyhteisöt ja johtajuus -opintokokonaisuuden aikana keväällä 2005 aloin etsiä sopivaa lastensuojelulaitosta, josta olisi mahdollista saada nuoria haastateltavaksi. Kristillisiä lastenkoteja on Etelä-Suomessa suhteellisen vähän. Eräästä lastensuojelulaitoksesta, jossa kunnioitetaan kristillisiä arvoja, oli mahdollista saada nuoria haastateltavaksi. Otin yhteyttä paikan johtajaan ja kerroin opinnäytetyöni aiheesta. Lastenkodin johtaja ehdotti minulle itsenäistyviä nuoria, joita olisi mahdollista haastatella. Koska työntekijät eivät saa luovuttaa nuorten yhteystietoja vaitiolovelvollisuuden vuoksi, kysyivät he ensin nuorilta, suostuvatko he haastatteluun. Luvan saatuani sain johtajalta nuoren yhteystiedot ja otin yhteyttä yhteen nuoreen kerrallaan. Itsenäistyviä nuoria oli lastenkodissa vähän ja nuoria, jotka olivat jo muuttaneet pois laitoksesta, oli vaikea tavoittaa. Näin ollen haastateltavieni määrä jäi

15 14 pieneksi. Lopulta sain kolmen nuoren haastatteluun. Nuorista kaksi oli miestä ja yksi nainen. Miehet olivat 18- ja 19-vuotiaita, nainen oli 24-vuotias ja muuttanut jo pois lastenkodista. Miehistä toinen asui itsenäistymisasunnossa, lastenkodin tontilla ja toinen miehistä oli juuri muuttamassa samanlaiseen tukiasuntoon harjoittelemaan itsenäistä asumista. Nuoren kehitysvaiheet ovat yksilöllisiä, mutta nuoret elävät mielestäni myöhäisnuoruuden kehitysvaihetta. Nuoremmilla haastateltavilla kehitysvaiheeseen liittyvät myös osa keskinuoruuden kehitystehtävistä. Selvitin haastateltaville aluksi, mitä opinnäytetyöni tulee käsittelemään ja minkälaisia aiheita haastattelutilanteessa käydään läpi. Puhelimitse kerroin teema-alueet, jotta nuori pystyi orientoitumaan siihen, mistä asioista haastattelussa tultaisiin keskustelemaan. Puheluiden jälkeen sovimme aina haastatteluajan ja -paikan. Yhden nuoren kanssa tapasin kerran ennen koko haastatteluprosessia, jolloin annoin nuorelle paperin, johon olin kirjoittanut kyseisiä teemoja, jotta hän pystyy jo valmiiksi pohtimaan asioita. Haastatteluteemoja olivat lähiverkosto, vapaa-aika ja harrastukset, arki, koulutus, työelämä, hengellisyys, omahoitajasuhde, yleistä lastensuojelun kokemuksista sekä tulevaisuuden odotuksia ja suunnitelmia. Haastattelurunko koostui edellä mainituista teemoista. Jokaiseen teemaan oli alakohtaisia kysymyksiä. Haastattelukysymyksiä jouduin muokkaamaan jokaista haastattelukertaa varten, sillä jokaisella nuorella oli hieman erilainen elämäntilanne. Vastausten ja keskustelun pohjalta syntyi myös uusia lisäkysymyksiä. Haastattelut kestivät tunnista kolmeen tuntiin. Yhden nuoren haastattelu jaettiin kahteen eri kertaan, muiden kanssa haastattelu tehtiin yhdellä kerralla. Olin antanut nuorille mahdollisuuden tehdä haastattelun kahdessa tai useammassa kerrassa, sillä olin valmistautunut, että jotkut asiat eivät välttämättä ole nuorelle helppoja asioita kerrottaviksi. Kahden nuoren kanssa, jotka tapasin vain kerran, sovittiin, että kumpikin osapuoli sai ottaa yhteyttä mahdollisten lisäkysymysten tai ajatusten esiin tuomiseen.

16 15 Haastattelut tehtiin nuoren sen hetkisessä asunnossa eli joko nuoren kotona tai lastenkodin itsenäistymisasunnossa. Haastattelupaikka ja ympäristö oli nuorelle tuttu ja turvallinen, mikä edesauttoi mielestäni myös haastattelun onnistumista. Haastatteluista yksi tehtiin aamupäivällä ja loput iltapäivällä, kun koulua käyvät nuoret olivat päässeet kouluista. Tehtyäni yhden haastattelun valmiiksi sain lastenkodin johtajalta uuden haastatteluun suostuneen nuoren yhteystiedot. Nuoret allekirjoittivat suostumusasiakirjan (Liite 1) ennen haastatteluja. Suostumusasiakirjan tekemiseen olin ottanut mallia Katja Kuisman ja Nina Laurénin opinnäytetyöstä Saattaen matkaan. Nauhoitin haastattelut ja ne litteroitiin. Litteroidessa haastattelut on kirjoitettu sanasta sanaan niin kuin nuoret ovat puhuneet. Äännähdykset ja tauot on jätetty kuitenkin kirjoittamatta. Nauhat litteroin aina haastattelun jälkeen. En aloittanut uutta nuoren haastattelua ennen kuin edellinen nauha oli litteroitu. Näin pysyivät ajatukset samassa nuoressa ja jos nauhoitusvaiheessa olisi sattunut joitakin ongelmia, olisi haastattelu ollut tuoreessa muistissa. Nauhoitustilanteessa ei kuitenkaan sattunut ongelmia ja nauhoitukset onnistuivat hyvin. Haastattelunauhat on tyhjennetty suostumusasiakirjan mukaisesti. Haastattelut ovat opinnäytetyöni pääasiallisin aineisto. Haastatteluaineistoa aloin analysoida aluksi lukemalla kaikkia haastatteluja useita kertoja läpi, vertailemalla hieman nuorten samankaltaisia sekä eriäviä mielipiteitä ja kertomuksia. Hain haastatteluista monenlaisuutta sekä ilmiön eripuolia. Haastatteluja analysoin teemoittain. Haastatteluaineistosta alleviivasin nuorten tärkeimpiä ajatuksia. Poimin aineistosta positiivisia ja negatiivisia kokemuksia lastensuojelulaitoksesta sekä erilaisia muistoja, jotka liittyivät muun muassa taitoihin, joita lastenkodissa opeteltiin.

17 16 5 HAASTATTELUIDEN ANTIA Nuoret esiintyvät haastatteluissa anonyymeina, en anna heille nimiä opinnäytetyössäni. Merkitsen haastateltavat N= nainen ja M= mies. Käyn läpi haastatteluiden tuloksia haastattelun teemojen mukaan. Tuloksia analysoidessa nostan haastatteluista nousseita ajatuksia ja kokemuksia esille lainaten niitä tekstiini. Koska haastateltavia nuoria on vain kolme, ei opinnäytetyössäni käsiteltäviä asioita voi yleistää, mutta saadut tiedot ovat suuntaa antavia ja merkityksellisiä itseäni varten ja kertovat ilmiöstä. Omaa pohdintaa haastattelun teemoista nousseista ajatuksista esittelen opinnäytetyön lopussa. Haastateltavista nainen oli asunut kristillisessä lastenkodista 3-vuotiaasta lähtien. Hänet oli otettu huostaan vanhempien eron myötä. Naisen isällä oli mielenterveysongelmia ja äidillä paljon töitä. Toinen haastateltavista, 19-vuotias mies oli asunut lastenkodissa 10-vuotiaasta lähtien ja otettu huostaan äidin alkoholiongelman vuoksi. Kolmas haastateltavista, 18-vuotias mies oli asunut lastenkodissa vasta kolmisen vuotta. Hän oli tullut lastenkotiin kotona esiintyneiden ongelmien vuoksi. Lastenkodin pihapiirissä on kaksi nuorille tarkoitettua itsenäistymisasuntoa. Kyseisessä kristillisessä lastenkodissa nuoren tulee allekirjoittaa sopimus päästäkseen itsenäiseen asumiskokeiluun. Sopimuksissa esitettyjen edellytysten tulee toteutua ennen asumisharjoitteluun pääsyä. Edellytyksiin kuuluu muun muassa, että nuori on 18-vuotias tai täyttää 18 vuotta kuluvan vuoden aikana, nuorella tulee olla säännöllinen työ tai opiskelupaikka. Nuoren tulee olla luotettava ja yhteistyökykyinen, jotta pystyy itse opettelemaan ja huolehtimaan itsenäiseen elämään kuuluvista asioista.

18 Lähiverkoston merkitys Haastatteluissa keskusteltiin yhtenä tärkeänä osana lähiverkostosta ja sen merkityksestä. Nuoret kertoivat suhteestaan perheeseen ja sukulaisiin, mitä he ovat ajatelleet huostaanotosta, kun asia oli ajankohtainen ja kuinka lastenkoti tuki suhdetta lähiverkostoon. Keskusteltiin, kuinka perhe ja suku ovat tukeneet nuorta itsenäistymisprosessissa. Lastensuojelulain 24 mukaan sijaishuollossa on lapselle turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle tärkeitä läheisiä henkilöitä ja pitää heihin yhteyttä. Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa vain, jos yhteydenpidosta on vaaraa lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle lastensuojelulain 25 :n mukaan. Lapsen huostaanotto on kova asia vanhemmuudelle. Lastensuojelun perhetyöntekijöillä on suuri rooli auttaa vanhempia huostaanottoprosessin aikana, kuunnella vanhempia sekä tukea vanhemmuutta. Perhetyötä tehdään paljon ennaltaehkäisevässä merkityksessä, jotta lapsen sijoitukseen asti ei jouduta, vaan tuetaan perheen itsenäistä selviytymistä sekä vanhemmuutta. Haastatteluissa yksi nuori kertoi, että oma isä oli pelännyt huostaanottovaiheessa oman paikkansa menettämistä, ja sitä, että joku toinen ottaisi isän roolin lapsen joutuessa lastenkotiin. Haastatteluissa ilmeni, että nuoret olivat olleet vanhempiin suhteellisen usein yhteydessä, varsinkin osastolla asuessaan. Nuoren muuttaessa itsenäistymisasuntoon tai kokonaan pois lastenkodista, oli yhteydenpito vähentynyt. Joka viikko kävin kotona, kun asuin osastolla. Joo tuki (lastenkoti suhdetta vanhempiin), et aina sai käyttää puhelinta. No vanhempana ei nähty niin paljon, kun ei tarvinnu enää pientä lasta käydä kattomassa. Mut kyl me aina soitellaan, sillon tällön. (N) On ihan hyvät suhteet vanhempiin. Ne ei oo vihoissaan mitenkään enkä mä niille, elämä jatkuu täällä vaan. (M)

19 18 Oli alun perin tarkotus pari vuotta olla et kun äiti olis ollut raitis, mut sit se retkahti taas yks kerta uudestaan ja siinähän se sit meni. Mä vaan totesin et noh, ollaan sitten täällä näin, et en mä pääse täält ikinä pois, paitsi sit aikuisena. (M) Lastenkodissa lapsena asuessa ikävä vanhempiin on varmasti kova. Yöt nukutaan yksin erossa vanhemmista, aamullakaan äiti tai isä ei ole herättämässä. Yhteydenpito vanhempiin on ollut lapsena tiuhaa ja nuoret ovat saaneet ottaa heihin yhteyttä, kun tarve on vaatinut. Viikonloppuisin on oltu usein kotona yötä. Kun lapsi kasvaa ja muuttuu, toiset lapset ovat samaistumisen esimerkkinä samoin kuin työntekijät, vanhempia ei välttämättä tarvitse nähdä niin usein. Nuoret kertovat, että itsenäistymisasuntoon muuttaessa 18 vuoden ikäisenä yhteydenpito vanhempiin oli selvästi vähentynyt. Kasvavan nuoren elämään mahtuu opiskelu tai työ sekä ystävät. Toiset nuoret seurustelevat, jolloin vapaa-aika harrastusten jälkeen yleensä jää seurustelukumppanin kanssa olemiseen. Tämän kaiken keskellä nuorille ei ilmeisesti jää paljon aikaa vanhemmilleen. Puhelinyhteydessä vanhempiin ollaan useammin kuin käymällä vanhempien luona. Pieni väliero vanhemmista ja harvemman yhteydenpidon pitäminen kasvattaa nuorta ja kuuluu hänen itsenäistymisvaiheeseensa ja kehitystehtäväänsä. Nuori hakee omaa paikkaansa yhteiskunnassa ja etsii omaa minuuttaan. Nuori kaipaa itsenäistymisvaiheessa omia valintojaan ja tietynlaista rauhaa. Nuori tekee valintoja, jotka koskettavat hänen omaa elämäänsä. Vanhemmat ovat olleet nuoren elämässä syntymästä asti, itsenäistymisvaiheessa irtaantumisella omista vanhemmistaan, nuori muodostaa omaa elämäänsä. Nuoret kertoivat, etteivät ehtineet käydä vanhempiensa tai sisarustensa luona kovin usein. Tätä selitettiin, ettei ollut aikaa tai rahaa mennä. Nuoret puhuivat aiheesta enemmän nykyhetkeä tarkoittaen, ei aikaa, jolloin esimerkiksi kaksi nuorista oli vielä pieniä lapsia. Nuoret kuvailivat suhteitaan vanhempiin sekä sisaruksiin ihan hyviksi. Haastatteluissa huomasi, että nuorilla kuluu aikaa paljon arjen pyörittämiseen ja vapaa-ajan viettämiseen, mitä työltä tai opiskelulta ehtii. Tämä kuuluu nuoren kehitystehtävään, jossa nuori kokeilee uusia asioita jolloin nuoren elämään mahtuvat esimerkiksi opiskelu, matkustelu ja ystävät.

20 19...siskopuoli, ollaan me silleen läheisiä mut ei me pidetä oikein yhteyttä, vaikka se asuukin tossa lähellä. Aikasemmin pidettiin enemmän yhteyttä, ei enää. Kun asuu miehen kanssa niin ei sitä tuu pidettyy niin paljon. Arki vie ajan (N). Ihan hyvät välit veljen kans, vaikkei nyt aina nähdäkään, kun se asuu niin kaukana, ettei pääse käymää. Soitellaan aina ja aina kun ollaan niin tehää kaikkee yhessä. (M) Siskon luona käyn sit kun kerkeen, kaikist mahollisista kiireistä mitä mulla on. (M) Sisarusten kanssa on samantapainen itsenäistymisvaihe kuin vanhempien kanssa. Sisaruksiin pidetään silti yhteyttä, vaikka heitä ei ehtisikään näkemään. Vaikka vanhemmista pyritään hieman irtaantumaan itsenäistymisprosessin aikana, sisarukset voivat ovat kuitenkin niin tärkeitä, että heiltä saatetaan kysyä neuvoja enemmän kuin vanhemmilta. Elämänneuvojen kysymyksissä toisilla nuorilla on mahdollisuus pyytää apua vanhemmilta sisaruksilta, jotka ovat elämänvaiheen jo kokeneet ja heillä on asiasta tietoa ja kokemusta. Nuorella on mahdollisuus jäädä kokeilemaan itsenäistä asumista lastenkodin alueelle. Haastateltavista jokainen oli päätynyt itsenäiseen asumisharjoitteluun. Lastenkodin tukiasunto on kalustettu yksiö, jonka nuori saa halutessaan myös kalustaa itse. Yhdelle nuorelle äiti oli hankkinut kalusteita huoneistoon. Haastateltavista nainen oli hankkinut vuosien varrella itse tavaroita etukäteen. Nuoren muuttaessa ihan omaan ensiasuntoon, on kalusteiden ja elämiseen tarvittavien välineiden hankkiminen iso budjetointi. Tällaisissa kustannusasioissa on hyvä, jos lähiverkosto pystyy auttamaan nuorta hankinnoissa. Haastatteluissa toinen miehistä kertoi, että muuttaessa kokonaan pois lastenkodista, on rahaa oltava säästössä sen verran, että saa hankittua sängyn, sohvan, ruokailuryhmän ja jonkun hyllyn. Jälkihuollon kautta nuorella on oikeus saada taloudellista tukea, myös toimeentulotukea nuori voi hakea. Just hommas mulle kaikkii kalusteita tai äiti hommas. En mä mitään luksusta halunnu, en mä haluu mitään kattokruunuja. (M)

21 20 Mä olin oikeestaan aika paljon jo hankkinut ite saatii joku raha sillon, ostin pesukoneen. Et aika paljon keräsin pienestä asti tavaraa, ettei paljon tarvinnu auttaa. (N) Ystävät kuuluvat isona osana nuoren lähiverkostoon ja toisille jopa ystävät ovat tärkeimpiä elämässä. Toisilla nuorilla on lapsuudenystäviä, jotka ovat olleet rinnalla lähes koko elämän. Ystävyyssuhteita on alkanut muodostua elämän varrella asuinpaikan ympäristöstä, päivähoidosta, koulusta ja vapaa-ajan harrastusten myötä. Miten ystävät suhtautuvat siihen, kun heidän ystävänsä otetaan huostaan ja he muuttavat lastenkotiin asumaan? Nuoret pohtivat tätä haastatteluissa, ja molemmat miehet olivat sitä mieltä, että ystäviin ei ole vaikuttanut, vaikka nuori onkin lastenkodissa. Toisen miehen mielestä muutamia vuosia sitten ajateltiin, että oli huono asia, jos ystävä asuu lastenkodissa, mutta tänä päivänä asialla ei ole merkitystä. Haastateltavista nainen ei ollut juuri kertonut omasta lastensuojeluhistoriastaan ystävilleen. Hän tarkoitti tällä enemmän nyt vanhemmalla iällä muodostuneita ystävyyssuhteita, sillä kun hän oli nuorempi, monet ystävät tiesivät asumisesta lastenkodissa. Kyl ne valtaosa vissiin tietää et mul on lastensuojelutausta. Ei ne, välillä ne yrittää jotain lievää ärsytystä, et kyl mä sen ihan vitsinä otan, vaik välil joudun sanoo et jotain rajaa siihen. Mut kyl ne hyväksyy sen enimmäkseen. (M) Ennen se oli ehkä huono juttu, nykyään se on et, so what. Ei ketään kiinnosta jos sä oot lastenkodissa. (M) En mä oo jutellu tost lastensuojeluhistoriast kun siin on just se käsitys, et lastenkotilapsi on joku rikollinen. (N) Ystäville voi olla iso asia, jos oma ystävä asuukin lastenkodissa. Koulussa toisia lastenkotilapsia saatetaan kiusata heidän elämäntilanteensa vuoksi. Haastattelussa ilmeni myös, että yhtä nuorta ystävät olivat toisinaan ärsyttäneet lastensuojelutaustansa vuoksi. Vaikka nuori ottaa sen huumorilla vastaan, miltä se tuntuu nuoren sisimmässä? Lastensuojeluhistorian myötä lapsi voi olla altis koulukiusaamiselle, joka voi johtaa masennukseen tai syrjäänvetäytymiseen. Lapsi voi tuntea erilaisuutta ja paheksuntaa toisten lasten joukossa.

22 21 Haastatteluissa nuoret kertoivat, kuinka paljon heillä ylipäätään on ystäviä ja kuinka ystävät ovat tukeneet itsenäisyyttä? Haastatteluiden perusteella voidaan sanoa, että ystävät ovat olleet todella tärkeitä koko lastensuojeluhistorian aikana. Jokaisella nuorella oli yksi pitkäaikainen ystävä, johon pitää edelleen yhteyttä. Pitkäaikainen ystävä on nuorille tärkeä. Ystävä, jonka on tuntenut lapsesta saakka, jolle on kerrottu kaikki asiat ja jaettu salaisuudet. Ystävä, johon voi luottaa ja jonka tuntee hyvin. Tällainen ystävä on tärkeä lapselle ja nuorelle. En oo laskenut, mut on mul tarpeeks. Et on mul nuorempiakin ystäviä. (M). On mul ystäviä mut en mä tiedä onks niitä niin hirveen paljon. Lastenkodissa oltiin kavereita keskenään, et oli aika tiivis yhteisö. Et jossain vaihees yrittivät potkii muualle, et koittakaa hankkia niitä ystäviä muualtakin. (N) Riippuu, et kyl mä tunnen aika paljon, mut en mä välttämättä haluu ystävystyä niiden kans (M) Kaikilla haastateltavilla oli ystäviä, vaikkei niitä ollut ehkä paljon. Tämä kertoo siitä, että nuorella on vanhemmiten vain muutama hyvä ystävä, joille voi kertoa henkilökohtaisia asioita ja joiden kanssa on helppo olla. Vaikka nuoret tuntevat paljon ihmisiä, eivät kaikki välttämättä ole ystäviä. Tuntuu, että ystäviä ei tarvitse suurta joukkoa, muutama hyvä ystävä korvaa suuren määrän kavereita. Nainen kertoi myös lapsuuden ajoista, jolloin kaveripiiri muodostui muista lastenkodin lapsista. Mielestäni tämä kertoo lapsuuden ajoista hyvin. Lapset hakevat turvaa ja leikkiseuraa heidän lähellä olevista toisista lapsista. Lastenkodin lapset näkevät päivittäin ja ovat miltei jatkuvasti saman katon alla, ei ole ihme, että he ystävystyvät ja haluavat leikkiä keskenään. Henkilökunta olikin yrittänyt kannustaa hankkimaan ystäviä myös lastenkodin ulkopuolelta. Nuoret pohtivat miten ystävät ovat tukeneet heitä itsenäistymisen kynnyksellä ja siirtymisvaiheessa omaan itsenäistymisasuntoon. Ystävien tukea itsenäistymisen aikana nuoret eivät olleet ajatelleet syvällisemmin. Ystävät ovat olleet rinnalla mukana ja ystäviin on pidetty yhteyttä koko ajan, mutta kukaan ei kertonut, että ystävät olisivat jollain tavalla kannustaneet erityisesti. Yhteiskunta

23 22 muuttuu ja nuoret muuttavat ensimmäiseen omaan asuntoon koulun loputtua ehkä herkästikin ja yhteenmuuttaminen poika- tai tyttöystävän kanssa on suhteellisen yleistä. Ne (ystävät) nyt ei oo kiinnittänyt mun itsenäistymiseen paljon huomiota, ne on vaan ihmeissään et asuksä jo omassa talossa, et sä voit tehä kaikkee kivaa. Ja jotain, mut mä otan sen kannustuksena. Voihan siinä olla jotain kateellisuutta kun mul on oma kämppä. (M) En oo ajatellut sitä niin et ne (ystävät) olis tukenut sen suuremmin, muuta kun pidettiin yhteyttä. (N) Nuoren asuessa itsenäistymisasunnossa lastenkodin pihapiirissä, kuuluu hän lastensuojelulain mukaan sijaishuoltopaikan kirjoille. Nuoret ovat allekirjoittaneet sopimuksen lastenkodin kanssa ennen muuttamista itsenäistymisasuntoon. Itsenäisessä asumisyksikössä vallitsee tiukat säännöt. Jos nuori rikkoo sääntöjä, voidaan pahimmassa tapauksessa 18-vuotias nuori irtisanoa asunnosta, jonka jälkeen nuoren tulee muuttaa kokonaan pois lastenkodista. Alle 18-vuotias muuttaa takaisin lastenkotiin muiden lasten ja nuorten joukkoon ja itsenäistä asumista voidaan harjoitella tietyn ajan jälkeen uudelleen. Asunnossa ei muun muassa saa säilyttää eikä käyttää alkoholia, vaikka olisi jo 18-vuotias. Sääntö viittaa vahvasti kristillisiin arvoihin. Ulkopuolisista yöpyjistä on erikseen saatava lupa. Nuoren lähtiessä asioilleen ja omille menoille, on asiasta ilmoitettava lastenkodin osastolle. Myös yö poissaolot on ilmoitettava. Nuori tapaa omaohjaajaansa kerran viikossa sopimuksen mukaan. Haastatteluissa nuoret eivät maininneet, että monetkaan heidän ystävistään olisi käynyt vierailulla itsenäistymisasunnossa. Myös lastenkodin ohjaajat olivat painottaneet heille, keitä ystäviä kannattaa edes pyytää kylään. Sääntöjen noudattamista oli nuorille painotettu. Sääntöjen rikkomisesta nuori saattaa olla vaarassa menettää oikeuden asua itsenäistymisasunnossa. Nuoret kertoivat ystävien käyneen enemmän, kun nuoret asuivat vielä osastolla. Itsenäistymisasuntoon muuttaessa, nuoret tapasivat ystäviään enemmän kaupungilla. Lastenkodin ohjaajat ovat tarkkoina nuorten ystävien suhteen. Nuoren asuessa osastolla kysyttiin varsin tarkkaan nuoren uusista kavereista. Osastolla asuessa

24 23 nuorilla on sisääntuloajat ja sen puitteissa oli tultava takaisin ystävien luota lastenkotiin. Nuoret kertoivat tämän asian kiusallisena ja ärsyttävänä, samoin ohjaajien tiukan kyselyn kavereista ja heidän taustoistaan. Vanhemmiten he ovat kuitenkin ymmärtäneet tiukalta tuntuneen sävyn ja syyn kotiintuloaikoihin. Huonot puolet on ne, liian tiukkaa pienenä, nuorena ja melkein aikuisena. On liian tiukkaa. Ja hyvät puolet on, ku on liian tiukkaa, ei pääse tapahtumaan sellaisia tyhmyyksiä, mitä pääsis tapahtumaan. Vaik kännis tuol jossain (M) Kaverit, mikä kaveri, kuka kaveri, minkälainen se on, vanhemmat, millasii ne on, onks ne juoppoja, mitä ne on? Mä haluun yöks..me halutaan vanhempien numero, me halutaan jutella niiden kans, onks se niille ok, haluuks kaveri et sä ees meet sinne?(m) Kyl jos oli joutumas huonoon seuraan niin kyl ne sit puuttu, mut yleensä oli sellasii kavereita et ne (lastenkoti) tuki. Välil oli liian aikasin kotiatuloajat, et kaverit sai jäädä mut vanhemmiten, kun miettii niin se oli ihan hyvä. Ettei yötä myöten juosta. (N) No siis ihan hyvin ne (lastenkoti) on suhtautunut niihin. Et jos ne (ystävät) osaa jonkun verran käyttäytyä niin ne saa tulla tänne, mut jos ne on jotain poliisin etsimii ihmisii niin sit ne ei oikein tykkää. Kyl ne vähän kattoo et kenen kaa mä pyörin mut nyt kun mä oon aikuinen, niin mun pitää osata hoitaa se asia itse. (M) Mut joskus kaks vuotta sitten kysyttiin et Miks sun pitää lähtee joskus kesällä yhdeksält? Kuulostaa ihan vankilamestalta. Sillon niitä (ystäviä) harmitti, et sä et pääse oleen ulkona. Mut nykyään se ei enää harmita kun mulla on kaheltatoista sisääntulo. Tai jos mä en tuu, niin pitää soittaa. Ennen mä halusin lähtee, mä lähin joka päivä, nyt kun mä saan lähtee joka päivä, mä en jaksa lähtee. (M) On tärkeää tukea nuoren yhteydenpitoa lähiverkostoon sekä tukea samalla nuorta hänen kehitystehtävässään irrottautumalla vanhemmistaan sekä lastenkodista siirtymällä itsenäiseen asumiseen. Itsenäistymisen ideaan kuuluu myös taata riittävä rauha lähiverkoston kuin viranomaisten puolelta (Jälkihuoltoopas 2004, 46). Näin nuori pystyy tekemään omia valintojaan ja pohtimaan omaa itsenäistä elämää, kun joku vanhempi ei ole kertomassa valmiita vastauksia, mutta nuorelle on taattu kuitenkin riittävä tuki avun saamiseen. Vaikka haastateltavia on osastolla oloaikana tietyt säännöt harmittanut, kuten kotiintuloaika, ovat he silti niitä hyvin totelleet. Ajatellen yhteiskuntaa ja muita

25 24 perheitä, on varmasti suurimmalla osalla lapsista tiettyyn ikään saakka kotiintuloajat. Kotiintuloajoilla pystytään luomaan luottamusta nuoren ja työntekijän välille, pystytään kontrolloimaan nuoren menemisiä ja opettamaan vastuuta elämästä. Työntekijöiden tulee olla hyvin selvillä lapsen ja nuoren ystävistä lastenkodin ulkopuolella, sillä heillä on vastuu lapsesta ja nuoresta. Päihteiden käyttö on esimerkiksi lisääntynyt vuodesta Käyttäjien määrät ovat nousseet ja yhä nuoremmat alkavat käyttää päihteitä. Etelä-Suomessa käyttäjien määrä ei ole lisääntynyt, mutta se on siirtynyt yhä nuorempiin ikäluokkiin. Myös ongelmakäyttö on lisääntynyt. (Korpi & Terho). Päihteiden käytön riskin vuoksi henkilökunnan tulee tukea lasten ja nuorten kasvatusta sekä muodostaa heille turvallisia rajoja. Vanhemmilla ja koululla on myös vastuu opettaa lapsia sanomaan kieltävästi, ei päihteille. Päihteidenkäytön tilalle tulisi löytyä jokin muu mielihyvän lähde. 5.2 Koulutus ja työelämä Nuoren arkea tulisi rytmittää joko opiskelu tai säännöllinen työ. Tämä on kyseisessä lastenkodissa myös yksi edellytyksistä, jotta pääsee itsenäiseen asumisharjoitteluun. Yhteiskunnassa koulutuksen tärkeys on korostunut ja arvostetaan korkea-arvoisia alan ammattilaisia. Eri työpaikoilla on myös lisäkouluttautumisiin mahdollisuus ja omaa ammattia lisä koulutetaan ja ajankohtaistetaan tietoja ja taitoja. Haastatteluissa käytiin läpi nuorten kouluhistoriaa, kuinka he ovat pärjänneet koulussa ja kuinka lastenkoti on tukenut heitä koulunkäynnissä sekä jatkokoulutusmahdollisuuksissa. Haastateltavista nainen muisteli, että itsenäistymisasunnossa koulunkäynti siirtyi enemmän omalle vastuulle ja sai itse tehdä valinnat. Joskus kokeen jälkeen huomasikin kuinka tärkeää olisi ollut lukea, kun oli ollut niin paljon muuta tekemistä ja ollut kavereiden kanssa. Hän muisteli, että osastolla asuessa ulos kavereiden kanssa ei olisi päässyt, ennen kuin läksyt oli tehty. Haastatteluiden perusteella lastenkoti oli tukenut nuorten koulunkäyntiä ja keskustellut myös jatkokoulutusmahdollisuuksista. Jokainen

26 25 nuori itse halusi peruskoulun jälkeen opiskelemaan lisää, vaikka jatkokoulutukseen lähdön syynä ovat olleet myös kaverit. Yhdellä haastateltavista on vanhempien painostaminen ollut yksi syy. Nuoren asuessa lastenkodin osastolla, on hoitohenkilökunnalla merkitys nuoren koulunkäynnin suhteen. He ovat kasvattajan roolissa ja seuraavat koulunkäynnin etenemistä. sit ysiluokalla mä olin ihan sata varma siitä, et meen jatkokoulutuspaikkaan. Eikä nyt ollu loppusyksyks parempaakaan tekemistä. Ainoo et olla kotona maleksimassa. Tietysti sit mut olis passitettu töihin. Et jompaakumpaa. (M) Kyl ne (lastenkoti) jotenkin kannustaa, mut mä en oo aina perillä siitä. (M) Kyl mä koulus pärjäsin, et lastenkodist oli kova tuki. Lukion jälkeen en oo käynyt kouluja, et olin töissä. (N)) Kyl noi (lastenkoti) painosti lukioon, mut ei mua huvita. (M) et on vähän hankala sanoo et mitä mieltä ne (lastenkoti) on mut enimmäkseen ne halus varmaan vaa parasta ajatella et mä löysin kuitenkin jatkokoulutuspaikkaan mistä mä voisin vielä jatkaa opiskelua tai saada työpaikan et se oli niiden pääajatus. (M) Haastateltavista yksi oli ollut tarkkailuluokalla ala-asteen puolesta välistä peruskoulun loppuun asti. Kyseisellä nuorella oli myös koulu vaihtunut usein. Nuorista nainen kertoi, että yläaste ei mennyt ihan yhtä hyvin kuin ala-aste. Alaasteella numerot olivat olleet hyviä ja nuori pärjäsi koulussa, mutta yläasteelle siirryttyä numerot alkoivat laskea ja aikaa tuli vietettyä enemmän kavereiden kanssa. Nuori kävi kymppiluokan korottaakseen numeroita, jotta pääsisi lukioon. Hän kävi lukion neljässä vuodessa loppuun. Onko lastensuojeluhistoria, perheolosuhteet tai ystäväpiiri olleet koulussa pärjäämisen taustalla negatiivisessa mielessä? Tätä olisi pitänyt tarkentaa haastatteluissa ja kysyä nuorten mielipidettä asiasta. Yhdellä nuorella lukio oli jäänyt kesken, kun hän oli siirtynyt kesken ammattikouluun. Vaihtoon vaikutti nuoren mukaan kyllästyminen lukioon sekä sen ilmapiiriin, oppilaisiin ja opettajiin. Nuori kertoi erään opettajan haukkuneen nuoren ihan pystyyn. Se oli nuorelle liian kova isku ja hän päätti lastenkodin työntekijöiden mielipiteestä huolimatta vaihtaa koulua. Kolmas haastateltavista

27 26 nuorista kävi ammattikoulua. Kaksi kolmesta kertoi käyvänsä elämänsä aikana vielä jotakin koulua. Toisella oli ajatus, että pääsisi työn lomassa johonkin koulutukseen. Toisella oli jäänyt lapsuuden ajan haaveammatti täyttymättä, jonka haluaisi vielä elämänsä aikana saavuttaa. Nuoret ovat kuitenkin panostaneet koulunkäyntiin. Osastolla oloaikana koulu oli tärkeä ja läksyt tehtiin päivittäin ennen kuin sai lähteä ulos kavereiden kanssa. Yläasteikäisenä nuorten koulunkäynti on muuttunut ja kaverit ovat olleet tärkeimpiä, läksyt unohtuvat helpommin sekä kokeisiin lukeminen. Yhdeksännellä luokalla nuori havahtuu, kun ymmärtää, ettei pääse välttämättä haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan huonon keskiarvon vuoksi. Naisen haastattelusta aisti onnistumisen ja riemun tunteen, kun hän valmistui ylioppilaaksi. Lastenkoti juhli tärkeää päivää nuoren kanssa järjestämällä ylioppilasjuhlat lastenkodilla, vaikkei nuori asunut silloin enää lastenkodin itsenäistymisasunnossa. Jokaisella nuorella on lastenkodin kautta omaohjaaja, joka oli haastatteluiden mukaan myös kannustanut nuoria erityisesti koulunkäynnin että jatkokoulutuksen suhteen ja antanut ymmärtää, että elämän aikana on mahdollisuus vielä kouluttautua lisää. Nuori tarvitsee koulunkäynnissä tukea ja kannustusta, vaikkei ole enää lapsi. Kannustaminen antaa nuorelle voimia ja uskoa itseensä. Haastattelussa käytiin läpi myös nuorten tuntumaa työelämään. Työelämään nuoret pääsevät tutustumaan myös opintojen kautta. Kaikilla nuorilla oli kokemusta työelämästä, lähinnä kesätöistä. Miehistä toisella oli yhden kesäloman verran kokemusta työnteosta, toisella kahden. Haastateltavista nainen oli ollut työelämässä kauiten. Hän oli päässyt omahoitajan avustamana työpaikkaan, jossa aloitti jo 15-vuotiaana. Myös toinen miehistä oli päässyt kesätöihin lastenkodin avustamana käyttämällä suhteita työmarkkinoille. Haastattelussa nuoret kertoivat kokemuksiaan työelämästä sekä odotuksiaan työelämältä tulevaisuudessa. Haastatteluiden perusteella nuoret tietävät mitä kautta työpaikkoja voi lähteä tulevaisuudessa tiedustelemaan, mutta sen tiedon

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja

Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja Huomioita vuonna 2006 huostaanotettujen lasten poluista Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja Tuija Eronen, YTL, tutkija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Valtakunnalliset

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi

PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi Tutkimusaineisto 29 (5-7- vuotiaita) lapsia Menetelmänä: lapsihaastattelu Ja lasten piirrokset Miksi kuunnella lasta? YK:n

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Koulun ja lastensuojelun yhteiset lapset

Koulun ja lastensuojelun yhteiset lapset Koulun ja lastensuojelun yhteiset lapset LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2012 VAKAVA-HANKE 1 Työnteon eetos TAUSTALLA mm.: Kehittymätön moraali Pettymys myös omaan itseensä Omanarvon tunteen

Lisätiedot

Aikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa. Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS

Aikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa. Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS Aikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS Nuoruudesta aikuisuuteen Hoitovastuu siirretään yleensä aikuisneurologille, kun

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit LEMPÄÄLÄN KUNTA 2013 Sivistyslautakunta 17.9.2013 Opetusministeriön laatimia, syksyllä 2009 valmistuneita perusopetuksen laatukriteereitä täydennettiin

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (11) Sosiaali- ja terveysvirasto 8/2014 Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu Lastensuojelun johtaja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (11) Sosiaali- ja terveysvirasto 8/2014 Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu Lastensuojelun johtaja Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (11) 16 tutkimuslupahakemuksesta HEL 2014-002816 HEL 2014-002816 T 13 02 01 on myöntänyt tutkimusluvan ********** tutkimukselle "Sijoituksen sillalta onnistuneeseen elämään

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot