PIRKKALAN OMAKOTIYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN (OKYT) MUISTUTUS KOIVISTON ASEMAKAAVAN LAAJENNUSTA (NO 221) KOSKEVASTA KAAVAEHDOTUKSESTA
|
|
- Martti Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pirkkalan omakotiyhdistysten yhteistyötoimikunta(okyt) c/o Anitta Lampinen Myllyhaantie Pirkkala 1(8) Pirkkalan kunnanhallitukselle PIRKKALAN OMAKOTIYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN (OKYT) MUISTUTUS KOIVISTON ASEMAKAAVAN LAAJENNUSTA (NO 221) KOSKEVASTA KAAVAEHDOTUKSESTA Tämä OKYT:n mielipide sisältää yhteisesti seuraavien asukasyhdistysten kannan tässä asiassa: Pro Sorkkalan Seutu ry Haikan, Järvenpään, Killon, Turrin ja Toivion Omakotiyhdistykset Huovi-Lepomoision ja Niemenmaan Asukasyhdistykset Pirkkalankylän ja Sankilan Kyläyhdistykset Yhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä on n YLEISTÄ Asukkaiden edut, asuinympäristön viihtyvyys ja terveellisyys sekä yhteisöllisyyden säilyminen eivät saa väistyä yritysrakentamisen taloudellisten tarpeitten tieltä. Maankäytön suunnittelussa ei saa mitätöidä asukkaiden huolta terveydestään ja elinympäristön myrkyttymisestä. Toimitilarakentamista ei saa sijoittaa keskelle olemassaolevaa asuinyhteisöä. Tämä hajoittaa yhteisöllisyyttä, jota Pirkkalan kunta pitää asukkaiden tärkeänä viihtyvyys- ja turvallisuustekijänä. Suunnitellun alueen kaavoittamisesta teollisuus- ja liiketoimintakäyttöön ihmisille ja asumiselle koituvat haitat ovat kohtuuttomat, koska alue on keskellä kyläasutusta ja aivan kotien välittömässä läheisyydessä. Kaavoitussuunnittelussa, jos sitä edelleen jatketaan, pitää ottaa huomioon sekä rakennusaikaiset että pysyvät haitat. Alueen rakentuminen kestää maanomistajan ilmoituksen mukaan poikkeuksellisen pitkään eli 9-10 vuotta. Asemakaavan vaikutuksia pitää arvioida myös pitkällä aikavälillä ottaen huomioon varsinkin alueen lähiasukkaiden tilanne ja sen ongelmat. Pirkkalan kuntastrategiassa tuodaan monessa kohdassa esiin tavoite huolehtia asukkaiden ja ympäristön hyvinvoinnista (visio 2015). Tarkoitus on luoda uusia avauksia asukkaiden ja elinympäriston hyvinvoinnille. Oskari Auvinen purki järjestetyssä tiedotustilaisuudessa tätä visiota seuraavasti: Tavoitteena on asukkaiden elinpiirin kehittäminen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen
2 2(8) asukkaiden terveyden edistäminen ja hyvinvointia uhkaavien tekijöiden vähentäminen yhteisöllisyyden kehittäminen Vielä poimintoja kuntastrategiasta: -Toimimme niin, että kuntalaiset kokevat Pirkkalan turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia Yhteisöllisyys on yhteisöön kuulumista ja välittämistä. Se on yhteisöä koossa pitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Se edellyttää vuorovaikutusta ja luottamusta. Kunnan päätökset tukevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Välittäminen tarkoittaa ihmisestä ja elinympäristöstä huolehtimista. Välittäminen merkitsee myös sosiaalisen yhteisvastuun periaatteiden noudattamista. Kunta pyrkii varmistamaan toiminnallaan hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Strategia siis keskittyy asukkaitten ja luonnon hyvinvointiin sekä yhteisöllisyyteen. Tämä on myös asukasjärjestöjen yhteinen tavoite. Kuntastrategia koskee kaikkia kunnan toimintoja, myös maankäytön suunnittelua, jonka asema strategian toteuttamisessa on monella tapaa ratkaiseva. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksen yhteydessä on suunnitelman ympäristövaikutukset selvitettävä, mukaanlukien sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitys on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on nämä selvitykset tehtävä asemakaavan valmistelun yhteydessä. VAIKUTUKSET ASUKKAIDEN TERVEYTEEN Arseeniin ja sen vapautumiseen liittyvät ongelmat aiheuttavat tässä hankkeessa eniten epävarmuutta asukkaissa. Arseenin kaikkia haittavaikutuksia ihmisille ei vielä tiedetä, ei myöskään kaikilta osin sitä miten arseeni lähtee liikkeelle ja liukenee maaperään. Tiedetään kuitenkin, että hengitettynä ja nieltynä jo pienetkin annokset arseenia voivat aiheuttaa syöpää (ks esim Ramas ja TAATA -raportit). Tästä syystä on rakennushankkeesta pidättäydyttävä näin korkeita arseenimääriä sisältävällä alueella. GTK:n raportin mukaan alueen kallioperästä tavatun arseenipitoisuuden maksimiarvo on 7600 mg/kg, kun taustapitoisuus Pirkanmaalla on max. 26mg/kg ja terveysperustaiset arseenin raja-arvot asuinalueilla 424 mg/kg ja teollisuusalueilla 2920 mg/kg sekä pilaantuneen jätteen (ent. ongelmajäte) raja-arvo 1000mg/kg maaainesta. Pilaantuneeksi jätteeksi maa-aines muuttuu, kun sitä käsitellään - siis kaivetaan tai louhitaan. Koska rakennettava alue rajautuu asutukseen, on asuinalueiden raja-arvo otettava huomioon Mikäli hanketta riskeistä huolimatta halutaan viedä eteenpäin, tulee sille ehdottomasti hakea ympäristölupa, kuten GTK:n tutkimusselosteessakin sanotaan. Näin saadaan toteutumaan myös asianmukainen viranomaisvalvonta. Samalla tulevat ohjeistetuiksi muutkin epävarmuustekijät, mm. se miten sekä
3 3(8) rakennusaikaiset että sen jälkeiset hulevedet tulee käsitellä lähiasukkaitten terveyttä vaarantamatta tai vesistöjä pilaamatta. Jos tutkimuksia rakennusmahdollisuuksista halutaan jatkaa tai kaavaa edelleen viedä eteenpäin, on huolehdittava siitä, että asukkaita informoidaan kattavasti ja ajantasaisesti hankkeen valvonnasta ja suoritettujen tutkimusten tuloksista sekä työvaiheiden etenemisestä. Maankäyttö- ja rakennuslakia noudattaen kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Koska ensimmäisellä kaavoituskerralla maaperän geokemia- sekä luontoarvoselvitykset jäivät kokonaan tekemättä, haluamme tällä kertaa painottaa sitä, että GTK:n tutkimustuloksiin suhtaudutaan vakavasti ja kuntastrategian edellyttämällä tavalla. Esimerkki arseenin vaikutuksista Nyt kaavoitettavan alueen välittömässä läheisyydessä suoritetut maansiirtotyöt vapauttivat arseenia pohjaveteen, joka sitten kulkeutui lähitalon rengaskaivoon aiheuttaen kaivoveden ennätyskorkean arseenipitoisuuden eli myrkytti kaivon. Talousvesikaivon myrkyttäminen ja sitä myötä vaaran aiheuttaminen asukkaille on erittäin vakava asia. Vesilain mukaan kyseessä on rangaistava teko. Suurimmalla osalla Sorkkalan kylän kiinteistöistä on oma talousvesikaivo (ei siis vesijohtoa). Lain mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Mainitun kaivon vesi on ollut myrkyllistä yli kolme vuotta, mutta Pirkkalan kunnan viivyttelyn takia asukkaat joutuvat edelleen kantamaan kaiken ruokataloudessa tarvitsemansa veden joko 11 kilometrin päässä olevasta lähteestä, joka on ainoa terveysvalvonnan piirissä oleva lähde Pirkkalassa, tai Hyrsingin koulun pannuhuoneessa olevasta vesiletkusta. PIRTEVA on asettanut kaivoveden käyttökieltoon ruokatalouskäytössä. Myöskään löylyvetenä ei kaivovettä suositella käytettäväksi, koska arseeni imeytyy elimistöön hengitysilmasta. Ravintokasveja ei kaivovedellä saa kastella, joten lähiruuan eli oman puutarhan tuotteiden kasteluun on hankittava vesi muualta, jos sadevettä ei ole käytettävissä, mikä on tilanne kuivina kesinä mm. toissa ja viime kesänä. Asia on lopulta ilmeisesti saamassa positiivisen käänteen ja suullinen sopimus vesijohdon vetämisestä asuntoon on kunnan kanssa tehty. Tämä on vaatinut valtavan määrän yhteydenottoja, kirjelmiä, yhteenvetoja, puhelinsoittoja jne. Vesiongelma on hallinnut asukkaiden arkea kuluneet yli kolme vuotta, vaikka lainsäädännon kannalta asia on täysin yksiselitteinen. Koska on syytä olettaa, että sama kohtalo odottaa myös muita oman kaivoveden varassa olevia asukkaita, on kunnan sitouduttava huolehtimaan siitä, että asukkailla on vesijohtoliittymä käytössään ilman asukkaille aiheutuvia lisäkustannuksia ennen kuin ryhdytään minkäänlaisiin toimiin, jotka saattavat pilata kaivot. MELUN LISÄÄNTYMINEN: LOUHINTA, MURSKAUS JA LIIKENNE Alueella on jo ennestään runsaasti melu- ja ilmansaastekuormitusta. Kaikki alueen metsät ja rakentamattomat alueet ovat asukkaiden terveydelle välttämättömiä meluesteitä ja ilmanpuhdistajia. Luonto muodostaa myös tärkeän lähivirkistysalueen, jonka laatua ei enempää saa heikentää. Asukkaita ei saa asettaa nykyistä
4 4(8) suurempaan vaaraan tuomalla kylään ja sinne johtaville väylille valtavaa sekä raskaan liikenteen että henkilöautoliikenteen lisäkuormitusta. Sisäänajo Koiviston kaava-alueen laajennukselle on merkitty suunnitelmaan Varuskunnantien kautta, mikä on ainoa mahdollinen sisäänajoreitti. Saatujen tietojen mukaan alueelle tulevaksi suunnitellut yritykset tarjoaisivat työpaikan useille sadoille tai kuten maanomistaja on ilmoittanut n. tuhannelle henkilölle. Näin ollen päivittäinen liikenne tulee lisääntymään huomattavasti jo muutenkin vilkkaasti liikennöidyllä Varuskunnantiellä. Tie on jo tämän hetkisillä liikennemäärillä erittäin vaarallinen Sorkkalan kylän kohdalla. Vaaralliseksi tien tekevät kovat ajonopeudet, sekä kevytväylän puuttuminen. Varuskunnantiellä ei ole lainkaan piennarta, jota pitkin jalankulkijat ja pyöräilijät voisivat kulkea. Kun tähän yhtälöön vielä lisätään satojen autojen päivittäinen liikenne kaava-alueelle, muuttuu Varuskunnantie kevyen liikenteen kulkijoille liian vaaralliseksi. Koiviston kaava-alueen sisäänajotie on Varuskunnantien ja sen sivuteiden varressa asuvien koululaisten koulumatkan varrella, samoin Varuskunnantien ja Lentokentäntien risteysalue, joka lisääntyvien liikennemäärien myötä muuttuu entistä vaarallisemmaksi. Koululaisten ja tietysti myös muiden tiellä jalan tai pyörällä liikkuvien turvallisuus pitää varmistaa kunnolla. Jos asemakaavaa halutaan toteuttaa ja näin aiheuttaa tielle huomattava liikennemäärien lisäys, pitää kaavan suunnittelijoiden ottaa myös vastuu kohtuullisen liikenneturvallisuuden säilymisestä. Jääkö koululaisten vaihtoehdoiksi taittaa koulumatkansa jo nyt vaarallisen Varuskunnantien olematonta piennarta pitkin vai vaihtoehtoisesti pujotella Koiviston yritysalueen ja sen liikenteen lomassa, mikä puolestaan pidentää koulumatkaa? Sorkkalan kylään kuten myös Varuskunnantiestä erkanevan Vinnentien varteen on viime vuosina muuttanut paljon nuoria perheitä. Voidaan siis ennustaa, että Varuskunnantietä pitkin kulkevien koululaisten määrä tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa, koska Hyrsingin koulu pienenä, ihmisläheisenä ja oppilasturvallisena kouluna on viime vuosina houkutellut ja näyttää edelleen houkuttelevan alueelle lapsiperheitä. Kuten arseenin, myös liikennejärjestelyjen osalta pitää tärkeimpänä suunnittelun ja toiminnan perusteena olla ihmisten turvallisuus ja terveys. Liikennemäärät ja kevyen liikenteen turvallisuus onkin selvitettävä huolellisesti. Kun ottaa huomioon sen, miten asukkaille aiheutuneisiin ongelmiin tavataan suhtautua, ei tämän asian hoitamiseksi riitä kaavaselostuksen sivulla 10 oleva maininta: tarvittaessa ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Myös se, miten Myllyhaantien käyttäminen yksityistien osalta käytännössä estetään muilta kuin tiekunnan osakkailta, heitä palvelevalta liikennöinniltä ja kevyeltä liikenteeltä, tulee selvittää etukäteen. Kaavoitussuunnittelu on jo nyt aiheuttanut lähiasukkaille elinympäristön laadun heikentymistä mm. siksi että suurin osa alueella olleesta metsästä kaadettiin. Mikäli asemakaava toteutuu ja teollisuusrakentaminen alueella alkaa, joutuvat lähiasukkaat kärsimään vuosikaudet rakentamisen eri vaiheiden aiheuttamista haitoista, mm. melusta ja pölystä. Sorkkalan kylän asukkaat altistuvat jo nyt terveydelle vaarallisille meluhaitoille lentokentällä harjoitettavan sotilaslentotoiminnan takia. Kokonaismelutasoa lisäävät läheiset ampumaradat ja vilkkaasti liikennöidyt Lentoasemantie ja Varuskunnantie. Niinpä kaava-alueen kovaa meteliä aiheuttavat rakennustyöt esim. kallion louhinta ja suunnitelmissa esitetty kiviaineksen murskaus lisäävät ennestään kohtuutonta melukuormaa. Samoin alueen liikennöinti ja melua vaimentavien luontoalueiden ja niiden kasvillisuuden korvautuminen ääntä
5 5(8) heijastavilla asfaltti- ja metallipinnoilla lisäävat kokonaismelua pysyvästi. Nämä syyt muiden ohella ovat perusteena sille, että kaavasuunnittelun lähtökohtana pitää olla rakentaminen ainoastaan Lentoasemantien varteen, mikäli se on terveyttä muuten vaarantamatta mahdollista. Muu osa alueesta on varustettava kunnon suojapuustolla. Aiemmissa suunnitteluvaiheissa rakennuttaja ilmoitti, että meluhaitan rajaamiseksi kaikki louhinta- ja murskaustyöt suoritetaan yhtäjaksoisesti heti rakennusprojektin alussa. A-insinöörien laatiman maanrakennussuunnitelman mukaan näin ei voida menetellä arseenin vuoksi. Louhintaa ja murskausta on tarkoitus suorittaa tarpeen mukaan koko rakennushankkeen ajan. Melun lisääntyminen ja mahdollisuudet melun saattamiseksi tasolle, jolla se ei aiheuta terveyshaittoja on selvitettävä, jos kaavasuunnittelua halutaan jatkaa. Selvitykset on tehtävä niin, että kokonaismelu arvioidaan tämänhetkisenä, rakentamisen aikaisena (siis noin 10 vuotta) ja alueen toiminnan vakiinnuttua. SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaava-alue sijaitsee siis asutuksen lomassa Sorkkalan kylässä ja sen välittömällä vaikutusalueella ovat myös Hyrsingin kylä ja osa Sionkylästä. Parin sadan metrin päässä on 1900-luvun alussa rakennettu Hyrsingin koulu, jossa toimii ala-aste ja esikoulu. Koululla on myös iltapäiväkerho. Kaavan vaikutukset näille alueille ja koulumatkoille on otettava selvityksiä tehtäessä huomioon MRL:n mukaisesti. Koulu ja maaseutumainen asuinympäristö ovat lähialueille muuttaville jopa imeväisikäisten lasten vanhemmille niin tärkeät lasten hyvinvoinnin odotustekijät, että he asettavat lasten psyykkisen, fyysisen ja sosiaaliset hyvinvoinnin kannalta tällä maaseutumaisella alueella asumisen taajamaan verrattuna etusijalle, vaikka ovat tietoisia nykyisistä meluhaitoista. Tämä todentui viime vuodenvaihteessa tehdyssä kyläkyselyssä. Alueen asukkaiden elinoloja ei tule enää huonontaa. Useat tutkimukset osoittavat, että teollisuus- ja toimitilarakentamisen välittömään läheisyyteen, niiden takapihoille tai niiden väliin yksittäisiksi taloiksi tai pieniksi saarekkeiksi jäävät asuinkiinteistöt slummiutuvat vähitellen myös sosiaalisessa mielessä (mm. TTY). Nämä seikat ja niiden seuraamukset vaativat huolellista selvittämistä kaavasuunnittelun yhteydessä, jos sitä jatketaan. Sitä ei tämän hetkisten kaavaasiakirjojen perusteella ole riittävässä määrin tehty. KULTTUURISET VAIKUTUKSET Alueella arvioidaan olleen asutusta jo 1200-luvulta asti. Lisäksi Sorkkalan kautta ovat kulkeneet muinaiset kauppareitit, joiden sijaintia ei ole merkitty karttoihin, vaikka ne suurelta osin tunnetaankin. Parhaillaan alueella suoritetaan historiatutkimusta, jossa pyritään tekemään tarkempia selvityksiä alueen asutuksesta esihistorialliselta ajalta lähtien. Pirkkalassahan on tutkimuksia tehty lähinnä vain Pyhäjärven ranta-alueilla. Koska joet ja järvet ovat olleet merkittäviä liikennereittejä, on oletettavissa, että asutus on levinnyt Sikojoen vesistöä pitkin kohti Lempäälää. Kiinteää asutusta alueella on ollut todennäköisesti 1200-luvulta lähtien ja kirjallisten lähteiden mukaankin Sorkkalan kylä on sijainnut samalla paikalla jo ja1500- lukujen vaihteesta lähtien. Sorkkalassa sijaitsee Itsenäisyyden juhlavuoden metsä
6 6(8) sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi luokiteltu Sorkkalan peltomaisema, joka sivuaa nyt kaavoitettavaksi suunniteltua aluetta. Suunnitelmiin sisältyvä kahdeksankerroksinen toimistotorni ja muut teräskuoriset rakennukset heikentävät olennaisesti maiseman arvoa. Alueella sijaitsee llisäksi useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia: vanhojen tilojen päärakennuksia, luhtiaitta 1700-luvulta, yli 100-vuotiaita riimalatoja aivan kaava-alueen vieressä, Sorkan talon pihapiiri (nyk. Mäki-Mäkelä) jne. Lähes kaikki kylän uudemmat asuintalot on rakennettu luvulla tai sitä ennen. Rakennusmateriaali on puu. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon se, miten kaava-alueelle suunnitellut toimitilarakennukset, teollisuushallit ja asfaltoidut parkkialueet sopivat arkkitehtuurisesti ja maisemallisesti yhteen kylän maalaismaisemien ja rakennusten kanssa. Sorkkalan kylä on Pirkkalan edellisen kaavoitusjohtajan mielestä kaunis. Kauneus on nykyisten asukkaiden ja heidän edeltäjiensä työn tulosta. Tätä kauneutta ei saa hävittää liike-elämän tavoitteiden edistämiseksi, vaan harvinaisuutensa vuoksi se on säilytettävä tuleville sukupolville. Ympäristöarvoilla ei näytä olevan alueelle jo muuttaneiden yritysten toiminnassa todellista merkitystä, eivätkä yritykset myöskään halua sulautua osaksi toimintaympäristöään. Tämä voisi toteutua esim kutsumalla lähiasukkaat tutustumaan yritysten toimintaan ja osallistumalla alueen yhteisölliseen toimintaan. Sellaista ei ole kertaakaan tapahtunut. Yritysalueet ovatkin asutuksen lomassa olevia mustia aukkoja. Suomi on allekirjoittanut Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen, joka on astunut voimaan Sopimuksessa allekirjoittajavaltiot mm. kiinnittävät huomiota maiseman tärkeään merkitykseen julkisen edun kannalta kulttuuriin, ekologiaan, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa... ovat tietoisia siitä, että maisema vaikuttaa paikalliskulttuurin muotoutumiseen ja on olennainen osa Euroopan luonnon- ja kulttuuriperintöä ja että se edistää ihmisten hyvinvointia... myöntävät, että maisema on tärkeä osa ihmisten elämänlaatua kaikkialla... Sopimus kokonaisuudessaan on luettavissa mm. Internetissä. Pirkkalan kunta on sitoutunut myös asuinympäristöjen kulttuuriarvojen vaalimiseen liittymällä Kotiseutuliiton vuonna 2010 koordinoimaan Jokaisen Oma Ympäristö -kampanjaan. Maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua peltomaisemaa on maanomistaja Mika Leijo kunnostanut ja vaalinut omasta aloitteestaan rakentamalla sille mm. luontopolun eli hiljaisuuden polun, kunnostamalla maillaan kulkevan osuuden vanhasta Pirkkalan ja Lempäälän välisestä maantiestä ja varustamalla sen tien laitaa reunustavalla riukuaidalla ja kynttilälyhdyillä. Hän on myös pitänyt pellot hoidettuina, mikä on peltomaiseman säilymisen edellytys. Monena vuonna pellolla on esim. seivästetty heinää perinteen ylläpitämiseksi ja ohiajavien nähtäväksi. Kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot on otettava kaavasuunnittelussa huomioon, jos sitä tällä alueella halutaan jatkaa. VAIKUTUKSET LUONTOON Ennen kuin hyvin vanha tiheä kuusivaltainen metsä nyt kaavoitettavalta alueelta kaadettiin, oli metsässä laaja lepakkoyhdyskunta. Edellisen asemakaavan valmisteluaikana alueelta kaadettiin suurin osa puustosta luontoarvoja selvittämättä
7 7(8) ja näin hävitettiin valtaosa mm. aluella pysyvästi majailleesta lepakkoyhdyskunnasta. Metsähakkuu tehtiin siitä huolimatta, että vastaaville alueille on yleensä asetettu toimenpidekielto. Tässä tapauksessa kielto jätettiin asettamatta, vaikka asukkaat sitä maankäytön suunnittelijoilta vielä erikseen pyysivät. Biologi Kari Kortteen lausunnossakin todetaan, että alueen jäljellä oleva 3-4 metriä korkea koivikko ei sovellu lepakkokolonian oleskeluun tai saalistukseen. Osa koloniasta on säästynyt ja oleilee lähinnä aluetta ympäröivissä asuinrakennuksissa. Niiden saalistusmahdollisuudet ovat jo hyvin vähäiset ja tulevat vuosikymmenen kestävän rakennushankkeen aikana tuhoutumaan kokonaan. Luonnonvaraisesti tavattavat lepakkolajit ovat luonnonsuojelulain 38 mukaan rauhoitettuja ja siksi on kiellettyä mm. niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen. Suurin osa vahingosta on jo aiheutettu ilman selvityksiä. Nyt olisi pyrittävä säästämään se, mikä on säästettävissä. Avohakkuu tehtuiin lisäksi alkukesästä kahdessa erässä n. kuukauden välein, jolloin kaikkien alueella pesivien lintujen pesintäyritykset epäonnistuivat alueen linnustolle kohtalokkain seurauksin. Yhtä laiminlyöntiä ei tule käyttää seuraavan perusteluna, vaan vielä jäljellä oleva eläimistö on suojeltava täydelliseltä hävitykseltä. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kaavoitettavan alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee koteja. Suurimmalle osalle ihmisistä heidän ainoa merkittävän arvokas omaisuutensa on asuinkiinteistö. Kiinteistö on hankittu ennen kaikkea perheen kodiksi, mutta se on omistajilleen myös sijoitus, jossa kiinni ovat kaikki omat ja vuosiksi lainatut varat. Ne kiinteistöt, jotka sijaitsevat nyt kaavoitettavan alueen vieressä, menettävät teollisuusrakentamisen myötä huomattavan osan arvostaan. Kiinteistövälittäjäryhmän suullisen arvion mukaan lähikiinteistöjen arvoista häviää todennäköisesti neljännes, mitä on pidettävä merkittävänä. Lisäksi on otettava huomioon se, että kiinteistöjen myyntimahdollisuus rakentamisprosessin aikana (siis n vuotta) tulee olemaan lähes mahdotonta. Tämä aiheuttaa myöskin merkittävän ongelman elämäntilanteen muuttuessa. Tähän ongelmaan törmätään vaikkapa silloin kun työ edellyttäisi muuttoa toiselle paikkakunnalle. Vaihtoehdot ovat silloin seuraavat: 1.Asukkaat voivat yrittää myydä kotinsa ja toivoa, että joku on halukas ostamaan talon teollisuusalueen ja pitkäaikaisen rakennustyömaan vierestä paikassa, jossa on lisäksi yleisesti tiedossa oleva arseenivaara. Tässä tapauksessa kiinteistö on myytävä niin alhaiseen hintaan, että joku todella haluaa sijoittaa siihen kaikista rasitteista huolimatta. Talon myyjä kärsii silloin kohtuuttomista taloudellisista tappioista. 2.Asukkaat voivat luopua tarjotusta työstä ja jatkaa asumista kodeissaan. Teollisuus- ja toimitilarakentamisen myötä asuin- ja elinympäristön laatu ja viihtyisyys heikentyvät huomattavasti. Arseenivaaran takia he joutuvat tuntemaan pelkoa perheen turvallisuuden ja terveyden puolesta. Jos projekti halutaan asukkaille aiheutuvista vaaroista ja ongelmista huolimatta viedä läpi, pitää asukkaiden asua asfalttipihojen ja peltihallien naapurissa. Siis niidenkin, jotka alunperin muuttivat Sorkkalaan luonnon läheisyyden, turvallisen kyläyhteisön ja koulun sekä maaseutumaisen ympäristön takia. Tässäkin tapauksessa asukkaat kärsivät taloudellisia tappioita asunnon arvon alenemisen myötä
8 8(8) Kumpikaan vaihtoehto ei ole Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ja suunnittelua mahdollisesti jatkettaessa on selvitettävä, miten nämä menetykset asukkaille kompensoidaan, jos kaavaa ryhdytään toteuttamaan. LOPUKSI Koiviston yritysalueen toteuttamisen vaikutukset ympäristölle ja asukkaille ovat yksinomaan negatiiviset ja myös pysyvät. Edellytämme, että arvioidaan huolellisesti, voidaanko juuri tämän alueen ottaminen toimitilarakentamiskäyttöön tässä vaiheessa perustella haitat huomioon ottaen ehdottoman välttämättömäksi. Omiksi kokonaisuuksikseen asutuksesta erilleen muodostettavat toimitila- ja teollisuusalueet ovat ympäristön kannalta huomattavasti ongelmattomampia kuin nyt suunniteltu rakentamistapa. Ns. CLX-hanke ei ole hyväksyttävä perustelu sille, että markkinointihankkeen toteuttaminen aloitetaan olemassaolevan asutuksen keskeltä. Ns. CLX- alueella on kunnan asukkaiden ja ympäristön kannalta runsaasti paremman sijainnin omaavia maa-alueita. Pirkkalan kunta on mm. työpaikkarakentamista silmälläpitäen investoinut laajoihin maa-alueisiin, joilta löytyy kyllä asukkaiden näkökulmasta vaarattomampia ja haitattomampia paikkoja näille asfaltista ja pellistä kasvatettaville liiketoimintapuistoille. Pirkkalassa Pirkkalan omakotiyhdistysten yhteistyötoimikunta Anitta Lampinen, puheenjohtaja
1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotPirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu Tampere Toivion osayleiskaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Pirkkalan ympäristöyhdistys ry c/o pj Pirkko Huovila Seppä-Malmintie 9 33960 PIRKKALA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry MIELIPIDE Kuninkaankatu 39 33100 Tampere 17.11.2015 Pirkkalan kunta, Ympäristölautakunta
LisätiedotKAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B ASEMAKAAVA-ALUE Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE
1(5) Maankäyttöpalvelut 28.4.2017 KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223e Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE ALOITE TAI HAKIJA
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma Koiviston asemakaavan laajennus (nro 249) Päivityshistoria Yla PIR 891/1103/2016
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Koiviston asemakaavan laajennus (nro 249) Päivityshistoria 8.9.2017 Yla PIR 891/1103/2016 PIR 996/1103/2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Osallistumis-
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
LisätiedotMäntsälän kunta Ympäristöpalvelut
Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on
LisätiedotKaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen
LisätiedotAsuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala
31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka
LisätiedotSELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotNUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251
NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotVaikutukset luonnonolosuhteisiin Vaikutukset
VE louhintamäärä 985 m3ktr, luonnonolosuhteisiin Maa-ainesta otetaan nykyluvan luonnonvarojen mukaisesti -4 m3ktr. Vettä käyttöön käytetään kasteluun otettavasta maaainesmäärästä riippuen. Maa-aineista
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotMerkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:
LAUKAAN KUNTA Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Piilopohja-Kuukkala Kaavaehdotus 20.11.2017 1:10 000 Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueen rakentamisesta
LisätiedotKuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotIKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.
1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,
LisätiedotOte rantaosayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus
JOUTSA SIIKANIEMI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.6.2017 SISÄLLYSLUETTELO Ote rantaosayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus 1. Sijainti ja nykytilanne 2. Suunnittelutehtävän
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
LisätiedotJOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne
LisätiedotPoikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori
Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden
LisätiedotLiito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen
Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat
LisätiedotJOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA
ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotAsemakaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti.
SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotNykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen
Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän
LisätiedotYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotKunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa
Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotPoikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )
Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotKirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA KOSKEE KALANNIN ALUETTA Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset, ( 1 :25 000, kartta 1 /2) ja osayleiskaavaa tarkentavat merkinnät ja määräykset osasuurennoksilla (1:10
Lisätiedotkansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
LisätiedotRanta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella
JOUTSA RIESKALANTIE RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotikallio 172-402-6-34 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITTELMA Ranta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti
ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU Päätösehdotus, raportti 13.11.2017 Nähtävillä 24.11. - 21.12.2017 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus
LisätiedotKaavan 8159 meluselvitys
Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ
LisätiedotVastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotLohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki
LisätiedotSipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty
SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.11.2008 päivitetty 10.12.2008, 20.02.2009 SIPOON KUNTA KEHITYS-
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 25.4.2014
Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin
LisätiedotHöljäkän kylän keskustan osayleiskaava
1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen
Lisätiedot3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa
3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotVesi asema- ja rantaasemakaavassa
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen
LisätiedotHYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi
HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2019 AK 263 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 12.9.2014
Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotLepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA. Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä. Oman kodin löydät meiltä.
Lepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä Oman kodin löydät meiltä. www.masterkodit.fi LEPOLA III Kristillinen asuinyhteisö Järvenpään Lepolassa Järvenpäähän
Lisätiedotedellytykset yy Kankaanpää
Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen
LisätiedotAsemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen
Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
LisätiedotSuunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.
SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
LisätiedotEspoo Salo-oikoradan karttapalautekysely
Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotJYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI
In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008
KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus
LisätiedotPyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä MELUSELVITYS. Tampere. Tammikuu Tampereen kaupunki, Tilakeskus
Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä Tampere Tammikuu 2007 Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä 2
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotKARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU
KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan
LisätiedotHAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS
HAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Yleiskaavan muutos Hämeenlinnan kaupungissa, tilojen Vatukka 109-442-3-99 ja Timontalo 109-442-3-106 alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 1. 1(9) Asemakaavamuutos koskien yleisen tien alueiden muutamista katualueiksi sekä virkistysaluetta kaupunginosissa 9 IKARI, 12 SAARI JA 14 HAKOLA. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1
LisätiedotASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.
691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan
LisätiedotKemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos
Tohmajärven kunta Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos 7.12.2018 1/5 7.12.2018 Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos Sisältö 1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 Suunnittelualueen
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua
Lisätiedotvähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
LisätiedotRanuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet
Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen: -8kpl lausuntoja -0kpl mielipiteitä? 1. Lapin Elinkeino-,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA
1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotLIETO / LITTOINEN / LITTOISTEN LAAJENNUS JA MUUTOKSET ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Littoisten laajennus ja muutokset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 LIETO / LITTOINEN / LITTOISTEN LAAJENNUS JA MUUTOKSET ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.5.2018
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivityshistoria
PIRKKALA Linnakallion asemakaavan laajennus (nro 231) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivityshistoria 26.11.2015 Mitä on suunnitteilla? Ilmakuva Hannu Vallas Alue sijoittuu keskeiselle paikalle
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 1. 1(8) Kurikan kaupunki Asemakaavamuutos koskien Nummi (3) korttelia 11 sekä virkistysaluetta. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalue Nummen kaupunginosassa Liite
LisätiedotHakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa
Lisätiedot