Sosiaali- ja terveyslautakunta /05/03/00/2013. SosTe 247 Valmistelija; palvelujohtaja Seppo Mattila p.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveyslautakunta 247 20.11.2013 1052/05/03/00/2013. SosTe 247 Valmistelija; palvelujohtaja Seppo Mattila p."

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen ohjeiston hyväksyminen alkaen Godkännande av anvisningar för utkomststöd och förebyggande utkomststöd fr.o.m /05/03/00/2013 SosTe 247 Valmistelija; palvelujohtaja Seppo Mattila p Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut toimeentulotukilain soveltamisesta kunnille uuden ohjeiston (Oppaita 2013:4). Ohjeisto sisältää päivitykset toimeentulotukeen liittyvään lainsäädäntöön sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen tuomat täsmennykset toimeentulotukilain soveltamiseen. Uudessa oppaassa korostetaan toimeentulotuen osuutta köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyssä ja ehkäisevän toimeentulotuen osuutta sosiaalitoimen ehkäisevien toimien kokonaisuudessa. Ministeriö korostaa toimeentulotuen asiakkaiden ja toimeentulotukiasioita hoitavien työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia erityisesti asiakaslain ja hallintolain näkökulmasta. Lisäksi oppaassa korostetaan asiakkaan kanssa tehtävän asiakassuunnitelman laatimisvelvoitetta sekä toimeentulotukea myöntävän viranhaltijan neuvonta ja ohjausvelvollisuutta ja asiakkaiden oikeutta päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan sosiaalityöntekijän tai ohjaajan kanssa. Samoin korostetaan toimeentulotukipäätösten tekemisen lakisääteisten määräaikojen noudattamista. Tulevina vuosina kuntien tilastointivelvollisuus näissä asioissa tulee lisääntymään (THL keräämät tilastot). Jo aiemmissa sosiaali- ja terveysministeriön antamissa toimeentulotuen soveltamisohjeistoissa on todettu, että kunnilla on oikeus antaa toimeentulotuesta omia soveltamisohjeita, joissa otetaan huomioon kunnan omat erityisolosuhteet ja taataan yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Myös oikeuskäytännössä (hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset) on hyväksytty kuntien oikeus ohjeiston antamiseen. Ohjeisto ei kuitenkaan voi sivuuttaa lain säännöksiä. Soveltamisohjeisto toimii viitekehyksenä toimeentulotukiasioita käsiteltäessä ja niistä päätettäessä. Päätökset tehdään yksilön ja perheen kokonaistilanteen mukaisesti harkiten ottamalla huomioon

2 toimeentulotuen hakijan elämäntilanteen erityistekijät. Sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut edellisen toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeen , päätös nro: 289. Lautakunnan ohjeistus on perusteltua uusia, koska kahden vuoden aikana asumismenot ovat kohonneet. Tilastollisesti esim. vuokrien tason nousu on ollut noin 3 % vuodessa. Tämän vuoksi toimeentulotukiohjeiston asumismenojen ylärajoja esitetään nostettavaksi vastaamaan tämän hetkistä kohtuullisten asumiskustannusten tasoa. Toimeentulotukea koskevassa oikeuskäytännössä (hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus) toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen osalta on linjana ollut, että mikäli kunta päättää toimeentulotukeen huomioon otettavien asumismenojen ylärajoista, näiden rajojen mukaisia asuntoja tulee tosiasiallisesti olla tarjolla. Lisäksi oikeuskäytännössä linjana on ollut, että kunnan määräämiä ylärajoja tulee soveltaa tilanteissa, joissa todelliset asumismenot ylittävät selvästi määritellyt kohtuulliset asumismenot. Ehdotus tarkistetuksi soveltamisohjeistoksi alkaen: A MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIOISSA Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti toimeentulotuen hakemuslomakkeella, johon tulee liittää tositteet tuloista ja menoista sekä viimeisimmät pankkitiliotteet sekä muut tarvittavat liitteet. Hakemus voidaan tehdä joko suomen tai ruotsin kielellä. Asiakasta avustetaan tarvittaessa hakemuksen tekemisessä. Tarvittaessa asiakas kutsutaan sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan vastaanotolle. Jos asiakas haluaa päästä keskustelemaan sosiaalityöntekijän tai - ohjaajan kanssa, asiakkaaseen otetaan yhteyttä toimeentulotukilain 14 a mukaisesti määräaikoja noudattaen. Toimeentulotukihakemukset käsitellään mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon toimeentulotukilain 14 a säädökset toimeentulotukiasian käsittelystä. Jos toimeentulotukihakemus on puutteellinen, tuen hakijalle tehdään hallintolain ja toimeentulotukilain mukainen päätös, jolla pyydetään toimittamaan puuttuvat tiedot, tositteet ja selvitykset. Mikäli toimeentulotuen hakija ei anna päätöksen tekoa varten kaikkia

3 tarvittavia tietoja ja tositteita, toimeentulotukihakemus voidaan hylätä (Hallintolaki 22, laki toimeentulotuesta 14 a, 17 ). Päätöksen tekeminen Toimeentulotukipäätökset tehdään lain ja asetuksen mukaisesti. Soveltamisohjeena käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön viimeksi antamaa opasta toimeentulotuen soveltajille. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä käytetään ennakkoratkaisuina lain ja asetuksen soveltamisesta. Lisäksi otetaan huomioon hallinto-oikeuksien ratkaisut. Toimintasäännöllä määrätty viranhaltija tekee hakemuksen perusteella toimeentulotukipäätöksen, joka annetaan asiakkaalle tiedoksi kirjallisena. Päätös tehdään suomen- tai ruotsinkielellä hakemuksen kielen mukaisesti. Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukauden ajalta, mutta tarvittaessa päätös voidaan tehdä myös kuukautta lyhyemmälle tai pidemmälle ajalle (laki toimeentulotuesta15 ). Maksamismenettely Toimeentulotuki maksetaan ensisijaisesti rahana asiakkaan pankkitilille asiakkaan esittämiä tositteita vastaan. Mikäli laskennallinen perustoimeentulotuen määrä olisi alle 2, avustusta ei makseta asiakkaalle summan vähäisyyden perusteella. Tässä tilanteessa asiakasta voi kehottaa hakemaan toimeentulotukea esim. 3 kk kerralla takautuvasti ja tuki voidaan tällöin maksaa kertasuorituksena. Perustellusta syystä (laki toimeentulotuesta 16 ) voidaan toimeentulotukeen oikeutetun asiakkaan kohdalla menetellä siten, että toimeentulotukea ei makseta asiakkaalle itselleen, vaan myönnetystä toimeentulotuesta laitetaan suoraan maksuun toimeentulotukeen oikeuttavia laskuja kuten esimerkiksi vuokra, sähkölasku ja sairaalalaskut. Tällöinkin tulee välttää pienten alle 25 :n suuruisten laskujen ottamista sosiaali- ja terveystoimen kautta maksettaviksi. B HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT (laki toimeentulotuesta ) Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota myönnettäessä pääsääntöisesti otetaan huomioon kotitalouden kaikki käytettävissä olevat tulot tulolähteestä riippumatta toimeentulotukilain mukaisesti.

4 Pääsääntöisesti toimeentulotukea hakevan perheen ulkopuolisilta henkilöiltä lainatut tai saadut varat, tulot tai avustukset ovat toimeentulotuessa huomioon otettavia tuloja. Toimeentulotukilain 11 mukaan vähäisiksi katsottuja avustuksia ja ansiotuloja ei lasketa tuloksi. Tällaisena vähäisenä tulona voidaan pitää satunnaisia alle 50 /henkilö/kk suuruisia tuloja tai tilillepanoja. Toimeentulotuen tarvetta vähentävät hakijan käytettävissä olevat säästöt, muut varat sekä helposti realisoitavissa oleva varallisuus ministeriön ohjeiden mukaan kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Pääsääntöisesti perheen alaikäisten lasten satunnaisia tuloja (esim. kesätyöpalkat) ei oteta tuloina huomioon. Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, johon sisältyvä opintolaina on ensisijaista tuloa toimeentulotukeen nähden ja otetaan toimeentulotukea määrättäessä tulona huomioon. Ministeriön suosituksen mukaisesti alaikäisen opiskelijan tai vanhempansa luona asuvan lukiolaisen ei edellytetä ottavan opintolainaa. Samoin lastensuojelun jälkihuollossa olevan nuoren ei edellytetä ottavan opintolainaa ensimmäisen tutkinnon suorittamiseen. C HUOMIOON OTETTAVAT MENOT PERUSTOIMEENTULOTUKI (laki toimeentulotuesta 7 ) Perusosalla katettavat menot (laki toimeentulotuesta 7a, 9 ja 10 ) Perusosan määrissä ja sisällössä noudatetaan em. pykälien määräyksiä. Perusosalla katettaviin menoihin ei avusteta erikseen muuten kuin toimeentulotukilaskelman mukaisen vajauksen perusteella. Poikkeuksellisesti perustellusta syystä voidaan toimeentulotukea myöntää myös näihin menoihin, esimerkiksi äkillinen toimeentulotuen tarve ruokaan tai lääkkeisiin, vrt. ehkäisevän toimeentulotuen ohjeisto. Muut perusmenot (laki toimeentulotuesta 7 b ) 1. Asumismenot (muut kuin perusosaan sisältyvät asumismenot) Toimeentulotuessa asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata toimeentulotuen hakijan asuminen.

5 Toimeentulotuesta asumismenoihin päätettäessä otetaan huomioon kaupungin yleinen asuntotilanne, joka on ollut jo pitkäaikaisesti kohtuullisen hyvä. Asumismenoja hyväksytään vain omassa käytössä olevaan asuntoon. Tyhjillään olevaan / käyttämättömän asunnon ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Käytäntö on sama kuin Kansaeläkelaitoksen myöntämässä yleisessä asumistuessa. Erityistilanteissa toimeentulotukea voidaan myöntää käyttämättömän asunnon asumismenoihin: esim. pitkäaikaisen laitoshoidon aikana voidaan ottaa huomioon käyttämättömän asunnon asumismenot, mikäli hoitosuunnitelman mukaan henkilö on palaamassa asuntoon. Samoin esim. vankilassa olevan vangin vuokra-asuntomenoihin voidaan myöntää toimeentulotukea korkeintaan 6 kk ajan, mikäli vankilassa oleva henkilö on asunut asunnossa ennen vankilaan joutumistaan, vuokranmaksut ovat ajan tasalla ja hänen vuokrasopimuksensa jatkuu edelleen ja asunnon säilyttäminen vankeustuomion aikana on tarkoituksenmukaista. Toimeentulotuella on tarkoitus ylläpitää kohtuullisen tasoista asumista kohtuullisilla asumiskustannuksilla, joihin lasketaan vuokra, yhtiövastikkeen hoitovastikkeen osuus, lämmityskulut, vesimaksut, koti- ja palovakuutus, jätehuolto, kiinteistövero, tontin vuokra, sähkölaskut tms. asumisen kannalta välttämättömiä asumismenoja sekä lisäksi asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuosittaisista koroista aiheutuvat menot. Korkomenoja hyväksytään asumismenoiksi, mikäli korkojen maksu turvaa hakijan asumista, ja mikäli asuntovelan kohteena olevaa asuntoa voidaan pitää hakijalle kohtuullisen tasoisena ja kustannuksiltaan kohtuullisena asuntona. Kokkolan kaupungissa kohtuullisina kokonaisasumismenoina (sisältää vuokran, lämmityskulut, sähkön, veden, asuntolainojen korot ja muut mahdolliset asumismenot yhteensä) otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa kuukautta kohti enintään: yksin asuva opiskelija henkilö 520 " 2 henkilön perhe 600 " 3 " 710 " 4 " 780 " 5 " 850 "

6 6 " 910 " " + 65 / 8. perheenjäsen jne. Osa- tai alivuokralaisasuntojen asumismenoista hyväksytään toimeentulotukeen oikeuttaviksi kokonaisasumismenoiksi enintään: 1 2 henkilön asunto: korkeintaan 300 /henkilö 3 henkilön asunto: korkeintaan 250 /henkilö 4 henkilön asunto: korkeintaan 200 /henkilö Kohtuullisten asumismenojen ylärajan käyttö toimeentulotukilaskelmissa edellyttää yksilökohtaista harkintaa, jossa otetaan huomioon henkilön/perheen elämäntilanne, asunnontarve ja asuntoon liittyvät tekijät. Kohtuullisten asumismenojen ylärajojen mukaiset asumismenot voidaan hyväksytä toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi vain, jos asumismenot ovat kohtuulliset ja hyväksyttävät ottaen huomioon asunnon koko, kunto ja varustelutaso suhteessa vuokralaisen asunnon tarpeeseen. Käytännössä ylisuuria vuokria tai muita asumismenoja suhteessa asunnon kokoon ja kuntoon ei tulisi hyväksyä toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi. Vertailukohteena voidaan pitää kaupungin yleistä vuokratasoa ja esimerkiksi KELAn yleisen asumistuen myöntämiskriteereitä. Mikäli toimeentulotukiasiakkaana oleva henkilö/perhe muuttaa ilman perusteltua syytä kustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon, asumismenot voidaan ottaa huomioon entisen asunnon kustannusten mukaisina tai KELAn asumistukipäätöksessä hyväksymien enimmäisasumismenojen mukaisesti. Takuuvuokraan voidaan erityisesti niin harkittaessa myöntää toimeentulotukea, jos hakija ei muuten saa asuntoa tai jos muuttoon on erityiset perusteet. Pääsääntöisesti takuuvuokra voidaan hyväksyä toimeentulotukeen oikeuttavaksi menoksi ainoastaan yhden kuukauden ajalta. Pääsääntöisesti takuuvuokraan myönnetään määräaikainen maksusitoumus. Jos vuokranantaja ei hyväksy maksusitoumusta, voidaan toimeentulotuki maksaa vuokranantajan tilille takaisinperintäpäätöksellä. Samoin jos vuokranantaja vaatii toistaiseksi voimassa olevaa maksusitoumusta, se voidaan harkinnan mukaan myöntää. Asiakkaan omatoimisesta asunnon vaihdosta aiheutuviin takuuvuokriin tai vuokraennakkoon ei avusteta, ellei todistettavasti ole kyseessä pakollinen muuttotilanne.

7 Mikäli toimeentulotuen hakija on asunnoton tai ilmoittaa Poste Restante osoitteen, tulee hakijalta pyytää selvitys, kenen luona ja missä osoitteessa hän tosiasiallisesti oleskelee. Kokkolaan muuttavalle henkilölle ei voida myöntää toimeentulotukea Poste Restante osoitteen perusteella, koska Poste Restante osoitteessa oleskelu ei ole toimeentulotukilain 14 mukaista vakinaista oleskelua. 2. Terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot kuuluvat perusosaan. Hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa toimeentulotukeen oikeuttavissa terveydenhoitomenoissa keskeistä on ollut julkisten terveydenhoitopalveluiden käyttö. Yksityisten terveydenhoitopalveluiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia ei pääsääntöisesti hyväksytä toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi. Yksityishoidon kustannuksia voidaan hyväksyä toimeentulotukimenoiksi vain, jos erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät, tai jos kyseessä on pitkäaikainen jatkuva hoitosuhde yksityislääkärille. Muista kuin em. syistä yksityisen terveydenhoitopalveluihin toimeentulotukea hakevat asiakkaat tulee ohjata julkisen sektorin palveluiden piiriin. Myös hammashoidossa pääsääntöisesti toimeentulotukeen oikeuttavana menona pidetään ainoastaan julkisen terveydenhoidon käytöstä aiheutuneet menot korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Lääkemenoissa pääsääntönä on, että ns. käsikauppalääkkeet kuuluvat perusosalla katettaviin kustannuksiin. Reseptilääkekulut lasketaan toimeentulotukeen hyväksyttäviksi terveydenhoitomenoiksi. Toimeentulotuen asiakkaat tulee ohjata vaihtamaan reseptilääkkeet halvimpaan lääkevaihtoehtoon nykyisen lääkevaihdon periaatteiden mukaisesti. Toimeentulotuen maksusitoumuksia voidaan myöntää kallisiin reseptilääkkeisiin. Alle 25 hintaisiin reseptilääkkeisiin ei maksusitoumuksia tule myöntää. Silmälasien hankintaan myönnetään toimeentulotukea asiakkaan hankkiman kustannusarvion tai eritellyn maksukuitin mukaan. Kehysten hankintaan avustetaan korkeintaan 50. Linssien hinnasta lasketaan toimeentulotukeen oikeuttavaksi menoksi peruslinssien hinta. Linssien erikoiskäsittelyihin, esim. pinnoitteet tai värjäys, ei

8 myönnetä toimeentulotukea. Pääsääntöisesti piilolinssien hankintaan ei myönnetä toimeentulotukea. Toimeentulotuki myönnetään silmälaseihin, jotka myös piilolinssien käyttäjällä tulee olla. Silmälasien hintoja arvioitaessa optikkoja voi kilpailuttaa. Silmälasien uusimiseen voidaan myöntää toimeentulotukea aikaisintaan kolmen vuoden välein. Mikäli lasit tulee uusia ennen kolmen vuoden määräaikaa, uusimisen välttämättömyydestä tulee olla optikon tai silmälääkärin lausunto. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (laki toimeentulotuesta 7 c ) 1. Lasten päivähoitomenot Toimeentulotuen tarpeessa olevalle kotitaloudelle, jonka lapsia on kunnallisessa päivähoidossa, puolletaan päivähoitomaksuista vapauttamista tai maksujen alentamista niin, että nämä maksut eivät aiheuta toimeentulotuen tarvetta. Yksityisestä päivähoidosta aiheutuvat menot otetaan huomioon vain erityistilanteissa niin lapsen edun mukaan harkittaessa. Pääsääntöisesti toimeentulotuessa otetaan huomioon vain kunnallisen päivähoidon maksuja. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista ohjataan asiakas hakemaan kunnallisen päivähoidon paikkaa. 2. Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot Lain toimeentulotuesta 7 c kohdan 3 perusteella tehtävät toimeentulotukipäätökset tulee tehdä erillisinä perusteltuina päätöksinä, jotta sekä asiakkaan että tarkastustoimen kannalta voidaan selvittää, millä lain vaatimalla erityisellä perusteella päätös on tehty. Toimeentulotukilaissa todetaan, että erityisiä perusteita tai olosuhteita, jotka tulisi ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä, ovat esimerkiksi pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen, vaikea sairaus tai lasten harrastuksiin liittyvät erityiset tarpeet. Päätöksen peruste tulee olla asiakkaan omaan elämäntilanteeseen, erityisiin sosiaalisiin olosuhteisiin kuten lastensuojeluun, pitkäaikaiseen toimeentulotuen asiakkuuteen tai muuhun vastaavaan asiaan liittyvä peruste. Päätöstä tehtäessä tulee arvioida millä tavalla avustettavan kotitalouden tilanne korjautuu, kun avustus myönnetään. Esimerkkejä myönnettävistä erityisavustuksista:

9 - pyykinpesukone ainoastaan lapsiperheille (korkeintaan 300 aikaisintaan 5 vuoden välein ) Asiakkaat voidaan ohjata kysymään esim. Kokkotyö-säätiöltä kunnostettuja käytettyjä pesukoneita. - lastenvaunut (korkeintaan 170 ) - lastenrattaat (korkeintaan 90 ). Lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuviin menoihin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli lapsen vanhemmalla ei ole tuloja/varoja kustantaa tapaamiskustannuksia. Tuen hakijan tulee esittää tapaamissopimus ja tarvittaessa tositteita kustannuksista. Matkakustannukset otetaan huomioon halvimman matkustustavan mukaan. Lapsen luonapitokuluina otetaan huomioon ministeriön suosituksen mukaisesti lapsen perusosaa vastaava määrä tapaamispäiviltä. Toimeentulotukea tapaamiskustannuksiin myönnetään pääsääntöisesti korkeintaan joka toisen viikonlopun ajalle. Loma-aikoina lapsen tapaamiset huomioidaan kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Lasten harrastusmenoihin avustetaan ainoastaan pitkäaikaisen toimeentulotuen asiakkuuden tai lastensuojelu- tai muilla erityisillä sosiaalisilla syillä. Toimeentulotuessa otetaan huomioon ainoastaan kohtuullisen hintaiset lasten harrastusmenot. Muuttokustannuksiin lähtökunnasta uuteen asuinkuntaan avustetaan, mikäli muuton voidaan katsoa korjaavan hakijan taloudellista tai sosiaalista tilannetta. Esim. työtön henkilö muuttaa toiselle paikkakunnalle työpaikan saannin perusteella. Jos muuttoon avustetaan, tulee muuttavalla henkilöllä/perheellä olla uudessa asuinkunnassa asunto, johon muutto voi tapahtua. Muuttokulut otetaan huomioon halvimman muuttotavan mukaan. Hautausmenoihin voidaan avustaa, jos perunkirjoituksen mukaan hautauskuluja ei voida muulla tavalla maksaa. Toimeentulotuessa hyväksyttävät hautauskustannukset ovat korkeintaan 700 hautaustoimiston laskuun ja lisäksi avustetaan seurakunnan hautauksesta perimiin välttämättömiin kuluihin. Muistotilaisuuden tai hautakiven kustannukset eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Romaninaisten vaatteiden hankintaan voidaan avustaa korkeintaan 400 kahden vuoden välein, mikäli hakija ei muulla tavalla pysty vaatetustaan hankkimaan. Yleensä tällainen tilanne syntyy, jos hakija on pitkäaikaisesti jatkuvalla kuukausittaisella toimeentulotuki-vajauksella. Vankien päivittäisestä perusylläpidosta (asuminen, ruoka, vaatteet

10 ja terveydenhoito) vastaa vankila. Vangille voidaan myöntää toimeentulotukea harkinnan mukaan käyttövaroiksi, jos hänellä ei ole riittäviä muita tuloja tai varoja. Vangille tehdään toimeentulotukilaskelma, johon tuloksi lasketaan vangin tulot sekä varat ja menoksi tapauskohtaisesti arvioitu käyttövarojen osuus. Vankila vastaa vankien perusterveydenhoidosta, mutta koska vankila ei kustanna vangille silmälaseja eikä hammasproteeseja, näihin menoihin voidaan varattomalle vangille myöntää toimeentulotukea, mikäli hankintojen tarpeellisuudesta on asianmukaiset selvitykset. Pääsääntöisesti vankien vaatteisiin ei myönnetä toimeentulotukea, mutta erityissyistä esim. työhön tai koulutukseen tai esim. päihdekuntoutukseen osallistumisesta aiheutuviin vaate- ja muihin menoihin voidaan myöntää toimeentulotukea vankilasta saatavien selvitysten perusteella. Huonekalut ovat pääsääntöisesti toimeentulotuen perusosalla katettavia menoja, eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. Huonekaluihin voidaan erikseen myöntää toimeentulotukea erityistilanteissa kuten esim. erotilanteet, joissa syntyy tarvetta hankkia huonekaluja tai nuoret muuttaessa itsenäisesti asumaan. Yksin asuvalle henkilölle huonekaluihin voidaan myöntää toimeentulotukea korkeintaan 250. Perheille avustussumma on harkittava erikseen tarpeen mukaan. Asiakkaat voidaan ohjata kysymään Kokkotyösäätiöltä tai muilta vastaavilta myyntipaikoilta käytettyjä huonekaluja. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (laki toimeentulotuesta 13 ) Ehkäisevä toimeentulotuki on osa toimeentulotukea. Mutta ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu varsinaiseen laskennalliseen toimeentulotukeen. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotuen hakijan elämäntilanteeseen liittyvästä erityisestä syystä. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on: 1) edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta, 2) edistää omatoimista suoriutumista, 3) ehkäistä syrjäytymistä ja 4) ehkäistä pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Kunta päättää perusteet, joiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään tavoitteiden saavuttamiseksi. Laissa on mainittu esimerkkejä ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä: - toimeentulotuen saajan aktivointia tukevat toimenpiteet,

11 - asumisen turvaaminen, - ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lievittäminen, - muut toimeentulotuen saajan omatoimista suoriutumista edistävät tarkoitukset. Henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää perheen perustoimeentulon turvaamiseksi tai erilaisiin välttämättömiin hankintoihin tai laskujen maksamiseen toimeentulotuella siinä tilanteessa, kun perheellä ei ole oikeutta laskennalliseen toimeentulotukeen, tai jos perheelle myönnetty laskennallinen toimeentulotuki ei jostain perustellusta erityissyystä ole riittävä. Erityisesti lapsiperheiden kohdalla näin on perusteltua toimia. Asiakkaan omatoimisuutta ja aktivointia tukevat toimenpiteet ovat tarpeen tilanteessa, joissa asiakas on ollut pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaana. Erityisesti pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaana olevien henkilöiden kohdalla ehkäisevää toimeentulotukea voidaan käyttää tuettaessa henkilön palaamista työelämään. Nuorten asiakkaiden kohdalla ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan tukea ammatillisen koulutuksen tai työvoimapoliittisen kurssin suorittamista tai työelämään lähtemistä. Tällaisia menoja voivat olla esim. muuttokulut ja takuuvuokra toiselle paikkakunnalle, kun muuton syy on työpaikan saaminen tai ammatillisen koulutuksen aloittaminen. Samoin ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää asiakkaan kuntoutus-, aktivointi- tai hoitosuunnitelmien mukaisiin toimenpiteisiin, joilla tuetaan suunnitelman toteutumista. Menoja voivat olla esim. kurssimaksut, työvaatekustannukset, erityishoitomenot yms. kustannukset. Näillä toimenpiteillä ehkäistään henkilön syrjäytymistä, jota pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus voi aiheuttaa. Nuorten asiakkaiden kohdalla tavoitteena on ehkäistä jatkuvan toimeentulotuen saantiin perustuvan pitkäaikaisen asiakassuhteen syntyminen. Asumisen turvaamiseksi ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää vuokrarästeihin, sähkölaskuihin tai muihin välttämättömiin asumismenoihin tilanteissa, joissa maksamattomat laskut vaarantavat perheen asumisoikeuden ja uhkana on asunnon menettäminen tai esim. sähköjen katkaisu. Myös näissä tilanteissa ehkäisevän toimeentulotuen käyttö edistää perheen sosiaalista turvallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä lain tavoitteiden mukaisesti. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös takuuvuokran maksamiseen, jos takuuvuokran maksaminen on edellytys asunnon

12 saannille. Ylivelkaantumisen tai taloudellisen tilanteen äkillisen heikentymisen perusteella ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, jotta asiakasperhe saa aikaa järjestää esim. velkajärjestelyasiaa tai perhe saa aikaa sopeuttaa talouttaan heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi. Samoin ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää lyhytaikaisesti tilanteissa, joissa meneillään olevan velkajärjestelyjen maksusuunnitelman turvaaminen edellyttää toimeentulotuen myöntämistä. Pitkäaikaisesti velkajärjestelyn mukaisia maksuja ei voida rahoittaa toimeentulotuella. Erityisesti, jos taloudellisen tilanteen heikentyminen on aiheutunut sairastumisesta, johon liittyy sekä tulotason laskua ja isoja terveydenhoitomenoja, voi olla perusteltua myöntää ehkäisevää toimeentulotukea, vaikka varsinaiseen toimeentulotukeen ei olisikaan oikeutta. Koska ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen ei perustu samalla tavalla tulojen ja menojen laskemiseen kuin varsinainen toimeentulotuki, ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää aina asiakkaan elämäntilanteen selvittämistä. Tuen myöntäminen perustuu harkintaan, jossa on otettava huomioon asiakkaan elämäntilanne ja taloudellinen tilanne. Päätösvalta ehkäisevästä toimeentulotuesta on toimeentulotukityöryhmän johtavalla sosiaalityöntekijällä ja sosiaalityöntekijöillä sekä ulkomaalaistoimiston toiminnanohjaajalla. LIITE A 247 Toimeentulotukihakemus, opiskelijan olosuhdeselvitys, toimeentulotukihakemus hautauskuluihin, Sotejohtaja Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen tarkistetun soveltamisohjeiston alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösesityksen Beredare; servicedirektör Seppo Mattila tel Social- och hälsovårdsministeriet har gett kommunerna nya anvisningar om tillämpningen av lagen om utkomststöd (Handböcker 2013:41). I anvisningarna ingår revideringar som har gjorts av lagstiftningen i anslutning till utkomststödet och preciseringar som

13 högsta förvaltningsdomstolens avgöranden har fört med sig i fråga om tillämpningen av lagen om utkomststöd. I den nya handboken betonas utkomststödets roll när det gäller att förebygga fattigdom, ojämlikhet och marginalisering och det förebyggande utkomststödets roll i den helhet som bildas av de förebyggande åtgärderna inom socialväsendet. Ministeriet betonar de rättigheter och skyldigheter som utkomststödsklienterna och de anställda som har hand om utkomststödsärenden har framför allt sett ur klientlagens och förvaltningslagens synvinkel. I handboken betonas också skyldigheterna att göra upp en klientplan i samråd med klienten och den skyldighet som den tjänsteinnehavare som beviljar utkomststöd har i fråga om rådgivning och handledning och klienternas rätt att personligt samtala med en socialarbetare eller socialhandledare. På samma sätt betonas även att beslut om beviljandet av utkomststöd ska fattas inom de lagstadgade tidsfristerna. Under de kommande åren kommer kommunernas skyldigheter att föra statistik över de här ärendena att öka (statistik som förs av THL). I enlighet med social- och hälsovårdsministeriets gamla handbok om tillämpningen av utkomststödet har kommunerna rätt att ge egna anvisningar om tillämpningen av utkomststödet, i vilka kommunens egna specialförhållanden beaktas och iakttagandet av likställighetsprincipen i kommunen garanteras. Även enligt gällande rättspraxis (förvaltningsdomstolarnas och högsta förvaltnings-domstolens beslut) har man godkänt kommunernas rätt att ge anvisningar. Lagbestämmelserna kan emellertid inte åsidosättas med kommunala anvisningar. Tillämpningsanvisningarna fungerar som referensram vid behandling av utkomststödsärenden och då därom beslut fattas. Då beslut fattas beaktas individens och familjens situation som helhet och specialfaktorer i livssituationen hos den som söker om utkomststöd. Social- och hälsovårdsnämnden har senast den 13 december gett tillämpningsanvisningar om utkomststöd och förebyggande utkomststöd. Det är motiverat att revidera nämndens anvisningar eftersom boendekostnaderna har stigit under de senaste två åren. Statistiskt sett har hyresnivån stigit med ca 3 procent om året. Därför föreslås det att de övre gränserna för boendekostnaderna i anvisningarna för utkomststöd höjs för att motsvara den nuvarande nivån för skäliga boendekostnader.

14 I rättspraxis (förvaltningsdomstolarna och högsta förvaltningsdomstolen) i fråga om utkomststöd har principen för boendekostnader som godkänns i utkomststödet varit att ifall kommunen fattar beslut om de övre gränserna för boendekostnaderna som beaktas i utkomststödet måste det faktiskt finnas ett utbud av bostäder som ryms inom de här gränserna. fatiskt Dessutom har principen för rättspraxis varit att de övre gränserna som kommunen fastställt ska tillämpas i situationer där de faktiska boendekostnaderna klart överskrider de fastställda skäliga boendekostnaderna. Förslag till reviderade tillämpningsanvisningar från och med den 1 januari 2014: A FÖRFARANDET I UTKOMSTSTÖDSÄRENDEN Hur man ska ansöka om utkomststöd Om utkomststöd ansöks i regel skriftligen med en blankett för ansökan om utkomststöd. Till ansökan ska bifogas verifikat över inkomster och utgifter samt senaste bankkontoutdrag samt andra behövliga bilagor. Ansökan kan göras endera på finska eller svenska. Klienten får vid behov hjälp med ifyllandet av blanketten. Vid behov kallas klienten till en socialarbetares eller socialhandledares mottagning. Om en klient vill komma och diskutera med en socialarbetare eller socialhandledare ska klienten kontaktas på så vis att de tidsfrister som det föreskrivs om i 14 a i lagen om utkomststöd iakttas. Ansökan om utkomststöd behandlas så snabbt som möjligt med beaktande av bestämmelserna om behandling av utkomststöds-ärenden i 14 a i lagen om utkomststöd. Om ansökan om utkomststöd är bristfällig, fattas för klienten ett beslut med stöd av förvaltningslagen och lagen om utkomststöd, i vilket man ber om de saknade uppgifterna, verifikaten och utredningarna. Ifall den som ansöker om utkomststöd inte lämnar in alla behövliga uppgifter och verifikat för beslutsfattandet, förkastas ansökan om utkomststöd (22 i förvaltningslagen, 14 a och 17 i lagen om utkomststöd) Beslutsfattande Beslut om utkomststöd fattas i enlighet med lag och förordning. Som tillämpningsanvisning används social- och hälsovårdsministeriets senast utgivna handbok för tillämpare av utkomststöd.

15 Högsta förvaltningsdomstolens beslut används som prejudikat vid tillämpning av lagen och förordningen. Dessutom beaktas förvaltningsdomstolarnas avgöranden. I verksamhetsstadgan utsedd tjänsteinnehavare fattar på basis av ansökan beslut om utkomststöd som ges till klienten skriftligt för kännedom. Beslutet avfattas på finska eller svenska beroende på språket i ansökan. Utkomststödet fastställs i regel per månad men vid behov kan ett beslut fattas också för en tidsperiod som är kortare eller längre än en månad (15 i lagen om utkomststöd). Betalningsförfarande Utkomststöd betalas i första hand som pengar till klientens bank-konto mot verifikat som klienten uppvisat. Ifall det grundläggande utkomststödet enligt en hypotetisk kalkyl blir under 2, betalas stödet inte till klienten på grund av den ringa summan. I denna situation kan klienten uppmanas att ansöka om utkomststöd t.ex. för tre månader retroaktivt, varvid stödet kan betalas som ett engångsbelopp. Av särskilda skäl (16 i lagen om utkomststöd) kan man förfara så, att utkomststödet för en klient, som är berättigad till utkomststöd, inte betalas till klienten, utan att räkningar för t.ex. hyra, el och sjukhus-vistelse, för vilka klienten är berättigad till utkomststöd, betalas direkt av social- och hälsovårdsväsendet som utkomststöd. Också i sådana fall bör man undvika att betala små räkningar under 25 via social- och hälsovårdsväsendet. B INKOMSTER OCH TILLGÅNGAR SOM SKA BEAKTAS (11 och 12 i lagen om utkomststöd) Utkomststöd är ett ekonomiskt stöd som beviljas i sista hand, och vid beviljandet beaktas i enlighet med lagen om utkomststöd i regel hushållets alla disponibla inkomster oberoende av inkomstkälla. I regel är tillgångar, inkomster eller understöd som familjen som söker om utkomststöd erhåller av personer utom familjen, inkomster som beaktas vid ansökan om utkomststöd. Enligt 11 i lagen om utkomststöd ska förvärvsinkomster och understöd som anses vara ringa inte beaktas som inkomster. Sådana ringa inkomster kan vara tillfälliga inkomster eller kontoinbetalningar på mindre än 50 /person/månad.

16 Enligt ministeriets anvisningar minskar den sökandes disponibla besparingar, andra tillgångar samt lätt realiserbara egendom på behovet av utkomststöd enligt skälighetsbedömning. I regel beaktas som inkomst inte familjens minderåriga barns tillfälliga inkomster (t.ex. för sommararbete). En studerandes primära utkomstsystem är studiestöd. Studielånet som ingår i studiestödet är primär inkomst i förhållande till utkomststöd och beaktas som inkomst vid fastställande av utkomststöd. I enlighet med ministeriets rekommendation kan en minderårig studerande eller gymnasieelev som bor hemma hos sina föräldrar inte förutsättas ta studielån. Inte heller kan en ung person i sådan eftervård som avses i barnskyddslagen förutsättas ta studielån för att avlägga sin första examen. C UTGIFTER SOM SKA BEAKTAS GRUNDLÄGGANDE UTKOMSTSTÖD (7 i lagen om utkomststöd) Utgifter som täcks med grunddelen (7a, 9 och 10 i lagen om utkomststöd) Vad gäller grunddelens storlek och struktur följs bestämmelserna i paragraferna ovan. Till de utgifter som täcks med grunddelen betalas inga separata bidrag utom då utkomststödskalkylen uppvisar underskott. Utkomststöd kan undantagsvis beviljas på motiverade grunder även för dessa utgifter, t.ex. oväntat behov av utkomststöd för mat eller medicin, jfr anvisningarna om förebyggande utkomststöd. Övriga grundutgifter (7 b i lagen om utkomststöd) 1. Boendeutgifter (andra än de som ingår i grunddelen) När man beaktar boendeutgifter i utkomststödet är avsikten att trygga den sökandes boende. Då beslut om utkomststöd för boendeutgifter fattas, beaktas stadens allmänna boendesituation som redan länge varit god. Boendeutgifter godkänns bara för bostad i eget bruk. För tom/oanvänd bostad beviljas i regel inget utkomststöd. Praxis är

17 densamma som för allmänt bostadsbidrag som beviljas av Folkpensionsanstalten. I specialfall kan utkomststöd beviljas, t.ex. under långvarig anstaltsvård kan man beakta boendeutgifterna för en oanvänd bostad, ifall personen enligt vårdplanen återvänder till bostaden. Likaså kan utkomststöd beviljas t.ex. för en fånges hyresbostadsutgifter under högst 6 mån., ifall den fängslade personen har bott i bostaden före fängslandet, hyran har betalts regelbundet och personens hyreskontrakt fortgår och det är ändamålsenligt att ha kvar bostaden under fängelsetiden. Med utkomststöd har man som mål att upprätthålla boende på skälig nivå med skäliga boendekostnader i vilka ingår hyra, bolagsvederlag, uppvärmningskostnader, vattenavgifter, hem- och brandförsäkringar, avfallshantering, fastighetsskatt, tomthyra, elräkningar o.dyl. med tanke på boendet nödvändiga boendeutgifter, samt utgifter som föranleds av årliga räntor för lån som tagits för köp av bostad eller för grundförbättring av bostad. Ränteutgifter godkänns som boendekostnader, ifall betalningen av räntor tryggar den sökandes boende och bostaden som är föremål för bostadsskulden kan anses ligga på skälig nivå och i fråga om kostnaderna vara skälig som bostad. I Karleby stad beaktas som skäliga totala boendeutgifter (inkluderar hyra, uppvärmningskostnader, el, vatten, räntor på bostadslån och andra eventuella boendeutgifter totalt) i utkomststödskalkylen per månad högst Ensamboende studerande person personer " " " " /8:e familjemedlem o.s.v. Av boendeutgifterna för bostäder för del- eller underhyresgäster godkänns som totala boendeutgifter högst: bostad för 1 2 personer: bostad för 3 personer: bostad för 4 personer: högst 300 /person högst 250 /person högst 200 /person Att tillämpa den övre gränsen för skäliga boendeutgifter i utkomst-stödskalkylen förutsätter individanknutet övervägande, i vilket man beaktar personens/familjens livssituation, bostadsbehov

18 och faktorer i anknytning till bostaden. Boendeutgifter i enlighet med de övre gränserna för skäliga boendeutgifter kan godkännas som utgifter som berättigar till utkomststöd bara om boendeutgifterna är skäliga och godtagbara med tanke på bostadens storlek, skick och utrustningsnivå i förhållande till hyresgästens behov av bostad. I praktiken borde inte för höga hyror eller andra boendeutgifter i förhållande till bostadens storlek och skick godkännas som utgifter som berättigar till utkomststöd. Som jämförelseobjekt kan användas stadens allmänna hyresnivå och t.ex. FPA:s allmänna kriterier för beviljande av bostadsbidrag. Ifall en person/familj, som är utkomststödsklient, utan motiverade skäl flyttar till en bostad som har dyrare kostnader, kan bostads-utgifterna beaktas enligt den tidigare bostadens kostnader eller enligt de maximiboendeutgifter som FPA godkänt i beslut om bostadsbidrag. För garantihyra kan man enligt särskilt övervägande betala utkomststöd om sökanden annars inte får en bostad eller om det finns särskilda skäl att flytta. I regel kan garantihyra godkännas som en utgift som berättigar till utkomststöd endast för en månads tid. I regel beviljas garantihyra som en betalningsförbindelse för viss tid. Om hyresvärden inte godkänner en betalningsförbindelse, kan utkomststöd betalas till hyresvärdens konto med beslut om återkrav. Likaså om hyresvärden kräver en betalningsförbindelse som gäller tills vidare, kan den beviljas enligt prövning. För garantihyror eller hyresförskott som föranleds av bostadsbyte på klientens eget initiativ, erläggs inget stöd, ifall det inte bevisligen handlar om en ofrånkomlig flyttningssituation. Ifall den som ansöker om utkomststöd är bostadslös eller ger en Poste restante -adress, måste av den sökande begäras en utredning om hos vem och på vilken adress han/hon de facto vistas. En person som flyttar till Karleby kan inte beviljas utkomststöd på basis av en Poste Restante-adress eftersom vistelse på en Poste Restante-adress inte kan betraktas som ett stadigvarande boende på det sätt som avses i 14 i lagen om utkomststöd. 2. Hälso- och sjukvårdsutgifter Smärre hälso- och sjukvårdsutgifter ingår i grunddelen. I förvaltningsdomstolens och högsta förvaltningsdomstolens beslut om hälso- och sjukvårdsutgifter som berättigar till utkomststöd, har

19 det centrala varit användningen av offentliga hälso- och sjukvårdstjänster. Kostnader som föranleds av privata hälso- och sjukvårdstjänster kan i regel inte godkännas som utgifter som berättigar till utkomststöd. Kostnader för privat vård kan godkännas som utkomststödsutgifter endast om behovet särskilt förutsätter specialvård eller brådskande vård, eller om det gäller en långvarig fortgående vårdrelation med privatläkare. Av andra än ovan nämnda skäl ska klienter som ansöker om utkomststöd för privata hälso- och sjukvårdstjänster hänvisas till den offentliga sektorns tjänster. Också gällande tandvård anses i regel enbart utgifter för offentlig vård vara utgifter som berättigar till utkomststöd i enlighet med högsta förvaltningsdomstolens beslut. Gällande läkemedelsutgifter är huvudregeln att receptfria läkemedel ingår i kostnader som täcks med grunddelen. Kostnader för receptläkemedel räknas som sjukvårdsutgifter som ingår i utkomststödet. Utkomststödsklienterna ska hänvisas till att byta sina receptläkemedel mot förmånligaste alternativa läkemedel i enlighet med nuvarande principer om utbyte av mediciner. Via utkomststöd kan betalningsförbindelser beviljas för dyra receptläkemedel. För receptläkemedel under 25 ska betalningsförbindelser inte beviljas. För anskaffning av glasögon beviljas utkomststöd enligt en kostnadsberäkning som klienten ger eller enligt ett specificerat kvitto. För anskaffning av bågar ges i bidrag högst 50. Av linsernas pris räknas priset för baslinser som utgift för vilken man är berättigad till utkomststöd. För specialbehandling av linser, t.ex. ytbeläggning eller färgning av linser, beviljas inte utkomststöd. I regel beviljas inte utkomststöd för anskaffning av kontaktlinser. Utkomststöd beviljas för glasögon, som också användare av kontaktlinser bör ha. Vid bedömning av glasögonens pris kan optiker konkurrensutsättas. För förnyande av glasögon kan utkomststöd beviljas tidigast med tre års mellanrum. Ifall glasögonen skall förnyas innan tidsfristen på tre år gått ut, måste utlåtande av en optiker eller ögonläkare om nödvändigheten att förnya glasögonen uppvisas. KOMPLETTERANDE UTKOMSTSTÖD (7 c i lagen om utkomststöd) 1. Utgifter för barndagvård För hushåll i behov av utkomststöd och med barn i kommunal

20 dagvård förordas befrielse från dagvårdsavgifter eller nedsatta avgifter så att dessa avgifter inte förorsakar behov av utkomststöd. Utgifter som kommer av privat dagvård beaktas endast i särskilda situationer där barnets intresse beaktas. I regel beaktas vid utkomststödet endast utgifter för kommunal dagvård. Då behovet av utkomststöd är långvarigt, hänvisas klienten till att ansöka om en kommunal barndagvårdsplats. 2. Utgifter på grund av särskilda behov eller förhållanden Beslut om utkomststöd, som fattas på basis av 7 c 3 punkten i lagen om utkomststöd, ska fattas som separata motiverade beslut så att man både med tanke på klienten och revisionsväsendet kan utreda, på grundval av vilka särskilda grunder, som lagen kräver, beslutet har fattats. I lagen om utkomststöd konstateras att särskilda behov eller förhållanden som bör beaktas vid beviljande av utkomststöd är t.ex. långvarigt utkomststöd, en svår sjukdom eller särskilda behov i anslutning till barns fritidsintressen. Grunden för beslutet ska vara något som anknyter till klientens egen livssituation, särskilda sociala förhållanden såsom barnskydd, långvarigt klientskap som mottagare av utkomststöd eller annan motsvarande grund. Då beslut fattas ska det bedömas, på vilket sätt situationen för hushållet som får stödet korrigeras då understöd beviljas. Exempel på specialunderstöd som beviljas: - tvättmaskin enbart för barnfamiljer (högst 300 med minst 5 års mellanrum) Klienterna kan hänvisas att fråga efter använda och reparerade tvättmaskiner vid Kokkotyösäätiö. - barnvagn (högst 170 ) - sittvagn (högst 90 ). För utgifter som föranleds av umgänge mellan barn och förälder kan utkomststöd beviljas, ifall barnets förälder inte har inkomster/tillgångar att betala för umgängeskostnaderna. Den som ansöker om understöd ska uppvisa umgängesavtal och vid behov verifikat över kostnaderna. Resekostnaderna beaktas enligt det förmånligaste resesättet. Kostnader för barnets uppehälle under vistelsen beaktas enligt ministeriets rekommendation till ett belopp som motsvarar barnets grunddel under de dagar barnet träffar föräldern. Utkomststöd för umgängeskostnader beviljas i regel för högst vartannat veckoslut. Under semestrar beaktas umgänget med

21 barnet enligt rimlighetsövervägande. För barns fritidsintressen beviljas stöd enbart på grundval av långvarigt klientskap för utkomststöd eller av barnskyddsskäl eller andra särskilda sociala skäl. Vid beviljandet av utkomststöd beaktas endast skäliga utgifter för barns fritidsintressen. För flyttningskostnader från utflyttningskommun till en ny boende-kommun kan stöd fås, ifall man kan anse att flyttningen förbättrar den sökandes ekonomiska eller sociala situation, t.ex. en arbetslös person flyttar till en annan ort på grund av en arbetsplats. Om stöd ges för flyttningen, ska personen/familjen som flyttar ha en bostad dit man kan flytta i den nya kommunen. Flyttningskostnaderna beaktas i enlighet med det billigaste flyttningssättet. För begravningskostnader kan stöd betalas ifall begravningskostnaderna enligt bouppteckningen inte kan betalas på annat sätt. Skäliga begravningskostnader är högst 700 för begravningsbyråns faktura och dessutom stöd för nödvändiga kostnader som församlingen uppbär i samband med begravningen. För kostnader för minnesstund och gravsten beviljas inte utkomststöd. Utkomststöd kan ges för romska kvinnors utgifter för kläder, högst 400 med två års mellanrum ifall sökanden inte på annat sätt kan skaffa sin klädsel. I allmänhet uppstår en sådan situation, om den sökande långvarigt och fortgående har ett månatligt underskott i utkomststödet. Fängelset svarar för fångarnas dagliga uppehälle (boende, kost, klädsel samt hälso- och sjukvård). En fånge kan enligt prövning beviljas pengar för eget bruk om han eller hon inte har tillräckligt med övriga inkomster eller tillgångar. En utkomststödskalkyl görs för fången, i vilken fångens inkomster samt tillgångar räknas som inkomster och bruks-penningens andel som utgifter. Fängelset svarar för fångarnas primärhälsovård, men eftersom fängelset inte står för kostnaderna för glasögon och tandprotes, kan för dessa utgifter beviljas utkomststöd till en medellös fånge, ifall behövliga utredningar finns om anskaffningens nödvändighet. I regel beviljas inte utkomststöd för anskaffning av kläder till fångar, men av särskilda skäl, t.ex. för deltagande i arbete eller utbildning eller t.ex. i rehabilitering för missbrukare, kan utkomststöd beviljas för kläd- och andra utgifter på basis av utredningar från fängelset. Möbelanskaffningar är i regel utgifter som täcks med utkomst-stödets grunddel och inget utkomststöd beviljas särskilt för

22 dem. Utkomststöd kan särskilt beviljas för möbler i specialfall som t.ex. vid skilsmässa, där behov uppstår att skaffa möbler, eller då unga flyttar till en egen bostad. För en ensamboende person kan för möbler beviljas högst 250 i utkomststöd. För familjer måste beloppet övervägas särskilt enligt behovet. Klienterna kan hänvisas till Kokkotyösäätiö eller andra motsvarande försäljningsplatser där använda möbler säljs. FÖREBYGGANDE UTKOMSTSTÖD (13 i lagen om utkomststöd) Förebyggande utkomststöd utgör en del av utkomststödet, men är oberoende av om personen eller familjen är berättigad till det egentliga kalkylerade utkomststödet. Förebyggande utkomststöd beviljas av en särskild orsak som är relaterad till den sökandes livssituation. Förebyggande utkomststöd har som mål att: 1) främja personens och familjens sociala trygghet, 2) främja förmåga att klara sig på egen hand 3) förebygga utslagning och 4) förebygga ett långvarigt beroende av utkomststöd Kommunen fattar beslut om grunderna enligt vilka förebyggande utkomststöd beviljas för att nå målen. I lagen nämns exempel på beviljande av förebyggande utkomststöd: - åtgärder för att aktivera stödtagaren, - tryggande av stödtagarens boende, - lindra svårigheter till följd av överskuldsättning eller en plötsligt försämrad ekonomisk situation, - andra syften som befrämjar stödtagarens förmåga att klara sig på egen hand. För att främja en persons och familjs sociala trygghet kan förebyggande utkomststöd beviljas för att trygga familjens bas-utkomst eller olika nödvändiga anskaffningar eller betalning av räkningar med utkomststöd i en situation där familjen inte är berättigad till kalkylerat utkomststöd, eller om det kalkylerade utkomststödet som beviljats familjen av något motiverat specialskäl inte är tillräckligt. Speciellt i fråga om barnfamiljer är det motiverat att förfara på detta sätt. Åtgärder som stöder klientens förmåga att klara sig på egen hand och aktivering är nödvändiga i en situation där klienten länge har erhållit utkomststöd. Speciellt när det gäller personer som länge varit utkomststödsklienter kan förebyggande utkomststöd användas

23 för att stöda personens återgång till arbetslivet. Gällande unga klienter kan man med förebyggande utkomststöd stöda genom-förandet av en yrkesutbildning eller en arbetskraftspolitisk kurs eller inträde i arbetslivet. Sådana utgifter kan vara t.ex. flyttnings-kostnader och garanti hyra till annan ort, då flyttningsorsaken är att erhålla en arbetsplats eller att inleda en yrkesutbildning. Likaså kan förebyggande utkomststöd beviljas för åtgärder som följer klientens rehabiliterings-, aktiverings- eller vårdplaner, som stöder att planerna förverkligas. Dessa utgifter kan vara t.ex. kursavgifter, kostnader för arbetskläder, speciella vårdutgifter och andra dylika kostnader. Med dessa åtgärder förebygger man att en person blir utslagen vilket ett långvarigt klientskap som mottagare av utkomststöd kan leda till. Gällande unga klienter är målet att förebygga uppkomsten av en klientrelation som fortgående långvarig mottagare av utkomststöd. För att trygga boende kan förebyggande utkomststöd beviljas för obetalda hyror, elräkningar eller andra nödvändiga boendeutgifter i en situation där obetalda räkningar äventyrar familjens rätt till bostaden och familjen hotas av vräkning eller att t.ex. strömmen bryts av. Också i dessa situationer befrämjar användningen av förebyggande utkomststöd familjens sociala trygghet och förebygger utslagenhet i enlighet med lagens syfte. Förebyggande utkomststöd kan också beviljas för betalning av en garantihyra, om erläggande av garantihyra är en förutsättning för att få en bostad. På grund av svårigheter till följd av överskuldsättning eller en plötsligt försämrad ekonomisk ställning kan förebyggande utkomststöd beviljas så att klientfamiljen får tid att t.ex. ordna skuldsanering eller att anpassa sin ekonomi på grund av den försämrade ekonomiska situationen. Likaså kan förebyggande utkomststöd beviljas kortvarigt i situationer där tryggandet av en pågående betalningsplan för skuldsanering förutsätter beviljande av utkomststöd. Långvarigt kan skuldsaneringsbetalningar inte finansieras med utkomststöd. Speciellt om en försämring av den ekonomiska situationen har förorsakats av sjukdom som medfört både sänkt inkomstnivå och stora sjukvårdsutgifter kan det vara motiverat att bevilja förebyggande utkomststöd, även om klienten inte har rätt till egentligt utkomststöd. Eftersom beviljande av förebyggande utkomststöd inte baserar sig på beräkning av inkomster och utgifter, på samma sätt som vid det

24 egentliga utkomststödet, förutsätter beviljande av förebyggande utkomststöd alltid att klientens livssituation utreds. Beviljande av stöd baserar sig på prövning där man måste beakta klientens livssituation och ekonomiska ställning. Beslutanderätt gällande förebyggande utkomststöd har utkomststödsarbetsgruppens ledande socialarbetare och socialarbetarna samt utlänningsbyråns verksamhetsledare. BILAGA A 247 Ansökan om utkomststöd, utredning om studerandens situation, ansökan om utkomststöd för begravningskostnader Soc.o. h. direktören Beslut Social- och hälsovårdsnämden besluter fastställa de reviderade tillämpningsanvisningarna för utkomststöd och förebyggande utkomststöd att gälla fr.o.m Social- och hälsovårdsnämnden godkände beslutsförslaget.

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistyslautakunta/Bildningsnämnde 49 07.05.2008 n ALOITE KUNNALLISEN KOULUMATKATUEN MYÖNTÄMISESTÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE/HEIKKI VESTMAN YM. / MOTION OM BEVILJANDE AV KOMMUNALT BIDRAG FÖR SKOLRESOR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 213 16.12.2014 1011/05/02/16/2014. SosTe 213. Valmistelija; palvelujohtaja Seppo Mattila puh.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 213 16.12.2014 1011/05/02/16/2014. SosTe 213. Valmistelija; palvelujohtaja Seppo Mattila puh. Sosiaali- ja terveyslautakunta 213 16.12.2014 Kuntainfo 6/2014: Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2015 - Kommuninfo 6/2014: Beloppet på underhållsbidrag och underhållsstöd stiger fr.o.m.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti:

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 699/2001 vp Elatusavun määrään ja huoltajuuteen liittyvät ongelmat Eduskunnan puhemiehelle Laissa lapsen elatuksesta todetaan sen 4 pykälässä, että "Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PERUSTOIMEENTULOTUKI 2, 6, 7A, 7B Toimeentulotukea hakevalla saa olla tilillään yhden kuukauden elinkustannuksia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2008 vp Alle 3-vuotiaan diabeetikon vammaistuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Aikaisemmin alle 3-vuotiaan lapsen diabetes on automaattisesti oikeuttanut korkeimpaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ Copyright Jyväskylän kaupunki MITÄ TOIMEENTULOTUKI ON Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 517/2008 vp Kansaneläkkeen maksaminen eläkkeeseen oikeutetuille Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkkeen saamisen rajoituksia työeläkkeen suhteen on vuoden alusta tarkistettu, ja suuri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 379/2004 vp Maksujen periminen palveluiden laajuuden mukaan Eduskunnan puhemiehelle Yrjö ja Hanna -säätiön omistamissa ja Joensuun Rantakylässä sijaitsevissa Mäntypihan palvelutaloissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 63/2003 vp Vuosilomapalkan maksatus sairausloman aikana Eduskunnan puhemiehelle Itä-Suomen Kuntoutuspalvelu Oy:n palkkalistoilla oleva työntekijä, joka on pitkäaikaisella sairauslomalla,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TERVEYDENHOITOMENOT Toimeentulotuessa huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelut. Terveyskeskuksen fysioterapia huomioidaan terveydenhoitomenoksi.

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Rakennustietojen laatu Kelassa

Rakennustietojen laatu Kelassa Rakennustietojen laatu Kelassa Byggnadsuppgifternas kvalitet vid FPA Mia Sundblad Kela / Kehittämispalvelut 9.2.2016 Rakennustiedot Kelassa Byggnadsuppgifter vid FPA Kelassa on kopio VTJ- rakennustiedoista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 917/2009 vp Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen taso Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Loka-marraskuun vaihteessa uutisoitiin laajasti, että Suomessa turvapaikanhakijoille maksetaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 961/2002 vp Suomessa asuvan, Ruotsissa työskentelevän henkilön työsuhdeauton verotus Eduskunnan puhemiehelle Suomen, Ruotsin ja Norjan puoleisella rajaseudulla asuu joukko suomalaisia,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 754/2013 vp Kelan matkakorvaus seulontatutkimukseen osallistuttaessa Eduskunnan puhemiehelle Seulontatutkimuksella tarkoitetaan väestön tai tietyn väestönosan tutkimusta tai näytteiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 954/2009 vp Eläkkeiden maksukäytännön muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen maksupäivä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen pankkipäivä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2011 vp Asumistuen maksamisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kelan hoidettavana on useita asumisen tukijärjestelmiä, kuten eläkkeensaajan asumistuki, yleinen asumistuki, opintotuen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2011 vp Asuinhuoneistojen vuokrasopimuksia koskevan irtisanomisajan ja sopimusehtojen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan asuinhuoneistojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1185/2013 vp Raskausajan työkyvyttömyyden määrittäminen Eduskunnan puhemiehelle Raskausaikana työnteko vaikeutuu asteittain. Työkyvyn määrittäminen on hankalaa ja vaihtelee äitien välillä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115 Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 1(7) JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 Perusturvalautakunta TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen jälkeen toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2011 vp Opiskelijoiden tuloraja opintotukilaissa Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijoilla on tällä hetkelläopintotuki, jossa on sekä tuloraja että vastikkeellisuus. Vastikkeellisuus

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot