Jämsän ja Jämsänkosken VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
|
|
- Emma Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jämsän ja Jämsänkosken VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2006
2 1 SAATTEEKSI Seudullinen päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on viimeisin saavutus Jämsän ja Jämsänkosken kunnallisen päivähoidon yhteistyössä. Aiemmin olemme tehneet yhteistyössä yhtenäiset päivähoitomaksukäytännöt ja toinen suuri ponnistus oli seudullisten päivähoidon linjausten tekeminen. On ollut helppoa tehdä yhteistyötä ja aikaansaada seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma. Päivähoidon henkilöstöllä kummassakin kunnassa on ollut hyvin yhdenmukaiset käsitykset siitä, mihin tarpeisiin vastataan suunnitelmallisella varhaiskasvatustyöllä. Yhteiset keskustelut isossa työryhmässä ja kolmessa pienryhmässä ovat olleet antoisia. Pienryhmissä varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen ovat osallistuneet aktiivisesti myös lasten vanhempien edustajat. Kiitokset kaikille osallistujille! Vanhempien edustajina ovat toimineet: Johtoryhmässä ovat olleet: Työryhmän jäseniä ovat olleet: Ville Lehtinen, Jämsänkoski Päivi Maakeski, Jämsä Jaana Mäki, Jämsä Leena Rantanen, päivähoidon johtaja, Jämsä Heli Peltonen, päivähoidon johtaja, Jämsänkoski Eila Kaski, päiväkodin johtaja, Jämsänkoski Sirpa Ropponen, kiertävä erityislastentarhanopettaja, Jämsä Anneli Pusa, kanslisti Leena Puoliväli-Kananen, perhepäivähoidon ohjaaja, Jämsä Johanna Holm, lastentarhanopettaja, Jämsä Sanna Kytöoja, perhepäivähoitaja, Jämsä Riikka Lahtinen, lastentarhanopettaja, Jämsä Jaana Rantanen, hoitaja, Jämsä Satu Ritvanen, hoitaja, Jämsä Arja Soponen, ryhmäperhepäivähoitaja, Jämsä Pirjo Lindeman, lastentarhanopettaja, Jämsänkoski Tarja Nevalainen, lastenhoitaja, Jämsänkoski Raili Pihlajamaa, ryhmäperhepäivähoitaja, Jämsänkoski Jaana Salmela, ryhmäperhepäivähoitaja, Jämsänkoski Satu Pekkanen, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski Tuula Jäntti, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski Sanna Kuuliainen, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski Riitta Heinonen, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski
3 Sisällysluettelo 2 1. JOHDANTO 3 2. MITÄ VARHAISKASVATUS ON Arvot Tavoitteet 4 3. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen pedagogiset tekijät Kasvattaja / kasvattajayhteisö Varhaiskasvatusympäristö Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Leikki Kieli ja vuorovaikutus 6 4. SISÄLTÖALUEET Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Ympäristö ja luonto Historia, taide ja kulttuuri (historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen näkökulma) Liikunta ja terveys Etiikka ja katsomus 8 5. VANHEMPIEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus toiminnassa Lapsen VASU ja sen arviointi 9 6. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Varhainen puuttuminen Erityistä tukea tarvitseva lapsi Verkostotyö Eri kieli- kulttuuritaustaiset lapset VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KUNNISSA VASUN toteuttaminen ja arviointi eri hoitomuodoissa / toimintayksiköissä Seutukunnallisen VASUN toteutumisen arviointi 11
4 3 1. Johdanto Jämsän ja Jämsänkosken päivähoidon seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma (=VASU) pohjautuu Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Perusteiden tehtävänä on ohjata valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteuttamista. Lisäksi VASUn pohjana ovat olleet seudulliset varhaiskasvatuslinjaukset, jotka työstettiin Jämsän seudun lapsipoliittiseen ohjelmaan v Seudullinen VASU luo varhaiskasvatuksen yleiset toimintalinjat Jokilaakson alueella. Kunnat jatkavat työtä laatimalla kuntakohtaiset VASUt. Ne viedään toimintayksikkötasolle ja hoitopaikassa laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen VASU. Seudullinen VASU aloittaa oppimisjatkumon, johon nivoutuvat kuntien esiopetus- ja perusopetussuunnitelmat. Seudullinen VASU on kohdistettu päivähoidon piirissä oleville alle kouluikäisille lapsille, joilta on tähän asti puuttunut yhteinen kasvatussuunnitelma. VASUssa määritellään yhtenäiset tavoitteet, toimintatavat ja opetussisällöt päivähoitoon. Sen johtoajatuksena on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kiinteä yhteistyö, kasvatuskumppanuus. Seudullista VASUa on ollut laatimassa molemmista kunnista päivähoidon edustajia ja lasten vanhempia. Työtä on tehty johtoryhmän johdolla työryhmissä. VASUn työstäminen aloitettiin joulukuussa 2004 ja se valmistui keväällä Mitä varhaiskasvatus on Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on lapsen kotona, päivähoidossa ja muissa elämänpiireissä tapahtuvaa suunnitelmallista, tavoitteellista ja käytännönläheistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa Arvot Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu kansainvälisiin, lapsen oikeuksia koskeviin säädöksiin, joiden mukaan lapsella on oikeus - turvallisiin ihmissuhteisiin - turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen - turvalliseen ja terveeseen ympäristöön - tarvitsemaansa erityistukeen - tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti - omaan kulttuuriin, äidinkieleen, uskontoon ja katsomukseen. Seudullisesti korostamme varhaiskasvatuksessa arvoina turvallisuutta, välittämistä, kiireettömyyttä, leikin merkitystä ja kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Lapsia ohjataan myös toimimaan luontoa kunnioittaen ja ymmärtämään ihmisten erilaisuutta. Edellä kuvatut arvot ovat nousseet tärkeiksi vanhemmille suunnatuissa kyselyissä, päivähoidon henkilökunnan laatutyöskentelyssä ja eri päivähoitoyksiköiden välisessä yhteistyössä.
5 Tavoitteet Seudullisen Vasun tavoitteena on yhtenäisten linjojen sopiminen varhaiskasvatuksen kaikissa eri hoitomuodoissa koko Jokilaakson alueella. Asiakirja ohjaa sisällön ja suunnitelmallisuuden kehittämistä 0-7-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa ja turvaa laadukkaan toiminnan antaen pohjaa arvioinnille ja kehittämiselle. Vasu on ensimmäinen lapsen kehitystä tukeva suunnitelma, jota seuraavat saumattomasti esi- ja perusopetussuunnitelmat. Vasun tavoitteena on tukea päivähoitohenkilöstön työtä ja yhdenmukaistaa toimintatapoja. Se muokkaa henkilöstön asenteita yhteisöllisempään suuntaan, jolloin jokainen on paitsi oman työpaikkansa edustaja, niin myös osa koko varhaiskasvatusta toteuttavasta organisaatiosta. Vasun tavoitteena on edistää vanhempien ja päivähoitohenkilöstön välistä kasvatuskumppanuutta ja lisätä vanhempien tietoa varhaiskasvatustoiminnasta. Kasvatuskumppanuudessa korostetaan eri osapuolten tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien ja henkilöstön erilainen asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät lapsen parhaaksi. 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 3.1. Hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsen hyvinvoinnin perusta on hyvä perushoito: Lapsi saa monipuolista ja ravitsevaa ruokaa. Lapsen päivärytmi on säännöllinen ja siihen kuuluu hoivaa, lepoa, ulkoilua, liikuntaa, leikkiä ja toimintaa sopivassa suhteessa lapsen yksilöllisyys, ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Leikki on lapselle luonteenomaista toimintaa. Leikin avulla lapsi oppii ja käsittelee elämäänsä liittyviä kokemuksia ja asioita. Leikille tulee varata riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä lapsi kokee iloa ja toimimisen vapautta yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa, oppien samalla sosiaalisia taitoja. Lapselle annetaan mahdollisuus myös rauhalliseen oleskeluun ja yksinoloon. Lapsen itsetunto vahvistuu, kun häntä arvostetaan ja hänet hyväksytään omana itsenään. Lapsen hyvinvointia päivähoidossa edistää riittävä määrä koulutettua ja pysyvää henkilöstöä. Henkilöstön ammattitaitoa on tuntea lapsen kehitys ja suunnitella ja järjestää toimintaa sen mukaan. Perheen ja päivähoidon yhteistyössä pyritään avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen. Perheiden kulttuuritaustat ja uskonnolliset vakaumukset huomioidaan ja niitä kunnioitetaan.
6 3.2. Varhaiskasvatuksen pedagogiset tekijät Kasvattaja / kasvattajayhteisö Varhaiskasvatushenkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvatusyhteisön, joka toimii yhteisesti sovittujen arvojen ja toimintatapojen mukaan muodostaen yhteisen toimintakulttuurin. Arvot ja toimintatavat perustuvat sekä yhteiskunnan määrittelemiin asiakirjoihin että seudullisiin ja kuntakohtaisiin kirjattuihin sopimuksiin. Hyvän kasvattajan ominaisuuksia ovat aito innostus kasvatustyöhön, halu kehittää itseään ja oppia uutta. Kasvattaja on empaattinen ja omaa hyvän kuuntelu- ja neuvottelutaidon. Hän antaa turvallisuutta ja aitoa läsnäoloa lapsille sekä on vastuullinen toimissaan suhteessa lapseen, oppimisympäristöön ja kasvatustyöhön. Kasvattajan tulee huomioida lasta yksilönä, toimia yhteistyössä vanhempien kanssa ja olla avoin palautteen vastaanottamiselle ja antamiselle, jotta kasvatuskumppanuus toteutuisi. Hänen tehtävänään on tukea lasten ystävyyssuhteiden muodostumista ja jatkuvuutta. Kasvattajayhteisössä hyödynnetään moniammatillista osaamista, jonka pohjana on ammatillinen koulutus ja kokemuksen tuoma tieto. Erityistä tukea tarvitsevat lapset huomioidaan ja perheet ohjataan tarvittaessa erityispalvelujen piiriin. Kasvattajayhteisön kehittymisen edellytys on jatkuva yhteinen keskustelu ja työn arviointi. Varhaiskasvatushenkilöstön tehtävä on tiedostaa oma osuutensa lapsen kasvussa ja oppimisessa ja tukea lapsen siirtymistä päiväkotiin/esiopetukseen/kouluun Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Ympäristöä suunniteltaessa ja rakennettaessa käyttäjien mukanaolo ja ratkaisuihin vaikuttaminen on välttämätöntä. Fyysiseen varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Ympäristön tulee olla turvallinen, monipuolinen ja muunneltava sekä lasta innostava ja oppimaan haastava. Luonto on oleellinen osa varhaiskasvatusympäristöä. Psyykkinen ja sosiaalinen varhaiskasvatusympäristö on ilmapiiriltään turvallinen ja lasta yksilönä kunnioittava. Hyvä ympäristö mahdollistaa lasten keskinäisen vuorovaikutuksen ja kaveruussuhteiden syntymisen. Pysyvät aikuissuhteet ja ryhmän hyvä me-henki rohkaisevat lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Ilmapiiriltään myönteisessä ympäristössä yhteistyö vanhempien kanssa on avointa ja luontevaa Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Hoito, kasvatus ja opetus liittyvät kiinteästi toisiinsa sulautuen yhdeksi kokonaisuudeksi lapsen elämässä. Näiden osa-alueiden painotus vaihtelee lapsen elämäntilanteesta johtuen, esim. mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä tärkeämpi on perushoidon osuus. Perushoitotilanteet ovat luonnollisia tilanteita, joissa lapsi oppii ja kehittyy. Ne tarjoavat tietoa, erilaisia taide- ja aistielämyksiä sekä liikunnallisia, matemaattisia että kielellisiä kokemuksia. Ne ovat myös tilanteita, joissa aikuinen tietoisesti kasvattaa lasta ottaen huomioon lapsen iän ja kehitystason. Näissä kasvatustilanteissa annetaan lapselle vastuuta, rohkaistaan omatoimisuuteen, tuetaan positiivista minäkäsitystä, ilmaisua ja vuorovaikutusta sekä toisen huomioonottamista.
7 6 Kun lapsen perustarpeisiin vastataan, se edistää hänen mahdollisuuttaan toteuttaa itseään, kehittyä, toimia muiden lasten kanssa, tutkia, kokeilla, erehtyä, kysellä ja saada vastauksia. Lapsi oppii kokemustensa ja mallioppimisen kautta. Tärkeää on antaa lapsen kasvulle aikaa ja mahdollisuus leikkiin. Leikin avulla oppiminen on lapselle ominaista ja se voi tapahtua joko itsestään tai ohjattuna. Kasvattajan tehtävänä on huolehtia ja järjestää, että tämä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus toteutuu lapsen jokapäiväisessä elämässä. Tämä vaatii kasvattajalta tietoa lapsen kehityksestä, tarpeista ja elämäntilanteesta sekä herkkyyttä ottaa vastaan lapsen niin sanallisia kuin sanattomiakin viestejä Leikki Leikin merkitys lapselle Leikillä on lapsen kehityksessä ja kasvussa merkittävä osuus. Se edistää mm. lapsen luovuutta, mielikuvitusta, liikunnallisia taitoja ja sosiaalisuutta. Leikkiessään lapsi voi käsitellä erilaisia tunteitaan. Leikki vahvistaa lapsen itsetuntemusta ja itseluottamusta. Leikin avulla lasta voi valmistaa erilaisiin tilanteisiin, esim. neuvolaan menoa varten. Leikissä tapahtuu tiedollista ja kielellistä kehittymistä. Leikin avulla lapsi käsittelee sen hetkistä elämäntilannettaan ja oppii taitoja tulevaisuutta varten. Ympäristön asiat ja arvostukset sekä lapsen luontaiset mielenkiinnon kohteet vaikuttavat leikkien sisältöihin. Kasvattajan osuus lapsen leikissä Lapsen leikin tukeminen vaatii huolellista havainnointia ja kykyä eritellä leikkitilanteita. Kasvattaja joko ohjaa lapsen leikkiä suorasti osallistumalla leikkiin tai epäsuorasti rikastuttamalla leikkiä välinein ja mielikuvin. Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa, esim. erilaisiin työtehtäviin osallistuminen kasvattajan kanssa monipuolistaa lapsen leikkiä. Kasvattajan tai vanhempien lasten välityksellä siirtyvät myös tiedot perinneleikeistä. Kasvattaja luo puitteet lapsen leikille ottaen huomioon lapsen iän, kehitystason ja mielenkiinnon kohteet. Leikkiympäristön tulee olla virikkeellinen ja monipuolinen, joka innostaa lasta leikkimään yksin tai yhdessä muiden lasten kanssa. Tärkeää on myös, että leikkitilaa ja -aikaa on riittävästi, jotta lapsi saa leikkiä turvallisesti ja häiriöttä. Joustava päivärytmi mahdollistaa leikin loppuunsaattamisen tai sen jatkamisen toisena ajankohtana. Kasvattajan on tärkeää omata ns. tilannetaju, jotta hän tietää puuttua tai olla puuttumatta lasten leikkiin oikeaan aikaan ja sopivassa määrin. Esimerkiksi hän osaa auttaa lasta löytämään leikissä oman paikkansa, mikäli lapsi on vaarassa jäädä ulkopuoliseksi Kieli ja vuorovaikutus Lapsi ja kieli Kieli on keskeinen asia lapsen rakentaessa kuvaa itsestään ja suhteestaan ympäröivään maailmaan. Kielen tehtävä ajattelun tukena korostuu lapsen kasvaessa, sillä kielen hallinta on perusta kaikelle oppimiselle. Lapsille, joilla on kielen kehityksen häiriöitä, käytetään tarvittaessa tukiviittomia, kuvia tai muita korvaavia kommunikaatiokeinoja.
8 Vuorovaikutus 7 Vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä on tärkeää heti lapsen synnyttyä. Lapsi peilaa omaa persoonaansa ja suhdettaan maailmaan aikuisen ilmeiden, eleiden, äänen ja kosketuksen kautta. Vuorovaikutusta voidaan edistää sylin ja läheisyyden avulla sekä vastaamalla lapsen tarpeisiin. Vuorovaikutus on juttelemista perushoitotilanteissa, lapsen kysymyksiin vastaamista ja kiireettömyyttä. Leikillä on myös tärkeä osuus lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Hyvä toiminta- ja ääniympäristö tukee lapsen kielen ja leikin kehittymistä, myös hiljaisuuden kokemukset ovat tärkeitä. Kasvattajan rooli Lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kasvattajan tulee ymmärtää oma roolinsa lapsen kommunikaation mallina. Hänen tehtävänään on myös valvoa lapsen TV:n ja videoiden katselua sekä tietokonepelejä ja tiedostaa niiden vaikutus vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Kasvattaja tukee lapsen kielellistä kehitystä reagoimalla kontaktialoitteisiin aidosti kiinnostuneena ja eläytyen. Tavoitteena on rohkaista lasta kielelliseen vuorovaikutukseen, toisten kuunteluun ja kielelliseen leikittelyyn. Kasvattajan tulee ohjata lasta ymmärtämään kielen rakenteita ja kielellisiä merkityksiä. Lapselle tarjottavan kielellisen materiaalin on oltava lapsen ikätasolle sopivaa ja korkeatasoista. Arkipäivän toistuvat tilanteet antavat mahdollisuuden opettaa ja oppia niihin liittyvää kieltä. 4. Sisältöalueet Varhaiskasvatuksen sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, ympäristö ja luonto, historia, taide ja kulttuuri, liikunta ja terveys sekä etiikka ja elämänkatsomus. Näiden sisältöalueiden avulla pyritään luomaan lapselle monipuolinen, eheä ja kokonaisvaltainen maailmankuva. Sisältöalueiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin. On tärkeää, että kasvattaja tuntee lapsen kehitysvaiheet, jotta hän osaa tukea lasta parhaalla mahdollisella tavalla Kieli ja vuorovaikutus Kieli ja vuorovaikutus liittyvät kaikkiin sisältöalueisiin ja on ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä avataan myös uusia käsitteitä Matematiikka Matematiikka on tapa ajatella, hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa matemaattiselle ajattelulle leikkien ja pelien avulla ja herätetään kiinnostus ongelmanratkaisuun. Matematiikka liitetään arkipäivän tapahtumiin vertailemalla, luokittelemalla, syy-seuraussuhteilla ym.
9 4.3. Ympäristö ja luonto 8 Lapsi kokee lähiympäristönsä omasta näkökulmastaan havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Tavoitteena on, että lapsi oppii arvostamaan luontoa, kiinnostuu luonnon ilmiöistä ja oppii oivaltamaan oman toiminnan vaikutukset ja vastuun lähiympäristöstään Historia, taide ja kulttuuri (historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen näkökulma) Tutustutaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriperintöön (kotiseudun historialliset nähtävyydet) sekä seurataan yhteiskunnan tapahtumia. Vanhempien ihmisten esim. isovanhempien kautta avautuu näkymiä menneisyyteen ja sen tapahtumiin. Taidekasvatuksessa tunteiden ja ajatusten ilmaisu sekä tekemisen riemu ja onnistumisen ilo ovat tärkeämpiä kuin materiaalinen lopputulos. Lapselle tarjotaan kokemuksia ja elämyksiä taiteesta draaman, musiikin, kuvataiteen ja kirjallisuuden avulla. Lapselle annetaan mahdollisuus luoda itse ja saada esteettisiä (kauneus, harmonia, melodia, rytmi, tyyli, jännitys ja ilo) elämyksiä ympäristöstään. Samaistuminen on tärkeää lapsen ihmisenä ja ihmisyyteen kasvamisen kannalta Liikunta ja terveys Liikkuminen on tärkeä lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuen lapsi tutustuu itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Ympäristön tulee olla sopivan haastava liikkumaan ja leikkimään motivoiva sekä sisällä että ulkona. Päivittäinen monipuolinen liikunta, ravinto, lepo, hygienia ja ulkoilu ovat välttämättömiä lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Lapsi oppii tuntemaan liikunnan iloa ja saa myönteisiä kokemuksia elinikäisen liikunnan harrastamiseen Etiikka ja katsomus Perheiden uskonnollista näkemystä kunnioitetaan. Lapsen henkilökohtaista VASUa laadittaessa vanhempien kanssa sovitaan uskonnollis-katsomukselliset periaatteet. Minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittyminen on lapsen eettisen kehityksen perusta. Eettisellä kasvatuksella pyritään suvaitsevaisuuteen, elämän kunnioittamiseen ja toisen huomioimiseen. Hyvän ja pahan, oikean ja väärän eron ymmärtäminen kehittyy lapselle vähitellen. Terveen itsetunnon omaava lapsi tuntee, että hänen ajatuksensa ovat tärkeitä ja että hänet hyväksytään. Lapselle annetaan mahdollisuus hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. 5. Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa 5.1. Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus toiminnassa Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön rinnakkain kulkemista, keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Se on tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen hyvinvoinnin, kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja kasvatusvastuu. Päivähoidon henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta.
10 9 Yhteisen ymmärryksen rakentaminen on prosessi, joka alkaa luottamuksen rakentamisella ja yhteisten toimintatapojen sopimisella. Tärkeä osuus on yhteisen kielen löytämisellä ja toistensa työn tukemisella. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on myös edistää vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. Kasvatuskumppanuus- yhteisen ymmärryksen rakentaminen - hoitopaikkatilanteen tiedustelu/eri vaihtoehtoihin tutustuminen (internet, esitteet ) - hakemus ja päätös - tutustuminen omaan hoitopaikkaan ja alkukeskustelu - lapsen hoidon aloitus /liittyminen osaksi lapsiryhmää ja hoitopaikkaa - päivittäinen kanssakäyminen vanhempien kanssa - kahdenkeskiset keskustelut, lapsen henkilökohtainen VASU - vanhempainillat, retket, juhlat, talkoot (vertaisryhmä) Päivittäisille kohtaamisille vanhempien ja henkilöstön kanssa tulee varata riittävästi aikaa. Varsinkin päivähoidon alkaessa pitää muistaa, että lapsesta eroamiseen liittyy vanhemmilla paljon tunteita, joita tulee tarvittaessa yhdessä käsitellä. Yhteistyötä tehtäessä palautteen antaminen hoitopäivästä on tärkeää ja monet pienetkin asiat ovat merkityksellisiä. Vanhemmille tiedotetaan riittävästi toiminnan sisällöstä ja tapahtumista. Kausisuunnitelma annetaan hoitokauden alussa vanhemmille tutustuttavaksi ja pyydetään heidän kommenttejaan ja ehdotuksiaan suunnitelman sisällöstä. Vanhempia rohkaistaan tuomaan lapsiryhmän käyttöön omaa ammatillista tai muuta erityisosaamistaan. Vanhempien vastuulla on kertoa lapsen elämään vaikuttavat tärkeät asiat ja elämäntilanteen muutokset päivähoidon henkilöstölle. Vanhemmat ja lapset arvioivat toimintaa asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Toimintaa kehitetään saatujen palautteiden perusteella Lapsen VASU ja sen arviointi Lapsen VASU laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti sekä päivähoidon henkilökunnan että vanhempien kanssa. Suunnitelma sisältää tietoja lapsen tämän hetkisestä elämäntilanteesta, kehityksestä, vahvuuksista ja tuen tarpeesta. Keskustelussa vanhempien kanssa sovitaan yhteiset toimintamuodot lapsen hyvinvoinnin tueksi sekä lapsen yksilölliset kehitystavoitteet ja keinot, joilla tavoitteisiin pyritään. Suunnitelma kirjataan sitä varten kehitettyyn lapsen VASUlomakkeeseen (luonnos liitteenä). Suunnitelma laaditaan ja päivitetään mahdollisimman varhain toimintakauden / hoitosuhteen alkaessa. Suunnitelman teossa huolehditaan siitä, että tapaamisajankohta sovitaan hyvissä ajoin ja keskusteluun varataan riittävästi aikaa. Vanhemmat tutustuvat pohdittaviin asioihin jo etukäteen ja täyttävät oman osuutensa lomakkeesta ennen yhteistä keskustelua. Lomake sisältää myös lapsen osion, johon voidaan kirjata lapsen ajatuksia ja odotuksia päivähoidosta. Lapsen VASUn toteutumista arvioidaan keväällä käytävässä yhteiskeskustelussa. Suunnitelma siirtyy lapsen mukana hoitopaikan vaihtuessa ja se muodostaa toimivan kokonaisuuden lapsen esiopetussuunnitelman kanssa.
11 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Varhainen puuttuminen Varhainen puuttuminen on toimintamalli, joka käynnistyy varhaiskasvatushenkilöstön kokiessa huolta lapsen emotionaalisesta, sosiaalisesta tai fyysisestä kehityksestä tai lapsen perhetilanteesta. Varhaisen puuttumisen tavoitteena on tarttua mahdollisimman ajoissa lapsen ja perheen sellaisiin ongelmiin, joihin puuttumatta jättäminen vaarantaisi lapsen kehityksen. Käytännön työmenetelmänä on Stakesin kehittämä Huolen puheeksi ottaminen, joka perustuu tasavertaiseen vuoropuheluun vanhempien kanssa. Varhainen puuttuminen on usein myös moniammatillista yhteistyötä ja se voi myös liittyä lastensuojelutoimintaan. Varhainen puuttuminen ja mahdollisesti sen myötä aloitettu tukitoiminta ehkäisevät lisäongelmien syntymistä ja kasautumista Erityistä tukea tarvitseva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsi voi tarvita erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän, sosiaalisen kehityksensä osa-alueella tai käyttäytymisessään. Tuen tarve voi olla todettu ja määritelty jo vastasyntyneelle. Myöhemmin esille tulevan tarpeen lähtökohtana on vanhempien ja muiden varhaiskasvatukseen osallistuvien tahojen yhteinen havainnointi ja kokonaiskuva lapsesta. Lapsen ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen havainnoidaan hänen selviytymistään päivittäisistä toiminnoista, puheen kehitystä, hieno- ja karkeamotoriikkaa, hahmottamista, aistitoimintoja, oppimisvalmiuksia, keskittymistä, sosiaalisia taitoja ja itsenäistä työskentelyä. Tarvittavien tukitoimien yhteinen suunnittelu ja arviointi ovat tärkeä osa kasvatuskumppanuutta. Päivähoidossa tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Asiantuntijalausunto ei ole tukitoimien järjestämisen edellytyksenä, mutta se on merkittävä tuki yksilöllisen tukitoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Tukitoimintojen lähtökohtana on fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintaympäristön luominen lapselle sopivaksi. Tukitoimenpiteenä voi olla henkilökohtainen tai ryhmäavustaja, ryhmäkoon pienentäminen, opetusmenetelmien ja materiaalien mukauttaminen lapsen tarpeita vastaaviksi sekä Jämsässä kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut. Lapsen erityisyyttä ei korosteta, vaan hän on ensisijaisesti lapsi ja toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa. Monet tukitoimet ovat luonnollinen osa jokapäiväistä toimintaa ja niistä hyötyy koko lapsiryhmä. Tuen tarve voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Tilapäinen tarve voi liittyä lapsen elämäntilanteessa tapahtuneisiin muutoksiin, esim. vanhempien avioero, muutto toiselle paikkakunnalle. Tuen tarve ja lapsen toimintakyky voi myös vaihdella erilaisissa ympäristöissä ja erilaisissa kasvatustilanteissa. Varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien henkilöiden onkin tärkeää tietää, mikä on lapsen kehityksessä ja käyttäytymisessä tavallista ja mikä tuettavaa.
12 6.3. Verkostotyö 11 Verkostotyö muodostuu moniammatillisesta yhteistyöstä, jossa eri tahojen työntekijät yhdessä perheen kanssa hakevat ratkaisuja ja menettelytapoja vaikeisiin tilanteisiin. Yhteistyön luonne määräytyy lapsen ja perheen tarpeiden pohjalta. Tavoitteena on saumattoman palveluketjun luominen, turvaverkoston aikaansaaminen ja päällekkäisten palvelujen välttäminen. Verkostotyöhön osallistuvilla tahoilla tulee olla sovitut lapsen etua palvelevat yhteistyökäytännöt ja periaatteet, jotka kirjataan kuntakohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin Eri kieli- kulttuuritaustaiset lapset Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja maahanmuuttajataustaisia lapsia. Näiden lasten varhaiskasvatus järjestetään yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi sijoitetaan tavalliseen lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ja suomen kielen oppimista tuetaan. Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa lapsen omaan kieleen ja kulttuuriin liittyvien arvojen ja tapojen huomioon ottamisesta. Ensisijaisesti vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on lapsen perheellä. Jämsän seudulla on maahanmuuttajataustaisia lapsia, joiden toisena kotikielenä on venäjä, viro, englanti, ranska ja ruotsi tai sinhala. Vieraskielisten vanhempien ja henkilöstön yhteisen kielen löytäminen on tärkeää, esim. tulkkipalvelujen avulla. 7. Varhaiskasvatussuunnitelma kunnissa 7.1. VASUN toteuttaminen ja arviointi eri hoitomuodoissa / toimintayksiköissä Vasu ohjaa toimintaa koko päivähoidon arjessa. Päivähoidon henkilöstö ja lasten vanhemmat arvioivat sitä säännöllisesti Seutukunnallisen VASUN toteutumisen arviointi Seutukunnallisen VASUN toteutumista arvioidaan ja sitä päivitetään kahden vuoden välein (syksy 2008). Arviointityöryhmä muodostuu molempien kuntien perhepäivähoidon ja päiväkotien edustajista sekä lasten vanhemmista ja ryhmän kokoonkutsujana toimii Jämsän päivähoidon johtaja.
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotMarttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma
Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotSIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
LisätiedotMUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS
MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotSammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotOulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma
Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lähtökohtanamme on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen. Teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tavoitteenamme on avoin ja
LisätiedotMaaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma
Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotTAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.
LisätiedotPäiväkoti Saarenhelmi
Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden
LisätiedotPäiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme
LisätiedotKisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma
Kisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme ovat tärkeitä hyvät tavat ja positiivinen ilmapiiri. Päiväkotimme jokaisessa ryhmässä on avoin oppimisympäristö, joka
LisätiedotMelukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma
Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus
LisätiedotTervetuloa esiopetusiltaan!
Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy
LisätiedotMÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma
PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotAtala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla
Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotTAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.
LisätiedotPALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena
LisätiedotVASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä
VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi
LisätiedotHavusten varhaiskasvatussuunnitelma
Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotPappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan
LisätiedotSORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013
SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotLaululinnun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Laululinnun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen lapsen ja aikuisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotLEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotKARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotHALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU
HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013
Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA
LisätiedotAamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.
1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma 2017
Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Sastamalan kaupunki Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Marjut Vuokko Tampere 24.3.2017 4.4.2017 2 Vasu työ Ensin Ohjausryhmä - varhaiskasvatuksen päällikkö - varhaiskasvatuksen
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotRYHMIS PEUKALOISEN VASU
RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotSaarelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotKämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri
LisätiedotMyllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.
LisätiedotVaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotPROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU
PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla
LisätiedotVy Liinakko-Loimi-Varhela. Toimintasuunnitelma
Vy Liinakko-Loimi-Varhela Toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Liinakko-Loimi-Varhela pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.
Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotJOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN
JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.
LisätiedotKESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU
KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotPyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma
Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotNäsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden
LisätiedotHonkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma
Honkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Pienryhmätoiminta on päiväkodissamme toimintatapa, jota toteutamme jokaisessa ryhmässä ja kehitämme sitä jatkuvasti. Näin toimien mahdollistamme
LisätiedotMUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle
MUHOKSEN KUNTA Tenavat ryhmäperhepäiväkoti TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Tenavien ryhmäperhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimikaudelle 2017-2018
LisätiedotUlvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset
Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotMerikosken päiväkodin toimintasuunnitelma
Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintamme keskiössä on hyvinvoiva lapsi. Meille on tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa arvostetuiksi omana itsenään. Aikuisten
LisätiedotTelkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:
TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN RAJOITUSTEN PURKAMINEN, ALOITE. Esittelymateriaali
VARHAISKASVATUKSEN RAJOITUSTEN PURKAMINEN, ALOITE Esittelymateriaali 31.10.2017 Tuusulan kunta tarjoaa kaikille lapsille tasavertaisen ja yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Nykyisessä tilanteessa
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotSANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI
SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon
LisätiedotMUHOKSEN KUNTA. Perhepäivähoito. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle
MUHOKSEN KUNTA Perhepäivähoito TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Perhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimintakaudelle 2017-2018 Perhepäivähoitoa voidaan
LisätiedotHoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa
Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,
Lisätiedot