Jämsän ja Jämsänkosken VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jämsän ja Jämsänkosken VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Jämsän ja Jämsänkosken VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2006

2 1 SAATTEEKSI Seudullinen päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on viimeisin saavutus Jämsän ja Jämsänkosken kunnallisen päivähoidon yhteistyössä. Aiemmin olemme tehneet yhteistyössä yhtenäiset päivähoitomaksukäytännöt ja toinen suuri ponnistus oli seudullisten päivähoidon linjausten tekeminen. On ollut helppoa tehdä yhteistyötä ja aikaansaada seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma. Päivähoidon henkilöstöllä kummassakin kunnassa on ollut hyvin yhdenmukaiset käsitykset siitä, mihin tarpeisiin vastataan suunnitelmallisella varhaiskasvatustyöllä. Yhteiset keskustelut isossa työryhmässä ja kolmessa pienryhmässä ovat olleet antoisia. Pienryhmissä varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen ovat osallistuneet aktiivisesti myös lasten vanhempien edustajat. Kiitokset kaikille osallistujille! Vanhempien edustajina ovat toimineet: Johtoryhmässä ovat olleet: Työryhmän jäseniä ovat olleet: Ville Lehtinen, Jämsänkoski Päivi Maakeski, Jämsä Jaana Mäki, Jämsä Leena Rantanen, päivähoidon johtaja, Jämsä Heli Peltonen, päivähoidon johtaja, Jämsänkoski Eila Kaski, päiväkodin johtaja, Jämsänkoski Sirpa Ropponen, kiertävä erityislastentarhanopettaja, Jämsä Anneli Pusa, kanslisti Leena Puoliväli-Kananen, perhepäivähoidon ohjaaja, Jämsä Johanna Holm, lastentarhanopettaja, Jämsä Sanna Kytöoja, perhepäivähoitaja, Jämsä Riikka Lahtinen, lastentarhanopettaja, Jämsä Jaana Rantanen, hoitaja, Jämsä Satu Ritvanen, hoitaja, Jämsä Arja Soponen, ryhmäperhepäivähoitaja, Jämsä Pirjo Lindeman, lastentarhanopettaja, Jämsänkoski Tarja Nevalainen, lastenhoitaja, Jämsänkoski Raili Pihlajamaa, ryhmäperhepäivähoitaja, Jämsänkoski Jaana Salmela, ryhmäperhepäivähoitaja, Jämsänkoski Satu Pekkanen, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski Tuula Jäntti, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski Sanna Kuuliainen, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski Riitta Heinonen, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski

3 Sisällysluettelo 2 1. JOHDANTO 3 2. MITÄ VARHAISKASVATUS ON Arvot Tavoitteet 4 3. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen pedagogiset tekijät Kasvattaja / kasvattajayhteisö Varhaiskasvatusympäristö Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Leikki Kieli ja vuorovaikutus 6 4. SISÄLTÖALUEET Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Ympäristö ja luonto Historia, taide ja kulttuuri (historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen näkökulma) Liikunta ja terveys Etiikka ja katsomus 8 5. VANHEMPIEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus toiminnassa Lapsen VASU ja sen arviointi 9 6. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Varhainen puuttuminen Erityistä tukea tarvitseva lapsi Verkostotyö Eri kieli- kulttuuritaustaiset lapset VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KUNNISSA VASUN toteuttaminen ja arviointi eri hoitomuodoissa / toimintayksiköissä Seutukunnallisen VASUN toteutumisen arviointi 11

4 3 1. Johdanto Jämsän ja Jämsänkosken päivähoidon seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma (=VASU) pohjautuu Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Perusteiden tehtävänä on ohjata valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteuttamista. Lisäksi VASUn pohjana ovat olleet seudulliset varhaiskasvatuslinjaukset, jotka työstettiin Jämsän seudun lapsipoliittiseen ohjelmaan v Seudullinen VASU luo varhaiskasvatuksen yleiset toimintalinjat Jokilaakson alueella. Kunnat jatkavat työtä laatimalla kuntakohtaiset VASUt. Ne viedään toimintayksikkötasolle ja hoitopaikassa laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen VASU. Seudullinen VASU aloittaa oppimisjatkumon, johon nivoutuvat kuntien esiopetus- ja perusopetussuunnitelmat. Seudullinen VASU on kohdistettu päivähoidon piirissä oleville alle kouluikäisille lapsille, joilta on tähän asti puuttunut yhteinen kasvatussuunnitelma. VASUssa määritellään yhtenäiset tavoitteet, toimintatavat ja opetussisällöt päivähoitoon. Sen johtoajatuksena on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kiinteä yhteistyö, kasvatuskumppanuus. Seudullista VASUa on ollut laatimassa molemmista kunnista päivähoidon edustajia ja lasten vanhempia. Työtä on tehty johtoryhmän johdolla työryhmissä. VASUn työstäminen aloitettiin joulukuussa 2004 ja se valmistui keväällä Mitä varhaiskasvatus on Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on lapsen kotona, päivähoidossa ja muissa elämänpiireissä tapahtuvaa suunnitelmallista, tavoitteellista ja käytännönläheistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa Arvot Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu kansainvälisiin, lapsen oikeuksia koskeviin säädöksiin, joiden mukaan lapsella on oikeus - turvallisiin ihmissuhteisiin - turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen - turvalliseen ja terveeseen ympäristöön - tarvitsemaansa erityistukeen - tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti - omaan kulttuuriin, äidinkieleen, uskontoon ja katsomukseen. Seudullisesti korostamme varhaiskasvatuksessa arvoina turvallisuutta, välittämistä, kiireettömyyttä, leikin merkitystä ja kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Lapsia ohjataan myös toimimaan luontoa kunnioittaen ja ymmärtämään ihmisten erilaisuutta. Edellä kuvatut arvot ovat nousseet tärkeiksi vanhemmille suunnatuissa kyselyissä, päivähoidon henkilökunnan laatutyöskentelyssä ja eri päivähoitoyksiköiden välisessä yhteistyössä.

5 Tavoitteet Seudullisen Vasun tavoitteena on yhtenäisten linjojen sopiminen varhaiskasvatuksen kaikissa eri hoitomuodoissa koko Jokilaakson alueella. Asiakirja ohjaa sisällön ja suunnitelmallisuuden kehittämistä 0-7-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa ja turvaa laadukkaan toiminnan antaen pohjaa arvioinnille ja kehittämiselle. Vasu on ensimmäinen lapsen kehitystä tukeva suunnitelma, jota seuraavat saumattomasti esi- ja perusopetussuunnitelmat. Vasun tavoitteena on tukea päivähoitohenkilöstön työtä ja yhdenmukaistaa toimintatapoja. Se muokkaa henkilöstön asenteita yhteisöllisempään suuntaan, jolloin jokainen on paitsi oman työpaikkansa edustaja, niin myös osa koko varhaiskasvatusta toteuttavasta organisaatiosta. Vasun tavoitteena on edistää vanhempien ja päivähoitohenkilöstön välistä kasvatuskumppanuutta ja lisätä vanhempien tietoa varhaiskasvatustoiminnasta. Kasvatuskumppanuudessa korostetaan eri osapuolten tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien ja henkilöstön erilainen asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät lapsen parhaaksi. 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 3.1. Hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsen hyvinvoinnin perusta on hyvä perushoito: Lapsi saa monipuolista ja ravitsevaa ruokaa. Lapsen päivärytmi on säännöllinen ja siihen kuuluu hoivaa, lepoa, ulkoilua, liikuntaa, leikkiä ja toimintaa sopivassa suhteessa lapsen yksilöllisyys, ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Leikki on lapselle luonteenomaista toimintaa. Leikin avulla lapsi oppii ja käsittelee elämäänsä liittyviä kokemuksia ja asioita. Leikille tulee varata riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä lapsi kokee iloa ja toimimisen vapautta yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa, oppien samalla sosiaalisia taitoja. Lapselle annetaan mahdollisuus myös rauhalliseen oleskeluun ja yksinoloon. Lapsen itsetunto vahvistuu, kun häntä arvostetaan ja hänet hyväksytään omana itsenään. Lapsen hyvinvointia päivähoidossa edistää riittävä määrä koulutettua ja pysyvää henkilöstöä. Henkilöstön ammattitaitoa on tuntea lapsen kehitys ja suunnitella ja järjestää toimintaa sen mukaan. Perheen ja päivähoidon yhteistyössä pyritään avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen. Perheiden kulttuuritaustat ja uskonnolliset vakaumukset huomioidaan ja niitä kunnioitetaan.

6 3.2. Varhaiskasvatuksen pedagogiset tekijät Kasvattaja / kasvattajayhteisö Varhaiskasvatushenkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvatusyhteisön, joka toimii yhteisesti sovittujen arvojen ja toimintatapojen mukaan muodostaen yhteisen toimintakulttuurin. Arvot ja toimintatavat perustuvat sekä yhteiskunnan määrittelemiin asiakirjoihin että seudullisiin ja kuntakohtaisiin kirjattuihin sopimuksiin. Hyvän kasvattajan ominaisuuksia ovat aito innostus kasvatustyöhön, halu kehittää itseään ja oppia uutta. Kasvattaja on empaattinen ja omaa hyvän kuuntelu- ja neuvottelutaidon. Hän antaa turvallisuutta ja aitoa läsnäoloa lapsille sekä on vastuullinen toimissaan suhteessa lapseen, oppimisympäristöön ja kasvatustyöhön. Kasvattajan tulee huomioida lasta yksilönä, toimia yhteistyössä vanhempien kanssa ja olla avoin palautteen vastaanottamiselle ja antamiselle, jotta kasvatuskumppanuus toteutuisi. Hänen tehtävänään on tukea lasten ystävyyssuhteiden muodostumista ja jatkuvuutta. Kasvattajayhteisössä hyödynnetään moniammatillista osaamista, jonka pohjana on ammatillinen koulutus ja kokemuksen tuoma tieto. Erityistä tukea tarvitsevat lapset huomioidaan ja perheet ohjataan tarvittaessa erityispalvelujen piiriin. Kasvattajayhteisön kehittymisen edellytys on jatkuva yhteinen keskustelu ja työn arviointi. Varhaiskasvatushenkilöstön tehtävä on tiedostaa oma osuutensa lapsen kasvussa ja oppimisessa ja tukea lapsen siirtymistä päiväkotiin/esiopetukseen/kouluun Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Ympäristöä suunniteltaessa ja rakennettaessa käyttäjien mukanaolo ja ratkaisuihin vaikuttaminen on välttämätöntä. Fyysiseen varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Ympäristön tulee olla turvallinen, monipuolinen ja muunneltava sekä lasta innostava ja oppimaan haastava. Luonto on oleellinen osa varhaiskasvatusympäristöä. Psyykkinen ja sosiaalinen varhaiskasvatusympäristö on ilmapiiriltään turvallinen ja lasta yksilönä kunnioittava. Hyvä ympäristö mahdollistaa lasten keskinäisen vuorovaikutuksen ja kaveruussuhteiden syntymisen. Pysyvät aikuissuhteet ja ryhmän hyvä me-henki rohkaisevat lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Ilmapiiriltään myönteisessä ympäristössä yhteistyö vanhempien kanssa on avointa ja luontevaa Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Hoito, kasvatus ja opetus liittyvät kiinteästi toisiinsa sulautuen yhdeksi kokonaisuudeksi lapsen elämässä. Näiden osa-alueiden painotus vaihtelee lapsen elämäntilanteesta johtuen, esim. mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä tärkeämpi on perushoidon osuus. Perushoitotilanteet ovat luonnollisia tilanteita, joissa lapsi oppii ja kehittyy. Ne tarjoavat tietoa, erilaisia taide- ja aistielämyksiä sekä liikunnallisia, matemaattisia että kielellisiä kokemuksia. Ne ovat myös tilanteita, joissa aikuinen tietoisesti kasvattaa lasta ottaen huomioon lapsen iän ja kehitystason. Näissä kasvatustilanteissa annetaan lapselle vastuuta, rohkaistaan omatoimisuuteen, tuetaan positiivista minäkäsitystä, ilmaisua ja vuorovaikutusta sekä toisen huomioonottamista.

7 6 Kun lapsen perustarpeisiin vastataan, se edistää hänen mahdollisuuttaan toteuttaa itseään, kehittyä, toimia muiden lasten kanssa, tutkia, kokeilla, erehtyä, kysellä ja saada vastauksia. Lapsi oppii kokemustensa ja mallioppimisen kautta. Tärkeää on antaa lapsen kasvulle aikaa ja mahdollisuus leikkiin. Leikin avulla oppiminen on lapselle ominaista ja se voi tapahtua joko itsestään tai ohjattuna. Kasvattajan tehtävänä on huolehtia ja järjestää, että tämä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus toteutuu lapsen jokapäiväisessä elämässä. Tämä vaatii kasvattajalta tietoa lapsen kehityksestä, tarpeista ja elämäntilanteesta sekä herkkyyttä ottaa vastaan lapsen niin sanallisia kuin sanattomiakin viestejä Leikki Leikin merkitys lapselle Leikillä on lapsen kehityksessä ja kasvussa merkittävä osuus. Se edistää mm. lapsen luovuutta, mielikuvitusta, liikunnallisia taitoja ja sosiaalisuutta. Leikkiessään lapsi voi käsitellä erilaisia tunteitaan. Leikki vahvistaa lapsen itsetuntemusta ja itseluottamusta. Leikin avulla lasta voi valmistaa erilaisiin tilanteisiin, esim. neuvolaan menoa varten. Leikissä tapahtuu tiedollista ja kielellistä kehittymistä. Leikin avulla lapsi käsittelee sen hetkistä elämäntilannettaan ja oppii taitoja tulevaisuutta varten. Ympäristön asiat ja arvostukset sekä lapsen luontaiset mielenkiinnon kohteet vaikuttavat leikkien sisältöihin. Kasvattajan osuus lapsen leikissä Lapsen leikin tukeminen vaatii huolellista havainnointia ja kykyä eritellä leikkitilanteita. Kasvattaja joko ohjaa lapsen leikkiä suorasti osallistumalla leikkiin tai epäsuorasti rikastuttamalla leikkiä välinein ja mielikuvin. Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa, esim. erilaisiin työtehtäviin osallistuminen kasvattajan kanssa monipuolistaa lapsen leikkiä. Kasvattajan tai vanhempien lasten välityksellä siirtyvät myös tiedot perinneleikeistä. Kasvattaja luo puitteet lapsen leikille ottaen huomioon lapsen iän, kehitystason ja mielenkiinnon kohteet. Leikkiympäristön tulee olla virikkeellinen ja monipuolinen, joka innostaa lasta leikkimään yksin tai yhdessä muiden lasten kanssa. Tärkeää on myös, että leikkitilaa ja -aikaa on riittävästi, jotta lapsi saa leikkiä turvallisesti ja häiriöttä. Joustava päivärytmi mahdollistaa leikin loppuunsaattamisen tai sen jatkamisen toisena ajankohtana. Kasvattajan on tärkeää omata ns. tilannetaju, jotta hän tietää puuttua tai olla puuttumatta lasten leikkiin oikeaan aikaan ja sopivassa määrin. Esimerkiksi hän osaa auttaa lasta löytämään leikissä oman paikkansa, mikäli lapsi on vaarassa jäädä ulkopuoliseksi Kieli ja vuorovaikutus Lapsi ja kieli Kieli on keskeinen asia lapsen rakentaessa kuvaa itsestään ja suhteestaan ympäröivään maailmaan. Kielen tehtävä ajattelun tukena korostuu lapsen kasvaessa, sillä kielen hallinta on perusta kaikelle oppimiselle. Lapsille, joilla on kielen kehityksen häiriöitä, käytetään tarvittaessa tukiviittomia, kuvia tai muita korvaavia kommunikaatiokeinoja.

8 Vuorovaikutus 7 Vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä on tärkeää heti lapsen synnyttyä. Lapsi peilaa omaa persoonaansa ja suhdettaan maailmaan aikuisen ilmeiden, eleiden, äänen ja kosketuksen kautta. Vuorovaikutusta voidaan edistää sylin ja läheisyyden avulla sekä vastaamalla lapsen tarpeisiin. Vuorovaikutus on juttelemista perushoitotilanteissa, lapsen kysymyksiin vastaamista ja kiireettömyyttä. Leikillä on myös tärkeä osuus lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Hyvä toiminta- ja ääniympäristö tukee lapsen kielen ja leikin kehittymistä, myös hiljaisuuden kokemukset ovat tärkeitä. Kasvattajan rooli Lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kasvattajan tulee ymmärtää oma roolinsa lapsen kommunikaation mallina. Hänen tehtävänään on myös valvoa lapsen TV:n ja videoiden katselua sekä tietokonepelejä ja tiedostaa niiden vaikutus vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Kasvattaja tukee lapsen kielellistä kehitystä reagoimalla kontaktialoitteisiin aidosti kiinnostuneena ja eläytyen. Tavoitteena on rohkaista lasta kielelliseen vuorovaikutukseen, toisten kuunteluun ja kielelliseen leikittelyyn. Kasvattajan tulee ohjata lasta ymmärtämään kielen rakenteita ja kielellisiä merkityksiä. Lapselle tarjottavan kielellisen materiaalin on oltava lapsen ikätasolle sopivaa ja korkeatasoista. Arkipäivän toistuvat tilanteet antavat mahdollisuuden opettaa ja oppia niihin liittyvää kieltä. 4. Sisältöalueet Varhaiskasvatuksen sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, ympäristö ja luonto, historia, taide ja kulttuuri, liikunta ja terveys sekä etiikka ja elämänkatsomus. Näiden sisältöalueiden avulla pyritään luomaan lapselle monipuolinen, eheä ja kokonaisvaltainen maailmankuva. Sisältöalueiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin. On tärkeää, että kasvattaja tuntee lapsen kehitysvaiheet, jotta hän osaa tukea lasta parhaalla mahdollisella tavalla Kieli ja vuorovaikutus Kieli ja vuorovaikutus liittyvät kaikkiin sisältöalueisiin ja on ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä avataan myös uusia käsitteitä Matematiikka Matematiikka on tapa ajatella, hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa matemaattiselle ajattelulle leikkien ja pelien avulla ja herätetään kiinnostus ongelmanratkaisuun. Matematiikka liitetään arkipäivän tapahtumiin vertailemalla, luokittelemalla, syy-seuraussuhteilla ym.

9 4.3. Ympäristö ja luonto 8 Lapsi kokee lähiympäristönsä omasta näkökulmastaan havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Tavoitteena on, että lapsi oppii arvostamaan luontoa, kiinnostuu luonnon ilmiöistä ja oppii oivaltamaan oman toiminnan vaikutukset ja vastuun lähiympäristöstään Historia, taide ja kulttuuri (historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen näkökulma) Tutustutaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriperintöön (kotiseudun historialliset nähtävyydet) sekä seurataan yhteiskunnan tapahtumia. Vanhempien ihmisten esim. isovanhempien kautta avautuu näkymiä menneisyyteen ja sen tapahtumiin. Taidekasvatuksessa tunteiden ja ajatusten ilmaisu sekä tekemisen riemu ja onnistumisen ilo ovat tärkeämpiä kuin materiaalinen lopputulos. Lapselle tarjotaan kokemuksia ja elämyksiä taiteesta draaman, musiikin, kuvataiteen ja kirjallisuuden avulla. Lapselle annetaan mahdollisuus luoda itse ja saada esteettisiä (kauneus, harmonia, melodia, rytmi, tyyli, jännitys ja ilo) elämyksiä ympäristöstään. Samaistuminen on tärkeää lapsen ihmisenä ja ihmisyyteen kasvamisen kannalta Liikunta ja terveys Liikkuminen on tärkeä lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuen lapsi tutustuu itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Ympäristön tulee olla sopivan haastava liikkumaan ja leikkimään motivoiva sekä sisällä että ulkona. Päivittäinen monipuolinen liikunta, ravinto, lepo, hygienia ja ulkoilu ovat välttämättömiä lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Lapsi oppii tuntemaan liikunnan iloa ja saa myönteisiä kokemuksia elinikäisen liikunnan harrastamiseen Etiikka ja katsomus Perheiden uskonnollista näkemystä kunnioitetaan. Lapsen henkilökohtaista VASUa laadittaessa vanhempien kanssa sovitaan uskonnollis-katsomukselliset periaatteet. Minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittyminen on lapsen eettisen kehityksen perusta. Eettisellä kasvatuksella pyritään suvaitsevaisuuteen, elämän kunnioittamiseen ja toisen huomioimiseen. Hyvän ja pahan, oikean ja väärän eron ymmärtäminen kehittyy lapselle vähitellen. Terveen itsetunnon omaava lapsi tuntee, että hänen ajatuksensa ovat tärkeitä ja että hänet hyväksytään. Lapselle annetaan mahdollisuus hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. 5. Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa 5.1. Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus toiminnassa Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön rinnakkain kulkemista, keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Se on tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen hyvinvoinnin, kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja kasvatusvastuu. Päivähoidon henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta.

10 9 Yhteisen ymmärryksen rakentaminen on prosessi, joka alkaa luottamuksen rakentamisella ja yhteisten toimintatapojen sopimisella. Tärkeä osuus on yhteisen kielen löytämisellä ja toistensa työn tukemisella. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on myös edistää vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. Kasvatuskumppanuus- yhteisen ymmärryksen rakentaminen - hoitopaikkatilanteen tiedustelu/eri vaihtoehtoihin tutustuminen (internet, esitteet ) - hakemus ja päätös - tutustuminen omaan hoitopaikkaan ja alkukeskustelu - lapsen hoidon aloitus /liittyminen osaksi lapsiryhmää ja hoitopaikkaa - päivittäinen kanssakäyminen vanhempien kanssa - kahdenkeskiset keskustelut, lapsen henkilökohtainen VASU - vanhempainillat, retket, juhlat, talkoot (vertaisryhmä) Päivittäisille kohtaamisille vanhempien ja henkilöstön kanssa tulee varata riittävästi aikaa. Varsinkin päivähoidon alkaessa pitää muistaa, että lapsesta eroamiseen liittyy vanhemmilla paljon tunteita, joita tulee tarvittaessa yhdessä käsitellä. Yhteistyötä tehtäessä palautteen antaminen hoitopäivästä on tärkeää ja monet pienetkin asiat ovat merkityksellisiä. Vanhemmille tiedotetaan riittävästi toiminnan sisällöstä ja tapahtumista. Kausisuunnitelma annetaan hoitokauden alussa vanhemmille tutustuttavaksi ja pyydetään heidän kommenttejaan ja ehdotuksiaan suunnitelman sisällöstä. Vanhempia rohkaistaan tuomaan lapsiryhmän käyttöön omaa ammatillista tai muuta erityisosaamistaan. Vanhempien vastuulla on kertoa lapsen elämään vaikuttavat tärkeät asiat ja elämäntilanteen muutokset päivähoidon henkilöstölle. Vanhemmat ja lapset arvioivat toimintaa asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Toimintaa kehitetään saatujen palautteiden perusteella Lapsen VASU ja sen arviointi Lapsen VASU laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti sekä päivähoidon henkilökunnan että vanhempien kanssa. Suunnitelma sisältää tietoja lapsen tämän hetkisestä elämäntilanteesta, kehityksestä, vahvuuksista ja tuen tarpeesta. Keskustelussa vanhempien kanssa sovitaan yhteiset toimintamuodot lapsen hyvinvoinnin tueksi sekä lapsen yksilölliset kehitystavoitteet ja keinot, joilla tavoitteisiin pyritään. Suunnitelma kirjataan sitä varten kehitettyyn lapsen VASUlomakkeeseen (luonnos liitteenä). Suunnitelma laaditaan ja päivitetään mahdollisimman varhain toimintakauden / hoitosuhteen alkaessa. Suunnitelman teossa huolehditaan siitä, että tapaamisajankohta sovitaan hyvissä ajoin ja keskusteluun varataan riittävästi aikaa. Vanhemmat tutustuvat pohdittaviin asioihin jo etukäteen ja täyttävät oman osuutensa lomakkeesta ennen yhteistä keskustelua. Lomake sisältää myös lapsen osion, johon voidaan kirjata lapsen ajatuksia ja odotuksia päivähoidosta. Lapsen VASUn toteutumista arvioidaan keväällä käytävässä yhteiskeskustelussa. Suunnitelma siirtyy lapsen mukana hoitopaikan vaihtuessa ja se muodostaa toimivan kokonaisuuden lapsen esiopetussuunnitelman kanssa.

11 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Varhainen puuttuminen Varhainen puuttuminen on toimintamalli, joka käynnistyy varhaiskasvatushenkilöstön kokiessa huolta lapsen emotionaalisesta, sosiaalisesta tai fyysisestä kehityksestä tai lapsen perhetilanteesta. Varhaisen puuttumisen tavoitteena on tarttua mahdollisimman ajoissa lapsen ja perheen sellaisiin ongelmiin, joihin puuttumatta jättäminen vaarantaisi lapsen kehityksen. Käytännön työmenetelmänä on Stakesin kehittämä Huolen puheeksi ottaminen, joka perustuu tasavertaiseen vuoropuheluun vanhempien kanssa. Varhainen puuttuminen on usein myös moniammatillista yhteistyötä ja se voi myös liittyä lastensuojelutoimintaan. Varhainen puuttuminen ja mahdollisesti sen myötä aloitettu tukitoiminta ehkäisevät lisäongelmien syntymistä ja kasautumista Erityistä tukea tarvitseva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsi voi tarvita erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän, sosiaalisen kehityksensä osa-alueella tai käyttäytymisessään. Tuen tarve voi olla todettu ja määritelty jo vastasyntyneelle. Myöhemmin esille tulevan tarpeen lähtökohtana on vanhempien ja muiden varhaiskasvatukseen osallistuvien tahojen yhteinen havainnointi ja kokonaiskuva lapsesta. Lapsen ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen havainnoidaan hänen selviytymistään päivittäisistä toiminnoista, puheen kehitystä, hieno- ja karkeamotoriikkaa, hahmottamista, aistitoimintoja, oppimisvalmiuksia, keskittymistä, sosiaalisia taitoja ja itsenäistä työskentelyä. Tarvittavien tukitoimien yhteinen suunnittelu ja arviointi ovat tärkeä osa kasvatuskumppanuutta. Päivähoidossa tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Asiantuntijalausunto ei ole tukitoimien järjestämisen edellytyksenä, mutta se on merkittävä tuki yksilöllisen tukitoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Tukitoimintojen lähtökohtana on fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintaympäristön luominen lapselle sopivaksi. Tukitoimenpiteenä voi olla henkilökohtainen tai ryhmäavustaja, ryhmäkoon pienentäminen, opetusmenetelmien ja materiaalien mukauttaminen lapsen tarpeita vastaaviksi sekä Jämsässä kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut. Lapsen erityisyyttä ei korosteta, vaan hän on ensisijaisesti lapsi ja toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa. Monet tukitoimet ovat luonnollinen osa jokapäiväistä toimintaa ja niistä hyötyy koko lapsiryhmä. Tuen tarve voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Tilapäinen tarve voi liittyä lapsen elämäntilanteessa tapahtuneisiin muutoksiin, esim. vanhempien avioero, muutto toiselle paikkakunnalle. Tuen tarve ja lapsen toimintakyky voi myös vaihdella erilaisissa ympäristöissä ja erilaisissa kasvatustilanteissa. Varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien henkilöiden onkin tärkeää tietää, mikä on lapsen kehityksessä ja käyttäytymisessä tavallista ja mikä tuettavaa.

12 6.3. Verkostotyö 11 Verkostotyö muodostuu moniammatillisesta yhteistyöstä, jossa eri tahojen työntekijät yhdessä perheen kanssa hakevat ratkaisuja ja menettelytapoja vaikeisiin tilanteisiin. Yhteistyön luonne määräytyy lapsen ja perheen tarpeiden pohjalta. Tavoitteena on saumattoman palveluketjun luominen, turvaverkoston aikaansaaminen ja päällekkäisten palvelujen välttäminen. Verkostotyöhön osallistuvilla tahoilla tulee olla sovitut lapsen etua palvelevat yhteistyökäytännöt ja periaatteet, jotka kirjataan kuntakohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin Eri kieli- kulttuuritaustaiset lapset Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja maahanmuuttajataustaisia lapsia. Näiden lasten varhaiskasvatus järjestetään yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi sijoitetaan tavalliseen lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ja suomen kielen oppimista tuetaan. Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa lapsen omaan kieleen ja kulttuuriin liittyvien arvojen ja tapojen huomioon ottamisesta. Ensisijaisesti vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on lapsen perheellä. Jämsän seudulla on maahanmuuttajataustaisia lapsia, joiden toisena kotikielenä on venäjä, viro, englanti, ranska ja ruotsi tai sinhala. Vieraskielisten vanhempien ja henkilöstön yhteisen kielen löytäminen on tärkeää, esim. tulkkipalvelujen avulla. 7. Varhaiskasvatussuunnitelma kunnissa 7.1. VASUN toteuttaminen ja arviointi eri hoitomuodoissa / toimintayksiköissä Vasu ohjaa toimintaa koko päivähoidon arjessa. Päivähoidon henkilöstö ja lasten vanhemmat arvioivat sitä säännöllisesti Seutukunnallisen VASUN toteutumisen arviointi Seutukunnallisen VASUN toteutumista arvioidaan ja sitä päivitetään kahden vuoden välein (syksy 2008). Arviointityöryhmä muodostuu molempien kuntien perhepäivähoidon ja päiväkotien edustajista sekä lasten vanhemmista ja ryhmän kokoonkutsujana toimii Jämsän päivähoidon johtaja.

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto VASU17- Kainuu ja Kajaani Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani 8.11.2016 Kaukametsä opisto Johtoryhmä mukana Vasu17- luonnoksen työstämisessä OPH:n tilaisuuksissa Ohjausryhmän perustaminen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Asiakasraati Hannamaija Väkiparta

Asiakasraati Hannamaija Väkiparta Asiakasraati 16.2.2016 Hannamaija Väkiparta 24.2.2016 Varhaiskasvatuslaki Voimassa 1.8.2015 alkaen Varhaiskasvatuksen määrittely: Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Graafinen ohjeisto Päiväkotihoito Kemin päiväkodit tarjoavat lapsiperheille yksilöllistä, korkeatasoista ja monipuolista varhaiskasvatusta. Toiminta on sekä tavoitteellista, että

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILI Taikapeilin ryhmä koostuu 3 6 vuotiaista lapsista, joista esikoululaisia on kahdeksan. Ryhmässämme on tällä hetkellä 30 lasta. Lastentarhanopettajina

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökunta ja päiväkodin lapsiryhmät YKSIKÖN KUVAUS Atalan päiväkoti sijaitsee itä-tampereella, Atalan liikekeskuksen ja Halimasjärven luonnonpuiston läheisyydessä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 Sisällys JOHDANTO 3 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 4 2 KASVATUSKUMPPANUUS 4 3 LAPSEN OMA VASU 6 4 VARHAISKASVATUKSEN

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Varhaiskasvatus Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Varhaiskasvatus 2016 Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1 Kehittämisen keskeiset lähtökohdat Varhaiskasvatuslain I vaiheen uudistukset Perustehtävän

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN 30.9.2016 Varhaiskasvatus käännekohdassa seminaari Jyväskylän yliopisto ja Haukkalan säätiö KT, opetusneuvos Kirsi Alila Opetus-

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lapsen kasvun tukipylväänä

Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lapsen kasvun tukipylväänä Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lapsen kasvun tukipylväänä Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 24.2.2016 Hyvä elämä foorumi Jyväskylä 24.2.206

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA 2016-2017 VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Jakomäki-Puistola-Suutarila varhaiskasvatusalue Varhaiskasvatusvirasto HELSINGIN KAUPUNKI 1 26.5.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 ARVOT... 2 3 TOIMINTA-AJATUS...

Lisätiedot