Jämsän ja Jämsänkosken VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jämsän ja Jämsänkosken VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Jämsän ja Jämsänkosken VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2006

2 1 SAATTEEKSI Seudullinen päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on viimeisin saavutus Jämsän ja Jämsänkosken kunnallisen päivähoidon yhteistyössä. Aiemmin olemme tehneet yhteistyössä yhtenäiset päivähoitomaksukäytännöt ja toinen suuri ponnistus oli seudullisten päivähoidon linjausten tekeminen. On ollut helppoa tehdä yhteistyötä ja aikaansaada seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma. Päivähoidon henkilöstöllä kummassakin kunnassa on ollut hyvin yhdenmukaiset käsitykset siitä, mihin tarpeisiin vastataan suunnitelmallisella varhaiskasvatustyöllä. Yhteiset keskustelut isossa työryhmässä ja kolmessa pienryhmässä ovat olleet antoisia. Pienryhmissä varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen ovat osallistuneet aktiivisesti myös lasten vanhempien edustajat. Kiitokset kaikille osallistujille! Vanhempien edustajina ovat toimineet: Johtoryhmässä ovat olleet: Työryhmän jäseniä ovat olleet: Ville Lehtinen, Jämsänkoski Päivi Maakeski, Jämsä Jaana Mäki, Jämsä Leena Rantanen, päivähoidon johtaja, Jämsä Heli Peltonen, päivähoidon johtaja, Jämsänkoski Eila Kaski, päiväkodin johtaja, Jämsänkoski Sirpa Ropponen, kiertävä erityislastentarhanopettaja, Jämsä Anneli Pusa, kanslisti Leena Puoliväli-Kananen, perhepäivähoidon ohjaaja, Jämsä Johanna Holm, lastentarhanopettaja, Jämsä Sanna Kytöoja, perhepäivähoitaja, Jämsä Riikka Lahtinen, lastentarhanopettaja, Jämsä Jaana Rantanen, hoitaja, Jämsä Satu Ritvanen, hoitaja, Jämsä Arja Soponen, ryhmäperhepäivähoitaja, Jämsä Pirjo Lindeman, lastentarhanopettaja, Jämsänkoski Tarja Nevalainen, lastenhoitaja, Jämsänkoski Raili Pihlajamaa, ryhmäperhepäivähoitaja, Jämsänkoski Jaana Salmela, ryhmäperhepäivähoitaja, Jämsänkoski Satu Pekkanen, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski Tuula Jäntti, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski Sanna Kuuliainen, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski Riitta Heinonen, perhepäivähoitaja, Jämsänkoski

3 Sisällysluettelo 2 1. JOHDANTO 3 2. MITÄ VARHAISKASVATUS ON Arvot Tavoitteet 4 3. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen pedagogiset tekijät Kasvattaja / kasvattajayhteisö Varhaiskasvatusympäristö Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Leikki Kieli ja vuorovaikutus 6 4. SISÄLTÖALUEET Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Ympäristö ja luonto Historia, taide ja kulttuuri (historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen näkökulma) Liikunta ja terveys Etiikka ja katsomus 8 5. VANHEMPIEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus toiminnassa Lapsen VASU ja sen arviointi 9 6. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Varhainen puuttuminen Erityistä tukea tarvitseva lapsi Verkostotyö Eri kieli- kulttuuritaustaiset lapset VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KUNNISSA VASUN toteuttaminen ja arviointi eri hoitomuodoissa / toimintayksiköissä Seutukunnallisen VASUN toteutumisen arviointi 11

4 3 1. Johdanto Jämsän ja Jämsänkosken päivähoidon seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma (=VASU) pohjautuu Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Perusteiden tehtävänä on ohjata valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteuttamista. Lisäksi VASUn pohjana ovat olleet seudulliset varhaiskasvatuslinjaukset, jotka työstettiin Jämsän seudun lapsipoliittiseen ohjelmaan v Seudullinen VASU luo varhaiskasvatuksen yleiset toimintalinjat Jokilaakson alueella. Kunnat jatkavat työtä laatimalla kuntakohtaiset VASUt. Ne viedään toimintayksikkötasolle ja hoitopaikassa laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen VASU. Seudullinen VASU aloittaa oppimisjatkumon, johon nivoutuvat kuntien esiopetus- ja perusopetussuunnitelmat. Seudullinen VASU on kohdistettu päivähoidon piirissä oleville alle kouluikäisille lapsille, joilta on tähän asti puuttunut yhteinen kasvatussuunnitelma. VASUssa määritellään yhtenäiset tavoitteet, toimintatavat ja opetussisällöt päivähoitoon. Sen johtoajatuksena on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kiinteä yhteistyö, kasvatuskumppanuus. Seudullista VASUa on ollut laatimassa molemmista kunnista päivähoidon edustajia ja lasten vanhempia. Työtä on tehty johtoryhmän johdolla työryhmissä. VASUn työstäminen aloitettiin joulukuussa 2004 ja se valmistui keväällä Mitä varhaiskasvatus on Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on lapsen kotona, päivähoidossa ja muissa elämänpiireissä tapahtuvaa suunnitelmallista, tavoitteellista ja käytännönläheistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa Arvot Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu kansainvälisiin, lapsen oikeuksia koskeviin säädöksiin, joiden mukaan lapsella on oikeus - turvallisiin ihmissuhteisiin - turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen - turvalliseen ja terveeseen ympäristöön - tarvitsemaansa erityistukeen - tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti - omaan kulttuuriin, äidinkieleen, uskontoon ja katsomukseen. Seudullisesti korostamme varhaiskasvatuksessa arvoina turvallisuutta, välittämistä, kiireettömyyttä, leikin merkitystä ja kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Lapsia ohjataan myös toimimaan luontoa kunnioittaen ja ymmärtämään ihmisten erilaisuutta. Edellä kuvatut arvot ovat nousseet tärkeiksi vanhemmille suunnatuissa kyselyissä, päivähoidon henkilökunnan laatutyöskentelyssä ja eri päivähoitoyksiköiden välisessä yhteistyössä.

5 Tavoitteet Seudullisen Vasun tavoitteena on yhtenäisten linjojen sopiminen varhaiskasvatuksen kaikissa eri hoitomuodoissa koko Jokilaakson alueella. Asiakirja ohjaa sisällön ja suunnitelmallisuuden kehittämistä 0-7-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa ja turvaa laadukkaan toiminnan antaen pohjaa arvioinnille ja kehittämiselle. Vasu on ensimmäinen lapsen kehitystä tukeva suunnitelma, jota seuraavat saumattomasti esi- ja perusopetussuunnitelmat. Vasun tavoitteena on tukea päivähoitohenkilöstön työtä ja yhdenmukaistaa toimintatapoja. Se muokkaa henkilöstön asenteita yhteisöllisempään suuntaan, jolloin jokainen on paitsi oman työpaikkansa edustaja, niin myös osa koko varhaiskasvatusta toteuttavasta organisaatiosta. Vasun tavoitteena on edistää vanhempien ja päivähoitohenkilöstön välistä kasvatuskumppanuutta ja lisätä vanhempien tietoa varhaiskasvatustoiminnasta. Kasvatuskumppanuudessa korostetaan eri osapuolten tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien ja henkilöstön erilainen asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät lapsen parhaaksi. 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 3.1. Hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsen hyvinvoinnin perusta on hyvä perushoito: Lapsi saa monipuolista ja ravitsevaa ruokaa. Lapsen päivärytmi on säännöllinen ja siihen kuuluu hoivaa, lepoa, ulkoilua, liikuntaa, leikkiä ja toimintaa sopivassa suhteessa lapsen yksilöllisyys, ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Leikki on lapselle luonteenomaista toimintaa. Leikin avulla lapsi oppii ja käsittelee elämäänsä liittyviä kokemuksia ja asioita. Leikille tulee varata riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä lapsi kokee iloa ja toimimisen vapautta yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa, oppien samalla sosiaalisia taitoja. Lapselle annetaan mahdollisuus myös rauhalliseen oleskeluun ja yksinoloon. Lapsen itsetunto vahvistuu, kun häntä arvostetaan ja hänet hyväksytään omana itsenään. Lapsen hyvinvointia päivähoidossa edistää riittävä määrä koulutettua ja pysyvää henkilöstöä. Henkilöstön ammattitaitoa on tuntea lapsen kehitys ja suunnitella ja järjestää toimintaa sen mukaan. Perheen ja päivähoidon yhteistyössä pyritään avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen. Perheiden kulttuuritaustat ja uskonnolliset vakaumukset huomioidaan ja niitä kunnioitetaan.

6 3.2. Varhaiskasvatuksen pedagogiset tekijät Kasvattaja / kasvattajayhteisö Varhaiskasvatushenkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvatusyhteisön, joka toimii yhteisesti sovittujen arvojen ja toimintatapojen mukaan muodostaen yhteisen toimintakulttuurin. Arvot ja toimintatavat perustuvat sekä yhteiskunnan määrittelemiin asiakirjoihin että seudullisiin ja kuntakohtaisiin kirjattuihin sopimuksiin. Hyvän kasvattajan ominaisuuksia ovat aito innostus kasvatustyöhön, halu kehittää itseään ja oppia uutta. Kasvattaja on empaattinen ja omaa hyvän kuuntelu- ja neuvottelutaidon. Hän antaa turvallisuutta ja aitoa läsnäoloa lapsille sekä on vastuullinen toimissaan suhteessa lapseen, oppimisympäristöön ja kasvatustyöhön. Kasvattajan tulee huomioida lasta yksilönä, toimia yhteistyössä vanhempien kanssa ja olla avoin palautteen vastaanottamiselle ja antamiselle, jotta kasvatuskumppanuus toteutuisi. Hänen tehtävänään on tukea lasten ystävyyssuhteiden muodostumista ja jatkuvuutta. Kasvattajayhteisössä hyödynnetään moniammatillista osaamista, jonka pohjana on ammatillinen koulutus ja kokemuksen tuoma tieto. Erityistä tukea tarvitsevat lapset huomioidaan ja perheet ohjataan tarvittaessa erityispalvelujen piiriin. Kasvattajayhteisön kehittymisen edellytys on jatkuva yhteinen keskustelu ja työn arviointi. Varhaiskasvatushenkilöstön tehtävä on tiedostaa oma osuutensa lapsen kasvussa ja oppimisessa ja tukea lapsen siirtymistä päiväkotiin/esiopetukseen/kouluun Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Ympäristöä suunniteltaessa ja rakennettaessa käyttäjien mukanaolo ja ratkaisuihin vaikuttaminen on välttämätöntä. Fyysiseen varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Ympäristön tulee olla turvallinen, monipuolinen ja muunneltava sekä lasta innostava ja oppimaan haastava. Luonto on oleellinen osa varhaiskasvatusympäristöä. Psyykkinen ja sosiaalinen varhaiskasvatusympäristö on ilmapiiriltään turvallinen ja lasta yksilönä kunnioittava. Hyvä ympäristö mahdollistaa lasten keskinäisen vuorovaikutuksen ja kaveruussuhteiden syntymisen. Pysyvät aikuissuhteet ja ryhmän hyvä me-henki rohkaisevat lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Ilmapiiriltään myönteisessä ympäristössä yhteistyö vanhempien kanssa on avointa ja luontevaa Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Hoito, kasvatus ja opetus liittyvät kiinteästi toisiinsa sulautuen yhdeksi kokonaisuudeksi lapsen elämässä. Näiden osa-alueiden painotus vaihtelee lapsen elämäntilanteesta johtuen, esim. mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä tärkeämpi on perushoidon osuus. Perushoitotilanteet ovat luonnollisia tilanteita, joissa lapsi oppii ja kehittyy. Ne tarjoavat tietoa, erilaisia taide- ja aistielämyksiä sekä liikunnallisia, matemaattisia että kielellisiä kokemuksia. Ne ovat myös tilanteita, joissa aikuinen tietoisesti kasvattaa lasta ottaen huomioon lapsen iän ja kehitystason. Näissä kasvatustilanteissa annetaan lapselle vastuuta, rohkaistaan omatoimisuuteen, tuetaan positiivista minäkäsitystä, ilmaisua ja vuorovaikutusta sekä toisen huomioonottamista.

7 6 Kun lapsen perustarpeisiin vastataan, se edistää hänen mahdollisuuttaan toteuttaa itseään, kehittyä, toimia muiden lasten kanssa, tutkia, kokeilla, erehtyä, kysellä ja saada vastauksia. Lapsi oppii kokemustensa ja mallioppimisen kautta. Tärkeää on antaa lapsen kasvulle aikaa ja mahdollisuus leikkiin. Leikin avulla oppiminen on lapselle ominaista ja se voi tapahtua joko itsestään tai ohjattuna. Kasvattajan tehtävänä on huolehtia ja järjestää, että tämä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus toteutuu lapsen jokapäiväisessä elämässä. Tämä vaatii kasvattajalta tietoa lapsen kehityksestä, tarpeista ja elämäntilanteesta sekä herkkyyttä ottaa vastaan lapsen niin sanallisia kuin sanattomiakin viestejä Leikki Leikin merkitys lapselle Leikillä on lapsen kehityksessä ja kasvussa merkittävä osuus. Se edistää mm. lapsen luovuutta, mielikuvitusta, liikunnallisia taitoja ja sosiaalisuutta. Leikkiessään lapsi voi käsitellä erilaisia tunteitaan. Leikki vahvistaa lapsen itsetuntemusta ja itseluottamusta. Leikin avulla lasta voi valmistaa erilaisiin tilanteisiin, esim. neuvolaan menoa varten. Leikissä tapahtuu tiedollista ja kielellistä kehittymistä. Leikin avulla lapsi käsittelee sen hetkistä elämäntilannettaan ja oppii taitoja tulevaisuutta varten. Ympäristön asiat ja arvostukset sekä lapsen luontaiset mielenkiinnon kohteet vaikuttavat leikkien sisältöihin. Kasvattajan osuus lapsen leikissä Lapsen leikin tukeminen vaatii huolellista havainnointia ja kykyä eritellä leikkitilanteita. Kasvattaja joko ohjaa lapsen leikkiä suorasti osallistumalla leikkiin tai epäsuorasti rikastuttamalla leikkiä välinein ja mielikuvin. Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa, esim. erilaisiin työtehtäviin osallistuminen kasvattajan kanssa monipuolistaa lapsen leikkiä. Kasvattajan tai vanhempien lasten välityksellä siirtyvät myös tiedot perinneleikeistä. Kasvattaja luo puitteet lapsen leikille ottaen huomioon lapsen iän, kehitystason ja mielenkiinnon kohteet. Leikkiympäristön tulee olla virikkeellinen ja monipuolinen, joka innostaa lasta leikkimään yksin tai yhdessä muiden lasten kanssa. Tärkeää on myös, että leikkitilaa ja -aikaa on riittävästi, jotta lapsi saa leikkiä turvallisesti ja häiriöttä. Joustava päivärytmi mahdollistaa leikin loppuunsaattamisen tai sen jatkamisen toisena ajankohtana. Kasvattajan on tärkeää omata ns. tilannetaju, jotta hän tietää puuttua tai olla puuttumatta lasten leikkiin oikeaan aikaan ja sopivassa määrin. Esimerkiksi hän osaa auttaa lasta löytämään leikissä oman paikkansa, mikäli lapsi on vaarassa jäädä ulkopuoliseksi Kieli ja vuorovaikutus Lapsi ja kieli Kieli on keskeinen asia lapsen rakentaessa kuvaa itsestään ja suhteestaan ympäröivään maailmaan. Kielen tehtävä ajattelun tukena korostuu lapsen kasvaessa, sillä kielen hallinta on perusta kaikelle oppimiselle. Lapsille, joilla on kielen kehityksen häiriöitä, käytetään tarvittaessa tukiviittomia, kuvia tai muita korvaavia kommunikaatiokeinoja.

8 Vuorovaikutus 7 Vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä on tärkeää heti lapsen synnyttyä. Lapsi peilaa omaa persoonaansa ja suhdettaan maailmaan aikuisen ilmeiden, eleiden, äänen ja kosketuksen kautta. Vuorovaikutusta voidaan edistää sylin ja läheisyyden avulla sekä vastaamalla lapsen tarpeisiin. Vuorovaikutus on juttelemista perushoitotilanteissa, lapsen kysymyksiin vastaamista ja kiireettömyyttä. Leikillä on myös tärkeä osuus lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Hyvä toiminta- ja ääniympäristö tukee lapsen kielen ja leikin kehittymistä, myös hiljaisuuden kokemukset ovat tärkeitä. Kasvattajan rooli Lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kasvattajan tulee ymmärtää oma roolinsa lapsen kommunikaation mallina. Hänen tehtävänään on myös valvoa lapsen TV:n ja videoiden katselua sekä tietokonepelejä ja tiedostaa niiden vaikutus vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Kasvattaja tukee lapsen kielellistä kehitystä reagoimalla kontaktialoitteisiin aidosti kiinnostuneena ja eläytyen. Tavoitteena on rohkaista lasta kielelliseen vuorovaikutukseen, toisten kuunteluun ja kielelliseen leikittelyyn. Kasvattajan tulee ohjata lasta ymmärtämään kielen rakenteita ja kielellisiä merkityksiä. Lapselle tarjottavan kielellisen materiaalin on oltava lapsen ikätasolle sopivaa ja korkeatasoista. Arkipäivän toistuvat tilanteet antavat mahdollisuuden opettaa ja oppia niihin liittyvää kieltä. 4. Sisältöalueet Varhaiskasvatuksen sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, ympäristö ja luonto, historia, taide ja kulttuuri, liikunta ja terveys sekä etiikka ja elämänkatsomus. Näiden sisältöalueiden avulla pyritään luomaan lapselle monipuolinen, eheä ja kokonaisvaltainen maailmankuva. Sisältöalueiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin. On tärkeää, että kasvattaja tuntee lapsen kehitysvaiheet, jotta hän osaa tukea lasta parhaalla mahdollisella tavalla Kieli ja vuorovaikutus Kieli ja vuorovaikutus liittyvät kaikkiin sisältöalueisiin ja on ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä avataan myös uusia käsitteitä Matematiikka Matematiikka on tapa ajatella, hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa matemaattiselle ajattelulle leikkien ja pelien avulla ja herätetään kiinnostus ongelmanratkaisuun. Matematiikka liitetään arkipäivän tapahtumiin vertailemalla, luokittelemalla, syy-seuraussuhteilla ym.

9 4.3. Ympäristö ja luonto 8 Lapsi kokee lähiympäristönsä omasta näkökulmastaan havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Tavoitteena on, että lapsi oppii arvostamaan luontoa, kiinnostuu luonnon ilmiöistä ja oppii oivaltamaan oman toiminnan vaikutukset ja vastuun lähiympäristöstään Historia, taide ja kulttuuri (historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen näkökulma) Tutustutaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriperintöön (kotiseudun historialliset nähtävyydet) sekä seurataan yhteiskunnan tapahtumia. Vanhempien ihmisten esim. isovanhempien kautta avautuu näkymiä menneisyyteen ja sen tapahtumiin. Taidekasvatuksessa tunteiden ja ajatusten ilmaisu sekä tekemisen riemu ja onnistumisen ilo ovat tärkeämpiä kuin materiaalinen lopputulos. Lapselle tarjotaan kokemuksia ja elämyksiä taiteesta draaman, musiikin, kuvataiteen ja kirjallisuuden avulla. Lapselle annetaan mahdollisuus luoda itse ja saada esteettisiä (kauneus, harmonia, melodia, rytmi, tyyli, jännitys ja ilo) elämyksiä ympäristöstään. Samaistuminen on tärkeää lapsen ihmisenä ja ihmisyyteen kasvamisen kannalta Liikunta ja terveys Liikkuminen on tärkeä lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuen lapsi tutustuu itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Ympäristön tulee olla sopivan haastava liikkumaan ja leikkimään motivoiva sekä sisällä että ulkona. Päivittäinen monipuolinen liikunta, ravinto, lepo, hygienia ja ulkoilu ovat välttämättömiä lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Lapsi oppii tuntemaan liikunnan iloa ja saa myönteisiä kokemuksia elinikäisen liikunnan harrastamiseen Etiikka ja katsomus Perheiden uskonnollista näkemystä kunnioitetaan. Lapsen henkilökohtaista VASUa laadittaessa vanhempien kanssa sovitaan uskonnollis-katsomukselliset periaatteet. Minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittyminen on lapsen eettisen kehityksen perusta. Eettisellä kasvatuksella pyritään suvaitsevaisuuteen, elämän kunnioittamiseen ja toisen huomioimiseen. Hyvän ja pahan, oikean ja väärän eron ymmärtäminen kehittyy lapselle vähitellen. Terveen itsetunnon omaava lapsi tuntee, että hänen ajatuksensa ovat tärkeitä ja että hänet hyväksytään. Lapselle annetaan mahdollisuus hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. 5. Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa 5.1. Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus toiminnassa Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön rinnakkain kulkemista, keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Se on tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen hyvinvoinnin, kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja kasvatusvastuu. Päivähoidon henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta.

10 9 Yhteisen ymmärryksen rakentaminen on prosessi, joka alkaa luottamuksen rakentamisella ja yhteisten toimintatapojen sopimisella. Tärkeä osuus on yhteisen kielen löytämisellä ja toistensa työn tukemisella. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on myös edistää vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. Kasvatuskumppanuus- yhteisen ymmärryksen rakentaminen - hoitopaikkatilanteen tiedustelu/eri vaihtoehtoihin tutustuminen (internet, esitteet ) - hakemus ja päätös - tutustuminen omaan hoitopaikkaan ja alkukeskustelu - lapsen hoidon aloitus /liittyminen osaksi lapsiryhmää ja hoitopaikkaa - päivittäinen kanssakäyminen vanhempien kanssa - kahdenkeskiset keskustelut, lapsen henkilökohtainen VASU - vanhempainillat, retket, juhlat, talkoot (vertaisryhmä) Päivittäisille kohtaamisille vanhempien ja henkilöstön kanssa tulee varata riittävästi aikaa. Varsinkin päivähoidon alkaessa pitää muistaa, että lapsesta eroamiseen liittyy vanhemmilla paljon tunteita, joita tulee tarvittaessa yhdessä käsitellä. Yhteistyötä tehtäessä palautteen antaminen hoitopäivästä on tärkeää ja monet pienetkin asiat ovat merkityksellisiä. Vanhemmille tiedotetaan riittävästi toiminnan sisällöstä ja tapahtumista. Kausisuunnitelma annetaan hoitokauden alussa vanhemmille tutustuttavaksi ja pyydetään heidän kommenttejaan ja ehdotuksiaan suunnitelman sisällöstä. Vanhempia rohkaistaan tuomaan lapsiryhmän käyttöön omaa ammatillista tai muuta erityisosaamistaan. Vanhempien vastuulla on kertoa lapsen elämään vaikuttavat tärkeät asiat ja elämäntilanteen muutokset päivähoidon henkilöstölle. Vanhemmat ja lapset arvioivat toimintaa asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Toimintaa kehitetään saatujen palautteiden perusteella Lapsen VASU ja sen arviointi Lapsen VASU laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti sekä päivähoidon henkilökunnan että vanhempien kanssa. Suunnitelma sisältää tietoja lapsen tämän hetkisestä elämäntilanteesta, kehityksestä, vahvuuksista ja tuen tarpeesta. Keskustelussa vanhempien kanssa sovitaan yhteiset toimintamuodot lapsen hyvinvoinnin tueksi sekä lapsen yksilölliset kehitystavoitteet ja keinot, joilla tavoitteisiin pyritään. Suunnitelma kirjataan sitä varten kehitettyyn lapsen VASUlomakkeeseen (luonnos liitteenä). Suunnitelma laaditaan ja päivitetään mahdollisimman varhain toimintakauden / hoitosuhteen alkaessa. Suunnitelman teossa huolehditaan siitä, että tapaamisajankohta sovitaan hyvissä ajoin ja keskusteluun varataan riittävästi aikaa. Vanhemmat tutustuvat pohdittaviin asioihin jo etukäteen ja täyttävät oman osuutensa lomakkeesta ennen yhteistä keskustelua. Lomake sisältää myös lapsen osion, johon voidaan kirjata lapsen ajatuksia ja odotuksia päivähoidosta. Lapsen VASUn toteutumista arvioidaan keväällä käytävässä yhteiskeskustelussa. Suunnitelma siirtyy lapsen mukana hoitopaikan vaihtuessa ja se muodostaa toimivan kokonaisuuden lapsen esiopetussuunnitelman kanssa.

11 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Varhainen puuttuminen Varhainen puuttuminen on toimintamalli, joka käynnistyy varhaiskasvatushenkilöstön kokiessa huolta lapsen emotionaalisesta, sosiaalisesta tai fyysisestä kehityksestä tai lapsen perhetilanteesta. Varhaisen puuttumisen tavoitteena on tarttua mahdollisimman ajoissa lapsen ja perheen sellaisiin ongelmiin, joihin puuttumatta jättäminen vaarantaisi lapsen kehityksen. Käytännön työmenetelmänä on Stakesin kehittämä Huolen puheeksi ottaminen, joka perustuu tasavertaiseen vuoropuheluun vanhempien kanssa. Varhainen puuttuminen on usein myös moniammatillista yhteistyötä ja se voi myös liittyä lastensuojelutoimintaan. Varhainen puuttuminen ja mahdollisesti sen myötä aloitettu tukitoiminta ehkäisevät lisäongelmien syntymistä ja kasautumista Erityistä tukea tarvitseva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsi voi tarvita erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän, sosiaalisen kehityksensä osa-alueella tai käyttäytymisessään. Tuen tarve voi olla todettu ja määritelty jo vastasyntyneelle. Myöhemmin esille tulevan tarpeen lähtökohtana on vanhempien ja muiden varhaiskasvatukseen osallistuvien tahojen yhteinen havainnointi ja kokonaiskuva lapsesta. Lapsen ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen havainnoidaan hänen selviytymistään päivittäisistä toiminnoista, puheen kehitystä, hieno- ja karkeamotoriikkaa, hahmottamista, aistitoimintoja, oppimisvalmiuksia, keskittymistä, sosiaalisia taitoja ja itsenäistä työskentelyä. Tarvittavien tukitoimien yhteinen suunnittelu ja arviointi ovat tärkeä osa kasvatuskumppanuutta. Päivähoidossa tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Asiantuntijalausunto ei ole tukitoimien järjestämisen edellytyksenä, mutta se on merkittävä tuki yksilöllisen tukitoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Tukitoimintojen lähtökohtana on fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintaympäristön luominen lapselle sopivaksi. Tukitoimenpiteenä voi olla henkilökohtainen tai ryhmäavustaja, ryhmäkoon pienentäminen, opetusmenetelmien ja materiaalien mukauttaminen lapsen tarpeita vastaaviksi sekä Jämsässä kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut. Lapsen erityisyyttä ei korosteta, vaan hän on ensisijaisesti lapsi ja toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa. Monet tukitoimet ovat luonnollinen osa jokapäiväistä toimintaa ja niistä hyötyy koko lapsiryhmä. Tuen tarve voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Tilapäinen tarve voi liittyä lapsen elämäntilanteessa tapahtuneisiin muutoksiin, esim. vanhempien avioero, muutto toiselle paikkakunnalle. Tuen tarve ja lapsen toimintakyky voi myös vaihdella erilaisissa ympäristöissä ja erilaisissa kasvatustilanteissa. Varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien henkilöiden onkin tärkeää tietää, mikä on lapsen kehityksessä ja käyttäytymisessä tavallista ja mikä tuettavaa.

12 6.3. Verkostotyö 11 Verkostotyö muodostuu moniammatillisesta yhteistyöstä, jossa eri tahojen työntekijät yhdessä perheen kanssa hakevat ratkaisuja ja menettelytapoja vaikeisiin tilanteisiin. Yhteistyön luonne määräytyy lapsen ja perheen tarpeiden pohjalta. Tavoitteena on saumattoman palveluketjun luominen, turvaverkoston aikaansaaminen ja päällekkäisten palvelujen välttäminen. Verkostotyöhön osallistuvilla tahoilla tulee olla sovitut lapsen etua palvelevat yhteistyökäytännöt ja periaatteet, jotka kirjataan kuntakohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin Eri kieli- kulttuuritaustaiset lapset Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja maahanmuuttajataustaisia lapsia. Näiden lasten varhaiskasvatus järjestetään yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi sijoitetaan tavalliseen lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ja suomen kielen oppimista tuetaan. Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa lapsen omaan kieleen ja kulttuuriin liittyvien arvojen ja tapojen huomioon ottamisesta. Ensisijaisesti vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on lapsen perheellä. Jämsän seudulla on maahanmuuttajataustaisia lapsia, joiden toisena kotikielenä on venäjä, viro, englanti, ranska ja ruotsi tai sinhala. Vieraskielisten vanhempien ja henkilöstön yhteisen kielen löytäminen on tärkeää, esim. tulkkipalvelujen avulla. 7. Varhaiskasvatussuunnitelma kunnissa 7.1. VASUN toteuttaminen ja arviointi eri hoitomuodoissa / toimintayksiköissä Vasu ohjaa toimintaa koko päivähoidon arjessa. Päivähoidon henkilöstö ja lasten vanhemmat arvioivat sitä säännöllisesti Seutukunnallisen VASUN toteutumisen arviointi Seutukunnallisen VASUN toteutumista arvioidaan ja sitä päivitetään kahden vuoden välein (syksy 2008). Arviointityöryhmä muodostuu molempien kuntien perhepäivähoidon ja päiväkotien edustajista sekä lasten vanhemmista ja ryhmän kokoonkutsujana toimii Jämsän päivähoidon johtaja.

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015 Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja ILTAPÄIVÄN OHJELMA Ajankohtaista Elina Anttila ja Anneli Säteri Hankkeen asiantuntija Sirkka Rousu esittelee

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako?

Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Kuntatalo 10.9.2015 Jarkko Lahtinen Kuntaliitto Twitter: #kuntamarkkinat Voimmeko onnistua? Onnistuminen on asenne. Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Me Ikurin päiväkodissa toteutamme varhaiskasvatusta ja esiopetusta pienryhmissä leikkien, liikkuen ja tutkien. Toimintamme yksi keskeisimmistä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 1. Lapseni ikä (129 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) keskiarvo: 4.5 pienin: 1 suurin: 10 LAPSENI HOITOPAIKKA 2. Lapseni on (138 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) LAPSENI HOITOPAIKKA

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Nahkatehtaan päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Nahkatehtaan päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Nahkatehtaan päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUKSEMME: lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa lapsen näkemykset on otettava huomioon kaikki lapset ovat tasa arvoisia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sinulla on nyt edessäsi Keski-Nurmon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Vasusta saat lukea talossa lapsi saa kasvaa turvallisessa ympäristössä elämänsä ensimmäiset

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 Sisällys JOHDANTO 3 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 4 2 KASVATUSKUMPPANUUS 4 3 LAPSEN OMA VASU 6 4 VARHAISKASVATUKSEN

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 MEIDÄN PÄIVÄKOTI SALORINTEEN PÄIVÄKOTI sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Siivikkalan kaupunginosassa. Pihaa ympäröi luonnonmetsä ja lähellä on

Lisätiedot

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan (SeutuVasuun) PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN Osoite: Kanavakuja 7,

Lisätiedot