OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE OHJEISTUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISEN JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖSKENTELYSTÄ
|
|
- Jussi Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE OHJEISTUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISEN JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖSKENTELYSTÄ Jälkihuollon teemaryhmä
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON SUUNNITELMALLINEN JÄLKIHUOLTO JÄLKIHUOLLOLLINEN TUKI ITSENÄISTYMISVARAT NUORTEN YSTÄVÄT PALVELUT OY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUPROSESSI PELASTAKAA LAPSET RY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUKUVAUS LIITTEET JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYÄ TUKEVAA TIETOA JA LINKKEJÄ
3 1 JOHDANTO Opas on Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön jälkihuolto-teemaryhmän tuottama ohjeistus lastensuojelun jälkihuoltoon. Teemaryhmätyöskentelyssä on ollut mukana ohjaaja/vs. sosiaalityöntekijä Riitta Jurvansuu, Oulun lastensuojelun perhehoito sosiaalityöntekijä Tiina Hintsala, Pelastakaa Lapset ry sosiaalityöntekijä Riitta Kangas-Korhonen, Kempeleen kunta ohjaaja Anne Kolehmainen Nuorten Ystävät palvelut Oy, lastenkoti Väliporras palveluesimies Janne Lehtimäki Nuorten Ystävät palvelut Oy, Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut sosiaalityöntekijä Salme Määttä, Oulun lastensuojelun perhehoito vs. sosiaalityöntekijä Pirjo Parkkinen, Oulun lastensuojelun perhehoito. Osaan ryhmän kokoontumisista on osallistunut myös ohjaaja Mari Soronen Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n jälkihuolto- ja tukiasumispalveluista, vs. ohjaaja Maiju Marttinen Oulun lastensuojelun perhehoidosta, sosiaalityön opiskelija Elina Rahko Lapin yliopistosta sekä opiskelija Elina Tyynelä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Ryhmän vetäjänä on toiminut kehittäjä-sosiaalityöntekijä Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö -hankkeesta. Jälkihuollon teemaryhmän tavoitteena on ollut jälkihuoltokäytäntöjen kuvaaminen: mitä suunnitelmallinen jälkihuoltoprosessi pitää sisällään, miten toteutuu perhesijoituksessa olleiden nuorten ja laitossijoituksessa olleiden nuorten jälkihuoltoprosessi ja mitä takaisin kotiin palaavien lasten jälkihuoltotyöskentely pitää sisällään. Ryhmän työskentelyssä tavoitteena oli myös tutustua eri työvälineisiin ja menetelmiin sekä tuottaa jälkihuoltoohjeistus. Teemaryhmätyöskentelyssä kartoitettiin myös seudun kuntien jälkihuollon kehittämistarpeita erillisellä kyselyllä. Tämän oppaan tavoitteena on vahvistaa jälkihuollon paikkaa osana lastensuojelutyöskentelyä siten, että työskentely lapsen ja nuorten riittävään elämänhallinnan ja valmiuksien tukemiseen mahdollistuu huostaanoton ja sijoituksen jälkeenkin. Oppaan lähteinä on käytetty myös lastensuojelulakia (2007/417), Tapio Rädyn teosta Uusi lastensuojelulaki (2007), Kati Saastamoisen teosta Lapsen asema sijaishuollossa Käsikirja arjen toimintaan (2008) sekä Etelä-Karjalan lastensuojelun jälkihuollon kehittämishankkeen loppuraporttia (2008). Liiteosioon on koottu linkkejä ja vinkkejä jälkihuoltoa käsittelevästä lähdemateriaalista. 3
4 2 JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON Jälkihuollon järjestämisvastuu on lastensuojelulain 75 mukaan kunnalla. Lapselle tai nuorelle syntyy subjektiivinen oikeus jälkihuoltoon - 40 :ssä tarkoitetun huostaanoton ja sijaishuollon päättymisen jälkeen tai - 37 :ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yksin lapseen kohdistuvana vähintään puoli vuotta. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lasta tai nuorta tilanteessa, jossa hän on ollut pitkään sijaishuollon tai avohuollon sijoituksen piirissä. Jälkihuolto on lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista tukea, joka auttaa lasta tai nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet omaan elämäänsä asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulonsa suhteen. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Tällöin kyse on kunnan harkinnassa olevasta tuesta lastensuojelun asiakkuudessa olleelle nuorelle. Nuoren oikeus jälkihuoltoon päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on ollut lastensuojelulain 75 1 momentissa tarkoitetun sijoituksen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Lapsen kodinulkopuolisen sijoituksen on täytynyt perustua huostaanottoon tai vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti kestäneeseen avohuollon sijoitukseen, joka on kohdistunut yksin lapseen. Kiireellisen sijoituksen tai hallinto-oikeuden väliaikaisen määräyksen nojalla toteutettu sijaishuolto ei oikeuta jälkihuoltoon. Jos lapsella ei ole ollut sijaishuollon tai avohuollon jälkeen minkäänlaista jälkihuollon tarvetta, eikä lapselle tai hänen huoltajalleen ole järjestetty LsL 76 mukaisia palveluja tai tukitoimia, eikä ole tehty tuen tarpeeseen perustuvaa sosiaalityötä ja viiden vuoden määräaika on kulunut umpeen, ei kunnalla ole enää ehdotonta velvollisuutta jälkihuollon järjestämiseen. Mikäli lapselle syntyy viiden vuoden jälkeen lastensuojelutarvetta, järjestetään palvelut kuten lastensuojelulaissa on säädetty ja lapsi huomioidaan ns. uutena asiakkaana. Jälkihuoltovelvoite katkeaa myös silloin, kun lapsi on huostaanoton päättymisen jälkeen otettu huostaan toisen kunnan toimesta uudella perusteella. Mikäli alaikäinen lapsi kieltäytyy jälkihuollon vastaanottamisesta, on asian johdosta kuultava hänen huoltajaansa. Lapsella ja huoltajalla on molemmilla oikeus käyttää puhevaltaa asiassa. Huoltaja voi hakea jälkihuollollista tukea lapselleen ja myös itselleen. Kunta ei voi evätä oikeutta jälkihuoltoon tutkimatta yksilöllistä jälkihuollon tarvetta ja perusteita. Nuoren avioliiton solmiminen ei katkaise kunnalle kuuluvaa jälkihuollon järjestämisen vastuuta. Avioliittolaki säätää kuitenkin puolisoiden elatusvelvollisuudesta, mikä voidaan ottaa huomioon nuoren jälkihuollon taloudellisen tuen määrää arvioitaessa. Myöskään tilanne, jossa lapsen huolto on siirretty perhehoitajille, ei katkaise kunnan jälkihuoltovelvoitetta. Lapsen jäädessä asumaan sijaisperheeseen on tuki lapselle järjestettävä LSL 46 :n mukaisesti. Jälkihuoltovelvoitteeseen voi sisältyä myös lapsen tai nuoren mahdollisuus ylläpitää suhteitaan sijaishuoltopaikkaan. Jälkihuoltovelvoite voi keskeytyä tilanteissa, joissa lapsi tai nuori ei halua vastaanottaa jälkihuollollista tukea. Kunnan jälkihuoltovelvoite ei kuitenkaan pääty kieltäytymiseen, vaan lapsella tai nuorella on oikeus myöhemmin hakea jälkihuollollista tukea. Kieltäyty- 4
5 minen jälkihuollon palveluista ei estä myöskään lapsen huoltajaa myöhemmin hakemasta lapselle tai itselleen jälkihuollollista tukea. Tästä mahdollisuudesta on lasta ja huoltajaa myös informoitava. 5
6 3 SUUNNITELMALLINEN JÄLKIHUOLTO Lastensuojelulain 76 perusteella kunnan on järjestettävä jälkihuoltoa lapsen tai nuoren asiakassuunnitelmassa kirjattuun tuen tarpeeseen perustuen. Jälkihuollon tuki kattaa tuen lapselle ja nuorelle itselleen, hänen vanhemmille ja huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten kuin lastensuojelulain avohuollon tukitoimia koskevassa 7 luvussa, perhehoitajien tukemista huollon siirron jälkeen koskevassa 46 2 momentissa, ihmissuhteita ja yhteydenpitoa koskevassa 54 :ssä ja jälkihuollon sisältöä koskevassa 76 :ssä säädetään. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. Suunnitelmallisessa jälkihuoltotyöskentelyssä jälkihuolto on tiedostettu lastensuojelun työskentelyn vaikuttavuuden kannalta oleelliseksi vaiheeksi lapsen ja nuoren elämässä. jälkihuollon toteutuminen ja onnistuminen konkretisoi myös sitä, miten sijoituksen tavoitteet ovat toteutuneet. Ennakoiva työskentely alkaa jo lapsen ja nuoren sijaishuollon aikana, hyvissä ajoin ennen sijoituksen päättymistä. lapsen ja nuoren siirtymisen vaihe sijaishuollosta jälkihuoltoon ei aiheuta katkoksia tukitoimissa. huomioidaan lapsen ja nuoren vanhempien, huoltajien tai lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön tuen tarve kiinnitetään huomiota nuoren kanssa työskentelyyn ja nuoren omaan sitoutumiseen ja haluun vastaanottaa tukea, jotta sijaishuollon päättyminen ei näyttäytyisi nuorelle mahdollisuutena tehdä mitä vaan, vaan mahdollisuutena vastuullisuuteen ja itsenäiseen elämänhallintaan. Jälkihuollon järjestäminen ja sen sisältö perustuvat lapsen tai nuoren kanssa laadittavaan kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan. 1 Jälkihuollon asiakassuunnitelmassa määritellään lapsen ja nuoren tuen tarve eri osa-aluilla sekä määritellään käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. Suunnitelmaan on kirjattava myös avun tai tuen järjestäminen lapsen tai nuoren vanhemmille, hänen huoltajilleen tai muille lapsen tai nuoren hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Jälkihuollossa oleva täysi-ikäinen nuori on lähtökohtaisesti itse vastuussa tilanteestaan ja tukea on annettava nuoren yksilöllisen tilanteen ja suostumuksen mukaisesti. Lastensuojelulain 30 :n mukaisesti asiakassuunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asianomaisten, lapsen ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa muun laillisen edustajan (edunvalvoja), vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan (esim. vanhemman uusi puoliso) taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon (lapsen sijoituspaikan edustaja tai perhehoitaja) kanssa. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelma on laadittava myös silloin, kun asianosaiset sitä vastustavat ja se on lähetettävä tiedoksi asianosaisina pidettäville henkilöille. Suunnitelmaan on kirjattava asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palveluiden järjestämisestä. Jos asian- 1 Liiteosiossa on esimerkkinä Oulun kaupungin lastensuojelussa käytössä oleva jälkihuoltosuunnitelma-pohja. 6
7 omaiset kieltäytyvät vastaanottamasta jälkihuollollista tukea asiakassuunnitelmaan tulee kirjata, että oikeus jälkihuoltoon säilyy kieltäytymisestä huolimatta. Jälkihuollon asiakassuunnitelmassa tulee ilmetä: lapsen/nuoren henkilötiedot lapsen/nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä suunnitelman aika ja paikka suunnitelman tekoon osallistuneet henkilöt lapsen/nuoren läheiset henkilöt: perhe ja tukiverkosto ja sen tukimahdollisuudet lapselle/nuorelle tarpeelliset taustatiedot mm. sijoituksesta ja sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta lapsen/nuoren terveydentila, muut kasvuolosuhteet: päivähoito/koulu, opinnot, työ ja toimeentulo, asuminen, vapaa-aika ja harrastukset lapsen / nuoren tuen tarve ja voimavarat lapsen / nuoren huoltajan tai muun läheisen tuen tarve ja voimavarat tavoitteet: eri osapuolten näkemykset: lapsi/nuori, huoltaja, muut läheiset, sosiaalityöntekijä palvelut ja tukitoimet suunnitelman arviointi ja tarkistamisen ajankohta Jälkihuollon palvelut perustuvat aina lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun viranhaltijan tekemään päätökseen. Asiakassuunnitelmalla ei siis voi korvata velvollisuutta päätöksentekoon. Asianosaisia jälkihuoltoa koskevissa päätöksissä ovat lapsen huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi. Jos jälkihuollon piirissä on 18 vuotta täyttänyt nuori, asianosainen on ainoastaan nuori itse. Päätöksiin jälkihuollosta on muutoksen hakuoikeus huoltajalla ja 15 vuotta täyttäneellä lapsella lukuun ottamatta sijoitusta jälkihuollollisena tukitoimena, jolloin muutoksenhakuoikeus on huoltajan lisäksi 12 vuotta täyttäneellä lapsella. Mikäli jälkihuoltoa ei järjestetä asianomaisten hakemuksen tai vaatimuksen perusteella sen vuoksi, että jälkihuolto-oikeus on päättynyt (asiakkuudesta kulunut viisi vuotta) tai jälkihuoltoa ei järjestetä asianomaisen hakemuksen mukaisessa laajuudessa, on tehtävä kielteinen päätös, joka on muutoksenhakukelpoinen. Jälkihuoltoa koskeva viranhaltijan päätös voidaan saattaa oikaisuvaatimuksena sosiaalihuollon toimielimen käsiteltäväksi ja toimielimen päätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jälkihuollon päättyessä on nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon on kirjattu ne palvelut ja tukitoimet, joihin nuori voi tukeutua ja joita nuori voi hakea jälkihuollon päätyttyä. Suunnitelman laadinta on tärkeää etenkin silloin, jos nuoren itsenäistymisvaihe on vielä kesken. 7
8 4 JÄLKIHUOLLOLLINEN TUKI Oikeus jälkihuoltoon - huostaanoton ja sijoituksen päättyminen - avohuollon sijoitus lapseen yksin kohdistuvana yli 6 kk JÄLKIHUOLLON VALMISTELUVAIHE osa sijoitusta suunnitelmallista työskentelyä jo sijoituksen aikana määritellään työskentelyn suunta Työskennellään nuoren itsenäistymisen tukemiseksi Lapsi on kotiutumassa takaisin kotiin Vaiheittainen siirtyminen jälkihuoltoon. Tuki nuorelle sijoituspaikasta siirtymävaiheen aikana sovitusti. Jälkihuoltosuunnitelman tekeminen. JÄLKIHUOLLON SIIRTYMÄ- VAIHE Jälkihuoltosuunnitelman tekeminen Sovitut tukitoimet nuorelle ja huoltajalle. JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYVAIHE Työskentely perustuu kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan ja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Avohuollon tukitoimet lapselle ja perheelle kotiin jälkihuoltona JÄLKIHUOLLON PÄÄTTÄMINEN tarvittaessa suunnitelma jälkihuollon päätyttyä Jälkihuoltovelvoite 21 ikävuoteen saakka tai velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on ollut lastensuojelulain 75 1 momentissa tarkoitetun sijoituksen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Kuvio 1. Jälkihuoltotyöskentelyn prosessi 8
9 Pohdittavaa - Miten jälkihuolto määrittyy osana lastensuojelutyöskentelyä kunnassa? Nähdäänkö se muutenkin kuin taloudellisena tukena? - Miten varmistetaan lapsen ja nuoren osallisuus jälkihuoltoprosessissa? Miten varmistetaan lapsen ja nuoren oikeus tietoon jälkihuollon sisällöstä? - Miten varmistetaan huoltajan osallisuus ja oikeus tietoon jälkihuollon sisällöstä? - Miten lapsen ja nuoren kanssa työskennellään ennen sijoituksen päättymistä ennakoiden jälkihuoltoon siirtyminen. Mitä itsenäistymistä tukevia keinoja sijaishuoltopaikassa on? Etenkin laitoksiin sijoitettujen nuoren kohdalla oman elämänhallinnan taitojen vahvistaminen on tärkeää. - Miten työskentelyssä huomioidaan muutos sijoituksesta jälkihuoltoon niin että siirtymävaiheessa ei synny liian suurta kuilua sijoituspaikan ja sijoituksen jälkeisen elämän välille? Työorientaatio lastensuojelulaitoksissa on kasvattava ja kontrolli eri muodoissaan (mm. ympärivuorokautinen valvonta, sijaishuollon eri rajoitustoimenpiteet) on vahvasti läsnä. Jälkihuollossa työorientaatio on ohjaava ja se toimii myös osin kontrollin keinona. Onko nuorella jo sijoituksen aikana mahdollisuus kokeilla ja epäonnistua, ettei irrottautuminen sijoituksesta saa nuorta laittamaan luukkuja kiinni? - Löytyykö siirtymävaiheessa sijaishuollosta jälkihuoltoon läheisverkostoa vai jääkö nuori yksin? Miten työskentely läheisverkoston kanssa on toteutunut sijaishuollon aikana? Miten tukea lapsen / nuoren läheissuhteita ja mahdollistaa läheisten tuki lapselle / nuorelle sijoituksen jälkeen? Takaisin biologiseen perheeseen palaavat lapset Jälkihuollollinen tuki jatkuu lapsen huostaanoton purkautuessa tai pitkän (yli 6 kk sijoitus lapseen yksin kohdistuneena) avohuollon sijoituksen päättyessä ja lapsen palatessa kotiin. Tuen sisältö määräytyy lapsen ja perheen tarpeiden pohjalta ja avohuollon tukitoimin keinoin. Tuen ulottuvuudet: psykososiaalinen tuki lapselle: lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työskentely tai ohjaustyöskentely lapsen kanssa, kunnan muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut psykososiaalinen tuki vanhemmille: vanhemman tarvitsemien tukitoimien koordinointi, kunnan muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut päivähoito / koulunkäynnin tukeminen: päivähoito avohuollon tukitoimena, koulunkäynnin tukeminen (verkostotyö), ammatillisen koulutuksen tukeminen 9
10 erityistuen tarve (terapiapalvelut, hoidollisen tuen järjestäminen) lapsen läheissuhteiden ylläpitäminen (suhteet läheisverkostoon ja sukuun, yhteydenpidon tukeminen sijaisperheeseen tai muuhun sijaishuoltopaikkaan) taloudellinen tuki (lapsen harrastukset, perheleirit jne.) Psykososiaalinen tuki lapselle Lapsen eritystuki (terapia, erityishoito jne,) LAPSI Psykososiaalinen tuki vanhemmille Läheissuhteiden tukeminen ja yhteydenpito sijoituspaikkaan Päivähoito/ koulunkäynnin tukeminen Taloudellinen tuki (harrastukset, muu tarpeen mukainen tuki) Kuvio 2. Lapsen jälkihuollollisen tuen ulottuvuudet 10
11 Itsenäistyvät nuoret Itsenäistyvän nuoren tuen tarvetta voidaan arvioida viisiportaisen asteikon 2 pohjalta: 1. Lähtötilanne: Lapsi / nuori pärjää itsenäisesti ja on valmis ottamaan tukitoimia vastaan. Lapsella tai nuorella on omia valmiuksia itsenäiseen selviytymiseen ja lapsen / nuoren läheisverkosto on hänen tukenaan tai se voidaan aktivoida tueksi nuorelle esim. läheisneuvonpidon kautta. Nuoren perusasiat ovat kunnossa. Hänellä on asunto, toimeentulo (opiskelupaikka, työharjoittelu tai nuori on työelämässä) tai ne ovat järjestymässä. Hän hallitsee raha-asioiden hoidon ja taloudenpidon. Nuorella ei ole huolestuttavaa päihteiden käyttöä. Toimenpiteet: Nuoren tilanne on kartoitettava: nuoren omat ja läheisverkoston voimavarat tehdään näkyväksi ja asiakassuunnitelma kirjataan yhteistyössä asianosaisten (nuori, huoltaja, muut läheiset) kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla esimerkiksi: sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta taloudellinen tuki läheisverkoston tuen aktivointi nuoren tueksi (esim. läheisneuvonpito) ja siitä yhteistyössä sovittu seuranta 2. Lähtötilanne: Lapsen / nuoren selviytymisestä on huolta joillakin tuen osa-alueilla, joillakin osa-alueilla nuorella on myös omia voimavaroja tai valmiuksia selviytymiseen. Lapsella / nuorella voi olla erityistä tuen tarvetta vamman tai sairauden takia. Nuori tarvitsee ohjausta ja neuvontaa säännöllisesti. Nuori tarvitsee jonkin verran myös kontrollia esim. rahankäytön tai arjen hallintaan. Nuoren läheisverkoston tuki on puutteellista. Nuoren tuen tarve ja kyky selviytyä voi olla myös epäselvää työntekijälle. Sijoituksen aikana nuoren tuen tarpeesta ei ole siirtynyt riittävästi tietoa tai tieto on ristiriitaista ja herättää ihmettelyä nuoren todellisesta tilanteesta. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan. Toimenpiteet: Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan näkyväksi. Samoin tehdään näkyväksi vahvuudet ja voimavarat. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysiikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään tai ohjaajaan (ohjauspalvelut) tukihenkilö tai tukiperhe suunnitelmallinen yhteistyö lapsen / nuoren asioissa olevien muiden toimijoiden kanssa 2 Asteikossa on sovellettu Etelä-Karjalan jälkihuollon kehittämishankkeessa määriteltyjä palvelutasoja sekä kotiin palaavien lasten että perhe- ja laitossijoituksessa olleiden itsenäistyvien nuorten palvelutarpeiden arvioinnin pohjaksi jälkihuollollista tukea suunniteltaessa. Asteikossa on hyödynnetty myös Arnkilin ja Erikssonin kehittämää huolen vyöhykkeistöä. 11
12 läheisverkoston kartoittaminen ja aktivointi nuoren tueksi. 3. Lähtötilanne: Lapsella / nuorella on puutteita elämänhallinnassa ja selkeästi tuen tarvetta. Huolta nuoren tilanteesta tulee läheisiltä ja nuoren kanssa toimivilta muilta työntekijöiltä. Nuoren omat odotukset ja ajatukset selviytymisestään ja omista taidoistaan voivat olla epärealistiset. Epärealistisuus voi näkyä siinä, että nuori haluaa asua itsenäisesti, vaikka valmiudet siihen puuttuvat. Nuorella on ongelmia kiinnittymisessä opiskeluun tai työelämään. Nuori tarvitsee ohjausta asumisessa, arjen hallinnassa ja rahankäytössä. Nuorella on ongelmia päihteiden käytön suhteen. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan, mutta voi samalla olla sitoutumaton sosiaalityöntekijän arvioimiin tukitoimiin. Toimenpiteet: Lapsen ja nuoren tuen tarve on ollut nähtävissä jo sijoituksen aikana ja siirtymävaiheessa jälkihuoltoon. Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan. Tueksi tarvitaan myös muita toimijoita ja asiakassuunnitelmaan kirjataan nuoren kanssa toimivien verkostojen työskentely. Verkostotyö voi olla myös kontrollia esim. päihteiden käytön suhteen. Myös lapsen / nuoren omat vahvuudet ja voimavarat tehdään näkyväksi. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta Suunnitelma annetaan tiedoksi lapsen ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään tai ohjaajaan (ohjauspalvelut) suunnitelmallinen verkostotyö lapsen / nuoren asioissa mukana olevien muiden toimijoiden kanssa tukiasuminen asumisohjaus tukiperhe intervallijakso sijaishuoltopaikassa päihdehoito työvoimapalvelut (kuntouttava työtoiminta, valmentava ammatillinen koulutus jne.). 4. Lähtötilanne: Lapsella / nuorella on runsaasti puutteita elämänhallinnassa ja paljon tuen tarvetta. Huoli lapsen ja nuoren tilanteesta on jatkuvaa ja omat kyvyt ja valmiudet selviytyä ovat puutteelliset. Lapsella / nuorella voi olla mielenterveysongelmia ja/tai päihderiippuvuutta. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan, mutta voi samalla olla sitoutumaton sosiaalityöntekijän arvioimiin tukitoimiin. Lapsi / nuori on myös itse epävarma kyvystään selviytyä itsenäisesti. Hänen näkemyksensä omista selviytymisen taidoistaan ja kyvyistään ovat epärealistiset, hän haluaa tarpeidensa tulevan täytetyksi tässä ja nyt, eikä hänellä ole juurikaan näkyä tulevaisuuden suhteen. Toimenpiteet: Lapsen ja nuoren tuen tarve on ollut nähtävissä jo sijoituksen aikana ja siirtymävaiheessa jälkihuoltoon. Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan. Tueksi tarvitaan myös muita toimijoita ja erityispalveluita. Asiakassuunnitelmaan kirjataan nuoren kanssa toimivien verkostojen työskentely. Verkostotyö voi olla myös kontrollia esim. päihteiden käytön suhteen. Myös lapsen / nuoren omat vahvuudet ja voimavarat tehdään näkyväksi. Asiakassuunnitelmaan kirjataan lyhyen aikavälin tavoitteita (esim., asunnon saaminen, sitoutuminen päihdehoitoon) ja pitkäntähtäimen suunnitelmana on tukea nuorta riittävään itsenäistymiseen tukitoimien avulla. 12
13 Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään suunnitelmallinen verkostotyö lapsen / nuoren asioissa mukana olevien muiden toimijoiden kanssa (laitos)sijoituksen jatkuminen jälkihuoltona mielenterveys- ja päihdepalvelut ja/tai muut erityispalvelut tuettu asuminen. 5. Lähtötilanne: Lapsi/nuori kieltäytyy jälkihuollosta. Toimenpiteet: Lapsen / nuoren tilanne on kartoitettava ja asiakassuunnitelma kirjataan. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot (arvio sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta) ja tilanne sijoituksen päättyessä. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, suunnitelma annetaan tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Nuoren oma näkemys siitä, miksi ei halua vastaanottaa jälkihuollollista tukea kirjataan asiakassuunnitelmaan. Asiakassuunnitelmaan kirjataan myös lapsen / nuoren informointi siitä, että hänellä oikeutensa jälkihuoltoon säilyy ja hänellä on mahdollisuus myöhemmin halutessaan hakea tukitoimia. Asiasta informoidaan myös lapsen huoltajaa. Jälkihuollollisen tuen tarpeet ja tukitoimet nuoren vanhemmille on arvioitava. 13
14 Psykososiaalinen tuki Koulutuksen ja työelämän tukeminen Nuoren perhe- ja läheissuhteiden vahvistaminen Terveydenhuolto NUORI Itsenäistymisvalmiuksien tukeminen Taloudellinen tuki Asumisen tukeminen Vapaa-ajan tuki ja ohjaus Kuvio 3. Itsenäistyvän nuoren jälkihuollollisen tuen ulottuvuudet 1 14
15 1. JÄLKIHUOLLON VALMISTELUVAIHE o o o osa sijoitusta suunnitelmallista työskentelyä jo sijoituksen aikana määritellään työskentelyn suunta: työskennelläänkö itsenäistymisen tukemiseksi, onko nuori palaamassa vielä takaisin kotiin ennen itsenäistymistään tai onko sijoitus vielä jatkumassa esim. sijaisperheessä? Ennakointi: vuotta ennen varsinaista sijoituksen päättymistä asetetaan asiakassuunnitelmassa tavoitteet mihin suuntaan edetään: o minkälainen tie rakennetaan ulos laitoksesta, onko edessä nuoren muutto toiselle paikkakunnalle, edetäänkö vaiheittain: itsenäistymisasuminen laitoksen yhteydessä tukiasuminen omaan asuntoon o perhesijoituksen jatkuminen Laitoksessa työntekijöiden kyky sietää myös nuoren epäonnistumisia. miten nuoren omat kokemukset sijoituspaikasta ovat tulleet kuulluksi? onko nuorella ollut mahdollisuus työstää oman elämänsä kokemuksia? siirtyvätkö nuoren kokemuksiin liittyvä tieto seuraavalle työntekijälle? Nuoren itsenäistymisvalmiuksien arviointi ja työstäminen yhdessä nuoren kanssa sijoituksen aikana Tuen eri ulottuvuudet, erityisesti huomioiden nuoren o arjen taidot o rahankäyttö ja talouden hoitaminen o päihteet o koulu, työ, työharjoittelu o kaveripiiri o erityisen tuen tarve Tieto jälkihuollosta tiedon antaminen nuorelle jo sijoituksen aikana: mitä jälkihuolto pitää sisällään itsenäistymisvarat Nuoren psyykkisten valmiuksien vahvistaminen työstetään nuoren omia ajatuksia tuen suhteen, onko nuorella halua ottaa tukea vastaan sijoituksen päättyessä? mitä toiveita nuorella itsellä on? mitä pelkoja ja uskomuksia nuorella liittyy sijoituksen päättymiseen ja vapauteen? Nuoren oman vastuunoton ja toimimisen vahvistaminen itsenäistymisryhmät, leirit sijoituksen aikana kotilomien lisääminen sijoituksen aikana oma osallisuus, erilaiset vastuut ja käytännön tehtävät nuorelle esim. asunnon hakemisen osalta Nuoren läheisverkoston kanssa työskentely sijoituksen aikana vanhempien ja nuorelle läheisten henkilöiden kanssa työskentely läheisverkoston kartoittaminen ja aktivoiminen nuoren tueksi jälkihuollon valmisteluvaiheessa (esim. läheisneuvonpito työmenetelmänä) Jälkihuollon työntekijään tutustuminen sijoituksen aikana sovitut tutustumiskäynnit laitoksessa 15
16 2. JÄLKIHUOLLON SIIRTYMÄVAIHE o o o nuoren sijoitus päättyy vaiheittain nuoren sijoitus laitokseen on vielä voimassa ja nuori on laitoksen kirjoilla kuukauden ajan ennen sijoituksen päättymistä tuki laitoksesta / sijaisperheestä nuorelle siirtymävaiheen aikana sovitusti Käytännön asiat vireille, mihin taloudellisiin etuuksiin ja tukiin nuori on oikeutettu (ensisijaiset etuudet, toimeentulotukioikeus) asunnon hankkiminen ja siihen liittyvät asiat (vuokrasopimus, muuttoilmoitukset, asumistuki jne.) opiskelupaikan, työharjoittelupaikan tai työn järjestäminen sekä suunnitelmat niihin liittyen nuoren oma vastuu asioiden toteutumisen suhteen: vastuutehtävät, joita nuori hoitaa itse Nuoren terveydenhuolto milloin lapsen terveydentila on tutkittu sijoituksen yhteydessä? (LsL 51 ) perusterveydenhuollon palveluihin ohjaaminen Sosiaalityöntekijän vastuulla on verkoston kokoaminen ja työnjako yhteistyökumppaneiden kanssa nuoren tueksi nuori itse vanhemmat, läheiset (18 vuotta täyttäneen nuoren suostumuksella) sijoituspaikan työntekijä, perhehoitaja opiskelupaikka työvoimapalvelut ohjauspalvelut hoidolliset palvelut (mielenterveys- ja päihdepalvelut) mitä tarvitaan lisää? o esim. edunvalvonnan tarpeen arvio Työntekijän mahdollinen vaihtuminen (Oulussa nuorella vaihtuu asioista vastaava sosiaalityöntekijä jälkihuollon sosiaalityöntekijäksi, Nuorten Ystävillä laitoksessa jälkihuollossa vastaavat jälkihuoltopalveluiden työntekijät, kunnissa sama sosiaalityöntekijä vastaa jälkihuollosta) uusi työntekijä on tutustunut nuoreen jälkihuollon valmisteluvaiheen aikana siirtymävaiheessa uusi ja vanha työntekijät työskentelevät työparina, tavoitteena on riittävä tiedon siirto nuoren asioissa nuoren mahdollisuus tärkeiden suhteiden ylläpitämiseen o onko nuorella mahdollisuus jatkaa suhteiden ylläpitämistä sijoitusyksikön työntekijöihin? suhteen virallisuus (määritelty tukisuhde) vai epävirallisuus Jälkihuoltosuunnitelman kirjaaminen jäsentääkö jälkihuoltosuunnitelma nuoren elämänkulkua sijaishuollon päättymisen jälkeen? ketä kaikkia tarvitaan jälkihuoltosuunnitelman tekemiseen? o keskeistä nuoren oma osallisuus ja sitoutuminen Realistinen arvio nuoren tilanteesta: tarpeet palveluille näkyväksi o nuoren itsenäistymistaidot hyvät, elämäntilanteessa ei ole erityisiä huolenaiheita o nuorella itsenäistymistaitoja, mutta myös tuen tarvetta o nuorella on itsenäistymistaitoja, mutta hän tarvitsee erityistä tukea sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi o nuori pärjää itsenäisesti tiiviiden tukitoimien avulla, mutta hänellä on ongelmia monilla eri elämänaluilla o nuoren itsenäinen selviytyminen puutteellista, hän tarvitsee paljon tukea ja ohjausta monilla eri elämän osa-alueilla, mikä voidaan toteuttaa vain jatkuvan ohjauksen ja valvonnan turvin 16
17 3. JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYVAIHE o o jälkihuollon työskentely perustuu kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan, jota tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, suositus puolivuosittain tuen tavoitteena, että nuori kykenee riittävään, itsenäiseen selviytymiseen jälkihuollon päätyttyä Tieto jälkihuollosta nuoren oikeudet ja velvollisuudet itsenäistymisvarojen maksamiseen liittyvät käytännöt Työskentely jälkihuoltosuunnitelman tavoitteiden pohjalta Tukitoimet: toimistotapaamiset, kotikäynnit, puhelinkontaktit nuoreen verkostotyö ohjaus tukihenkilö tukiasuminen tukiperhe taloudellinen tuki (harrastuksen, opiskelukulut, yhteydenpidon tukeminen) sijoitus esimerkiksi niin sanotut ankkuriviikonloput sijoituspaikassa tai perhehoidon jatkuminen leirit kunnan muut palvelut: mielenterveystoimisto, lanu, REDI, Miepä, Tyttöjen talo, Kintas-toiminta, neuvola jne. tuki vanhemmille Luottamuksellisen asiakassuhteen rakentuminen ohjaustyöskentelyssä Nuoren omien voimavarojen tukeminen arjessa ja tuki arkeen siihen, että nuori selviytyy itse arjessa nuoren siirtyessä sijoituspaikasta asumaan itsenäisesti arki realisoituu vaiheittain ja nuori voi aluksi elää huumavaihetta, halua toimia ilman tukea ja ohjausta, arjen alkaessa voi tuen tarve realisoitua myös nuorelle itselleen Nuoren oman identiteetin tukeminen ja oman paikan löytäminen lastensuojeluasiakkuuden työstämisen mahdollisuus nuoren kokemukset lastensuojeluasiakkuudesta, sijoitusajasta Jälkihuoltosuunnitelman tarkistaminen säännöllisesti nuoren oma osallisuus suunnitelman tekemisessä ja arvioinnissa keskeistä työskentelyssä mukana jatkuva arviointi Nuoren suhteet sukuun ja läheisiin työskentely puuttuvien suhteiden rakentamiseksi 17
18 4. JÄLKIHUOLLON PÄÄTTÄMINEN o suunnitelmallisuus Työntekijän henkilökohtainen kontakti jokaiseen nuoreen, jonka jälkihuolto-oikeus päättyy Nuoren ohjaus kotikuntansa jatkopalveluihin Palaute nuorelta työskentelystä kotikäynti työskentelyn päätteeksi Itsenäistymisvarojen myöntäminen sovitun suunnitelman mukaisesti sosiaalityöntekijä arvioi itsenäistymisvarojen myöntämisen ajankohdan. Kuvio 4. Itsenäistyvän nuoren jälkihuoltoprosessi 18
19 5 ITSENÄISTYMISVARAT Lastensuojelulain 77 mukaan kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, 40 :ssä tarkoitettua sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistä varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei kuitenkaan lapsilisää oteta huomioon. Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 15 :ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymissä olevaa nuorta asumisen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymistä liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päättyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana. Lapsen vanhemmilla on elatusvastuu, joka säilyy myös sijaishuollon aikana. Asiakasmaksulain 14 :n mukaan kunnalla on oikeus periä maksu siltä ajalta, kun kunta on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai huoltoa taikka perhehoitoa. Hoidon korvauksena perittävä maksu voidaan määrätä perittäväksi sekä lapsen vanhemmilta että lapselta itseltään, hänen tuloistaan ja varoistaan. Asiakasmaksulain 14 :ssä tarkoitettuja lapsen tuloja, korvauksia ja saamisia ovat mm. lapselle tulevat jatkuvat etuudet, kuten elatusapu, elatustuki, eläkkeet, elinkorot, avustukset tai muut hänestä maksettavat jatkuvat tai kertakaikkiset tulot, korvaukset ja saamiset. Edellytyksenä on, että kysymyksessä olevat korvaukset ovat sellaisia, jotka on tarkoitettu lapsen hoitoon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä tarkoitusta varten. Lapsilisä ei kerrytä itsenäistymisvaroja. Lapselle asiakasmaksua määrättäessä on siis huomioitava, että lapselle tulee varata myös hänen itsenäistymistään varten kalenterikuukausittain määrä, joka vastaa vähintään 40 % hänen tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan, jotka on määritelty asiakasmaksulain 14 :ssä. Ennen itsenäistymisvaroja on varattu 30 % lapsen tuloista, korvauksista tai saamisista. Perintöä tai vastaavaa tuloa ei huomioida itsenäistymisvaroina, eikä näitä tuloja voida käyttää annetun hoidon korvaamiseen. Jos lapselle kuuluvat varat on siirretty toimielimen haltuun säilytettäväksi, on ne luovutettava lapselle välittömästi hänen täytettyään 18 vuotta tai lapsen edunvalvojan vaatimuksesta. Jos lapselle / nuorelle on määrätty edunvalvoja, vastaa edunvalvoja lapsen varallisuuden hoitamisesta siihen saakka, kunnes nuori on täysi-ikäinen. Jos lapsen / nuoren etuuksista 19
20 kerrytetyt itsenäistymisvarat on maksettu edunvalvojan hoitamalle lapsen / nuoren tilille, tilittää edunvalvoja kertyneen varallisuuden lapselle hänen täytettyään 18 vuotta. Jos lapsella ei ole asiakasmaksulaissa tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia, joista itsenäistymisvaroja voisi kerryttää, sosiaalihuollon toimielimen on tuettava lasta tai nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen. Näin silloinkin, kun lapselle hänen omista varoistaan kertyneet itsenäistymisvarat ovat riittämättömät. Laissa ei ole säännöstä tarpeellisen suuruisten itsenäistymisvarojen enimmäismäärästä, vaan ne tulisi varata todellisuudessa aiheutuvien kulujen ja nuoren tarpeiden mukaisesti. Sosiaalitoimen toimielimellä on velvollisuus huolehtia siitä, että itsenäistymisvarat tosiasiassa käytetään nuoren itsenäistymistä tukevaan toimintaan ja hankintoihin. Näitä menoja ovat mm. asunnon kalustaminen, työpaikan saamista ja opintoja varten tarvittavat hankinnat. Hyväksyttäviä menoja voivat olla myös ajokortin hankinnasta aiheutuvat menot. Kunnalla on myös velvollisuus huolehtia ennen itsenäistymisvarojen maksamista siitä, että lapsen tai nuoren perustarpeista esimerkiksi asumisen järjestämisestä huolehditaan riittävällä tavalla, jos lapsella itsellään ei ole riittävästi varoja tai mahdollisuuksia asumisesta aiheutuviin kustannuksiin ja asumisen perushankintoihin. Mikäli jälkihuollossa oleva nuori on toimeentulotuen tarpeessa ja hakee toimeentulotukea, on arvioitava erikseen voidaanko itsenäistymisvaroja huomioida käytettävissä olevina tuloina toimeentulotukea määriteltäessä. Itsenäistymisvarat silloin, kun ne ovat toimielimen hallussa, eivät ole toimeentulotukilain tarkoittamassa mielessä jälkihuollossa olevan nuoren varoja, eivätkä siis nuoren käytettävissä olevia tuloja. Varoihin ei voida kohdistaa toimeentulotukilain 20 :n tarkoittamaa perintää. 20
21 Perintäpäätös lapsen asiakasmaksulain mukaisista tuloista Osa tuloista maksetaan toimielimelle perintäpäätöksen mukaisesti hoidon korvauksena. Itsenäistymisvarojen kerryttäminen: vähintään 40 % lapsen /nuoren tuloista, varat maksetaan (voidaan maksaa esim. lapsen tai nuoren nimiin avattavalle) kunnan pankkitilille Mikäli kyseessä on alaikäinen lapsi, edellyttää itsenäistymisvarojen myöntäminen huoltajan tai edunvalvojan suostumusta. Lapsi / nuori ja hänen huoltajansa / edunvalvoja arvioivat yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa itsenäistymisvarojen käyttöä, itsenäistymisvarojen käytöstä tehdään suunnitelma. Kunnan selvitysvelvollisuutta itsenäistymisvarojen käytöstä helpottaa, mikäli sosiaalityöntekijä tekee hallintopäätöksen tai muun toimeksiannon, mikäli itsenäistymisvaroista myönnetään tukea nuoren itsenäistymistä tukeviin hankintoihin jälkihuollon kestäessä. Kunnalla on velvollisuus antaa selvitys itsenäistymisvarojen käytöstä sijoituksen päätyttyä tai 15 vuotiaan lapsen, huoltajan ja edunvalvojan sitä pyytäessä. Sosiaalityöntekijän päätökset myönnetyistä itsenäistymisvaroista. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus arvioida se ajankohta, jolloin nuoren voidaan katsoa olevan riittävän kypsä itsenäisesti päättämään asioistaan ja rahankäytöstään. Itsenäistymisvarojen luovutus: jälkihuollon tai sijaishuollon päätyttyä silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Itsenäistymisvarat on maksettava viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta. Jos lapsi / nuori ja sosiaalityöntekijä on eri mieltä itsenäistymisvarojen käytöstä, asiasta on tehtävä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Kuvio 5. Menettely itsenäistymisvarojen käytöstä 21
22 6 NUORTEN YSTÄVÄT PALVELUT OY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUPROSESSI Kuvio 6. Jälkihuollon palveluprosessi. 22
23 7 PELASTAKAA LAPSET RY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUKUVAUS Jälkihuoltoon valmistautuminen: Kotikäynnillä ennakoidaan tulevaa ja kerrotaan mitä huostaanoton päättyminen (nuoren täyttäessä 18 vuotta) merkitsee. Kerrotaan alustavasti jälkihuollosta, jälkihuoltosuunnitelmasta ja itsenäistymisvaroista. Keskustellaan nuoren ja sijaisvanhempien kanssa itsenäistymiseen liittyvistä asioista ja siihen tarvittavista taidoista. Tuetaan nuorta sijaiskotisijoituksen aikana muodostuneiden suhteiden säilymisessä ja suhteissa syntymävanhempiin. Jälkihuoltosuunnitelma: Vähintään hieman ennen nuoren 18-vuotispäivää kokoonnumme yhdessä sijoituksesta vastaavan kunnan sosiaalityöntekijän, nuoren, sijaisperheen ja mahdollisuuksien mukaan syntymävanhempien kanssa tekemään jälkihuoltosuunnitelmaa. Suunnitelmassa määritellään kyseisen nuoren osalta ja hänen tarpeistaan lähtien, millaista tukea hän tarvitsee itsenäistymiseen ja kartoitetaan, mistä tukea on saatavilla. Suunnitelmapalaverissa päätetään jatkaako Pelastakaa Lasten sosiaalityöntekijä myös jälkihuollon aikana vai päättyykö seuranta osaltamme. Mikäli jatkamme työskentelyä, sovimme mikä on meidän rooli jälkihuollon aikana (nuoren, sijoittavan kunnan ja sijaisvanhempien toiveet). Työskentely jälkihuollon aikana: Kunkin nuoren osalta tehdään suunnitelma hänen tarpeiden mukaan. Teemme kotikäyntejä sijaisperheeseen tai mikäli nuori asuu itsenäisesti, hänen omaan asuntoonsa. Lisäksi pidämme yhteyttä puhelimella. Tarjoamamme tuki on yleensä keskustelua nuoren ajankohtaisista asioista (koulu, työ, arjen taidot, rahankäyttö, päihteet, sosiaaliset suhteet jne). Tarjoamme ohjausta itsenäistymiseen vaadittavien taitojen hankkimisessa ja kartoitamme yhdessä nuoren kanssa, mistä hän saa tarvittaessa tukea asuinpaikkakunnalla tai sijoittavan kunnan kautta. Työmme voi olla myös keskustelutukea sijaisvanhemmille. Lähetämme nuoren asioita hoitavalle sijoittavan kunnan työntekijälle seurantakertomuksen, jossa kuvataan nuoren kanssa työskentelyä ja hänen tilannetta suhteessa jälkihuoltosuunnitelmassa esiin nostettuihin asioihin. Vähintään kerran vuodessa järjestetään asiakassuunnitelmaneuvottelu, jossa nuori, sijoittavan kunnan työntekijä, mahdollisesti sijaisperhe ja Pelastakaa lasten sosiaalityöntekijä kokoontuvat tarkastelemaan jälkihuoltosuunnitelman toteutumista ja suunnittelemaan jatkoa. Nuoren toivoessa, jälkihuollon aikana voidaan käydä keskustelua huostaanottoon ja sijaisperhesijoitukseen johtaneista asioista esim. häntä koskevia asiapapereita läpikäymällä. Työntekijä voi tarpeen mukaan olla nuoren tukena yhteydenotossa/-pidossa biologisten sukulaistensa kanssa. Jälkihuoltotyön päättyminen: Jälkihuoltotyön päättymisestä Pelastakaa Lasten työntekijän osalta sovitaan kunkin nuoren tilanteen ja tarpeen mukaan. Sijoittava kuntaa jatkaa jälkihuoltoa nuoren kanssa. Viimeistään yhteistyö päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta, jolloin kokoonnutaan vielä yhteen joko nuoren kotona tai toimistolla. Nuori ohjataan jatkopalveluihin ja hänellä on mahdollisuus antaa palautetta jälkihuollosta ja koko sijoituksen ajalta. 23
24 LIITTEET JÄLKIHUOLLON ASIAKASSUUNNITELMA Oulun kaupungin lastensuojelussa käytössä oleva asiakassuunnitelmapohja. Suunnitelmapohjassa käytettävät otsikot on tummennettu - luettelomerkinnät ohjaavat, mitä otsikon alle on kirjattava. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Lapsen vanhemmat ja huoltajat - jos lapsi on alaikäinen: lapsen vanhempien nimet ja syntymäaika - merkitään ketkä huoltajia, myös mahdolliset oheishuoltajat Suunnitelman laatijat, aika ja paikka - lapsi ja huoltajat/vanhemmat, läheiset - sijoituspaikan edustajat tarvittaessa - mukana olevat viranomaiset: nimet, virka-nimike ja työpaikka Taustatiedot - milloin huostaanotto on tehty - lapsen sijoituksen kesto ja sijoituspaikka - arvio sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta Lapsen/nuoren perhesuhteet ja suhteet läheisiin, tuki läheisverkostosta - kuvaus lapsen/nuoren suhteistaan biologiseen perheeseen - lapsen/nuoren suhteet sijoituspaikkaan - kuvaus lapsen/nuoren kaverisuhteista - mitä tukimahdollisuuksia läheisverkostolla on Lapsen/nuoren terveydentila - milloin terveydentila tutkittu, mahdollinen hoidon tarve Kuvaus lapsen/nuoren tuen ja palveluiden tarpeesta - kuvaus voimavaroista ja huolenaiheista Lapsen/nuoren huoltajan tai muun läheisen tuen tarve ja voimavarat Jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet - millä tavoin lapsen/nuoren tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan Suunnitelma / selvitys itsenäistymisvarojen käytöstä Osapuolten eriävät näkemykset tuen tarpeesta, tavoitteista ja tukitoimien järjestämisestä - lapsen/nuoren, huoltajan / vanhemman, läheisverkoston ja/tai viranomaisten eriävät näkemykset Suunnitelman arviointi - arvioinnin ajankohta - lyhyt kuvaus arvioinnista; miten tavoitteet saavutettu - onko tarvetta laatia jälkihuollon päättymisen jälkeen suunnitelma nuoren käytettävissä olevista palveluista ja tukitoimista 24
25 Jakelu - pvm, jolloin suunnitelma annetaan - keille suunnitelma annetaan Allekirjoitukset - lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä - vanhempien ja lapsen/nuoren allekirjoitus on mahdollista pyytää, mutta ei pakollista 25
26 JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYÄ TUKEVAA TIETOA JA LINKKEJÄ Hietaniemi Kirsi (toim.) (2002): Tupa-projekti. Jälkihuollon yhteistyöhanke. Väliraportti. Nuorten Ystävät ry. Laaksonen, Sari (toim.) Jälkihuolto-opas. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 17/ Lastensuojelun keskusliitto. Lastensuojelun käsikirja. Jälkihuolto-osio. FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto/ Mattila Anna (2007): Sijais- ja jälkihuollon siirtymillä. Tupa-projektin loppuraportti. Nuorten Ystävät ry. Opas jälkihuollossa olevien nuoren vanhemmille. Suomen Kasvatus- ja Perheneuvontaliitto ry. Romppainen, Sanna (2008): Etelä-Karjalan jälkihuollon kehittämishanke Loppuraportti. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Lappeenranta. Raportissa on hyödyllisiä liiteosioita: Liite 2. Jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille, Liite 3 Kohti omaa kotia. Opasvihkonen itsenäistyvälle nuorelle. Liite 4. Jälkihuollon asiakastietolomake. Liite 5. Jälkihuollon henkilökohtainen tilannearvio lomake. Liite 7. Lastensuojelun jälkihuollon ohjeelliset palvelustandardit. pdf Väinälä Anna (2008): Asiakastiedot lastensuojelun sijaishuollon ja jälkihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset. Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen loppuraportteja. Sosiaali- ja terveysministeriö. 90c8-f8468ec2ccb7/Lastensuojelun+sijais-+ja+j%C3%A4lkihuollon+asiakastiedot.pdf Umbrella-työkirja. Lastensuojelun keskusliitto. ( Työkirjan painos on loppunut, mutta päivitettyä versiota työstetään Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa. Julkaisusuunnitelman mukaan se on saatavilla loppukeväällä Turun ammattikorkeakoulun julkaisumyynnissä.) Työkirjaa saa lainaan Lapsitiedon keskuksesta osoitteesta 26
LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN JÄLKIHUOLTO PPKY KALLIOSSA
LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN JÄLKIHUOLTO PPKY KALLIOSSA JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON Jälkihuollon järjestämisvastuu on lastensuojelulain 75 mukaan kunnalla. Lapselle tai nuorelle
LisätiedotLastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille
Lastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille 6. Kokonaisvaltainen tieto nuoren elämänvaiheista 5. Jälkihuollon arvionti 1. Nuorelle oikeus jälkihuoltoon 2. Jälkihuollon suunnittelu
Lisätiedot1. ASIAKASMAKSULAIN MUKAISET KORVAUSTEN JA MAKSUJEN MÄÄRÄY- TYMISPERUSTEET
1 LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT Yhtymähallitus 26.3.2013, liite 27 2 SIJOITETUN LAPSEN ITSENÄISTYMISVARAT 1. ASIAKASMAKSULAIN MUKAISET KORVAUSTEN JA MAKSUJEN MÄÄRÄY- TYMISPERUSTEET Laki sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotLastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen
1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa
LisätiedotLastensuojelu Suomessa
Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotKenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa
Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen
LisätiedotUusi lastensuojelulaki
1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset
LisätiedotValmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819
Sosiaali- ja terveyslautakunta 38 06.05.2014 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 118/302/2014 SOSTERV 38 Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Lastensuojelun
LisätiedotYksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola
Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto Outi Lepola Selvitys käynnissä tavoitteena on muodostaa yleiskuva jälkihuollosta, jota Suomen kunnissa tällä hetkellä tarjotaan täysi-ikäistyneille nuorille,
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto
LisätiedotLastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotPerhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon
LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion
LisätiedotPerhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit
LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion
LisätiedotPerhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit
LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion
LisätiedotKodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa
THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten
LisätiedotSosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014
Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna
LisätiedotLastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen
Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot
LisätiedotVALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta
VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa
LisätiedotPerhehoidon korvaukset v. 2015 Lasten ja nuorten perhehoito
Perhehoidon korvaukset v. 2015 Lasten ja nuorten perhehoito Perhehoitomuoto Hoitopalkkio Kulukorvaus Pitkäaikainen perhehoito Perushoitopalkkio 1252 e/kk/lapsi 0 12v. 556 e/kk/lapsi 13 20 v. 686 e/kk/lapsi
LisätiedotLASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010
LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
Lisätiedot1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio
1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä
LisätiedotLASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen
LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset
LisätiedotKantelija epäilee, että kaikille jälkihuoltonuorille ei ole laadittu jälkihuoltosuunnitelmaa.
1 / 6 14.5.2019 EOAK/6462/2018 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijä: Esittelijäneuvos Tapio Räty NUORTEN JÄLKIHUOLTOVELVOITTEEN TOTEUTTAMINEN 1 KANTELU Kantelija arvosteli Helsingin
LisätiedotKoulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?
Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...
LisätiedotAiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta
Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen
LisätiedotLastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen
Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot
LisätiedotPERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018
PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä
LisätiedotLASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)
Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa
LisätiedotPerusturvapalvelut LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT ALKAEN
Perusturvapalvelut LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT 1.4.2017 ALKAEN Sisällys 1 LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT 1.1 Asiakasmaksulain mukaiset korvausten ja maksujen määräytymisperusteet 1.2 Lapselta perittävät
LisätiedotSosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:
Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
Lisätiedot2. perimällä korvaus muista lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista (7 3 mom.)
Lastensuojelun asiakasmaksut ohjeistus 1.3.2014 Lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetuista perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalveluista
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotTOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö
TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotLastensuojelun perhehoito
Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotLastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki
Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotLASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV
LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset
LisätiedotEV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta
EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999
LisätiedotSosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi
Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.
LisätiedotPERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ
PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun
LisätiedotKodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset
Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen
SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotTyöpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen
Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta
LisätiedotASIAKASKYSELY VANHEMMILLE
As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,
LisätiedotKuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016
Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotLastensuojelu koulunkäynnin tukena
Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotLastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa
Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotSisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15
Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...
Lisätiedot4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN
4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Monimuotoisen perhehoidon mahdollisuudet edistää tasavertaisuutta arjessa Monimuotoinen perhehoito Porissa Porin kaupungin perusturva päätti syyskuussa 2016 mahdollistaa
LisätiedotSosiaalihuollon lupa ja ilmoitus
Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Ulla Kuittu ulla.kuittu@jkl.fi
LisätiedotTUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ
TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotAsumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto
Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää
LisätiedotLASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA
LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaiset maksut ja taksat 2018 Lasten ja nuorten palvelualue
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaiset maksut ja taksat 2018 Lasten ja nuorten lautakunta 12.12.2017 Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi
LisätiedotSosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk 91 14.12.2009
Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk 91 14.12.2009 Lastensuojelun laitoshuollosta, perhehoidosta ja asumispalvelusta perittävät asiakasmaksut 1.1.2010 alkaen / Klientavgifter för barnskyddets
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla
LisätiedotTUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ
1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää
LisätiedotLastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Arvioi tällä lomakkella perhehoitajan valmiuksiin liittyviä vahvuuksiasi ja kehittämistarpeitasi perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Kokoa vahvuuksia, tarpeita
LisätiedotLAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja)
LOMAKKEEN VASTAANOTTO: LOMAKKEEN KÄSITTELY: LAPSEN / NUOREN PERUSTIEDOT Nimi LAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja) HUOLTAJIEN PERUSTIEDOT Äidin nimi Työtön Työssä
LisätiedotSISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015
SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT
Perusturva Lapsiperheiden kotipalvelu LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT 2 Sisällys 1. Lapsiperheiden kotipalvelu... 3 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Tilapäinen ja säännöllinen kotipalvelu...
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotSISÄLLYS. iii. 1 Johdanto 1
SISÄLLYS Esipuhe iii 1 Johdanto 1 2 Lapsen sijaishuollon aikaiset lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.1 Lapsen sijaishuoltoa koskevat lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.2 Lapsen sijaishuoltoa
LisätiedotLuo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
LisätiedotViranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa:
Viranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa: Lasten ja nuorten palvelut, peruspalvelut Palveluvastaava sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19. :n mukaisesta lapsiperheiden
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016
LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotPerhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotToiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja
Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.
LisätiedotNuoren nimi: HETU: Lukkarilan työntekijä: Kunnan sosiaalitoimen edustaja:
Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy Sopimus 18-21-vuotiaan nuoren jälkiseurannasta 1. Sopijaosapuolet Nuoren nimi: HETU: Lukkarilan työntekijä: Kunnan sosiaalitoimen edustaja: 2. Sopimuksen alkaminen
LisätiedotPerhehoitolaki 263/2015
Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona
Lisätiedot