OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE OHJEISTUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISEN JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖSKENTELYSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE OHJEISTUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISEN JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖSKENTELYSTÄ"

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE OHJEISTUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISEN JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖSKENTELYSTÄ Jälkihuollon teemaryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON SUUNNITELMALLINEN JÄLKIHUOLTO JÄLKIHUOLLOLLINEN TUKI ITSENÄISTYMISVARAT NUORTEN YSTÄVÄT PALVELUT OY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUPROSESSI PELASTAKAA LAPSET RY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUKUVAUS LIITTEET JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYÄ TUKEVAA TIETOA JA LINKKEJÄ

3 1 JOHDANTO Opas on Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön jälkihuolto-teemaryhmän tuottama ohjeistus lastensuojelun jälkihuoltoon. Teemaryhmätyöskentelyssä on ollut mukana ohjaaja/vs. sosiaalityöntekijä Riitta Jurvansuu, Oulun lastensuojelun perhehoito sosiaalityöntekijä Tiina Hintsala, Pelastakaa Lapset ry sosiaalityöntekijä Riitta Kangas-Korhonen, Kempeleen kunta ohjaaja Anne Kolehmainen Nuorten Ystävät palvelut Oy, lastenkoti Väliporras palveluesimies Janne Lehtimäki Nuorten Ystävät palvelut Oy, Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut sosiaalityöntekijä Salme Määttä, Oulun lastensuojelun perhehoito vs. sosiaalityöntekijä Pirjo Parkkinen, Oulun lastensuojelun perhehoito. Osaan ryhmän kokoontumisista on osallistunut myös ohjaaja Mari Soronen Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n jälkihuolto- ja tukiasumispalveluista, vs. ohjaaja Maiju Marttinen Oulun lastensuojelun perhehoidosta, sosiaalityön opiskelija Elina Rahko Lapin yliopistosta sekä opiskelija Elina Tyynelä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Ryhmän vetäjänä on toiminut kehittäjä-sosiaalityöntekijä Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö -hankkeesta. Jälkihuollon teemaryhmän tavoitteena on ollut jälkihuoltokäytäntöjen kuvaaminen: mitä suunnitelmallinen jälkihuoltoprosessi pitää sisällään, miten toteutuu perhesijoituksessa olleiden nuorten ja laitossijoituksessa olleiden nuorten jälkihuoltoprosessi ja mitä takaisin kotiin palaavien lasten jälkihuoltotyöskentely pitää sisällään. Ryhmän työskentelyssä tavoitteena oli myös tutustua eri työvälineisiin ja menetelmiin sekä tuottaa jälkihuoltoohjeistus. Teemaryhmätyöskentelyssä kartoitettiin myös seudun kuntien jälkihuollon kehittämistarpeita erillisellä kyselyllä. Tämän oppaan tavoitteena on vahvistaa jälkihuollon paikkaa osana lastensuojelutyöskentelyä siten, että työskentely lapsen ja nuorten riittävään elämänhallinnan ja valmiuksien tukemiseen mahdollistuu huostaanoton ja sijoituksen jälkeenkin. Oppaan lähteinä on käytetty myös lastensuojelulakia (2007/417), Tapio Rädyn teosta Uusi lastensuojelulaki (2007), Kati Saastamoisen teosta Lapsen asema sijaishuollossa Käsikirja arjen toimintaan (2008) sekä Etelä-Karjalan lastensuojelun jälkihuollon kehittämishankkeen loppuraporttia (2008). Liiteosioon on koottu linkkejä ja vinkkejä jälkihuoltoa käsittelevästä lähdemateriaalista. 3

4 2 JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON Jälkihuollon järjestämisvastuu on lastensuojelulain 75 mukaan kunnalla. Lapselle tai nuorelle syntyy subjektiivinen oikeus jälkihuoltoon - 40 :ssä tarkoitetun huostaanoton ja sijaishuollon päättymisen jälkeen tai - 37 :ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yksin lapseen kohdistuvana vähintään puoli vuotta. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lasta tai nuorta tilanteessa, jossa hän on ollut pitkään sijaishuollon tai avohuollon sijoituksen piirissä. Jälkihuolto on lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista tukea, joka auttaa lasta tai nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet omaan elämäänsä asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulonsa suhteen. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Tällöin kyse on kunnan harkinnassa olevasta tuesta lastensuojelun asiakkuudessa olleelle nuorelle. Nuoren oikeus jälkihuoltoon päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on ollut lastensuojelulain 75 1 momentissa tarkoitetun sijoituksen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Lapsen kodinulkopuolisen sijoituksen on täytynyt perustua huostaanottoon tai vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti kestäneeseen avohuollon sijoitukseen, joka on kohdistunut yksin lapseen. Kiireellisen sijoituksen tai hallinto-oikeuden väliaikaisen määräyksen nojalla toteutettu sijaishuolto ei oikeuta jälkihuoltoon. Jos lapsella ei ole ollut sijaishuollon tai avohuollon jälkeen minkäänlaista jälkihuollon tarvetta, eikä lapselle tai hänen huoltajalleen ole järjestetty LsL 76 mukaisia palveluja tai tukitoimia, eikä ole tehty tuen tarpeeseen perustuvaa sosiaalityötä ja viiden vuoden määräaika on kulunut umpeen, ei kunnalla ole enää ehdotonta velvollisuutta jälkihuollon järjestämiseen. Mikäli lapselle syntyy viiden vuoden jälkeen lastensuojelutarvetta, järjestetään palvelut kuten lastensuojelulaissa on säädetty ja lapsi huomioidaan ns. uutena asiakkaana. Jälkihuoltovelvoite katkeaa myös silloin, kun lapsi on huostaanoton päättymisen jälkeen otettu huostaan toisen kunnan toimesta uudella perusteella. Mikäli alaikäinen lapsi kieltäytyy jälkihuollon vastaanottamisesta, on asian johdosta kuultava hänen huoltajaansa. Lapsella ja huoltajalla on molemmilla oikeus käyttää puhevaltaa asiassa. Huoltaja voi hakea jälkihuollollista tukea lapselleen ja myös itselleen. Kunta ei voi evätä oikeutta jälkihuoltoon tutkimatta yksilöllistä jälkihuollon tarvetta ja perusteita. Nuoren avioliiton solmiminen ei katkaise kunnalle kuuluvaa jälkihuollon järjestämisen vastuuta. Avioliittolaki säätää kuitenkin puolisoiden elatusvelvollisuudesta, mikä voidaan ottaa huomioon nuoren jälkihuollon taloudellisen tuen määrää arvioitaessa. Myöskään tilanne, jossa lapsen huolto on siirretty perhehoitajille, ei katkaise kunnan jälkihuoltovelvoitetta. Lapsen jäädessä asumaan sijaisperheeseen on tuki lapselle järjestettävä LSL 46 :n mukaisesti. Jälkihuoltovelvoitteeseen voi sisältyä myös lapsen tai nuoren mahdollisuus ylläpitää suhteitaan sijaishuoltopaikkaan. Jälkihuoltovelvoite voi keskeytyä tilanteissa, joissa lapsi tai nuori ei halua vastaanottaa jälkihuollollista tukea. Kunnan jälkihuoltovelvoite ei kuitenkaan pääty kieltäytymiseen, vaan lapsella tai nuorella on oikeus myöhemmin hakea jälkihuollollista tukea. Kieltäyty- 4

5 minen jälkihuollon palveluista ei estä myöskään lapsen huoltajaa myöhemmin hakemasta lapselle tai itselleen jälkihuollollista tukea. Tästä mahdollisuudesta on lasta ja huoltajaa myös informoitava. 5

6 3 SUUNNITELMALLINEN JÄLKIHUOLTO Lastensuojelulain 76 perusteella kunnan on järjestettävä jälkihuoltoa lapsen tai nuoren asiakassuunnitelmassa kirjattuun tuen tarpeeseen perustuen. Jälkihuollon tuki kattaa tuen lapselle ja nuorelle itselleen, hänen vanhemmille ja huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten kuin lastensuojelulain avohuollon tukitoimia koskevassa 7 luvussa, perhehoitajien tukemista huollon siirron jälkeen koskevassa 46 2 momentissa, ihmissuhteita ja yhteydenpitoa koskevassa 54 :ssä ja jälkihuollon sisältöä koskevassa 76 :ssä säädetään. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. Suunnitelmallisessa jälkihuoltotyöskentelyssä jälkihuolto on tiedostettu lastensuojelun työskentelyn vaikuttavuuden kannalta oleelliseksi vaiheeksi lapsen ja nuoren elämässä. jälkihuollon toteutuminen ja onnistuminen konkretisoi myös sitä, miten sijoituksen tavoitteet ovat toteutuneet. Ennakoiva työskentely alkaa jo lapsen ja nuoren sijaishuollon aikana, hyvissä ajoin ennen sijoituksen päättymistä. lapsen ja nuoren siirtymisen vaihe sijaishuollosta jälkihuoltoon ei aiheuta katkoksia tukitoimissa. huomioidaan lapsen ja nuoren vanhempien, huoltajien tai lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön tuen tarve kiinnitetään huomiota nuoren kanssa työskentelyyn ja nuoren omaan sitoutumiseen ja haluun vastaanottaa tukea, jotta sijaishuollon päättyminen ei näyttäytyisi nuorelle mahdollisuutena tehdä mitä vaan, vaan mahdollisuutena vastuullisuuteen ja itsenäiseen elämänhallintaan. Jälkihuollon järjestäminen ja sen sisältö perustuvat lapsen tai nuoren kanssa laadittavaan kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan. 1 Jälkihuollon asiakassuunnitelmassa määritellään lapsen ja nuoren tuen tarve eri osa-aluilla sekä määritellään käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. Suunnitelmaan on kirjattava myös avun tai tuen järjestäminen lapsen tai nuoren vanhemmille, hänen huoltajilleen tai muille lapsen tai nuoren hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Jälkihuollossa oleva täysi-ikäinen nuori on lähtökohtaisesti itse vastuussa tilanteestaan ja tukea on annettava nuoren yksilöllisen tilanteen ja suostumuksen mukaisesti. Lastensuojelulain 30 :n mukaisesti asiakassuunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asianomaisten, lapsen ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa muun laillisen edustajan (edunvalvoja), vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan (esim. vanhemman uusi puoliso) taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon (lapsen sijoituspaikan edustaja tai perhehoitaja) kanssa. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelma on laadittava myös silloin, kun asianosaiset sitä vastustavat ja se on lähetettävä tiedoksi asianosaisina pidettäville henkilöille. Suunnitelmaan on kirjattava asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palveluiden järjestämisestä. Jos asian- 1 Liiteosiossa on esimerkkinä Oulun kaupungin lastensuojelussa käytössä oleva jälkihuoltosuunnitelma-pohja. 6

7 omaiset kieltäytyvät vastaanottamasta jälkihuollollista tukea asiakassuunnitelmaan tulee kirjata, että oikeus jälkihuoltoon säilyy kieltäytymisestä huolimatta. Jälkihuollon asiakassuunnitelmassa tulee ilmetä: lapsen/nuoren henkilötiedot lapsen/nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä suunnitelman aika ja paikka suunnitelman tekoon osallistuneet henkilöt lapsen/nuoren läheiset henkilöt: perhe ja tukiverkosto ja sen tukimahdollisuudet lapselle/nuorelle tarpeelliset taustatiedot mm. sijoituksesta ja sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta lapsen/nuoren terveydentila, muut kasvuolosuhteet: päivähoito/koulu, opinnot, työ ja toimeentulo, asuminen, vapaa-aika ja harrastukset lapsen / nuoren tuen tarve ja voimavarat lapsen / nuoren huoltajan tai muun läheisen tuen tarve ja voimavarat tavoitteet: eri osapuolten näkemykset: lapsi/nuori, huoltaja, muut läheiset, sosiaalityöntekijä palvelut ja tukitoimet suunnitelman arviointi ja tarkistamisen ajankohta Jälkihuollon palvelut perustuvat aina lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun viranhaltijan tekemään päätökseen. Asiakassuunnitelmalla ei siis voi korvata velvollisuutta päätöksentekoon. Asianosaisia jälkihuoltoa koskevissa päätöksissä ovat lapsen huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi. Jos jälkihuollon piirissä on 18 vuotta täyttänyt nuori, asianosainen on ainoastaan nuori itse. Päätöksiin jälkihuollosta on muutoksen hakuoikeus huoltajalla ja 15 vuotta täyttäneellä lapsella lukuun ottamatta sijoitusta jälkihuollollisena tukitoimena, jolloin muutoksenhakuoikeus on huoltajan lisäksi 12 vuotta täyttäneellä lapsella. Mikäli jälkihuoltoa ei järjestetä asianomaisten hakemuksen tai vaatimuksen perusteella sen vuoksi, että jälkihuolto-oikeus on päättynyt (asiakkuudesta kulunut viisi vuotta) tai jälkihuoltoa ei järjestetä asianomaisen hakemuksen mukaisessa laajuudessa, on tehtävä kielteinen päätös, joka on muutoksenhakukelpoinen. Jälkihuoltoa koskeva viranhaltijan päätös voidaan saattaa oikaisuvaatimuksena sosiaalihuollon toimielimen käsiteltäväksi ja toimielimen päätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jälkihuollon päättyessä on nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon on kirjattu ne palvelut ja tukitoimet, joihin nuori voi tukeutua ja joita nuori voi hakea jälkihuollon päätyttyä. Suunnitelman laadinta on tärkeää etenkin silloin, jos nuoren itsenäistymisvaihe on vielä kesken. 7

8 4 JÄLKIHUOLLOLLINEN TUKI Oikeus jälkihuoltoon - huostaanoton ja sijoituksen päättyminen - avohuollon sijoitus lapseen yksin kohdistuvana yli 6 kk JÄLKIHUOLLON VALMISTELUVAIHE osa sijoitusta suunnitelmallista työskentelyä jo sijoituksen aikana määritellään työskentelyn suunta Työskennellään nuoren itsenäistymisen tukemiseksi Lapsi on kotiutumassa takaisin kotiin Vaiheittainen siirtyminen jälkihuoltoon. Tuki nuorelle sijoituspaikasta siirtymävaiheen aikana sovitusti. Jälkihuoltosuunnitelman tekeminen. JÄLKIHUOLLON SIIRTYMÄ- VAIHE Jälkihuoltosuunnitelman tekeminen Sovitut tukitoimet nuorelle ja huoltajalle. JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYVAIHE Työskentely perustuu kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan ja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Avohuollon tukitoimet lapselle ja perheelle kotiin jälkihuoltona JÄLKIHUOLLON PÄÄTTÄMINEN tarvittaessa suunnitelma jälkihuollon päätyttyä Jälkihuoltovelvoite 21 ikävuoteen saakka tai velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on ollut lastensuojelulain 75 1 momentissa tarkoitetun sijoituksen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Kuvio 1. Jälkihuoltotyöskentelyn prosessi 8

9 Pohdittavaa - Miten jälkihuolto määrittyy osana lastensuojelutyöskentelyä kunnassa? Nähdäänkö se muutenkin kuin taloudellisena tukena? - Miten varmistetaan lapsen ja nuoren osallisuus jälkihuoltoprosessissa? Miten varmistetaan lapsen ja nuoren oikeus tietoon jälkihuollon sisällöstä? - Miten varmistetaan huoltajan osallisuus ja oikeus tietoon jälkihuollon sisällöstä? - Miten lapsen ja nuoren kanssa työskennellään ennen sijoituksen päättymistä ennakoiden jälkihuoltoon siirtyminen. Mitä itsenäistymistä tukevia keinoja sijaishuoltopaikassa on? Etenkin laitoksiin sijoitettujen nuoren kohdalla oman elämänhallinnan taitojen vahvistaminen on tärkeää. - Miten työskentelyssä huomioidaan muutos sijoituksesta jälkihuoltoon niin että siirtymävaiheessa ei synny liian suurta kuilua sijoituspaikan ja sijoituksen jälkeisen elämän välille? Työorientaatio lastensuojelulaitoksissa on kasvattava ja kontrolli eri muodoissaan (mm. ympärivuorokautinen valvonta, sijaishuollon eri rajoitustoimenpiteet) on vahvasti läsnä. Jälkihuollossa työorientaatio on ohjaava ja se toimii myös osin kontrollin keinona. Onko nuorella jo sijoituksen aikana mahdollisuus kokeilla ja epäonnistua, ettei irrottautuminen sijoituksesta saa nuorta laittamaan luukkuja kiinni? - Löytyykö siirtymävaiheessa sijaishuollosta jälkihuoltoon läheisverkostoa vai jääkö nuori yksin? Miten työskentely läheisverkoston kanssa on toteutunut sijaishuollon aikana? Miten tukea lapsen / nuoren läheissuhteita ja mahdollistaa läheisten tuki lapselle / nuorelle sijoituksen jälkeen? Takaisin biologiseen perheeseen palaavat lapset Jälkihuollollinen tuki jatkuu lapsen huostaanoton purkautuessa tai pitkän (yli 6 kk sijoitus lapseen yksin kohdistuneena) avohuollon sijoituksen päättyessä ja lapsen palatessa kotiin. Tuen sisältö määräytyy lapsen ja perheen tarpeiden pohjalta ja avohuollon tukitoimin keinoin. Tuen ulottuvuudet: psykososiaalinen tuki lapselle: lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työskentely tai ohjaustyöskentely lapsen kanssa, kunnan muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut psykososiaalinen tuki vanhemmille: vanhemman tarvitsemien tukitoimien koordinointi, kunnan muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut päivähoito / koulunkäynnin tukeminen: päivähoito avohuollon tukitoimena, koulunkäynnin tukeminen (verkostotyö), ammatillisen koulutuksen tukeminen 9

10 erityistuen tarve (terapiapalvelut, hoidollisen tuen järjestäminen) lapsen läheissuhteiden ylläpitäminen (suhteet läheisverkostoon ja sukuun, yhteydenpidon tukeminen sijaisperheeseen tai muuhun sijaishuoltopaikkaan) taloudellinen tuki (lapsen harrastukset, perheleirit jne.) Psykososiaalinen tuki lapselle Lapsen eritystuki (terapia, erityishoito jne,) LAPSI Psykososiaalinen tuki vanhemmille Läheissuhteiden tukeminen ja yhteydenpito sijoituspaikkaan Päivähoito/ koulunkäynnin tukeminen Taloudellinen tuki (harrastukset, muu tarpeen mukainen tuki) Kuvio 2. Lapsen jälkihuollollisen tuen ulottuvuudet 10

11 Itsenäistyvät nuoret Itsenäistyvän nuoren tuen tarvetta voidaan arvioida viisiportaisen asteikon 2 pohjalta: 1. Lähtötilanne: Lapsi / nuori pärjää itsenäisesti ja on valmis ottamaan tukitoimia vastaan. Lapsella tai nuorella on omia valmiuksia itsenäiseen selviytymiseen ja lapsen / nuoren läheisverkosto on hänen tukenaan tai se voidaan aktivoida tueksi nuorelle esim. läheisneuvonpidon kautta. Nuoren perusasiat ovat kunnossa. Hänellä on asunto, toimeentulo (opiskelupaikka, työharjoittelu tai nuori on työelämässä) tai ne ovat järjestymässä. Hän hallitsee raha-asioiden hoidon ja taloudenpidon. Nuorella ei ole huolestuttavaa päihteiden käyttöä. Toimenpiteet: Nuoren tilanne on kartoitettava: nuoren omat ja läheisverkoston voimavarat tehdään näkyväksi ja asiakassuunnitelma kirjataan yhteistyössä asianosaisten (nuori, huoltaja, muut läheiset) kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla esimerkiksi: sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta taloudellinen tuki läheisverkoston tuen aktivointi nuoren tueksi (esim. läheisneuvonpito) ja siitä yhteistyössä sovittu seuranta 2. Lähtötilanne: Lapsen / nuoren selviytymisestä on huolta joillakin tuen osa-alueilla, joillakin osa-alueilla nuorella on myös omia voimavaroja tai valmiuksia selviytymiseen. Lapsella / nuorella voi olla erityistä tuen tarvetta vamman tai sairauden takia. Nuori tarvitsee ohjausta ja neuvontaa säännöllisesti. Nuori tarvitsee jonkin verran myös kontrollia esim. rahankäytön tai arjen hallintaan. Nuoren läheisverkoston tuki on puutteellista. Nuoren tuen tarve ja kyky selviytyä voi olla myös epäselvää työntekijälle. Sijoituksen aikana nuoren tuen tarpeesta ei ole siirtynyt riittävästi tietoa tai tieto on ristiriitaista ja herättää ihmettelyä nuoren todellisesta tilanteesta. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan. Toimenpiteet: Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan näkyväksi. Samoin tehdään näkyväksi vahvuudet ja voimavarat. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysiikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään tai ohjaajaan (ohjauspalvelut) tukihenkilö tai tukiperhe suunnitelmallinen yhteistyö lapsen / nuoren asioissa olevien muiden toimijoiden kanssa 2 Asteikossa on sovellettu Etelä-Karjalan jälkihuollon kehittämishankkeessa määriteltyjä palvelutasoja sekä kotiin palaavien lasten että perhe- ja laitossijoituksessa olleiden itsenäistyvien nuorten palvelutarpeiden arvioinnin pohjaksi jälkihuollollista tukea suunniteltaessa. Asteikossa on hyödynnetty myös Arnkilin ja Erikssonin kehittämää huolen vyöhykkeistöä. 11

12 läheisverkoston kartoittaminen ja aktivointi nuoren tueksi. 3. Lähtötilanne: Lapsella / nuorella on puutteita elämänhallinnassa ja selkeästi tuen tarvetta. Huolta nuoren tilanteesta tulee läheisiltä ja nuoren kanssa toimivilta muilta työntekijöiltä. Nuoren omat odotukset ja ajatukset selviytymisestään ja omista taidoistaan voivat olla epärealistiset. Epärealistisuus voi näkyä siinä, että nuori haluaa asua itsenäisesti, vaikka valmiudet siihen puuttuvat. Nuorella on ongelmia kiinnittymisessä opiskeluun tai työelämään. Nuori tarvitsee ohjausta asumisessa, arjen hallinnassa ja rahankäytössä. Nuorella on ongelmia päihteiden käytön suhteen. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan, mutta voi samalla olla sitoutumaton sosiaalityöntekijän arvioimiin tukitoimiin. Toimenpiteet: Lapsen ja nuoren tuen tarve on ollut nähtävissä jo sijoituksen aikana ja siirtymävaiheessa jälkihuoltoon. Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan. Tueksi tarvitaan myös muita toimijoita ja asiakassuunnitelmaan kirjataan nuoren kanssa toimivien verkostojen työskentely. Verkostotyö voi olla myös kontrollia esim. päihteiden käytön suhteen. Myös lapsen / nuoren omat vahvuudet ja voimavarat tehdään näkyväksi. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta Suunnitelma annetaan tiedoksi lapsen ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään tai ohjaajaan (ohjauspalvelut) suunnitelmallinen verkostotyö lapsen / nuoren asioissa mukana olevien muiden toimijoiden kanssa tukiasuminen asumisohjaus tukiperhe intervallijakso sijaishuoltopaikassa päihdehoito työvoimapalvelut (kuntouttava työtoiminta, valmentava ammatillinen koulutus jne.). 4. Lähtötilanne: Lapsella / nuorella on runsaasti puutteita elämänhallinnassa ja paljon tuen tarvetta. Huoli lapsen ja nuoren tilanteesta on jatkuvaa ja omat kyvyt ja valmiudet selviytyä ovat puutteelliset. Lapsella / nuorella voi olla mielenterveysongelmia ja/tai päihderiippuvuutta. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan, mutta voi samalla olla sitoutumaton sosiaalityöntekijän arvioimiin tukitoimiin. Lapsi / nuori on myös itse epävarma kyvystään selviytyä itsenäisesti. Hänen näkemyksensä omista selviytymisen taidoistaan ja kyvyistään ovat epärealistiset, hän haluaa tarpeidensa tulevan täytetyksi tässä ja nyt, eikä hänellä ole juurikaan näkyä tulevaisuuden suhteen. Toimenpiteet: Lapsen ja nuoren tuen tarve on ollut nähtävissä jo sijoituksen aikana ja siirtymävaiheessa jälkihuoltoon. Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan. Tueksi tarvitaan myös muita toimijoita ja erityispalveluita. Asiakassuunnitelmaan kirjataan nuoren kanssa toimivien verkostojen työskentely. Verkostotyö voi olla myös kontrollia esim. päihteiden käytön suhteen. Myös lapsen / nuoren omat vahvuudet ja voimavarat tehdään näkyväksi. Asiakassuunnitelmaan kirjataan lyhyen aikavälin tavoitteita (esim., asunnon saaminen, sitoutuminen päihdehoitoon) ja pitkäntähtäimen suunnitelmana on tukea nuorta riittävään itsenäistymiseen tukitoimien avulla. 12

13 Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään suunnitelmallinen verkostotyö lapsen / nuoren asioissa mukana olevien muiden toimijoiden kanssa (laitos)sijoituksen jatkuminen jälkihuoltona mielenterveys- ja päihdepalvelut ja/tai muut erityispalvelut tuettu asuminen. 5. Lähtötilanne: Lapsi/nuori kieltäytyy jälkihuollosta. Toimenpiteet: Lapsen / nuoren tilanne on kartoitettava ja asiakassuunnitelma kirjataan. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot (arvio sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta) ja tilanne sijoituksen päättyessä. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, suunnitelma annetaan tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Nuoren oma näkemys siitä, miksi ei halua vastaanottaa jälkihuollollista tukea kirjataan asiakassuunnitelmaan. Asiakassuunnitelmaan kirjataan myös lapsen / nuoren informointi siitä, että hänellä oikeutensa jälkihuoltoon säilyy ja hänellä on mahdollisuus myöhemmin halutessaan hakea tukitoimia. Asiasta informoidaan myös lapsen huoltajaa. Jälkihuollollisen tuen tarpeet ja tukitoimet nuoren vanhemmille on arvioitava. 13

14 Psykososiaalinen tuki Koulutuksen ja työelämän tukeminen Nuoren perhe- ja läheissuhteiden vahvistaminen Terveydenhuolto NUORI Itsenäistymisvalmiuksien tukeminen Taloudellinen tuki Asumisen tukeminen Vapaa-ajan tuki ja ohjaus Kuvio 3. Itsenäistyvän nuoren jälkihuollollisen tuen ulottuvuudet 1 14

15 1. JÄLKIHUOLLON VALMISTELUVAIHE o o o osa sijoitusta suunnitelmallista työskentelyä jo sijoituksen aikana määritellään työskentelyn suunta: työskennelläänkö itsenäistymisen tukemiseksi, onko nuori palaamassa vielä takaisin kotiin ennen itsenäistymistään tai onko sijoitus vielä jatkumassa esim. sijaisperheessä? Ennakointi: vuotta ennen varsinaista sijoituksen päättymistä asetetaan asiakassuunnitelmassa tavoitteet mihin suuntaan edetään: o minkälainen tie rakennetaan ulos laitoksesta, onko edessä nuoren muutto toiselle paikkakunnalle, edetäänkö vaiheittain: itsenäistymisasuminen laitoksen yhteydessä tukiasuminen omaan asuntoon o perhesijoituksen jatkuminen Laitoksessa työntekijöiden kyky sietää myös nuoren epäonnistumisia. miten nuoren omat kokemukset sijoituspaikasta ovat tulleet kuulluksi? onko nuorella ollut mahdollisuus työstää oman elämänsä kokemuksia? siirtyvätkö nuoren kokemuksiin liittyvä tieto seuraavalle työntekijälle? Nuoren itsenäistymisvalmiuksien arviointi ja työstäminen yhdessä nuoren kanssa sijoituksen aikana Tuen eri ulottuvuudet, erityisesti huomioiden nuoren o arjen taidot o rahankäyttö ja talouden hoitaminen o päihteet o koulu, työ, työharjoittelu o kaveripiiri o erityisen tuen tarve Tieto jälkihuollosta tiedon antaminen nuorelle jo sijoituksen aikana: mitä jälkihuolto pitää sisällään itsenäistymisvarat Nuoren psyykkisten valmiuksien vahvistaminen työstetään nuoren omia ajatuksia tuen suhteen, onko nuorella halua ottaa tukea vastaan sijoituksen päättyessä? mitä toiveita nuorella itsellä on? mitä pelkoja ja uskomuksia nuorella liittyy sijoituksen päättymiseen ja vapauteen? Nuoren oman vastuunoton ja toimimisen vahvistaminen itsenäistymisryhmät, leirit sijoituksen aikana kotilomien lisääminen sijoituksen aikana oma osallisuus, erilaiset vastuut ja käytännön tehtävät nuorelle esim. asunnon hakemisen osalta Nuoren läheisverkoston kanssa työskentely sijoituksen aikana vanhempien ja nuorelle läheisten henkilöiden kanssa työskentely läheisverkoston kartoittaminen ja aktivoiminen nuoren tueksi jälkihuollon valmisteluvaiheessa (esim. läheisneuvonpito työmenetelmänä) Jälkihuollon työntekijään tutustuminen sijoituksen aikana sovitut tutustumiskäynnit laitoksessa 15

16 2. JÄLKIHUOLLON SIIRTYMÄVAIHE o o o nuoren sijoitus päättyy vaiheittain nuoren sijoitus laitokseen on vielä voimassa ja nuori on laitoksen kirjoilla kuukauden ajan ennen sijoituksen päättymistä tuki laitoksesta / sijaisperheestä nuorelle siirtymävaiheen aikana sovitusti Käytännön asiat vireille, mihin taloudellisiin etuuksiin ja tukiin nuori on oikeutettu (ensisijaiset etuudet, toimeentulotukioikeus) asunnon hankkiminen ja siihen liittyvät asiat (vuokrasopimus, muuttoilmoitukset, asumistuki jne.) opiskelupaikan, työharjoittelupaikan tai työn järjestäminen sekä suunnitelmat niihin liittyen nuoren oma vastuu asioiden toteutumisen suhteen: vastuutehtävät, joita nuori hoitaa itse Nuoren terveydenhuolto milloin lapsen terveydentila on tutkittu sijoituksen yhteydessä? (LsL 51 ) perusterveydenhuollon palveluihin ohjaaminen Sosiaalityöntekijän vastuulla on verkoston kokoaminen ja työnjako yhteistyökumppaneiden kanssa nuoren tueksi nuori itse vanhemmat, läheiset (18 vuotta täyttäneen nuoren suostumuksella) sijoituspaikan työntekijä, perhehoitaja opiskelupaikka työvoimapalvelut ohjauspalvelut hoidolliset palvelut (mielenterveys- ja päihdepalvelut) mitä tarvitaan lisää? o esim. edunvalvonnan tarpeen arvio Työntekijän mahdollinen vaihtuminen (Oulussa nuorella vaihtuu asioista vastaava sosiaalityöntekijä jälkihuollon sosiaalityöntekijäksi, Nuorten Ystävillä laitoksessa jälkihuollossa vastaavat jälkihuoltopalveluiden työntekijät, kunnissa sama sosiaalityöntekijä vastaa jälkihuollosta) uusi työntekijä on tutustunut nuoreen jälkihuollon valmisteluvaiheen aikana siirtymävaiheessa uusi ja vanha työntekijät työskentelevät työparina, tavoitteena on riittävä tiedon siirto nuoren asioissa nuoren mahdollisuus tärkeiden suhteiden ylläpitämiseen o onko nuorella mahdollisuus jatkaa suhteiden ylläpitämistä sijoitusyksikön työntekijöihin? suhteen virallisuus (määritelty tukisuhde) vai epävirallisuus Jälkihuoltosuunnitelman kirjaaminen jäsentääkö jälkihuoltosuunnitelma nuoren elämänkulkua sijaishuollon päättymisen jälkeen? ketä kaikkia tarvitaan jälkihuoltosuunnitelman tekemiseen? o keskeistä nuoren oma osallisuus ja sitoutuminen Realistinen arvio nuoren tilanteesta: tarpeet palveluille näkyväksi o nuoren itsenäistymistaidot hyvät, elämäntilanteessa ei ole erityisiä huolenaiheita o nuorella itsenäistymistaitoja, mutta myös tuen tarvetta o nuorella on itsenäistymistaitoja, mutta hän tarvitsee erityistä tukea sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi o nuori pärjää itsenäisesti tiiviiden tukitoimien avulla, mutta hänellä on ongelmia monilla eri elämänaluilla o nuoren itsenäinen selviytyminen puutteellista, hän tarvitsee paljon tukea ja ohjausta monilla eri elämän osa-alueilla, mikä voidaan toteuttaa vain jatkuvan ohjauksen ja valvonnan turvin 16

17 3. JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYVAIHE o o jälkihuollon työskentely perustuu kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan, jota tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, suositus puolivuosittain tuen tavoitteena, että nuori kykenee riittävään, itsenäiseen selviytymiseen jälkihuollon päätyttyä Tieto jälkihuollosta nuoren oikeudet ja velvollisuudet itsenäistymisvarojen maksamiseen liittyvät käytännöt Työskentely jälkihuoltosuunnitelman tavoitteiden pohjalta Tukitoimet: toimistotapaamiset, kotikäynnit, puhelinkontaktit nuoreen verkostotyö ohjaus tukihenkilö tukiasuminen tukiperhe taloudellinen tuki (harrastuksen, opiskelukulut, yhteydenpidon tukeminen) sijoitus esimerkiksi niin sanotut ankkuriviikonloput sijoituspaikassa tai perhehoidon jatkuminen leirit kunnan muut palvelut: mielenterveystoimisto, lanu, REDI, Miepä, Tyttöjen talo, Kintas-toiminta, neuvola jne. tuki vanhemmille Luottamuksellisen asiakassuhteen rakentuminen ohjaustyöskentelyssä Nuoren omien voimavarojen tukeminen arjessa ja tuki arkeen siihen, että nuori selviytyy itse arjessa nuoren siirtyessä sijoituspaikasta asumaan itsenäisesti arki realisoituu vaiheittain ja nuori voi aluksi elää huumavaihetta, halua toimia ilman tukea ja ohjausta, arjen alkaessa voi tuen tarve realisoitua myös nuorelle itselleen Nuoren oman identiteetin tukeminen ja oman paikan löytäminen lastensuojeluasiakkuuden työstämisen mahdollisuus nuoren kokemukset lastensuojeluasiakkuudesta, sijoitusajasta Jälkihuoltosuunnitelman tarkistaminen säännöllisesti nuoren oma osallisuus suunnitelman tekemisessä ja arvioinnissa keskeistä työskentelyssä mukana jatkuva arviointi Nuoren suhteet sukuun ja läheisiin työskentely puuttuvien suhteiden rakentamiseksi 17

18 4. JÄLKIHUOLLON PÄÄTTÄMINEN o suunnitelmallisuus Työntekijän henkilökohtainen kontakti jokaiseen nuoreen, jonka jälkihuolto-oikeus päättyy Nuoren ohjaus kotikuntansa jatkopalveluihin Palaute nuorelta työskentelystä kotikäynti työskentelyn päätteeksi Itsenäistymisvarojen myöntäminen sovitun suunnitelman mukaisesti sosiaalityöntekijä arvioi itsenäistymisvarojen myöntämisen ajankohdan. Kuvio 4. Itsenäistyvän nuoren jälkihuoltoprosessi 18

19 5 ITSENÄISTYMISVARAT Lastensuojelulain 77 mukaan kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, 40 :ssä tarkoitettua sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistä varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei kuitenkaan lapsilisää oteta huomioon. Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 15 :ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymissä olevaa nuorta asumisen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymistä liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päättyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana. Lapsen vanhemmilla on elatusvastuu, joka säilyy myös sijaishuollon aikana. Asiakasmaksulain 14 :n mukaan kunnalla on oikeus periä maksu siltä ajalta, kun kunta on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai huoltoa taikka perhehoitoa. Hoidon korvauksena perittävä maksu voidaan määrätä perittäväksi sekä lapsen vanhemmilta että lapselta itseltään, hänen tuloistaan ja varoistaan. Asiakasmaksulain 14 :ssä tarkoitettuja lapsen tuloja, korvauksia ja saamisia ovat mm. lapselle tulevat jatkuvat etuudet, kuten elatusapu, elatustuki, eläkkeet, elinkorot, avustukset tai muut hänestä maksettavat jatkuvat tai kertakaikkiset tulot, korvaukset ja saamiset. Edellytyksenä on, että kysymyksessä olevat korvaukset ovat sellaisia, jotka on tarkoitettu lapsen hoitoon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä tarkoitusta varten. Lapsilisä ei kerrytä itsenäistymisvaroja. Lapselle asiakasmaksua määrättäessä on siis huomioitava, että lapselle tulee varata myös hänen itsenäistymistään varten kalenterikuukausittain määrä, joka vastaa vähintään 40 % hänen tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan, jotka on määritelty asiakasmaksulain 14 :ssä. Ennen itsenäistymisvaroja on varattu 30 % lapsen tuloista, korvauksista tai saamisista. Perintöä tai vastaavaa tuloa ei huomioida itsenäistymisvaroina, eikä näitä tuloja voida käyttää annetun hoidon korvaamiseen. Jos lapselle kuuluvat varat on siirretty toimielimen haltuun säilytettäväksi, on ne luovutettava lapselle välittömästi hänen täytettyään 18 vuotta tai lapsen edunvalvojan vaatimuksesta. Jos lapselle / nuorelle on määrätty edunvalvoja, vastaa edunvalvoja lapsen varallisuuden hoitamisesta siihen saakka, kunnes nuori on täysi-ikäinen. Jos lapsen / nuoren etuuksista 19

20 kerrytetyt itsenäistymisvarat on maksettu edunvalvojan hoitamalle lapsen / nuoren tilille, tilittää edunvalvoja kertyneen varallisuuden lapselle hänen täytettyään 18 vuotta. Jos lapsella ei ole asiakasmaksulaissa tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia, joista itsenäistymisvaroja voisi kerryttää, sosiaalihuollon toimielimen on tuettava lasta tai nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen. Näin silloinkin, kun lapselle hänen omista varoistaan kertyneet itsenäistymisvarat ovat riittämättömät. Laissa ei ole säännöstä tarpeellisen suuruisten itsenäistymisvarojen enimmäismäärästä, vaan ne tulisi varata todellisuudessa aiheutuvien kulujen ja nuoren tarpeiden mukaisesti. Sosiaalitoimen toimielimellä on velvollisuus huolehtia siitä, että itsenäistymisvarat tosiasiassa käytetään nuoren itsenäistymistä tukevaan toimintaan ja hankintoihin. Näitä menoja ovat mm. asunnon kalustaminen, työpaikan saamista ja opintoja varten tarvittavat hankinnat. Hyväksyttäviä menoja voivat olla myös ajokortin hankinnasta aiheutuvat menot. Kunnalla on myös velvollisuus huolehtia ennen itsenäistymisvarojen maksamista siitä, että lapsen tai nuoren perustarpeista esimerkiksi asumisen järjestämisestä huolehditaan riittävällä tavalla, jos lapsella itsellään ei ole riittävästi varoja tai mahdollisuuksia asumisesta aiheutuviin kustannuksiin ja asumisen perushankintoihin. Mikäli jälkihuollossa oleva nuori on toimeentulotuen tarpeessa ja hakee toimeentulotukea, on arvioitava erikseen voidaanko itsenäistymisvaroja huomioida käytettävissä olevina tuloina toimeentulotukea määriteltäessä. Itsenäistymisvarat silloin, kun ne ovat toimielimen hallussa, eivät ole toimeentulotukilain tarkoittamassa mielessä jälkihuollossa olevan nuoren varoja, eivätkä siis nuoren käytettävissä olevia tuloja. Varoihin ei voida kohdistaa toimeentulotukilain 20 :n tarkoittamaa perintää. 20

21 Perintäpäätös lapsen asiakasmaksulain mukaisista tuloista Osa tuloista maksetaan toimielimelle perintäpäätöksen mukaisesti hoidon korvauksena. Itsenäistymisvarojen kerryttäminen: vähintään 40 % lapsen /nuoren tuloista, varat maksetaan (voidaan maksaa esim. lapsen tai nuoren nimiin avattavalle) kunnan pankkitilille Mikäli kyseessä on alaikäinen lapsi, edellyttää itsenäistymisvarojen myöntäminen huoltajan tai edunvalvojan suostumusta. Lapsi / nuori ja hänen huoltajansa / edunvalvoja arvioivat yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa itsenäistymisvarojen käyttöä, itsenäistymisvarojen käytöstä tehdään suunnitelma. Kunnan selvitysvelvollisuutta itsenäistymisvarojen käytöstä helpottaa, mikäli sosiaalityöntekijä tekee hallintopäätöksen tai muun toimeksiannon, mikäli itsenäistymisvaroista myönnetään tukea nuoren itsenäistymistä tukeviin hankintoihin jälkihuollon kestäessä. Kunnalla on velvollisuus antaa selvitys itsenäistymisvarojen käytöstä sijoituksen päätyttyä tai 15 vuotiaan lapsen, huoltajan ja edunvalvojan sitä pyytäessä. Sosiaalityöntekijän päätökset myönnetyistä itsenäistymisvaroista. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus arvioida se ajankohta, jolloin nuoren voidaan katsoa olevan riittävän kypsä itsenäisesti päättämään asioistaan ja rahankäytöstään. Itsenäistymisvarojen luovutus: jälkihuollon tai sijaishuollon päätyttyä silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Itsenäistymisvarat on maksettava viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta. Jos lapsi / nuori ja sosiaalityöntekijä on eri mieltä itsenäistymisvarojen käytöstä, asiasta on tehtävä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Kuvio 5. Menettely itsenäistymisvarojen käytöstä 21

22 6 NUORTEN YSTÄVÄT PALVELUT OY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUPROSESSI Kuvio 6. Jälkihuollon palveluprosessi. 22

23 7 PELASTAKAA LAPSET RY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUKUVAUS Jälkihuoltoon valmistautuminen: Kotikäynnillä ennakoidaan tulevaa ja kerrotaan mitä huostaanoton päättyminen (nuoren täyttäessä 18 vuotta) merkitsee. Kerrotaan alustavasti jälkihuollosta, jälkihuoltosuunnitelmasta ja itsenäistymisvaroista. Keskustellaan nuoren ja sijaisvanhempien kanssa itsenäistymiseen liittyvistä asioista ja siihen tarvittavista taidoista. Tuetaan nuorta sijaiskotisijoituksen aikana muodostuneiden suhteiden säilymisessä ja suhteissa syntymävanhempiin. Jälkihuoltosuunnitelma: Vähintään hieman ennen nuoren 18-vuotispäivää kokoonnumme yhdessä sijoituksesta vastaavan kunnan sosiaalityöntekijän, nuoren, sijaisperheen ja mahdollisuuksien mukaan syntymävanhempien kanssa tekemään jälkihuoltosuunnitelmaa. Suunnitelmassa määritellään kyseisen nuoren osalta ja hänen tarpeistaan lähtien, millaista tukea hän tarvitsee itsenäistymiseen ja kartoitetaan, mistä tukea on saatavilla. Suunnitelmapalaverissa päätetään jatkaako Pelastakaa Lasten sosiaalityöntekijä myös jälkihuollon aikana vai päättyykö seuranta osaltamme. Mikäli jatkamme työskentelyä, sovimme mikä on meidän rooli jälkihuollon aikana (nuoren, sijoittavan kunnan ja sijaisvanhempien toiveet). Työskentely jälkihuollon aikana: Kunkin nuoren osalta tehdään suunnitelma hänen tarpeiden mukaan. Teemme kotikäyntejä sijaisperheeseen tai mikäli nuori asuu itsenäisesti, hänen omaan asuntoonsa. Lisäksi pidämme yhteyttä puhelimella. Tarjoamamme tuki on yleensä keskustelua nuoren ajankohtaisista asioista (koulu, työ, arjen taidot, rahankäyttö, päihteet, sosiaaliset suhteet jne). Tarjoamme ohjausta itsenäistymiseen vaadittavien taitojen hankkimisessa ja kartoitamme yhdessä nuoren kanssa, mistä hän saa tarvittaessa tukea asuinpaikkakunnalla tai sijoittavan kunnan kautta. Työmme voi olla myös keskustelutukea sijaisvanhemmille. Lähetämme nuoren asioita hoitavalle sijoittavan kunnan työntekijälle seurantakertomuksen, jossa kuvataan nuoren kanssa työskentelyä ja hänen tilannetta suhteessa jälkihuoltosuunnitelmassa esiin nostettuihin asioihin. Vähintään kerran vuodessa järjestetään asiakassuunnitelmaneuvottelu, jossa nuori, sijoittavan kunnan työntekijä, mahdollisesti sijaisperhe ja Pelastakaa lasten sosiaalityöntekijä kokoontuvat tarkastelemaan jälkihuoltosuunnitelman toteutumista ja suunnittelemaan jatkoa. Nuoren toivoessa, jälkihuollon aikana voidaan käydä keskustelua huostaanottoon ja sijaisperhesijoitukseen johtaneista asioista esim. häntä koskevia asiapapereita läpikäymällä. Työntekijä voi tarpeen mukaan olla nuoren tukena yhteydenotossa/-pidossa biologisten sukulaistensa kanssa. Jälkihuoltotyön päättyminen: Jälkihuoltotyön päättymisestä Pelastakaa Lasten työntekijän osalta sovitaan kunkin nuoren tilanteen ja tarpeen mukaan. Sijoittava kuntaa jatkaa jälkihuoltoa nuoren kanssa. Viimeistään yhteistyö päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta, jolloin kokoonnutaan vielä yhteen joko nuoren kotona tai toimistolla. Nuori ohjataan jatkopalveluihin ja hänellä on mahdollisuus antaa palautetta jälkihuollosta ja koko sijoituksen ajalta. 23

24 LIITTEET JÄLKIHUOLLON ASIAKASSUUNNITELMA Oulun kaupungin lastensuojelussa käytössä oleva asiakassuunnitelmapohja. Suunnitelmapohjassa käytettävät otsikot on tummennettu - luettelomerkinnät ohjaavat, mitä otsikon alle on kirjattava. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Lapsen vanhemmat ja huoltajat - jos lapsi on alaikäinen: lapsen vanhempien nimet ja syntymäaika - merkitään ketkä huoltajia, myös mahdolliset oheishuoltajat Suunnitelman laatijat, aika ja paikka - lapsi ja huoltajat/vanhemmat, läheiset - sijoituspaikan edustajat tarvittaessa - mukana olevat viranomaiset: nimet, virka-nimike ja työpaikka Taustatiedot - milloin huostaanotto on tehty - lapsen sijoituksen kesto ja sijoituspaikka - arvio sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta Lapsen/nuoren perhesuhteet ja suhteet läheisiin, tuki läheisverkostosta - kuvaus lapsen/nuoren suhteistaan biologiseen perheeseen - lapsen/nuoren suhteet sijoituspaikkaan - kuvaus lapsen/nuoren kaverisuhteista - mitä tukimahdollisuuksia läheisverkostolla on Lapsen/nuoren terveydentila - milloin terveydentila tutkittu, mahdollinen hoidon tarve Kuvaus lapsen/nuoren tuen ja palveluiden tarpeesta - kuvaus voimavaroista ja huolenaiheista Lapsen/nuoren huoltajan tai muun läheisen tuen tarve ja voimavarat Jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet - millä tavoin lapsen/nuoren tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan Suunnitelma / selvitys itsenäistymisvarojen käytöstä Osapuolten eriävät näkemykset tuen tarpeesta, tavoitteista ja tukitoimien järjestämisestä - lapsen/nuoren, huoltajan / vanhemman, läheisverkoston ja/tai viranomaisten eriävät näkemykset Suunnitelman arviointi - arvioinnin ajankohta - lyhyt kuvaus arvioinnista; miten tavoitteet saavutettu - onko tarvetta laatia jälkihuollon päättymisen jälkeen suunnitelma nuoren käytettävissä olevista palveluista ja tukitoimista 24

25 Jakelu - pvm, jolloin suunnitelma annetaan - keille suunnitelma annetaan Allekirjoitukset - lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä - vanhempien ja lapsen/nuoren allekirjoitus on mahdollista pyytää, mutta ei pakollista 25

26 JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYÄ TUKEVAA TIETOA JA LINKKEJÄ Hietaniemi Kirsi (toim.) (2002): Tupa-projekti. Jälkihuollon yhteistyöhanke. Väliraportti. Nuorten Ystävät ry. Laaksonen, Sari (toim.) Jälkihuolto-opas. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 17/ Lastensuojelun keskusliitto. Lastensuojelun käsikirja. Jälkihuolto-osio. FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto/ Mattila Anna (2007): Sijais- ja jälkihuollon siirtymillä. Tupa-projektin loppuraportti. Nuorten Ystävät ry. Opas jälkihuollossa olevien nuoren vanhemmille. Suomen Kasvatus- ja Perheneuvontaliitto ry. Romppainen, Sanna (2008): Etelä-Karjalan jälkihuollon kehittämishanke Loppuraportti. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Lappeenranta. Raportissa on hyödyllisiä liiteosioita: Liite 2. Jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille, Liite 3 Kohti omaa kotia. Opasvihkonen itsenäistyvälle nuorelle. Liite 4. Jälkihuollon asiakastietolomake. Liite 5. Jälkihuollon henkilökohtainen tilannearvio lomake. Liite 7. Lastensuojelun jälkihuollon ohjeelliset palvelustandardit. pdf Väinälä Anna (2008): Asiakastiedot lastensuojelun sijaishuollon ja jälkihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset. Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen loppuraportteja. Sosiaali- ja terveysministeriö. 90c8-f8468ec2ccb7/Lastensuojelun+sijais-+ja+j%C3%A4lkihuollon+asiakastiedot.pdf Umbrella-työkirja. Lastensuojelun keskusliitto. ( Työkirjan painos on loppunut, mutta päivitettyä versiota työstetään Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa. Julkaisusuunnitelman mukaan se on saatavilla loppukeväällä Turun ammattikorkeakoulun julkaisumyynnissä.) Työkirjaa saa lainaan Lapsitiedon keskuksesta osoitteesta 26

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Piia Wallenius, Aikuisten sosiaalipalvelut 1 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki - Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Lisätiedot

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 1/2012 Perusturvalautakunta

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 1/2012 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta 23.01.2012 KOKOUSAIKA 23.01.2012 klo 17.00-18.10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto KÄSITELLYT ASIAT PYKÄLÄ SIVU 1 ITSENÄISTYMISVAROJEN MÄÄRÄ 2 2 PERUSTURVATOIMEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2012 3

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 ASIAKKUUS Kehitysvammapalveluiden Vammaispalveluiden Omaishoidon Asiakkaan kotikunta: 2 PALVELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA, 26.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaisuvalta (Hallintosääntö 3, 7, 8) Sosiaali- ja terveyslautakunnan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Nurmijärven kunta Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Juha Sutelainen 15.11.213 Taloudellisen mallintamisen lähtökohtia Mallilla simuloidaan yksittäisen kuntalaisen

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Vakinaiset viranhaltijat käyttävät päätösvaltaa heidän ratkaistavakseen määrätyissä asioissa asianomaiseen virkaan tultuaan.

Vakinaiset viranhaltijat käyttävät päätösvaltaa heidän ratkaistavakseen määrätyissä asioissa asianomaiseen virkaan tultuaan. SASTAMALAN KAUPUNKI Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky ydinprosessi Sosiaali- ja terveyslautakunnan delegointisääntö I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Sastamalan kaupungin hallintosäännön 9 :n mukaan lautakunnalla

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Pitkäaikainen perhehoito Tilapäinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito. Henkilötunnus. Perhehoitaja(t) Työpaikka, työpaikan puhelinnumero

Pitkäaikainen perhehoito Tilapäinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito. Henkilötunnus. Perhehoitaja(t) Työpaikka, työpaikan puhelinnumero ENNAKKOVALMENNUKSEEN HAKEVA KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOITAJA IKÄIHMISTEN PERHEHOITAJA Olen kiinnostunut Pitkäaikainen perhehoito Tilapäinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito Perhehoitajan sijaistaminen/lomitus

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Muutokset lastensuojeluun 2016

Muutokset lastensuojeluun 2016 Muutokset lastensuojeluun 2016 36 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Sosiaalihuoltolain 3 luvussa mainittujen sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 316 12.12.2016 PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 12.12.2016 316 Perhehoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot