Tervein mielin Pohjois-Suomessa - Kainuun osahanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervein mielin Pohjois-Suomessa - Kainuun osahanke"

Transkriptio

1 Tervein mielin Pohjois-Suomessa - Kainuun osahanke Kainuulainen asunnottomuus keväällä raportti

2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL KAINUU Puh Faksi ISSN Kajaani 2010

3 Tervein mielin Pohjois-Suomessa - Kainuun osahanke Kainuulainen asunnottomuus keväällä raportti Laatija: Olli-Pekka Vilenius Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2010 D:37

4

5 Tiivistelmä Kainuulainen asunnottomuus keväällä 2010 raportissa esitetään arvio Kainuun kunnissa olevien asunnottomien lukumääristä sekä kuvataan toimijoiden vaikeimmiksi kokemia ongelmia asumiseen liittyen. Raportti esittää myös yleisluontoisen kuvauksen toimenpiteistä joilla asunnottomuutta pyritään ehkäisemään ja millä keinoilla syntyneitä ongelmatilanteita ratkaistaan. Raportissa esitetään myös yleisluontoisesti kunnallisen vuokraasuntotoiminnan järjestämistavat Kainuussa sekä kuntien asuntotilanne. Lopuksi raporttiin on listattu toimijoiden kommenteista pohjalta nousseita kehittämistarpeita. Kainuussa asunnottomia on lukumääräisesti vähän, noin 50 henkilöä. Pitkäaikaisasunnottomuutta esiintyy lähinnä Kajaanissa ja Sotkamossa, yhteensä noin 10 henkilöä. Pitkäaikaisasunnottomien suhteellinen osuus asunnottomista on vähäisempi kuin maan suuremmissa kaupungeissa. Tukea asumiseen järjestetään monen toimijan voimin, joskin palvelujen yhteensovittamiselle on tarvetta. Tuen muodot ja saatavuus vaihtelevat kunnittain. Vapaita asuntoja Kainuussa on runsaasti, noin nelinkertainen määrä asunnottomien lukumäärään nähden. Ainoastaan Sotkamossa ja Kajaanissa vuokra-asuntotilanne on vaikeampi. Monet kainuulaiset toimijat ovat kiinnittäneet huomiota asumisen ongelmiin ja ovat osoittaneet kiinnostusta tilanteen korjaamiseksi tarvittavaan keskusteluun. Asumisen ongelmakohdat tulevat esiin hyvin monen toimijan työssä esimerkkeinä terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, seurakuntien, järjestöjen ja projektien toimijat. Luonnollisesti ongelmat nähdään myös vuokranantajien työssä. Pohjaa ponnisteluille siis on. Vaikeimmaksi kysymykseksi asunnon saamiseksi ja pitämiseksi yksittäisen vaikeasti asutettavan henkilön kannalta nousi raha. Vuokravelka on tavallinen asunnon saannin este. Maksuhäiriöt ja häiritsevä elämäntapa ovat tavallisimmat varoitusten aiheet ja siten asunnon menettämisen syyt. Rikkinäisellä asumishistorialla on vaikea saada asuntoa. Taustalla vaikuttavat runsas päihteidenkäyttö ja mielenterveyden ongelmat sekä nuorten kohdalla puutteelliset asumisessa tarvittavat taidot. Toimijoiden näkemykset ongelmanratkaisumalleista poikkeavat suuresti. Tuki asumiseen ei ole kaikissa kunnissa tarvetta vastaavalla tasolla. Tukea ja ohjausta tarvittaisiin normaalissa vuokra-asuntokannassa asuville enemmän. Myöskään varsinaisia erityisryhmille varattuja tukiasuntoja ei ole riittävästi. Asumispalvelujen verkko ei ole vielä riittävän monimuotoinen eikä maantieteellisesti kattava. Kainuun maakunta- kuntayhtymän järjestämissä asumista tukevissa palveluissa on kuntakohtaista eriarvoisuutta ajatellen päihde- ja mielenterveyskuntoutujia. Esimerkiksi työntekijöiden jalkautumisen mahdollisuudet ovat erilaiset eri kunnissa. Myöskin tukiasumisen ulkoiset mahdollisuudet vaihtelevat kunnittain. Varta vasten päihdeongelmaisten asumiseen suunniteltuja ja rakennettuja, käyttötarkoituksessa hyvin toimivia pientaloja on vain Kajaanissa. Raportti antaa eväitä suunnitella hallitumpaa tulevaisuutta myös asumisen näkökulmasta. Asunnottomuuden vähentämiseen Kainuussa on hyvät mahdollisuudet, sillä lähimmäisestä huolehtimisen tahto ja taito ovat vielä hyvinkin tallella.

6

7 Sisällys Tiivistelmä Saatteeksi Asunnottomuusselvityksen taustaa Käytettävissä oleva tilastotieto Julkisen vuokra-asuntotarjonnan sekä tuen ja palveluiden järjestämistavat Kainuussa Kainuulaisen asunnottomuusselvityksen toteuttamistapa Asunnottomuusselvityksen tulokset Asunnottomat Vapaat asunnot Vuokranantajien ja päättäjien kokemat ongelmat ja epäkohdat Muiden toimijoiden kokemat ongelmat ja epäkohdat Tukitoimet Verkostoitumisen ja yhteistyön tarve Muut tiedot Yhteenveto Eräitä kehittämisajatuksia Haastattelut ja sähköpostitse tai puhelimitse saadut täydentävät kommentit Liite 1 Kuntakohtainen koonti

8 Saatteeksi Asunnottomuuden vähentämiseen on Suomessa kiinnitetty huomiota ja asunnottomien määrä on voimakkaasti laskenut. Parissakymmenessä vuodessa asunnottomien määrä Suomessa on pudonnut :sta 7-8 tuhanteen. Parin viime vuoden aikana asunnottomuus on ollut kuitenkin lievässä nousussa. Paitsi että asunto on pohjoisen ilmaston vuoksi välttämätön, asunto mahdollistaa juurtumisen, paikan jossa olla itsenäinen, johon tulla ja josta lähteä, jossa levätä ja josta rakentaa itselleen koti. Vanha sananparsi Kotini on linnani ilmaisee kodin merkityksen omanarvontunnolle ja arvokkuuden kokemiselle. Yksin määrällisesti arvioituna Kainuu on maakunta, jossa jokaiselle löytyy asunto, johon voi kotinsa perustaa. On alueita, joissa asuntoja on jopa liikaa, yli tarpeen. Yhtälö ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Edelleen on kuntalaisia, joille oma asunto ja sen myötä oma koti on saavuttamaton tai erittäin vaikeasti saavutettava asia. Syitä on monia. Asunnottomuudella on kiistatta perusoikeuksista nouseva periaatteellinen ulottuvuutensa. Asunnottomuutta tulee torjua niin kauan kun yksikin kansalainen on vailla hänelle sopivaa asuntoa, tuella tai ilman. Tämä on myös lainsäädännön viitoittama suunta. Asunnottomuudella on kuitenkin myös hyvin arkinen ja käytännöllinen ulottuvuutensa. Se voi olla merkittävänä osatekijänä kouluttautumista ja työllistymistä edistävien palveluiden toteutumisessa tai toteutumatta jäämisessä. Samoin asunnottomuus voi vaikuttaa terveydenhuollon toimenpiteiden vaikuttavuuteen tai jopa viivästyttää kuntouttavia toimenpiteitä kuten esimerkiksi päihdekuntoutuksen toteutumista. Se voi myös olla merkittävänä katalysaattorina mielenterveys- ja päihdeongelmien syntymisessä tai vaikeutumisessa. Asunnottomuus ei aina ole seuraus vaan joskus myös syy. Usein syy-seuraus-suhteet ovat jo hämärtyneet ja huomataan kyseessä olevan kiihtyvän oravanpyörän. Niiden ihmisten osalta, joita pitkäaikaisasunnottomuus koskettaa, kysymys on myös terveyserojen lisääntymisestä. Asunnottomuudesta ei ole olemassa täysin kattavaa ja kuntien kesken verrannollista, ajantasaista tietoa. Tieto on kuitenkin osa sitä pohjaa, jolle suunnitelmat ja varautumiset voidaan rakentaa. Kainuun maakunta-kuntayhtymä keräsi kainuulaiseen asunnottomuuteen liittyviä perustietoja. Samassa yhteydessä saatiin tärkeätä tietoa myös tämänhetkisistä asumiseen liittyvistä epäkohdista ja kehittämistarpeista. Tiedonkeruu toteutettiin Kaste-rahoitteisen Tervein mielin Pohjois-Suomessa, Kainuun osahankkeen työnä. 1

9 1. Asunnottomuusselvityksen taustaa Asumiseen liittyvät ongelmat näyttäytyvät jatkuvasti eri toimijoiden työssä. Vuokranantajat kipuilevat vuokralaisten maksu- ja järjestyshäiriöiden kanssa sekä toisaalta toiminnan taloudellisten paineiden alla. Sosiaaliviranomaiset tapaavat työssään asunnottomia tai asunnottomuusuhanalaisia ihmisiä, jotka hakevat tilanteeseensa joko rahallista tai käytännöllistä apua. Ihmisten asumisen ongelmat ja tukitarpeet näkyvät myös mielenterveyspalveluissa, päihdetyössä ja seurakuntien diakoniatyön arjessa, sekä monissa muissa yhteyksissä. Vuokranantajan kannalta on mielekästä, että vuokralaiset ovat luotettavia sopimuskumppaneita jotka ovat motivoituneet pitämään asunnostaan hyvää huolta ja kykenevät elämään aiheuttamatta häiriötä naapureille ja lähiympäristölle. Toiminnan tulee olla taloudellista, mutta asukkaiden tulee saada vuokransa vastineeksi laadukasta asumista. Kuntalaisen kannalta tärkeätä olisi määrällisesti riittävän sekä muilta ominaisuuksiltaan tarvetta vastaavan monipuolisen asuntokannan olemassaolo. Eri ikäkausina ja eri elämäntilanteissa tarpeet asumisen suhteen muuttuvat. Ongelmatilanteisiin kunnissa on haettu erilaisia ratkaisuja. Rakenteellisesti asiaa on lähestytty suuntaamalla erityisryhmille omia asuntoalueita, asuntoryppäitä tai yksittäisiä asuntoja. Vuokrasuhteeseen liittyvät ongelmat ovat synnyttäneet uutta lähestymistapaa isännöintiin ns. sosiaalisen isännöinnin muodossa. Tukipalvelujen tarve on huomioitu sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kotiin annettavia palveluita on voimallisesti kehitetty pääasiassa vanhusväestölle sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Raha-asioiden hoitamiseen on tarjolla sekä kevyempää kahdenkeskiseen sopimukseen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa välitystilipalvelua että virallisempaa edunvalvontapalvelua. Asumisen ongelmiin on haettu ratkaisuja niin yksittäisten työntekijöiden jalkautumisella kuin verkostotyönkin keinoin. Kaikesta hyvästä huolimatta asunnottomuutta on edelleen olemassa. KAIRA Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen -hanke, järjesti Asunnottomuus ja asumisen ohjaus kehittämis- ja keskustelutilaisuuden. Tilaisuudessa eri puolilta Kainuuta kokoontuneet toimijat toivat esiin paikallisia asumiseen liittyviä huomioita. Kohtaaminen synnytti tarpeen jatkaa keskustelua työkokouksella työvoiman palvelukeskuksella Kajaanissa. Paikalla oli 14 henkilöä eri puolilta Kainuuta. Kaiken kaikkiaan todettiin tarve tehdä selvitys ilmiöstä ja henkilömäärästä, jonka mukaan asunnottomuutta ja asumisen ongelmia voitaisiin edelleen pohtia. KASTE-rahoitteisen Tervein mielin Pohjois-Suomessa Kainuun osahankkeen tehtäviin kuuluu edesauttaa mielenterveys- ja päihdehaittoja vähentävien toimien syntymistä ja kehittymistä alueella. Asunnolla on suuri merkitys hyvän mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäjänä ja mahdollistajana. Hanke toteuttaa selvitystyön osana ns. preventiokorin sisältöä, joskin se sivuaa sisällöltään myös strategiatyötä ja hoitoketjujen kehittämistä. 2

10 1.1 Käytettävissä oleva tilastotieto Maan asunnottomuustilannetta seuraa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. ARA kerää tietoa mm kunnilta, tilastokeskukselta, aravarakentamisrekisteristä ja VTT:n rakentamis- ja yhdyskuntatekniikan yksiköltä koostaen vuosittain kuntakohtaista asumiseen liittyvää tietoa kuntatietolomakkeelle. Viimeisin kuntatietolomake on vuodelta 2009 ja se löytyy ARAn verkkosivuilta (www.ara.fi). Kyseinen kuntatieto koskee vuoden 2008 tilannetta ja siinä oleva asunnottomuusarvion päivämäärä on Päivitetty kuntatietolomake on kaikista Kainuun kunnista Puolankaa lukuun ottamatta. Seuraavassa muutamia kuntakohtaisia perustietoja kuntatietolomakkeista keräten koskien kuntien ja kunnallisten yhteisöjen asuntoja sekä kuntien toimittamia asunnottomuustietoja: Asuntojen käyttöaste 2008 % Tyhjiä asuntoja väh 2 kk Tyhjiä asuntoja väh 6kk Hyrynsalmi 86, Kajaani 98, Kuhmo 98, Paltamo 90, Puolanka Ristijärvi 84, Sotkamo 100, Suomussalmi 92, yhteensä asunnottomia ARA julkaisee myös vuosittain selvityksen maan asunnottomuudesta ja viimeisin ARAn verkkosivuilta löytyvä selvitys on nro 5/2010 Asunnottomat 2009, julkaistu Vuonna 2009 ARAn tekemään asuntomarkkinakyselyyn vastasi kaikkiaan 304 kuntaa. Kainuun osalta tiedot oli saatu Paltamosta, Sotkamosta, ja Kajaanista. Kyseisen tilaston valossa, johon on kerätty kaikkien niiden kuntien tiedot, jotka ilmoittivat asunnottomia olevan, Kainuun tilanne näyttää seuraavalta: Asunnottomia yhteensä Pitkäaikaisasunnottomia Yksinäiset asunnottomat / 1000 as Paltamo 7 6 1,78 Sotkamo 3 0 0,28 Kajaani 1 0 0,03 (Lähde: Asunnottomat Liite 4. Asuntomarkkinaryhmä Asunnottomat ) Kiinteistöistä tietoa on saatavana melko hyvin. Rakennuksia, asuntoja ja neliöitä on mahdollista laskea koska ne ovat hyvin rekisteröityjä. Ihmisten, varsinkin asunnottomien lukumäärän hahmottaminen on vaikeampaa. Ihmiset liikkuvat ja heidän elämäntilanteensa vaihtelevat. Heillä saattaa olla osoite, mutta ei asuntoa kodista puhumattakaan. Edellä esitetyistä tilastotiedoista voisi päätellä asunnottomuuden olevan Kainuussa erittäin marginaalinen ilmiö, vain 9 henkilöä noin asukkaan väestöpohjassa. Eri toimijoiden kokemus arjessa viittaa kuitenkin laajempaan ilmiöön. Aran lukumäärätiedot ovat vain karkeasti suuntaa antavia, sillä eri kuntien (eri työntekijöiden) arviointiperusteet voivat vaihdella tai kunta voi jopa jättää antamatta tietoja. ARA osoit- 3

11 taa kyselyn kuntien asuntotoimistoille, jotka keräävät tiedot paikallisesti oman käytäntönsä mukaan. Hyvin usein tietolähteenä on mm sosiaalitoimisto. Tiedonkeruussa on tietyt puutteellisuutensa ja ARA tulee tarkentamaan ohjeistuksia syksyn 2010 kyselyyn. Valtakunnallisesti Aran Asunnottomat 2009 selvityksen mukaan Suomessa oli asunnottomana noin 8150 yhden hengen taloutta ja noin 320 perhettä. Kuntien selvitysten ja arvioiden pohjalta yksinäisistä asunnottomista yli 42 % oli pitkäaikaisasunnottomia eli henkilöitä, joiden asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti kolmen vuoden aikana. Asunnottomista suurin osa on miehiä, noin viidennes naisia sekä noin viidennes nuoria. Viime vuosina kasvavana ryhmänä mukana ovat myös maahanmuuttajat. (Lähde: Asunnottomat Sivut 2,3) 4

12 2. Julkisen vuokra-asuntotarjonnan sekä tuen ja palveluiden järjestämistavat Kainuussa Siirretyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kainuussa kunnat ovat hallintokokeilun myötä siirtäneet sosiaali- ja terveyspalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta Kainuun maakunta-kuntayhtymän hoidettaviksi. Tämä ratkaisu edellyttää yhteisymmärrystä ja arkista yhteistyötä kunnan tehtävää toimeenpanevien vuokrataloyhtiöiden ja samoin kunnan tehtävää toimeenpanevan kuntayhtymän eri vastuualueille hajautuneiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken. Käytännössä asumisen tukena toimivat palvelut ovat hyvin monen toimijan tuottamia eivätkä ne rajoitu sosiaalihuoltolain tarkoittamiin sosiaalipalveluihin. Asumisen onnistumista edesauttavaa työtä tehdään isännöinnin ja aikuissosiaalityön lisäksi lastensuojelun sosiaalityössä, edunvalvonnassa, riippuvuuksienhoidossa, mielenterveyspalveluissa, yhdyskuntaseuraamustoimistossa, kuntouttavassa työtoiminnassa, seurakuntien diakoniatyössä, kotihoidossa, vammaispalveluissa, yhdistyksissä, erilaisissa projekteissa. Tämä sirpaleisuus on toisaalta haaste yhteistyölle, mutta myös kiistatta voimavara ja mahdollisuus hyvin yksilöllisen ja moniammatillisen tuen rakentamiseen. Tämä raportti kuvaa näitä asumista tukevia palveluita yleisluontoisesti. Kunnalliset asuntotoimijat Kainuun kaikissa kunnissa on ainakin yksi kuntakonserniin kuuluva vuokraasuntoyhtiö, jolle on siirretty hoidettavaksi joko kunnan vuokra-asuntotoiminta kokonaisuudessaan tai osittain: Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, Kajaani Kiinteistöyhtiö Sotkanmaa, Sotkamo Kiinteistö Oy Kuhmon Terva-asunnot, Kuhmo Kiinteistö Oy Paltamon Kiehinen, Paltamo Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Ahmahaka, Hyrynsalmi Kiinteistö Oy Suomusalmen vuokratalot, Suomussalmi Kiinteistö Oy Puolangan Vuokratalot, Puolanka Kiinteistö Oy Ristijärven Saukkohaka, Ristijärvi Tässä raportissa ei ole mahdollista kattavasti esitellä niitä yhtiöitä, joiden kautta asuntoja vuokrataan tai joiden hallinnossa kunnat ovat mukana. Kunnilla on myös jonkin verran asuntoja suoraan teknisen toimialan hallinnassa ainakin Suomussalmella, Ristijärvellä ja Puolangalla. Kuntalaisen kannalta merkittävin ero järjestämistapojen välillä on päätöksentekoprosesseissa. Suoraan kunnan järjestämässä toiminnassa kirjallisesti tehtyyn hakemukseen on tehtävä kirjallinen päätös johon on aina mahdollisuus hakea muutosta. Kun päätöksentekijä on yhtiön edustaja, kirjallista päätöstä ei välttämättä koskaan tehdä eikä todellista muutoksenhakumahdollisuutta ole. Hakijalla on mahdollisuus kannella yhtiön toiminnasta kunnalle tai ARAlle, mutta näillä ei ole toimivaltaa muuttaa esimerkiksi asukasvalintoja. Kun asukasvalinta on siirretty yhtiön tehtäväksi, kunnalla on edelleenkin viranomaisrooli valintojen seuraajana ja valvojana ja sen tulisi reagoida, mikäli asukasvalinnat eivät tapahdu lainsäädännön puitteissa. 5

13 Vuokrataloyhtiöt ovat varsin itsenäisiä toimijoita. Kyselyssä yhtiöiden ja kunnan suhdetta luodattiin kysymällä mm miten kunnallisen vuokrataloyhtiön rooli asunnottomuuden ehkäisyssä ja vähentämisessä on määritelty, käytössä olevat ohjeistukset ja linjaukset, onko asunto-ohjelmaa tai muuta kehittämissuunnitelmaa tai päätöksiä sekä onko asunnottomuutta tai asumisen ongelmatiikkaa käsitelty kunnassanne, milloin ja miten. Tehty kysely ei tuottanut riittävästi aineistoa, joka valaisisi sitä, kuinka paljon ja millä tavalla asunnottomuutta ja asumisen ongelmia käsitellään kuntien hallinnossa ja miten kunta ohjaa yhtiöidensä toimintaa tässä suhteessa. Yhtiöiden hallinnossa mukana olevien kuntien edustajien näkemykset olisivat voineet valaista tätä puolta samoin kuin kunnan hallintoelimissä toimivien henkilöidenkin, mutta niitä ei saatu esiin. Kunnan vuokrataloyhtiönsä kautta toteuttaman asuntopolitiikan arviointia tässä raportissa edustavat lähinnä muiden toimijoiden, erityisesti sosiaalipalveluiden, näkemykset ja kokemukset asiakastyön antamasta näkökulmasta. Vastaavalla tavalla kunnan kuntayhtymän kautta järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteutumisen arviointia tulee esiin asuntotoimijoiden kommenteissa. Julkiseen vuokra-asuntotoimintaan sisältyvät kaksi ulottuvuutta; ensinnäkin järjestää mahdollisuuksia ja olosuhteita asumiseen ja toiseksi tukea ihmisiä silloin kun omaehtoinen asunnon järjestäminen ei onnistu tai asuminen syystä tai toisesta vaatii tukitoimia. Yksin asunto ei ole riittävä ratkaisu asunnottomuuteen, mutta aina se on osa ratkaisua. Jo lainsäädäntökin ottaa huomioon ihmisten erilaiset mahdollisuudet ja kyvyt järjestää asumisensa omatoimisesti. Asunnon saaminenkin voi kilpistyä jo ensimetreillä vanhoihin vuokrarästeihin, aiempaan päihteidenkäyttöön tai vaikeisiin mielenterveysongelmiin, joista kertynyt asumishistoria osaltaan rakentuu. Miten ja kenen toimesta kohtuulliset asumisolot silloin turvataan vai turvataanko? Toisaalta tilanne voi olla sellainen, että ilman riittäviä tukipalveluita asumisen ei kohtuudella voi olettaakaan onnistuvan. Miten tarvittava tuki ja palvelut kootaan ja kenen toimesta ne järjestetään? Tehty kysely osoitti erilaisten tukipalvelujen tarpeen olevan huomattava ja niiden tämänhetkisessä määrällisessä, sisällöllisessä sekä alueellisessa saatavuudessa olevan ongelmia. Säädösten, ohjeiden ja suositusten näkökulma Kattavan asumiseen liittyvän lainsäädännön esitys tässä raportissa olisi kohtuutonta. Muutamia näkökohtia on kuitenkin hyvä ottaa esiin, jotta saataisiin jokin peilauspinta Kainuussa vallitseville olosuhteille ja käytännöille. Koska erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden olemukseen kuuluvat sosiaaliset ja terveydelliset tekijät, on niitä sivuavia säädöksiä ja suosituksia nostettu tässä esiin. Kunta asunto-olojen kehittäjänä Yhteiskunnalle on määritelty keskeinen rooli asunnottomuuden ehkäisemisessä ja vähentämisessä. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Perustuslaki 19. Laki ohjaa siis yhteiskunnan toimijoita edistämään asumista, mutta ei velvoita takaamaan mahdollisuutta asuntoon kaikissa olosuhteissa. 6

14 Kunnan rooli määrittyy laissa asunto-olojen kehittämisestä 919/85: Kunnan on huolehdittava siitä, että toimenpiteet asunto-olojen kehittämiseksi suunnataan erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamiseen. Kunnan tulee kehittää asunto-oloja alueellaan siten, että sellaiselle asunnottomaksi joutuneelle kunnan jäsenelle, joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia kykene asuntoa omatoimisesti hankkimaan, voidaan järjestää kohtuulliset asumisolot. Päihdehuoltolain 5 velvoittaa kuntaa elinolosuhteiden ja elämäntapoihin vaikuttamisen osalta seuraavasti: Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on ehkäistävä alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäyttöä yleisesti lisäävien olosuhteiden ja elämäntapojen syntymistä. Asuinolosuhteet ovat keskeinen hyvinvoinnin kuin myös kääntäen, pahoinvoinnin, osatekijä. Julkinen asuntotoiminta ei ole ainoastaan asuntopolitiikan todeksi tuloa vaan myös merkityksellinen tekijä sosiaalipolitiikan onnistumiselle ja kansalaisten hyvinvoinnille mm terveyserojen näkökulmasta katsottuna. Kunta pelinrakentajana Kunta on asuntopoliittinen toimija joka voi itse määritellä aktiivisuutensa asuntoasioiden suhteen. Sen on mahdollista eri tavoin ottaa huomioon erityinen asemansa luodessaan edellytyksiä kansalaisten perusoikeuksien toteutumiselle. Kunta voi laatia asunto-ohjelman ja liittää se osaksi kunnallista suunnittelua. Kunnanvaltuusto tarpeen mukaan hyväksyy ja tarkistaa kunnallisen suunnittelun osana asunto-ohjelman asuntopoliittisten toimiensa perustaksi. Laki 919/85 6. Kunnan resurssien suuntaaminen ja eri tarpeiden arvottaminen on vuosittaisen budjettiprosessin keskeinen sisältö. Oma roolinsa on valmistelevilla viranhaltijoilla ja toimielimillä ja omansa niillä kuntalaisten valitsemilla luottamushenkilöillä jotka tekevät lopulliset päätökset talousarviokokouksissa. Kukaan ei siis ole ulkopuolinen. Kunnan tehtävänä on luoda alueellaan yleiset edellytykset asunto-olojen kehittämiselle. 919/85 5. Kunnan rooli on ensisijaisesti edellytysten rakentaja ja mahdollistaja. Hyvät edellytykset tukevat niin omistusasunto- kuin vuokra-asuntomarkkinoidenkin toimintaa. Kunnilla on myös täällä Kainuussa merkittävä rooli vuokraasuntomarkkinoilla. Kuntaliitto on määritellyt asumispoliittiset toimintalinjat vuonna 2003 (Kuntaliiton hallitus ). Linjaus kuvailee Kuntaliiton visiota 2020 seuraavasti: Asuntotuotannon ja asuinympäristöjen suunnittelun lähtökohtana ovat ihmisten erilaiset asumistarpeet. Kansallinen asuntopolitiikka ja päätöksenteko ottaa huomioon myös alueiden ja kuntien erot. Kohtuuhintaisia ja laadukkaita asuntoja on riittävästi tyydyttämään erityisesti kasvualueilla kuntalaisten sekä palvelualojen ja muun elinkeinoelämän tarvitseman työvoiman asumistarpeet. Väestökatoalueilla asuntojen kysyntä ja tarjonta on riittävässä tasapainossa, jotta asuntokannan ylläpito on taloudellisesti mahdollista. 7

15 Eri ikä- ja väestöryhmät otetaan huomioon asuntoja ja asuinympäristöjä suunniteltaessa ja perusparannettaessa. Lisäksi huolehditaan asumisen tukipalveluista syrjäytymisvaarassa oleville. Suurimmissa kasvukeskuksissa asunnottomien lukumäärä on suurin ja ongelma katukuvassa näkyvä. Asiaan on koettu tarvittavan paneutumista ja uusia työkaluja. Vuonna 2008 valtio ja kymmenen suurta kuntaa; Helsinki, Espoo, Joensuu, Lahti, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Vantaa tekivät aiesopimukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi vuosina Kuntien sopimuskumppaneina ovat Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Rikosseuraamusvirasto, ARA sekä RAY. Sopimuksen taustalla on valtioneuvoston tekemä periaatepäätös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaksi Ohjelman tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2011 ja asunnottomuuden ehkäisyn tehostaminen. Vähentämisohjelman toteutumista voi seurata ARAn verkkosivuilla (www.ara.fi/asunnottomuus). Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman laatimista varten ympäristöministeriö asetti ohjelmatyöryhmän. Laajan asiantuntijatyöryhmän tehtävänä oli määritellä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen määrällisiä ja laadullisia tavoitteita sekä tehdä esityksiä tarvittavista toimenpiteistä. Ohjelmatyöryhmä AHKERAT jätti raporttinsa Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Raportti löytyy ympäristöministeriön verkkosivuilta (www.ymparisto.fi). Työryhmän työn lähtökohtana oli Ympäristöministeriön asettaman nk. Viisaiden ryhmän raportti Nimi ovessa ja siinä tehdyt ehdotukset. Asunnottomuus sisältyy yhtenä teemana Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste). Valtioneuvoston vahvistamassa Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Kaste on strateginen ohjausväline ja sen päätavoitteena on: lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Tavoitteisiin pyritään: ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain, varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. Ohjelman yhtenä seurantaindikaattorina on pitkäaikaisasunnottomuuden väheneminen. 8

16 Kainuussa asunnottomien määrä on ollut lukumääräisesti kohtuullisen vähäinen. Metsien miehiä pahvimajoissaan tai roskalaatikoissa asujia pääkaupunkiseudun malliin ei juuri ole ollut. Erityisiä suunnitelmia asunnottomuuden poistamiseksi tai tukiasumisen järjestämiseksi Kainuun kunnissa ei ole kyselyn mukaan tehty eikä asunnottomuutta ole kunnan hallinnossa merkittävästi käsitelty. Kainuu on kuitenkin muun Suomen mukana kansallisissa hankkeissa ja ohjelmissa ja työskentely asunnottomuuden sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi, että osallisuuden ja terveyserojen kaventamisen lisäämiseksi tapahtuu maakunnassa toteutettujen hankkeiden ja palvelujen kehittämisen kautta. Kunta asumista tukevien palvelujen järjestäjänä Kunnalla on rooli myös asumisessa tarvittavan tuen ja palvelun järjestämisessä. Pitkäaikaisasunnottomat ovat ryhmä, jolle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on suuri merkitys. Samoin palveluilla on suuri merkitys siihen, ettei pitkäaikaisasunnottomuutta synny. Asumista sivutaan useissa säädöksissä sekä laatusuosituksissa, joista seuraavassa muutamia. Sosiaalihuoltolaki 710/82 12 määrittelee sosiaalipalveluja, jotka kuuluvat kunnan hoidettaviksi. Sosiaalipalveluihin kuuluvat asumista tukevat palvelut henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisensa järjestämisessä. Lain 20 tarkoittamaa kotipalvelua annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 tarkoittamista tehtävistä ja toiminnoista. Mainittu 20 määrittelee kotipalvelulla tarkoitettavan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kainuun maakunta-kuntayhtymän kotipalvelun asiakkaaksi ottamisen periaatteet on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa voimaantulleiden ohjeiden mukaan kotihoitoa ei voida toteuttaa, jos: henkilö itse ei halua kotihoidon palveluita asiakkaan agressiivinen käyttäytyminen on uhka hoitajille asiakas ei sitoudu yhteistyöhön, vaikka ymmärtäisi sen merkityksen hoitonsa kannalta hän on toistuvasti poissa kotoa sovittuna käyntiaikana hän on voimakkaasti päihteiden vaikutuksen alaisena Hallinnollisesti kotipalvelut on maakunta-kuntayhtymässä sijoitettu vanhuspalveluihin. Tämä ei kuitenkaan kavenna muiden kuin vanhusten oikeutta sosiaalihuoltolain tarkoittamaan kotipalveluun. 9

17 Sosiaalihuoltolaki mainitsee yhtenä sosiaalipalveluna myös varsinaiset asumispalvelut henkilölle joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. 23. Järjestämistavaltaan nämä palvelut jakautuvat karkeasti kahtia a) tukiasumiseen ja b) palveluasumiseen, 22. Näiden palvelujen ollessa riittämättömät vaihtoehtona on lähinnä laitosmuotoinen asuminen. Kainuussa sosiaalipalveluita on organisoitu perhepalveluihin aikuissosiaalipalveluiksi ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiksi. Aikuissosiaalityöhön kuuluvat myös Työvoiman palvelukeskukseen sijoitetut sosiaalityöntekijät. Aikuissosiaalityössä ei kuitenkaan ole budjetoitu varoja asumispalvelujen ostoihin eivätkä sosiaalityöntekijät tee asumispalvelupäätöksiä. Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja myönnetään ikääntyneille vanhuspalveluissa. Kainuussa aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksienhoitopalvelut muodostavat omat vastuualueensa. Seudullisina mielenterveyspalveluina järjestetään kuntouttavia asumispalveluja maakunnan omissa kuntoutuskodeissa. Pitkäaikaisia asumispalveluja ostetaan myös yksityisistä hoitokodeista. Päätökset tehdään sosiaalihuoltolain mukaisina asumispalveluina. Päihdehuoltopalveluja järjestävä riippuvuuksienhoidon tulosyksikkö ei järjestä varsinaisia asumispalveluja vaan kuntouttavia sekä asumista tukevia palveluja omina avohoitopalveluina ja ostettuina laitoskuntoutuspalveluina. Maakunnan alueella ei ole yhtään varsinaista päihdeongelmaisten asumispalveluja tuottavaa asumisyksikköä. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osalta on huomioitava myös erityislainsäädännön kuntia velvoittavat maininnat ja niihin liittyvät laatusuositukset. Molempien erityislakien eräänlaisena johtoajatuksena on palveluiden järjestäminen ensisijaisesti avopalveluina, päihdehuoltolaki ja mielenterveyslaki 1116/ Palvelu sijoittuu siis niihin rakenteisiin, joissa asiakas/potilas elää ja toimii. Tärkeimpänä hoitoympäristönä toimii siis oma koti ja muu toimintaympäristö sekä niihin liittyvät verkostot. Vaikeavammaisille palveluasumista järjestetään vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380) nojalla henkilölle, joka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua selviytyäkseen jokapäiväisistä toiminnoista jatkuvasti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti, mutta joka ei ole laitoshoidon tarpeessa. Kainuussa vammaispalveluissa toimivat seudullisesti nimetyt vammaispalveluiden sosiaalityöntekijät. Kotiin myönnetyt palveluasumispäätökset tehdään seudullisina. Ostopalveluna hankittavaksi myönnetyt asumispalvelupäätökset tehdään keskitetysti. 10

18 Vaikeavammaiselle palveluasuminen on subjektiivinen oikeus, mutta vammaispalvelulakia sovelletaan toissijaisesti silloin kun palveluja ei voida järjestää minkään muun lain nojalla. Vammaispalvelulain tarkoittama palveluasuminen voidaan järjestää myös asiakkaan omaan kotiin erilaisten palvelujen yhdistelminä. Vammaispalvelulain lähestymistapa palveluun on vamman tai sairauden aiheuttama haitta eikä vamman tai sairauden aiheuttaja tai syy. Siksi avuntarpeen syynä oleva vaikea mielenterveyden häiriö tai päihdeongelma ei sulje avun tarvitsijaa vammaispalvelulain ulkopuolelle. Pitkäaikainen ja runsas päihteidenkäyttö voi vammauttaa ihmisen vaikeasti ja pysyvästi siten, ettei hän kykene itsenäisesti selviytymään jokapäiväisistä toiminnoista. Runsaan päihteidenkäytön seurauksena kohtuullisen nuorena dementoituneet ovat jo nyt kasvava palveluasumista tarvitseva asiakasryhmä. Nuoria alkoholidementikkoja ei kuitenkaan välttämättä koeta vanhusten palveluyksiköihin kuuluviksi asiakkaiksi. Tavanomaiset palveluasuntoratkaisut eivät valitettavasti ole toimivia silloin, kun asiakas edelleen käyttää päihteitä ongelmallisella tavalla. Tämä koskee myös palveluasunnoissa asuvia, muulla tavalla vammautuneita, haitallisella tavalla päihteitä käyttäviä henkilöitä. Vammaisten ihmisten asumispalveluista on laadittu laatusuositukset Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto. STM oppaita 2003:4. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma eli Mieli 2009 nostaa kehittämiskohteena esiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä koskevassa kohdassa Perus- ja avopalvelujen tehostaminen sekä mielenterveys-, että päihdeongelmaisten asumispalvelut osana kuntoutusketjua. Samassa yhteydessä huomioidaan myös vankila-aikana päihdekuntoutukseen osallistuneiden, vapautuvien vankien tarpeenmukainen avohoito ja palveluasuminen. Kainuulaista mielenterveys- ja päihdestrategiaa valmistelee KASTE-rahoitteinen Tervein Mielin Pohjois-Suomessa -hankkeen Kainuun osahanke. Strategiaan nostettavia kehittämisasioita ja kannanottoja kerätään kaikista Kainuun kunnista, kaikilta toimijoilta, kuntalaiset mukaan lukien. Materiaalia työstetään kuntakohtaisissa strategiatyöryhmissä ja strategia käsitellään kuntien ja maakunnan päätöksentekoelimissä. Viranomaisten yhteistyö Lain tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman toimijoiden yhteistyötä, josta Päihdehuoltolain 9 määrää: Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön. Vastaavasti mielenterveyslaki, 1, määrittelee mielenterveystyöksi kuuluvaksi myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta 11

19 mielenterveyshäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Lain tarkoittama väestön elinolosuhteiden kehittäminen ei voi olla vain psykiatrian erikoisalan sisäistä toimintaa, vaan kaikkien toimijoiden toimintaa jossa mielenterveystyön näkökulma tulee huomioitua tarpeellisella tavalla. Viranomaisia ja myös muita toimijoita yhteen kokoavina paikallisina työryhminä on joissakin Kainuun kunnissa toiminut päihdetyöryhmiä. Nyttemmin maakuntahallintomalliin siirtymisen jälkeen on toiminut myös sosiaali- ja terveyslautakunnan asettama maakunnallinen päihdetyöryhmä. Paikallisten ryhmien eräänä tavoitteena on ollut päihdehaittojen ehkäisy. Asuminen on eräs asia, joka työryhmissä on voitu nostaa keskusteluun. Nyttemmin työryhmien luonnetta on haluttu laajentaa mielenterveys- ja päihdetyöryhmien suuntaan. Asumisen teema on noussut esiin myös maakunnallisessa päihdetyöryhmässä. Erityislakien esiin nostamat palvelut ja vaikutukset väestössä sekä elinolosuhteissa eivät toteudu yksittäisten viranomaisten tai yksinomaan erityispalveluiden toimesta tai kautta. Niin päihde- kuin mielenterveystyökin toteutuvat erityispalveluiden lisäksi niin sosiaalihuoltolain mukaisissa sosiaalipalveluissa kuin kansanterveyslainkin mukaisissa terveydenhuollon palveluissa. Lisäksi tarvitaan myös muiden sektorien ja toimijoiden panos. Lain velvoitus kohdistuukin ennen kaikkea kuntaan, jonka kautta velvoite juontuu kaikille kunnan tehtäviä hoitaville toimijoille: Kunnan tulee huolehtia alueellaan Vuokranantajana toimimisen perustaa Vuokranantajia ohjaa oma lainsäädäntönsä jo edellä mainittujen säädösten lisäksi. Muun muassa vuokrasuhteeseen liittyviä kysymyksiä käsittelee Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta 481/1995, asumistukea Asumistukilaki 408/1975 ja asetus 949/1993, asukasvalintoja Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukiasuntoihin 166/2008. Keskeisenä ohjeistuksena vuokra-asuntotoiminnassa käytetään myös Kainuussa ARAn (asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) Arava- ja korkotukivuokraasuntojen asukasvalintaopasta, päivitetty Opas on rakennettu ajantasaisen lainsäädännön pohjalta ja se mm ohjaa asunnon hakumenettelyä, asukasvalintojen toteutusta (perusteet ja etusijajärjestys, luottotietojen ja vuokrarästien vaikutus) sekä käsittelee asumisaikaisiin ongelmiin puuttumista. 12

20 Asiakkaan asema Eri toimijoita ohjaavista lukuisista säädöksistä nousee väistämättä myös arjessa näkyviin ristiriitaisuuksia, eettisiä, oikeudellisia ja taloudellisia ongelmia, joita joskus suurinkin ponnistuksin paikallisella tasolla yritetään ratkaista. Toimijoiden ratkaisut realisoituvat asiakkaan elämässä täysin tai vaillinaisesti toteutuneina tai toteutumatta jääneinä oikeuksina, riippuen arvion tekijän näkemyksestä. Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus Stakes asetti sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan järjestämiseen ja asiakkaan oikeuksiin arvioivan työryhmän vuonna Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on: Tehdä näkyväksi sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoisten tekijöiden vaikutuksia palvelujen järjestämiseen ja asiakkaisiin Arvioida millä tavoin muiden hallinnonalojen sääntely ja sen toimeenpano vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan järjestämiseen ja oikeuksien toteutumiseen Tuottaa konkreettisia ehdotuksia esille nousevien sääntelyn puitteiden ja hallinnollisten käytäntöjen korjaamiseksi Työryhmä on julkaissut kolme raporttia. Viimeisin, Marja Pajukosken toimittama Pääseekö asiakas oikeuksiinsa THL 2010, käsittelee mm tämänkin raportin erästä kuumaa perunaa eli vuokrarästeihin liittyviä oikeudellisia ongelmia Vantaan sosiaalija potilasasiamiehen Miikkael Liukkosen kirjoittamana. Oikeudellisena ongelmana esiin nousevat mm vuokrarästit asunnonsaannin esteenä, syrjintänäkökulma, vuokravelkojen suosiminen muiden velkojen kustannuksella ja valitusmenettelyn puuttuminen kun päätöksentekijänä ei ole kunnan viranomainen vaan vuokrataloyhtiön edustaja. Mikä on asiakkaan oma vastuu? Kaikkein vaikeimmin asutettavien päihdeongelmaisten kohdalla monen toimijan arkinen ongelma on se, milloin ja missä tilanteissa asiakkuus ei enää voi toteutua ja asiakkuus on jätettävä lepäämään, odottamaan asiakkaan taholla tapahtuvaa muutosta. Erityisesti päihdehäiriöissä tyypillistä voi olla vaikeus rajoittaa omaa tai lähipiirin eli kavereiden toimintaa, kyky sitoutua yhteistyöhön tai yhteisiin pelisääntöihin voi olla heikko, kyky hallita päihteidenkäyttöä voi olla vaihteleva tai kokonaan menetetty tai päihteidenkäyttö on aiheuttanut pysyviä vaurioita heikentäen kaikin puolin omaehtoista selviytymistä. Päihderiippuvuuden luonteeseen kuuluu ajattelun ja moraalin muuttuminen sekä epävakaus oman tavoitteen suhteen. Joskus ainut tapa kohdata eteen tullut palvelun toteuttamisen este on selittää se asiakkaan motivaation puuttumisena tai omana valintana. Haluttomuuden ja kyvyttömyyden erottaminen toisistaan voi olla mahdotonta. Jo turvallisuussyistäkin on kuitenkin välttämätöntä tunnistaa ne tilanteet, joissa palvelua ei ole syytä antaa. Asiakkaan kannalta olisi kuitenkin tärkeätä tunnistaa ja hyödyntää myös ne tilanteet, joissa palvelu voidaan toteuttaa ja ne mahdollisuudet voisivat koitua hyödyksi kaikille osapuolille. 13

21 Kaikilla toiminnoilla on omat pelisääntönsä. Niin asuminen kuin siihen liittyvät tukipalvelutkin perustuvat sopimuksellisuuteen. Kun jompikumpi sopijaosapuolista ei täytä sopimusehtoja, yhteistyö uhkaa kariutua. On vaikea hyväksyä tilannetta, jossa yksilö oman toimintansa kautta irtautuu yhteistyöstä asunto-, työvoima-, sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajan kanssa. Houkuttelevalta tuntuu ajatus, että jokin tai joku ottaisi tilanteen haltuun ja muuttaisi kaiken, tarvittaessa pakkokeinoin. Useimmiten tämä odotus kohdistuu sosiaaliviranomaisiin, joskus mielenterveyspalveluihin tai päihdepalveluihin. 3. Kainuulaisen asunnottomuusselvityksen toteuttamistapa Asunnottomuutta ja asumiseen liittyviä ongelmia, jotka ovat merkittäviä asunnottomuuden uhan syntymisessä, haluttiin kartoittaa siinä laajuudessa mikä olisi tarpeen jatkosuunnitelmia ajatellen. Niin asunnottomuus kuin siihen johtavat tekijät, ongelmat ja toisaalta myös asumista tukevat tekijät, palvelut ja olosuhteet juontavat käytäntöihin, resursseihin, yhteistyöhön ja lopulta päätöksentekoon. Teema koskee siis laajaa toimijajoukkoa ja hyvin monen toimijan ratkaisut vaikuttavat asunnottomuuskehitykseen. Tietolähteet tyypiteltiin seuraavasti: A. Päättäjät. Kirjallinen kyselylomake lähetettiin kuntien kirjaamojen kautta välitettäväksi kunnanjohtajille, kunnanhallituksen puheenjohtajille, valtuuston puheenjohtajille sekä kunnallisen vuokrataloyhtiön hallituksen puheenjohtajille. Uusi tiedustelu tehtiin suoraan asianosaisten sähköposteille vastausajan päättymisen jälkeen. Ko. lähteeltä haettiin käsityksiä mahdollisesti kunnassa vallitsevasta asunnottomuudesta ja asumisen ongelmista ja niihin liittyvistä suunnitelmista ja linjauksista päätöksenteon näkökulmasta. B. Asuntotoimijat. Kysely kohdennettiin kunnassa toimivalle isännöitsijälle ja/tai kunnallisen vuokra-asuntoyhtiön toimitusjohtajalle. Ko. lähteeltä pyydettiin kuvausta kunnan asuntotilanteesta sekä vuokranantajan näkökulmaa asunnottomuuteen ja asumisen ongelmiin. Samoin tiedusteltiin niitä linjauksia ja käytäntöjä jotka vaikuttavat arkielämässä vuokraustoimintaan ja miten vuokrataloyhtiö toimeenpanee kunnan lakisääteistä tehtävää perusoikeuksien turvaajana asuntoasioissa. C. Sosiaali- ja terveysalan toimijat. Kysely kohdennettiin aikuissosiaalityöntekijöille, työvoiman palvelukeskuksille, kuntouttavaan työtoimintaan, mielenterveystyöhön ja riippuvuksienhoitopalveluihin. Sosiaalitoimistoilla oli tärkeä tehtävä arvioida omien yhteyksiensä kautta kunnan asunnottomien lukumäärää. Muutoin ko. lähde kuvasi asumiseen liittyviä näkökulmia niin asiakkaiden tiedostettujen tarpeiden kuin tuotettujen palvelujen valossa, omista professioistaan käsin. D. Muut toimijat. Kysely kohdennettiin yhdyskuntaseuraamustoimistolle, edunvalvontaan sekä evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyöntekijöille. Lähteeltä tiedusteltiin vastaavia asioita kuin sote-toimijoiltakin. Eri lähteistä saatua tietoa yhdistelemällä määriteltiin asunnottomien lukumääriä kunnittain sekä asumiseen liittyviä ongelmakohtia niin asuntotoimijoiden kuin muidenkin toimijoiden näkökulmasta katsottuna. Tiedonkeruun sisältöä suunniteltiin työryhmällä johon kuuluivat sosiaalialan erikoissuunnittelija Marja-Liisa Komulainen, TYP:n sosiaalityöntekijä Eija Pohjola, diakoniatyöntekijä Anne Matilainen Kajaanin evl. seurakunnasta sekä päihdehuollon ohjaaja Raimo Lappalainen riippuvuuksienhoitopalveluista. 14

22 Tiedonkeräämistapana oli lomakkeella eri toimijoilta tehdyt kyselyt sekä muutamien avainhenkilöiden haastattelut. Perustietojen osalta kyselyn kautta saatua aineistoa täydennettiin ja joissakin tapauksissa korvattiin internetin kautta saadulla tiedolla kuntien ja kunnallisten vuokrataloyhtiöiden sivuilta. 15

23 4. Asunnottomuusselvityksen tulokset Vastauksia kyselyyn saatiin varsin vaihtelevasti. Erittäin aktiivisesti kyselyyn osallistui kuntouttavan työtoiminnan henkilöstö eri puolilta Kainuuta. Ainoastaan Sotkamosta kuntouttava työtoiminta ei vastannut kyselyyn. Paltamon kuntouttavasta työtoiminnasta vastaava Paltamon työvoimatalo ilmoitti vastauksenaan puhelintiedusteluun, ettei asunnottomuutta ole eikä heidän näkökulmastaan asumiseen liity mitään ongelmia. Kaikista kunnista saatiin sosiaalitoimen arviot asunnottomien lukumääristä. Myös kuntien asuntotoimijoilta saatiin melko hyvin kannanottoja. Vuokranantajista ainoastaan Ristijärven kunta ja Suomussalmen vuokrataloyhtiö eivät kommentoineet. Ristijärven perustietoja saatiin kuitenkin puhelimitse kunnanrakennusmestarilta ja Suomussalmen tilannetta valaisi kunnan asuntosihteeri. Mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalvelujen kannanottoja saatiin jonkin verran eri puolilta Kainuuta. Myös joistakin seurakunnista saatiin diakoniatyön näkökulmaa asiaan. Koko maakunnan alueella toimiva yhdyskuntaseuraamustoimisto vastasi kyselyyn. Edunvalvonnan näkökulmaa saatiin yhdestä kunnasta. Heikoimmaksi näkökulmaksi kokonaiskuvan kannalta jää päättäjänäkökulma. Kysely lähetettiin 25 päättäjälle joista vain kolme kommentoi. Joistakin yhteydenotoista jäi sellainen kuva, että päättäjät eivät oikein näe merkittävää roolia itsellään tässä asiassa. Sotkamosta, Paltamosta ja Ristijärveltä saatiin kaikkein vähiten toimijoiden kommentteja, joten niiden osalta kuntakohtaiset yleiskuvat jäivät kaikkein himmeimmiksi. Vastauksia ei varsin voimallisesti peräänkuulutettu vaan kohderyhmät saivat vapaasti olla ottamatta kantaa kyselyyn. Päättäjille ja asuntotoimijoille kysely tehtiin kuitenkin selkeästi tiettäväksi muistutussähköpostilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille kysely välittyi vastuualuepäälliköiden kautta. Vastaamattomuuteen vaikuttivat varmasti henkilöiden kiireestä johtuva töiden priorisointi sekä se, miellettiinkö kysely kuinka vahvasti omaa perustehtävää sivuavaksi. Niinpä vastaamattomuuskin on kannanotto omalla tavallaan; teemaa ei koeta läheiseksi tai oman tehtävän kannalta tärkeäksi tai selvitystyön ei ehkä uskota johtavan merkittäviin vaikutuksiin. Vain kunnissa toimivat sosiaalitoimistot joutuivat tiiviimmän vastausten peräänkuulutusten kohteeksi. 4.1 Asunnottomat Ydinasia, asunnottomien määrä, on ilmaistuna taulukossa 2 sekä pitkäaikaisasunnottomien, että tilapäisesti asunnottomien arvioituna lukumääränä (kts. määritelmät alla). Lisäksi taulukossa on harmaa alue eli henkilöt, jotka ovat jatkuvasti tai toistuvasti uhassa menettää asuntonsa. Käsitteinä asunnoton ja pitkäaikaisasunnoton ovat valtakunnallisesti vakiintuneita ja tunnettuja. Termeillä on sama sisältö vaikka käytetty sanamuoto voi hieman vaihdella yhteydestä riippuen. Kyselyssä käytettiin muotoilua, jonka lähteenä oli Tilastokeskuksen määrittely: 16

24 Asunnottomia ovat: Ulkona erilaisissa tilapäissuojissa olevat Yömajoissa olevat Laitoksissa (ensisuojat, hoito- ja huoltokodit, psykiatriset sairaalat, kehitysvammalaitokset) asunnon puutteen vuoksi olevat Vapautuvat vangit, joilla ei asuntoa tiedossa Tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asustavat ja kiertelevät Pitkäaikaisasunnoton on henkilö, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Asunnottomien lukumäärän selvittämisen tukiaineistona oli tiedot poste restante osoitetta käyttävistä, toimeentulotukea kuluvana vuotena nostaneista kuntalaisista. Saatu lopullinen arvio perustuu sosiaalitoimistojen paikallistuntemukseen. Asunnottomien ja pitkäaikaisasunnottomien määrittelemiseksi käytetyt kriteerit olivat jokaisessa kunnassa samat. Mahdollisen epätarkkuuden aiheuttajaksi jää siten se, että asunnottomat eivät ole sosiaalipalveluiden käyttäjiä tai muutoin sosiaaliviranomaisten tiedossa ja heillä on väestörekisteriin ilmoitettu vakituinen osoite. Mahdollista on myös, että käytetyt termit ja niiden määrittelyt tulkittiin arviota tehdessä hieman eri tavoin. Sotkamoa lukuun ottamatta kunnista saatiin pyydettyihin asunnoton ja pitkäaikaisasunnoton käsitteisiin perustuvat yksiselitteiset määräarviot. Sotkamon sosiaalitoimessa termien mukainen määrittely koettiin mahdottomaksi, joten luvut on sen osalta saatu keräilemällä toimitetusta aineistosta todennäköisesti määrittelyihin mahtuvat henkilöt. Sotkamon sosiaalitoimiston oman ilmoituksen mukaan päästäisiin 22 asunnottomaan, jos mukaan laskettaisiin loma-asunnoissa, välttävissä oloissa ja vanhempien luona asuvat. Sosiaalitoimiston oman asunnottomuustulkinnan mukaan Sotkamossa on kolme asunnotonta. Vuoden 2010 aikana toimeentulotukea nostaneita, poiste rentante osoitteella olevia henkilöitä oli Kainuussa kirjoilla yhteensä 34, joista kuusi naisia. Osalla osoite oli jollain muulla paikkakunnalla kuin asuinkunnassa. Ikä- ja sukupuolijakauma taulukossa 1. Iän puolesta poste restante osoitetta käyttävien ryhmästä noin puolet on nuoria, alle 26- vuotiaita. Yli 60-vuotiaita listauksessa ei ollut lainkaan. Kotikunnan mukaan henkilöt jakaantuivat seuraavasti: Kajaani 28 (joista Otanmäessä 2, Kuhmossa 1, Kuopiossa 1), Paltamo 1, Sotkamo 5. Taulukko vuotta vuotta vuotta Miehiä Naisia yhteensä

25 Taulukko 2 Tilapäisesti asunnottomia Pitkäaikaisasunnottomia Asunnottomia yhteensä Asunnottomuusuhanalaisia Asunnottomia per 1000 as Hyrynsalmi ,35 Kajaani ,86 Kuhmo ,10 Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo 12 3 (3-22) ,40 Suomussalmi ,53 yhteensä ,66 Kyselyn mukaan Kainuussa oli arviointiajankohtana yhteensä runsas 50 asunnotonta henkilöä, joista noin 10 pitkäaikaisasunnotonta ja runsas 40 tilapäisesti asunnotonta. Kyselyssä ei tässä yhteydessä otettu huomioon palveluasumista tai muuta hoitopaikkaa jonottavia vanhuksia eikä palveluiden piirissä olevia, palveluasumista jonottavia vammaisia henkilöitä vaikka esimerkiksi hoitolaitoksissa asunnon puutteen vuoksi olevat ovat em. määritelmän mukaisesti asunnottomia. Usein hoitolaitoksissa olevilla on olemassa asunto, mutta he jonottavat tarpeenmukaista hoitopaikkaa. Asunto voi olla nykyisessä tilanteessa epätarkoituksenmukainen hoidon tarpeen perusteella. Tulkinnat ovat vaikeita. Nyt toteutettu tiedonkeruu antaa huomattavan poikkeavan kuvan Paltamon ja Kajaanin asunnottomuudesta verrattuna ARAn Asunnottomat 2009 tilastoon. Muutos Paltamon kohdalla on dramaattinen eli vuoden 2008 seitsemästä asunnottomasta olisi päästy 0 asunnottomaan. Vielä dramaattisempi on kuva Kajaanin muutoksesta jossa 2009 ilmoitettiin ARAn kyselyyn yksi asunnoton ja nyt 2010 asunnottomia löydettiin noin 30. Asunnottomuustilanteen arvioimiseksi olisi mielekästä löytää jokin kainuulainen, kuntien kesken verrannollinen ja säännönmukainen toteutustapa. ARAn kyselyn tarkennettu ohjeistus auttanee ainakin osittain keräämään vertailukelpoista tietoa. Ketä Kainuun asunnottomat ovat? Kyselyn perusteella asunnottomuuden selittäjänä ovat enimmäkseen vuokravelat, häiritsevät elämäntavat, vankilatausta ja kaiken kaikkiaan huonoista kokemuksista koostuva asumishistoria. Kainuun samoin kuin maan suurimpienkin asunnottomuuskuntien asunnottomuuden taustatekijänä näyttäytyvät usein päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat. Suuret asunnottomuuskunnat Tampere, Kuopio, Joensuu, Oulu ja Pori kuvaavat eräänä asunnottomuuteen johtavana reittinä parisuhteiden päättymistä. Kainuussa erotilanteita ei vastauksissa noteerattu. Kainuussa hyvät luottotiedot ja asumishistorian 18

26 omaavalle asunnonhakijalle asunto löytynee lähes kaikista kunnista joko kunnalliselta toimijalta tai yksityissektorilta kohtuullisessa ajassa ellei välittömästi. Maksukykyisille asunnontarvitsijoille on tarjolla myös edullisia omistusasuntovaihtoehtoja useissa kunnissa. Erotilanteissakin asumishistorian ollessa kunnossa asunto löytyy siis kohtuullisen helposti, koska lähes kaikissa kunnissa on vapaita asuntoja. Yleensä asunto kyllä löytyy myös vaikeammin asutettavalle - ennen pitkää Kyselyn perusteella pitkäaikaisasunnottomuus on tällä hetkellä yksin suurimpien kuntien eli Kajaanin ja Sotkamon todellisuutta. Muiden kuntien asunnottomuus näyttäytyy tilapäisempänä ja satunnaisempana jolloin asunnottomuus ei pääse pitkittymään. Asunto löytyy alle vuodessa eikä asunnottomuus tule toistumaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Myös Kajaanin ja Sotkamon asunnottomuus painottuu voimakkaasti lyhyempikestoiseen. Pitkäaikaisasunnottoman elämään liittyy aina tuen ja palvelun tarve. Määritelmäkin luonnehtii asunnottomuuden taustatekijäksi sosiaaliset ja terveydelliset seikat. Pitkäaikaisasunnottomuutta voidaan tehokkaasti ehkäistä riittävillä tukipalveluilla. Kun valtakunnallisesti pitkäaikaisasunnottomien osuus asunnottomista on noin 42 %, Kainuussa se on vain 20 %. Kainuussa monet toimijat tekevät asumista tukevaa työtä. Kaikkia kuntia koskeva tarkka tukipalveluiden kuvaus ei ole saadun aineiston pohjalta mahdollista, mutta muutamista kunnista on kuntakoonneissa kuvauksia eri toimijoiden tekemästä työstä. Asunnottomuusuhka eli elämä harmaalla alueella Asunnottomuus ei todellisuudessa ole vain joko/tai ilmiö. Kainuulaisen asunnottomuuden taustalla olevat tekijät; mielenterveysongelmat, päihdeongelmat, taloudelliset ongelmat ja elämäntapatekijät vaikuttavat usein pitkäkestoisesti ja johtavat asunnottomuuteen vasta huomautus- ja varoitusmenettelyjen jälkeen. Kainuussa on satoja henkilöitä, joiden arkea turvataan erilaisin tukipalveluin. Asumisen suhteen monelle vakautta tuovat erilaiset päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalipalvelut, edunvalvontapalvelut sekä kolmannen sektorin toiminnat. Hyvistä palveluista ja runsaastakin tuesta huolimatta useat kymmenet kainuulaiset ovat toistuvasti vaarassa menettää asuntonsa. Taulukossa 2 sosiaalitoimistot ovat arvioineet tällaisten riskiasukkaiden määrää oman toimintansa antamasta näkökulmasta. Kaikissa kunnissa tällaisia riskiasukkaita ei tunnistettu olevan lainkaan. Varoitukset ja vuokrasopimusten purkamiset Vuokrasuhteen synnyttyä sitä säätelee laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta. Ennen sopimuksen purkamista ja viimekädessä häätöä, tulee asukasta varoittaa ja mahdollistaa siten syntyneen tilanteen omaehtoinen korjaaminen. Varoituksessa kontrolli ja tuki kohtaavat. Varoitusta lievempi puuttuminen on luonnollisesti asian puheeksiotto vuok- 19

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa?

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012 Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? Marja-Leena Stenroos 16.10.2012 Mitä kotipalvelu on Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011 Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Sanna Jokinen Projektikoordinaattori Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012-2015) Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi/hanke Nuorisoasuntoliitto ry // www.nal.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013 Periaatteita ja kriteerejä 1 (6) Asunnottomuuden ja erityisryhmän käsitteet RAY:n avustamien kohteiden asukasvalinnassa Taustaa Suomen hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Toimeenpanon seurantaraportti ja tilannekatsaus ajalta 1.9.2008 vuodelta 2008 Ohjelman organisoituminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sosiaalinen vuokraasuttaminen

Sosiaalinen vuokraasuttaminen Sosiaalinen vuokraasuttaminen Tampereella Sosiaalityöntekijä Leena Helenius Päihde- ja mielenterveyspalveluiden Asiakasohjausyksikkö Loisto 1 TAVOITE Jokaisella on oikeus omaan kotiin ja asumista turvataan

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot