Asuntomarkkinoiden rooli työvoiman alueellisessa liikkuvuudessa 2/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuntomarkkinoiden rooli työvoiman alueellisessa liikkuvuudessa 2/2013"

Transkriptio

1 Asuntomarkkinoiden rooli työvoiman alueellisessa liikkuvuudessa 2/2013 Työvoiman alueellista liikkuvuutta edistävä työryhmä Väliraportti I Maaliskuu 2013

2 Esipuhe Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Yhtenä osana periaatepäätöstä tuli pohtia keinoja työvoiman alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi. Tätä tehtävää varten nimitettiin valtiovarainministeriön vetämä työryhmä. Työryhmän tuli tarkastella, millaisia alueellisen liikkuvuuden esteitä liittyy i) asunto- ja kaavoituspolitiikkaan, ii) vero- ja sosiaaliturvapolitiikkaan, iii) koulutuspolitiikkaan, iv) aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja v) liikenne- ja viestintäpolitiikkaan ja tämän työn pohjalta laatia toimenpideohjelma alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi mennessä. Ryhmän tuli jättää väliraportti mennessä. Työryhmään jäseniksi nimettiin neuvotteleva virkamies Ville Heinonen OKM:sta, neuvotteleva virkamies Minna Liuttu STM:stä, budjettineuvos Outi Luoma-aho VM:stä, liikenneneuvos Anni Rimpiläinen LVM:stä, ympäristöneuvos Timo Turunen YM:stä, neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa TEMistä, pääekonomisti Olli Koski SAK:sta, talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund STTK:sta, ekonomisti Heikki Taulu Akavasta, asiantuntija Vesa Rantahalvari EK:sta, asiantuntija Mikko Räsänen EK:sta ja ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä. Puheenjohtajaksi nimettiin rakenneyksikön päällikkö Tuulia Hakola-Uusitalo VM:sta ja sihteereiksi erikoissuunnittelija Eija-Leena Koponen TEMistä, erityisasiantuntija Sami Napari VM:sta ja neuvotteleva virkamies Meri Obstbaum VM:sta. Työryhmän ensimmäisen väliraportin asunto-osuuden ovat pääosin kirjoittaneet neuvotteleva virkamies Sari Sontag ja erityisasiantuntija Laura Vartia VM:sta. Työryhmä tapasi 5 kertaa ja kuuli asiantuntijoina yksikönjohtaja Juha Honkatukiaa VATTista ja toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laaksoa, Kaupunkitutkimuksesta. Ensimmäisessä väliraportissaan työryhmä päätti tehdä yleiskatsauksen alueelliseen liikkuvuuteen sekä valitsi erityisteemaksi asuntomarkkinat. Väliraportissa ei esitetä toimenpideohjelmaa, vaan käydään läpi asuntomarkkinoihin liittyvät toimenpiteet, joilla voi pyrkiä vaikuttamaan kasvukeskusten asuntomarkkinoihin ja sitä kautta alueelliseen liikkuvuuteen ja työllisyysasteeseen. Koska lähes kaikilla toimenpiteillä on myös muita vaikutuksia, on myös näitä (mahdollisesti epätoivottuja) vaikutuksia tuotu raportissa esille. Väliraportti on luovutettu työryhmän asettaneille valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäelle (alkuperäinen asettaja valtiosihteeri kansliapäällikkönä Raimo Sailas) ja ylijohtaja Jukka Pekkariselle. Työryhmän puolesta Tuulia Hakola 2

3 Sisältö 1 Johdanto Yleistä Yhteys muihin politiikkalohkoihin ja hallitusohjelman linjauksiin Miksi alueellista liikkuvuutta tarvitaan ja miten se on kehittynyt ajan mittaan? Työmarkkinoiden kohtaanto Suomessa Alueelliset työmarkkinat Alueellisen liikkuvuuden tilannekuva Alueellisten työmarkkinoiden tuleva kehitys Alueelliseen liikkuvuuteen vaikuttavista tekijöistä Yhteenveto Asuntomarkkinat ja alueellinen liikkuvuus Tonttimaan tarjontaan vaikuttavat tekijät Kaavoituksen riittävyys ja täydennysrakentaminen Millä politiikkatoimilla voidaan vaikuttaa tonttitarjontaan? Kilpailu ja rakennusalan sääntely Kilpailun lisääminen Sääntelyn purkaminen ja vaikutukset rakennuskustannuksiin Julkisen sektorin tukitoimet Kysyntään vaikuttavat tuet Tarjontaan vaikuttavat tuet Julkisen sektorin kysyntä- ja tarjontatukien arviointi Asumisen verotuksen vaikutus työvoiman liikkuvuuteen Asunnon myyntivoiton verotus Asuntolainan korkojen verovähennys ja asuntotulon verovapaus Vuokratulon verotus Varainsiirtovero kohdistuu muuttamiseen Yhteenveto...42 Lähteet...44 Liite: Aikaisempien alueellista liikkuvuutta selvittäneiden työryhmien toimepide-ehdotuksia

4 1 Johdanto 1.1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Yhtenä osana periaatepäätöstä tuli pohtia keinoja työvoiman alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi. Tätä tehtävää varten nimitettiin valtiovarainministeriön vetämä työryhmä. Työryhmän tuli tarkastella, millaisia alueellisen liikkuvuuden esteitä liittyy i) asunto- ja kaavoituspolitiikkaan, ii) vero- ja sosiaaliturvapolitiikkaan, iii) koulutuspolitiikkaan, iv) aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja v) liikenne- ja viestintäpolitiikkaan ja tämän työn pohjalta laatia toimenpideohjelma alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi viimeistään mennessä. Tässä työryhmän ensimmäisessä väliraportissa luodaan katsaus Suomen työmarkkinoiden toimivuuteen ja alueelliseen liikkuvuuteen. Raportin erityisteemana on asuntomarkkinat ja niiden rooli työvoiman alueellisessa liikkuvuudessa. Suomessa työllisyysaste nousi 90-luvun alun laman reilusta 60 prosentista yli 70 prosenttiin vuonna Suomen työmarkkinat selviytyivät myös moniin muihin maihin verrattuna melko pienin vaurioin syksyn 2008 finanssikriisistä huolimatta sitä seuranneesta voimakkaasta kokonaistuotannon pudotuksesta. Suomen työllisyysaste on kuitenkin edelleen pohjoismaisittain matala ja työttömyydestä suuri osa on rakenteellista. Lähes 60 prosenttia työttömistä työnhakijoista luokitellaan vaikeasti työllistyviksi 1. Samanaikaisesti esiintyy myös työvoimapulaa. Keskeisenä tekijänä rakenteellisen työttömyyden taustalla ovat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat. Kohtaanto-ongelmia, eli avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden yhteen sopimattomuutta esiintyy niin ammateittain, toimialoittain kuin alueittainkin. Usein avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaamattomuuden syyt ovat päällekkäisiä. Onkin selvää, että pelkkä alueellisen liikkuvuuden edistäminen ei yksin auta ratkomaan kohtaanto-ongelmia vaan sen rinnalle tarvitaan esimerkiksi ammatillista liikkuvuutta. Niin ikään on ilmeistä, että jo käynnissä olevalla työllä monella laajalla politiikkalohkolla on vaikutusta asuntomarkkinoihin ja / tai työvoiman liikkuvuuteen (esim. kuntarakenneuudistus). Tässä raportissa keskitytään kuitenkin alueelliseen liikkuvuuteen ja sen edistämiseen ottamatta tarkemmin kantaa muilla tahoilla jo tekeillä olevaan politiikkavalmisteluun. Pyrkimyksenä on kartoittaa työvoiman liikkuvuutta edistäviä toimenpide-ehdotuksia, joiden tueksi löytyy tutkimustuloksia tai analyyttinen perustelu. Työllisyyden ja taloudellisen kasvun kannalta on tärkeää, että työmarkkinoiden toimintaa saadaan parannettua ja kohtaanto-ongelmia pienennettyä. Työvoiman alueellista liikkuvuutta edistävillä toimenpiteillä voidaan myötävaikuttaa työpanoksen tehokkaaseen kohdentumiseen ja korkeampaan kokonaistyöllisyyteen. Keinot, joilla työvoimaa saadaan siirtymään korkean työttömyyden alueilta paikkakunnille, joissa työvoiman tarjonta on vähäistä työvoiman kysyntään nähden, auttavat osaltaan nostamaan Suomen työllisyysastetta lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa. Työvoiman liikkuvuus voi 1 Työnvälitystilaston mukaan vaikeasti työllistyviin työttömiin luetaan pitkäaikaistyöttömät, nk. toistuvaistyöttömät (16kk aikana vähintään 12kk työttömänä) sekä toimenpiteeltä työttömäksi tulevat. Näiden lisäksi toimenpiteellä olevat luetaan vaikeasti työllistyviksi, mutta he eivät ole työttömiä. 4

5 myös helpottaa palkkapaineita kasvualueilla ja estää niiden purkautumista kilpailukyvyn ja kasvun kannalta korkeisiin palkankorotuksiin. Sekä kotimaisissa että ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu, että asuntomarkkinoihin liittyvillä tekijöillä on tärkeä rooli työvoiman alueellisessa liikkuvuudessa. Yksi näistä tekijöistä on asumismuoto. Omistusasujien on todettu liikkuvan alueellisesti vuokralla asujia vähemmän. Myös alueen asuntomarkkinoiden tilanteen on todettu vaikuttavan liikkuvuuteen. Suomea koskevat tutkimustulokset viittaavat siihen, että asuntojen korkeat hinnat muodostavat yhden esteen muuttoliikkeelle. Ongelma on ilmeinen erityisesti pääkaupunkiseudulla. 1.2 Yhteys muihin politiikkalohkoihin ja hallitusohjelman linjauksiin Toimenpiteet, joilla työllisyysastetta saadaan nostettua, edistävät parhaimmillaan kaikkien kolmen hallituksen keskeisen politiikkakokonaisuuden toteutumista: köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämistä, julkisen talouden vakauttamista sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamista. Työvoiman alueellisen liikkuvuuden lisääntymisellä voidaan puolestaan saavuttaa korkeampi työllisyysaste. Kuitenkin sekä itse suuremmalla liikkuvuudella että liikkuvuutta edistävillä toimenpiteillä on vaikutusta myös muihin poliittisiin tavoitteisiin. Osin nämä tavoitteet voivat myös olla ristiriidassa alueellisen liikkuvuuden lisäämisen kanssa. Kyseisiä muita tavoitteita liittyy aluepolitiikkaan, liikennepolitiikkaan ja ympäristöpolitiikkaan. On tärkeää tunnistaa näitä rajapintoja ja erityisesti mahdollisia ristiriitoja, jotta voidaan löytää synergiaetuja ja tehdä poliittisia valintoja useamman tavoitteen saavuttamisen välillä. Työvoiman liikkuvuus ja tätä tukeva asuntomarkkinoiden kehitys koskettaa olennaisesti hallituksen tavoitteita kestävästä yhdyskuntarakenteesta ja liikenteestä. Hallitusohjelman mukaan maankäytön suunnittelussa korostetaan tiiviitä ja joukkoliikenteeseen perustuvia taajamia, työssäkäyntialueita, energiatehokkuutta, päästövaikutuksia sekä ekologisten verkostojen huomioon ottamista. Uudisrakentamista ohjataan olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen piiriin sekä luodaan kestävällä tavalla edellytyksiä tonttikohtaiselle täydennys- ja lisärakentamiselle. Valtioneuvoston hyväksymien ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valtion viranomaisia ja kuntia velvoittavien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan Helsingin seudulla tulee varmistaa asuntotuotannon turvaamiseksi tonttimaan riittävyys ja toisaalta ohjattava rakentamista joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueille. Muuttamiseen perustuvan alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi tulee toimia pitkäjänteisesti kestävää yhdyskuntarakennetta tukien. Näiden tavoitteiden suhteen ei synny ristiriitaa muuttamiseen perustuvan alueellisen liikkuvuuden kanssa niin kauan kuin asuntomarkkinat pystyvät kasvualueilla tuottamaan riittävästi liikkuvuuden mahdollistavia asuntoja yllä mainituin reunaehdoin. Ellei näin ole, valintoja on tehtävä joko alueellisen liikkuvuuden, taajamarakenteiden ja tämän myötä mahdollisesti myös erilaisten ympäristötavoitteiden suhteen. Alueellisen liikkuvuuden muodoista pendelöinti voi tulla kyseeseen niille, jotka esimerkiksi perhesyistä halua/voi vaihtaa asuinpaikkaa. Pendelöinti liikkuvuuden muotona on muuttamista selvemmin ristiriidassa useiden hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Pitkien työmatkojen lisääntyminen luonnollisesti lisää liikenteen päästöjä. Tätä ristiriitaa voidaan vain osittain lieventää joukkoliikennettä tukemalla. Joukkoliikenteen tukeminen toki itsessään helpottaa alueellista liikkuvuutta. Pitkien työmatkojen 5

6 taittamista moottoriajoneuvoilla hillitsee osaltaan hallituksen päättämät liikenteen polttonesteiden verotason nosto ja autoilun verotuksen painopisteen siirtäminen hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ajoneuvoveroa korottamalla. Hallitusohjelman sisältämä kunta- ja maakuntarajat ylittävien liikennejärjestelmätarpeiden huomioon ottaminen tukee alueellista liikkuvuutta. Työvoima liikkuu Suomessa erityisesti kasvukeskuksiin, mikä merkitsee muuttotappiopaikkakunnille haasteita. Esimerkiksi julkisten palvelujen rahoitus vaikeutuu ja/tai työvoiman saatavuus tietyille aloille heikentyy. Tämän lievittämiseksi hallitusohjelmassa linjataan, että rakennemuutospaikkakunnille luodaan nykyistä paremmat edellytykset toiminnan kehittämiseen ja uudistumiseen. Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamallia tehostetaan. Harvaanasuttujen alueiden erityisaseman turvaaminen on Suomelle myös rakennerahastopolitiikan avainkysymys. Ilmeinen ristiriita kaikkien valtion tai kuntien lisärahoitusta vaativien liikkuvuutta edistävien toimien kohdalla muodostuu samanaikaisesta julkisen talouden tasapainottamistavoitteesta. Alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi käytettyjä resursseja osittain kompensoi työllisyysasteen kohoaminen - sitä enemmän, mitä tehokkaampia toimet ovat. Pitkällä aikavälillä on julkisen talouden kestävyyden kannalta ratkaisevaa, että mahdollisimman moni työikäinen on työssä. Hallituksen tavoitteena on kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. Työvoiman liikkuvuuden edistämisessä sen sijaan tärkeässä asemassa on työnteon kannustimien parantaminen, mikä on ristiriidassa joko tuloerojen kaventamisen tai julkisen talouden tasapainotavoitteen kanssa. Tämä kysymys käsitellään uudelleen myöhemmin kun työryhmä käsittelee muita kuin asuntomarkkinoihin liittyviä liikkuvuuden esteitä. Tämän väliraportin seuraavassa luvussa esitetään ajankohtainen katsaus työmarkkinoiden toimivuuteen sekä alueelliseen liikkuvuuteen ja sen kehitykseen Suomessa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Luvussa 3 kuvataan asuntomarkkinoiden toimintaan liittyviä alueellisen liikkuvuuden esteitä ja käydään läpi toimenpiteitä liikkuvuuden edistämiseksi. Raportin liitteenä on lisäksi kuvaus aiempien työryhmien ja selvitysten asuntomarkkinoihin ja liikkuvuuteen kohdistuvista ehdotuksista. 2 Miksi alueellista liikkuvuutta tarvitaan ja miten se on kehittynyt ajan mittaan? 2.1 Työmarkkinoiden kohtaanto Suomessa Yksi tapa havainnollistaa työmarkkinoiden toimivuutta on ns. Beveridge-käyrä 2, joka kuvaa avoinna olevien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden suhdetta. Mitä enemmän on samanaikaisesti avoinna olevia työpaikkoja ja työttömiä työnhakijoita, sitä huonommin työmarkkinat toimivat ja päinvastoin. Avointen työpaikkojen lisääntymisen pitäisi vähentää työttömien työnhakijoiden määrää, ellei työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensopivuudessa ole (esimerkiksi alueelta toiseen muuttamattomuudesta aiheutuvia) ongelmia. Kuviossa 1 on laskettu Beveridge-käyrä vuosille Kuviota voidaan tulkita siten, että käyrän siirtyminen sisäänpäin viestittää työmarkkinoiden toiminnan ja kohtaannon parantumisesta, sillä 2 Beveridge-käyrästä käytetään toisinaan myös nimitystä UV-käyrä, missä U viittaa työttömyyteen (unemployment) ja V avoimiin työpaikkoihin (vacancies). 6

7 tällöin sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä työnhakijoita on yhtä aikaa vähemmän. Käyrän siirtyminen ulospäin kertoo puolestaan siitä, että työmarkkinoiden kyky tuottaa uusia työsuhteita heikkenee ja riski rakenteellisen työttömyyden kasvuun lisääntyy. Kuvio 1. Beveridge-käyrä ajanjaksolle Lähde: Työnvälitystilasto 1990-luvun laman yhteydessä työmarkkinoiden kohtaanto heikentyi Suomessa. Avoimien työpaikkojen määrä väheni, mutta työttömien määrä kasvoi vielä selvästi enemmän. Työttömyysaste lähti laskuun ja avoimien työpaikkojen määrä nousuun vuodesta 1994 alkaen, mutta avoimien työpaikkojen ja työttömyysasteen välinen suhde oli epäedullisempi laman jälkeen kuin ennen lamaa. Tämä näkyy hyvin vertailtaessa esimerkiksi vuosia 1991 ja Vakanssiasteet olivat näinä vuosina lähes samat, mutta työttömyysaste oli vuonna 1997 huomattavasti korkeampi kuin vuonna Voidaankin sanoa, että avoimien työpaikkojen täyttyminen oli vaikeutunut luvun lamassa kohtaannon heikkeneminen liittyi erityisesti rakennemuutokseen, jossa uudet työpaikat syntyivät korkeaa osaamista vaativille aloille, mutta työttömistä suurimmalla osalla ei ollut tarvittavaa koulutusta. Samanaikaisesti kohtaanto heikkeni myös alueittain ja toimialatasolla luvulla Beveridge-käyrä on edelleen pyrkinyt ylöspäin eli tiettyä työttömyysastetta vastaa yhä korkeampi vakanssiaste. Tämä kehitys pysähtyi finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009, mutta kyseessä näyttää olleen vain väliaikainen muutos: käyrä siirtyi taas ylöspäin vuosina 2010 ja Kohtaanto on siis heikentynyt myös viime vuosina, eikä tilanteen voida odottaa helpottavan lähivuosina. Finanssikriisiä seuranneessa taantumassa Suomesta on kadonnut lähes teollisuustyöpaikkaa ja samanaikaisesti palvelualoille on syntynyt uutta työpaikkaa. Tämä rakennemuutos on tarkoittanut merkittävien työnantajien poistumista tietyistä maakunnista ja työllisyyden parantumista toisissa maakunnissa. Kun työpaikat syntyvät eri aloille ja alueille kuin mistä työpaikkoja on tuhoutunut, tilanteen parantaminen vaatii joko alueellista liikkuvuutta ja/tai ammatillista uudelleen koulutusta. 3 Ks. Uusitalo (1999): Miten kävi hallitun rakennemuutoksen?, VATT-keskustelualoite nro 206 7

8 2.2 Alueelliset työmarkkinat Suomessa työmarkkinoiden toiminnassa on huomattavia alueellisia eroja. Kuvio 2 esittää kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti keskimäärin vuonna 2012 maakunnittain. Kartan lukuja tulee tulkita siten, että mitä korkeampi suhdeluku on, sitä kireämpi on maakunnan työmarkkinatilanne eli sitä vaikeampaa yrityksille on löytää työntekijöitä ja sitä helpompaa työntekijöille löytää työpaikka. Silmiin pistävä piirre Suomen alueellisissa työmarkkinoissa on se, että Uudellamaalla avoimia työpaikkoja on suhteessa työttömiin työnhakijoihin eniten. Työvoiman alueellisen liikkuvuuden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että muualla Suomessa työttömänä olevien pääkaupunkiseudulle siirtymisen helpottaminen voisi tasoittaa alueellisten työmarkkinoiden eroja ja kohottaa kokonaistyöllisyyttä. Kuvio 2. Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Lähde: TEM Kuviossa 3 on tietoa alueiden välisistä eroista työttömyysasteessa ja pitkäaikaistyöttömyydessä. Työttömyysaste-erot kertovat yleisesti työnsaantimahdollisuuksista eri alueiden välillä. Erot pitkäaikaistyöttömyydessä puolestaan kuvaavat erityisesti eroja alueellisten työmarkkinoiden rakenteellisissa ongelmissa. Työttömyysaste-erot alueiden välillä ovat vuoden 2007 jälkeen kaventuneet jonkin verran, mutta vähemmän kuin 2000-luvun alkupuolella. Alueiden suhteellinen asema on pysynyt 8

9 jotakuinkin muuttumattomana. Pitkäaikaistyöttömyydessä erot ovat niin ikään säilyneet enemmän tai vähemmän muuttumattomina, mutta eri maakuntien suhteellisessa asemassa on jonkin verran muutoksia 4. Erityisesti Uudellamaalla pitkäaikaistyöttömyys on alemmalla tasolla kuin vielä viisi vuotta sitten. Kuvio 3 viittaa siihen, että alueelliset erot työttömyydessä ovat ainakin osittain luonteeltaan rakenteellisia. Pysyvät alueelliset erot työttömyysasteissa johtunevat pysyvästi vähäisemmästä työvoiman tarpeesta joillakin alueilla, mutta mahdollisesti myös siitä, että avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden yhteensopimattomuusongelmat ovat esimerkiksi koulutukseen tai ikärakenteeseen liittyvien tekijöiden vuoksi joillain alueilla suurempia. Työnvälityksen tehokkuus voi myös vaihdella maakunnittain. Kuvio 3. Työttömyys- ja pitkäaikaistyöttömyysasteet alueittain a. Työttömyysaste 4 Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys Suomessa viime vuosina seuraa tyypillistä suhdannekuvaa, jossa taantuman alkaessa pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä vähenee, kun työttömäksi jää runsaasti uusia henkilöitä. Pitkäaikaistyöttömyys alkaa uudestaan lisääntyä, kun taantumassa työttömäksi jääneet ovat ehtineet olla työttöminä yli vuoden. 9

10 b. Pitkäaikaistyöttömyysaste Lähde: Työnvälitystilasto Työvoiman alueellisen liikkuvuuden edistäminen voisi osittain tasoittaa näitä eroja alueellisilla työmarkkinoilla ja kohottaa kokonaistyöllisyyttä. Seuraavaksi käydään läpi kuinka alueiden välinen liikkuvuus on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. 2.3 Alueellisen liikkuvuuden tilannekuva Tarkasteltaessa muuttoliikkeen suuruutta suhteessa väestöön vuosina näyttää siltä, että muutto alueiden välillä olisi Suomessa lisääntynyt (ks. kuvio 4). Näin on riippumatta siitä käytetäänkö maakunta-, seutukunta- vai kuntatasoa. Alueellinen liikkuvuus ensin pieneni 90-luvun alun laman yhteydessä, mutta näytti toipuvan sitten melko pian talouden alkaessa taas kasvaa. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin ottaa huomioon vuonna 1994 voimaan tullut kotikuntalain muutos. Muutoksen myötä opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle voitiin aikaisemmasta käytännöstä poiketen katsoa vakituisiksi muutoiksi. Ainakin osa muuttoaktiivisuuden kasvusta 90-luvun laman jälkeen voi siis johtua mainitusta lainmuutoksesta eikä aidosta liikkuvuuden lisääntymisestä. 10

11 Kuvio 4. Muuttoliike suhteessa väestöön vuosina Lähde: Tilastokeskus Tähän viittaa myös kuvio 5, joka esittää tietoa maakunnista muuttaneiden määristä ikäryhmittäin. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoittaa, että liikkuvuuden kasvu laman jälkeen keskittyi lähes yksinomaan alle 24 vuotiaisiin, eli ikäryhmään, jossa opiskelijoiden osuus on huomattava. Muiden ikäryhmien alueellisessa liikkuvuudessa ei juuri ole havaittavissa muutoksia viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Näyttääkin siltä, että alueellisen liikkuvuuden kasvu 90-luvun loppupuolella oli osin näennäinen ja johtui tilastointikäytännön muutoksesta. Kuvio 5. Maakuntien välinen lähtömuutto ikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus 11

12 Alueellinen liikkuvuus on selvästi suurinta alle 30-vuotiailla, mikä heijastelee nuorten kotoa poismuuttoa ja liikkumista opiskelupaikan perässä. Myös vuotiailla maakuntien välistä liikkuvuutta tapahtuu, mutta tätä iäkkäämmillä alueellinen liikkuvuus on jo selvästi vähäisempää. Maantieteellisesti muuttoliike näyttää suuntautuvan Suomessa erityisesti eteläisen Suomen kasvukeskuksiin, nettomuuton ollessa negatiivinen muualla maassa (ks. kuvio 6). Vain Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen ja Uudenmaan maakuntien nettomuutto oli positiivinen vuonna Merkittävintä väestöön suhteutettu negatiivinen nettomuutto oli Lapin ja Kainuun maakunnissa, jotka ovat myös korkean työttömyyden alueita. Kuvio 6. Maakuntien välinen muuttoliike v Nettomuuttajien määrä suhteessa väestöön, %, maakunnittain vuonna 2011 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Uudenmaan maakunta Kanta-Hämeen maakunta Päijät-Hämeen maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Varsinais-Suomen maakunta Keski-Suomen maakunta Lapin maakunta Kainuun maakunta Etelä-Savon maakunta Etelä-Karjalan maaku Pohjanmaan maakunta Satakunnan maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Kymenlaakson maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta -0,8 % -0,1 % -0,2 % 0,0 % -0,4 % -0,3 % -0,3 % -0,1 % -0,2 % -0,1 % -0,3 % -0,3 % 0,3 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,0 % -1,0 % -0,8 % -0,6 % -0,4 % -0,2 % 0,0 % 0,2 % 0,4 % Lähde: Tilastokeskus Edellä on tarkasteltu alueellista liikkuvuutta muuttoliikkeen näkökulmasta, missä liikkuvuus määritellään asuinpaikan vaihtumisena. Toinen liikkuvuuden muoto on pendelöinti. Pendelöinnillä tai sukkuloinnilla tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Pendelöinti ja muuttoliike ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Ensiksi, pendelöinti on osin vaihtoehtoinen liikkuvuuden muoto varsinaiselle asuinalueen vaihdolle. Työmatkaliikenne mahdollistaa henkilöiden työssäkäynnin laajemmalle alueelle ilman muuttoa toiselle paikkakunnalle. Toisaalta pendelöinti voi myös mahdollistaa asuinpaikkakunnan 12

13 vaihdon. Pendelöinnin vuoksi perhe voi esimerkiksi muuttaa kaupunkikeskustan ulkopuolelle vaikka perheenjäsenten työpaikat olisivat edelleen keskustassa. Kuviossa 7 on tietoa kuntien ja seutukuntien välisestä pendelöinnistä sekä muuttoliikkeestä. Kuten kuviosta nähdään, pendelöinti on huomattavasti muuttoliikettä yleisempi liikkuvuuden muoto. Esimerkiksi vuonna 2005 yli 14 prosenttia väestöstä kävi työssä asuinkuntansa ulkopuolella kun taas kunnasta toiseen muutti alle 6 prosenttia väestöstä. Pendelöinti on myös jatkanut yleistymistään koko 2000-luvun. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä ei sen sijaan ole vastaavana ajanjaksona juuri tapahtunut muutoksia. Kuntien välisen pendelöinnin lisäksi myös työssäkäynti seutukunnasta toiseen on tasaisesti kasvanut 90-luvun alusta lähtien. Tämä viestii työssäkäyntietäisyyksien pidentymisestä ja työssäkäyntialueiden laajentumisesta. Kuvio 7. Kuntien ja seutukintien välinen muuttoliike vs. pendelöinti (suhteessa väestöön, %) Lähde: Holm, Nivalainen ja Volk (2008) Kuviossa 8 on kuvattu pendelöinnin kehittymistä Helsingin seudulla. Koko maan pendelöintivirtojen tavoin myös työmatkaliikenne Helsinkiin ja Helsingin seudulta muualle on selvästi kasvanut parin viime vuosikymmenen aikana. Kun vielä 90-luvun puolivälissä reilu muualla asuvaa työntekijää kävi Helsingissä töissä, oli vastaava luku vuonna 2011 noin Helsinkiin suuntautuva työmatkaliikenne kasvoi nopeammin kuin pendelöinti Helsingistä muualle koko 1990-luvun loppupuolen, mutta tämän jälkeen meno- ja tulovirrat ovat kehittyneet samaan tahtiin. Tämä näkyy nettopendelöinnin suhteellisen voimakkaana kasvuna vuoden 1995 reilusta työntekijästä työntekijään vuonna 2000, jonka jälkeen nettopendelöinnissä ei ole juuri tapahtunut muutoksia. Väestöön suhteutettuna Helsingin pendelöintivirrat ovat maan suurimmat. 13

14 Kuvio 8. Pendelöinti Helsingissä Lähde: Helsingin tila ja kehitys 2012 Muuttoliikkeen ja pendelöinnin lisäksi myös maahanmuutto muokkaa alueellisia työmarkkinoita. Maahanmuuton merkitys tulee myös voimistumaan lähitulevaisuudessa, sillä Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan maahanmuuttajien lukumäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin henkilöllä. Tarkastelun fokusoimiseksi tässä raportissa ei kuitenkaan tulla erikseen kiinnittämään huomiota maahanmuuton merkitykseen alueellisten työmarkkinoiden ja liikkuvuuden kannalta. 2.4 Alueellisten työmarkkinoiden tuleva kehitys Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi vuonna 2011 ennusteen alueellisista työmarkkinoista vuoteen 2025 asti. 5 Seuraavassa keskustellaan lyhyesti siitä, miltä alueellisten työmarkkinoiden kehitys näyttää tämän ennakointityön perusteella seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana. Ennakointityö pohjautui laskennallisen yleisen tasapainon malliin, joka hyödyntää laajaa tilastotietoa Suomen taloudesta ja sen rakenteesta. Tämän rinnalla ennakointityössä hyödynnettiin asiantuntijoiden arvioita alueiden tulevasta työvoiman määrän ja työllisyysrakenteen kehityksestä. Ennakointityön tuloksia esittelevässä raportissa esiteltiin pääasiassa tuloksia ns. tavoite- tai politiikkauraan perustuen. Siinä perusuraa, jossa talouden rakenteellisen kehityksen oletetaan jatkuvan pääosin samankaltaisena kuin lähihistoriassa talouden antamissa makrotaloudellisissa puitteissa, muutetaan politiikkatavoitteiden mukaisesti. Tavoiteskenaariossa mm. oletetaan, että työllisyysaste saavuttaa Suomessa 75 prosentin tason vuonna Perusskenaariossa vastaava luku on 73 prosenttia. 5 Työvoiman tarve Suomen maakunnissa vuosina , VATT Tutkimukset 166,

15 Kuviossa 9 on esitetty työllisten määrän muutos vuosina ja maakunnittaina tavoiteskenaariossa. Työllisten määrän odotetaan supistuvan kaikkialla muualla paitsi Ahvenanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla sekä Uudellamaalla. Voimakkainta työllisten määrän supistuminen on Kainuussa, missä työllisten määrän ennakoidaan pienentyvän lähes 8 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Kehityksen taustalla on mm. alkutuotannon työllisten määrän supistuminen noin kolmanneksella tarkasteltavalla ajanjaksolla. Voimakkainta työllisyyden kasvu on puolestaan Uudellamaalla, missä työllisten määrän odotetaan olevan vuonna 2025 yli 5 prosenttia suurempi kuin vuonna Kasvua ajaa palvelualojen kehitys, missä erityisesti liike-elämän palveluiden kasvun odotetaan olevan voimakasta. Kuvio 9. Työllisten määrän muutos alueittain vuosina ja ennakoinnin tavoiteskenaariossa Kainuu -6,6 % -7,9 % Etelä-Savo -4,6 % -5,7 % Satakunta -3,5 % -4,6 % Päijät-Häme -4,1 % -4,4 % Kymenlaakso -3,6 % -4,1 % Muutos Itä-Uusimaa -3,2 % -4,0 % Pohjois-Karjala -3,9 % -3,9 Muutos Etelä-Pohjanmaa -3,9 % -3,4 % Pohjanmaa -2,8 % -2,9 % Pohjois-Savo -2,9 % -2,9 Etelä-Karjala -4,5 % -2,8 % Keski-Pohjanmaa -3,2 % -2,5 % Varsinais-Suomi -2,4 % -2,1 % Lappi -3,1 % -1,9 % Kanta-Häme -2,7 % -1,7 % Keski-Suomi -2,9 % -0,8 % Ahvenanmaa 0,9 % 2,7 % Pohjois-Pohjanmaa -0,4 % 2,5 % Pirkanmaa 0,0 % 4,0 % Uusimaa 1,0 % 5,2 % -12% -7% -2% 3% 8% Lähde: ToimialaOnline 15

16 Yllä esitetty kuvaus alueellisten työmarkkinoiden tulevasta kehityksestä viittaa siihen, että Uudellamaalla työvoiman tarve tulee olemaan jatkossakin muuhun maahan verrattuna voimakasta. 2.5 Alueelliseen liikkuvuuteen vaikuttavista tekijöistä Taulukkoon 1 on koottu joitakin suomalaisen ja kansainvälisen tutkimuksen esille nostamia tekijöitä alueellisen liikkuvuuden taustalla. Tutkimus osoittaa mm. alueellisen liikkuvuuden pienenevän iän myötä. Toisin sanoen, nuoret liikkuvat iäkkäämpiä todennäköisemmin, mikä näkyi myös edellä esitellyssä Suomen alueellisen liikkuvuuden tilannekuvassa. Iän vaikutus liikkuvuuteen heijastelee osaltaan mm. opintojen aloittamista tai lopettamista, mutta iällä on havaittu oma itsenäinen vaikutuksensa liikkuvuuteen myös sen jälkeen kun on huomioitu esimerkiksi henkilön työmarkkina-asema ja perhetilanne. Myös korkeasti koulutettujen suuremmasta muuttoalttiudesta vähemmän koulutettuihin verrattuna on runsaasti tutkimuksellista näyttöä. Koulutuksen voidaan katsoa lisäävän ns. yleistä inhimillistä pääomaa, joka ei ole sidoksissa tiettyyn työpaikkaan vaan kulkee ihmisen mukana. Koulutus laajentaakin henkilön valintamahdollisuuksia työmarkkinoilla. Iän ja koulutuksen lisäksi myös työmarkkina-aseman yhteydestä alueelliseen liikkuvuuteen tiedetään tutkimuksen perusteella paljon. Työttömät liikkuvat muita todennäköisemmin, joskin työttömyyden vaikutus on havaittu Suomessa heikommaksi kuin monessa muussa maassa. Myös työttömien iällä on keskeinen merkitys: nuoret työttömät liikkuvat tyypillisemmin kuin iäkkäämmät työttömät. Tärkeä työttömien liikkuvuutta estävä tekijä on tutkimusten mukaan perhetausta. Työtön, joka on parisuhteessa ja jonka kumppani on työllinen, liikkuu harvemmin kuin perheetön työtön. Myös pienten lasten on havaittu vähentävän vanhempien liikkuvuutta. Tämän väliraportin kannalta erityisen mielenkiintoisia ovat tutkimukset, joissa on tarkasteltu asumismuodon ja yleisesti asuntomarkkinoiden roolia alueellisen liikkuvuuden kannalta. Sekä kotimaisissa että ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu, että asumismuoto on yhteydessä muuttoalttiuteen. Omistusasujien on todettu muuttavan vuokralla asuvia vähemmän. Myös alueen asuntomarkkinoiden tilanne vaikuttaa liikkuvuuteen. Suomea koskevat tutkimustulokset viittaavat siihen, että asuntojen korkeat hinnat muodostavat yhden esteen muuttoliikkeelle 6. Asuntomarkkinoiden tila näyttää vaikuttavan muuttoliikkeeseen erityisesti tulomuuton välityksellä. Korkeat asuntojen hinnat yhdistettynä vähäiseen vuokra-asuntotarjontaan vähentävät tutkimusten mukaan alueelle muuttamista, mutta asuntomarkkinatekijät eivät näytä ehkäisevän lähtömuuttoa. Asuntomarkkinoiden lisäksi myös eräillä muilla alueeseen liittyvillä tekijöillä on havaittu yhteys alueelliseen liikkuvuuteen. Yksi keskeinen aluetekijä on lähtöalueen työttömyysaste. Monissa niin kotimaisissa kuin kansainvälissä tutkimuksissa on havaittu positiivinen yhteys lähtöalueen työttömyysasteen ja lähtöalttiuden välillä. Toisin sanoen, korkean työttömyyden alueilta muutetaan todennäköisemmin pois kuin matalan työttömyyden alueilta. Työttömyyden kautta syntyvän lähtömuuttopaineen on myös havaittu olevan voimakkaampi kuin edellä mainitun omistusasumisen liikkumista heikentävä vaikutus. Suomea koskevien tutkimustulosten mukaan omistusasuminen ei näytä lukitsevan työttömiä korkean työttömyyden alueelle. Lisäksi alueen tulotasolla on havaittu olevan merkitystä. Muuttamisen todennäköisyys on sitä pienempi, 6 Ks. esim. Hämäläinen ja Böckerman (2004) ja Nivalainen (2006). 16

17 mitä korkeampi on (lähtö)alueen keskimääräinen tulotaso, tosin tulotason vaikutus on todettu selvästi pienemmäksi kuin alueen työttömyystilanteen. Tutkimusten mukaan myös alueen elinkeinorakenne ja sen monipuolisuus on yhteydessä alueelliseen liikkuvuuteen. Yksipuolisen elinkeinorakenteen on havaittu lisäävän poismuuton todennäköisyyttä. Suomalaisten tutkimusten mukaan esimerkiksi maatalous- ja teollisuusvaltaisilla alueilla poismuuttaminen on yleisempää verrattuna alueisiin, joissa toimialarakenne on monipuolisempi. Taulukko 1. Alueelliseen liikkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä tutkimuksen valossa, suluissa vaikutuksen suunta, (-) vähentää liikkuvuutta, (+) lisää liikkuvuutta Yksilöön/kotitalouteen liittyviä tekijöitä Lähtöalueeseen liittyviä tekijöitä Ikä (-) Työttömyysaste (+) Koulutus (+) Tulotaso (-) Työmarkkina-asema: työllinen (-), työtön (+) Elinkeinorakenteen monipuolisuus (-) Asumismuoto: vuokra (+), omistus (-) Asuntojen hinnat (-)* Perhetausta: parisuhde (-), lapset (-) Lähde: Pohjautuu Holm, Nivalainen ja Volk (2008) tutkimukseen * Vaikuttaa nettomuuttoon ennen kaikkea tulomuuton välityksellä. 2.6 Yhteenveto Edellä kuvatun perusteella näyttää siltä, että työmarkkinoilla on työttömien ja avoinna olevien työpaikkojen välillä epäsopivuutta, jota käynnissä oleva talouden rakennemuutos pahentaa. Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden alueellisessa sijoittumisessa on erityisen suuri epäsuhta pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Uudellamaalla on yleisesti pulaa työvoimasta ja muualla Suomessa työttömiä on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Lisäksi työttömyyserot alueiden välillä vaikuttavat olevan ainakin osittain rakenteellisia. Työvoiman alueelliselle liikkuvuudelle erityisesti muualta maasta Helsingin seudulle olisi siis tarvetta, mutta Suomen sisäisten muuttoliikkeiden tarkastelu osoittaa, että liikkuvuus on ajan mittaan lisääntynyt verrattain vähän ja 2000-luvulla ei lainkaan. Pendelöinti on sen sijaan kasvanut selvästi enemmän, mikä yhdessä työssäkäyntialueiden laajentumisen kanssa on saattanut osaltaan lieventää tarvetta muuttamiseen alueiden välillä. Katsaus alueellisten työmarkkinoiden tulevaan kehitykseen viittaa siihen, että Uudellamaalla työvoiman tarve tulee olemaan muuhun maahan verrattuna voimakasta myös tulevina vuosina. Tämän työvoimatarpeen tyydyttämisessä alueellisella liikkuvuudella on oma roolinsa. Alueellista liikkuvuutta selvittäneiden tutkimusten perusteella tiedetään, että asuntomarkkinoihin liittyvät tekijät vaikuttavat keskeisellä tavalla työvoiman liikkuvuuteen. Asumismuoto on yhteydessä muuttoalttiuteen. Omistusasujien, joita on Suomessa reilusti yli puolet kaikista asujista, on todettu muuttavan vuokralla asuvia vähemmän. Suomessa asuntojen korkeat hinnat näyttävät muodostavan yhden esteen muuttoliikkeelle. Asuntomarkkinoihin liittyviä liikkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. 17

18 3 Asuntomarkkinat ja alueellinen liikkuvuus Suomessa asuntomarkkinoiden keskeiset ongelmat koskevat pääasiassa Helsingin seutua. 7 Helsingin seutu vastaa noin 36% Suomen BKT:sta ja noin 30% työpaikoista keskittyy alueelle. Alueen väestön on myös ennustettu kasvavan lähes 25% vuoteen Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden ongelmat heijastuvat työvoiman liikkuvuuteen ja heikentävät siksi koko kansantalouden työllisyys- ja kasvumahdollisuuksia. Työvoiman liikkuvuuden kannalta asuntomarkkinoiden keskeiset kipupisteet liittyvät epätasaiseen alueelliseen asuntojen hinta- ja vuokrakehitykseen: Helsingin seudulla asuntojen hintataso on moninkertainen suhteessa muun Suomen tasoon, mikä on seurausta pitkään jatkuneesta voimakkaasta hintojen noususta Helsingin seudulla (Kuvio 10). Asuntojen hintoja nopeammin on noussut maan hinta, sen sijaan rakennuskustannukset eivät ole nousseet samaan tahtiin eikä niissä ole myöskään yhtä voimakasta alueellista vaihtelua (Kuvio 11). Kuvio 10. Asuntohintakehityksen alueelliset erot /m Asuntojen neliöhintakehitys PKS vanhat asunnot PKS uudet asunnot Muu Suomi vanhat asunnot Muu Suomi uudet asunnot Lähde: Tilastokeskus 7 Helsingin seutuun kuuluu pääkaupunkiseudun kuntien, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, lisäksikymmenen muuta kuntaa (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo. 18

19 Kuvio 11. Asunto- ja omakotitonttihintojen, vuokrien sekä rakennuskustannusten kehitys =100 Lähde: BoF online 4/2012 Hintojen nousu heijastuu luonnollisesti myös vuokratasoon. Kansainvälisesti vertailtuna Helsinki on asuntojen hinnalla mitattuna erittäin kallis kaupunki. EU:n pääkaupungeista Helsingissä asuntojen hintataso on Lontoon jälkeen yksi korkeimmista. Asuinpaikan vaihtamisen kustannukset heikentävät siis nimenomaan pääkaupunkiseudulle suuntautuvan liikkuvuuden kannustavuutta. Hintojen nousun taustalla on kysyntään nähden riittämätön asuntojen ja tonttien tarjonta. Tonttitarjontaan vaikuttavat odotukset tonttien arvon kehityksestä. Asuntotarjontaan vaikuttavat useat kustannustekijät, kuten tonttihinta, rakennuskustannukset ja korkomenot. Asuntojen kysyntään taas vaikuttaa tulo- ja korkotason ohella keskeisesti väestömäärän kasvu ja rakenne sekä asumisväljyyden kasvu. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana pääkaupunkiseudulla väestö on kasvanut lähes 30 prosentilla. 8 Tonttimaan riittävyyttä arvioitaessa keskeistä onkin huomioida alueen väestömäärän ja sen rakenteen sekä asumisväljyyden kehitys ja niiden luomat paineet asuntotuotannolle. Eri politiikkatoimilla voidaan ohjata sekä asuntojen kysyntää että tarjontaa. Tonttien tarjontaan voidaan vaikuttaa mm. kuntien kaavoituspolitiikalla sekä valtion ja kuntien maa-alueiden käytöllä. Asuntojen hintoja voivat nostaa myös mm. kilpailun puute rakentamisen arvoketjussa sekä rakentamisen sääntely. Lisäksi valtion toimet niin tukien kuin verotuksen osalta voivat vaikuttaa asuntojen hintoihin ja vuokriin. Näitä kysymyksiä käsitellään seuraavissa alaluvuissa. 8 Erityisen voimakasta väestön kasvu on ollut 1990-luvulla, jolloin väestömäärää pääkaupunkiseudulla nousi lähes 15 prosentilla. 19

20 3.1 Tonttimaan tarjontaan vaikuttavat tekijät Kaavoituksen riittävyys ja täydennysrakentaminen Asuntorakentamisen pullonkaulana erityisesti Helsingin seudulla on tonttipula. Sen taustalla vaikuttaa toisaalta asunrakentamiseen kaavoitetun maan puute, mutta myös jo kaavoitettujen tonttien vajaakäyttö. Tonttipulaan vaikutettaessa ja kaavavarannon riittävyyttä arvioitaessa tulisi huomioida nämä kaksi toisiaan täydentävää haastetta: lisäkaavoituksen ja täydennysrakentamisen tarve. Kaavoitettujen tonttien potentiaalista tarjonnan määrää voidaan mitata asemakaavavarannolla, joka kuvaa asuntorakentamiseen käytettävissä olevaa rakennusoikeutta. Pääkaupunkiseudulla tyhjien tonttien osuus tästä varannosta on alle puolet. Niiden kaavavaranto on supistunut yli 30 prosentilla viime vuosikymmenen aikana (Kuvio 12). Tämä supistuminen lisää paineita nykykaavoitukselle. Helsingin kaupungin selvityksissä (2011 ja 2012) on arvioitu, että käytännössä nykyinen asemakaavavaranto on varsin pieni sekä Helsingissä että pääkaupunkiseudulla yleensä. Tämä koskee erityisesti kerrostaloja: vuosittaisen rakentamisen volyymin keskimääräisellä tasolla rakentaminen söisi tyhjien tonttien kaavavarannon Helsingissä kokonaan noin neljässä vuodessa. Toisaalta yleiskaavat voivat tarjota lisämahdollisuuksia rakentamiseen. Kuvio 12. Tyhjien tonttien kaavavarannon kehitys pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä kerrosneliö Pääkaupunkiseutu Helsinki Lähde: Helsingin kaupunki, 2011 Täydennysrakentamisen merkitys kasvaa enenevässä määrin erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kuten jo yllä mainittiin, tyhjien tonttien kaavavaranto on supistunut ja alueen rakennusoikeudesta yli 50 prosenttia liittyy vajaasti rakennettuihin tontteihin. Selvitysten (Helsingin kaupunki, 2011 ja 2012) mukaan lisärakentamisen todennäköisyys näille tonteille on kuitenkin hyvin pieni. 9 Näin ollen merkittävä osa rakennusoikeudesta ei ole tällä hetkellä käytännössä käytettävissä asuntorakentamiseen. Täydennysrakentamiseen tuleekin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. 9 Selvityksen mukaan noin 20% vajaasti rakennetuista tonteista tulee rakennetuiksi 10 vuoden kuluessa vahvistetusta kaavasta. Tämän vuoksi selvityksissä (Helsingin kaupunki, 2011 ja 2012) suositellaan laskemaan tonttivarantoon tyhjien tonttien rakennusoikeuden lisäksi vain viidennes vajaasti rakennettujen tonttien rakennusoikeudesta. 20

21 Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa jo rakennettujen alueiden asukastiheys on erittäin matala. Esimerkiksi pohjoismaisista pääkaupungeista Kööpenhaminassa asukastiheys on selvästi yli kaksinkertainen ja Tukholmassakin runsas puolitoistakertainen verrattuna Helsingin asukastiheyteen (Kuvio 13). Hajanainen yhdyskuntarakentaminen on monien vuosikymmenien tulos: Helsingin seudun kehyskunnissa alhaisen tehokkuuden pientaloalueet ovat laajentuneet 25 vuodessa kaksinkertaiseksi ja niiden asukastiheys on laskenut lähes puoleen. Yhdyskuntarakenteen hajautumista on lisännyt taajamien reuna-alueiden kasvu. Toisaalta hajanainen yhdyskuntarakenne voi heijastaa suomalaisten toiveita asumisen suhteen: esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen asukaskyselyn mukaan yli puolet suomalaisista haluaa asua pientaloalueilla, joissa asuminen on väljempää. Tiivis yhdyskuntarakentaminen voi helpottaa pulaa kohtuuhintaisista asunnoista: mitä tiiviimmin kasvukeskukset rakennetaan, sitä pienemmät ovat asuinalueiden rakentamiseen liittyvät infrastruktuuri- (tie- ja putkistoverkostot sekä palvelut) ja maankäyttökustannukset. Täydennysrakentaminen on huomattavasti edullisempaa kuin kokonaan uuden alueen investoinnit. Esimerkiksi Tampereella kaupungin investoinnit/asukas jäivät noin puoleen siitä, mitä kokonaan uuden alueen investoinnit olivat. Kuvio 13. Asukastiheys eräissä pohjoismaisissa pääkaupungeissa, , asukas/km2 Lisäkaavoituksen ja täydennysrakentamisen lisäksi asuintonttien tarjontaan vaikuttaa yleiskaavan jakautuminen eri käyttötarkoitusten mukaan. Pääkaupunkiseudulla toimitilarakentamiseen kaavoitettu tonttivaranto on lähes kuusinkertainen suhteessa kerrostalorakentamisen varantoon (Taulukko 2). Samaan aikaan esimerkiksi toimistojen vajaakäyttöaste on alueella 10 %, mikä viittaisi siihen, että toimitilarakentamiseen kaavoitetuista tonteista olisi ylitarjontaa. Kaavoitettujen rakennusten käyttötarkoitusta muuttamalla voisikin lisätä asuintonttien tarjontaa. Pääkaupunkiseudulla on myös maa- ja 21

22 metsätalousmaaksi määriteltyjä alueita, joiden käyttötarkoituksen muuttaminen soveltuvin osin asuinrakentamiseen voisi helpottaa asuinrakentamisen tonttipulaa. Taulukko 2. Rakentamisen varannon jakautuminen eri käyttötarkoitusten mukaan Rakentamisen varannot vuonna 2011, miljoonaa kerrosneliötä Yhteensä Helsinki Espoo Vantaa Tarve yhteensä Toimitilat 16,3 6,4 4,7 5,4? Teollisuus- ja varastorakentaminen 7 3 0,9 3,1 Koko asuntotuotanto 7,8 3 2,8 1,8 Kerrostalot 2,9 1,8 0,8 0, Pientalot 4,9 1,3 2 1,5 Lähde: SeutuRAMAVA, Seppo Laakso, Catella Kaavoitukseen ja täydentämisrakentamiseen voidaan vaikuttaa eri politiikkatoimilla. Kaavoituksesta vastaa kunta, joten politiikkatoimien tulee tällöin kohdistua kuntaan. Täydennysrakentamisessa taas tulee vaikuttaa maanomistajiin, jolloin vaikuttamisen kohde hajaantuu. monien politiikkatoimien vaikutukset näkyvät vasta huomattavalla viiveellä. Esimerkiksi kaavoitus ja sitä seuraava rakennuslupamenettely voivat olla hidas prosessi ja muutosten vaikutukset näkyvät vasta viiveellä asuntotuotannossa. Näin ollen lyhyellä aikavälillä seuraavissa kappaleissa tarkastellut kaavoitusta lisäävät ja tehostavat toimet eivät ratkaise akuuttia kohtuuhintaisten asuntojen pulaa vaan vaikuttavat pidemmällä aikavälillä tonttitarjonnan rakenteellisiin ongelmiin Millä politiikkatoimilla voidaan vaikuttaa tonttitarjontaan? Kunnat ovat keskeisessä roolissa asuntomarkkinoiden toimivuuden lisäämisessä. Kuntien kaavoitus- ja maapolitiikka, infrastruktuuri- ja liikenneratkaisut sekä asuntotuotanto vaikuttavat asuntomarkkinoiden toimintaan. Esimerkiksi kaavoitus on lähes kokonaan kuntien vastuulla. Valtion toimilla on siksi vaikea vaikuttaa suoraan kaavoitukseen. Kuntia voidaan kuitenkin kannustaa tonttitarjonnan lisäämiseen eri keinoin. Yksi keskeinen väline asuntotarjonnan lisäämiseksi on valtion ja kuntien aiesopimukset ja metropolialueen hallinnollisen ratkaisun kehittäminen. Valtio voi myös suoraan tukea kuntia, kannustaa kaavoitukseen kuntarakenne- ja metropolialueuudistuksen, liikennehankkeiden rahoituksen, valtionosuusjärjestelmän ja/tai kiinteistöverotuksen kautta sekä laajentaa kaavoitusoikeutta. Nämä toimet voivat myös tukea aeisopimuksien tavoitteiden saavuttamista. Metropolialueen hallintoratkaisu Koko kansantalouden näkökulmasta yksittäisten kuntien päätökset eivät välttämättä ole optimaalisia vaan optimaaliset ratkaisut edellyttäisivät kuntien yhteistä suunnittelua, ohjausta ja päätöksentekoa. Yhteisten ratkaisujen merkitys korostuu Helsingin seudulla. Helsingin seudun yhteistyön kehittämiseksi hallitus onkin linjannut, että selvitetään vaihtoehtoisia metropolialueen hallintoratkaisuja. Tällä hetkellä alueen kunnat 22

23 tekevät yhteistyötä eri kokoonpanoissa muun muassa kuntayhtymien, yhteissomisteisten yhtiöiden sekä yhteistyösopimusten kautta. Metropolialueen esiselvityksen (2013) mukaan näiden yhteistyömuotojen ongelmana ovat päättäjien suuri määrä sekä erilaiset tulkinnat ja toimeenpanon eriytyminen ja alueen kilpailukyvyn ja alueen hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan yhtenäistä ja yhteistä päätöksenteko- ja toimeenpanorakennetta Helsingin seudulle. 10 Tonttitarjonnan turvaamisen näkökulmasta metropolialueen ratkaisu tehostaisi maankäyttöä, kaavoitusta ja rakentamisen ohjausta Helsingin seudulla, missä koko aluetta koskevalle yleiskaavalle olisi erityisesti tarvetta. Yhteinen yleiskaava edistäisi paremmin myös yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Yhteisen yleis- ja maakuntakaavan kehittämistä tarkastellaan seuraavassa alaluvussa. Maakunta- ja yleiskaavan kehittäminen Kaupunkiseutujen alueidenkäyttöä ohjataan maakuntakaavoilla ja yleiskaavoilla. Maakuntakaava ohjaa laajemmin kaupunkiseutujen alueiden käyttöä, kun taas yleiskaavan tehtävä on kunnan tai sen osan tasolla yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin väliraportissa todetaan, että maakunta- ja yleiskaava ovat hyviä suunnitteluvälineitä kaupunkiseutujen kehityksen ohjaamiseen, 11 mutta niitä ei aina käytetä kaupunkiseudun kokonaisedun kannalta optimaalisella tavalla. Väliraportin mukaan kaupunkiseutujen yleispiirteistä kaavoitusta tulisi kehittää siten, että maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen toimisi nykyistä paremmin. Tämä edellyttää maakuntakaavan, yhteisen yleiskaavan ja yleiskaavan keskinäisen roolin ja sisällön pohtimista, kaavojen sisältövaatimusten kehittämistä sekä kaavojen toteuttamisen ajoituksen parempaa hallintaa. Tällä hetkellä kaavoituksessa puuttuu Helsingin seudun yhteinen yleiskaava, joka tarkentaisi mitoituksen ja ajoituksen osalta maakuntakaavaa ja ohjaisi kuntien kaavoitusta. Valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti MAL-aiesopimuksessa on sovittu, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Työn yhteydessä määritellään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan tarve ja aikataulu sekä seudun muiden kuntien alueille laadittavien yhteisten yleiskaavojen tarve ja aikataulutus. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimukset Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan lisäämiseksi valtio sopi Helsingin sekä Turun seudun kuntien kanssa kesällä 2012 uusista asuntotuotanto tavoitteista vuosille (MAL-aiesopimus). 12 Sopimus edellyttää, että kunnat sitoutuvat kuntakohtaisiin asuntotuotantovelvoitteisiin. Vastaavissa aiemmissa sopimuksissa tavoitteet eivät ole kuitenkaan täysin toteutuneet ja tällä hetkellä näyttää, että Helsingin alueen kuntien nykyiset asemakaavat eivät vastaa näitä tavoitteita (Kuvio 14). Lisäksi on huomioitava, että 10 Lisäksi palveluyhteistyö mahdollistaa lähinnä pienimuotoiset rajat ylittävät palvelut ja erityispalveluiden saannin. Näillä yhteistyömuodoilla palveluiden tarjonta muille kuin kunnan asukkaille on jäänyt vähäiseksi suhteessa seudun työssäkäyntiin ja asiointiin yli kuntarajojen 11 Toimiva esimerkiksi maakuntakaavoituksesta on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus, jossa varaudutaan asukkaan ja työpaikan kasvuun vuoteen 2035 mennessä. Uutta väestönkasvua ohjataan siinä ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen nykyisten ratojen asemanseuduille ja taajamiin linjaautoyhteyksien varsille. Arvioitu kasvu suunnataan ensisijaisesti nykyiseen rakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. 12 Tällä hetkellä myös Tampereen seudulle on solmittu vastaava sopimus. Lisäksi pohdinnassa on, tulisiko yli asukkaan kunnille laatia samantapaisia sopimuksia. 23

24 sopimuksissa asetetut tavoitteet saattavat aliarvioida asuntotarvetta, sillä kaavavarannon supistuminen aiempina vuosian luo ylimääräistä painetta nykykaavoitukselle. Julkisessa keskustelussa on nostettu esille tarve aiesopimusten kehittämisestä ja niiden sitovuuden vahvistamisesta, mikä lisäisi niiden vaikuttavuutta. Yhtenä vaihtoehtona työryhmässä nousi esille ajatus MAL-sopimusten muuttamisesta laillisesti sitoviksi. MAL-sopimusten tavoitteiden sitovuuden lisääminen juridisesti, voisi kuitenkin johtaa kuntien lakisääteisten velvoitteiden kasvuun. Kuvio 14. Pääkaupunkiseudun asemakaavatilanne ja tarvittava kerrosala* * Tarvittava kerrosala määritelty Valtion ja kuntien MAL-aiesopimuksen mukaan Lähde: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen MAL-aie-sopimus Valtion kunnille myöntämät tuet ja rahoittamat liikennehankkeet Valtio voi kannustaa kaavoitukseen tukemalla kuntien infrastruktuurin rakentamista esimerkiksi kunnallistekniikka-avustuksilla. Näitä avustuksia myönnettiin yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosina Alueellisesti avustukset painottuvat aiesopimusta toteuttaviin Helsingin seudun kuntiin. Noin 70 prosenttia avustuksista on myönnetty näille kunnille. Avustusten vaikuttavuudesta ei ole kuitenkaan arvioita. On mahdollista, että kunnallistekniikka olisi rakennettu alueille muutenkin, sillä suuri tonttikysyntä erityisesti pääkaupunkiseudulla luo paineita kunnallistekniikan rakentamiseen. Lisäksi avustukset ovat kuntien kehittämiskorvausoikeuden (käsitellään myöhemmin maankäyttöpolitiikkaosiossa) kanssa vaihtoehtoisia keinoja saavuttaa sama tavoite (kunnallistekniikan rahoitus). Avustusta myönnetään uudelle asuntoalueelle johtavien liikenneväylien sekä puistojen rakentamiseen, mutta ei täydennys- ja muutosaluerakentamisalueille. Näillä alueilla on todennäköisesti jo osittain valmiiksi rakennettua kunnallistekniikkaa, mutta jotta alueita voitaisiin hyödyntää asuntorakentamiseen voivat muutokset kuitenkin vaatia kunnalta muita kunnallisteknisiä toimia. Esimerkiksi kaavan käyttötarkoituksen muuttaminen voi vaatia kunnallistekniikan osittaista uudelleen rakentamista. Kunnallistekniikka-avustuksia ei ole tarkoituksenmukaista myöntää perusparannuksiin. Valtio voisi enenevässä määrin vaikuttaa kuntien kaavoituspäätöksiin myös liikenneverkostohankkeiden kohdentamisen ja rahoituksen kautta yhdistämällä ne entistä tiiviimmin kuntien maankäyttösuunnitteluun. Tällöin kunnat velvoitettaisiin kaavoittamaan tiiviitä asuinalueita, jonne toteutetaan alueen esimerkiksi 24

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8. VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.2014) Matti Vatilo 26.8.2014 Hallitusohjelma 24.6.2014 Helsingin

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 73,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025 21.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen

Lisätiedot

Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu

Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu Työttömyys Työllisyys BKT Liite 1: Keskeiset tilastolähteet Liite 2: Liitetaulukot 27.2.2017/MH Väkiluku: neljä suurinta maakuntaa,

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot