PROJEKTINA PARTIOLEIRIN RUOKAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTINA PARTIOLEIRIN RUOKAILU"

Transkriptio

1 PROJEKTINA PARTIOLEIRIN RUOKAILU Teija Kolehmainen Opinnäytetyö Marraskuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) KOLEHMAINEN, Teija Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 22 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka PROJEKTINA PARTIOLEIRIN RUOKAILU Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalveluiden koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) PARTANEN, Hilkka Toimeksiantaja(t) Etelä-Savon Partiolaiset ry. Tiivistelmä Etelä-Savon Partiolaiset ry. järjestää jäsenilleen perinteisiä partioleirejä neljän vuoden välein. Leirin toteuttajien vähyyden vuoksi leirin järjestämisen avuksi haluttiin selkeä ohjekansio, josta olisi käytännön apua kaikille leirien ohjaajille tulevia leirejä toteutettaessa. Ruokapalveluitten osuus leirin toteuttamisessa on suurin sekä taloudellisesti että leirin onnistumisen kannalta ja siksi ruokapalvelujen suunnitteluun on paneuduttava huolellisesti. Työssä esitellään perinteisen kesäleirin suunnittelua ja toteutusta, sekä ruokapalveluitten suunnittelua projektina. Projektille tyypillistä elämänkaarta kuvaillaan esimerkinomaisesti kertomalla, kuinka mikäkin vaihe leirin ja ruokailun suunnittelussa toteutettiin. Työssä selvitetään myös hieman projektityöskentelyn tunnuspiirteitä ja vaiheita. Liitteenä on työkansio, jossa on kohderyhmälle testatut ruokalistat ja ruokaohjeet, ravintoainelaskelmat ja ulkopuolinen palaute leiriruokailun sujumisesta. Avainsanat (asiasanat) Leiriruokailu, partioleiri, projekti, projektityöskentely Muut tiedot Liitteenä työkansio

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION Date School of Tourism and Services Management Author(s) KOLEHMAINEN, Teija Type of Publication Dissertation Pages 22 Confidential Language Finnish Title Until SCOUT CAMP CATERING AS A PROJECT Degree Programme School of Tourism and Services Management Tutor(s) PARTANEN, Hilkka Assigned by Etelä-Savon Partiolaiset ry. Abstract Every fourth year Etelä-Savon Partiolaiset ry. arranges traditional scout camps for their members. A simple handbook was needed to help the few camp personal in their tasks. The book should provide practical help and guidelines in all camp arranging areas when future camps are arranged. The planning of catering services must be done very carefully, because catering services is the most important area in camp arranging whether it is measured financially or by participants experience of the camp success. This paper presents planning of catering services as a project. Planning and implementation of a traditional summer camp is also described. The typical lifecycle of a project is presented with the help of examples. The examples are taken from various phases in the planning of the camp and catering. The features and phases of project work are also descibed. As an appendix there is a working folder that includes menus and recipes that are tested for the target group, nutritive calculations and evaluation of the camp catering succes. Keywords catering in camp, scout camp, project Miscellaneous Appendix working folder

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...2 2PIIRILEIRINSUUNNITTELUJATOTEUTUSPROJEKTINA Piirileiri projektna Projektin vaiheistus Projektin organisointi ja ohjaus Projektin rahoitus Yhteistyösopimusneuvottelut Lupa- ja ilmoitusasiat Projektin päättäminen ja arviointi LEIRIRUOKAILUN SUUNNITTELU Ruokalistasuunnittelu Omavalvonta Henkilökunnan tarve ja työnjako Keittiö- ja tarjoilukalusto, astiahuolto ja tähderuoka Arviointi POHDINTA...20 LÄHTEET...22 LIITTEET Liite 1. Erillinen opaskansio

5 3 1 JOHDANTO Scouting is outing, on partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell todennut perustamastaan nuorisoliikkeestä. Partiolaiset ympäri maailman haluavat vieläkin toimia Baden-Powellin ideologian mukaan: luonnossa pidettävät partioleirit ovat partiointia parhaimmillaan. Suomen Partiolaiset ry:n partioohjelmaan kuuluu retkien ja leirien järjestäminen. Partiointi Suomessa tapahtuu paikallisyhdistyksissä eli lippukunnissa. Lippukunnat on jaettu maantieteellisesti piirijärjestöihin. Kotilippukuntani Metsän Siskot ry. kuuluu Etelä-Savon alueeseen, ja näin ollen piirijärjestöni on Etelä-Savon Partiolaiset ry. Etelä- Savon Partiolaiset ry:n kotipaikka on Mikkeli ja yhdistykseen kuuluu jäseniä kahdestakymmenestäkuudesta lippukunnasta. Etelä-Savon Partiolaiset ry. on pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmassaan päättänyt järjestää kesäleirejä jäsenilleen neljän vuoden välein. Vuonna 1999 piirileiri järjestettiin Sulkavan kunnassa Tapiolan leirikeskuksessa. Minua pyydettiin järjestämään leirin ruokapalvelut. Lupasin suunnitella leirin ruokailun järjestämisen, mutta koska tiesin esikoiseni syntyvän joitakin kuukausia ennen leiriä, en luvannut olla mukana toteuttamassa suunnitelmiani. Partiotoiminta on täysin vapaaehtoista. Tämän vuoksi tapahtumien järjestämiseen muuttotappioalueilla ei yleensä ole saatavissa niin paljoa innokkaita ja osaavia tekijöitä kuin olisi tarpeen. Vuoden 1999 piirileiriltä oli tarkoitus kerätä eri osa-alueiden vastuuhenkilöiden tekemät ohjevihkoset opaskansioksi, jota tulevat leirien järjestäjät uudella vuosituhannella voisivat käyttää mallina tulevia leirejä suunnitellessaan. Tämä madaltaisi kynnystä alkaa järjestää tapahtumaa, kuten leiriä, koska olisi jo jotakin valmiiksi mietittyä ja kokeiltuakin ohjelmaa sekä ruokailua, turvallisuutta, huoltoa ynnä muita osa-alueita koskevaa tietoa. Juuri tekijöitten puutteen vuoksi lupauduin mukaan projektiin, vaikka tiesin osuuteni olevan vain puolinainen. Ajattelin kuitenkin osaltani partiohengessä auttaa ja palvella muita. Omakin osuuteni leiriruokailun suunnittelusta oli tarkoitus dokumentoida tuleville tekijöille. Piirileirin järjestäminen on selkeä projekti, hanke, jolla on tavoite, aikataulu, määritellyt resurssit ja oma organisaatio (Rissanen 2002, 14). Leiriruokailun

6 4 järjestäminen piirileirille taas on alaprojekti. Olen työssäni selvittänyt projektityöskentelyä ja kertonut, kuinka oma suunnittelutyöni ja piirileirin suunnittelu ja toteuttaminen ovat noudattaneet projektin tunnuspiirteitä ja edenneet alusta loppuun projektin kulun mukaan. Työn lisäksi olen tehnyt liitekansion, työkansion, josta selviää suunnittelutyöni käytännössä. Työkansiossa on mukana muun muassa ruokalistat, ruokaohjeet, ravintoainelaskelmat sekä ohjeita elintarvikkeitten käsittelystä leiriolosuhteissa. 2 PIIRILEIRIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS PROJEKTINA Suomessa järjestetään paljon erilaisia kesätapahtumia joka vuosi. Toiset ovat kertaluonteisia, toiset taas toistuvat saman tyyppisinä uudelleen ja uudelleen. Tapahtumia järjestettäessä on kuitenkin aina vastattava seuraaviin peruskysymyksiin: Miksi tapahtuma järjestetään? Mitä yleisölle tarjotaan? Miten yleisö saadaan tulemaan paikalle ja viihtymään? Keitä yleisöksi halutaan? Miten tapahtuma saadaan onnistumaan sisällöllisesti ja taloudellisesti? (Kauhanen, Juurakko & Kauhanen 2002, 12.) Partio-ohjelmaan kuuluu retkien ja leirien järjestäminen. Partiopiirin tehtävä on järjestää jäsenilleen yhteisiä tapahtumia. Etelä-Savon Partiolaiset ry. on pitkän tähtäimen suunnitelmassaan päättänyt, että piirileiri järjestetään neljän vuoden välein, jolloin jokainen ikäpolvi pääsee leirille ensimmäisen kerran leiriläisenä ja seuraavan kerran työtehtävissä. Leiri tarjoaa mahdollisuuden kasvaa itsenäisyyteen olemalla poissa kotoa turvallisesti. Leiri tarjoaa mielekästä, opettavaa ja kasvattavaa ohjelmaa ja turvallista ja hyvää seuraa lapsille. Jotta lapset voivat keskittyä kokemuksiin ja elämyksiin, vastaavat ruokapalveluiden järjestäjät riittävästä ravinnon saannista, huollon henkilöstö peseytymis- ja lepomahdollisuudesta, valvojat alueen ja leiriläisten koskemattomuudesta, ensiapuhenkilöt välittömästä avun saannista

7 5 vahinkojen sattuessa, leiritoimiston työntekijät tiedon kulusta ja niin edelleen. Leiri muodostuu siis monen eri tiimin saumattomasta yhteistyöstä. Tiimissä yhteinen tavoite ja vastuu lisäävät työmotivaatiota ja sitoutumista. (Rissanen 2002, 82.) Partiolaiset tietävät odottaa leirejä, koska ne ovat yleensä aina hyvin positiivisia kokemuksia. Leiristä ilmoiteltiin piirin omassa lehdessä ja lippukuntapostissa. Leiriläisten viihtymiseksi on tehtävä kovasti töitä. Ohjelman tulee olla monipuolista ja huolellisesti suunniteltua niin, että yllättävätkään tilanteet eivät lamaannuta leirin kulkua. Leirin riskeistä kerron enemmän myöhemmin. Lapset tarvitsevat toki välillä vapaata aikaa, mutta runsas ohjelma ja tekeminen selkeässä aikataulussa tuovat turvallisuutta ja vievät mahdollisen koti-ikävän mennessään. Piirileirille ovat tervetulleita kaikki piirin jäsenet. Isompien työpanosta tarvitaan järjestelyihin, pienemmille halutaan tarjota unohtumaton elämys tekemällä ja kokemalla. Leirille halutaan ottaa mukaan kaiken ikäiset partiolaiset. Leirin onnistuminen on monen tekijän summa. Ohjelma, huolto, ruokapalvelut, turva, ensiapu, alaleirit, haikki eli vaellus, tekniikka ja leiritoimisto kaikki vastaavat omalta osaltaan leirin onnistumisesta. Jokaisella on oma budjettinsa, jonka mukaan tulee toimia. Leiriläisten lukumäärä pystytään arvioimaan melko hyvin vanhan kokemuksen pohjalta, joten talousarvion laatiminen ei ole aivan sattuman kauppaa. Koska yhdistyksen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, on tulos hyvä, kun se ei ole tappiollinen. 2.1 Piirileiri projektina Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa varta vasten sitä varten perustettu, johtosuhteiltaan selkeä organisaatio, jolla on käytettävissään selkeästi määritellyt resurssit ja panokset (Silfverberg 1996, 11). Projektin tulisi myös tuottaa lisäarvoa asettajalleen ja hyötyä kohteelleen (Rissanen 2002, 14).

8 6 Etelä-Savon Partiolaisten piirihallitus on antanut Juurakko-leirille tavoitteeksi luoda ja nostaa eteläsavolaista piiri-identiteettiä, me-henkeä ja korostaa omia alueellisia ja ideologisia juuriamme perinteisen partioinnin, luonnon ja metsän keinoin. Tavoitteita konkretisoidaan ja toteutetaan ennen muuta ohjelmassa, mutta mahdollisuuksien mukaan myös muussa suunnittelussa ja toiminnassa. (Juurakko-leirin projektisuunnitelma, Etelä-Savon partiolaiset ry:n hallitus lokakuu 1998.) Leirin suunnittelu aloitettiin vuoden 1997 lopulla piirihallituksen jäsenten kesken. Vuoden 1998 aikana nimettiin leiritoimikunnan jäsenet niin, että jokaiselle vastuualueelle oli nimetty vastuuhenkilö. Itse liityin toimikuntaan syksyllä Tavoitteeni oli tarjota leiriläisille riittävästi maukasta ja ravitsevaa ruokaa, jotta he jaksaisivat osallistua kaikkeen ohjelmaan ja tekemiseen. Ruoan oli tarkoitus tuottaa myös mielihyvää ja toimia osaltaan kasvatuksen ja opetuksen välikappaleena. Aloitin työni ruokalistojen ja annoskokojen suunnittelulla. Sitten tein ruokaohjeet suunnitelmieni mukaan. Alkuvuodesta 1999 vastuuhenkilöt kouluttivat työntekijöitään. Minäkin pidin koulutustapahtuman, johon osallistuivat leirin pääkokki, keittiöhenkilökuntaa ja alaleirien keittiöhenkilöstöä. Koulutus jatkui keväällä. Leiri-ilmoittautuminen loppui maaliskuun lopussa, joten sen jälkeen voitiin tehdä tarkat tilauslistat tarvittavista tarvikkeista eri vastuualueilla. Tässä vaiheessa ruokamäärät laskettiin tarkoiksi ja tarjouspyynnöt lähetettiin tavaroitten toimittajille. Tarjousten saavuttua valittiin tavaran toimittajat ja sovittiin toimitusaikataulut. Samoin neuvoteltiin yhteistyösopimuksia mm. kylmäkontista ja Alfa-keittimestä. Leiri alkoi ja päättyi Rakennus- ja purkuleirit toimivat muutaman päivän ennen ja jälkeen leirin. Leiritoimikunnan jäsenet valvoivat leirin toteutumista ja leirin jälkeen kirjoittivat loppuraporttinsa syyskuun puoliväliin menneessä. Projekti päättyi syyskuun lopussa yhteiseen tilannekatsaukseen. Juurakko-leiri täytti hyvin projektin piirteet. Projekti myös eteni vaihe vaiheelta alusta loppuun saakka. Projektin piirteitä Kauhanen, Juurakko ja Kauhanen (2002, 24) ovat kirjassaan kuvanneet selkeästi. Aluksi projektille asetetaan tavoitteet. Kun tavoitteet on saavutettu, projekti päättyy. Projektilla on siis aina tietty elinkaari. Projekti muodostaa myös itsenäisen kokonaisuuden, kuten piirileiri. Se on osa laajempaa partion kasvatustoimintaa, mutta kuitenkin itsenäinen tapahtuma. Projektin onnistumiseksi tarvitaan monien tekijöiden

9 7 nen tapahtuma. Projektin onnistumiseksi tarvitaan monien tekijöiden yhteistyötä. Projekti elää omaa elämäänsä tekijöidensä mukana. Aina projekti kuitenkin on kasvun mahdollisuus tekijöillensä. Projekti on ainutkertainen tapahtuma, kuten elämä itsessäänkin. Vaikka tapahtuma toistuisi saman tyylisenä, kuten piirileiri neljän vuoden välein, jokainen leiri on kuitenkin ainutlaatuinen. Ihmiset muuttuvat ajan kuluessa, vaikka paikka, kokoonpano ynnä muut ympäristötekijät pysyisivätkin samoina. Projektille on tyypillistä muutos. Suunnitelmat eivät toteudu sellaisinaan, vaan niitä on paranneltava tai jopa muutettava täysin toisenlaisiksi. Näin ollen edellä tapahtuva vaikuttaa aina tuleviin asioihin seurannaisperiaatteen mukaisesti. Projektin tekijät ja osa-alueet sitoutuvat toisiinsa välillä tiiviimmin, välillä löyhemmin. Tämäkin kuuluu projektiin. Projektiin kuuluu yleensä myös monia yhteistyökumppaneita. Näitä ovat mm. tavarantoimittajat, lahjoittajat ja mahdolliset sponsorit. Leirimme yhteistyökumppaneita olivat myös kunta ja seurakunta. Jokaisessa projektissa on myös omat riskinsä. Riskejä voi kuitenkin vähentää huolellisella suunnittelulla ja paneutumisella asiaan. Taloudellisia riskejä on myös mahdollisuus siirtää ainakin osittain muille. Rissanen (2002, 16) rakentaa projektin yhdeksästä päällekkäin asetetusta laatikosta, rapuista, joita pitkin kiivetään projektin ideoinnista lopetukseen. 2.2 Projektin vaiheistus Projektin vaiheistus Juurakko-leirillä eteni seuraavasti. Piirin pitkän tähtäimen suunnitelmaan on kirjattu leirin järjestäminen neljän vuoden välein. Kun edellisestä leiristä oli kulunut vuosi aikaa, piirihallitus alkoi miettiä teemaa ja etsiä tekijöitä uudelle leirille. Projektia ideoitiin. Mietittiin teemaa, toteutustapaa ja vastauksia kysymykseen, millainen on hyvä leiri. Visioitiin tulevaa, hahmoteltiin väljästi suuntaa hyvän leirin toteutukselle. Tällöin leirin teemaksi valittiin perinteet, ideologiset ja maantieteelliset juuret. Samoin leiripaikka etsittiin hyvin varhaisessa vaiheessa päällekkäisyyksien välttämiseksi. Leiripaikan tuli sopia teemaan ja olla perinteinen metsä sopivine telttamaastoineen järven rannassa. Paikalle täytyi päästä myös opetuslaivoilla Saimaata pitkin. Leirin huollon ja ruokailun helpottamiseksi haluttiin myös jonkin verran valmiita raken-

10 8 nelmia, kuten keittiö, varastotiloja, käymälöitä, sauna ja pesupaikkoja. Taustaselvityksenä etsittiin siis leiripaikka ja tekijöitä leirille. Juurakko-leirin tavoitteena oli korostaa juuria. Pelkkiä laadullisia määrittelyjä käytettäessä ovat tavoitteet usein epämääräisiä. Loppuraportissa voi tavoitteisiin pääsyä selittää aivan miten tahansa vaan. Tavoitteiden asettaminen pelkästään laadulle oli hyvin tyypillinen virhe Juurakko-leirin projektisuunnitelmassa. Tavoitteita asetettaessa täytyisi asettaa niin laadullisia kuin määrällisiäkin tavoitteita. Kun uutta piirileiriä oli ideoitu ja visioitu, kun oli tehty taustaselvitykset paikasta ja määritetty väljähköt tavoitteet, tehtiin päätös projektin perus- tamisesta. Päätettiin toteuttaa piirileiri kesällä (Rissanen 2002, 26, 34, 40, 45, 50.) Leirin johtajat, eli projektin vetäjät, piirihallitus nimesi jo reilut kaksi vuotta ennen varsinaista tapahtumaa. Leiriä suunniteltiin ja eri vastuualueille tuli lisää henkilöitä. Koska piirileireillä on jo pitkä perinne, ei projektin toteutettavuutta epäilty. Myös riskit olivat jo osittain aiemmista kokemuksista tiedossa. Riskeihin leirin osalta valmistauduttiin tekemällä vaihtoehtosuunnitelmia. Riskien siirtäminen muille, esimerkiksi vakuutusyhtiölle, ei leirillä ole mahdollista. Taloudellinen tappio ei ole kovinkaan suuri riski piirileiriä järjestettäessä, koska budjetit tehdään tarkasti ja niiden toteutumista valvotaan. Leirimaksut kerätään etukäteen, joten raha saadaan varmasti ja jo hyvissä ajoin leirin kulujen kattamiseen. Leirillä todennäköinen riski on sään raju vaihtelu, jolle ei voida mitään. Tämän vuoksi riskikartoitus on tehtävä ja muuttuviin olosuhteisiin varauduttava. Sään varalle voidaan miettiä vaihtoehtoista ohjelmaa, joka harvemmin on tarpeen, sillä partiolaiset ovat sateenkestäviä. Ruoan valmistaminen alaleireissä tulvan aikana olisi ollut mahdotonta. Varasuunnitelmana ruoan valmistus olisi toteutettu keskuskeittiön vieressä sijaitsevassa kiinteässä betonilaatalle pystytetyssä ruokailukatoksessa leirikeittiöiden varusteilla. Riskejä voivat olla myös henkilöriskit. Kuinka korvataan sairastunut työntekijä, tai edetään tilanteessa, jossa joku vain jättää tulematta paikalle sovittuna aikana? Ihmisten kesken toimittaessa on myös mahdollista, että henkilöt eivät tule toimeen keskenään, ja koko projekti tai sen osa vaarantuu. (Rissanen 2002, 165.) Ruokapalveluiden järjestämisessä riskinä on myös tavarantoimitus. Kuin-

11 9 Kuinka valmistaa ruokaa, jos raaka-aineet eivät saavukaan sovittuna päivänä? Mikä on varasuunnitelma silloin? Henkilöstöriskeihin emme olleet varautuneet, vaan luotimme toisiimme. Tavarantoimittajien mahdollisiin toimituskatkoksiin oli aina vähintään vuorokausi aikaa reagoida. Tuossa ajassa ehtii jo löytää ruokaa muualta. Juurakko-leiri toteutettiin suunnitelmien mukaan ja projektin kulkua arvioitiin sekä projektin edetessä että leirin jälkeen. Lopuksi projekti päätettiin. Vastuuhenkilöiden loppuraportit kerättiin. Koko leirin tekijöitä ja yhteistyötahoja kiitettiin. Lopuksi pidettiin viikonlopun kestävä päätöstilaisuus, jossa purettiin leirin tapahtumia ja tunnelmia Projektin organisointi ja ohjaus Projekteilla tulee olla selkeä asettaja. Asettaja asettaa projektille tavoitteet ja nimeää projektin vetäjän. Juurakko-leirin projektinasettaja oli siis piirihallitus ja projektin vetäjinä toimivat Marika ja Jari, kaksi piirin alueella toimivaa partiojohtajaa. Asettaja etsi yhdessä vetäjien kanssa johtoryhmän muut jäsenet. Vapaaehtoistyössä kaikkien johtoryhmään suostuneiden motivointi oli hieman vaikeaa, ja yllättäviä irtisanoutumisia tapahtui vielä hyvinkin myöhään. Projektin asettaja antoi raamit talousarviolle. Leirin tavoitteena oli nollatulos, mutta piiri kantaisi vastuun myös mahdollisesta tappiosta. Projektin vetäjät olivat kokonaisvaltaisesti vastuussa leirin onnistumisesta. He hankkivat projektihenkilöstön, leirillämme tätä kutsuttiin valtakehäksi. Vetäjät valvoivat valtakehän toimintaa, pitivät henkeä yllä ja toimivat puheenjohtajina valtakehän kokoontumisissa. Valtakehään kuului leirisihteeri, joka huolehti materiaalin arkistoinnista ja päivittäisistä toimistotöistä. Projektiryhmän jäsenet suunnittelivat oman vastuualueensa ja nimesivät tarvitsemansa henkilökunnan sekä kouluttivat nämä henkilöt tehtäviinsä. Valtakehän jäsenet pitivät vetäjiä ajantasalla projektin edetessä. He valvoivat vastuualueensa toimivuutta leirillä ja laativat omat loppuraporttinsa.

12 10 Oman projektini eli ruokapalveluitten suunnittelun asettajina toimivat leirin johtajat Marika ja Jari. Koska en itse tuolloin toiminut aktiivisesti piiritason partiotyössä, projektin asettajat lupasivat koota minulle muut ruokapalveluryhmän jäsenet. Ruokapalveluryhmän kokoon saaminen oli hankalaa, sillä pätevät alan opiskelijat tai ammattilaiset olivat tiiviisti työelämässä. Leirin aika oli vilkkainta lomailuaikaa, joten lähes kaikki opiskelijat olivat kesätöissä. Leirin pääkokki oli opiskellut ravintola-alaa ja toiminut aiemminkin leiriruokailun toteuttajana. Muita ryhmän jäseniä olivat innokkaat vapaaehtoiset, joita keittiötyö kiinnosti. Leirin johtajilta sain hyvin tiukan ja selkeän raamin talousarviooni. Suunniteltuani ruokapalveluiden kulun teoriassa, koulutin ryhmäni jäsenet, luovutin kaiken materiaalin pääkokille ja jäin toivomaan parasta. Leirin alkaessa pistäydyin leirikeittiössä katsomassa, että sovitut tavarat ja laitteet olivat tulleet. Sen jälkeen en enää ollut tekemisissä Juurakko-leirin kanssa. Loppuraportin ruokapalveluitten toteutumisesta teki leirin pääkokki. 2.4 Projektin rahoitus Rahaa voidaan saada projektin käyttöön kolmella tavalla. Projektin asettajalla voi olla ennestään omaa rahaa käytössä. Toinen vaihtoehto on, että tapahtumaan kerätään pääsymaksu ja tapahtumassa myydään jotakin, josta rahaa saadaan. Kolmas keino on hankkia rahat ulkopuolisesta lähteestä, joko anoa avustusta, neuvotella tappiontakauksesta tai yrittää saada tapahtumalle sponsoreita. (Kauhanen, Juurakko & Kauhanen 2002, 59.) Juurakko-leirille raha hankittiin osallistumismaksuilla. Osallistumismaksu piti maksaa jo hyvissä ajoin ennen leiriä. Näin projekti sai rahan käyttöönsä jo ennen menoja. Leiriläisille jaettiin leirin alussa leiriläisen kirja, johon oli myyty ilmoitustilaa yrityksille. Omaa varainhankintaa oli myös leirin aikana leirialueella toimiva kioski, josta saadut tulot kartuttaisivat leirin kassaa. Etelä-Savon Partiolaiset ry. oli luvannut tapahtumalle tappiontakauksen. Taloudellinen riski oli siis pieni, jos suunnitelmat oli tehty huolellisesti, ja niiden toteutumista valvottaisiin tiukasti. Näin tehtiin, ja loppujen lopuksi leiri tuotti voittoa piirille.

13 Yhteistyösopimusneuvottelut Kaikista tarvittavista palveluista ja tarvikkeista on tehtävä mahdollisimman kattavat listat, ennen kuin yhteistyökumppaneita ryhdytään hankkimaan. Kun tarpeet on selvillä, mietitään ketkä tarpeisiin voivat vastata. Onko jo olemassa toimivia suhteita, vai lähdetäänkö liikkeelle aivan alusta? Kun palveluiden ja tavarantoimittajat on etsitty, lähetetään kaikille saman sisältöinen tarjouspyyntö, josta selviää tilaaja ja lisätietojen antaja, aikaraja, mihin mennessä tarjous tulee toimittaa ja minne, mihin asti tarjouksen tulee olla voimassa, sekä muut mahdolliset lisäehdot. Kun kaikki tarjoukset on saatu, vertaillaan niitä keskenään. Elintarvikkeita hankittaessa ainut valintakriteeri ei ollut hinta, vaan suurta lisäarvoa tarjoukseen toi erään tavarantoimittajan mahdollisuus jättää kylmäkontti leirin ajaksi leiripaikalle, sekä toisen toimittajan leirin käyttöön lupaama Alfa-keitin. Kaikkia tavarantoimittajia kiitetään tarjouksista ja heille ilmoitetaan, hyväksyttiinkö vai hylättiinkö heidän tarjouksensa. Tämä jättää hyvän mielen molemmille, ja kanavan avoimeksi mahdollista myöhempää asiointia varten. Tavarantoimittajille ilmoitetaan tarkempi toimitusaikataulu, sekä tarvittaessa tarkat ajo-ohjeet tapahtumapaikalle. Jos tapahtumapaikalle on vaikea päästä esimerkiksi raskaalla kalustolla, on siitä muistettava aina ilmoittaa etukäteen. 2.6 Lupa- ja ilmoitusasiat Lupa-asioissa on syytä ottaa yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa poliisi-, ympäristö-, pelastus-, terveys- ja rakennusviranomaisiin. Heiltä voi kysyä mitä lupia täytyy hakea, tai mitä ilmoituksia on tehtävä. Leirin ruokapalveluitten järjestämisen osalta terveysviranomaiselle riitti ainoastaan ilmoitus leirin ruokailujärjestelyistä, koska leirikeskuksen keittiö on jatkuvasti käytössä, ja siksi asianmukaisesti tarkastettu ja hyväksytty. 2.7 Projektin päättäminen ja arviointi

14 12 Projektia päätettäessä arvioidaan tapahtuman onnistumista, kiitetään sidosryhmiä, kiitetään ja mahdollisuuksien mukaan myös palkitaan tekijöitä ja kirjoitetaan loppuraportti. Arviointia tulee tehdä jatkuvasti niin koko projektin kuin tapahtumankin aikana. Pelkkä lopussa tehty arviointi saattaa olla joko liian positiivinen tai sitten tekijöitten väsymyksestä johtuen liian negatiivinen. Asiakaspalaute on hyvä apu arviointia tehtäessä. Leirillä työntekijät olivat leirin aikana kiireisiä ja väsyneitä, leirin jälkeen vain väsyneitä. Arviointi oli osittain hyvinkin kriittistä. Leiriläisiltä kuitenkin tuli paljon suoraa positiivista palautetta. Loppupalaverissa on hyvä myös purkaa tunteita. Arviointia ei pitäisi jättää pelkästään asiatasolle. Ensinnäkään harva meistä pystyy moiseen objektiivisuuteen, toiseksi on helpottavaa saada sanoa omat tunteensa ääneen ja vapautua niistä. Loppupalaveri voi toimia samalla myös kiitoksena ja palkkiona työntekijöille. Piirileirin loppupalaveri oli rentoutusviikonloppu, jossa tarjottiin ruoat, sauna ja yöpyminen partiomaisesti. Leirinjohtajat kirjoittivat oman loppuraporttinsa projektin asettajalle. Loppuraporttiinsa he liittivät johtoryhmän eli valtakehän kirjoittamat omien vastuualueittensa loppuraportit. Piirihallitus kiitti leirinjohtajia ja totesi projektin päättyneeksi. 3 LEIRIRUOKAILUN SUUNNITTELU Leirille osallistui noin 380 partiolaista. Leiriläiset olivat iältään 7-14-vuotiaita, palveluleiriläiset eli työtehtävissä toimineet olivat yli 15-vuotiaita. Ruoanvalmistus ja ruokailu leirillä tapahtui osittain hajautetusti, osittain keskitetysti. Palveluleiriläiset ja sudenpennut eli pienimmät 7-10-vuotiaat leiriläiset söivät kaikki ateriansa keskuskeittiön yhteydessä olevassa ruokailukatoksessa. Yhteensä heitä oli noin 150 henkilöä. Alaleirit, eli vartiolaiset ja heidän ohjaajansa, söivät kaikki ateriansa omissa leireissään, jonne oli rakennettu omat leirikeittiöt. Alaleirien suuruus oli noin kahdeksankymmentä henkilöä. Alaleirejä oli kolme. Alaleireihin lounas toimitettiin valmiina keskuskeittiöltä lämpöasti-

15 13 oissa, muut ateriat valmistettiin alaleirien omissa keittiöissä. Alaleirit noutivat keskuskeittiön yhteydessä sijaitsevasta keskusvarastosta tarvikkeet aamupalaa, päivällistä ja iltapalaa varten kaksi kertaa päivässä. Pilaantuvia tai herkästi pilaantuvia ruoka-aineita alaleireissä ei säilytetty kylmätilojen puutteen vuoksi. Aamupala tarjottiin kahdeksan aikaan, lounas puolen päivän aikaan, päivällinen noin viideltä ja iltapala kahdeksan maissa illalla. Alaleireissä oli jatkuvasti varastossa mehua, leipää, keksejä, korppuja ja vihanneksia, jos joku halusi välipalaa. Välipalan tarve on ilmeinen pitkän iltapäivän aikana, mutta välipalan korvasivat leiriläisten kioskista ostamat makeiset, jäätelöt ja naposteltavat. Elintarvikkeiden pitämisestä kaupan ulkona on annettu omat ohjeet. (Välikylä toim. 2000, 18.) Vaikka ruoka leirillä ei varsinaisesti ollut kaupan, noudatimme annettuja ohjeita. Alueen, jolla elintarvikkeita pidetään, tulee olla päällystetty niin, ettei pölyhaittoja ole. Käytännössä tämä tarkoitti leirillä sitä, että ulkona ollut Alfa-keitin sijaitsi betonilaattojen päällä, keittiön takaoven vieressä. Alaleireissä keittiöt olivat maapohjaisia, joiltakin osin pressuilla suojattuja. Elintarvikkeita ei saa säilyttää lähellä pakokaasuja. Tällaista ongelmaa leirillä ei päässyt syntymään, sillä ajoneuvojen pääsy leirialueelle oli estetty. Ainoastaan tarvittava huoltoajo oli sallittu kahdelle määrätylle kulkuneuvolle. Hyönteisten, tai muiden vahinkoeläinten pääsy elintarvikkeisiin tulee estää. Tämän vuoksi kaikki säilyvät elintarvikkeet, joita alaleireissä säilytettiin, pidettiin kannellisissa, joko muovisissa tai teräksisissä astioissa. Jäteastioiden riittävän tiheästä tyhjentämisestä täytyy huolehtia. Tämän asian kanssa oltiin hyvin huolellisia. Jäteastiat tyhjennettiin useasti päivässä. Elintarvikkeitten säilytykseen tarkoitettujen astioitten täytyy kestää hyvin puhdistusta ja tarpeen mukaan myös desinfiointia. Pintojen tulee olla helposti puhdistettavia. Jätevedet tulee kerätä umpinaiseen säiliöön. Leirillämme huolto keräsi jätevedet ja toimitti ne jätevesiverkkoon.

16 14 Keittiöhenkilökunnalle tulee olla järjestetty oma käymälä ja käsienpesupaikka. Leirikeskuksen sisävessat olivatkin ainoastaan keittiöhenkilökunnan käytössä. Myös alaleirien keittiöväki käytti samoja käymälöitä. Alaleireissä oli rakennettu keittiön yhteyteen vain keittiöhenkilöstölle tarkoitetut käsienpesupaikat. 3.1 Ruokalistasuunnittelu Ruokalistan suunnittelun aloitin reunaehtojen kartoittamisella. Paljonko ruokailijoita olisi? Montako ateriaa päivässä tarjotaan? Minkälaiset tilat, koneet ja laitteet on käytössä? Paljonko rahaa on käytössä? Minkä verran on henkilökuntaa? Näiden jälkeen paneuduin ravitsemussuosituksiin, omaan tietämykseeni leirielämästä ja annoskokoon vaikuttavista tekijöistä. Leiriläisiä leirille odotettiin noin 350. Todellinen lukumäärä oli noin 380 leiriläistä. Osa palveluleiriläisistä ei ollut muistanut ilmoittautua. Leiriläisille tar- jottiin aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Välipalaa sai halutessaan. Lei- rillä toimi kioski ja leirinjohtajat ajattelivat sen korvaavan välipalan tarpeen. Vierailin Tapiolan leirikeskuksessa, ja näin keittiön rajallisuuden. Uuniruokia ei voisi valmistaa, koska keittiössä oli ainoastaan yksi vanhanaikainen paistinuuni. Keittiössä ei ollut ainuttakaan kippipataa, joten sellainen olisi hankittava. Kylmävarastot olivat pieniä. Säiliöpakastimia onneksi oli kolme. Alakerran kellari soveltui jäteruuan säilytykseen, mutta ei muuhun. Työvälineitä oli vähän, monia tarvittavia puuttuikin. Tein puutoslistaa, ja aloin hankkia keittiöön perustarvikkeita. Tarvitsimme myös lämpöastioita, sillä lounas kuljetettiin valmiina alaleireihin. Sain neuvoteltua Saarioinen Oy:ltä kylmäkontin käyt- kippipadan. Sulkavan kunnalta saimme lainata lämpöastioita, joita myös Sul- töömme. Valio Oy lupasi meille viikoksi Alfa-keittimen, eli kaasulla toimivan kavan soutu-tapahtuma käyttää. Piirin ja lippukuntien keittiökalustoista löytyi tarvittavia puuttuvia työvälineitä. Leirin budjetti oli mk, josta ruokailun osuus oli suurin menoerä, mk. Leiripäivän hinta oli noin 90 mk, ruokapäivän hinta 27 mk leiriläistä kohti. Hintaan sisältyi raaka-aineet, tarvittavat polttoaineet (nestekaasu keittimeen),

17 15 mahdolliset laitteiden vuokrat, joita emme joutuneet maksamaan ja mahdolliset rahdit, joitten osuus jäi hyvin pieneksi. Ruokailun budjetista ei tarvinnut maksaa tilavuokraa eikä mitään henkilöstökuluja, koska sellaisia ei ollut. Ainoastaan ilmaista kahvia ja keksejä oli tarjolla leirin johtajistolle jatkuvasti keittiön piikkiin. Henkilökunnan määrän jouduin miettimään itse. Koska tiesin, ettei keittiötyöhön ole tungosta, pyrin tekemään ruokalistasta mahdollisimman helpon toteuttaa vähälläkin työntekijämäärällä. Jatkoin suunnittelua kyselemällä eri ikäisiltä partiolaisilta, mitä he haluaisivat leirillä syödä. Tässä vaiheessa karsin joitakin toiveruokia pois listalta juuri valmistustavan rajallisuuden vuoksi. Aikuisten ja lasten erilaiset ruokailutottumukset menettävät leirielämässä merkityksensä. Leirillä on totuttu syömään vaatimattomampaa ruokaa kuin kaupunkiolosuhteissa ja juuri tätä yksinkertaisuutta leiriruoalta odotetaankin. Suuntaa ruokalistasuunnittelulleni sain joukkoruokailun ravitsemussuosituksista, sekä omista leirikokemuksista. Valtion viranomaiset antavat joukkoruokailua järjestäville tahoille ravitsemussuositukset tueksi. Suositukset luovat kriteerit ruoan laadulle. Tavoitteena on, että ruuasta saadaan kaikkia tarvittavia ravintoaineita riittävästi ja tasapainoisesti ja saavutettaisiin paras mahdollinen ravitsemustila. (Packalen toim. 1994, 15.) Suoraan suositusten mukaista ruokaa en voinut suunnitella, koska ruokailijoitten ikäjakauma oli suuri. Ruuan tulisi kuitenkin sisältää runsaasti hiilihydraatteja energian saannin turvaamiseksi, kasviksia vitamiinien ja kuidun saantia varten ja kohtuullisesti proteiinia kudosten uusiutumiseen. Ruoan täytyisi olla myös maukasta, tuttua, helposti valmistettavaa ja edullista. Leiri kesti vain viikon, joten tuona aikana ei kenellekään pääsisi syntymään ravintoaineiden puutostiloja, vaikka ruoka ei aina kaikille kokonaisuudessaan maistuisikaan. Kun olin saanut perusruokalistan valmiiksi, suunnittelin rinnalle myös kasvisruokavaliota noudattaville vastaavan tyylistä ruokaa sisältävän listan. Yleisimmät allergia- ja laktoosirajoitukset oli otettu huomioon jo koko leirille tarkoitetun ruokalistan suunnittelussa. Erityisruokavaliota leirillä tarvitsi 32 ruokailijaa. Yleisin pyyntö erityisruokavalioista oli vähälaktoosinen ruoka, jota perus-

18 16 ruokamme jo valmiiksi olikin. Leirillä oli joitakin kala-allergisia, muutamia kasvisruokailijoita, sekä useita ryhmittelemättömiä ruoka-aineallergisia. Ruokalistat liitteenä työkansiossa. Ruokalistasuunnittelun jälkeen aloin tehdä ruokaohjeita suunnitelluille ruo ille. Ruokaohjeet liitteenä työkansiossa. Ruokaohjeet tehtyäni tein päivittäiset ravintoainelaskelmat, sekä hintalaskelmat. Vertailin saamiani tuloksia ravitsemussuosituksiin. Tässä vaiheessa en ollut vielä tehnyt tarjouspyyntöjä, enkä saanut tarjouksia ruokien hinnoista, joten käytin hinnastona erään keskisuuren suurkeittiön hinnastoa. Apuna laskennassa käytin Aterix-ohjelmaa. Olin tarkka, etten ylittäisi budjettiani, sillä erityisruokavaliotuotteet ovat hieman tavallisimpia tuotteita kalliimpia, enkä laskenut niiden osuutta erikseen, vaan sisällytin ne tavallisen ruoan hintoihin. Pidin ruokapäivien keskihintaa jonkin verran annettua alempana mahdollisten yllätysten varalta. Laskelmat liitteenä työkansiossa. Leiriläisten lukumäärän varmistuttua tarkastin tarvittavat ruokamäärät omaan päättelemääni annoskokoon verraten. Näin sain tarvittavat raaka-ainemäärät selville. Leirisihteeri lähetti tarjouspyynnöt pyytämilleni eri tavarantoimittajille. Tarjouksia pyydettiin HK:lta, Atrialta, Saarioiselta, Valiolta, Ingmanilta, tukkuliikkeistä, paikallisilta kauppiailta ja maanviljelijöiltä sekä Moilasen leipomolta. Käytännössä kaksi toimittajaa oli jo valittu, heidän tarjoamien lisäpalvelujen perusteella. Tarjousten saavuttua päätettiin toimittajat ja lähetettiin tilaukset. Tällöin olisi vielä pitänyt tarkistaa hintalaskelmat, mutta en sitä tehnyt. Sovin tavarantoimittajien kanssa toimitusajoista ja annoin ajo-ohjeita. Leirin aikana ruokavarastoja täydennettiin paikallisesta lähikaupasta. Leirin jälkeen ravinnoksi kelpaavat kuivatuotteet vietiin piirin varastoon seuraavaa tapahtumaa varten. Tuoretuotteet jaettiin keittiöhenkilökunnalle ja muille valtakehän jäsenille. Ruokaa jäi vähän, koska purkuleiri käytti lähes kaiken ravinnoksi kelpaavan hyväkseen. Ruokalistasuunnittelun rinnalla otin jo yhteyttä paikalliseen terveysviranomaiseen. Keskustelin hänen kanssaan tarvittavista ilmoituksista, omavalvonta-

19 17 suunnitelmasta ja työntekijöitten salmonellatodistuksista. Hän pyysi, että toimitan hänelle ainoastaan ilmoituksen, kuinka ruoanvalmistus ja ruokailu leirillä tapahtuu. Omavalvontasuunnitelma leirikeskuksella oli jo olemassa, joten sitä ei tarvitsisi tehdä uudelleen. Myöskään dokumenttejä omavalvonnan suorittamisesta ei tarvitsisi hänelle toimittaa. Työntekijöitten salmonellatodistusten täytyisi olla kunnossa, mutta hän ei tarvinnut niitä nähtäville. Tein ilmoituksen, jossa selvitin pyydettyjä asioita ja lisäksi keittiön jätehuoltoa. 3.2 Omavalvonta Suurkeittiöissä toteutetaan elintarvikevalvonta niin sanottuna omavalvontana. Tämä tarkoittaa, että terveystarkastaja ei enää kierrä niin usein keittiöissä mittamaassa ja tarkkailemassa kuin aiemmin, vaan keittiö hoitaa lämpötilojen mittaukset ja aistinvaraisen laadun arvioinnin itse ja dokumentoi ne myös säännöllisesti. Omavalvontavelvoite sisältyy EU:n yleistä elintarvikehygieniaa koskevaan direktiiviin. Boström-Kourin, Dahlstedt n & Örnin (1996, 14) mukaan elintarvikelaki (361/95) ja terveydensuojelulaki (763/94) velvoittavat omavalvonnan toteuttamiseen. Terveydensuojeluasetuksessa / ilmoitetaan, että omavalvontasuunnitelmassa on selvitettävä huoneiston ja toiminnan luonteen mukaan ainakin seuraavat seikat: 1) Toiminnan vaiheet, joissa elintarvikehygieeninen vaara voi ilmetä (kriittiset valvontapisteet) 2) Kriittisten valvontapisteiden tarkkailumenetelmät ja toimenpiderajat 3) korjaustoimenpiteet, joihin ryhdytään, jos kohdassa 2 mainitut toimenpide-rajat ylitetään 4) tarkkailumenetelmien varmistustoimenpiteet. (Boström-Kouri, Dahlstedt & Örn 1996, ) Kaikkien työntekijöitten on tiedettävä, mitä omavalvonta tarkoittaa, miksi sitä toteutetaan, kuinka sitä noudatetaan ja kuka siitä vastaa. Ruokatuotannossa määritellään omavalvonnan toimenpiteiden tarve kokonaisriskiä arvioimalla. Kokonaisuuteen vaikuttavat ruokatuotantoketju eli ruoanvalmistustapa, mahdollinen jäähdytys ja uudelleen kuumennus, ruoan säilytysaika ja -lämpötila, ruokatuotannon määrä, kuinka paljon aterioita valmistetaan ja tarjoillaan, ja ruokailijoiden sairastumisalttius. Lapset, vanhukset ja sairaat ovat herkempiä pienillekin mikrobimäärille, terveet aikuiset ja nuoret kestävät enemmän mikrobirasitusta sairastumatta. (Boström-Kouri, Dahlstedt & Örn 1996, 20.) Henkilökunnan hygieniavalvontaan kuuluvat asian mukaiset ja suojaavat

20 kilökunnan hygieniavalvontaan kuuluvat asian mukaiset ja suojaavat työvaatteet, päähineet ja salmonellatutkimus. 18 Omavalvonnan osa-alueita ovat raaka-aineiden vastaanotto, elintarvikkeiden varastointi, ruoanvalmistus, jäähdyttäminen, tarjoilu ja jakelu, kuljetus, astianpesu, puhtaanapito ja laitehuolto, jätehuolto, henkilökohtainen hygienia ja tuhoeläinten torjunta. (Boström-Kouri, Dahlstedt & Örn 1996, ) Leirillä pidin riskeinä ruoan lämpökuljetusta, astiahuoltoa ja henkilökohtaista hygieniaa. Niinpä korostin niin koulutuksessa kuin hygieniaohjeissakin käsienpesun tärkeyttä ja astianpesuvesien kuumuutta. 3.3 Henkilökunnan tarve, työnjako ja koulutus Koska tilat olivat vaatimattomat ja tekijät ammattitaidottomia talkoolaisia, mielestäni vähimmäistyöntekijämäärä keskuskeittiölle oli seitsemän työntekijää. Koska keittiötyö on raskasta ja päivät pitkiä, toivoin leirille saatavan vähintään kymmenen innokasta työntekijää. Keittiöön tarvittiin mielestäni emäntä, joka ei juurikaan toimisi ruoanvalmistuksessa, vaan hoitaisi tavaroitten vastaanottoa, huolehtisi kaasun ynnä muiden kuluvien tarvikkeiden riittävyydestä, vastaisi kyselyihin, hoitaisi tiedottamisen ja selvittelisi erityisruokavalioita sekä toimisi varastonhoitajana. Pääkokki olisi vastuussa pääruoan valmistuksesta, dieettikokki erityisruokavalioiden valmistuksesta, ja loput keittiöhenkilökunnasta toimisi apuna ruuanvalmistuksessa, astiahuollossa, puhtaanapidossa ja toistensa lomittajina. Rekrytoinnin aikana ja koulutustilaisuudessa leirin pääkokki naureskeli esittämilleni vaatimuksille, sillä kaikki komponentit olisivat esikäsiteltyjä, heidän tehtävänsä olisi vain sotkea pata sekaisin. Hän ihmetteli useaan kertaan, mitä ihmettä moinen armeija tekisi keittiössä. Leirin aikana keittiöllä oli neljästä kuuteen henkilöä töissä, ja he olivat nääntyä työtaakan alle. Alaleirien keittiöihin olin ajatellut viittä työntekijää. Vartiolaiset avustivat astiahuollossa alaleireissä. Alaleirien henkilövahvuus oli ilmeisesti riittävä, sillä kritiikkiä sieltä ei kuulunut.

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus 1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus Omavalvontasuunnitelmassa pyritään kuvailemaan elintarvikehuoneiston toimintaa mahdollisimman

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 3.5.2013 ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 Gluteenittomuusväitteiden valvonnan projektiyhteenveto Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Sanna Tuomi terveystarkastaja Viranomaispalvelut Wetterhoffinkatu 2

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Sivu 1 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO TUTKINNON OSA: LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Sivu 2 LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Tutkinnon suorittaja Tutkintotilaisuuden paikka Tutkintotilaisuuden aika

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Tapahtumien järjestäminen. Yhdistyskoulutus Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija

Tapahtumien järjestäminen. Yhdistyskoulutus Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija Tapahtumien järjestäminen Yhdistyskoulutus 2.12.2015 Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija TÄMÄN SETIN SISÄLTÖ Miksi tehdään tapahtumia? Tapahtuma=projekti Projektin osa-alueet Projektin elinkaari

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista

Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista Kuva: Antti Kurkinen Ei-Vielä-Partiolaiset mukaan Roihuamaan! Lippukunnat saavat Sp:n lippukuntapostin mukana materiaalia Roihun ja partion markkinointitapahtuman

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Lounasruokien valmistus 40 osp. Ammattitaitovaatimukset

Lounasruokien valmistus 40 osp. Ammattitaitovaatimukset Lounasruokien valmistus 40 osp Ammattitaitovaatimukset vastaanottaa, varastoi ja säilyttää raaka-aineita ja muita tarvikkeita käsittelee ja käyttää eri jalostusasteella olevia elintarvikkeita valmistaa

Lisätiedot

Kotiruokapalvelut 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Kotiruokapalvelut 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Kotiruokapalvelut 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: toteuttaa asiakaskodeissa sovitun toimintatavan mukaan ateriapalveluja ja toimii erilaisissa kotiruokapalvelutilanteissa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet

Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet 29.3.2012 Minna Dammert Nykytilaanalyysejä Kehityshankkeita Apua tuotteistamiseen Keittiösuunnittelua COACHingverkosto Koulutusta valmennusta Esimiestyötä Apua

Lisätiedot

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT YHTEINEN TEHTÄVÄMME Partiokasvatuksen ansiosta yhä useammat lapset ja nuoret kasvavat tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, aktiivisiksi ja itsenäisiksi yhteisön jäseniksi SIKSI TAVOITTEENAMME ON: VAHVAT,

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006)

Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006) Helsingin kaupungin terveydensuojelujärjestys Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006) 1 Ympäristölautakunta kumonnut 1.1.2005 2 Lintujen

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto.

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto. 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää sodankyläistä partioperinnettä

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat TERRA

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat TERRA Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat syyskuu 2015 TERRA FI1179(2) Tavoitteet ja toteutus Sodexon asiakastyytyväisyystutkimuksen päätavoitteina on: - seurata asiakkaidemme tyytyväisyyttä - tunnistaa

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat. Nova

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat. Nova Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat syyskuu 2015 Nova FI1184(1) Tavoitteet ja toteutus Sodexon asiakastyytyväisyystutkimuksen päätavoitteina on: - seurata asiakkaidemme tyytyväisyyttä - tunnistaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa. Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut

Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa. Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut Kuka valvoo ruokaa? Elintarvikelaki ohjaa ruokahuoltoa. Kunnan terveystarkastajat valvovat elintarvikehygieniaa. (iva tarkastus)

Lisätiedot

Kädessäsi on ensimmäinen Ilves 06 piirileirin lippukuntainfo.

Kädessäsi on ensimmäinen Ilves 06 piirileirin lippukuntainfo. Kädessäsi on ensimmäinen Ilves 06 piirileirin lippukuntainfo. Tämä infopaketti sisältää: Leirinjohtajan terveisiä Ilves 06 pähkinänkuoressa Tätä on Ilves 06: esimakua ohjelmasta, kansainvälisyydestä, huollosta

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA?

HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA? HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA? PIIRIMATERIAALIPAKETTI 2 TOSUN TUEKSI, lähetetty 7.4.2016 Lippukuntatuen uudistamistyöryhmä Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Tulevaisuudessa meillä on vahvempia ja elinvoimaisempia

Lisätiedot

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA Terveydensuojelujaosto 43 16.06.2015 MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA TERVSJST 16.06.2015 43 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/2016 1 (5) 958 Valtuutettu Laura Rissasen toivomusponsi mahdollisuudesta siirtyä kasvisruokapäivään myös päiväkodeissa Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Finnjamboree 2016. Palvelujohtaja

Finnjamboree 2016. Palvelujohtaja Finnjamboree 2016 Palvelujohtaja Sisältö Finnjamboree lyhyesti Tavoitteet Organisaatio Tehtävänkuvaus Yhteystiedot Finnjamboree on Suomen Partiolaisten suurleiri. - Wikipedia Finnjamboree 2016 on historian

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Erityinen Kevätpäivä Imatralla

Erityinen Kevätpäivä Imatralla Erityinen Kevätpäivä Imatralla 25.4.2015 Alkutilanne Saimme tiedon rahallisen tuen hakumahdollisuudesta Sovimme Joutsenon yhdistyksen kanssa yhteistyöstä Lappeenrannan yhdistys kysyi yhteistyön mahdollisuudesta,

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Kipsivalu.fi - tarjouspyyntöopas. Näin pyydät kipsivalutarjouksen ja vertailet saamiasi tarjouksia

Kipsivalu.fi - tarjouspyyntöopas. Näin pyydät kipsivalutarjouksen ja vertailet saamiasi tarjouksia Kipsivalu.fi - tarjouspyyntöopas Näin pyydät kipsivalutarjouksen ja vertailet saamiasi tarjouksia JoKa-Remontit Oy Jouni Kartaslammi 16.1.2012 JoKa-Remontit Oy 2! Kipsivalun tarjouspyyntöopas 01/2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala Kaikkienpitäälähteäsieltäkolostaantoisten joukkoonkuuntelemaan... OmaishoitajienkuntoutuskurssilleosallistuneidenkokemuksiaOmakunto kurssista HeiniHonkalatva&ElinaTorro SRE9 Lokakuu2011 Opinnäytetyö Kuntoutusohjausja

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Suurtalouden ruokatuotanto 20 ov Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Näytön keskeinen

Lisätiedot

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello 16-17 Syyslukukausi Elokuu Johtaminen Ammattitutkinto tiimi Tutkintotiimi VS-tiimi Yhteiset palvelut -tiimi Hankkeet Laadunhallinta

Lisätiedot

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään?

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään? Tervetuloa partioon Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin

Lisätiedot

- emännät - aputöissä myös asiakkaita (tiski ym)

- emännät - aputöissä myös asiakkaita (tiski ym) KYMEN A-KLINIKKATOIMI KARHULAN TOIMINTAYKSIKÖT TURVALANTIE 2 48700 KOTKA Y-tunnus: 0200924-4 A-KLINIKAN KEITTIÖN OMAVALVONTASUUNNITELMA, päivitetty 9.7.2013 Vastuuhenkilöt: Toiminta: Asiakkaat: Ateriamäärät:

Lisätiedot

Hakuaika on klo mennessä.

Hakuaika on klo mennessä. 1 2 Hakija täyttää hakemukseen seuraavat tiedot yhdistyksestä: yhdistyksen nimi, osoitetiedot, pankkitiedot, yhdistyksen rekisteröintipäivämäärä, kotipaikka sekä yhdistyksen toimivat alaosastot / -jaostot.

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Tarkastuksen aihe: Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Selvitys aterioiden kuljetusolosuhteista ja kuljetettavien aterioiden laadusta Kohdetiedot

Tarkastuksen aihe: Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Selvitys aterioiden kuljetusolosuhteista ja kuljetettavien aterioiden laadusta Kohdetiedot Liite 1 Sivu 1 /6 TARKASTUSKERTOMUS Tarkastuksen aihe: Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Selvitys aterioiden kuljetusolosuhteista ja kuljetettavien aterioiden laadusta Kohdetiedot Tarkastuksen suorittaja

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen MIKSI PROJEKTI? On vaihtoehtoinen tai korvaava tapa toimia Vastaus tiukkoihin aika- ja kustannusvaatimuksiin Mahdollistaa

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen 24.10.2013 2 (8) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 3. Kenestä vertaistuutori... 4 Vertaistuutori

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut

Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut Varkauden kaupunki Tukipalvelut Varkauden kaupungin tukipalvelut on perustettu 1.5.2014 Tukipalveluista laadittiin selvitys, jonka

Lisätiedot

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015 Kouluruokailun tyytyväisyyskysely 2015 Joulukuu 2015 Vastaajien ikä ja sukupuoli Ikä Sukupuoli 7-12 vuotta 26,59% 13-18 vuotta 63,62% yli 18 vuotta 9,79% tyttö 58,93% poika 41,07% 2 Missä koulussa ruokailet?

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

OMPELUSEURAT KOULUISSA

OMPELUSEURAT KOULUISSA OMPELUSEURAT KOULUISSA HETKI ON KÄSILLÄ MARTTOJEN OMPELUSEURAT KOULUISSA 2017 Kohderyhmä: Alakoulut 7-11 vuotiaat, tai 7 8 vuotiaat, joiden opetussuunnitelmaan napin ompelu kuuluu Toteutus: Kädentaitotunnilla

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ravintolafoorumi 2016 Kirsi Silvennoinen kirsi.silvennoinen@luke.fi @UglyFruitAndVeg Taustaa: Foodspill-tutkimus 2010 2012 Hankkeessa selvitettiin ruokahävikkiä

Lisätiedot