PROJEKTINA PARTIOLEIRIN RUOKAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTINA PARTIOLEIRIN RUOKAILU"

Transkriptio

1 PROJEKTINA PARTIOLEIRIN RUOKAILU Teija Kolehmainen Opinnäytetyö Marraskuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) KOLEHMAINEN, Teija Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 22 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka PROJEKTINA PARTIOLEIRIN RUOKAILU Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalveluiden koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) PARTANEN, Hilkka Toimeksiantaja(t) Etelä-Savon Partiolaiset ry. Tiivistelmä Etelä-Savon Partiolaiset ry. järjestää jäsenilleen perinteisiä partioleirejä neljän vuoden välein. Leirin toteuttajien vähyyden vuoksi leirin järjestämisen avuksi haluttiin selkeä ohjekansio, josta olisi käytännön apua kaikille leirien ohjaajille tulevia leirejä toteutettaessa. Ruokapalveluitten osuus leirin toteuttamisessa on suurin sekä taloudellisesti että leirin onnistumisen kannalta ja siksi ruokapalvelujen suunnitteluun on paneuduttava huolellisesti. Työssä esitellään perinteisen kesäleirin suunnittelua ja toteutusta, sekä ruokapalveluitten suunnittelua projektina. Projektille tyypillistä elämänkaarta kuvaillaan esimerkinomaisesti kertomalla, kuinka mikäkin vaihe leirin ja ruokailun suunnittelussa toteutettiin. Työssä selvitetään myös hieman projektityöskentelyn tunnuspiirteitä ja vaiheita. Liitteenä on työkansio, jossa on kohderyhmälle testatut ruokalistat ja ruokaohjeet, ravintoainelaskelmat ja ulkopuolinen palaute leiriruokailun sujumisesta. Avainsanat (asiasanat) Leiriruokailu, partioleiri, projekti, projektityöskentely Muut tiedot Liitteenä työkansio

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION Date School of Tourism and Services Management Author(s) KOLEHMAINEN, Teija Type of Publication Dissertation Pages 22 Confidential Language Finnish Title Until SCOUT CAMP CATERING AS A PROJECT Degree Programme School of Tourism and Services Management Tutor(s) PARTANEN, Hilkka Assigned by Etelä-Savon Partiolaiset ry. Abstract Every fourth year Etelä-Savon Partiolaiset ry. arranges traditional scout camps for their members. A simple handbook was needed to help the few camp personal in their tasks. The book should provide practical help and guidelines in all camp arranging areas when future camps are arranged. The planning of catering services must be done very carefully, because catering services is the most important area in camp arranging whether it is measured financially or by participants experience of the camp success. This paper presents planning of catering services as a project. Planning and implementation of a traditional summer camp is also described. The typical lifecycle of a project is presented with the help of examples. The examples are taken from various phases in the planning of the camp and catering. The features and phases of project work are also descibed. As an appendix there is a working folder that includes menus and recipes that are tested for the target group, nutritive calculations and evaluation of the camp catering succes. Keywords catering in camp, scout camp, project Miscellaneous Appendix working folder

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...2 2PIIRILEIRINSUUNNITTELUJATOTEUTUSPROJEKTINA Piirileiri projektna Projektin vaiheistus Projektin organisointi ja ohjaus Projektin rahoitus Yhteistyösopimusneuvottelut Lupa- ja ilmoitusasiat Projektin päättäminen ja arviointi LEIRIRUOKAILUN SUUNNITTELU Ruokalistasuunnittelu Omavalvonta Henkilökunnan tarve ja työnjako Keittiö- ja tarjoilukalusto, astiahuolto ja tähderuoka Arviointi POHDINTA...20 LÄHTEET...22 LIITTEET Liite 1. Erillinen opaskansio

5 3 1 JOHDANTO Scouting is outing, on partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell todennut perustamastaan nuorisoliikkeestä. Partiolaiset ympäri maailman haluavat vieläkin toimia Baden-Powellin ideologian mukaan: luonnossa pidettävät partioleirit ovat partiointia parhaimmillaan. Suomen Partiolaiset ry:n partioohjelmaan kuuluu retkien ja leirien järjestäminen. Partiointi Suomessa tapahtuu paikallisyhdistyksissä eli lippukunnissa. Lippukunnat on jaettu maantieteellisesti piirijärjestöihin. Kotilippukuntani Metsän Siskot ry. kuuluu Etelä-Savon alueeseen, ja näin ollen piirijärjestöni on Etelä-Savon Partiolaiset ry. Etelä- Savon Partiolaiset ry:n kotipaikka on Mikkeli ja yhdistykseen kuuluu jäseniä kahdestakymmenestäkuudesta lippukunnasta. Etelä-Savon Partiolaiset ry. on pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmassaan päättänyt järjestää kesäleirejä jäsenilleen neljän vuoden välein. Vuonna 1999 piirileiri järjestettiin Sulkavan kunnassa Tapiolan leirikeskuksessa. Minua pyydettiin järjestämään leirin ruokapalvelut. Lupasin suunnitella leirin ruokailun järjestämisen, mutta koska tiesin esikoiseni syntyvän joitakin kuukausia ennen leiriä, en luvannut olla mukana toteuttamassa suunnitelmiani. Partiotoiminta on täysin vapaaehtoista. Tämän vuoksi tapahtumien järjestämiseen muuttotappioalueilla ei yleensä ole saatavissa niin paljoa innokkaita ja osaavia tekijöitä kuin olisi tarpeen. Vuoden 1999 piirileiriltä oli tarkoitus kerätä eri osa-alueiden vastuuhenkilöiden tekemät ohjevihkoset opaskansioksi, jota tulevat leirien järjestäjät uudella vuosituhannella voisivat käyttää mallina tulevia leirejä suunnitellessaan. Tämä madaltaisi kynnystä alkaa järjestää tapahtumaa, kuten leiriä, koska olisi jo jotakin valmiiksi mietittyä ja kokeiltuakin ohjelmaa sekä ruokailua, turvallisuutta, huoltoa ynnä muita osa-alueita koskevaa tietoa. Juuri tekijöitten puutteen vuoksi lupauduin mukaan projektiin, vaikka tiesin osuuteni olevan vain puolinainen. Ajattelin kuitenkin osaltani partiohengessä auttaa ja palvella muita. Omakin osuuteni leiriruokailun suunnittelusta oli tarkoitus dokumentoida tuleville tekijöille. Piirileirin järjestäminen on selkeä projekti, hanke, jolla on tavoite, aikataulu, määritellyt resurssit ja oma organisaatio (Rissanen 2002, 14). Leiriruokailun

6 4 järjestäminen piirileirille taas on alaprojekti. Olen työssäni selvittänyt projektityöskentelyä ja kertonut, kuinka oma suunnittelutyöni ja piirileirin suunnittelu ja toteuttaminen ovat noudattaneet projektin tunnuspiirteitä ja edenneet alusta loppuun projektin kulun mukaan. Työn lisäksi olen tehnyt liitekansion, työkansion, josta selviää suunnittelutyöni käytännössä. Työkansiossa on mukana muun muassa ruokalistat, ruokaohjeet, ravintoainelaskelmat sekä ohjeita elintarvikkeitten käsittelystä leiriolosuhteissa. 2 PIIRILEIRIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS PROJEKTINA Suomessa järjestetään paljon erilaisia kesätapahtumia joka vuosi. Toiset ovat kertaluonteisia, toiset taas toistuvat saman tyyppisinä uudelleen ja uudelleen. Tapahtumia järjestettäessä on kuitenkin aina vastattava seuraaviin peruskysymyksiin: Miksi tapahtuma järjestetään? Mitä yleisölle tarjotaan? Miten yleisö saadaan tulemaan paikalle ja viihtymään? Keitä yleisöksi halutaan? Miten tapahtuma saadaan onnistumaan sisällöllisesti ja taloudellisesti? (Kauhanen, Juurakko & Kauhanen 2002, 12.) Partio-ohjelmaan kuuluu retkien ja leirien järjestäminen. Partiopiirin tehtävä on järjestää jäsenilleen yhteisiä tapahtumia. Etelä-Savon Partiolaiset ry. on pitkän tähtäimen suunnitelmassaan päättänyt, että piirileiri järjestetään neljän vuoden välein, jolloin jokainen ikäpolvi pääsee leirille ensimmäisen kerran leiriläisenä ja seuraavan kerran työtehtävissä. Leiri tarjoaa mahdollisuuden kasvaa itsenäisyyteen olemalla poissa kotoa turvallisesti. Leiri tarjoaa mielekästä, opettavaa ja kasvattavaa ohjelmaa ja turvallista ja hyvää seuraa lapsille. Jotta lapset voivat keskittyä kokemuksiin ja elämyksiin, vastaavat ruokapalveluiden järjestäjät riittävästä ravinnon saannista, huollon henkilöstö peseytymis- ja lepomahdollisuudesta, valvojat alueen ja leiriläisten koskemattomuudesta, ensiapuhenkilöt välittömästä avun saannista

7 5 vahinkojen sattuessa, leiritoimiston työntekijät tiedon kulusta ja niin edelleen. Leiri muodostuu siis monen eri tiimin saumattomasta yhteistyöstä. Tiimissä yhteinen tavoite ja vastuu lisäävät työmotivaatiota ja sitoutumista. (Rissanen 2002, 82.) Partiolaiset tietävät odottaa leirejä, koska ne ovat yleensä aina hyvin positiivisia kokemuksia. Leiristä ilmoiteltiin piirin omassa lehdessä ja lippukuntapostissa. Leiriläisten viihtymiseksi on tehtävä kovasti töitä. Ohjelman tulee olla monipuolista ja huolellisesti suunniteltua niin, että yllättävätkään tilanteet eivät lamaannuta leirin kulkua. Leirin riskeistä kerron enemmän myöhemmin. Lapset tarvitsevat toki välillä vapaata aikaa, mutta runsas ohjelma ja tekeminen selkeässä aikataulussa tuovat turvallisuutta ja vievät mahdollisen koti-ikävän mennessään. Piirileirille ovat tervetulleita kaikki piirin jäsenet. Isompien työpanosta tarvitaan järjestelyihin, pienemmille halutaan tarjota unohtumaton elämys tekemällä ja kokemalla. Leirille halutaan ottaa mukaan kaiken ikäiset partiolaiset. Leirin onnistuminen on monen tekijän summa. Ohjelma, huolto, ruokapalvelut, turva, ensiapu, alaleirit, haikki eli vaellus, tekniikka ja leiritoimisto kaikki vastaavat omalta osaltaan leirin onnistumisesta. Jokaisella on oma budjettinsa, jonka mukaan tulee toimia. Leiriläisten lukumäärä pystytään arvioimaan melko hyvin vanhan kokemuksen pohjalta, joten talousarvion laatiminen ei ole aivan sattuman kauppaa. Koska yhdistyksen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, on tulos hyvä, kun se ei ole tappiollinen. 2.1 Piirileiri projektina Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa varta vasten sitä varten perustettu, johtosuhteiltaan selkeä organisaatio, jolla on käytettävissään selkeästi määritellyt resurssit ja panokset (Silfverberg 1996, 11). Projektin tulisi myös tuottaa lisäarvoa asettajalleen ja hyötyä kohteelleen (Rissanen 2002, 14).

8 6 Etelä-Savon Partiolaisten piirihallitus on antanut Juurakko-leirille tavoitteeksi luoda ja nostaa eteläsavolaista piiri-identiteettiä, me-henkeä ja korostaa omia alueellisia ja ideologisia juuriamme perinteisen partioinnin, luonnon ja metsän keinoin. Tavoitteita konkretisoidaan ja toteutetaan ennen muuta ohjelmassa, mutta mahdollisuuksien mukaan myös muussa suunnittelussa ja toiminnassa. (Juurakko-leirin projektisuunnitelma, Etelä-Savon partiolaiset ry:n hallitus lokakuu 1998.) Leirin suunnittelu aloitettiin vuoden 1997 lopulla piirihallituksen jäsenten kesken. Vuoden 1998 aikana nimettiin leiritoimikunnan jäsenet niin, että jokaiselle vastuualueelle oli nimetty vastuuhenkilö. Itse liityin toimikuntaan syksyllä Tavoitteeni oli tarjota leiriläisille riittävästi maukasta ja ravitsevaa ruokaa, jotta he jaksaisivat osallistua kaikkeen ohjelmaan ja tekemiseen. Ruoan oli tarkoitus tuottaa myös mielihyvää ja toimia osaltaan kasvatuksen ja opetuksen välikappaleena. Aloitin työni ruokalistojen ja annoskokojen suunnittelulla. Sitten tein ruokaohjeet suunnitelmieni mukaan. Alkuvuodesta 1999 vastuuhenkilöt kouluttivat työntekijöitään. Minäkin pidin koulutustapahtuman, johon osallistuivat leirin pääkokki, keittiöhenkilökuntaa ja alaleirien keittiöhenkilöstöä. Koulutus jatkui keväällä. Leiri-ilmoittautuminen loppui maaliskuun lopussa, joten sen jälkeen voitiin tehdä tarkat tilauslistat tarvittavista tarvikkeista eri vastuualueilla. Tässä vaiheessa ruokamäärät laskettiin tarkoiksi ja tarjouspyynnöt lähetettiin tavaroitten toimittajille. Tarjousten saavuttua valittiin tavaran toimittajat ja sovittiin toimitusaikataulut. Samoin neuvoteltiin yhteistyösopimuksia mm. kylmäkontista ja Alfa-keittimestä. Leiri alkoi ja päättyi Rakennus- ja purkuleirit toimivat muutaman päivän ennen ja jälkeen leirin. Leiritoimikunnan jäsenet valvoivat leirin toteutumista ja leirin jälkeen kirjoittivat loppuraporttinsa syyskuun puoliväliin menneessä. Projekti päättyi syyskuun lopussa yhteiseen tilannekatsaukseen. Juurakko-leiri täytti hyvin projektin piirteet. Projekti myös eteni vaihe vaiheelta alusta loppuun saakka. Projektin piirteitä Kauhanen, Juurakko ja Kauhanen (2002, 24) ovat kirjassaan kuvanneet selkeästi. Aluksi projektille asetetaan tavoitteet. Kun tavoitteet on saavutettu, projekti päättyy. Projektilla on siis aina tietty elinkaari. Projekti muodostaa myös itsenäisen kokonaisuuden, kuten piirileiri. Se on osa laajempaa partion kasvatustoimintaa, mutta kuitenkin itsenäinen tapahtuma. Projektin onnistumiseksi tarvitaan monien tekijöiden

9 7 nen tapahtuma. Projektin onnistumiseksi tarvitaan monien tekijöiden yhteistyötä. Projekti elää omaa elämäänsä tekijöidensä mukana. Aina projekti kuitenkin on kasvun mahdollisuus tekijöillensä. Projekti on ainutkertainen tapahtuma, kuten elämä itsessäänkin. Vaikka tapahtuma toistuisi saman tyylisenä, kuten piirileiri neljän vuoden välein, jokainen leiri on kuitenkin ainutlaatuinen. Ihmiset muuttuvat ajan kuluessa, vaikka paikka, kokoonpano ynnä muut ympäristötekijät pysyisivätkin samoina. Projektille on tyypillistä muutos. Suunnitelmat eivät toteudu sellaisinaan, vaan niitä on paranneltava tai jopa muutettava täysin toisenlaisiksi. Näin ollen edellä tapahtuva vaikuttaa aina tuleviin asioihin seurannaisperiaatteen mukaisesti. Projektin tekijät ja osa-alueet sitoutuvat toisiinsa välillä tiiviimmin, välillä löyhemmin. Tämäkin kuuluu projektiin. Projektiin kuuluu yleensä myös monia yhteistyökumppaneita. Näitä ovat mm. tavarantoimittajat, lahjoittajat ja mahdolliset sponsorit. Leirimme yhteistyökumppaneita olivat myös kunta ja seurakunta. Jokaisessa projektissa on myös omat riskinsä. Riskejä voi kuitenkin vähentää huolellisella suunnittelulla ja paneutumisella asiaan. Taloudellisia riskejä on myös mahdollisuus siirtää ainakin osittain muille. Rissanen (2002, 16) rakentaa projektin yhdeksästä päällekkäin asetetusta laatikosta, rapuista, joita pitkin kiivetään projektin ideoinnista lopetukseen. 2.2 Projektin vaiheistus Projektin vaiheistus Juurakko-leirillä eteni seuraavasti. Piirin pitkän tähtäimen suunnitelmaan on kirjattu leirin järjestäminen neljän vuoden välein. Kun edellisestä leiristä oli kulunut vuosi aikaa, piirihallitus alkoi miettiä teemaa ja etsiä tekijöitä uudelle leirille. Projektia ideoitiin. Mietittiin teemaa, toteutustapaa ja vastauksia kysymykseen, millainen on hyvä leiri. Visioitiin tulevaa, hahmoteltiin väljästi suuntaa hyvän leirin toteutukselle. Tällöin leirin teemaksi valittiin perinteet, ideologiset ja maantieteelliset juuret. Samoin leiripaikka etsittiin hyvin varhaisessa vaiheessa päällekkäisyyksien välttämiseksi. Leiripaikan tuli sopia teemaan ja olla perinteinen metsä sopivine telttamaastoineen järven rannassa. Paikalle täytyi päästä myös opetuslaivoilla Saimaata pitkin. Leirin huollon ja ruokailun helpottamiseksi haluttiin myös jonkin verran valmiita raken-

10 8 nelmia, kuten keittiö, varastotiloja, käymälöitä, sauna ja pesupaikkoja. Taustaselvityksenä etsittiin siis leiripaikka ja tekijöitä leirille. Juurakko-leirin tavoitteena oli korostaa juuria. Pelkkiä laadullisia määrittelyjä käytettäessä ovat tavoitteet usein epämääräisiä. Loppuraportissa voi tavoitteisiin pääsyä selittää aivan miten tahansa vaan. Tavoitteiden asettaminen pelkästään laadulle oli hyvin tyypillinen virhe Juurakko-leirin projektisuunnitelmassa. Tavoitteita asetettaessa täytyisi asettaa niin laadullisia kuin määrällisiäkin tavoitteita. Kun uutta piirileiriä oli ideoitu ja visioitu, kun oli tehty taustaselvitykset paikasta ja määritetty väljähköt tavoitteet, tehtiin päätös projektin perus- tamisesta. Päätettiin toteuttaa piirileiri kesällä (Rissanen 2002, 26, 34, 40, 45, 50.) Leirin johtajat, eli projektin vetäjät, piirihallitus nimesi jo reilut kaksi vuotta ennen varsinaista tapahtumaa. Leiriä suunniteltiin ja eri vastuualueille tuli lisää henkilöitä. Koska piirileireillä on jo pitkä perinne, ei projektin toteutettavuutta epäilty. Myös riskit olivat jo osittain aiemmista kokemuksista tiedossa. Riskeihin leirin osalta valmistauduttiin tekemällä vaihtoehtosuunnitelmia. Riskien siirtäminen muille, esimerkiksi vakuutusyhtiölle, ei leirillä ole mahdollista. Taloudellinen tappio ei ole kovinkaan suuri riski piirileiriä järjestettäessä, koska budjetit tehdään tarkasti ja niiden toteutumista valvotaan. Leirimaksut kerätään etukäteen, joten raha saadaan varmasti ja jo hyvissä ajoin leirin kulujen kattamiseen. Leirillä todennäköinen riski on sään raju vaihtelu, jolle ei voida mitään. Tämän vuoksi riskikartoitus on tehtävä ja muuttuviin olosuhteisiin varauduttava. Sään varalle voidaan miettiä vaihtoehtoista ohjelmaa, joka harvemmin on tarpeen, sillä partiolaiset ovat sateenkestäviä. Ruoan valmistaminen alaleireissä tulvan aikana olisi ollut mahdotonta. Varasuunnitelmana ruoan valmistus olisi toteutettu keskuskeittiön vieressä sijaitsevassa kiinteässä betonilaatalle pystytetyssä ruokailukatoksessa leirikeittiöiden varusteilla. Riskejä voivat olla myös henkilöriskit. Kuinka korvataan sairastunut työntekijä, tai edetään tilanteessa, jossa joku vain jättää tulematta paikalle sovittuna aikana? Ihmisten kesken toimittaessa on myös mahdollista, että henkilöt eivät tule toimeen keskenään, ja koko projekti tai sen osa vaarantuu. (Rissanen 2002, 165.) Ruokapalveluiden järjestämisessä riskinä on myös tavarantoimitus. Kuin-

11 9 Kuinka valmistaa ruokaa, jos raaka-aineet eivät saavukaan sovittuna päivänä? Mikä on varasuunnitelma silloin? Henkilöstöriskeihin emme olleet varautuneet, vaan luotimme toisiimme. Tavarantoimittajien mahdollisiin toimituskatkoksiin oli aina vähintään vuorokausi aikaa reagoida. Tuossa ajassa ehtii jo löytää ruokaa muualta. Juurakko-leiri toteutettiin suunnitelmien mukaan ja projektin kulkua arvioitiin sekä projektin edetessä että leirin jälkeen. Lopuksi projekti päätettiin. Vastuuhenkilöiden loppuraportit kerättiin. Koko leirin tekijöitä ja yhteistyötahoja kiitettiin. Lopuksi pidettiin viikonlopun kestävä päätöstilaisuus, jossa purettiin leirin tapahtumia ja tunnelmia Projektin organisointi ja ohjaus Projekteilla tulee olla selkeä asettaja. Asettaja asettaa projektille tavoitteet ja nimeää projektin vetäjän. Juurakko-leirin projektinasettaja oli siis piirihallitus ja projektin vetäjinä toimivat Marika ja Jari, kaksi piirin alueella toimivaa partiojohtajaa. Asettaja etsi yhdessä vetäjien kanssa johtoryhmän muut jäsenet. Vapaaehtoistyössä kaikkien johtoryhmään suostuneiden motivointi oli hieman vaikeaa, ja yllättäviä irtisanoutumisia tapahtui vielä hyvinkin myöhään. Projektin asettaja antoi raamit talousarviolle. Leirin tavoitteena oli nollatulos, mutta piiri kantaisi vastuun myös mahdollisesta tappiosta. Projektin vetäjät olivat kokonaisvaltaisesti vastuussa leirin onnistumisesta. He hankkivat projektihenkilöstön, leirillämme tätä kutsuttiin valtakehäksi. Vetäjät valvoivat valtakehän toimintaa, pitivät henkeä yllä ja toimivat puheenjohtajina valtakehän kokoontumisissa. Valtakehään kuului leirisihteeri, joka huolehti materiaalin arkistoinnista ja päivittäisistä toimistotöistä. Projektiryhmän jäsenet suunnittelivat oman vastuualueensa ja nimesivät tarvitsemansa henkilökunnan sekä kouluttivat nämä henkilöt tehtäviinsä. Valtakehän jäsenet pitivät vetäjiä ajantasalla projektin edetessä. He valvoivat vastuualueensa toimivuutta leirillä ja laativat omat loppuraporttinsa.

12 10 Oman projektini eli ruokapalveluitten suunnittelun asettajina toimivat leirin johtajat Marika ja Jari. Koska en itse tuolloin toiminut aktiivisesti piiritason partiotyössä, projektin asettajat lupasivat koota minulle muut ruokapalveluryhmän jäsenet. Ruokapalveluryhmän kokoon saaminen oli hankalaa, sillä pätevät alan opiskelijat tai ammattilaiset olivat tiiviisti työelämässä. Leirin aika oli vilkkainta lomailuaikaa, joten lähes kaikki opiskelijat olivat kesätöissä. Leirin pääkokki oli opiskellut ravintola-alaa ja toiminut aiemminkin leiriruokailun toteuttajana. Muita ryhmän jäseniä olivat innokkaat vapaaehtoiset, joita keittiötyö kiinnosti. Leirin johtajilta sain hyvin tiukan ja selkeän raamin talousarviooni. Suunniteltuani ruokapalveluiden kulun teoriassa, koulutin ryhmäni jäsenet, luovutin kaiken materiaalin pääkokille ja jäin toivomaan parasta. Leirin alkaessa pistäydyin leirikeittiössä katsomassa, että sovitut tavarat ja laitteet olivat tulleet. Sen jälkeen en enää ollut tekemisissä Juurakko-leirin kanssa. Loppuraportin ruokapalveluitten toteutumisesta teki leirin pääkokki. 2.4 Projektin rahoitus Rahaa voidaan saada projektin käyttöön kolmella tavalla. Projektin asettajalla voi olla ennestään omaa rahaa käytössä. Toinen vaihtoehto on, että tapahtumaan kerätään pääsymaksu ja tapahtumassa myydään jotakin, josta rahaa saadaan. Kolmas keino on hankkia rahat ulkopuolisesta lähteestä, joko anoa avustusta, neuvotella tappiontakauksesta tai yrittää saada tapahtumalle sponsoreita. (Kauhanen, Juurakko & Kauhanen 2002, 59.) Juurakko-leirille raha hankittiin osallistumismaksuilla. Osallistumismaksu piti maksaa jo hyvissä ajoin ennen leiriä. Näin projekti sai rahan käyttöönsä jo ennen menoja. Leiriläisille jaettiin leirin alussa leiriläisen kirja, johon oli myyty ilmoitustilaa yrityksille. Omaa varainhankintaa oli myös leirin aikana leirialueella toimiva kioski, josta saadut tulot kartuttaisivat leirin kassaa. Etelä-Savon Partiolaiset ry. oli luvannut tapahtumalle tappiontakauksen. Taloudellinen riski oli siis pieni, jos suunnitelmat oli tehty huolellisesti, ja niiden toteutumista valvottaisiin tiukasti. Näin tehtiin, ja loppujen lopuksi leiri tuotti voittoa piirille.

13 Yhteistyösopimusneuvottelut Kaikista tarvittavista palveluista ja tarvikkeista on tehtävä mahdollisimman kattavat listat, ennen kuin yhteistyökumppaneita ryhdytään hankkimaan. Kun tarpeet on selvillä, mietitään ketkä tarpeisiin voivat vastata. Onko jo olemassa toimivia suhteita, vai lähdetäänkö liikkeelle aivan alusta? Kun palveluiden ja tavarantoimittajat on etsitty, lähetetään kaikille saman sisältöinen tarjouspyyntö, josta selviää tilaaja ja lisätietojen antaja, aikaraja, mihin mennessä tarjous tulee toimittaa ja minne, mihin asti tarjouksen tulee olla voimassa, sekä muut mahdolliset lisäehdot. Kun kaikki tarjoukset on saatu, vertaillaan niitä keskenään. Elintarvikkeita hankittaessa ainut valintakriteeri ei ollut hinta, vaan suurta lisäarvoa tarjoukseen toi erään tavarantoimittajan mahdollisuus jättää kylmäkontti leirin ajaksi leiripaikalle, sekä toisen toimittajan leirin käyttöön lupaama Alfa-keitin. Kaikkia tavarantoimittajia kiitetään tarjouksista ja heille ilmoitetaan, hyväksyttiinkö vai hylättiinkö heidän tarjouksensa. Tämä jättää hyvän mielen molemmille, ja kanavan avoimeksi mahdollista myöhempää asiointia varten. Tavarantoimittajille ilmoitetaan tarkempi toimitusaikataulu, sekä tarvittaessa tarkat ajo-ohjeet tapahtumapaikalle. Jos tapahtumapaikalle on vaikea päästä esimerkiksi raskaalla kalustolla, on siitä muistettava aina ilmoittaa etukäteen. 2.6 Lupa- ja ilmoitusasiat Lupa-asioissa on syytä ottaa yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa poliisi-, ympäristö-, pelastus-, terveys- ja rakennusviranomaisiin. Heiltä voi kysyä mitä lupia täytyy hakea, tai mitä ilmoituksia on tehtävä. Leirin ruokapalveluitten järjestämisen osalta terveysviranomaiselle riitti ainoastaan ilmoitus leirin ruokailujärjestelyistä, koska leirikeskuksen keittiö on jatkuvasti käytössä, ja siksi asianmukaisesti tarkastettu ja hyväksytty. 2.7 Projektin päättäminen ja arviointi

14 12 Projektia päätettäessä arvioidaan tapahtuman onnistumista, kiitetään sidosryhmiä, kiitetään ja mahdollisuuksien mukaan myös palkitaan tekijöitä ja kirjoitetaan loppuraportti. Arviointia tulee tehdä jatkuvasti niin koko projektin kuin tapahtumankin aikana. Pelkkä lopussa tehty arviointi saattaa olla joko liian positiivinen tai sitten tekijöitten väsymyksestä johtuen liian negatiivinen. Asiakaspalaute on hyvä apu arviointia tehtäessä. Leirillä työntekijät olivat leirin aikana kiireisiä ja väsyneitä, leirin jälkeen vain väsyneitä. Arviointi oli osittain hyvinkin kriittistä. Leiriläisiltä kuitenkin tuli paljon suoraa positiivista palautetta. Loppupalaverissa on hyvä myös purkaa tunteita. Arviointia ei pitäisi jättää pelkästään asiatasolle. Ensinnäkään harva meistä pystyy moiseen objektiivisuuteen, toiseksi on helpottavaa saada sanoa omat tunteensa ääneen ja vapautua niistä. Loppupalaveri voi toimia samalla myös kiitoksena ja palkkiona työntekijöille. Piirileirin loppupalaveri oli rentoutusviikonloppu, jossa tarjottiin ruoat, sauna ja yöpyminen partiomaisesti. Leirinjohtajat kirjoittivat oman loppuraporttinsa projektin asettajalle. Loppuraporttiinsa he liittivät johtoryhmän eli valtakehän kirjoittamat omien vastuualueittensa loppuraportit. Piirihallitus kiitti leirinjohtajia ja totesi projektin päättyneeksi. 3 LEIRIRUOKAILUN SUUNNITTELU Leirille osallistui noin 380 partiolaista. Leiriläiset olivat iältään 7-14-vuotiaita, palveluleiriläiset eli työtehtävissä toimineet olivat yli 15-vuotiaita. Ruoanvalmistus ja ruokailu leirillä tapahtui osittain hajautetusti, osittain keskitetysti. Palveluleiriläiset ja sudenpennut eli pienimmät 7-10-vuotiaat leiriläiset söivät kaikki ateriansa keskuskeittiön yhteydessä olevassa ruokailukatoksessa. Yhteensä heitä oli noin 150 henkilöä. Alaleirit, eli vartiolaiset ja heidän ohjaajansa, söivät kaikki ateriansa omissa leireissään, jonne oli rakennettu omat leirikeittiöt. Alaleirien suuruus oli noin kahdeksankymmentä henkilöä. Alaleirejä oli kolme. Alaleireihin lounas toimitettiin valmiina keskuskeittiöltä lämpöasti-

15 13 oissa, muut ateriat valmistettiin alaleirien omissa keittiöissä. Alaleirit noutivat keskuskeittiön yhteydessä sijaitsevasta keskusvarastosta tarvikkeet aamupalaa, päivällistä ja iltapalaa varten kaksi kertaa päivässä. Pilaantuvia tai herkästi pilaantuvia ruoka-aineita alaleireissä ei säilytetty kylmätilojen puutteen vuoksi. Aamupala tarjottiin kahdeksan aikaan, lounas puolen päivän aikaan, päivällinen noin viideltä ja iltapala kahdeksan maissa illalla. Alaleireissä oli jatkuvasti varastossa mehua, leipää, keksejä, korppuja ja vihanneksia, jos joku halusi välipalaa. Välipalan tarve on ilmeinen pitkän iltapäivän aikana, mutta välipalan korvasivat leiriläisten kioskista ostamat makeiset, jäätelöt ja naposteltavat. Elintarvikkeiden pitämisestä kaupan ulkona on annettu omat ohjeet. (Välikylä toim. 2000, 18.) Vaikka ruoka leirillä ei varsinaisesti ollut kaupan, noudatimme annettuja ohjeita. Alueen, jolla elintarvikkeita pidetään, tulee olla päällystetty niin, ettei pölyhaittoja ole. Käytännössä tämä tarkoitti leirillä sitä, että ulkona ollut Alfa-keitin sijaitsi betonilaattojen päällä, keittiön takaoven vieressä. Alaleireissä keittiöt olivat maapohjaisia, joiltakin osin pressuilla suojattuja. Elintarvikkeita ei saa säilyttää lähellä pakokaasuja. Tällaista ongelmaa leirillä ei päässyt syntymään, sillä ajoneuvojen pääsy leirialueelle oli estetty. Ainoastaan tarvittava huoltoajo oli sallittu kahdelle määrätylle kulkuneuvolle. Hyönteisten, tai muiden vahinkoeläinten pääsy elintarvikkeisiin tulee estää. Tämän vuoksi kaikki säilyvät elintarvikkeet, joita alaleireissä säilytettiin, pidettiin kannellisissa, joko muovisissa tai teräksisissä astioissa. Jäteastioiden riittävän tiheästä tyhjentämisestä täytyy huolehtia. Tämän asian kanssa oltiin hyvin huolellisia. Jäteastiat tyhjennettiin useasti päivässä. Elintarvikkeitten säilytykseen tarkoitettujen astioitten täytyy kestää hyvin puhdistusta ja tarpeen mukaan myös desinfiointia. Pintojen tulee olla helposti puhdistettavia. Jätevedet tulee kerätä umpinaiseen säiliöön. Leirillämme huolto keräsi jätevedet ja toimitti ne jätevesiverkkoon.

16 14 Keittiöhenkilökunnalle tulee olla järjestetty oma käymälä ja käsienpesupaikka. Leirikeskuksen sisävessat olivatkin ainoastaan keittiöhenkilökunnan käytössä. Myös alaleirien keittiöväki käytti samoja käymälöitä. Alaleireissä oli rakennettu keittiön yhteyteen vain keittiöhenkilöstölle tarkoitetut käsienpesupaikat. 3.1 Ruokalistasuunnittelu Ruokalistan suunnittelun aloitin reunaehtojen kartoittamisella. Paljonko ruokailijoita olisi? Montako ateriaa päivässä tarjotaan? Minkälaiset tilat, koneet ja laitteet on käytössä? Paljonko rahaa on käytössä? Minkä verran on henkilökuntaa? Näiden jälkeen paneuduin ravitsemussuosituksiin, omaan tietämykseeni leirielämästä ja annoskokoon vaikuttavista tekijöistä. Leiriläisiä leirille odotettiin noin 350. Todellinen lukumäärä oli noin 380 leiriläistä. Osa palveluleiriläisistä ei ollut muistanut ilmoittautua. Leiriläisille tar- jottiin aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Välipalaa sai halutessaan. Lei- rillä toimi kioski ja leirinjohtajat ajattelivat sen korvaavan välipalan tarpeen. Vierailin Tapiolan leirikeskuksessa, ja näin keittiön rajallisuuden. Uuniruokia ei voisi valmistaa, koska keittiössä oli ainoastaan yksi vanhanaikainen paistinuuni. Keittiössä ei ollut ainuttakaan kippipataa, joten sellainen olisi hankittava. Kylmävarastot olivat pieniä. Säiliöpakastimia onneksi oli kolme. Alakerran kellari soveltui jäteruuan säilytykseen, mutta ei muuhun. Työvälineitä oli vähän, monia tarvittavia puuttuikin. Tein puutoslistaa, ja aloin hankkia keittiöön perustarvikkeita. Tarvitsimme myös lämpöastioita, sillä lounas kuljetettiin valmiina alaleireihin. Sain neuvoteltua Saarioinen Oy:ltä kylmäkontin käyt- kippipadan. Sulkavan kunnalta saimme lainata lämpöastioita, joita myös Sul- töömme. Valio Oy lupasi meille viikoksi Alfa-keittimen, eli kaasulla toimivan kavan soutu-tapahtuma käyttää. Piirin ja lippukuntien keittiökalustoista löytyi tarvittavia puuttuvia työvälineitä. Leirin budjetti oli mk, josta ruokailun osuus oli suurin menoerä, mk. Leiripäivän hinta oli noin 90 mk, ruokapäivän hinta 27 mk leiriläistä kohti. Hintaan sisältyi raaka-aineet, tarvittavat polttoaineet (nestekaasu keittimeen),

17 15 mahdolliset laitteiden vuokrat, joita emme joutuneet maksamaan ja mahdolliset rahdit, joitten osuus jäi hyvin pieneksi. Ruokailun budjetista ei tarvinnut maksaa tilavuokraa eikä mitään henkilöstökuluja, koska sellaisia ei ollut. Ainoastaan ilmaista kahvia ja keksejä oli tarjolla leirin johtajistolle jatkuvasti keittiön piikkiin. Henkilökunnan määrän jouduin miettimään itse. Koska tiesin, ettei keittiötyöhön ole tungosta, pyrin tekemään ruokalistasta mahdollisimman helpon toteuttaa vähälläkin työntekijämäärällä. Jatkoin suunnittelua kyselemällä eri ikäisiltä partiolaisilta, mitä he haluaisivat leirillä syödä. Tässä vaiheessa karsin joitakin toiveruokia pois listalta juuri valmistustavan rajallisuuden vuoksi. Aikuisten ja lasten erilaiset ruokailutottumukset menettävät leirielämässä merkityksensä. Leirillä on totuttu syömään vaatimattomampaa ruokaa kuin kaupunkiolosuhteissa ja juuri tätä yksinkertaisuutta leiriruoalta odotetaankin. Suuntaa ruokalistasuunnittelulleni sain joukkoruokailun ravitsemussuosituksista, sekä omista leirikokemuksista. Valtion viranomaiset antavat joukkoruokailua järjestäville tahoille ravitsemussuositukset tueksi. Suositukset luovat kriteerit ruoan laadulle. Tavoitteena on, että ruuasta saadaan kaikkia tarvittavia ravintoaineita riittävästi ja tasapainoisesti ja saavutettaisiin paras mahdollinen ravitsemustila. (Packalen toim. 1994, 15.) Suoraan suositusten mukaista ruokaa en voinut suunnitella, koska ruokailijoitten ikäjakauma oli suuri. Ruuan tulisi kuitenkin sisältää runsaasti hiilihydraatteja energian saannin turvaamiseksi, kasviksia vitamiinien ja kuidun saantia varten ja kohtuullisesti proteiinia kudosten uusiutumiseen. Ruoan täytyisi olla myös maukasta, tuttua, helposti valmistettavaa ja edullista. Leiri kesti vain viikon, joten tuona aikana ei kenellekään pääsisi syntymään ravintoaineiden puutostiloja, vaikka ruoka ei aina kaikille kokonaisuudessaan maistuisikaan. Kun olin saanut perusruokalistan valmiiksi, suunnittelin rinnalle myös kasvisruokavaliota noudattaville vastaavan tyylistä ruokaa sisältävän listan. Yleisimmät allergia- ja laktoosirajoitukset oli otettu huomioon jo koko leirille tarkoitetun ruokalistan suunnittelussa. Erityisruokavaliota leirillä tarvitsi 32 ruokailijaa. Yleisin pyyntö erityisruokavalioista oli vähälaktoosinen ruoka, jota perus-

18 16 ruokamme jo valmiiksi olikin. Leirillä oli joitakin kala-allergisia, muutamia kasvisruokailijoita, sekä useita ryhmittelemättömiä ruoka-aineallergisia. Ruokalistat liitteenä työkansiossa. Ruokalistasuunnittelun jälkeen aloin tehdä ruokaohjeita suunnitelluille ruo ille. Ruokaohjeet liitteenä työkansiossa. Ruokaohjeet tehtyäni tein päivittäiset ravintoainelaskelmat, sekä hintalaskelmat. Vertailin saamiani tuloksia ravitsemussuosituksiin. Tässä vaiheessa en ollut vielä tehnyt tarjouspyyntöjä, enkä saanut tarjouksia ruokien hinnoista, joten käytin hinnastona erään keskisuuren suurkeittiön hinnastoa. Apuna laskennassa käytin Aterix-ohjelmaa. Olin tarkka, etten ylittäisi budjettiani, sillä erityisruokavaliotuotteet ovat hieman tavallisimpia tuotteita kalliimpia, enkä laskenut niiden osuutta erikseen, vaan sisällytin ne tavallisen ruoan hintoihin. Pidin ruokapäivien keskihintaa jonkin verran annettua alempana mahdollisten yllätysten varalta. Laskelmat liitteenä työkansiossa. Leiriläisten lukumäärän varmistuttua tarkastin tarvittavat ruokamäärät omaan päättelemääni annoskokoon verraten. Näin sain tarvittavat raaka-ainemäärät selville. Leirisihteeri lähetti tarjouspyynnöt pyytämilleni eri tavarantoimittajille. Tarjouksia pyydettiin HK:lta, Atrialta, Saarioiselta, Valiolta, Ingmanilta, tukkuliikkeistä, paikallisilta kauppiailta ja maanviljelijöiltä sekä Moilasen leipomolta. Käytännössä kaksi toimittajaa oli jo valittu, heidän tarjoamien lisäpalvelujen perusteella. Tarjousten saavuttua päätettiin toimittajat ja lähetettiin tilaukset. Tällöin olisi vielä pitänyt tarkistaa hintalaskelmat, mutta en sitä tehnyt. Sovin tavarantoimittajien kanssa toimitusajoista ja annoin ajo-ohjeita. Leirin aikana ruokavarastoja täydennettiin paikallisesta lähikaupasta. Leirin jälkeen ravinnoksi kelpaavat kuivatuotteet vietiin piirin varastoon seuraavaa tapahtumaa varten. Tuoretuotteet jaettiin keittiöhenkilökunnalle ja muille valtakehän jäsenille. Ruokaa jäi vähän, koska purkuleiri käytti lähes kaiken ravinnoksi kelpaavan hyväkseen. Ruokalistasuunnittelun rinnalla otin jo yhteyttä paikalliseen terveysviranomaiseen. Keskustelin hänen kanssaan tarvittavista ilmoituksista, omavalvonta-

19 17 suunnitelmasta ja työntekijöitten salmonellatodistuksista. Hän pyysi, että toimitan hänelle ainoastaan ilmoituksen, kuinka ruoanvalmistus ja ruokailu leirillä tapahtuu. Omavalvontasuunnitelma leirikeskuksella oli jo olemassa, joten sitä ei tarvitsisi tehdä uudelleen. Myöskään dokumenttejä omavalvonnan suorittamisesta ei tarvitsisi hänelle toimittaa. Työntekijöitten salmonellatodistusten täytyisi olla kunnossa, mutta hän ei tarvinnut niitä nähtäville. Tein ilmoituksen, jossa selvitin pyydettyjä asioita ja lisäksi keittiön jätehuoltoa. 3.2 Omavalvonta Suurkeittiöissä toteutetaan elintarvikevalvonta niin sanottuna omavalvontana. Tämä tarkoittaa, että terveystarkastaja ei enää kierrä niin usein keittiöissä mittamaassa ja tarkkailemassa kuin aiemmin, vaan keittiö hoitaa lämpötilojen mittaukset ja aistinvaraisen laadun arvioinnin itse ja dokumentoi ne myös säännöllisesti. Omavalvontavelvoite sisältyy EU:n yleistä elintarvikehygieniaa koskevaan direktiiviin. Boström-Kourin, Dahlstedt n & Örnin (1996, 14) mukaan elintarvikelaki (361/95) ja terveydensuojelulaki (763/94) velvoittavat omavalvonnan toteuttamiseen. Terveydensuojeluasetuksessa / ilmoitetaan, että omavalvontasuunnitelmassa on selvitettävä huoneiston ja toiminnan luonteen mukaan ainakin seuraavat seikat: 1) Toiminnan vaiheet, joissa elintarvikehygieeninen vaara voi ilmetä (kriittiset valvontapisteet) 2) Kriittisten valvontapisteiden tarkkailumenetelmät ja toimenpiderajat 3) korjaustoimenpiteet, joihin ryhdytään, jos kohdassa 2 mainitut toimenpide-rajat ylitetään 4) tarkkailumenetelmien varmistustoimenpiteet. (Boström-Kouri, Dahlstedt & Örn 1996, ) Kaikkien työntekijöitten on tiedettävä, mitä omavalvonta tarkoittaa, miksi sitä toteutetaan, kuinka sitä noudatetaan ja kuka siitä vastaa. Ruokatuotannossa määritellään omavalvonnan toimenpiteiden tarve kokonaisriskiä arvioimalla. Kokonaisuuteen vaikuttavat ruokatuotantoketju eli ruoanvalmistustapa, mahdollinen jäähdytys ja uudelleen kuumennus, ruoan säilytysaika ja -lämpötila, ruokatuotannon määrä, kuinka paljon aterioita valmistetaan ja tarjoillaan, ja ruokailijoiden sairastumisalttius. Lapset, vanhukset ja sairaat ovat herkempiä pienillekin mikrobimäärille, terveet aikuiset ja nuoret kestävät enemmän mikrobirasitusta sairastumatta. (Boström-Kouri, Dahlstedt & Örn 1996, 20.) Henkilökunnan hygieniavalvontaan kuuluvat asian mukaiset ja suojaavat

20 kilökunnan hygieniavalvontaan kuuluvat asian mukaiset ja suojaavat työvaatteet, päähineet ja salmonellatutkimus. 18 Omavalvonnan osa-alueita ovat raaka-aineiden vastaanotto, elintarvikkeiden varastointi, ruoanvalmistus, jäähdyttäminen, tarjoilu ja jakelu, kuljetus, astianpesu, puhtaanapito ja laitehuolto, jätehuolto, henkilökohtainen hygienia ja tuhoeläinten torjunta. (Boström-Kouri, Dahlstedt & Örn 1996, ) Leirillä pidin riskeinä ruoan lämpökuljetusta, astiahuoltoa ja henkilökohtaista hygieniaa. Niinpä korostin niin koulutuksessa kuin hygieniaohjeissakin käsienpesun tärkeyttä ja astianpesuvesien kuumuutta. 3.3 Henkilökunnan tarve, työnjako ja koulutus Koska tilat olivat vaatimattomat ja tekijät ammattitaidottomia talkoolaisia, mielestäni vähimmäistyöntekijämäärä keskuskeittiölle oli seitsemän työntekijää. Koska keittiötyö on raskasta ja päivät pitkiä, toivoin leirille saatavan vähintään kymmenen innokasta työntekijää. Keittiöön tarvittiin mielestäni emäntä, joka ei juurikaan toimisi ruoanvalmistuksessa, vaan hoitaisi tavaroitten vastaanottoa, huolehtisi kaasun ynnä muiden kuluvien tarvikkeiden riittävyydestä, vastaisi kyselyihin, hoitaisi tiedottamisen ja selvittelisi erityisruokavalioita sekä toimisi varastonhoitajana. Pääkokki olisi vastuussa pääruoan valmistuksesta, dieettikokki erityisruokavalioiden valmistuksesta, ja loput keittiöhenkilökunnasta toimisi apuna ruuanvalmistuksessa, astiahuollossa, puhtaanapidossa ja toistensa lomittajina. Rekrytoinnin aikana ja koulutustilaisuudessa leirin pääkokki naureskeli esittämilleni vaatimuksille, sillä kaikki komponentit olisivat esikäsiteltyjä, heidän tehtävänsä olisi vain sotkea pata sekaisin. Hän ihmetteli useaan kertaan, mitä ihmettä moinen armeija tekisi keittiössä. Leirin aikana keittiöllä oli neljästä kuuteen henkilöä töissä, ja he olivat nääntyä työtaakan alle. Alaleirien keittiöihin olin ajatellut viittä työntekijää. Vartiolaiset avustivat astiahuollossa alaleireissä. Alaleirien henkilövahvuus oli ilmeisesti riittävä, sillä kritiikkiä sieltä ei kuulunut.

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen ruokailu on osa hoivaa Tampereen Ateria Liikelaitos

Asiakaslähtöinen ruokailu on osa hoivaa Tampereen Ateria Liikelaitos Asiakaslähtöinen ruokailu on osa hoivaa Tampereen Ateria Liikelaitos Ravitsemusfoorumi 10.9.2015 Tiina Tamiola 15.1.2014 2009 Tampereen Ateria Toiminta-ajatus Kokonaisvastuu Tampereen kaupungin ateria-

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus 1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus Omavalvontasuunnitelmassa pyritään kuvailemaan elintarvikehuoneiston toimintaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 3.5.2013 ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 Gluteenittomuusväitteiden valvonnan projektiyhteenveto Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Sanna Tuomi terveystarkastaja Viranomaispalvelut Wetterhoffinkatu 2

Lisätiedot

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi Tilaus- ja teemaruokien valmistus 10 ov Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Opintokokonaisuuden

Lisätiedot

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012 NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA Lätzä ja Petra 19.1.2012 Missä mennään? Partiolaisten jäsenmäärä on laskenut rajusti muutamassa vuodessa Nyt SP:ssä jäseniä n. 55 000 Samanlaisella kehityksellä, 10 vuoden kuluttua

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp)

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp) HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN SISÄLTÖ Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (180 osp) koostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osp),

Lisätiedot

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Terveyskeskuksen valmistavan keittiön muuttaminen jakelukeittiöksi Nykyinen keittiö on suunniteltu jakelukeittiöksi terveyskeskuksen perusparannushankkeessa

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

PIIRIN TAPAHTUMIEN TALOUSOHJE

PIIRIN TAPAHTUMIEN TALOUSOHJE Piirin tapahtumia ovat piirin toimintasuunnitelmaan kirjatut tai piirin ryhmien erikseen järjestettäväksi päättämät tapahtumat, jotka piirihallitus on vahvistanut järjestettäväksi. Muiden tapahtumien osalta

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Sivu 1 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO TUTKINNON OSA: LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Sivu 2 LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Tutkinnon suorittaja Tutkintotilaisuuden paikka Tutkintotilaisuuden aika

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Omavalvonta on yrityksen omaa toimintaa, jolla se pyrkii säilyttämään käsittelemiensä

Lisätiedot

Syksy on täydessä vauhdissa ja moni asia on ajankohtainen juuri nyt. Poimi tästä päivämäärät kalenteriisi, niin eivät pääse unohtumaan.

Syksy on täydessä vauhdissa ja moni asia on ajankohtainen juuri nyt. Poimi tästä päivämäärät kalenteriisi, niin eivät pääse unohtumaan. PARTIOTIEDOTE 6/2013 Aurinkoista lokakuuta! Syksy on täydessä vauhdissa ja moni asia on ajankohtainen juuri nyt. Poimi tästä päivämäärät kalenteriisi, niin eivät pääse unohtumaan. Koulutuskuitit palautetaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 3172 Liite 1 ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 1. Perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta (kontaminaatiosta) Henkilö tietää mitä mikrobit

Lisätiedot

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut 4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut Ammattitaitovaatimukset valmistautuu ruokailupalvelutilanteisiin ja tekee esivalmisteluja valmistaa toimintaympäristöön ja vuodenaikoihin sopivia aterioita

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 1 TAVOITTEET HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Kun suoritat hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon, sinä: - osaat palvella suomalaisia ja ulkomaisia asiakkaita - osaat tehdä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Kädessäsi on ensimmäinen Ilves 06 piirileirin lippukuntainfo.

Kädessäsi on ensimmäinen Ilves 06 piirileirin lippukuntainfo. Kädessäsi on ensimmäinen Ilves 06 piirileirin lippukuntainfo. Tämä infopaketti sisältää: Leirinjohtajan terveisiä Ilves 06 pähkinänkuoressa Tätä on Ilves 06: esimakua ohjelmasta, kansainvälisyydestä, huollosta

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Mikäli kaipaatte täsmennystä tai mahdolliseen leiriin liittyvät lisäkysymykset askarruttavat mieltänne, vastaamme niihin mielellämme joko puhelimitse 097568 3333 tai osoitteessa leirit@kvtfinland.org.

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

SALAATTIA ITSEPALVELUNA projektin tulokset

SALAATTIA ITSEPALVELUNA projektin tulokset SALAATTIA ITSEPALVELUNA projektin tulokset Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelmaan kuuluva projekti, 2015 PROJEKTIN TOTEUTUS o Projekti toteutettiin normaalien perustarkastusten eli Oiva-tarkastusten

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä

Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä Carlos Santana 2008 Kirjurinluoto 36 000 kuulijaa Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 5.-6.5.2015 Yyterin kylpylähotelli 6.5.2015

Lisätiedot

LEIRIELÄMÄÄ. Ilves 13 - Piirileiri parrasvaloissa 2

LEIRIELÄMÄÄ. Ilves 13 - Piirileiri parrasvaloissa 2 LEIRI-INFO LEIRIELÄMÄÄ Ilves 2013 on Hämeen Partiopiirin telttaleiri Evolla Hämeenlinnassa. Leirin teema on elokuvamaailma. Leirille odotetaan noin 4000 hämäläistä partiolaista. Ilves 13 - Piirileiri parrasvaloissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ruokapalvelun Ruokapalvelun taloudelliseen tilanteeseen johtaneita syitä ja toimenpiteitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa:

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa: Lippukunnanjohtajan KOULUTTAUTUMISKORTTI Lippukunnanjohtajana olet vastuullisessa, mutta antoisassa pestissä. Tähän korttiin on koottu asioita, joiden osaaminen helpottaa työtäsi lippukunnanjohtajana.

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun?

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun? Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Henkilökunnan määrä ja heidän mahdolliset vastuualueensa. Lisäksi kuvataan rakennus/huoneisto, sen sijainti ja ympäristö

Henkilökunnan määrä ja heidän mahdolliset vastuualueensa. Lisäksi kuvataan rakennus/huoneisto, sen sijainti ja ympäristö Myymälän omavalvontasuunnitelma Päiväys: Laatija: YMPÄRISTÖPALVELUT Toiminta-alue: Akaa, Urjala, Valkeakoski Elintarvikelain (23/2006) mukaan jokaisessa elintarvikealan yrityksessä tulee olla omavalvontasuunnitelma.

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet

Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet 29.3.2012 Minna Dammert Nykytilaanalyysejä Kehityshankkeita Apua tuotteistamiseen Keittiösuunnittelua COACHingverkosto Koulutusta valmennusta Esimiestyötä Apua

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

SINUSSA ON ITUA! Sinussa on itua!

SINUSSA ON ITUA! Sinussa on itua! SINUSSA ON ITUA! SINUSSA ON ITUA! Sinussa on itua! on Perhehoitoliiton nuorisotyön ja alueyhdistysten yhdessä toteuttama tutustumistempaus Suomen sijaiskotinuorten, Sinut ry:n toimintaan. Tutustumistempaus

Lisätiedot

TERVETULOA HAVULLE! Kello 22:00 Hiljaisuus

TERVETULOA HAVULLE! Kello 22:00 Hiljaisuus TERVETULOA HAVULLE! Partiolaisten ehdoton ykkösjuttu ovat tietenkin leirit. Erityisesti isojen leirien vauhdikasta ohjelmaa, uusia ystäviä ja upeita iltanuotioita muistellaan vielä pitkään. Ensi kesänä

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin

Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin Aktiviteetti: Riskit ja turvallisuus Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin Tavoite: Tarpoja oppii ennakoimaan ja ymmärtämään, mitkä asiat voivat tehdä retkestä vaarallisen. Vartionjohtajan ohje: Vartio

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Elintarvikkeiden myynti ja hygieniavaatimukset. Mari Mäenpää

Elintarvikkeiden myynti ja hygieniavaatimukset. Mari Mäenpää Elintarvikkeiden myynti ja hygieniavaatimukset Mari Mäenpää Milloin ilmoitusta ei tarvita Ilmoitusta ei tarvita, jos toiminnan riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä tai jos alkutuotantotoimija,

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006. Vartiolaisen nimi:

Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006. Vartiolaisen nimi: Nenustannokka Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006 LEIRILÄISEN KÄSIKIRJA Vartiolaisen nimi: Tervetuloa Nenustannokalle! Hyvä vartiolainen. Olet ilmoittautunut Salon alueen lippukuntien yhteiselle

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

- emännät - aputöissä myös asiakkaita (tiski ym)

- emännät - aputöissä myös asiakkaita (tiski ym) KYMEN A-KLINIKKATOIMI KARHULAN TOIMINTAYKSIKÖT TURVALANTIE 2 48700 KOTKA Y-tunnus: 0200924-4 A-KLINIKAN KEITTIÖN OMAVALVONTASUUNNITELMA, päivitetty 9.7.2013 Vastuuhenkilöt: Toiminta: Asiakkaat: Ateriamäärät:

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006)

Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006) Helsingin kaupungin terveydensuojelujärjestys Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006) 1 Ympäristölautakunta kumonnut 1.1.2005 2 Lintujen

Lisätiedot

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto.

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto. 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää sodankyläistä partioperinnettä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Finnjamboree 2016. Palvelujohtaja

Finnjamboree 2016. Palvelujohtaja Finnjamboree 2016 Palvelujohtaja Sisältö Finnjamboree lyhyesti Tavoitteet Organisaatio Tehtävänkuvaus Yhteystiedot Finnjamboree on Suomen Partiolaisten suurleiri. - Wikipedia Finnjamboree 2016 on historian

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS

PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS Osaa perustaidot ja tiedot tapahtuman ja ihmisten johtamisesta partiossa. Moduulit: Johtaminen partiossa 4h Minä partiojohtajana I 4h Tapahtuman johtaminen 4h (sisältää johtamisharjoituksen)

Lisätiedot

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14) 1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

syyskuu 2001kerkkä Savu- leirielämän perusyksikkö Minkälaista ohjelmaa leirillä on?

syyskuu 2001kerkkä Savu- leirielämän perusyksikkö Minkälaista ohjelmaa leirillä on? 2001kerkkä syyskuu info paketti lippukunnille Luet juuri Kerkän, Pääkaupunkiseudun partiolaisten kesän 2002 piirileirin, esittelypakettia. Paketti on koottu kertomaan leiritoimikunnan suunnitelmista ja

Lisätiedot

Vakka. Partio kuuluu myös aikuisille!

Vakka. Partio kuuluu myös aikuisille! Vakka Partio kuuluu myös aikuisille! Syksy 2014 Hämeen Partiopiiri ry Aikuisjaosto Syksy 2014 Kannen kuva: Hannu Halmejärvi Seuraavan sivun kuva: Hannu Strömberg Tervehdys aikuisjaostosta! Aikuinen partiossa

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa. Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK

Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa. Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK 14.2.2014 Ilmoitettu elintarvikehuoneisto Päiväkotien

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset)

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset) Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot