EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2005) 198 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EY-suurlähettiläskomiteassa vahvistettavasta maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen henkilöstösääntöjä koskevasta yhteisön kannasta (komission esittämä) Fl Fl

2 PERUSTELUT Kesäkuussa 2000 allekirjoitetussa Cotonoun sopimuksessa määrätään, että maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen (CTA) asemaa on vahvistettava AKT-valtioiden institutionaalisten toimintaedellytysten, erityisesti tiedonhallinnan, kehittämisessä maatalouden tuottavuutta lisäävän teknologian hyödyntämiseksi sekä markkinoinnin, elintarviketurvan ja maaseudun kehittämiseksi. Cotonoun sopimuksen liitteessä III määrätään, että on laadittava keskuksen perussääntö ja työjärjestys sekä sen varainhoitoa ja henkilöstöä koskevat säännöt. Jäsenvaltioita pyydetään tarkastelemaan oheista ehdotusta. Niitä pyydetään niin ikään tekemään päätös AKT EY-suurlähettiläskomiteassa vahvistettavasta maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen henkilöstösääntöjä koskevasta yhteisön kannasta. Fl 2 Fl

3 Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EY-suurlähettiläskomiteassa vahvistettavasta maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen henkilöstösääntöjä koskevasta yhteisön kannasta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kanssa, ottaa huomioon komission ehdotuksen, 1 sekä katsoo seuraavaa: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen 2 ja erityisesti sen liitteen III mukaan olisi annettava maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen, jäljempänä keskus, henkilöstösäännöt, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: Ainoa artikla Seuraavassa esitettävä AKT EY-suurlähettiläskomiteassa vahvistettava yhteisön kanta keskuksen henkilöstösäännöistä perustuu liitteessä I olevaan luonnokseen AKT EYsuurlähettiläskomitean päätökseksi Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 2 EYVL C [ ] [ ], s. [ ] EYVL L 317, , s. 3 Fl 3 Fl

4 LIITE LUONNOS AKT EY-SUURLÄHETTILÄSKOMITEAN PÄÄTÖS N:o // maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen (CTA) henkilöstösäännöistä AKT EY-SUURLÄHETTILÄSKOMITEA, joka, ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen, jäljempänä Cotonoun sopimus, ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 artiklan 6 kohdan, ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 12 päivänä syyskuuta 2000 tekemän sisäisen sopimuksen Cotonoussa (Beninissä) 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta, ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on laatinut yhdessä maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen kanssa, sekä katsoo, että Cotonoun sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suurlähettiläskomitean on vahvistettava maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen, jäljempänä keskus, henkilöstösäännöt, ON ANTANUT SEURAAVAT MAATALOUDEN JA MAASEUDUN YHTEISTYÖN KESKUKSEN HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT: TEKNISEN Fl I OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 artikla 1. Nämä henkilöstösäännöt, jäljempänä säännöt, vahvistetaan ottaen huomioon keskuksen toiminnan kansainvälisyys ja julkisuus. Niissä säännellään erityisesti henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia, palvelukseenottoedellytyksiä, palkkaluokkia ja palvelusuhteen päättämistä, työehtoja, palkkoja ja sosiaalietuuksia, kurinpitojärjestelyjä ja valitusmenettelyjä. 2. Keskuksen hallintoneuvosto, jäljempänä hallintoneuvosto, voi näiden sääntöjen rajoissa hyväksyä keskuksen johtajan, jäljempänä johtaja, tekemiä ehdotuksia sisäisten sääntöjen muutoksiksi täsmentääkseen näihin sääntöihin sisältyviä periaatteita. Tämä koskee erityisesti seikkoja, joista nimenomaisesti säädetään näissä säännöissä. 3. Hallintoneuvoston on ilmoitettava AKT EY-suurlähettiläskomitealle, jäljempänä komitea, ja komissiolle hyväksymistään sisäisiä sääntöjä koskevista ehdotuksista tai sisäisten sääntöjen muutoksista mahdollisimman pian ja viimeistään 30 työpäivän 4 Fl

5 kuluessa niiden hyväksymispäivästä. Hallintoneuvosto voi, jos se pitää sitä tarpeellisena, päättää soveltaa hyväksymiään sisäisiä sääntöjä koskevia ehdotuksia tai sisäisten sääntöjen muutoksia väliaikaisesti ja tietyin ehdoin. Varsinainen soveltaminen voi alkaa vasta siitä päivästä, jona hallintoneuvosto on antanut hyväksyntänsä. Komitean on hyväksyttävä ilmoitetut sisäiset säännöt tai muutettava ne kolmen kuukauden kuluessa ilmoittamispäivästä. 4. Cotonoun sopimus, toimipaikkaa koskeva sopimus Alankomaiden ja keskuksen välillä, keskuksen perussääntö ja työjärjestys, nämä säännöt ja niiden liitteet, jotka ovat erottamaton osa näitä sääntöjä, keskuksen varainhoitosäännöt, näiden sääntöjen voimaantulon jälkeen 2 ja 3 kohdan mukaisesti hyväksytyt sisäiset säännöt, johtajan antamat sisäiset soveltamissäännöt ja mitkä tahansa kirjallisesti joko palvelukseenottohetkellä tai sen jälkeen asetetut yksilölliset ehdot, molemmissa tapauksissa hallintoneuvoston hyväksyminä, muodostavat yhdessä oikeudellisen kehyksen, jota sovelletaan 2 artiklassa tarkoitettuihin keskuksen johtajaan ja henkilöstöön. 2 artikla 1. Näissä säännöissä asetettuja ehtoja sovelletaan seuraaviin: keskuksen johtaja; keskuksen henkilöstö; keskuksen paikallinen henkilöstö. 2. Näissä säännöissä tarkoitetaan keskuksen toimihenkilöillä henkilöitä, jotka on otettu palvelukseen 6 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetulla johtajan allekirjoittamalla määräaikaisella sopimuksella siinä määrätyin ehdoin ja vahvistetuin rajoituksin. 3. Näissä säännöissä tarkoitetaan paikallisilla toimihenkilöillä henkilöitä, jotka on paikallisten tapojen mukaisesti otettu keskukseen työsuhteeseen määräajaksi suorittamaan käsin tehtäviä töitä tai palveluja toimessa, jota ei ole eritelty 7 artiklassa. 3 artikla 1. Hallintoneuvosto vastaa 2.A- ja 2.B-palkkaluokkien henkilöstön palvelukseenottamisesta johtajan ehdotusten perusteella sekä työsopimusten uusimisesta, jatkamisesta tai päättämisestä ja mistä tahansa yhtä tai useampaa toimihenkilöä koskevista erityisehdoista. Johtaja päättää paikallisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamisesta ja heidän työsopimustensa uusimisesta, jatkamisesta tai päättämisestä tavanomaisia Fl 5 Fl

6 menettelyjä noudattaen hallintoneuvoston johtajan ehdotuksesta hyväksymien sisäisten sääntöjen mukaisesti. 2. Johtajan on pyydettävä hallintoneuvoston hyväksyntää kaikissa asioissa, jotka liittyvät henkilöstön palvelukseen ottamiseen ja työsuhteiden uusimiseen, jatkamiseen tai päättämiseen. Tällaisia asioita ovat muun muassa avoimet virat, avointen virkojen ilmoittaminen, saadut hakemukset sekä hakijoiden valintatapa ja - perusteet. 1. Perustetaan: henkilöstökomitea ja 4 artikla henkilöstön palvelukseenotto-/ylennyskomitea, jotka hoitavat niille näissä säännöissä asetettuja tehtäviä. Näiden komiteoiden kokoonpano ja menettelyt määritetään näiden sääntöjen liitteessä V olevien säännösten mukaisesti. 2. Henkilöstökomitea ajaa henkilöstön etuja keskuksessa ja huolehtii keskuksen ja henkilöstön välisistä yhteyksistä. Se varmistaa omalta osaltaan toiminnan moitteettoman sujumisen tarjoamalla kanavan mielipiteenilmaisuun henkilöstöasioissa. Henkilöstökomitea voi tehdä johtajalle ehdotuksia henkilöstön työehtojen tai yleisten olosuhteiden parantamiseksi. 3. Johtajalle on tiedotettava henkilöstökomitean valinnasta, ehdolla olevista ehdokkaista ja äänestysten tuloksista. Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle henkilöstökomitean jäsenten nimet. Johtajan on annettava henkilöstökomitealle asianmukaiset mahdollisuudet sen tehtävien hoitamiseen. 4. Johtaja nimittää henkilöstön palvelukseenotto-/ylennyskomitean kutakin talousarviossa olevaa henkilöstösääntöjen alaista (toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta koskevaa) virkaa tai ylennystä varten. 5 artikla Keskus voi käyttää työkomennuksella olevia asiantuntijoita tai kolmansien osapuolten palkkaamia asiantuntijoita. Näihin asiantuntijoihin sovelletaan sisäisiä sääntöjä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta. Kansallista tai kansainvälistä virkamiestä taikka yksityissektorilla toimivaa johtajaa, jonka pätevyys ja kokemus vastaavat keskuksen toimihenkilöiltä vaadittavaa tasoa ja joka on Fl 6 Fl

7 väliaikaisesti siirretty keskukseen tai vaihdettu toisen toimihenkilön kanssa ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti, pidetään työkomennuksella olevana asiantuntijana. II OSASTO HENKILÖSTÖ I LUKU NIMITTÄMINEN - PALKKALUOKAT - HENKILÖSTÖTAULUKKO 6 artikla 1. Henkilöstönimitysten ainoana tarkoituksena saa olla talousarvioon 10 artiklan säännösten mukaisesti liitetyssä henkilöstötaulukossa olevan avoimen viran täyttäminen näissä säännöissä vahvistetuin edellytyksin. 2. Henkilöstösääntöjen työsopimuksista: alainen henkilöstö palkataan jollakin seuraavista a) Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset Hallintoneuvoston hyväksymä sopimus, joka edellyttää seuraavaa: rahoitus on käytettävissä; työsuoritus on jatkuvasti tyydyttävä näiden sääntöjen 30 artiklan mukaisesti; toimihenkilön tehtävät ovat jatkuvia; toimihenkilöllä on kyky suorittaa sopimukseen kuuluvat tehtävät. Se, että sopimus on voimassa toistaiseksi, ei tarkoita, että työpaikka on pysyvä. Kaikki sopimukset voidaan irtisanoa kurinpitomenettelyn seurauksena. b) Määräaikaiset sopimukset Johtajan hyväksymä sopimus henkilöstölle, joka palkataan keskuksen talousarvion asianomaiseen pääluokkaan liitettyyn henkilöstötaulukkoon kuuluvaan virkaan, jonka budjettivallankäyttäjä on määrittänyt väliaikaiseksi. Tällaiset sopimukset ovat voimassa enintään kaksi vuotta, ja ne voidaan uusia ainoastaan kahdesti niin, että enimmäiskesto on yhteensä viisi vuotta. Johtajan hyväksymä sopimus henkilöstölle, joka palkataan keskuksen hallinnoimiin ohjelmiin tai varoihin liittyvän viran täyttämiseksi. c) Lyhytaikaiset sopimukset Fl 7 Fl

8 Johtajan hyväksymä sopimus henkilöstölle, joka palkataan hoitamaan kokopäiväisiä tai osa-aikaisia tehtäviä, mutta jota ei nimitetä keskuksen talousarvion asianomaiseen pääluokkaan liitettyyn henkilöstötaulukkoon kuuluvaan virkaan. Tällaiset sopimukset ovat voimassa enintään yhden vuoden, ja ne voidaan uusia ainoastaan kahdesti niin, että enimmäiskesto on yhteensä kaksi vuotta. Henkilöstön palvelukseen ottamisesta tehdyssä sopimuksessa, joka on laadittava näiden sääntöjen liitteessä I olevan mallin mukaan, on mainittava päivämäärä, jona toistaiseksi voimassa oleva sopimus tulee voimaan, ura-alue, palkkaluokka ja -taso sekä toimihenkilön velvoite noudattaa näitä sääntöjä. 7 artikla 1. Näiden sääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niiden luonteen ja niihin liittyvien tehtävien tason mukaan neljään ura-alueeseen, jotka nimetään laskevassa hierarkkisessa järjestyksessä seuraavasti: "johtaja", "ammattihenkilöstö", "toimistohenkilöstö" ja "avustava henkilöstö". 2. Kukin ura-alue sisältää palkkaluokkia ja kukin palkkaluokka palkkatasoja. Ura-alueet, palkkaluokat (ja niitä vastaavat tavanomaiset tehtävät) ja -tasot esitetään lisätietoineen näiden sääntöjen liitteessä II olevassa taulukossa. Tämän taulukon perusteella johtaja määrittää kuhunkin keskuksen toimeen liittyvät tehtävät ja toimivaltuudet. 3. "Ammattihenkilöstön" ura-alue koskee henkilöstöä, joka hoitaa yliopistokoulutusta vaativia kehitysalan hallinto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviä. Ura-alueessa on seuraavat neljä palkkaluokkaa: a) 2.A- ja 2.B-palkkaluokkien henkilöstö hoitaa "pääasiantuntijan" tehtäviä, joihin vaaditaan yliopistotutkintoa tai vastaavaa tutkintoa, joka oikeuttaa jatkotutkintoon johtaviin opintoihin, sekä 2.A-palkkaluokassa vähintään 20 vuoden ja 2.B-palkkaluokassa vähintään 15 vuoden ammattikokemusta kyseisenlaisista tehtävistä tutkinnon suorittamisen jälkeen; b) 2.C- ja 2.D-palkkaluokkien henkilöstö hoitaa "asiantuntijan" tehtäviä, joihin vaaditaan yliopistotutkintoa tai vastaavaa tutkintoa, joka oikeuttaa jatkotutkintoon johtaviin opintoihin, sekä 2.C-palkkaluokassa vähintään kymmenen vuoden ja 2.D-palkkaluokassa vähintään viiden vuoden ammattikokemusta kyseisenlaisista tehtävistä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Hallintoneuvosto määrittää johtajan ehdotuksesta 2.A-palkkaluokan virkojen lukumäärän. 4. "Toimistohenkilöstön" ura-alueessa on kolme palkkaluokkaa: a) kaksi palkkaluokkaa henkilöstölle, joka hoitaa "pääavustajan" tehtäviä ja "toimistoavustajan" tehtäviä: Fl 8 Fl

9 3.A-palkkaluokassa vaaditaan korkeakoulututkintoa tai vastaavaa pätevyyttä kyseisellä alalla sekä vähintään viiden vuoden ammattikokemusta kyseisistä tehtävistä ammattipätevyyden saamisen jälkeen; 3.B-palkkaluokassa vaaditaan keskiasteen tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä, tutkintoa hyväksytystä sihteeriopistosta sekä vähintään viiden vuoden ammattikokemusta kyseisistä tehtävistä ammattipätevyyden saamisen jälkeen; b) 3.C-palkkaluokan henkilöstö hoitaa "sihteerin" tehtäviä, jotka edellyttävät keskiasteen tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä sekä vähintään kolmen vuoden ammattikokemusta kyseisistä tehtävistä ammattipätevyyden saamisen jälkeen. 5. "Avustavan henkilöstön" ura-alueessa on 4.A-palkkaluokka henkilöstölle, joka hoitaa "teknisiä tehtäviä", jotka ovat joko käsin tehtäviä töitä tai palveluja, joihin vaaditaan peruskoulutusta ja tarvittaessa myös teknistä osaamista sekä vähintään kahden vuoden ammattikokemusta. 8 artikla 1. Johtaja vahvistaa nimityksen yhteydessä toimihenkilön luokituksen ura-alueen, palkkaluokan ja -tason eriteltynä talousarvion mukaan ja hallintoneuvoston johtajan ehdotuksesta hyväksymiä sisäisiä sääntöjä noudattaen. 2. Toimihenkilö olisi otettava palvelukseen palkkaluokkansa ensimmäiseen palkkatasoon. Koulutuksen ja erityisen ammattikokemuksen huomioon ottamiseksi johtaja voi kuitenkin siirtää toimihenkilön yhden palkkatason yli ottamalla hänet palvelukseen palkkaluokan toiseen tasoon. 3. Jos toimihenkilö nimitetään toimeen, joka on korkeammassa palkkaluokassa kuin mihin hänet otettiin, hänen sopimustaan on muutettava. 9 artikla 1. Johtaja siirtää kunkin toimihenkilön toisiin ura-aluettaan ja palkkaluokkaansa vastaaviin tehtäviin ainoastaan keskuksen edun mukaisesti ja ottamatta huomioon toimihenkilön kansalaisuutta. 2. Missä tahansa palkkaluokassa oleva toimihenkilö nimitetään yksikön päällikön tai yksikön apulaispäällikön virkaan ainoastaan toiminnallisin perustein. 3. Toimihenkilöiden nimityksissä olisi otettava mahdollisimman hyvin huomioon keskuksen luonne AKT- ja EY-maiden yhteisenä keskuksena. Fl 9 Fl

10 10 artikla Keskuksen vuotuiseen talousarvioon liitettävässä taulukossa vahvistetaan kunkin ura-alueen ja palkkaluokan virkojen lukumäärä ja eritellään mahdolliset avoimet virat. 11 LUKU OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 11 artikla 1. Henkilöstön on hoidettava tehtävänsä ja käyttäydyttävä ainoastaan keskuksen edun mukaisesti. Henkilöstö ei saa pyytää eikä vastaanottaa neuvoja miltään keskuksen ulkopuoliselta hallitukselta, viranomaiselta, järjestöltä tai henkilöltä. 2. Henkilöstö ei saa ilman johtajan lupaa hyväksyä miltään keskuksen ulkopuoliselta hallitukselta tai muulta taholta palveluksia, lahjoja tai minkäänlaisia maksuja muuten kuin joko ennen nimitystään tai erityislomansa aikana suorittamistaan palveluista. 12 artikla 1. Henkilöstön on pidättäydyttävä toimista ja varsinkin julkisista mielipidelausunnoista, jotka voivat olla sen aseman vastaisia tai keskuksen mainetta haittaavia. 2. Henkilöstö ei saa osallistua korvausta vastaan tai ilman korvausta tapahtuvaan toimintaan, joka voi haitata sen riippumattomuutta tai olla keskuksen edun vastaista. 13 artikla Toimihenkilön on ilmoitettava johtajalle, jos hänen puolisonsa tai henkilö, jonka kanssa hän elää avioliitonomaisissa olosuhteissa, käy palkkatyössä. Jos työn luonne ei sovi yhteen toimihenkilön toimen tai keskuksen edun kanssa, eikä toimihenkilö pysty sitovasti vahvistamaan, että työ päättyy määrätyn ja kohtuullisen ajan kuluessa, hallintoneuvosto päättää johtajan ehdotuksesta, voiko toimihenkilö jatkaa toimessaan, irtisanotaanko hänen sopimuksensa vai pidätetäänkö hänet virantoimituksesta. 14 artikla Toimihenkilön on ilmoitettava johtajalle, jos hän tehtäviänsä hoitaessaan joutuu päättämään asiasta, jonka käsittely tai tulos on hänelle henkilökohtaisesti merkityksellinen niin, että se haittaa hänen riippumattomuuttaan. 15 artikla Toimihenkilön on keskuksen palveluksesta lähdettyäänkin noudatettava edelleen kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä nimityksiä tai etuja, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti keskukseen. Fl 10 Fl

11 16 artikla 1. Toimihenkilön on noudatettava ehdotonta vaitiolovelvollisuutta sellaisten asioiden ja tietojen osalta, jotka hän saa tietoonsa tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä. Toimihenkilö ei saa missään muodossa antaa asiaankuulumattomille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille vielä julkistamattomia asiakirjoja tai tietoja. Tämä velvoite sitoo henkilöstöä vielä kymmenen vuotta palveluksesta poistumisen jälkeen 2. Toimihenkilö ei saa yksin eikä yhdessä muiden kanssa julkaista eikä antaa julkaistavaksi keskuksen toimintaan liittyvää tekstiä ilman johtajan lupaa. Lupa voidaan evätä ainoastaan, jos suunniteltu julkaiseminen saattaa haitata keskuksen etua. 17 artikla Kaikki oikeudet, tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet, jotka liittyvät toimihenkilön työhön työtehtävien osana, ovat keskuksen omaisuutta. 18 artikla Toimihenkilön on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei välimatka häiritse tehtävien hoitamista. 19 artikla 1. Hierarkkisesta asemastaan huolimatta toimihenkilöiden on avustettava ja neuvottava esimiehiään. Toimihenkilö on vastuussa hänelle annettujen tehtävien hoitamisesta. 2. Keskuksen minkä tahansa osaston johdossa oleva toimihenkilö on vastuussa esimiehilleen hänelle annetusta toimivallasta ja antamiensa ohjeiden noudattamisesta. Hänen alaistensa vastuu ei mitenkään vapauta häntä hänen omista vastuistaan. 3. Toimihenkilön, joka saa ohjeita, joita hän pitää sääntöjen vastaisina tai joiden hän arvelee aiheuttavan vakavia ongelmia, on ilmoitettava tästä välittömästi lähimmälle esimiehelleen tarvittaessa kirjallisesti. Jos esimies tämän jälkeen vahvistaa ohjeet kirjallisesti, toimihenkilön on suoritettava tehtävät edellyttäen, että niihin ei liity rikoslain rikkomista eivätkä ne aiheuta kohtuutonta henkilökohtaista turvallisuusriskiä. 20 artikla 1. Toimihenkilön on korvattava kokonaan tai osittain kaikki vahinko, joka keskukselle aiheutuu toimihenkilön vakavasta virheestä tehtäviä hoidettaessa tai niiden yhteydessä. 2. Hallintoneuvosto tekee johtajan ehdotuksesta perustellun päätöksen kurinpitoasioita koskevaa menettelyä noudattaen. Fl 11 Fl

12 21 artikla 1. Keskuksen henkilöstön erioikeudet ja vapaudet myönnetään yksinomaan keskuksen edun mukaisesti. Jollei keskukseen ja sen henkilöstöön sovellettavista Cotonoun sopimukseen liitetyn erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan ja joissakin tapauksissa toimipaikkaa koskevan sopimuksen asiaa koskevista määräyksistä muuta johdu, toimihenkilöiden on hoidettava henkilökohtaiset velvoitteensa ja noudatettava voimassa olevia lakeja ja järjestyssääntöjä. 2. Toimihenkilön on ilmoitettava johtajalle välittömästi tällaisia erioikeuksia ja vapauksia koskevista riita-asioista. 22 artikla 1. Keskus avustaa kaikkia toimihenkilöitä oikeudellisissa menettelyissä uhkailuja, loukkaavia tai halventavia tekoja tai ilmaisuja esittäneitä vastaan tai henkilöön tai omaisuuteen kohdistuneissa hyökkäyksissä, jotka on tehty toimihenkilöä tai hänen perheenjäsentään kohtaan toimihenkilön aseman tai tehtävien vuoksi. Keskus korvaa yhteisvastuullisesti tästä kenelle tahansa toimihenkilölle aiheutuneet vahingot edellyttäen, ettei toimihenkilö aiheuttanut vahinkoa tahallisella virheellään tai törkeällä laiminlyönnillään eikä hän ole saanut korvausta vahingon aiheuttaneelta henkilöltä. 2. Keskus helpottaa kaikkien toimihenkilöiden kouluttautumista edellyttäen, että koulutus on keskuksen moitteettoman toiminnan vaatimusten mukaista ja keskukselle hyödyksi. 23 artikla Toimihenkilöillä on järjestäytymisoikeus. He voivat etenkin olla ammattiliittojen tai henkilöstöjärjestöjen jäseniä. Toimiminen tällaisissa ammattiliitoissa tai henkilöstöjärjestöissä ei saa olla asianomaiselle haitaksi. 24 artikla 1. Toimihenkilö voi esittää johtajalle tehtäviään koskevan vetoomuksen. 2. Kaikki yksittäistä henkilöä koskevat päätökset, jotka tehdään näiden sääntöjen mukaisesti, on ilmoitettava kyseiselle toimihenkilölle kirjallisesti. 3. Kaikissa toimihenkilölle vastaisissa päätöksissä on esiteltävä päätöksen perusteet. 25 artikla 1. Kustakin toimihenkilöstä pidetään yhtä henkilökansiota. Kansion tulee sisältää: kaikki henkilön hallinnollista asemaa koskevat asiakirjat ja kaikki henkilön työkykyyn, tehokkuuteen ja käytökseen liittyvät raportit; Fl 12 Fl

13 kaikki toimihenkilön kommentit tällaisista asiakirjoista. Toimihenkilöllä on oikeus tutustua kaikkiin kansiossaan oleviin asiakirjoihin. Tämä oikeus säilyy enintään kaksi vuotta sen jälkeen, kun työsuhde on päättynyt. Henkilökansio on luottamuksellinen, ja siihen voi tutustua ainoastaan hallintotiloissa. Jos tuomioistuimeen tuodaan toimihenkilöä koskeva kanne, jäljennökset tarvittavista asiakirjoista toimitetaan tuomioistuimen pyynnöstä ILO:n hallintotuomioistuimeen. 2. Kaikki 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti ensimmäisen vakavuusasteen kurinpitotoimenpidettä koskevat asiakirjat toimihenkilön henkilökansiossa kumotaan kolmen vuoden kuluttua, jos toimihenkilöön ei ole kohdistunut muita kurinpitotoimenpiteitä tuona aikana. III LUKU PALVELUKSEEN OTTAMINEN - VÄLIARVIOT - URALLA ETENEMINEN - PALVELUSSUHTEEN/TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN - VIRALTAPANO 1 jakso Palvelukseen ottaminen 26 artikla 1. Henkilöstön palvelukseen ottamisen tarkoituksena on varmistaa, että keskuksella on palveluksessaan kyvyiltään, tehokkuudeltaan ja kunniallisuudeltaan parhaat henkilöt. 2. Toimihenkilöt valitaan kilpailulla hallintoneuvoston johtajan ehdotuksesta hyväksymien sisäisten sääntöjen mukaisesti. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetun palvelukseenottomenettelyn on oltava avoin ja syrjimätön ja tarjottava samat osallistumis- ja työllistymismahdollisuudet kaikkien Cotonoun sopimuksen allekirjoittajavaltioiden kansalaisille. Rotu, uskonto tai sukupuoli ei saa vaikuttaa henkilöstön valintaan. Mitään virkoja ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille. Kun ammattipätevyys ja virkaan nimittämiseksi vaadittu kokemus ovat samat, palvelukseenotossa on pyrittävä mahdollisimman laajaan maantieteelliseen jakaumaan Cotonoun sopimuksen allekirjoittajavaltioiden kansalaisten välillä. Henkilöstön palvelukseenotossa olisi otettava mahdollisimman hyvin huomioon keskuksen luonne AKT- ja EY-maiden yhteisenä keskuksena. Fl 13 Fl

14 27 artikla 1. Toimihenkilö voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan seuraavien edellytysten täyttyessä: a) hän on jonkin Cotonoun sopimuksen allekirjoittajavaltion kansalainen, b) hän on täyttänyt hänelle lain mukaan kuuluvan asevelvollisuuden, c) hän täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset, d) hänet on otettu palvelukseen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kilpailuun perustuvaa menettelyä noudattaen, e) hänellä on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen, ja keskuksen nimeämä lääkäri on vahvistanut tämän lääkärintutkimuksessa, f) hän voi todistaa, että hänellä on toisessa keskuksen kahdesta päätyökielestä (ranska tai englanti) perusteellinen kielitaito ja toisessa keskuksen työkielessä hänelle uskottujen tehtävien hoitamiseen riittävä kielitaito 2. Ennen tehtäviensä vastaanottamista jokaisen toimihenkilön on toimitettava keskukselle seuraavat asiakirjat: a) lääkärintodistus siitä, että hän kykenee hoitamaan tehtävät, joita varten hänet otetaan palvelukseen, b) todistus asevelvollisuuden täyttämisestä, c) asiakirjatodisteet siitä, että hän on jonkin Cotonoun sopimuksen allekirjoittajavaltion kansalainen ja että hänellä on täydet kansalaisoikeudet, d) asiakirjat hänen ja hänen laillisen aviopuolisonsa ja huollettavina olevien lastensa siviilisäädystä. 3. Toimihenkilöt lupautuvat käymään keskuksen pyynnöstä keskuksen asiantuntijalääkärin tutkimuksessa ennen koeajan päättymistä. 28 artikla 1. Avoimien virkojen täyttämiseksi johtaja aloittaa ulkoisen kilpailuun perustuvan palvelukseenottomenettelyn 4 artiklan 1 kohdassa ja 26 artiklan 2 kohdassa sekä liitteessä V tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti sen jälkeen, kun hän on tarkastellut mahdollisuutta nimittää kyseisiin virkoihin keskuksen toimihenkilöitä sisäisillä siirroilla tai 32 ja 33 artiklan ehtojen mukaisesti palkkaluokkaa tai ura-aluetta ylentämällä. 2. Palvelukseenottomenettely voidaan myös aloittaa varallaololuettelon laatimiseksi myöhempää palvelukseenottoa varten. Fl 14 Fl

15 29 artikla 1. Toimihenkilöllä on palvelukseenotosta kuusi kuukautta kestävä koeaika. 2. Jos toimihenkilö ei ole osoittanut riittävää ammattikelpoisuutta, hänet irtisanotaan koeajan päättyessä. Johtaja voi kuitenkin poikkeustapauksissa jatkaa koeaikaa pisimmillään vielä toiset kuusi kuukautta. 3. Jos toimihenkilö ei koeajan ja sen jatkoaikojen aikana pysty sairauden, äitiysloman tai onnettomuuden vuoksi hoitamaan tehtäviään vähintään kuukauden jatkuvana ajanjaksona, johtaja voi jatkaa hänen koeaikaansa vastaavanpituisella ajanjaksolla. 4. Koeajan kokonaispituus saa kaikissa tapauksissa olla enintään 12 kuukautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. 5. Koeajalla oleva toimihenkilö voi erota palveluksesta koska tahansa koeaikana kuukauden irtisanomisajan jälkeen, jollei asiasta ole muuta sovittu. 2 jakso Väliarviot - Uralla eteneminen 30 artikla 1. Esimiehet laativat toimihenkilöiden kyvyistä, tehokkuudesta ja käytöksestä arviointiraportin joka 12. kuukausi aina kalenterivuoden lopussa johtajan vahvistamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti. 2. Arviointiraportti annetaan tiedoksi toimihenkilölle. Hänellä on oikeus esittää siitä oleellisina pitämänsä huomiot 31 artikla 1. Toimihenkilö, joka on hoitanut tehtäviänsä erinomaisesti vähintään kahden vuoden ajan samassa palkkaluokassa ja samalla palkkatasolla ja jonka sopimus jatkuu vielä vähintään kuukauden, voi edetä palkkaluokkansa seuraavalle palkkatasolle. 2. Edellä mainittu tasokorotus ei ole automaattinen, vaan siitä päättää johtaja toimihenkilön kykyjen, tehokkuuden ja käytöksen perusteella, sellaisena kuin esimiehet ovat ne arvioineet, sekä toimihenkilön tehtävien vaikeuden perusteella. 32 artikla 1. Toimihenkilön palkkaluokkaa korotetaan ainoastaan avoimien virkojen täyttämiseksi niin, että johtaja siirtää toimihenkilön seuraavaan lähimpään palkkaluokkaan hallintoneuvoston johtajan ehdotuksesta hyväksymien sisäisten sääntöjen mukaisesti. 2. Toimihenkilö, joka on ollut palveluksessa palkkaluokassaan vähimmäisajan, voidaan siirtää hänen nykyistä ura-aluettaan seuraavaan lähimpään ura-alueeseen Fl 15 Fl

16 toimihenkilöiden ansioiden vertailun ja lähimpien esimiesten raporttien tarkastelun jälkeen. 3. Toimihenkilö voidaan siirtää seuraavaan ura-alueeseen ainoastaan sen jälkeen, kun toimihenkilöiden keskuudessa on tehty vertailu siitä, kenellä on tarvittava koulutus ja kokemus ja kuka on ollut täyden vähimmäisajan palveluksessa samassa palkkaluokassa. Toimihenkilö nimitetään uuden ura-alueen alimpaan palkkaluokkaan. 4. Palkkaluokan tai ura-alueen korottaminen edellyttää vähintään kahden vuoden palvelusta samassa palkkaluokassa. 33 artikla 1. Toimihenkilö luokitellaan sille palkkatasolle, jossa palkka on lähinnä hänen edellisessä palkkaluokassaan maksettua palkkaa. 2. Toimihenkilön peruspalkka uudessa palkkaluokassa ei missään tapauksessa saa olla alhaisempi kuin hänen edellisessä palkkaluokassa saamansa palkka. 3. Toimihenkilölle ei missään tapauksessa saa aiheutua rahallista haittaa siinä tapauksessa, että hän olisi ilman ylennystä saanut edellisessä palkkaluokassaan tasokorotuksen ansioiden vuoksi. Tässä tapauksessa toimihenkilö saa ylimääräisen tasokorotuksen päivänä, jona tasokorotus olisi tullut voimaan hänen edellisessä palkkaluokassaan. Fl 16 Fl

17 3 jakso Palvelussuhteen päättäminen - Työsopimuksen irtisanominen 34 artikla Toimihenkilön palvelussuhde päättyy hänen kuollessaan mutta myös seuraavissa tapauksissa: 1. Irtisanomisajan päättyessä, jos toimihenkilö irtisanoutuu. Irtisanomisaika on vähintään kolme kuukautta ja enintään kuusi kuukautta, jos yhteisesti ei sovita lyhyemmästä ajasta; 2. Irtisanomisajan päättyessä, jos keskus irtisanoo toimihenkilön. Irtisanomisaika on yksi kuukausi jokaista täyttä palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enintään yhdeksän kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos jälkimmäinen kestää yli kolme kuukautta. Irtisanomisaika keskeytyy myös edellä mainituin rajoituksin äitiys- ja sairauslomien ajaksi; 3. Sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa toimihenkilö täyttää 65 vuotta. 4. Keskuksen moitteettoman toiminnan vuoksi toimihenkilön sopimus voidaan irtisanoa näiden sääntöjen 55 artiklan mukaisen epäpätevyyden tai epätyydyttävän suorituksen perusteella. 5. Jos keskus suljetaan jostakin syystä ja etenkin rahoituksen puuttuessa, toimihenkilölle maksetaan korvauksena yhden kuukauden perusbruttopalkka täyttä palvelusvuotta kohden enintään kahdeltatoista kuukaudelta. Laskelma tehdään toimihenkilön viimeisen perusbruttopalkan perusteella. 6. Jos toimi poistetaan, siinä toiminut toimihenkilö saa irtisanomisilmoituksen 2 kohdassa säädetyn mukaisesti sekä 5 kohdassa tarkoitetun korvauksen. 35 artikla Toimihenkilön sopimus voidaan johtajan aloitteesta irtisanoa ilman irtisanomisaikaa: a) koeajan aikana tai sen päätyttyä 29 artiklan 2 kohdassa vahvistetuin edellytyksin, b) jos toimihenkilö ei enää täytä 27 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä, c) 36 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa, d) 37 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa. Fl 17 Fl

18 36 artikla 1. Tämän osaston VI luvussa säädetyn kurinpitomenettelyn päättyessä toimihenkilön sopimus voidaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa kurinpidollisista syistä, jos kyseessä on vakava velvoitteiden täyttämättä jättäminen joko tahallisesti tai laiminlyönnin vuoksi. Päätöksen sopimuksen irtisanomisesta tekee johtaja sen jälkeen, kun asianomaiselle on annettu tilaisuus puolustaa itseään. 2. Toimihenkilö voidaan pidättää virastaan 57 artiklassa vahvistetuin edellytyksin ennen sopimuksen irtisanomista. 3. Jos tehtävät lakkautetaan 1 kohdan perusteella, johtaja voi ehdottaa, että hallintoneuvosto päättää pidättää asianomaiselta hänen oikeutensa 46 ja 52 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen mukaiseen korvaukseen ja kulukorvauksiin kokonaan tai osittain. 37 artikla 1. Keskuksen on irtisanottava toimihenkilön sopimus ilman irtisanomisaikaa, jos johtaja saa selville, että asianomainen antoi palvelukseen otettaessa tahallisesti vääriä tietoja ammattitaidostaan tai 27 artiklan 1 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa hallintoneuvosto julistaa johtajan ehdotuksesta sopimuksen irtisanotuksi sen jälkeen, kun asianomaista on kuultu ja tämän osaston VI luvussa vahvistettu kurinpitomenettely on saatettu päätökseen. 3. Toimihenkilö voidaan pidättää virastaan 57 artiklassa vahvistetuin edellytyksin ennen sopimuksen irtisanomista. Edellä olevan 36 artiklan 3 kohdan säännöksiä sovelletaan. IV LUKU TYÖEHDOT 1 jakso Työn kesto 38 artikla 1. Työtehtävissä toimivan toimihenkilön on oltava jatkuvasti keskuksen käytettävissä. Tavanomainen työviikko on kuitenkin enintään 37,5 tuntia. Tavanomaisen työpäivän tuntimäärä määritetään johtajan vahvistamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaan. 2. Johtaja voi perustelluista syistä antaa toimihenkilölle luvan työskennellä osaaikaisesti, jos se ei johtajan mielestä ole keskuksen edun vastaista. Fl 18 Fl

19 Menettelyt tällaisen luvan myöntämiseksi vahvistetaan johtajan antamissa sisäisissä soveltamissäännöissä. 39 artikla 1. Toimihenkilön edellytetään tekevän ylitöitä kiireellisissä tapauksissa tai työmäärän ollessa poikkeuksellisen suuri. Yötyöt ja kaikki sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä tehtävä työ voidaan sallia ainoastaan johtajan vahvistamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti. 2. Toimihenkilö saa tehdä ylitöitä kuudessa kuukaudessa yhteensä enintään 150 tuntia. 3. "Ammattihenkilöstön" ja "toimistohenkilöstön" ura-alueilla ylityöt eivät oikeuta korvaavaan lomaan tai palkkaan. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa sisäisissä soveltamissäännöissä vahvistettujen edellytysten perusteella "avustavan henkilöstön" ura-alueella työskenteleville annetaan ylitöistä korvauksena vapaa-aikaa tai, jos vapaata ei keskuksen tarpeiden vuoksi voida ottaa kuuden kuukauden kuluessa siitä kun ylityö tehtiin, ylityötunneista maksetaan automaattisesti tuntipalkka mainittujen sääntöjen mukaan. 2 jakso Lomat 40 artikla 1. Toimihenkilöllä on oikeus vähintään 24 työpäivän ja enintään 30 työpäivän pituiseen vuosilomaan kalenterivuosittain johtajan vahvistamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti. Näissä säännöissä täsmennetään edellytykset, joilla lomapäiviä voi siirtää kalenterivuodesta toiseen. 2. Johtaja voi vuosiloman lisäksi poikkeuksellisesti myöntää pyynnöstä erityislomaa. Tällaisen loman myöntämistä koskevat järjestelyt vahvistetaan sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta. 41 artikla Naispuolisilla toimihenkilöillä on 40 artiklassa säädetyn loman lisäksi lääkärintodistuksen perusteella oikeus äitiyslomaan, jonka ajalta maksetaan täysi palkka ja joka alkaa tavallisesti kuusi viikkoa ennen todistuksessa mainittua synnytyksen laskettua aikaa ja päättyy tavallisesti kymmenen viikkoa synnytyksen jälkeen. Äitiysloman on oltava vähintään 16 viikkoa. Lääkärin suostumuksella toimihenkilö voi kuitenkin aloittaa äitiyslomansa myöhemmin kuin kuusi viikkoa ennen synnytyksen laskettua aikaa, jolloin loma päättyy synnytyksen laskettua aikaa seuraavan kymmenen viikon ajanjakson ja sen ajanjakson, jonka toimihenkilö työskenteli synnytyksen tosiasiallista päivää edeltävän kuuden viikon aikana, pituisen ajanjakson jälkeen. Fl 19 Fl

20 Miespuolisilla toimihenkilöillä on oikeus viisi työpäivää kestävään isyyslomaan kymmenen viikon kuluessa lapsen syntymästä. 42 artikla Toimihenkilöllä, joka esittää todisteet työkyvyttömyydestä sairauden tai onnettomuuden vuoksi, on automaattisesti oikeus sairauslomaan hallintoneuvoston johtajan ehdotuksesta hyväksymien sisäisten sääntöjen mukaisesti. Keskus voi päättää omasta aloitteestaan pyytää lausunnon asiantuntijalääkäriltä. 43 artikla Toimihenkilön, jolla on lupa tehdä osa-aikatyötä, vuosiloman kestoa lyhennetään tältä ajalta työaikaa vastaavasti. Vähennettävät osapäivät lasketaan määräsuhteessa johtajan vahvistamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti. 44 artikla 1. Sairaustapausta tai onnettomuutta lukuun ottamatta toimihenkilö ei saa olla poissa ilman lähimmän esimiehen antamaa ennakkolupaa. Mahdollisesti sovellettavia kurinpitomenettelyjä rajoittamatta kaikki asianmukaisesti todetut luvattomat poissaolot vähennetään kyseisen toimihenkilön vuosilomasta. Jos hän on käyttänyt kaikki vuosilomapäivänsä, aika vähennetään automaattisesti hänen palkastaan. 2. Jos toimihenkilö haluaa viettää sairauslomaa muualla kuin asemapaikallaan, hänen on pyydettävä siihen ennakolta johtajan lupa. 3. Poikkeustapauksissa toimihenkilölle voidaan hänen pyynnöstään myöntää henkilökohtaisista syistä palkatonta lomaa johtajan harkinnan mukaan. Tällainen loma saa viidentoista vuoden aikana kestää enintään yhden vuoden. Tänä aikana toimihenkilön palkkatasoa ei koroteta, eikä palkattomalla lomalla oloaikaa oteta huomioon 31 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa vähimmäisajassa. Palkatonta lomaa koskevat säännöt vahvistetaan hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta. sisäisissä säännöissä, jotka 4. Aina 18 kuukauden jatkuvan palvelusjakson päätyttyä toimihenkilöt, heidän puolisonsa ja heidän huollettavinaan olevat lapsensa ovat oikeutettuja lähtöpaikkakunnalleen suuntautuvan menopaluumatkan korvaamiseen hallintoneuvoston johtajan ehdotuksesta hyväksymien sisäisten sääntöjen mukaisesti. 3 jakso Yleiset vapaapäivät Fl 20 Fl

21 45 artikla Johtaja laatii luettelon yleisistä vapaapäivistä. V LUKU PALKKA JA KULUKORVAUKSET 46 artikla 1. Jollei muualla toisin säädetä, hallintoneuvoston johtajan ehdotuksesta hyväksymissä sisäisissä säännöissä vahvistettujen edellytysten mukaan toimihenkilöllä on oikeus ura-aluettaan, palkkaluokkaansa ja -tasoaan vastaavaan palkkaan jo pelkästään palvelussuhteensa perusteella. Hän ei voi luopua tästä oikeudesta. 2. Palkka muodostuu peruspalkasta sekä perhe- ja muista lisistä. Palkka ilmoitetaan ja maksetaan euroina. 47 artikla 48 artikla Hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta vuosittaiset palkan mukautukset Euroopan unionin ministerineuvoston yhteisön henkilöstöä varten hyväksymän menettelytavan perusteella. 49 artikla Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan ura-alueittain, palkkaluokittain ja -tasoittain näiden sääntöjen liitteessä II olevan taulukon mukaisesti. 50 artikla 1. Perhelisät, joihin toimihenkilöillä on oikeus, vahvistetaan 46 artiklassa tarkoitetuissa säännöissä, ja niihin kuuluu: a) kotitalouslisä; b) huollettavasta lapsesta maksettava lisä; c) koulutuslisä. 2. Toimihenkilöiden, jotka saavat tässä artiklassa tarkoitettuja perhelisiä, on ilmoitettava muualta saadut samankaltaiset lisät, jotka vähennetään näiden sääntöjen perusteella maksettavista lisistä. Fl 21 Fl

22 3. Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä voidaan kaksinkertaistaa johtajan erityisellä perustellulla päätöksellä, joka perustuu keskuksen nimeämän lääkärin laatimiin lääkärintodistuksiin, joissa vahvistetaan, että kyseisen lapsen henkisen tai ruumiillisen vamman vuoksi lapsesta aiheutuu toimihenkilölle huomattavia kustannuksia. 51 artikla Jos toimihenkilö kuolee palvelussuhteensa aikana, eloonjäävä puoliso tai huollettavina olevat lapset saavat edesmenneen toimihenkilön palkan kokonaisuudessaan kuolinkuukautta seuraavan kuudennen kuukauden loppuun saakka. 52 artikla Toimihenkilöllä on 46 artiklassa tarkoitetuissa sisäisissä säännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti oikeus saada korvaus kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai tilapäisen muihin tehtäviin siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan 3 kohdan soveltamista. 53 artikla 1. Jos toimihenkilö, hänen puolisonsa tai hänen huollettavanaan oleva lapsi kuolee, keskus korvaa kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta toimihenkilön asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle. Keskus voi myöntää tätä varten ennakkoa. Keskus korvaa myös kuolleen toimihenkilön lähtöpaikkakunnalle palaavien, edellisessä kohdassa mainittujen eloonjääneiden henkilöiden matkakustannukset sekä henkilökohtaisen irtaimiston ja matkatavaroiden kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset. 2. Jos toimihenkilö kuolee virkamatkalla, keskus korvaa kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta kuolinpaikasta toimihenkilön lähtöpaikkakunnalle. 54 artikla Liikaa maksetut summat peritään takaisin, jos niiden saaja tiesi maksujen olevan sääntöjen vastaisia tai sääntöjenvastaisuus oli niin selkeää, ettei sitä voinut olla tietämättä. Johtaja vahvistaa perintämenettelyt. VI LUKU KURINPITOTOIMENPITEET Fl 22 Fl

23 55 artikla 1. Jos toimihenkilö tahallisesti tai laiminlyönnin vuoksi jättää täyttämättä näiden sääntöjen mukaiset velvollisuutensa, häntä vastaan voidaan aloittaa kurinpitomenettely. 2. Kurinpitotoimenpiteitä ovat: ensimmäisen vakavuusasteen toimenpiteet: a) kirjallinen huomautus; b) varoitus. toisen vakavuusasteen toimenpiteet: a) ikälisien vähentäminen; b) palkkaluokan tai ura-alueen alentaminen; c) viraltapano. 3. Yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitotoimenpiteeseen. 56 artikla 1. Johtaja voi kurinpitolautakuntaa kuulematta antaa toimihenkilölle huomautuksen tai varoituksen toimihenkilön lähimmän esimiehen ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan. Asianomaista on kuultava tätä ennen. Toimihenkilö voi halutessaan antaa vastineensa varoitukseen tai huomautukseen. Tämä vastine säilytetään hänen henkilökansiossaan. 2. Muut toimenpiteet toteuttaa hallintoneuvosto sen jälkeen, kun 58 artiklassa säädetty kurinpitomenettely on saatettu loppuun. Tämän menettelyn voi käynnistää johtaja tai hallintoneuvosto asianomaisen kuulemisen jälkeen. 57 artikla 1. Jos toimihenkilön katsotaan tehneen vakavan virheen, johtaja voi pidättää toimihenkilön toimensa hoitamisesta riippumatta siitä, onko kyse toimihenkilön asemaan liittyvien velvollisuuksien laiminlyömisestä vai lain rikkomisesta. Päätös toimihenkilön pidättämisestä tehtäviensä hoitamisesta tehdään ennaltaehkäisevänä toimena neljän työpäivän kuluessa siitä, kun syytteeseen johtaneet teot havaittiin. 2. Päätöksessä toimihenkilön pidättämisestä tehtäviensä hoitamisesta on mainittava, saako hän täyden palkan tehtävien hoidosta pidättämisen aikana vai pidätetäänkö siitä kyseisessä päätöksessä vahvistettava määrä. Pidätettävä määrä saa olla enintään puolet toimihenkilön peruspalkasta. Fl 23 Fl

24 3. Jos toimihenkilöä koskevaa päätöstä ei ole tehty kahden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös hänen pidättämisestään tehtävien hoitamisesta tuli voimaan, hallintoneuvoston on vahvistettava tehtävien hoitamisesta pidättämisen jatkuminen. 4. Jos toimihenkilöä koskevaa päätöstä ei ole tehty neljän kuukauden kuluessa siitä, kun päätös hänen pidättämisestään tehtävien hoitamisesta tuli voimaan, toimihenkilölle on taas maksettava täysi palkka. 5. Jos toimihenkilöön ei kurinpitomenettelyn päätyttyä ole kohdistettu kurinpitoseuraamuksia tai muita toimenpiteitä kuin kirjallinen varoitus tai huomautus, toimihenkilöllä on oikeus pidätetyn palkan korvaukseen. 6. Jos toimihenkilö kuitenkin joutuu syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevän tuomioistuimen tuomio asiassa on tullut lainvoimaiseksi. 58 artikla 1. Kurinpitomenettely aloitetaan johtajan aloitteesta, ja siihen kuuluu tilapäinen tutkintakomitea, jonka on annettava johtajalle raportti, jossa selvitetään tarkasti väitetyt teot ja tarvittaessa niiden tapahtumisolosuhteet. Raportti annetaan tiedoksi hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa siitä toimihenkilölle kirjallisesti. Jos ilmoitusta ei saada annettua toimihenkilölle hänestä riippuvista syistä tai toimihenkilö kieltäytyy allekirjoittamasta vastaanottotodistusta, hänen katsotaan saaneen ilmoituksen. 2. Tilapäisen tutkintakomitean kokoonpanoa ja menettelyjä koskevat järjestelyt vahvistetaan sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta. Fl 24 Fl

25 III OSASTO JOHTAJA 59 artikla 1. Näitä henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin johtajaan. 2. Jos johtajan on näiden sääntöjen mukaan tehtävä henkilöstöä ja paikallista henkilöstöä koskevia päätöksiä, hallintoneuvosto tekee vastaavat johtajaa koskevat päätökset. Jos henkilöstön ja paikallisen henkilöstön on vastaavasti annettava tietoja johtajalle, johtajan on annettava nämä tiedot hallintoneuvostolle. IV OSASTO SOSIAALITURVAA, VEROTUSTA JA MUUTOKSENHAKUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET I LUKU SOSIAALITURVAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 1 jakso Sosiaaliturva 60 artikla 1. Toimihenkilöt, johtaja ja tarvittaessa myös heidän keskuksen hyväksymät lailliset perheenjäsenensä voivat valita sosiaaliturvajärjestelmäkseen joko sen valtion järjestelmän, jonka alueella keskuksen päätoimipaikka sijaitsee, viimeisimmän asuinvaltionsa tai sen valtion järjestelmän, jonka kansalaisia he ovat, taikka minkä tahansa yksityisen järjestelmän, jota koskevan sopimuksen keskus on allekirjoittanut. Valinta voidaan kuitenkin tehdä vain kerran ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa palvelukseenotosta. Se tulee voimaan päivänä, jona tehtävät vastaanotetaan. 2. Toimihenkilöt, johtaja ja heidän lailliset puolisonsa, jotka eivät voi saada samankaltaisia ja yhtä suuria etuuksia minkään muun lakisääteisen järjestelmän mukaan, sekä sisäisten sääntöjen mukaisesti heidän huollettavanaan olevat lapset on vakuutettu sairauden varalta. Vakuutuksen kattavuus täsmennetään sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta. 3. Vakuutettu ja keskus maksavat tähän sairausvakuutukseen tarvittavat varat 2 kohdassa tarkoitettujen sisäisten sääntöjen mukaisesti. Fl 25 Fl

26 61 artikla 1. Toimihenkilöt ja johtaja ovat vakuutettuja palvelukseentulopäivästään työtapaturmien ja onnettomuuksien varalta 60 artiklassa tarkoitetuissa sisäisissä säännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. He osallistuvat nämä riskit kattavan vakuutuksen maksamiseen. 2. Vakuutuksen ulkopuolelle jäävät riskit, maksettavat etuudet ja korvaukset eritellään 1 kohdassa tarkoitetuissa sisäisissä säännöissä. 62 artikla 1. Kun toimihenkilölle tai johtajalle syntyy lapsi, henkilölle, joka tosiasiassa huolehtii tästä lapsesta, maksetaan kiinteämääräinen kertalisä 60 artiklassa tarkoitettujen sisäisten sääntöjen mukaisesti. 2. Lapsen syntymän johdosta maksettavan lisän saajan on ilmoitettava saman lapsen osalta muualta saadut samankaltaiset lisät, jotka vähennetään 1 kohdassa tarkoitetusta lisästä. Tämä lisä maksetaan vain kerran, vaikka molemmat vanhemmat olisivat keskuksen toimihenkilöinä oikeutettuja siihen. 2 jakso Eläkerahasto 63 artikla 1. Keskus perustaa toimihenkilöitä ja johtajaa varten eläkerahaston hallintoneuvoston johtajan ehdotuksesta hyväksymien sisäisten sääntöjen mukaisesti. Näissä säännöissä vahvistetaan menettelyt toimihenkilöiden ja keskuksen pakollisten ja vapaaehtoisten maksujen maksamiseksi sekä rahastosta keskuksen palveluksesta lähteville henkilöille maksettavien määrien maksamiseksi. 2. Vakuutetut ja keskus maksavat eläkerahaston perustamiseen tarvittavat varat 1 kohdassa tarkoitettujen sisäisten sääntöjen mukaisesti. Fl 26 Fl

27 3 jakso Lopullinen ja vapaaehtoinen eroraha 64 artikla 1. Keskuksen palveluksessa vähintään viisi vuotta ollut toimihenkilö, jonka sopimus irtisanotaan toimihenkilön ja keskuksen välisestä sopimuksesta, voi saada hallintoneuvoston päätöksellä ja johtajan laatiman raportin perusteella lopullisen ja vapaaehtoisen erorahan hallintoneuvoston johtajan ehdotuksesta hyväksymien sisäisten sääntöjen mukaisesti. 2. Erorahaa ei saa automaattisesti, vaan sen myöntämisessä otetaan huomioon keskuksen edut ja tavoitteet. Maksatus tapahtuu hallintoneuvoston vahvistamin edellytyksin johtajan ehdotuksesta 1 kohdassa tarkoitettujen sisäisten sääntöjen mukaisesti. 3. Erorahaa ei makseta, jos sopimus irtisanotaan 36 ja 37 artiklan säännösten mukaisesti. 4. Johtaja ei saa erorahaa. 5. Erorahaa ei voida maksaa yhdessä 34 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun korvauksen kanssa. II LUKU Verotusta koskeva säännökset 65 artikla 1. Keskuksen johtajan ja toimihenkilöiden on maksettava keskuksen maksamasta palkasta veroa keskukselle. Veronkantoa koskevat edellytykset ja menettelyt vahvistetaan näiden sääntöjen liitteessä III. Komitea voi tarvittaessa muuttaa kyseistä liitettä. 2. Keskus kantaa veron ennakkopidätyksenä. Kannettu vero kirjataan tuloksi keskuksen talousarvioon. III LUKU Muutoksenhaku 66 artikla 1. Toimihenkilöt ja johtaja voivat esittää toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnön tehdä heitä koskeva päätös. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asianomaiselle perustellusta päätöksestään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Fl 27 Fl

28 Jos pyyntöön ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, pyynnön katsotaan tulleen hylätyksi päätöksellä, jota koskevan valituksen voi tehdä 2 kohdan mukaisesti. 2. Toimihenkilö ja johtaja voivat tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle valituksen heidän etujensa vastaisesta toimesta, joka voi olla joko toimivaltaisen viranomaisen tekemä päätös tai se, että tämä on jättänyt toteuttamatta jonkin näihin sääntöihin sisältyvän toimenpiteen. Valitus on kirjallinen asiakirja, jossa pyydetään kyseisen riidan sovintoratkaisua. Valitus on jätettävä kahden kuukauden kuluessa tai se jätetään huomiotta. Tämä määräaika alkaa: päivänä, jona päätös annetaan asianomaiselle tiedoksi, ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jolloin asianomainen sai tiedon asiasta, jos on kyse määrättyyn henkilöön kohdistuvasta toimenpiteestä; jos määrättyyn henkilöön kohdistuvaan toimenpiteeseen kuitenkin liittyy myös toinen henkilö, määräaika alkaa asianomaisen toisen henkilön osalta päivänä, jona hän saa tiedon asiasta, vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivänä, jos valitus koskee 1 kohdassa säädettyä päätöstä, jolla pyynnön katsotaan tulleen hylätyksi. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asianomaiselle perustellusta päätöksestään kahden kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, sen katsotaan tulleen hylätyksi päätöksellä, johon voi hakea muutosta 67 artiklan mukaisesti. Menettelyt, joilla toimivaltainen viranomainen tekee perustellun päätöksensä, vahvistetaan sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta. Tässä artiklassa toimivaltaisella viranomaisella tarkoitetaan: johtajaa toimihenkilöiden osalta, hallintoneuvostoa johtajan sekä johtajan toteuttamia kurinpitotoimenpiteitä koskevien valitusten osalta, komiteaa johtajaan tai apulaisjohtajaan kohdistuneita hallintoneuvoston kurinpitotoimenpiteitä koskevien valitusten osalta. 67 artikla 1. Toimihenkilöiden ja keskuksen samoin kuin johtajan ja keskuksen väliset riidat voidaan ratkaista sovittelumenettelyllä näiden sääntöjen liitteessä IV vahvistettuja menettelyjä noudattaen. Jos sopimukseen ei kuitenkaan päästä, toimihenkilöllä on oikeus viedä asia Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimeen. 2. Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimella, jäljempänä hallintotuomioistuin, on toimivalta ratkaista kaikki keskuksen ja sen henkilöstön väliset riidat, jotka koskevat asianosaista vastaan 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohdistuvan toimenpiteen laillisuutta. Fl 28 Fl