KAUPUNGEISSA ON PIAN SÄHKÖAUTOJEN AIKA. Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen. 8/2012 Jukka Korkalaisen johtama osuuskunta

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 8/2012 Jukka Korkalaisen johtama osuuskunta lämmittää Rautavaaran kuntakeskusta. sivu sivulla Ranskan metropolit uudistuvat sivu 12 Pellettien pölypoltto tuli Suomeen sivu 22 Led alkaa olla vahva valaistusvaihtoehto sivu 36 Chicagon vesihuollossa koolla on väliä sivu 42 Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen KAUPUNGEISSA ON PIAN SÄHKÖAUTOJEN AIKA sivu 6

2 Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta:

3 SISÄLTÖ 8 / joulukuuta Led-valaistuksen käyttö laajenee kaupungeissa tuotteiden teknisen laadun parantuessa. Kuvassa Jyväskylän led-valaistua kävelykeskustaa. 12 Nantesin kaupunki on muuttunut taantuvasta telakka- ja satamakaupungista erääksi Ranskan halutuimmista asuinpaikoista. 22 Tampereen Sarankulmassa otetaan vuodenvaihteessa käyttöön Suomen ensimmäinen puupellettien pölypolttolämpövoimala. 42 Chicagon hulevesiä hallitaan laajan tunneli- ja putkiverkoston sekä suurten pumppaamojen ja altaiden avulla. YHDYSKUNTA Sähköautot tarvitsevat uutta yhdyskuntatekniikkaa 6 TEM tukee sähköautoilun edistämistä 11 Ranskan metropolit uudistuvat 12 Ruotsalaiset tyytyväisimpiä ilmastotyön etenemiseen 14 ENERGIA Tanska nojaa entistä enemmän tuulivoimaan 16 Avedøren jättivoimala syöksee sähköä yli miljoonaan kotiin 18 Ulkopuolinen rahoitus vauhdittaa kuntien ilmastohankkeita 19 Rautavaaralla osuuskunta lämmittää kuntakeskusta 20 Pellettien pölypolttotekniikka tuli Suomen lämmöntuotantoon 22 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 30 VALAISTUS Led on rantautunut valon kaupunkiin 32 Lutakon Led-puistossa voi vertailla ulkovalaisimia 36 Ledien toinen tuleminen 36 Helsinki pohtii ulkovalaistuksen tulevaisuutta 40 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO Chicagon vesihuoltoa hoidetaan suurissa yksiköissä 42 Kloorifenolit Mikkelin pohjavesialueen uhkana 44 Suomalaisyrityksen haarapora palkittiin Sao Paulossa 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Kenraali Sähkö 25 Uutisia 52 Kirjallisuutta 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 Kuntatekniikka 8/2012 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 8/2012 Jukka Korkalaisen johtama osuuskunta lämmittää Rautavaaran kuntakeskusta. sivu sivulla Ranskan metropolit uudistuvat sivu 12 Pellettien pölypoltto tuli Suomeen sivu 22 Led alkaa olla vahva valaistusvaihtoehto sivu 36 Chicagon vesihuollossa koolla on väliä sivu 42 Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen KAUPUNGEISSA ON PIAN SÄHKÖAUTOJEN AIKA sivu 6 Kannen kuva: Sepoo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Energiaa etsimässä Määräaikainen sähkösopimukseni päättyy juuri joulun alla. Ei syytä huoleen, sillä sähköyhtiö kyllä jatkaa sähkön myymistä toistaiseksi ilman uutta erillistä sopimustakin. Hinta näyttää nousevan siitä riippumatta, pyydänkö tarjouksia vai en, mutta korotuksen suuruus hiukan vaihtelee. Sähkön kysyntä kasvaa ainakin hetkeksi joulukuun pakkasissa, vaikka teollisuustuotanto takkuaakin. Suomalainen keskustelu energiaratkaisuista on syksyn mittaan ollut ajoittain värikästä. Sysäyksenä puheille on ollut erityisesti saksalaisen E.ON:n ja joidenkin kotimaisten osapuolten vetäytyminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. On arvioitu, että lisäydinvoimaa ei ole enää mielekästä rakentaa sen kalleuden vuoksi, mutta myös lisärakentamisen puolesta on puhuttu. Kotimaista energiakeitosta hämmentää tänä talvena myös sateisesta vuodesta johtuva turvepula. Se on jo johtanut hiilen käytön lisäämiseen useiden kuntatataustaistenkin energiayhtiöiden CHP-voimalaitoksissa. Vaikka turvetta kotimaasta saataisiinkin, sen käyttöä on haluttu rajoittaa verotuksen keinoin. Turpeen vaihtoehtona nykyisissä voimalaitoksissa on käytännössä ilmaston näkökulmasta vähintään yhtä vahingollinen tuontihiili. Oman mausteensa energiasoppaan tuo uusiutuva energia tuotantomuotoineen. Vaikka vettä on saatu taivaalta päättyvänä vuonna yllin kyllin, energiaa siitä ei voida ottaa talteen aiempaa enemmän. Keskustelua vesivoimarakentamisestakin on viritelty uudelleen. Paikallisen energiatuotannon, kuten tuuli- ja biovoiman säädös- ja tukiviidakko kaivannee sekin selkiyttämistä. Erinomaisen energiavaihtoehdon etsintä siis jatkuu. God hjul! Joulu ja pyörillä kulkeva liikenne ovat toisilleen läheisiä. Muinaisen Baabelin pakanauskontoon kuulunut auringonvaunujen pyörä symboloi aurinkoa ja sitä kutsuttiin pohjoismaiden germaanisissa kielissä nykyiseen tapaan nimellä hjul. Tästä lienee tullut sana jul eli joulu. Voidaan siis ajatella, että viettäessämme joulua vuoden pyörä alkaa kääntyä uudelle kierrokselleen kevään valon vähitellen voittaessa. Kuntatekniikka-lehden toimituksen puolesta kiitän lämpimästi lukijoitamme ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan rauhaisaa joulua ja menestystä tulevalle vuodelle. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 1/ Liikuntapaikat Viheralueet 2/ Vesihuolto Kiinteistöt 3/ Jätehuolto Liikenne ja väylät Jäähallit Yhdyskuntatekniikka / Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Latauspisteet hakevat paikkaansa kaupunkiympäristössä Sähköautot tarvitsevat uutta yhdyskuntatekniikk Helsingin Energian tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palola lataa työnantajansa sähköautoa Runeberginkadun latauspisteessä. Hän uskoo pienten askelten politiikkaan sähköautoliikenteen edistämisessä. Kuntien on lähdettävä pienin panoksin, mutta ripeästi liikkeelle, jotta vuosikymmenen kuluttua uusista autoista suuri osa voisi olla ladattavia sähkö- ja hybridiautoja.. 6 Kuntatekniikka 8/2012

7 YHDYSKUNTA a Sähköautojen laaja käyttöönotto tarjoaa yhden tärkeän keinon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja kaupunkien ilman laadun parantamiseen. Suomi on toistaiseksi sähköautoilun kehitysmaa, mutta käynnissä olevat sähköliikenteen hankkeet kaupunkiseuduilla sekä valtakunnallisen sähköautojen latausoperaattorin perustaminen vauhdittavat alan kasvua. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Seppo Haavisto Kuntatekniikka 8/2012 7

8 YHDYSKUNTA Sähköautojen historiasta monet muistavat kotimaisen Elcat-sähköautohankkeen lähes kolmen vuosikymmenen takaa. Noista ajoista henkilöautoliikenteen toimintaympäristö ja kansalaisten autoilulle asettamat odotukset ovat monin tavoin muuttuneet. Nyt alan ylivoimaisesti tärkein kannustin on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Pohjoismaisista naapureistamme Norja on johtava sähköautomaa lähes sähköautollaan. Taustalla ovat ainakin osittain huomattavat veroedut. Siellä sähköautoilijoilla on muun muassa auto- ja arvonlisäverovapaus, bussikaistojen käyttöoikeus sekä maksuton pysäköinti. Tanskassa sähköautoja on yli ja tanskalainen sähköautoilija välttyy muun muassa rekisteröintimaksulta ja omistajaverolta. Suomessa sähköautoliikenteen edistämishankkeita tukee vahvasti muun muassa Tekes vuoteen 2015 jatkuvan EVE-ohjelmansa kautta. Tavoitteena on, että maamme väylillä liikkuu vuosikymmenen kuluttua noin sähköautoa. Merkittäviä alueellisia hankkeita on käynnissä muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Sarjavalmisteisia sähköajoneuvoja on Suomessa rekisteröitynä marraskuussa hieman yli 200 kappaletta, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Autojen latauspisteitä on perustettu lähinnä kaupunkikeskuksiin ja niitä on nyt noin 150. Helsingissä laajapohjainen valmisteluryhmä Helsingissä on käynnissä vuoden 2013 loppuun kestävä sähköisen liikenteen hanke, jonka aikana kaupungin eri organisaatioiden roolit ja toimintaperiaatteet sähköautoliikenteen mahdollistamiseksi määritellään ja otetaan osaksi kaupungin tavanomaisia suunnittelukäytäntöjä. Viime vuoden alussa käynnistetyn hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ja siinä on edustettuna yhteensä kymmenen eri kaupungin organisaatiota. Ohjausryhmän sihteerinä toimii tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palola Helsingin Energiasta. Hän näkee nyt olevan oikea hetki seuraavien kehitysaskelien ottamiseen. Suuret autovalmistajat valmistavat uskottavia sarjavalmisteisia tuotteita. Kaupunkien rooli on sähköauton käyttömahdollisuuksien edistäminen. Työryhmä onkin laatinut yleissuunnitelman Helsingin julkisesta sadan latauspisteen verkostosta. Pisteistä kolmisenkymmentä on tarkoitus Oman haasteensa latauspisteille tuo vielä toistaiseksi standardoimattomat ajoneuvojen latausliittimet. 8 Kuntatekniikka 8/2012

9 Sähköautojen lataustolppien tulee ulkoasultaan sopia kaupunkikuvaan. Helsingin rakennusvirastossa on tarkoituksena laatia latauspisteille eräänlaiset tyyppipiirustukset. avata jo ensi vuoden aikana. Sähköautojen käyttöönotto ja niiden lataaminen on suuri systeemimuutos ajoneuvoliikenteessä. Suurin osa latauksista tehdään kotona, työpaikalla tai muiden kiinteistöjen latauspisteissä kuten kauppakeskusten pysäköintihalleissa. Pikalatausverkosto huoltoasemilla tai kadunvarsilla täydentää kiinteistöjen tarjoamia latauspaikkoja. Pääosin nämä voivat syntyä kaupalliselta pohjalta. ABC-ketju on jo aloittanut oman verkostonsa rakentamisensa, Palola sanoo. Helsingin kaupunginhallitus päättää lähiaikoina, toteutetaanko kaupungin latauspisteverkosto ryhmän ehdotuksen mukaisesti. Ratkaisematta on vielä myös se, minkä organisaation varoista verkoston rakentaminen rahoitetaan. Niin ikään linjaus kaupungin omista sähköautohankinnoista ratkaistaan lähiaikoina. Keskusteltu on noin 30 sähköauton hankkimisesta kaupungin organisaatioiden käyttöön ensi vuonna. Myös Vantaalla on perustettu vastaavanlainen sähköisen liikenteen poikkihallinnollinen ryhmä ja laadittu latauspisteverkoston yleissuunnitelma. Useita perusperiaatteita on kuitenkin tarpeen ratkaista valtakunnallisesti. Esimerkiksi latauspisteiden sijaintitietojen saatavuus, latauksen maksaminen, latauspisteiden ulkoasu ja havaittavuus kaupunkiympäristössä sekä valtakunnallinen latausoperaattori ovat tällaisia asioita. Tavoitteena ovat asiakasystävälliset tekniset ratkaisut, jotka toimivat kaikkialla maassa, Palola selostaa. Pitkäjänteinen systeemimuutos Helsingin toimenpiteet linkittyvät laajempaan pääkaupunkiseudun sähköisen liikenteen edistämistyöhön. Pääkaupunkiseudun Sähköinen liikenne hankkeen koordinaattorina toimii Elias Pöyry johdon konsultointiyhtiö Eerasta. Hän näkee ilmapiirin sähköautojen yleistymiselle myönteisenä. Sähköisen liikenteen edistämiseen pitkällä tähtäimellä on poliittisella tasolla sitou- Kuntatekniikka 8/2012 9

10 punkien keskustojen logistiikka voisi sen sijaan Pöyryn mielestä muuttua sähköautoilla hoidettavaksi varsin pian, kun valmistajilta tulee nopeassa tahdissa uusia automalleja myyntiin. Realismia on myös se, että kehyskuntien asukasmäärä kasvaa. Sähköauto tarjoaa siellä päästöttömän tavan liityntäliikenteelle, jonka järjestäminen julkisena voi olla vaikeaa. Ainakin yksittäisiä latauspisteitä tarvitaan tämän vuoksi monissa kunnissa jo lähivuosina. Pöyry ei usko päästöttömien sähköautojen lisäävän autojen kokonaismäärää Suomessa, vaan ne nimenomaan korvaavat polttomoottoriautoja. Näin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan pääkaupunkiseudulla 10 prosentin kasvu joukkoliikenteen käytössä vähentäisi päästöjä 0,5 prosenttia, kun taas vastaava sähköautojen osuuden lisäys autokannassa vähentäisi niitä merkittävästi, Elias Pöyry huomauttaa. Eera Oy Kaaviokuva sähköisen liikenteen järjestelmästä ja sen toimijoista. (Lähde: Tekes) Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne hankkeen koordinaattori Elias Pöyry kannustaa kuntia lähtemään pienin askelin, mutta ripeästi, mukaan sähköliikenteen edistämiseen. duttu yli puoluerajojen. Tärkeää sähköautojen yleistymiselle on suorat kuluttajatuet esimerkiksi Norjan tapaan sekä riittävän latausinfrastruktuurin aikaansaaminen, Pöyry sanoo. Kaikki Etelä-Suomen suuret kaupungit on tarkoitus saada sähköautojen latausverkon piiriin tällä vuosikymmenellä. Uskon, että esimerkiksi Helsingistä Turkuun pääsee vaivatta sähköautolla jo ensi kesänä. Siihen, että sähköauto soveltuu kaikille ihmisille jokseenkin kaikkeen käyttöön, menee kuitenkin vielä pitkä aika. Kau- Kuntien askelmerkit sähköautojen maailmaan Kunnille Pöyry haluaa tarjota neljän kehittämistoimenpiteen listaa, jolla sähköautot saadaan riittävän vahvaksi osaksi suomalaista autokantaa. Kuntien on tarpeen näyttää esimerkkiä hankkimalla jonkin verran sähköautoja omaan käyttöön. Kun kunnilla on sähköautoja käytössä, viranhaltijat ymmärtävät, miten ne toimivat ja mitä ne edellyttävät toimiakseen. Toinen keskeinen rooli on julkisten latauspisteiden rakentaminen. Vaikka kiinteistöt tarjoavat latausmahdollisuuksia, ne eivät yksinään riitä. Pienillä kuntien omilla satsauksilla voidaan mahdollistaa uuden teknologian yleistyminen. Sähköautot eivät tule liikenteeseen sormia napsauttamalla. Jos nyt aloitetaan pienillä toimenpiteillä, meillä on vuosikymmenen kuluttua paljon sähköautoja. Pienten askelten politiikkaa kannattaa myös Jussi Palola. Muutama latauspiste ja jokunen sähköauto on jo hyvä alku. Seuraamme sähköautojen hankintaa ja latauspisteiden käyttöä Helsingissä kuukausittain. Sähköautoilijoille olennaista on tietää, missä autoa voi ladata matkan varrella. Sähköautojen lataus poikkeaa tapahtumana melko paljon polttomoottoriauton tankkauksesta ja vie huo- Sähköliikenteen valtakunnallisen latausoperaattorin valmiste Suomeen perustettiin marraskuussa työryhmä sähköautojen valtakunnallisen latausoperaattorin muodostamiseksi. Latausoperaattorin roolia voidaan verrata lähinnä sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö Fingridiin tai pankkialan Otto-automaatteihin. Tehtävänä on mahdollistaa latauspisteiden yhteiskäyttö ja turvata investoinnit. Vastaavanlaista ratkaisua ei toistaiseksi ole muualla maailmassa toiminnassa, mutta kehitteillä kylläkin (mm. Esimerkiksi Virossa koko latausinfrastruktuuri on valtion hallussa. Suomessa on lähdetty etenemään liiketoimintalähtöisemmin. Päätieverkon pikalatausasemat lienevät lyhyemmälläkin tähtäimellä kaupallista toimintaa. Sen sijaan tiheämpää taajamien latausverkkoa on vaikeampi saada nopeasti kaupalliseksi, koska hyödyt hajautuvat monelle taholle, arvioi Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne -hankkeen koordinaattori Elias Pöyry konsulttitoimisto Eerasta. Valtakunnallisen latausoperaattorin valmistelussa on mukana yli 30 energiayhtiötä. Operaattorin toiminta luo edellytykset sähköajoneuvojen laajamittaiselle yleistymiselle Suomessa. Valmistelu- 10 Kuntatekniikka 8/2012

11 YHDYSKUNTA mattavasti enemmän aikaa. Niin sanottu pikalatauskin kestää tyypillisesti parikymmentä minuuttia ja perinteinen lataus yön yli. Olennaista on, että kunnat ilmoittaisivat toimivat latauspisteensä yhteispohjoismaiseen tietokantaan verkkosivun sahkoinenliikenne.fi kautta. Näin tieto on helposti kaikkien sähköautoilijoiden saatavilla, Elias Pöyry korostaa. Pitkän tähtäimen työssä tärkeää on hänen mielestään se, että sähköliikenne otetaan osaksi kaupunkistrategiaa. Näin sen edistämisen edellytykset tulevat huomioon otetuksi kaupungin jokapäiväisessä kehittämis- ja suunnittelutyössä. Latauspisteet eivät sovi mihin tahansa Liikenneinsinööri Mikko Lehtonen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta huomauttaa, että joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen on viraston tärkeimpiä tavoitteita. Hänkään ei usko sähköautojen yleistymisen lisäävän yksityisautojen kokonaismäärää kaupungissa, vaan sähköautot lähinnä korvaavat polttomoottoriautoja. Latauspisteverkostoa kehitetään, mutta kadunvarsilatauspisteet eivät innosta. Julkisia latauspisteitä pitäisi ensisijaisesti perustaa esimerkiksi liityntäpysäköintialueille ydinkeskustan ulkopuolelle. Keskustaan ei kadunvarsipaikkoja juuri voida perustaa, mutta kiinteistöt luonnollisesti voivat alueilleen latauspisteitä rakentaa. Uusilla alueilla sähköautoilun kasvuun on kuitenkin viisasta vau vauhtiin työn tulosten on määrä olla valmiina puolen vuoden kuluttua. Mikäli latausoperaattori perustetaan, niin palvelut voisivat toimia esimerkiksi vuodesta 2014 alkaen. Operaattori kytkee yksittäiset latauspisteet yhtenäiseksi verkoksi kuluttajien käyttöön ja mahdollistaa valtakunnallisen rautua jo suunnitteluvaiheessa. Varaukset järeille sähkökaapeleille kannattaa tehdä muun yhdyskuntatekniikan rakentamisen yhteydessä. Silloin selvitään paljon halvemmalla, Lehtonen sanoo. Pitemmällä tulevaisuudessa kiinteistöt ja kaupalliset pikalatauspisteet muodostanevat latausinfrastruktuurin rungon. Rakennusvirasto kokeilee latauspisteitä joillakin kadunvarsien pysäköintialueilla. Ne kuitenkin aiheuttavat alueiden ylläpidossa haasteita ja latauskaapelit voivat haitata liikkumista, sanoo valaistuspäällikkö Juhani Sandström rakennusvirastosta. Hän on Lehtosen tavoin jäsenenä Helsingin sähköisen liikenteen kehittämishankkeen ohjausryhmässä. Haasteena ovat myös latauspisteiden rakenneratkaisujen standardoinnin puute sekä lähes automerkeittäin vaihtelevat pistotulppatyypit. Latausliitinkin voi autossa olla lähes missä tahansa. Sen vuoksi latauskaapelit ovat helposti jopa viisimetrisiä. Lataustolpan ulkomuotoa Helsingissä pohtii rakennusvirasto ja tarkoituksena on laatia latauspisteille eräänlaiset tyyppipiirustukset. Niissä esitettäisiin muun muassa kadunpinnan päällysteen väri, merkitsemistapa, käytettävät liikennemerkit ja lataustolpan koko. Tavoitteena on, että kaikki tarvitsevat löytävät latauspisteen eikä siihen pysäköidä vahingossa virheellisesti polttomoottoriautoja. Rakenteiden on myös sovittava kaupunkikuvaan, Sandström painottaa. sähköliikennepalvelun yhtenäisellä palvelutasolla. Yhteiskäyttömallit ovat sähköliikenteen kuumin puheenaihe Euroopassa. Toimintamalli tullaan rakentamaan ainakin Euroopan tasolla yhteensopivaksi, ja se on jo herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. HELSINGIN SÄHKÖISEN LIIKENTEEN OHJAUSRYHMÄN OSAPUOLET Hankintakeskus Helsingin Energia Helen Sähköverkko Oy HKL Kaupunkisuunnitteluvirasto Kiinteistövirasto Rakennusvirasto Rakennusvalvontavirasto Stara Talous- ja suunnittelukeskus Ympäristökeskus TEM tukee sähköautoilun edistämistä Työ- ja elinkeinoministeriö on varautunut tukemaan 10 miljoonalla eurolla sähköautojen ja niiden edellyttämän latausinfrastruktuurin rakentamista. Tukea sähköajoneuvo- ja latauspisteinvestointeihin voi ajoneuvojen osalta saada enintään 30 prosenttia hyväksytyistä leasing-kustannuksista (kuitenkin enintään 500 /kk) ja latauslaitteiden osalta enintään 35 prosenttia hyväksytyistä hankintakustannuksista. Tukipäätösten raami on olemassa, mutta tuen piiriin on vielä mahdollista päästä. Olisi tärkeää saada nyt nopeasti toimijoita listalle. Tammi-helmikuun tienoilla ministeriössä arvioidaan hakemuksia ja haetun tuen määrää, koordinaattori Elias Pöyry konsulttitoimisto Eerasta kertoo. Hän kannustaa kuntia aktiivisuuteen. Useat suuret kaupungit omistavat energiayhtiöitä, joten kunnilla on tässä asiassa mahdollisuus toimia myös omistajaohjauksen kautta. Ilman kuntien aktiivisuutta sähköliikenne ei etene. Myös kunnat voivat hakea tukea omiin kalusto- ja infrainvestointeihinsa. Yrityksille myönnettävälle tuelle on asetettu tuen hakijan taloudellista tilaa koskevia vaatimuksia, mutta kunnille näitä ei ole, Pöyry huomauttaa. Käyttöön otettavan sähköajoneuvon pitää kuulua työ- ja elinkeinoministeriön tuen piiriin hyväksymien sähköajoneuvojen joukkoon. Ajoneuvo tulee hankkia vähintään 36 kuukautta kestävällä leasing-sopimuksella (rahoitus- tai huoltoleasing), eikä sitä tänä aikana voi siirtää toiseen omistukseen tai toiseen käyttötarkoitukseen. Tuen piirissä olevia ajoneuvoja käytetään työ- tai työsuhdeautoina, henkilö- tai tavarankuljetuksessa tai ajoneuvo- ja sähköverkkoteknologiaan liittyvässä tutkimustyössä. Ajoneuvojen tulee olla liikennekäyttöön rekisteröityjä. Käyttöönotettavan latauspisteen tulee sopia sähköautojen lataamiseen sekä olla hankkeen koordinaattorin hyväksymä. Yrityksen tai yhteisön tulee ostaa latauspiste ja operoida sitä vähintään vuoden 2015 loppuun asti. Tänä aikana latauspistettä ei saa myydä eikä sen käyttötarkoitusta saa muuttaa. Kaikkia tuen piirissä olevia latauspisteitä käytetään sähköautojen ja ladattavien hybridisähköautojen lataukseen sekä Tekesin EVE-ohjelmassa erikseen määritellyn mittaus- ja tutkimustiedon keräämiseen. Latauspisteen hankkivan tulee sitoutua siihen, että latauslaitteistosta kerätään tietoa ja että tieto on vapaasti EVEohjelman hankkeiden käytössä sekä osallistua erilliseen käyttäjätutkimukseen. Lisätietoja: Kuntatekniikka 8/

12 Ranskan metropolit uudistuvat Nantes Saint-Nazaire tietoisen MUODONMUUTOKSEN TIELLÄ Atlanttinen Nantes on sen asukkaiden mielestä tyystin eri asia kuin Välimeren Ranska, Pariisista puhumattakaan. Nantes ja sen kaksoiskaupunki Saint-Nazaire on Ranskan viidenneksi suurin metropolialue. Asukkaita on noin ja kasvu on maan toiseksi nopeinta. Muutos taantuvasta telakka- ja satamakaupungista Ranskan erääksi halutuimmista asuinpaikoista on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana. Lauri Jääskeläinen virastopäällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Keskiössä on kaupunkia halkovan Loire joen suistoalue, Île de Nantes, jolla on vähemmän kunniakas menneisyys. Tältä 1 x 5 kilometrin suuruiselta alueelta hoidettiin läntisen maailman orjakauppaa vuosikymmenten ajan. Orjien ja heidän julmien kauppaisäntiensä jälkeen saaren valtasivat valtamerilaivojen telakat. Kun laivanrakennus loppui 1980 luvulla, oli kurssia muutettava nopeasti. Voi tuntua suorastaan kliseeltä, kun ratkaisua lähdettiin hakemaan luovista aloista, arkkitehtuurista, mutta myös ekologiasta ja paremmasta asumisesta. Kehittämisoperaattorina toimii Samoa (Société d amenagement de la métropole ouest atlantique West Atlantic Metropolitan Redevelopment Agency). Samoan johdossa on kaksi kaupunkidesignin asiantuntijaa, Marcel Smets ja Anne-Mie Depuydt. Kehittämiskonsepti on tuttu ja muuallakin käytetty: parannetaan julkista liikennettä ja vähennetään yksityisautoilua, houkutellaan asukkaat takaisin keskustaan, tuodaan alueelle julkisia palveluita sekä kunnioitetaan historiallista rakennettua ympäristöä. Île de Nantes on teollisuushistorian ulkoilmamuseo. Valtavat hangaarit, joka puolelle ulottuva kiskotus ja jykevät betoni- ja rautarakenteet antavat alueelle karaktääriä. Nosturit ja jokunen piippu nousevat muutoin tasaisesta silhuetista. Alue on maaperältään hiekkapohjaista suistoa, jota on vuosisatojen saatossa keinotekoisesti laajennettu. Alueen tuotannollista historiaa ei haluta sterilisoida ja piilottaa, vaan tuoda esiin. Tämä ideologinen valinta näkyy myös uudisrakennuksissa, kuten uudessa Arkkitehtuurikoulun rakennuksessa. Arkkitehtikoulun tilaratkaisut ovat selkeitä Lähes tuhannelle opiskelijalle mitoitettu Arkkitehtuurikoulu valmistui vuonna Rakennuksessa on myös yleisölle tarkoitettuja näyttely-, kirjasto- ja muita palvelutiloja. Suunnittelijapari Anne Lacaton & Jean-Philippe Vassal on tunnettu krouvista ja konstailemattomasta tyylistä, jossa on muistumia arte povera- tai arte minora -taidesuuntauksista. Materiaalit ovat yksinkertaisia, tilaratkaisut selkeitä ja ote kaikin puolin rento. Arkkitehtuurikoulussa suunnittelijakaksikon mottona oli: laitetaan rahat mieluummin tilaan kuin materiaaleihin. Koulun opettaja, suuri Suomen ystävä, arkkitehti M. Michel Velly, kiteyttää saman asian: tila on luksusta. Kymmenen vuotta sitten Loire -joen rantaan valmistunut valtava Oikeuspalatsi (Jean Nouvel) saattaa tummanpuhuvalla massallaan antaa tylyhkön ensivaikutelman. Sisätiloiltansa rakennus on kuitenkin tyylikäs. Melkomoinen vastakohta tummalle Oikeuspalatsille on sen taakse sijoittuva Manny, designin ja muotoilun keskus. Kuutiomaista rakennusta peittää erikoinen vaalea metallihäkkyrä, taideteos Air (Rolf Julius). Air demonstroi pehmeää linnunlaulun kaltaista musiikkia, jo- 12 Kuntatekniikka 8/2012

13 YHDYSKUNTA Lauri Jääskeläinen Entiset hangaarit ovat jo löytäneet uusiokäyttöä. ka tuo visuaaliseen kokemukseen värähtelyyn perustuvan äänimaailman efektin. Île de Nantes sijoittuu käytännössä keskelle kaupunkia. Nantes Metropole Uusi keskussairaala poikii alan tutkimusta ja bisnestä Nantes n kaksi suurta kysymystä liittyvät sairaalaan ja lentokenttään. Vanhan, Le Corbusierin oppilaan suunnitteleman keskussairaalan korvaamisesta uudella Île de Nantes n saarelle on jo päätetty. Uusi yliopistollinen keskussairaala poikii alueelle alan tutkimusta ja bisnestä. Lentokentän mahdollinen siirto on hankalampi kysymys. Lentokentän tämänhetkinen läheinen sijainti tuo kaupungille logistisen kilpailuedun. Matalalla rakennusten kattoja viistävät lentokoneet aiheuttavat luonnollisesti meluongelman. Jos Nantes n kasvu jatkuu nykyistä vauhtia, vaikuttaa uuden kentän rakentaminen väistämättömältä. Île de Nantesin alueelle on määrä rakentaa lähivuosina uutta asuntoa. Asuntokannasta neljännes varataan sosiaaliseen vuokra-asumiseen, saman verran sekamuotoiseen ja puolet omistusasumiseen. Saaren nykyinen työpaikkamäärä, , tuplaantuu viimeistään siinä vaiheessa kun sairaala muuttaa sinne. Designin ja muotoilun keskus Manny jo leikittelee. Lauri Jääskeläinen Asumisen viihtyisyys on ykköskysymys. Asuinkortteleiden keskelle toteutetaan 14 hehtaarin laajuinen urbaani puisto. Raitiotieliikennettä täydentää vuonna 2013 toimintansa aloittava uusi Chronobus bussilinja. Autopaikkamitoitus on huomattavan alhainen, vain yksi autopaikka viittä asuntoa kohti. Näin vähäinen autopaikkojen määrä edellyttää paitsi hyvin toimivaa joukkoliikennettä, myös väljästi mitoitetun jalankulku- ja pyöräilyreitistön. Nantes on vuonna 2013 Euroopan Vihreä pääkaupunki. Ekologiset arvot eivät Ranskassa ole esimerkiksi Saksaan tai Itävaltaan verrattuna olleet toistaiseksi valtavirtaa. Vihreän pääkaupungin status kiirehtii entisestään pienentämään hiilijalanjälkeä Nantesissa. CO 2 -päästöt ovat tilastojen mukaan vähentyneet jo lähes 5 tonnia asukasta kohti. Aurinkovoiman leviämistä hidastaa Ranskan hankala ja kuluttajalle epäedullinen tariffipolitiikka. Nantes on muuntunut nopeassa tahdissa aiemmin lähes pelkästään raskaan teollisuuden ja sataman varaan perustuvasta kaupungista luovia aloja ja koulutusta korostavaksi viihtyisäksi kasvukeskukseksi. Teollisuus ei ole suinkaan kaikonnut, vaan Nantes on Toulousen ohella Ranskan lentokoneteollisuuden keskuksia. Bretagnen provinssin pääkaupunkina Nantes on myös merkittävä hallinnollinen keskus. Kuntatekniikka 8/

14 Pohjoismaisten kuntien saavutukset puntarissa Ruotsalaiset tyytyväisimpiä ilmastotyön etenemiseen Norjalaiset ja ruotsalaiset kunnat ovat huomattavasti aktiivisempia laatimaan paikallisia ilmastostartegioita kuin suomalaiset ja islantilaiset. Pohjoismaiden ilmastotyön tilaa kartoittavan NordLead-hankkeen kyselyyn vastanneista kunnista Norjassa lähes kaikki ja Ruotsissa yli 80 prosenttia kunnista on laatinut ilmastostartegian. Suomessa osuus on 43 prosenttia ja Islannissa 11. Tiedot käyvät ilmi NordLead-hankkeen kyselystä. Lotta Mattsson asiantuntija Suomen Kuntaliitto Pohjoismaiset kunnat ovat jo melkein parin vuosikymmenen ajan tehneet ilmastotyötä. Vertailevaa tietoa kuntien ilmastotyöstä ei kuitenkaan ole ollut saatavilla. Näin syntyi ajatus NordLeadhankkeesta. Siinä tehtiin kyselytutkimus Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin kunnille. Kyselyllä saimme selvitettyä, mitä menestystekijöitä eri maiden paikallisessa ilmastotyössä on ja millaista tukea kunnat tarvitsevat edistääkseen ilmastoasioita entistä paremmin, kertoo hankkeen koordinaattori Kirsi- Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitosta. Kaikissa kyselyyn osallistuneissa maissa kunnat tekevät aktiivista ilmastotyötä. Norjalaiset ja ruotsalaiset kunnat ovat olleet selvästi aktiivisempia laatimaan paikallisia ilmastostrategioita kuin suomalaiset ja islantilaiset kunnat. Norjassa lähes kaikki, Ruotsissa yli 80 prosenttia, Suomessa 43 prosenttia ja Islannissa 11 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista on laatinut ilmastostrategian. On kuitenkin huomioitava, etteivät kaikki kunnat ole vastanneet kyselyyn. Esimerkiksi Suomessa ilmastostrategian laatineiden kuntien osuus kaikista kunnista on 34 prosenttia. Lonkila näkee erojen maiden välillä johtuvan ennen kaikkea 14 Kuntatekniikka 8/2012

15 YHDYSKUNTA Kirsi-Marja Lonkilan mukaan kunnat tekevät kaikissa NordLead-hankkeen kyselyyn osallistuneissa maissa aktiivista ilmastotyötä. valtion aktiivisemmasta roolista Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa paikallinen ilmastotyö on usein alhaalta ylöspäin lähtevää, kuntien omaehtoista toimintaa, kun taas Norjassa kunnat velvoitetaan lailla laatimaan ilmastostrategia. Ruotsissa valtio taas on tarjonnut tukea esimerkiksi paikallisiin investointeihin ja energianeuvojien palkkaamiseen. Samat menestyksen eväät Kuntien menestyksen takaa löytyy kaikissa maissa samanlaisia tekijöitä. Tärkeimmiksi nousseet seikat ovat ilmastotyön priorisointi päätöksenteossa sekä innostuneet ja asialle omistautuneet luottamushenkilöt ja virkamiesjohto. Sujuva poikkihallinnollinen yhteistyö ja tieto tarvittavista ja tehokkaista ilmastotoimista nousivat myös esiin listattaessa ilmastotyön menestystekijöitä. Näiden seikkojen lisäksi ilmastotyöllä on oltava riittävät taloudelliset resurssit. Yhteys kunnan talousarvioon on tärkeä, jotta ilmastoasiat nousevat esille päätettäessä toimintamenoista ja investoinneista. Kun kunnilta kysyttiin millaista tukea he tarvitsisivat parantaakseen paikallista ilmastotyötä, valtion tason toimet nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi kaikissa tutkituissa maissa. Taloudellista tukea kaivataan niin ilmastotoimien toteuttamiseen kuin ilmastokoordinaattorin palkkaamiseenkin. Tämän lisäksi kunnat toivovat valtion energiapolitiikalta vahvempaa painotusta uusiutuvaan energiaan, Lonkila listaa esille nostettuja tukitarpeita. Poliittinen sitoutuminen auttaa onnistumaan Kyselystä käy selvästi ilmi, että yksi suurimmista haasteista kuntien ilmastotyölle on poliittisen sitoutumisen puute. Myös henkilöstön ja taloudellisten resurssien vaje tuotiin useasti esille. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa ilmastotyön vaatima poikkihallinnollinen yhteistyö ja ilmastotyön organisointi kunnan hallintokoneistossa koetaan isona haasteena, ja tässä tehtävässä onnistuakseen kunnat tarvitsevat tukea. Ilmastotyö vaatii kaikkien hallinnonalojen sitoutumista kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin ja toimenpiteiden toteutukseen. Keskushallinnon rooli aiheuttaa Suomen ja Ruotsin välille merkittävän eron: Ruotsissa kunnan keskushallinnon rooli ilmastotyön koordinoijana on todella vahva, kun taas Suomessa keskushallinnon rooli on tutkituista maista heikoin. Suomessa ilmastotyö jää usein ympäristötoimen harteille, ja suomalaiset vastaajat ovatkin tyytymättömimpiä hallinnonalojen välisen yhteistyön sujuvuuteen ilmastoasioissa. Muiden pohjoismaiden esimerkin perusteella näyttääkin siltä, että keskushallinto voisi olla parempi taho koordinoimaan ilmastotyötä, Kirsi-Marja Lonkila ehdottaa. Tuloksia Ruotsin mallilla? Lonkilan mukaan tutkimuksen tuloksista ei ollut löydettävissä yhtä, kaikille maille sopivaa ratkaisua, koska kansalliset toimintatavat eroavat toisistaan liiaksi. Näyttää kuitenkin siltä, että Ruotsin malli kuntien omaehtoisesta ilmastotyöstä yhdistettynä valtion tarjoamaan rahalliseen ja muuhun tukeen toimii parhaiten. Ruotsalaiset ovat tyytyväisimpiä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja optimistisimpia sen suhteen, että ilmasto-ohjelman tavoitteet saavutetaan. Toisaalta Suomessa kunnat kokevat hallitsevansa ilmastotyötä paremmin kuin Norjassa, jossa valtio vaatii kuntia laatimaan ilmastostrategian. Valtion taholta asetettu pakko on tehokas tapa saada paikallinen ilmastotyö käyntiin, mutta ilman siihen suunnattuja taloudellisia resursseja ja neuvontaa sillä ei saavuteta paljoa, Lonkila summaa. Hankkeessa toteutetun kyselyn pohjalta on koottu julkaisu Aspects of strategic climate work in Nordic municipalities. Julkaisu löytyy Pohjoismaiden ministerineuvoston internet-sivuilta kohdasta julkaisut. Kuntatekniikka 5/2012 8/

16 Fossiilisista polttoaineista eroon vuoteen 2050 men Tanska nojaa entistä enemmän tuulivoimaan Tanskan hallituksen ja opposition yhdessä laatimassa energiasopimuksessa on painopiste uusiutuvan energian kehittämisessä. Tuulivoimaan, biomassaan ja biokaasuun sekä aalto- ja aurinkoenergiaan pohjautuvan energiantuotannon tukien määrä lisääntyy. Vuoteen 2020 asti tähtäävä sopimus edellyttää muun muassa, että puolet Tanskan energiankulutuksesta katettaisiin tuulivoimalla. Fossiilisista polttoaineista maa pyrkii kokonaan eroon vuoteen 2050 mennessä. TEKSTI JA KUVAT Tuija Käyhkö Tanskan hallituksen ja opposition alkuvuodesta yhdessä solmima energiasopimus linjaa maan energiapolitiikkaa vuoteen 2020 saakka. Kansallisen energiasopimuksen mukaan tuulivoiman osuuden Tanskan energiakäytöstä tulisi olla 16 Kuntatekniikka 8/2012

17 ENERGIA Tanska pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Maan energiahuolto on jatkossa entistä enemmän, uusiutuvien polttoaineiden varassa. Kuvassa Avedøren voimalaitoksessa poltettavia olkipaaleja. nessä Tanska tuplaa tuulivoiman osuuden energiahuollossa nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. vuonna 2020 peräti 50 prosenttia, kun se on nyt 25 prosenttia. Tavoitteen saavuttamiseksi on hallituksen mukaan perustettava kaksi kokonaan uutta yhteisteholtaan megawatin off shore tuulivoimapuistoa, joiden sijaintipaikoiksi on valittu Horns Rev (400 MW)ja Kriegers Flak (600 MW). Uusia rannikkotuulimyllyjä rakennetaan 500 megawatin edestä ja maaperäisiä tuulivoimaloita 1800 megawatin edestä. Tanskan energiapolitiikasta tulee sopimuksen myötä kertaheitolla maailman kunnianhimoisinta uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Maan hiilidioksidipäästöt vähenevät sopimuksen toteutuessa 34 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Energiatehokkuuden lisäämistoimenpiteiden ansiosta energiankulutus vähenee 12 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna. Vuonna prosenttia Tanskan energiantuotannosta perustuu uusiutuviin lähteisiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on edelleen päästä täysin eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvan energian lisäys tuo uusia työpaikkoja Sopimuksen myötä investoinnit tuulivoimaan, biokaasuun ja biomassan tuotantoon sekä aurinkoja aaltovoimaan kasvavat merkittävästi, minkä myötä syntyy sekä uusia työpaikkoja että vientimahdollisuuksia. Kokonaisuutena sopimuksen arvioidaan luovan sekä uusia vientimahdollisuuksia että työpaikkoja niin sanotuille vihreille teknologioille. Erityisesti pitkään jäissä olleiden biokaasulaitosten rakentamisen uskotaan nyt lähtevän vauhtiin, kun sopimus nostaa biokaasun syöttötariffin 1,15 kruunuun kilowattitunnilta. Hintatuki alenee asteittain niin, että vuonna 2020 se on 1,05 kruunua kilowattitunnilta. Sopimus edellyttää myös olemassa olevan rakennuskannan energiaremontointia. Sitä varten on korvamerkitty 30 miljoonaa kruunua, ja saneerausstrategian sisällöstä on tarkoitus sopia vuoden 2013 aikana. Energiasopimuksen kustannustaso on ollut yksi neuvottelujen keskeisimmistä kiistakysymyksistä. Sopimuksen toimeenpanosta aiheutuu vuoteen 2020 mennessä yhteensä 3,5 miljardin kruunun lisäkustannukset, jotka lankeavat sekä yritysten että yksityisten kuluttajien maksettaviksi. Jokaiselle kotitaloudelle tämä tietää kruunun lisälaskua ja yrityksille 200 kruunun lisälaskua työntekijää kohden vuonna Tanskassa ovat jo tällä hetkellä EU -maiden korkeimpiin lukeutuvat sähkömaksut; kotitalouksilla ne ovat 70 prosenttia Euroopan unionin keskiarvoa korkeammat. Oppositiopuolueista erityisesti vasemmistoon lukeutuva Venstre on vastustanut tuulivoimatuotantokapasiteetin lisäämistä ja on sen sijaan ehdottanut biokaasun merkittävämpää tukemista. Venstre hyväksyi sopimuksen, kun off shore -tuulivoimapuistojen kapasiteettitavoitteesta tuli hieman kaavailtua pienempi. Hallitus korostaa sopimuksen tuovan säästöjä, kun energiankulutus sekä riippuvuus hintaherkistä fossiilisista polttoaineista vähenevät. Hallituksen arvion mukaan sopimus tuo täten energiantuotantoon miljardin kruunun säästöt. Laskelmat ovat saaneet runsaasti kritiikkiä osakseen, koska öljyn ja maakaasun hintakehitystä on vaikea ennustaa, ja koska energiatehokkuuden lisääminen edellyttää yrityksiltä ja kotitalouksilta uusia investointeja. Kritiikkiä on julkisuudessa kohdistunut myös sopimuksen tuomiin ilmastovaikutuksiin, siirtyväthän Tanskan säästämät päästökiintiöt EU:n päästökaupan johdosta vain muualle hyödynnettäviksi. Suurta kädenvääntöä aiheuttanut kysymys kotitalouksien öljy- ja maakaasulämmityksen alasajosta ratkesi lopulta niin, että nämä lämmitysmuodot kielletään uudisrakentamisessa vuodesta 2013 alkaen, eikä olemassa olevia öljylämmittimiä enää vuodesta 2016 alkaen saa korva- Kuntatekniikka 8/

18 ta uusilla sellaisilla alueilla, joilla kaukolämpöverkko tai maakaasu ovat vaihtoehtoina käytettävissä. Valtio tukee siirtymistä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin yhteensä 42 miljoonalla kruunulla. Tuulivoimateollisuus kiittelee sopimusta Tanskan tuulivoimateollisuuden mukaan uusi sopimus edistää alan tuotantoa ja vientimahdollisuuksia. Tuulivoiman suosiminen ei miellytä kaikkia osapuolia. Aalborgin yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan suurten yli kahden megawatin tehoisten tuulimyllyjen aiheuttamaa matalafrekvenssistä meluhaittaa ei ole otettu tarpeeksi huomioon ympäristösäädöksiä tehtäessä. Siksi tuulivoimaloiden rakentamista merelle pidetään hyvänä ratkaisuna. Tanskan hallituksen tuulivoimapanostuksista huolimatta tuulivoima-ala on tiukilla. Turbiininvalmistajien välinen kilpailu on kireää ja alalla uhkaa olla ylikapasiteettia. Wind Energy Council:in tuoreen tutkimuksen mukaan maailman tuulivoimamarkkinoiden kasvu on tyrehtynyt. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 kasvu oli ainoastaan 6 prosenttia, kun se vuosina oli 46 prosenttia. OECD huomauttaa raportissaan, että tanskalaisten mittava panostaminen tuulivoimatuotantoon tekee maan taloudesta haavoittuvan. Raportin mukaan ei ole niinkään varmaa, että juuri tuulivoima kasvaa maailmanlaajuisesti Tanskan odotusten mukaan. Sen sijaan muut uusiutuvan energian tuotantomuodot tarjoavat tuulivoimatuotannolle vahvan vastuksen alenevien tuotantokustannusten ansiosta. Tanskalaisen tuulivoimajätin Vestaksen toimitusjohtaja Ditlev Engel on todennut tuulivoimamarkkinoiden olevan epävarmat ja pitkälti poliittisista virtauksista riippuvat. Euroopassa julkisen sektorin tuulivoimatukea on leikattu merkittävästi muun muassa Espanjassa ja Saksassa. Yhdysvallat oli vuonna 2011 maailman toiseksi suurin tuulivoimamarkkina asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan mitattuna, ja noin 30 prosenttia Vestaksen hankkeista tuleekin USA:sta. Jättivoimala syöksee sähköä yli miljoonaan kotiin Dong Energyn Avedøren voimalaitos näyttää tieteiselokuvasta otetulta jättiläismäiseltä avaruushärveliltä. Kööpenhaminan etelälaidalla sijaitseva voimalaitoslaitos näkyy alavassa maastossa kauas. Moderni arkkitehtuuri saa voimalarakennuksen näyttämään tulevaisuudesta tipahtaneelta. Voimalaitos on hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan Tanska haluaa energiahuoltoaan kehittää. Polttoainevalikoimassa on vielä kaasua, hiiltä jä öljyä, mutta niitä pyritään korvaamaan uusiutuvilla polttoaineilla. Laitokseen rahdataan puupellettejä Baltian maista ja olkea lähimaatiloilta. Sähköä ja lämpöä tuottavasta CHP-laitoksesta saa sähkönsä yli 1,3 miljoonaa kotia Pohjois-Euroopassa ja lämpöäkin riittää tuhanteen kööpenhaminalaiseen kotiin. Tehokkain lajissaan Voimalaitos koostuu kahdesta yksiköstä Avedøre1:stä ja Avedøre 2:sta. Kokonaissähköteho on 825 megawattia ja lämpöteho 710 megawattia. Laitoksen omistava Dong Energy (Dansk Oil & Natural Gas) kehuu laitostaan maailman tehokkaimmaksi lajissaan. Vuonna 1990 rakennettu Avedøre 1 käyttää polttoaineenaan hiiltä ja öljyä. Vuonna 2001 valmistuneessa kakkosyksikössä monipolttoainekattila käyttää polttoaineenaan maakaasua, öljyä, puupellettejä ja olkea. Laitosten polttoaineista hiilen osuus on 40 prosenttia, puupellettien 37, maakaasun 18, oljen neljä ja öljyn yksi prosentti. Hiilen ja öljyn kulutusta on jatkossa tarkoitus korvata yhä enemmän uusiutuvilla polttoaineilla. Voimalaitoksen savukaasun puhdistus on tehokasta: typenoksidit otetaan talteen 85-prosenttisesti, lentotuhka 99-prosenttisesti ja rikkidioksidi 98-prosenttisesti. Lentotuhka menee sementin valmistukseen ja rikkiyhdiste kipsituotteisiin. Dong Energy toimii kuin yksityinen yritys; valtion omistusosuus on 73 prosenttia. 18 Kuntatekniikka 8/2012

19 ENERGIA Tukea saa, kun osaa hakea Ulkopuolinen rahoitus vauhdittaa KUNTIEN ILMASTOHANKKEITA Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen saattavat asettaa tiukan taloustilanteen keskellä painiville kunnille suuren haasteen. Mistä löytää rahoitusta hyville ideoille ja investoinneille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun kunnan oma budjetti ei kaikkeen riitä? Emilia Paavilainen projektiasiantuntija Suomen Kuntaliitto Osana Kuntaliiton Ilmastokumppanuus-esiselvitystä kartoitettiin erilaisia vaihtoehtoja kunnissa toteutettavien ilmastohankkeiden- ja investointien rahoitukseen ja kysyttiin muutamilta tukea saaneilta kunnilta heidän kokemuksistaan. Vastaus on selkeä: ulkopuolinen rahoitus on mahdollistanut merkittävien toimenpiteiden ja päästövähennysten saavuttamisen ja tuonut mukanaan monia positiivisia hyötyjä. Kunnat voivat saada rahoitusta ilmastohankkeilleen monesta eri lähteestä. Esimerkiksi joukkoliikenteen valtionavus- tuksia on haettavissa hyvin monipuolisesti erilaisiin joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja maakunnan kehittämisrahaa voi saada seudullisesti ja alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin jotka tukevat alueen maakuntastrategian tavoitteita. Energiatehokkuushankkeisiin on tukea tarjolla TEM:n energiatuki ja ARA:n myöntämät avustukset ja kehittämisrahoitus ovat tärkeitä rahoi- Ulkopuolinen rahoitus on mahdollistanut päästövähennysten saavuttamisen ja tuonut mukanaan monia hyötyjä. tuslähteitä monissa kunnissa. Esimerkiksi kunnan energiakatselmuksen suorittamiseen voi Kuntien energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan osallistuva kunta saada TEM:ltä tukea jopa 50 prosenttia. Hankerahoitusta myöntävät myös Sitra ja Tekes. Sitran tukea on saanut esimerkiksi Tampereen kaupungin ECO 2 Ekotehokas Tampere hanke ensimmäisinä toimintavuosinaan. Eri rahoittajien yhteistyö mahdollisti myös esimerkiksi vuonna 2011 valmistuneen Suomen ensimmäisen matalaenergiakerrostalon rakentamisen Kuopioon. Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n hankkeessa olivat rahoittajina mukana ARA, Tekes ja Sitra. Monet pankit sekä vakuutusja rahoituslaitokset kuten esimerkiksi Kuntarahoitus ja Pohjoismaiden investointipankki myöntävät kunnille lainoja kilpailukykyisin ehdoin. Yksi tärkeä rahoitusmuoto erilaisille energiatehokkuusinvestoinneille on myös ESCO-palvelu, jonka ideana on, että palvelun kustannukset ja mahdolliset investoinnit maksetaan palvelun seurauksena syntyneillä kustannussäästöillä. EU:n rahoitusvälineistä vipuvoimaa ilmastotyöhön Euroopan Unionilla on monia rahastoja, joista kunnat voivat hakea rahoitusta ilmasto- ja energiahankkeille. Tällä hetkellä tärkeimpinä rahoituskanavina voidaan pitää kestäviä energiaprojekteja rahoittavaa IEE-ohjelmaa sekä energiaprojektien teknistä valmistelurahoitusta tarjoavia ELENA ja MLEI rahoitusvälineitä. Yhtä tärkeitä kanavia ovat myös EU:n alueiden välistä yhteistyötä, energiatehokkuutta ja innovaatioita tukevat Interreg-ohjelmat ja ympäristötietoisuuden levittämiseen suunnattu LIFE+-rahoitus. Lapua kehittää energiaomavaraisuutta Lapuan kaupunki osallistuu EU:n 7. puiteohjelman Concerto-aloitteen kautta rahoitettuun SOLUTION-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää paikallista uusiutuvan energian tuotantoa sekä parantaa energiatehokkuutta ja näin tuottaa energiaomavaraisuuden mallikaupunkeja. Hankkeeseen osallistuu Lapuan kaupungin lisäksi Suomesta Thermopolis, VTT sekä Schneider Electric. SOLUTION on EU:n kansainvälinen hanke ja myös kunnat Sveitsistä, Itävallasta ja Kroatiasta kansallisine yhteistyötahtoineen toteuttavat hanketta tahoillaan. Puolentoista vuoden valmistelu-, hakemus- ja sopimusneuvotteluvaihe ennen hankkeen aloittamista sekä sittemmin EU:lle tuotettava hankeraportointi ovat vaivan arvoisia. Käytössä oleva pääoma kasvaa saatavan tuen kautta, jolloin voidaan toteuttaa suurempiakin hankkeita, toteaa hankkeessa mukana oleva Thermopoliksen projektiasiantuntija Lea Hämäläinen. Viisivuotisen tukikauden aikana Lapua saa EU-tukea hankkeelle n. 1,5 miljoonaa euroa kun hankkeen kokonaiskustannukset Lapuan kaupungissa ovat noin 4 miljoonaa euroa. Hankkeen ansiosta Lapualla toteutetaan muun muassa tuulivoimapuisto, biokaasuvoimala sekä rakennetaan aurinkokeräimillä varustettu uusi oppilaitos. Energiatehokkuutta lisätään esimerkiksi kunnan terveyskeskuksen ja kulttuurikeskuksen energian- ja vedenkulutuksen seurannalla. Lisätietoja rahoitusvaihtoehdoista: Kuntatekniikka 8/

20 Rautavaaralla osuuskunta lämmittää kuntakeskusta Rautavaaran kunta irrottautui maakunnallisesta lämpöyhtiöstä muutama vuosi sitten. Nyt taajaman kiinteistöt lämpiävät kunnan, yrittäjien ja asukkaiden yhdessä omistaman lämpöosuuskunnan kautta. TEKSTI Hanna Moilanen Rautavaaran biovoimalan edessä seisoo kaksi tyytyväistä miestä. Oman paikkakunnan hakkeella lämpiävä voimalaitos tuo seudulle työtä ja lämmittää lähes kaikki maalaistaajaman kiinteistöt. Osuuskuntamalliin siirtyminen näkyy myös pohjoissavolaisen kunnan rahakirstussa. Lämmityskustannuksista syntyy säästöä vuositasolla yli euroa aiempaan verrattuna pelkästään kunnan kiinteistöjen osalta. Kaukolämmön hinta on noussut viime vuosina nopeasti suhteessa muuhun kustannustasoon. Kuntapuolella ei tunnu hyvältä leikata palveluista samalla kun lämmityskulut kasvavat, Rautavaaran talous- ja kehittämisjohtaja Janne Tervo pohtii. Taustalla on tuttu tarina. Parintuhannen asukkaan Rautavaara myi 1990-luvulla oman kaukolämpöverkkonsa maakunnalliselle yhtiölle. Sen jälkeen toiminnan kehittäminen ei enää ollutkaan niin helppoa luvulla kunnassa alettiin havitella luopumista raskaasta polttoöljystä ja siirtymistä kotimaisiin polttoaineisiin. Päätöksessä keskeisinä olivat kustannusja työllisyysvaikutukset. Kunta ehdotti myös verkon laajentamista. Suuressa osassa taajaman yksityiskiinteistöistä oli öljyyn perustuva keskuslämmitys, joka alkoi olla päivittämisen tarpeessa. Savon Voima kuitenkin torjui verkon laajentamisen kannattamattomana. Paikalliset aktiivit eivät antaneet kritiikin lannistaa. Lämpöosuuskunta perustettiin vuonna Oma verkko rakennettiin ensin sille puolelle taajamaa, jossa kaukolämpöä ei Rautavaaran kunnan talous- ja kehittämisjohtaja Janne Tervo ja Rautavaaran lämpöosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Korkalainen ovat tyytyväisiä, kun kuntakeskuksen kiinteistöt lämpiävät edullisesti lähiseudun bioenergialla. Hanna Moilanen 20 Kuntatekniikka 8/2012