KAUPUNGEISSA ON PIAN SÄHKÖAUTOJEN AIKA. Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen. 8/2012 Jukka Korkalaisen johtama osuuskunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNGEISSA ON PIAN SÄHKÖAUTOJEN AIKA. Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen. 8/2012 Jukka Korkalaisen johtama osuuskunta"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 8/2012 Jukka Korkalaisen johtama osuuskunta lämmittää Rautavaaran kuntakeskusta. sivu sivulla Ranskan metropolit uudistuvat sivu 12 Pellettien pölypoltto tuli Suomeen sivu 22 Led alkaa olla vahva valaistusvaihtoehto sivu 36 Chicagon vesihuollossa koolla on väliä sivu 42 Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen KAUPUNGEISSA ON PIAN SÄHKÖAUTOJEN AIKA sivu 6

2 Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta:

3 SISÄLTÖ 8 / joulukuuta Led-valaistuksen käyttö laajenee kaupungeissa tuotteiden teknisen laadun parantuessa. Kuvassa Jyväskylän led-valaistua kävelykeskustaa. 12 Nantesin kaupunki on muuttunut taantuvasta telakka- ja satamakaupungista erääksi Ranskan halutuimmista asuinpaikoista. 22 Tampereen Sarankulmassa otetaan vuodenvaihteessa käyttöön Suomen ensimmäinen puupellettien pölypolttolämpövoimala. 42 Chicagon hulevesiä hallitaan laajan tunneli- ja putkiverkoston sekä suurten pumppaamojen ja altaiden avulla. YHDYSKUNTA Sähköautot tarvitsevat uutta yhdyskuntatekniikkaa 6 TEM tukee sähköautoilun edistämistä 11 Ranskan metropolit uudistuvat 12 Ruotsalaiset tyytyväisimpiä ilmastotyön etenemiseen 14 ENERGIA Tanska nojaa entistä enemmän tuulivoimaan 16 Avedøren jättivoimala syöksee sähköä yli miljoonaan kotiin 18 Ulkopuolinen rahoitus vauhdittaa kuntien ilmastohankkeita 19 Rautavaaralla osuuskunta lämmittää kuntakeskusta 20 Pellettien pölypolttotekniikka tuli Suomen lämmöntuotantoon 22 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 30 VALAISTUS Led on rantautunut valon kaupunkiin 32 Lutakon Led-puistossa voi vertailla ulkovalaisimia 36 Ledien toinen tuleminen 36 Helsinki pohtii ulkovalaistuksen tulevaisuutta 40 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO Chicagon vesihuoltoa hoidetaan suurissa yksiköissä 42 Kloorifenolit Mikkelin pohjavesialueen uhkana 44 Suomalaisyrityksen haarapora palkittiin Sao Paulossa 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Kenraali Sähkö 25 Uutisia 52 Kirjallisuutta 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 Kuntatekniikka 8/2012 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 8/2012 Jukka Korkalaisen johtama osuuskunta lämmittää Rautavaaran kuntakeskusta. sivu sivulla Ranskan metropolit uudistuvat sivu 12 Pellettien pölypoltto tuli Suomeen sivu 22 Led alkaa olla vahva valaistusvaihtoehto sivu 36 Chicagon vesihuollossa koolla on väliä sivu 42 Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen KAUPUNGEISSA ON PIAN SÄHKÖAUTOJEN AIKA sivu 6 Kannen kuva: Sepoo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Energiaa etsimässä Määräaikainen sähkösopimukseni päättyy juuri joulun alla. Ei syytä huoleen, sillä sähköyhtiö kyllä jatkaa sähkön myymistä toistaiseksi ilman uutta erillistä sopimustakin. Hinta näyttää nousevan siitä riippumatta, pyydänkö tarjouksia vai en, mutta korotuksen suuruus hiukan vaihtelee. Sähkön kysyntä kasvaa ainakin hetkeksi joulukuun pakkasissa, vaikka teollisuustuotanto takkuaakin. Suomalainen keskustelu energiaratkaisuista on syksyn mittaan ollut ajoittain värikästä. Sysäyksenä puheille on ollut erityisesti saksalaisen E.ON:n ja joidenkin kotimaisten osapuolten vetäytyminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. On arvioitu, että lisäydinvoimaa ei ole enää mielekästä rakentaa sen kalleuden vuoksi, mutta myös lisärakentamisen puolesta on puhuttu. Kotimaista energiakeitosta hämmentää tänä talvena myös sateisesta vuodesta johtuva turvepula. Se on jo johtanut hiilen käytön lisäämiseen useiden kuntatataustaistenkin energiayhtiöiden CHP-voimalaitoksissa. Vaikka turvetta kotimaasta saataisiinkin, sen käyttöä on haluttu rajoittaa verotuksen keinoin. Turpeen vaihtoehtona nykyisissä voimalaitoksissa on käytännössä ilmaston näkökulmasta vähintään yhtä vahingollinen tuontihiili. Oman mausteensa energiasoppaan tuo uusiutuva energia tuotantomuotoineen. Vaikka vettä on saatu taivaalta päättyvänä vuonna yllin kyllin, energiaa siitä ei voida ottaa talteen aiempaa enemmän. Keskustelua vesivoimarakentamisestakin on viritelty uudelleen. Paikallisen energiatuotannon, kuten tuuli- ja biovoiman säädös- ja tukiviidakko kaivannee sekin selkiyttämistä. Erinomaisen energiavaihtoehdon etsintä siis jatkuu. God hjul! Joulu ja pyörillä kulkeva liikenne ovat toisilleen läheisiä. Muinaisen Baabelin pakanauskontoon kuulunut auringonvaunujen pyörä symboloi aurinkoa ja sitä kutsuttiin pohjoismaiden germaanisissa kielissä nykyiseen tapaan nimellä hjul. Tästä lienee tullut sana jul eli joulu. Voidaan siis ajatella, että viettäessämme joulua vuoden pyörä alkaa kääntyä uudelle kierrokselleen kevään valon vähitellen voittaessa. Kuntatekniikka-lehden toimituksen puolesta kiitän lämpimästi lukijoitamme ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan rauhaisaa joulua ja menestystä tulevalle vuodelle. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 1/ Liikuntapaikat Viheralueet 2/ Vesihuolto Kiinteistöt 3/ Jätehuolto Liikenne ja väylät Jäähallit Yhdyskuntatekniikka / Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Latauspisteet hakevat paikkaansa kaupunkiympäristössä Sähköautot tarvitsevat uutta yhdyskuntatekniikk Helsingin Energian tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palola lataa työnantajansa sähköautoa Runeberginkadun latauspisteessä. Hän uskoo pienten askelten politiikkaan sähköautoliikenteen edistämisessä. Kuntien on lähdettävä pienin panoksin, mutta ripeästi liikkeelle, jotta vuosikymmenen kuluttua uusista autoista suuri osa voisi olla ladattavia sähkö- ja hybridiautoja.. 6 Kuntatekniikka 8/2012

7 YHDYSKUNTA a Sähköautojen laaja käyttöönotto tarjoaa yhden tärkeän keinon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja kaupunkien ilman laadun parantamiseen. Suomi on toistaiseksi sähköautoilun kehitysmaa, mutta käynnissä olevat sähköliikenteen hankkeet kaupunkiseuduilla sekä valtakunnallisen sähköautojen latausoperaattorin perustaminen vauhdittavat alan kasvua. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Seppo Haavisto Kuntatekniikka 8/2012 7

8 YHDYSKUNTA Sähköautojen historiasta monet muistavat kotimaisen Elcat-sähköautohankkeen lähes kolmen vuosikymmenen takaa. Noista ajoista henkilöautoliikenteen toimintaympäristö ja kansalaisten autoilulle asettamat odotukset ovat monin tavoin muuttuneet. Nyt alan ylivoimaisesti tärkein kannustin on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Pohjoismaisista naapureistamme Norja on johtava sähköautomaa lähes sähköautollaan. Taustalla ovat ainakin osittain huomattavat veroedut. Siellä sähköautoilijoilla on muun muassa auto- ja arvonlisäverovapaus, bussikaistojen käyttöoikeus sekä maksuton pysäköinti. Tanskassa sähköautoja on yli ja tanskalainen sähköautoilija välttyy muun muassa rekisteröintimaksulta ja omistajaverolta. Suomessa sähköautoliikenteen edistämishankkeita tukee vahvasti muun muassa Tekes vuoteen 2015 jatkuvan EVE-ohjelmansa kautta. Tavoitteena on, että maamme väylillä liikkuu vuosikymmenen kuluttua noin sähköautoa. Merkittäviä alueellisia hankkeita on käynnissä muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Sarjavalmisteisia sähköajoneuvoja on Suomessa rekisteröitynä marraskuussa hieman yli 200 kappaletta, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Autojen latauspisteitä on perustettu lähinnä kaupunkikeskuksiin ja niitä on nyt noin 150. Helsingissä laajapohjainen valmisteluryhmä Helsingissä on käynnissä vuoden 2013 loppuun kestävä sähköisen liikenteen hanke, jonka aikana kaupungin eri organisaatioiden roolit ja toimintaperiaatteet sähköautoliikenteen mahdollistamiseksi määritellään ja otetaan osaksi kaupungin tavanomaisia suunnittelukäytäntöjä. Viime vuoden alussa käynnistetyn hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ja siinä on edustettuna yhteensä kymmenen eri kaupungin organisaatiota. Ohjausryhmän sihteerinä toimii tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palola Helsingin Energiasta. Hän näkee nyt olevan oikea hetki seuraavien kehitysaskelien ottamiseen. Suuret autovalmistajat valmistavat uskottavia sarjavalmisteisia tuotteita. Kaupunkien rooli on sähköauton käyttömahdollisuuksien edistäminen. Työryhmä onkin laatinut yleissuunnitelman Helsingin julkisesta sadan latauspisteen verkostosta. Pisteistä kolmisenkymmentä on tarkoitus Oman haasteensa latauspisteille tuo vielä toistaiseksi standardoimattomat ajoneuvojen latausliittimet. 8 Kuntatekniikka 8/2012

9 Sähköautojen lataustolppien tulee ulkoasultaan sopia kaupunkikuvaan. Helsingin rakennusvirastossa on tarkoituksena laatia latauspisteille eräänlaiset tyyppipiirustukset. avata jo ensi vuoden aikana. Sähköautojen käyttöönotto ja niiden lataaminen on suuri systeemimuutos ajoneuvoliikenteessä. Suurin osa latauksista tehdään kotona, työpaikalla tai muiden kiinteistöjen latauspisteissä kuten kauppakeskusten pysäköintihalleissa. Pikalatausverkosto huoltoasemilla tai kadunvarsilla täydentää kiinteistöjen tarjoamia latauspaikkoja. Pääosin nämä voivat syntyä kaupalliselta pohjalta. ABC-ketju on jo aloittanut oman verkostonsa rakentamisensa, Palola sanoo. Helsingin kaupunginhallitus päättää lähiaikoina, toteutetaanko kaupungin latauspisteverkosto ryhmän ehdotuksen mukaisesti. Ratkaisematta on vielä myös se, minkä organisaation varoista verkoston rakentaminen rahoitetaan. Niin ikään linjaus kaupungin omista sähköautohankinnoista ratkaistaan lähiaikoina. Keskusteltu on noin 30 sähköauton hankkimisesta kaupungin organisaatioiden käyttöön ensi vuonna. Myös Vantaalla on perustettu vastaavanlainen sähköisen liikenteen poikkihallinnollinen ryhmä ja laadittu latauspisteverkoston yleissuunnitelma. Useita perusperiaatteita on kuitenkin tarpeen ratkaista valtakunnallisesti. Esimerkiksi latauspisteiden sijaintitietojen saatavuus, latauksen maksaminen, latauspisteiden ulkoasu ja havaittavuus kaupunkiympäristössä sekä valtakunnallinen latausoperaattori ovat tällaisia asioita. Tavoitteena ovat asiakasystävälliset tekniset ratkaisut, jotka toimivat kaikkialla maassa, Palola selostaa. Pitkäjänteinen systeemimuutos Helsingin toimenpiteet linkittyvät laajempaan pääkaupunkiseudun sähköisen liikenteen edistämistyöhön. Pääkaupunkiseudun Sähköinen liikenne hankkeen koordinaattorina toimii Elias Pöyry johdon konsultointiyhtiö Eerasta. Hän näkee ilmapiirin sähköautojen yleistymiselle myönteisenä. Sähköisen liikenteen edistämiseen pitkällä tähtäimellä on poliittisella tasolla sitou- Kuntatekniikka 8/2012 9

10 punkien keskustojen logistiikka voisi sen sijaan Pöyryn mielestä muuttua sähköautoilla hoidettavaksi varsin pian, kun valmistajilta tulee nopeassa tahdissa uusia automalleja myyntiin. Realismia on myös se, että kehyskuntien asukasmäärä kasvaa. Sähköauto tarjoaa siellä päästöttömän tavan liityntäliikenteelle, jonka järjestäminen julkisena voi olla vaikeaa. Ainakin yksittäisiä latauspisteitä tarvitaan tämän vuoksi monissa kunnissa jo lähivuosina. Pöyry ei usko päästöttömien sähköautojen lisäävän autojen kokonaismäärää Suomessa, vaan ne nimenomaan korvaavat polttomoottoriautoja. Näin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan pääkaupunkiseudulla 10 prosentin kasvu joukkoliikenteen käytössä vähentäisi päästöjä 0,5 prosenttia, kun taas vastaava sähköautojen osuuden lisäys autokannassa vähentäisi niitä merkittävästi, Elias Pöyry huomauttaa. Eera Oy Kaaviokuva sähköisen liikenteen järjestelmästä ja sen toimijoista. (Lähde: Tekes) Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne hankkeen koordinaattori Elias Pöyry kannustaa kuntia lähtemään pienin askelin, mutta ripeästi, mukaan sähköliikenteen edistämiseen. duttu yli puoluerajojen. Tärkeää sähköautojen yleistymiselle on suorat kuluttajatuet esimerkiksi Norjan tapaan sekä riittävän latausinfrastruktuurin aikaansaaminen, Pöyry sanoo. Kaikki Etelä-Suomen suuret kaupungit on tarkoitus saada sähköautojen latausverkon piiriin tällä vuosikymmenellä. Uskon, että esimerkiksi Helsingistä Turkuun pääsee vaivatta sähköautolla jo ensi kesänä. Siihen, että sähköauto soveltuu kaikille ihmisille jokseenkin kaikkeen käyttöön, menee kuitenkin vielä pitkä aika. Kau- Kuntien askelmerkit sähköautojen maailmaan Kunnille Pöyry haluaa tarjota neljän kehittämistoimenpiteen listaa, jolla sähköautot saadaan riittävän vahvaksi osaksi suomalaista autokantaa. Kuntien on tarpeen näyttää esimerkkiä hankkimalla jonkin verran sähköautoja omaan käyttöön. Kun kunnilla on sähköautoja käytössä, viranhaltijat ymmärtävät, miten ne toimivat ja mitä ne edellyttävät toimiakseen. Toinen keskeinen rooli on julkisten latauspisteiden rakentaminen. Vaikka kiinteistöt tarjoavat latausmahdollisuuksia, ne eivät yksinään riitä. Pienillä kuntien omilla satsauksilla voidaan mahdollistaa uuden teknologian yleistyminen. Sähköautot eivät tule liikenteeseen sormia napsauttamalla. Jos nyt aloitetaan pienillä toimenpiteillä, meillä on vuosikymmenen kuluttua paljon sähköautoja. Pienten askelten politiikkaa kannattaa myös Jussi Palola. Muutama latauspiste ja jokunen sähköauto on jo hyvä alku. Seuraamme sähköautojen hankintaa ja latauspisteiden käyttöä Helsingissä kuukausittain. Sähköautoilijoille olennaista on tietää, missä autoa voi ladata matkan varrella. Sähköautojen lataus poikkeaa tapahtumana melko paljon polttomoottoriauton tankkauksesta ja vie huo- Sähköliikenteen valtakunnallisen latausoperaattorin valmiste Suomeen perustettiin marraskuussa työryhmä sähköautojen valtakunnallisen latausoperaattorin muodostamiseksi. Latausoperaattorin roolia voidaan verrata lähinnä sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö Fingridiin tai pankkialan Otto-automaatteihin. Tehtävänä on mahdollistaa latauspisteiden yhteiskäyttö ja turvata investoinnit. Vastaavanlaista ratkaisua ei toistaiseksi ole muualla maailmassa toiminnassa, mutta kehitteillä kylläkin (mm. Esimerkiksi Virossa koko latausinfrastruktuuri on valtion hallussa. Suomessa on lähdetty etenemään liiketoimintalähtöisemmin. Päätieverkon pikalatausasemat lienevät lyhyemmälläkin tähtäimellä kaupallista toimintaa. Sen sijaan tiheämpää taajamien latausverkkoa on vaikeampi saada nopeasti kaupalliseksi, koska hyödyt hajautuvat monelle taholle, arvioi Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne -hankkeen koordinaattori Elias Pöyry konsulttitoimisto Eerasta. Valtakunnallisen latausoperaattorin valmistelussa on mukana yli 30 energiayhtiötä. Operaattorin toiminta luo edellytykset sähköajoneuvojen laajamittaiselle yleistymiselle Suomessa. Valmistelu- 10 Kuntatekniikka 8/2012

11 YHDYSKUNTA mattavasti enemmän aikaa. Niin sanottu pikalatauskin kestää tyypillisesti parikymmentä minuuttia ja perinteinen lataus yön yli. Olennaista on, että kunnat ilmoittaisivat toimivat latauspisteensä yhteispohjoismaiseen tietokantaan verkkosivun sahkoinenliikenne.fi kautta. Näin tieto on helposti kaikkien sähköautoilijoiden saatavilla, Elias Pöyry korostaa. Pitkän tähtäimen työssä tärkeää on hänen mielestään se, että sähköliikenne otetaan osaksi kaupunkistrategiaa. Näin sen edistämisen edellytykset tulevat huomioon otetuksi kaupungin jokapäiväisessä kehittämis- ja suunnittelutyössä. Latauspisteet eivät sovi mihin tahansa Liikenneinsinööri Mikko Lehtonen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta huomauttaa, että joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen on viraston tärkeimpiä tavoitteita. Hänkään ei usko sähköautojen yleistymisen lisäävän yksityisautojen kokonaismäärää kaupungissa, vaan sähköautot lähinnä korvaavat polttomoottoriautoja. Latauspisteverkostoa kehitetään, mutta kadunvarsilatauspisteet eivät innosta. Julkisia latauspisteitä pitäisi ensisijaisesti perustaa esimerkiksi liityntäpysäköintialueille ydinkeskustan ulkopuolelle. Keskustaan ei kadunvarsipaikkoja juuri voida perustaa, mutta kiinteistöt luonnollisesti voivat alueilleen latauspisteitä rakentaa. Uusilla alueilla sähköautoilun kasvuun on kuitenkin viisasta vau vauhtiin työn tulosten on määrä olla valmiina puolen vuoden kuluttua. Mikäli latausoperaattori perustetaan, niin palvelut voisivat toimia esimerkiksi vuodesta 2014 alkaen. Operaattori kytkee yksittäiset latauspisteet yhtenäiseksi verkoksi kuluttajien käyttöön ja mahdollistaa valtakunnallisen rautua jo suunnitteluvaiheessa. Varaukset järeille sähkökaapeleille kannattaa tehdä muun yhdyskuntatekniikan rakentamisen yhteydessä. Silloin selvitään paljon halvemmalla, Lehtonen sanoo. Pitemmällä tulevaisuudessa kiinteistöt ja kaupalliset pikalatauspisteet muodostanevat latausinfrastruktuurin rungon. Rakennusvirasto kokeilee latauspisteitä joillakin kadunvarsien pysäköintialueilla. Ne kuitenkin aiheuttavat alueiden ylläpidossa haasteita ja latauskaapelit voivat haitata liikkumista, sanoo valaistuspäällikkö Juhani Sandström rakennusvirastosta. Hän on Lehtosen tavoin jäsenenä Helsingin sähköisen liikenteen kehittämishankkeen ohjausryhmässä. Haasteena ovat myös latauspisteiden rakenneratkaisujen standardoinnin puute sekä lähes automerkeittäin vaihtelevat pistotulppatyypit. Latausliitinkin voi autossa olla lähes missä tahansa. Sen vuoksi latauskaapelit ovat helposti jopa viisimetrisiä. Lataustolpan ulkomuotoa Helsingissä pohtii rakennusvirasto ja tarkoituksena on laatia latauspisteille eräänlaiset tyyppipiirustukset. Niissä esitettäisiin muun muassa kadunpinnan päällysteen väri, merkitsemistapa, käytettävät liikennemerkit ja lataustolpan koko. Tavoitteena on, että kaikki tarvitsevat löytävät latauspisteen eikä siihen pysäköidä vahingossa virheellisesti polttomoottoriautoja. Rakenteiden on myös sovittava kaupunkikuvaan, Sandström painottaa. sähköliikennepalvelun yhtenäisellä palvelutasolla. Yhteiskäyttömallit ovat sähköliikenteen kuumin puheenaihe Euroopassa. Toimintamalli tullaan rakentamaan ainakin Euroopan tasolla yhteensopivaksi, ja se on jo herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. HELSINGIN SÄHKÖISEN LIIKENTEEN OHJAUSRYHMÄN OSAPUOLET Hankintakeskus Helsingin Energia Helen Sähköverkko Oy HKL Kaupunkisuunnitteluvirasto Kiinteistövirasto Rakennusvirasto Rakennusvalvontavirasto Stara Talous- ja suunnittelukeskus Ympäristökeskus TEM tukee sähköautoilun edistämistä Työ- ja elinkeinoministeriö on varautunut tukemaan 10 miljoonalla eurolla sähköautojen ja niiden edellyttämän latausinfrastruktuurin rakentamista. Tukea sähköajoneuvo- ja latauspisteinvestointeihin voi ajoneuvojen osalta saada enintään 30 prosenttia hyväksytyistä leasing-kustannuksista (kuitenkin enintään 500 /kk) ja latauslaitteiden osalta enintään 35 prosenttia hyväksytyistä hankintakustannuksista. Tukipäätösten raami on olemassa, mutta tuen piiriin on vielä mahdollista päästä. Olisi tärkeää saada nyt nopeasti toimijoita listalle. Tammi-helmikuun tienoilla ministeriössä arvioidaan hakemuksia ja haetun tuen määrää, koordinaattori Elias Pöyry konsulttitoimisto Eerasta kertoo. Hän kannustaa kuntia aktiivisuuteen. Useat suuret kaupungit omistavat energiayhtiöitä, joten kunnilla on tässä asiassa mahdollisuus toimia myös omistajaohjauksen kautta. Ilman kuntien aktiivisuutta sähköliikenne ei etene. Myös kunnat voivat hakea tukea omiin kalusto- ja infrainvestointeihinsa. Yrityksille myönnettävälle tuelle on asetettu tuen hakijan taloudellista tilaa koskevia vaatimuksia, mutta kunnille näitä ei ole, Pöyry huomauttaa. Käyttöön otettavan sähköajoneuvon pitää kuulua työ- ja elinkeinoministeriön tuen piiriin hyväksymien sähköajoneuvojen joukkoon. Ajoneuvo tulee hankkia vähintään 36 kuukautta kestävällä leasing-sopimuksella (rahoitus- tai huoltoleasing), eikä sitä tänä aikana voi siirtää toiseen omistukseen tai toiseen käyttötarkoitukseen. Tuen piirissä olevia ajoneuvoja käytetään työ- tai työsuhdeautoina, henkilö- tai tavarankuljetuksessa tai ajoneuvo- ja sähköverkkoteknologiaan liittyvässä tutkimustyössä. Ajoneuvojen tulee olla liikennekäyttöön rekisteröityjä. Käyttöönotettavan latauspisteen tulee sopia sähköautojen lataamiseen sekä olla hankkeen koordinaattorin hyväksymä. Yrityksen tai yhteisön tulee ostaa latauspiste ja operoida sitä vähintään vuoden 2015 loppuun asti. Tänä aikana latauspistettä ei saa myydä eikä sen käyttötarkoitusta saa muuttaa. Kaikkia tuen piirissä olevia latauspisteitä käytetään sähköautojen ja ladattavien hybridisähköautojen lataukseen sekä Tekesin EVE-ohjelmassa erikseen määritellyn mittaus- ja tutkimustiedon keräämiseen. Latauspisteen hankkivan tulee sitoutua siihen, että latauslaitteistosta kerätään tietoa ja että tieto on vapaasti EVEohjelman hankkeiden käytössä sekä osallistua erilliseen käyttäjätutkimukseen. Lisätietoja: Kuntatekniikka 8/

12 Ranskan metropolit uudistuvat Nantes Saint-Nazaire tietoisen MUODONMUUTOKSEN TIELLÄ Atlanttinen Nantes on sen asukkaiden mielestä tyystin eri asia kuin Välimeren Ranska, Pariisista puhumattakaan. Nantes ja sen kaksoiskaupunki Saint-Nazaire on Ranskan viidenneksi suurin metropolialue. Asukkaita on noin ja kasvu on maan toiseksi nopeinta. Muutos taantuvasta telakka- ja satamakaupungista Ranskan erääksi halutuimmista asuinpaikoista on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana. Lauri Jääskeläinen virastopäällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Keskiössä on kaupunkia halkovan Loire joen suistoalue, Île de Nantes, jolla on vähemmän kunniakas menneisyys. Tältä 1 x 5 kilometrin suuruiselta alueelta hoidettiin läntisen maailman orjakauppaa vuosikymmenten ajan. Orjien ja heidän julmien kauppaisäntiensä jälkeen saaren valtasivat valtamerilaivojen telakat. Kun laivanrakennus loppui 1980 luvulla, oli kurssia muutettava nopeasti. Voi tuntua suorastaan kliseeltä, kun ratkaisua lähdettiin hakemaan luovista aloista, arkkitehtuurista, mutta myös ekologiasta ja paremmasta asumisesta. Kehittämisoperaattorina toimii Samoa (Société d amenagement de la métropole ouest atlantique West Atlantic Metropolitan Redevelopment Agency). Samoan johdossa on kaksi kaupunkidesignin asiantuntijaa, Marcel Smets ja Anne-Mie Depuydt. Kehittämiskonsepti on tuttu ja muuallakin käytetty: parannetaan julkista liikennettä ja vähennetään yksityisautoilua, houkutellaan asukkaat takaisin keskustaan, tuodaan alueelle julkisia palveluita sekä kunnioitetaan historiallista rakennettua ympäristöä. Île de Nantes on teollisuushistorian ulkoilmamuseo. Valtavat hangaarit, joka puolelle ulottuva kiskotus ja jykevät betoni- ja rautarakenteet antavat alueelle karaktääriä. Nosturit ja jokunen piippu nousevat muutoin tasaisesta silhuetista. Alue on maaperältään hiekkapohjaista suistoa, jota on vuosisatojen saatossa keinotekoisesti laajennettu. Alueen tuotannollista historiaa ei haluta sterilisoida ja piilottaa, vaan tuoda esiin. Tämä ideologinen valinta näkyy myös uudisrakennuksissa, kuten uudessa Arkkitehtuurikoulun rakennuksessa. Arkkitehtikoulun tilaratkaisut ovat selkeitä Lähes tuhannelle opiskelijalle mitoitettu Arkkitehtuurikoulu valmistui vuonna Rakennuksessa on myös yleisölle tarkoitettuja näyttely-, kirjasto- ja muita palvelutiloja. Suunnittelijapari Anne Lacaton & Jean-Philippe Vassal on tunnettu krouvista ja konstailemattomasta tyylistä, jossa on muistumia arte povera- tai arte minora -taidesuuntauksista. Materiaalit ovat yksinkertaisia, tilaratkaisut selkeitä ja ote kaikin puolin rento. Arkkitehtuurikoulussa suunnittelijakaksikon mottona oli: laitetaan rahat mieluummin tilaan kuin materiaaleihin. Koulun opettaja, suuri Suomen ystävä, arkkitehti M. Michel Velly, kiteyttää saman asian: tila on luksusta. Kymmenen vuotta sitten Loire -joen rantaan valmistunut valtava Oikeuspalatsi (Jean Nouvel) saattaa tummanpuhuvalla massallaan antaa tylyhkön ensivaikutelman. Sisätiloiltansa rakennus on kuitenkin tyylikäs. Melkomoinen vastakohta tummalle Oikeuspalatsille on sen taakse sijoittuva Manny, designin ja muotoilun keskus. Kuutiomaista rakennusta peittää erikoinen vaalea metallihäkkyrä, taideteos Air (Rolf Julius). Air demonstroi pehmeää linnunlaulun kaltaista musiikkia, jo- 12 Kuntatekniikka 8/2012

13 YHDYSKUNTA Lauri Jääskeläinen Entiset hangaarit ovat jo löytäneet uusiokäyttöä. ka tuo visuaaliseen kokemukseen värähtelyyn perustuvan äänimaailman efektin. Île de Nantes sijoittuu käytännössä keskelle kaupunkia. Nantes Metropole Uusi keskussairaala poikii alan tutkimusta ja bisnestä Nantes n kaksi suurta kysymystä liittyvät sairaalaan ja lentokenttään. Vanhan, Le Corbusierin oppilaan suunnitteleman keskussairaalan korvaamisesta uudella Île de Nantes n saarelle on jo päätetty. Uusi yliopistollinen keskussairaala poikii alueelle alan tutkimusta ja bisnestä. Lentokentän mahdollinen siirto on hankalampi kysymys. Lentokentän tämänhetkinen läheinen sijainti tuo kaupungille logistisen kilpailuedun. Matalalla rakennusten kattoja viistävät lentokoneet aiheuttavat luonnollisesti meluongelman. Jos Nantes n kasvu jatkuu nykyistä vauhtia, vaikuttaa uuden kentän rakentaminen väistämättömältä. Île de Nantesin alueelle on määrä rakentaa lähivuosina uutta asuntoa. Asuntokannasta neljännes varataan sosiaaliseen vuokra-asumiseen, saman verran sekamuotoiseen ja puolet omistusasumiseen. Saaren nykyinen työpaikkamäärä, , tuplaantuu viimeistään siinä vaiheessa kun sairaala muuttaa sinne. Designin ja muotoilun keskus Manny jo leikittelee. Lauri Jääskeläinen Asumisen viihtyisyys on ykköskysymys. Asuinkortteleiden keskelle toteutetaan 14 hehtaarin laajuinen urbaani puisto. Raitiotieliikennettä täydentää vuonna 2013 toimintansa aloittava uusi Chronobus bussilinja. Autopaikkamitoitus on huomattavan alhainen, vain yksi autopaikka viittä asuntoa kohti. Näin vähäinen autopaikkojen määrä edellyttää paitsi hyvin toimivaa joukkoliikennettä, myös väljästi mitoitetun jalankulku- ja pyöräilyreitistön. Nantes on vuonna 2013 Euroopan Vihreä pääkaupunki. Ekologiset arvot eivät Ranskassa ole esimerkiksi Saksaan tai Itävaltaan verrattuna olleet toistaiseksi valtavirtaa. Vihreän pääkaupungin status kiirehtii entisestään pienentämään hiilijalanjälkeä Nantesissa. CO 2 -päästöt ovat tilastojen mukaan vähentyneet jo lähes 5 tonnia asukasta kohti. Aurinkovoiman leviämistä hidastaa Ranskan hankala ja kuluttajalle epäedullinen tariffipolitiikka. Nantes on muuntunut nopeassa tahdissa aiemmin lähes pelkästään raskaan teollisuuden ja sataman varaan perustuvasta kaupungista luovia aloja ja koulutusta korostavaksi viihtyisäksi kasvukeskukseksi. Teollisuus ei ole suinkaan kaikonnut, vaan Nantes on Toulousen ohella Ranskan lentokoneteollisuuden keskuksia. Bretagnen provinssin pääkaupunkina Nantes on myös merkittävä hallinnollinen keskus. Kuntatekniikka 8/

14 Pohjoismaisten kuntien saavutukset puntarissa Ruotsalaiset tyytyväisimpiä ilmastotyön etenemiseen Norjalaiset ja ruotsalaiset kunnat ovat huomattavasti aktiivisempia laatimaan paikallisia ilmastostartegioita kuin suomalaiset ja islantilaiset. Pohjoismaiden ilmastotyön tilaa kartoittavan NordLead-hankkeen kyselyyn vastanneista kunnista Norjassa lähes kaikki ja Ruotsissa yli 80 prosenttia kunnista on laatinut ilmastostartegian. Suomessa osuus on 43 prosenttia ja Islannissa 11. Tiedot käyvät ilmi NordLead-hankkeen kyselystä. Lotta Mattsson asiantuntija Suomen Kuntaliitto Pohjoismaiset kunnat ovat jo melkein parin vuosikymmenen ajan tehneet ilmastotyötä. Vertailevaa tietoa kuntien ilmastotyöstä ei kuitenkaan ole ollut saatavilla. Näin syntyi ajatus NordLeadhankkeesta. Siinä tehtiin kyselytutkimus Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin kunnille. Kyselyllä saimme selvitettyä, mitä menestystekijöitä eri maiden paikallisessa ilmastotyössä on ja millaista tukea kunnat tarvitsevat edistääkseen ilmastoasioita entistä paremmin, kertoo hankkeen koordinaattori Kirsi- Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitosta. Kaikissa kyselyyn osallistuneissa maissa kunnat tekevät aktiivista ilmastotyötä. Norjalaiset ja ruotsalaiset kunnat ovat olleet selvästi aktiivisempia laatimaan paikallisia ilmastostrategioita kuin suomalaiset ja islantilaiset kunnat. Norjassa lähes kaikki, Ruotsissa yli 80 prosenttia, Suomessa 43 prosenttia ja Islannissa 11 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista on laatinut ilmastostrategian. On kuitenkin huomioitava, etteivät kaikki kunnat ole vastanneet kyselyyn. Esimerkiksi Suomessa ilmastostrategian laatineiden kuntien osuus kaikista kunnista on 34 prosenttia. Lonkila näkee erojen maiden välillä johtuvan ennen kaikkea 14 Kuntatekniikka 8/2012

15 YHDYSKUNTA Kirsi-Marja Lonkilan mukaan kunnat tekevät kaikissa NordLead-hankkeen kyselyyn osallistuneissa maissa aktiivista ilmastotyötä. valtion aktiivisemmasta roolista Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa paikallinen ilmastotyö on usein alhaalta ylöspäin lähtevää, kuntien omaehtoista toimintaa, kun taas Norjassa kunnat velvoitetaan lailla laatimaan ilmastostrategia. Ruotsissa valtio taas on tarjonnut tukea esimerkiksi paikallisiin investointeihin ja energianeuvojien palkkaamiseen. Samat menestyksen eväät Kuntien menestyksen takaa löytyy kaikissa maissa samanlaisia tekijöitä. Tärkeimmiksi nousseet seikat ovat ilmastotyön priorisointi päätöksenteossa sekä innostuneet ja asialle omistautuneet luottamushenkilöt ja virkamiesjohto. Sujuva poikkihallinnollinen yhteistyö ja tieto tarvittavista ja tehokkaista ilmastotoimista nousivat myös esiin listattaessa ilmastotyön menestystekijöitä. Näiden seikkojen lisäksi ilmastotyöllä on oltava riittävät taloudelliset resurssit. Yhteys kunnan talousarvioon on tärkeä, jotta ilmastoasiat nousevat esille päätettäessä toimintamenoista ja investoinneista. Kun kunnilta kysyttiin millaista tukea he tarvitsisivat parantaakseen paikallista ilmastotyötä, valtion tason toimet nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi kaikissa tutkituissa maissa. Taloudellista tukea kaivataan niin ilmastotoimien toteuttamiseen kuin ilmastokoordinaattorin palkkaamiseenkin. Tämän lisäksi kunnat toivovat valtion energiapolitiikalta vahvempaa painotusta uusiutuvaan energiaan, Lonkila listaa esille nostettuja tukitarpeita. Poliittinen sitoutuminen auttaa onnistumaan Kyselystä käy selvästi ilmi, että yksi suurimmista haasteista kuntien ilmastotyölle on poliittisen sitoutumisen puute. Myös henkilöstön ja taloudellisten resurssien vaje tuotiin useasti esille. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa ilmastotyön vaatima poikkihallinnollinen yhteistyö ja ilmastotyön organisointi kunnan hallintokoneistossa koetaan isona haasteena, ja tässä tehtävässä onnistuakseen kunnat tarvitsevat tukea. Ilmastotyö vaatii kaikkien hallinnonalojen sitoutumista kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin ja toimenpiteiden toteutukseen. Keskushallinnon rooli aiheuttaa Suomen ja Ruotsin välille merkittävän eron: Ruotsissa kunnan keskushallinnon rooli ilmastotyön koordinoijana on todella vahva, kun taas Suomessa keskushallinnon rooli on tutkituista maista heikoin. Suomessa ilmastotyö jää usein ympäristötoimen harteille, ja suomalaiset vastaajat ovatkin tyytymättömimpiä hallinnonalojen välisen yhteistyön sujuvuuteen ilmastoasioissa. Muiden pohjoismaiden esimerkin perusteella näyttääkin siltä, että keskushallinto voisi olla parempi taho koordinoimaan ilmastotyötä, Kirsi-Marja Lonkila ehdottaa. Tuloksia Ruotsin mallilla? Lonkilan mukaan tutkimuksen tuloksista ei ollut löydettävissä yhtä, kaikille maille sopivaa ratkaisua, koska kansalliset toimintatavat eroavat toisistaan liiaksi. Näyttää kuitenkin siltä, että Ruotsin malli kuntien omaehtoisesta ilmastotyöstä yhdistettynä valtion tarjoamaan rahalliseen ja muuhun tukeen toimii parhaiten. Ruotsalaiset ovat tyytyväisimpiä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja optimistisimpia sen suhteen, että ilmasto-ohjelman tavoitteet saavutetaan. Toisaalta Suomessa kunnat kokevat hallitsevansa ilmastotyötä paremmin kuin Norjassa, jossa valtio vaatii kuntia laatimaan ilmastostrategian. Valtion taholta asetettu pakko on tehokas tapa saada paikallinen ilmastotyö käyntiin, mutta ilman siihen suunnattuja taloudellisia resursseja ja neuvontaa sillä ei saavuteta paljoa, Lonkila summaa. Hankkeessa toteutetun kyselyn pohjalta on koottu julkaisu Aspects of strategic climate work in Nordic municipalities. Julkaisu löytyy Pohjoismaiden ministerineuvoston internet-sivuilta kohdasta julkaisut. Kuntatekniikka 5/2012 8/

16 Fossiilisista polttoaineista eroon vuoteen 2050 men Tanska nojaa entistä enemmän tuulivoimaan Tanskan hallituksen ja opposition yhdessä laatimassa energiasopimuksessa on painopiste uusiutuvan energian kehittämisessä. Tuulivoimaan, biomassaan ja biokaasuun sekä aalto- ja aurinkoenergiaan pohjautuvan energiantuotannon tukien määrä lisääntyy. Vuoteen 2020 asti tähtäävä sopimus edellyttää muun muassa, että puolet Tanskan energiankulutuksesta katettaisiin tuulivoimalla. Fossiilisista polttoaineista maa pyrkii kokonaan eroon vuoteen 2050 mennessä. TEKSTI JA KUVAT Tuija Käyhkö Tanskan hallituksen ja opposition alkuvuodesta yhdessä solmima energiasopimus linjaa maan energiapolitiikkaa vuoteen 2020 saakka. Kansallisen energiasopimuksen mukaan tuulivoiman osuuden Tanskan energiakäytöstä tulisi olla 16 Kuntatekniikka 8/2012

17 ENERGIA Tanska pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Maan energiahuolto on jatkossa entistä enemmän, uusiutuvien polttoaineiden varassa. Kuvassa Avedøren voimalaitoksessa poltettavia olkipaaleja. nessä Tanska tuplaa tuulivoiman osuuden energiahuollossa nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. vuonna 2020 peräti 50 prosenttia, kun se on nyt 25 prosenttia. Tavoitteen saavuttamiseksi on hallituksen mukaan perustettava kaksi kokonaan uutta yhteisteholtaan megawatin off shore tuulivoimapuistoa, joiden sijaintipaikoiksi on valittu Horns Rev (400 MW)ja Kriegers Flak (600 MW). Uusia rannikkotuulimyllyjä rakennetaan 500 megawatin edestä ja maaperäisiä tuulivoimaloita 1800 megawatin edestä. Tanskan energiapolitiikasta tulee sopimuksen myötä kertaheitolla maailman kunnianhimoisinta uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Maan hiilidioksidipäästöt vähenevät sopimuksen toteutuessa 34 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Energiatehokkuuden lisäämistoimenpiteiden ansiosta energiankulutus vähenee 12 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna. Vuonna prosenttia Tanskan energiantuotannosta perustuu uusiutuviin lähteisiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on edelleen päästä täysin eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvan energian lisäys tuo uusia työpaikkoja Sopimuksen myötä investoinnit tuulivoimaan, biokaasuun ja biomassan tuotantoon sekä aurinkoja aaltovoimaan kasvavat merkittävästi, minkä myötä syntyy sekä uusia työpaikkoja että vientimahdollisuuksia. Kokonaisuutena sopimuksen arvioidaan luovan sekä uusia vientimahdollisuuksia että työpaikkoja niin sanotuille vihreille teknologioille. Erityisesti pitkään jäissä olleiden biokaasulaitosten rakentamisen uskotaan nyt lähtevän vauhtiin, kun sopimus nostaa biokaasun syöttötariffin 1,15 kruunuun kilowattitunnilta. Hintatuki alenee asteittain niin, että vuonna 2020 se on 1,05 kruunua kilowattitunnilta. Sopimus edellyttää myös olemassa olevan rakennuskannan energiaremontointia. Sitä varten on korvamerkitty 30 miljoonaa kruunua, ja saneerausstrategian sisällöstä on tarkoitus sopia vuoden 2013 aikana. Energiasopimuksen kustannustaso on ollut yksi neuvottelujen keskeisimmistä kiistakysymyksistä. Sopimuksen toimeenpanosta aiheutuu vuoteen 2020 mennessä yhteensä 3,5 miljardin kruunun lisäkustannukset, jotka lankeavat sekä yritysten että yksityisten kuluttajien maksettaviksi. Jokaiselle kotitaloudelle tämä tietää kruunun lisälaskua ja yrityksille 200 kruunun lisälaskua työntekijää kohden vuonna Tanskassa ovat jo tällä hetkellä EU -maiden korkeimpiin lukeutuvat sähkömaksut; kotitalouksilla ne ovat 70 prosenttia Euroopan unionin keskiarvoa korkeammat. Oppositiopuolueista erityisesti vasemmistoon lukeutuva Venstre on vastustanut tuulivoimatuotantokapasiteetin lisäämistä ja on sen sijaan ehdottanut biokaasun merkittävämpää tukemista. Venstre hyväksyi sopimuksen, kun off shore -tuulivoimapuistojen kapasiteettitavoitteesta tuli hieman kaavailtua pienempi. Hallitus korostaa sopimuksen tuovan säästöjä, kun energiankulutus sekä riippuvuus hintaherkistä fossiilisista polttoaineista vähenevät. Hallituksen arvion mukaan sopimus tuo täten energiantuotantoon miljardin kruunun säästöt. Laskelmat ovat saaneet runsaasti kritiikkiä osakseen, koska öljyn ja maakaasun hintakehitystä on vaikea ennustaa, ja koska energiatehokkuuden lisääminen edellyttää yrityksiltä ja kotitalouksilta uusia investointeja. Kritiikkiä on julkisuudessa kohdistunut myös sopimuksen tuomiin ilmastovaikutuksiin, siirtyväthän Tanskan säästämät päästökiintiöt EU:n päästökaupan johdosta vain muualle hyödynnettäviksi. Suurta kädenvääntöä aiheuttanut kysymys kotitalouksien öljy- ja maakaasulämmityksen alasajosta ratkesi lopulta niin, että nämä lämmitysmuodot kielletään uudisrakentamisessa vuodesta 2013 alkaen, eikä olemassa olevia öljylämmittimiä enää vuodesta 2016 alkaen saa korva- Kuntatekniikka 8/

18 ta uusilla sellaisilla alueilla, joilla kaukolämpöverkko tai maakaasu ovat vaihtoehtoina käytettävissä. Valtio tukee siirtymistä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin yhteensä 42 miljoonalla kruunulla. Tuulivoimateollisuus kiittelee sopimusta Tanskan tuulivoimateollisuuden mukaan uusi sopimus edistää alan tuotantoa ja vientimahdollisuuksia. Tuulivoiman suosiminen ei miellytä kaikkia osapuolia. Aalborgin yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan suurten yli kahden megawatin tehoisten tuulimyllyjen aiheuttamaa matalafrekvenssistä meluhaittaa ei ole otettu tarpeeksi huomioon ympäristösäädöksiä tehtäessä. Siksi tuulivoimaloiden rakentamista merelle pidetään hyvänä ratkaisuna. Tanskan hallituksen tuulivoimapanostuksista huolimatta tuulivoima-ala on tiukilla. Turbiininvalmistajien välinen kilpailu on kireää ja alalla uhkaa olla ylikapasiteettia. Wind Energy Council:in tuoreen tutkimuksen mukaan maailman tuulivoimamarkkinoiden kasvu on tyrehtynyt. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 kasvu oli ainoastaan 6 prosenttia, kun se vuosina oli 46 prosenttia. OECD huomauttaa raportissaan, että tanskalaisten mittava panostaminen tuulivoimatuotantoon tekee maan taloudesta haavoittuvan. Raportin mukaan ei ole niinkään varmaa, että juuri tuulivoima kasvaa maailmanlaajuisesti Tanskan odotusten mukaan. Sen sijaan muut uusiutuvan energian tuotantomuodot tarjoavat tuulivoimatuotannolle vahvan vastuksen alenevien tuotantokustannusten ansiosta. Tanskalaisen tuulivoimajätin Vestaksen toimitusjohtaja Ditlev Engel on todennut tuulivoimamarkkinoiden olevan epävarmat ja pitkälti poliittisista virtauksista riippuvat. Euroopassa julkisen sektorin tuulivoimatukea on leikattu merkittävästi muun muassa Espanjassa ja Saksassa. Yhdysvallat oli vuonna 2011 maailman toiseksi suurin tuulivoimamarkkina asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan mitattuna, ja noin 30 prosenttia Vestaksen hankkeista tuleekin USA:sta. Jättivoimala syöksee sähköä yli miljoonaan kotiin Dong Energyn Avedøren voimalaitos näyttää tieteiselokuvasta otetulta jättiläismäiseltä avaruushärveliltä. Kööpenhaminan etelälaidalla sijaitseva voimalaitoslaitos näkyy alavassa maastossa kauas. Moderni arkkitehtuuri saa voimalarakennuksen näyttämään tulevaisuudesta tipahtaneelta. Voimalaitos on hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan Tanska haluaa energiahuoltoaan kehittää. Polttoainevalikoimassa on vielä kaasua, hiiltä jä öljyä, mutta niitä pyritään korvaamaan uusiutuvilla polttoaineilla. Laitokseen rahdataan puupellettejä Baltian maista ja olkea lähimaatiloilta. Sähköä ja lämpöä tuottavasta CHP-laitoksesta saa sähkönsä yli 1,3 miljoonaa kotia Pohjois-Euroopassa ja lämpöäkin riittää tuhanteen kööpenhaminalaiseen kotiin. Tehokkain lajissaan Voimalaitos koostuu kahdesta yksiköstä Avedøre1:stä ja Avedøre 2:sta. Kokonaissähköteho on 825 megawattia ja lämpöteho 710 megawattia. Laitoksen omistava Dong Energy (Dansk Oil & Natural Gas) kehuu laitostaan maailman tehokkaimmaksi lajissaan. Vuonna 1990 rakennettu Avedøre 1 käyttää polttoaineenaan hiiltä ja öljyä. Vuonna 2001 valmistuneessa kakkosyksikössä monipolttoainekattila käyttää polttoaineenaan maakaasua, öljyä, puupellettejä ja olkea. Laitosten polttoaineista hiilen osuus on 40 prosenttia, puupellettien 37, maakaasun 18, oljen neljä ja öljyn yksi prosentti. Hiilen ja öljyn kulutusta on jatkossa tarkoitus korvata yhä enemmän uusiutuvilla polttoaineilla. Voimalaitoksen savukaasun puhdistus on tehokasta: typenoksidit otetaan talteen 85-prosenttisesti, lentotuhka 99-prosenttisesti ja rikkidioksidi 98-prosenttisesti. Lentotuhka menee sementin valmistukseen ja rikkiyhdiste kipsituotteisiin. Dong Energy toimii kuin yksityinen yritys; valtion omistusosuus on 73 prosenttia. 18 Kuntatekniikka 8/2012

19 ENERGIA Tukea saa, kun osaa hakea Ulkopuolinen rahoitus vauhdittaa KUNTIEN ILMASTOHANKKEITA Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen saattavat asettaa tiukan taloustilanteen keskellä painiville kunnille suuren haasteen. Mistä löytää rahoitusta hyville ideoille ja investoinneille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun kunnan oma budjetti ei kaikkeen riitä? Emilia Paavilainen projektiasiantuntija Suomen Kuntaliitto Osana Kuntaliiton Ilmastokumppanuus-esiselvitystä kartoitettiin erilaisia vaihtoehtoja kunnissa toteutettavien ilmastohankkeiden- ja investointien rahoitukseen ja kysyttiin muutamilta tukea saaneilta kunnilta heidän kokemuksistaan. Vastaus on selkeä: ulkopuolinen rahoitus on mahdollistanut merkittävien toimenpiteiden ja päästövähennysten saavuttamisen ja tuonut mukanaan monia positiivisia hyötyjä. Kunnat voivat saada rahoitusta ilmastohankkeilleen monesta eri lähteestä. Esimerkiksi joukkoliikenteen valtionavus- tuksia on haettavissa hyvin monipuolisesti erilaisiin joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja maakunnan kehittämisrahaa voi saada seudullisesti ja alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin jotka tukevat alueen maakuntastrategian tavoitteita. Energiatehokkuushankkeisiin on tukea tarjolla TEM:n energiatuki ja ARA:n myöntämät avustukset ja kehittämisrahoitus ovat tärkeitä rahoi- Ulkopuolinen rahoitus on mahdollistanut päästövähennysten saavuttamisen ja tuonut mukanaan monia hyötyjä. tuslähteitä monissa kunnissa. Esimerkiksi kunnan energiakatselmuksen suorittamiseen voi Kuntien energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan osallistuva kunta saada TEM:ltä tukea jopa 50 prosenttia. Hankerahoitusta myöntävät myös Sitra ja Tekes. Sitran tukea on saanut esimerkiksi Tampereen kaupungin ECO 2 Ekotehokas Tampere hanke ensimmäisinä toimintavuosinaan. Eri rahoittajien yhteistyö mahdollisti myös esimerkiksi vuonna 2011 valmistuneen Suomen ensimmäisen matalaenergiakerrostalon rakentamisen Kuopioon. Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n hankkeessa olivat rahoittajina mukana ARA, Tekes ja Sitra. Monet pankit sekä vakuutusja rahoituslaitokset kuten esimerkiksi Kuntarahoitus ja Pohjoismaiden investointipankki myöntävät kunnille lainoja kilpailukykyisin ehdoin. Yksi tärkeä rahoitusmuoto erilaisille energiatehokkuusinvestoinneille on myös ESCO-palvelu, jonka ideana on, että palvelun kustannukset ja mahdolliset investoinnit maksetaan palvelun seurauksena syntyneillä kustannussäästöillä. EU:n rahoitusvälineistä vipuvoimaa ilmastotyöhön Euroopan Unionilla on monia rahastoja, joista kunnat voivat hakea rahoitusta ilmasto- ja energiahankkeille. Tällä hetkellä tärkeimpinä rahoituskanavina voidaan pitää kestäviä energiaprojekteja rahoittavaa IEE-ohjelmaa sekä energiaprojektien teknistä valmistelurahoitusta tarjoavia ELENA ja MLEI rahoitusvälineitä. Yhtä tärkeitä kanavia ovat myös EU:n alueiden välistä yhteistyötä, energiatehokkuutta ja innovaatioita tukevat Interreg-ohjelmat ja ympäristötietoisuuden levittämiseen suunnattu LIFE+-rahoitus. Lapua kehittää energiaomavaraisuutta Lapuan kaupunki osallistuu EU:n 7. puiteohjelman Concerto-aloitteen kautta rahoitettuun SOLUTION-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää paikallista uusiutuvan energian tuotantoa sekä parantaa energiatehokkuutta ja näin tuottaa energiaomavaraisuuden mallikaupunkeja. Hankkeeseen osallistuu Lapuan kaupungin lisäksi Suomesta Thermopolis, VTT sekä Schneider Electric. SOLUTION on EU:n kansainvälinen hanke ja myös kunnat Sveitsistä, Itävallasta ja Kroatiasta kansallisine yhteistyötahtoineen toteuttavat hanketta tahoillaan. Puolentoista vuoden valmistelu-, hakemus- ja sopimusneuvotteluvaihe ennen hankkeen aloittamista sekä sittemmin EU:lle tuotettava hankeraportointi ovat vaivan arvoisia. Käytössä oleva pääoma kasvaa saatavan tuen kautta, jolloin voidaan toteuttaa suurempiakin hankkeita, toteaa hankkeessa mukana oleva Thermopoliksen projektiasiantuntija Lea Hämäläinen. Viisivuotisen tukikauden aikana Lapua saa EU-tukea hankkeelle n. 1,5 miljoonaa euroa kun hankkeen kokonaiskustannukset Lapuan kaupungissa ovat noin 4 miljoonaa euroa. Hankkeen ansiosta Lapualla toteutetaan muun muassa tuulivoimapuisto, biokaasuvoimala sekä rakennetaan aurinkokeräimillä varustettu uusi oppilaitos. Energiatehokkuutta lisätään esimerkiksi kunnan terveyskeskuksen ja kulttuurikeskuksen energian- ja vedenkulutuksen seurannalla. Lisätietoja rahoitusvaihtoehdoista: Kuntatekniikka 8/

20 Rautavaaralla osuuskunta lämmittää kuntakeskusta Rautavaaran kunta irrottautui maakunnallisesta lämpöyhtiöstä muutama vuosi sitten. Nyt taajaman kiinteistöt lämpiävät kunnan, yrittäjien ja asukkaiden yhdessä omistaman lämpöosuuskunnan kautta. TEKSTI Hanna Moilanen Rautavaaran biovoimalan edessä seisoo kaksi tyytyväistä miestä. Oman paikkakunnan hakkeella lämpiävä voimalaitos tuo seudulle työtä ja lämmittää lähes kaikki maalaistaajaman kiinteistöt. Osuuskuntamalliin siirtyminen näkyy myös pohjoissavolaisen kunnan rahakirstussa. Lämmityskustannuksista syntyy säästöä vuositasolla yli euroa aiempaan verrattuna pelkästään kunnan kiinteistöjen osalta. Kaukolämmön hinta on noussut viime vuosina nopeasti suhteessa muuhun kustannustasoon. Kuntapuolella ei tunnu hyvältä leikata palveluista samalla kun lämmityskulut kasvavat, Rautavaaran talous- ja kehittämisjohtaja Janne Tervo pohtii. Taustalla on tuttu tarina. Parintuhannen asukkaan Rautavaara myi 1990-luvulla oman kaukolämpöverkkonsa maakunnalliselle yhtiölle. Sen jälkeen toiminnan kehittäminen ei enää ollutkaan niin helppoa luvulla kunnassa alettiin havitella luopumista raskaasta polttoöljystä ja siirtymistä kotimaisiin polttoaineisiin. Päätöksessä keskeisinä olivat kustannusja työllisyysvaikutukset. Kunta ehdotti myös verkon laajentamista. Suuressa osassa taajaman yksityiskiinteistöistä oli öljyyn perustuva keskuslämmitys, joka alkoi olla päivittämisen tarpeessa. Savon Voima kuitenkin torjui verkon laajentamisen kannattamattomana. Paikalliset aktiivit eivät antaneet kritiikin lannistaa. Lämpöosuuskunta perustettiin vuonna Oma verkko rakennettiin ensin sille puolelle taajamaa, jossa kaukolämpöä ei Rautavaaran kunnan talous- ja kehittämisjohtaja Janne Tervo ja Rautavaaran lämpöosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Korkalainen ovat tyytyväisiä, kun kuntakeskuksen kiinteistöt lämpiävät edullisesti lähiseudun bioenergialla. Hanna Moilanen 20 Kuntatekniikka 8/2012

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen kolmas teemaseminaari: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon Helsinki, Kuntatalo 24.11.2010 Mikä ilmastohanke?

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot