KAUPUNGEISSA ON PIAN SÄHKÖAUTOJEN AIKA. Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen. 8/2012 Jukka Korkalaisen johtama osuuskunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNGEISSA ON PIAN SÄHKÖAUTOJEN AIKA. Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen. 8/2012 Jukka Korkalaisen johtama osuuskunta"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 8/2012 Jukka Korkalaisen johtama osuuskunta lämmittää Rautavaaran kuntakeskusta. sivu sivulla Ranskan metropolit uudistuvat sivu 12 Pellettien pölypoltto tuli Suomeen sivu 22 Led alkaa olla vahva valaistusvaihtoehto sivu 36 Chicagon vesihuollossa koolla on väliä sivu 42 Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen KAUPUNGEISSA ON PIAN SÄHKÖAUTOJEN AIKA sivu 6

2 Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta:

3 SISÄLTÖ 8 / joulukuuta Led-valaistuksen käyttö laajenee kaupungeissa tuotteiden teknisen laadun parantuessa. Kuvassa Jyväskylän led-valaistua kävelykeskustaa. 12 Nantesin kaupunki on muuttunut taantuvasta telakka- ja satamakaupungista erääksi Ranskan halutuimmista asuinpaikoista. 22 Tampereen Sarankulmassa otetaan vuodenvaihteessa käyttöön Suomen ensimmäinen puupellettien pölypolttolämpövoimala. 42 Chicagon hulevesiä hallitaan laajan tunneli- ja putkiverkoston sekä suurten pumppaamojen ja altaiden avulla. YHDYSKUNTA Sähköautot tarvitsevat uutta yhdyskuntatekniikkaa 6 TEM tukee sähköautoilun edistämistä 11 Ranskan metropolit uudistuvat 12 Ruotsalaiset tyytyväisimpiä ilmastotyön etenemiseen 14 ENERGIA Tanska nojaa entistä enemmän tuulivoimaan 16 Avedøren jättivoimala syöksee sähköä yli miljoonaan kotiin 18 Ulkopuolinen rahoitus vauhdittaa kuntien ilmastohankkeita 19 Rautavaaralla osuuskunta lämmittää kuntakeskusta 20 Pellettien pölypolttotekniikka tuli Suomen lämmöntuotantoon 22 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 30 VALAISTUS Led on rantautunut valon kaupunkiin 32 Lutakon Led-puistossa voi vertailla ulkovalaisimia 36 Ledien toinen tuleminen 36 Helsinki pohtii ulkovalaistuksen tulevaisuutta 40 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO Chicagon vesihuoltoa hoidetaan suurissa yksiköissä 42 Kloorifenolit Mikkelin pohjavesialueen uhkana 44 Suomalaisyrityksen haarapora palkittiin Sao Paulossa 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Kenraali Sähkö 25 Uutisia 52 Kirjallisuutta 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 Kuntatekniikka 8/2012 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 8/2012 Jukka Korkalaisen johtama osuuskunta lämmittää Rautavaaran kuntakeskusta. sivu sivulla Ranskan metropolit uudistuvat sivu 12 Pellettien pölypoltto tuli Suomeen sivu 22 Led alkaa olla vahva valaistusvaihtoehto sivu 36 Chicagon vesihuollossa koolla on väliä sivu 42 Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen KAUPUNGEISSA ON PIAN SÄHKÖAUTOJEN AIKA sivu 6 Kannen kuva: Sepoo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Energiaa etsimässä Määräaikainen sähkösopimukseni päättyy juuri joulun alla. Ei syytä huoleen, sillä sähköyhtiö kyllä jatkaa sähkön myymistä toistaiseksi ilman uutta erillistä sopimustakin. Hinta näyttää nousevan siitä riippumatta, pyydänkö tarjouksia vai en, mutta korotuksen suuruus hiukan vaihtelee. Sähkön kysyntä kasvaa ainakin hetkeksi joulukuun pakkasissa, vaikka teollisuustuotanto takkuaakin. Suomalainen keskustelu energiaratkaisuista on syksyn mittaan ollut ajoittain värikästä. Sysäyksenä puheille on ollut erityisesti saksalaisen E.ON:n ja joidenkin kotimaisten osapuolten vetäytyminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. On arvioitu, että lisäydinvoimaa ei ole enää mielekästä rakentaa sen kalleuden vuoksi, mutta myös lisärakentamisen puolesta on puhuttu. Kotimaista energiakeitosta hämmentää tänä talvena myös sateisesta vuodesta johtuva turvepula. Se on jo johtanut hiilen käytön lisäämiseen useiden kuntatataustaistenkin energiayhtiöiden CHP-voimalaitoksissa. Vaikka turvetta kotimaasta saataisiinkin, sen käyttöä on haluttu rajoittaa verotuksen keinoin. Turpeen vaihtoehtona nykyisissä voimalaitoksissa on käytännössä ilmaston näkökulmasta vähintään yhtä vahingollinen tuontihiili. Oman mausteensa energiasoppaan tuo uusiutuva energia tuotantomuotoineen. Vaikka vettä on saatu taivaalta päättyvänä vuonna yllin kyllin, energiaa siitä ei voida ottaa talteen aiempaa enemmän. Keskustelua vesivoimarakentamisestakin on viritelty uudelleen. Paikallisen energiatuotannon, kuten tuuli- ja biovoiman säädös- ja tukiviidakko kaivannee sekin selkiyttämistä. Erinomaisen energiavaihtoehdon etsintä siis jatkuu. God hjul! Joulu ja pyörillä kulkeva liikenne ovat toisilleen läheisiä. Muinaisen Baabelin pakanauskontoon kuulunut auringonvaunujen pyörä symboloi aurinkoa ja sitä kutsuttiin pohjoismaiden germaanisissa kielissä nykyiseen tapaan nimellä hjul. Tästä lienee tullut sana jul eli joulu. Voidaan siis ajatella, että viettäessämme joulua vuoden pyörä alkaa kääntyä uudelle kierrokselleen kevään valon vähitellen voittaessa. Kuntatekniikka-lehden toimituksen puolesta kiitän lämpimästi lukijoitamme ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan rauhaisaa joulua ja menestystä tulevalle vuodelle. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 1/ Liikuntapaikat Viheralueet 2/ Vesihuolto Kiinteistöt 3/ Jätehuolto Liikenne ja väylät Jäähallit Yhdyskuntatekniikka / Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Latauspisteet hakevat paikkaansa kaupunkiympäristössä Sähköautot tarvitsevat uutta yhdyskuntatekniikk Helsingin Energian tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palola lataa työnantajansa sähköautoa Runeberginkadun latauspisteessä. Hän uskoo pienten askelten politiikkaan sähköautoliikenteen edistämisessä. Kuntien on lähdettävä pienin panoksin, mutta ripeästi liikkeelle, jotta vuosikymmenen kuluttua uusista autoista suuri osa voisi olla ladattavia sähkö- ja hybridiautoja.. 6 Kuntatekniikka 8/2012

7 YHDYSKUNTA a Sähköautojen laaja käyttöönotto tarjoaa yhden tärkeän keinon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja kaupunkien ilman laadun parantamiseen. Suomi on toistaiseksi sähköautoilun kehitysmaa, mutta käynnissä olevat sähköliikenteen hankkeet kaupunkiseuduilla sekä valtakunnallisen sähköautojen latausoperaattorin perustaminen vauhdittavat alan kasvua. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Seppo Haavisto Kuntatekniikka 8/2012 7

8 YHDYSKUNTA Sähköautojen historiasta monet muistavat kotimaisen Elcat-sähköautohankkeen lähes kolmen vuosikymmenen takaa. Noista ajoista henkilöautoliikenteen toimintaympäristö ja kansalaisten autoilulle asettamat odotukset ovat monin tavoin muuttuneet. Nyt alan ylivoimaisesti tärkein kannustin on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Pohjoismaisista naapureistamme Norja on johtava sähköautomaa lähes sähköautollaan. Taustalla ovat ainakin osittain huomattavat veroedut. Siellä sähköautoilijoilla on muun muassa auto- ja arvonlisäverovapaus, bussikaistojen käyttöoikeus sekä maksuton pysäköinti. Tanskassa sähköautoja on yli ja tanskalainen sähköautoilija välttyy muun muassa rekisteröintimaksulta ja omistajaverolta. Suomessa sähköautoliikenteen edistämishankkeita tukee vahvasti muun muassa Tekes vuoteen 2015 jatkuvan EVE-ohjelmansa kautta. Tavoitteena on, että maamme väylillä liikkuu vuosikymmenen kuluttua noin sähköautoa. Merkittäviä alueellisia hankkeita on käynnissä muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Sarjavalmisteisia sähköajoneuvoja on Suomessa rekisteröitynä marraskuussa hieman yli 200 kappaletta, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Autojen latauspisteitä on perustettu lähinnä kaupunkikeskuksiin ja niitä on nyt noin 150. Helsingissä laajapohjainen valmisteluryhmä Helsingissä on käynnissä vuoden 2013 loppuun kestävä sähköisen liikenteen hanke, jonka aikana kaupungin eri organisaatioiden roolit ja toimintaperiaatteet sähköautoliikenteen mahdollistamiseksi määritellään ja otetaan osaksi kaupungin tavanomaisia suunnittelukäytäntöjä. Viime vuoden alussa käynnistetyn hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ja siinä on edustettuna yhteensä kymmenen eri kaupungin organisaatiota. Ohjausryhmän sihteerinä toimii tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palola Helsingin Energiasta. Hän näkee nyt olevan oikea hetki seuraavien kehitysaskelien ottamiseen. Suuret autovalmistajat valmistavat uskottavia sarjavalmisteisia tuotteita. Kaupunkien rooli on sähköauton käyttömahdollisuuksien edistäminen. Työryhmä onkin laatinut yleissuunnitelman Helsingin julkisesta sadan latauspisteen verkostosta. Pisteistä kolmisenkymmentä on tarkoitus Oman haasteensa latauspisteille tuo vielä toistaiseksi standardoimattomat ajoneuvojen latausliittimet. 8 Kuntatekniikka 8/2012

9 Sähköautojen lataustolppien tulee ulkoasultaan sopia kaupunkikuvaan. Helsingin rakennusvirastossa on tarkoituksena laatia latauspisteille eräänlaiset tyyppipiirustukset. avata jo ensi vuoden aikana. Sähköautojen käyttöönotto ja niiden lataaminen on suuri systeemimuutos ajoneuvoliikenteessä. Suurin osa latauksista tehdään kotona, työpaikalla tai muiden kiinteistöjen latauspisteissä kuten kauppakeskusten pysäköintihalleissa. Pikalatausverkosto huoltoasemilla tai kadunvarsilla täydentää kiinteistöjen tarjoamia latauspaikkoja. Pääosin nämä voivat syntyä kaupalliselta pohjalta. ABC-ketju on jo aloittanut oman verkostonsa rakentamisensa, Palola sanoo. Helsingin kaupunginhallitus päättää lähiaikoina, toteutetaanko kaupungin latauspisteverkosto ryhmän ehdotuksen mukaisesti. Ratkaisematta on vielä myös se, minkä organisaation varoista verkoston rakentaminen rahoitetaan. Niin ikään linjaus kaupungin omista sähköautohankinnoista ratkaistaan lähiaikoina. Keskusteltu on noin 30 sähköauton hankkimisesta kaupungin organisaatioiden käyttöön ensi vuonna. Myös Vantaalla on perustettu vastaavanlainen sähköisen liikenteen poikkihallinnollinen ryhmä ja laadittu latauspisteverkoston yleissuunnitelma. Useita perusperiaatteita on kuitenkin tarpeen ratkaista valtakunnallisesti. Esimerkiksi latauspisteiden sijaintitietojen saatavuus, latauksen maksaminen, latauspisteiden ulkoasu ja havaittavuus kaupunkiympäristössä sekä valtakunnallinen latausoperaattori ovat tällaisia asioita. Tavoitteena ovat asiakasystävälliset tekniset ratkaisut, jotka toimivat kaikkialla maassa, Palola selostaa. Pitkäjänteinen systeemimuutos Helsingin toimenpiteet linkittyvät laajempaan pääkaupunkiseudun sähköisen liikenteen edistämistyöhön. Pääkaupunkiseudun Sähköinen liikenne hankkeen koordinaattorina toimii Elias Pöyry johdon konsultointiyhtiö Eerasta. Hän näkee ilmapiirin sähköautojen yleistymiselle myönteisenä. Sähköisen liikenteen edistämiseen pitkällä tähtäimellä on poliittisella tasolla sitou- Kuntatekniikka 8/2012 9

10 punkien keskustojen logistiikka voisi sen sijaan Pöyryn mielestä muuttua sähköautoilla hoidettavaksi varsin pian, kun valmistajilta tulee nopeassa tahdissa uusia automalleja myyntiin. Realismia on myös se, että kehyskuntien asukasmäärä kasvaa. Sähköauto tarjoaa siellä päästöttömän tavan liityntäliikenteelle, jonka järjestäminen julkisena voi olla vaikeaa. Ainakin yksittäisiä latauspisteitä tarvitaan tämän vuoksi monissa kunnissa jo lähivuosina. Pöyry ei usko päästöttömien sähköautojen lisäävän autojen kokonaismäärää Suomessa, vaan ne nimenomaan korvaavat polttomoottoriautoja. Näin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan pääkaupunkiseudulla 10 prosentin kasvu joukkoliikenteen käytössä vähentäisi päästöjä 0,5 prosenttia, kun taas vastaava sähköautojen osuuden lisäys autokannassa vähentäisi niitä merkittävästi, Elias Pöyry huomauttaa. Eera Oy Kaaviokuva sähköisen liikenteen järjestelmästä ja sen toimijoista. (Lähde: Tekes) Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne hankkeen koordinaattori Elias Pöyry kannustaa kuntia lähtemään pienin askelin, mutta ripeästi, mukaan sähköliikenteen edistämiseen. duttu yli puoluerajojen. Tärkeää sähköautojen yleistymiselle on suorat kuluttajatuet esimerkiksi Norjan tapaan sekä riittävän latausinfrastruktuurin aikaansaaminen, Pöyry sanoo. Kaikki Etelä-Suomen suuret kaupungit on tarkoitus saada sähköautojen latausverkon piiriin tällä vuosikymmenellä. Uskon, että esimerkiksi Helsingistä Turkuun pääsee vaivatta sähköautolla jo ensi kesänä. Siihen, että sähköauto soveltuu kaikille ihmisille jokseenkin kaikkeen käyttöön, menee kuitenkin vielä pitkä aika. Kau- Kuntien askelmerkit sähköautojen maailmaan Kunnille Pöyry haluaa tarjota neljän kehittämistoimenpiteen listaa, jolla sähköautot saadaan riittävän vahvaksi osaksi suomalaista autokantaa. Kuntien on tarpeen näyttää esimerkkiä hankkimalla jonkin verran sähköautoja omaan käyttöön. Kun kunnilla on sähköautoja käytössä, viranhaltijat ymmärtävät, miten ne toimivat ja mitä ne edellyttävät toimiakseen. Toinen keskeinen rooli on julkisten latauspisteiden rakentaminen. Vaikka kiinteistöt tarjoavat latausmahdollisuuksia, ne eivät yksinään riitä. Pienillä kuntien omilla satsauksilla voidaan mahdollistaa uuden teknologian yleistyminen. Sähköautot eivät tule liikenteeseen sormia napsauttamalla. Jos nyt aloitetaan pienillä toimenpiteillä, meillä on vuosikymmenen kuluttua paljon sähköautoja. Pienten askelten politiikkaa kannattaa myös Jussi Palola. Muutama latauspiste ja jokunen sähköauto on jo hyvä alku. Seuraamme sähköautojen hankintaa ja latauspisteiden käyttöä Helsingissä kuukausittain. Sähköautoilijoille olennaista on tietää, missä autoa voi ladata matkan varrella. Sähköautojen lataus poikkeaa tapahtumana melko paljon polttomoottoriauton tankkauksesta ja vie huo- Sähköliikenteen valtakunnallisen latausoperaattorin valmiste Suomeen perustettiin marraskuussa työryhmä sähköautojen valtakunnallisen latausoperaattorin muodostamiseksi. Latausoperaattorin roolia voidaan verrata lähinnä sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö Fingridiin tai pankkialan Otto-automaatteihin. Tehtävänä on mahdollistaa latauspisteiden yhteiskäyttö ja turvata investoinnit. Vastaavanlaista ratkaisua ei toistaiseksi ole muualla maailmassa toiminnassa, mutta kehitteillä kylläkin (mm. Esimerkiksi Virossa koko latausinfrastruktuuri on valtion hallussa. Suomessa on lähdetty etenemään liiketoimintalähtöisemmin. Päätieverkon pikalatausasemat lienevät lyhyemmälläkin tähtäimellä kaupallista toimintaa. Sen sijaan tiheämpää taajamien latausverkkoa on vaikeampi saada nopeasti kaupalliseksi, koska hyödyt hajautuvat monelle taholle, arvioi Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne -hankkeen koordinaattori Elias Pöyry konsulttitoimisto Eerasta. Valtakunnallisen latausoperaattorin valmistelussa on mukana yli 30 energiayhtiötä. Operaattorin toiminta luo edellytykset sähköajoneuvojen laajamittaiselle yleistymiselle Suomessa. Valmistelu- 10 Kuntatekniikka 8/2012

11 YHDYSKUNTA mattavasti enemmän aikaa. Niin sanottu pikalatauskin kestää tyypillisesti parikymmentä minuuttia ja perinteinen lataus yön yli. Olennaista on, että kunnat ilmoittaisivat toimivat latauspisteensä yhteispohjoismaiseen tietokantaan verkkosivun sahkoinenliikenne.fi kautta. Näin tieto on helposti kaikkien sähköautoilijoiden saatavilla, Elias Pöyry korostaa. Pitkän tähtäimen työssä tärkeää on hänen mielestään se, että sähköliikenne otetaan osaksi kaupunkistrategiaa. Näin sen edistämisen edellytykset tulevat huomioon otetuksi kaupungin jokapäiväisessä kehittämis- ja suunnittelutyössä. Latauspisteet eivät sovi mihin tahansa Liikenneinsinööri Mikko Lehtonen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta huomauttaa, että joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen on viraston tärkeimpiä tavoitteita. Hänkään ei usko sähköautojen yleistymisen lisäävän yksityisautojen kokonaismäärää kaupungissa, vaan sähköautot lähinnä korvaavat polttomoottoriautoja. Latauspisteverkostoa kehitetään, mutta kadunvarsilatauspisteet eivät innosta. Julkisia latauspisteitä pitäisi ensisijaisesti perustaa esimerkiksi liityntäpysäköintialueille ydinkeskustan ulkopuolelle. Keskustaan ei kadunvarsipaikkoja juuri voida perustaa, mutta kiinteistöt luonnollisesti voivat alueilleen latauspisteitä rakentaa. Uusilla alueilla sähköautoilun kasvuun on kuitenkin viisasta vau vauhtiin työn tulosten on määrä olla valmiina puolen vuoden kuluttua. Mikäli latausoperaattori perustetaan, niin palvelut voisivat toimia esimerkiksi vuodesta 2014 alkaen. Operaattori kytkee yksittäiset latauspisteet yhtenäiseksi verkoksi kuluttajien käyttöön ja mahdollistaa valtakunnallisen rautua jo suunnitteluvaiheessa. Varaukset järeille sähkökaapeleille kannattaa tehdä muun yhdyskuntatekniikan rakentamisen yhteydessä. Silloin selvitään paljon halvemmalla, Lehtonen sanoo. Pitemmällä tulevaisuudessa kiinteistöt ja kaupalliset pikalatauspisteet muodostanevat latausinfrastruktuurin rungon. Rakennusvirasto kokeilee latauspisteitä joillakin kadunvarsien pysäköintialueilla. Ne kuitenkin aiheuttavat alueiden ylläpidossa haasteita ja latauskaapelit voivat haitata liikkumista, sanoo valaistuspäällikkö Juhani Sandström rakennusvirastosta. Hän on Lehtosen tavoin jäsenenä Helsingin sähköisen liikenteen kehittämishankkeen ohjausryhmässä. Haasteena ovat myös latauspisteiden rakenneratkaisujen standardoinnin puute sekä lähes automerkeittäin vaihtelevat pistotulppatyypit. Latausliitinkin voi autossa olla lähes missä tahansa. Sen vuoksi latauskaapelit ovat helposti jopa viisimetrisiä. Lataustolpan ulkomuotoa Helsingissä pohtii rakennusvirasto ja tarkoituksena on laatia latauspisteille eräänlaiset tyyppipiirustukset. Niissä esitettäisiin muun muassa kadunpinnan päällysteen väri, merkitsemistapa, käytettävät liikennemerkit ja lataustolpan koko. Tavoitteena on, että kaikki tarvitsevat löytävät latauspisteen eikä siihen pysäköidä vahingossa virheellisesti polttomoottoriautoja. Rakenteiden on myös sovittava kaupunkikuvaan, Sandström painottaa. sähköliikennepalvelun yhtenäisellä palvelutasolla. Yhteiskäyttömallit ovat sähköliikenteen kuumin puheenaihe Euroopassa. Toimintamalli tullaan rakentamaan ainakin Euroopan tasolla yhteensopivaksi, ja se on jo herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. HELSINGIN SÄHKÖISEN LIIKENTEEN OHJAUSRYHMÄN OSAPUOLET Hankintakeskus Helsingin Energia Helen Sähköverkko Oy HKL Kaupunkisuunnitteluvirasto Kiinteistövirasto Rakennusvirasto Rakennusvalvontavirasto Stara Talous- ja suunnittelukeskus Ympäristökeskus TEM tukee sähköautoilun edistämistä Työ- ja elinkeinoministeriö on varautunut tukemaan 10 miljoonalla eurolla sähköautojen ja niiden edellyttämän latausinfrastruktuurin rakentamista. Tukea sähköajoneuvo- ja latauspisteinvestointeihin voi ajoneuvojen osalta saada enintään 30 prosenttia hyväksytyistä leasing-kustannuksista (kuitenkin enintään 500 /kk) ja latauslaitteiden osalta enintään 35 prosenttia hyväksytyistä hankintakustannuksista. Tukipäätösten raami on olemassa, mutta tuen piiriin on vielä mahdollista päästä. Olisi tärkeää saada nyt nopeasti toimijoita listalle. Tammi-helmikuun tienoilla ministeriössä arvioidaan hakemuksia ja haetun tuen määrää, koordinaattori Elias Pöyry konsulttitoimisto Eerasta kertoo. Hän kannustaa kuntia aktiivisuuteen. Useat suuret kaupungit omistavat energiayhtiöitä, joten kunnilla on tässä asiassa mahdollisuus toimia myös omistajaohjauksen kautta. Ilman kuntien aktiivisuutta sähköliikenne ei etene. Myös kunnat voivat hakea tukea omiin kalusto- ja infrainvestointeihinsa. Yrityksille myönnettävälle tuelle on asetettu tuen hakijan taloudellista tilaa koskevia vaatimuksia, mutta kunnille näitä ei ole, Pöyry huomauttaa. Käyttöön otettavan sähköajoneuvon pitää kuulua työ- ja elinkeinoministeriön tuen piiriin hyväksymien sähköajoneuvojen joukkoon. Ajoneuvo tulee hankkia vähintään 36 kuukautta kestävällä leasing-sopimuksella (rahoitus- tai huoltoleasing), eikä sitä tänä aikana voi siirtää toiseen omistukseen tai toiseen käyttötarkoitukseen. Tuen piirissä olevia ajoneuvoja käytetään työ- tai työsuhdeautoina, henkilö- tai tavarankuljetuksessa tai ajoneuvo- ja sähköverkkoteknologiaan liittyvässä tutkimustyössä. Ajoneuvojen tulee olla liikennekäyttöön rekisteröityjä. Käyttöönotettavan latauspisteen tulee sopia sähköautojen lataamiseen sekä olla hankkeen koordinaattorin hyväksymä. Yrityksen tai yhteisön tulee ostaa latauspiste ja operoida sitä vähintään vuoden 2015 loppuun asti. Tänä aikana latauspistettä ei saa myydä eikä sen käyttötarkoitusta saa muuttaa. Kaikkia tuen piirissä olevia latauspisteitä käytetään sähköautojen ja ladattavien hybridisähköautojen lataukseen sekä Tekesin EVE-ohjelmassa erikseen määritellyn mittaus- ja tutkimustiedon keräämiseen. Latauspisteen hankkivan tulee sitoutua siihen, että latauslaitteistosta kerätään tietoa ja että tieto on vapaasti EVEohjelman hankkeiden käytössä sekä osallistua erilliseen käyttäjätutkimukseen. Lisätietoja: Kuntatekniikka 8/

12 Ranskan metropolit uudistuvat Nantes Saint-Nazaire tietoisen MUODONMUUTOKSEN TIELLÄ Atlanttinen Nantes on sen asukkaiden mielestä tyystin eri asia kuin Välimeren Ranska, Pariisista puhumattakaan. Nantes ja sen kaksoiskaupunki Saint-Nazaire on Ranskan viidenneksi suurin metropolialue. Asukkaita on noin ja kasvu on maan toiseksi nopeinta. Muutos taantuvasta telakka- ja satamakaupungista Ranskan erääksi halutuimmista asuinpaikoista on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana. Lauri Jääskeläinen virastopäällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Keskiössä on kaupunkia halkovan Loire joen suistoalue, Île de Nantes, jolla on vähemmän kunniakas menneisyys. Tältä 1 x 5 kilometrin suuruiselta alueelta hoidettiin läntisen maailman orjakauppaa vuosikymmenten ajan. Orjien ja heidän julmien kauppaisäntiensä jälkeen saaren valtasivat valtamerilaivojen telakat. Kun laivanrakennus loppui 1980 luvulla, oli kurssia muutettava nopeasti. Voi tuntua suorastaan kliseeltä, kun ratkaisua lähdettiin hakemaan luovista aloista, arkkitehtuurista, mutta myös ekologiasta ja paremmasta asumisesta. Kehittämisoperaattorina toimii Samoa (Société d amenagement de la métropole ouest atlantique West Atlantic Metropolitan Redevelopment Agency). Samoan johdossa on kaksi kaupunkidesignin asiantuntijaa, Marcel Smets ja Anne-Mie Depuydt. Kehittämiskonsepti on tuttu ja muuallakin käytetty: parannetaan julkista liikennettä ja vähennetään yksityisautoilua, houkutellaan asukkaat takaisin keskustaan, tuodaan alueelle julkisia palveluita sekä kunnioitetaan historiallista rakennettua ympäristöä. Île de Nantes on teollisuushistorian ulkoilmamuseo. Valtavat hangaarit, joka puolelle ulottuva kiskotus ja jykevät betoni- ja rautarakenteet antavat alueelle karaktääriä. Nosturit ja jokunen piippu nousevat muutoin tasaisesta silhuetista. Alue on maaperältään hiekkapohjaista suistoa, jota on vuosisatojen saatossa keinotekoisesti laajennettu. Alueen tuotannollista historiaa ei haluta sterilisoida ja piilottaa, vaan tuoda esiin. Tämä ideologinen valinta näkyy myös uudisrakennuksissa, kuten uudessa Arkkitehtuurikoulun rakennuksessa. Arkkitehtikoulun tilaratkaisut ovat selkeitä Lähes tuhannelle opiskelijalle mitoitettu Arkkitehtuurikoulu valmistui vuonna Rakennuksessa on myös yleisölle tarkoitettuja näyttely-, kirjasto- ja muita palvelutiloja. Suunnittelijapari Anne Lacaton & Jean-Philippe Vassal on tunnettu krouvista ja konstailemattomasta tyylistä, jossa on muistumia arte povera- tai arte minora -taidesuuntauksista. Materiaalit ovat yksinkertaisia, tilaratkaisut selkeitä ja ote kaikin puolin rento. Arkkitehtuurikoulussa suunnittelijakaksikon mottona oli: laitetaan rahat mieluummin tilaan kuin materiaaleihin. Koulun opettaja, suuri Suomen ystävä, arkkitehti M. Michel Velly, kiteyttää saman asian: tila on luksusta. Kymmenen vuotta sitten Loire -joen rantaan valmistunut valtava Oikeuspalatsi (Jean Nouvel) saattaa tummanpuhuvalla massallaan antaa tylyhkön ensivaikutelman. Sisätiloiltansa rakennus on kuitenkin tyylikäs. Melkomoinen vastakohta tummalle Oikeuspalatsille on sen taakse sijoittuva Manny, designin ja muotoilun keskus. Kuutiomaista rakennusta peittää erikoinen vaalea metallihäkkyrä, taideteos Air (Rolf Julius). Air demonstroi pehmeää linnunlaulun kaltaista musiikkia, jo- 12 Kuntatekniikka 8/2012

13 YHDYSKUNTA Lauri Jääskeläinen Entiset hangaarit ovat jo löytäneet uusiokäyttöä. ka tuo visuaaliseen kokemukseen värähtelyyn perustuvan äänimaailman efektin. Île de Nantes sijoittuu käytännössä keskelle kaupunkia. Nantes Metropole Uusi keskussairaala poikii alan tutkimusta ja bisnestä Nantes n kaksi suurta kysymystä liittyvät sairaalaan ja lentokenttään. Vanhan, Le Corbusierin oppilaan suunnitteleman keskussairaalan korvaamisesta uudella Île de Nantes n saarelle on jo päätetty. Uusi yliopistollinen keskussairaala poikii alueelle alan tutkimusta ja bisnestä. Lentokentän mahdollinen siirto on hankalampi kysymys. Lentokentän tämänhetkinen läheinen sijainti tuo kaupungille logistisen kilpailuedun. Matalalla rakennusten kattoja viistävät lentokoneet aiheuttavat luonnollisesti meluongelman. Jos Nantes n kasvu jatkuu nykyistä vauhtia, vaikuttaa uuden kentän rakentaminen väistämättömältä. Île de Nantesin alueelle on määrä rakentaa lähivuosina uutta asuntoa. Asuntokannasta neljännes varataan sosiaaliseen vuokra-asumiseen, saman verran sekamuotoiseen ja puolet omistusasumiseen. Saaren nykyinen työpaikkamäärä, , tuplaantuu viimeistään siinä vaiheessa kun sairaala muuttaa sinne. Designin ja muotoilun keskus Manny jo leikittelee. Lauri Jääskeläinen Asumisen viihtyisyys on ykköskysymys. Asuinkortteleiden keskelle toteutetaan 14 hehtaarin laajuinen urbaani puisto. Raitiotieliikennettä täydentää vuonna 2013 toimintansa aloittava uusi Chronobus bussilinja. Autopaikkamitoitus on huomattavan alhainen, vain yksi autopaikka viittä asuntoa kohti. Näin vähäinen autopaikkojen määrä edellyttää paitsi hyvin toimivaa joukkoliikennettä, myös väljästi mitoitetun jalankulku- ja pyöräilyreitistön. Nantes on vuonna 2013 Euroopan Vihreä pääkaupunki. Ekologiset arvot eivät Ranskassa ole esimerkiksi Saksaan tai Itävaltaan verrattuna olleet toistaiseksi valtavirtaa. Vihreän pääkaupungin status kiirehtii entisestään pienentämään hiilijalanjälkeä Nantesissa. CO 2 -päästöt ovat tilastojen mukaan vähentyneet jo lähes 5 tonnia asukasta kohti. Aurinkovoiman leviämistä hidastaa Ranskan hankala ja kuluttajalle epäedullinen tariffipolitiikka. Nantes on muuntunut nopeassa tahdissa aiemmin lähes pelkästään raskaan teollisuuden ja sataman varaan perustuvasta kaupungista luovia aloja ja koulutusta korostavaksi viihtyisäksi kasvukeskukseksi. Teollisuus ei ole suinkaan kaikonnut, vaan Nantes on Toulousen ohella Ranskan lentokoneteollisuuden keskuksia. Bretagnen provinssin pääkaupunkina Nantes on myös merkittävä hallinnollinen keskus. Kuntatekniikka 8/

14 Pohjoismaisten kuntien saavutukset puntarissa Ruotsalaiset tyytyväisimpiä ilmastotyön etenemiseen Norjalaiset ja ruotsalaiset kunnat ovat huomattavasti aktiivisempia laatimaan paikallisia ilmastostartegioita kuin suomalaiset ja islantilaiset. Pohjoismaiden ilmastotyön tilaa kartoittavan NordLead-hankkeen kyselyyn vastanneista kunnista Norjassa lähes kaikki ja Ruotsissa yli 80 prosenttia kunnista on laatinut ilmastostartegian. Suomessa osuus on 43 prosenttia ja Islannissa 11. Tiedot käyvät ilmi NordLead-hankkeen kyselystä. Lotta Mattsson asiantuntija Suomen Kuntaliitto Pohjoismaiset kunnat ovat jo melkein parin vuosikymmenen ajan tehneet ilmastotyötä. Vertailevaa tietoa kuntien ilmastotyöstä ei kuitenkaan ole ollut saatavilla. Näin syntyi ajatus NordLeadhankkeesta. Siinä tehtiin kyselytutkimus Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin kunnille. Kyselyllä saimme selvitettyä, mitä menestystekijöitä eri maiden paikallisessa ilmastotyössä on ja millaista tukea kunnat tarvitsevat edistääkseen ilmastoasioita entistä paremmin, kertoo hankkeen koordinaattori Kirsi- Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitosta. Kaikissa kyselyyn osallistuneissa maissa kunnat tekevät aktiivista ilmastotyötä. Norjalaiset ja ruotsalaiset kunnat ovat olleet selvästi aktiivisempia laatimaan paikallisia ilmastostrategioita kuin suomalaiset ja islantilaiset kunnat. Norjassa lähes kaikki, Ruotsissa yli 80 prosenttia, Suomessa 43 prosenttia ja Islannissa 11 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista on laatinut ilmastostrategian. On kuitenkin huomioitava, etteivät kaikki kunnat ole vastanneet kyselyyn. Esimerkiksi Suomessa ilmastostrategian laatineiden kuntien osuus kaikista kunnista on 34 prosenttia. Lonkila näkee erojen maiden välillä johtuvan ennen kaikkea 14 Kuntatekniikka 8/2012

15 YHDYSKUNTA Kirsi-Marja Lonkilan mukaan kunnat tekevät kaikissa NordLead-hankkeen kyselyyn osallistuneissa maissa aktiivista ilmastotyötä. valtion aktiivisemmasta roolista Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa paikallinen ilmastotyö on usein alhaalta ylöspäin lähtevää, kuntien omaehtoista toimintaa, kun taas Norjassa kunnat velvoitetaan lailla laatimaan ilmastostrategia. Ruotsissa valtio taas on tarjonnut tukea esimerkiksi paikallisiin investointeihin ja energianeuvojien palkkaamiseen. Samat menestyksen eväät Kuntien menestyksen takaa löytyy kaikissa maissa samanlaisia tekijöitä. Tärkeimmiksi nousseet seikat ovat ilmastotyön priorisointi päätöksenteossa sekä innostuneet ja asialle omistautuneet luottamushenkilöt ja virkamiesjohto. Sujuva poikkihallinnollinen yhteistyö ja tieto tarvittavista ja tehokkaista ilmastotoimista nousivat myös esiin listattaessa ilmastotyön menestystekijöitä. Näiden seikkojen lisäksi ilmastotyöllä on oltava riittävät taloudelliset resurssit. Yhteys kunnan talousarvioon on tärkeä, jotta ilmastoasiat nousevat esille päätettäessä toimintamenoista ja investoinneista. Kun kunnilta kysyttiin millaista tukea he tarvitsisivat parantaakseen paikallista ilmastotyötä, valtion tason toimet nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi kaikissa tutkituissa maissa. Taloudellista tukea kaivataan niin ilmastotoimien toteuttamiseen kuin ilmastokoordinaattorin palkkaamiseenkin. Tämän lisäksi kunnat toivovat valtion energiapolitiikalta vahvempaa painotusta uusiutuvaan energiaan, Lonkila listaa esille nostettuja tukitarpeita. Poliittinen sitoutuminen auttaa onnistumaan Kyselystä käy selvästi ilmi, että yksi suurimmista haasteista kuntien ilmastotyölle on poliittisen sitoutumisen puute. Myös henkilöstön ja taloudellisten resurssien vaje tuotiin useasti esille. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa ilmastotyön vaatima poikkihallinnollinen yhteistyö ja ilmastotyön organisointi kunnan hallintokoneistossa koetaan isona haasteena, ja tässä tehtävässä onnistuakseen kunnat tarvitsevat tukea. Ilmastotyö vaatii kaikkien hallinnonalojen sitoutumista kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin ja toimenpiteiden toteutukseen. Keskushallinnon rooli aiheuttaa Suomen ja Ruotsin välille merkittävän eron: Ruotsissa kunnan keskushallinnon rooli ilmastotyön koordinoijana on todella vahva, kun taas Suomessa keskushallinnon rooli on tutkituista maista heikoin. Suomessa ilmastotyö jää usein ympäristötoimen harteille, ja suomalaiset vastaajat ovatkin tyytymättömimpiä hallinnonalojen välisen yhteistyön sujuvuuteen ilmastoasioissa. Muiden pohjoismaiden esimerkin perusteella näyttääkin siltä, että keskushallinto voisi olla parempi taho koordinoimaan ilmastotyötä, Kirsi-Marja Lonkila ehdottaa. Tuloksia Ruotsin mallilla? Lonkilan mukaan tutkimuksen tuloksista ei ollut löydettävissä yhtä, kaikille maille sopivaa ratkaisua, koska kansalliset toimintatavat eroavat toisistaan liiaksi. Näyttää kuitenkin siltä, että Ruotsin malli kuntien omaehtoisesta ilmastotyöstä yhdistettynä valtion tarjoamaan rahalliseen ja muuhun tukeen toimii parhaiten. Ruotsalaiset ovat tyytyväisimpiä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja optimistisimpia sen suhteen, että ilmasto-ohjelman tavoitteet saavutetaan. Toisaalta Suomessa kunnat kokevat hallitsevansa ilmastotyötä paremmin kuin Norjassa, jossa valtio vaatii kuntia laatimaan ilmastostrategian. Valtion taholta asetettu pakko on tehokas tapa saada paikallinen ilmastotyö käyntiin, mutta ilman siihen suunnattuja taloudellisia resursseja ja neuvontaa sillä ei saavuteta paljoa, Lonkila summaa. Hankkeessa toteutetun kyselyn pohjalta on koottu julkaisu Aspects of strategic climate work in Nordic municipalities. Julkaisu löytyy Pohjoismaiden ministerineuvoston internet-sivuilta kohdasta julkaisut. Kuntatekniikka 5/2012 8/

16 Fossiilisista polttoaineista eroon vuoteen 2050 men Tanska nojaa entistä enemmän tuulivoimaan Tanskan hallituksen ja opposition yhdessä laatimassa energiasopimuksessa on painopiste uusiutuvan energian kehittämisessä. Tuulivoimaan, biomassaan ja biokaasuun sekä aalto- ja aurinkoenergiaan pohjautuvan energiantuotannon tukien määrä lisääntyy. Vuoteen 2020 asti tähtäävä sopimus edellyttää muun muassa, että puolet Tanskan energiankulutuksesta katettaisiin tuulivoimalla. Fossiilisista polttoaineista maa pyrkii kokonaan eroon vuoteen 2050 mennessä. TEKSTI JA KUVAT Tuija Käyhkö Tanskan hallituksen ja opposition alkuvuodesta yhdessä solmima energiasopimus linjaa maan energiapolitiikkaa vuoteen 2020 saakka. Kansallisen energiasopimuksen mukaan tuulivoiman osuuden Tanskan energiakäytöstä tulisi olla 16 Kuntatekniikka 8/2012

17 ENERGIA Tanska pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Maan energiahuolto on jatkossa entistä enemmän, uusiutuvien polttoaineiden varassa. Kuvassa Avedøren voimalaitoksessa poltettavia olkipaaleja. nessä Tanska tuplaa tuulivoiman osuuden energiahuollossa nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. vuonna 2020 peräti 50 prosenttia, kun se on nyt 25 prosenttia. Tavoitteen saavuttamiseksi on hallituksen mukaan perustettava kaksi kokonaan uutta yhteisteholtaan megawatin off shore tuulivoimapuistoa, joiden sijaintipaikoiksi on valittu Horns Rev (400 MW)ja Kriegers Flak (600 MW). Uusia rannikkotuulimyllyjä rakennetaan 500 megawatin edestä ja maaperäisiä tuulivoimaloita 1800 megawatin edestä. Tanskan energiapolitiikasta tulee sopimuksen myötä kertaheitolla maailman kunnianhimoisinta uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Maan hiilidioksidipäästöt vähenevät sopimuksen toteutuessa 34 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Energiatehokkuuden lisäämistoimenpiteiden ansiosta energiankulutus vähenee 12 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna. Vuonna prosenttia Tanskan energiantuotannosta perustuu uusiutuviin lähteisiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on edelleen päästä täysin eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvan energian lisäys tuo uusia työpaikkoja Sopimuksen myötä investoinnit tuulivoimaan, biokaasuun ja biomassan tuotantoon sekä aurinkoja aaltovoimaan kasvavat merkittävästi, minkä myötä syntyy sekä uusia työpaikkoja että vientimahdollisuuksia. Kokonaisuutena sopimuksen arvioidaan luovan sekä uusia vientimahdollisuuksia että työpaikkoja niin sanotuille vihreille teknologioille. Erityisesti pitkään jäissä olleiden biokaasulaitosten rakentamisen uskotaan nyt lähtevän vauhtiin, kun sopimus nostaa biokaasun syöttötariffin 1,15 kruunuun kilowattitunnilta. Hintatuki alenee asteittain niin, että vuonna 2020 se on 1,05 kruunua kilowattitunnilta. Sopimus edellyttää myös olemassa olevan rakennuskannan energiaremontointia. Sitä varten on korvamerkitty 30 miljoonaa kruunua, ja saneerausstrategian sisällöstä on tarkoitus sopia vuoden 2013 aikana. Energiasopimuksen kustannustaso on ollut yksi neuvottelujen keskeisimmistä kiistakysymyksistä. Sopimuksen toimeenpanosta aiheutuu vuoteen 2020 mennessä yhteensä 3,5 miljardin kruunun lisäkustannukset, jotka lankeavat sekä yritysten että yksityisten kuluttajien maksettaviksi. Jokaiselle kotitaloudelle tämä tietää kruunun lisälaskua ja yrityksille 200 kruunun lisälaskua työntekijää kohden vuonna Tanskassa ovat jo tällä hetkellä EU -maiden korkeimpiin lukeutuvat sähkömaksut; kotitalouksilla ne ovat 70 prosenttia Euroopan unionin keskiarvoa korkeammat. Oppositiopuolueista erityisesti vasemmistoon lukeutuva Venstre on vastustanut tuulivoimatuotantokapasiteetin lisäämistä ja on sen sijaan ehdottanut biokaasun merkittävämpää tukemista. Venstre hyväksyi sopimuksen, kun off shore -tuulivoimapuistojen kapasiteettitavoitteesta tuli hieman kaavailtua pienempi. Hallitus korostaa sopimuksen tuovan säästöjä, kun energiankulutus sekä riippuvuus hintaherkistä fossiilisista polttoaineista vähenevät. Hallituksen arvion mukaan sopimus tuo täten energiantuotantoon miljardin kruunun säästöt. Laskelmat ovat saaneet runsaasti kritiikkiä osakseen, koska öljyn ja maakaasun hintakehitystä on vaikea ennustaa, ja koska energiatehokkuuden lisääminen edellyttää yrityksiltä ja kotitalouksilta uusia investointeja. Kritiikkiä on julkisuudessa kohdistunut myös sopimuksen tuomiin ilmastovaikutuksiin, siirtyväthän Tanskan säästämät päästökiintiöt EU:n päästökaupan johdosta vain muualle hyödynnettäviksi. Suurta kädenvääntöä aiheuttanut kysymys kotitalouksien öljy- ja maakaasulämmityksen alasajosta ratkesi lopulta niin, että nämä lämmitysmuodot kielletään uudisrakentamisessa vuodesta 2013 alkaen, eikä olemassa olevia öljylämmittimiä enää vuodesta 2016 alkaen saa korva- Kuntatekniikka 8/

18 ta uusilla sellaisilla alueilla, joilla kaukolämpöverkko tai maakaasu ovat vaihtoehtoina käytettävissä. Valtio tukee siirtymistä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin yhteensä 42 miljoonalla kruunulla. Tuulivoimateollisuus kiittelee sopimusta Tanskan tuulivoimateollisuuden mukaan uusi sopimus edistää alan tuotantoa ja vientimahdollisuuksia. Tuulivoiman suosiminen ei miellytä kaikkia osapuolia. Aalborgin yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan suurten yli kahden megawatin tehoisten tuulimyllyjen aiheuttamaa matalafrekvenssistä meluhaittaa ei ole otettu tarpeeksi huomioon ympäristösäädöksiä tehtäessä. Siksi tuulivoimaloiden rakentamista merelle pidetään hyvänä ratkaisuna. Tanskan hallituksen tuulivoimapanostuksista huolimatta tuulivoima-ala on tiukilla. Turbiininvalmistajien välinen kilpailu on kireää ja alalla uhkaa olla ylikapasiteettia. Wind Energy Council:in tuoreen tutkimuksen mukaan maailman tuulivoimamarkkinoiden kasvu on tyrehtynyt. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 kasvu oli ainoastaan 6 prosenttia, kun se vuosina oli 46 prosenttia. OECD huomauttaa raportissaan, että tanskalaisten mittava panostaminen tuulivoimatuotantoon tekee maan taloudesta haavoittuvan. Raportin mukaan ei ole niinkään varmaa, että juuri tuulivoima kasvaa maailmanlaajuisesti Tanskan odotusten mukaan. Sen sijaan muut uusiutuvan energian tuotantomuodot tarjoavat tuulivoimatuotannolle vahvan vastuksen alenevien tuotantokustannusten ansiosta. Tanskalaisen tuulivoimajätin Vestaksen toimitusjohtaja Ditlev Engel on todennut tuulivoimamarkkinoiden olevan epävarmat ja pitkälti poliittisista virtauksista riippuvat. Euroopassa julkisen sektorin tuulivoimatukea on leikattu merkittävästi muun muassa Espanjassa ja Saksassa. Yhdysvallat oli vuonna 2011 maailman toiseksi suurin tuulivoimamarkkina asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan mitattuna, ja noin 30 prosenttia Vestaksen hankkeista tuleekin USA:sta. Jättivoimala syöksee sähköä yli miljoonaan kotiin Dong Energyn Avedøren voimalaitos näyttää tieteiselokuvasta otetulta jättiläismäiseltä avaruushärveliltä. Kööpenhaminan etelälaidalla sijaitseva voimalaitoslaitos näkyy alavassa maastossa kauas. Moderni arkkitehtuuri saa voimalarakennuksen näyttämään tulevaisuudesta tipahtaneelta. Voimalaitos on hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan Tanska haluaa energiahuoltoaan kehittää. Polttoainevalikoimassa on vielä kaasua, hiiltä jä öljyä, mutta niitä pyritään korvaamaan uusiutuvilla polttoaineilla. Laitokseen rahdataan puupellettejä Baltian maista ja olkea lähimaatiloilta. Sähköä ja lämpöä tuottavasta CHP-laitoksesta saa sähkönsä yli 1,3 miljoonaa kotia Pohjois-Euroopassa ja lämpöäkin riittää tuhanteen kööpenhaminalaiseen kotiin. Tehokkain lajissaan Voimalaitos koostuu kahdesta yksiköstä Avedøre1:stä ja Avedøre 2:sta. Kokonaissähköteho on 825 megawattia ja lämpöteho 710 megawattia. Laitoksen omistava Dong Energy (Dansk Oil & Natural Gas) kehuu laitostaan maailman tehokkaimmaksi lajissaan. Vuonna 1990 rakennettu Avedøre 1 käyttää polttoaineenaan hiiltä ja öljyä. Vuonna 2001 valmistuneessa kakkosyksikössä monipolttoainekattila käyttää polttoaineenaan maakaasua, öljyä, puupellettejä ja olkea. Laitosten polttoaineista hiilen osuus on 40 prosenttia, puupellettien 37, maakaasun 18, oljen neljä ja öljyn yksi prosentti. Hiilen ja öljyn kulutusta on jatkossa tarkoitus korvata yhä enemmän uusiutuvilla polttoaineilla. Voimalaitoksen savukaasun puhdistus on tehokasta: typenoksidit otetaan talteen 85-prosenttisesti, lentotuhka 99-prosenttisesti ja rikkidioksidi 98-prosenttisesti. Lentotuhka menee sementin valmistukseen ja rikkiyhdiste kipsituotteisiin. Dong Energy toimii kuin yksityinen yritys; valtion omistusosuus on 73 prosenttia. 18 Kuntatekniikka 8/2012

19 ENERGIA Tukea saa, kun osaa hakea Ulkopuolinen rahoitus vauhdittaa KUNTIEN ILMASTOHANKKEITA Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen saattavat asettaa tiukan taloustilanteen keskellä painiville kunnille suuren haasteen. Mistä löytää rahoitusta hyville ideoille ja investoinneille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun kunnan oma budjetti ei kaikkeen riitä? Emilia Paavilainen projektiasiantuntija Suomen Kuntaliitto Osana Kuntaliiton Ilmastokumppanuus-esiselvitystä kartoitettiin erilaisia vaihtoehtoja kunnissa toteutettavien ilmastohankkeiden- ja investointien rahoitukseen ja kysyttiin muutamilta tukea saaneilta kunnilta heidän kokemuksistaan. Vastaus on selkeä: ulkopuolinen rahoitus on mahdollistanut merkittävien toimenpiteiden ja päästövähennysten saavuttamisen ja tuonut mukanaan monia positiivisia hyötyjä. Kunnat voivat saada rahoitusta ilmastohankkeilleen monesta eri lähteestä. Esimerkiksi joukkoliikenteen valtionavus- tuksia on haettavissa hyvin monipuolisesti erilaisiin joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja maakunnan kehittämisrahaa voi saada seudullisesti ja alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin jotka tukevat alueen maakuntastrategian tavoitteita. Energiatehokkuushankkeisiin on tukea tarjolla TEM:n energiatuki ja ARA:n myöntämät avustukset ja kehittämisrahoitus ovat tärkeitä rahoi- Ulkopuolinen rahoitus on mahdollistanut päästövähennysten saavuttamisen ja tuonut mukanaan monia hyötyjä. tuslähteitä monissa kunnissa. Esimerkiksi kunnan energiakatselmuksen suorittamiseen voi Kuntien energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan osallistuva kunta saada TEM:ltä tukea jopa 50 prosenttia. Hankerahoitusta myöntävät myös Sitra ja Tekes. Sitran tukea on saanut esimerkiksi Tampereen kaupungin ECO 2 Ekotehokas Tampere hanke ensimmäisinä toimintavuosinaan. Eri rahoittajien yhteistyö mahdollisti myös esimerkiksi vuonna 2011 valmistuneen Suomen ensimmäisen matalaenergiakerrostalon rakentamisen Kuopioon. Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n hankkeessa olivat rahoittajina mukana ARA, Tekes ja Sitra. Monet pankit sekä vakuutusja rahoituslaitokset kuten esimerkiksi Kuntarahoitus ja Pohjoismaiden investointipankki myöntävät kunnille lainoja kilpailukykyisin ehdoin. Yksi tärkeä rahoitusmuoto erilaisille energiatehokkuusinvestoinneille on myös ESCO-palvelu, jonka ideana on, että palvelun kustannukset ja mahdolliset investoinnit maksetaan palvelun seurauksena syntyneillä kustannussäästöillä. EU:n rahoitusvälineistä vipuvoimaa ilmastotyöhön Euroopan Unionilla on monia rahastoja, joista kunnat voivat hakea rahoitusta ilmasto- ja energiahankkeille. Tällä hetkellä tärkeimpinä rahoituskanavina voidaan pitää kestäviä energiaprojekteja rahoittavaa IEE-ohjelmaa sekä energiaprojektien teknistä valmistelurahoitusta tarjoavia ELENA ja MLEI rahoitusvälineitä. Yhtä tärkeitä kanavia ovat myös EU:n alueiden välistä yhteistyötä, energiatehokkuutta ja innovaatioita tukevat Interreg-ohjelmat ja ympäristötietoisuuden levittämiseen suunnattu LIFE+-rahoitus. Lapua kehittää energiaomavaraisuutta Lapuan kaupunki osallistuu EU:n 7. puiteohjelman Concerto-aloitteen kautta rahoitettuun SOLUTION-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää paikallista uusiutuvan energian tuotantoa sekä parantaa energiatehokkuutta ja näin tuottaa energiaomavaraisuuden mallikaupunkeja. Hankkeeseen osallistuu Lapuan kaupungin lisäksi Suomesta Thermopolis, VTT sekä Schneider Electric. SOLUTION on EU:n kansainvälinen hanke ja myös kunnat Sveitsistä, Itävallasta ja Kroatiasta kansallisine yhteistyötahtoineen toteuttavat hanketta tahoillaan. Puolentoista vuoden valmistelu-, hakemus- ja sopimusneuvotteluvaihe ennen hankkeen aloittamista sekä sittemmin EU:lle tuotettava hankeraportointi ovat vaivan arvoisia. Käytössä oleva pääoma kasvaa saatavan tuen kautta, jolloin voidaan toteuttaa suurempiakin hankkeita, toteaa hankkeessa mukana oleva Thermopoliksen projektiasiantuntija Lea Hämäläinen. Viisivuotisen tukikauden aikana Lapua saa EU-tukea hankkeelle n. 1,5 miljoonaa euroa kun hankkeen kokonaiskustannukset Lapuan kaupungissa ovat noin 4 miljoonaa euroa. Hankkeen ansiosta Lapualla toteutetaan muun muassa tuulivoimapuisto, biokaasuvoimala sekä rakennetaan aurinkokeräimillä varustettu uusi oppilaitos. Energiatehokkuutta lisätään esimerkiksi kunnan terveyskeskuksen ja kulttuurikeskuksen energian- ja vedenkulutuksen seurannalla. Lisätietoja rahoitusvaihtoehdoista: Kuntatekniikka 8/

20 Rautavaaralla osuuskunta lämmittää kuntakeskusta Rautavaaran kunta irrottautui maakunnallisesta lämpöyhtiöstä muutama vuosi sitten. Nyt taajaman kiinteistöt lämpiävät kunnan, yrittäjien ja asukkaiden yhdessä omistaman lämpöosuuskunnan kautta. TEKSTI Hanna Moilanen Rautavaaran biovoimalan edessä seisoo kaksi tyytyväistä miestä. Oman paikkakunnan hakkeella lämpiävä voimalaitos tuo seudulle työtä ja lämmittää lähes kaikki maalaistaajaman kiinteistöt. Osuuskuntamalliin siirtyminen näkyy myös pohjoissavolaisen kunnan rahakirstussa. Lämmityskustannuksista syntyy säästöä vuositasolla yli euroa aiempaan verrattuna pelkästään kunnan kiinteistöjen osalta. Kaukolämmön hinta on noussut viime vuosina nopeasti suhteessa muuhun kustannustasoon. Kuntapuolella ei tunnu hyvältä leikata palveluista samalla kun lämmityskulut kasvavat, Rautavaaran talous- ja kehittämisjohtaja Janne Tervo pohtii. Taustalla on tuttu tarina. Parintuhannen asukkaan Rautavaara myi 1990-luvulla oman kaukolämpöverkkonsa maakunnalliselle yhtiölle. Sen jälkeen toiminnan kehittäminen ei enää ollutkaan niin helppoa luvulla kunnassa alettiin havitella luopumista raskaasta polttoöljystä ja siirtymistä kotimaisiin polttoaineisiin. Päätöksessä keskeisinä olivat kustannusja työllisyysvaikutukset. Kunta ehdotti myös verkon laajentamista. Suuressa osassa taajaman yksityiskiinteistöistä oli öljyyn perustuva keskuslämmitys, joka alkoi olla päivittämisen tarpeessa. Savon Voima kuitenkin torjui verkon laajentamisen kannattamattomana. Paikalliset aktiivit eivät antaneet kritiikin lannistaa. Lämpöosuuskunta perustettiin vuonna Oma verkko rakennettiin ensin sille puolelle taajamaa, jossa kaukolämpöä ei Rautavaaran kunnan talous- ja kehittämisjohtaja Janne Tervo ja Rautavaaran lämpöosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Korkalainen ovat tyytyväisiä, kun kuntakeskuksen kiinteistöt lämpiävät edullisesti lähiseudun bioenergialla. Hanna Moilanen 20 Kuntatekniikka 8/2012

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia. Loppuseminaari Elli Kotakorpi

Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia. Loppuseminaari Elli Kotakorpi Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia Loppuseminaari 29.8.2016 Elli Kotakorpi Sähköisen liikenteen ratkaisut- Tampere näyttää suuntaa - Osapuolet: Joukkoliikenneyksikkö, TKL, Yleisten alueiden suunnittelu,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Cleantech-tilaisuus, Hyvinkää 11.10.2016 Pariisin joulukuun 2015 ilmastosopimus => rajataan maapallon

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot