10 sudenkuoppaa. tiellä tulospalkkaukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 sudenkuoppaa. tiellä tulospalkkaukseen"

Transkriptio

1 10 sudenkuoppaa tiellä tulospalkkaukseen

2 TULOSPALKKAUS 10 sudenkuoppaa tiellä tulospalkkaukseen Teksti: Timo Löppönen Tie tulospalkkaukseen ei ole sileä ja suora. Tie on täynnä kuoppia ja suurimmat niistä sudenkuopat voi oppia kiertämään ilman erämieskursseja. Ei järjestelmää työsopimukseen 1 Sopimuksia voidaan muuttaa sopimuksilla. Tässä suhteessa työsopimus ei poikkea muista sopimuksista. Työnantajalla ei siis ole lähtökohtaisesti oikeutta korjailla yksipuolisesti sopimusta edes pitkän ajan jälkeen. Kun työsuhde voi kestää useita vuosikymmeniä, ei sopimusta solmittaessa yksinkertaisesti voida varautua kaikkiin mahdollisesti myöhemmin esille nouseviin vaikuttimiin. Työsopimuksen itsessään tulee siksi olla sellainen, että se mahdollistaa tulospalkkausjärjestelmän muuttamisen olosuhteiden vaatimusten mukaisesti. Tästä syystä järjestelmää ei tulekaan ottaa osaksi työsopimusta. Työsopimus on sopimuksena eräällä tapaa staattinen. On käytännöllisempää tehdä eri sopimus tulospalkkausjärjestelmästä kuin sisällyttää se työsopimukseen. Ei nimittäin ole luontevaa ottaa työsopimukseen sellaisia varauksia, joilla työnantaja voisi irtisanoa työsopimuksen osana olevia yksittäisiä määräyksiä liittyvätpä nämä sitten tulospalkkaukseen tai johonkin muuhun asiaan. Taas ilman eri mainintaa työnantajalla ei liene oikeutta irtisanoa työsopimuksen yksittäisiä määräyksiä niin, että sopimus muutoin pysyisi voimassa. Siinäkin tapauksessa, että tulospalkkausjärjestelmästä tehdään eri sopimus, on myös tästä sopimuksesta voitava päästä eroon. On kaiken jälkeen kuitenkin kysyttävä: täytyykö tulospalkkausjärjestelmä rakentaa ensinkään sopimukselle? Ei yksityiskohtaista sopimusta järjestelmästä 2Jos tulospalkkausjärjestelmä perustuu sopimukseen, on siitä neuvoteltu. Jos neuvottelut ovat olleet aidot, on työntekijäpuoli ainakin teoriassa päässyt vaikuttamaan järjestelmän sisältöön. Tällöin työntekijöiden sitoutuneisuus järjestelmään ja samalla tulospalkkaukseen on todennäköisesti suurempi kuin, jos työnantaja olisi toteuttanut hankkeen yksipuolisesti. Sopimisessa on kuitenkin vaaransa. Sopimuksesta saattaa tulla liian sidottu ja yksityiskohtainen. Tällöin sitä ei voi hienosäätää vastaamaan uusia olosuhteita tai uusia tavoitteita. Sopimuksen hienoinenkin muuttaminen vaatii tuolloin uudet sopimusneuvottelut. Pahimmillaan sopimuksen muutostilanteessa päädytään irtisanomaan voimassa oleva sopimus, jotta luotaisiin paineita uuden sopimuksen solmimiselle. Järjestelmän tulisi olla edes hieman joustava kriittisiltä kohdiltaan. Yleensä ainakin alkuvaiheessa järjestelmää joudutaan säätämään, jotta se vastaisi paremmin tarkoitustaan. Usein esitetyn käsityksen mukaan järjestelmä ei edes voi tulla koskaan täysin valmiiksi. Yhtä kaikki ajan mittaan järjestelmää voi olla syytä muuttaa ainakin aavistuksen verran jo siitä syystä, ettei kukaan myöhemmin väitä tulospalkkauksen perusteiden vakiintuneen saavutetuiksi eduiksi. Järjestelmän tulisi herättää luottamusta työntekijöissä, jotta siihen voisi sitoutua. Avoin valtakirja työnantajalle järjestelmän täydelliseen muuttamiseen ei taas kasvata palkansaajien luottamusta. Silloinkin kun työnantaja toteuttaa tulospalkkauksen itse ilman sopimusta, työnantaja voi toki pyrkiä sitouttamaan järjestelmän kohderyhmää hankkeeseensa. Asiasta voidaan keskustella ja jopa neuvotella ilman, että tavoitteena on sopimus itse järjestelmästä tai sen perustekijöistä. Viime kädessä työnantaja joutuukin tasapainoilemaan järjestelmän joustavuuden ja työntekijöiden sitouttamisen välillä.

3 3Päätettävä miten järjestelmästä pääsee pois Tulospalkkausjärjestelmä voi perustua joko sopimukseen tai työnantajan yksipuoliseen päätökseen ottaa tällainen järjestelmä käyttöön. Jos asiasta sovitaan, niin oleellista on varautua olosuhteiden muutokseen myöhemmin. Sopimuksesta tuleekin työnantajan päästä eroon ilman, että täytyy päästä työntekijöistä eroon. Sopimus on tehtävä määräaikaiseksi tai irtisanomisen varaiseksi. Silloinkin kun järjestelmästä ei sovita, vaan työnantaja ottaa sen yksipuolisesti käyttöön, on työnantajan syytä ilmoittaa järjestelmä määräaikaiseksi tai muu-

4 TULOSPALKKAUS Toisinaan reilu tunnustus riittää kannustimeksi. toin korostaa oikeuttaan luopua siitä halutessaan. Toisinaan järjestelmä otetaan aluksi koekäyttöön. Järjestelmään saatetaan kirjata koeaikakin. Koekäyttö tai koeaika ei kuitenkaan korvaa sopimuksen määräaikaisuutta tai irtisanomisen mahdollisuutta. Koekäytön tai koeajan jälkeen saattaa kulua pitkäkin aika ennen kuin työnantajalle tulee tarve lakkauttaa järjestelmä tai muuttaa sitä. Jos työnantaja ei ole varannut tähän oikeutta itse sopimuksessa, arvioidaan lakkautus- ja muutosmahdollisuuksia yleisten sopimusoikeudellisten oppien valossa. Jos taas järjestelmä perustuu sopimuksen asemesta työnantajan yksipuoliseen päätökseen, eivät sopimusoikeudelliset opit rajoita lakkautus- ja muutoshankkeita ainakaan samassa määrin. Viime kädessä yksinkertaisinta olisi, jos järjestelmä laadittaisiin määräaikaiseksi. Näin siitä riippumatta perustuuko järjestelmä sopimukseen vaiko työnantajan päätökseen. Määräajan täyttyminen päättää järjestelmän ilman eri toimenpiteitä. Irtisanominen sen sijaan vaatii aktiivisen toimen. Jos sopimusosapuolia on useita, täytyy irtisanominen osoittaa heille kaikille. Määräaikamalli on siis helpompi. Se on myös suositeltavampi siksi, että irtisanomisella on jo lähtökohtaisesti ikävä kaiku. Vain hallittava määrä tulospalkkion perusteita 4 5 Tulospalkkausjärjestelmä toimii oikeaoppisesti, jos sen pelkkä olemassaolo kannustaa palkansaajaa yrittämään entistä enemmän. Jos järjestelmä rakentuu lukuisille palkkion määräytymisperusteille, ei se kanavoi toimintaa oikeaan suuntaan. Palkkioon vaikuttavien tekijöiden tuleekin olla helposti miellettäviä ja sellaisia, että työn tekemisen yhteys niihin on selkeä. Jos palkansaaja ei hahmota muuttujien vaikutusta palkkioon, ei hän pysty toimimaan toivotulla tavalla. Jos järjestelmässä lukuisten perusteiden keskinäiset suhteet ovat lisäksi epäselviä, ei järjestelmä voi toimia kuin vahingossa. Järjestelmässä voi toki olla kaksi tai kolme perustetta. Esimerkiksi yrityksen liiketaloudellinen tulos ja henkilön oma kehitystavoite voivat olla samaan aikaan mukana järjestelmässä. Kolmekin muuttujaa ja niiden vaikutus palkkion syntymiseen on yleensä vielä hahmotettavissa. Joka tapauksessa perusteiden lisääntyessä työntekijän kyky hahmottaa niiden vaikutusta palkkioon heikkenee. Perusteen ohjattava toimintaa toivottuun suuntaan Ehdottomasti yleisimmin käytetty peruste tulospalkkioille on yrityksen tulos. Se tulee ymmärtää yleiseksi edellytykseksi tulospalkkioiden maksamiselle. Yritys ei siten maksa palkkioita tappiollisina vuosina. Jos yritys ei ole tehnyt tulosta, ei palkansaajakaan voi saada tulospalkkiota. Toimintaa ohjataan kuitenkin enemmän muilla, varsinaisilla tulospalkkioperusteilla, sillä positiivinen tulos lienee jokaisen yrityksen tavoite jo lähtökohtaisesti. Jos tulospalkkauksen perusteena on liikevaihto, suuntautuu työntekijöiden mielenkiinto liikevaihdon kasvattamiseen. Tällöin kate voi kuitenkin jäädä pieneksi. Jos tulospalkkiojärjestelmä on rakennet-

5 tu kustannussäästöille, järjestelmä suuntaa palkansaajien huomion menojen kurissa pitämiseen. Tämä taas saattaa johtaa siihen, ettei edes kaikkia välttämättömiä investointeja toteuteta. Asiakaspalvelu tulospalkkauksen perusteena johtaa puolestaan asiakaspalvelun korostumiseen. Tulospalkkauksen perusajatuksia on ohjata työntekijöiden toimintaa järjestelmän perusteella. Tärkeimmäksi koetun kohteen tai tärkeimmiksi koettujen kohteiden mukaan valitaan tulospalkkion määräytymiselle peruste tai perusteet. Oleellista on valita perusteet niin, että ne tukevat yrityksen liiketoimintastrategiaa. Tulospalkkausjärjestelmän ja strategian onkin kuljettava käsi kädessä. Perusteet on luonnollisesti määrättävä myös niin, että työntekijät ylipäätään voivat niihin vaikuttaa. Henkilöiden toiminnasta riippumattomat perusteet eivät voi ohjata henkilöiden toimintaa. Varsinaisesta tulospalkkausjärjestelmästä ei tulisikaan puhua silloin, kun etukäteen ilmoittamatta tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen yhtiö päättää jakaa Järjestelmä kuvattava 6 johdonmukaisesti Riippumatta siitä perustuuko tulospalkkausjärjestelmä sopimukseen vai työnantajan yksipuoliseen päätökseen, laaditaan siitä käytännössä aina paperi. Järjestelmää kuvattaessa on termejä käytettävä johdonmukaisesti ja täsmällisesti, myynti on esimerkiksi myynti ja liikevaihto on liikevaihto. Tulos ei voi olla yhdessä kohtaa liiketulos ja toisessa nettotulos. Erikseen saattaa olla syytä mainita sisältävätkö summat arvonlisäveron vai ei, jos on pienikään mahdollisuus asian väärinymmärrykselle. Yhtä kaikki koko järjestelmä on kuvattava johdonmukaisesti ja yksiselitteisesti. Jos pelkkä kuvaus on moniselitteinen, on todennäköisesti sitä myös itse järjestelmä. Aivan oma asiansa onkin se, että järjestelmää luotaessa ja viimeistään käyttöön otettaessa se täytyy kyetä myymään niille, jotka tulevat sen piiriin. Selkeä ja yksinkertainen malli on nopea hahmottaa ja siksi sitä on myös helppo markkinoida. Ihmiset eivät toisaalta juuri pysty sitoutumaan järjestelmään, jota eivät olla herättämättä kateutta niissä, jotka eivät ole päässeet osallisiksi näihin summiin. Jos palkkiolle ei aseteta kattoa, on tämän oltava työnantajan tietoinen valinta. Palkkiokatto on sitä tärkeämpi, mitä arvaamattomampia ja logaritmisempia palkkioita järjestelmä voi tuottaa. Jos taas järjestelmä tuottaa aina saman suhteellisen osan palkansaajalle lisäarvosta esimerkiksi myyntikatteesta, palkkiokatolle ei ole samanlaista tarvetta. Tällöin katto voi toimia jopa päinvastaiseen suuntaan; palkansaaja saattaa ryhtyä taktikoimaan esimerkiksi myyntejä seuraavaan kauteen, jossa kattoa ei vielä ole saavutettu. Palkkiokaton tarvetta on siis pohdittava järjestelmästä käsin. Järjestelmään sisältyvä 8 lupaus pidettävä Tuskin mikään muu syö yhtä varmasti työntekijöiden työmotivaatiota kuin työnantajan katteettomaksi osoittautunut lupaus. Jos järjestelmä on tuottamassa palkkioita, on työntekijäpuoli jo hoitanut oman osuutensa järjestelmän mielessä....järjestelmää luotaessa ja viimeistään käyttöön otettaessa se täytyy kyetä myymään niille, jotka tulevat sen piiriin. tietyn siivun yhtiön voittovaroista työntekijöille palkkioina. Tällöin ei ole ollut järjestelmää eikä perustetta, joka olisi ohjannut työntekijöiden toimintaa. Yhtiö on vain päättänyt palkita työntekijänsä. Tässä ei ole mitään väärää, mutta palkkio ei ole perustunut mihinkään tulospalkkaus- tai muuhunkaan järjestelmään. Todettakoon erikseen, että tulospalkkion määräytymisperuste on eri asia kuin se taso, jolta tulospalkkion tunnuslukuja mitataan. Myyntibudjetin toteutuminen voi olla peruste, mutta sitä voidaan mitata yritystasolla, tulosyksiköittäin, tiimitasolla tai henkilön oman työn mukaan. Tukkukaupassa yleisimmin käytetty mittaustaso on yritys ja sen jälkeen tulosyksikkö. täysin sisäistä. Jos tällainen järjestelmä kuitenkin tulouttaa palkkioita, se antaa silloin jotakin sellaista, joka ei perustu sitoutumisen synnyttämään lisätuottoon. Palkkiolle asetettava usein katto 7 Jos rajana on vain taivas, voi palkkiota kertyä kuinka paljon tahansa ainakin periaatteessa. Jos joku jostain satunnaisesta syystä onnistuu kerryttämään itselleen lyhyellä ajalla pienen omaisuuden, vaikuttaa se todennäköisesti hänen motivaatioonsa työskennellä selvästi pienemmillä palkkiotasoilla. Samalla työyhteisössä saatetaan ryhtyä supisemaan siitä onko henkilö todella ollut palkkionsa arvoinen. Suuret ja suurehkot summat kun eivät juuri voi Tulospalkkioiden tulee määräytyä tulosten mukaan.

6 TULOSPALKKAUS Tulospalkkion määräytymisperusteet on valittava niin, että ne tukevat yrityksen strategiaa. Niin ikään järjestelmän valossa työnantaja on saanut sen lisäarvon, jota palkkiolupauksilla haettiin. Tässä vaiheessa ei työnantajan tulekaan jäädyttää palkkioita aivan pienestä syystä. Näin riippumatta siitä perustuuko järjestelmä sopimukseen vaiko työnantajan toteuttamaan yksipuoliseen hankkeeseen. Järjestelmää luotaessa on siis pohdittava voiko se joissain olosuhteissa muodostua kohtuuttomaksi tai suhteettomaksi työnantajalle itselleen. Pääsäännön tulee olla, että työnantaja toteuttaa sen mihin on sitoutunut järjestelmää suunnitellessaan. Jos esimerkiksi työnantaja on räätälöinyt järjestelmän ilman rajoitusta siitä mihin palkkio voi nousta ja jos jonkun palkkio on sittemmin nousemassa korkeuksiin, ei työnantajan tule palkkion maksamishetkellä kehittää sääntöä enimmäispalkkiosta. Palkkion toteutumisedellytykset on voitava saavuttaa 9Jos järjestelmä on viritetty liian korkealle, se ei todellisuudessa voi tuottaa koskaan mitään. Tällöin se ei myöskään motivoi. Kannustavan järjestelmän perimmäinen tarkoitus on kuitenkin kannustaa. Itse asiassa järjestelmä saattaa liian ylhäälle viritettynä dismotivoida. Lopulta työntekijät saattavat nähdä muutkin työnantajan vilpittömät hankkeet kannustavan järjestelmän valossa; työnantaja on muka palkitsevinaan. Järjestelmä saattaa olla syytä virittää myös siten, ettei se tuota aivan mitättömiä palkkioita. Pienet palkkiot saatetaan ymmärtää työnantajan ylimielisyytenä eikä nillä liene edes motivoivaa vaikutusta. Työnantajan ei luonnollisesti tule säätää palkkion toteutumisedellytyksiä liian alhaallekaan. Jos järjestelmä on rakennettu suoraan entisten palkkojen päälle ja jos järjestelmä tuottaa palkkioita merkittävästi entisillä työpanoksilla, tietää tämä palkkakustannusten kasvua ilman tuottavuuden nousua. Tällöin työnantaja antaa lisää ilman, että saa lisästä itse mitään. Järjestelmän kalibrointi oikealle tasolle onkin keskeinen osa koko hanketta. Hyväkin järjestelmä on myytävä kohderyhmälleen 10 Avoimuus ja julkisuus kuuluvat tulospalkkausjärjestelmän luonteeseen varsinkin silloin, kun se ulotetaan koskemaan isoja työntekijäjoukkoja. Kun oikeaoppinen järjestelmä ohjaa työntekijöiden toimintaa etukäteen valittuun suuntaan, ei tämä tavoite voi toteutua salamyhkäisessä järjestelmässä. Jos tulospalkkion maksamisedellytykset eivät ole tiedossa, eivät ne voi kanavoida käyttäytymistäkään. Jotta samaa työtä tekevien huomio saataisiin kiinnitettyä yhteen ja samaan tavoitteeseen, olisi heillä kaikilla oltava myös samat tulospalkkion maksuperusteet. Yhteinen peruste tarkoittaa yhteistä kohdetta toiminnalle. Tästä syystä samaa työtä tekevien keskuudessa ei olekaan syytä rakentaa erilaisia järjestelmiä, joista jokin olisi selvästi muita heikompi. Näin ainakin silloin, kun erilaisille järjestelmille ei ole päteviä perusteita. Yhteinen järjestelmä antaa myös mahdollisuuden markkinoida sitä yhteisesti. Erinomainenkaan tulospalkkausjärjestelmä ei toimi, jos sen kohteena olevat henkilöt eivät sitä tunne. Tilanne on sama riippumatta siitä perustuuko järjestelmä sopimukseen vaiko työnantajan yksipuoliseen järjestelyyn. Mitä vähemmän kohderyhmän ihmisiä on ollut mukana luomassa järjestelmää sitä enemmän on siitä informoitava. Järjestelmä onkin pyrittävä myymään joko sitä luotaessa tai otettaessa käyttöön. Toisinaan työnantajan saattaa olla tarpeellista myöhemminkin muistuttaa työntekijöitä järjestelmän luonteesta, palkkioperusteista ja palkkioiden saavuttamisen todennäköisyydestä. Tulospalkkauksen onnistumisessa ilmapiiri ei ole yhdentekevä asia. Tulospalkkaukseen epäluuloisesti suhtautuvaa henkilöä on usein vaikea taivutella aidosti järjestelmän taakse. Todella vastahakoinen ihminen saattaa jopa terrorisoida myyräntyöllään työnantajan hanketta. Niinpä kaukonäköinen työnantaja valitseekin huolella ne henkilöt, joille se markkinoi hanketta ensimmäiseksi tai ainakin henkilökohtaisesti. Tulospalkkauksen toteuttaminen on lopulta mitä suurimmassa määrin henkinen laji.

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Comptelin palkka- ja palkkioselvitys 2016

Comptelin palkka- ja palkkioselvitys 2016 1 (5) Tämä palkka- ja palkkioselvitys 2016 on tehty 2015 annetun Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance, www.cgfinland.fi) mukaisesti ja julkaistaan vuoden 2016 tilinpäätöksen,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Yrityskyselyn toteutus

Yrityskyselyn toteutus Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon

Lisätiedot

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014 Kuntayhtymän johtoryhmä 108 10.12.2013 Kuntayhtymän hallitus 248 18.12.2013 Kuntayhtymän hallitus 43 25.03.2015 Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014 381/02.05.01/2013 Kuntayhtymän johtoryhmä 10.12.2013

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Valmistelija: Kari Puumalainen p , Outi Rautiala p

Valmistelija: Kari Puumalainen p , Outi Rautiala p Yhtymähallitus 88 21.09.2016 Yhtymähallitus 64 23.05.2017 HENKILÖSTÖN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN YHALL 88 Valmistelija: Kari Puumalainen p. 040 1778 600, Outi Rautiala p. 0400 793 153 Ammatillisen

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

MITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori

MITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori MITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori 6.11.2017 Riitta Seppälä MTK-Satakunta/Varavoimaa Farmarille 044 972 6195 riitta.seppala@mtk.fi Työnantaja Esimies Työkaveri Maaseutuyrittäjällä

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...3

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino:Lönnberg 2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry Onnistu ja menesty vuokranantajana ja asuntosijoittajana Tuorein tieto vuokramarkkinoista, lainsäädännöstä ja yleisistä käytännöistä Neuvontapalvelu, jossa

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 Palkka- ja palkkioselvitys 2013 2 Palkka- ja palkkioselvitys Tämä on Suomen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) jakson 7 suositusten

Lisätiedot

TIETOSUOJAVASTAAVA PROJEKTI SOPIMUS

TIETOSUOJAVASTAAVA PROJEKTI SOPIMUS 1 TIETOSUOJAVASTAAVA PROJEKTI SOPIMUS 2 Sisällysluettelo 1. Sopimuksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Sopijaosapuolet... 3 3. Kuntien konserniyhtiöiden projektiin osallistuminen... 5 4. Tietosuojavastaava

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Kesätoimittajan ABC. Tampereen yliopisto

Kesätoimittajan ABC. Tampereen yliopisto Kesätoimittajan ABC Tampereen yliopisto 8.4.2011 sari.uusi-rauva@journalistiliitto.fi 1 Työsuhde Työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia sovelletaan työsuhteessa oleviin Työsuhde määräytyy suoraan lain nojalla.

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

Palkkahallinnon visio

Palkkahallinnon visio Palkkahallinnon visio Missä olemme nyt? 5/31/2011 1 Palkkaraportointi aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia kustannuksia Suomessa Palkkahallinto tuottaa: - Palkkalaskelmat työntekijöille - Tiedot vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä vuosi 2015

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä vuosi 2015 Kuntayhtymän johtoryhmä 110 09.12.2014 Kuntayhtymän hallitus 261 17.12.2014 Kuntayhtymän hallitus 66 23.03.2016 Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä vuosi 2015 448/02.05.00/2014 Kuntayhtymän johtoryhmä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014 Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Vanha sääntö Uusi sääntö Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ennakkoverolippumiehet

Ennakkoverolippumiehet Ennakkoverolippumiehet Pääsäännön yhteenveto 1. Infra-alalla ei tule käyttää ennakkoverolippumiehiä konekuskeina. 2. Jos otat tai olet ottanut henkilön ajamaan yrityksesi omistamaa työkonetta (esim. kaivukone,

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

Luento 9. June 2, Luento 9

Luento 9. June 2, Luento 9 June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

30M * 300+ *Ennuste. Perustettu. Ihmistä. Liikevaihto. Onnistunutta projektia. Ruban d Honneur 2011 EUROPEAN BUSINESS AWARDS

30M * 300+ *Ennuste. Perustettu. Ihmistä. Liikevaihto. Onnistunutta projektia. Ruban d Honneur 2011 EUROPEAN BUSINESS AWARDS VINCIT 2007 Perustettu 250 Ihmistä 18 13,5 9 30M * 300+ 4,5 Liikevaihto Onnistunutta projektia 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Workforce 2015 Game Changer HUMAN CAPITAL MEDIA (HCM) Best

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Timo Wallenius Toimitusjohtaja Henkilöstörahastopalvelut Oy Tarja Nuutinen Osastopäällikkö Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Moraalinen uhkapeli: laajennuksia ja sovelluksia

Moraalinen uhkapeli: laajennuksia ja sovelluksia Moraalinen uhkapeli: laajennuksia ja sovelluksia Sisältö Kysymysten asettelu Monen tehtävän malli Sovellusesimerkki: Vakuutus Sovellusesimerkki: Palkkion määrääminen Johtajan palkitseminen Moraalisen uhkapelin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Aloitetoiminnalla voi olla monia tavoitteita

Aloitetoiminnalla voi olla monia tavoitteita Parikeskustelu 1. Miksi (tarkoitus)? 2. Miten arvioidaan toimivuutta (aloiteventti)? 3. Miten toimitaan (toimintamalli)? a) Ei niin hyviä tapoja? b) Hyviä tapoja? c) Askarruksia aloitetoiminnasta? Parikeskustelu

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ Sääntökokoelma B 16 XII 2003 Ykn 15.12.2003 Mitätöi lehden VII - 98 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Päihteiden väärinkäyttö aiheuttaa huomattavaa terveydellistä,

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

Yritysyhteistyön sopimusjuridiikka. Sopimusjuridiikan perusteet Maarit Päivike, lakimies

Yritysyhteistyön sopimusjuridiikka. Sopimusjuridiikan perusteet Maarit Päivike, lakimies Yritysyhteistyön sopimusjuridiikka Sopimusjuridiikan perusteet 8.11.2016 Maarit Päivike, lakimies Miksi kirjallinen sopimus Yhteistyön väline Sopimusten merkitys korostuu usein silloin, kun asiat eivät

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Työehtosopimus eli TES

Työehtosopimus eli TES TYÖEHTOSOPIMUS Luennon sisältö Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut Työehtosopimus vs. työsopimus vs. työlainsäädäntö Työehtosopimus ja paikallinen sopiminen Työehtosopimus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Palkka- ja palkkioselvitys...3

SISÄLLYSLUETTELO. Palkka- ja palkkioselvitys...3 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 SISÄLLYSLUETTELO Palkka- ja palkkioselvitys...3 Tämä sivu on tulostettu HKScanin verkkovuosikertomuksesta 2015. Lue kertomus kokonaisuudessaan osoitteesta vuosikertomus2015.hkscan.com.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SOPIMUSLUONNOS Liite 3 1(6) OPETUSVIRASTO 15.4.2015

HELSINGIN KAUPUNKI SOPIMUSLUONNOS Liite 3 1(6) OPETUSVIRASTO 15.4.2015 HELSINGIN KAUPUNKI SOPIMUSLUONNOS Liite 3 1(6) SOPIMUSLUONNOS, ERIKOISIKKUNOIDEN PESUPALVELU 1. Sopijapuolet Tilaaja: Helsingin kaupungin opetusvirasto, PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki jäljempänä Tilaaja

Lisätiedot

1 Määräysten soveltaminen

1 Määräysten soveltaminen Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

KT YLEISKIRJEEN 1/2003 LIITE 1

KT YLEISKIRJEEN 1/2003 LIITE 1 KT YLEISKIRJEEN 1/2003 LIITE 1 13.11.2002 1 (5) KUNNALLISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ VUOSINA 2003 2007 1 Lähtökohdat Sopijaosapuolet ovat todenneet vuonna 2000 virka- ja työehtosopimusneuvottelujen

Lisätiedot

SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuopion kaupunki 1 (6) SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Sopimuksen osapuolet Kuopion kaupunki Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet PL 227 70101 Kuopio Juankosken

Lisätiedot

Työkaluja piilotetun työn löytämiseksi Ja kokemuksia työharjoittelusta yms.

Työkaluja piilotetun työn löytämiseksi Ja kokemuksia työharjoittelusta yms. Työkaluja piilotetun työn löytämiseksi Ja kokemuksia työharjoittelusta yms. Työt piilossa, mitä tehdä? 2/3 3/4 työpaikoista ei ilmoiteta vaan täytetään muilla menetelmin. Suurin osa piilotyöpaikoista täytetään

Lisätiedot

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. 1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012 1 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012 HALLITUKSEN JA VALIOKUNNAN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT TALOUDELLISET ETUUDET Periaatteet ja päätöksentekojärjestys Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen

Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen Muutoksia eri useisiin eri lakeihin Tavoitteena vuokratyöntekijän aseman lähentäminen ns. normaalityöntekijään nähden esim. koeaikaehdon käyttöä rajoitetaan tilanteissa,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS 19 Soveltamisala Tämä sopimus koskee Vantaan Viihdeorkesterin määräaikaisia muusikoita silloin

Lisätiedot