Henkilöstöopas Mustasaaren kunta, henkilöstöosasto Versio: 2/2009

Transkriptio

1 Henkilöstöopas

2 Tervetuloa uuteen työpaikkaasi Mustasaaren kuntaan! Uutena työntekijänä sinua askarruttavat varmasti monet kysymykset talon tavoista ja säännöistä. Olemme keränneet tähän oppaaseen tietoa, jonka toivomme olevan sinulle hyödyksi ja auttavan sinua kotiutumaan uuteen työyhteisöösi. Henkilöstöopas Mustasaaren kunta, henkilöstöosasto Versio: 2/2009 Löytyy myös PDF-tiedostona Mustasaaren kunnan intranetistä

3 SISÄLLYS MUSTASAAREN KUNTA... 2 MUSTASAAREN KUNNAN ORGANISAATION ESITTELY... 3 JOHTOSÄÄNÖKSET JA SOPIMUKSET... 5 Hallintosääntö... 5 Virka- ja työehtosopimukset... 5 KUNTA TYÖNANTAJANA... 6 Virkasuhteet... 6 Työsopimukset... 6 Koeaika... 6 Vaitiolovelvollisuus... 6 Työaika... 6 Päivittäiset lepoajat... 7 PALKKA... 8 Palkanlaskijoille annettavat tiedot... 8 Palkkatoimiston työnjako... 8 Vuosiloma... 9 Keskeisiä käsitteitä... 9 VIRKA- JA TYÖVAPAAT Sairausloma Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa Hoitovapaa Poissaolo pakottavista perhesyistä Muu vapaa Vuorotteluvapaa Osa-aikalisä Opintovapaa Irtisanoutuminen VAKUUTUKSET Tapaturmavakuutus HENKILÖSTÖPALVELUT Työvaatteet/Suojavaatteet Työterveyshuolto Työterveystarkastukset Työterveyshenkilökunta TYÖSUOJELU ELÄKKEET Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke... 16

4 Työttömyyseläke Perhe-eläke Taloudellinen tuki Lisätietoja eläkkeistä AMMATTIJÄRJESTÖJÄ... 18

5 MUSTASAAREN KUNTA Nykyinen Mustasaaren kunta muodostettiin vuonna 1973, kun viisi lähikuntaa yhdistyivät. Kunta muodostuu nyt kuudesta osa-alueesta, jotka ovat Raippaluoto Björköby, Pohjois-Mustasaari, Koivulahti, Sepänkylä, Etelä- ja Itä-Mustasaari sekä Sulva. Väestönkasvu on ollut yhdistymisestä lähtien positiivinen. Kunnan asukasluku oli vuoden 2008 lopussa henkeä, joista 71 % on ruotsinkielisiä ja 29 % suomenkielisiä. Mustasaaren kunnan visio ulottuu aina vuoteen Vision mukaan: MUSTASAARI 2015 Mustasaari - vetovoimainen ja tulevaisuuteen luottava kunta tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja jotka perustuvat tasapainoiseen väestönkasvuun aktiiviseen ja innovatiiviseen elinkeinopolitiikkaan kunnan kestävään talouteen ja toimintaan johtavana pohjalaisena maaseutukuntana ja alueellisen kehityksen liikkeelle panevana voimana. Visio on hyväksytty kunnanvaltuustossa (18) Henkilöstöopas

6 MUSTASAAREN KUNNAN ORGANISAATION ESITTELY Kunnassa ylin päätösvalta on joka neljäs vuosi valittavalla kunnanvaltuustolla. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet. Näistä toimielimistä kunnanhallitus on keskeisessä asemassa, sillä se vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta sekä kunnanvaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Luottamushenkilöiden lisäksi kunnassa on viranhaltijoista ja työntekijöistä koostuva henkilöstö, joka huolehtii palvelujen tuottamisesta kunnan asukkaille sekä päivittäishallinnosta. Kunnassa on työntekijöitä kaikkiaan noin Hallintokeskus huolehtii seuraavien toimielinten toiminnan tukemisesta ja asioiden valmistelusta: Kunnanvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitos Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto Henkilöstöjaosto Maaseutulautakunta Rakennuslautakunta Seudullinen valvontalautakunta Keskuksen päällikkö: Linda Pada, puh Sivistyskeskus huolehtii seuraavien toimielinten toiminnan tukemisesta ja asioiden valmistelusta: Koulutuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Suomenkielinen jaosto Aikuiskoulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Ruotsinkielinen jaosto Suomenkielinen jaosto Keskuksen päällikkö: Maj-Len Swanljung, puh Henkilöstöopas 6(18)

7 Terveyskeskus huolehtii seuraavien toimielinten toiminnan tukemisesta ja asioiden valmistelusta: Hoivalautakunta Keskuksen päällikkö: Anders Furustrand, puh Sosiaalilkeskus huolehtii seuraavien toimielinten toiminnan tukemisesta ja asioiden valmistelusta: Sosiaalilautakunta Keskuksen päällikkö: Alice Backström, puh Tekninen keskus huolehtii seuraavien toimielinten toiminnan tukemisesta ja asioiden valmistelusta: Tekninen lautakunta Tiejaosto Kiinteistölautakunta Keskuksen päällikkö: Sten-Ole Back, puh (18) Henkilöstöopas

8 JOHTOSÄÄNNÖT JA SOPIMUKSET Hallintosääntö Hallintosäännössä määrätään kunnan päätöksenteko- ja kokousmenettelystä sekä muista hallintoasioista. Hallintosäännön ohella kunnan toimintaa johdetaan johtosäännöillä. Hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena seuraaviin johtosääntöihin nähden: valtuuston työjärjestys, palkkiosääntö, tarkastussääntö, arkistotoimen johtosääntö sekä kielisääntö. Hallintosääntö löytyy kunnan kotisivulta. Virka- ja työehtosopimukset KVTES Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Lisätietoja virka- ja työehtosopimuksista löydät osoitteesta linkistä Työmarkkina-asiat sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) verkkosivuilta Henkilöstöopas 8(18)

9 KUNTA TYÖNANTAJANA Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on kuntalain nojalla virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Kunnan viranhaltijoihin sovelletaan lakia kunnallisesta viranhaltijasta ja työsopimussuhteessa olevaan henkilöstöön sovelletaan työsopimuslakia. Virkasuhteessa hoidetaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa. Virkasuhteeseen ottamisesta päättää lain, hallintosäännön tai muun johtosäännön nojalla siihen valtuudet saanut viranomainen. Työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä palkkaa vastaan työntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimus on sitova sopimus. Koeaika Mustasaaren kunnassa koeaika on sekä virka- että työsopimussuhteessa neljä kuukautta. Yli kuuden kuukauden sijaisuuksissa koeaika on yksi kuukausi. Koeaika antaa sekä työnantajalle että työntekijälle mahdollisuuden arvioida, vastaako toinen osapuoli tai työ odotuksia. Kumpikin osapuoli voi koeajan kuluessa asiallisilla perusteilla purkaa työsopimuksen päättyväksi heti. Vaitiolovelvollisuus Kaikilla kunnan työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus. Työntekijä ei saa antaa ulkopuolisille henkilölle yksittäisen henkilön taloutta koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja, joita hän on työtehtäviään hoitaessaan saanut tietoonsa. Työaika Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Yleistyöaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa (täysi työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia ja 15 minuuttia enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona. Toimistotyöaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia ja 15 minuuttia viikossa (täysi työaika). Toimistotyössä säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36 tuntia ja 15 minuuttia enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona. Jaksotyöaika on enintään 114 tuntia ja 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Säännöllinen työaika saa olla enintään 76 tuntia ja 30 minuuttia kahden viikon pituisena ajanjaksona. Säännöllinen työaika ei saa yhdenkään kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 128:aa tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 88:aa tuntia. Säännöllinen työaika on 37 tuntia viikossa (täysi työaika) eli keskimäärin 37 tuntia viikossa enintään kuuden viikon ajanjakson aikana (18) Henkilöstöopas

10 Päivittäiset lepoajat Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, työntekijälle on annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Työntekijälle, joka työtehtävien luonteen vuoksi ei voi poistua työpaikalta ja jonka työaika on kuutta tuntia pidempi, on annettava tilaisuus aterioida työpaikalla nopeasti työajalla. Aterioiminen ei saa häiritä työtä eikä työstä saa olla poissa minuuttia kauempaa. Tauon aikana työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Päivittäin annetaan yksi 10 minuutin kahvitauko, joka lasketaan työaikaan. Tauon aikana ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutenkin niin, ettei siitä aiheudu häiriötä työn kululle. Kahvitaukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän/työvuoron alkuun eikä loppuun. Henkilöstöopas 10(18)

11 PALKKA Työntekijällä on oikeus saada palkkaa siitä päivästä lukien, kun hän on alkanut hoitaa työtehtäviään. Palkan perustan muodostavat virka- ja työehtosopimukset, joissa on määritelty kunkin alan vähimmäispalkat. Peruspalkkaa määriteltäessä palkka-asteikoin rajoissa ensisijaisena perusteena on tehtävien vaativuus (= tehtäväkohtainen palkka). Lisäksi palkkaan vaikuttavat työtulokset, ammattitaito ja palvelusvuodet (= henkilökohtainen lisä). Työnantaja on velvollinen vahvistamaan palkan määrän ja perusteet työsuhteen alkaessa. Palkka maksetaan kuukausipalkkaisille kerran kuukaudessa ja tuntipalkkaisille kaksi kertaa kuukaudessa. Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan kielilisää, jos tehtävä edellyttää, että hän äidinkielensä lisäksi hallitsee toisen kotimaisen kielen eikä kielitaitovaatimusta ole huomioitu peruspalkassa. Palkanlaskijoille annettavat tiedot Uusi työntekijä saa esimieheltään lomakkeen Perusilmoitus, johon hän täyttää henkilö-tiedot, osoitteen, tilinumeron ja muut tarpeelliset tiedot. Hakemus henkilökohtaisesta lisästä (vuosisidonnainen osa) tehdään Lilian Kannelhoville (puh ) lomakkeella, jonka saa esimieheltä. Hakemukseen liitetään kopiot työtodistuksista aikaisemmista työsuhteista, jotka voidaan laskea hakijan hyväksi. Verokortti on jätettävä palkka-toimistoon, jolloin työntekijä välttyy siltä, että palkasta pidätetään 60 % veroa. Palkkatoimiston työnjako: Back, Lotta (puh ) Bergelin, Margaretha (puh ) Fahlur, Marina (puh ) Häggback, Mats (puh ) Laine, Birgitta (puh ) Lustig, Els-Maj (puh ) Vuodeosastot Päiväkodit kuntakeskustan ulkopuolella Solgård Sepänkylän ja Tuovilan päiväkodit Sosiaaliosasto, Aspgården, kotipalvelu Koulukeskus: Korsholms högsatdium, lukio, Smedsby-Böle skola ja Keskuskoulu Aikuisopiston opettajat ja tuntiopettajat Perhepäivähoito, omaishoito Lomittajat: kuukausi- ja tuntipalkkaiset Koulut kuntakeskustan ulkopuolella, Musiikkiopisto, kirjasto, Aikuisopiston kansliahenkilölkunta, sivistyskeskuksen luottamushenkilöt (18) Henkilöstöopas

12 Martens, Gurli (esimies) (puh ) Muurimäki, Kerstin (puh ) Toivonen, Solveig (puh ) Nordström, Yvonne (tfn ) Virastotalon henkilökunta, rakemmuskonttori, vesihuoltolaitos Kiinteistötoimen henkilökunta Terveyskeskus, perhepäivähoito (Sepänkylä ru) Luottamushenkilöt Oravaisten-Vöyri-Maksamaan terveyskeskus Vuosiloma Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan, ja sen pituuteen vaikuttavat työssäolovuodet. Keskeisiä käsitteitä: Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja päättyvä ajanjakso. Lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. Lomakausi on ajanjakso, joka alkaa 2.5. ja päättyy Lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työtä on tehty vähintään 35 tuntia tai 14 päivää ja jonka aikana palvelussuhde on jatkunut yhtäjaksoisena vähintään 16 kalenteripäivää. Vuosiloman pituus määräytyy KVTES:n (IV luku) mukaisesti. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana niin, että vähintään 65 % vuosilomasta sijoitetaan lomakaudelle ja loput lomakauden jälkeen, ellei viranhaltijan/ työntekijän kanssa toisin sovita tai jollei työtehtävien kausiluonteisuudesta muuta johdu. Vuosilomapäivistä voi 15 päivää ylittävän osan lomasta säästää pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Vuosiloman ajalta maksetaan normaali palkka. Virka- ja työehtosopimuksissa on lisäksi sovittu lomarahasta, joka korottaa loma-ajan palkkaa noin 50 %. Lomaraha maksetaan yleensä heinäkuussa. Opettajien laskennallinen vuosiloma määräytyy kunnallisen opetushenkilöstön virkaja työehtosopimuksen mukaisesti. Kysy tarvittaessa lisää esimieheltäsi. Henkilöstöopas 12(18)

13 VIRKA- JA TYÖVAPAAT Sairausloma Sairastumisesta on ilmoitettava esimiehelle mahdollisimman pian. Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä todistus tai jokin seuraavassa mainituista todistuksista. Sairauslomaa myönnetään ilman erillistä hakemusta lääkärintodistuksessa mainituksi ajaksi. Jos työkyvyttömyys kestää enintään 5 kalenteripäivää, työkyvyttömyys voidaan todistaa jollakin seuraavista tavoista: 1. oma ilmoitus sairauspoissaolosta kolmelta ensimmäiseltä kalenteripäivältä sekä terveydenhoitajan antama todistus kahdelta seuraavalta päivältä tai 2. terveydenhoitajan antama todistus 5 kalenteripäivältä mikäli sairausloman myöntävä ei katso, että myös näissä tapauksissa on esitettävä lääkärintodistus. Todistus esimerkiksi lääkärissä käynnistä, tutkimuksista, kuntoutuksesta tai poliklinikalla käynnistä ei ole riittävä. Sairausloma-ajalta maksetaan saman kalenterivuoden aikana palkka yleensä 60 kalenteripäivältä täysimääräisenä ja sen jälkeen 2/3 palkasta 120 kalenteripäivään asti. Jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin 60 kalenteripäivää, työntekijällä on oikeus 14 kalenteripäivän palkalliseen sairauslomaan. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata myönnetään samalta ajalta, kun työntekijällä on oikeus päivärahaan sairausvakuutuslain nojalla. Hoitovapaa Lapsensa hoitamiseksi voi saada hoitovapaata, osittaista hoitovapaata tai tilapäistä hoitovapaata. Hoitovapaata voi pitää, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Osittaisella hoitovapaalla työntekijä voi lyhentää työaikaansa 6 tuntiin/päivä tai 30 tuntiin/viikko sen vuoden heinäkuun loppuun saakka, jolloin perusopetusta saavan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Nämä hoitovapaat ovat palkattomia. Työntekijällä on oikeus saada alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella. Tilapäisen hoitovapaan ajalta palkka maksetaan enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Sairaalahoidossa olevan lapsen hoito Lapsen joutuessa olemaan sairaalahoidossa äkillisen sairastumisen vuoksi säännöt ovat samat kuin kotihoidon kohdalla. Saadakseen palkkaa hoitovapaan ajalta huoltaja tarvitsee kuitenkin sairaalasta todistuksen siitä, että hänen läsnäolonsa on välttämätön lapsen sairaalahoidon aikana. Palkallisen hoitovapaan säännöt eivät kuitenkaan koske ennalta suunniteltua sairaalahoitoa. Siinä tapauksessa huoltaja voi pyytää lääkärin D-todistuksen ja hakea Kelalta erityishoitorahaa palkattomalta ajalta (18) Henkilöstöopas

14 Poissaolo pakottavista perhesyistä Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Muu vapaa Palkallisia vapaapäiviä ovat työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, puolison, vanhemman, puolison vanhemman tai lapsen, veljen tai siskon hautajaispäivä sekä kutsuntapäivä asevelvollisuuslain mukaisesti. Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on vähintään 90 kalenteripäivän ja enintään 359 kalenteripäivän vapaajakso, jonka aikana työntekijän palvelussuhde on lepotilassa. Vuorotteluvapaalle voi jäädä työntekijä, joka on kokoaikaisessa työsuhteessa (yli 75 %) ja jonka työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden ja jolla on vähintään 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Työnantajan on palkattava vuorotteluvapaan ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Henkilöä ei kuitenkaan tarvitse palkata samaan tehtävään, jota vapaalle jäävä on hoitanut. Vuorotteluvapaalle jäävä voi saada vapaan ajalta vuorottelukorvausta, jonka määrä on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorotteluvapaalaki on voimassa asti. Vuorotteluvapaan voimassaolevista ehdoista voi kysyä työvoimatoimistosta. Osa-aikalisä Työvoimatoimisto voi käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa myöntää osaaikalisää ansionmenetyksen korvauksena työntekijälle, joka siirtyy vapaaehtoisesti kokoaikatyöstä määräajaksi osa-aikatyöhön. Päätös on harkinnanvarainen. Työnantajan on palkattava osa-aikalisäkauden ajaksi osa-aikatyöhön työtön työnhakija. Osa-aikatyöhön siirtyminen edellyttää työnantajan suostumusta. Osaaikalisään oikeuttavan työajan on oltava % kokoaikaisesta säännöllisestä työajasta. Osa-aikapalkan lisäksi työntekijälle maksetaan osa-aikalisää, joka on 50 % kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta. Opintovapaa Vähintään vuoden päätoimisessa palvelussuhteessa olleella työntekijällä on oikeus saada opintovapaata viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Opintovapaan ajalta ei makseta palkkaa. Irtisanoutuminen Kun toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa oleva viranhaltija irtisanoutuu virastaan tai työntekijä irtisanoo työsopimuksensa, irtisanoutumisaika on vähintään 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään 5 vuotta. Irtisanoutumisaika on yhden kuukauden, jos palvelussuhde on kestänyt keskeytyksettä yli 5 vuotta, ja 2 kuukautta, jos kyseessä on valtuuston nimittämä viranhaltija. Irtisanoutumisaika alkaa siitä päivästä lukien, kun irtisanoutumisesta ilmoitetaan tai irtisanoutuminen annetaan tiedoksi. Henkilöstöopas 14(18)

15 VAKUUTUKSET Tapaturmavakuutus Mustasaaren kunta on vakuuttanut kaikki työntekijänsä Vahinkovakuutusyhtiö Pohjolassa voimassa olevan tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Työpaikalla tai työmatkalla sattuneista tapaturmista on ilmoitettava heti esimiehelle. Työnantajalta saa vakuutustodistuksen, jolla työntekijä saa maksuttoman hoidon terveysasemalla tai sairaalassa sekä maksuttomat lääkärin määräämät lääkkeet (18) Henkilöstöopas

16 HENKILÖSTÖPALVELUT Työvaatteet/Suojavaatteet Suojavaatteilla tarkoitetaan suojapukua, suojatakkia tai muuta vastaavaa vaatetta, jota työntekijä käyttää suojaamaan omia vaatteitaan. Suojavaatetukseen rinnastetaan työnantajan määräämä tietynmallinen tai yhdenmukainen työpuku. Työnantaja hankkii suojavaatteet henkilölle, joka jatkuvasti ja pääasiallisesti työskentelee erittäin likaisissa tai normaalia suuremmassa määrässä vaatetusta kuluttavissa tehtävissä taikka joka työssään käyttää terveydellisten, hygieenisten tai muiden vastaavien syiden perusteella tietynmallista tai yhdenmukaista työpukua. Työssään tilapäisesti suojavaatteita tarvitsevaa henkilöä varten on oltava suojavaatteita, joita säilytetään työpisteessä ja jotka on tarkoitettu yhteisesti käytettäväksi. Työterveyshuolto Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuolto on järjestettävä ja toteutettava siinä laajuudessa kuin työstä ja työpaikan olosuhteista johtuva tarve edellyttää. Työterveyshuollon toiminta: Työpaikkaselvitykset terveyden, työturvallisuuden ja työolosuhteiden arvioimiseksi; työn asettamien vaatimusten ja työntekijöiden yksilöllisten ominaisuuksien pohjalta suunnitellut terveystarkastukset; toimenpideehdotukset työturvallisuuden ja työterveyden parantamiseksi; informaatio, neuvonta ja opastus työn terveysvaaroista; väärinkäytön ehkäiseminen; vammaisten työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen; ensiapuvalmius; työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähtäävä toiminta yhdessä kunnan TYKY-ryhmän kanssa. Työterveyshuollosta saa myös lääkärintodistuksen, joka on ennen tehtävien aloittamista esitettävä työnantajalle. Työterveystarkastukset: Työhöntulotarkastus uusille työntekijöille, joiden työsopimus kestää yli 4 kuukautta. Esimies ilmoittaa tarkastuksesta työntekijälle, joka ottaa itse yhteyttä työterveyshuoltoon. Säännölliset, vapaaehtoiset terveystarkastukset järjestetään alle 50- vuotiaille joka viides vuosi ja yli 50-vuotiaille joka kolmas vuosi. Määräaikaistarkastukset henkilöille tai ammattiryhmille, joiden työ aiheuttaa erityistä vaaraa terveydelle. Työterveysfysioterapeutti antaa ergonomiaan liittyvää neuvontaa ja tekee ergonomiaselvityksiä. Henkilöstöopas 16(18)

17 Työterveyshuollon henkilökunta: Lena Granholm, vastaava työterveyshoitaja: hallintokeskus, tekninen keskus ja terveyskeskus. Puh ; puhelinaika ma pe klo ja Anne-Gerd Johansson, työterveyshoitaja: sosiaalikeskus Puh ; puhelinaika ma pe klo ja Barbro Nylund, työterveyshoitaja: sivistyskeskus Puh ; puhelinaika ti to klo ja Anna-Liisa Punto, lääkäri Puh (vaihteen kautta); puhelinaika to klo Marie Snickars, kanslisti Puh ; puhelinaika ma pe klo Anders Furustrand, työterveyshuollon vastaava lääkäri Puh (18) Henkilöstöopas

18 TYÖSUOJELU Työsuojelu on yhteistyötä, jossa pyritään estämään työtapaturmia, ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia. Toimenpiteet suunnataan työhön, työympäristöön ja henkilöstöön. Työnantaja vastaa työpaikan työsuojelusta ja työympäristöstä. Työsuojelulain mukaan työnantajan on otettava huomioon kaikki työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijöiden ikään ja ikääntymiseen, sukupuoleen ja ammattitaitoon liittyvät seikat sekä muut tarpeelliset tekijät suojatakseen työntekijöitä tapaturmilta tai terveysvaaroilta. Mikäli työntekijä huomaa työsuojelussa puutteita, hänen on heti ilmoitettava puutteista esimiehelleen tai työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetuille. Mustasaaren kunnan työsuojeluvaltuutetut: Siv Linsén (AKAVA), puh (Norra Korsholms skola, opettajainhuone) Lena Granholm (TNJ), puh (Terveyskeskus) Jari Männistö (JHL), puh Mustasaaren kunnan työsuojelupäällikkö on Rurik Ahlberg, puh Henkilöstöopas 18(18)

19 ELÄKKEET voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä muuttui myös eläkkeiden laskemistapa. Vanhuuseläkettä karttuu kaikista ikävuoden välillä saaduista työansioista, samoin kuin tietyin ehdoin myös esimerkiksi palkattoman vanhempainrahakauden, työttömyyspäivärahajaksojen tai ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan, palkattoman hoitovapaan sekä vuorotteluvapaan ja opintojen osalta. Eläke lasketaan suoraan kunakin vuonna saaduista ansioista. Eläkkeellä ei enää ole enimmäismäärää, vaan eläkettä voi kertyä enemmänkin kuin aiemmin mahdolliset % palkasta. Vanhuuseläke Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä kolmella tavalla: henkilökohtaisessa eläkeiässä, ennen henkilökohtaista eläkeikää mutta aikaisintaan 63-vuotiaana, jolloin eläke jää pienemmäksi. Eläkkeelle voi myös jäädä vasta 68-vuotiaana. Eläkekarttumat lukien: 1,5 % ikävuosilta vuotta 1,9 % ikävuosilta vuotta 4,5 % ikävuosilta vuotta Varhennettu vanhuuseläke Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 62-vuotiaana. Eläkettä pienennetään 0,6 % jokaista varhennuskuukautta kohti, jolloin varhennusvähennys on 7,2 % vuodessa. Osa-aikaeläke Vuodesta 2005 lähtien myös niillä työntekijöillä, jotka valitsivat aikanaan vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän, on mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle. Heille osa-aikaeläkkeelle jääminen merkitsee sitä, että vanhuuseläkeikä nousee. Eläkeikä on edelleen henkilökohtainen, mutta se on 63 ja 65 ikävuoden välillä. Työkyvyttömyyseläke Työntekijälle, joka on työkyvytön sairauden, vian tai vamman vuoksi ja jonka työkyvyttömyys katsotaan pysyväksi, myönnetään työkyvyttömyyseläke toistaiseksi. Jos vahingon tai sairauden voidaan olettaa parantuvan, työntekijälle myönnetään määräaikaista kuntoutustukea. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös osatyökyvyttömyyseläkkeenä. Työttömyyseläke Työttömyyseläkkeen voivat saada vain ennen vuotta 1950 syntyneet. Sitä myöhemmin syntyneet voivat uuden järjestelmän puitteissa saada tietyin edellytyksin työttömyys-turvan lisäpäivärahaoikeuden 65 ikävuoteen asti. Heillä on myös oikeus vanhuus-eläkkeeseen vähentämättömänä 62 vuoden iässä. Työtön voi myös täytettyään 62 vuotta valita, nostaako hän työttömyyspäivärahaa vai jääkö hän vanhuuseläkkeelle (18) Henkilöstöopas

20 Perhe-eläke Perhe-eläkettä maksetaan kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta. Isänsä kuoleman jälkeen syntynyt lapsi alkaa saada eläkettä syntymää seuraavan kuukauden alusta. Lapseneläkkeen maksaminen päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos lapsi adoptoidaan tai kuolee. Leskeneläke lakkaa, jos leski solmii avioliiton ennen kuin on täyttänyt 50 vuotta. Jos 50 vuotta täyttänyt leski solmii uuden avioliiton, leskeneläke säilyy mutta uudesta avioliitosta ei synny uutta leskeneläkeoikeutta. Taloudellinen tuki Taloudellinen tuki on veroton kertakorvaus, joka maksetaan kunnan palveluksessa olleen työntekijän kuoltua hänen omaisilleen. Korvaus maksetaan viimeisen tai pääasiallisena tulonlähteenä olleen palvelussuhteen perusteella. Lisätietoja eläkkeistä antaa eläkeasiamies Lilian Kannelhovi henkilöstöosastolta, puh Henkilöstöopas 20(18)

21 AMMATTIJÄRJESTÖJÄ Ammattijärjestöt edustavat henkilökuntaa virka- ja työehtosopimusta koskevissa asioissa. Pääluottamusmiehiltä saa tarkempia tietoja ammattijärjestöjen kokoonpanosta. JUKO Hans Backman, puh JHL Kari Tuomivirta, puh JYTY Sonja Granström, puh TNJ Margareta Svanfors, puh , pe klo 7 15 msvanfor@hotmail.com KTN Birgitta Enroth, puh birgitta.enroth@mustasaari.fi SUPER Sonja Burman, puh sonja.burman@mustasaari.fi (18) Henkilöstöopas

22 Mustasaaren kunta, 2009