Johtajasopimus kuntajohtamisen välineenä

Transkriptio

1 Johtajasopimus kuntajohtamisen välineenä Helsinki 2008 ISBN (pdf)

2 Sisällysluettelo Johtajasopimus kuntajohtamisen välineenä 3 1 Johtajasopimusten tarve ja tarkoitus Miksi johtajasopimuksia tarvitaan? Mitä johtajasopimuksella tarkoitetaan? 5 2 Johtajasopimuksen sisältö Kunnanjohtajan tehtävät ja työn painopisteet Työn edellytykset Palvelussuhteen ehdot Johtamisen ristiriitatilanteet 8 3 Johtajasopimuksen laatiminen ja tarkistaminen 9 4 Lisätietoja johtajasopimuksesta 12 5 Kuntajohtamisen sopimusrunko 13 TOIMITTAJAT Anni Jäntti Kaija Majoinen TYÖRYHMÄ Anni Jäntti Kaija Majoinen Heikki Harjula Markus Pauni Elina Vartiainen-Hynönen KUVAT Comma Image ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2008 Paino: Star-Offset Oy Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Johtajasopimus kuntajohtamisen välineenä Kuntaliitto suosittelee, että kaikki kunnat ottavat käyttöön johtajasopimuksen. Viimeisin suositus sisältyy Kuntaliiton yleiskirjeeseen 28/80/2008 Suosituksia kuntajohtamisen kehittämiseksi. Näin uusitaan vuonna 2002 annettu suositus kuntajohtamisen pelisäännöistä. Johtajasopimus on tarpeellinen erityisesti nyt, kun kunnat ovat aiempaa voimakkaammassa ja monitahoisemmassa muutostilanteessa. Myös konsernijohtaminen tuo aivan uuden haasteen kuntajohtamiseen. Muutoksen toteuttaminen edellyttää vahvaa johtajuutta, jonka toimivuutta johtajasopimuksella voidaan edistää. Tässä oppaassa käsitellään johtajasopimusta kuntajohtamisen välineenä. Oppaassa käydään läpi johtajasopimuksen tarve ja tarkoitus, sisältö sekä sopimuksen laatimisprosessi. Oppaan lopussa on johtajasopimuksen runko. Siinä on mainittu luettelo niistä asioista, joista voi kuntakohtai sesti hyvän johtajuuden edistämiseksi neuvotella ja sopia. 3

4 1 Johtajasopimusten tarve ja tarkoitus 1.1 Miksi johtajasopimuksia tarvitaan? Kunnat elävät alati muuttuvassa toimintaympäristössä, joka luo monentyyppistä epävarmuutta. Eniten keskustelua kunnissa herättävät tällä hetkellä kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen, kuntien välisten erojen kasvu, kuntatalous ja kuntajohtaminen niin kunnan sisällä kuin kuntakonsernissa. Muutostilanteissa tarvitaan vahvaa johtajuutta ja toimivaa johtamisjärjestelmää. Johtamisjärjestelmän toimivuuden varmistaminen on edellytys sille, että kunta-alalle hakeutuu riittävästi kyvykkäitä ammatillisia ja poliittisia johtajia. Kuntien välisen kilpailun kasvaessa työvoiman saannista ja asukkaiden houkuttelusta hyvä johtaminen voidaan nostaa kunnan strategisiin menestystekijöihin hyvän talouden, menestyvän elinkeinoelämän ja hyvien palvelujen rinnalle. Hyvä johtamisjärjestelmä luo perustan koko kunnan toimivuudelle. Hyvä johtaminen muodostaa jatkumon, jossa jokaisen toimijan roolin on oltava selkeä ja työtapojen yhteensopivia. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja yhdessä muodostavat kunnan johtamisen ytimen. Kunnanhallituksen valmistelussa ja päätöksenteossa kanavoituu poliittisen johtamisen linjaukset ja tahto. Kunnanhallitus on myös kunnanjohtajan esimies ja keskeisin johtamiskumppani. Sen tehtävänä on olla strateginen suunnannäyttäjä, visionääri, joka pystyy varautumaan toimintaympäristön muutokseen ja ratkomaan yllättäviäkin haasteita. Kunnanjohtaja johtaa kunnan hal- Kunnanjohtaja on vastuussa hyvästä, ammattitaitoisesta valmistelusta. Kunnanjohtajan tulee sparrata hallitusta, olla strateginen ja kerätä signaaleja päätöksenteon tueksi. Kunnan johtaminen on poliittisen ja ammatillisen johtamisen yhdistelmä, joka parhaalla mahdollisella tavalla toimiakseen vaatii osapuolten välistä hyvää yhteistyötä. Hallitus luo hyvällä työskentelyllään edellytykset kuntajohtajan työlle. Tuen antaminen kunnanjohtajalle on osa hyvää hallitustyöskentelyä. Kuva 1. Kunnanjohtajan ja hallituksen toimiva yhteistyö kunnan hyvän johtamisen edellytyksenä. 4

5 lintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa kunnanhallituksen alaisena. Kunnanjohtaja on vastuussa hyvästä, ammattitaitoisesta valmistelusta. Hänen tulee luoda edellytyksiä hallituksen työskentelylle, olla strateginen ja kerätä muutossignaaleja päätöksenteon tueksi. Selvitykset ja tilastot osoittavat, että hakijoiden määrä kunnanjohtajan tehtäviin on laskenut 2000-luvun alun tilanteesta huomattavasti keskimäärin 20 hakijasta 10 hakijaan virkaa kohti (Jäntti 2007, 5). Hakijoiden puute kunnanjohtajan tehtäviin ja kansalaisten vähäinen kiinnostus poliittisiin kunnallisiin luottamustoimiin ovat selviä merkkejä kuntajohtamisen kehittämistarpeesta. Johtajasopimus on yksi työväline, jolla voidaan parantaa johtajien saatavuutta ja johtamisen toimintaedellytyksiä. Toinen keskeinen johtamisen edellytyksiä parantava tekijä on palk kaus. Suomen Strategisen Johtamisen Seura SSJS:n Strategiabarometrin 2008 mukaan julkisella sektorilla ylivoimaisesti merkittävin strateginen haaste on kannustinjärjestelmien uudistaminen. Osittain palkkauksen vuoksi parhaat osaajat eivät välttämättä hakeudu julkiselle sektorille, jolloin julkisen sektorin kanssa kilpailevista yksityisistä yrityksistä tulee paremmin johdettuja. 1.2 Mitä johtajasopimuksella tarkoitetaan? Kuntajohtami sessa poliittisen ja ammatillisen johdon roolien, toimivallan ja vastuiden selkeyttäminen on tarpeellista. Tärkeää on löytää omaan kuntaan ja kunnan toimintakulttuuriin sopiva johtamisen toimintatapa, pelisäännöt. Nämä pelisäännöt voidaan kirjata kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon väliseksi johtajasopimukseksi. Johtajasopimus on luonteeltaan kunnanjohtajan ja poliittisen johdon keskinäinen pelisääntöasiakirja. Johtajasopimukset ovat kuntakohtaisia ja ne voivat olla eri kunnissa erilaisia. Johtajasopimuksen tarkoitus on helpottaa ja tukea johtamistyötä, sel keyttää työnjakoa ja luoda keskinäistä luottamusta kunnanjohtajan ja poliittisen johdon välille. Johtajasopimus sisältää yleensä työn edellytyksiin (esim. toimivaltakysymykset), palvelussuhteen ehtoihin (esim. palkkaus), työn arviointiin ja mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen (esim. erokorvaus) liittyviä asioita. Johtajasopimuksilla ei ole lainsäädännöllistä pohjaa, joten niiden sitovuus on luonteeltaan lähinnä poliittista ja moraalista. Johtajasopimuksia onkin laadittu ennen muuta käytännön tarpeista. Poikkeuksetta sopimukseen sisältyy myös palvelussuhteen ehtoja koskevia määräyksiä, joista määrätään virkaehtosopimuksessa. Esimerkiksi kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdoista päättää yksipuolisesti asianomainen kunnan viranomainen virkaehtosopimuksen rajoissa, joten sopimisesta oikeudellisessa mielessä ei ole kysymys. Johtajasopimukseen kirjataankin osapuolten neuvottelema yhteinen näkemys johtamisen pelisäännöistä ja neuvottelutulos vahvistetaan allekirjoituksilla. 5

6 2 Johtajasopimuksen sisältö 2.1 Kunnanjohtajan tehtävät ja työn painopisteet Kunnanjohtajan perustehtävän määrittelyn (kuntalaki) ohella on tärkeää, että sovitaan kunnanjohtajan työn painopistealueista ja painopistealueille asetettavista tavoitteista. Eri kausina ne voivat vaihdella. Kunnanjohtajan työlle asetettavat tavoitteet johdetaan kunnan strategiasta sekä valtuuston hyväksymistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Johtajasopimus tulisi tarkistaa liitteeseen kirjattavien tavoitteiden ja työn tulosten arvioinnin osalta säännöllisesti kehityskeskustelun yhteydessä esimerkiksi kerran vuodessa. Selkeä ja yhteinen näkemys siitä miten yhdistää/erottaa kunnan yleiset tavoitteet ja johtajan työlle asetetut tavoitteet on syytä saada aikaan, jotta arviointityötä voidaan tehdä realistisesti. Realistinen tavoiteasettelu ja työn tulosten arviointi tältä pohjalta vaikuttavat johtajan työssä jaksami seen. Asioista sopiminen etukäteen ehkäisee myös ristiriitatilanteiden syntymistä ja luo edellytyksiä yhteiselle työlle strategioiden toimeenpanemiseksi. 2.2 Työn edellytykset Roolit, työnjako ja toimivaltuudet Kuntajohtamisessa eri toimijoiden roolien ja työnjaon on oltava sel keitä. Kuntalaki luo perustan poliittisen ja ammatillisen johdon perustehtävän määrittelyyn ja sitä kautta työnjakoon. Sen lisäksi on syytä so pia johtajuuden eri rooleista ja kunnassa noudatettavista menettelyta voista. Paikallisyhteisön kulttuuri ja nk. henkilökohtaiset ominaisuudet tu lee luonnollisesti huomioida työnjaossa. Yhteinen näkemys työnjaosta ja rooleista on tärkeää sekä johta juuden uskottavuuden että kunnan julkisuuskuvan kannalta. Hyvä johtaminen luo pohjaa koko kunnan menestyksekkäälle toiminnalle. Keskeinen osa työnjakoa on toimivaltakysymysten määrittäminen. Kunnanjohtaja tarvitsee riittävän toimivallan ja vapauden toimiakseen tehokkaasti ja joustavasti nopeastikin muuttuvissa tilanteissa. Tämä merkitsee tarkoituksenmukaista päätösvallan delegointia ja kunnanhallituksen strategisuuden vahvistamista. Konsernijohtaminen tuo aivan uuden haasteen kuntajohtamiseen. Konserniohjeiden ja omistajapoliittisten ohjeiden laatimisen ja uudistamisen yhteydessä sovitaan toimivallasta ja työnjaosta. Johtajasopimukseen voidaan kirjata myös nämä asiat. Kuntaorganisaation toimivuus Kunnan palvelutuotannosta vastaavan organisaation toimivuudesta, si säisestä johtamisesta ja työn organisoinnista vastaa kunnanjohtaja. Henkilöstöpolitiikan linjausten ja sisäisten pelisääntöjen luominen toi mintaa ohjaavien yhteisten arvojen etsiminen yhdessä henkilöstön kanssa tapahtuu kunnanjohtajan johdolla ja hänen vastuullaan. Kunnanjohtajan apuna toimii johtoryhmä. Sen kokoonpanosta ja työskentelyta voista päättää kunnanjohtaja. Luottamushenkilöt ohjaavat kunnan henkilöstöpolitiikkaa henkilöstöstrategian kautta. Henkilöstöpolitiikan onnistumista luottamustoimielimet (poliittinen johto) voivat arvioida esimerkiksi vuosittain toimintakertomuksen ja henkilöstötilinpäätöksen kä sittelyn yhteydessä. Tämä arvio tapahtuu normaalin, val- 6

7 tuuston kunnalle asettamiensa tavoitteiden toteutumisen arvioinnin yhteydessä. Työnjako tulisi tältä osin olla selkeä niin, että operatiivinen henkilöstöjohtaminen on ammatillisen johdon vastuulla. Työn arviointi Kunnan strategian toimivuutta ja toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan organisaation eri tasoilla yhdessä sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Kunnanjohtajan työn tuloksellisuutta arvioidaan esimerkiksi kehitys-/tavoitekeskusteluissa tai muulla kunnassa so vittavalla tavalla. Arvioinnissa olennaista on jatkuvuus ja säännönmukaisuus: kehityskeskustelut on hyvä käydä vuosittain. Kehityskeskustelujen tueksi Kuntien eläkevakuutus julkaisee Kuntajohtajan kehityskeskustelu -oppaan vuoden 2009 alussa. Arviointi ja siihen liittyvä keskustelu on luonteeltaan luottamuksellinen. Kehityskeskusteluun on luontevaa liittää keskustelu palkkauksesta ja sen tarkistamisesta työssä suoriutumisen perusteella. Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot mää räytyvät pääasiassa virkaehtosopimuksen mukaan, mutta keskinäisessä neuvotteluissa voidaan sopia myös toisin. Sopimuksen kä sittely- ja päätöksentekoprosessissa noudatetaan kuntalakia. Kunnanhal lituksen on syytä huolehtia siitä, että kunnanjohtajan palkka ja muut palvelussuhteen ehdot ovat kilpailukykyisiä niin kuntasektorin sisällä kuin suhteessa muihin vastaavaa työtä tekeviin. Palkkauksen tulee perustua tehtävän vaativuuteen. Kunnanhallituksella kuntatyönantajan ominaisuudessa on tässä asiassa vastuu aloitteellisuu desta. Kunnanjohtajan täydennys- ja jatkokoulutus Johtajasopimuksessa on hyvä sopia kunnanjohtajan oikeudesta ja/tai velvollisuudesta osallistua täydennys- ja jatkokoulutukseen. Johtamistyön ja -ympäristön muutos edellyttävät myös kunnanjohtajan tietojen ja taitojen päivittämistä. 2.3 Palvelussuhteen ehdot Yleisten kunnanjohtajan ja poliittisen johdon välisten periaatteiden lisäksi johtajasopimukseen kirjataan kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot. Keskeisiä palvelussuhteeseen liittyviä asioita ovat: 1 Virkasuhteen kesto Kunnanjohtaja on virkasuhteessa kuntaan (KuntaL 24 1 mom.). Virkasuhde voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kunnallisen virkaehtosopimuslain (KVEhtoL) mukaan kunnallisen viranhaltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät häneen sovellettavan virkaehtosopimuksen mukaan. Palvelussuhteen ehtoa, josta virkaehtosopimuksessa on määräys, ei kunta voi määrätä viranhaltijan kohdalla heikommaksi eikä myöskään paremmaksi, ellei itse sopimusmääräys anna siihen mahdollisuutta tai paikallisella virkaehtosopimuksella toisin sovita. Asiasta, josta ei ole virkaehtosopimusta, on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty (KVEhtoL 2 ). Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä sovelletaan myös kunnanjohtajaan (KVTES I luku 1 ), ellei jonkin palvelussuhteen ehdon osalta ole virkaehtosopimuksessa toisin määrätty. Jäljempänä on erikseen mainittu ne kunnanjohtajaa koskevat erityismääräykset (palkkaus ja työaikakorvaukset), joissa päätösvalta on jätetty kunnan asianomaiselle viranomaiselle. Koeajasta on määräys kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (KVhL) 8 :ssä. Koeajasta on määrättävä viimeistään ottamispäätöstä tehtäessä. Viranhaltijan oikeudesta ottaa vastaan ja pitää sivutoimi säädetään KVhL 18 :ssä. Mitä edellä on sanottu kunnanjohtajasta koskee myös apulaiskunnanjohtajaa. 2 Palkkaus Palkkauksesta sovittaessa sovittavina ovat: palkkauksen muodostuminen (esim. tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkan- 7

8 osa, tulospalkkio) ja suuruus työn tulosten arviointimenettely ja ajankohta palkkauksen tarkistamisen ajankohta ja perusteet. KVTES:n mukaan sen estämättä, mitä KVTES: ssa on muutoin määrätty, kunnan asianomainen viranomainen voi harkintansa mukaan päättää mm. kunnanjohtajan (ja apulaiskunnanjohtajan) palkasta (II luku 14 ). Kunta voi vapaasti päättää kunnanjohtajan (ja apulaiskunnanjohtajan) palkasta, sen tarkistamisesta ja tarkistamisajankohdasta. Palkka voidaan määrätä esim. kokonaispalkkana ilman KV- TES:n mukaista henkilökohtaista lisää, johon sisältyy harkinnanvarainen osa ja pakollinen vuosisidonnainen osa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kuntaliitto suosittelevat, että kunnanjohtajan palkkaus perustuu työtehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen ammatinhallintaan ja työtuloksiin. Kunnanjohtajan palkkauksen arvioinnin ja tarkistamisen ajankohdista otetaan määräys ensisijaisesti kuntajohtamista koskevaan sopimukseen ja tarkistukset toteutetaan kunta-alan yleisten palkkaratkaisujen mukaisesti tai muutoin erikseen edellä mainitussa asiakirjassa määrätyllä tavalla. Kuntapäättäjien tulee huolehtia siitä, että kunnanjohtajan pidemmän aikavälin ansiokehitys ei jää jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. 3 Työaika Säännöllinen työaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan KVTES:n mukaan. Työaikakorvauksia ei suoriteta kunnanjohtajalle ja apulaiskunnanjohtajalle, ellei kunnan toimivaltainen viranomainen harkitse sitä kohtuulliseksi. 4 Vuosiloma Vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan KVTES:n mukaan. 5 Eläke-edut Eläke-edut määräytyvät voimassa olevan kunnallisen eläkelain mukaisesti. Lisäksi kunta voi ottaa kunnanjohtajalle yksilöllisen eläkevakuutuksen. 6 Irtisanomisaika Irtisanomisaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan KVTES:n mukaan. 7 Muut ehdot Johtajasopimuksessa voidaan sopia myös esimerkiksi sivutoimista ja puolison osallistumisesta aiheutuvien kulujen korvaamisesta. 2.4 Johtamisen ristiriitatilanteet Johtamisen ristiriitatilanteissa sekä kunnan että kunnanjohtajan kannalta on hyvä, että yhteisistä toimintatavoista ja ratkaisuvaihtoehdoista on sovittu ennakolta. Mikäli asioista ei ole sovittu, voi seurauksena olla ajallisesti pitkä ja lopputulokseltaan epävarma irtisanomisprosessi. Sopimukseen voidaan ottaa määräykset kunnanjohtajan vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta, kun sopimukseen kirjatulla tavalla on todettu luottamuspulan olemassaolo. Sopimukseen voidaan esimerkiksi kirjata, että kunnanjohtaja irtisanoutuu sopimuksessa määriteltyä erokorvausta vastaan, jos hän ei nauti poliittisen johdon luottamusta. 8

9 3 Johtajasopimuksen laatiminen ja tarkistaminen Lähtökohta ammatillisen ja poliittisen johdon toimivalle yhteistyölle on yhteinen näkemys kunnan tilasta, toimintaympäristöstä ja visiosta. Se edellyttää kykyä arvioida toimintaympäristöä ja havaita sen muutokset herkästi. Johtamisessa korostuvat muutostilanteessa paitsi ennakoinnin tärkeys myös kyky reagoida ja tehdä nopeasti päätöksiä yllättävien muutosten ilmetessä. Monipuoliset ja toimivat verkostosuhteet ovat tulleet johtamisessa en tistä merkityksellisemmiksi. Kuntajohdolta se edellyttää valmiutta toi mia monentyyppisissä verkostoissa ja kykyä kommunikoida eri toimijoi den kanssa. Verkostojen johtaminen perustuu aivan erilaiseen johtamistapaan kuin perinteinen kunnan hierarkkinen johtaminen, jossa valta- ja vastuusuhteet on selkeästi määritelty. Toimiminen verkostoissa on muuttanut työn ja päätöksenteon luonnetta kunnissa ja saattaa aiheuttaa murrosvaiheessa johtamiskulttuuriin epä selvyyttä ja hämmennystä. Sen vuoksi on syytä sopia ammatillisen ja poliittisen johdon kesken pelisäännöistä ja valtuuksista verkostoissa toi mimiselle. Johtajasopimuksen laatimis- ja arviointiprosessi voidaan esittää seuraavan kuvan mukaisena prosessina, johon kuuluu kahdeksan vaihetta tarvemäärittelystä arviointiin. 9

10 3. Mallien tarkastelu ja muiden kokemukset 2. Päätös johtajasopimuksen laatimisesta ja laatimisen prosessointi 4. Sopimuksen sisällön ja muodon valmistelu 5. Keskustelut ja neuvottelut 6. Syntyneen aineiston muotoilu sopimukseksi 7. Sopimuksen hyväksyminen ja kytkeminen osaksi kunnan johtamisjärjestelmää 1. Strategiapohjainen tarvemäärittely: Miksi tarvitaan ja mitä sopimuksella haetaan? 8. Johtajan työn vuosittainen arviointi sekä koko sopimuksen sisällön arviointi ja päivittämistarve sopimuksessa määritellyllä tavalla Kuva 2. Johtajasopimuksen laadinta- ja arviointiprosessi. 1 Strategiapohjainen tarvemäärittely Johtajasopimuksen laadinta lähtee liikkeelle strategiapohjaisesta tarvemäärittelystä: Miksi johtajasopimusta tarvitaan ja mitä sopimuksella haetaan? Johtajasopimusprosessin käynnistämiseksi on syytä käydä avoin keskustelu siitä, miksi johtajasopimus on kunnassa tarpeellinen. Keskustelun tulisi pohjata kunnan strategiaan ja siihen mikä on kunnanjohtajan vastuu strategioiden valmistelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Ennalta sovituilla säännöillä ja menettelytavoilla voidaan yksinkertaistaa monimutkaisia tilanteita, ennaltaehkäistä ristiriitoja sekä tehdä päätöksenteosta ja johtamisesta asianmukaista, ennustettavaa ja luotettavaa. Johtajasopimuksella selkiytetään johtamista ja luodaan siihen pelisäännöt. Näin ollen helpotetaan kunnanjohtajan johtamistyötä, selkeytetään työnjakoa ja lisätään luottamusta kunnan johdossa. Johtajasopimuksella myös määritellään tietyt kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot. 2 Päätös johtajasopimuksen laatimisesta ja sen prosessointi Johtajasopimuksen laatimisessa tavoitteena on avoin ja vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa syntyy monipuolinen keskustelu tavoitteiden kannalta. Johtajasopimusprosessin yhteydessä syvennetään eri osapuolten yhteistä ymmärrystä kunnan ja kunnanjohtajan toiminnan ja tavoitteiden täsmentämisessä. Johtajasopimusprosessin voi järjestää usealla tavalla kunnan poliittisesta kulttuurista riippuen. Usein käytettyjä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtajan tai puheenjohtajiston ja kunnanjohtajan välinen prosessi sekö valtuuston puheenjohtajan tai puheenjohtajiston ja hallituksen puheenjohtajan tai puheenjohtajiston sekä kunnanjohtajan välinen prosessi. 10

11 3 Mallien tarkastelu ja muiden kokemukset Johtajasopimuksen laatimisprosessin aluksi on syytä hyödyntää olemassa olevaa ohjeistusta (Kuntaliitto) ja tehdä kartoitus verrokkikuntien johtajasopimuksista ja niiden sisällöstä. Kartoituksella saadaan ideoita sopimuksen sisällön painopisteistä ja huomioitavista yksityiskohdista. 4 Sopimusrungon laatiminen Ottaen huomioon prosessin ensimmäisen kohdan raamitukset määritellään johtajasopimuksen päälinjat. Tehdyn valmistelun ja selvitysten pohjalta konkretisoidaan johtajasopimuksen sisältöluonnos sopimusrungoksi, eli sisällysluetteloksi. Rungon pohjalta sopimuksen sisältötyöstö saa konkreettisen muodon ja rungossa olevat asiat saadaan vuorovaikutukselliseen keskusteluun. 5 Keskustelut ja neuvottelut Valmisteluaineiston pohjalta käydään varsinaiset sopimuksen sisällölliset keskustelut ja neuvottelut, jotka on syytä teemoittaa johtajasopimuksen sisältörungon mukaisesti ja käydä sisältöjä läpi kohta kohdalta. Tarvittava määrä keskustelu- ja neuvottelutilaisuuksia riippuu siitä, kuinka hyvin asiat on osapuolten välillä sisäistetty ja kuinka paljon on näkemysten yhteensovittamista vaativia asioita. Yksinkertaisimmillaan keskustelut jäsentävät ja dokumentoivat jo olemassa olevan yhteisen näkemyksen. 6 Syntyneen aineiston muotoilu sopimukseksi Neuvotteluista pidettävien muistioiden ja jo kokouksessa sovittujen ja kirjattavien linjausten pohjalta johtajasopimuksen sisältö täsmennetään. Tämä on useimmiten viranhaltijatyötä tai ulkopuolisen asiantuntijan työtä. Syntynyt kokonaisuus arvioidaan yhdessä. 7 Sopimuksen hyväksyminen ja liittäminen osaksi kunnan johtamisjärjestelmää Johtajasopimus hyväksytään kunnanhallituksessa. Tämän jälkeen se on luonteeltaan avoin ja julkinen asiakirja. 8 Johtajan työn vuosittainen arviointi ja koko sopimuksen sisällön säännöllinen arviointi sopimuksessa määritellyllä tavalla Johtajasopimuksessa sovitaan kunnanjohtajan työn tulosten arviointimenettelystä. Johtajan työtä on syytä arvioida kerran vuodessa normaaliin kunnan arviointijärjestelmään liitettynä. Keskeisiä arvioitavia asioita ovat esimerkiksi: tavoitteiden onnistuminen vuorovaikutuksen toimivuus palkitseminen kehittämistarpeiden ja luottamushenkilö/ tuen määrittely. Arviointimenettely konkretisoituu keskusteluissa, jotka voidaan nimetä esim. tavoite-, kehitys- tai tuloskeskusteluiksi. Näihin keskusteluihin osallistujat määritellään sopimuksessa. Yleensä luottamushenkilöpuolelta keskusteluun osallistuu kunnanhallituksen puheenjohtaja/puheenjohtajisto tai em. lisäksi myös valtuuston puheenjohtaja. Kunnanjohtajan työn tulosten arviointiin kytketään palkkauksen arviointi. Lisäksi vuosittain määritellään strategiasta johdetut tavoitteet kunnanjohtajan työlle. Nämä asiat kirjataan vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä päivitettäväksi johtajasopimuksen liitteeksi. Johtajasopimuksen sisältö voidaan kokonaisuudessaan arvioida esimerkiksi valtuustokausittain. 11

12 4 Lisätietoja johtajasopimuksesta Alkava uusi valtuustokausi on hyvä ajankohta valmistella poliittisen ja ammatillisen johtamisen pelisäännöt ja määritellä toimiva työnjako eri toimijoiden kesken. Niissä kunnissa, joissa johtajasopimus on jo olemassa, sopimus kannattaa luonnollisesti käydä läpi ja tehdä tarkistuksia, kun uudet päättäjät on valittu. Tämän oppaan lopussa on runko johtajasopimukseksi. Siinä on mainittu luettelo niistä asioista, joista kuntakohtai sesti hyvän johtajuuden edistämiseksi voi neuvotella ja sopia. Kuntaliitto-konserni tarjoaa kunnille kuntajohtamiseen liittyvissä asioissa palve luja koulutuksen, konsultoinnin ja erilaisten yksilöllisten asiantuntijapal velujen avulla. Lisätietoja ja palveluja kunnille johtajasopimukseen liittyvissä asioissa Suomen Kuntaliitossa ja Kuntaliitto-konsernissa antavat: Kuntaliitto kehitysjohtaja Kaija Majoinen, puh. (09) , sähköposti FCG Efeko Oy johtaja Jarmo Asikainen, puh sähköposti konsultti Markus Pauni, puh sähköposti Lähteet Junkkari, J., Laamanen, T. & Skurnik, S. (2008) Strategiabarometri web/page.aspx?pageid=29197 Jäntti, A. (2007) Kuntajohtajien saatavuus. Tilastollinen selvitys kunnanjohtajien hakumenettelystä Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Jäntti, A. & Majoinen, K. (toim.) (2008) Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Kuntalaki (365/1995) tutkija Anni Jäntti, puh. (09) , sähköposti johtava lakimies Heikki Harjula, puh. (09) , sähköposti Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelupäällikkö Sari Ojanen, puh. (09) , sähköposti 12

13 5 Kuntajohtamisen sopimusrunko 1 Kunnanjohtajan tehtävät ja työn painopisteet Kunnanjohtajan tehtävät määräytyvät kuntalain mukaan. Kunnanjohtajan työn painopistealueet perustuvat kunnanvaltuuston hyväksymään kuntavisioon ja strategiaan. Painopistealueet määritellään valtuustokausittain ja tavoitteet vuosittain. Ne kirjataan johtajasopimuksen liitteeksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain käytävän kehityskeskustelun yhteydessä. Kehityskeskusteluun osallistuvat (esim. kunnanhallituksen puheenjohtaja tai puheenjohtajisto). 2 Työn edellytykset 1 toimivaltuudet 2 roolijako, työnjako poliittisen johdon kanssa 3 kunnanjohtajan työn tulosten arviointimenettely 4 oikeus, velvollisuus täydennys/jatkokoulutukseen 3 Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot 1 Virkasuhteen kestoaika virkasuhde on voimassa toistaiseksi./ lukien virkasuhde on voimassa määräajan a)./..-./. b) kunnes virka täytetään vakinaisesti ja ko. viranhaltija aloittaa virantoimituksen c) muu 2 Palkkaus 2.1 Palkkauksen muodostuminen a) Palkkaus muodostuu seuraavista osista: tehtäväkohtainen palkka henkilökohtainen lisä (perusteena kunnanjohtajan työtulokset, ammatinhallinta ja ) ja tulospalkkio, jonka suuruus määräytyy sekä b) Palkka on kokonaispalkka. 2.2 Työn vaativuuden ja tulosten arviointimenettely ja ajankohta Palkka perustuu työn vaativuuden arviointiin. Työn vaativuus tulee arvioida uudelleen tehtävien olennaisesti muuttuessa. 13

14 Työtuloksia arvioidaan vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa. Työn tulosten arviointiin kytketään palkkauksen henkilökohtaisen lisän ja tulospalkkion arviointi. Palkkausta koskevat asiat kirjataan johtajasopimuksen liitteeksi painopisteiden ja tavoitteiden yhteyteen. 2.3 Palkkauksen tarkistaminen Palkkausta tarkistetaan. (ajankohta, perusteet) 3 Työaika 4 Vuosiloma 5 Eläke-edut 6 Irtisanomisaika 7 Muut ehdot (esim. sivutoimet, puolison osallistumisesta aiheutuvien kulujen korvaaminen) 4 Johtamisen ristiriitatilanteet Sopimukseen voidaan kirjata määräykset kunnanjohtajan vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta. Allekirjoittajat sitoutuvat omalla toiminnallaan ja käytöksellään edistämään kunnassa poliittisen ja ammatillisen johdon keskinäistä luottamusta ja hyvää, avointa keskustelukulttuuria. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanjohtaja 14

15 Liite johtajasopimukseen Kunnanjohtajan työn painopistealueet ja tavoitteet sekä palkkauksen muodostuminen 1 Työn painopisteet ja tavoitteet Kunnanvaltuuston hyväksymän kuntavision ja strategisten linjausten perusteella ja siitä johdettuna kunnanjohtajan työn painopistealueet valtuustokaudella ( ) ovat:.. Tavoitteet kunnanjohtajalle vuonna ( ) tässä työssä ovat seuraavat:. 2 Palkkauksen suuruus a) Palkkaus muodostuu seuraavista osista: tehtäväkohtainen palkka euroa/kk henkilökohtainen lisä (perusteena kunnanjohtajan työtulokset, ammatinhallinta ja ) euroa/kk ja tulospalkkio, jonka suuruus määräytyy sekä b) Palkka on kokonaispalkka euroa /kk. 15

16 Suomen Kuntaliitto suosittelee, että kaikki kunnat ottavat käyttöön johtajasopimuksen. Kuntajohtami sessa poliittisen ja ammatillisen johdon roolien, toimivallan ja vastuiden selkeyttäminen on tarpeellista. Johtamisen pelisäännöt on hyvä kirjata kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon väliseksi johtajasopimukseksi. Tässä oppaassa käydään läpi johtajasopimuksen tarve ja tarkoitus, sisältö sekä sopimuksen laatimisprosessi. Opas sisältää myös mallin johtajasopimuksen rungoksi. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 Puhelin (09) Helsinki Telefax (09) PL 200, Helsinki 16 Helsinki 2008