SUUNNITTELUTILANNE HANKE NYKYTILA JA ONGELMAT

Transkriptio

1 ROSALA HIITTINEN MAANTIEN ROSALAN JA HIITTISTEN LAITUREIDEN LAKKAAMINEN MAANTIENÄ, KEMIÖNSAARI T TIESUUNNITELMAESITE (HANKEKORTTI) SUUNNITTELUTILANNE Hankkeesta on tekeillä tiesuunnitelma. Suunnitelman on laatinut Destia Oy, Infrasuunnittelu (yhteyshenkilö: Matti Vuolamo) Tilaajana Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yhteyshenkilö: Timo Bäcklund) ja Kemiönsaaren kunta (yhteyshenkilö: Lars Nummelin) HANKE NYKYTILA JA ONGELMAT Suunnittelukohteet sijaitsevat Kemiönsaaren kunnassa, Hiittisten saaressa Rosala- Hiittinen maantien alku- ja loppupäässä. Nykyinen saaren länsipäässä sijaitseva Rosalan maantielaituri on rakennettu vuonna Vuonna 2008 tehdyn yleistarkastuksen mukaan laiturin kunto arvioitiin välttäväksi (huonoksi). Maantielaituri on kyläläisten ahkerassa käytössä. Nykyinen saaren itäpäässä sijaitseva Hiittisten (Vikaren ranta) maantielaituri on rakennettu vuonna Vuonna 2008 tehdyn yleistarkastuksen lausunnon mukaan laiturin kuntoluokka on 1 (erittäin huono). Laiturin tukirakenteet ovat huonokuntoiset: pystyrakenteissa raudat näkyvissä, syöpyneet. Vaakapalkistot ovat myös huonokuntoiset. Nykykunnossa on liikenneturvallisesti vaarallinen isoille aluksille. Valtiolla ei ole varaa ylläpitää nykyistä laituria. Uusi yhteysalus liikennöinti Hiittisten saaren keskiosaan aloitettiin vuonna 1995, jolloin Rosalan ja Hiittisten maantielaiturit jäivät tarpeettomiksi. Rosalan ja Hiittisten laiturit eivät palvele yleistä läpikulkuliikennettä vaan niiden katsotaan vastaavan yksityistä käyttöä. Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä. Rosalan maantielaituri säilyy nykyisessä kunnossaan. Laiturin vieressä olevaa venetasannetta kunnostetaan ennen lakkaamista. Kunnostusten jälkeen maantie ja laituriosuus lakkaa yleisenä tienä vesirajasta alkaen (tierekisteri 02/12052/ 0-9). Hiittisten laiturin rannassa oleva maantie lakkaa yleisenä tienä kääntöpaikalta alkaen (tierekisteri 02/12052/ ). Kääntöpaikan ja rannan välinen osuus muuttuu yksityistieksi. Laituri ja keulaportti puretaan liikenteellisesti vaarallisena. Meripenger esitetään myös purettavaksi. Mikäli myöhemmin päätetään, ettei meripengertä pureta, myös pengerosuus muutetaan yksityistieksi. HANKKEEN VAIKUTUKSET + Rosalan maantielaiturin lakkauttaminen säästää valtion kustannuksia. - Rosalan maantielaiturin ylläpitokustannukset siirtyvät toisen omistajatahon vastattavaksi. + Hiittisten (Saharannan) laiturin purkaminen ja lakkauttaminen parantaa liikenneturvallisuutta ja säästää valtion kustannuksia. - Hiittisten kirkonkylä menettää ainoan yleisen maantielaiturin Hankkeen rakentamiskustannusarvio on (ind.7/ ,40 / 2005 = 100) Lisätietoja: Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 ROSALA HIITTINEN MAANTIEN ROSALAN JA HIITTISTEN LAITUREIDEN LAKKAAMINEN MAANTIENÄ, KEMIÖNSAARI TIESUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO OSA A OSA B TIESUUNNITELMAN SELOSTUSOSA Tiesuunnitelman sisällysluettelo Tiesuunnitelmien yleisesite 1.1T Hankekortti 1.2T Tiesuunnitelmaselostus 1.3T Hyväksymisesitys 1.4T Maanomistajaluettelo 1.5T Kustannusarvio ja kustannusjakoehdotus 1.6T Kuulutus maastotöiden aloittamisesta ja yleisötilaisuudesta 1.6T-1 Muistio yleisötilaisuudesta 1.6T-2 Yleisötilaisuuden osanottajaluettelo TIESUUNNITELMAN PÄÄPIIRUSTUKSET Piirustusmerkinnät Yleiskartta 1: T Yleiskartta 1: (Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 10/MML/14 ) OSA C TIESUUNNITELMAN INFORMATIIVINEN AINEISTO 6T Aiemmin tehdyt suunnitelmat ja selvitykset 6T-1 Laitureiden yleistarkastukset vuonna T-2 Hiittisten laituri toimenpidesuunnitelma 2012 OSA E TIESUUNNITELMAVAIHEEN SUUNNITTELUAINEISTO 20TT-1 Kirjelmä yhteysaluslaiturin säilyttämisestä Vikaressa, Hiittisten kirkonkylän kyläyhteisö 20TT-2 Kirjelmä yhteysaluslaiturin säilyttämisestä Vikaressa, Saaristoasiain neuvottelukunta 20TT-3 Lausunto Hiittisten tielaiturin T-3700 säilyttäminen, Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

3 1.2T ROSALA HIITTINEN MAANTIEN ROSALAN JA HIITTISTEN LAITUREIDEN LAKKAAMINEN MAANTIENÄ, KEMIÖNSAARI Tiesuunnitelmaselostus Turku 2014

4 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 2 1 HANKKEEN SIJAINTI, NYKYTILA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Sijainti Nykytila ja lähtökohdat Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Maankäyttö ja kaavoitus Ympäristö 13 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 13 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Toimenpiteet eriteltynä 14 4 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Liikenteelliset vaikutukset Ympäristölliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset 17 5 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET17 6 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI Hyväksymisesitys Jatkotoimenpiteet 18 7 TIEDOTTAMINEN 18 8 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 18

5 Tiesuunnitelmaselostus 3 1 HANKKEE EN SIJAINTI, NYKYTILA, JA PERUSTELUT LÄHTÖKOHDAT Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maan- tienä, Kemiönsaari 1.1 Sijainti Suunnittelukohteet sijaitsevat Kemiönsaaren kunnassa, Hiittisten saa- ressa Rosala - Hiittinen maantien alku- ja loppupäässä. Maan- tie johtaa itä-länsi suuntaisesti Rosalan kylän rannasta Hiittisten Saha- rantaann (Vikaren ranta). Maantien yhteispituus on noin 9,5 km. Rosa- käsittelee ainoastaan näiden laitureiden välitöntä lähialuetta. Laiturei- den välinen maantieosuus jää jatkossakin maantieksi. lan ja Hiittisten maantielaiturit kuuluvat tiealueeseen. Tiesuunnitelma Kuva 1.. Mt12052 Rosala Hiittinen maantielaitureiden lakkaaminen, suun- nittelualueet, Kemiönsaari. 1.2 Nykytila ja lähtökohdat Rosalan ja Hiittisten (Saharannan) laiturit Hiittisten saarella ovat jää- neet valtiolle tarpeettomiksi. Laiturit eivät palvele yleistä läpikulkulii- kennettä vaan niiden käytön voidaan katsoa vastaavan yksityistä käyt- töä. Valtion tarjoama yhteysalusliikenne Rosalan ja Hiittisten maantie ) ) valmistuii Rosalan saaren keskiosaank n (Långnäs). Nykyinen maantieyhteys saaresta mantereelle kulkee tämän lauttapaikan kautta laitureihin päättyii 1990-luvulla, kun uusi u tie- jaa lauttayhteys (maantie

6 Tiesuunnitelmaselostus 4 (Kasnäs-Långnäs). Maantielautta Aura aloitti Kasnäs-Långnäs välin liikennöinnin vuonna Rosalaa Hiittinenn maantien toiminnallinen luokka Tien poikkileikkaus on 5,00 / 5,50 m jaa päällysteenä PAB. on yhdystie. Tien liikennemäärä alkuosalla oli vuonna 2013: keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL 130 ajon./ /vrk kesän keskimääräinen vuorokausiliikenne KKVL 158 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus 7 ajon./vrk. Tien liikennemäärä loppuosalla oli vuonna 2013: keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL 139 ajon./ /vrk kesän keskimääräinen vuorokausiliikenne KKVL 263 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus 4 ajon./vrk. Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maan- tienä, Kemiönsaari Rosalan maantielaituri (Y-5) Rosalan maantielaituri sijaitsee Rosalan kylän välittömässä yhteydes- vuonna 1977 (tiepäätös nro 712/44/ ). sä. Laiturille johtava maantie sekä itse laituri onn otettu valtion haltuun Kiinteistötietojärjestelmän mukaan (tilanne ) Rosalan rannan vesialueen omistaa yhteinen vesialuee (RNo 876:4), jossa on osakas- yhteinen ranta-alue (RNo 878:5), jossa on osakaskiinteistöjä 116 kpl. kiinteistöjä 158 kpl. Lisäksi laiturin molemmilla puolilla rannan omistaa Kuva 2. Rosalan maantielaituri, 2013.

7 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 5 Rosalan kylässä sijaitseva Rosalan maantielaituri koostuu pistolaiturista, keulaporttipaikasta, maatukeen kiinnitetystä pienvenetasanteesta ja veneluiskasta. Laituriosa on rakennettu 1984 aiemmin paikalla sijainneen puulaiturin paikalle, jossa teräsputkipaalujen varaan on rakennettu kaksi betonista suurelementtiä. Laiturin vieressä oleva paikallavalettu keulaporttipaikka on rakennettu vuonna 1976 ja on rakenteeltaan betoniramppi, jota kannattelevat puupaalut. Venetasanne on teräsulokkeellinen, puukantinen ja se tukeutuu kulmaelementteihin. Vuoden 2008 yleistarkastuksen mukaan (Vahanen Oy) laiturin yleiskunto arvioitiin välttäväksi (huonoksi). Pistolaiturin rakenteista tehtiin seuraavia havaintoja: - molemmissa sivupalkkien sisäpinnoissa on ylöspäin suuntautuvia halkeamia, arvio syyksi ylikuormitus - yhden sivupalkin ja kahden välipalkin alapinnoissa havaittiin pääterästen korroosion aiheuttamia pituussuuntaisia halkeamia - kannen alapinnassa näkyi yksittäisiä teräskorroosion aiheuttamia lohkeamia ja halkeamia - palkeissa on muutamia merkitykseltään lieviä lohkeamia - teräspaalujen suojakuoret ovat ruostuneet siten, että normaalin vedenpinnan tason yläpuolinen osa on irronnut pois; paalujen koroosio on edennyt enintään millimetrin Keulaporttipaikasta tehtiin seuraavia havaintoja: - puupaaluihin kiinnipultattujen kannatinparrujen päissä esiintyi lahoa - kiinnityspulttien korroosio on edennyt pitkälle, mutta katkenneita pultteja ei havaittu Maatuesta tehtiin seuraavia havaintoja: - keulaporttipaikan ja venetasanteen välisessä maatuessa esiintyy täytön purkaantumista, jota on yritetty korjata erilaisia säkkikankaita- ja muoveja apuna käyttäen; eroosiovauriot ovat uusiutuneet Luiskaelementeistä ja venetasanteesta tehtiin seuraavia havaintoja: - venetasanteen teräsulokkeet ovat lehteilevässä korroosiotilassa, mutta sortumisvaaraa ei aivan vielä katsottu olevan - venetasanteen nurkan hankauslankutus on irronnut - yksi luiskaelementeistä on rapautunut siten, että raudoitus on näkyvissä Vuonna 2009 toteutetussa laitureiden tärkeysluokituksessa (Turun yliopisto/mkk 2009) Rosalan laiturin todettiin kuuluvan luokkaan 3 (muut laiturit): laituri palveli edelleen jonkin verran matkailun ja vakituisen asutuksen tarvetta, sijoittuen kuitenkin luokiteltujen laitureiden häntäpäähän. Tämän tiesuunnitelman yhteydessä laaditussa kustannusarviossa laiturin vieressä olevan venetasanteen kunnostamisen arvioidaan kustantavan euroa.

8 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maan- tienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 6 Kuva 3. Rosalan maantielaiturin keulaportti. Oikeallaa puinen venetasanne. Kuva 4. Rosalan teräsputkipaalujen varassa oleva pistolaituri.

9 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 7 Kuva 5. Rosalan venetasanne ja veneenlaskupaikka. Hiittisten maantielaituri (Y-1) Hiittisten kylässä, saaren länsipäässä oleva Hiittisten maantielaituri on rakennettu vuonna Laiturille johtaa 50 metrin pituinen pengertie maantien kääntöpaikalta. Hiittisten maantielaituri sijaitsee noin kilometri pohjoiseen Hiittisten kylästä. Laiturille johtava maantie on otettu valtion haltuun vuonna 1977 (tiepäätös nro 712/44/ ). Vuonna 2013 päätetyn maantien rajaamistoimituksen päätöksen mukaisesti laiturille johtava pengertie kuuluu maantiehen, itse laituri sijaitsee yhteisellä vesialueella (ark. MMLm/1292/33/2005). Kuva 6. Hiittisten suurelementtilaituri, 2013

10 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 8 Kiinteistötietojärjestelmän mukaan (tilanne ) Hiittisten laiturin edustaa hallinnoi yhteinen vesialue (RNo 876:1), jossa on osakaskiinteistöjä 254 kpl. Vesialue on järjestäytynyt yhteisaluelain mukaisesti. Rantakiinteistön (RNo 1:6) omistaa Kemiönsaaren kunta. Kunnan omistama kiinteistö on rakentamaton, mutta laiturin vasemmalla puolella sijaitseva rakentamaton maa-alue on vuokrattu yksityiselle kymmenen vuoden sopimuksella (sopimus ). Alueella sijaitsee asuntovaunu sekä hoidettu piha. Kuva 7. Kunnan omistama kiinteistö on rakentamaton, mutta vuokrattu Laituri on rakenteeltaan betoninen suurelementtilaituri, jota kannattelevat teräsbetoniset lyöntipaalut. Paalujen betoniosat ovat lohkeilleet meriveden ja jäiden aiheuttaman korroosion vaikutuksesta ja paalurakenteen raudoitusosat ovat tulleet merkittävissä määrin näkyviin. Laiturin vieressä sijaitsevan keulaporttipaikan kolmea pystypaalua on vahvistettu vesirajan kohdalle asennetuilla terässuojakuorilla vuonna Lisäksi laiturin betonikannessa on havaittavissa halkeamia. Vuoden 2008 yleistarkastuksen perusteella (Vahanen Oy) laiturin teräsbetonipaalut, sekä poikki- ja pituuskannattajat ovat erittäin vakavasti vaurioituneet ja huonokuntoisimman paalun yksi pääteräksistä on jo ruostunut puhki. Tarvittavat toimenpiteet seuraavan 4 vuoden aikana: laituri käytetään loppuun, laiturin uusiminen saattaa olla ajankohtaista jo neljän vuoden kuluessa. Laituri kuuluu kuntoluokkaan 1 (erittäin huono).

11 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 9 Huura Oy:n ELY-keskukselle vuonna 2012 laatimassa toimenpidesuunnitelmassa on toimenpide-ehdotuksena esitetty: - nykyisen laiturin kunto on sellainen, että laituri on tullut kuntonsa puolesta käyttöikänsä päähän - Kemiönsaaren kunnan selvityksen mukaan Hiittisten laituri on tarpeellinen Hiittisten kirkonkylän elinvoiman säilyttämiseksi Kuva 8. Hiittisten maantielaituri Useimmat laiturin teräsbetonipaaluista ovat jo pahoin kuluneet ja muodostavat merkittävän turvallisuusriskin. Kuva 9. Laiturin viereisen keulaportin kolmea pystypaalua on vahvistettu vesirajan kohdalle asennetuilla terässuojakuorilla vuonna Taaimmaiset pystypaalut ovat vahvistamatta, huonokuntoisia.

12 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 10 Laiturille on asetettu vuonna 2013 ajoneuvolla ajokielto, koska laituri on nykyisessä kunnossaan vaarallinen kaikelle ajoneuvoliikenteelle. Huonokuntoisen laiturin kunnostaminen vastaisi rakennusteknisesti käytännössä uuden laiturin rakentamista ja sen kustannusarvioksi on määritetty euroa. Betonipaalut ja kansirakenne jouduttaisiin rakentamaan uudelleen. Keulaporttipaikan paalujen ympärille asennetut terässuojakuoret eivät myöskään olisi enää tehokas ratkaisu, sillä paalujen rakenne on jo päässyt merkittävän huonoon kuntoon: terässuojakuoret suojaavat vain aallokon ja jäiden kulutusta vastaan, mutteivät toimi lopullisena ratkaisuna huonokuntoisten paalujen korjaamiseksi. Esitetyssä ratkaisussa betonisen laiturin purkukustannuksiksi määritettiin euroa ja meripenkereen purkamiskustannuksiksi euroa. Liikenteenohjauksen ja kaidemuutosten päivittämisen kustannukseksi määriteltiin euroa, jolloin tiesuunnitelman mukaisesti laiturin ja penkereen purkamisen kustannusarvioksi on määritetty euroa. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Suunnittelualueesta ei ole aiempia suunnitelmia tai päätöksiä, mutta molemmille laiturille on tehty yleistarkastukset vuonna 2008 (Vahanen Oy) ja Hiitisten laiturista on tehty toimenpidesuunnitelma vuonna 2012 (Huura Oy). 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu maakuntakaava. Laiturit sijoittuvat Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Maakuntakaavassa Rosalan laiturialue sijoittuu seudullisesti merkittävälle kyläalueelle, jolla on asutuksen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä palveluita. Suunnittelumääräys: - maankäytön ja toimintojen suunnittelulla tulee turvata peruspalvelujen säilyminen. Molemmat laiturikohteet sijoittuvat Dragsfjärdin itäisen saariston voimassaolevan rantaosayleiskaavan alueelle.

13 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 11 Kuva 8. Ote vahvistetusta Maakuntakaavasta, vahvistuspäätös Kuva 9. Ote Dragsfjärdin itäisen saariston voimassaolevasta rantaosayleiskaavasta; Rosalan laiturialue. Vahvistettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa

14 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 12 Kuva 10. Ote Dragsfjärdin itäisen saariston voimassaolevasta rantaosayleiskaavasta; Hiittisten laiturialue. Vahvistettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Kuva 11. Ote Rosalan ranta; kiinteistön RNo 878:5 kiinteistörekisterikartalta

15 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 13 Kuva 12. Ote Hiittisten ranta; kiinteistön RNo 1:6 kiinteistörekisterikartalta 1.5 Ympäristö Rosalan laituri sijoittuu vanhan kalastajakylän ympäristöön. Rannan lukuisat venevajat luovat laiturin kanssa kalastajakylä ympäristön. Hiittisten laituri ja meripenger rajoittuvat Kemiönsaaren kunnan kallioiseen rantakiinteistöön. 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Suunnittelu aloitettiin toukokuun alussa Tiesuunnittelun aikana on pidetty yksi hankeryhmän kokous, jossa on tarkasteltu suunnitelman ja hankkeen etenemistä. Hankeryhmän kokoukseen on osallistunut Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Kemiönsaaren kunnan ja konsultin edustajia. Tiesuunnitelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa Rosalan kylässä Esittelytilaisuudessa oli esillä valokuvia maantielaitureiden nykykunnosta ja kustannusarvio tehtävistä toimenpiteistä. Esittelytilaisuuden muistio on esitetty suunnitelman osassa A (1.6T-1). Suunnitteluprosessiin liittyvä aineisto kuten päätökset, lausunnot ja

16 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 14 kannanotot sekä kuulutukset, ilmoitukset sisältyvät tiesuunnitelmaan. Suunnittelutyön aloittamisesta, sekä yleisötilaisuudesta on julkaistu kuulutukset paikallisessa sanomalehdessä. 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Toimenpiteet eriteltynä Rosalan laituri Rosalan laiturin rannassa oleva maantie lakkaa yleisenä tienä nykyisen rantaviivan kohdalta tierekisteriosoite 02/12052/9, jotta kaikille avoin kulkuyhteys rantaan ja tulevalle laiturikunnan hallitsemalle laiturille säilyy. Laiturin vieressä olevaa venetasannetta kunnostetaan ennen lakkaamista. Hiittisten laituri Hiittisten laiturin rannassa oleva maantie lakkaa yleisenä tienä kääntöpaikalta alkaen, tierekisteriosoite 02/12052/9480. Kääntöpaikan ja rannan välinen osuus muuttuu yksityistieksi. Laituri ja keulaportti puretaan liikenteellisesti vaarallisena. Meripenger esitetään myös purettavaksi. Mikäli myöhemmin päätetään, ettei meripengertä pureta, myös pengerosuus muutetaan yksityistieksi.

17 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 15 Liikenteenohjaus Liikenteenohjaus päivitetään vastaamaan suunnitelmaratkaisuja. (Ladsväg upphör, Maantie päättyy 8A ) Tievalaistus Rosalan laiturin valaistus säilyy nykyisellään, mutta omistus, käyttäjäja ylläpitokustannukset siirtyvät lakkaamisen jälkeen yksityistiehoitokunnalle. Hiittisten laiturin valaisin ja jakokeskus poistetaan. 4 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 4.1 Liikenteelliset vaikutukset Rosalan maantielaituri Rosalan laiturin liikennöinti jatkuu nykyisen laajuisena. Varsinainen yhteys saarelta ja saareen hoidetaan nykyistä reittiä, Rosalan saaren keskiosan kautta (Långnäs).

18 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 16 Hiittisten maantielaituri Hiittisten liikenneturvallisesti vaarallisen (laiturille on asetettu ajoneuvolla ajokielto vuonna 2013) laiturin purkaminen poistaa kevyempien kuljetusten liikennöinnin yleisen maantien päästä. Raskaitten kuljetusten yhteydet saarelta ja saareen hoidetaan nykyistä reittiä, Rosalan saaren keskiosan kautta (Långnäs). 4.2 Ympäristölliset vaikutukset Vaikutukset maankäyttöön Rosalan maantielaituri Rosalan maantielaiturin lakkaamisella ei ole vaikutusta maankäyttöön. Hiittisten maantielaituri Hiittisten maantielaiturin lakkaamisen ja purkamisesta huolimatta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavassa esitetty LVmerkintä (venesatama / yleinen venevalkama) voidaan säilyttää. Purettavaa meripengertä ei läjitetä alueelle vaan sille etsitään loppusijoituspaikka. Purettava meripenger tulee käsitellä jätteenä, jonka uusiokäyttömahdollisuus on selvitettävä. Mikäli myöhemmin päätetään, ettei meripengertä pureta, myös pengerosuus lakkaa maantienä. Vaikutukset maisemaan ja ympäristöön Rosalan maantielaituri Rosalan maantielaiturin lakkaamisella ei ole vaikutusta ympäristöön tai rantamaisemaan. Hiittisten maantielaituri Hiittisten maantielaiturin lakkaamisen ja purkamisen johdosta ranta palautuu aiempaan rantamaisemalliseen näkymään ilman louhepengertä ja betonilaituria. Meriveden virtaukset palautuvat lahden poukamassa ennen meripengertä ja betonilaiturirakennelmia olevaan tilaan. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Rosalan maantielaituri Maantielaiturin lakkaaminen tuo laiturin käyttäjille lisäkustannuksia ja ylläpitovastuun.

19 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus 17 Hiittisten maantielaituri Meripenkereen ja laiturin poistaminen saaren itäosasta heikentää Hiittisten saarelaisten kevyen vesiliikennöinnin edellytyksiä. 4.3 Taloudelliset vaikutukset Rakentamisen kokonaiskustannusarvio Hankkeen arvioidut rakennuskustannukset ovat molempien laitureiden osalta yhteensä (alv 0%). Kustannukset perustuvat maanrakennuskustannusindeksiin 10/2013 (2005=100), jonka kokonaisindeksi on 137,00. Rakennuskustannukset ovat Rosalan laiturin osalta (alv 0%), eriteltynä: Venetasanteen kunnostaminen (alv 0%) Rakennuskustannukset ovat Hiittisten laiturin osalta (alv 0%), eriteltynä: Hiittisten laiturin purkaminen (alv 0%) Hiittisten meripenkereen purkaminen (alv 0%) Liikenteenohjauksen päivittäminen (alv 0%) Tiekaiteen asettaminen (alv 0%) 5 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET Suunnitelman toteuttaminen ei vaadi sopimuksia eikä lupia. 6 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI 6.1 Hyväksymisesitys Koska Rosala Hiittinen maantien alku- ja loppuosia ei enää käytetä yleiseen liikenteeseen, ne lakkaavat maantienä. Lakkaavat maantien tieosoitteet ovat 12052/1/0-9, pituus 9 metriä ja sitä edeltävä laituriosuus sekä 12052/1/ , pituus 40 metriä ja sitä seuraava laituriosuus. Lakkaaminen astuu voimaan Mikäli tiesuunnitelman hyväksymispäätös ei ole saanut lainvoimaa mennessä, lakkaaminen astuu voimaan tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen saadessa lainvoimaan.

20 Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelmaselostus Jatkotoimenpiteet Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää tiesuunnitelman maantielain mukaiseen käsittelyyn. 7 TIEDOTTAMINEN Suunnittelun aloittamisesta kuulutettiin suunnittelualueen lehdessä, Annonsbladet-lehti ( ). Samassa kuulutuksessa tiedotettiin tiesuunnitelman tiedotus ja keskustelutilaisuuden pitämisestä Rosalan nuorisoseuran talossa Hiittisten saaressa. Esittelytilaisuuden muistio on esitetty suunnitelman osassa A (1.6T-1). 8 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Tiesuunnitelman on laatinut Destia Oy Infrasuunnittelu Varsinais- Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Suunnittelua on ohjannut Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta Timo Bäcklund. Lisätietoja suunnitelmasta antavat Timo Bäcklund, Varsinais-Suomen Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Itsenäisyydenaukio 2, Turku, puh , timo.backlund@ely-keskus.fi, ja Matti Vuolamo, Destia Oy Infrasuunnittelusta, Puutarhakatu 53, Turku, puh , matti.vuolamo@destia.fi. Turussa Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Timo Bäcklund Destia Oy Infrasuunnittelu Matti Vuolamo

21 Hyväksymisehdotus 1.3T TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEHDOTUS 1 (2) Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelman esittely Suunnittelukohteet sijaitsevat Kemiönsaaren kunnassa, Hiittisten saaressa Rosala - Hiittinen maantien alku- ja loppupäässä. Maantie johtaa itä-länsi suuntaisesti Rosalan kylän rannasta Hiittisten Saharantaan (Vikaren ranta). Maantien yhteispituus on noin 9,5 km. Rosalan ja Hiittisten maantielaiturit kuuluvat tiealueeseen. Rosalan ja Hiittisten (Saharannan) laiturit Hiittisten saarella ovat jääneet valtiolle tarpeettomiksi. Laiturit eivät palvele yleistä läpikulkuliikennettä vaan niiden käytön voidaan katsoa vastaavan yksityistä käyttöä. Valtion tarjoama yhteysalusliikenne Rosalan ja Hiittisten maantielaitureihin päättyi 1990-luvulla, kun uusi tie- ja lauttayhteys (maantie 12054) valmistui Rosalan saaren keskiosaan (Långnäs). Nykyinen maantieyhteys saaresta mantereelle kulkee tämän lauttapaikan kautta (Kasnäs-Långnäs). Maantielautta Aura aloitti Kasnäs- Långnäs välin liikennöinnin vuonna Rosalan laituri Rosalan laiturin rannassa oleva maantie lakkaa yleisenä tienä nykyisen rantaviivan kohdalta tierekisteriosoite 02/12052/9, jotta kaikille avoin kulkuyhteys rantaan ja tulevalle laiturikunnan hallitsemalle laiturille säilyy. Laiturin vieressä olevaa venetasannetta kunnostetaan ennen lakkaa-mista. Hiittisten laituri Hiittisten laiturin rannassa oleva maantie lakkaa yleisenä tienä kääntöpaikalta alkaen, tierekisteriosoite 02/12052/9480. Kääntöpaikan ja rannan välinen osuus muuttuu yksityistieksi. Laituri ja keulaportti puretaan liikenteellisesti vaarallisena. Meripenger esitetään myös purettavaksi. Mikäli myöhemmin päätetään, ettei meripengertä pureta, myös pengerosuus muutetaan yksityistieksi.

22 Hyväksymisehdotus 2 (2) TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEHDOTUS Hyväksymisehdotus Koska Rosala Hiittinen maantien alku- ja loppuosia ei enää käytetä yleiseen liikenteeseen, ne lakkaavat maantienä. Lakkaavat maantien tieosoitteet ovat 12052/1/0-9, pituus 9 metriä ja sitä edeltävä laituriosuus sekä 12052/1/ , pituus 40 metriä ja sitä seuraava laituriosuus. Lakkaaminen astuu voimaan Mikäli tiesuunnitelman hyväksymispäätös ei ole saanut lainvoimaa mennessä, lakkaaminen astuu voimaan tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen saadessa lainvoimaan. Teiden hallinnolliset järjestelyt Teiden hallinnollisilla muutoksilla siirretään tiepitovastuu ja kustannukset tiepitäjältä toiselle.

23 Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland 1.4T Upphörande av förbindelsebåtsbryggorna på landsväg Rosala Hitis som landsväg, Kimitoön Vägplan Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari Tiesuunnitelma FÖRTECKNING ÖVER MARKÄGARE / MAANOMISTAJALUETTELO Kylä Kiinteistötunnus Kiinteistön nimi YLEISTEN TEIDEN TIEALUEET 507 Omistaja Rosalan laiturialue, Kemiönsaari, Rosala 878:5 Båtupptagnings palts vid Grundgärdan Yhteinen ranta-alue, osakaskiinteistöjä 116 kpl. (tilanne ) :4 Yhteinen vesialue, osakaskiinteistöjä 158 kpl. (tilanne ) Osoite * asuinpaikka toisessa kunnassa Sijainti suunnitelmakartalla Laiturin molemmilla puolin rantaa Vesialue laiturin ympärillä 495 Hiittisten laiturialue, Kemiönsaari, Hiittinen 1:6 Vikare Kemiönsaaren kunta. Vretantie Kemiö Rantakiinteistö rajoittuu meripenkereeseen :1 Vikarbukten Yhteinen vesialue, osakaskiinteistöjä 254 kpl. (tilanne ) Vesialue laiturin ympärillä

24 Varsinais-Suomen Elinkeino-, Liikenne ja ympäristökeskus TIESUUNNITELMAN KUSTANNUSARVIO Mr. ind. 112,4 joulukuu 2013 (2010=100) 1.5T Rosala Hiittinen maantien Rosalan ja Hiittisten laitureiden lakkaaminen maantienä, Kemiönsaari 1. Koko hankkeen kustannukset Rakennuskustannukset S Tiekohtaiset rakennuskustannukset Rosalan laituri (Y-5) Venetasanteen kunnostaminen Hiittisten laituri (Y-1) Laiturin purkaminen Meripenkereen purkaminen Liikenteenohjauksen päivittäminen Tiekaiteen asentaminen S Ehdotus kunnan maksettaviksi tulevista kustannuksista S 0 4. Muille osapuolille maksettaviksi tulevat kustannukset S 0 5. Eri osapuolten osuus kustannuksista Rakennuskustannukset: ELY-keskus S Päiväys Turku Allekirjoitukset Rkm. Matti Vuolamo Destia Oy, Turku Ins. Timo Bäcklund Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus

25

26 MUISTIO 1 (2) T-1 ROSALA HIITTINEN MAANTIEN SAHARANNAN- JA ROSALAN LAITUREIDEN LAKKAUTTAMINEN, KEMIÖNSAARI Yleisötilaisuus Aika Perjantaina klo Paikka Bölevägen 57, ROSALA Läsnä Petteri Koskinen ELY-keskus Kari Höglund ELY-keskus Juha Tiainen Destia Oy Petri Koskinen Maanmittauslaitos Mikael Sundqvist Maanmittauslaitos Matti Vuolamo Destia Oy Anna Partiainen Destia Oy + 18 paikallista asukasta / maanomistajaa 1. Tilaisuuden avaus Petteri Koskinen avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. 2. Tiesuunnitelman esittely Kari Höglund esitteli tiesuunnitelman ja Petteri Koskinen kertoi tiesuunnitelman laatimisen perusteista. Konsultti esitteli tiesuunnitelman sisältöä kustannusarvion osalta (Saharannan laiturin purku- ja/tai korjauskustannukset) sekä kertoi palautteen anto mahdollisuuksista. Tilaisuudessa käytiin läpi myös tietoimitusta ja sen vaiheita Maanmittauslaitoksen toimesta. Suunnitelman esittelyn yhteydessä ja sen jälkeen keskusteltiin seuraavista asioista: Rosala Rosalan laiturin pisto-osa rakennettu vuonna 1984 ja keulaportti aiemmin (heikoin osa) kuntotarkastus tehty 4 vuotta sitten (Vahanen Oy); kunto ok laiturin pystytukirakenteiden ympärillä metallikuoret venetaso tärkeä iäkkäämmille ihmisille betoniramppi ahkerassa käytössä saarelaisille / yrittäjille erittäin tärkeä laituri pelastusvälineet uusittu valtiolla ei käyttötarvetta laiturille, eikä varaa ylläpitää sitä jatkokäyttö sama kuin nykyisin, vain laituriosuus lakkautetaan keskusteltiin kenelle / mille taholle laituri voitaisiin luovuttaa o laiturikunnan perustaminen, siihen liittyvät riskit yms.

27 MUISTIO 2 (2) T-1 Saharanta Hiittisten (Saharannan) laituri rakennettu vuonna 1975 maastokatselmus suoritettiin kohteessa laiturin tukirakenteet huonokuntoiset: - raudat näkyvissä pystytukirakenteissa, syöpyneet - vaakapalkistot ja kansi samoin huonokuntoiset - pintapuolisesti näyttää paremmalta - nykykunnossa laituri vaarallinen isoille aluksille ja ajoneuvoille - vuonna 2008 tehty kuntotarkastus, Vahanen Oy. o Laituri käytetään loppuun...4 vuotta, ei korjata - laituri todettu liikenneturvallisuuden kannalta vaaralliseksi, asetettu liikennekieltoon laituri rajoittuu maalla Kemiönsaaren kunnan alueeseen ja vesialueella järjestäytyneeseen vesialueeseen valtiolla ei ole käyttötarvetta laituriin yleisö toi esille laiturin tärkeyden: yhteiskunnallinen merkitys, saariston kehittäminen, kulkuyhteydet 3. Tilaisuuden päättäminen Kokous päätettiin klo Muistiin kirjasi, Anna Partiainen Destia Oy Liitteet Jakelu

28

29

30 V A H A N E N Y H T I Ö T TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO VAHANEN OY Halsuantie 4, Helsinki Puh , fax etunimi.sukunimi@vahanen.com

31 V A H A N E N Y H T I Ö T TIIVISTELMÄ Turun tiepiirissä yleistarkastettiin 33 laituripaikkaa, joissa sijaitsee yhteensä 40 laituria. Laiturit ovat pääosin yhteisaluskäytössä, noin neljäsosa laitureista on vain pienvenekäytössä. Laitureiden lisäksi laituripaikoilta arvioitiin: keulaporttipaikat, veneluiskat, varusteet, päällysteet ja pysäköintialueet. Laituritarkastukset tehtiin kumivenettä apuna käyttäen. Yleistarkastuksen tuloksia täydennettiin kimmovasara- ja peitekerrosmittauksilla. Vanhimmat Turun tiepiirin laiturit ovat 1970-luvun alkupuolelta. Yli 30 vuotta vanhat laiturit alkavat jo olla niin huonokuntoisia, että niitä ei kannata enää kunnostaa, vaan niiden kunnon tarkkailua tulee tehostaa siihen asti, että ne poistetaan käytöstä. Iältään vuotta vanhat laiturit ovat tyypillisesti sellaisia, joissa esiintyy peruskorjaustarpeita, kuten venetasanteiden uusimistarpeita ja pääkannattajien valupaikkakorjaustarpeita. Alla 20 vuotta vanhoissa laitureissa esiintyy kaikille laitureille tyypillisiä maatukien eroosiovaurioita, pelastusvälineiden puutteita ja rengasfendereiden irtoamisia. Varusteiden puutteista tehdyssä yhteenvedossa listattiin mm. seuraavia hankintatarpeita: 16 kpl pelastustikkaita, 12 kpl pelastusrenkaita, 23 kpl puosuhakoja, 8 kpl laituriportaita, 2 kpl fendereitä ja noin 50 kpl rengasfendereitä. Kahdelta laiturilta puuttuu kuormarajoitus. Turun tiepiirin laitureiden ikäjakauma on melko tasainen. Myös laitureiden yleiskunnon skaala on laaja; hyvästä erittäin huonoon asti. Erittäin huonokuntoisiksi arvioitiin kolme laituria: Y-29 Ahteentaka, Y-1 Hiittinen ja Y-34 Lehtinen. Näistä Lehtinen on yksityisomistuksessa ja Turun tiepiirillä on siihen vain jonkinlainen käyttöoikeus. Ahteentaan laituri edustaa puulaitureita, jotka ovat selkeästi yksi riskiryhmä. Kaikkien puurakenteisten laitureiden kuntoa on syytä seurata tihennetyin tarkastusvälein. Hiitisen laituri edustaa toista riskirakennetta eli teräsbetonilyöntipaalujen varaan perustettuja laitureita. Hiittisten laiturin teräsbetonipaalut ovat erittäin vakavasti vaurioituneet. Myös laiturin kansirakenteessa on erittäin vakavia vaurioita, joten tämänkin laiturin uusiminen saattaa olla ajankohtaista lähimmän neljän vuoden aikana. Röölän laituri Y-31 oli ainoa, jota ei voitu tarkastaa alapuolelta. Röölän laiturissa on jo 31 vuotta vanhat teräsbetonilyöntipaalut, niiden kunto on arvioitava sukellustarkastuksella. Laiturityypeittäin Turun tiepiirin laiturit muodostavat hyvin sekalaisen joukon. Suurin osa laitureista on puoliavoimia teräspaalulaitureita. Näille laitureille on tyypillistä roiskerasituksesta johtuvat pääkannattajapalkkien alapintojen pääraudoitusten kloridikorroosiovauriot. Kloridien eteneminen rakenteissa johtaa herkästi tilanteeseen, jossa laiturin korjaaminen ei enää vaikuta mielekkäältä, vaan laituri tulee käyttää loppuun tehostetussa tarkkailussa. Toiseksi suurin laiturityyppien joukko koostuu massiivilaitureista. Massiivilaitureissa vaurioituminen ei ole johtamassa aivan yhtä nopeasti uusimistarpeisiin kuin paalulaitureissa. Kaiken kaikkiaan Turun tiepiirissä on syytä varautua keskimäärin yhden laiturin uusimiseen tai laajamittaiseen peruskorjaukseen kerran vuodessa. Lisäksi vuosittain on tehtävä pienempiä peruskorjaustöitä, kuten venetasanteiden uusimisia ja eroosiovaurioiden korjauksia. Myös varusteiden ylläpitoon ja laitureiden tarkastustoimintaan on suunnattava enemmän varoja. INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO VAHANEN OY Halsuantie Helsinki Puh Fax etunimi.sukunimi@vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus

32 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 3/18 SISÄLLYSLUETTELO: TIIVISTELMÄ...2 SISÄLLYSLUETTELO: YLEISTARKASTUSTEN YLEISTIEDOT Kohde ja tilaaja Tekijä ja ajankohta Yleistarkastusten tavoite ja tutkimusmenetelmät LAITUREIDEN YLEISTIEDOT Kuntoarvioiden lähtötiedot TARKASTETUISTA Laiturityypeistä Paalulaiturit Teräsputkipaalujen varaan on asennettu teräsbetoninen kansielementti Muut paalulaiturit Massiivilaiturit Puurakenteet laitureissa Tihtaalien kulkusiltojen teräsristikot Keulaporttipaikat ja teräsponttiseinät Muut sekalaiset laiturityypit ja venetasanteet LAITUREIDEN IKÄRAKENTEESTA Yleistä laitureiden ikärakenteesta LAITURIVAURIOIDEN SYISTÄ Yleistä vaurioiden syistä KORJAUSEHDOTUSTEN LINJAUKSIA YHTEENVETO VAURIOISTA JA TARVITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ...14 K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

33 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 4/18 Liitteet: 1. Uusittavien varusteiden yhteenvetotaulukko 2. Laiturikohtaiset yleistarkastusraportit: - Y-29, Ahteentaka Rymättylä - Y-14, Galtby 1 ja 2 Korppoo - Y-28, Granvik Parainen - Y-32, Hakkeenpää Taivassalo - Y-30, Hanka Rymättylä - Y-37, Harvaluoto Piikkiö - Y-15, Havträsk Korppoo - Y-1, Hiittinen Dragsfjärd - Y-16, Houtsala Korppoo - Y-6, Hönsnäs Korppoo - Y-33, Ihattula Taivassalo - Y-12, Kannvik 1, 2 ja 3 Iniö - Y-2, Kasnäs 1, 2 ja 3 Dragsfjärd - Y-24, Kirjais Nauvo - Y-7, Kittuinen Houtskär - Y-19, Kivimaa Kustavi - Y-17, Korpoström Korppoo - Y-23, Laitakari Luvia - Y-20, Laupunen Kustavi - Y-34, Lehtinen Taivassalo - Y-35, Lepäinen Uusikaupunki - Y-4, Långnäs Dragsfjärd - Y-25, Mattnäs Nauvo - Y-8, Näsby Houtskär - Y-21, Pleikilä Kustavi - Y-26, Prostvik Nauvo - Y-27, Pärnäinen 1 ja 2 Nauvo - Y-5, Rosala Dragsfjärd - Y-9, Roslax Houtskär - Y-31, Röölä Rymättylä - Y-36, Teersalo Velkua - Y-10, Tannelsvik 1 ja 2 (Mossala) Houtskär - Y-22, Vuosnainen Kustavi K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

34 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 5/18 1. YLEISTARKASTUSTEN YLEISTIEDOT 1.1 Kohde ja tilaaja Kohde Tilaaja Yhteyshenkilö Tiehallinto, Turun tiepiiri Turun tiepiirin laituri Tiehallinto, Turun tiepiiri Yliopistonkatu 34 PL Turku Siltainsinööri Jouko Välimäki puh Tekijä ja ajankohta Tutkimuksen tekijä Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy Halsuantie Helsinki Yhteyshenkilö RI Heikki Kapanen gsm s-posti heikki.kapanen@vahanen.com Kenttätutkimukset suoritettiin aikana. 1.3 Yleistarkastusten tavoite ja tutkimusmenetelmät Laitureiden yleistarkastukset pyrittiin suorittamaan siten, että tilaaja saisi mahdollisimman tarkan käsityksen laitureiden nykykunnosta, kunnostus- ja uusimistarpeista sekä kunnossapito- ja huoltotarpeista. Yleistarkastuksilla pyrittiin kokoamaan vertailukelpoista lähtötietoa mahdollisille jatkotoimenpiteille. Tarkastustulokset on tarkoitus siirtää Tiehallinnon Siltarekisteriin, kun Tiehallinnon laitureiden inventointiohje on valmistunut. Yleistarkastuksissa pyrittiin tarkastelemaan kaikki näkyvissä olevat laitureiden pinnat. Laitureiden ulko- ja alapintoja arvioitiin kumiveneestä käsin. Yleistarkastusten yhteydessä ei otettu poranäytteitä. Mahdollisuuksien mukaan laitureiden teräsbetonirakenteiden kuntoa kartoitettiin: vasaroimalla betonipintoja (rapautuneen betonin kartoitus), kimmovasaramittauksin (betonin lujuuden arviointi), suojabetonipeitemittauksin (raudoituksen korroosioriskin arviointi) ja halkeamien leveyksiä mittaamalla. Kustakin tarkastetusta laiturista laadittiin erillinen yleistarkastusraportti. Laiturikohtaiset raportit sisältävät: löydetyt tiedot laitureiden rakennusvaiheiden ajankohdista, laiturin käyttötarkoituksen, kuvauksen laiturityypistä, luettelon tehdyistä havainnoista, yhteenvedon mahdollisista mittaustuloksista ja ehdotukset jatkotoimenpiteistä lähimmän kahden ja neljän vuoden ajanjaksoille. Laiturikohtaisten kuntoarvioraporttien liitteenä on valokuvia ja vauriokartat. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

35 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 6/18 2. LAITUREIDEN YLEISTIEDOT 2.1 Kuntoarvioiden lähtötiedot Toimeksiantoon kuului Turun tiepiirin kaikkien laituripaikkojen laitureiden yleistarkastukset. Kaikkiaan 33 tarkastetussa laituripaikassa sijaitsi yhteensä 40 laituria. Usein laiturien yhteyteen kuului myös keulaporttipaikkoja ja jossain määrin myös veneluiskia. Tarkastuksen yhteydessä arvioitiin myös laituripaikkojen yhteydessä sijaitsevia Tiehallinnon omistamia pysäköintipaikkoja ja niiden varusteita. Tarkastusten lähtötietoja koottiin sekä Merentutkimuslaitoksen internetsivuilta että Turun tiepiirin arkistoista. Tilaaja luovutti käyttöön taulukon, johon on koottu laitureita koskevaa alustavaa tarvepohdintaa ja osittaista tietoa laitureiden rakennusvuosista. Merenkulkulaitoksen internet-sivuilta kopioitiin laiturikohtaiset: yleistiedot, sijaintikartta, valokuva ja asemapiirros. Tilaajan arkistosta kopioitiin: laituripaikkojen kunnossapidon vastuu-alueita koskevat kartat, laituripaikkojen varusteita koskevat aiemmat inventointitiedot ja laitureiden rakennepiirustuksista tarpeelliseksi katsottu materiaali (sikäli kuin materiaalia löytyi). Kansielementtiä 6 koskevia lähtötietoja on aiemmin saatu Turun tiepiirille tehtyjen erikoistarkastusten yhteydessä (suunnitelmia vuosilta ). K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

36 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 7/18 3. TARKASTETUISTA LAITURITYYPEISTÄ 3.1 Paalulaiturit Teräsputkipaalujen varaan on asennettu teräsbetoninen kansielementti 6 Tarkastetuista 40 laiturista 13 oli sellaisia, joiden keskeisenä osana oli yksi tai useampi teräspaalujen varaan asennetun teräsbetoninen kansielementin 6. Kansielementit ovat päistään 200 x 200 x 12,5 teräsputkipaaluilla tuettuja. Elementtien nurkkapaalut ovat suoria. Vinopaalut sijaitsevat päätypalkkien (h x b = 850 x ) keskialueella. Teräspaalut on ankkuroitu kallioon ja suunnitelmien mukaan putkivaipan sisällä on betonivalu. Vedenpinnan vaihtelualueelle on asennettu sementtilaastitäytteiset suojakuoret. Kansielementtien pitkien sivujen (11,6 m) pääkannattajapalkkeja (h x b = 850 x ) kutsutaan sivupalkeiksi. Sivupalkkeihin tukeutuu kolme poikkipalkkia (h x b = 850 x x ), joita kutsutaan välipalkeiksi. Kansilaatta on samaa valua palkkien kanssa. Kansilaatta on suunniteltu mm paksuksi siten, että sen yläpinta viettäisi loivasti reunoille. Tälle teräspaalulaiturityypille ominaisia vaurioita ovat: - sivupalkkien halkeilu; kaikkien kansielementtien sivupalkeissa on kapeita kuormitusperäisiä halkeamia - halkeamat ovat syntyneet elementtien nostojen yhteydessä tai ylikuormituksen seurauksena - sivupalkkien pääraudoituksen korroosio; yhdeksässä laiturissa havaittiin sivupalkin pääraudoituksen korroosion aiheuttama betonipeitteen halkeama tai lohkeama - kansilaattojen alapinnan pääraudoituksen sijainti lähellä betonipintaa ja alkava raudoituksen korroosio. Vakavia kansilaattojen alapintojen korroosiovaurioita havaittiin kuitenkin vähän, yleensä betonipeitteen lohkeilua on aiheuttanut vain lähinnä valupintaa olevat työteräkset - kannen alapinnan suolapakkasvauriot, jotka esiintyvät vain voimakkaasti roiskerasitetuissa kohdissa yleensä maatuen läheisyydessä (vaurioluokka on yleensä merkittävä) - teräspaalujen suojakuorien puhki ruostuminen - laituriportaiden ja pienvenetasanteiden teräsulokkeiden korroosiovauriot - autonrengasfendereiden ja hankaussuojaseinämien lankutusten paikallinen irtoaminen - pengertäytön eroosiovauriot laiturin ja pengerluiskan tukimuurin liittymässä Y-36 Teersalo Y-16 Houtsala Y-9 Roslax Kansielementtien sivupalkkien (pääkannattajien) halkeilun vuoksi, kansielementti 6:sta on tehty laskennallinen kantavuustarkastelu. Laskennallisen tarkastelun perusteella laiturityypille on päädytty suosittelemaan seuraavia kuormarajoituksia: K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

37 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 8/18 - hyväkuntoisen elementin osalta kuormitusohjeen luokan III kuormitukset; akselipaino 10 t, 2-akselinen teli 13 t. Vaihtoehtoinen kuormitus on 15 kn/m². - kun pääpalkin kaksi alinta betoniterästä on ruostunut poikki sekä toiseksi alimmasta betoniteräksestä on ruostunut 4 mm:ä paksu kerros ja/tai leikkaushaoista on ruostunut 1 mm:ä paksu kerros, laiturin kantavuus vastaa kevyen liikenteen sillan kantavuutta: akseli 7 t, teli t. Vaihtoehtoinen kuormitus on 10 kn/m². Kansielementti 6:n alkuperäinen (vuoden 1978 työselityksen) mukainen mitoitus käyttökuormille on seuraava: - tasainen kuorma 15 kn/m² telikuorma 160 kn - akselipaino 130 kn - pyöräpaino 65 kn - nauhaparikuorma 8 kn/m - erillinen pistekuorma 65 kn Muut paalulaiturit Muut Turun tiepiirin paalulaiturit ovat perustettu joko teräsputkipaaluille, teräsbetonisille lyöntipaaluille tai teräsbetonielementtipilareille. Teräsputkipaaluille ja teräsbetonielemettipilareille perustetut paalulaiturit Teräsputkipaaluille perustetut laiturit: Y-14 Galtby 1, Y-30 Hanka, Y-12 Kannvik 2 ja Y-4 Långnäs sekä teräsbetonielementtipilareille perustettuy-27 Pärnäinen 2 ovat massiivisempia kuin kansielementti 6 laiturityypin teräspaalulaiturit. Näiden laiturityyppien rasitusolosuhteet ovat kuitenkin samantapaiset. Pääkannattajapalkkien alapintoihin kohdistuu voimakkain roiskerasitus, se näkyy Långnäsissä, Pärnäinen 2:ssa ja Hangassa maatukien läheisyydessä palkkien alapinnan pääraudoituksen korroosiona. Näille massiivisille laitureille kuormitusperäinen taivutushalkeilu ei ole tyypillistä, vain Pärnäinen 2:ssa on vakavia taivutushalkeamia. Teräsputkipaalujen korroosiosyvyyttä on vaikea arvioida silmämääräisesti. Hangassa ja Galtby 1:ssä paalujen yläosien korroosiotuote on lehteillyt. Y-4 Långnäs Y-27 Pärnäinen 2 Y-14 Galtgy 1 Teräsbetonilyöntipaaluille perustetut laiturit Teräsbetonisia lyöntipaaluja on seuraavissa laitureissa: Y-1 Hiittinen, Y-30 Röölä ja kaksi vinopaalua laiturissa Kasnäs 3. Hiittisten laiturin teräsbetonipaalujen pääteräkset ovat monin paikoin lohkaisseet betonipeitteet ja huonokuntoisimman paalun yksi pääteräksistä oli jo ruostunut poikki. Hiittisten laiturin paaluissa on myös pakkasvaurioita. Sekä paalujen että huonokuntoisen kansirakenteensa K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

38 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 9/18 vuoksi Hiittisten laituri on otettava tehostettuun tarkkailuun. Sen kuormitus on rajoitettava entistä alhaisemmalle tasolle. Hiittisten laiturin uusiminen saattaa olla tarpeen jo lähimmän neljän vuoden aikana. Tarkastushetkellä Röölän laiturin kannen alapinta oli vedenpinnan alapuolella, joten paalujen kunnon arvioiminen oli mahdotonta. Röölän laiturin 31 vuotta vanhat teräsbetonilyöntipaalut ovat selkeästi riskirakenne, jonka vuoksi laiturille suositellaan sukellustarkastusta, kun veden oletetaan taas olevan alemmalla tasolla (esim. toukokuussa 2009). Röölän laiturille on tehty aiemmin sukellustarkastus, tarkastuksen muistiinpanoissa on mainintoja paalujen yläpäiden näkyvissä olleista raudoituksista ja betonipintojen rapautumista. Myös Kasnäsin 3:n kahdessa teräsbetonilyöntipaalussa näkyy korroosiotilassa olevat pääteräkset ja paalujen betonipinta vaikuttaa rapautuneelta. Y-1 Hiittinen 3.2 Y-31 Röölä Y-2 Kasnäs 3 Massiivilaiturit Turun tiepiirin massiivilaiturit muodostavat sekalaisen joukon laitureita, joiden kunto on verrattain hyvä. Osa laitureista muodostuu kulmatukimuureista (esim. Y-21 Pleikilä) ja osassa on paikallavalettuja massiivisia maa- ja välitukia (esim. Y-27 Pärnäinen 1). Vanhimmissa massiivilaitureissa vedenpinnan vaihtelualueen betonipinnoissa esiintyy yleensä muutaman sentin syvyyteen ulottuvaa pakkasrapautumaa, jolla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä tukien toiminnan kannalta. Massiivilaitureiden kansilaatat sijaitsevat yleensä verrattain korkealla veden pinnasta mitattuna, mutta roiskerasitetuissa pääkannattajapalkkien alapinnoissa esiintyy pääraudoituksen korroosiovaurioita (esim. Y-22 Vuosnaisissa ja Y-27 Pärnäinen 1:ssä). Näissä laitureissa ei havaittu kuormitusperäisiä halkeamia. Y-27 Pärnäinen 1 Y-22 Vuosnainen Y-21 Pleikilä KIINTEISTÖN ELINKAAREN HALLINTA K UN TOAR V I O T J A - TU TK IM UK SE T K O R J AUS J A R AK E NN E SU UN NI TTE L U L AAD UN H AL L IN TA R AK E N N UTT AM IN EN

39 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 10/ Puurakenteet laitureissa Puurakenteita on seuraavissa Turun tiepiirin laitureissa: Y-29 Ahteentaka, Y-24 Kirjais, Y-2 Kasnäs 2, Y-8 Näsby, Y-36 Teersalo ja Y-5 Rosala. Vanhat puurakenteet aiheuttavat laitureille selkeitä säilyvyysriskejä. Paalujen kallistumista ja hirsien irtoamisesta seuraa eroosiovaurioita. Hirsien irtoamista tapahtuu yleensä vedenpinnanvaihtelualueella, jossa puun lahoaminen ja kiinnikkeiden teräskorroosio on voimakkaita. Hirsiarkkulaitureissa ongelmallisia ovat nurkkakohdat; puun lahoaminen on nopeita hirsien päissä. Eroosiovauriot etenevät jonkin aikaa asfalttipäällysteen alla, ennekuin päällyste alkaa purkautua tämä on vaaraksi erityisesti laitureilla tapahtuvissa taakkojen nostotilanteissa. Ahteentaan puupaalulaiturin Y-29 pääty on kallistunut merelle päin ja maatäytöt ovat alkaneet purkaantua. Laituri on uusittava lähimmän neljän vuoden aikana. Kirjaisten Y-24 kalasataman laiturin hirsistä on irronnut kaksi kappaletta ja laiturin viereisessä asfalttipäällysteessä esiintyy siinä määrin vaurioita, että liikennettä on syytä rajoittaa noin 1 m leveydellä laiturin vieressä. Näsbyn hirsiarkkulaiturissa Y-8 esiintyy paljon lahovaurioita, laiturilla on 2 t:n kuormarajoitus ja se on vain pienvenekäytössä. Kaikkia Turun tiepiirin laitureita, joissa on puurakenteita, on syytä tarkastaa tihennetyin (enintään kahden vuoden) tarkastusvälein. Jo yksityisomaisuudeksi siirtynyt Y-34 Lehtinen on erittäin huonokuntoinen (Turun Tiepiirillä on siihen jonkinlainen käyttöoikeus). Y-29 Ahteentaka 3.4 Y-24 Kirjais Y-8 Näsby Tihtaalien kulkusiltojen teräsristikot Turun tiepiirissä on neljä laituria, joissa on teräsristikkorakenteiset kulkusillat: Y-2 Kasnäs 1, Y-4 Långnäs, Y-20 Laupunen ja Y-12 Kannvik 1. Kasnäs 1:ssä ja Långnäsissä havaittiin teräsristikoiden paikallisia korroosiovauriota. Kasnäs 1:ssä on muutamien putkien sisälle kertynyt kondenssi- tai valumisvettä siinä määrin, että putket ovat haljenneet jäätyessään. Y-20 Laupunen Y-4 Långnäs Y-2 Kasnäs 1 KIINTEISTÖN ELINKAAREN HALLINTA K UN TOAR V I O T J A - TU TK IM UK SE T K O R J AUS J A R AK E NN E SU UN NI TTE L U L AAD UN H AL L IN TA R AK E N N UTT AM IN EN

40 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 11/ Keulaporttipaikat ja teräsponttiseinät Hyvin usein laituripaikalla on keulaporttipaikka, jonka muodostaa maatuelle valettu massiivinen luiska. Suurin osa keulaporttipaikoista on valettu Larsen-teräsponttiseinään tukeutuvaksi. Osa keulaporttipaikoista on perustettu teräsputkipaaluille, osa on valettu kivilouheelle, Kasnäs 3:ssa keulaporttipaikka on perustettu hirsiarkulle ja Rosalassa puupaaluille. Maatuilla sijaitsevat massiiviset keulaporttipaikat eivät ole aivan yhtä herkkiä vaurioitumaan luonnon olosuhteissa kuin laiturirakenteet. Keulaporttipaikkojen vauriot muodostuvat lähinnä törmäysvaurioista. Paaluperustaisilla keulaporttipaikoilla näkyy samankaltaisia vaurioita kuin paalulaitureillakin. Teräsponttiseinien korroosiosyvyyttä on vaikea arvioida silmämääräisesti; korroosiosyvyyden määritykset on tehtävä sukellustarkastusten yhteydessä; mittaukset tulee tehdä puhdistetuilta teräspinnoilta soveltuvaa mittalaitteistoa apuna käyttäen. Y-28 Granvik 3.6 Y-5 Rosala Y-16 Houtsala Muut sekalaiset laiturityypit ja venetasanteet Laituripaikoilla voi esiintyä useita erilaisia laiturityyppejä ja niiden sekoituksia. Lisäksi laitureihin on usein kiinnitetty ulokkeellisia venetasanteita. Venetasanteiden ulokepalkkien vakava teräskorroosio on hyvin yleistä. Kiireellisiä toimenpiteitä vaativat Y-35 Lepäisen, Y-5 Rosalan ja Y-19 Kivimaan venetasanteet (Lepäisestä tehtiin vaurioilmoitus ja sen venetasanteen uusiminen on jo työn alla, Kivimaan pienvenelaituri on uusittava kokonaisuudessaan). Mattnäs Y-25 selkeästi muista poikkeavaa laiturityyppiä, se on 4 t:n painorajoitettu ponttonilaituri. Mattnäsin laiturissa on lieviä ikääntymisen ja käytön mukanaan tuomia vaurioita, kuten teräspalkkien alkavaa ruostumista ja hankauslankutuksen vaurioita. Y-25 Mattnäs Y-35 Lepäinen Y-19 Kivimaa KIINTEISTÖN ELINKAAREN HALLINTA K UN TOAR V I O T J A - TU TK IM UK SE T K O R J AUS J A R AK E NN E SU UN NI TTE L U L AAD UN H AL L IN TA R AK E N N UTT AM IN EN

41 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 12/18 4. LAITUREIDEN IKÄRAKENTEESTA 4.1 Yleistä laitureiden ikärakenteesta Yleistarkastetut Turun tiepiirin laiturit ovat iältään melko nuoria. Kaikki laiturit on rakennettu pääosiltaan 1970-luvun alun jälkeen. Laitureiden ikäjakauma on melko tasainen. Joissain tapauksissa vanhoja massiivisia alusrakenteita on hyödynnetty uusien rakenteiden perustana. Turun tiepiirin laitureista kaikki yli 30 vuotta vanhat laiturit alkavat olla uusittavassa kunnossa tai sellaisessa kunnossa, että niitä ei kannata enää peruskorjata. Y-31 Röölän laituri lukeutuu tähän vanhimpien laitureiden ryhmää, sen kansilaatan alapinta ja kantta tukevat teräsbetonilyöntipaalut olivat tarkastuspäivänä vedenpinnan alapuolella, joten riskirakenteeksi tiedetyt teräsbetonilyöntipaalut tulisi sukellustarkastaa. Hieman yleistäen voidaan todeta, että peruskorjaustarpeet kohdistuvat pääosin noin vuotta vanhoihin laitureihin. Alle 20 vuotta vanhojen laitureiden korjaustarpeet johtuvat lähinnä varusteiden vaurioista ja puutteista sekä paikallisista törmäys- ja eroosiovaurioista. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että satamalaitureiden ja rantamuurien suunnitteluiän katsontakulmasta ajateltuna tarkastetut laiturit kuuluvat luokkaan 3; tavalliset laiturit ja rantamuurit (RIL , kohta 3.2.3). Luokassa 3 suunnittelukäyttöiäksi on asetettu 50 vuotta. Ohjeen mukaan: paalutusten, perustusten, ankkurointien, muiden vedenalaisten rakenteiden ja kantavien kansirakenteiden osalta voidaan valita suuremmiksi ( vuotta), mikäli näiden rakennemoduulien korjaaminen laiturin käyttöiän aikana on mahdotonta tai erittäin kallista. 5. LAITURIVAURIOIDEN SYISTÄ 5.1 Yleistä vaurioiden syistä Suurimpana syynä laitureiden vaurioitumiselle on ollut ylikuormitus ja meriveden aiheuttamat voimakkaat roiskerasitusolosuhteet suolainen merivesi. Osa vaurioista johtuu työvirheistä, kuten liian lähelle betonipintoja jääneistä raudoituksista teräsbetonisten pääkannattajien alapinnoissa. Teräsbetonirakenteiden vaurioitumiseen on myös vaikuttanut betonirakenteiden liiallinen kloridien läpäisevyys. Betonirakenteet on suunniteltu nykykäytäntöä alhaisemmalla vaatimustasolla. Todennäköisesti myös betonirakenteiden suojahuokostuksessa on puutteita sitä enemmän mitä vanhemmista rakenteista on kyse. Suojahuokostuksen puutteellisuudesta seuraavia pakkasvaurioita ei kuitenkaan näyttäisi olevan niin paljon kuin raudoitusten korroosiovauriota. Betonirakenteiden säilyvyysvaatimuksia on korotettu moneen otteeseen vuosien varrella esim. vuonna 1976 by 9:ssä (mm. uutena asiana ohjeet betonin suojahuokostuksesta), vuonna 1992 säilyvyysohjeissa by 32, vuonna 2006 betoninormissa by 50 ja vuonna 2007 Silkoohjeessa Ankarin olosuhderasitus kohdistuu vedenpinnan vaihtelualueelle, jossa tyypillisesti sijaitsevat laitureiden tukipaalut (osin myös palkkien alapintoja). Tukipaaluihin kohdistuu merivesirasituksen lisäksi jääkuormia. Teräspaalujen suojakuoret ovat pääsääntöisesti ruostuneet puhki. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

42 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 13/18 Teräsbetonisten lyöntipaalujen pääteräkset ovat korroosiotilassa ja betonissa on pakkasvaurioita. Massiivisemmilla tukirakenteilla käyttöikä jää huomattavasti pidemmäksi. Laitureiden varusteiden vauriot ja puutteet johtuvat lähinnä: laitureihin kohdistuvan liikennöinnin aiheuttamista törmäys- ja kulumisvaurioista sekä ylläpidon puutteellisuudesta. Tyypillisiä vaurioita ovat: rengasfendereiden irtoaminen, hankaussuojalankutusten vauriot ja pelastusvälineiden puutteet. 6. KORJAUSEHDOTUSTEN LINJAUKSIA Tarkastettujen laitureiden ylläpidon toimenpiteitä arvioitaessa olemme pyrkineet huomioimaan vaurioiden etenemisen ja korjattavuuden. Korjausehdotukset painottuvat laajojen peruskorjausten sijasta: riskien kartoittamiseen, vaurioiden etenemisen seurantaan, paikallisten erittäin vakavien vaurioiden korjaamiseen, varusteiden uusimiseen ja myöhemmin tapahtuvaan laitureiden uusimiseen. Seuraavassa on tyypillisiä linjauksia: - varusteiden, kuten: fendereiden, portaiden, valaisimien, ilmoitustaulujen ja pelastusvälineiden puutteet ja vauriot suositellaan korjattaviksi huoltotoimenpiteinä - eroosiovauriot korjataan pääsääntöisesti huoltotoimenpiteenä, kiireellisyys on arvioitu tapauskohtaisesti - laaja-alaisesti halkeilleita betonirakenteita ei korjata; halkeamien syy ja merkitys kantavuuteen arvioidaan laskelmilla ja laitureiden kuntoa seurataan tihennetyin tarkastusvälein. Yksittäiset yli 0,2 mm:n halkeamat epoksi-injektoidaan ja tarvittaessa rakennetta vahvennetaan. Laitureille asetetaan tarvittaessa kuormarajoitukset. - paikalliset rakenteen kantavuuden kannalta merkittävät raudoituksen korroosiovauriot tai betonirakenteen pakkasvauriot korjataan. Mikäli laiturissa on jo runsaasti vakavia korroosio- tai pakkasvaurioita, korjauksia ei toteuteta, vaan laiturin kantavuus arvioidaan, laituri otetaan tehostettuun tarkkailuun ja laiturille asetetaan kuormarajoitukset. - kulkusiltojen teräsristikoiden paikalliset teräskorroosiovauriot korjataan kiireellisesti - venetasanteita uusitaan, mikäli ulokkeet ovat vakavasti ruostuneet ja laiturilla on vielä riittävästi käyttöikää jäljellä - paalujen suojakuorten uusimista suositellaan, mikäli kuoret ovat puhki ruostuneet ja suojakuorten uusiminen vaikuttaa mielekkäältä laiturin muu käyttöikä huomioiden - puuarkkujen ja muiden kantavien puurakenteiden paikallisten vaurioiden korjausta suositellaan, mikäli vauriot ovat paikallisia ja niillä on merkitystä rakenteen toimintaan, puurakenteiden vaurioiden ollessa laaja-alaisia laituri otetaan tehostettuun tarkkailuun tai esitetään uusittavaksi - tarkastettujen laitureiden teräsbetonirakenteet ovat todennäköisesti jo siinä määrin kloridipitoisia, että pinnoitus tai impregnointityyppiset korjaukset ovat myöhäisiä K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

43 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 14/18 7. YHTEENVETO VAURIOISTA JA TARVITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ Tässä luvussa on koottu taulukkomuotoon tarkastettujen laitureiden rakennus- ja korjausajankohtia sekä laiturikohtaisten kuntoarvioiden tuloksia. Rakennusvuotta koskevissa merkinnöissä on käytetty kysymysmerkkiä, kun laiturissa on vanhoja rakennusosia, joiden rakennusajankohta ei ole tiedossa tai koko laiturin rakennusajankohta on epäselvä. Sulkeissa esitetty rakennusvuosi koskee laiturille tehtyjen peruskorjaustoimenpiteiden ajankohtaa. Laituripaikka on luokiteltu joko III = huomattavaksi tai IV = tavalliseksi: - III = huomattava; lossi- tai lauttalaituri tai erittäin vilkkaassa käytössä oleva tavara-, henkilö-, tai venelaituri - IV = tavallinen; muut kuin edellä mainitut (sijainti ei aseta erityisvaatimuksia) pääosa laitureista kuuluu tähän kategoriaan Laitureiden yleiskuntoarvioissa on käytetty seuraavaa sillantarkastuskäsikirjasta sovellettua ajatusmallia: - 0 = uusi tai lähes uudenveroinen laituri - 1 = hyväkuntoinen laituri; normaalia kulumista ja ikääntymistä, mutta toimii hyvin - 2 = välttäväkuntoinen laituri; on jo puutteita ja vaurioita, kuten rapautumista tai ruostumista, mutta laiturin peruskorjaus ei ole vielä ajankohtainen - 3 = huonokuntoinen laituri; runsaasti vauriota, jotka alentavat laiturin kantavuutta tai käyttöikää. Harkitaan erikoistarkastusta ja peruskorjausta tai tehostettua tarkkailua ja laiturin loppuun käyttöä. - 4 = erittäin huonokuntoinen laituri; laiturin kuntoa on seurattava tarkasti laiturin uusimiseen asti Huoltotoimenpiteisiin (2 v. aikana) on ehdotettu pieniä kunnossapidon toimenpiteitä kuten: - pelastusvälineiden, fendereiden, laituriportaiden yms. varusteiden uusimiset - kiireellisiksi katsottujen eroosiovaurioiden korjaukset Peruskorjausten ja uusimisten toimenpiteinä (4 v. aikana) on ehdotettu: - venetasanteiden uusimisia - laajempia valukorjauksia - kulkusiltojen kunnostustoimenpiteitä - vähemmän kiireelliseksi katsottuja eroosiovaurioiden korjaustoimenpiteitä - laitureiden uusimisia ja laitureiden loppuun käyttöä tehostetussa tarkkailussa Sarakkeessa YT / ET / ST / TT määritellään seuraavan tarkastuksen tyyppi ja suositeltava ajankohta: - YT merkintää on käytetty, kun laiturin kunnon kehitystä voidaan seurata määrävälein tehtävin arvioin (yleensä aluksi 5 vuoden välein, vanhojen puurakenteiden kyseessä ollessa on suositeltu jo kahden vuoden päästä tehtävää seuraavaa yleistarkastusta) - ET merkintää on käytetty, kun laiturin kunto edellyttää tarkempaa tutkimusta - ST merkintää on käytetty, mikäli laiturin kunnon määritykseen tarvitaan sukeltajaa - TT merkintää on käytetty, mikäli laiturin kantavuudessa on selkeitä puutteita (tarkastuksia tehdään vuoden tai enintään kahden vuoden välein tarkastuksissa kiinnitetään erityistä huomiota kantavuuden alentumiseen vaikuttavien vaurioiden kehitykseen) K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

44 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 15/18 Laiturin numero ja nimi Raken nusvuosi (korjauksia) Laituripaik ka Yleiskuntoarvio Kuormarajoitus on Uusi kuormarajoitus tarvitaan Huoltotoimenpiteet 2 v. aikana Peruskorjaus ja uusiminen; toimenpiteet 4 v. aikana YT / ET / ST / TT Y-29, Ahteentaka? (1983) IV 4 jonkinlainen rajoitus laiturin reunan ajoneuvoliikenteelle - puosuhaan ja pelastustikkaiden uusiminen - eroosiovaurioiden korjaus - raskasta liikennettä on rajoitettava laiturialueen reunoilla - laiturin uusiminen neljän vuoden kuluessa rakenteellisin perustein (mahdollinen tarve pistolaiturille) Y-14, Galtby 1? III 2 - sekä Norrskatan että Kittuisten liikenteen hoitaminen samasta laiturista on ongelmallista - tarve lisälaiturille Y-14, Galtgy 2? IV 2 - pelastusvälineiden hankinta Y-28, Granvik 1980 IV 2 teli 16 t 1988 aks. 10 t (2002) Y-32, Hakkeenpää 1980 (2006?) IV 3 teli 16 t aks. 10 t teli 6+6 t aks. 7 t TT 2009 YT kahden törmäyssuojan uusinta 2013 YT - 3 kpl rengasfend. YT puosuhaan hankinta - laituriportaiden uusiminen - kuormarajoituksen muutos, jos peruskorjausta ei voida toteuttaa - odottelee peruskorjauksen toteutusta; pääkannattajapalkin ja kansilaatan valukorjaus, paalujen suojakuorten uusiminen sekä hankauslankutuksen kunnostus Y-30, Hanka IV 2 teli 13 t aks. 8 t - 1 kpl rengasfend. YT 2013 Y-37, Harvaluoto 1998? IV 1 - pelastusvälineiden hankinta YT laiturista varoittavan liikennemerkin hankinta Y-15, Havträsk 1982 IV 2 teli 16 t aks. 10 t - puosuhaan ja tikkaiden uusiminen YT 2013 Y-1, Hiittinen 1974? (2003) IV 4 yhd. 42 t teli 16 t aks. 10 t X - maatuen eroosiovaurio korjaus - ilmoitustaulun uusiminen - kuormarajoituksen uudelleen arviointi - venetasanteen uusiminen - pääkannattajapalkin paikkakorjaus - laituri käytetään loppuun, laiturin uusiminen saattaa olla ajankohtaista jo neljän vuoden kuluessa YT 2010 TT 2009 K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

45 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 16/18 Y-16, Houtsala IV 2 teli 16 t aks. 10 t Y-6, Hönsnäs 1986 IV 3 teli 13 t aks. 10 t Y-33, Ihattula 1990 IV 1 yhd. 42 t teli 16 t aks. 10 t - puosuhaan hankinta - kuormarajoitukset ja laituripaikan kyltti kumollaan pystytys - (1 kpl rengasfend.) - pelastusrenkaan ja heittoliinan uusiminen - kuormarajoitusta koskevien liikennemerkkien lisäys: teli 13 t ja aks. 10 t - pelastusrenkaan hankinta - pääkannattajapalkkien pääteräskorroosiovaurioiden korjaus harkintaan - pääkannattajapalkin valukorjaus - venetasanteen uusiminen Y-12, Kannvik 1? IV 1 YT 2013 Y-12, Kannvik 2? IV 1 - eroosiovaurioiden korjaus YT 2013 Y-12, Kannvik 3? IV 1 - eroosiovaurioiden korjaus YT 2013 Y-2, Kasnäs ? III 2 - eroosiovaurion korjaus YT 2013 Y-2, Kasnäs IV 2 yhd. 42 t teli 16 t aks. 10 t - puosuhaan ja tikkaiden hankinta - 4 kpl rengasfend. Y-2, Kasnäs 3? IV 3 - pelastusvälinesarjan hankinta - ilmoitustaulujen hankinta - valaisimen kunnostus Y-24, Kirjais? 1992 Y-7, Kittuinen 1978 (2001) IV 2 (1 ja 3) ajokielto kalasataman laiturin reunaan ~ 1 m leveydelle III 3 teli 6+6 t aks. 7 t - puosuhaan hankinta - kahden irronneen hirren korvaus uusilla hirsillä - eroosiovaurioiden korjaus - sulkuviivan maalaus kalasataman laiturin reunaan noin 1 m leveydelle - puosuhaan hankinta - laituriportaan uusiminen - kuormarajoitusta koskevien liikennemerkkien lisäys teli 6+6 t ja aks. 7 t - teräsristikoiden korroosiovaurioiden paikkakorjaukset - revenneen fenderin uusiminen - eroosiovaurion korjaus - eroosiovaurion korjaus - kalasataman puurakenteinen laituri (maatuki) on huonokuntoinen; sen peruskorjaus tai uusiminen - hankauslankutuksen ja rengasfendereiden uusinta - kansielementeissä vakavia ja erittäin vakavia vaurioita; laiturin kuntoa tulee seurata tehostetusti, uusiminen todennäköisesti yli 4 v. kuluttua YT 2013 YT 2013 YT 2013 YT 2013 YT 2010 YT 2010 TT 2010 K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

46 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 17/18 Y-19, Kivimaa? IV 3 (2 ja 4) - puosuhaan hankinta - pienvenelaiturina toimiva pistolaituri on purettava tai uusittava - laivalaiturin hankauslankutuksen uusiminen ja eroosiovaurioiden korjaus Y-17, Korpoström 2005? IV 1 YT 2013 Y-23, Laitakari 1995 IV 2 - puosuhaan hankinta - 1 kpl rengasfend. YT sähkökaapin oven korjaus Y-20, Laupunen 1994 IV 1 YT 2013 Y-34, Lehtinen? IV 4 (tai 3) - Y-35, Lepäinen 1986 IV 2 (tai 3) Y-4, Långnäs 1993 III 1 (tai 2) yhd. 42 t teli 16 t aks. 10 t - yksityisen omistuksessa, puosuhaka ja tikkaat puuttuvat - venetasanteen uusiminen (vaurioilmoitus tehty ja korjaus työn alla) - pelastusvälineiden uusiminen (ks. ed.) - 7 kpl rengasfend. Y-25, Mattnäs 1992 IV 1 ajon. 4 t - pelastusvälineiden hankinta - hankauslankutuksen kunnostus Y-8, Näsby? IV 3 ajon. 2 t - laituriportaiden teko - puosuhaan ja tikkaiden hankinta Y-21, Pleikilä 1986 IV 1 - puosuhaan hankita ja tikkaiden uusiminen Y-26, Prostvik? IV 2 - pelastusvälineiden (2000) hankinta (2002) Y-27, Pärnäinen 1? 1976 IV 2 (tai 3) - hankauslankutuksen kunnostus - laiturin päästä on irronnut valaisinpylväs (?) tms. sähkölaite - laituriportaita ei ole (?) - yksityisen omistuksessa, tarkastustoiminnan voi lopettaa. Uusittava, jos käyttötarvetta ilmaantuu. - teräsristikoiden paikkamaalaus - pääkannattajapalkkien ap:n paikkakorjaus - eroosiovaurioiden korjaus - pistolaiturin teräsrakenteiden paikkamaalaus - käytön rajoitus, hirsiarkku on epämääräisessä kunnossa. Peruskorjaus tarveharkintaan. - kulkusillan uusiminen - vanhan käytöstä poistuneen laituripaikan kohtalo? YT 2013 YT 2013 YT 2013 YT 2013 YT 2010 YT 2013 YT 2013 YT 2013 K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

47 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 RAPORTTI SIVU 18/18 Y-27, Pärnäinen III 3-7 kpl rengasfend. - yhden fenderin uusiminen - laituriportaiden uusiminen 2 kpl Y-5, Rosala? 1984 IV 2 (tai 3) yhd. 42 t teli 16 t aks. 10 t - pelastusvälineiden uusiminen - maatuen valaisimen korjaus - venetasanteen uusiminen Y-9, Roslax? IV 3 - laituriportaiden uusiminen Y-31, Röölä 1977? Y-36, Teersalo? 1977? Y-10, Tannelsvik 1, Mossala 1 Y-10, Tannelsvik 2, Mossala 2? 1997? Y-22, Vuosnainen? 1981 IV 2 (näkyviltä osilta; ap. ja paalut sukellustarkastettava) yhd. 42 t teli 16 t aks. 10 t IV 3 yhd. 42 t teli 16 t aks. 10 t IV 1 teli 16 t aks. 10 t - eroosiovaurioiden korjaus - pelastusvälineiden hankinta - 3 kpl rengasfend. - eroosiovaurioiden korjaus? IV 2 - koko päällysteen uusiminen ja eroosiovaurioiden korjaus III 3 (tai 2) - pelastusvälineiden uusiminen - kaiteen uusiminen - pääkannattajapalkkien epoksiinjektointi sekä valu ja/tai paikkakorjaukset - eroosiovaurion korjaus - pääkannattajapalkin valukorjaus - eroosiovaurioiden korjaus - laiturin alapinta ja tb-paalut ovat vain sukellustarkastettavissa (yksi ST on tehty aiemmin) - hankauslankutuksen uusiminen - ajoradan päällysteen uusiminen - pistolaiturin korjaaminen ei vaikuta kannattavalta käytetään loppuun; käyttöikää on vielä useita vuosia - eroosiovaurion korjaus - hankauslankutuksen kunnostus - laituriportaan uusiminen - pääkannattajapalkkien paikkakorjaukset harkintaan ET 2009 YT 2010 YT 2013 ST 2009 YT 2010 YT 2013 YT 2013 YT 2013 Helsingissä Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy RI, Heikki Kapanen K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

48

49 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 ROSALA Y-5 VALOKUVALIITE s. 1/7 ROSALAN LAITURIN Y-5 YLEISTARKASTUS, VALOKUVAT Kuva 1.Yleiskuva Rosalan laituripaikasta Kuva 2. Yleiskuva mereltä päin K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

50 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 ROSALA Y-5 VALOKUVALIITE s. 2/7 Kuva 3. Yleiskuva pistolaiturin alta Kuva 4. Yleiskuva keulaporttipaikan alta. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

51 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 ROSALA Y-5 VALOKUVALIITE s. 3/7 Kuva 5. Ulomman kansielementin pääkannattajan 0,3 mm leveä taivutushalkeama sijaitsee lähellä tukea ja on kaareva. Kuva 6. Keskemmällä pääkannattajan jänneväliä taivutushalkeamat ovat tyypillisesti 0,1 0,2 mm leveitä ja sijaitsevat noin mm:n jaolla. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

52 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 ROSALA Y-5 VALOKUVALIITE s. 4/7 Kuvat 7 ja 8. Yksittäinen pääkannattajan alapinnan pääteräksen teräskorroosiovaurio on halkaissut palkin alapinnan. Kansilaatan korroosiovauriot ovat yksittäisiä ja koskevat pääsääntöisesti lähinnä pintaa sijaitsevia asennusteräksiä. Kuvat 8 ja 9. Paalujen suojakuoret ovat ruostuneet pois normaalin vedenpinnan vaihtelutason yläpuolelta. Varsinainen paalun korroosio on edennyt enintään 1 mm syvyydelle. KIINTEISTÖN ELINKAAREN HALLINTA K UN TOAR V I O T J A - TU TK IM UK SE T K O R J AUS J A R AK E NN E SU UN NI TTE L U L AAD UN H AL L IN TA R AK E N N UTT AM IN EN

53 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 ROSALA Y-5 VALOKUVALIITE s. 5/7 Kuva 10. Keulaporttipaikan puuparrujen päissä on lahovaurioita. Hankauslankutus on irronnut eikä varsinaisia törmäyssuojia ole. Kuva 11. Maatuen eroosiovaurio. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

54 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 ROSALA Y-5 VALOKUVALIITE s. 7/7 Kuva 14. Venetasanteen kannatinpalkit lähempää tarkasteltuna. Kuvat 15 ja 16. Pelastusvälineet on uusittava ja maatuella sijaitseva valaisin on korjattava. Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy RI, Heikki Kapanen K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

55 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 ROSALA Y-5, s. 1/3 ROSALA Y-5 Sijainti Dragsfjärd, tieosoite: Rakennusajankohta ja käyttötarkoitus Rosalan pistolaiturin rakennesuunnitelmat on laadittu vuonna 1984, ko. suunnitelmissa on maininta jo olemassa olevasta keulaporttipaikasta. Rosalan laituri on ollut yhteysaluskäytössä. Nyt laituri toimii venelaiturina. Laiturityyppi ja laiturirakenteet Rosalan laituri on päälaiturityypiltään paalulaituri. Rosalan laituri koostuu: pistolaiturista, keulaporttipaikasta, maatukeen kiinnitetystä pienvenetasanteesta ja veneluiskasta. Pistolaiturin teräsbetoninen päällysrakenne muodostuu kahdesta kansielementti 6- tyyppilaiturielementistä. Laiturielementit on perustettu elementtien teräsholkkien läpi lyötyjen teräsputkipaalujen varaan. Paikallavalettu keulaporttipaikka on perustettu puupaaluille. Maatuki on tuettu pengerankkuroiduin puupaaluin ja teräsbetonisin luiskaelementein. Venetasanne on teräsulokkeellinen, puukantinen ja se tukeutuu kulmaelementteihin. Veneluiska on betonirakenteinen. Havainnot Rosalan laiturin yleistarkastus tehtiin Laiturin rakenteet arvioitiin sekä alta että päältä. Veden pinnan korkeus oli tarkastushetkellä noin -0,2 m. Laiturin yleiskunto arvioitiin välttäväksi (huonoksi). Pistolaiturin rakenteista tehtiin seuraavia havaintoja: - molempien sivupalkkien (pääkannattajien) sisäsivuissa on nähtävissä alapinnasta ylöspäin suuntautuvia kapeita halkeamia, joista osa ulottuu aivan kansilaatan alapintaan asti. Lähempänä tukia halkeamat suuntautuvat vinosti ylöspäin. Sivupalkkien hal- K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

56 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 ROSALA Y-5, s. 2/3 keamat ovat tyypillisesti 0,1 0,2 mm leveitä ja sijaitsevat noin mm:n jaolla. Kahden leveimmän halkeaman mittaustulokset olivat 0,3 mm. Arvion mukaan sivupalkit ovat haljenneessa tilassa ylikuormituksen vuoksi. - yhden sivupalkin ja kahden välipalkin alapinnoissa havaittiin pääterästen korroosion aiheuttamat pituussuuntaiset halkeamat - kannen alapinnassa näkyy yksittäisiä teräskorroosion aiheuttamia lohkeamia ja halkeamia - palkeissa on muutamia merkitykseltään lieviä lohkeamia - teräspaalujen suojakuoret ovat ruostuneet siten, että normaalin vedenpinnan tason yläpuolinen osa on irronnut pois; paalujen korroosio on edennyt enintään millimetrin Keulaporttipaikasta tehtiin seuraavia havaintoja: - puupaaluihin kiinnipultattujen kannatinparrujen päissä esiintyy lahoa - kiinnityspulttien korroosio on edennyt pitkälle, mutta katkenneita putteja ei havaittu Maatuesta tehtiin seuraavia havaintoja: - keulaporttipaikan ja venetasanteen välisessä maatuessa esiintyy täytön purkaantumista, jota on yritetty korjata erilaisia säkkikankaita- ja muoveja apuna käyttäen; eroosiovauriot ovat uusiutuneet Luiskaelementeistä ja venetasanteesta tehtiin seuraavia havaintoja: - venetasanteen teräsulokkeet ovat lehteilevässä korroosiotilassa, mutta sortumisvaaraa ei aivan vielä katsottu olevan - venetasanteen nurkan hankauslankutus on irronnut - yksi luiskaelementeistä on rapautunut siten, että raudoitus on näkyvissä Laituripaikan varusteista tehtiin seuraavia havaintoja: - pelastusvälineet ovat käyttökelvottomassa kunnossa; tikkaat poikki, pelastusrengas palasina ja puosuhaka puuttuu - maatuella sijaitseva valaisin on rikkoutunut - laituriportaat ovat ruosteiset, mutta käyttökelpoiset Rosalan laituripaikalla on seuraavat liikennemerkit: - lautta, laituri tai ranta - muu vaara - ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa 42 t - ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massa 16 t - ajoneuvon suurin sallittu akselille kohdistuva massa 10 t Mittaustulokset - kansilaatan alapinnan poikittaissuuntainen raudoitus sijaitsee pääosin mm:n suojabetonipeitesyvyydellä, mutta samansuuntaiset asennusteräkset sijaitsevat vain noin mm:n peitesyvyydellä. Kansilaatan alapinnan pituussuuntaiset raudoitukset sijaitsevat pääosin mm:n peitesyvyydellä - sivupalkkien ap:n haat sijaitsevat pääosin mm:n peitesyvyydellä ja sisäsivuilla mm:n peitesyvyydellä - välipalkkien ap:n haat sijaitsevat pääosin mm:n peitesyvyydellä ja sisäsivuilla mm:n peitesyvyydellä K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

57 TIEHALLINTO, TURUN TIEPIIRI LAITUREIDEN YLEISTARKASTUKSET 2008 ROSALA Y-5, s. 3/3 - kansielementin sivupalkin sivupinnasta tehtyjen kimmovasaramittausten puristuslujuudeksi muunnettu keskiarvo oli 32 N/mm². Ehdotukset jatkotoimenpiteistä Kiireelliset toimenpiteet - pelastusvälineiden uusiminen - maatuella sijaitsevan valaisimen korjaus (ks. valokuvaliite) - venetasanteen uusiminen Toimenpiteet lähimmän neljän vuoden aikana - eroosiovaurioiden korjaus Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy RI, Heikki Kapanen Liitteet: - valokuvaliite - vauriokaavio K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

58 T-3700 HIITTISTEN LAITURI Kemiönsaari TOIMENPIDESUUNNITELMA

59 1 T-3700 Hiittisten laituri Toimenpidesuunnitelma HIITTISTEN LAITURI T-3700, Kemiönsaari Tierekisteriosoite Laiturin sijainti Laituri sijaitsee tien Rosala Hiittinen päässä. LÄHTÖKOHDAT Toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Hiittisten laiturin ikääntyminen ja vaurioituminen. Laiturin ominaistiedot Laituri on valmistunut vuonna Rakenteeltaan laituri on teräsbetoninen paalulaituri, teräsbetonikantinen. Laiturin kansi koostuu paikallavalupalkkien päälle asennetuista esijännitetyistä TT-laattaelementeistä. Laiturin jännemitat ovat 5,75 + 7,20 + 8,95 m. Laiturin hyödyllinen leveys on laiturin päässä 4,75 m ja laiturin alkupäässä 10,55 m. Laituri on perustettu teräsbetonilyöntipaaluille. Kolmen paalun suojana on metalliverhous, joka on tehty vuonna Laituria käytetään tavara- ja henkilölaiturina. Laiturin kuntoluokka ja VPS Vuonna 2008 tehdyn yleistarkastuksen mukaan laiturin vauriopistesumma on 1163 ja kuntoluokka 1 (erittäin huono). Nykyisen laiturin ongelmat Laiturin yleistarkastuksen mukaisesti teräsbetonisissa paaluissa sekä poikki- ja pituuskannattajissa on vakavan ruostumisen ja halkeilun lisäksi erittäin vakavaa rapautumaa. Laiturin kaiteet ovat ruostuneet ja yksittäinen pollari on irronnut. Laiturille tultaessa on tiellä vakavia eroosiovaurioita. Lisäksi informaatiotaulu on lahonnut. Aikaisemmat suunnitelmat Kohteesta ei ole laadittu muita suunnitelmia. Tiestö ja liikennetiedot Tien n:o (Rosala - Hiittinen) toiminnallinen luokka on yhdystie. Tien poikkileikkaus on laituripaikalla tierekisterin mukaan 5,00/5,50 m. Tiellä on päällysteenä PAB. Tien liikennemäärä sillan kohdalla on 156 ajon./vrk ja kesän keskimääräinen vuorokausiliikenne on 276 ajon./vrk (laskentavuosi 2011). Raskaan liikenteen osuus on alle 3 % (4 ajon./vrk). Nopeusrajoitus on 50

60 2 T-3700 Hiittisten laituri Toimenpidesuunnitelma km/h. Laituria lähestytään loivassa oikealle kääntyvässä kaarteessa. Yhdystiellä on yksi silta ennen laituria: - T-2359 Kirkkosalmen silta, jonka HL = 6,50 m, Onnettomuudet Laituripaikan läheisyydessä ei ole sattunut onnettomuuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tiedot onnettomuuksista on tarkistettu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämästä onnettomuusrekisteristä. Maankäyttö ja ympäristö Varsinais-Suomen seutukaavassa ei ole varauksia alueelle. Varsinais-Suomen maakuntakaava ei ulotu alueelle. Hiittisten laituri on rakennetun kulttuuriympäristön alueella (1993 ja 2009). Alueella ei ole yleis- eikä detaljikaavoja. Vasemmalla puolella laituripaikan välittömässä läheisyydessä on Kemiönsaaren kunta vuokrannut maa-alueen yksityiselle henkilölle. Edellinen 15 vuoden vuokrasopimus on uusittu muutama vuosi sitten 15 vuodeksi eteenpäin. Alueella on asuntovaunu, jonka ympärille on rakennettu mökkimäinen pihapiiri. Laituripaikan oikealla puolella on metsää. Laituripaikkaluokka on tavanomainen. Kaapelit ym. putket Laituripaikalla on sähkölinja, ilmalinja (Fortum). Aivan laiturin vieressä on valaisinpylväs. Sähkökaapeleita ei ole laituripaikan välittömässä läheisyydessä. Liikenne laituripaikalla Puhelinkaapeleita (Sonera, Elisa) ei ole laituripaikalla. Laituripaikalla ei ole tiettävästi vesi- ja viemäriputkia. Mahdollisten kaapelin sijainti on selvitettävä ehdottomasti rakennussuunnittelun yhteydessä. Laituriin liikennöi yhteysalus Ms Taxen viitenä päivänä viikossa. Muutoin laiturin pääasiallinen liikenne koostuu lähinnä epäsäännöllisestä veneliikenteestä, jonka päämääränä on Hiittisten kirkonkylä (matkailu, vierailut). Hiittisten kirkonkylässä on ympärivuotisesti toimiva kauppa, jonka palvelut ovat lähellä Hiittisten laituria.

61 3 T-3700 Hiittisten laituri Toimenpidesuunnitelma TAVOITTEET Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on selvittää ratkaisut laiturin korjaamiselle, uusimiselle tai pois purkamiselle huomioiden laituripaikan vesiliikenteelliset vaatimukset. Tavoitteissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ratkaisut ovat mahdollisimman hyvin sekä vesiliikennettä että ympäröivää asutusta palvelevia. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Nykyisen laiturin kunto on sellainen, että laituri on tullut kuntonsa puolesta käyttöikänsä päähän. Kemiönsaaren kunnan selvityksen mukaan Hiittisten laituri on tarpeellinen Hiittisten kirkonkylän elinvoiman säilyttäjänä. Toimenpidevaihtoehdot Ve1 Laituri uusitaan kokonaisuudessaan. Laituria ennen penkereille tehdään kaiteet (korkea tiheä kaide) ja tie laituripaikalle korjataan. Ve2 Laituri korjataan uusimalla kansirakenne ja korjaamalla pilarit. Laituria ennen penkereille tehdään kaiteet (korkea tiheä kaide) ja tie laituripaikalle korjataan. Rakenteista tuleva betoni voidaan hyötykäyttää. Hyötykäyttökelpoisuuslausunnon mukaan betonimurskeen kaltaiset betonit soveltuvat hyötykäytettäväksi asetuksen 591/2006, täydennetty 403/2009, mukaisesti sekä peitetyissä että päällystetyissä rakenteissa. RAKENTAMISKUSTANNUKSET Laiturin rakentamiskustannus kaiteineen on Ve Ve2 Vaihtoehdon 1 mukaisesti laiturirakenteet uusitaan kokonaisuudessaan. Uuden teräsbetonisen laiturin suunnittelukäyttöikä on

62 4 T-3700 Hiittisten laituri Toimenpidesuunnitelma noin 100 vuotta. Peruskorjauksella laiturin käyttöikä on noin 50 vuotta. ERI TOIMENPIDE VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET Työn aikaiset liikennejärjestelyt Laiturin liikenne katkaistaan työn ajaksi. Työn aikainen vesiliikenne ohjataan olemassa oleviin laitureihin; Rosalan vierasvenesatama ja Rosalan kylästama. Näistä satamista Hiittisiin on yhdystietä noin 10 km. Tiesuunnitelman tarve Työ ei vaadi varsinaista tiesuunnitelmaa vaan parantamissuunnitelman. Liikenne ja turvallisuus Nykyinen laituri on tullut käyttöikänsä päähän. Laiturin uusimisella varmistumme siitä, että liikennöinti laituripaikalla on edelleen turvallista ja että sillan kantavuus vastaa nykyistä tarvetta. Uudet pengerkaiteet lisäävät turvallisuutta laituripaikalla. Ihmiset ja yhteisö Laiturin uusimisella saadaan osin turvattua Hiittisten kirkonkylän elinvoiman säilyminen. Laiturin säilyttäminen lisää matkailua ja vierailuja saaren itäpäähän. Maankäyttö ja ympäristö Laiturin uusimisella ei ole oleellista vaikutusta maankäyttöön ja ympäristöön. Talous Kiireellisyys Toimenpidesuunnitelmassa on pyritty kokonaistaloudelliseen tarkasteluun siten, että toimenpiteet palvelevat mahdollisimman hyvin kyseistä laituripaikkaa sekä turvallista vesiliikennöintiä laiturilla. Laiturin uusiminen on tehtävä 2 vuoden sisällä. Tampereella Insinööri Riikka Ala-Viikari

63 5 T-3700 Hiittisten laituri Toimenpidesuunnitelma Liitteet: Valokuvia laituripaikalta Laituripaikkakartta Maanomistajaluettelo Rekisterikartta Hiittisten laiturin, T-3700 betonin hyötykäyttökelpoisuus Kaapelikartta, Fortum