TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 2/2014 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

Transkriptio

1 Yhteinen kirkkoneuvosto YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika torstaina klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Rinne Heimo puheenjohtaja Nappu Juha varapuheenjohtaja Ainasoja Merja jäsen Hemling Seija jäsen Lahti Marika jäsen Nurmio Merja jäsen Puhakka Maria jäsen Saarela Pekka jäsen Suominen Ari jäsen Sandberg Siv jäsen Hermonen Merja Järvensivu Jukka Lehikoinen Jouni Mäntylä Heikki Rinne Katri Toljamo Outi Heino Paula Hokka Irma Hurme Hannu Kallio Hannu Kosola Seppo kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra vt.kirkkoherra tiedotuspäällikkö talousjohtaja yhteisten työmuotojen johtaja hallintojohtaja, sihteeri kiinteistöjohtaja Poissa Paasio Pertti jäsen Saksa Kirsti kv:n vpj Huovinen Pentti kv:n pj Norvasuo Tuomo kirkkoherra Vahtola Pirjo kirkkoherra Öhman Björn kirkkoherra 27 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.

2 Yhteinen kirkkoneuvosto KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 29 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 30 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. lista hyväksyttiin. 31 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seija Hemling ja Juha Nappu. 32 ILMOITUSASIAT 1. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän väkiluku 2. Pöytäkirjoja - Keskusrekisterin johtajan antama väkilukutilasto kiinteistöjohtajan päätöspöytäkirjat nrot ajalta sielunhoitotyön johtokunnan pöytäkirja 5/ Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin.

3 Yhteinen kirkkoneuvosto Hallintojohtajan asiat 33 KASVATUSASIANKESKUKSEN ALAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN VIRKAVAPAAT JA SIJAI- SUUDET Yhteinen kirkkoneuvosto on myöntänyt Heinänokan leirikeskuksen keittäjä Anna Päivärinnalle työlomaa ja opintovapaata sekä Anna Päivärinta on vuosilomalla ja anoo kirkkoneuvostolta palkatonta työlomaa ajalle Heinänokan leirikeskuksessa keittäjän tehtävässä on Anna Päivärinnan tilalla Kunstenniemen leirikeskuksen keittäjä Janne Toivonen ja hänen tilallaan Kunstenniemen leirikeskuksen keittäjän tehtävässä on keittäjä Lilli Eloluoto alkaneet sijaisjärjestelyt ylittävät kasvatustoimen johtajan toimivaltaan kuuluvan kuuden kuukauden määräajan. Yhteinen kasvatusasiain johtokunta esittää, että kirkkoneuvosto palkkaisi keittäjä Anna Päivärinnan sijaiseksi keittäjä Lilli Eloluodon ajalle Lilli Eloluodon palkkaus kuuluu hinnoitteluryhmään 401/67. Sijoituspaikaksi yhteinen kasvatusasiain johtokunta esittää Kunstenniemen leirikeskusta. Kirkkoneuvosto päättää myöntää keittäjä Anna Päivärinnalle palkatonta työvapaata ajalle Kirkkoneuvosto päättää palkata keittäjä Anna Päivärinnan sijaiseksi keittäjä Lilli Eloluodon ajalle Palkkaus hinnoitteluryhmän 401/67 mukaisesti ja sijoituspaikkana Kunstenniemen leirikeskus. Ilmoitus kasvatusasiankeskukseen, palkkoihin, keittäjä Anna Päivärinnalle ja keittäjä Lilli Eloluodolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 34 VUOKRAUSPÄÄLLIKKÖ LEO SAARISEN IRTISANOUTUMISILMOITUS Vuokrauspäällikkö Leo Saarinen on toimittanut kirkkoneuvostolle osoitetun ilmoituksen eläkkeelle siirtymisestään: Pyydän eroa vuokrauspäällikön virasta alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Kirkkoneuvosto päättää merkitä vuokrauspäällikkö Leo Saarisen ilmoituksen eläkkeelle siirtymisestä saaduksi todeten, että hänen palvelussuhteensa viimeinen päivä on

4 Yhteinen kirkkoneuvosto Samalla kirkkoneuvosto kiittää Leo Saarista arvokkaasta työstä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Ilmoitus Leo Saariselle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 35 VAHTIMESTARI KAISALEENA LILJAN IRTISANOUTUMISILMOITUS Vahtimestari Kaisaleena Lilja on toimittanut kirkkoneuvostolle osoitetun ilmoituksen eläkkeelle siirtymisestään: Pyydän eroa Aurelian vahtimestarin virasta alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Kirkkoneuvosto päättää merkitä vahtimestari Kaisaleena Liljan ilmoituksen eläkkeelle siirtymisestä saaduksi todeten, että hänen palvelussuhteensa viimeinen päivä on Samalla kirkkoneuvosto kiittää Kaisaleena Liljaa arvokkaasta työstä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Ilmoitus Kaisaleena Liljalle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 36 DIAKONIATYÖNTEKIJÄ KATRI ELONHEIMON VUOROTTELUVAPAASIJAISEN PALK- KAAMINEN Piikkiön seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan myöntänyt diakoniatyöntekijä Katri Elonheimolle vuorotteluvapaata ajalle Vuorotteluvapaa on myönnetty sillä edellytyksellä, että yhteinen kirkkoneuvosto myöntää seurakuntaneuvostolle oikeuden palkata tehtävään sijaisen. Diakoniatyöntekijä Katri Elonheimon työhistoria täyttää vuorotteluvapaan myöntämiselle asetetut edellytykset. Mikäli yhteinen kirkkoneuvosto myöntää Piikkiön seurakunnan seurakuntaneuvostolle oikeuden palkata diakoniatyöntekijän vuorotteluvapaasijaisen ajalle , seurakuntaneuvosto päättää palkata tehtävään Eliisa Lehden, joka on aiemmin hoitanut diakoniatyöntekijän sijaisuutta Piikkiön seurakunnassa ja täyttää vuorotteluvapaasijaiseksi palkattavalle

5 Yhteinen kirkkoneuvosto henkilölle asetetut ehdot. Eliisa Lehden palkkaus määräytyisi vaativuusryhmän 502 mukaan siten, että palkkaus olisi %. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävällä on ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään kymmenen vuotta eläkkeen edellyttämää työtä ja, että työntekijän työssäolo ja palvelusuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Jos vuorotteluvapaata on jo kertaalleen käytetty, pitää työssä olla vähintään viisi vuotta saadakseen oikeuden uuteen vuorotteluvapaaseen. Vuorotteluvapaan tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorottelusijaiseksi tulee palkata ensisijaisesti nuori tai pitkäaikaistyötön taikka korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut henkilö. Vuorotteluvapaasijaiseksi palkattavaa henkilöä ei tarvitse palkata vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän tehtäviin. Riittää, että hänet palkataan saman työnantajan palvelukseen ja vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituiseen tehtävään. Kirkkoneuvosto päättää myöntää Piikkiön seurakunnan seurakuntaneuvostolle oikeuden palkata diakoniatyöntekijä Katri Elonheimolle vuorotteluvapaasijainen ajalle Ilmoitus diakoniatyöntekijä Katri Elonheimolle, Piikkiön seurakunnalle, henkilöstörekisterin hoitajalle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 37 YHTEISKUNNALLISEN TYÖN DIAKONI HANNA VAHTOLAN IRTISANOUTUMISILMOI- TUS Diakoniakeskuksen yhteiskunnallisen työn diakoni Hanna Vahtola on toimittanut kirkkoneuvostolle osoitetun ilmoituksen irtisanoutumisestaan toisen työnantajan palvelukseen siirtymistä varten. Irtisanoutuminen tapahtuu koeajalla.

6 Yhteinen kirkkoneuvosto Irtisanoudun Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen Yhteiskunnallisen työn diakonin virasta siten, että viimeinen työpäiväni on Irtisanoutumisen syynä on toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen alkaen. Kirkkoneuvosto päättää merkitä Hanna Vahtolan irtisanoutumisilmoituksen saaduksi todeten, että hänen palvelussuhteensa viimeinen päivä on Ilmoitus Hanna Vahtolalle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 38 YHTEISKUNNALLISEN TYÖN DIAKONIATYÖNTEKIJÄN VIRAN TÄYTTÄMINEN Yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijän virka tulee avoimeksi nykyisen viranhaltijan siirtyessä toisen työnantajan palvelukseen alkaen. Yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijän tehtävänä on vastata seurakuntayhtymässä tehtävästä sinkkutyöstä, toimia työttömien ja työttömyysuhan alla olevien kanssa tehtävässä työssä sekä osallistua päihdetyöhön seurakuntayhtymässä. Viranhaltija toimii osana diakoniakeskuksen yhteiskuntavastuun tiimiä. Diakoniajohtaja esittää yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijän viran täyttöprosessin käynnistämistä viipymättä. Viran hakuaikataulu täsmentyy myöhemmin. Viran palkkaus määräytyy 502/20% mukaisesti ja kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä diakonian virkatutkinto sekä viran erityistehtävien hoitamisen edellyttämä työkokemus. Hakukuulutus laitetaan Turun Sanomiin ja rekrytointipalveluun seuraavan sisältöisenä: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä muodostuu kymmenestä seurakunnasta yhteisistä työmuodoista ja hallinnosta. Seurakuntien jäseniä on noin ja työntekijöitä 500. Seurakuntayhtymän diakoniakeskuksessa on haettavana YHTEISKUNNALLISEN TYÖN DIAKONIATYÖNTEKIJÄN VIRKA Yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijän tehtävänä on vastata seurakuntayhtymässä tehtävästä sinkkutyöstä, toimia työttömien ja työttömyysuhan alla olevien kanssa tehtävässä työssä sekä osallistua päihdetyöhön seura-

7 Yhteinen kirkkoneuvosto kunnassa. Viranhaltija toimii osana diakoniakeskuksen yhteiskuntavastuun tiimiä. Viran kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä diakonian virkatutkinto sekä viran erityistehtävien hoitamisen edellyttämä työkokemus. Viran hoitamisessa tarvitaan aloitteellisuutta, osallistavaa ja yhteisöllistä työotetta, hyviä yhteistyötaitoja, kykyä verkottua sekä työelämän kysymysten ja päihdetyön tuntemusta. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmässä 502 (2277,40 ). lisäksi maksetaan vuosisidonnaista lisää enintään 15 %, joka perustuu valitun henkilön työkokemukseen. Valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. Virka tulee ottaa vastaan xx.xx.xxxx tai sopimuksen mukaan. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakijan tulee olla konfirmoitu ev.lut. kirkon jäsen. Tiedusteluihin vastaa diakoniajohtaja Hannu Suihkonen p Hakemukset viimeistään xx.xx.xxxx sähköisesti kohdasta hae tätä työpaikkaa. Kirjalliset hakemukset xx.xx.xxxx klo mennessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Yhteinen kirkkoneuvosto Kirjaamo PL Turku Lisäksi ilmoitus laitetaan Kotimaahan lyhennettynä. Kirkkoneuvosto päättää julistaa yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijän viran haettavaksi esittelyosassa olevan ilmoituksen mukaisesti. Ilmoitus diakoniajohtajalle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 39 KESKUSREKISTERIN HOITAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterissä työskentelee 7 seurakuntasihteeriä ja 14 toimistosihteeriä. Keskusrekisterin johtajan lisäksi organisaatioon on kuulunut toimistonhoitaja, joka on toiminut lähinnä keskusrekisterin työntekijöiden lähiesimiehenä. Aikaisemmin yksi seurakuntasihteereistä toimi toimistonhoitajan nimikkeellä ja tähän tehtävään liittyi

8 Yhteinen kirkkoneuvosto seurakuntasihteereiden lähiesimiehisyys. Piikkiön seurakunnan liityttyä seurakuntayhtymään 2009 alusta on toimistosihteerin virkaan kuulunut Martin seurakunnan seurakuntasihteerin tehtävien lisäksi Piikkiön seurakuntasihteerin tehtävät. Viran vakituisen haltijan jäätyä eläkkeelle ei toimistonhoitajan tehtäviä ole sisällytetty Martin-Piikkiön seurakuntasihteerille. Keskusrekisterin johtaja esittää, että esimiesrakennetta yksinkertaistetaan. Keskusrekisterin johtaja toimii jatkossakin keskusrekisterin henkilökunnan ylimpänä esimiehenä, jolle mm. kehityskeskustelujen käyminen kuuluu. Henkilökunnan lähiesimiehenä toimii keskusrekisterin hoitaja, jonka tehtäviin sisällytetään aikaisemmin toimistonhoitajalle kuuluneet lähiesimiestehtävät. Keskusrekisterin johtosääntö on vuodelta 1988, minkä vuoksi siinä on muista johtosäännöistä poikkeavia kohtia, mm. toimistotyöntekijöiden koulutusvaatimus ei vastaa koulutusjärjestelmän kehittymistä eikä esimerkiksi hallintovirastossa sovellettavaa johtosääntöä koulutusvaatimusten osalta. Johtosääntömuutokset vaativat kirkkovaltuuston käsittelyn. Pienten muutosten vuoksi ei johtosääntöä ole syytä muuttaa, koska rakennetoimikunnan mietinnön ehdotusten jatkokehittäminen merkitsisi joka tapauksessa johtosääntöjen tarkistusta. Hakukuulutus laitetaan rekrytointipalveluun seuraavan sisältöisenä: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä muodostuu kymmenestä seurakunnasta yhteisistä työmuodoista ja hallinnosta. Seurakuntien jäseniä on noin ja työntekijöitä 500. Seurakuntayhtymän keskusrekisterissä on haettavana KESKUSREKISTERIN HOITAJAN VIRKA Keskusrekisterin hoitajan tehtävänä on toimia keskusrekisterissä työskentelevien toimistosihteerien ja seurakuntasihteerien lähiesimiehenä. Tehtävään kuuluu väestökirjanpitoon liittyvien tilastojen ja muiden selvitysten laatiminen sekä muiden hallinnollisten tehtävien hoitaminen. Tehtävän tarkempi sisältö kuvataan seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtosäännössä. Seurakuntayhtymässä selvitetään asiakaspalvelun kehittämistä ja tämän vuoksi keskusrekisterin hoitajan työhön saattaa tulla muutoksia. Viran kelpoisuusvaatimuksena on merkonomin tutkinto tai muu vastaava opistotasoinen tutkinto ja hyvä perehtyneisyys väestökirjanpitoon ja toimistotehtäviin sekä tehtävän menestyksellisen hoitamisen edellyttämä molempien kotimaisten kielten taito. Käytännössä parhaat edellytykset tehtävän hoitamiseen antaa soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai muu korkeakoulututkinto

9 Yhteinen kirkkoneuvosto Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmässä 501/40. Lisäksi maksetaan vuosisidonnaista lisää enintään 15 %, joka perustuu valitun henkilön työkokemukseen. Valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. Virka tulee ottaa vastaan tai sopimuksen mukaan. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakijan tulee olla konfirmoitu ev.lut. kirkon jäsen. Tiedusteluihin vastaa keskusrekisterin johtaja Heikki Arikka p Hakemukset viimeistään sähköisesti kohdasta hae tätä työpaikkaa. Kirjalliset hakemukset klo mennessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Yhteinen kirkkoneuvosto Kirjaamo PL Turku Lisäksi ilmoitus laitetaan Kotimaahan ja Turun Sanomiin lyhennettynä. Viran täytön käytännön hoitaminen annetaan keskusrekisterin johtajalle, joka yhdessä henkilöstöpäällikön kanssa päättää haastatteluryhmän muusta kokoonpanosta ja muista viran täyttöön liittyvistä käytännön kysymyksistä. Kirkkoneuvosto päättää julistaa keskusrekisterin hoitajan viran haettavaksi esittelyosassa olevan ilmoituksen mukaisesti. Ilmoitus keskusrekisterin johtaja Heikki Arikalle ja henkilöstöpäällikkö Tekla Määttäselle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Käsittely Hallintojohtaja muutti esittelyn viimeisen kappaleen ensimmäisen lauseen kuulumaan seuraavasti: Viran täytön valmistelu annetaan keskusrekisterin johtajalle, joka yhdessä henkilöstöpäällikön kanssa päättää haastatteluryhmän muusta kokoonpanosta ja muista viran täyttöön liittyvistä käytännön kysymyksistä Hallintojohtaja esitti, että asiakohta tarkastettaisiin välittömästi kokouksessa. hyväksyttiin. Asia tarkastettiin välittömästi kokouksessa.

10 Yhteinen kirkkoneuvosto PIIKKIÖN HAUTAUSMAAN AINAISHOITOJEN LOPETTAMINEN TAUSTATIETOA Kirkkolain mukaan haudan hoidosta vastaa ensisijaisesti hautaoikeuden haltija. Seurakunta on kuitenkin voinut ottaa vastattavakseen haudan hoitovelvollisuudesta kertakaikkista rahakorvausta vastaan. Ainaishoitosopimuksella seurakunta tai seurakuntayhtymä on ottanut vastatakseen haudan kunnossapito- ja hoitovelvollisuudesta kertakaikkista rahakorvausta vastaan ainiaaksi tai niin pitkäksi ajaksi kuin hauta on rauhoitetun hautausmaan osana. EKL:n (vanha kirkkolaki, voimassa asti) mukaan Seurakunnan vastaanottamat rahakorvaukset on hoidettava kirkkovaltuuston vahvistamien tarkempien määräysten mukaisesti erityisenä rahastona, jonka tuotolla suoritetaan niiden hautojen kunnossapito ja hoito, joista seurakunta on sitoutunut huolehtimaan.. Hoitomaksu pyrittiin määrittelemään siten, että summan tuotto vastaisi haudan vuotuisia hoito- ja kunnossapitokustannuksia. Piikkiön seurakunnan liittyessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään vuoden 2009 alusta, ilmeni pian, että seurakunnan haudanhoitorahaston varat olivat loppumassa, eikä niitä riittänyt edes olemassa olevien määräaikaisten sitoumusten kattamiseen. Tämän vuoden 2012 aikana haudanhoitoa on jatkettu ilman varoja, koska haudanhoitorahasto on käytännössä varaton. Käytännössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on kirjannut omaan taseeseensa saatavaksi sen summan, joka hautainhoitoon on Piikkiössä käytetty. Piikkiön hautainhoitorahastoa ei ole lopetettu, vaan se on säilytetty omana talousyksikkönään. Tämä on tarkoituksenmukaista ainakin niin kauan, kun Piikkiön hautausmaalla on voimassa olevia itsenäisen Piikkiön seurakunnan aikaisia hoitositoutuksia. Seurakuntayhtymään liittymisen jälkeen kaikki Piikkiön hautausmaalla olevat hoitosopimukset on tehty Turun hautainhoitorahaston kautta, soveltaen yhteistä hinnastoa. Tilanne on ratkaistava, koska haudanhoitorahasto ei voi tietenkään toimia rajattomasti negatiivisilla pääomilla, velkaantumalla seurakuntayhtymän käyttötalouspuolelle. Tämä johtuu siitä, että haudanhoito, oli se ikuista tai määräaikaista, täytyy kattaa haudanhoitosopimusten tuottamilla varoilla, ei verovaroilla. Tässä vaiheessa on tarkoitus tehdä päätös 163 ikuisessa hoidossa olevan haudan hoidon päättämisestä, sekä siitä miten määräaikaisten hoitosopimusten suhteen menetellään. EKL:n aikana sovittua haudanhoidon tasoa on seurakunnissa voitu alentaa, kun rahaston varojen tuotto ei ole riittänyt parempaan (KHO / tal-

11 Yhteinen kirkkoneuvosto tio 3409). Ainaishoitosopimukset on voitu myös lopettaa, kun hoidosta maksettu pääoma- ja korkotuotto on käytetty kokonaan loppuun (KHO / taltio 1932) ja Turun tapaukseen liittyvä korkeimman hallintooikeuden ratkaisu (KHO ). Turun tapauksessa ainaishoidot päätettiin lopettaa, vaikka määräaikaissopimusten pääomia oli jäljellä. Selvitystyöllä pystyttiin osoittamaan, että ainaishoitoihin varatut pääomat olivat päässeet Turun hautainhoitorahastolta loppumaan. Katsottiin, että määräaikaissopimusten pääomia ei saa käyttää toisen ryhmän, siis ainaishoitosopimuksen tehneiden hyväksi. Päätöksestä tehtyihin valituksiin saatu oikeuden lainvoimainen päätös osoittaa, että juuri näin hautainhoitorahaston varoja tuleekin kohdentaa. Piikkiön tapaus poikkeaa Turun ainaishoitojen lopettamistilanteesta siinä, että siellä kaikki pääomat ovat loppuneet ja ainut mahdollisuus on joko turvautuminen Turun hautainhoitorahaston pääomiin tai verovarojen käyttöön. Ennakoimatta myöhemmin tehtävää päätöstä siitä, miten Piikkiön hautainhoitorahaston pääomavajaus katetaan, on relevanttia, että Turun ainaishoitojen jatkamisen mahdollistamiseksi ei käytetty saman hautainhoitorahaston määräaikaisiin hautoihin kohdistunutta varallisuutta. Oikeustieteen ylioppilas Johanna Kosunen on laatinut perusteellisen selvityksen Piikkiön haudanhoitorahaston tilanteesta hoitosopimus hoitosopimukselta. Oheisen asiaa esittelevän koosteen lisäksi jokaisesta hoidettavasta ainaishoitohaudasta on laadittu Excel-taulukon muotoon laskelma, joka on laadittu siten asiakasystävällisesti, että talletetuille varoille on hyvitetty Suomen Pankin kulloistakin peruskorkoa, joka käytännössä vastasi kahden vuoden määräaikaistalletuksen korkoa ja hoitohinnat on laskettu vuotuisen tason mukaan. Joltain osin kaikkien vuosien hoitohintoja ei ole saatu selville, mutta puuttuvat hintatiedot on interpoloitu edellisen ja seuraavan tiedossa olevan hinnan perusteella. Kun hautaa on hoidettu leveämpänä kuin mitä sopimus edellyttää, mikä on hyvin yleistä, on hoitokustannus laskettu sopimuksen mukaan. Selvitys on liitteenä: Liite Kosusen selvityksen lisäksi liitteenä on kaksi esimerkkiä Excel-taulukosta, joiden perusteella pääomien kehitys on laskettu: Liite 2 40.

12 Yhteinen kirkkoneuvosto Kommentteja laskelmiin 1) Hautarekisteriohjelman tiedot mm. haudan leveydestä, hoidon alkamisajankohdasta, hoidon alkuperäisestä pääomasta ja haudan hallinta-ajasta eivät kaikilla haudoilla vastaa todellisia lukuja. 2) Joukossa hautoja, joihin ainaishoito on perustettu lahjakirja- tai testamenttimääräyksen nojalla. 3) Joukossa hautoja, joilla on yhteinen kivi/reunakivet, joten hoito voi käytännössä olla useammalla haudalla kuin mitä tiedot antavat ymmärtää. Yllä olevat epätarkkuudet ovat sellaisia, että niistä ilmenevät epätarkkuudet on laskelmissa koituneet seurakunnan tappioksi. Lisäksi laskelmissa käytetty sijoitustuotot maksimoiva linja merkitsee sitä, että laskelmiin sisältyy runsaasti pelivaraa. Laskelmien mukainen ainaishoitovarojen jäljellä oleva laskennallinen pääoma on negatiivinen 161 hoitosopimuksen osalla yhteensä ,90 euroa. Pienin negatiivisuus on 338,13 euroa ja suurin 1888,79 euroa, keskiarvon ollessa 1417,87 euroa. Kun vuonna 2008 alin kesähoitohinta oli 68 euroa, voidaan todeta, että ainaishoitohautoja oli hoidettu noin kaksi vuosikymmentä sen jälkeen kun hautainhoitorahaston pääomat olivat loppuneet. Hautakohtaisissa laskelmissa näkyy, miten pääomat olivat menneet negatiiviksi tyypillisesti viimeistään 1980-luvulla. Yhden haudan pääomalaskelma on positiivinen ja yhdestä sitä ei voi laskea alkupääoman määrittelemättömyydestä johtuen. Piikkiön seurakunnassa on, tallessa olevien materiaalien perusteella, tehty ainaishoitosopimuksia vuosien välisenä aikana. Voimassa olevia ainaishoitoja on jäljellä 163 kpl. Voimassa olevien ainaishoitojen alkamisajankohdat jakautuvat seuraavasti: 1920-luvulla on aloitettu 1:llä -, 1930-luvulla 7:llä -, 1940-luvulla 11:llä-, 1950-luvulla 5:lla ja 1960-lla 65:llä ja 1970-luvuilla 62 haudalla. Varmuus hoidon alkamisvuodesta puuttuu 12 haudan osalta. Suurin osa ainaishoidoista on siis aloitettu ja 1970-luvulla. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka monella haudalla ainaishoito on alun perin ollut tällä hetkellä voimassa olevien lisäksi, mutta liittymisajankohtana Piikkiön seurakunnan tasekirjan mukaan ainaishoitoja oli 166 kpl. Ainaishoidot lopetettiin Piikkiön kirkkovaltuuston kokouksessa, jossa päätettiin kirkkohallintokunnan esityksen pohjalta, että hoitosopimuksia tehdään korkeintaan 25 vuodeksi. Viimeinen ainaishoito on kuitenkin tehty tuon päätöksen jälkeen haudalle (kuitti ). Lopettamispäätöksen jälkeen aloitettu ainaishoito johtuu luultavasti siitä,

13 Yhteinen kirkkoneuvosto että ko. hauta on samojen reunakivien sisällä haudan kanssa, johon on ainaishoito aikaisemmin aloitettu v Hautainhoitorekisteriohjelmaan tallennettujen hautojen leveystietojen perusteella ainaishoidossa olevia hautapaikkoja (yhteenlasketut leveystiedot) on voimassa yhteensä 346 kpl. Käytännössä edellä mainittu luku poikkeaa kuitenkin todellisesta, sillä v kartoitettiin Piikkiön hautausmaalla olevat haudat, ja tuolloin joidenkin hautojen mitat poikkesivat hautojenhoitorekisteriohjelmaan tallennetuista tiedoista. Lisäksi joukossa on hautoja, joilla on yhteinen hautakivi tai reunakivillä rajattu alue, jolloin hoidon koko ei vastaa rekisteriin merkittyä. Esimerkiksi haudalle on merkitty ainaishoito, mutta haudalla ei ole merkintää ainaishoidosta. Haudat ovat kuitenkin samojen reunakivien sisällä, jolloin molemmat on hoidettu ainaishoitona. Huomioitavaa on myös, että hautausmaalla on hautoja, jossa on ainaishoito, mutta hautapaikka on lunastettu määräaikaiseksi, esim. 50-vuotiseksi. PIIKKIÖN HAUTAINHOITORAHASTON TILANNE Piikkiön yhdistyessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään, sen hautainhoitorahaston ainaisten hoitositoumusten pääomat olivat 8.887,89 euroa ainaisten hoitositoumusten pääomaa ei ollut jäljellä enää yhtään. (Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tasekirja 2010). Ainaishoitojen kustannukset on alun perin ollut tarkoitus kattaa talletetun pääoman tuottamilla koroilla. Hoitoja ei ole kuitenkaan pystytty kattamaan pelkillä koroilla, joten on jouduttu käyttämään myös talletetut pääomat. Pääomien loputtua viime vuonna, on hoitoja jatkettu lainaamalla varat Turun ja Kaarinan hautainhoitorahastolta istutusten osalta ja Turun ja kaarinan seurakuntayhtymältä muilta, mm. työpalkkojen osin. Ainaishoitojen kustannusten kattamisen muilla kuin siihen varatun rahaston varoilla estää kuitenkin kirkkolain 15 luvun 1 1 mom., jossa säädetään, että seurakunnan varoja tai tuloja saadaan käyttää ainoastaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen. Lisäksi yhdenvertaisuus muiden hoitojen kanssa on katsottu muissa ainaishoitojen lopettamistapauksissa edellyttäneen ainaishoitojen lopettamista rahojen loppumistilanteessa. Esimerkiksi määräaikaishoitojen hintojen nostaminen ainaishoitojen kustannusten kattamiseksi on katsottu kohtuuttomaksi. VAROJEN MUUTOS - Hautojenhoitorahastossa on v:n 1960 lopussa ollut rahaa mk (11.145,54 v.2010 rahanarvon mukaan). Tämän summan vuotuinen korko tekee mk (501,44 v.2010)

14 Yhteinen kirkkoneuvosto Tällä hetkellä hautainhoitorahasto on velkaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautainhoitorahastolle ja seurakuntayhtymälle yhteensä n euroa, eikä sillä ole lainkaan omia varoja. Epätarkka summa johtuu vuodenvaihteen tiliaseman auki olosta. PIIKKIÖN AINAISHOITOMAKSUT Ainaishoitojen kustannukset on ollut edellä mainitun mukaisesti tarkoitus kustantaa hautainhoitorahastoon talletettujen pääomien tuottamilla koroilla, ei pääomilla. Tämä ilmenee myös käytettävissä olevista dokumenteista; sopimuksista, testamentti- ja lahjakirjoista, kirkkovaltuuston kokousten pöytäkirjoista sekä hoitoluettelosta, johon on listattu mennessä tehdyt ainaishoidot. Sopimuksissa ei kuitenkaan ole mainintaa siitä, miten menetellään, jos korot eivät riitä kattamaan hoidon kustannuksia. Seurakunta on kuitenkin sopimuksen perusteella ollut oikeutettu muuttamaan hoitotapaa siihen käytettävien varojen mukaisesti. Esimerkkejä korkojen käyttämisestä eri dokumenttien pohjalta: Esim. 1 Haudan haudanhoitosopimuksen sopimus-teksti Haudan hoitoon käytetään yllämainitun summan korot Esim. 2 Haudan haudanhoitoa koskeva lahjakirja v Tällä lahjakirjalla luovuttavat allekirjoittaneet hautainhoitorahastoon Smk kolmetuhattaviisisataa, 3.500, jonka koroilla vuosittain ylläpidetään Esim. 3 Haudan hoitoa koskeva testamentti v Kuolinpesän varoista on maksettava - - -, että seurakunta sen tuottamalla korolla ottaa hoitaakseen ja kunnossapitääkseen Esim. 4 Haudan hoitoa koskeva kirkkovaltuuston päätös Kirkkovaltuusto päätti ottaa rahat vastaan ja pitää hautakummun vuosittain rahaston korkojen edellyttämässä kunnossa. Materiaalien pohjalta voidaan Piikkiön ainaishoitojen maksusuoritukset jakaa kolmeen ryhmään: tavallisiin maksusuorituksiin sekä lahjakirja- ja testamenttimääräyksiin perustuviin suorituksiin. Näistä testamentti- tai lahjakirjamääräykseen perustuvia hoitoja pitää tutkia erikseen. (Kirkkolaki 15 luku 4 ). (Esim. 5)

15 Yhteinen kirkkoneuvosto Hoitohintojen määräytymisperusteista hoitojen ensimmäisiltä vuosikymmeniltä (v ) ei käytettävistä materiaaleista löytynyt tarkempia tietoja. Vaikuttaa siltä, että seurakunnan sitoutuminen haudanhoitoon tapahtui käytännössä kirkkovaltuuston päätöksellä hyväksyä hoidosta tarjottu summa. Kirkkovaltuuston pöytäkirjakopioista ilmenee kuitenkin valtuuston arvioineen rahariittävyyttä ko. haudan hoitoon hyväksymisen yhteydessä. (Esim. 6 ja 7). Ensimmäinen tiedossa oleva hoitosopimus on vasta vuodelta Useilla haudoilla on myös hoitovuosien aikana maksettu alkuperäisen pääomasuorituksen lisäksi lisämaksusuorituksia, oletettavasti silloin, kun on katsottu, ettei alkuperäinen summa tulisi riittämään ko. hoidon ylläpitämiseen. (Esim. 8) Alkuperäisistä hoitosummista ei myöskään ole kaikkia ainaishoitoja kattavaa listaa, joten ne on arvioitu eri materiaalien pohjalta (kuittien, sopimuksien, lahjakirjojen, testamenttien, kirkkovaltuuston pöytäkirjojen ja hoitoluettelon perusteella). Esim. 5 Lahjakirja v koskien haudan hoitoa: Tällä lahjakirjalla lahjoitan Piikkiön seurakunnalle Piikkiön kunnan Viukkalan kylässä sijaitsevan Harjula-nimisen tilan R No 346 seuraavilla ehdoilla Lahjan saajan on huolehdittava Piikkiön hautausmaalla sijaitsevasta Kivekkään perhehaudasta Esim. 6 Kirkkovaltuuston päätös v koskien hoitoa haudalle Valtuusto päätti ottaa lahjoituksen vastaan ja käyttää sen korot kirjelmässä mainittuun tarkoitukseen. Esim. 7 Pöytäkirja kirkkovaltuuston kokouksesta ; rahan riittävyyden arviointi Luettiin opettaja I. Tammisen kuolinpesän hoitokunnan kirjelmä--- testamentissaan määrännyt mk Hoitokunta on kuitenkin perillisten suostumuksella korottanut summan mk kirkkovaltuusto päätti ottaa tarjotun mk summan lahjoitusrahastoon Alun perin kirkkoherra arvioinut mk olleen liian pieni summa. Esim. 8 Lisämaksu Hauta : kuitti Seurakunnan haudanhoitorahastoon: sovittu lisämaksu mk. 700,

16 Yhteinen kirkkoneuvosto HOITOJEN PÄÄOMAT Tarkemmat määritykset hoitohinnoista löytyvät vasta pidetystä Piikkiön kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirjasta, jolloin päätettiin alimmaksi mahdolliseksi pääomaksi, jonka koroilla seurakunta voi hautaa hoitaa, mk (n.711,44 ; v. 2010) pidetyssä Piikkiön kirkkovaltuuston kokouksessa päätettiin pääomien vähimmäismääristä seuraavasti: 1-2 paikan sukuhauta: mk (n. 640,80 ) 3 paikan sukuhauta: mk (n. 961,19 ) 4 paikan sukuhauta: mk (n. 1281,59 ) 5 paikan sukuhauta: mk (n. 1495,19 ) Edellä lueteltuja pääomien vähimmäismääriä noudatettiin useimpien hautojen hoitosummien kohdalla 1970-luvun sidottuihin viimeisiin ainaishoitoihin saakka. Summat olivat kuitenkin vuodesta 1963 alkaen 300 mk, 450 mk, 600 mk ja 700 mk johtuen tuona vuonna tehdystä markkauudistuksesta (100 vanhaa mk = 1 mk muutoksen jälkeen). Haudoilla, joissa hoito on määrätty testamentti- tai lahjakirjassa, hoidon summa on usein ollut päätöksen summaa korkeampi. Vertaamalla edellä mainittuja ja muutamista ainaishoidoista maksettuja summia muutamiin Piikkiössä 1970-luvulla tehtyihin 25- ja 50-vuoden hoitositoumusten summiin voidaan huomata, että ainaishoitojen hinnat ovat alun alkaen olleet mahdollisesti liian alhaiset ja epäsuhteiset verrattuna hoitojen pituuksiin ja niistä maksettuihin summiin. Samana tai peräkkäisinä vuosina ja yhtä monelle sijalle hankituista hoidoista on maksettu sama summa vaikka toinen hoidoista on ollut määräaikainen. Lisäksi hoitohintojen pysyminen samana vuodesta 1960 eteenpäin rahanarvon muuttumisesta huolimatta, on edistänyt rahojen loppumista. Esimerkkitapauksia: Esim. 9 Seuraaville haudoille on peräkkäisinä vuosina maksettu 25 vuoden hoidot, ensimmäinen 6 sijalle (6.0 m leveys) ja toinen 1 sijalle. Hinta kuitenkin on ollut sama. Hauta : 25-vuotinen hoitosopimus v yhteensä 6 sijalle: mk (n. 893,38 v. 2010) Hauta :

17 Yhteinen kirkkoneuvosto vuotinen hoitosopimus v yhteensä 1 sijalle: mk (n.792,59 v. 2010) Esim. 10 Seuraavilla haudoilla hoidot on otettu peräkkäisinä vuosina 2 sijalle ja samalla hinnalla. Ensimmäinen on kuitenkin ollut ainaishoito ja toinen 50 vuoden määräaikainen hoito. Hauta : Ainaishoito v.1973 yhteensä 2 sijalle: 300 mk (n ; v. 2010) Hauta a-419b: 50-vuotinen hoitosopimus v.1974 yhteensä 2 sijalle: 300 mk (n.265,30 ; v. 2010) Esim. 11 Seuraaville haudoille hoidot on otettu 2 vuoden sisällä, samalla hinnalla, 3 sijalle. Ensimmäinen on ainaishoito ja toinen 50 vuoden määräaikainen hoito. Hauta : Ainaishoito v yhteensä 3 sijalle 450 mk (n. 521,77 ; v.2010) Hauta : 50-vuotinen hoitosopimus v yhteensä 3 sijalle 450 mk(n.397,95 ; v.2010) Esim. 12 Seuraavilla haudoilla hoidot on otettu samana vuonna 4 sijalle ja samalla hinnalla. Ensimmäinen on ainaishoito ja toinen määräaikainen. Hauta : ainaishoito v yhteensä 4 sijalle: 600 mk (n. 530,60 ; v.2010) Hauta a-872: 50 vuoden hoitosopimus v yhteensä 4 sijalle: 600 mk (n.530,60 ; v.2010) HOITOKUSTANNUKSET V (AINAISHAUDOILLA) (v hinnaston mukaan, mutta samat v. 2011) Voidaan myös verrata tuolloin maksettuja hoitoja tämän vuoden hoitohintoihin, sekä 1 vuoden että 25 vuoden hintoihin, jolloin huomataan hoitokus-

18 Yhteinen kirkkoneuvosto tannusten moninkertaistuneet hinnat. Tämä on myös vaikuttanut rahojen loppumiseen, kun hoitokustannukset ovat nousseet, mutta uusia talletuksia ei ole enää tehty. Hinnat ovat Piikkiön Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään liittymisen jälkeen käytettyjä hintoja. Vuosi-kustannukset ainaishaudoilla v. 2011: Haudan leveys: 1.0m (1 sijaa): ruoho begoniaa 8, hopeatammea n. 4 =n. 75,40 2.0m (2 sijaa): ruoho begoniaa 12, hopeatammea n.8 = n. 113,60 3.0m (3 sijaa): ruoho begoniaa 16, hopeatammea n.12 = n. 151,80 4.0m (4 sijaa): ruoho begoniaa hopeatammea 16 = m (5 sijaa): ruoho begoniaa 25, hopeatammea 20 = 228,20 6.0m (6 sijaa): ruoho begoniaa 29, hopeatammea 24 =266,40 25-vuoden hoito: Haudan leveys: 1.0m (1 sijaa): ruoho kivenhoito (arvio) begoniaa 196 = n m (2 sijaa): ruoho kivenhoito (arvio) begoniaa 294 = n m (3 sijaa): ruoho kivenhoito (arvio) begoniaa 392 = n m (4 sijaa): ruoho kivenhoito (arvio) begoniaa 490 = n m (5 sijaa): ruoho kivenhoito (arvio) begoniaa 588 = n m (6 sijaa): ruoho kivenhoito (arvio) begoniaa 686 =n

19 Yhteinen kirkkoneuvosto Erityistilanteet Kolmen haudan osalta kysymys ikuisen hoidon lopettamisesta samassa aikataulussa kuin muiden hautojen osalta tulee tarkastella erikseen. Yhteistä näille kolmelle tapaukselle on se, että vainaja on edellyttänyt seurakunnan hoitavan hautaa ja tämän lisäksi seurakunta on saanut tähän liittyen testamenttilahjoituksen (Karlsson ja Virtanen) tai lahjoituksen jo elinaikana (Kivekäs). A) Haudan a-573a/Karlsson osalta pääomia olisi jäljellä 749,23 euroa. Tämä riittäisi 79 euron hoitohinnalla vielä 9,5 vuoden hoitomaksuihin. Vainajan, Harald Karlssonin vuonna 1968 tapahtuneen kuoleman jälkeen saadun 1/3 testamenttilahjoituksen arvo 2008 rahan arvon mukaan oli noin 9300 euroa, olettaen, että koko pesän arvo laskettaisiin arvostaen asuinkiinteistö 200% mukaan perukirja-arvosta (Perukirja-arvo oli 2008 rahassa ). Varat on käytetty Piikkiön hautausmaan valaistukseen ja nurmikoiden perustamiseen. B) Haudan /Virtanen osalta vainaja lahjoitti 1973 laaditulla testamentilla kaiken omaisuutensa seurakunnalle. Pesään ei kuulunut asuntovarallisuutta ja irtaimisto piti hävittää. Testamentatun omaisuuden arvosta ei ole tietoa, koska varat on yhdistetty toiseen testamenttirahastoon (Wikstedt). Haudanhoitorahastoon on kirjattu 1976 haudanhoitoon 1362 markkaa, ainaishoitoja ei enää tuolloin ollut olemassa. Hauta oli lunastettu seurakunnan toimesta vuoteen 2028 ja hoitosopimus oli tehty vuoteen 2016 (40 vuotta 1976). Hoitoon varatuista varoista on tämän esittelyn laskelmaperiaatteiden mukaan jäljellä negatiivinen 603,76 euroa. C) Haudan /Kivekäs osalta vainaja Hilja Lahja Kivekäs on eläessään lahjoittanut seurakunnalle vuonna 1960 maa-alueen, jonka kauppahinta on seurakunnan tilan myydessä vuonna 1965 ollut markkaa, mikä on vuoden 2008 rahanarvon mukaan vastaa euroa. Seurakunta on lähtenyt hoitamaan lahjoittajan neljän paikan levyistä sukuhautaa jo 1961 alkaen. Lahjakirjan määräyksen mukaan varoja tuli käyttää Kivekkään sukuhaudan hoitoon ja järjestyksessä toisen määräyksen mukaan varoja tulee käyttää Piikkiön hautausmaan vanhan osan ylläpitoon ja kaunistamiseen. Laskelmaa haudasta ei ole, koska alkupääomaa ei ole määriteltävissä. Yhteenveto Piikkiön seurakunnan hautainhoitorahaston pääomat loppuivat vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Ainaishoitoihin tarkoitetut varat ovat loppuneet kauan ennen määräaikaishoitojen hoitoon varattuja varoja, mutta joka tapauksessa viimeistään vuonna 2009, jolloin myös määräaikaishoitoihin varatut varat loppuivat.

20 Yhteinen kirkkoneuvosto Hautoja on hoidettu Piikkiön hautainhoitorahaston kautta, mutta varat on lainattu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymältä ja sen hautainhoitorahastolta. Asiasta on tiedotettu paikallisesti ja järjestetty informaatiotilaisuus Piikkiössä ei heikennä ennen vuotta 2009 tehtyjen määräaikaisten haudanhoitosopimusten tekijöiden asemaa, sillä tarkoitus on jatkaa niiden hoitoa sopimuksen mukaan eikä tämä päätösesitys vaikuta niihin mitenkään. Piikkiön hautainhoitorahaston tuoreimman tilinpäätöksen mukaan ennen tehtyjen hoitosopimusvuosien määrä on 415. Keskimääräisen 118,59 euron hoitomenon mukaan hoitosopimusten vastuumäärä 2012 lopun tilanteessa on ,85 euroa. Miten Piikkiön hautainhoitorahaston alikatteisuus katetaan jää myöhemmin päätettäväksi. Kirkkoneuvosto päättää, että Piikkiön seurakunnan nimissä tehdyt hautojen ainaishoitosopimukset lakkautetaan lukien. Hautojen a-573a/Karlsson ja /Kivekäs osalta hautojen hoitoa jatketaan vuoden 2038 loppuun saakka, ottaen huomioon hautausmaan kehittämiseen käytetyt lahjoitukset. Haudan /Virtanen osalta alkujaan määräaikaista haudanhoitosopimusta jatketaan vuoteen 2028 saakka, mihin saakka seurakunta on lahjoitusvaroilla lunastanut hautapaikan. Kaikki Piikkiön seurakunnan saakka tekemät määräaikaiset haudanhoitosopimukset toteutetaan sopimuksen mukaisesti. pannaan heti täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin yhteiseltä kirkkoneuvostolta. Käsittely Hallintojohtaja lisäsi seuraavan tiedon: Tilanne on seuraava: hoitosopimusvuosien määrä on 354. Keskimääräinen hoitohinta on 112,31 euroa. Hoitovastuu on ,74 euroa. Hallintojohtaja esitti, että asiakohta tarkastettaisiin välittömästi kokouksessa. Kirkkoneuvosto päätti, että Piikkiön seurakunnan nimissä tehdyt hautojen ainaishoitosopimukset lakkautetaan lukien. Hautojen a-573a/Karlsson ja /Kivekäs osalta hautojen hoitoa jatketaan vuoden 2038 loppuun saakka, ottaen huomioon hautausmaan kehittämiseen käytetyt lahjoitukset. Haudan /Virtanen osalta alkujaan määräaikaista haudanhoitosopimusta jatketaan vuoteen

21 Yhteinen kirkkoneuvosto saakka, mihin saakka seurakunta on lahjoitusvaroilla lunastanut hautapaikan. Kaikki Piikkiön seurakunnan saakka tekemät määräaikaiset haudanhoitosopimukset toteutetaan sopimuksen mukaisesti. pannaan heti täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin yhteiseltä kirkkoneuvostolta. Asia tarkastettiin välittömästi kokouksessa. 41 TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN SEURAKUNTAPASTORIN VIRAN TYÖAJAN PUOLIT- TAMINEN SEURAKUNTATYÖN JA SAIRAALASIELUNHOIDON TYÖN KESKEN Tuomiokirkkoseurakunnan taloustilanteensa johtuen seurakuntapastori Katri Helin on ilmaissut olevansa valmis jakamaan työaikansa puoliksi seurakuntapastorin ja sairaalasielunhoitajan työn kesken. Sairaalasielunhoidossa on työvoimavajausta, kun yksi sairaalasielunhoitajan virka on ollut täyttämättä lähtien. Sairaalasielunhoidon palvelutarve ilmenee välittömästi sairaalasielunhoitajien työympäristössä, ja tässä esitetty järjestely mahdollistaa hajallaan olevien toimipaikkojen tarkoituksenmukaisen palvelun. Tuomiorovasti Heimo Rinne ja johtava sairaalasielunhoitaja Hilkka Kakko- Helle suhtautuvat asiaan myönteisesti. Ajatuksena on, että järjestely olisi voimassa alkaen siihen saakka, kunnes sairaalasielunhoitajan viran täyttämisestä päätetään, kuitenkin enintään kaksi vuotta. Työaika jakaantuisi 50 % Tuomiokirkkoseurakunnalle ja 50 % sairaalasielunhoidolle. Palkka Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin viran hoidosta olisi 601/60 (50 %) ja sairaalasielunhoitajan viran hoidosta 602/20 5 % (50 %). Katri Helin on suorittanut sielunhoidon erityiskurssin ja hänellä on työkokemusta sairaalasielunhoidosta. Työnjohdollisesti Helin olisi tuomiorovastin alainen. : Kirkkoneuvosto päättää, että pastori Katri Helin hoitaa 50-prosenttisesti Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin virkaa ja 50-prosenttisesti avoinna olevaa sairaalasielunhoitajan virkaa alkaen siihen saakka, kunnes sairaalasielunhoitajan viran täyttämisestä päätetään, kuitenkin enintään kaksi vuotta. Katri Helinin palkka on Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin viran hoidosta 601/60 (50 %) ja sairaalasielunhoitajan viran hoidosta 602/20-5 % (50 %). Työnjohdollisesti Katri Helin on tuomiorovastin alainen.

22 Yhteinen kirkkoneuvosto Ilmoitus pastori Katri Helinille, tuomiorovasti Heimo Rinteelle, johtava sairaalasielunhoitaja Hilkka Kakko-Helteelle, tuomiokapitulille ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Käsittely Hallintojohtaja esitti, että asiakohta tarkastettaisiin välittömästi kokouksessa. hyväksyttiin. Asia tarkastettiin välittömästi kokouksessa. Talousjohtajan asiat 42 VEROKERTYMÄ TAMMIKUUN LOPUSSA Yhteenveto kirkollisverojen ja yhteisöverojen kertymästä tammikuun loppuun mennessä on seuraava: KIRKOLLISVERO- JA YHTEISÖVEROKERTYMÄ Verotulot yhteensä Verotulot yhteensä ,14 % Arvio Toteutunut % 10,33 Osuus yhteisöveron tuotosta Arvio Osuus yhteisöveron tuotosta ,31 % Toteutunut % 12,55 Kirkollisveron tuotto Arvio Kirkollisveron tuotto ,86 % Toteutunut % 9,83 Kirkollisverokertymä ja yhteisöverokertymä yhteensä tammikuun loppuun mennessä on 13 % yli edellisen vuoden vastaavan ajankohdan. Yhteenlaskettu kertymä on euroa, mikä on euroa yli vuoden 2013 tammikuun yhteenlasketun kertymän. Kirkollisverokertymä alittaa edellisen vuoden vastaavan ajankohdan kertymän eurolla eli 6 prosentilla mutta yhteisövero ylittää edellisen vuoden vastaavan ajankohdan kertymän eurolla eli peräti 286 prosentilla. Osoitteesta poimittuja vertailutietoja kirkollisveron ja yhteisöveron kertymän muutoksesta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan esitetään seuraavassa:

23 Yhteinen kirkkoneuvosto kirkollisvero yhteisövero tammi (joulukuu) tammi (joulukuu) Koko maa - 5,8 + 6,2 % + 347,6 + 6,8 % Espoo - 6,3 + 5,2 % + 325,9-2,6 % Helsinki - 6,5 + 5,1 % + 353,3 + 2,8 % Kuopio - 5,8 + 7,0 % + 331,3 + 17,9 % Lahti - 6,1 + 6,4 % + 302,4 + 6,8 % Lieto - 3,6 + 9,4 % + 351,7 + 5,4 % Naantali - 5,1 + 7,3 % + 198,6 + 5,3 % Oulu - 9,3 + 2,9 % + 494,0 + 5,3 % Paimio - 4,3 + 8,9 % + 352,9-1,7 % Parainen - 4,6 + 6,9 % + 464,9-4,2 % Porvoo - 5,8 + 7,9 % + 223,3 + 11,0 % Raisio - 5,8 + 9,2 % + 473,0 + 0,7 % Salo - 4,4 + 11,9 % + 451,0-2,2 % Tampere - 5,7 + 6,1 % + 404,7 + 11,2 % Uusikaupunki - 7,5 + 3,9 % + 531,5 + 19,3 % Vantaa - 6,1 + 6,5 % + 265,5 + 10,3 % Turku - 5,9 + 7,2 % + 286,3 + 4,2 % Syyskuussa 2013 voimaan tulleella kertymäjaksojen yhtenäistämisellä on vaikutusta vuodenvaihteen tilityksiin yhteisöveron sekä ansio- ja pääomatuloverojen osalta. Joulukuun 2013 ansio- ja pääomatuloverojen tilitettävä määrä oli tavanomaista suurempi, mikä johtui verovuoden 2012 jäännösverojen nopeutetusta tilittämisestä. Ansio- ja pääomatuloverojen tilitys tammikuussa 2014 on siten saman verran vähemmän ja siitä syystä kirkollisverokertymän muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on kaikkien vertailuseurakuntien osalta ollut negatiivinen vaihdellen Liedon seurakunnan 3,6 prosentin vähennyksestä Oulun seurakuntayhtymän 9,3 prosentin vähennykseen. Vastaavasti yhteisöveron verovuoden 2012 ennakonpalautusten nopeutetun tilittämisen vuoksi joulukuun 2013 yhteisöverojen tilitys oli tavanomaista pienempi. Näin ollen verovuoden 2012 ennakonpalautukset eivät ole vähentämässä tammikuussa 2014 tilitettävää määrää ja yhteisöverokertymän kasvu edellisen vuoden vastaavan ajankohdan kertymään nähden onkin hyvin suuri vaihdellen Naantalin seurakuntayhtymän 198,6 prosentin kasvusta Uudenkaupungin seurakunnan 531,5 prosentin kasvuun. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kunnallisverokertymä väheni 4,5 prosenttia ja yhteisöverokertymä kasvoi 374,7 prosenttia koko maassa. Kunnallisverokertymä väheni Turun kaupungissa 5,3 prosenttia ja Kaarinassa 0,3 prosenttia. Yhteisöverokertymä kasvoi Turussa 262,9 prosenttia ja Kaarinassa 353,1 prosenttia. Vuoden 2013 kirkollisverokertymä oli 26,1 milj euroa eli 1,8 milj euroa yli edellisen vuoden kertymän. Vuoden 2014 kirkollisverokertymäarvioksi on merkitty 24,6 milj euroa. Kahdeksan edellistä vuotta kattavan tilaston mu-

24 Yhteinen kirkkoneuvosto kaan tammikuun kirkollisverokertymä on ollut kymmenisen prosenttia kokonaiskertymästä. Vuoden 2013 yhteisöverokertymä oli 5,1 milj euroa eli 0,2 milj euroa yli edellisen vuoden kertymän. Vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu 5,5 milj euron yhteisöverokertymään. Kahdeksan edellistä vuotta kattavan tilaston mukaan tammikuun yhteisöverokertymä on ollut nelisen prosenttia kokonaiskertymästä. Edellä selostetusta syyskuussa 2013 voimaan tulleesta kertymäjaksojen yhtenäistämisestä johtuen tilastoihin perustuva kokonaiskertymäarviointi johtaisi nyt harhaan. Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi selvityksen kirkollisvero- ja yhteisöverokertymästä tammikuun loppuun mennessä. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. Kiinteistöjohtajan asiat 43 KIINTEÄN OMAISUUDEN TARKASTAJIEN TARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2013 Vuoden 2013 tarkastusohjelmaan ovat kuuluneet leirikeskukset ja seurakuntakodit. Tarkastuskertomus kuuluu seuraavasti: Liite Kuten kertomuksesta ilmenee, havaitut puutteet ja korjaustarpeet olivat pääsääntöisesti pieniä ja kiinteistöjen yleiskunto hyvä. Kiinteistölautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti merkitä tiedokseen kiinteän omaisuuden tarkastajien tarkastuskertomuksen vuodelta 2013 ja lähettää sen edelleen kirkkoneuvostolle. Lisäksi lautakunta päätti pyytää kiinteistötoimistolta tiedokseen listan, josta ilmenee, koska tarkastuskertomuksessa mainitut puutteet on korjattu. Vanhat tarkastuspöytäkirjat on lisäksi annettava tarkastajille mukaan uusintakierroksille. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi kiinteän omaisuuden tarkastajien tarkastuskertomuksen vuodelta On muutoksenhakuoikeus. hyväksyttiin.

25 Yhteinen kirkkoneuvosto IRTAIMEN OMAISUUDEN TARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2013 Irtaimen omaisuuden tarkastajat ovat jättäneet tarkastuskertomuksen vuodelta Tarkastuskertomus kuuluu seuraavasti: Liite Kertomuksen mukaan ei ole havaittu mitään sellaista, mikä olisi esteenä tili- ja vastuuvapauden myöntämiselle asianomaisille viran- ja toimenhaltijoille. Tämän vuoksi kertomuksesta ei tarvitse pyytää myöskään lausuntoja. Kiinteistölautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti merkitä saaduksi irtaimen omaisuuden tarkastajien tarkastuskertomuksen vuodelta 2013 ja lähettää sen edelleen kirkkoneuvostolle. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi irtaimen omaisuuden tarkastajien tarkastuskertomuksen vuodelta On muutoksenhakuoikeus. hyväksyttiin. 45 MUUTOKSENHAKU Liite KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Lisätietoja päätöksestä antaa asian esittelijä. Puheenjohtaja päättää kokouksen. Puheenjohtaja päätti kokouksen. Heimo Rinne kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hannu Kallio kirkkoneuvoston sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Turussa Seija Hemling Juha Nappu

26 Yhteinen kirkkoneuvosto Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä seurakuntien hallintoviraston 3. kerroksessa osoitteessa Eerikinkatu 3 A ajalla klo , josta on ilmoitettu kirkkoherrainvirastojen ilmoitustaululla Hannu Kallio kirkkoneuvoston sihteeri