Kirkonseutu. Vuoden 2013 riparilaisten tietopaketti. Läheisen itsemurha elämän. Maapallo on saari, josta on pidettävä huolta

Transkriptio

1 Maapallo on saari, josta on pidettävä huolta SIVU 8 Vuoden 2013 riparilaisten tietopaketti SIVUT 9 12 Läheisen itsemurha muuttaa elämän SIVU 13 Kirkonseutu Numero 19 Keskiviikkona Lahdessa päiväkerhoja jo 50 vuotta SIVUT 6 7 Ahtialan Matto-kerhon päiväkerholaiset ja ohjaajat piirsivät kuvan itsestään. SEURAKUNTALEHTI JOKAISEEN KOTIIN Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden ja Nastolan seurakunnat

2 2 Kirkonseutu 19/ Kirkonseutu 19/ vuosikerta ISSN Äänite Kustantaja Omnipress Oy puh Julkaisija Asikkalan seurakunta, puh. (03) , Heinolan seurakunta, puh. (03) , Hollolan seurakunta, puh. (03) , Kärkölän seurakunta, puh. (03) , Lahden seurakuntayhtymä, puh. (03) , Nastolan seurakunta, puh Päätoimittaja Markku Jalava, puh. (03) tai , Toimitussihteeri Laura Visapää, puh. (03) tai , Toimitus, Kirkkokatu 5, 1. krs., PL Lahti, Lahden seurakuntayhtymän ilmoitukset puh. (03) , fax (03) , Seuraava lehti ilmestyy Ilmoitusaineistot toimitettava klo 12 mennessä Ilmoitusmyynti Paula Kontio, puh. (03) tai , Taitto Omnipress Oy, puh Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Painosmäärä kpl Jakelu Itella Oyj Jakelumuistutukset Omnipress Oy, puh asikkalanseurakunta.fi heinolanseurakunta.fi hollolanseurakunta.fi karkolanseurakunta.fi lahdenseurakuntayhtyma.fi nastolan.seurakunta.net Pyhänseutu SUNNUNTAI MIKKELINPÄIVÄ (ENKELIEN SUNNUNTAI) Jumalan sanansaattajat 400-luvulta lähtien on syyskuun 29. päivä omistettu ylienkeli Mikaelille. Taistelu, jonka hän kävi pimeyden valtoja vastaan, liittyy pääsiäiseen. Kristus on saavuttanut ratkaisevan voiton pahan valloista, mutta taistelu jatkuu edelleen maailmassa. Myöhemmin mikkelinpäivästä on tullut kaikkien enkelien päivä. Jumalan sanansaattajina enkelit suojelevat ja opastavat ihmistä ja muistuttavat häntä Jumalan tahdon mukaisesta Rukous elämästä. Liturginen väri: Valkoinen Tekstit: Ps. 103: 19-22, Joos. 5:13-15, Ap. t. 12:5-11, Matt. 18:1-6 (7-9) 10 SUNNUNTAI Rakkauden kaksoiskäsky Rakkauden kaksoiskäsky kiteyttää lain sisällön. Se, joka rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään, täyttää lain vaatimuksen. Jumalan rakkaus synnyttää meissä rakkautta. Rakkaus toteuttaa Jumalan koko lain. Liturginen väri: Vihreä Tekstit: Ps. 119: 1-8, 2. Moos. 20:1-17, Room. 10:1-13, Joh. 13:31-35 Rakas taivaallinen Isä, sinä olet antanut meille pyhät käskysi elämän omaksi laiksi. Ilman apuasi emme kuitenkaan taivu tahtoosi eikä meistä ole täyttämään rakkautesi lakia. Pyydämme Pyhää Henkeäsi oppaaksi, että rakastaisimme sinua yli kaiken ja löytäisimme tien lähimmäisen luo. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. TIMO PORTHAN Pääkirjoitus Tavaton keskustelu tavallisista asioista Joskus ihan tavallisista asioista voi syntyä mittava yhteiskunnallinen keskustelu, kuten tästä presidentti Sauli Niinistön kokoaman ryhmän laatimista suosituksista jokamiehen ja -naisen toimiksi lasten ja nuorten hyväksi. Jo pelkkä suositusten tekeminen kohtasi yllättävää kritiikkiä ja niiden sisältö leimattiin joutavaksi puuhasteluksi tai itsestään selvyyksiksi. Alkutyrmäyksen jälkeen siitä näyttää syntyvän aidompaa keskustelua. Aihe on ihmisten elämän ytimessä: Miten elämme yhdessä toistemme kanssa? Vanhempien tehtävä on saattaa lapsensa maailmaan. Siinä heitä auttavat kummit, sukulaiset, ystävät ja koko kylä. Yhteiskunta tulee mukaan tukien ja palvelujen muodossa. Ajattelen, että työryhmän ideoiden kohteena ovat kaikki nuoret, jotta he eivät edes joutuisi syrjäytymisvaaraan tai voisi pahoin. Vastamäen aiheuttajana voivat olla talouden rakenteet ja suhdanteet, mutta myös monet muut tekijät. Kirkko on tässä asiassa tärkeä toimija. Kirkossa ja seurakunnissa tehdään erittäin paljon lapsija nuorisotyötä, joka tähtää juuri nuorten hyvään elämään ja vanhempien tukemiseen lasten kasvattamisessa. Suomalainen keskustelu ryöpsähtelee. Kun esillä oli vanhuslaki, keskustelupalstat olivat täynnä vaatimuksia ikäihmisistä huolenpidon tärkeydestä. Kun julki tuli lapseen kohdistunut väkivaltatapaus, palstat täyttyivät lapsista huolehtimisen vaatimuksista. Vaatimukset kohdistuvat vuoroin vanhempien vastuuseen, vuoroin yhteiskunnan velvoitteisiin. Elämä on kokonaisuus. Jos kukin omalla paikallamme perheessä, naapurina, työssä tai esimiehenä ja muina vastuullisina päättäjinä emme väistäisi, vaan välittäisimme riittävästi ihmisistä, huolia ja pahoinvointia olisi vähemmän. Silloin pitäisimme myös ne rakenteet kunnossa. Eräs tavallisista ideoista on: Voimme päättää, että me emme ole niitä, jotka ensimmäisenä sanovat avunpyytäjälle, että puhu jollekin toiselle. Auta, jos suinkin jaksat ja kykenet. Markku Jalava Hyvä paimen Ristinmerkki, Lionel Messi ja minä KATSELEN televisiosta suosikkijoukkueeni Barcelonan peliä. Pallo kulkee taitavasti mieheltä miehelle. Lionel Messi, maailman parhaaksi valittu pelaaja viimeistelee maalin. Hän jatkaa juoksuaan ja siunaa itsensä ristinmerkillä. Hän kohottaa molemmat etusormensa ja katseensa ylös. Nuo eleet koskettavat minua. Niissä on minulle viesti. Ikään kuin Lionel kertoisi: Lahjani, terveyteni ja tämäkin maali ovat riippuvaisia Jumalan siunauksesta. Hänelle kuuluu kaikesta kunnia. Kuopuksemme lähtee aamulla kouluun. Vaimoni rientää hänen peräänsä ovelle ja siunaa hänet pyhällä ristinmerkillä. Se herkistää minua. Tekisi mieli tehdä samoin, mutta ajattelen: Tuo on vaimon juttu. Makaan vuoteella. Iltarukous jää kurkkuun. Ajatuksia ei nouse mieleen -ei edes suomalaisen miehen iltarukousta: Niinkus tiedät. Amen. Hapuilen pimeässä huoneessa ristinmerkkiä. Vien käteni hitaasti otsalta ensin rinnalle, sitten vasemmalta olkapäältä oikealle. Olen rukoukseni pitänyt. Koko elämäni on jätetty Jumalani varaan. Nukahdan. Ristinmerkin teko on luontevaa katolilaisille ja ortodokseille. Vieraampaa se on meille luterilaisille. Luther opettaa kirkkomme Katekismuksessa: Siunaa itsesi aamuin illoin pyhällä ristinmerkillä. Rippikoululeirillä harjoittelimme iltahartaushetkissä ristinmerkin tekoa. Suljimme sitä tehdessä ajatuksemme, tunteemme ja koko fyysisen olemuksemme Taivaan Isän käsiin. Ristinmerkki on piirretty otsaani ja rintaani jo kasteeni hetkellä. Sen merkin turvin voin aloittaa aamuni ja sen suojaan voin sulkea yöni. Se kantaa minua läpi elämän, se kantaa myös läpi kuoleman. Viimein arkkuni kanteen piirretään hiekalla ristinmerkki. Ristinmerkki on elämän merkki. Kuolema on voitettu Golgatan ristillä. Sinäkin voit kanssani tapailla ristinmerkkiä silloin kun tarvitset suojelusta, rohkaisua, haluat siunata lapsesi tai ruokasi. Voit jättää itsesi ristimerkillä Jumalan haltuun. Juha Sahamies pastori Nastolan seurakunta

3 Kirkonseutu 19/ rippikoulua järjestetään vuonna 2013 Lahden ja ympäristön seurakunnissa. Valtaosa Asikkala on leirikouluja, mutta kaupunkiripareitakin on. Bedan pirtillä Rakokivessä on avoimet ovet joka keskiviikko ja perjantai. Diakoniaviikon perjantaina siellä on luvassa mm. täytekakkukahvit. Pirtistä on vuosien myötä kehittynyt kulmakunnan olohuone jossa tavata tuttuja. Kuvassa (vas.) Rauni Yletyinen, Terttu Kohonen, Kaija Mikkola ja Mirja Poutanen. Diakonia pitää huolta Diakonia on yksi kirkon perustehtävistä, ja tämän haluamme tuoda teemaviikollamme esille, Nastolan seurakunnan diakonissa Pirkko Aulén kertoo. Nastolassa järjestetään lokakuun alussa samaan aikaan valtakunnallisen Vanhusten viikon kanssa diakoniaviikko teemalla Pidetään huolta. Haluamme tavoittaa eri ikäisiä ihmisiä ja kertoa, mitä kirkon diakonia on, miten se auttaa ja toimii arjessa. Samalla haastamme ihmisiä yhteen ja kohtaamaan lähimmäisiään, pitämään huolta niin itsestään kuin toinen toisistaan. Pirkko Aulén rohkaisee kaikkia tulemaan mukaan ja katsomaan, mitä seurakunnalla on annettavaa, tai olisiko itsellä jotain annettavana yhteiseen jakoon toisten ihmisten hyvinvointiin. Diakonian piirissä toimii jo nyt suuri joukko vapaaehtoisia eri tehtävissä, mutta uusille vapaaehtoisille löytyy edelleen mielekästä tekemistä. Tukea työnhakuun Tulkaa mukaan katsomaan yhteen tai useampaan tapahtumaan, miltä kirkon diakonia tänään näyttää, Pirkko Aulén kehottaa. Koruista konserttiin Diakonian teemaviikko alkaa kirkossa messulla ja se päättyy seuraavana sunnuntaina kirkkokonserttiin, jolloin myös juhlitaan kirkon 40 vuotta täyttäviä urkuja. Tähän väliin mahtuu sitten kaikenlaista. Tapahtumista mainittakoon esimerkiksi maanantain työttömien ruokailu Kakstahdissa, sekä naisten Tuunausilta seurakuntatalossa. Iltaa vietetään korujen ja askartelun parissa. Nappikoruja ja muita askarteluja valmistetaan myyjäisiin, mutta materiaalimaksun hinnalla voit loihtia myös itselle vaikkapa uudet nappihelmet. Tiistaina järjestetään erityisesti eläkeikää lähestyville kyläkierros ja keskiviikkona on vuorossa Vanhusten viikkoon liittyvä ikäihmisten juhla seurakuntatalolla. Vanhusten viikon teemana tänä vuonna on Yhdessä vahvempia. MONITOIMIKESKUS Takataskussa Huovilankatu 4:ssä on Työnhakijapäivä torstaina kello Teemana on Tukea ja vinkkejä työnhakuun sekä vireessä pysymiseen. Tilaisuus on työttömille, heidän perheilleen sekä työllisyystyön ammattilaisille. Tarjolla on tietoa avoimista tuki-, harjoittelu- ja työpaikoista, työllisyyshankkeista, oppisopimuksesta, koulutuksesta, koulutuksen tukipalveluista sekä eri toimijoiden esittelyä sekä tietoiskuja. Katutasossa on infopisteitä ja henkilökohtaista neuvontaa. Kolmannessa kerroksessa on tietoiskuja, ilmaiset pullakahvit ja musiikkia. Kellarikerroksessa voi tuunauttaa tukkansa duuninhakukuntoon, kun Salpauksen hiusalan opiskelijat tekevät miehille ja naisille pikakampauksia. Atk-luokassa esitellään Kelan palveluja ja kerrotaan työhönvalmennuksesta Takataskussa. Pysäkillä on tietoa maahanmuuttajapalvelu Alipista ja erilaisesta oppijuudesta. Mukana ovat TE-toimisto, Kela, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden Ateria, Terveyskioski, Alipi, SPR Kontti, Lahden Manna ry, Lahden seudun erilaiset oppijat, LiTy ry, Manna ry, Opin Ovi, Liitu-projekti, Koti ja kuusi OSK, Oppimiskeskus Shoppi, Kunnolla työhön / Tuoterengas ja Monitoimikeskus Takatasku. Kirkonkirjat Kastettu: Jonne Markus Vallius, Miia Anniina Silvennoinen. Avioliittoon vihitty: Jari Matias Toivoniemi ja Jonna Marika Varpa. Hautaan siunattu: Anja Maria Laurell 76 v, Mirja Kaarin Huovila 91 v. Heinola Kastettu: Eerika Säde Auroora Rantanen, Eppu Oiva Hannula, Ella Sanelma Leppä, Daniel Rikhard Salonen, Iida Malle Tikkanen Avioliittoon vihitty: Ville Ensio Hokkanen ja Marke Hannele Räsänen, Olli Juhani Oikari ja Paula Riitta Heikkilä, Ilkka Petteri Huuskonen ja Anne Kaarina Savolainen, Reijo Tapani Lahtinen ja Heidi Maarit Perttilä. Hautaan siunattu: Irma Mirjam Varis 91 v, Rauha Kuorttinen 85 v, Signe Mirjam Elfvengren 84 v, Martti Olavi Seppänen 82 v, Ulla Matilda Lehtinen 76 v, Hannu Kalevi Piekäinen 72 v, Anna-Liisa Huotari 66 v, Aarne Antero Granroth 64 v, Kaija-Leena Salomaa 62 v, Veli-Jukka Virtanen 49 v Hollola Kastettu: Essi Olivia Aho, Ines Ilta Maaria Boman, Jonatan Konsta Simeon Heino, Nelli Janette Jokinen Ian Christian Löfberg, Vincent Anton Daniel Noponen, Otto Hannu Paloniitty, Nico Veikka Mikael Sonninen, Nooa Oliver Ensio Valtonen, Hugo Frans Varantola, Aada Helmi Emilia Waskinen, Lila Elina Vähäsarja Avioliittoon vihitty: Jukkapekka Olavi Porali ja Anne Kristiina Tuomainen Hautaan siunattu: Elsa Aura Ahonen 91 v, Jaakko Juhani Kemppi 62 v. Kärkölä Avioliittoon vihitty: Petri Ilari Puuronen ja Kati Anne-Marika Carpenter. Hautaan siunattu: Helmi Ester Qvick 96 v. Nastola Kastettu: Samuel Eemeli Siitari, Enne Ilona Eulalia Virtanen, Minea Elena Vuori, Amanda Helle Ilona Raatikainen, Juuso Erkki Ilmari Kumpunen, Elina Krista Julia Laulajainen, Eppu Artturi Kölli, Topi Verneri Ala-Akkala, Jonna Elisa Ylenius Avioliittoon vihitty: Jari Tapani Laulajainen ja Anne Mari Korhonen Hautaan siunattu: Aino Kaarina Seilo 75 v., Kalevi Taponen 83 v., Hilja Katri Ravantti 87 v. Keski-Lahti Kastettu: Kiira Eveliina Korhonen, Kiia Anna Aleksandra Savonen, Leevi Adiel Seppänen, Alissa Elsa- Maria Sallinen, Oskari Onni Iivari Taiviola, Kasperi Vili Robert Kalska, Aapo Eemeli Matilainen, Carlos Sebastian Kumpulainen, Leevi Matias Vidgren, Susanna Anneli Helminen Avioliittoon vihitty: Ossi Ilmari Tervo ja Anna-Leena Malmberg, Antti Tapani Ukkonen ja Annika Jenna Maaria Leinonen, Toni Pauli Ahtiainen ja Kristina Alisa Karolina Helander, Heikki Johannes Löytynoja ja Kati Johanna Honkanen Hautaan siunattu: Eeva Helena Pelkonen 76 v, Vieno Kyllikki Iivonen 91 v, Tauno Olavi Vuorio 92 v, Anja Eliina Korhonen 81 v, Jaakko Johannes Lehmusvirta 80 v, Raili Keyriläinen 84 v, Arvo Juhani Lonka 72 v, Kalle Pekka Sammalkorpi 64 v Laune Kastettu: Iina Helmi Amanda Nurminen, Selma Vanamo Raappana, Kiira Olivia Lackström, Niilo Olavi Mikael Helviö, Emma Maria Katariina Koskela, Jerry Noa Viljami Valkjärvi, Iina Emilia Kirves, Etta Eveliina Tolsa, Anni Lilia Rönkkö, Tuukka Topias Kallio, Rosella Kristiina Felicia Timonen, Ilmari Juhani Kantoluoto, Teemu Valtteri Kauppinen, Ellen Alexandra Raskila, Topias Juho Jalmari Mäkinen Avioliittoon vihitty: Harri Juhani Pekonen ja Sanna Helena Riihelä, Kari Erkki Juhani Aaltonen ja Noora Suvi Marjatta Ahola, Toni Petteri Hakkarainen ja Taija Elisa Pynnönen, Pasi Juhani Haapaniemi ja Anu Marika Sintonen, Teemu Juhani Sundelin ja Liinu Anna-Riitta Heiskanen, Joni Juhani Savolainen ja Emilia Annika Perttunen Hautaan siunattu: Lilja Lempi Kyllikki Toivonen 81 v, Toini Mirjam Lemmetyinen 96 v, Esa Markus Rauhala 73 v, Lahja Siviä Muikku 74 v, Jukka Ensio Kuisma 54 v, Pentti Olavi Ronni 89 v, Maire Tellervo Ukkonen 87 v Joutjärvi Kastettu: Niklas Juhani Kalevi Lahtinen, Urho Kustaa Lehtonen, Vihtori Johannes Lehtonen, Jouko Antti- Ilmari Karinpoika Ruuskanen, Lilja Ilona Salminen, Sisu Viljami Nurmi Avioliittoon vihitty: Risto Kalevi Korhonen ja Ulla-Maria Salonen, Sampsa Ismo Juhana Hämäläinen ja Hanna-Kaisa Kousa, Mikko Juhani Julén ja Outi Sari Aliisa Aho Hautaan siunattu: Kerttu Marjatta Määttänen 94 v, Eine Irene Hatakka 82 v, Toivo Ilmari Mikkola 76 v, Markku Kustaa Laikka 72 v, Jorma Rolf Olavi Seppälä 63 v Salpausselkä Kastettu: Niklas Sakari Mylly, Veeti Viljam Parikka, Leo Vertti Savola, Hilma-Maria Seliina Vähäkangas, Anni Sofia Kautto, Eetu Lennart Mikael Vilkman, Luka-Erik Pylväläinen, Niila Eliot Koistinen Avioliittoon vihitty: Eero Paavo Pulkkinen ja Minna Joanna Kyllinen, Heikki Sakari Kiesiläinen ja Auli Kristiina Kujala, Lauri Artturi Asiala ja Heidi Kristiina Alastalo, Tero Tapani Heikkinen ja Miia Marika Lång Hautaan siunattu: Maila Hillervo Kaste 81 v, Klaus Dieter Schöne 70 v, Jorma Heimo Antero Ojala 66 v, Pasi- Pekka Kutvonen 49 v, Helvi Tellervo Virkki 95 v, Esko Olavi Nieminen 76 v, Hannu Tapio Veckman 62 v. 3

4 4 Kirkonseutu 19/ Palvelut & tapahtumat Käsityöntekijän aarreaitta nyt Lahdessa! Aukioloaikamme ark la (sunnuntaisin suljettu) isun alennusin M a m a k ja in k e te Apila Ap loppuun! n u u sk y sy a ss a im o kuponki v PRISMAKESKUS LAUNE LAHTI PUH. (03) Arte-lääkärit Lahti - Heinola Erikoislääkäreitä Yleislääkäreitä Psykoterapeutti Sairaanhoitajan vastaanotto Ajanvaraus klo 9-15 p Aleksanterinkatu 9 (Tuomitalon piha) LAHTI Pikijärventie 1 (ent.reuma) HEINOLA yhteensopivia sarjoja tilkkutöihin - teemapuuvilloja - valtavasti lasten puuvilloja - kuvioflanelleja vauvasta vaariin - ihanaa paksua collegea sitä aitoa jenkkilaatua - kuviofleecejä kiloittain ja metreittäin - villaisia takkikankaita - puuvillavanua - valtavasti huonekalukankaita joka käyttöön Ja paljon paljon muuta! Ja se on ihan totta. Tervetuloa löytöretkelle Tule katsomaan, miksi monet hihkuvat riemusta löytäessään tiensä meille. erilaiseen kangaskauppaan! Kirkonseutu Nyt myynnissä: upea valikoima2x50 joulupuuvilloja Kangaskauppa WEXLER... vaikka mitä kuoseja käsitöihin. Marjo Nevavuo Jos haluat myydä tuotteet joulumyyjäisissä, nyt on viimeinen aika tehdä ne. Vesijärvenkatu 32 ( ent. kirppis ), puh: ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Heli Kivioja kokoproteesit, pohjaukset ja korjaukset Aleksanterinkatu 3, Lahti katutaso puh NÄIN MINÄ HALUAN HAUTAUSTESTAMENTTI Pihasuunnitelmat Ammattilainen apunasi! Pihaneuvontakäynnit Yksityiset Yritykset Taloyhtiöt Syksyllä tilattu suunnitelma on toteutusvalmiina heti keväällä! Soita ja kysy lisää! PIHASUUNNITTELU MARJO NEVAVUO Levon kasvihuoneet Levonkatu marjo.nevavuo@phnet.fi Onnellinen elämä Valoisa ja kodikas Vire Koti Puntari sijaitsee kauppakeskus Sykkeen kanssa samassa korttelissa.tarjoamme: ympärivuorokautista palveluasumista palveluasumista lyhytaikaista palveluasumista turvallista asua ja elää virikkeellistä yhteistä toimintaa Tiedustelut: Eija Hirvonen puh , Taina Kotamaa-Haukka puh tai P\\QWL#PDLQLRYLUH Vire Koti Puntari Sammonkatu Lahti Noutakaa meiltä veloituksetta tietopaketti hautausasioiden ennakkosuunnittelua varten. Sinitilit Sinikka Tuominen Aleksanterink. 16 Lahti p sinikka.tuominen@asuntoverkko.com Seudun vanhin hautaustoimisto KALLIOINEN Hämeenkatu 11 Puh. (03) KARIN HOITAVAT KÄDET Hartiat jumissa? Päätä särkee? Selkää kolottaa? Voimattomat jalat? Hieronnasta apua Monipuolisesti ja laadukkaasti Lahdessa Rauhankatu 7 KÄDET JOTKA VÄLITTÄVÄT Ajanvaraukset: p Lahden Hierojakoulu Klassinen hieronta Mobilisoiva hieronta Lihasvenytykset Kylmä- ja lämpöhoidot Hinnat Osahieronta 25 min 15 Puolihieronta 50 min 20 NYT HIERONTAA MYÖS VIIKONLOPPUISIN! Kokohieronta 80 min 30 Lahden Hierojakoulun ammattitaitoiset hierojat palvelevat teitä nyt myös viikonloppuisin! Varaa aika ajanvarauksestamme p Ajanvaraus p Palvelemme ma-to klo 8-12 ja sekä pe 8-12, myös keskimäärin joka toinen viikonvaihde Karjalankatu 45, Ruolan ostoskeskus Perukirjat, jakokirjat, testamentit, edunvalvontavaltakirjat yms. Hyvinvointia jonka huomaa. Hellää ja yksilöllistä PlusTerveyshuolenpitoa viihtyisällä perhevastaanotolla Jukka Rissanen Hammaslääkäri jukka.rissanen@plusterveys.fi Ajanvaraus: p Käyntiosoite: Rautatienkatu 14 B 8, Lahti Vanhat kaivot auki raamattuillat Hän kaivatti uudelleen auki isänsä Abrahamin päivinä NDLYHWXW NDLYRW MRWND ğolvwhdodlvhw ROLYDW $EUDKDPLQ kuoleman jälkeen tukkineet, ja antoi niille samat nimet kuin hänen isänsä oli Syksy 2012 antanut. (1. Ms. 26:18) ke klo 18-19:30 Mun hyvään Herraani Samoin tahtovat uskon perustotuudet mä panen toivoni. hautautua ja ne on kaivettava esille ke klo 18-19:30 Raamatusta aina uudestaan. Tule, Jumala ompi linnamme ja etsiydytään yhdessä löytösyvyyteen! vahva turva aivan. Iltoihin sisältyy mahdollisuus ke klo 18-19:30 esirukoukseen. Ken Jumalan tuomion Paikkana Dilan Betel-Sali, osoitteessa torjua voi, se läheltä Sibeliuksenkatu 6B. löytää ja kaukaa. Pastorit: Petri Kortelahti, Jari Laulainen ja Petri Välimäki Vuorikatu 4, 3.krs, Lahti / (03) SYYSLAHTI LKV ASUNTOMARKET RAUHANKATU110 9, LAHTI p ASUNTOKAUPAT JA ARVIOT yli 30 vuoden kokemuksella, ammattitaidolla ja vastuullisuudella. Kohtuulliset palkkiot esim. (3,2 % sis ALV.) Pyydä maksuton arvio ARVOISA KUNNALLISVAALIEHDOKAS Kirkonseutu tarjoaa edullista mainostilaa vaalikampanjanne lehti-ilmoituksille Kysy lisätietoja: Paula Kontio, puh tai kontio.paula@phnet.fi

5 Kirkonseutu 19/2012 Retki Ateneumiin la Lähtö klo 10 Marolank. pys. Esillä viimeisin löytö: Helene Schjerfbeck - Nainen ja lapsi. Aloitamme näyttelykierroksen videoesityksellä klo 14. Tutustuminen myös Helsingin talvipuutarhaan. Hinta 55 e sis. lounaan. Ilm menn. Maria Helin puh Haluatko tehdä vapaaehtoistyötä, jolla on merkitystä? Lahden Missiokauppa on lähetystyön ja kansainvälisen vastuun kauppa, joka toimii vapaaehtoisten voimin. Etsimme uusia vapaaehtoisia koulutettavaksi myyjiksi. Tule tutustumaan toimintaamme Vapaudenkatu 6 tiistaisin klo niin kerromme lisää. Lähetyksen ja kansainvälisen vastuun kauppa Vapaudenkatu 6, Lahti puh seutu Seuraava lehti ilmestyy ke Aineistot pe klo 12 mennessä osoitteella: kontio.paula@phnet.fi Varaa ilmoituksesi ajoissa tai (03) Palvelut & tapahtumat Seurakunnissa tapahtuu Sapattiateria perjantaina klo 18 Salpausselän kirkossa, Petsamonkatu 10 Isäntinä Tapani ja Ulla Malinen Aterian hinta 10. Ilmoitt mennessä puh tai tapani.malinen@suomi24.fi Lahden seudun Israelin Ystävät Takataskun työnhakijapäivä Tukea ja vinkkejä työnhakuun Perjantaina klo Huovilankatu 4, Lahti Tapahtumassa ovat mukana Takataskun lisäksi TE-toimisto, Kela, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden Ateria, Terveyskioski, Alipi, SPR Kontti, Lahden Manna ry, Lahden seudun erilaiset oppijat, LiTy ry, Manna ry, Opin Ovi, Liitu-projekti, Koti ja kuusi OSK, Oppimiskeskus Shoppi ja Kunnolla työhön / Tuoterengas. 27 vuotta kaukaisen lähimmäisen hyväksi Ilmat viilenevät, meiltä löydät: käsinkudotut villasukat ja lapaset aikuisille ja lapsille vauvalle nuttusetit, töppöset ja lapaset Alpakkavillaiset viitat ja neuleet Perusta lahjatavarat ja soittimet eri maista Herran Siunaus -riipukset, enkelit, ikonit adressit, osanottokortit, käsintehdyt kortit kotimaiset käsintehdyt kynttilät, lyhdyt Reilun kaupan kahvit, teet, suklaat En Gedi ihonhoitotuotteet Israelista ja paljon, paljon muuta Tervetuloa ostoksille uusittuun kauppaamme! Avoinna ma-to klo 10-17, pe klo 10-15, la suljettu Lähde Israeliin Lähetyksen ja kansainvälisen vastuun kauppa Vapaudenkatu 6, Lahti, puh Matkanjohtajina nimikkolähetit Tapani ja Ulla Malinen. Suorat lennot Finnairilla Tel Aviviin. Majoitus Jerusalem/Leonardo Jerusalem, Tiberias/Leonardo Club. Perushinta puolihoidolla 1395 e. Yhden hengen huonelisämaksu 299 e. Perushintaan ei sisälly retket. Matkan aikana tehdään retkiä Toiviomatkojen ammattitaitoisen oppaan johdolla. Retkipaketin ostaminen on mahdollista jo etukäteen Suomessa, jolloin pakettihinta on n. 300 e. Erillisretken hinta on 60 e. Tied. ja varaukset Tapani Malinen puh tai Ulla Malinen puh , tapani. malinen@suomi24.fi ja ulla.malinen@suomi24.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä Toivomatkat. Ankkurin seurakuntakodin toimintaa syksyllä 2012 Seurakunnan toimintaa: Ehtoollisjumalanpalvelukset Ankkurin seurakuntakodilla klo , 2.12., ja jouluaaton hartaus klo 15. Kauneimmat joululaulut klo 15 Varkkarikerho ma klo Perhekerho ke klo 9-11 Varkkarikerho ke klo Pyhäkoulu to klo Muuta toimintaa: Miehet Ankkurissa ma klo Partio parillisina viikkoina tiistaisin klo Helminauharyhmä ke klo Harjulan liikuntaryhmä to klo Seniorinaiset parittomina viikkoina torstaisin klo Ankkurin miestenkerho parittomina viikkoina torstaisin klo Vauvaperhekerho pe klo Ankkurin asukasyhdistyksen joulumyyjäiset klo Lämmin kiitos muistamisesta ja antoisista työvuosista Lahdessa. Tervetuloa virkaansiunaamiseen Helsingin tuomiokirkkoon klo 18. Jumalan siunausta toivottaen Pekka Särkiö kenttäpiispa Rukousilta Nastolan kirkossa to klo Rukousillassa mukana Pirkko Jalovaara NASTOLAN SEURAKUNTA 5 Pidetään huolta Diakonia- ja vapaaehtoistyön viikko Nastolassa Sunnuntai klo 10 Messu Nastolan kirkossa klo Syntymäpäiväjuhla seurakuntatalossa tänä vuonna 70 vuotta täyttäville Maanantai klo Työttömien ruokailu Kakstahdilla, Kukkastie 3, ruokailuun ei tarvitse lounaslippuja Kuljetus Kakstahtiin Villähteeltä klo Solinan edestä reittiä: Villähteen vanhatie- Kakstahti, sekä Uudenkylän kääntöpaikalta klo reittiä Heinolan vanhatie -Rakokiventie-Niinitie- Pekkalantie - Kukkastie- Kakstahti. Paluut samoja reittejä. Autossa lukee Kakstahdin lounaskuljetus klo Tuunausilta naisille seurakuntatalossa. Tule mukaan viettämään iltaa korujen ja askartelun pariin. Teemme nappikoruja ja askarteluja myyjäisiin. Materiaalimaksun hinnalla voit loihtia myös itsellesi uudet nappihelmet, tarjolla iltapala. Tiistai klo Musiikillinen ehtoollismessu kehitysvammaisille seurakuntatalossa klo Kyläkierros (Villähde, Ruuhijärvi, Luoteis-Nastola, Uusikylä). Kierrokselle kutsutaan erityisesti tänä vuona 63 vuotta täyttäviä. Kierros alkaa seurakuntatalolta, jossa ensin kahvit sekä tietoa seurakunnan vapaaehtoistoiminnasta. Ilmoittautumiset puh viimeistään Keskiviikko klo Ikäihmisten juhla seurakuntatalolla: puhujana Akuutti 24:n ylilääkäri Liisa Kokkonen, Lauletaan viittoen kuoro, vuoden seniorin julkistaminen, yhteislaulua, valokuvaesitys Erkki Hämäläinen, tuolijumppaa, keittolounas ja täytekakkukahvit (5 ) Järjestävät: Nastolan kunta ja seurakunta, Nastolan Vanhusja vammaisneuvosto sekä Helluntaiseurakunta. Ilmainen kuljetus Lehtimän busilla reittiä: Uudenkylän kääntöpaikka ja Villähteeltä Lähde Grillin p-paiklata. Bussit lähtevät klo ja kulkevat 4B reittiä. Ilmoittaudu kyytiin viimeistään puh Tiina Häyrinen Torstai klo Kristittyjen yhteinen sanan ja rukouksen ilta seurakuntatalossa, mukana Urpo Sällälä, juonto Kari Mäkinen Perjantai klo Bedan pirtillä avoimet ovet, täytekakkukahvit, arpajaiset diakoniatyön hyväksi, yhteislaulua Sunnuntai klo 10 messu Nastolan kirkossa klo 18 Konsertti Nastolan kirkossa, Urkujen pauhua ja laulun hurmaa, Sannamaria Salli laulu ja Henri Hersta urut. Koko viikon ajan seurakuntatalolla esillä päiväkerholaisten piirustuksia Neulo ja lahjoita villasukkia ja lapasia lapsille ja nuorille Löytyykö sinulta intoa neuloa ja halu auttaa toista ihmistä. Diakoniatyö haastaa kaikki innokkaat neulomaan villasukkia ja lapasia nastolalaisille lapsille ja nuorille. Villasukkia ja lapasia voit tehdä pitkin syksyä ja toimittaa niitä kirkkoherranvirastoon. Villasukkia ja lapasia jaetaan jouluna yhteistyössä diakoniatyön, sosiaalitoimen ja neuvolan kanssa. Anna tunti hyväntekeväisyyteen Nastolalaiset yritykset on haastettu mukaan hyväntekeväisyyteen. Lisätetoja antaa dikonissa Reija Iivonen puh Yrityksillä myös mahdollisuus tukea Nastolassa tehtävää diakoniatyötä, tili FI NASTOLAN SEURAKUNTA

6 6 Kirkonseutu 19/ MARKKU SEPPÄNEN Lastenohjaajat Sinikka Leporanta ja Tuula Heinonen menossa Joutjärvellä päiväkerholaisten kevätkirkkoon 1980-luvulla. Lastenohjaaja Arja Helminen opettaa päiväkerholaisia luistelemaan Pieni on suurta Päiväkerhoissa eletään arjen kristillisyyttä. Lapsia ohjataan vastuuseen ja auttamiseen. Laura Visapää Päiväkerhotyö Lahden seurakunnissa täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Ensimmäisen päiväkerhon perusti tyttötyönohjaaja Helka Pärssinen vuonna Pärssisen kerho kokoontui Launeella Sorvarinkatu 4:ssä kerran viikossa reilun tunnin ajan. Pärssisen apuna oli pari koulutyttöä ohjaamassa 15 kerholaista. Joutjärven seurakunnassa päiväkerhotyön aloitti tyttötyönohjaaja Anna- Maija Rikala (myöhemmin Uski) 1963 Ruolankatu 18:n kerhohuoneessa 30 lapsen kanssa. Kevätkaudella 1964 aloittivat päiväkerhot toimintansa myös Joutjärven kirkolla ja kaupungin kerhohuoneessa Hirsimetsäntie 66:ssa. Keski-Lahden seurakunnassa alkoi nuorisonohjaaja Anu Lepistön aloitteesta kokoontua kaksi päiväkerhoa tammikuusta Rouva Anneli Forssin ohjaamat kerhot olivat Mustankalliontie 54:ssä ja Karjalankatu 14:ssä. Salpausselän seurakunnan ensimmäisen päiväkerhon aloitti 1966 tyttötyönohjaaja Hilkka-Helinä Karanka Jalkarannassa Köllilla. Kerho kokoontui lastentarhaopettaja Anelma Laajarinteen johdolla. Päiväkerhotyön tarkkaa alkamisajankohtaa Suomessa on vaikea määritellä. Työn uranuurtajia oli Turku, jossa päiväkerho starttasi jo Päiväkerhoja perustettiin ensin suuriin kaupunkeihin, joista työmuoto levisi nopeasti muualle. Annikki Hovila toiminnanjohtajaksi Syyskuussa 1966 Lahden seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto valitsi päiväkerhotyön väliaikaiseen johtokuntaan pastori Helmer Harveksen, terveyssisar Liisa Helteen, diakoni Erkki Hokkasen, varatuomari Eero Pellonpään, farmaseutti Marita Puusolan ja kansakoulunopettaja Irma Walleniuksen. Päiväkerhotyö laajeni nopeasti, sillä syksyllä 1966 toiminnassa aloitti 12 päiväkerhoa, joissa oli liki 200 lasta. Vuoden loppuun mennessä kerhojen määrä nousi 19:ään. Kerhonohjaajia oli kuusi, ja kirjoilla noin 600 lasta, joista lähes 400 oli vakituisia kerhossa kävijöitä. Päiväkerhotyön ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi valittiin lastentarhaopettaja Annikki Hovila. Kun päiväkerholaisten määrä näytti jatkuvasti kasvavan, eivät tyttötyönohjaajat voineet yksin vastata päiväkerhoista varsinaisen oman työnsä kärsimättä. Niinpä päiväkerhoihin palkattiin niin sanottuja päiväkerhotätejä, joita tyttötyönohjaajat ohjasivat ja järjestivät heille kursseja. Hovila loi nopeasti ensimmäisen ohjesäännön päiväkerhotyölle. Siinä todettiin, että Lahden seurakunnissa toimivia päiväkerhoja hoitavat päiväkerhotyönjohtokunnan valitsemat ja tehtäviinsä koulutetut päiväkerhotädit, joiden johtajana toimii päiväkerhotyönjohtaja. Alusta alkaen kerhojen tarkoituksena on ollut kasteopetuksen antaminen laulun ja leikin avulla. Ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa puhutaan evankeliumin havainnollistamisesta, ryhmätyöskentelystä ja sosiaalisuudesta. Varhainen kerhopäiväsuunnitelma jaotteli kerhoajan uskonnolliseen ohjelmaan, opittavaan ohjelmaan, leikkeihin, lauluihin, askarteluun ja retkiin sekä kerholaisten esityksiin ja ruokailuun luvulla päiväkerhotädeistä koulutettiin lastenohjaajia piispainkokouksen hyväksymällä lastenohjaajakurssilla, jota täydennettiin paikallisilla koulutuksilla. Lahdessa lastenohjaajat kokoontuivat joka toinen viikko käymään yksityiskohtaisesti läpi seuraavien viikkojen ohjelmaa ja keskustelemaan työn ongelmista. Päiväkerhojen määrällinen huippu oli syksyllä 1980, jolloin kerholaisia oli luvulla kaikki halukkaat kerholaiset eivät mahtuneet ryhmiin, sillä pulaa oli sekä tiloista että ohjaajista. Ohjaa- Päiväkerhotyön 50- vuotisjuhlista ilmoitus sivulla 19! Kukin päiväkerho valitsee itselleen nimen. Ahtialan eräs lapsiryhmä haluaa olla Porkkanakerhossa. Tunnus tehtiin yhdessä kerhohuoneen seinälle. japulaan toi pientä helpotusta Lahdessa poikkeusluvalla järjestetty lastenohjaajakurssi Ammatillisessa kurssikeskuksessa. Tosin suurin osa kurssilaisista oli työssä olevia lastenohjaajia, jotka näin pätevöityivät lastenohjaajiksi. Ensimmäiset päiväkerhot olivat kerran viikossa ja tunnin mittaisia. Työn alkuvaiheista viikoittainen kerhoaika on selvästi pidentynyt. Jo 1980-luvulla nelivuotiailla oli kahden tunnin mittaiset kerhot kahdesti viikossa ja 5-6 -vuotiaille yleensä kolme kertaa viikossa 2-3 tuntia. Kristillinen kasvatus perustana Päiväkerholaisten määrä kääntyi laskuun 2000-luvulla. Uusi päivähoitolaki loi merkittävästi päiväkotipaikkoja, sillä laki velvoitti kunnan järjestämään hoitopaikan kaikille alle kouluikäisille. Syksyllä 2002 päiväkerholaisten määrä oli pudonnut Lahdessa 600 lapseen. Esikouluopetuksen tulon myötä myös seurakuntien päiväkerhoissa alettiin tukea 6-vuotiaiden kouluvalmiuksia. Virallisen esiopetuksen vaihtoehtona lapset voivat jatkaa tutussa kerhoryhmässä kouluikään asti. Päiväkerhotyö on kehittynyt yhä ammatillisempaan suuntaan. Lastenohjaajiksi valmistutaan suorittamalla 120 opintoviikon mittainen lapsija perhetyön perustutkinto. Lastenohjaajat ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Päiväkerhotyö on osa avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja vaihtoehto perheille, jotka eivät tarvitse lapsilleen päivähoitoa. Yhteistyö kaupungin päivähoidon kanssa on tärkeää. Vuonna 2008 valmistui kirkon varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma (Vake) Lapsi on osallinen. Sen pohjalta Lahden seurakunnat ovat laatineet oman Vakensa Pieni on suurta. Se on pohjana kaikelle varhaiskasvatukselle, myös päiväkerhotyölle. Painopisteet Kaste ja kasvatus, Avoimet varhaiskasvatuspalvelut, Lapsidiakonia ja Vapaaehtoisuus toteutuvat myös päiväkerhon arjessa. Kristillinen kasvatus on ollut alusta asti päiväkerhotyön perusta, ja edelleen se on luovuttamaton osa toimintaa. Päiväkerhoissa eletään arjen kristillisyyttä, toisesta huolehtimista ja välittämistä ja lapsen näkemistä ja kuulemista. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten ja vanhempien kohtaamiseen. Lapsia ohjataan vastuunkantamiseen ja auttamisen iloon. Päiväkerholaisten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut noin sadalla lapsella. Tämän päivän ja tulevaisuuden haasteena onkin se, että päiväkerhoissa on edelleen kerholaisia. Päiväkerholla on ollut paikkansa lahtelaisten lasten ja perheiden elämässä jo 50 vuoden ajan, ja tämä tärkeä paikka säilyy edelleen.

7 Kirkonseutu 19/ Lapset ovat mussukoita Lastenohjaaja Tarja Kallio on ollut Patoseudun alueen oma kerhotäti. Laura Visapää Tarja Kallio on ollut 32 vuotta lastenohjaajana Patoseudussa. Lastenohjaaja Tarja Kallio on tänä syksynä vastaanottanut viimeiset päiväkerholaisensa. Takana on 32 syksyä avaamassa päiväkerhon ovea. Lokakuussa on aika siirtyä ensin lomalle ja sitten eläkkeelle. Tarja Kallio on tehnyt pitkän työuransa Launeella Patoseudun lasten ja perheiden kanssa päivä- ja perhekerhoissa. Kerholaisiakin on ollut kahdessa polvessa. Taaksepäin ajatellen aika on mennyt nopeasti. Työtä on ollut kiva tehdä alueen mukavien perheiden kanssa, summaa Tarja työvuosiaan. Tarjan ura lastenohjaajaksi urkeni omasta kokemuksesta. Perhe Kallio asui keskustassa torin laidassa, ja perhepäivähoitajana työskennellyt Tarja kävi lasten kanssa Kirkkokadulla äiti ja lapsi -kerhossa. Päiväkerhokin oli tullut tutuksi omien lasten kautta. Lea Kähäri otti minut töihin sijaiseksi päiväkerhoon, ja sille tielle jäin seurakunnan lapsityöhön, kertoo lastenohjaajaksi kouluttautunut Kallio. Kolmessa vuosikymmenessä moni asia on muuttunut päivä- ja perhekerhoissa. Alkuvuosina 16 lasta oli yhden aikuisen hoidossa, eikä alussa ollut edes puhelinta. Kun sokkeloisissa tiloissa vessat olivat kaukana, vessareissulle oli otettava kaikki lapset mukaan. Vuosien varrella tilat vaihtuivat tarkoituksenmukaisempiin, ja aikuisten määrä ryhmää kohti tuplaantui. Patoseudulla asui 80-luvulla runsaasti lapsiperheitä. Päiväkerhoryhmiäkin oli viisi. Miltei joka talosta oli lapsi päiväkerhossa joko suoraan kotoaan tai perhepäivähoidosta. Nyt Patoseutu on muuttunut ikärakenteeltaan, ja lapsiperheet ovat vähentyneet. Päiväkerhon työtavat eivät juuri ole muuttuneet. Lapset leikkivät, laulavat, askartelevat, ulkoilevat ja hiljentyvät Raamatun kertomusten äärellä. Tietokone ei ole syrjäyttänyt yhdessä tekemistä. - Itse tykkään erityisesti käsillä tekemisestä, ja näitä taitoja olen opettanut kaikille vuosikerroille, samoin kuin kaikkea luontoon liittyvää. Lapset pitävät myös lauluista, loruista ja saduista. Telkkari ei voita kirjaa, ja onneksi kirjastot ovat pullollaan ihania lastenkirjoja, innostaa Kallio vanhempia kirjastoreissulle. Lapset ovat yhtä ihania kuin 30 vuotta sitten. Kolmivuotiaat tulevat ekaan kerhoonsa silmät loistaen, ja ovat ihania mussukoita. Nykyajan vanhemmat ovat aiempaa tiedostavampia ja haluavat tarkemmin tietää, mitä kerhossa tehdään ja miten päivä on mennyt. He ovat yhteistyöhaluisia ja arvostavat päiväkerhoa ja sen kristillistä antia. Voi olla, että eläkkeellä kaipaan tätä joukkoa, joka on aina pyörinyt ympärillä. Pääsen sentään touhuamaan kahden kouluikäisen lapsenlapseni kanssa. Kesämökillä puuhailu ja käsityöt vievät varmaan ison osan ajasta. Seurakunnan pikkulapsityössä saatan ehkä jatkaa vapaaehtoisena ja viedä neljä vuotta täyttävien perheisiin Lasten Raamatun seurakunnan onnitteluna. Nykyajan vanhemmat arvostavat päiväkerhojen kristillistä kasvatusta. Tänä syksynä iltapäiväkerholaiset ovat keinuneet ahkerasti, kertoo lastenohjaaja Marja Okkola ja keinui itsekin. Kutsumustyössä On rikkaus tarjota lapsen elämälle vakaata pohjaa. Laura Visapää Pienille lapsille on ihan helppoa kertoa kristillisestä uskosta. Pienethän imevät kaiken ja kuuntelevat tarkasti. Hengelliset laululeikit ja muut laulut jäävät helposti mieleen. Havainnollistan raamatunkertomuksia lapsille heidän elämyspiiristään tutuilla arkisilla elementeillä. Legopalikoista tulee mainio Jerikon muuri ja barbi-ken esittää Jeesusta, kertoo lastenohjaaja Marja Okkola. Okkola on aamupäivisin päiväkerhoissa Launeen kirkolla ja Liipolan seurakuntakeskuksessa, iltapäivisin Kasakkamäen koululla iltapäiväkerhossa. Marja valmistui lastenohjaajaksi 2011 ja aloitti vakinaisena elokuun alussa Lahden seurakuntayhtymässä. Lastenohjaajan työ on Marjan kolmas ammatti. Alun perin hän kouluttautui puusepäksi, mutta ei ole ollut siinä työssä. Sen sijaan visualistina eli aiemmalta nimikkeeltä somistajana vierähti 15 vuotta. Molemmista aiemmista ammateista on iloa lapsityössäkin. Kevätpuolella on haaveissa nikkaroida jotakin pientä poikavoittoisen iltapäiväkerhoryhmän kanssa. Ulkoliikuntaa iltapäiväkerhossa on paljon, ja metsäretkillä käydään usein. Jokapäiväistä on läksyjen luku, lauta- ja muut pelit, askartelu. Iltapäivä ei kuitenkaan ole toinen työpäivä, vaan silloin voi myös levähtää. Kerran viikossa on iltapäiväkerhossa hartaushetki. Iltapäiväkerho on seurakunnan järjestämää toimintaa, joten meidän ei tarvitse pohtia, voiko kristillisiä arvoja pitää esillä. Tämä on laulava porukka, jonka kanssa opettelemme joka kuukausi uuden virren. Syyskuun virsi on näin mikkelinpäivän lähestyessä enkelivirsi. Marjan päiväkerhoryhmissä on 3-4 -vuotiaita. Koen työni todella merkitykselliseksi. Minulle on kutsumus olla työssä, jossa saan vapaasti antaa lapsille kristillistä kasvatusta. On rikkaus tarjota pienille vakaata pohjaa elämälle tässä häilyvässä maailmassa. Kristinuskoon kiinteästi liittyvät tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja ihmisoikeudet ovat esillä arvoina jo päiväkerhossa. Kerhopäivien teemat suunnitellaan etukäteen, mutta niissä joustetaan lasten kysymysten mukana. Jos lapsilta nousee joku asia tärkeäksi, se käsitellään heti, oli suunnitelma mikä tahansa. Lasten antama palaute on reaaliaikaista ja vilpitöntä. Naamoista näkee heti, onko tylsää vai kivaa. Marja tuntee suurta vastuuta siitä, millaisesta Jumalasta puhuu. Jumalani ei ole pelottava ja tuomitseva. Hän on rakastava ja turvallinen Jumala, joka haluaa tarjota meille Jeesuksessa turvaa ja suojaa. Jumala on arjen Jumala, ei sunnuntaijumala.

8 8 Kirkonseutu 19/ Kuorolaulukoulussa kaikki oppivat Markku Lehtinen Kaikki lapset osaavat laulaa kauniisti ja luonnollisesti. Heidän äänensä on vapaa, ja ilmaisee avoimesti tunteita. Jostain syystä moni aikuinen kokee, ettei osaa laulaa, eikä taatusti edes opi. Näin ajattelevat ovat väärässä, laulamaan oppii laulamalla. Kuorossa laulaminen on mukava ja palkitseva harrastus. Tästä syystä aloitamme lokakuun alussa seurakuntatalolla kuorolaulukoulun, kanttori Markus Tikkanen kertoo. Tiistaisin kokoontuva kuorolaulukoulu on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluaisivat laulaa kuorossa. Tärkeintä on halu laulaa, eivät aikaisempi kokemus kuorolaulusta tai käsitys oman laulutaidon laadusta. Kokemukseni mukaan monet haluaisivat laulaa, mutta eivät uskalla tulla mukaan koska pelkäävät, että omat taidot eivät ole tarpeeksi hyvät. Nyt riittää, kun on innostunut kuorolaulusta. Lähdemme liikkeelle alkeista, eli miten ääntä tuotetaan ja käytetään. Laulaminen on palkitsevaa, sen voin vakuuttaa. Kuorosta saa kavereita sekä äänen kehittyessä onnistumisen kokemuksia. Tuntuu hyvältä kun iso ryhmä laulaa yhdessä. Pitää myös muistaa, että ryhmässä laulaminen on helpompaa kuin yksinlaulu, ryhmässä voi aina seurata muita. Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan, ja ottaa vaikka puoliso tai kaveri mukaan, Markus Tikkanen kannustaa. Väitöskirja lupaa laulutaitoa Kaikki voivat oppia laulamaan, jos vain haluavat. Näin toteaa väitöskirjassaan tutkija Ava Numminen. Laulamaan oppii laulamalla ja laulamista voi kehittää minkä ikäisenä tahansa ja mistä lähtökohdista tahansa. Jokaisesta voi tulla Karita Mattila tai Jari Sillanpää, mutta jokainen voi kehittää ääntään, laulaa ilmoille surujaan ja ilojaan tai päästä nauttimaan yhdessä laulamisen riemusta. Tärkeä tutkimustulos oli, että riippumatta laulamisen lähtötasosta, jokainen pystyi kehittämään laulamistaan. Koska ei ole olemassa jotain rajaa, jonka jälkeen ei voisi kehittää laulutaitoaan, ei ole syytä puhua laulutaidottomista vaan mieluummin kehittyvistä laulajista. Ava Numminen (2005): Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi Nastolan seurakunnan Kuorolaulukoulu alkaa seurakuntatalolla ti klo 18. Maapallo on saari Saarella elävien on itse ratkottava ympäristöongelmansa. Suomi on lähtökohtaisesti ympäristöuhkakuvien laidalla. Suomi on turvallinen maa, jossa suurimmat uhkat ovat tavaran ja energian liika kuluttaminen, sanoo FL Eira Rosberg. Rosberg työskentelee Lahden yliopistokeskuksessa projektipäällikkönä kansainvälisessä UrbanEnviroprojektissa, joka tuottaa ympäristöopintoja maisteri-, täydennyskoulutus- ja avoimen yliopiston opiskelijoille. Tutkimustyössään suunnittelumaantieteilijänä hän on tutkinut ympäristövaikutusten arviointeja. Rosberg on Heinolan seurakunnan ympäristötoimikunnan puheenjohtaja ja luennoi ympäristöviikolla viime keskiviikkona Suomen ja maailman ympäristön tilasta. Suomessa energiaan, ympäristötekniikkaan, jätehuoltoon ja resursseihin liittyvät asiat menevät eteenpäin, vaikkakin hitaasti. Kultakaivoksista ei saa laskea vesiä puhdistamattomin ja Saimaan norppaa suojellaan. Paljon suurempia ovat ympäristöongelmat esimerkiksi USA:ssa, Kiinassa, Venäjällä ja Australiassa. Otsikoissa kirkuva eurokriisi tuntuu suurelta ja pelottavalta, mutta Rosbergin mukaan euron ongelmat ei ole mitään verrattuna maapallon uusiutuvien että uusiutumattomien resurssien ylikäyttöön. Puhutuin aihe, ilmaston muutos, on vain yksi oire, joka kertoo maapallon resurssien ryöstökäytöstä. Aiemmin on voitu ajatella, että jos vilja loppuu meiltä, ostetaan muualta. Jos lähivesillä ei ole kalaa, kalastetaan kauempaa. Maapallo on kuitenkin saari, jolla on rajalliset ja koko ajan vähenevät resurssit. Saarella elävien on kyettävä ratkaisemaan itse omat ongelmansa. Globaalit ongelmat voidaan ratkaista ylhäältä alaspäin ja tai alhaalta ylöspäin. Ylhäältä alaspäin -mallissa maailman johtajat pystyvät ylikansallisesti päättämään uusista toimintamalleista. Alhaalta ylöspäin -vaihtoehdossa riittävän suuri joukko ihmisiä liittoutuu esimerkiksi netissä ja pakottaa järkevämpään resurssienkäyttöön. Rosberg ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa joen varrella oleville viljelytiloille on määrätty vesikiintiöt, jotta vettä riittää kaikille. Kun sademäärät vähenevät, veden virtaama pienenee eikä alajuoksun tiloille riitäkään vettä. Pystyvätkö maatilojen ihmiset keskenään sopimaan pienemmistä vesikiintiöistä vai määrääkö viranomainen uudet kiintiöt. Vai pidetäänkö kiinni aiemmista kiintiöistä, vaikka alajuoksulla jäädään ilman vettä. Silloin pahimmassa tapauksessa vedestä neuvotellaan aseilla. Suomi on hyvässä maantieteellisessä asemassa, miksi siis meidän pitäisi ajaa muuta kuin Suomen asiaa. Mutta jos jokainen maa ajaa vain omaa etuaan eikä ajatella kokonaisuutta, niin huonosti maapallolle käy. Maapallo muuttuu niin perusteellisesti, että nykyisen kaltainen yhteiskunta ei voi enää toimia. Suuri askel eteenpäin olisi kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista luopuminen. On hyvä muistaa, että kivikausi ei loppunut siihen, että kivi loppui. Jos pysyttäisiin edes pysäyttämään ympäristön tilan huononeminen: ei päästettäisi enempää hiilidioksidia ilmakehään ja kalakanta säästyisi ryöstökalastukselta. Näin saataisiin lisää aikaa miettiä ratkaisuja, ja ehkä löytyisi uusia Eurokriisi on pieni ongelma. Eira Rosberg uskoo, että isoistakin ympäristöasioista voidaan sopia globaalisti. tekniikoitakin. Isoistakin asioista voidaan sopia, jos on tahtoa. Esimerkkejä ovat muun muassa Kiinan yhden lapsen politiikka tai kansainvälisin sopimuksin aikaan saadut happamien sateiden väheneminen ja otsonikadon etenemisen pysäyttäminen. Mitä miettii uskollinen viherpiipertäjä, joka kotona lajittelee huolellisesti jätteensä. Pelastaako sillä maailman? Ei pelasta maailmaa, mutta pystyy elämään itsensä kanssa. Enemmän vaikuttaa valinnoillaan. Esimerkiksi vihreän sähkön ostaminen on viesti ympäristön puolesta: tuulivoimaloita ei rakenneta, jos vihreä sähkö ei käy kaupaksi. Heinolassa aktiivisia HEINOLAN seurakunnassa oltiin aktiivisia ympäristöviikolla. Eira Rosbergin ympäristökoulutusluento keräsi henkilökuntaa, luottamushenkilöitä ja kaupunkilaisia seurakuntakeskukseen. Lakana- ja lankakeräys aloitettiin ympäristöviikolla, ja se jatkuu asti. Ylijäämävillalangat ja -lakanat voi tuoda seurakuntakeskukseen. Heinolan työkeskus leikkaa lakanoista leprasiteitä, ja seurakunnan kerhot kutovat villalangoista potilastilkkupeittoja. Viikolla tarjottiin seurakunnan tilaisuuksissa kasvisruokaa. Työntekijät askartelivat itselleen pahvilaatikoista keräyspaperiastiat. Parhaan ja omaperäisimmän laatikon valmistaja palkitaan paikallisella marjamehulla.

9 Kirkonseutu 19/ Rippikoulu on kirkon tärkein koulu. Se tarjoaa nuorelle ainutlaatuisen mahdollisuuden pohtia tärkeitä elämään ja kristilliseen uskoon liittyviä kysymyksiä yhdessä samanikäisten kanssa. RIPARI 2013 Lahden seurakuntien rippikoulut 2013 RIPPIKOULUN tarkoitus on tukea ja vahvistaa nuoren uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan. Rippikoulu antaa myös nuorelle monia oikeuksia. Rippikoulun käynyt ja konfirmoitu nuori voi toimia lapsen kummina. Rippikoulu antaa oikeuden tulla vihityksi avioliittoon kirkossa. Rippikoulun käynyt nuori on lisäksi oikeutettu äänestämään seurakuntavaaleissa (16 vuotta täytettyään nuori saa vaalikelpoisuuden). SUOMALAINEN rippikoulu on ainutlaatuinen ilmiö. Yli 83 % suomalaisista nuorista (v. 2011) käy rippikoulun. Rippikoulun suosio kertookin osaltaan siitä, miten tärkeä paikka sillä on nuoren elämässä. POHJIMMILTAAN rippikoulu on seurakunnan järjestämä kastekoulu. Rippikoulun tarkoitus on vahvistaa ja avata ymmärrettäväksi sitä uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon nuori on kasteessa otettu. Rippikoulu tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua uudella tavalla omaan seurakuntaan. NUORELLE on tarjolla hyvin monenlaisia erilaisia rippikouluja. Suosituin rippikoulumuoto nykyisin on leirimuotoinen rippikoulu. Rippikoululeirejä järjestetään sekä talvella että kesällä. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan voi tai halua osallistua leirimuotoiseen rippikouluun. Seurakunnissa järjestetään siksi myös rippikouluja, joihin ei kuulu leirijaksoa. Rippikoulun voi myös suorittaa iltaisin, noin kerran viikossa kokoontuvassa iltarippikoulussa. RIPPIKOULU päättyy konfirmaatioon. Konfirmaatio on rippikoulun käyneen nuoren ja hänen perheensä suuri juhla. Konfirmoitavan nuoren kummeilla on myös tärkeä tehtävä konfirmaatiojuhlassa. Mitä pitää tietää ennen rippikoulua? KAIKKIIN rippikouluihin kuuluu muodosta riippumatta mm. etukäteistapaamisia, seurakuntaan tutustumista ja mahdollisesti jokin teemapäiväkin. Rippikoululaiselta edellytetään osallistumista kaikkeen rippikoulun sisältämään ohjelmaan. RIPPIKOULUA rakennetaan nuorta varten. Rippikoulu koskettaa kuitenkin koko sitä perhettä, jonka nuori käy rippikoulua. Toivomme, että nuoret käyvät kunnon keskustelun vanhempiensa/huoltajiensa kanssa ennen rippikouluun ilmoittautumista. RIPPIKOULUIHIN voivat tulla ensi vuonna 15 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat lahtelaiset nuoret (riippumatta kuuluuko seurakuntaan tai ei). Myös nuoret, jotka ovat aloittaneet koulun 6-vuotiaana, voivat anoa erityislupaa käydä rippikoulu luokkatovereidensa kanssa. Ota yhteyttä kasvatustyön toimistoon. HUOMAA, että kirkkoon kuulumaton nuori voi tulla rippikouluun. Konfirmaatiojuhlaan osallistuminen edellyttää kuitenkin kastetta ja kirkkoon kuulumista. Kirkkoon voi liittyä helposti rippikoulun yhteydessä. Lisätietoja kirkkoon liittymisen yksityiskohdista saat omasta seurakuntatoimistostasi, puh. (03) Lahdessa on neljä seurakuntaa: Keski- Lahden, Launeen, Joutjärven ja Salpausselän seurakunta. Oma seurakuntasi määräytyy asuinalueesi mukaan. RIPPIKOULUN käyminen voi elämäntilanteesta johtuen joskus tuntua nuoresta hankalalta. Rippikoulun käymisen siirtäminen vaikkapa vuodella voi olla hyvä vaihtoehto, jos nuoren elämässä on paljon vaikeita asioita, kuten sairautta tai surua. Suomessa rippikoulun voi käydä hyvin vanhempanakin, esimerkiksi yksityisrippikouluna aikuisena tai vaikkapa varusmiespalveluksen aikana armeijassa. Millaisen rippikoulun valitsen? LEIRIRIPPIKOULUT ovat edelleen kaikkein suosituimpia rippikouluja. Rippikoulun voi kuitenkin käydä muutenkin kuin leirinä. Seurakunnat järjestävät rippikouluja myös kaupungissa, joihin voit osallistua kotoa käsin. Ketkä ilmoittautuvat rippikouluun? l Nuoret, jotka hakevat leireille, kaupunki-, kevätja pienryhmärippikouluihin l muualle kuin Lahteen rippikouluun menevät l vuodella rippikoulua siirtävät l nuoret, jotka eivät käy rippikoulua ollenkaan. RIPPIKOULUN suhteen sinulla on valittavana useita eri vaihtoehtoja. Luonnollisesti vaivattominta monelle on ehkä käydä rippikoulu omassa seurakunnassa. Rippikoulun voi myös käydä kauempana kotoa, vaikkapa osallistumalla jonkin kristillisen järjestön järjestämään rippikouluun tai urheilupainotteiseen rippikouluun. Kristillisten järjestöjen rippikouluista saa parhaiten tietoja järjestöiltä itseltään ja urheilupainotteisten rippikoulujen tarjonnasta urheiluopistojen kotisivuilta. Katekismusrippikulusta on erillinen ilmoitus sivulla 19. ULKOPAIKKAKUNTALAISET. Lahden ulkopuolelta tulevien nuorten voi olla vaikea päästä Lahden seurakuntayhtymän järjestämiin rippikouluihin, koska paikkamäärät ovat rajoitetut. Ota aina yhteys omaan seurakuntaasi ja hae myös heidän rippikouluun, ettet jää kokonaan ilman rippikoulupaikkaa. RIPPIKOULU KUULUU KAIKILLE. Lahden alueella järjestetään rippikouluja myös kehitysvammaisille ja lievästi kehitysvammaisille nuorille. Erityisrippikouluista tiedotetaan perheille suoraan erityiskoulujen kautta marras-joulukuussa. Kehitysvammaisten nuorten rippikouluja koskeviin tiedusteluihin vastaavat rovastikunnan kehitysvammaistyön pastori Irja Piispanen, puh ja kehitysvammaistyöntekijä Tarja Kallio, puh Ilmoittautuminen Klikkaa etusivun Rippikoulu tekstiä tai kuvaa. Sähköinen ilmoittautuminen avautuu klo 8 ja päättyy klo 23! LAHDEN SEURAKUNTIEN JÄRJES- TÄMÄT RIPPIKOULUT. Lahdessa on neljä paikallisseurakuntaa: Keski-Lahden, Launeen, Joutjärven ja Salpausselän seurakunnat. Rippikoulu käydään ensisijaisesti omassa kotiseurakunnassa (joka määräytyy asuinalueesi mukaan). Seurakunnilla on tarpeellinen määrä rippikoulupaikkoja omille nuorilleen, joten kaikki nuoret pääsevät johonkin oman seurakuntansa rippikouluun. Seurakuntien omien leirien lisäksi järjestämme kaikille yhteisiä rippikoululeirejä, joille voivat hakea yhteisesti kaikkien lahtelaisten seurakuntien nuoret. Tämä vaihtoehto sopii esimerkiksi sinulle, joka haluat välttämättä samaan rippikouluun kaverisi kanssa, mutta asut eri seurakunnan alueella kuin kaverisi. Rippikoulutaulukossa on maininta yhteinen kaikille avoimien rippikoulujen kohdalla. Rippikouluvaihtoehtoja esitellään tarkemmin ilmoittautumisohjeiden yhteydessä. Tietoja rippikoululaisen vanhemmille HALUAMME varmistaa, että viestintä ja yhteydenpito rippikoulun aikana on katkeamatonta. Varmistakaa, että seurakunnalla on ajantasaiset tiedot osoitteestanne, puhelinnumeroistanne ja sähköpostiosoitteista. Seurakunta ei saa näitä tietoja automaattisesti, vaan olemme teiltä saamamme tiedon varassa. ILMOITTAUTUMISEN jälkeen nuoret jaetaan rippikouluryhmiin. Tieto saamastasi rippikouluryhmästä, rippikoulun alkamisesta sekä opettajien yhteystiedot lähetetään kotiin marraskuun loppuun mennessä. RIPPIKOULURYHMIIN JAKO. Ilmoittautumisajan jälkeen rippikouluryhmät muodostetaan toiveet huomioiden, etusijalla ovat oman seurakunnan alueen nuoret (tytöt ja pojat omina kiintiöinään). Mikäli kiintiö ylittyy, paikat arvotaan! RIPPIKOULUPAIKAN PERU- MINEN. Ilmoita mahdollinen rippikoulupaikan peruminen mahdollisimman pikaisesti Kasvatustyön keskukseen, jotta voimme tarjota rippikoulupaikkaa jonossa olevalle. Ennen leirijaksoa perutun leirin jo maksetut maksut voidaan palauttaa. Mikäli leiri on jo alkanut ja nuori keskeyttää leirin syystä tai toisesta, ei leirimaksua enää palauteta.