PERHEET VAHVEMMIKSI HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHEET VAHVEMMIKSI HANKE"

Transkriptio

1

2 PERHEET VAHVEMMIKSI HANKE Mun näkökohdat otettiin tosi hyvin huomioon. Selkeyttä, voimaantumista ja uusia avauksia moniasiakkaiden tukemisessa ja palvelujen tarjoamisessa Tuija Nieminen-Kurki 1

3 Julkaisija: HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUS Raportti 1/2006 ainoa silta toiseen ihmiseen on virittyminen toisen mukaan. Helena Anhava Graafinen toteutus Tiina Kaila, Siniplaneetta Oy OffsetKolmio, Hämeenlinna 2006 isbn

4 TIIVISTELMÄ Perheet vahvemmiksi -hanke liittyy valtakunnalliseen sosiaalialan kehittämishankkeeseen; Hämeenlinnan perusturvalautakunta sai projektin kuluihin 73 %:n valtionavustuksen syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin varatuista määrärahoista. Hanke toteutettiin Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskuksen alaisuudessa kahden työntekijän voimin. Projektikoordinaattori Tuija Nieminen-Kurki oli palkattu hankkeeseen alkaen hankkeen loppuun, ja projektityöntekijä Jukka Riikonen Hanke teki yhteistyötä Stakesin VERK-ryhmän kanssa ja tukea saatiin myös Tampereen yliopistosta. Perheet vahvemmiksi -hankkeen tarkoituksena oli dialogisen verkostotyön rakentumisen avulla turvata työttömien moniasiakkuusperheiden kuntoutusta edistävät palvelut ja näin estää ylisukupolvista pitkäaikaisasiakkuutta. Tavoitteet oli yksilöity seuraavasti: Työttömien, lähinnä lastensuojelun piirissä olevien vanhempien kasvatusvastuun tiedostaminen ja vahvistuminen vanhemmuudessa oman kuntoutuksen kautta Asiakaslähtöisten yhteistyökäytäntöjen vakiinnuttaminen koko perheen kuntoutuksessa, selkeyttävän verkostoneuvonpitomenetelmän arvioinnin, kehittämisen ja käytännön työn välineeksi juurruttamisen avulla Sosiaalisen raportoinnin oppiminen. Hanke kohdistettiin sekä asiakkaille että työntekijöille toimipisteineen. Hankkeeseen kutsuttiin työttömiä tai työelämään pyrkiviä lapsiperheitä tai itsenäistyviä nuoria, joilla on moniasiakkuutta. Palvelujärjestelmätasolla hankkeen kohteena olivat seudun psykososiaalisia palveluja tuottavat yksiköt. Käytännössä seudullisuus ei toteutunut, vaan kaikki asiakkaat olivat hämeenlinnalaisia. Sosiaalisen raportoinnin oppimisen osalta jäätiin tavoitteesta, mutta joitakin edistysaskeleita otettiin. Hankeprosessissa oli loppuun asti 18 asiakasperhettä. Heille tehtiin verkostoneuvonpidossa suunnitelma, jonka toteutumista seurattiin mm kk:n kuluttua pidetyllä seurantapalaverilla. Kaikkien asiakkaiden tilanteessa tapahtui muutoksia parempaan ja toiveikkuus on lisääntynyt. Hankkeen alkaessa kukaan asiakasperheiden aikuisista ei ollut työssä, ja vain muutama oli jossakin aktiivisessa toiminnassa. Lopputilanteessa työssä/ työharjoittelussa/ opiskelemassa/ kuntoutusprosessissa oli 13 henkilöä. Työttömien määrä oli puolittunut. Verkostoneuvonpidoista saatu välitön palaute sekä muu seuranta vahvistivat, että asiakaslähtöisyys oli toteutunut hyvin. Asiakkaiden lähiverkoston mukanaololla oli myönteinen vaikutus suunnitelmien toteutumiselle. Neuvonpidoilla oli suuri merkitys myös niihin osallistuneille perheiden läheisille. 3

5 Neuvonpidot kokosivat dialogiseen verkostotyöhön n. 85 eri työntekijää 32:sta perusturvan, terveydenhuollon, opetustoimen ja 3. sektorin yksiköstä, neuvonpitotilauksia tehtiin kuudesta eri yksiköstä. Neuvonpidon tilaajat saivat prosessissa verkostolta työhönsä sitä tukea, jota olivat tilauksella lähteneet hakemaan. Tukea ja selkeyttä asiakkaiden kanssa tehtävään työhön saivat myös muut mukana olleet työtekijät. Hanke koulutti neuvonpitojen vetäjiksi 8 uutta verkostokonsulttia, ja hankkeen ansiosta verkostotyön koordinaattorin tehtäviin oli mahdollista varata 40:n prosentin työaika ainakin vuoden 2006 syksyyn asti. Verkostokonsulttien työpanos tunnustettiin, kun he saivat oikeuden laskuttaa palkkion konsulttityöstään. Dialoginen ajattelutapa ja dialogiset verkostotyön menetelmät levisivät laajalti moniasiakkaiden kanssa psykososiaalista työtä tekevien pariin. 4

6 SAATTEEKSI Perheet vahvemmiksi -hanke on ollut löytöretki verkostoitumisen ja dialogin maailmaan. Hankkeen järjestämissä verkostoneuvonpidoissa noin 150 ihmistä, asiakkaita, heidän läheisiään ja työntekijöitä on ollut mukana kokemassa hyvää, vastavuoroista kohtaamista. Tom Erik Arnkil on todennut Stakesissa tehdystä dialogisten työskentelymenetelmien kehittämis- ja tutkimustyöstä, että lähdimme etsimään öljyä, mutta löysimmekin kultaa. Samanlaisen kokemuksen olemme saaneet hankkeessa hämeenlinnalaisten asiakasperheiden kanssa työskenneltäessä. Neuvonpitoprosesseissa syntyneet kokemukset ovat voimaannuttaneet paitsi asiakasperheitä ja heidän työntekijäverkostoaan, myös hankkeeseen palkattuja työntekijöitä. Hankkeen päätösseminaarissa Stakesin kehittämispäällikkö Esa Eriksson peräänkuulutti johtajia ja päätöksentekijöitä havahtumaan ja näkemään, kuinka käyttökelpoisia ja pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavia dialogiset verkostotyömenetelmät ovat. Samalla hän toi esille sen tosiasian, että perustavaa laatua olevat ajattelun ja toimintatapojen muutokset ja niihin johtava kehittelytyö vaativat paljon aikaa. Prosessointi vie vuosia, jopa vuosikymmeniä. Hämeenlinnan kaupunki, lähinnä perusturva, on ollut mukana tässä kehittelyprosessissa 10 vuoden ajan. Perheet vahvemmiksi -hanke osoittautui näin rohkenen sanoa yhdeksi kehityksen taitekohdaksi: dialogisen ajattelutavan omaksuminen ja sen toteuttaminen asiakastyössä eteni aimo askeleen Hämeenlinnassa psykososiaalista työtä tekevien joukossa. Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat olleet tavalla tai toisella osallisina hankkeessa. Olen kiitollinen myös esitetyistä kriittisistä kommenteista, koska ne ovat auttaneet ajattelemaan asioita taas toisista näkökulmista ja sitä kautta olleet hyödyksi hankkeelle. Kiitokset myös professori Tarja Pösölle opastuksesta sosiaalisen raportoinnin polulla sekä raporttiluonnokseen saamistani arvokkaista neuvoista. Myös Stakesin VERK-ryhmä ansaitsee kiitokset, erityisesti Riitta-Liisa Kokko läpi hankkeen kestäneestä mukanaolosta ja yhteistyöstä sekä kannustavista neuvoista raportin kokoamiseen. Ja vielä lämpimät kiitokset työparilleni Jukka Riikoselle, jonka kanssa yhdessä kohtasimme projektityön ylä- ja alamäet sekä kävimme lukuisat antoisat dialogit. Palaan vielä päätösseminaariin. Siellä ojennettiin todistukset hankkeessa koulutetuille verkostokonsulteille. Uudet konsultit esittivät kiitospuheenvuoronsa tulevaisuuden muisteluna, vuoden 2006 joulukiireen keskeltä. He kertoivat koulutusprosessin ja dialogisen kohtaamistavan omaksumisen muuttaneen heidän arkityönsä levollisemmaksi ja hallitummaksi ja työtä sävytti ilo ja toiveikkuus. Näin toteutukoon! Hämeenlinnassa, joulukuun 22. päivänä 2005 Tuija Nieminen-Kurki Projektikoordinaattori 5

7 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 SAATTEEKSI 5 HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS 1. Palmukkeesta verkostokonsultaatioon Hämeenlinnan huolikartoitukset Dialogista ja dialogisuudesta Ennakointidialogimenetelmä ja sen lähtökohdat Selkeyttävän verkostoneuvonpidon kulku asiakasasiassa 14 HANKKEEN TAVOITTEET 1. Lastensuojeluperheiden kuntoutuminen Verkostokonsultaatiomenetelmien arviointi ja kehittäminen sekä dialogisten yhteistyömenetelmien vakiinnuttaminen Sosiaalisen raportoinnin oppiminen 16 HANKKEEN TOTEUTUS 1. Hallinnointi Markkinointi Hankkeen arviointi Hankkeessa toteutetut prosessit mitä tehtiin Asiakasprosesseihin liittynyt hanketyö Hankkeen asiakkaat Verkostoneuvonpidot Seurantapalaverit Välitön osallistujapalaute Tilaajahaastattelut ja viranomaiskysely Asiakkaiden loppuhaastattelut Palvelujärjestelmään liittynyt hanketyö Verkostokonsultaatiomenetelmien arviointi ja kehittäminen Uusien verkostokonsulttien koulutus Hankkeen järjestämät koulutuspäivät Sosiaalinen raportointi 28 6

8 HANKKEEN TULOKSET LASTENSUOJELUPERHEIDEN KUNTOUTUMINEN 1. Hankeprosessi, asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulma Valmisteluvaihe Ennen verkostoneuvonpitoa Verkostoneuvonpito Neuvonpidon ja suunnitelman merkitys seuranta-aikana Seurantapalaveri Asiakkaiden kokema neuvonpidon hyöty elämäntilanteeseen, asiointiin ja arkipäivään Tilaajien ja muiden viranomaisten arvio hankkeen vaikuttavuudesta asiakkaiden elämässä Perheen läheisten mukanaolon merkitys Asiakkaiden edistyminen työmarkkinatilanteen valossa 49 VERKOSTOKONSULTAATIOMENETELMIEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN JA DIALOGISTEN TYÖSKENTELY- MENETELMIEN VAKIINNUTTAMINEN 1. Palvelujärjestelmään kohdistuneet vaikutukset Verkostoneuvonpitotoiminnan järjestämisen vaikutuksia Seurantapalaverin kehittäminen ja käyttöönotto Konsulttikoulutus uusien avausten katalysaattorina Asiakaskohtaisen ylisektorisen tiimityön paraneminen ja työhön saatu tuki Verkostotyön koordinointi vakiintumassa? Työvoiman osallisuuden toteutuminen asiakasprosesseissa 56 SOSIAALISEN RAPORTOINNIN OPPIMINEN 1. Tukiryhmä ja sosiaalinen raportointi Työntekijäkyselyn tulokset ja johtopäätöksiä Asiakastason raportoinnin vaikeus 60 SEIKKAILUT RAKENTEISSA 1. Työvoimahallinnon kytkeytyminen hankkeeseen Huomioita hanketyön rakenteista 63 JOHTOPÄÄTÖKSET 66 LIITTEET 72 KIRJALLISUUS 97 7

9 LIITTEET: 1. Huolen vyöhykkeistö Hankekuvaus Verkostoneuvonpidon tilauslomake Hankkeen arviointilausunto Verkostoneuvonpidon asiakaspalaute Seurantapalaverin asiakaspalaute Tilaajan haastattelulomake Työntekijäkysely Asiakkaan teemahaastattelu Selvitykset/sosiaalinen raportointi Seurantapalaverin runko Liisa Vaarne: Pieniä alkuja kokeiluja koulumaailmassa Hankkeen alkuvaiheen arviointi, kyselylomake Kannanotto: Perustyön asiantuntijuus mukaan hankesuunnitteluun 96 8

10 HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS 9

11 HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS 1. Palmukkeesta verkostokonsultaatioon Lähtiessään mukaan vuonna 1996 käynnistettyyn Palmuke-projektiin (Palmuke = palvelurakenteen muutos ja henkilöstön kehittäminen) Hämeenlinnan perusturvan työntekijät tulivat samalla kytketyiksi mukaan Stakesin johdolla tapahtuneeseen ja edelleen jatkuvaan verkostomaisen yhteistyön dialogisten menetelmien ja toimintarakenteiden kehittämistyöhön. Palmuke-projektin tavoitteena oli kehittää voimavarakeskeisiä menetelmiä, verkostosuuntautunutta työotetta ja ylisektorisia palvelurakenteita. Palvelujen kehittäminen kohdistettiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja muitakin toimijoita verkostoiviin moniongelmatilanteisiin sekä ehkäisevään työhön. Hämeenlinnassa teemana oli vanhusten kotihoidon ohella lastensuojelu laajasti määriteltynä. Lastensuojeluosioon osallistui noin 150 työntekijää eri toimialoilta. Palmuke-projektissa kehitellyt verkostotyön muodot huomioivat uudella tavalla asiakkaiden tarpeet ja näkökulman sekä varmistavat selkeän työskentelysuunnitelman ja työnjaon eri toimijoiden välillä. Yhteensä parikymmentä hämeenlinnalaista sosiaalityön, vanhus- ja vammaispalvelun sekä päivähoidon työntekijää osallistui Stakesin järjestämään verkostotyön konsulttien pilottikoulutukseen vv , ja osa heistä jatkoi kouluttajakoulutuksessa. Koulutettavista koottiin ns. konsulttipankki, josta saattoi tilata konsultteja sekä asiakas- että viranomaisneuvotteluihin. Vuoden 2003 loppuun mennessä oli pidetty yhteensä noin 100 selkeyttävää verkostoneuvottelua, joista noin puolet oli asiakasneuvotteluja. Pidetyistä verkostoneuvotteluista on kerätty palautteet, jotka ovat olleet yllättävän hyviä. Lähes poikkeuksetta asiakkaat ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi erittäin hyvin, ja tilaisuus on selkiinnyttänyt sekä omia ajatuksia että muiden osallistujien osuutta. Se on nostanut myös toiveikkuutta, luottamusta asioiden järjestymiseen, ja useimmissa tapauksissa neuvotteluissa on syntynyt selkeä suunnitelma jatkotyöskentelylle. Palmuke-yhdyshenkilö, silloinen johtava sosiaalityöntekijä Anna Ollila ehdotti jo v projektia, jossa kohteena olisivat huostaanotettujen lasten vanhemmat ja heidän kuntoutumisensa työelämään. Asia nousi silloin tällöin uudestaan puheisiin, ja vuosien kuluessa idea laajeni koskemaan ylipäänsä lastensuojelutyön asiakasperheitä. 2. Hämeenlinnan huolikartoitukset Hämeenlinnassa toteutettiin huolikartoitus koulutoimessa vuonna 2002 ja aluesosiaalityössä v Koulukartoituksen mukaan 8,5 % oppilaista tuotti opettajille sellaista huolta, että he kokivat tarvitsevansa muiden tahojen apua. Näiden oppilaiden kohdalla koettiin monenlaisten huolten kasaantumista ja heillä tiedettiin olevan useita hoitotahoja. Sosiaaliasemien 10

12 sosiaalityöntekijät arvioivat, että lähes puolet (47 %) heidän asiakkaistaan sijoittuu huolen harmaalle vyöhykkeelle, mikä siis merkitsee tarvetta saada muita tahoja työntekijän avuksi asiakkaan tilanteen tukemiseksi. (Huolivyöhykkeistö, liite 1) Sektoroitunut palvelujärjestelmä, samalla kun se on mahdollistanut entistä paremman erityisosaamisen, on eriyttänyt hyvinvointipalveluja tuottavat toimijat toisistaan. Sektoroitumista on tapahtunut myös sosiaalitoimen sisällä: Hämeenlinnassa asiakkaat voivat saada palveluja kahdella alueellisella sosiaaliasemalla, toimeentuloturvatoimistossa, Työvoiman palvelukeskuksessa (v loppuun asti Yhteispalvelupiste), lastensuojelun erityispalvelujen neljässä yksikössä, maahanmuuttajien palvelupisteessä, päihdepalveluissa ja perheneuvolassa. Sosiaaliasiamiehen vuodelta 2002 laatiman raportin mukaan sektoroitunut työnjako ja työntekijöiden toimenkuvan erikoistuminen vain tiettyihin palveluihin harmittaa ja hämmentää asiakkaita. Asiakkaan tilannetta ei pystytä käsittelemään kokonaisvaltaisesti, eikä kokonaisvastuuta asioiden etenemisestä ota mikään viranomainen. Lastensuojelutyössä huoltosuunnitelma laaditaan lapsen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Vähäisemmälle huomiolle ovat jääneet vanhempien kanssa työskentelevät tahot sekä suunnitelmallinen työskentely vanhempien aktivoimiseksi ja kuntouttamiseksi. Myös kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle on tärkeää tieto vanhempien selviytymisestä ylipäänsä, ja konkreettisesti esim. sovittujen tapaamisten onnistumiseen liittyen. Omalla kuntoutumisellaan vanhempi antaa lapselle signaalin selviytymisestään ja vastuullisen aikuisen mallin. Joskus vanhemman kuntoutuminen voi myös mahdollistaa huostaanoton purun ja lapsen paluun biologisten vanhempiensa luo. Vuonna 2002 Hämeenlinnassa oli kuntouttavan työtoiminnan päätöksiä tehty vain perheettömille henkilöille. Työntekijöillä on yleisesti se käsitys, että lastensuojeluperheiden vanhemmat kärsivät työttömyydestä, pitkäaikaisista toimeentulovaikeuksista sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista. Usein myös alhainen koulutustaso liittyy ongelmiin. Sektoroituneen palvelujärjestelmän heikkouksien paikkaamiseksi sekä perheiden ongelmien kasautumisen ja niiden ylisukupolvisen siirtymisen estämiseksi nähtiin tarve tehostaa viipymättä ylisektorisia yhteistyökäytäntöjä. Vuoden 2003 perusturvalautakunnan toiminnallisiin tavoitteisiin kirjattiin sitoutuminen lastensuojeluperheiden vanhempien kuntoutusmahdollisuuksien luomiseen, mikä johti nyt käsillä olevan Perheet vahvemmiksi (Peva) -hankkeen suunnittelemiseen. (Hankekuvaus, liite 2) 3. Dialogista ja dialogisuudesta Hankkeen viitekehys, ideologinen pohja perustuu Stakesin johdolla kehiteltyihin, Jaakko Seikkulan ja Tom Erik Arnkilin teoksessaan Dialoginen verkostotyö kirkastamiin ajatuksiin. Perinteisessä asiakastyössä todetaan asiakkaan ongelmat ja koetetaan muuttaa häntä tai hänen toimintaansa. Kun asiakkaalla on erilaisia, usealla eri taholla hoidettavia ongelmia, kukin erikoistunut taho koettaa omasta tehtävästään käsin muuttaa asiakasta. Yleensä asi- 11

13 HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS akkaan asia ei edisty toivotulla tavalla, josta seuraa työntekijöiden yrityksiä muuttaa myös toisiaan. Eri tahojen kohdatessa kukin pyrkii saamaan toiset omalle kannalleen jolloin puhutaan enemmän kuin kuunnellaan, varsinkin silloin, kun omat huolet työntekijänä tilanteen hoitamisessa kasvavat. Kokemus osoittaa, että monitoimijainen vuorovaikutuskuvio ei näillä keinoilla muutu. Tilannetta voi koettaa muuttaa muuttamalla omaa toimintaansa. (Seikkula - Arnkil, 2005, 17, 40) Keroputaan sairaalassa vuonna 1984 aloitetussa kehittämistyössä huomattiin, että hoidon suunnittelu alusta lähtien yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa, ilman että työntekijät olivat muodostaneet etukäteen valmista käsitystä siitä, miten kannattaisi edetä, ei ollutkaan pelkkää suunnitelman tekoa, vaan se oli jo itsessään parasta hoitoa. Asioita käsiteltiin avointen dialogien menetelmällä, antaen potilaan ja hänen läheistensä puheelle paljon tilaa ja työntekijöiden kytkiessä oman puheensa heidän puheisiinsa. (Emt, 21-22, 26). Dialogisessa keskustelussa työntekijät voivat paneutua asiakkaan tärkeimmiksi valitsemiin teemoihin, sen sijaan, että määrittelisivät itse, mistä on tärkeintä puhua. Dialogisessa keskustelussa puheenvuorot odottavat aina toisen vastausta ennen kuin keskustelijat voivat yhdessä edetä. Uusi ymmärrys syntyy keskustelijoiden väliin, eikä enää ole niin tärkeää, kuka on oikeassa, koska kaikkien näkökannat ovat olennaisia uuden ymmärryksen syntymiselle. Asiakkaan hyvä auttaminen ei tapahdu vain auttamalla häntä ongelmissaan, vaan ihmisten kohtaamisilla. Onnistuneesta dialogista on usein jälkeenpäin vaikeaa eritellä, mitä siinä tapahtui muistiin jää jaettu yhteinen tunnekokemus. Kohtaaminen onnistuu, jos yksilö tulee kuulluksi, mikä tarkoittaa aina myös jonkun vastauksen saamista, sillä, Mihael Bahtinia lainaten, mikään ei ole kauheampaa, kuin vastausta vaille jääminen. Kun tulee itse kuulluksi, voi alkaa kuunnella ja kiinnostua myös toisen mielipiteistä ja kokemuksista. (Emt, 93, 106) Dialogissa työntekijät ovat mukana samaan aikaan sekä ammattihenkilöinä että henkilökohtaisesti kokevina ihmisinä. Työntekijät voivat ratkaisevasti vaikuttaa asiakastilanteeseen: millaisen tilan annamme asiakkaille omissa vastauksissamme ja miten heidän vastauksensa saavat mahdollisuuden viedä prosessia eteenpäin. (Emt, 89-90) 4. Ennakointidialogimenetelmä ja sen lähtökohdat Ennakointidialogit on kehitelty Stakesin verkostotutkimuksen ja kehittämisen (VERK) ryhmässä yhteistyössä psykososiaalisen työn perustyöntekijöiden kanssa. Myös Hämeenlinnan perusturvan työntekijät ovat osallistuneet kehittelytyöhön edellä kuvatun Palmukeprojektin ja verkostokonsulttien pilottikoulutuksen yhteydessä. Verkostokonsultaatiovetoisella ennakointidialogilla on nähty olevan annettavaa tilanteissa, joissa asiakkaan asiaa on hoitamassa useita eri viranomaisia, eikä tiedetä mitä kukin tekee tai ollaan tyytymättömiä toisten tekemisiin, ja asiakkaan tilanteesta on viranomaisilla huolta ja neuvottomuutta. Usein kyseessä on ns. jumitilanne. Siihen voi liittyä myös asiakkaan asian ympärillä olevan viranomaisyhteistyön jumiutuminen, koska asiakastyössä kohdatut 12

14 HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS vuorovaikutuskuviot alkavat helposti elää myös viranomaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ehdottamalla verkostoneuvonpitoa työntekijä pyytää verkostolta apua oman huolensa vähentämiseksi. Ennakointidialogissa toimijoiden kokoonpano ylittää rajoja. Neuvonpitoihin osallistuu pääsääntöisesti ihmisiä sekä asiakkaan lähipiiristä että useista viranomaistahoista. Verkostoneuvonpidossa esille nouseva asiantuntemus on ammattilaisten ja maallikoiden yhteinen aikaansaannos, ja uusi ymmärrys syntyy eri osapuolten rajalle, kun kenenkään näkemys ei tule määritellyksi ainoaksi oikeaksi. Puheen ja kuuntelun erottaminen antaa tilaa osallistujien sisäiselle dialogille ja helpottaa pitäytymistä subjektiivisissa näkökulmissa (sen sijaan, että kukin alkaisi määritellä, mitä toisten pitää tehdä). Neuvonpidossa auttamistoiminta liitetään arjen yhteyteen, asiakkaiden elämänsuhteisiin, eikä niinkään auttamisjärjestelmän, instituutioiden piirissä muodostuviin suhteisiin. Neuvonpidon jälkeen on helpompi tukeutua toisten apuun ja ymmärtää oman toimintansa merkitys muiden elämässä. Kyse ei ole vain kognitiivisesta prosessista, vaan olennaisesti emotionaalisesta ja ruumiillisesta prosessista, kosketetuksi tulemisesta. Ihmiset kytkeytyvät toisiinsa uudella, aktiivisella tavalla. (Emt, 79 81) Ennakointidialogimenetelmän lähtökohtia: 1. Asiakas on päähenkilö. Hän määrittelee itse hyvän tulevaisuutensa ja kertoo, miten hänen itse tulee toimia tavoitteen saavuttamiseksi sekä mitä tukea hän suunnitelmansa toteuttamiseksi arvelee tarvitsevansa. Kokemus osoittaa, että sitoutuminen mihin tahansa tavoitteeseen on lujempaa, jos itse on määritellyt tavoitteen, eikä se tule ulkopuolelta annettuna kannettu vesi ei kaivossa pysy. Paikalla on yleensä myös asiakkaan omaa tukiverkostoa. Perinteisessä verkostokokouksessa, jossa asiakas yleensä edustaa yksin asiaansa, hän joutuu helposti puolustusasetelmaan, ja hänen neuvotteluasemansa ehkä laajankin viranomaisverkoston ryhmässä on hyvin epätasa-arvoinen. 2. Menetelmässä ei lähdetä määrittelemään ongelmia, varsinkaan ei pyritä asiakkaan ja viranomaisverkoston yhteiseen ongelmanmäärittelyyn, koska yhteistä ongelmaa ei lopulta ole, vaikka pulmat liittyvätkin toisiinsa ja ehkä tuottavatkin toisiaan. Jokainen näkee asiakkaan tilanteen omasta tehtävästään ja omasta henkilökohtaisesta kokemuspohjastaan käsin, mikä sulkee pois yhteisen, objektiivisen määrittelyn mahdollisuuden. 3. Hyvän tulevaisuuden ja samalla työskentelysuunnitelman miettiminen lähtee ratkaisuista, ei ongelmista käsin. Ongelmien sijaan puhutaan huolista, ja niistäkin huolten huojentumisen perspektiivistä. Ratkaisukeskeisellä kysymyksenasettelulla nostetaan toiveikkuutta, ilman että suljettaisiin pois keskustelua huolenaiheista. 4. Työskentely rakentuu sananmukaisesti vuoropuhelulle; osallistujat puhuvat vuorotellen, kukin omalla vuorollaan. Välikommentteja ja repliikkejä ei sallita, koska suora kommentointi merkitsee yritystä hallita keskustelutilannetta ja toisten tulkintoja. Puhumisen ja kuuntelun erottaminen antaa tilaa ja aikaa vaikutelmille, kuulijoiden sisäiselle dialogille. Kuunteleminen on aktiivinen tapahtuma. Näin kuulemaansa ei ilman muuta liitäkään aikaisempiin ajatuksiinsa tai hylkää, vaan kuulija sisäisessä dialogissa myötä- ja vastaväittein suhteuttaa 13

15 HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS kuulemaansa omaan katsomusjärjestelmäänsä. Kaikki myös kuulevat muiden ajatukset yhtä aikaa, jolloin syntyy yhteinen kokemus, jota ei saavutettaisi erillistyöskentelyllä. Työskentely tuottaa paljon informaatiota, joka välittyy nopeasti ja yhtäaikaisesti kaikille osallisille. (Arnkil-Eriksson-Arnkil, 2003, 86-87, Arnkil - Eriksson, artikkeli 1998, artikkeli 2001) 5. Selkeyttävän verkostoneuvonpidon kulku asiakasasiassa Verkostoneuvonpidon aloitteentekijä, verkostokonsultaation tilaaja täyttää, yleensä yhdessä asiakkaan kanssa, tilauslomakkeen, jossa määritellään tilauksen perustana oleva huoli ja verkostoneuvonpidon tavoite (liite 3). Lomakkeelle kirjataan myös neuvonpitoon kutsuttavat henkilöt asiakkaan omasta lähipiiristä ja viranomaisverkostosta. Tilaaja, joka useimmiten on asiakasperheen tilannetta hyvin tunteva lähityöntekijä, neuvottelee asiakkaan kanssa mukaan kutsuttavista tahoista. Ennen kuin tähän asti on päästy, lähityöntekijä ja asiakas ovat pitkäänkin saattaneet työstää asiaa. Asiakkaan ei aina ole helppo lähteä mukaan, hän haluaa suojella yksityisyyttään ja omia pulmiaan myös lähiverkostoltaan. Uudenlainen palaveri voi tuntua uhkaavalta, asiakas pelkää paljastuvan asioita, joita on halunnut pitää piilossa, eikä hän myöskään välttämättä luota työntekijän motiiveihin. Täytetty tilauslomake toimitetaan verkostokonsulttitoimintaa koordinoivalle verkostopankkiirille, verkostotyön koordinaattorille, joka järjestää neuvonpitoon kaksi verkostokonsulttia. Nämä tarvittaessa vielä neuvottelevat tilaajan kanssa tarkentaakseen tilauksen yksityiskohtia. Jäljennös tilauslomakkeesta sekä erillinen, verkostopalaverin luonnetta kuvaava kutsukirje lähetetään kaikille osallistujille, selventämään sitä, millaiseen palaveriin heidät on kutsuttu, ja keitä muita tulee olemaan paikalla. Tilaaja avaa verkostoneuvonpidon kertomalla, miksi on kutsunut sen koolle sekä esittelemällä osallistujat. Konsultit kertovat omasta roolistaan: he ovat vain organisoimassa keskustelua, eivät asian ulkopuolisina ratkaisemassa asioita. Konsulteista toinen haastattelee ja toinen kirjaa asioita fläpille. Haastattelija aloittaa perheen kanssa kysymällä kolme pääkysymystä: 1. Perheen kanssa eläydytään hyvään tulevaisuuteen, erityisesti tilauslomakkeessa esitetyn huolen suhteen: Nyt eletään joulukuuta 2006, vuosi (tai joku muu sopiva ajanjakso) on sujunut hyvin. Miten asiat ovat nyt? 2. Mitä itse teitte? Mistä, keiltä saitte tukea; millaista? 3. Olitteko jostakin huolissanne silloin vuosi sitten (= meneillään olevan neuvottelun ajankohtana)? Mikä sai huolenne vähenemään? Lisäkysymyksillä tarkennetaan yksityiskohtia: mitä teit ensiksi, milloin tarkalleen ottaen tämä tapahtui, kuka teki aloitteen, milloin sovitte asiasta, miten se tapahtui, mikä oli ensimmäinen askel siihen suuntaan, mistä huomasit, että,entä muuta, kerro konkreettinen esimerkki, jne. 14

16 Viranomaisilta, kultakin vuorollaan, kysytään kaksi pääkysymystä: 1. Kuten kuulit, perheellä menee nyt paremmin. Mitä teit hyvän vuoden tueksi voitko olla tukemassa kuulemiasi asioita? 2. Olitko jostakin huolissasi silloin vuosi sitten? Mikä sai huolesi vähenemään? Kirjurikonsultin tekemät muistiinpanot käydään osallistujakohtaisesti, kunkin puheenvuoron jälkeen, läpi ja tarkistetaan, että hän on ymmärtänyt asiat niin kuin puhuja on ne tarkoittanut. Erityisen tärkeää tarkistaminen on asiakaspuolen osallistujien kohdalla. Myös kirjaaja voi osallistua keskusteluun ottamalla haastattelijakonsultin kanssa puheeksi mieleensä tulleita mielestään tärkeitä asioita. Neuvonpidon kuluessa konsultit voivat keskenään keskustella myös, jos esiin tulee esimerkiksi neuvonpidon rakenteeseen liittyviä pulmia tai yllättäviä käänteitä. Käydyn keskustelun kirjauksista löytyvät ainekset työskentelysuunnitelmaan. Se kootaan ja vielä käydään yhdessä läpi, sekä tarkistetaan, että osallistujat voivat sitoutua suunnitelmaan. Hankkeen neuvonpidoissa suunnitelmaan sisällytettiin aina myös seurantapalaveriajankohdasta sopiminen, suurin piirtein siihen ajankohtaan, minne hyvän tulevaisuuden suunnitelman toteutuminen ajoitettiin. Lopuksi on puheenvuoro tilaajalla, jonka jälkeen vielä kaikkia osanottajia pyydetään täyttämään palautelomake. Yleensä tilaaja myös huolehtii neuvottelun muistion kirjoittamisesta ja sen toimittamisesta osanottajille. Hankkeeseen liittyvien neuvonpitojen muistioista huolehtivat hankkeen työntekijät. Neuvonpitoon varataan aikaa noin 3 tuntia, välillä pidetään kahvitauko. 15

17 HANKKEEN TAVOITTEET 1. Lastensuojeluperheiden kuntoutuminen Hankkeen ensisijaisena tehtävänä oli moniammatillisen osaamisen avulla vahvistaa lastensuojeluperheiden kuntoutumista, tukea vanhempia omassa vanhemmuudessaan ja estää syrjäytymistä ja sosiaalisten ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle. Tavoitteena oli selkeyttävän verkostoneuvonpidon avulla laatia asiakkaalle/asiakasperheelle työskentelysuunnitelma, jonka toteutumista myös seurataan sekä prosessin kestäessä, että työskentelyprosessin loppuvaiheessa varsinaisella seurantapalaverilla. Samalla pyrittiin arvioimaan myös verkostokonsultaatiomenetelmän sopivuutta moniasiakkuusperheiden elämäntilanteen selkiytymisen ja kohentumisen välineenä. 2. Verkostokonsultaatiomenetelmien arviointi ja kehittäminen sekä dialogisten yhteistyömenetelmien vakiinnuttaminen Palvelujärjestelmän toimintaan liittyviä tavoitteita oli kaksi. Ensinnäkin paikkakunnalle pyritään luomaan asiakaslähtöinen, dialoginen työmalli sekä vakiinnuttamaan yhteistyömenetelmiä, joiden avulla estetään ja vähennetään useiden ongelmien kasautumista samaan perheeseen. Ylisektorisen yhteistyömallin luomisella pirstaleisen palvelujärjestelmän haittojen uskotaan vähenevän ja samalla asiakkaille tulevat turvatuiksi ne palvelut, jotka edistävät kuntoutumista ja mahdollisuutta ottaa itse vastuuta perheen hyvinvoinnista. Tarkoituksena on moniammatillisella, dialogisuuteen nojaavalla yhteistyöllä ja asiakkaan aktiivisella osallistumisella selkiyttää työnjakoa, karsia päällekkäisiä toimintoja ja näin vähentää myös työntekijöiden kuormittumista. Käytännössä käsitteellä dialogiset yhteistyömenetelmät tarkoitettiin hankesuunnitelmassa lähinnä verkostoneuvonpidon järjestämistä tilanteessa, jossa asiakasperheen asiaan liittyy monia viranomaistahoja, työntekijät tuntevat huolta ja kokonaisuus vaatii selkiinnyttämistä. Hankkeen alettua dialogisen työmallin vakiinnuttamiseen kytkettiin verkostomenetelmien arviointi ja kehittäminen; käytännön työkalun kehittely ja vaikuttavuuden arviointi nähtiin tärkeänä osana työmallin vakiinnuttamisprosessissa. 3. Sosiaalisen raportoinnin oppiminen Toisena palvelujärjestelmätason tavoitteena oli sosiaalisen raportoinnin oppiminen ja käyttöönotto. Kun työntekijöitä perehdytetään sosiaalisten ongelmien ja niihin liittyvän ns. hiljaisen tiedon raportointiin, palveluista päättävät ja niitä järjestävät tahot saavat tietoa palveluiden järjestämiseksi asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Sosiaalinen raportointi on siis laadullisen tiedon tuottamista asiakastyöstä käsin kunnalliseen päätöksentekoon ja muille vaikuttamisen areenoille. (Hussi, 2003, 6) 16

18 HANKKEEN TOTEUTUS 1. Hallinnointi Hanke toteutettiin Hämeenlinnan seudun Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) alaisena Projektikoordinaattori Tuija Nieminen-Kurki oli palkattuna hankkeeseen alkaen, ja projektityöntekijä Jukka Riikosen työskentely hankkeessa tapahtui ajalla Hankkeen vastuuhenkilönä oli sosiaalityön johtaja Ritva Karinsalo ja yhteyshenkilönä Työvoiman palvelukeskuksen johtaja Risto Jokinen. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi Perheet vahvemmiksi hankkeelle syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin varatusta määrärahasta valtionavustusta yhteensä euroa, 73% arvioiduista kustannuksista. Hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin: Anna Ollila, lastensuojelujohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Hämäläinen, päihdetyön johtaja Risto Jokinen, johtaja, Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskus, ohjausryhmän varapuheenjohtaja. Kirsti Katainen, rehtori, koulutuskeskus Tavastia Päivi Laitinen, avoterveydenhuollon ylilääkäri, kansanterveystyön kuntayhtymä Jukka Pyhäjoki, projektisuunnittelija, Stakes Sami Reunanen, toimistonjohtaja, Kela, Hämeenlinna Eija Vikman, päiväkodin johtaja Tarja Vikman, johtava työvoimaneuvoja, työvoiman palvelukeskus Ohjausryhmän työskentelystä jättäytyivät pois ensimmäisen kokouksen jälkeen Kelan ja koulutuskeskus Tavastian edustajat. Kansanterveystyön kuntayhtymän edustaja osallistui kokoukseen yhden kerran vuonna Ohjausryhmä kokoontui vuoden 2004 aikana kolmesti ja vuonna 2005 neljä kertaa. Hankkeelle nimettiin myös tukiryhmä: Sanna Kortesoja, johtava sosiaalityöntekijä, Työvoiman palvelukeskus Mirja-Liisa Kärkkäinen, vastaava sosiaaliterapeutti, A-klinikka Arja Smeds, työvoimaohjaaja, Työvoiman palvelukeskus Camilla Strang, johtava sosiaalityöntekijä, sijaishuoltotoimisto Tutta Tallgren, johtava sosiaalityöntekijä, Turuntien sosiaaliasema Mariitta Vitie-Mäkelä, johtava sosiaalityöntekijä, Läntinen sosiaaliasema 2. Markkinointi Hankkeen varsinainen markkinointi aloitettiin tammikuun lopulla, jolloin projektikoordinaattori esitteli sitä Työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaaliasemien sosiaalityöntekijöiden yhteisessä tapaamisessa. Sen jälkeen olivat vuorossa sosiaaliasemien ja TYP:n 17

19 HANKKEEN TOTEUTUS tiimit. Sosiaaliasemilla oli vuonna 2003 kerätty listalle niiden asiakkaiden nimiä, joiden asiat olivat jotenkin jumissa. Tämä noin sadan nimen jotain tarttis tehdä asiakaslista toimi pohjapaperina hankkeeseen sopivia asiakkaita etsittäessä. Palvelukeskuksen sosiaalityöntekijöille lähetettiin ennen tapaamista tiimipostiviestillä toive, että he miettisivät asiakaskuntaansa ja arvioisivat, keille hanketta voisi tarjota. Maaliskuussa lähetettiin sosiaaliaseman sosiaalityöntekijöille tiimipostiviesti, jossa kerrottiin lyhyesti projektin asiakastilanteesta ja muistutettiin työntekijöitä hankkeesta. Koska huhtikuun alkuun mennessä projektiin oli ilmoitettu asiakkaita varsin vähän, projektityöntekijät tekivät uuden tiimikierroksen. Lisäksi tavattiin sosiaalityöntekijät yksitellen henkilökohtaisesti ja käytiin läpi asiakkuuksia arvioiden heidän tilanteensa sopivuutta hankkeeseen osallistumiselle. Toukokuussa tehtiin sosiaalityöntekijöille kysely, jossa tiedusteltiin, kuinka monen asiakkaan kanssa työntekijä on ottanut projektin puheeksi, monenko kohdalla keskusteluprosessi on vireillä ja kuinka monen kanssa hän aikoo lähimmän 1,5 kuukauden aikana asian puheeksi ottaa. Alkukesästä projektityöntekijät olivat Työvoiman palvelukeskuksessa mukana useissa sosiaalityöntekijän ja asiakkaan tapaamisissa kertomassa hankkeesta, mutta yksikään näistä ei johtanut hanketyöskentelyyn. Lähityöntekijöiden toivottiin esittelevän hanketta myös syrjäytymisvaarassa oleville lastensuojelutaustaisille nuorille. Kesäkuussa sovittiin TYP:n johtavan sosiaalityöntekijän kanssa, että hän on pyytää toimeentulotuen etuuskäsittelijöitä nostamaan asiakkaistaan sosiaalityöntekijälle hankeharkintaan ne lapsiperheet, joissa vanhempi on työtön. Yhtään tällaista asiakasta ei hankkeeseen tarjottu. Yhteispalvelupisteen (sittemmin Työvoiman palvelukeskus) työvoimahallinnon työntekijä ja sosiaalityöntekijä olivat jo vuoden 2003 puolella arvioineet, että sosiaaliasemien listalta 40 henkilöä oli oikeutettu työvoimahallinnon tarjoamiin aktivointitoimiin. Läntisellä sosiaaliasemalla nostettiin ensi vaiheessa esille 5 asiakasta, ja Turuntien sosiaaliasemalla 15 (keskimäärin 2 tapausta /sosiaalityöntekijä), joiden kanssa aletaan hankkeeseen tuloa työstää. Lännen asiakkaista 4 oli pitkään lomalla olevan työntekijän asiakkaita, joten prosessi heidän kanssaan ei päässyt heti käynnistymään. Lopulta yksikään näistä ei ohjautunut hankeprosessiin. Turuntiellä oli runsaasti työntekijävaihdoksia, mikä hankaloitti hankkeen markkinointia asiakkaille. Monen asiakkaan kohdalla hankeprosessi päättyi ennen verkostoneuvonpitoa. Yksi asiakas perui osallistumisensa, koska oli raskaana, toinen oli saanut töitä, kolmas perui kiinnostuksensa. Lännen asiakaslistalta poistettiin puolet listalla olleista nimistä: työssä, muuttanut, sairaslomalla, ei halua, ei kykene, asia hoidossa muuta kautta. Listan tekemisen jälkeen tulleiden uusien asiakkaiden kerrottiin pääosin olevan työssäkäyviä, äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Vain yksi sosiaalityöntekijä aikoi aloittaa tai oli jo aloittanut projektivalmistelun kolmen asiakkaan kanssa. 18

20 HANKKEEN TOTEUTUS Kesäkuussa Hämeenlinnan perusturvan sähköisessä tiedotuslehdessä julkaistiin lyhyt esittely hankkeesta. Sosiaaliasemilla tiimikohtaamisissa suhtautuminen projektiin oli pääosin myönteinen ja yhteistyöhaluinen, mutta kriittistäkin suhtautumista esiintyi. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijöiden suhtautuminen oli melko yksimielistä. Heidän oli vaikea nähdä, mitä hyötyä projektista olisi heidän asiakkailleen. Paljon keskusteltiin siitä, tuoko projekti mitään lisäarvoa asiakkaalle ja kovassa työpaineessa työskenteleville työntekijöille. Työntekijät kokivat vaikeana hankkeen esittelemisen asiakkailleen, jotka ovat jo kyllästyneitä kaikenlaisiin yritelmiin. He ilmaisivat myös vahvaa epäuskoa verkostokonsultaatiomenetelmän toimivuuteen ja siihen, mitä uutta se voisi tuoda nykyisiin käytäntöihin verrattuna: johan me teemme verkostotyötä. Arveltiin myös, että TYP:n asiakaskunnalla ei ole kärsivällisyyttä osallistua 3-tuntiseen istuntoon. Aktiivisesta markkinoinnista huolimatta suhtautuminen hankkeeseen osalla sosiaalityöntekijöitä oli vielä loppukeväästä epäileväinen, ja epäily ulottui myös tukiryhmän jäseniin. Sosiaalisen raportoinnin oppiminen oli hankesuunnitelmassa määritelty tukiryhmän tehtäväksi. Sosiaaliseen raportointiin liittyen tukiryhmän kesäkuisessa kokouksessa päätettiin selvittää työntekijöiden käsityksiä hankkeesta, sen markkinoinnista ja verkostokonsultaatiomenetelmistä. Kun asiakkaita ei Hämeenlinnasta alkanut ilmaantua, projektityöntekijä lähetti maaliskuussa seudun seitsemän kunnan sosiaalitoimistoon sähköpostitse kyselyn kiinnostuksesta projektiin osallistumisesta. Kalvolan sosiaalityöntekijällä oli heti mielessä hankkeeseen sopiva asiakasperhe, ja projektikoordinaattori kävi vappuviikolla tapaamassa kunnan sosiaalityöntekijöitä. Kyseinen asiakasperhe oli kuitenkin muuttamassa Hämeenlinnaan, joten työskentelyä ei Kalvolassa kannattanut aloittaa. Janakkalan sosiaalityöntekijäin tiimissä projektityöntekijät kävivät toukokuussa. Suhtautuminen hankkeeseen oli hyvin myönteinen ja asiakkaita arveltiin tarjottavan useampiakin, mikäli rahoitus järjestyy. Ensimmäisen asiakkaan hanketyöskentely luvattiin kunnille ilmaiseksi. Yhden perheen kanssa sosiaalityöntekijä alkoi valmistella hanketyöskentelyä, mikä sitten peruttiin. Työvoiman palvelukeskuksen Janakkalan yhteystyöntekijä arveli asiakkaita löytyvän myös siltä sektorilta tuloksetta. Kesäkuun alussa Työvoiman palvelukeskuksen seudulliset (7 kuntaa) yhdyshenkilö- sosiaalityöntekijät saivat tiimipostilla viestin, jossa mainostettiin hanketta, kerrottiin sen maksuttomuudesta palvelukeskuksen asiakkaille, sekä toimitettiin hankkeeseen liittyvää materiaalia. Hämeenlinnan ulkopuolelta ei saatu yhtään asiakasta hankkeeseen. Hankkeen markkinointia jatkettiin vuoden 2004 lopulle saakka. Syyskuussa hankeinfo annettiin kolmelle Palokunnankatu 8:ssa työskentelevälle etuuskäsittelijälle ja n. kuukauden kuluttua muistutus tiimipostin välityksellä. Lokakuun alussa pohdittiin markkinointia yhdessä esimiehen kanssa, minkä seurauksena esimies haastoi sosiaalityön johtoryhmän jäsenet toimipaikkoineen osallistumaan Peva-talkoisiin toimipisteensä henkilöstömäärän mukaisella asiakastavoitteella. Ilmoitukset asiakkaista pyydettiin joulukuun puoliväliin 19

21 HANKKEEN TOTEUTUS mennessä, ja hanketyöskentelyn aloitus maaliskuun 2005 loppuun mennessä. Maahanmuuttajien palvelupisteen työryhmä pyysikin heti hanke-esittelyä, mistä seurasi hanketyöskentely yhden maahanmuuttajaperheen kanssa. Muita vaikutuksia talkookutsulla ei ollut. Marraskuun alussa projektikoordinaattori kävi alkuperäisen asiakaslistan läpi TYP:n työvoimaohjaajan kanssa, mistä tilanteesta nousi 11 työvoiman kannalta potentiaalista hankeasiakasta. Näistä laitettiin tunnustelupyyntö kunkin asiakkaan sosiaalityöntekijälle, mistä tuloksena oli 2 hankeprosessia. Projektikoordinaattori oli mukana yhdessä asiakastilanteessa työvoimaohjaajan vastaanotolla, jolloin asiakas oli heti kiinnostunut verkoston kokoamisesta. Tilanne ei kuitenkaan edennyt tämän pidemmälle asiakkaasta johtuvista syistä. Marraskuun alussa laitettiin hanke-esittely myös Kanta-Hämeen lastensuojelutyöntekijöille verkkokollega-keskusteluringin välityksellä. Vaikutti siltä, että sosiaalityöntekijöiden kynnys innostua hankkeesta ja esitellä sitä asiakkailleen oli keskimäärin sitä matalampi, mitä vähemmän aikaa he olivat olleet työssä Hämeenlinnan perusturvassa. Monet työntekijät suhtautuivat epäilevästi hankkeeseen, koska uskoa sen vaikuttavuuteen ei ollut. Vaikka asiakaspalaute pidetyistä verkostoneuvonpidoista oli pääsääntöisesti erittäin hyvää, monet kokeneet työntekijät eivät sen perusteella voineet uskoa neuvonpidon toimivuuteen pitkällä tähtäimellä. Menetelmän pidemmän aikavälin vaikuttavuudesta kyseltiin todisteita: miksi ei ole tutkittu menetelmän vaikuttavuutta, onko sillä oikeasti saatu jotain muutosta aikaan?. Hankkeen markkinoinnissa tuotiin erityisesti esille asiakasnäkökulman toteutumista kun asiakas ratkaisuista käsin lähtee itse suunnittelemaan hyvää tulevaisuutta ja toimia sen saavuttamiseksi, sitoutuminen suunnitelmaan on vahvempaa kuin perinteisten neuvottelujen jäljiltä. Kannustimme työntekijöitä mainostamaan hanketta asiakkailleen ja siten antamaan asiakkaiden itsensä päättää hankkeeseen osallistumisesta. Ensimmäisen vuoden aikana asiakkuuksia hankkeeseen saatiin eniten työntekijöiden henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Kävimme läpi työntekijän asiakaskuntaa ja yhdessä pohdimme verkostoneuvonpidon mahdollisuuksia kunkin asiakkaan kohdalla. Kesäkuun kokouksessaan tukiryhmä esitti, että hankkeessa keskityttäisiin erityisesti sijoitettujen lasten vanhempien tukemiseen. Koordinaattori teki syksyllä selvityksen huostassa olevien lasten vanhempien työmarkkinatilanteesta, ja hankekriteerit täyttävien asiakkaiden tilannetta käytiin yhdessä läpi vastuutyöntekijöiden kanssa; vain yhdestä asiakkaasta tuli hankkeelle neuvonpitotilaus, ja sekin tuli em. selvityksestä riippumatta, aluesosiaalityöltä. 3. Hankkeen arviointi Hanketyöntekijät, tukiryhmä ja ohjausryhmä arvioivat hankkeen kuluessa lukuisissa keskusteluissa sen tilaa ja edistymistä. Hankkeen alkuvaiheen arviointia tapahtui myös työntekijäkyselyn avulla. Ulkopuolisen arvio tilattiin Sosiaalikehitys oy:ltä, jonka lausunto on liitteenä. (Liite 4) 20

22 4. Hankkeessa toteutetut prosessit mitä tehtiin 4.1. Asiakasprosesseihin liittynyt hanketyö Hankkeen asiakkaat HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeessa toteutettiin kaikkiaan 19 asiakasprosessia, jotka yhtä lukuun ottamatta kestivät sovitusti seurantapalaverin toteutumiseen saakka. Asiakasperheet jakautuivat toimipisteittäin (verkostoneuvonpidon tilaaja) seuraavasti: Turuntien sosiaaliasema 12 Läntinen sosiaaliasema 2 Työvoiman palvelukeskus 1 Maahanmuuttajan palvelupiste 1 Perhekeskus 1 Vaahteramäen perhetyö + Turuntien sos.asema yhdessä 2 Hanke ei ottanut asiakkaista vastuuta muutoin kuin pelkän hanketyöskentelyn osalta, kokonaisvastuu siis säilyi perusyksiköillä. Asiakkuuksista yksinhuoltajaperheitä oli 10, kahden vanhemman perheitä 6, yksi yksin asuva jälkihuoltonuori, jälkihuoltonuoren isä ja itsenäistyvä nuori. Osallistujilla asiakkuus Hämeenlinnan perusturvaan oli jatkunut jo monia vuosia, paitsi kahden perheen kohdalla, jotka olivat muuttaneet kaupunkiin parin vuoden sisällä. Lähes puolella perheistä vanhempi oli itse ollut lastensuojeluasiakkaana. Maahanmuuttajatalouksia oli 5, joista 3 pakolaistaustaista. Yksikään asiakas ei ollut työssä. Perheiden 24:stä työikäisestä oli työttömänä työnhakijana joka toinen, kotona lapsia hoitamassa 7, loput olivat kurssilla, työharjoittelussa tai sairaslomalla. Asiakaskertomusten kautta asiakashistoriaa selviteltäessä kävi ilmi, että 13:sta asiakasperheessä näkyi huolena päihteidenkäyttöä (yksin asuva asiakas, yksinhuoltaja tai toinen vanhemmista), noin kolmasosalla oli psyykkisiä pulmia, joillakin taitamattomuutta tai arkuutta vanhempana, lyhytjänteisyyttä, parisuhdeväkivaltaa tai muita parisuhteeseen liittyviä ongelmia. Pulmat olivat siis juuri niitä, joita lastensuojelun asiakasperheissä on totuttu kohtaamaan Verkostoneuvonpidot Verkostoneuvonpitoihin osallistui 45 asiakas(ydin)perheen jäsentä, joista lapsia 20, 15 perheen oman lähiverkoston edustajaa ja 91 viranomaista, yhteensä 151 henkilöä. Tilauslomakkeeseen kirjatut huolet koskivat useimmiten vanhemmuutta ja vanhempien jaksamista (10 mainintaa), työtä ja opiskelua (8) ja päihteiden käyttöä (5). Muutama huolimaininta koski raha-asioita ja nuoren käytöstä. Neuvonpidon tavoitteet koskivat enimmäkseen työllistymisen polulle pääsyä (13) ja vanhemmuuden vahvistumista (5). 21

23 HANKKEEN TOTEUTUS Useimmat työskentelysuunnitelmat tehtiin koko perheelle, kuudessa tapauksessa selkeästi yhdelle perheenjäsenelle. Työllistämispolkuun tähtääviä suunnitelmia tehtiin 5 miehelle ja 13 naiselle. Kolmen perheen kohdalla suunnitelmaan sisältyi peva-työntekijän aktiivinen rooli erityisesti työllistymispolkuun liittyvissä asioissa. Enimmillään hänellä oli yhden asiakasperheen asioissa erilaisia kontakteja (tapaamisia sosiaaliasemalla, työvoimatoimistossa tai muissa viranomaisissa, peva-toimistossa ja asiakkaan kotona sekä puheluja) kaikkiaan 34. Lisäksi sovittiin peva-työntekijän osallistumisesta verkostoneuvonpidon ja varsinaisen seurantapalaverin välissä sosiaaliasemalla pidettävään välipalaveriin, myös niissä tapauksissa, joissa ei varsinaista tukiroolia hänelle määritelty. Tällaisia välipalavereja pidettiin 10 asiakkaan kohdalla yhteensä Seurantapalaverit Hankkeen asiakkaille pidettiin kaikkiaan 21 seurantapalaveria, 5-12 kk:n (keskimäärin 7,7 kk) kuluttua ensimmäisestä neuvonpidosta. Yksi asiakasperhe keskeytti hankeprosessin, eikä seurantapalaveri toteutunut. Kolmelle perheelle pidettiin vielä jatkoseurantapalaveri 3,5 6 kk:n kuluttua edellisestä. Nämä olivat kaikki niitä perheitä, joissa oli sovittu myös tiiviistä peva-työntekijän tuesta. Näillä perheillä hankeprosessi kesti yli vuoden, pisimmillään 1,5 vuotta. Seurantapalaveriin osallistuivat pääsääntöisesti samat henkilöt, jotka olivat olleet mukana ensimmäisessä neuvonpidossa; asiakasperheen jäseniä 48 (19 lasta), läheisiä 9, viranomaisia 81. Kolmesta palaverista läheiset olivat jääneet pois, myös viranomaisten määrä oli vähentynyt. Neljään seurantapalaveriin tuli uusia osallistujia, joista yksi oli läheinen ja kolme viranomaista Välitön osallistujapalaute Sekä verkostoneuvonpidon että seurantapalaverin kaikilta osallistujilta pyydettiin tilaisuuden päättyessä palaute (liite 5 ja 6). Neuvonpidon palautelomake on kehitelty Stakesissa ja se on käytössä ympäri maata. Lapsille on suunniteltu oma neuvonpidon palautelomake, kohderyhmänä lähinnä 7-10-vuotiaat, joita neuvonpidoissa oli vain muutama. Tätä vanhemmat lapset täyttivät saman lomakkeen kuin aikuiset. Seurantapalaverin palautelomake suunniteltiin Peva-hankkeessa Tilaajahaastattelut ja viranomaiskysely Neuvonpitojen tilaajat haastateltiin kahdessa vaiheessa (liite 7). Prosessin valmisteluvaiheen ja verkostoneuvonpidon kokemuksia kysyttiin heti verkostoneuvonpidon jälkeen. Seurantapalaverin jälkeen tilaajia pyydettiin arvioimaan varsinaista työskentelyvaihetta palaverien välistä aikaa, seurantapalaveria, sekä hankkeen kokonaismerkitystä asiakasperheelle. 22

24 HANKKEEN TOTEUTUS Seurantapalaverin jälkeen lähetettiin lyhyt kysely niille työntekijöille (muut kuin neuvonpidon tilaaja), jotka olivat olleet sekä neuvonpidossa että seurantapalaverissa/-palavereissa (liite 8). Työntekijöiltä kysyttiin, olivatko he saaneet neuvonpitoprosessista tukea omalle työlleen sekä prosessin mahdollisesti antamasta hyödystä asiakkaalle. Kyselyjä lähetettiin 33, vastauksia saatiin Asiakkaiden loppuhaastattelut Seurantapalaverin jälkeen projektikoordinaattori suoritti asiakkaiden teemahaastattelun, useimmiten muutaman viikon kuluessa. Jokunen haastattelu siirtyi myöhempään kesälomaajan vuoksi. Haastattelut tehtiin Stakesissa laadittua haastattelurunkoa hyväksi käyttäen, lisänä oli joitakin hankkeeseen liittyviä kysymyksiä (liite 9). Neljän maahanmuuttajaperheen haastattelussa käytettiin tulkkia ja yksinkertaistettua haastattelurunkoa. Haastattelija teki mahdollisimman tarkat muistiinpanot, nauhuria ei käytetty. Haastattelut toteutettiin enimmäkseen yksilöhaastatteluina. Neljä pariskuntaa haastateltiin molemmat puolisot yhdessä, yksi pariskunta erikseen. Itsenäistyvän nuoren kohdalla haastateltiin nuori erikseen ja perheen vanhemmat yhdessä. Yhdessä yksinhuoltajaäidin haastattelussa olivat mukana myös kouluikäiset lapset. Haastatteluista 8 tapahtui perheen kotona, loput toimistossa. Haastattelutilanteita oli kaikkiaan 19. Joidenkin asiakkaiden kohdalla oli vaikeuksia toteuttaa haastattelua, jouduttiin sopimaan useita aikoja mutta hankkeessa loppuun asti mukana olleista vain yhden asiakasperheen haastattelu jäi kokonaan toteutumatta. Sopimisen helppoudella ei näyttänyt olevan mitään yhteyttä siihen, kuinka hyvin asiakkaan suunnitelman toteutuminen oli edennyt Palvelujärjestelmään liittyvä hanketyö Verkostokonsultaatiomenetelmien arviointi ja kehittäminen Hankkeen toinen palvelujärjestelmätasoon liittyvä osa-alue oli hankekuvaukseen otsikoitu verkostokonsultaatiomenetelmien arviointi ja kehittäminen. Hankkeen alkuvaiheessa haluttiin tehdä selkeä ero vanhan työmallin mukaiseen verkostotapaamiseen, josta yleisesti on käytetty nimitystä verkostopalaveri. Hämeenlinnassa päädyttiin käyttämään konsulttien vetämästä ennakointidialogimenetelmällä vedetystä palaverista, jota kutsutaan myös tulevaisuuden muistelu -palaveriksi, nimitystä verkostoneuvonpito. Verkostokonsultit ja konsulttiopiskelijat ovat perehtyneet ennakointidialogin ohella myös muihin dialogisiin palaverirakenteisiin ja he ovat toimineet konsultteina erilaisissa viranomaisten ja työyhteisöjen suunnittelu- ja kehittämispalavereissa. Koulutuksissa tutustuttiin myös avoimiin dialogeihin ja arviointidialogeihin. Yksi tapa arviointidialogin tekemiseen kuvataan tuonnempana kounsulttikoulutusteeman yhteydessä. Kuitenkin hankkeessa menetelmiin liittyvä kehittämis- ja arviointityö keskittyi erityisesti asiakasneuvonpidoissa käytettävään verkostokonsultaatio-menetelmään, ennakointidialogiin, sekä seurantapalaverin kehittelyyn. 23

25 HANKKEEN TOTEUTUS Arviointi- ja kehittämistyö tarkoitti käytännössä siis hankkeen asiakkaille pidettyjen verkostoneuvonpitojen ja siihen liittyvien prosessien vaikuttavuuden arvioinnin ohella menetelmän edelleen kehittämistä sekä uusien verkostokonsulttien kouluttamista, verkostoneuvonpitotoiminnan seuraamista ja arvioimista ja seurantapalaverikäytännön luomista ja kehittämistä. Lisäksi haluttiin tutkailla, tapahtuuko neuvonpitoprosessien myötä palvelujärjestelmän tasolla muutoksia. Taitojen kehittämisen ohella tavoitteena oli dialogisia työskentelytapoja koskevan tiedon levittäminen sekä dialogisten menetelmien omaksuminen ja käyttöönotto arkityön välineeksi seudun psykososiaalista työtä tekevien keskuudessa. Hankkeen markkinointi jo sinänsä toimi tähän suuntaan ja lisäksi hanke järjesti kaksi yleistä koulutustapahtumaa. Verkostoneuvonpitotoiminnan arviointi ja kehittäminen fokusoituu luonnollisesti itse neuvonpitokäytäntöihin. Hankkeen aikana tehtiin systemaattista arviointia keräämällä välitöntä palautetta sekä neuvonpidoista että seurantapalavereista, haastattelemalla neuvonpitojen tilaajia kahdessa eri vaiheessa, lähettämällä asiakkaan molemmissa palavereissa läsnä olleille viranomaistahoille (muut kuin tilaaja) kysely sekä asiakkaiden teemahaastattelulla hankeprosessin päättyessä. Näissä arviointi kohdistui paitsi suoraan asiakastyöskentelyyn, myös itse neuvonpitomenetelmään ja neuvonpitojen järjestämiseen liittyviin asioihin. Erikseen kerättyjen tietojen lisäksi arviointitietoja saatiin neuvonpidon vetäjinä toimineiden verkostokonsulttien ja seuraamassa olleiden konsulttiopiskelijoiden toimesta. He arvioivat, yleensä välittömästi neuvonpidon päätyttyä sen kulkua: rakenteen toimivuutta, pulmakohtia, konsulttiparin keskinäistä yhteistoimintaa, yleisvaikutelmaa neuvonpidon onnistumisesta. Kokemuksia jaettiin ja arvioitiin myös konsulttien yhteisissä tapaamisissa Uusien verkostokonsulttien koulutus Verkostokonsultaatiomenetelmien ylläpitämisen elinehtona on, toiminnan organisoitumisen lisäksi, riittävä määrä koulutettuja verkostokonsultteja. Stakesin vuosituhannen vaihteessa kouluttamista konsulteista oli Hämeenlinnassa käytettävissä enää pieni osa, 6-7 henkilöä. Konsulttitehtävien jakautuessa vain muutamalle työntekijälle syntyi ajankäyttöpulmia, minkä lisäksi useiden asiakasperheiden kohdalla konsultit olivat jäävejä konsulttitehtävään, koska olivat jossain vaiheessa liittyneet liian läheisesti työntekijöinä perheen tilanteisiin. Kevättalvella 2004 lähetettiin tiedustelu konsulttikoulutukseen osallistumisesta esimieskyselynä perusturvan sosiaalityön osaston yksiköihin, päihdehuoltoon, perheneuvolaan, koulutoimeen, päivähoitoon, vanhustenhuoltoon, Alvari-perhetyöhön, sekä terveyskeskuksen avohuollon ja Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäreille ja ylihoitajille. Esimiehen lupa osallistumiselle tuli koulutoimesta, perheneuvolasta, perhekeskuksen osastolta ja avoyksiköstä, A-klinikalta ja sosiaaliasemilta. Konsulttikoulutuksen aloitti yhteensä 9 ammattilaista, jotka edustivat kaupungin aluesosiaalityötä, päihdehuoltoa, lastensuojelun erityispalvelujen osasto- ja perhetyötä, koulutointa ja perheneuvolaa. Koulutuksen suoritti loppuun asti 8 työntekijää, joille jaettiin todistukset 24

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä SUB Qöttlngen 204 533 376 ESA E R I K S S O N T O M ERIK A R N K I L ( T O I M. ) AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä STAKES SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS-

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Risto hankkeen tutustumiskäynti Tampereelle 11.6.2014 Paula Kortesniemi

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Risto hankkeen tutustumiskäynti Tampereelle 11.6.2014 Paula Kortesniemi Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Risto hankkeen tutustumiskäynti Tampereelle 11.6.2014 Paula Kortesniemi Kotona asumista tukevat hankkeet Vapaaehtoistyö Lähitori Asiakas ja palveluohjaus Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot