PERHEET VAHVEMMIKSI HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHEET VAHVEMMIKSI HANKE"

Transkriptio

1

2 PERHEET VAHVEMMIKSI HANKE Mun näkökohdat otettiin tosi hyvin huomioon. Selkeyttä, voimaantumista ja uusia avauksia moniasiakkaiden tukemisessa ja palvelujen tarjoamisessa Tuija Nieminen-Kurki 1

3 Julkaisija: HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUS Raportti 1/2006 ainoa silta toiseen ihmiseen on virittyminen toisen mukaan. Helena Anhava Graafinen toteutus Tiina Kaila, Siniplaneetta Oy OffsetKolmio, Hämeenlinna 2006 isbn

4 TIIVISTELMÄ Perheet vahvemmiksi -hanke liittyy valtakunnalliseen sosiaalialan kehittämishankkeeseen; Hämeenlinnan perusturvalautakunta sai projektin kuluihin 73 %:n valtionavustuksen syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin varatuista määrärahoista. Hanke toteutettiin Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskuksen alaisuudessa kahden työntekijän voimin. Projektikoordinaattori Tuija Nieminen-Kurki oli palkattu hankkeeseen alkaen hankkeen loppuun, ja projektityöntekijä Jukka Riikonen Hanke teki yhteistyötä Stakesin VERK-ryhmän kanssa ja tukea saatiin myös Tampereen yliopistosta. Perheet vahvemmiksi -hankkeen tarkoituksena oli dialogisen verkostotyön rakentumisen avulla turvata työttömien moniasiakkuusperheiden kuntoutusta edistävät palvelut ja näin estää ylisukupolvista pitkäaikaisasiakkuutta. Tavoitteet oli yksilöity seuraavasti: Työttömien, lähinnä lastensuojelun piirissä olevien vanhempien kasvatusvastuun tiedostaminen ja vahvistuminen vanhemmuudessa oman kuntoutuksen kautta Asiakaslähtöisten yhteistyökäytäntöjen vakiinnuttaminen koko perheen kuntoutuksessa, selkeyttävän verkostoneuvonpitomenetelmän arvioinnin, kehittämisen ja käytännön työn välineeksi juurruttamisen avulla Sosiaalisen raportoinnin oppiminen. Hanke kohdistettiin sekä asiakkaille että työntekijöille toimipisteineen. Hankkeeseen kutsuttiin työttömiä tai työelämään pyrkiviä lapsiperheitä tai itsenäistyviä nuoria, joilla on moniasiakkuutta. Palvelujärjestelmätasolla hankkeen kohteena olivat seudun psykososiaalisia palveluja tuottavat yksiköt. Käytännössä seudullisuus ei toteutunut, vaan kaikki asiakkaat olivat hämeenlinnalaisia. Sosiaalisen raportoinnin oppimisen osalta jäätiin tavoitteesta, mutta joitakin edistysaskeleita otettiin. Hankeprosessissa oli loppuun asti 18 asiakasperhettä. Heille tehtiin verkostoneuvonpidossa suunnitelma, jonka toteutumista seurattiin mm kk:n kuluttua pidetyllä seurantapalaverilla. Kaikkien asiakkaiden tilanteessa tapahtui muutoksia parempaan ja toiveikkuus on lisääntynyt. Hankkeen alkaessa kukaan asiakasperheiden aikuisista ei ollut työssä, ja vain muutama oli jossakin aktiivisessa toiminnassa. Lopputilanteessa työssä/ työharjoittelussa/ opiskelemassa/ kuntoutusprosessissa oli 13 henkilöä. Työttömien määrä oli puolittunut. Verkostoneuvonpidoista saatu välitön palaute sekä muu seuranta vahvistivat, että asiakaslähtöisyys oli toteutunut hyvin. Asiakkaiden lähiverkoston mukanaololla oli myönteinen vaikutus suunnitelmien toteutumiselle. Neuvonpidoilla oli suuri merkitys myös niihin osallistuneille perheiden läheisille. 3

5 Neuvonpidot kokosivat dialogiseen verkostotyöhön n. 85 eri työntekijää 32:sta perusturvan, terveydenhuollon, opetustoimen ja 3. sektorin yksiköstä, neuvonpitotilauksia tehtiin kuudesta eri yksiköstä. Neuvonpidon tilaajat saivat prosessissa verkostolta työhönsä sitä tukea, jota olivat tilauksella lähteneet hakemaan. Tukea ja selkeyttä asiakkaiden kanssa tehtävään työhön saivat myös muut mukana olleet työtekijät. Hanke koulutti neuvonpitojen vetäjiksi 8 uutta verkostokonsulttia, ja hankkeen ansiosta verkostotyön koordinaattorin tehtäviin oli mahdollista varata 40:n prosentin työaika ainakin vuoden 2006 syksyyn asti. Verkostokonsulttien työpanos tunnustettiin, kun he saivat oikeuden laskuttaa palkkion konsulttityöstään. Dialoginen ajattelutapa ja dialogiset verkostotyön menetelmät levisivät laajalti moniasiakkaiden kanssa psykososiaalista työtä tekevien pariin. 4

6 SAATTEEKSI Perheet vahvemmiksi -hanke on ollut löytöretki verkostoitumisen ja dialogin maailmaan. Hankkeen järjestämissä verkostoneuvonpidoissa noin 150 ihmistä, asiakkaita, heidän läheisiään ja työntekijöitä on ollut mukana kokemassa hyvää, vastavuoroista kohtaamista. Tom Erik Arnkil on todennut Stakesissa tehdystä dialogisten työskentelymenetelmien kehittämis- ja tutkimustyöstä, että lähdimme etsimään öljyä, mutta löysimmekin kultaa. Samanlaisen kokemuksen olemme saaneet hankkeessa hämeenlinnalaisten asiakasperheiden kanssa työskenneltäessä. Neuvonpitoprosesseissa syntyneet kokemukset ovat voimaannuttaneet paitsi asiakasperheitä ja heidän työntekijäverkostoaan, myös hankkeeseen palkattuja työntekijöitä. Hankkeen päätösseminaarissa Stakesin kehittämispäällikkö Esa Eriksson peräänkuulutti johtajia ja päätöksentekijöitä havahtumaan ja näkemään, kuinka käyttökelpoisia ja pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavia dialogiset verkostotyömenetelmät ovat. Samalla hän toi esille sen tosiasian, että perustavaa laatua olevat ajattelun ja toimintatapojen muutokset ja niihin johtava kehittelytyö vaativat paljon aikaa. Prosessointi vie vuosia, jopa vuosikymmeniä. Hämeenlinnan kaupunki, lähinnä perusturva, on ollut mukana tässä kehittelyprosessissa 10 vuoden ajan. Perheet vahvemmiksi -hanke osoittautui näin rohkenen sanoa yhdeksi kehityksen taitekohdaksi: dialogisen ajattelutavan omaksuminen ja sen toteuttaminen asiakastyössä eteni aimo askeleen Hämeenlinnassa psykososiaalista työtä tekevien joukossa. Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat olleet tavalla tai toisella osallisina hankkeessa. Olen kiitollinen myös esitetyistä kriittisistä kommenteista, koska ne ovat auttaneet ajattelemaan asioita taas toisista näkökulmista ja sitä kautta olleet hyödyksi hankkeelle. Kiitokset myös professori Tarja Pösölle opastuksesta sosiaalisen raportoinnin polulla sekä raporttiluonnokseen saamistani arvokkaista neuvoista. Myös Stakesin VERK-ryhmä ansaitsee kiitokset, erityisesti Riitta-Liisa Kokko läpi hankkeen kestäneestä mukanaolosta ja yhteistyöstä sekä kannustavista neuvoista raportin kokoamiseen. Ja vielä lämpimät kiitokset työparilleni Jukka Riikoselle, jonka kanssa yhdessä kohtasimme projektityön ylä- ja alamäet sekä kävimme lukuisat antoisat dialogit. Palaan vielä päätösseminaariin. Siellä ojennettiin todistukset hankkeessa koulutetuille verkostokonsulteille. Uudet konsultit esittivät kiitospuheenvuoronsa tulevaisuuden muisteluna, vuoden 2006 joulukiireen keskeltä. He kertoivat koulutusprosessin ja dialogisen kohtaamistavan omaksumisen muuttaneen heidän arkityönsä levollisemmaksi ja hallitummaksi ja työtä sävytti ilo ja toiveikkuus. Näin toteutukoon! Hämeenlinnassa, joulukuun 22. päivänä 2005 Tuija Nieminen-Kurki Projektikoordinaattori 5

7 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 SAATTEEKSI 5 HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS 1. Palmukkeesta verkostokonsultaatioon Hämeenlinnan huolikartoitukset Dialogista ja dialogisuudesta Ennakointidialogimenetelmä ja sen lähtökohdat Selkeyttävän verkostoneuvonpidon kulku asiakasasiassa 14 HANKKEEN TAVOITTEET 1. Lastensuojeluperheiden kuntoutuminen Verkostokonsultaatiomenetelmien arviointi ja kehittäminen sekä dialogisten yhteistyömenetelmien vakiinnuttaminen Sosiaalisen raportoinnin oppiminen 16 HANKKEEN TOTEUTUS 1. Hallinnointi Markkinointi Hankkeen arviointi Hankkeessa toteutetut prosessit mitä tehtiin Asiakasprosesseihin liittynyt hanketyö Hankkeen asiakkaat Verkostoneuvonpidot Seurantapalaverit Välitön osallistujapalaute Tilaajahaastattelut ja viranomaiskysely Asiakkaiden loppuhaastattelut Palvelujärjestelmään liittynyt hanketyö Verkostokonsultaatiomenetelmien arviointi ja kehittäminen Uusien verkostokonsulttien koulutus Hankkeen järjestämät koulutuspäivät Sosiaalinen raportointi 28 6

8 HANKKEEN TULOKSET LASTENSUOJELUPERHEIDEN KUNTOUTUMINEN 1. Hankeprosessi, asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulma Valmisteluvaihe Ennen verkostoneuvonpitoa Verkostoneuvonpito Neuvonpidon ja suunnitelman merkitys seuranta-aikana Seurantapalaveri Asiakkaiden kokema neuvonpidon hyöty elämäntilanteeseen, asiointiin ja arkipäivään Tilaajien ja muiden viranomaisten arvio hankkeen vaikuttavuudesta asiakkaiden elämässä Perheen läheisten mukanaolon merkitys Asiakkaiden edistyminen työmarkkinatilanteen valossa 49 VERKOSTOKONSULTAATIOMENETELMIEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN JA DIALOGISTEN TYÖSKENTELY- MENETELMIEN VAKIINNUTTAMINEN 1. Palvelujärjestelmään kohdistuneet vaikutukset Verkostoneuvonpitotoiminnan järjestämisen vaikutuksia Seurantapalaverin kehittäminen ja käyttöönotto Konsulttikoulutus uusien avausten katalysaattorina Asiakaskohtaisen ylisektorisen tiimityön paraneminen ja työhön saatu tuki Verkostotyön koordinointi vakiintumassa? Työvoiman osallisuuden toteutuminen asiakasprosesseissa 56 SOSIAALISEN RAPORTOINNIN OPPIMINEN 1. Tukiryhmä ja sosiaalinen raportointi Työntekijäkyselyn tulokset ja johtopäätöksiä Asiakastason raportoinnin vaikeus 60 SEIKKAILUT RAKENTEISSA 1. Työvoimahallinnon kytkeytyminen hankkeeseen Huomioita hanketyön rakenteista 63 JOHTOPÄÄTÖKSET 66 LIITTEET 72 KIRJALLISUUS 97 7

9 LIITTEET: 1. Huolen vyöhykkeistö Hankekuvaus Verkostoneuvonpidon tilauslomake Hankkeen arviointilausunto Verkostoneuvonpidon asiakaspalaute Seurantapalaverin asiakaspalaute Tilaajan haastattelulomake Työntekijäkysely Asiakkaan teemahaastattelu Selvitykset/sosiaalinen raportointi Seurantapalaverin runko Liisa Vaarne: Pieniä alkuja kokeiluja koulumaailmassa Hankkeen alkuvaiheen arviointi, kyselylomake Kannanotto: Perustyön asiantuntijuus mukaan hankesuunnitteluun 96 8

10 HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS 9

11 HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS 1. Palmukkeesta verkostokonsultaatioon Lähtiessään mukaan vuonna 1996 käynnistettyyn Palmuke-projektiin (Palmuke = palvelurakenteen muutos ja henkilöstön kehittäminen) Hämeenlinnan perusturvan työntekijät tulivat samalla kytketyiksi mukaan Stakesin johdolla tapahtuneeseen ja edelleen jatkuvaan verkostomaisen yhteistyön dialogisten menetelmien ja toimintarakenteiden kehittämistyöhön. Palmuke-projektin tavoitteena oli kehittää voimavarakeskeisiä menetelmiä, verkostosuuntautunutta työotetta ja ylisektorisia palvelurakenteita. Palvelujen kehittäminen kohdistettiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja muitakin toimijoita verkostoiviin moniongelmatilanteisiin sekä ehkäisevään työhön. Hämeenlinnassa teemana oli vanhusten kotihoidon ohella lastensuojelu laajasti määriteltynä. Lastensuojeluosioon osallistui noin 150 työntekijää eri toimialoilta. Palmuke-projektissa kehitellyt verkostotyön muodot huomioivat uudella tavalla asiakkaiden tarpeet ja näkökulman sekä varmistavat selkeän työskentelysuunnitelman ja työnjaon eri toimijoiden välillä. Yhteensä parikymmentä hämeenlinnalaista sosiaalityön, vanhus- ja vammaispalvelun sekä päivähoidon työntekijää osallistui Stakesin järjestämään verkostotyön konsulttien pilottikoulutukseen vv , ja osa heistä jatkoi kouluttajakoulutuksessa. Koulutettavista koottiin ns. konsulttipankki, josta saattoi tilata konsultteja sekä asiakas- että viranomaisneuvotteluihin. Vuoden 2003 loppuun mennessä oli pidetty yhteensä noin 100 selkeyttävää verkostoneuvottelua, joista noin puolet oli asiakasneuvotteluja. Pidetyistä verkostoneuvotteluista on kerätty palautteet, jotka ovat olleet yllättävän hyviä. Lähes poikkeuksetta asiakkaat ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi erittäin hyvin, ja tilaisuus on selkiinnyttänyt sekä omia ajatuksia että muiden osallistujien osuutta. Se on nostanut myös toiveikkuutta, luottamusta asioiden järjestymiseen, ja useimmissa tapauksissa neuvotteluissa on syntynyt selkeä suunnitelma jatkotyöskentelylle. Palmuke-yhdyshenkilö, silloinen johtava sosiaalityöntekijä Anna Ollila ehdotti jo v projektia, jossa kohteena olisivat huostaanotettujen lasten vanhemmat ja heidän kuntoutumisensa työelämään. Asia nousi silloin tällöin uudestaan puheisiin, ja vuosien kuluessa idea laajeni koskemaan ylipäänsä lastensuojelutyön asiakasperheitä. 2. Hämeenlinnan huolikartoitukset Hämeenlinnassa toteutettiin huolikartoitus koulutoimessa vuonna 2002 ja aluesosiaalityössä v Koulukartoituksen mukaan 8,5 % oppilaista tuotti opettajille sellaista huolta, että he kokivat tarvitsevansa muiden tahojen apua. Näiden oppilaiden kohdalla koettiin monenlaisten huolten kasaantumista ja heillä tiedettiin olevan useita hoitotahoja. Sosiaaliasemien 10

12 sosiaalityöntekijät arvioivat, että lähes puolet (47 %) heidän asiakkaistaan sijoittuu huolen harmaalle vyöhykkeelle, mikä siis merkitsee tarvetta saada muita tahoja työntekijän avuksi asiakkaan tilanteen tukemiseksi. (Huolivyöhykkeistö, liite 1) Sektoroitunut palvelujärjestelmä, samalla kun se on mahdollistanut entistä paremman erityisosaamisen, on eriyttänyt hyvinvointipalveluja tuottavat toimijat toisistaan. Sektoroitumista on tapahtunut myös sosiaalitoimen sisällä: Hämeenlinnassa asiakkaat voivat saada palveluja kahdella alueellisella sosiaaliasemalla, toimeentuloturvatoimistossa, Työvoiman palvelukeskuksessa (v loppuun asti Yhteispalvelupiste), lastensuojelun erityispalvelujen neljässä yksikössä, maahanmuuttajien palvelupisteessä, päihdepalveluissa ja perheneuvolassa. Sosiaaliasiamiehen vuodelta 2002 laatiman raportin mukaan sektoroitunut työnjako ja työntekijöiden toimenkuvan erikoistuminen vain tiettyihin palveluihin harmittaa ja hämmentää asiakkaita. Asiakkaan tilannetta ei pystytä käsittelemään kokonaisvaltaisesti, eikä kokonaisvastuuta asioiden etenemisestä ota mikään viranomainen. Lastensuojelutyössä huoltosuunnitelma laaditaan lapsen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Vähäisemmälle huomiolle ovat jääneet vanhempien kanssa työskentelevät tahot sekä suunnitelmallinen työskentely vanhempien aktivoimiseksi ja kuntouttamiseksi. Myös kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle on tärkeää tieto vanhempien selviytymisestä ylipäänsä, ja konkreettisesti esim. sovittujen tapaamisten onnistumiseen liittyen. Omalla kuntoutumisellaan vanhempi antaa lapselle signaalin selviytymisestään ja vastuullisen aikuisen mallin. Joskus vanhemman kuntoutuminen voi myös mahdollistaa huostaanoton purun ja lapsen paluun biologisten vanhempiensa luo. Vuonna 2002 Hämeenlinnassa oli kuntouttavan työtoiminnan päätöksiä tehty vain perheettömille henkilöille. Työntekijöillä on yleisesti se käsitys, että lastensuojeluperheiden vanhemmat kärsivät työttömyydestä, pitkäaikaisista toimeentulovaikeuksista sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista. Usein myös alhainen koulutustaso liittyy ongelmiin. Sektoroituneen palvelujärjestelmän heikkouksien paikkaamiseksi sekä perheiden ongelmien kasautumisen ja niiden ylisukupolvisen siirtymisen estämiseksi nähtiin tarve tehostaa viipymättä ylisektorisia yhteistyökäytäntöjä. Vuoden 2003 perusturvalautakunnan toiminnallisiin tavoitteisiin kirjattiin sitoutuminen lastensuojeluperheiden vanhempien kuntoutusmahdollisuuksien luomiseen, mikä johti nyt käsillä olevan Perheet vahvemmiksi (Peva) -hankkeen suunnittelemiseen. (Hankekuvaus, liite 2) 3. Dialogista ja dialogisuudesta Hankkeen viitekehys, ideologinen pohja perustuu Stakesin johdolla kehiteltyihin, Jaakko Seikkulan ja Tom Erik Arnkilin teoksessaan Dialoginen verkostotyö kirkastamiin ajatuksiin. Perinteisessä asiakastyössä todetaan asiakkaan ongelmat ja koetetaan muuttaa häntä tai hänen toimintaansa. Kun asiakkaalla on erilaisia, usealla eri taholla hoidettavia ongelmia, kukin erikoistunut taho koettaa omasta tehtävästään käsin muuttaa asiakasta. Yleensä asi- 11

13 HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS akkaan asia ei edisty toivotulla tavalla, josta seuraa työntekijöiden yrityksiä muuttaa myös toisiaan. Eri tahojen kohdatessa kukin pyrkii saamaan toiset omalle kannalleen jolloin puhutaan enemmän kuin kuunnellaan, varsinkin silloin, kun omat huolet työntekijänä tilanteen hoitamisessa kasvavat. Kokemus osoittaa, että monitoimijainen vuorovaikutuskuvio ei näillä keinoilla muutu. Tilannetta voi koettaa muuttaa muuttamalla omaa toimintaansa. (Seikkula - Arnkil, 2005, 17, 40) Keroputaan sairaalassa vuonna 1984 aloitetussa kehittämistyössä huomattiin, että hoidon suunnittelu alusta lähtien yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa, ilman että työntekijät olivat muodostaneet etukäteen valmista käsitystä siitä, miten kannattaisi edetä, ei ollutkaan pelkkää suunnitelman tekoa, vaan se oli jo itsessään parasta hoitoa. Asioita käsiteltiin avointen dialogien menetelmällä, antaen potilaan ja hänen läheistensä puheelle paljon tilaa ja työntekijöiden kytkiessä oman puheensa heidän puheisiinsa. (Emt, 21-22, 26). Dialogisessa keskustelussa työntekijät voivat paneutua asiakkaan tärkeimmiksi valitsemiin teemoihin, sen sijaan, että määrittelisivät itse, mistä on tärkeintä puhua. Dialogisessa keskustelussa puheenvuorot odottavat aina toisen vastausta ennen kuin keskustelijat voivat yhdessä edetä. Uusi ymmärrys syntyy keskustelijoiden väliin, eikä enää ole niin tärkeää, kuka on oikeassa, koska kaikkien näkökannat ovat olennaisia uuden ymmärryksen syntymiselle. Asiakkaan hyvä auttaminen ei tapahdu vain auttamalla häntä ongelmissaan, vaan ihmisten kohtaamisilla. Onnistuneesta dialogista on usein jälkeenpäin vaikeaa eritellä, mitä siinä tapahtui muistiin jää jaettu yhteinen tunnekokemus. Kohtaaminen onnistuu, jos yksilö tulee kuulluksi, mikä tarkoittaa aina myös jonkun vastauksen saamista, sillä, Mihael Bahtinia lainaten, mikään ei ole kauheampaa, kuin vastausta vaille jääminen. Kun tulee itse kuulluksi, voi alkaa kuunnella ja kiinnostua myös toisen mielipiteistä ja kokemuksista. (Emt, 93, 106) Dialogissa työntekijät ovat mukana samaan aikaan sekä ammattihenkilöinä että henkilökohtaisesti kokevina ihmisinä. Työntekijät voivat ratkaisevasti vaikuttaa asiakastilanteeseen: millaisen tilan annamme asiakkaille omissa vastauksissamme ja miten heidän vastauksensa saavat mahdollisuuden viedä prosessia eteenpäin. (Emt, 89-90) 4. Ennakointidialogimenetelmä ja sen lähtökohdat Ennakointidialogit on kehitelty Stakesin verkostotutkimuksen ja kehittämisen (VERK) ryhmässä yhteistyössä psykososiaalisen työn perustyöntekijöiden kanssa. Myös Hämeenlinnan perusturvan työntekijät ovat osallistuneet kehittelytyöhön edellä kuvatun Palmukeprojektin ja verkostokonsulttien pilottikoulutuksen yhteydessä. Verkostokonsultaatiovetoisella ennakointidialogilla on nähty olevan annettavaa tilanteissa, joissa asiakkaan asiaa on hoitamassa useita eri viranomaisia, eikä tiedetä mitä kukin tekee tai ollaan tyytymättömiä toisten tekemisiin, ja asiakkaan tilanteesta on viranomaisilla huolta ja neuvottomuutta. Usein kyseessä on ns. jumitilanne. Siihen voi liittyä myös asiakkaan asian ympärillä olevan viranomaisyhteistyön jumiutuminen, koska asiakastyössä kohdatut 12

14 HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS vuorovaikutuskuviot alkavat helposti elää myös viranomaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ehdottamalla verkostoneuvonpitoa työntekijä pyytää verkostolta apua oman huolensa vähentämiseksi. Ennakointidialogissa toimijoiden kokoonpano ylittää rajoja. Neuvonpitoihin osallistuu pääsääntöisesti ihmisiä sekä asiakkaan lähipiiristä että useista viranomaistahoista. Verkostoneuvonpidossa esille nouseva asiantuntemus on ammattilaisten ja maallikoiden yhteinen aikaansaannos, ja uusi ymmärrys syntyy eri osapuolten rajalle, kun kenenkään näkemys ei tule määritellyksi ainoaksi oikeaksi. Puheen ja kuuntelun erottaminen antaa tilaa osallistujien sisäiselle dialogille ja helpottaa pitäytymistä subjektiivisissa näkökulmissa (sen sijaan, että kukin alkaisi määritellä, mitä toisten pitää tehdä). Neuvonpidossa auttamistoiminta liitetään arjen yhteyteen, asiakkaiden elämänsuhteisiin, eikä niinkään auttamisjärjestelmän, instituutioiden piirissä muodostuviin suhteisiin. Neuvonpidon jälkeen on helpompi tukeutua toisten apuun ja ymmärtää oman toimintansa merkitys muiden elämässä. Kyse ei ole vain kognitiivisesta prosessista, vaan olennaisesti emotionaalisesta ja ruumiillisesta prosessista, kosketetuksi tulemisesta. Ihmiset kytkeytyvät toisiinsa uudella, aktiivisella tavalla. (Emt, 79 81) Ennakointidialogimenetelmän lähtökohtia: 1. Asiakas on päähenkilö. Hän määrittelee itse hyvän tulevaisuutensa ja kertoo, miten hänen itse tulee toimia tavoitteen saavuttamiseksi sekä mitä tukea hän suunnitelmansa toteuttamiseksi arvelee tarvitsevansa. Kokemus osoittaa, että sitoutuminen mihin tahansa tavoitteeseen on lujempaa, jos itse on määritellyt tavoitteen, eikä se tule ulkopuolelta annettuna kannettu vesi ei kaivossa pysy. Paikalla on yleensä myös asiakkaan omaa tukiverkostoa. Perinteisessä verkostokokouksessa, jossa asiakas yleensä edustaa yksin asiaansa, hän joutuu helposti puolustusasetelmaan, ja hänen neuvotteluasemansa ehkä laajankin viranomaisverkoston ryhmässä on hyvin epätasa-arvoinen. 2. Menetelmässä ei lähdetä määrittelemään ongelmia, varsinkaan ei pyritä asiakkaan ja viranomaisverkoston yhteiseen ongelmanmäärittelyyn, koska yhteistä ongelmaa ei lopulta ole, vaikka pulmat liittyvätkin toisiinsa ja ehkä tuottavatkin toisiaan. Jokainen näkee asiakkaan tilanteen omasta tehtävästään ja omasta henkilökohtaisesta kokemuspohjastaan käsin, mikä sulkee pois yhteisen, objektiivisen määrittelyn mahdollisuuden. 3. Hyvän tulevaisuuden ja samalla työskentelysuunnitelman miettiminen lähtee ratkaisuista, ei ongelmista käsin. Ongelmien sijaan puhutaan huolista, ja niistäkin huolten huojentumisen perspektiivistä. Ratkaisukeskeisellä kysymyksenasettelulla nostetaan toiveikkuutta, ilman että suljettaisiin pois keskustelua huolenaiheista. 4. Työskentely rakentuu sananmukaisesti vuoropuhelulle; osallistujat puhuvat vuorotellen, kukin omalla vuorollaan. Välikommentteja ja repliikkejä ei sallita, koska suora kommentointi merkitsee yritystä hallita keskustelutilannetta ja toisten tulkintoja. Puhumisen ja kuuntelun erottaminen antaa tilaa ja aikaa vaikutelmille, kuulijoiden sisäiselle dialogille. Kuunteleminen on aktiivinen tapahtuma. Näin kuulemaansa ei ilman muuta liitäkään aikaisempiin ajatuksiinsa tai hylkää, vaan kuulija sisäisessä dialogissa myötä- ja vastaväittein suhteuttaa 13

15 HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS kuulemaansa omaan katsomusjärjestelmäänsä. Kaikki myös kuulevat muiden ajatukset yhtä aikaa, jolloin syntyy yhteinen kokemus, jota ei saavutettaisi erillistyöskentelyllä. Työskentely tuottaa paljon informaatiota, joka välittyy nopeasti ja yhtäaikaisesti kaikille osallisille. (Arnkil-Eriksson-Arnkil, 2003, 86-87, Arnkil - Eriksson, artikkeli 1998, artikkeli 2001) 5. Selkeyttävän verkostoneuvonpidon kulku asiakasasiassa Verkostoneuvonpidon aloitteentekijä, verkostokonsultaation tilaaja täyttää, yleensä yhdessä asiakkaan kanssa, tilauslomakkeen, jossa määritellään tilauksen perustana oleva huoli ja verkostoneuvonpidon tavoite (liite 3). Lomakkeelle kirjataan myös neuvonpitoon kutsuttavat henkilöt asiakkaan omasta lähipiiristä ja viranomaisverkostosta. Tilaaja, joka useimmiten on asiakasperheen tilannetta hyvin tunteva lähityöntekijä, neuvottelee asiakkaan kanssa mukaan kutsuttavista tahoista. Ennen kuin tähän asti on päästy, lähityöntekijä ja asiakas ovat pitkäänkin saattaneet työstää asiaa. Asiakkaan ei aina ole helppo lähteä mukaan, hän haluaa suojella yksityisyyttään ja omia pulmiaan myös lähiverkostoltaan. Uudenlainen palaveri voi tuntua uhkaavalta, asiakas pelkää paljastuvan asioita, joita on halunnut pitää piilossa, eikä hän myöskään välttämättä luota työntekijän motiiveihin. Täytetty tilauslomake toimitetaan verkostokonsulttitoimintaa koordinoivalle verkostopankkiirille, verkostotyön koordinaattorille, joka järjestää neuvonpitoon kaksi verkostokonsulttia. Nämä tarvittaessa vielä neuvottelevat tilaajan kanssa tarkentaakseen tilauksen yksityiskohtia. Jäljennös tilauslomakkeesta sekä erillinen, verkostopalaverin luonnetta kuvaava kutsukirje lähetetään kaikille osallistujille, selventämään sitä, millaiseen palaveriin heidät on kutsuttu, ja keitä muita tulee olemaan paikalla. Tilaaja avaa verkostoneuvonpidon kertomalla, miksi on kutsunut sen koolle sekä esittelemällä osallistujat. Konsultit kertovat omasta roolistaan: he ovat vain organisoimassa keskustelua, eivät asian ulkopuolisina ratkaisemassa asioita. Konsulteista toinen haastattelee ja toinen kirjaa asioita fläpille. Haastattelija aloittaa perheen kanssa kysymällä kolme pääkysymystä: 1. Perheen kanssa eläydytään hyvään tulevaisuuteen, erityisesti tilauslomakkeessa esitetyn huolen suhteen: Nyt eletään joulukuuta 2006, vuosi (tai joku muu sopiva ajanjakso) on sujunut hyvin. Miten asiat ovat nyt? 2. Mitä itse teitte? Mistä, keiltä saitte tukea; millaista? 3. Olitteko jostakin huolissanne silloin vuosi sitten (= meneillään olevan neuvottelun ajankohtana)? Mikä sai huolenne vähenemään? Lisäkysymyksillä tarkennetaan yksityiskohtia: mitä teit ensiksi, milloin tarkalleen ottaen tämä tapahtui, kuka teki aloitteen, milloin sovitte asiasta, miten se tapahtui, mikä oli ensimmäinen askel siihen suuntaan, mistä huomasit, että,entä muuta, kerro konkreettinen esimerkki, jne. 14

16 Viranomaisilta, kultakin vuorollaan, kysytään kaksi pääkysymystä: 1. Kuten kuulit, perheellä menee nyt paremmin. Mitä teit hyvän vuoden tueksi voitko olla tukemassa kuulemiasi asioita? 2. Olitko jostakin huolissasi silloin vuosi sitten? Mikä sai huolesi vähenemään? Kirjurikonsultin tekemät muistiinpanot käydään osallistujakohtaisesti, kunkin puheenvuoron jälkeen, läpi ja tarkistetaan, että hän on ymmärtänyt asiat niin kuin puhuja on ne tarkoittanut. Erityisen tärkeää tarkistaminen on asiakaspuolen osallistujien kohdalla. Myös kirjaaja voi osallistua keskusteluun ottamalla haastattelijakonsultin kanssa puheeksi mieleensä tulleita mielestään tärkeitä asioita. Neuvonpidon kuluessa konsultit voivat keskenään keskustella myös, jos esiin tulee esimerkiksi neuvonpidon rakenteeseen liittyviä pulmia tai yllättäviä käänteitä. Käydyn keskustelun kirjauksista löytyvät ainekset työskentelysuunnitelmaan. Se kootaan ja vielä käydään yhdessä läpi, sekä tarkistetaan, että osallistujat voivat sitoutua suunnitelmaan. Hankkeen neuvonpidoissa suunnitelmaan sisällytettiin aina myös seurantapalaveriajankohdasta sopiminen, suurin piirtein siihen ajankohtaan, minne hyvän tulevaisuuden suunnitelman toteutuminen ajoitettiin. Lopuksi on puheenvuoro tilaajalla, jonka jälkeen vielä kaikkia osanottajia pyydetään täyttämään palautelomake. Yleensä tilaaja myös huolehtii neuvottelun muistion kirjoittamisesta ja sen toimittamisesta osanottajille. Hankkeeseen liittyvien neuvonpitojen muistioista huolehtivat hankkeen työntekijät. Neuvonpitoon varataan aikaa noin 3 tuntia, välillä pidetään kahvitauko. 15

17 HANKKEEN TAVOITTEET 1. Lastensuojeluperheiden kuntoutuminen Hankkeen ensisijaisena tehtävänä oli moniammatillisen osaamisen avulla vahvistaa lastensuojeluperheiden kuntoutumista, tukea vanhempia omassa vanhemmuudessaan ja estää syrjäytymistä ja sosiaalisten ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle. Tavoitteena oli selkeyttävän verkostoneuvonpidon avulla laatia asiakkaalle/asiakasperheelle työskentelysuunnitelma, jonka toteutumista myös seurataan sekä prosessin kestäessä, että työskentelyprosessin loppuvaiheessa varsinaisella seurantapalaverilla. Samalla pyrittiin arvioimaan myös verkostokonsultaatiomenetelmän sopivuutta moniasiakkuusperheiden elämäntilanteen selkiytymisen ja kohentumisen välineenä. 2. Verkostokonsultaatiomenetelmien arviointi ja kehittäminen sekä dialogisten yhteistyömenetelmien vakiinnuttaminen Palvelujärjestelmän toimintaan liittyviä tavoitteita oli kaksi. Ensinnäkin paikkakunnalle pyritään luomaan asiakaslähtöinen, dialoginen työmalli sekä vakiinnuttamaan yhteistyömenetelmiä, joiden avulla estetään ja vähennetään useiden ongelmien kasautumista samaan perheeseen. Ylisektorisen yhteistyömallin luomisella pirstaleisen palvelujärjestelmän haittojen uskotaan vähenevän ja samalla asiakkaille tulevat turvatuiksi ne palvelut, jotka edistävät kuntoutumista ja mahdollisuutta ottaa itse vastuuta perheen hyvinvoinnista. Tarkoituksena on moniammatillisella, dialogisuuteen nojaavalla yhteistyöllä ja asiakkaan aktiivisella osallistumisella selkiyttää työnjakoa, karsia päällekkäisiä toimintoja ja näin vähentää myös työntekijöiden kuormittumista. Käytännössä käsitteellä dialogiset yhteistyömenetelmät tarkoitettiin hankesuunnitelmassa lähinnä verkostoneuvonpidon järjestämistä tilanteessa, jossa asiakasperheen asiaan liittyy monia viranomaistahoja, työntekijät tuntevat huolta ja kokonaisuus vaatii selkiinnyttämistä. Hankkeen alettua dialogisen työmallin vakiinnuttamiseen kytkettiin verkostomenetelmien arviointi ja kehittäminen; käytännön työkalun kehittely ja vaikuttavuuden arviointi nähtiin tärkeänä osana työmallin vakiinnuttamisprosessissa. 3. Sosiaalisen raportoinnin oppiminen Toisena palvelujärjestelmätason tavoitteena oli sosiaalisen raportoinnin oppiminen ja käyttöönotto. Kun työntekijöitä perehdytetään sosiaalisten ongelmien ja niihin liittyvän ns. hiljaisen tiedon raportointiin, palveluista päättävät ja niitä järjestävät tahot saavat tietoa palveluiden järjestämiseksi asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Sosiaalinen raportointi on siis laadullisen tiedon tuottamista asiakastyöstä käsin kunnalliseen päätöksentekoon ja muille vaikuttamisen areenoille. (Hussi, 2003, 6) 16

18 HANKKEEN TOTEUTUS 1. Hallinnointi Hanke toteutettiin Hämeenlinnan seudun Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) alaisena Projektikoordinaattori Tuija Nieminen-Kurki oli palkattuna hankkeeseen alkaen, ja projektityöntekijä Jukka Riikosen työskentely hankkeessa tapahtui ajalla Hankkeen vastuuhenkilönä oli sosiaalityön johtaja Ritva Karinsalo ja yhteyshenkilönä Työvoiman palvelukeskuksen johtaja Risto Jokinen. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi Perheet vahvemmiksi hankkeelle syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin varatusta määrärahasta valtionavustusta yhteensä euroa, 73% arvioiduista kustannuksista. Hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin: Anna Ollila, lastensuojelujohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Hämäläinen, päihdetyön johtaja Risto Jokinen, johtaja, Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskus, ohjausryhmän varapuheenjohtaja. Kirsti Katainen, rehtori, koulutuskeskus Tavastia Päivi Laitinen, avoterveydenhuollon ylilääkäri, kansanterveystyön kuntayhtymä Jukka Pyhäjoki, projektisuunnittelija, Stakes Sami Reunanen, toimistonjohtaja, Kela, Hämeenlinna Eija Vikman, päiväkodin johtaja Tarja Vikman, johtava työvoimaneuvoja, työvoiman palvelukeskus Ohjausryhmän työskentelystä jättäytyivät pois ensimmäisen kokouksen jälkeen Kelan ja koulutuskeskus Tavastian edustajat. Kansanterveystyön kuntayhtymän edustaja osallistui kokoukseen yhden kerran vuonna Ohjausryhmä kokoontui vuoden 2004 aikana kolmesti ja vuonna 2005 neljä kertaa. Hankkeelle nimettiin myös tukiryhmä: Sanna Kortesoja, johtava sosiaalityöntekijä, Työvoiman palvelukeskus Mirja-Liisa Kärkkäinen, vastaava sosiaaliterapeutti, A-klinikka Arja Smeds, työvoimaohjaaja, Työvoiman palvelukeskus Camilla Strang, johtava sosiaalityöntekijä, sijaishuoltotoimisto Tutta Tallgren, johtava sosiaalityöntekijä, Turuntien sosiaaliasema Mariitta Vitie-Mäkelä, johtava sosiaalityöntekijä, Läntinen sosiaaliasema 2. Markkinointi Hankkeen varsinainen markkinointi aloitettiin tammikuun lopulla, jolloin projektikoordinaattori esitteli sitä Työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaaliasemien sosiaalityöntekijöiden yhteisessä tapaamisessa. Sen jälkeen olivat vuorossa sosiaaliasemien ja TYP:n 17

19 HANKKEEN TOTEUTUS tiimit. Sosiaaliasemilla oli vuonna 2003 kerätty listalle niiden asiakkaiden nimiä, joiden asiat olivat jotenkin jumissa. Tämä noin sadan nimen jotain tarttis tehdä asiakaslista toimi pohjapaperina hankkeeseen sopivia asiakkaita etsittäessä. Palvelukeskuksen sosiaalityöntekijöille lähetettiin ennen tapaamista tiimipostiviestillä toive, että he miettisivät asiakaskuntaansa ja arvioisivat, keille hanketta voisi tarjota. Maaliskuussa lähetettiin sosiaaliaseman sosiaalityöntekijöille tiimipostiviesti, jossa kerrottiin lyhyesti projektin asiakastilanteesta ja muistutettiin työntekijöitä hankkeesta. Koska huhtikuun alkuun mennessä projektiin oli ilmoitettu asiakkaita varsin vähän, projektityöntekijät tekivät uuden tiimikierroksen. Lisäksi tavattiin sosiaalityöntekijät yksitellen henkilökohtaisesti ja käytiin läpi asiakkuuksia arvioiden heidän tilanteensa sopivuutta hankkeeseen osallistumiselle. Toukokuussa tehtiin sosiaalityöntekijöille kysely, jossa tiedusteltiin, kuinka monen asiakkaan kanssa työntekijä on ottanut projektin puheeksi, monenko kohdalla keskusteluprosessi on vireillä ja kuinka monen kanssa hän aikoo lähimmän 1,5 kuukauden aikana asian puheeksi ottaa. Alkukesästä projektityöntekijät olivat Työvoiman palvelukeskuksessa mukana useissa sosiaalityöntekijän ja asiakkaan tapaamisissa kertomassa hankkeesta, mutta yksikään näistä ei johtanut hanketyöskentelyyn. Lähityöntekijöiden toivottiin esittelevän hanketta myös syrjäytymisvaarassa oleville lastensuojelutaustaisille nuorille. Kesäkuussa sovittiin TYP:n johtavan sosiaalityöntekijän kanssa, että hän on pyytää toimeentulotuen etuuskäsittelijöitä nostamaan asiakkaistaan sosiaalityöntekijälle hankeharkintaan ne lapsiperheet, joissa vanhempi on työtön. Yhtään tällaista asiakasta ei hankkeeseen tarjottu. Yhteispalvelupisteen (sittemmin Työvoiman palvelukeskus) työvoimahallinnon työntekijä ja sosiaalityöntekijä olivat jo vuoden 2003 puolella arvioineet, että sosiaaliasemien listalta 40 henkilöä oli oikeutettu työvoimahallinnon tarjoamiin aktivointitoimiin. Läntisellä sosiaaliasemalla nostettiin ensi vaiheessa esille 5 asiakasta, ja Turuntien sosiaaliasemalla 15 (keskimäärin 2 tapausta /sosiaalityöntekijä), joiden kanssa aletaan hankkeeseen tuloa työstää. Lännen asiakkaista 4 oli pitkään lomalla olevan työntekijän asiakkaita, joten prosessi heidän kanssaan ei päässyt heti käynnistymään. Lopulta yksikään näistä ei ohjautunut hankeprosessiin. Turuntiellä oli runsaasti työntekijävaihdoksia, mikä hankaloitti hankkeen markkinointia asiakkaille. Monen asiakkaan kohdalla hankeprosessi päättyi ennen verkostoneuvonpitoa. Yksi asiakas perui osallistumisensa, koska oli raskaana, toinen oli saanut töitä, kolmas perui kiinnostuksensa. Lännen asiakaslistalta poistettiin puolet listalla olleista nimistä: työssä, muuttanut, sairaslomalla, ei halua, ei kykene, asia hoidossa muuta kautta. Listan tekemisen jälkeen tulleiden uusien asiakkaiden kerrottiin pääosin olevan työssäkäyviä, äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Vain yksi sosiaalityöntekijä aikoi aloittaa tai oli jo aloittanut projektivalmistelun kolmen asiakkaan kanssa. 18

20 HANKKEEN TOTEUTUS Kesäkuussa Hämeenlinnan perusturvan sähköisessä tiedotuslehdessä julkaistiin lyhyt esittely hankkeesta. Sosiaaliasemilla tiimikohtaamisissa suhtautuminen projektiin oli pääosin myönteinen ja yhteistyöhaluinen, mutta kriittistäkin suhtautumista esiintyi. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijöiden suhtautuminen oli melko yksimielistä. Heidän oli vaikea nähdä, mitä hyötyä projektista olisi heidän asiakkailleen. Paljon keskusteltiin siitä, tuoko projekti mitään lisäarvoa asiakkaalle ja kovassa työpaineessa työskenteleville työntekijöille. Työntekijät kokivat vaikeana hankkeen esittelemisen asiakkailleen, jotka ovat jo kyllästyneitä kaikenlaisiin yritelmiin. He ilmaisivat myös vahvaa epäuskoa verkostokonsultaatiomenetelmän toimivuuteen ja siihen, mitä uutta se voisi tuoda nykyisiin käytäntöihin verrattuna: johan me teemme verkostotyötä. Arveltiin myös, että TYP:n asiakaskunnalla ei ole kärsivällisyyttä osallistua 3-tuntiseen istuntoon. Aktiivisesta markkinoinnista huolimatta suhtautuminen hankkeeseen osalla sosiaalityöntekijöitä oli vielä loppukeväästä epäileväinen, ja epäily ulottui myös tukiryhmän jäseniin. Sosiaalisen raportoinnin oppiminen oli hankesuunnitelmassa määritelty tukiryhmän tehtäväksi. Sosiaaliseen raportointiin liittyen tukiryhmän kesäkuisessa kokouksessa päätettiin selvittää työntekijöiden käsityksiä hankkeesta, sen markkinoinnista ja verkostokonsultaatiomenetelmistä. Kun asiakkaita ei Hämeenlinnasta alkanut ilmaantua, projektityöntekijä lähetti maaliskuussa seudun seitsemän kunnan sosiaalitoimistoon sähköpostitse kyselyn kiinnostuksesta projektiin osallistumisesta. Kalvolan sosiaalityöntekijällä oli heti mielessä hankkeeseen sopiva asiakasperhe, ja projektikoordinaattori kävi vappuviikolla tapaamassa kunnan sosiaalityöntekijöitä. Kyseinen asiakasperhe oli kuitenkin muuttamassa Hämeenlinnaan, joten työskentelyä ei Kalvolassa kannattanut aloittaa. Janakkalan sosiaalityöntekijäin tiimissä projektityöntekijät kävivät toukokuussa. Suhtautuminen hankkeeseen oli hyvin myönteinen ja asiakkaita arveltiin tarjottavan useampiakin, mikäli rahoitus järjestyy. Ensimmäisen asiakkaan hanketyöskentely luvattiin kunnille ilmaiseksi. Yhden perheen kanssa sosiaalityöntekijä alkoi valmistella hanketyöskentelyä, mikä sitten peruttiin. Työvoiman palvelukeskuksen Janakkalan yhteystyöntekijä arveli asiakkaita löytyvän myös siltä sektorilta tuloksetta. Kesäkuun alussa Työvoiman palvelukeskuksen seudulliset (7 kuntaa) yhdyshenkilö- sosiaalityöntekijät saivat tiimipostilla viestin, jossa mainostettiin hanketta, kerrottiin sen maksuttomuudesta palvelukeskuksen asiakkaille, sekä toimitettiin hankkeeseen liittyvää materiaalia. Hämeenlinnan ulkopuolelta ei saatu yhtään asiakasta hankkeeseen. Hankkeen markkinointia jatkettiin vuoden 2004 lopulle saakka. Syyskuussa hankeinfo annettiin kolmelle Palokunnankatu 8:ssa työskentelevälle etuuskäsittelijälle ja n. kuukauden kuluttua muistutus tiimipostin välityksellä. Lokakuun alussa pohdittiin markkinointia yhdessä esimiehen kanssa, minkä seurauksena esimies haastoi sosiaalityön johtoryhmän jäsenet toimipaikkoineen osallistumaan Peva-talkoisiin toimipisteensä henkilöstömäärän mukaisella asiakastavoitteella. Ilmoitukset asiakkaista pyydettiin joulukuun puoliväliin 19

21 HANKKEEN TOTEUTUS mennessä, ja hanketyöskentelyn aloitus maaliskuun 2005 loppuun mennessä. Maahanmuuttajien palvelupisteen työryhmä pyysikin heti hanke-esittelyä, mistä seurasi hanketyöskentely yhden maahanmuuttajaperheen kanssa. Muita vaikutuksia talkookutsulla ei ollut. Marraskuun alussa projektikoordinaattori kävi alkuperäisen asiakaslistan läpi TYP:n työvoimaohjaajan kanssa, mistä tilanteesta nousi 11 työvoiman kannalta potentiaalista hankeasiakasta. Näistä laitettiin tunnustelupyyntö kunkin asiakkaan sosiaalityöntekijälle, mistä tuloksena oli 2 hankeprosessia. Projektikoordinaattori oli mukana yhdessä asiakastilanteessa työvoimaohjaajan vastaanotolla, jolloin asiakas oli heti kiinnostunut verkoston kokoamisesta. Tilanne ei kuitenkaan edennyt tämän pidemmälle asiakkaasta johtuvista syistä. Marraskuun alussa laitettiin hanke-esittely myös Kanta-Hämeen lastensuojelutyöntekijöille verkkokollega-keskusteluringin välityksellä. Vaikutti siltä, että sosiaalityöntekijöiden kynnys innostua hankkeesta ja esitellä sitä asiakkailleen oli keskimäärin sitä matalampi, mitä vähemmän aikaa he olivat olleet työssä Hämeenlinnan perusturvassa. Monet työntekijät suhtautuivat epäilevästi hankkeeseen, koska uskoa sen vaikuttavuuteen ei ollut. Vaikka asiakaspalaute pidetyistä verkostoneuvonpidoista oli pääsääntöisesti erittäin hyvää, monet kokeneet työntekijät eivät sen perusteella voineet uskoa neuvonpidon toimivuuteen pitkällä tähtäimellä. Menetelmän pidemmän aikavälin vaikuttavuudesta kyseltiin todisteita: miksi ei ole tutkittu menetelmän vaikuttavuutta, onko sillä oikeasti saatu jotain muutosta aikaan?. Hankkeen markkinoinnissa tuotiin erityisesti esille asiakasnäkökulman toteutumista kun asiakas ratkaisuista käsin lähtee itse suunnittelemaan hyvää tulevaisuutta ja toimia sen saavuttamiseksi, sitoutuminen suunnitelmaan on vahvempaa kuin perinteisten neuvottelujen jäljiltä. Kannustimme työntekijöitä mainostamaan hanketta asiakkailleen ja siten antamaan asiakkaiden itsensä päättää hankkeeseen osallistumisesta. Ensimmäisen vuoden aikana asiakkuuksia hankkeeseen saatiin eniten työntekijöiden henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Kävimme läpi työntekijän asiakaskuntaa ja yhdessä pohdimme verkostoneuvonpidon mahdollisuuksia kunkin asiakkaan kohdalla. Kesäkuun kokouksessaan tukiryhmä esitti, että hankkeessa keskityttäisiin erityisesti sijoitettujen lasten vanhempien tukemiseen. Koordinaattori teki syksyllä selvityksen huostassa olevien lasten vanhempien työmarkkinatilanteesta, ja hankekriteerit täyttävien asiakkaiden tilannetta käytiin yhdessä läpi vastuutyöntekijöiden kanssa; vain yhdestä asiakkaasta tuli hankkeelle neuvonpitotilaus, ja sekin tuli em. selvityksestä riippumatta, aluesosiaalityöltä. 3. Hankkeen arviointi Hanketyöntekijät, tukiryhmä ja ohjausryhmä arvioivat hankkeen kuluessa lukuisissa keskusteluissa sen tilaa ja edistymistä. Hankkeen alkuvaiheen arviointia tapahtui myös työntekijäkyselyn avulla. Ulkopuolisen arvio tilattiin Sosiaalikehitys oy:ltä, jonka lausunto on liitteenä. (Liite 4) 20

22 4. Hankkeessa toteutetut prosessit mitä tehtiin 4.1. Asiakasprosesseihin liittynyt hanketyö Hankkeen asiakkaat HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeessa toteutettiin kaikkiaan 19 asiakasprosessia, jotka yhtä lukuun ottamatta kestivät sovitusti seurantapalaverin toteutumiseen saakka. Asiakasperheet jakautuivat toimipisteittäin (verkostoneuvonpidon tilaaja) seuraavasti: Turuntien sosiaaliasema 12 Läntinen sosiaaliasema 2 Työvoiman palvelukeskus 1 Maahanmuuttajan palvelupiste 1 Perhekeskus 1 Vaahteramäen perhetyö + Turuntien sos.asema yhdessä 2 Hanke ei ottanut asiakkaista vastuuta muutoin kuin pelkän hanketyöskentelyn osalta, kokonaisvastuu siis säilyi perusyksiköillä. Asiakkuuksista yksinhuoltajaperheitä oli 10, kahden vanhemman perheitä 6, yksi yksin asuva jälkihuoltonuori, jälkihuoltonuoren isä ja itsenäistyvä nuori. Osallistujilla asiakkuus Hämeenlinnan perusturvaan oli jatkunut jo monia vuosia, paitsi kahden perheen kohdalla, jotka olivat muuttaneet kaupunkiin parin vuoden sisällä. Lähes puolella perheistä vanhempi oli itse ollut lastensuojeluasiakkaana. Maahanmuuttajatalouksia oli 5, joista 3 pakolaistaustaista. Yksikään asiakas ei ollut työssä. Perheiden 24:stä työikäisestä oli työttömänä työnhakijana joka toinen, kotona lapsia hoitamassa 7, loput olivat kurssilla, työharjoittelussa tai sairaslomalla. Asiakaskertomusten kautta asiakashistoriaa selviteltäessä kävi ilmi, että 13:sta asiakasperheessä näkyi huolena päihteidenkäyttöä (yksin asuva asiakas, yksinhuoltaja tai toinen vanhemmista), noin kolmasosalla oli psyykkisiä pulmia, joillakin taitamattomuutta tai arkuutta vanhempana, lyhytjänteisyyttä, parisuhdeväkivaltaa tai muita parisuhteeseen liittyviä ongelmia. Pulmat olivat siis juuri niitä, joita lastensuojelun asiakasperheissä on totuttu kohtaamaan Verkostoneuvonpidot Verkostoneuvonpitoihin osallistui 45 asiakas(ydin)perheen jäsentä, joista lapsia 20, 15 perheen oman lähiverkoston edustajaa ja 91 viranomaista, yhteensä 151 henkilöä. Tilauslomakkeeseen kirjatut huolet koskivat useimmiten vanhemmuutta ja vanhempien jaksamista (10 mainintaa), työtä ja opiskelua (8) ja päihteiden käyttöä (5). Muutama huolimaininta koski raha-asioita ja nuoren käytöstä. Neuvonpidon tavoitteet koskivat enimmäkseen työllistymisen polulle pääsyä (13) ja vanhemmuuden vahvistumista (5). 21

23 HANKKEEN TOTEUTUS Useimmat työskentelysuunnitelmat tehtiin koko perheelle, kuudessa tapauksessa selkeästi yhdelle perheenjäsenelle. Työllistämispolkuun tähtääviä suunnitelmia tehtiin 5 miehelle ja 13 naiselle. Kolmen perheen kohdalla suunnitelmaan sisältyi peva-työntekijän aktiivinen rooli erityisesti työllistymispolkuun liittyvissä asioissa. Enimmillään hänellä oli yhden asiakasperheen asioissa erilaisia kontakteja (tapaamisia sosiaaliasemalla, työvoimatoimistossa tai muissa viranomaisissa, peva-toimistossa ja asiakkaan kotona sekä puheluja) kaikkiaan 34. Lisäksi sovittiin peva-työntekijän osallistumisesta verkostoneuvonpidon ja varsinaisen seurantapalaverin välissä sosiaaliasemalla pidettävään välipalaveriin, myös niissä tapauksissa, joissa ei varsinaista tukiroolia hänelle määritelty. Tällaisia välipalavereja pidettiin 10 asiakkaan kohdalla yhteensä Seurantapalaverit Hankkeen asiakkaille pidettiin kaikkiaan 21 seurantapalaveria, 5-12 kk:n (keskimäärin 7,7 kk) kuluttua ensimmäisestä neuvonpidosta. Yksi asiakasperhe keskeytti hankeprosessin, eikä seurantapalaveri toteutunut. Kolmelle perheelle pidettiin vielä jatkoseurantapalaveri 3,5 6 kk:n kuluttua edellisestä. Nämä olivat kaikki niitä perheitä, joissa oli sovittu myös tiiviistä peva-työntekijän tuesta. Näillä perheillä hankeprosessi kesti yli vuoden, pisimmillään 1,5 vuotta. Seurantapalaveriin osallistuivat pääsääntöisesti samat henkilöt, jotka olivat olleet mukana ensimmäisessä neuvonpidossa; asiakasperheen jäseniä 48 (19 lasta), läheisiä 9, viranomaisia 81. Kolmesta palaverista läheiset olivat jääneet pois, myös viranomaisten määrä oli vähentynyt. Neljään seurantapalaveriin tuli uusia osallistujia, joista yksi oli läheinen ja kolme viranomaista Välitön osallistujapalaute Sekä verkostoneuvonpidon että seurantapalaverin kaikilta osallistujilta pyydettiin tilaisuuden päättyessä palaute (liite 5 ja 6). Neuvonpidon palautelomake on kehitelty Stakesissa ja se on käytössä ympäri maata. Lapsille on suunniteltu oma neuvonpidon palautelomake, kohderyhmänä lähinnä 7-10-vuotiaat, joita neuvonpidoissa oli vain muutama. Tätä vanhemmat lapset täyttivät saman lomakkeen kuin aikuiset. Seurantapalaverin palautelomake suunniteltiin Peva-hankkeessa Tilaajahaastattelut ja viranomaiskysely Neuvonpitojen tilaajat haastateltiin kahdessa vaiheessa (liite 7). Prosessin valmisteluvaiheen ja verkostoneuvonpidon kokemuksia kysyttiin heti verkostoneuvonpidon jälkeen. Seurantapalaverin jälkeen tilaajia pyydettiin arvioimaan varsinaista työskentelyvaihetta palaverien välistä aikaa, seurantapalaveria, sekä hankkeen kokonaismerkitystä asiakasperheelle. 22

24 HANKKEEN TOTEUTUS Seurantapalaverin jälkeen lähetettiin lyhyt kysely niille työntekijöille (muut kuin neuvonpidon tilaaja), jotka olivat olleet sekä neuvonpidossa että seurantapalaverissa/-palavereissa (liite 8). Työntekijöiltä kysyttiin, olivatko he saaneet neuvonpitoprosessista tukea omalle työlleen sekä prosessin mahdollisesti antamasta hyödystä asiakkaalle. Kyselyjä lähetettiin 33, vastauksia saatiin Asiakkaiden loppuhaastattelut Seurantapalaverin jälkeen projektikoordinaattori suoritti asiakkaiden teemahaastattelun, useimmiten muutaman viikon kuluessa. Jokunen haastattelu siirtyi myöhempään kesälomaajan vuoksi. Haastattelut tehtiin Stakesissa laadittua haastattelurunkoa hyväksi käyttäen, lisänä oli joitakin hankkeeseen liittyviä kysymyksiä (liite 9). Neljän maahanmuuttajaperheen haastattelussa käytettiin tulkkia ja yksinkertaistettua haastattelurunkoa. Haastattelija teki mahdollisimman tarkat muistiinpanot, nauhuria ei käytetty. Haastattelut toteutettiin enimmäkseen yksilöhaastatteluina. Neljä pariskuntaa haastateltiin molemmat puolisot yhdessä, yksi pariskunta erikseen. Itsenäistyvän nuoren kohdalla haastateltiin nuori erikseen ja perheen vanhemmat yhdessä. Yhdessä yksinhuoltajaäidin haastattelussa olivat mukana myös kouluikäiset lapset. Haastatteluista 8 tapahtui perheen kotona, loput toimistossa. Haastattelutilanteita oli kaikkiaan 19. Joidenkin asiakkaiden kohdalla oli vaikeuksia toteuttaa haastattelua, jouduttiin sopimaan useita aikoja mutta hankkeessa loppuun asti mukana olleista vain yhden asiakasperheen haastattelu jäi kokonaan toteutumatta. Sopimisen helppoudella ei näyttänyt olevan mitään yhteyttä siihen, kuinka hyvin asiakkaan suunnitelman toteutuminen oli edennyt Palvelujärjestelmään liittyvä hanketyö Verkostokonsultaatiomenetelmien arviointi ja kehittäminen Hankkeen toinen palvelujärjestelmätasoon liittyvä osa-alue oli hankekuvaukseen otsikoitu verkostokonsultaatiomenetelmien arviointi ja kehittäminen. Hankkeen alkuvaiheessa haluttiin tehdä selkeä ero vanhan työmallin mukaiseen verkostotapaamiseen, josta yleisesti on käytetty nimitystä verkostopalaveri. Hämeenlinnassa päädyttiin käyttämään konsulttien vetämästä ennakointidialogimenetelmällä vedetystä palaverista, jota kutsutaan myös tulevaisuuden muistelu -palaveriksi, nimitystä verkostoneuvonpito. Verkostokonsultit ja konsulttiopiskelijat ovat perehtyneet ennakointidialogin ohella myös muihin dialogisiin palaverirakenteisiin ja he ovat toimineet konsultteina erilaisissa viranomaisten ja työyhteisöjen suunnittelu- ja kehittämispalavereissa. Koulutuksissa tutustuttiin myös avoimiin dialogeihin ja arviointidialogeihin. Yksi tapa arviointidialogin tekemiseen kuvataan tuonnempana kounsulttikoulutusteeman yhteydessä. Kuitenkin hankkeessa menetelmiin liittyvä kehittämis- ja arviointityö keskittyi erityisesti asiakasneuvonpidoissa käytettävään verkostokonsultaatio-menetelmään, ennakointidialogiin, sekä seurantapalaverin kehittelyyn. 23

25 HANKKEEN TOTEUTUS Arviointi- ja kehittämistyö tarkoitti käytännössä siis hankkeen asiakkaille pidettyjen verkostoneuvonpitojen ja siihen liittyvien prosessien vaikuttavuuden arvioinnin ohella menetelmän edelleen kehittämistä sekä uusien verkostokonsulttien kouluttamista, verkostoneuvonpitotoiminnan seuraamista ja arvioimista ja seurantapalaverikäytännön luomista ja kehittämistä. Lisäksi haluttiin tutkailla, tapahtuuko neuvonpitoprosessien myötä palvelujärjestelmän tasolla muutoksia. Taitojen kehittämisen ohella tavoitteena oli dialogisia työskentelytapoja koskevan tiedon levittäminen sekä dialogisten menetelmien omaksuminen ja käyttöönotto arkityön välineeksi seudun psykososiaalista työtä tekevien keskuudessa. Hankkeen markkinointi jo sinänsä toimi tähän suuntaan ja lisäksi hanke järjesti kaksi yleistä koulutustapahtumaa. Verkostoneuvonpitotoiminnan arviointi ja kehittäminen fokusoituu luonnollisesti itse neuvonpitokäytäntöihin. Hankkeen aikana tehtiin systemaattista arviointia keräämällä välitöntä palautetta sekä neuvonpidoista että seurantapalavereista, haastattelemalla neuvonpitojen tilaajia kahdessa eri vaiheessa, lähettämällä asiakkaan molemmissa palavereissa läsnä olleille viranomaistahoille (muut kuin tilaaja) kysely sekä asiakkaiden teemahaastattelulla hankeprosessin päättyessä. Näissä arviointi kohdistui paitsi suoraan asiakastyöskentelyyn, myös itse neuvonpitomenetelmään ja neuvonpitojen järjestämiseen liittyviin asioihin. Erikseen kerättyjen tietojen lisäksi arviointitietoja saatiin neuvonpidon vetäjinä toimineiden verkostokonsulttien ja seuraamassa olleiden konsulttiopiskelijoiden toimesta. He arvioivat, yleensä välittömästi neuvonpidon päätyttyä sen kulkua: rakenteen toimivuutta, pulmakohtia, konsulttiparin keskinäistä yhteistoimintaa, yleisvaikutelmaa neuvonpidon onnistumisesta. Kokemuksia jaettiin ja arvioitiin myös konsulttien yhteisissä tapaamisissa Uusien verkostokonsulttien koulutus Verkostokonsultaatiomenetelmien ylläpitämisen elinehtona on, toiminnan organisoitumisen lisäksi, riittävä määrä koulutettuja verkostokonsultteja. Stakesin vuosituhannen vaihteessa kouluttamista konsulteista oli Hämeenlinnassa käytettävissä enää pieni osa, 6-7 henkilöä. Konsulttitehtävien jakautuessa vain muutamalle työntekijälle syntyi ajankäyttöpulmia, minkä lisäksi useiden asiakasperheiden kohdalla konsultit olivat jäävejä konsulttitehtävään, koska olivat jossain vaiheessa liittyneet liian läheisesti työntekijöinä perheen tilanteisiin. Kevättalvella 2004 lähetettiin tiedustelu konsulttikoulutukseen osallistumisesta esimieskyselynä perusturvan sosiaalityön osaston yksiköihin, päihdehuoltoon, perheneuvolaan, koulutoimeen, päivähoitoon, vanhustenhuoltoon, Alvari-perhetyöhön, sekä terveyskeskuksen avohuollon ja Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäreille ja ylihoitajille. Esimiehen lupa osallistumiselle tuli koulutoimesta, perheneuvolasta, perhekeskuksen osastolta ja avoyksiköstä, A-klinikalta ja sosiaaliasemilta. Konsulttikoulutuksen aloitti yhteensä 9 ammattilaista, jotka edustivat kaupungin aluesosiaalityötä, päihdehuoltoa, lastensuojelun erityispalvelujen osasto- ja perhetyötä, koulutointa ja perheneuvolaa. Koulutuksen suoritti loppuun asti 8 työntekijää, joille jaettiin todistukset 24

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Miten malleista päästään arvioimaan sosiaalityön vaikuttavuutta? 29.3.2007 Kerttu Vesterinen Vaikuttavuuden arvioinnin malli Peter Dahler-Larsen

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013 NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta KAPSERI II Osallisuuden helmet

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

Moniammatillinen yhteistyön perusteet Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Työkokous Tampere. Veli-Matti Saarinen 1

Työkokous Tampere. Veli-Matti Saarinen 1 Työkokous Tampere Veli-Matti Saarinen 1 Pekan tarina Pekka on tullut akuuttipsykiatrian osastolle kotona tapahtuneen Marjaan kohdistuneen väkivallanteon jälkeen ( Poliisi kutsuttu tilannetta selvittämään).

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 1 18.5.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 3 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 3 1.6.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 4 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot