seniori asuinpaikkansa. 5. Vanhusten asumiseen ja asumispalveluihin ja ohjattava varoja niiden toteuttamiseen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "seniori asuinpaikkansa. 5. Vanhusten asumiseen ja asumispalveluihin ja ohjattava varoja niiden toteuttamiseen."

Transkriptio

1 SUOMEN seniori Ikääntyvien ja iäkkäiden puolustaja liike ry 1/2011 Valtakunnallinen, puolueisiin ja uskonnollisiin yhteisöihin sitoutumaton asiantuntijalehti Vaalinetistä kansanliike! Senioriliikkeen vaalinetti kertoo, mitä kansanedustajaehdokkaat lupavat. Vaalien jälkeen näet, kuka pitää lupauksensa. Tule mukaan seuraamaan! sisällöstä: Nyt voit äänestää vanhusten puolustajia, kehottaa pääkirjoituksessaan Senioriliikkeen puheenjohtaja professori Sirkka-Liisa Kivelä... 2 Taide parantaa mieltä ja muistia... 4 Ikääntyneet osaavat, muistuttaa Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentista... 5 Omaishoitaja työskentelee yli voimiensa... 6 Onnellisuutta ei yhteiskunta voi taata mutta se ei ainakaan saa asettaa esteitä sille, kirjoittaa professori Pentti Arajärvi... 7 Muistisairaalta jää avain tai kukkaro, mutta ystävällisyys ei unohdu Vaalit ovat lähellä. Ikäihmisten ja vanhusten asioihin on saatava muutos aikaan. Heidän asiansa on nostettava voimallisesti esille vaaleissa - ja seurattava myös, mitä vaalien jälkeen tapahtuu. Vaalien lähestyessä Senioriliike kysyi puolueiden puheenjohtajila, mitä mieltä he ovat vanhusten huollosta maassamme. Puheenjohtajien vastaukset ovat seuraavalla sivulla. Kysyttiin ongelmia jäseniltä Senioriliikkeen hallituksessa pohdittiin viime vuoden huhtikuussa, että käykö tulevissa vaaleissa samalla tavalla kuin aina ennenkin: poliitikot lupaavat hyviä asioita, mutta unohtavat ne vaalien jälkeen. Silloin eduskuntavaaleihin oli vajaa vuosi. Ajankohtaisia ongelmia mietittiin kevään aikana pienessä työryhmässä. Kesäkuun alussa 2010 Senioriliike kysyi jäsenkirjeessä kaikilta jäseniltään, mitkä asiat heitä huolestuttavat. Ja monet asiat huolettivat! Vastauksia tuli paljon, ja lisäksi saatiin runsaasti kysymysehdotuksia kansanedustajaehdokkaille. Hajonta oli kuitenkin suuri. Niinpä päätimme keskittyä sellaisiin asioihin, joissa Senioriliikkeen asiantuntemus on vahvin. Kuusi keskeistä kysymystä Ensi vaalikaudella Senioriliikkeen jäsenten mielestä tärkeitä ovat seuraavat kysymykset: 1. Vanhuspalvelulaki pitää säätää ja sisällyttää lakiin sekä vanhusasiamiehen virka että vanhusneuvostot. 2. Vanhukset saavat tasa-arvoiset ja laadukkaat hoidot ja palvelut asuinkunnastaan riippumatta. Vanhusten hoitovastuu pitäisi siirtää joko kunnilta valtiolle tai muilla tavoin turvata hoidon kustannukset kaikissa kunnissa. 3. Gerontologista koulutusta pitää lisätä kaikilla tasoilla. 4. Vanhusten on saatava perustuslain suoma oikeus valita asuinpaikkansa. 5. Vanhusten asumiseen ja asumispalveluihin on paneuduttava ja ohjattava varoja niiden toteuttamiseen. 6. Eläkeläisten verotuksessa on oltava tasapuolisia kaikkia kansalaisia kohtaan. Katso, mitä ehdokkaasi lupaa Kansanedustajaehdokkaita pyydettiin helmikuussa vastaamaan samoihin kysymyksiin kuin puolueiden puheenjohtajat. Kun vastaukset on saatu, ne siirretään Senioriliikkeen vaalinettisivuille. Sieltä jokainen näkee, mitä kukin ehdokas on luvannut tehdä vanhusten hyväksi, jos tulee valituksi. Kansanedustajaehdokkaiden lopullinen ehdokasasettelu on 7.3. Eduskuntavaalit ovat sunnuntaina Tämän jälkeen alkaakin senioreiden varsinainen tehtävä: seurata, mitä kansanedustajat tekevät ikääntyvien tilanteen parantamiseksi. Laadukkaat palvelut ja hoidot kuuluvat kaikille vanhuksille asuinkunnasta riippumatta. Seuraa, pitävätkö lupaukset Kun eduskunnassa on käsitelty vanhusasioita tai äänestetty niistä, kerromme tästä netissä ja muussa mediassa. Kannustamme jokaista ottamaan yhteyttä omaan kansanedustajaansa tai äänestämänsä ehdokkaan puolueeseen - tai kehen tahansa valituksi tulleeseen - ja muistuttamaan vaalilupauksista. Samalla kannattaa kysyä, mitä edustaja aikoo sanoa tai miten toimia asian mahdollisen jatkokäsittelyn aikana. Kerromme vaalinetissä myös äänestysten tulokset ja sen, kuinka kukin edustaja on äänestänyt. Erityisesti nostamme esiin ne edustajat, jotka toimivat lupaustensa mukaisesti. jatkuu seuraavalla sivulla > 70-vuotiaat sähköpyöräilijät valloittivat Nordkappin Senioriliike toimii Oulussa ja Mikkelissä Senioriuutisia Inte piller utan glädje och kultur 22

2 2 SUOMEN senioriliike ry 1/2011 Puheenjohtajalta Vaalinetistä kansanliike! Palvelut ja asuminen turvattava iäkkäille Kotihoidon laatu on heikko monissa kunnissa. Väsyneet omaishoitajat tuovat esille ongelmiaan lehtien palstoilla. Ympärivuorokautista palveluasumista ei ole riittävästi, ja sen kustannukset iäkkäille vaihtelevat kunnasta toiseen. Pakkomuutot kertovat, kuinka kilpailuyhteiskunta asennoituu vanhusten hoitoon. Yksityiset, iäkkäiden maksettaviksi tulevat tai pienimääräisellä palvelusetelillä kompensoidut palvelut valtaavat alaa vanhusten pitkäaikaishoivassa. Yhä useamman iäkkään omainen joutuu taistelemaan saadakseen vanhuksensa peruspalvelut kunnan kustantamina. Eri kunnissa asuvat iäkkäät ovat eriarvoisessa asemassa pitkäaikaispalveluiden saatavuuden, laadun ja hinnan suhteen. ***** Senioriliike ry on voimakkaasti ajanut vanhuspalvelulakia, joka turvaisi pitkäkestoista hoitoa ja hoivaa tarvitsevien iäkkäiden hoidon. Yhteiskunnan on turvattava hoivapalveluiden perustaso kaikille iäkkäille kansalaisille. Yhteiskunnan asia on selventää, minkälaisista palveluista se kantaa vastuun, ja tämä perusturva on kirjattava vanhuspalvelulakiin. Lakiin on kirjattava myös vanhusvaltuutetun ja hänen toimistonsa perustaminen. Kuntien vanhusneuvostojen toiminta on sekin saatava lakisääteiseksi. Vanhuspalvelulain perusteella on laadittava säädökset, jotka koskevat palveluiden laatua, määriä ja maksuja sekä henkilöstön koulutusta ja mitoitusta. Nykyinen hallitus aloitti vanhuspalvelulain valmistelun. Senioriliike on osallistunut valmisteluun. Puolueet ja järjestöt liputtavat lain tarpeellisuutta. Lakiesitys on kuitenkin keskeneräinen eikä tule eduskunnan käsittelyyn alkuvuodesta Eduskuntavaalit ovat lähellä. Iäkkäillä ja heidän omaisillaan on nyt mahdollisuus äänestää vanhusten aseman ja oikeuksien sekä vanhuspalvelulain kannattajia eduskuntaan. Heitä löytyy kaikista puolueista. ***** Iäkkäiden syrjintä kielletään EU:n perussopimuksessa. Työelämän ulkopuolisten ryhmien, myös iäkkäiden, syrjinnän kieltävä EU:n direktiivi on valmisteilla, joskin sen hyväksyminen näyttää vaativan vielä paljon työtä. Oman lainsäädäntömme lisäksi meillä on EU:n lainsäädännön ja tulevaisuudessa toivottavasti direktiivin suoja iäkkäiden oikeuksien turvaamiseksi. Aktiivisen järjestön tehtävänä on pohtia myös tulevaisuuden haasteita. Esteetön, fyysiset tarpeet turvaava ja tekniikkaa inhimillisesti soveltava asuminen auttaa iäkkäitä ylläpitämään toimintakykyä. Muistia ja mielialaa parantavat yhteisöllisyys ja mahdollisuus osallistumiseen, jotka ovat olennainen osa hyvää asumista. Hyvä asuminen vähentää pitkäaikaisten hoivapalveluiden käyttöä. Senioriliikkeen hallitus on syksyllä 2010 tehnyt ympäristöministeriölle esityksen iäkkäiden asumisohjelman sisällyttämisestä seuraavaan hallitusohjelmaan. Ohjelma on laaja ja kuuluu monen ministeriön toimialaan. Ehdotuksen voi lukea kotisivuiltamme (www.senioriliike.fi). Tässä on toinen iso haaste. Kansanedustajaehdokkailta on kysyttävä, kuinka he suhtautuvat kyseiseen asumisohjelmaan: kannattavatko sen sisällyttämistä seuraavaan hallitusohjelmaan. Iäkkäiden hyvän asumisen kannattajia löytyy jokaisen puolueen kansanedustajaehdokkaista. Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri, Senioriliikkeen puheenjohtaja PS. Senioriliike kierrätti iäkkäiden asumisen kehittämis-ohjelmaansa kansanedustajien keskuudessa eduskunnassa. Katso, ketkä kannattivat ohjelmaa ja allekirjoittivat sen Puolueiden puheenjohtajat vastasivat Senioriliikeen kysymyksiin Katso oman ehdokkaasi mielipiteet: 1. Jos tulen valituksi eduskuntaan, kiirehdin vanhuspalvelulain säätämistä sellaisena, että lakiin sisällytetään sekä vanhusasiamiehen virka että vanhusneuvostot. 2. Jos tulen valituksi eduskuntaan, tulen toimimaan sen puolesta, että asuinkunnasta riippumatta vanhukset saavat tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut sekä hoidot. Mielestäni tämä edellyttää sitä, että vanhusten hoitovastuu siirretään kokonaan kunnilta valtiolle tai että muilla tavoilla turvataan hoidon kustannukset kaikissa kunnissa. 3. Jos tulen valituksi eduskuntaan, tulen edistämään sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien gerontologista koulutusta kaikilla tasoilla. Vanhusten hoito vaatii erityisosaamista. Kun iäkkäiden määrä lisääntyy, heidän itsenäisiä selviytymistaitojaan tulee edistää yhteiskuntapolitiikan kaikilla keinoilla. Tähän tarvitaan gerontologisia tietoja. 4. Jos tulen valituksi eduskuntaan, tulen vaatimaan vanhuksille Suomen perustuslain mukaista oikeutta saada valita asuinpaikkansa. Tulen omalla äänestysalueellani henkilökohtaisesti auttamaan niitä vanhuksia ja heidän omaisiaan, joita ei-toivotut tai pakkosiirrot uhkaavat. 5. Jos tulen valituksi eduskuntaan, tulen toimimaan vanhusten asumisen ja asumispalveluiden valtakunnallisen kehittämisen puolesta. Kun väestö ikääntyy ja iäkkäiden itsenäistä selviytymistä tahdotaan edistää, tarvitaan uudenlaisia seniorien asumisratkaisuja ja -palvelumuotoja. 6. Jos tulen valituksi eduskuntaan, toimin siten, että eläkeläisiä ei veroteta erilaisin perustein eikä suhteellisesti enemmän kuin palkansaajia. Verotuksen tulee olla tasapuolista kaikkia kansalaisia kohtaan. Vastaukset: kyllä 2 pistettä ei 0 pistettä Puolue Aate Puheenjohtaja Kysymykset Pisteet Huomautus Kesk. Suomen Keskusta Mari Kiviniemi ei vastausta Kok. Kansallinen Kokoomus Jyrki Katainen ei vastausta SDP Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue Jutta Urpilainen Vas. Vasemmistoliitto Paavo Arhinmäki ei vastausta Vihreät Vihreä liitto anni Sinnemäki ei vastausta KD Suomen Kristillisdemokraatit Päivi Räsänen RKP/SFP Svenska Folkpartiet i Finland stefan Wallin PS Perussuomalaiset Timo Soini hyvä asia IPU/Ipu Itsenäisyyspuolue Antti Pesonen KTP Kommunistinen Työväenpuolue Hannu Harju KA Köyhien Asialla Terttu Savola PP Piraattipuolue Pasi Palmulehto SKP Suomen Kommunistinen Puolue Yrjö Hakanen SSP Suomen Senioripuolue Heikki Silván STP Suomen Työväenpuolue Juhani Taski ei vastausta Muutos 2011 jiri Keronen VP Vapauspuolue Kalevi Helo rf

3 1/2011 SUOMEN senioriliike ry 3 Vakavia kysymyksiä tuleville kansanedustajille Yli 80-vuotiaita on nyt yli , vuonna 2031 jo reilusti yli Ennakoiva kotikäynti on yhteinen neuvottelu Kotona asumista voi keventää palveluin ja kodista tehdä toimivamman ja turvallisemman. Muistisairaiden laitospaikkoja on Tarve on jo nyt Jos laitospaikkoja vähennetään, kotonaan asuu yksin kasvava joukko muistisairaita ihmisiä, joiden on vaikea huolehtia itsestään. Tämä on vakava ongelma nyt ja tulevaisuudessa, totesi professori sosiaaligerontologia Jyrki Jyrkämä Senioriliikkeen, Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön ja Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n järjestämässä seminaarissa viime marraskuussa. Entä kuinka hoivakodeissa huolehditaan vanhuksista? Onko hoito kuntouttavaa vai passiivista ja säilövää? Miten vielä silloinkin, kun ihmisen voimavarat kutistuvat luodaan yhteistoimintaa, iloa ja kauneutta vanhusten elämään? Ihmisen itsemääräämisoikeus ei saa päättyä, vaikka ikääntyneen selviytyminen vaatii ympärivuorokautista hoitoa. Millaiset vähimmäisvaatimukset asumiselle voidaan asettaa? Oma huone saniteettitiloineen lienee vähimmäisvaatimus. Miten paljon asuntoon tulee mahtua omia huonekaluja? Pitäisikö kunnan rakentaa omia palveluasuntoja/hoivakoteja vanhuksille, koska se kuitenkin joutuu ostamaan saman palvelun kalliisti yksityiseltä sektorilta? Julkisessa keskustelussa puhutaan helposti vain sosiaali- ja terveyspalveluista. Ikääntyneiden asemaa on syytä tarkastella laajemmin. Kuinka suunnitella asuinalueet ja niiden liikenne, joukkoliikenne, kulttuuri, kirjasto ja muut lähipalvelut niin, että ihmisille luodaan ikääntyessäkin osallistumisen edellytykset. Miten turvata kotihoidossa, palveluasunnossa tai laitoksessa sellainen sosiaalinen ympäristö, jossa ihminen kokee olevansa tarpeellinen, jossa hänestä välitetään ja jossa hän voi käyttää kaikkia aistejaan? Ilman kuolemaa on mahdotonta ymmärtää joitakin elämän ydinasioita esimerkiksi sitä, miksi elämä on ainutkertaista ja arvokasta. Jokainen kuolema on kuva omasta kuolemastamme. Kuolevan potilaan kohtelu kertoo siitä, miten välitetään toisesta ja suhtaudutaan ihmisen kärsimyksiin. Miten Suomessa kuollaan? Yli miljoona suomalaista auttaa läheisiään päivittäisissä toimissa. Suomessa arvioidaan olevan yli henkilöä, jotka pitävät huolta ikääntyneestä, vammaisesta tai sairaasta läheisestään. Omaishoidon tukea saa omaishoitajaa. Omaishoito on edullista kunnille. Sen on arvioitu säästävän vuositasolla 1,2 miljardia euroa. Miten omaishoidon edellytyksiä tulisi kehittää? Millainen omaishoidon tuki on kohtuullinen? Miten järjestää omaishoitajien vapaapäivät? Entä, mitä tehdä, kun omaishoitaja ei enää jaksa? heli stenvall Lisää tietoa: "Senioriliike kysyi kesällä 2010 jäseniltään, mitkä asiat heitä huolestuttavat ja mihin tulevan eduskunnan pitäisi puuttua. Sitaatit on poimittu jäsenten vastauskirjeistä. Miten varmistetaan, että vanhukset pääsevät ulos? Lehmilläkin on oikeutena päästä kesäaikaan 60 päivänä ulos. Hoitajien aika harvoin riittää vanhusten ulkoiluttamiseen. Eihän siitä ole hyötyä, että ihmisiä koulutetaan vanhustenhoidon osaajiksi, jos heidän palkkaamiseensa ei ole varaa millään kunnalla. Kävin juuri Tallinnassa, ja siellä on julkinen liikenne yli 65 vuotiaille ilmaista. Mielestäni ilmaisuus aktivoisi Suomessakin vanhempaa väkeä liikkeelle. Pysyisivät iloisempina ja terveempinä. Ikäihmisten hoito on erittäin vaativaa. Hoitajilla pitää olla paljon tietoa ja taitoa, sillä ikäihmisillä on paljon erilaisia sairauksia. Vanhuksen on päästävä asumaan palvelutaloon tai vanhainkotiin, jos hän niin haluaa. Kun ei enää jaksa yksin kotona, on oikeus päästä turvalliseen yhteisöön. Ennakoivilla kotikäynneillä kartoitetaan iäkkäiden palvelutarpeita ja kerrotaan samalla sosiaali- ja terveysalan palvelumahdollisuuksista. Tiukka taloudellinen tilanne on vähentänyt kuntien ehkäisevää työtä, ja joissain kunnissa kotikäynnit on toistaiseksi lopetettu. Toisaalta kotikäynnit saattavat nykyisellään olla niin tarkoin ohjeistettuja ja muodollisia, ettei vanhuksen tulevan asumisen suunnittelu toteudu niissä lainkaan. Iäkäs ihminen asuu omassa kodissaan ja kodin pitää tuntua kodilta kaikissa elämän vaiheissa. Kotihoidon ei pidä tarkastella sitä työpisteenä eikä omaisten kontrollinsa kohteena. Ei silloinkaan, kun asukas on heikentynyt terveydeltään tai toimintakyvyltään. Ihmisen oma ääni kuuluviin Ikääntyneen kansalaisen oma aktiivisuus tulisi nostaa uudenlaiseen arvoon ja mahdollistaa hänelle oman tulevaisuutensa tietoinen suunnittelu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi asumis- ja palvelutoiveiden pohtimista hyvissä ajoin, jo ennen kuin palveluiden tarve on ajankohtaista. Kela, kuntoutuslaitokset ja kunnat toteuttavat yhdessä IKKU-hankkeen eli Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishankkeen. Siinä on pilotoitu uudenlaista ehkäisevän kotikäynnin toimintamallia, jonka taustalla on ympäris- tögerontologian teoria. IKKU -hankkeeseessa luotu sovellus istuu suomalaiseen palvelujärjestelmään ja asumistapaan. Siinä aktivoidaan ikääntynyttä ihmistä itse pohtimaan asumisensa turvallisuutta ja toimivuutta. Asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa mietitään, miten kotona asuminen voi jatkua, jos terveydentilassa, toimintakyvyssä tai elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia. Kotiutuminen vie aikansa Kerrotko, miten tästä paikasta tuli sinulle aikoinaan koti? Kun iäkäs asukas kertoo kodin syntymisestä, voidaan ymmärtää hiukan paremmin, miksi kodista luopuminen on toisille vaikeaa, toisille huomattavasti helpompaa ja joillekin jopa helpottavaa. Samalla kuulijalle voi avautua aivan uusia näkemyksiä vanhuksen elämästä ja päätöksenteon perusteista. Koti rakentuu tiettyyn paikkaan vähitellen: tutustumalla, sisustamalla, asumalla. Asumisen myötä syntyy rutiineja, tapoja ja tottumuksia, jotka tekevät asunnnosta yhä enemmän kodin. Joillekin kotiutuminen uuteen paikkaan on joustavaa ja helppoa, toisille kotikokemus ei synny pitkänkään ajan kuluessa. Esimerkiksi vanhasta kodista luopumisen jälkeen koti ei automaattisesti synny palvelutaloon, vaikka ovessa on oma nimi, sänkynä oma tuttu vuode ja ympärillä vanhoja rakkaita esineitä. Tila on uusi ja vanhojen esineiden ja tavaroiden paikka vieras. Uudessa tilassa askareet eivät suju luontevasti; rutiinien muotoutuminen vaatii aikaa ja toistoja. Kotiutuminen on monimuotoinen ja pitkä prosessi, jota tulisi tietoisesti rakentaa ikääntyneen ihmisen ja hänen läheistensä kanssa. Oletko kotiutunut mielestäsi hyvin tähän paikkaan, on oivallinen kysymys, jonka avulla tätä teemaa voidaan yhdessä pohtia. Omatoimisuus vahvistaa Mitkä asiat ovat sellaisia, joiden haluat jatkuvan nykyisessä kodissasi mahdollisimman pitkään ennallaan? Mistä asioista olet valmis luopumaan? Kun alkaa ilmaantua toimintakyvyn ongelmia ja turvallisuusriskejä, ratkaisuiksi tarjotaan helposti institutionaalisia, kodin herkkää merkitysmaailmaa rikkovia ratkaisuja, kuten hälyttimiä ja turvajärjestelmiä, erilaisia apuvälineitä tai säännöllistä kotipalvelua. Kodin pitäisi kuitenkin uusista ratkaisuista huolimatta pysyä asukkaan yksilöllisenä kotina eikä ulkopuolisten ihmisten työpaikkana tai vieraiden tavaroiden säilytyspaikkana. Kotona toistetaan tapoja, joiden kautta arki ja pyhä, kesä ja talvi sekä ilo ja suru rytmittävät elämää. Tietty tekeminen liittyy tiettyyn paikkaan, ja tuttu paikka houkuttelee jatkamaan tekemistä. Juuri kotona tekeminen pitää yllä jatkuvuutta ja ennakoivuutta. Se vahvistaa asukkaan autonomiaa ja antaa itsenäisyyden tunnetta. Siksi kotihoito voi passivoida ja jopa heikentää ikäihmisen kuntoa, ellei hän itse pääse osallistumaan tuttuun toimintaan tai tutut toimet tehdään oudolla tavalla. Neuvotellen muutoksiin Turvallisuus ja toimivuus eivät ehkä ole parhaimmillaan yksityisessä kodissa. Niiden parantamiseen tarvitaan hienovaraista ohjausta ja vaihtoehtojen esittelyä. Kotikäynti ei saa olla mestarointia, vallankäyttöä, opettamista tai uhkailua. Uusien ratkaisujen hyväksyminen vaatii ehkä vanhalta ihmiseltä pitkän pohdinnan, mutta lempeästi ja sitkeästi neuvotellen uudet toimintatavat ja välineet saadaan lopulta käyttöön. Tehokkuutta vaativa palvelujärjestelmä ei vain hevin tahdo taipua tähän verkkaiseen prosessiin. Onnistunut kotikäynti tulisi aina päättää yhteiseen keskusteluun: Miten tämä tapaaminen edisti juuri tämän ikääntyneen asukkaan tai perheen kotona asumista. Kotikäynti ei saisi olla työtehtävä, jota ohjaa kysymyslomake. Ensin on asukkaan ja asiantuntijan kohtaaminen, sitten vasta kysymykset, kartoitukset ja numeroinnit. Aila Pikkarainen Kirjoittaja toimii tutkijana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Kelassa. Hän on terveydenhuollon ja kasvatustieteiden maisteri.

4 4 SUOMEN senioriliike ry 1/2011 Taide virittää mieltä ja muistia päivän. On kenelle tahansa nautinto kuulla Kansallisoopperan laulajia tai näyttelijä Jussi Lehtosen Shakespeare-monologeja kodissaan, olkoon se sitten vaikka laitos. Mutta valitettavasti taiteilijoiden vierailut eivät pelasta muita päiviä, joita pahimmillaan leimaa ihmisten kohtaamattomuus ja seuraavan aterian odottelu. Ekstrakiva ei riitä Työhöni läänintaiteilijana kuuluu hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistäminen. Olen keskittynyt hoitohenkilöstön kulttuuritaitojen Laulu, tanssi ja mielimusiiikki tuovat iloa laitoksiin. Ne ovat vanhukselle lääkkeetöntä hoitoa! kohentamiseen. Mitä on kulttuuri päivän lomassa, voiko vaikka laitoshuoltaja lukea päivän runon? Käyn luennoimassa henkilöstölle, miksi tanssi, musiikki tai mopon rassaus eivät ole jotain ekstrakivaa, jota tehdään jos jää aikaa. Päinvastoin on vakuuttavaa tutkimus- ja kokemusnäyttöä siitä, että muistisairaat, jotka ovat enemmistö pitkäaikaishoidon asukkaista, hyötyvät taidemenetelmistä. Ne virittävät mieltä, muistia, kehoa, toimintaa ja iloa. Myös hoitajia helpottaa, jos he osaavat kommunikoida monin eri tavoin, muutenkin kuin puhuen. Musiikki, laulu ja kosketus voivat auttaa vuorovaikutusta ja hoitotoimien sujumista. Ne ovat viisaasti käytettyinä lääkkeettömän hoidon muotoja, niitä joita esimerkiksi professori Sirkka-Liisa Kivelä ja Suomen Alzheimertutkimusseuran asiantuntijaryhmä peräänkuuluttavat. Työpaja lisää osaamista Vetämissäni hankkeissa ammattitaiteilijat opastavat työpajakoulutuksissa hoitajia tanssin, liikkeen ja kosketuksen sekä kuvien ja maalaamisen käytössä. Työpajat maksavat, mutta ne tulisi mieltää täydennyskoulutuksena, täydentäväthän hoitajat niissä osaamistaan. Työpajoissa myös tutustuu työkavereihin uudessa valossa. Ideoiden saaminen ja jakaminen voi parhaimmillaan toimia työnohjauksen tavoin. Kyse on yhteistyöstä, vetäjä tuo työpajaan oman ammattitaitonsa, hoitajat omansa. Vanhustyön keskusliiton tutki- Musiikki voi yhdistää, kun keskustelu ei enää suju. Ikä tuo vaivoja tullessaan, eivätkä monet enää pysty entiseen tapaan hakeutumaan mieluisten harrastusten ja kulttuurin pariin. Miten tukea vanhusten mahdollisuutta saada kulttuurikokemuksia? Ajattelen kulttuuria väljästi: se pitää sisällään oikeastaan mitä tahansa mielekästä toimintaa, maalaamista, laulamista - tai vaikkapa halonhakkuuta. Vapaa-ajallaan monet suomalaiset harrastavat kävelyä ja puutarhanhoitoa, kulttuuria nämäkin. Taide-elämykset tekevät juhlamushankkeessa olen valmentanut hoitolaulua. Hoitajat kokivat valmennuksen virkistävänä ja antoisana. Valitettavasti hoitotraditio, kiire ja henkilöstön vaihtuvuus estävät usein niin laulun, tanssin kuin muidenkin taidemenetelmien käyttöä. Ymmärrys on kuitenkin selvästi kasvamassa kentällä. Musiikki avaa muistot Miina Sillanpää -säätiön Muistaakseni laulan -hankkeessa kehitetään musiikkipohjaisia kuntoutusmenetelmiä muistisairaille. Tavoitteena on tukea heidän toimintakykyään ja motivoida myös heidän lähiverkostoaan osallistumaan kuntoutukseen ja hoitoon. Kokemuksista ja hyvistä käytännöistä tuotetaan opaskirja. Hoitajia, omaisia ja vapaaehtoisia ohjataan laulamaan muistisairaan kanssa, kuuntelemaan yhdessä hänen mielimusiikkiaan ja muistelemaan musiikin avulla. Omaisellekin voi olla suuri helpotus löytää musiikista yhdessäolon väline, kun entisenlainen keskustelu läheisen kanssa on vaikeutunut. - Mielimusiikin löytäminen on avainasia, musiikkiterapeutti Sari Laitinen, säätiön projektikoordinaattori, painottaa. Esimerkiksi erästä kuntoutujaa kiinnosti ruotsinkieli jo nuorena, ja nyt hän keskittyy erityisesti ruotsinkielisiin lauluihin. - Rentoutusharjoituksissa ohjataan mielikuvia liikkeelle musiikin mukaan. Musiikki avaa mielen menneisyyden tapahtumapaikoille, tuo mieleen ihmisiä, tuoksuja, vuodenaikoja, jotka muuten pysyisivät muistin ulottumattomissa. Musiikki on kuin vanha valokuva tai tutut villasukat, joiden avulla saa kosketuksen elämän eri vaiheisiin. Nuoret mukaan! Monet vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä palvelutaloissa ja laitoksissa. Esimerkiksi Eläkeliiton hankkeessa Sävel soikoon kurssitetaan eläkeläisiä musiikin käyttämiseen vapaaehtoistoiminnassa. He saavat opastusta ryhmän ohjaamiseen, lauluun, äänenkäyttöön ja sopivaan ohjelmistoon. Taiteilijavierailut, kehityshankkeet ja vapaaehtoisten panos ovat äärimmäisen tärkeitä vanhusten elämänlaadun kannalta. Mutta missä ovat nuoret? Olen alkanut hoitokodeissa kysyä, käykö täällä nuoria. Hyvin vähän, on vastaus. Tämä on huono asia. En nimittäin usko, että enempää laitoksissa kuin kotona asuvien vanhusten hyvä hoito voidaan ratkaista pelkästään henkilöstön voimin. Tarvittaisiin koko suku ja kylä. Miksi nuoria ei voisi ohjata vierailemaan isoäitien ja -isien, tätien ja setien luona? Ei nuoria tarvitse vanhoilta suojella - päinvastoin: Jokaiselle tekee hyvää tajuta elämän rajallisuus ja kokea itsensä tarpeelliseksi sairaan ihmisen elämässä. Voisiko vaikka musiikkiopiston orkesteri harjoitella hoitokodin aulassa? Monissa laitoksissa on pianoja, joita lähellä asuvat voisivat käydä soittamassa. Pienillä teoilla saadaan paljon aikaan. Vastuun ottaminen ja ilon jakaminen kuuluvat meille kaikille. Ava Numminen Kirjoittaja on Uudenmaan läänintaiteilja. Tutustu hankkeisiin! Tanssi- ja maalaustyöpajat: Uudenmaan taidetoimikunta, Muistaakseni laulan -hanke: Sävel soikoon -hanke: Hoitolaulun valmennusta ja laulunopetusta kaikille, myös lauluaroille: Gunvor sai uskon itseensä Luova kohtaaminen ja läsnäolo voivat tuoda suuria muutoksia hoitolaitoksessa olevan vanhuksen elämään. 123rf Syksyllä 2009 osallistuin luovan toiminnan vetäjänä pikku hankkeeseen eräässä helsinkiläisessä sairaalassa, jossa hoidetaan pitkäaikaisesti sairaita vanhuksia. Hankkeessa haluttiin katsoa, mitä muutoksia vanhuksissa tapahtuu, kun he saavat mahdollisuuden luoviin toimintoihin. Usea potilas kokeili toimintaa, mutta pidempään mukaan jäi eräs 72-vuotias nainen, jota tapasin kahdesti viikossa kaksi tuntia kerrallaana kolmen kuukauden ajan. Kutsun häntä tässä Gunvoriksi. Gunvor oli 72-vuotias, perheetön ja lapseton. Hänen ammattinsa oli sihteeri. Koko aikuisen ikänsä hän oli kärsinyt reumasairaudesta, ja tavatessamme se oli vienyt hänet vuodepotilaaksi. Gunvorin käsistä oli tullut epämuodostuneet käppyrät, ja jalatkin olivat reuman vuoksi vääntyneet pahasti. Ensitapaamisellamme Gunvor itki kovasti, hän oli onneton ja kivulias. Käytössä värit, kuvat, musiikki Tapaamiset Gunvorin kanssa oli sovittu määräpäiviksi, mutta en sen tarkemmin suunnitellut niitä, sillä halusin Gunvorin tilanteen ja tunnelman johdattelevan hänet avullani luovuuden virtaan. Mukanani minulla oli varmuuden vuoksi erilaisia välineitä: cd-levyjä, värejä, taidekuvia ja erilaisia mielikuvitusta vierittäviä pieniä esineitä sekä hoitoöljyä. Ensimmäisinä viikkoina Gunvor itki paljon, lapsen lailla ja syvästi surren. Läpikäymättömiä elämänvaiheita hän sai tarkastella uudelleen sopivalta etäisyydeltä. Väreihin tai taidekuviin, vailla sanoja ja selittelyjä, hän sai siirtää monet elämän pettymykset. Musiikki loi välimatkaa surullisiin kokemuksiin - ja toisaalta se vahvisti hänen elämyksiään. Tarvittaessa kerroin Gunvo-

5 1/2011 SUOMEN senioriliike ry 5 Ikääntyminen ei ole taakka vaan voimavara Perusoikeudet kuuluvat myös ikääntyneille kansalaisille, painottaa EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Ja muistuttaa Suomessa unohtuneeesta asiasta: heillä on monenlaista osaamista. On alueita ja kulttuureja, joissa iän kertyminen kasvattaa asemaa ja arvostusta yhteisössä. Elämänkokemus lasketaan arvokkaaksi resurssiksi, jonka vain ikääntyminen voi tuoda tullessaan. Fyysisen kunnon heikkeneminen on luonnollista - yhtä luonnollista on ajatus, että heikommista pidetään hyvää huolta. Suomi on miinuskulttuuri Sitten on yhteiskuntia, joissa ikääntymiseen liitetään sarja miinusmerkkejä. Ikääntyminen nähdään ennen kaikkea taloudellisena ja palvelujärjestelmän rasitteena. Laitosten henkilökuntavaje, ikäihmisten ylilääkitseminen ja puuttuva oikeus ulkoiluun ovat kroonisia puheenaiheita. Palvelurakenteet, tuotteet ja yhdyskuntasuunnittelu tehdään kartoittamatta ikäihmisten tarpeita. Työurien pidentämisestä puhutaan, mutta kuinka käy kuusikymppisen työllistyminen ja haluaako työnantaja pitää töissä eläkeikään ehtineen? Meidän yhteiskuntamme kuuluu valitettavasti tähän joukkoon. Jossain vaiheessa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen historiaa ikääntyminen menetti arvonsa ja työtätekevän sukupolven korvien väliin asettui pysyvä omantunnon kolkutus laitoksessa odottavien vanhempien hyvinvoinnista. Onneksi alussa kuvaamani yhteiskunnat eivät ole utopiaa. Perustuslaki kieltää syrjinnän Ensiksi on iskostettava yhteiskunnan selkäytimeen, että perusoikeudet kuuluvat myös ikääntyville kansalaisille. Vanhusten huono kohtelu nähdään liian harvoin ikäsyrjintänä ja oikeuksien loukkauksena. Olen monesti sanonut, että mitä jos lastenhoidossa toimittaisiin samoin kuin vanhustenhoidossa. Mitä jos iltapäivävuorossa päiväkotilapset nukutettaisiin unilääkkeen voimin vanhempien tuloon, koska tällöin yksi työntekijä selviäisi koko päiväkodin valvonnasta rauhattomien ja levottomien hoidokkien kanssa? Moni mieltää syrjinnäksi suoran pilkan, pahoinpitelyt ja estot osallistua normaaliin arkeen. Sellainen syrjintä on ehdottomasti kiellettyä perustuslain, EU:n perusoikeusasiakirjan ja kansainvälisten sopimusten nojalla. Arkeen ei tarvita huippuvimpaimia vaan helposti käytettäviä. Piilosyrjintäkin pitää nähdä On myös paljon salakavalaa ja hiljaista mutta silti yhtä kiellettyä ja sopimatonta syrjintää. Niin kauan kun syrjintää ei tunnisteta, se ikään kuin hyväksytään ja se saa helposti yhä kärjistyviä muotoja, kuten kuntien talouspaineissa olemme vanhustenhuollosta voineet huomata. Ikäsyrjintään on tartuttava lainsäädännöllisin ja oikeudellisin keinoin. Yksi tapa olisi vuosittain raportoida ikäsyrjinnästä ja ikääntyneiden huonosta kohtelusta. Tällaista raportointia esitin viime syksynä Euroopan parlamentissa hyväksytyssä mietinnössäni, joka koski naisten roolia ikääntyvässä yhteiskunnassa. Suomessa ikäsyrjintään tulee puuttua tomerammin seuraavan hallituksen ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa. Euroopan unionilla on mahdollisuus tarjota työkalu, jolla voitaisiin tehokkaasti tarttua ikäsyrjintään. Unionissa on ollut jo vuosia käsittelyssä yhdenvertaisen kohtelun direktiivi, jolla kielletään syrjintä kaikilla elämänaloilla iän, sukupuolen, etnisen taustan ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Lakialoite on kuitenkin jäsenvaltioiden puhaltamassa vastatuulessa, kun sen pelätään tuovan valtioille liian laajoja velvoitteita. Tarvitaan arjen innovaatioita Euroopan unioni on ottanut terveen ikääntymisen edistämisen yhdeksi lippulaivakseen pyrkiessään kohti innovatiivisempaa unionia. Hanke on hyvä merkki siitä, että EU:ssa pyritään vastaamaan ikääntymisen haasteisiin käytössä olevin keinoin. Vanhustenhuolto kun kuuluu muun sosiaalipolitiikan ohella lujasti jä- senvaltioiden toimivaltaan, joten unionin mahdollisuudet konkreettisiin toimiin ovat rajalliset. Innovaatioilla on suuri merkitys siinä, miten ikäihmiset voivat asua kotona pidempään ja terveempinä sekä viettää virikkeellisempää elämää. Innovaatioita ei kuitenkaan tule automaattisesti liittää uusimpiin teknisiin tuotteisiin ja huippukalliisiin hintoihin vaan ne pitää nähdä uudenlaisina toimintaympäristöinä. Monia jo olemassa olevia keksintöjä soveltamalla voidaan luoda tuotteita ja palveluja ikäihmisten arkielämän tarpeisiin. Opaskoiria voidaan kouluttaa arjen avuksi muistisairaille, ja kulkuluvat voisivat tukea ikääntyneiden asumista niin, että ne aktivoivat hissin oikeaan kerrokseen ja avaavat oikean oven. Tietokoneen toimintaa reippaasti yksinkertaistamalla sitä osaa käyttää sota-ajankin lapsi. Muistisairaan puhelimeen voisi kuulua näköominaisuus, jotta tietää kenen kanssa puhuu. Kyse on siis pikemmin vanhan soveltamisesta kuin uuden luomisesta. Käyttäjän kuulemisesta ennen kuin tuote on markkinoilla. Vaikka nyky-yhteiskunta tulvii tietoa ympäröivästä maailmasta, ikäihmisen arjen tuntijoita ovat ikäihmiset itse. Ikääntyneet osaavat On päästävä eroon ajattelusta, että ikääntyminen on yhteiskunnal- le yksinomaan taakka. Ikäihmiset leimataan kärkkäästi kiukkuisiksi ja mummoiksi ja seniileiksi dementikoiksi. Asenneongelma on osaltaan johtanut siihen, että ikääntyneitä on helppo pitää vain toimenpiteiden kohteina, joihin kiinnitetään huomiota silloin kun aikaa jää. Ikääntyminen on nähtävä tiedollisena ja taloudellisena voimavarana. Ikäihmisillä on runsaasti kokemusta: he ovat työelämän asiantuntijoita laajan ammatillisen kokemuksensa ansiosta. He myös antavat tärkeää tukea yhteiskunnalle ja perheille huoltamalla omaisiaan ja hoitamalla läheisiään. Kestävämmän vanhuspolitiikan luomiseksi Suomeen tarvitaan kansanliikettä, jossa ikäihmiset istuvat saman pöydän ääressä omaisten ja hoitoalan ammattilaisten kanssa päättämässä ikäihmisten elämää koskevista asioista. Senioriliikkeellä on merkittävä rooli tässä kansanliikkeessä, joka tekee vanhusystävällisestä yhteiskunnasta totta. Sirpa Pietikäinen Kirjoittaja on Kokoomuksen europarlamentaarikko ja entinen ympäristöministeri. Hän toimii jäsenenä Euroopan Alzheimer -järjestön johtokunnassa ja laati Euroopan parlamentissa mietinnön naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa. Pietikäinen asuu pääsääntöisesti Hämeenlinnassa ja toimii Alzheimeria sairastavan äitinsä omaishoitajana. rille vahvistavan kertomuksen tai vertauskuvan. Hän selvästi terästyi uudesta näkemyksestä. Jokainen tapaamiskerta päättyi pieneen kehonhoitoon; voitelin hoitoöljyllä Gunvorin kasvot ja jalat tai kädet. Tämä viimeistään vähensi ahdistusta ja kivuliaisuutta. Voima ja unet heräävät Tapaamistemme keskivaiheilla, toisella kuukaudella, Gunvorista alkoi nousta uudenlaista voimaa, tahtoa ja ilmaisukykyä. Luovina menetelminä oli mielikuvitustapahtumia, historiaan pistäytymistä draaman avulla, erilaisten tilanteiden uudelleen luomista mielikuvitusleikein. Välillä lauloimme ja otimme kantaa siihen, mitä cd-levyltä kuulimme. Autoin Gunvoria laajentamaan näkemyksiään ja myös kyseenalaistamaan niitä esimerkiksi taidekuvien avulla. Havaitsin, että kehonhoidot tapaamistemme lopussa vahvistivat nekin Gunvorin elämyksiä. Gunvor alkoi ilmaista tunteitaan ja toiveitaan spontaanisti. Lisäksi hän alkoi nähdä unia, jotka merkitsivät oman elämän asioiden sisäistä työskentelyä. Viimeisen eli kolmannen kuukauden aikana Gunvorin ulkoinen olemus alkoi muuttua. Hänen ilmeensä kirkastui ja katse terävöityi. Jonkinlainen voiman tuntu huokui hänestä. Huumorintaju nousi esille, muisti alkoi parantua. Lahja kuin jouluna Gunvor alkoi pohtia, mitä hän oikein vielä elämältään tahtoo. Keskustelimme siitä, mitkä arvot hänen elämäänsä säätelevät: pitääkö hän tärkeänä kauneutta, hyvyyttä vaiko vaikka omatoimisuutta? Gunvor ehdotti, että hän voisi alkaa syödä omatoimisest. Häh?!? Hain keittiöstä lautasellisen hunajalla maustettua viiliä - ja hän söi kaiken, lusikka käppyräisessä kädessään! Muutos, jonka luova toiminta toi Gunvorin olemuksen, oli voimakas kokemus hänelle ja minulle. Tämä on kuin jouluaatto, toisti Gunvor. Niin oli, jouluna saa lahjan. Gunvor lahjoitti itselleen vahvan tahdon, uskon itseensä ja kaiken lisäksi juhlamielen onnistumisestaan. Viimeisenä tapaamiskertanamme Gunvor kertoi löytäneensä uuden tavan suhtautua muihin ihmisiin: hän alkoi välittää toisista ihmisistä, esimerkiksi hoitajista, huolehtimalla heistä. Gunvor oli löytänyt elämäänsä ilon ja halusi tuottaa toisille iloa ja virkistystä. Eila Ruohonen Luova hoitaja kirkastaa arjen Luovat toiminnat ovat liitettävissä vanhuksen arkiseen hoitoon. Laulua, musiikkia, maalausta ja erilaisia aistielämyksiä voi yhdessä kokea ja ihmetellä. Yhdessä voi leikitellä - tai olla vakava elämän isojen kysymysten äärellä. Omaisilta voi kysyä, millaisista asioista vanhus on pitänyt. Jos hän on rakastanut puutarhanhoitoa hän ehkä katselee mielellään kuvia tutuista puutarhakasveista. Vuodepotilaan hoitoympäristöä hoitaja voi muokata kauniiksi, valoisaksi tai muuten vanhuksen toiveen mukaiseksi. Jos hoitaja on aidosti läsnä, hän kuulee ja näkee, mitä vanhus kokee ja mitä hän kaipaa. Hän myös pystyy ymmärtämään vanhuksen tunteita niitä arvottamatta. Luova hoitaja uskaltaa antautua elämyksellisiiin tilanteisiin ja sietää jännitteitä, joita hoitotilanteet hänessä itsessään herättävät. Hoitaja ikään kuin lepää olossaan ja osaa säädellä omia voimavarojaan. Hän myös sallii itsensä olla aivan tavallinen ja arkinen. Lisää luovuudesta Julia Cameron: Tie luovuuteen Henkinen polku syvempään luovuuteen. Suom. Pekka Pakkala. Like kustannus, 2010.

6 6 SUOMEN senioriliike ry 1/2011 Toteutuvatko omaishoitajien oikeudet? Kaikki lakisääteisetkään oikeudet eivät toteudu. Moni hoitaa läheistään palkkiotta, ja usein omaishoitaja jatkaa työtään yli voimiensa. Omaishoitaja pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka ei sairauden, vammaisuuden tai muun erityisen hoivan tarpeen vuoksi selviydy arjestaan omatoimisesti. Perustuslain mukaan meillä Suomessa omaisilla ei kuitenkaan ole hoitovelvoitetta, vaan kunta on vastuussa apua tarvitsevista kansalaisista. Avioliittolaistakin tämä keskinäisen huolehtimisen pykälä poistettiin jo Silti moni puoliso tai lapsi hoitaa omaistaan. Omaishoidon tärkein motiivi on suhde, joka ei johdu hoidon tarpeesta vaan on kestänyt usein jo vuosikaudet tai -kymmenet. Omaishoito ei koskaan voi olla eikä sen pidä olla itsenäinen hoitomuoto, vaan omaishoitoa tulee tukea erilaisin palveluin ja järjestelyin. Laki rajaa tiukasti Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan Vaikka omaisiaan hoitavia on paljon, laki rajaa omaishoitajaksi vain henkilön, joka on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen apua tarvitsevan läheisensä hoitamisesta. Tällaisia toimeksiantosopimuksia on yhteensä Virallinen omaishoidon määritelmä lähtee hoidettavan näkökulmasta, ei omaishoitajan. Omaishoito on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Läheiselleen omaishoitaja on vaimo, mies, tytär tai poika, mutta hänellä on roolinsa myös kuntien minna ruusinen strategioissa ja palvelurakenteen osana. Omaishoitaja voidaan nähdä voimavarana, jolloin korostetaan hänen työpanostaan. Omaishoitajia voidaan myös pitää yhteistyökumppaneina ja asiakkaina, jolloin omaishoitoa niin hoitajaa kuin hoidettavaa tuetaan ja täydenne- Moni auttaa omaistaan Omaistaan auttaa yli miljoona suomalaista. Heistä pääasiallisia auttajia on noin Raskaita omaishoitotilanteita on noin Näissä hoidettava olisi laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa ilman hoitavaa omaista. Virallisia eli kunnan kanssa hoitosopimuksen tehneitä omaishoitajia on Työelämässä on tällä hetkellä noin ihmistä, jotka samalla hoitavat omaistaan. Aluspaita kauluspaidan päällä Mieheni Matin muisti on käynyt yhä huonommaksi. En uskalla jättää häntä enää yksin. Hän kulkee kanssani, kun menen lääkäriin tai voimisteluun, ellen saa järjestettyä näitä retkiä hoitopäiväksi. Muuten meillä menee hyvin. Vielä toistaiseksi. Pieniä kommelluksia sattuu, kun Matti lähtee yöllä vessaan ja avaakin ulko-oven. Maalaispoika muistaa lapsuudestaan ulkovessan. Onneksi ovi kolahtaa sen verran kovaa, että herään ja huomautuksella ohjaan Matin takaisin eteiseen oikealle reitille. Eteisessä on valo ja WC:n ovi auki. Kerhossa käynti on innostanut Mattia parranajoon. Ennen terveenä piti huomautella, että partaakin voisi ajaa. Silloin oli niin paljon muuta tekemistä. Nyt hän ajaa joskus tunninkin verran ja moneen kertaan samasta paikasta. Huomaan joskus ärtyväni. Vai onko se väsymistä. Harmittaa, kun aluspaita on taas kauluspaidan päällä. Silloin soimaan itseäni. Matti on sotainvalidi ja hän pääsee Veljeskotiin kerran viikossa, jossa hänet kylvetetään. Se tuntuu mukavalta, sillä hän ei oikein halua, että sekaannun hänen pesuhommiinsa. Omaishoitopapereita ei kukaan ole kehottanut allekirjoittamaan, enkä ole itse kysellyt. tään julkisilla palveluilla. Suurin osa omaisiaan hoitavista tekee kuitenkin hoivatyötä ilman tukea, vaikka hoidettavan avun tarve sitä edellyttäisi. Vapaat jäävät pitämättä Suomessa oli 2009 keskimäärin 6,7 omaishoidon tuen saajaa tuhatta asukasta kohti. Keskimääräinen omaishoidon hoitopalkkio on noin 420 euroa kuukaudessa. Vuonna 2011 lakisääteiset palkkioluokat ovat 353,62 euroa ja raskaan siirtymävaiheen palkkion alaraja 707,24 euroa kuukaudessa. Lain mukaan sitovaa ja raskasta hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Vapaiden ajaksi kuntien tulee järjestää hoidettavalle sijaishoitopaikka, jonka hoitomaksu saa olla enintään 10,60 euroa vuorokaudessa (2010). Oikeus kolmeen vapaavuorokauteen ei toteudu lain mukaisesti. Tuen piirissä olevista vain 76 %:lla on oikeus vapaaseen, koska lakia on tulkittu erittäin tiukasti. Sopivia tilapäishoidon vaihtoehtoja on myös liian vähän. Osittain tästä syystä noin 40 % tuen saajista ei pidä lainkaan lakisääteisiä vapaitaan. Monta kohtaa korjattava Vuoden 2009 lopussa raporttinsa jättänyt ns. Sata-komitea esitti omaishoidon tuen ja eläkkeensaajan hoitotuen yhdistämistä yhdeksi hoitotukikokonaisuudeksi. Komitean mukaan tuen saajien määrää tulisi lisätä, mutta uudistus tulee toteuttaa kustannusneutraalisti. Käytännössä ehdotuksen toteutuminen pudottaisi tuen piiristä osan nykyisistä omaishoitajista. Omaishoitajien ja läheisten liiton mukaan Sata-komitean ehdottamasta hoitotukien yhdistämisestä tulee luopua. Omaishoidosta pitää säätää sosiaalihuoltolakia täydentävänä erillislakina, jossa määritellään tarkoin myös kuntien tehtävät omaishoitajien tukemisessa. Hoitopalkkioiden kriteerien pitäisi olla samat koko maassa, ja palkkiot voisi maksaa Kansaneläkelaitos. Liitto painottaa, että tulevassa hallitusohjelmassa omaishoitoon on lisättävä taloudellisia resurseja ja kasvatettava tuen piirissä olevien omaishoitajien määrää. Omaishoidon tuen verotukseen on myös saatava selvä parannus: hoitopalkkiosta peritään vain lakisääteiset sosiaaliturvamaksut eläkekertymän turvaamiseksi, muilta osin sen tulee olla verovapaa. Hoitajaa pitää kuntouttaa Omaishoitajat pitää saada työterveyshuollon piiriin ja heidän tarvitsemansa palvelut säilyttää lähipalveluina. Apua tarvitsevat myös ne omaishoitajat, jotka eivät raskaasta hoitotilanteesta huolimatta saa omaishoidon tukea. Uusia ratkaisuja kaivataan myös ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen.

7 1/2011 SUOMEN senioriliike ry 7 Oikeus hyvään vanhuuteen on tärkeä tavoite - ja painon tulee olla sanalla hyvä "Laitospaikkoja on ajettu alas, palveluasumisvaihtoehtoja ei ole rakennettu tilalle, eikä kotihoitoon ole satsattu riittävästi. On käynyt niin, että pitkäaikaispotilaat on siirretty omaisten hoidettaviksi. Omaisille ei kuitenkaan turvata valmennusta tehtävään, eivätkä kotihoitoa tukevat palvelut riitä kaikille. On yli 80 vuotiaitakin omaishoitajia, jotka haluaisivat luopua omaishoidosta, mutta kun hoitopaikkoja ei ole, he joutuvat jatkamaan. Kaikkien tulee voida asua omassa kodissaan, mutta myös omaisella tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen omaan elämään! Omaishoitajan tulee itse saada päättää, milloin luopuu tehtävästään, ja luopumiseen tarvittavat järjestelyt tulee saada joustaviksi ja kunnan on oltava tässä mukana. Omaishoitajien ja läheisten liitto vaatii, että hallitusohjelmassa muistetaan omaishoitajien kuntoutus. Kun veteraanit väistämättä vähenevät, kuntoutuslaitosten resurssit voitaisiin suunnata omaishoitajien ja hoidettavien kuntoutukseen. Suureksi ongelmaksi on muodostunut se, että omaishoitaja ei pääse irti hoitosuhteesta, vaikka hoidettavan kunto olisi jo niin huono, ettei kotona hoitaminen ole enää tarkoituksenmukaista. Ne, joilla ei ole omaishoitajaa, menevät aina jonon ohi. Merja Salanko-Vuorela Kirjoittaja on Omaishoitajat ja Läheiset -Liittto ry:n toiminnanjohtaja. Puhu asiat etukäteen Vanha sananlasku sanoo, että sinun tahtosi on minun taskussani. Näin on usein omaishoitotilanteissa. Omaishoitaja joutuu tekemään hoidettavan puolesta suuriakin päätöksiä. Siksi on aina hyvä, että tärkeät tulevaisuuden asiat puhuttaisiin perheessä valmiiksi. Silloin puoliso ja lapset hoitotilanteessa tietäisivät, mitä ikäihminen itse toivoo. Vanhustenhuollon ongelmana on palvelutarpeiden erilaisuus. Yksi 72-vuotias tarvitsee raskasta laitoshoitoa, toinen reissaa ympäri maailmaa omin avuin. Kun yksi 90-vuotias on omaishoidossa, toinen hoitaa vielä kotiaskareensa ja asiansa itsenäisesti. Siksi ikä ei voi olla peruste palveluille. Vanhuus ei ole sairaus eikä vamma. Siksi sairasta ja vammaista vanhusta on kohdeltava kuten nuorempiakin kuitenkin muistaen, että avuttomuus, heikkous ja toimintakyvyn vajavuus on usein väistämätön osa vanhuutta. Muisti paranee käytössä Muistisairaat ovat ikääntyneissä kasvava ryhmä. Näiden sairauksien aiheuttamat kustannukset ovat suuret, ja ne ovat etupäässä laitoshoitokustannuksia. Siirtyminen keveämpään hoitoon on perusteltua samoin kuin muussakin terveydenhuollossa. Varhainen diagnoosi ja hoito on myöhäistä halvempaa. Lisäksi se on inhimillisempää ja usein tehokkaampaakin. Jos muistisairaan kotihoitoa voidaan pitkittää, ovat säästöt melkoisia. Tutkimusten mukaan nimenomaan aivojen vaivaaminen ja monipuolinen käyttö eli henkinen vireys torjuu aivojen rappeutumista. Muisti on asia, joka vain paranee käytössä. Muistisairauksia ehkäisevät ja hidastavat myös terveellinen ravinto eli tavallinen, monipuolinen arkiruoka, liikunta sekä ystävyyssuhteet. Liikunta säilyttää ruumiillista kuntoa ja tuottaa mielihyvää. Hyvään elämään kuuluu myös toimiva sosiaalinen verkosto. Kulttuuripalvelutkin ovat ehkäisevää vanhustenhuoltoa. Mahdollisuus käyttää sekä yleisiä kulttuuripalveluja että nauttia juuri ikäihmisille suunnatusta toiminnnasta tuo hyvää oloa ja virkeyttä. Yhteiskunnalle tyytyväisemmät ja terveemmät vanhukset tarkoittavat alentuneita hoito- ja hoivakustannuksia. Omaishoitaja tarvitsee tukea Vanhustenhuollon palvelujen tulee muodostaa katkeamaton ja liukuva ketju itsenäisestä kotona asumisesta raskaaseen laitosasumiseen. Näiden välille voidaan sijoittaa erilaisia päiväpalveluja, kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa, asumista tuettuna erilaisin palveluin lähtien pyykinpesusta, siivouksesta ja ruuanlaitosta aina laajaan palvelukirjoon. Vanhuksille tarkoitettujen asuntojen kirjossa täytyy myös voida liikkua luontevasti, mitään asumisen muotoa väheksymättä. Osakeyhtiömuotoisten palvelutalojen, erilaisten asumisoikeusasuntojen ja vuokra-asuntojen tulee kaikkien olla joustavasti käytettävissä. Vanhustenhuollossa on viime aikoina painotettu kotona tapahtuvaa hoitoa. Pääosin tämä on merkinnyt vanhusten elämänlaadun paranemista, pitenevää kotona asumista ja tuttujen ja turvallisten olosuhteiden säilymistä. Samalla se on kuitenkin merkinnyt läheisille ja omaisille työtä, jota toki on helpottanut omaishoitajajärjestelmä. Omaishoitajuudessa taloudelliset korvaukset eivät ole eivätkä oikein voikaan olla merkittäviä. Merkittävää sen sijaan tulee olla omaishoitajille annettavan yhteiskunnan tuen. Inhimillisyyden lisäämiseksi ja kustannusten välttämiseksi on vähintään yhtä tärkeää huolehtia omaishoitajasta kuin kotona hoidettavasta ihmisestä. Vain molempien hyvinvointi voi johtaa sellaiseen tulokseen, josta voimme olla yhteisesti ylpeitä. Riittävyys on kompromissi Vanhustenkin palvelujen yhtä ulottuvuutta mittaa perustuslain 19 :n 3 momentin säännös, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Ongelma on sana riittävä. Palvelujen tuottamisesta vastaavan julkisen vallan kannalta liika on kallista, palvelujen käyttäjien kannalta kohtuus on usein liian vähän. Hyvinvointi- ja ennen kaikkea terveyspalvelut ovat siitä ongelmallisia, että niiden kysyntä on rajaton. Aina voidaan terveyttä hoitaa vielä vähän paremmin, sosiaalipalveluja antaa hieman enemmän ja intensiivisemmin ja koulutuskin voi olla monipuolisempaa. Riittävyys on pohjimmiltaan poliittinen kompromissi. Riippuu valtiovallan ja kuntien päätöksentekijöiden arvoista ja arviosta, kuinka suuren osan yhteisistä voimavaroista käytämme hyvinvointipalveluihin. Muista kultainen sääntö Palvelut kuin ketjukirje Elämä ei ole pelkkiä oikeuksia vaan siihen liittyvät myös velvollisuudet. Siksi kysymys on myös siitä, kuinka paljon olemme valmiit itse kukin rahoittamaan palveluja. Suomalaisessa yhteiskunnassa ihmiset vastaavat lähes poikkeuksetta, että ottavat mieluummin korkeat verot kuin heikkenevät palvelut. On kuitenkin periaatteessa väärin sanoa, että olen jo niin paljon veroja maksanut, että nyt pitää palvelut tulla ja nopeasti. Kunkin ajankohdan palvelut rahoitetaan senhetkisillä veroilla ja maksuilla. Tästä eivät poikkea nekään tilanteet, joissa etuutta on näennäisesti rahoitettu etukäteen. Hyvinvointijärjestelmä on ketjukirje. Nykyiset työikäiset rahoittavat niin lasten kuin vanhusten elämää. Tämän päivän työikäiset ovat aikanaan saaneet nykyisiltä vanhuksilta elatuksensa ja koulutuksensa, ja he luottavat omien lastensa taas aikanaan maksavan heidän vanhuutensa. Vaikka työikäisten velvollisuus on rahoittaa vanhusten eläkkeet ja palvelut, se ei vapauta vanhuksia osallistumasta niihin veroina ja maksuina. Elatussuhde, joka mittaa työssä ja työelämän ulkopuolella olevien määräsuhdetta, tulee muuttumaan Palvelujen määrää ja laatua rakennettaessa meidän on hyvä muistaa kultainen sääntö: älä tee toisille sitä, mitä et soisi tehtävän itsellesi. Mitä paremmaksi palvelutason saatamme, sitä enemmän ja sitä laadukkaampia palveluja saamme itse kukin todennäköisesti aikanaan nauttia. Tämä ehkä itsekkäältä kuulostava sääntö toimii myös siten, että mitä paremmin turvaamme lasten ja nuorten tulevaisuuden, sitä paremmin yhteiskunta kykenee vastaamaan meidän itse kunkin vanhuudesta. Pentti Arajärvi on Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja koulutusoikeuden professori ja Helsingin yliopiston sosiaalioikeuden dosentti. Hän on työskennellyt tutkijana ja valiokuntaneuvoksena ja julkaissut useita kirjoja ja artikkeleita. Kun vanhusten osuus väestöstä kasvaa, palvelutarve voi jopa kolminkertaistua vuoteen 2030 mennessä. epäedullisemmaksi nimenomaan vanhusväestön kasvun vuoksi. Siksi meidän on ennakkoluulottomasti käytettävä kaikki rahoituksen, palvelujen organisoinnin ja modernin tietotekniikan tarajoamat mahdollisuudet, joilla vanhustenhuoltoa voidaan tehostaa. Vain osaava, oivaltava ja yhteisvastuullinen yhteiskunta pystyy tuottamaan sen taloudellisen tuloksen, josta julkisen vallan rahoittamat sosiaali- ja terveyspalvelut kumpuavat. Onnellisuutta ei yhteiskunta voi taata, mutta se ei ainakaan saa asettaa esteitä sille. Vanhuuteen kuuluu ehdottomasti oikeus monipuoliseen ja taloudellisista huolista vapaaseen elämään. Hyvään vanhuuteen kuuluvat myös hyvät suhteet niin ikätovereihin kuin nuorempiin ja mahdollisuus oppia uutta ja nähdä maailmaa. Pentti Arajärvi

8 8 SUOMEN senioriliike ry 1/2011

9 1/2011 SUOMEN senioriliike ry 9 Virtsankarkailusta kärsii lähes puoli miljoonaa suomalaista Inkontinenssi eli virtsankarkailu heikentää ikääntyneiden elämänlaatua, mutta siitä on tulossa lähivuosina myös merkittävä talousongelma. Suomessa arvioidaan olevan noin virtsankarkailusta kärsivää ihmistä. Potilaiden todellinen määrä voi olla vieläkin suurempi, sillä sairaus on huonosti tunnettu ja alidiagnosoitu. Väestön ikääntyessä potilaiden määrä kasvaa. Inkontinenssilla on suuri vaikutus potilaan perhe-elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja mahdollisuuksiin osallistua yhteiskunnan elämään. Tutkimusten mukaan sairauteen liittyvä häpeä johtaa merkittävään elämänlaadun heikkenemiseen ja jopa masennukseen. Kotihoito kannattaa Liian usein inkontinenssi vie ikääntyneen laitoshoitoon liian aikaisin, vaikka vanhus muuten vielä pärjäisi kotona. Vuonna 2008 tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan inkontinenssipotilaiden laitostumisesta aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset ovat jopa miljardin luokkaa. Inkontinenssipotilaan kotihoito maksaa Nordic Healthcare Groupin laskelmien mukaan yhteiskunnalle alle euroa, kun taas vuosi laitoksessa maksaa yli euroa. Ikäihmisten kotona asumista on syytä tukea myös hyvällä inkontinenssin hoidolla. Tämä tarkoittaa sekä panostusta wc-tiloihin - esimerkiksi käyntejä helpottavin apuvälinein - että kuntien tukemaa inkontinenssisuojien ja muiden apuvälineiden jakelua vanhusten koteihin. Jakelu voidaan toteuttaa niin, että ikäihminen tilaa tarvitsemansa tuotteet ja yritys toimittaa ne suoraan hänelle kotiin. Samalla kun kotipalvelun asiakas saa kunnan korvaamia tuotteita, hän voi tilata lähetykseen mukaan myös itse maksettavia apuvälineitä. imagesource Ammattilaisten osaaminen a ja o Inkontinenssin hyvässä ja kustannustehokkaassa kotihoidossa on tärkeää, että parhaat hoitokäytännöt leviävät avohoitoon. Hygieniaan liittyvä hoito on raskasta ja rutiininomaista työtä, johon kotihoidossa helposti väsytään, ellei hoitajilla ei ole kastelun taustojen ymmärtämiseen tarvittavaa osaamista. Inkontinenssin hoidosta pitääkin rakentaa koulutuksen avulla oma osaamisalue vanhustenhoitoon, diabeteshoidon tapaan. Näin ikävä rutiinityö voi muuttua haasteeksi, jonka voittaminen lisää työhyvinvointia. merja aura Lisää tietoa inkontinenssista: Mielenterveys- ja päihdepalvelut kuuluvat vanhuksellekin Ikääntyneen ongelmia on vaikea tunnistaa: alakulo voikin olla masennus. Mutta vielä vaikeampaa on saada hoitoa. Vanhusten mielenterveyspalvelujen tarve koskee vastaisuudessa yhä suurempaa osaa väestöstä. Samoin ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien kokonaismäärä kasvaa. Vaikka laki ei ikärajaa määrää, käytännössä kunnissa evätään mielenterveysja päihdepalvelut yli 67-vuotiailta. Periaatteessa Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 67-vuotiaaksi asti työkyvyn turvaamiseksi. Perusterveydenhuollossa mielenterveyspalveluista on kova pula, ja vanhuksien ainoaksi hoitovaihtoehdoksi jää usein pelkkä mielialalääkitys. Periaatteessa samat oikeudet Miksi ikääntyneiden on muita vaikeampi saada mielenterveyspalveluita, vaikka heillä on periaatteessa samat oikeudet kuin muillakin aikuisilla? Entä kun vanhuksella on sekä mielenterveys- että päihdeongelma? Tunnistetaanko ja tunnustetaanko iäkkäiden mielenterveysongelmia riittävästi? Vanhuuden yhtälö on monimutkainen. Fyysiset sairaudet, toimintakyvyn ja muistin heikkeneminen, menetykset, murheet, yksinäisyys ja kivut voivat aiheuttaa alakuloa ja depressiota tai johtaa päihde- tai lääkeriippuvuuteen. Ikääntymisen myötä tapahtuva haurastuminen voi myös nostaa esiin aikaisempia traumaat- tisia kokemuksia. Ikääntynyt itse ei välttämättä tiedosta mielenterveysongelmaa, kuten masennusta. Jopa ammattilaiset ajattelevat, että tietty alakulo kuuluukin ihmisen elämään ja sitä selitetään yksinäisyydellä tai vanhuuden kivuilla. Ammattilaiset tiedostavat ongelmat Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo ovat MielenMuutos -tutkimushankkeessa selvittäneet, mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ajattelevat ikäihmisten mielenterveydestä ja hyvinvoinnista ja kuinka niitä käsitellään terveydenhuollon ja sosiaalipolitiikan keskusteluissa ja sanomalehtikirjoittelussa. Pietilän ja Saarenheimon mukaan ikäihmisten mielenterveys näkyy vahvasti Euroopan Unionin ja Maailman terveysjärjestön kannanotoissa ja politiikkaohjelmissa. Myös Suomessa ikääntyneiden mielenterveys on kirjattu strategioihin, laatusuosituksiin ja toimintaohjelmiin. Hyvät aikeet eivät kuitenkaan todennu käytännön resursseissa ja palveluissa. Hoitopalveluja leimaa sattumanvaraisuus, ja henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Usein ammattihenkilöstö tuntee, että heillä ei ole riittävästi osaamista iäkkäiden monisyisten mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja hoitamiseen. Yhteistyö eri ammattilaisten ja etenkin organisaatioiden välillä on niukkaa tai kitkaista. Lääkityksen lisäksi vanhalle ihmiselle ei välttämättä järjesty muuta hoitoa, kuten keskusteluapua, eikä lääkityksen vaikuttavuutta myöskään seurata riittävästi. Useiden tutkimuksien mukaan vanhukset hyötyvät niin motivoivasta ohjauksesta ja tuesta kuin psykoterapiasta siinä missä nuoremmatkin. Vanhat ihmiset ovat usein jopa motivoituneempia, koska heillä ei ole enää aikaa hukattavana! Ehkäisyä, terapiaa, kriisiapua Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottaminen on kunnan vastuulla. Tarvitaan erityisesti vanhusväestöön keskittyviä yksiköitä, samoin on lisättävä terveyskeskuspsykologin palveluja. Vanhusten mielenterveyshäiriöt ja päihdeongelmat on opittava tunnistaman paremmin: vanhuk- sen on saatava riittävä kliininen tutkimus, diagnoosi ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Ongelmien ehkäisemiseksi vanhukset tarvitsevat juuri heille sopivaa terveysneuvontaa, sosiaali- ja päihdetyötä. Perusterveydenhuoltoon ja kotihoitoon pitää lisätä työnohjausta ja konsultaatiotukea, jotta mielenterveysongelmat ja riippuvuudet havaitaan varhain. Lähtökohdaksi on otettava se, mitä tukitoimia ja millaista seurantaa iäkäs ihminen tarvitsee - ei pelkkä mielialalääkitys tai halvin sijoituspaikka. Asenteissa on korjaamisen varaa: kuluerän sijaan vanhukset voitaisiin nähdä voimavarana ja kuunnella iäkkäitä ihmisiä itseään ja heidän omaisiaan. Ihmisen mielenterveyttä on mahdollista tukea monin kevyinkin keinoin, esimerkiksi lisäämällä osallistumista, mielekästä tekemistä ja liikuntaa. Puolison kuolema ja oma sairastuminen ovat tilanteita, joissa ikääntyneen on tarvitessaan saatava kriisiapua, ei vain lääkkeitä. Mahdollisuus psykoterapiaan pitää turvata ikääntyneellekin. sisko salo-chydenius Kirjoittaja on kehittämiskoordinaattori A-klinikkasäätiössä. lisää aiheesta Pietilä, M. & Saarenheimo, M.: Ikäihmisten mielenterveys: Julkiset käsitykset, tavoitteet ja käytännöt. MielenMuutos -tutkimus- ja kehittämishanke, tutkimusraportti 1. Helsinki 2010, Vanhustyön keskusliitto. Sisko Salo-Chydenius

10 10 SUOMEN senioriliike ry 1/2011 Kukkaro unohtuu, ystävällisyys ei Muistisairas sisareni asuu yksin Helsingissä. Näin se sujuu tai ei suju. Eläimet ja lapset, luonto, kukat ja puut tuovat iloa siskon elämään. Ihminen tarvitsee ruokaa, seuraa, liikuntaa ja hengen ravintoa. Näitä kaikkia ja ihan elämän loppuun asti vielä silloinkin, kun enää heikosti pystymme ojentamaan kätemme toista kohden. Viime vuoden huhtikuussa saimme uudet terveellisen ravinnon ruokasuositukset ikääntyneille. Ihmisen pitäisi syödä riittävästi lihaa tai kalaa tai muuta proteiinia, nauttia viisi ateriaa päivässä ja välttää yli 11 tunnin ruokataukoa. Sisko ei osaa enää tehdä itselleen ruokaa, ei keittää perunoita, ei paistaa lihapullia, ei edes tehdä voileipiä. Hän on antautunut mielihaluilleen ja käy kaupassa ostamassa berliinimunkkeja, viinereitä ja suklaata. Lääkkeet ruokaa tärkeämpiä? Sisareni on kotihoidon huostassa. Lääkkeiden antamisesta huolehditaan tunnollisesti hoitaja käy antamassa hänelle lääkkeet kahdesti päivässä vaan ei ruokailusta. Sisarelleni oli aikaisemmin tilattu kaupungin ruokapalvelusta ruoka kotiinkuljetettuna, mutta hän ei joko ymmärtänyt tai halunnut syödä sitä, joten kaupunki lopetti palvelun. Minusta sisareni voitaisiin hakea johonkin ruokapaikkaan, vaikka päiväkerhoon tai vanhusten palvelukeskukseen. Kotihoito voisi kerätä alueen vanhukset syömään yhdessä ja samalla antaa heille nuo lääkkeet. Näitä muistisairaita on nimittäin aika paljon. Kävin Itäkeskuksen työvoimatoimistossa kysymässä, voisimme- ko me omaiset palkata sisarelleni jonkun ihmisen auttamaan häntä ruoanlaitossa ja syömään yhdessä hänen kanssaan. Työvoimatoimiston virkailija ehdotti henkilökohtaista avustajaa ja kertoi, että kaupunki voisi sellaisen jopa maksaa. Kun ehdotin asiaa kotihoidon hoitajalle, hän parahti, että eihän se ole mahdollista muistisairaita kun on niin paljon! Jotakin muuta on siis kehitettävä. Osapäiväkerho sopisi Sisareni kärsii yksinäisyydestä ja turvattomuudesta. Hänellä on pieni kukkaro, jossa on kodin avain ja rahaa. Hän haluaa pitää tuon kukkaron aina taskussaan, mutta välillä se unohtuu jonnekin. Sisarta yritettiin viedä edes kerran viikossa kaupungin vanhusten päiväkerhoon. Lähtö kotoa aamulla suoraan sängystä ja paluu vasta illan jo hämärtyessä tekivät päivästä hänelle liian pitkän, eikä hän jaksanut olla siellä. Hyvä ratkaisu olisi, että sisareni menisi päiväkerhoon joka päivä pariksi tunniksi. Söisi siellä lounaan, kuuntelisi musiikkia, tapaisi ihmisiä ja hoitajia. Päivittäinen tapahtuma antaisi rytmiä elämään ja vähentäisi yksinäisyyttä. Ystävällisyys palkitaan Seura on tärkeää, samoin ystävällisyys. Kun lähikaupan kassa on ollut ystävällinen sisarelleni, niin sisar sanoi hänelle, että sinä olet kiva. Kassa ei ymmärtänyt. Sinä olet kiva, toisti sisko, ja kun kassa vielä uudestaan kysyi, niin sisareni vastasi, että mä tykkään susta. Olin mukana ja ihmettelin, miksi kassa ei ymmärtänyt sisko kun puhui aivan selvästi. Ehkä kaupan kassat eivät ole tottuneet saamaan tuollaista palautetta. Kun sisareni on yksin suurimman osan ajastaan, hän on niin kiitollinen kaikesta kokemastaan ystävällisyydestä että haluaa vastata siihen. Toisenlainenkin kokemus sisarellani on kaupasta. Hän ei muistanut maksaa, hänhän ei enää tunne rahaa. Vartijat ottivat hänet kiinni ja kutsuivat poliisit paikalle. En tiedä, kuinka järkyttävää sisarestani oli odotella poliiseja kaupan takahuoneessa. Onneksi poliisit heti huomasivat, että tässähän on tuttu muistisairas ja toimittivat hänet kotiin. Tekniikka on taitolaji Hyvä Ikä-messuilla Tampereella esiteltiin viime syksynä teknisiä apuvälineitä, ja niihin voi tutustua Helsingin Toimiva koti -näyttelyssä. On ruoka-automaattia, robottia, hellahälytintä, liiketunnistimella Seura on tärkeää, samoin ystävällisyys. heli stenvall toimivaa valaistusta, ranneketta, joka seuraa terveydentilaa, ja jopa puhuva tietokone, joka lukee sähköpostiviestit ja muistuttaa takin pukemisesta, kun ihminen on lähdössä ulos. On kippituoleja, nousutankoja ja suihkuja, jotka seuraavat veden kulutusta. Mitä toivoisin muistisairaalle sisarelleni, joka seisoo kotiovensa takana ja on unohtanut avaimensa tai ei muista, että hänellä on se pienessä kukkarossaan? Toivoisin, että ovi tunnistaisi hänet ja päästäisi sisään ja ulos. Paitsi ei yöllä. Vaatii todella syvällistä perehtymistä tutustua kaikkiin teknisiin mahdollisuuksiin, joita markkinoilla on. Helsingin kaupungin palveluoppaassa ikäihmisiä kehotetaan menemään Toimivaan kotiin kokeilemaan erilaisia apuvälineitä, mutta tuo tehtävä on useimmiten liian vaativa paitsi vanhukselle itselleen myös omaisille. Entä jos Toimivassa kodissa olisi ryhmä, joka tulisi apua tarvitsevan kotiin ja ehdottaisi apuvälinevaihtoehtoja. Asiakas vastaisi kustannuksista maksukykynsä mukaan ja kaupunki tulisi vastaan. Iloa kukista ja lapsista Sisareni kävelee ympäri ämpäri pikkuteitä ja hoitaa pientä puutarhaansa. Hän ihailee kukkia, puita ja luontoa ja nauttii auringosta. Hän pitää lapsista ja katselee, kun koululaiset tulevat koulusta. Piha-alueet ovat erityisen tärkeitä muistisairaille ja muille vanhuksille, mutta kerrostalojen pihalla on usein vain hiekkalaatikko. On kehitetty liikuntavälineitä, jotka sopivat niin vanhuksille kuin lapsille, mutta niitä ei vielä käytetä. Ympäristöministeriön julkaisu Yhteisöllisyyttä, laatua ja vaihtoehtoja (2009) kertoo, että Hollannissa ja Tanskassa muistisairaat asuvat kuten muutkin ihmiset eikä heitä eroteta omiksi ryhmikseen. Tanskassa kielletään ovien lukitseminen ja vanhuksen pakottaminen muissa kuin ääritapauksissa. Kun jalka ei enää kanna pitkälle, lähialueen on tuotettava seurustelu-, liikunta- ja luontoelämykset. Kauniit näkymät ja yhteys ympäröivään asutukseen ja palveluihin elävään elämään ovat välttämätöntä mielenravintoa. Heli Stenvall Kirjoittaja on eläkkellä oleva toimittaja. Hän kuuluu Senioriliikkeen hallitukseen, jossa hän vastaa viestinnästä. ELÄÄ VAI OLLA ELOSSA? Kohdata ihminen ihan oikeasti Tee valinta! Meillä on mistä valita. Euroopan johtava rinnakkaislääkkeiden valmistaja, vuodesta 1973 Pidän luentoja ikäihmisten elämänlaadusta Irja Seetula, MML KOTILJONKI OY Voikukankuja 2, VANTAA Puh. (09) , gsm Suomen SENIORILIIKE -lehti nro 1_2011_128x88.indd :04:56

11 1/2011 SUOMEN senioriliike ry 11 Eläkkeellä oleminen voi alkuun olla yllättävän vaikeaa. Sosiaalinen rooli yhteisössä on himmennyt, ja lasten lähdettyä kotikin tuntuu ehkä autiolta. Kun työelämä on jäänyt taakse, eikä työterveysorganisaatio enää huolehdi ihmisestä, on toivottavaa, että hänellä silti on luottolääkäri, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall. Omalääkäristä on apua psyyken ja terveyden tukijana ja oudon tilanteen tasoittajana. Niin entinen puurtaja voi herätä tietoisuuteen, että hän saa lopulta keskittyä itseensä ja hyvinvointiinsa. Oma tahto ratkaisee Elintavoilla on merkittävä osuus sydän- ja verenkierto- sekä liikuntaelinten ja mielenterveyden hoidossa ja sairauksissa. Tapojen muuttaminen terveellisemmiksi ei onnistu kuitenkaan siten, että ihmistä kehotetaan elämään tietyllä tavalla ja annetaan ohjelappu käteen. Mutta jos hänellä on omalääkäri, hyvinvoinnin voimavarat voidaan saada hänestä itsestään. On tunnettua, että ikääntyneet ovat keski-ikäisiä herkempiä lääkkeiden hyöty- ja haittavaikutuksille. Iän myötä korostuvat myös aineenvaihdunnalliset erot, mutta hyvän hoitosuhteen myötä lääkäri oppii Lähes kaikilla on jokin vaiva! Tärkeintä on tulla toimeen arjessaan. ymmärtämään, mitä potilas tarvitsee. Hoidon kannalta ratkaisevia ovatkin potilaan tahto ja psyyke. Suuri osa nykyisistä noin 80-vuotiaista on tyytyväisiä ja tulee toimeen arjessaan, vaikka lähes kaikilla on jokin vaiva. Olennaista on, että heillä on mahdollisuus päättää asioistaan. Tästä esimerkkinä ovat tervaskannoiksi nimetyt ikäihmiset, joita yhdistävät itsenäisyys, elämänmyönteisyys, oma rooli yhteisössä ja elinikäinen liikkuminen. Terveys alkaa arkitoimista Vaikka keski-ikäisellä tai juuri eläkkeelle jääneellä ihmisellä ei yleensä ole vaikeita vaivoja, verenpaine-, verensokeri- ja kolesteroliongelmien ehkäisy on paikallaan, Rosenvall sanoo. Mutta biologisen ja koetun iän karttuessa ensisijaista on toimintakyvyn säilyttäminen. Kaiken perusta on arkiliikunta, mikä tarkoittaa ulkoilua, kaupassa käyntiä ja asioiden hoitamista. Omatoimisuus ja riippumattomuus Eläkeläinenkin tarvitsee luottolääkärin Nykyisin työterveysorganisaatio huolehtii useimpien työikäisten kunnosta. Ihmisen ei tarvitse kuitenkaan jäädä vaille hoivaa, kun työelämä on ohi, sillä yksityinen tai terveyskeskuksen omalääkäri on tavoitettavissa ja lupaa läsnäoloa ja kuuntelua. Ruokasuositusten tulva luo epävarmuutta. Potilas voi tarvita myös rajoitusten purkamista. ovat tärkeitä ikääntyvän mielenterveydelle. Mielen, aivojen, näön ja kuulon terveys ovat toimintakykymme peruselementit. Kun jossakin näistä ilmenee vajausta, on hyvä käydä omalääkärin juttusilla, ettei jää paitsi arjen aktiviteeteista ja mielen virkistäjistä. Myös tietotekniikalla on paljon annettavaa eristäytymisen ehkäisyssä. Laitteet eivät aina sovellu ikäihmisille, mutta tarjolla on toimivia apukeinoja, Ari Rosenvall muistutttaa. Kuvallinen puheyhteys tietokoneella ja skypellä lapsiin ja lastenlapsiin toiselle paikkakunnalle tai toiselle puolen maapalloa elävöittää jo nyt monen isovanhemman elämää. Ei aivoja eläkkeelle Alan asiantuntijoiden mukaan 30 prosenttia vanhenemiseen ja eliniän pituuteen vaikuttavista tekijöistä johtuu perimästä. Muun sanelevat omat elintavat ja ympäristö. Aktiivisuus, ajan tasalla pysyminen, ajatteleminen, puhuminen ja henkinen prosessointi vetreyttävät aivotoimintaa ja antavat hyvää mieltä. Reaktiokykyä ylläpitävä toiminta, kuten eri liikuntalajit ja kävely epätasaisessa maastossa, pitävät hermoston vireänä. Nykyisin ihmiset huolehtivat itsestään paremmin kuin ennen, mutta ikääntyminen ja biologinen ikä eivät etene yhtä jalkaa. Tuntemukset ovat yksilöllisiä, esimerkiksi sairauden takia työstä luopunut viisikymppinen saattaa mieltää itsensä vanhemmaksi kuin hommissaan viihtyvä 70-vuotias yrittäjä. Tervaskannoista tiedetään, että aivot voivat olla toimintakunnossa vielä toisella sadalla. Aivot kaipaavat haasteita ja voimistelua, ja niiden jatkuva käyttö ehkäisee dementoitumista. Aivotoiminta tarvitsee happea ja ravintoa, ja liikkuminen juoksuttaa verta suonissa. Vahvaa ruokaa riittävästi Biologisen vanhenemisen sanotaan alkavan noin 70 vuoden iässä, jolloin sairastelu usein lisääntyy, ja vanhuuden 80 ikäisenä, kun toimintakyky heikentyy ja avun tarve lisääntyy. Näissäkin tilanteissa omalääkäri auttaa ja tukee. Ruokavaliosta puhuttaessa ikäihmiset kokevat usein epävarmuutta, koska viranomaiset ovat leimanneet useat ruoka-aineet sopimattomiksi. Monesti liiallisten rajoitusten purkaminen onkin se, mitä potilas ensisijaisesti tarvitsee, Ari Rosenvall painottaa vuotiaan ihmisen pitää syödä energiapitoista ruokaa. Ruokavalion tulisi sisältää tuoreita vihanneksia, marjoja ja hedelmiä, siemeniä ja pähkinöitä, kuitupitoista täysjyväviljaa, sekä valkuaista sisältäviä lihaa, kalaa, kanaa, raejuustoa ja kananmunia. Kerma ja voi vetreyttävät toimintakykyä. Ikääntyneiden haurausoireistoon kuuluvat painon lasku ja lihasvoiman sekä liikunta- ja näkökyvyn heikkeneminen, mutta hyvä ravitsemus on oireyhtymän paras hoito. Uni ja rutiinit tärkeitä Unen tarve vähenee vähän iän myötä, mutta ei sen tärkeys. Jos potilas pyytää unilääkereseptiä, hänen kanssaan selvitetään keskustellen, onko kyseessä unihäiriö vai esimerkiksi ulkopuolinen melu. Hänet kutsutaan viikon kuluttua kertomaan olostaan. Usein keskustelu ja tervetulotoivotus uudestaan rauhoittavat niin, että tilanne korjaantuu ilman muita toimia. Hyvää tarkoittavien läheisten on myös hyvä tietää, että vaikka menemiset innostavat varttunutta väkeä, oma ympäristö luo turvaa enemmän kuin arvaisikaan. Ikääntynyt arvostaa, jos hänen kotonaan vieraillaan, Ari Rosenvall vakuuttaa. RAUNA MURTO Asiantuntijana Ari Rosenvall, yleislääketieteen erikoislääkäri, Mehiläisen Ympyrätalon vastaava lääkäri ja Asumiskeskus Wilhelmiinan dementiayksikön ylilääkäri 123rf

12 12 SUOMEN senioriliike ry 1/2011 Syöpälääkettä silmään Turvallisen lääkehoidon takeena on lääkkeen myyntilupa. Silti Suomessa käytetään yleisesti silmälääkkeenä syöpälääkettä, jota ei ole suunniteltu silmälääkkeeksi ja jolla ei ole kyseiseen käyttöön myyntilupaa. Potilaan oikeudet määritellään Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista, jota kutsutaan myös potilaslaiksi. Lain mukaan kaikilla Suomessa pysyvästi asuvilla on oikeus saada hyvää hoitoa ja tulla kohdelluksi potilaana ollessaan hyvin. Laissa mainittua hyvää hoitoa ei ole aina mahdollista määritellä yksiselitteisesti. Joitakin ohjenuoria on kuitenkin olemassa. Niitä ovat esimerkiksi eri sairauksien Käypä hoito -suositukset sekä lääkehoidon kohdalla myyntilupajärjestelmä. Myyntilupajärjestelmä on kehitetty potilaiden parhaaksi ja lääkäreille ohjenuoraksi lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Lääkeyritys hakee jokaiselle kehittämälleen uudelle lääkkeelle myyntilupaa lääkeviranomaiselta. Sen saaminen edellyttää perusteellisia tutkimuksia, joiden avulla todetaan lääkkeen teho ja turvallisuus. Myyntiluvan saaneen lääkkeen aiheuttamia haittoja myös seurataan jatkuvasti. Suomalainen luottaa lupaan Joskus lääkäri ehdottaa potilaalle hoitoa lääkkeellä, jolla ei ole myyntilupaa kyseisen sairauden hoitamiseen. Jos myyntiluvallista valmistetta ei ole olemassa, tällainen hoito voi olla perusteltua. Tällainen käyttö on kuitenkin määritelty EU-lainsäädännössä poikkeukseksi, joka perustuu lääkärin harkintaan. Jos vaihtoehtoina ovat myyntiluvallinen lääke ja hoito lääkkeellä, jolla ei ole myyntilupaa kyseisen sairauden hoitoon, 95 prosenttia suomalaisista valitsee myyntiluvallisen lääkkeen (lähde: Novartis Finland Oy:n vuonna 2010 Taloustutkimuksella teettämä kysely). Tämä kertoo, että suomalaiset luottavat myyntilupajärjestelmän tuottamaan turvaan. Suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä kuitenkin järjestelmällisesti hoidetaan potilaita lääkkeellä, jolla ei ole myyntilupaa kyseisen sairauden hoitoon, vaikka myyntiluvallinenkin lääke on markkinoilla. Kyseessä on silmänpohjan kostean ikärappeuman hoito. Raha ratkaisee Silmänpohjan kostea ikärappeuma on ikäihmisten silmäsairaus, joka johtaa hoitamattomana usein sokeuteen. Sen hoitoon on kehitetty lääkeaine nimeltä ranibitsumabi, Potilaalla on oikeus joka annostellaan pistoksena suoraan silmään. Ranibitsumabi sai myyntiluvan EU:ssa Se on suunniteltu silmälääkkeeksi, ja sen on tutkimuksissa osoitettu parantavan potilaiden näkökykyä. Kaupan on myös kaksi muuta myyntiluvallista lääkettä, pegaptanibi ja verteporfiini, mutta näiden valmisteiden teho ei ole yhtä hyvä. Useimmilla suomalaisilla silmäklinikoilla käytetään kuitenkin kustannussyistä ensisijaisena silmänpohjan kostean ikärappeuman lääkkeenä syövän hoitoon kehitettyä bevasitsumabia, jolla ei ole myyntilupaa silmänpohjan kostean ikärappeuman hoitoon. Sen valmistustapa, koostumus ja lääkeannos on suunniteltu syövän hoitoa silmälläpitäen ja laskimonsisäiseen saada terveydentilansa edellyttämää, laadultaan hyvää hoitoa. tulla kohdelluksi hyvin: ihmisarvoa, yksityisyyttä ja vakaumusta loukkaamatta, mahdollisuuksien mukaan omalla kielellä. saada selvitys terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden seurauksista. Potilaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että häneltä on aina saatava suostumus hoitoon. tarkistaa itseään koskevat tiedot potilasasiakirjoista. päättää potilastietojensa antamisesta omaisille. tehdä muistutus tai kantelu hoidostaan tai kohtelustaan. käyttöön. Minkään maan lääkeviranomainen ei ole tutkinut eikä hyväksynyt sitä silmälääkkeenä. Potilaalla oikeus tietoon Kun lääkehoidosta keskustellaan lääkärin vastaanotolla, potilaalla on oikeus saada tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden mahdollisista seurauksista. Potilaan on hyvä tietää, että hän voi kysyä vaihtoehdoista ja osallistua valintaan niiden välillä. Potilaslaissa puhutaan potilaan itsemääräämisoikeudesta: hoito tulee toteuttaa yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Jos potilas ei hyväksy esitettyä hoitoa, lääkärin on keskusteltava hänen kanssaan mahdollisuudesta hoitaa toisella lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Potilaan oikeudet antavat potilaalle taustatuen, jos hän haluaa varmistaa, että hoito tapahtuu lääkeviranomaisen hyväksymällä, myyntiluvallisella lääkkeellä. Maija Rauha Kirjoittaja on toimittaja ja kokoaja. Lisää tietoa: Oikeutesi on vaatia hoitoa myyntiluvallisella lääkkeellä aina, kun sellainen on olemassa. Tunnetko potilaan oikeudet? Testaa ja päivitä tietosi

13 1/2011 SUOMEN senioriliike ry rf Tee edunvalvontavaltuutus Näin voit varautua toimintakyvyn heikkenemiseen. Edunvalvontavaltuutuksella ihminen voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, ettei myöhemmin kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi. Edunvalvontavaltuutusta koskeva laki tuli voimaan marraskuussa Edunvalvontavaltuutus varmistaa, että asioita hoitaa ihmisen itsensä valitsema uskottu henkilö siten kuin hän on itse toivonut ja tahtonut. Se siis valtuutttaa toisen henkilön toteuttamaan omaa tahtoa senkin jälkeen, kun omat voimat ja terveys eivät enää itsemääräämisoikeuden käyttämiseen riitä. Valtakirja todistetaan Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti, valtakirjana. Siinä valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään eli ottaa valtuutuksen vastaan. Samoin valtuuttaja määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutettu voidaan oikeuttaa huolehtimaan omaisuudesta ja muista taloudellisista asioista ja myös valtuuttajan terveyden- ja sairaanhoitoa koskevista asioista. Edunvalvontavaltuutus todistetaan kuten testamentti eli kahden esteettömän todistajan on oltava yhtä aikaa läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan. Tämän jälkeen todistajien on omilla allekirjoituksillaan todistettava valtakirjan allekirjoitus, mutta sen sisältöä heidän ei tarvitse tietää. Todistajien on oltava esteettömiä eli lähiomainen tai valtuutuksen saaja itse ei voi toimia todistajana. Allekirjoitettu valtakirja luovutetaan valtuutetulle tai siitä ilmoitetaan hänelle muulla tavalla. Valtakirjaa voi muuttaa ja sen voi myös kokonaan peruuttaa, jos tilanne tai mieli muuttuu. Valtakirjan laatimiseen on hyvä pyytää oikeudellista apua ovathan sen määräykset usein vaikutuksiltaan kauaskantoisia ja moninaisia. Maistraatti vahvistaa Valtuutuksen voimaan saattaminen edellyttää, että valtuuttajan kyky huolehtia asioistaan ja itsestään heikentyy esimerkiksi sairauden takia. Valtuutuksen saaneen tulee silloin pyytää maistraatilta valtuutuksen vahvistamista. Hänen tulee esittää maistraatille edunvalvontavaltuutuksen lisäksi valtuuttajan terveydentilaa koskeva lääkärin lausunto, joka todistaa, että kyseinen henkilö on tullut kyvyttömäksi hoitamaan asioita, joita valtuutus koskee. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on vahvistanut sen. Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa erityisesti taloudellisissa asioissa. Kun valtuutetun tehtävä alkaa, hänen tulee antaa maistraatille luettelo niistä päämiehen varoista ja veloista, joita hänet on oikeutettu hoitamaan. Valtuuttu voi myös itse vaikuttaa valvonnan laajuuteen sisällyttämällä edunvalvontavaltakirjaan asiaa koskevia määräyksiä. Eija Bärlund-Toivonen Potilasasiamies, Helsingin sosiaalivirasto Senioriliikkeen kannatusjäsenet vuonna Seniorien tavaratalosta voit hankkia vaalinetti-merkkejä myyntiin tai kirjallisuutta, musiikkia yms. Katso Lisää tietoa aiheesta saat maistraateista, oikeusaputoimistoista ja asianajajilta.

14 14 SUOMEN senioriliike ry 1/2011 Se ihana rahan kilinä Tarvitaanko ikärajoitinta myös ikääntyneille? Ongelmapelurille kolikkoautomaatin ääni on kuin musiikkia, mutta nahoissaan hän tietää, että koneet ovat ovelia ja lassoavat heti ensimmäisen annoksen jälkeen. Mielihyvä vaihtuu häpeäksi, ja pahimmillaan riippuvuus saa jopa näkemään nälkää. Tutkittiin eläkeläisiä Sitten sinne bingon eteiseen tuli muutamia näitä kolikkoautomaatteja ja se oli kohtalokas. Ne on niin ovelia. Ajattelin, että ei joku kakskytsenttiä, mutta kyllä minulla on ollut sellaisia päiviä, jolloin olen viisisataa pistänyt kolikkoautomaattiin. Ne kaikki, valot, ne kaikki systeemit ja sitten se rahan kilinä. Se on aina semmoinen metallinen, joka kolisee ihanasti. Se on oikein musiikkia pelurille. Se vangitsevuus, se on tehty mahdollisimman pitkälle. Se naulaa siihen mukaan. (Yli 65-vuotias mies) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt eläkeläisten ongelmapelaamista. Haastateltavia tutkimukseen etsittiin markettien ilmoitustauluilla ja paikallisissa viestimissä julkaistuin ilmoituksin, ja halukkaita poimittiin myös pelipaikoista. Haastatellut pelaajat olivat yli 65-vuotiaita. Rahapeliriippuvuus koskee noin kahta prosenttia yli 65-vuotiaista. Useimpien pelihistoria on vuosien mittainen, vaikka enin osa naisista on alkanut pelata vasta eläkkeelle jäätyään. Jo työikäisinä aloittaneet miehet ovat tuolloin suosineet korttipelejä tai pajatsoa. Pelaajat tavoittelevat mielihyvää ja jännitystä. Osalla on kyse niin sanotusta pakopelaamisesta, eli he tukahduttavat pelaamalla epätoivoa ja masennusta, jotka aiheutuvat sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista. Pahempaa kuin viina Siihen, miksi on ylipäätään ruvennut pelaamaan, riippuvaisten on vaikea vastata. Heidän kuvailunsa mukaan pelikoneet ovat ovelia ja lassoavat ihmisen nopeasti. Pelaaminen muuttuu ajanvietteestä ongelmaksi, kun se vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, ihmissuhteisiin ja talouteen. Näin käy usein eläkkeelle tai työttömäksi jäädessä ja puolison kuollessa. Ongelmaisten mukaan pelaaminen ryöstäytyy pian käsistä, sitä on vaikea hallita ensimmäisen annoksen jälkeen. Se on alkoholiriippuvuutta pahempi sairaus. Kolikkojen huumaavassa kolinassa rahan arvo mielessä vääristyy, jolloin ihminen sortuu herkästi nostamaan pelirahaa pankista tai pikavippeinä. Monet haastatellut tietävät ikäihmisiä, jotka ovat nähneet nälkää pelaamisen takia. Haaveiltu hyvinvointi näivettyy, kun raha ei riitä harrastuksiin ja matkusteluun. Kahvin puutteen takia ei voi kutsua vieraitakaan kotiin. Suku saattaa yllättyä Kyllä ne kauppojen eteisistä saisi hävitä. Että olisi vaan kasinot ja tietysti nuo Potit. Se olisi enemmän oma valinta kun lähtee sinne. Vaikka kaikkihan ne omavalintaisia, mutta ne koneet ihan kuin huutaa, että tule pelaamaan. Koita edes vähän. (Yli 70-vuotias nainen) Suomalaiset häviävät vuosittain 1,4 miljardia euroa pelkästään kotimaisille pelinjärjestäjille. Yksittäisten ihmisten häviöt hipovat jopa kymmeniä tuhansia euroja. Hakeutuminen sosiaalitoimistoon tai pelaajille tarkoitettujen palveluiden pariin on haastateltujen mielestä nöyryyttävää. Ahdistus yltyy, sillä on musertavaa joutua pettymään itseensä. Itsemurhakin voi vilahtaa puheissa. Useimmiten peliriippuvaisen lapset ja muu suku eivät tiedä ongelmista mitään, velkojen suuruus on erityisen salattavaa. Yhdelle haastatellulle omainen ehdotti edunvalvontaa rahankäytön vaikeuden takia. Perheensä elättänyttä ja työuransa kunniakkaasti hoitanutta ahdistaa ajatuskin taloudelliseen holhoukseen joutumisesta. Peluria auttaa toinen peluri Kaikki haastatellut ovat hakeutuneet avun piiriin, sillä he ovat pelänneet paljastumista ja leimautumista. Kaikki ovat myös osallistuneet vertaisryhmätapaamisiin, ja osalla on ollut onni päästä yksilötapaamisiin ammattilaisen kanssa esimerkiksi A-klinikalle. Lääkäreiden perehtyneisyys peliongelmiin on riippuvuudesta kärsivien mukaan vähäistä. Vertaistuki on tärkeää, sillä saman kokenut ymmärtää ja puhuu samaa kieltä. Myös vuorovaikutus luottamuksellisessa ryhmässä on koettu hedelmälliseksi. Ryhmänvetäjän osaaminen merkitsee pal- ray Aika ajoin pelikoneille jonotetaan, ruuhkaisimpia ovat eläkkeiden maksupäivät. jon. Auttava puhelin eli Peluuri on kuin toisen ihmisen käden ojennus. Haastatellut kaipaavat taloudellista tukea ja apua velkojen järjestelyyn. He peräänkuuluttavat myös pelintarjoajien vastuuta. Itselleen pelikiellon pyytänyt peluri sai kasinolta asiakaslahjoja ja mainoksia heti kiellon päätyttyä. Haasteltujen mielestä tällainen on moraalitonta. Heitä ihmetyttää, miksei kasinolle voi saada elinikäistä pelikieltoa. Rauna Murto Lähde: Jenni Kämppi ja Elisa Pajunen: Pelin viemää. Katsaus ikääntyneiden rahapelaamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Avauksia 11/2010. Helsinki Vanhuspalvelulaki lähti lausuntokierrokselle Kauan odotettu vanhuspalvelulaki lähti sosiaali- ja terveysministeriöstä lausuntokierrokselle , jolloin lakiluonnos luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle. Laissa turvataan iäkkäiden oikeus tarpeenmukaiseen hoivaan. Vanhuspalvelulaki on ollut Senioriliikkeen tärkeä tavoite. Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita, kuten kotipalvelua, kotisairaanhoitoa, omaishoidon tukea tai ympärivuorokautista hoivaa. Siksi lakiehdotuksessa 75-vuoden ikä on otettu rajapyykiksi, kun puhutaan iäkkäistä henkilöistä. Lain piiriin voivat päästä nuoremmatkin, kun se erikseen toimintakyvyn perusteella arvioidaan. Laissa ehdotetaan iäkkäille palvelutarpeen selvitystä. Kun pal- velutarve todetaan, sen perusteella laaditaan palvelusuunnitelma. Päätös palvelujen saamisesta pitäisi tehdä 3 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Iäkkäällä henkilöllä olisi oikeus palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluilla. Terveyden- ja sairaanhoidon saannista säädettäisiin jatkossakin terveydenhoitolaissa. Vahvempi oikeus palveluihin ei koskisi vain ympärivuorokautista hoivaa, vaan myös avustamista kotihoidossa ja päivittäisissä toiminnoissa kodin ulkopuolella. Vastuuhenkilö ja vanhusneuvostot Iäkkäälle henkilölle nimettäisiin vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön tulisi arvioida yhdessä iäkkään kanssa, mitä palveluja iäkäs tarvitsee. Hän myös koordinoisi palvelukokonaisuutta ja vastaisi siitä, että henkilö saa palvelu- ja hoitosuunnitelmiin kirjatut palvelut. Palvelujärjestelmämme on pirstaleinen ja laissa ehdotettu vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on myös pitää yhteyttä muihin viranomaisiin ja auttaa ja neuvoa iäkästä ongelmatilanteissa, olisi selkeä parannus nykytilanteeseen. Kuntien vanhusneuvostot tulisivat lakisääteisiksi, mikä on ollut Senioriliikkeenkin tavoite. Lakiehdotuksessa velvoitetaan iäkkäiden kanssa työskenteleviä välittömästi ilmoittamaan toimintayksikössään havaitsemistaan epäkohdista esim. kunnan sosiaalijohtajalle tai muulle viranomaiselle. Viimeksi mainittu vaatimus on aika kova pala tavalliselle työntekijälle. Se antaisi kuitenkin vahvan selkänojan niille monille hoitoalan toimijoille, jotka ovat huomanneet vakavia epäkohtia iäkkäiden kotona selviytymisessä tai hoitolaitoksen hoitokäytännöissä. Iäkkäiden hyvinvointi kuntasuunnitelmaan Lakiehdotuksen yksi tärkeimmistä ja kauaskantoisimmista ehdotuksista on, että kunnan on laadittava vanhuuseläkettä saavien henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi suunnitelma, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy. Jos kunnat paneutuvat tähän suunnitteluun huolella, niin se tietää säästöjä tulevaisuuden vanhuspalveluissa. Vanhuspalveluissa ei riitä keskittyminen hoivapalveluiden kehit- tämiseen, vaan on turvattava harrastus-, virkistys-, liikunta-, kuntoutustoiminta ja ihmisten mahdollisuus helppoon sosiaaliseen kanssakäymiseen toisten kanssa. Tarvitaan siis lähipalveluja, kauppoja, kirjastoja, korttelitupia, liikennejärjestelyjä ja sellaisia asumisratkaisuja, joissa yhteys toisiin ihmisiin on luontevaa ja helppoa. Senioriliikkeen puheenjohtaja professori Sirkka-Liisa Kivelä oli kovin iloinen, että vanhuspalvelulakiesitys on saatu aikaiseksi. Hän toivoi, että lausuntokierroksella ja lopullisesti eduskunnassa siihen vielä lisätään vanhusasiavaltuutettu toimistoineen, koska ikääntyneet voivat olla hauraita, eikä heillä ole erilaisista sairauksista johtuen voimia hoitaa asioitaan. He tarvitsevat puolueettoman puolustuselimen. Me emme tarpeeksi selvästi tunnista vanhuksiimme kohdistuvaa ikäsyrjintää ja huonoa kohtelua, Kivelä totesi. heli stenvall

15 1/2011 SUOMEN senioriliike ry 15 Lähes kilometrin ajo putkeen koetteli niin miehiä kuin pyöriä. Tiukkojen nousujen lisäksi matka tarjosi tuulta ja myrskyäkin. Vasemmalla Umberto Marchese, oikealla Silvio Chiappin. Kaksi italialaista sähköpyöräilijää ajoi viime kesänä Etelä-Ruotsista Norjan Nordkappiin vajaassa kolmessa viikossa kilometriä on hieno suoritus seitsemänkymppisiltä. 70-vuotiaat sähköpyöräilijät valloittivat Nordkappin Toinen matkalaisista oli italialainen senioripyöräilijä Umberto Marchese, joka Frisbee sähköpyörällään on Alppien lisäksi valloittanut jo Etelä- Amerikan Patagonian, Santiagon ja Tanskan. Toinen, Silvio Chiappin, sen sijaan oli ensikertalainen. Silviolle tehtiin maksansiirto muutama vuosi sitten. Toivuttuaan hän halusi tehdä unelmiensa pyöräilyretken ja esimerkillään antaa toivoa muille Prometeo-järjestön jäsenille. Prometeon (www.prometeo-hep.it) tavoitteena on ehkäistä syöpää ja tukea maksan-, haimanja sapensiirtopotilaitä. Silviolle sähköpyörä oli melko uusi tuttavuus, mutta nopeasti hän oli sinut sen kanssa. Jo ensimmäisen ajopäivän iltana hän tunsi ylpeyttä suorituksestaan, kun ajomatkaa kertyi 210 kilometriä eikä olo ollut uupunut. Onnistumisen kokemuksia oli luvassa lisää, mutta myös kommelluksia. Vammoilta vältyttiin Sähköpyörän moottori lakkasi toimimasta, kun kaksikko oli ajanut päiviä kovassa sateessa. Moottori saatiin kuivattelun jälkeen taas kuntoon, ja matka jatkui. Etujarru- jen jarrukengät ja pinnoja piti myös vaihtaa kumpaankin pyörään. Silvio kaatui, kun ajokenkä juuttui pysähdyttäessä paikoilleen, ja toisen kerran, kun hän unohti painavien matkatavaroiden olemassaolon noustessaan pyörän päältä. Vammoja ei onneksi kummallakaan kertaa tullut. Aikamoinen kokemus oli pyöräily merenalaisessa kahdeksan kilometrin pituisessa tunnelissa. Tehokkaista ajovaloista huolimatta oli vaikea erottaa reunakiveystä, ja niinpä törmäys kiveykseen aiheutti kaatumisen. Säikähdyksellä selvittiin. Majoitusta ei aina ollut saatavilla, vaikka nettisivut niin lupailivat. Tällöin matkalaiset yöpyivät teltassa ja tyytyivät omiin eväisiin. Onneksi akkujen latauspistokkeet löytyivät majapaikan ulkoseinästä. Kun miehet aamulla 4. elokuuta lähtivät sateessa Örnsköldsvikistä, he ajoivat kuin hullut toivoen, että sää paranisi. Mutta sade ja tuuli yltyivät kunnon myrskyksi ja pahaksi onneksi moottoritiellä, jossa Unto Vesterinen tutustutti italialaiskaksikon aurinkoiseen Helsinkiin. ei näkynyt suojapaikkoja. Ajettuaan sateessa 220 kilometriä ja istuttuaan satulassa yli 10 tuntia miehet saapuivat pilkkopimeässä Lovangeniin. Tiukkaa taivalta loppuun asti Kun määränpää, Nordkapp, jo häämötti, väsymys alkoi painaa matkamiesten jaloissa ja polkemisrytmi hidastua. Eipä ihme, takana yli kilometriä 15 päivässä. Loppumatka tarjosi henkeäsalpaavia maisemia: kiemurtelevia teitä vuoristossa ja upeita järvenrantoja kirkkaansinisen taivaan alla. Välillä he näkivät porolaumojen ylväänä ylittävän teitä, välillä porot jolkottivat rinnalla. Vietettyään iltapäivän viehättävässä Olderfjordin kylässä kaksikko lähti ehkä matkansa jännittävimmälle osuudelle, kohti Honnisvagia. Edessä oli neljä lyhyttä tunnelia sekä lähes seitsemänkilometrinen, ylöspäin nouseva merenalainen tunneli, joka kapeine ajoväylineen. ei edes ole tarkoitettu pyöräilijöille mutta muutakaan reittiä Nordkappiin ei ollut. Myös viimeinen osuus Honnisvagista Nordkappiin oli haastava: 50 jyrkkää ja vaikeasti pyöräiltävää kilometriä. Helsinki ihastutti Matkalaiset kiittelivät tapaamiaan ihmisiä ystävällisiksi. Erityisesti reittien valintaan saatiin apua. Myös Umberton GPS osoittautui korvaamattomaksi. Nordkappista kaksikko lähti bussilla kohti Helsinkiä. Matka Rovaniemelle vie noin 15 tuntia. Vaikka miehille oli varattu junasta mukava hytti, he päättivät jatkaa samalla bussilla Helsinkiin asti toiset 15 tuntia. Kesä-Helsinki tarjosikin parastaan. Puistot, terassit, torit, saaristoristeilyt, merilounaat ja maisemat saivat vieraat ihmettelemään, onko tämä kaikki totta! Ydinkeskustassa pyöräily tuntui kuulemma samalta kuin keskellä Roomaa, mutta puoli kilometriä sivummalla oli jo ihan mukavaa. Umberton ja Silvion ohjelmaan sisältyi myös vierailu Poljin-lehden toimitukseen. Nyt kaksikko suunnittelee ensi kesän reissuja, kuten osallistumista Viipuri-pyöräilyyn Veco Oy:n (www.veco.fi) ryhmässä. Unto Vesterinen Kirjoittaja toimi italialaispyöräilijöiden isäntäna Helsingissä.

16 16 SUOMEN senioriliike ry 1/2011 Kirjat Kun minuus katoaa Edelleen Alice Lisa Genova Suom. Leena Tamminen WSOY 2010, 284 s., 24 e (kova), 8 e (pokkari) Yhdysvaltalainen neurotieteiden tohtori Lisa Genova kuvaa kirjassaan viiltävän peittelemättömästi Alzheimerin tautia. Ihmisen joutumista verkkoon, jossa menneisyys ja nykyisyys eivät kohtaa, jossa sairastunut liukuu autereiseen maailmaansa ja kadottaa lopulta minuutensa. Psykologian professori Alice Howland, arvostettu luennoitsija, kadottaa yhtäkkiä sanan ja toisen, hajamielisyyskin kaihertaa mieltä. Pakokauhu iskee, kun hän tajuaa päivälenkillään, ettei tiedä, missä on koti. Tutkimustulokset salpaavat hengityksen: aikuisten lasten ja tutkijamiehen rakastamaa naista vaivaa Alzheimerin tauti, joka osoittautuu perinnölliseksi. Alice ei alistu, vaan jarruttaakseen taudin etenemistä jatkaa juoksemista ja meditoi, koska se paksuntaa aivokuorta. Romaani perustuu tautia käsitteleviin haastatteluihin ja tutkimuksiin. Sen emotionaalisia ja lääketieteellisiä ulottuvuuksia on luonnehdittu osuviksi, syväsukellukseksi sairastuneen mieleen. Edelleen Alice voisi toimia itse kunkin oppikirjana, sillä emmehän me aavista, kenen vierelle tauti asettuu. Samalla se syventää ymmärrystä ja antaa selityksiä ihmiselle, jonka omaisen tauti on rusentanut oudoksi, äksyileväksi ja riiteleväksi muukalaiseksi. Alicen sairaus etenee nopeasti. Pian hän ei muista, mihin esineitä käytetään ja kadottaa sanat, jotka ovat olleet kielitieteilijän vahvaa aluetta. Hän rikkoo astioita ja sottaa itsensä, kun ei löydä kotona vessaan. Entä keitä ovat nuo vieraat ihmiset, jotka tulevat niin lähelle? Mutta kaikesta huolimatta Alicen rakkaus säilyy. Rauna Murto Vuosi vailla dramatiikkaa Matkalla puoleen hintaan. Eläkkeellä olemisen taidosta Merete Mazzarella Suom. Raija Rintamäki Tammi 2010, 249 s., 28 e Ensimmäinen eläkepäivä alkaa pienellä takaiskulla: elokuvan päivänäytöstä ei ole, koska koneenkäyttäjä on unohtanut. Mutta siitä päivät paranevat. Vuoden päästä kirjailija voi jo todeta: Kaikkien muiden eläkeläisten tavoin en voi millään käsittää, miten olen ikinä ehtinyt käydä töissä. Merete Mazzarella kuvaa ensimmäistä eläkevuottaan tuttuun, kuin itsestään etenenevään tyyliinsä mistä kiitokset myös suomentajalle. Teksti uponnee Mazzarellan laajaan ystäväpiiriin, vaikkei hänen parastaan olekaan. Ehkä kirjan lievä latteus johtuu siitä, ettei eläkkeelle siirtymisesssä ole mitään suurta dramatiikkaa, josta usein pelotellaan? Ehkä tätipolvi on jo niin sinut itsensä kanssa, että uuteen elämänvaiheeseen hupsahtaa luontevasti varsinkin kun se ainakin alkuun on edellisiä kevyempi. Kirjailijalla on herkkä silmä ympäristölleen, ja hän yllättää terävin havainnoin. Hän esimerkiksi muistuttaa, että ikäihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä päinvastoin, he ovat keskenään erilaisempia kuin nykyiset nuoret aikuiset. Terveys, koulutus ja kokemukset erilaistavat vanhempaa polvea vahvasti. Yllättävää sekin, että meille Mazzarellan ikäisille yhteiskunnan muutos on ollut myönteinen käsite, kun se nuorelle polvelle merkitsee nyt talouskriisiä, työttömyyttä ja ilmastokatastrofia. Onko isänmaan toivoilta viety toivo? Aion palata kirjaan syksyllä. Ehkä se puhuttelee kuuluvammin, kun sitä voi verrata omaan kokonaiseen eläkevuoteensa. Tuula Koukku Löydä vahvuus haavoittuvuudesta Vanhuus ja haavoittuvuus Anneli Sarvimäki & Sirkkaliisa Heimonen & Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Edita 2010, 262 s., 39 e Haavoittuvuus kuuluu elämän perusluonteeseen ja tarkoittaa, että ihminen on hauras, suojaton, puolustuskyvytön ja helposti vahingoittuva. Mutta samalla hän on myös avoin, herkkä, vastaanottava ja myötäelämiseen kykenevä. Vanhuuteen liittyy väistämättä monia haavoittavia elämänmuutoksia. Näitä ovat toimintakyvyn heikkeneminen, muistisairaudet, masennus, yksinäisyys, köyhyys, lääke- ja päihdeongelma, läheisten ihmisten kuolema ja oman elämän rajallisuus. Haavoittuvuuden ymmärtäminen ja työstäminen on ihmisyyden kehitystehtävä sekä vanhenevalle että auttamistyötä tekevälle. Auttamistyötä tekevän kyky kohdata vanhuksen ja oma haavoittuvuutensa kertoo eettisestä herkkyydestä ja kosketuksesta ihmisyyteen. Vain vahva ihminen uskaltaa koskettua toisen tilanteesta ja tunteista vain rohkea uskaltaa olla haavoittuva. Toimivassa ja oppivassa työyhteisössä haavoittuvuus hyväksytään ja sen käsittelyyn käytetään aikaa. Kirja on kattava katsaus vanhuspalveluiden nykytilaan, vanhenemiseen ja hoidon eettisyyteen sekä haavoittuvan vanhuksen juridiseen asemaan ja suojelemiseen. Se on ensisijaisesti tarkoitettu vanhustyön ammattilaisille ja sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoille mutta tarjoaa muillekin tärkeitä keskusteluteemoja. Lukujen yhteenvedot auttavat löytämään olennaisen. Sisko Salo-Chydenius Nainen on aina tytär Äidit ja aikuiset tyttäret - matkalla ymmärrykseen Tuula Vainikainen WSOY 2009, 374 s., 28 e Nainen on äitinsä tytär hyvässä ja pahassa, ja aiempien sukupolvien kokemukset ja perinteet kulkevat mukana. Tytär odottaa äidin rakastavan ja huolehtivan omistaan, vaikka tämä samanaikaisesti hallitsee, asettaa toiveita ja on ikuinen harjoitusvastustaja. Jos äiti ja tytär ovat tasavertaisia aikuisia, he voinevat olla ystäviä, mutta automaattisesti heidän suhteensa ei kehity ystävyydeksi, sillä sen perimmäinen pohja on biologis-yhteiskunnallinen. Äiti kasvattaa lapsensa aikuiseksi, toimii naisen mallina ja vapauttaa tyttären nousemaan omille siivilleen, mutta henkinen irtautuminen voi olla hankalaa molemmille. Jos äitisuhteen ymmärtäminen ja irtautuminen ovat jääneet vajaiksi, voi äidin kuolema satuttaa enemmän kuin arvaisikaan ja tuoda eteen lahjomattoman peilinsä. Kuoleman kohdatessa irtipäästäminen on vaikeaa paitsi läheisissä myös hankalissa suhteissa, joissa ei ole ollut tilaa selvittää kitkoja. Kirjassa pohditaan eri näkökulmista, miksi äidin kuolema on niin rankkaa jopa keski-ikään ehtineelle naiselle. Nekin, joiden äidin kuolemasta on kulunut paljon aikaa, kokevat lukiessaan mielenrauhaa ja kaikupohjaa, kuin vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. Kirja auttaa aikuista tytärtä ymmärtämään äitinsä ristiriitaistakin toimintaa. Antamalla anteeksi tytär voi oppia iloitsemaan saamastaan hyvästä ja elämään kiitollisena omaa naisen elämäänsä. Mukaan palastellut kymmenien tyttärien kertomukset puhuvat omaa kieltään äiti tytär-suhteesta hyvine ja vaikeine hetkineen, katkerine muistoineen sekä vahvistavine oivalluksineen. Rauna Murto Alla i samma båt Med ålderns rätt Birgitta Boucht & Tomas Mikael Bäck (red) Schildts 2010, 217 s., 25 e Man har frågat 21 finländare hur livet efter 65 gestaltar sig. Det gäller alltså pensioneringen, den föränderliga kroppen, och den nya sociala situationen. Bekanta och mindre bekanta människor har berättat, hur de upplever denna tid i livet. Märta Tikkanen, Claes Andersson och John Vikström hör till de kändaste bidragsgivarna. Detta är en bok att läsa och begrunda för alla oss som passerat 65-års strecket. Positiva och mindre uppskattade situationer och erfarenheter kommer fram i berättelserna. Här några axplock: Jag är rädd för att bli långtråkig, en sådan som upprepar sig. Jag vill inte höra repliken detdär har du redan berättat. Har jag det? Jag trodde jag just kommit på det! Som de flesta i min ålder vill jag leva länge utan att bli gammal. Man undviker att benämna ålderstecken direkt, utan talar om åldersrelaterade förändringar i ansiktet då man menar rynkor. Ålderdomen är en långsamt framrullande lavin, just så tvärtemot ens egen natur som det låter. Det gäller att slå bromsen på. Man inser som äldre att man har tillgång till alla åldrar inom sig. Att åldras är inte att lämna något, men att se ut över sitt liv. Allt det innehållit finns kvar. Det bästa med ålderdomen är barnbarnen. Barnens oreserverade kärlek visar att jag är värdefull också som åldrande. Känslan att man blir gammal går över med åren. Vi är alla i samma båt och vi är inte ensamma om att uppleva allt detta. Barbro Gustafsson

17 1/2011 SUOMEN senioriliike ry 17 Ennakoi tuleva tilanne Kodin turvakirja: opas seniorikansalaisille ja vähän muillekin Markku Koivuniemi & Rae Perälä Alfamer 2010, 119 s., 28 e Kirja on tarkoitettu parantamaan kotona asuvan vanhenevan ihmisen elämän turvallisuutta, niin että omassa kodissa voisi asua niin pitkään kuin mahdollista. Tietoa ja ratkaisuja tarjotaan runsaasti. Usein muutostyöt ja apuvälineet ovat välttämättömiä. Kirja selostaa kodin ja ympäristön turvallisuusriskejä, esittelee mm. liesien ja lukkojen turvalaitteita, päivittäistä elämää helpottavia ratkaisuja ja apuvälineitä sekä antaa ohjeita terveydestä ja lääkityksestä huolehtimiseen. Liikenne, autoilu ja liikkuminen saavat omat lukunsa. Kirjan arvokkain luku on Aiotko vanhukseksi? Se neuvoo ennakoimaan ikääntymistä, muutoksia ja avuntarvetta. Kokonaisuudessaan teos on tutustumisen arvoinen ja helppolukuinen. Se myös rohkaisee elämäntilanteen syvällisempään pohdintaan ja tiedonhankkimiseen. Erityisen tärkeäitä ovat palvelujen yhteystiedot. Kirja vinkkaaa esimerkiksi seuraaviin: fi/seniorinfo - tietoa Helsingin terveys- ja sosiaalipalveluista, asumisesta ja toimeentulosta, liikunnasta ja opiskelusta, liikenteestä ja järjestöistä, jotka antavat ikäihmisille apua arkeen. - pysyvä asumisen ja apuvälineiden näyttely. Sisko Salo-Chydenius Vauhdissa vaikka väkisin Terveenä kaiken ikää Sari Harrar & Debra Godon & Markku Ojanen Valitut Palat 2010, 368 s., 47 e Kirjassa kerrotaan, kuinka voimme pysyä nuorekkaina ja vauhdissa mukana vanhetessakin. Avainsanoja ovat terveellinen ravitsemus, liikunta, osallisuus, merkityksellisyyden kokemus ja mielialasta huolehtiminen. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen Tampereen yliopistossa laatimien testien avulla voi kartoittaa stressinhallintaa, mielialaa, onnellisuutta, yksinäisyyttä, masennusta sekä mielekästä ja hyvää elämää. Testit auttavat tunnistamaan haitallisia asenteita ja tottumuksia. Kirja myös neuvoo, kuinka muuttaa ajattelua ja toimintaa tarkoituksenmukaisemmaksi. Kirja on ulkoasultaan kaunis ja houkutteleva: sitä voi käyttää myös käsikirjan tapaan tiedon lähteenä. Asenteiltaan se on kuitenkin kovin amerikkalainen eli yksilön omaa vastuuta korostava, minkä voi kokea myös syyllistävänä. Entäs kun et enää olekaan aktiivinen, toimelias ja varakas kolmasikäläinen vaan hoivaa ja hoitoa tarvitseva neljännen ja viidennen iän köyhä, yksinäinen ja kipeä vanhus? Hyvä vanheneminen ei ole pelkästään yksilön omien valintojen summa, vaan meillä kaikilla ja yhteiskunnalla on vastuuta toinen toisistamme. Sisko Salo-Chydenius

18 18 SUOMEN senioriliike ry 1/2011 Seniorilikkeen paikallistoiminta virinnyt Oulussa ja Mikkelissä Elina Saarenpää ja Pertti Korpinen, yhdistyksen aktiivijäsenet kertovat, miksi itse tulivat mukaan ja miten paikallistoiminnassa on päästy alkuun. Voisitko sinä sytyttää toimintaa omalla kotipaikkakunnallasi? 1. Kuka olet, mitä harrastat? Elina: Olen eläkkeellä oleva erikoisröntgenhoitaja, 64 v. Työelämää on takana miltei 42 vuotta. Harrastan lukemista, kutomista ja matkustelua, tapaan ystäviä ja filosofoin elämää. Pertti: Olen eläkkeellä oleva sotilasmestari, 71 v. Harrastuksiani ovat hiihto, sauvakävely, mökkeily, veneily, kalastaminen lastenlasten kanssa ja automatkailu. Tietojenkäsittelyä opiskelen kantapään kautta, antaa aivoille toimintaa. 2. Miksi tulit mukaan Senioriliikeeseen? Elina: Taistelin aikoinani itse omien vanhempieni oikeuksien puolesta. Mielestäni vanhuksia ei kohdella ihmisarvoisesti ja syyhän lienee, että he eivät ole enää ole yhteiskunnallisesti tuottavia. Mielestäni vanhusten asiat ovat rempallaan koko maassa. Jokaisella meillä on oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen loppuun. Koen Senioriliikkeen tavoitteet sydämen asiaksi. Tarvitaan käsiä ja jalkoja tekemään töitä vanhusten hyväksi! Pertti: Näimme vaimoni Seijan kanssa Hesarissa ilmoituksen Suomen Senioriliikkeen perustavasta kokouksesta. Koska juuri silloin, helmikuussa 2008, olimme tyttären luona Espoossa, menimme kokoukseen ja liityimme jäseniksi. Meidät saivat huolestumaan leh- Oulun senioriliikkeeläiset informoivat yhdistyksestä Rotuaarilla toukokuussa Mukana Helena Tanner, Elsi Antila, Elina Saarenpää ja Leila Viitala. Mikkelin toimintaryhmä esiintyi ensi kertaa julkisesti vanhustenviikolla viime syksynä. Seija Korpinen jakoi esitteitä Tuomiokirkon puistossa. tiartikkelit ja TV-ohjelmat, joissa käsiteltiin vanhusten kohtelua laitoksissa: laiminlyönnit, liika lääkitseminen ja henkilöstön vähyys. Meidän kaikkien lähimmäisten tehtävä on puolustaa vanhusten inhimillistä kohtelua! Minulle on tärkeää myös se, ettei Senioriliike ole poliittinen eikä uskonnollinen järjestö. 3. Mitä teet Senioriliikkeessä omalla paikkakunnallasi? Elina: Olen Senioriliikkeen yhteyshenkilö Oulussa mutta yksin en suinkaan toimi. Meillä on täällä toimintaryhmä, johon kuuluu neljä henkilöä Oulusta ja kaksi Rovaniemeltä. Teemme yhteistyötä täkäläisen ikäihmisiä tukevan Ikä-Esko -hankkeen kanssa; järjestämme yhdessä erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Viime vuoden toukokuussa olimme Oulun Rotuaarilla Liikuta minua -tapahtumassa esittelemässä Senioriliikettä, ja saimme jonkinverran jäseniäkin. Joulukuussa yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka- Liisa Kivelä oli vierailulla Oulussa. Pertti: Viime elokuussa ryhdyimme Seijan kanssa aktivoimaan paikallistoimintaa Mikkelissä. Perustimme toimintaryhmän, joka kokoontuu kerran kuussa. Olen täällä yhdyshenkilönä Senioriliikken hallitukseen päin. Olimme mukana syksyn vanhusten viikon tapahtumissa, jaoimme infomateriaalia ja jäsenhankintakortteja ja keskustelimme senioreiden kanssa. Pieksämäellä osallistuimme Poleemin tilaisuuteen. Erilaisiin virastoihin, terveyskeskuksiin, sairaaloihin ja hoitokoteihin olemme toimittaneet Senioriliikkeen esitteitä, ja henkilöstö on suhtautunut tähän erittäin sydämellisesti. 4. Paljonko teitä jäseniä siellä on? Kuinka hankitte lisää? Elina: Jäsenmäärää täällä nyt en tarkkaan tiedä. Jäseniä on saatu puskaradion välityksellä. Tietoa on välitetty myös asukastupiin, apteekkeihin, vanhusneuvostoihin, terveyskeskuksiin, Lions Clubeihin, Martoille mihin vain olemme keksineet. Näin on jäseniä pikku hiljaa saatu. Pertti: Jäsenmäärä oli vuoden alussa 45. Jäsenhankintaa tapahtuu koko ajan keskustelemalla kahviloissa ja jakamalla henkilökohtaisesti jäsenhankintakortteja. Suusta suuhun menetelmä tuntuu toimivan. Jäsenistöä informoimme sähköpostitse ja kirjein. 5. Mitä suunnittelette täksi vuodeksi? Elina: Suunnittelemme keväälle erilaisia viriketapahtumia yksinäisille vanhuksille, esimerkiksi lauluiltoja ja makkaranpaistoa. Näin vaalikeväänä tarkoituksemme on jututtaa tulevia kansanedustajia. Pertti: Tammikuussa meillä oli jäsentilaisuus Sentraalissa. Jäsen tilaisuuksissa voimme jakaa tietoa, ja samalla ne ovat yhteinen sosiaalinen * Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min, lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 5,95 senttiä/min. Aarteita seniorikodin etsijälle Yhteistyössä mukana Erityisosaamista neurologiaan ja psykiatriaan YIT Asuntomyynti Kihlmaninraitti 1 E Tampere p * ma-pe klo _2010

19 1/2011 SUOMEN senioriliike ry 19 Senioriliike messuilla tapahtuma, jossa pohdimme myös tulevaa toimintaa. Keväälle suunnittelimme yleisötapahtumaa, mutta vaalikevät tuntuu olevan vilkasta aikaa. Itse olen ollut mukana eläkeläisten yhteistyöryhmässä, joka järjestää maaliskuussa vaalitilaisuuden; sinne kutsutaan nykyiset kansanedustajat ja ehdokkaita. Syksyllä meillä on muistiviikon yhteydessä tapahtuma, johon Sirkka-Liisa Kivelä on lupautunut tulemaan. 6. Onko ikäihmisillä joitain erityisongelmia kotipaikkakunnallasi? Elina: Ehkä suurin ongelma on yksinäisyys. Hoivapaikkoja ei ole tarpeeksi, ja hoitavia käsiä on liian vähän. EU-direktiivin mukaan eläinten oltava ulkona 60 päivää vuodessa, mutta tämä ei koske ihmisiä,vanhuksia! Pertti: Hankala kysymys, kun en ole mikään hoiva-alan tuntija. Mutta senioreiden kanssa keskustellessa yksinäisyys tulee usein esiin se tuntuu olevan niin laitoksissa olevien kuin vielä kotona asuvien päällimmäisiä huolenaiheita. Tuula Koukku Paikallistoiminnasta vastaa Senioriliikkeessä Riitta Muotka Mikä on Senioriliike, kyseltiin Hyvä Ikä messuilla Tampereella viime syys-lokakuussa, jossa Senioriliikkeellä oli oma messuosasto. Kuvissa jäsenemme Tuula Siikala ja hallituksen jäsen Pentti Louneva ovat jakamassa yhdistyksen lehteä ja kertomassa messuvieraille yhdistyksen tavoitteista parantaa vanhusten asemaa. Esittelimme osastolla myös Senioriliikkeen vaalinettiä, jossa haastamme sekä puolueet että kansanedustajaehdokkaat vastaamaan ikääntyneiden kohtelua koskeviin kysymyksiin. Senioriliike osallistui myös Turvamessuille Heinolassa lokakuussa Kuinka moni vanhus tänä päivänä tekee itsemurhan, koska on täysin yksin ja turvattomana! Vain pienell osalla iäkkäistä ihmisistä on siedettävä eläke. Kukaan ei tiedä, mikä se tulee olemaan tulevaisuudessa. Kansanedustajien tulee saada aikaiseksi uusi ministeriö: vanhuuden ministeriö. Montako meitä eläkeläisiä on? Noin 1,5 miljoonaa. Maanviljelijöitä on noin ja heillä on maa-ja metsätalousministeriö. Kun kunnat kilpailuttavat palveluntuottajia, hinta ei saa olla määräävänä tekijänä vaan palvelujen laatu. Ei saa palata huutolaisaikaan, jolloin lapsia, vammaisia ja vanhuksia huutokaupattiin, kuka halvimmalla ottaisi. Haluaisin lakisääteiseksi vanhusten oikeuden päästä ulos. Suurin osa huonosti liikkuvista vanhuksista, jotka asuvat kotona, voi vain uneksia ulos pääsemisestä.sama koskee myös laitoksessa olevia potilaita. Suurin ja räikein ongelma on hoitajien vähäisyys ja lääkärien tiedon puute. Myöskään geriatreja ei käytetä silloinkaan, kun sellainen virka on, koska siitä tulee ylimääräisiä kuluja. Kerran vuodessa geriatri käy vanhainkodissa. Hän ei ole yhteydessä omaisiin. Riittääkö palveluseteli? Palveluseteli on tarkoitettu palveluasumisen hoivan kustannuksiin. Vuokran ja ateriat asukas maksaa kokonaan itse. Helsingin esimerkkiluvut kertovat, että setelin lisäksi tarvitaan usein omaa varallisuutta tai anteliaita omaisia. Helsingin palvelusetelin arvo korotettiin alkaen siten, että se on enimmillään euroa kuukaudessa. Sen saa, mikäli nettotulot eivät ole yli /kk. Pienin palvelusetelin arvo on 200 /kk ja sen saa enintään /kk nettotuloilla. Palveluseteliin on oikeutettu kansalainen, jonka hoitotasoarvio (SAS) on palveluasuminen tai laitoshoito. Jos kunto on parempi, edellytetään kotona asumista. Palveluseteli on vaihtoehto kunnan järjestämälle palvelulle, joten asiakkaiden hoitoisuuskriteerit ovat samantasoiset. Helsingissä on noin 200 palveluseteliasukasta. Lisärahoitusta tarvitaan Palveluasumisen kokonaiskustannukset ovat Helsingissä noin kuukaudessa. Asukkaalla, joka saa pientä työeläkettä (660 /kk) ja sitä täydentäviä Kelan tukia (kansaneläkettä, asumistukea ja mahdollisesti hoitotukea), on omia tuloja yhteensä noin /kk. Jos hän saa lisäksi täyden palvelusetelin (2 000 /kk), hänen on vielä saatava lisärahoitusta noin 700 /kk. Se on mahdollista syömällä omaa varallisuutta tai saamalla tukea hyväosaisilta lähimmäisiltä. Pienituloisella lisärahoituksen tarve on noin 800 /kk. Vähimmillään lisärahoitustarve on niillä, joiden omat tulot ovat noin / kk, jolloin lisärahoitustarve on noin 300 /kk. Sitä suuremmilla tuloilla lisärahoituksen tarve kasvaa, koska palveluseteli pienenee. Lisärahoitustarve on /kk tulotasolla noin 500 /kk. Sellaisella pieni- ja keskituloisella, jolla ei ole myytävää varallisuutta tai hyvätuloisia ja anteliaita lähimmäisiä, ei siis ole asiaa palveluseteliasumiseen. Miten tämä vertautuu Helsingin itse järjestämään laitosasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen, joka voi olla kaupungin itse tuottamaa tai ostopalveluna (maksusitoumuksella) hankittua? Moni meno sisältyy laitosmaksuun Helsingin laitosasumisessa kohtalaista nettoeläkettä (1 300 /kk) saavalle jää käytettäväksi noin 135 /kk. Pientä työeläkettä (600 / kk) ja sitä täydentävää kansaneläkettä (250 /kk) saavalle jää käyttöön 150 /kk. Käyttöön jäävän tulon minimi on 90 /kk. Palveluasumisessa jää kohtalaista nettoeläkettä saavalle käteen palvelumaksun, vuokran ja ateriamaksun jälkeen 300 /kk. Jos asukas saa korotettua hoitotukea, jää hänelle siitä lisäksi vajaat 30 /kk. Pienituloiselle jää käteen vähintään 250 /kk. Palveluasumisessa on käteen jäävällä tulolla maksettava paljon sellaisia menoja, jotka sisältyvät laitosasumiseen. Esimerkiksi Alzheimer-asukkaan lääkekulut saattavat olla maksukatot ja omavastuuosuudet huomioon ottaen noin 60 /kk. Jos asukkaalla on vuodessa 25 sairaalapäivää, saattavat siitä johtuvat kulut olla noin 55 /kk. Jos hänen luonaan käy vuodessa 3 kertaa lääkäri ja 10 kertaa laboratorionhoitaja kotikäynnillä, tulee niistä asukkaalle noin 10 /kk. Kohtalaista eläkettä saavalle jää siten sairauskulujen jälkeen käyttöön 175 /kk ja hoitotuki mukaan lukien 205 /kk sekä pienituloiselle minimissään 125 /kk. Tällä summalla on maksettava mm. asukkaan hygieniamenot, parturi-kampaamomaksut, silmälasit, hammashoito, fysioterapeutin palvelut, kauppapalvelu, paikallisliikenteen maksut, henkilökohtaiset TV-maksut, henkilökohtaisten sanomalehtien tilausmaksut, puhelimen käyttömenot, vaatemenot sekä harrastustoiminnan menot. Mikäli kyseiset menot tulevat niin suuriksi, että on oikeutettu toimeentulotukeen, Helsingin palvelutaloissa alennetaan laitosmaksuja niin, ettei asukkaan tarvitse turvautua toimeentulotukeen. JOUKO KAJANOJA Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori Helsingin sosiaalilautakunnan jäsen

20 20 SUOMEN senioriliike ry 1/2011 Professori Sirkka-Liisa Kivelän tietoa ja tukea iäkkäille Sirkka-Liisa Kivelä Voimavaroja unesta Hyvä uni iäkkäänä Teoksessa kerrotaan unen muutoksista vanhetessa, unihäiriöiden syistä, unettomuuden lääkkeettömistä hoidoista ja lääkehoidoista. Lisäksi kuvataan lääkevieroituksen myönteisiä vaikutuksia virkeyteen, tasapainoon ja unen laatuun. Sirkka-Liisa Kivelä Depressiosta tasapainoon Hyvä elämä iäkkäänä Teoksessa kerrotaan ikääntymiseen liittyvistä psyykkisistä muutoksista, iäkkäiden masennustilojen oireiston monimuotoisuudesta, depressioiden tunnistamisen periaatteista ja hoidosta sekä paranemisesta. senioriuutisia Vaikka minulle ilmoitettaisiin, että huomenna tulisi maailmanloppu, istuttaisin silti omenapuun. - Martti Luther Ripuli taintuu maitohappobakteereilla tutkimusta ja yli potilasta käsittävä katsaus vahvistaa maitohappobak- 63 teerien eli probioottien tehon ripulin hoidossa. Nesteytyksen ohella annetut maitohappobakteerit lyhensivät ripulia noin yhden vuorokauden ja yli neljä päivää kestävän ripulin todennäköisyyttä 59 prosenttia. Runsas juominen on tärkeää ja vähentää kuolleisuutta. Maitohappobakteereista ei koitunut haittoja, joten niitä suositetaan nesteen rinnalle ripulin hoitoon. Cochrane Database of Systematic Reviews 2010;11. Uniapnean ykköshoito on laihdutus Lihavuus altistaa uniapnealle. Muita syitä ovat nenän tukkoisuus, kilpirauhasen vajaatoiminta, alaleuan pienuus, leukojen sijainti tavallista taaempana, alkoholi ja jotkin lääkkeet. Hoitamaton uniapnea lisää esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, tapaturmia ja ennenaikaista kuolleisuutta. Tyypillisiä oireita ovat päiväväsymys, suun kuivuminen, yöhikoilu, hengityskatkokset, herääminen tukehtumisen tunteeseen, aamupäänsärky ja virtsaamisen tarve yöllä. Kaikki vaivasta kärsivät eivät kuorsaa. Laihdutus on ykköshoito. Nukkuminen kyljellään tai vatsallaan vähentänee oireita, ja tupakasta luopuminen laskee limakalvoturvotusta. Alkoholia ei pidä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Muita hoitokeinoja ovat kisko ja leikkaus sekä ylipaine vaikeaan ja keskivaikeaan uniapneaan. D-vitamiinin ja kolesterolin mittaus yhtä yleisiksi D-vitamiini on elintärkeä ihmisen luuston ja lihasten terveydelle. Riittävä D-vitamiiniannos (kalsidoli) on yksilöllinen, siihen vaikuttavat luuston kunto, ikä ja painoindeksi. Luuston terveyden kannalta kalsidiolin tavoitearvo on nmol/l. Sen saavuttamiseksi D-vitamiinin vuorokausiannoksen tulee olla mikrogrammaa ( KY). Suomalaiset ja kansainväliset asiantuntijat pitävät vielä 50 mikrogramman annosta turvallisena. Pieni D-vitamiinipitoisuus veressä altistaa luunmurtumille ja kaatuilulle. Siksi Suomen Osteoporoosiliitto suosittaa D-vitamiinin mittausta yhtä yleiseksi kuin kolesterolin. Leiras terveydenhoitoa ammattitaidolla ja sydämellä jo 65 vuoden ajan Leiraksella on pitkä kokemus suomalaisten terveydenhoidosta. Lääkkeillämme hoidetaan monia kansansairauksia. Vastuullisena toimijana teemme vapaaehtoistyötä vanhusten parissa ja toteutamme hankkeita, joilla pyritään vähentämään ikääntyvien yksinäisyyttä. Lisätietoja: Harrasta, harrasta intohimoisesti! Tietokoneita, nettiä, sähköpostia, blogeja, matkustamista, kieliä, kansalaisopistoa, harrastajateatteria, urheilua, tanssia! Tai musiikkia: laula, soita, kuuntele! Pelaa korttia, bingoa, angry birdiä, täytä sudokuja, ristikoita Harrastaminen on tärkeää ei niinkään se, mitä harrastaa, kunhan on innostunut siitä. Use it or loose it! sanoo englanninkielinen aivoista. Eli suomeksi: käytä aivojasi tai menetät ne. Muistutti dosentti Ulla Eloniemi-Sulkava esitelmässään Mistä sen sijaan ei ole hyötyä? Vastentahtoisesta opiskelusta tai hauki on kala -tyyppisestä pänttäämisestä. Ei kyynärpäätä pienempää korvaan Ethän kaiva korvaasi, sillä märän korvan kaivaminen sormella ja sormen nopea vetäisy pois voi katkaista kuuloluun. Kun sormi sulkee korvan, nykäisystä voi aiheutua niin voimakas alipaine, että tärykalvoa vasten nojaava vasara eli uloin kuuloluu katkeaa, mutta tärykalvo säilyy ehjänä. Potilaiden mukaan korvassa tuntui äkillinen kipu, ja kuulo huononi. Tutkimuksissa havaittiin useimmin korkeiden taajuuksien kuulonheikkenemä. Irtonainen luu ja yliliikkuva tärykalvo olivat nähtävissä korvamikroskoopilla, mutta tärykalvo ja välikorva saattoivat näyttää terveiltä. Kaikkien potilaiden kuulo ei parantunut yli vuodenkaan seurannassa, vaan valtaosa tarvitsi leikkauksen. Vanha ohje, jonka mukaan korvaa ei pidä kaivaa millään kyynärpäätä pienemmällä, pitää tosiaankin paikkansa. Duodecim 2010;126(16):1889

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Miten Suomi hoitaa? Hoito keskittyy koteihin Laitoshoidon purkaminen edellyttää kaiken kotona annettavan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Eväitä keskusteluun:

Eväitä keskusteluun: Eväitä keskusteluun: Jotkut läksyt oppii parhaiten tyynessä, jotkut taas myrskyssä (Willa Cather) Omaishoito Omaishoidon tärkein motiivi on suhde, joka ei ole syntynyt hoidon tarpeen perusteella vaan on

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ikääntyvät kaupunkilaiset. jaotteluja. Haasteita

Ikääntyvät kaupunkilaiset. jaotteluja. Haasteita Ikääntyvät kaupunkilaiset Hyvää ja turvallista ikääntymistä ei ole mahdollista saavuttaa hallinnollisin toimin ja ohjelmin Mutta Yhteiskuntapolitiikkaa ja lainsäädäntöä tarvitaan Haasteita ikäihmisten

Lisätiedot