Uniuutiset 2/2015. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uniuutiset 2/2015. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Uniuutiset 2/2015 Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

2 Uniuutiset SISÄLTÖ Kansisivu...1 Sisältö - Yhteystiedot - Unishop...2 Päätoimittajalta Kela tiedote...3 Kuulumisia Narkolepsiayhdistykseltä - Niina Palomäki ja tukiryhmät...4 Vertaistukiryhmät - Unen Taidot - ryhmäterapia pääkaupunkiseudulla...5 Elämä unettomuuden ja levottomien jalkojen kanssa Hereillä syvässä unessa Pohdintoja ja tutkimusta selkounista Lääkitystä vaativat sairaudet ja lentomatka...12 Finnair medif-form lomake Just Get Flux-sovellus...15 TEMPUR jäsenedut...16 JULKAISIJA: Uniliitto ry (Y-tunnus: ) Sitratori Helsinki Puh.: sähköposti: LEVIKKI: 5000 kpl PAINO: KTMP Ykkös-Offset ISSN JAKELU: Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat ja työterveysasemat, apteekit ja Uniliiton postituslistalla olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohenkilöt ja muita asiasta kiinnostuneita. LEHDEN TOIMITUS: Päätoimittaja: Pentti Fri Toimitussihteeri: Anne Teisseire Taitto: Milja Saresvaara Kansikuva: Niina Palomäki TEKNISET TIEDOT: Väri: 4/4 Lehden koko: A4 Lehden laajuus: sivua SEURAAVIEN LEHTIEN ILMESTYMISAJAT: Uniuutiset 3/2015 ilmestyy Uniuutiset 4/2015 ilmestyy MAINOKSET JA MATERIAALI Mainoskoot: 1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm) 1/2 sivua vaaka 184x133 / pysty 90x272 1/4 sivua vaaka 184x64 1/4 sivua pysty 90x13 Digitaalinen aineisto: PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina paperioriginaaleina sisältäen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai tiedostoina tulosteineen. Toimitusajat: Uniuutiset 3/ mennessä Uniuutiset 4/ mennessä YHTEYSTIEDOT Epätyypillinen unirytmi ry Levottomat Jalat Restless Legs ry Suomen Unettomat ry Suomen Uniapneayhdistys ry Helsingin Uniyhdistys ry Vantaan Uniyhdistys ry Sitratori 3, 4. krs Helsinki Puh: Suomen Narkolepsiayhdistys ry PL Lahti Puh: / (Hanna Nikupaavo) sähköposti: Pirkanmaan Uniyhdistys ry c/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ry Mustanlahdenkatu Tampere Puh: (Matti Mustajärvi) Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry Puh: (Jorma Heinonen) Satakunnan Uniyhdistys ry c/o Satakunnan Yhteisökeskus Isolinnankatu Pori Puh: Turun Uniyhdistys ry Pintelikatu 1, Littoinen Puh: / gsm: UNISHOP Palvelemme uneen liittyviä tuotteita mm.: Tempur - tuotteet 10 % jäsenalennus Vantaan Sleep Center:ista tyynyt Uniliiton toimistolta Carnero Oy:n villatuotteet -10% jäsenalennus Torkkupeitto CD Unen Taidot - kirja usb-tikku Uniliton logolla Lisätietoja Uniliiton sivuilta: UNISHOP/Hinnasto.html Kyselyt ja tilaukset Uniliiton toimistolta PANKKIYHTEYS: FI MAKSUEHTO: 8 vrk

3 PÄÄTOIMITTAJALTA Kesän alkua Minulle Suvivirren kuuleminen on eräs alkukesän kohokohdista. Minun mieltäni ilahduttaa kohdata Iloisia ihmisiä, kouluvuoden päättäneitä vasta valmistuneita nuoria. Osalla heistä on suuria odotuksia tulevalle elämälleen. Onnea heille kaikesta sydämestäni! Hallitukselle ohjeistusta Omia odotuksia asetamme myös uudelle hallitukselle. Leikkauslinja on kova, mutta se suuntautuu taas huono-osaisia rankaisten. Milloin päättäjät tajuavat, että tyhjästä on vaikea nyhtäistä. Oma käsitykseni on edelleen, että huono-osaisia tulee tukea voimakkaammin. Kaikki heidän saamansa tuki menee kulutukseen eikä veroparatiiseihin. Tällä on merkitystä talouden nousuun. Se kulutus luo työpaikkoja palvelujen lisätarpeen kautta. Kuva: Hyvät Tuulet ryn toimitilan ulkopuolella Yhteiskuntasopimuksesta voidaan puhua, mutta se ei ole todellisuutta. Lähtökohtana tulisi olla yhteiskunnan kokonaisremontti. Yritysten jakamien osinkojen suuruuden määritys siten, että se tukisi investointeja ja työllisyyttä eikä ylläpitäisi rahan ahneutta. Sama koskee myös ylemmän johdon palkkoja ja palkkiota, jotka tulee kohtuullistaa. Näin he osoittaisivat yrityksen/laitoksen merkitystä heille ja osoittaisivat sitoutumistaan toimintaan ja lisäisivät työmotivaatiota ja yrityksen/laitoksen yhteyshenkeä. Näin syntyisi yritys/laitos, johon kaikki sitoutuisivat ja olisivat ylpeitä siitä. Maasta muuttoa harkitsevat ja muuttavat superrikkaat ovat unohtaneet, että he eivät omista rahaa sen omistaa Suomen valtio. Heidän hallinnassa oleva rahamassa on tulonsiirtoa suomalaisilta ja valtion tulee valvoa ulkomaille suuntautuvia rahavirtoja kaikin mahdollisin keinoin. Me tavalliset suomalaiset pyrimme ostamaan ja kuluttamaan suomalaisia tuotteita ja palveluita. Miksi työpaikat ovat ajautuneet ulkomaille siihen syytä voimme etsiä ahneudesta. Useat tuotteet voidaan suunnitella Suomessa, mutta tuotanto on ulkomailla. Kuluttajien tulee olla enemmän tietoisia tuotteiden alkuperästä ja valmistusprosesseista ja maista. Tapahtunutta Kevät on kulunut pk-seudun yhdistyksillä luentojen, terapia- ja vertaistukiryhmien merkeissä. Lisäksi Vireysviikolla ( ) Kampin palvelukeskuksessa puhuttiin unen tehtävistä ja vaikutuksista fyysisesti mm. hermosoluille ja immuniteetille. Sisäisestä kellosta, eli uni-valverytmin jakautumisesta ihmisillä, siis aamu- ja iltavirkuista, unen määrän tarpeesta eri ihmisillä ja sen mahdollisista vaikutuksista. Puhuttiin hormoneista ja aiheesta voiko nukkumalla laihtua. Unien jäädessä pieneksi energian tarve on suurempi ja elimistön hormoneita, mm. insuliinin sokerin pilkkomista vaikuttaisi häiritsevän vähäinen uni. On esitetty arvioita että jatkuva liian vähäisen unen merkitys painolle olisi jopa 8-13kg lisäpainoa. Uniapneasta, sen hoidosta cpap-maskeilla ja niiden käytöstä, valinnasta sekä hoidosta kertoivat Philipsin ja Resmedin edustajat. Mitä edessä? Uniliitto ry osallistuu Vantaan Uniyhdistys ry:n kanssa Vantaan Hyvinvointimessuihin Energia Areenassa. Tervetuloa kaikille ständillemme! Lisätietoja järjestöjen sivuilta: Uniliitto ry järjestää, yhteistyössä Suomen Unitutkimusseuran kanssa 17. valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät 26. ja Senaatin auditoriossa Helsingissä (Pasila). Ohjelma ilmestyy seuraavassa lehdessä. Lisätietoja saat Uniliiton sivuilta: Hyvää kesälomaa kaikille! Pentti Fri Uniliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kela tiedote Elämässä /Mitt i allt -lehti uudistui vuonna 2015 samannimiseksi oppaaksi. Siinä on tiiviissä muodossa tietoa Kelan etuuksista ja palveluista. Lisätietoja suomeksi ja ruotsiksi: tai 3

4 KUULUMISIA NARKOLEPSIAYHDISTYKSESTÄ Yhdistyksen puheenjohtaja vuonna 2015 on Hanna Nikupaavo ja varapuheenjohtaja Mervi Leskinen. Sihteerinä toimii Heidi Wikberg ja taloudenhoitajana Tarja Kytö. Hallituksen muut jäsenet ovat; Nina Kytö, Veera Heinola ja Sami Juuti sekä asiantuntijajäsen Markku Partinen. Yhdistyksellä on edustus Harsossa, NV-järjestössä ja Aivoliitossa. Yhteistyötahoja olisi monia ja heidän kauttaankin on erilaisia tapahtumia tarjolla. Kun näette omilla alueilla ilmoituksia tällaisista, osallistukaa. Niissä on yhdistyksen jäsenillä oikeus olla mukana. Syyskuun lopulle on tavoitteena järjestää jälleen Kuntoviikonloppu. Ohjelma suunnitellaan eri ikäryhmille niin että osittain on yhteistä ohjelmaa ja sitten ikäryhmittäin: lapset, nuoret ja aikuiset omat ohjelmat. Tässä vaiheessa paikka ja tarkka aika on vielä avoin mutta siitä pyrimme tiedottamaan lisää kesäkuun aikana. Syyskokousviikonloppua vietämme lokakuussa mutta siitäkin tarkemmin myöhemmin. Kansainvälinen Narkolepsiakonferenssi on Suomessa ja todennäköisesti Helsingissä maaliskuussa 2016 ja ajatus on ollut että vuoden 2016 kevätkokousviikonloppu järjestetään samana viikonloppuna ja osallistujat voivat ohjelman mukaan olla mukana molemmissa. Vuodelle 2016 on jälleen tehty RAY:lle hakemuksia sopeutumisvalmennus ja kuntoutustoimintaan sekä erikseen vertaistukitoimintaan. Maaseudun terveys- ja lomahuollon kautta on tehty hakemus tuetuista ryhmälomista Narkolepsiayhdistyksen nimissä myös vuodelle Myönteisiä päätöksiä odotellessa. Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille! Hanna Nikupaavo Suomen Narkolepsiayhdistys ry:n puheenjohtaja VERTAISTUKIRYHMÄTOIMINTA NARKOLEPTIKOILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Niina Palomäki on aloittanut Uniliiton palveluksessa toukokuussa Ikää 29 vuotta kahden lapsen äiti on ammatiltaan lähihoitaja, suuntautumisena mielenterveys- ja päihde. Niina tulee vetämään uutta narkoleptikoille tarkoitettua vertaistukiryhmää. Niina, mitkä sinun erityismielenkiinnon kohteet ovat? -Vapaa-ajalla tykkään katsoa elokuvia, liikkua lasten kanssa, sisustaa ja valokuvata. -Työssäni olen kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamisesta. Lisäksi ennaltaehkäisevä työ on mielestäni erittäin tärkeää. Tässä esimerkiksi uni ja sen puute ovat avainasemassa. Lisäksi olen kiinnostunut unihäiriöiden hoidosta, hoitokäytännöistä sekä uusien hoitomuotojen soveltamisesta käytännössä. Mitä mieltä olet unilääketieteen koulutuksesta Suomessa? -Mielestäni unihäiriöiden ja sairauksien tunnistamisessa on parantamisen varaa. Unihäiriöt jäävät usein muiden sairauksien varjoon, ja siten potilas ei saa sellaista hoitoa jota tarvitsisi. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten koulutuksessa tulisi mielestäni lisätä unihäiriöiden- ja sairauksien tuntemusta. Kuinka moni unettomuudesta kärsivä saa masennus diagnoosin? Tunnistetaanko levottomien jalkojen oireet vai saako potilas vain lämmintä kättä ja Burana reseptin? Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta unihäiriöiden kohdalla voisin väittää ettei näin ole. Tutkimustyö on avainasemassa hoidon parantamisessa ja sairauksien tunnistamisessa. Mitä mieltä olet unihäiriöiden hoidosta Suomessa? - Myös muu hoito kuin lääkehoito on ensiarvoisen tärkeää potilaan kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Lisäksi hoidon yhtenäistämissä on parantamisen varaa, esim. asuinpaikkakunta ei saa vaikuttaa hoidon tasoon. Lisäksi kolmannen sektorin palveluista potilaat saavat tärkeää vertaistukea. Kaiken tämän yhdistäminen onkin haastavaa. Suosittelen myös kokeilemaan lääkehoito, se saattaa auttaa mutta oikean lääkkeen/ lääkkeiden löytäminen voi olla haastavaa. Entä mitä mielestäsi ovat hoitamattomien unihäiriöiden riskit ja merkitys? - Koska uni on niin suuri osa elämäämme, koen suurena vääryytenä ja ihmisoikeuksien loukkauksena unihäiriöiden hoitamattomuuden ja vähättelyn. Ihmisen identiteetti, persoona sekä yhteiskunnallinen asema on riippuvainen siitä, miten ihminen jaksaa elämässään. Jatkuva väsymys aiheuttaa pahimmillaan tapaturmariskejä liikenteessä, työja vapaa-ajan tapaturmia, sairauspoissaoloja työpaikoilta ja opiskelupaikoista, sosiaalisen elämän kaventumista sekä huonontaa psyykkistä hyvinvointia. Lisäksi nämä kaikki altistavat myös muille sairauksille. Kun tarkastellaan unihäiriöitä yhteiskunnallisella tasolla, voidaan selkeästi todeta niiden kasvattavan terveydenhuollon kustannuksia, pidentävän koulutusta, tuovan ylimääräisiä kustannuksia työnantajille sekä haittaavan uusien sosiaalisten suhteiden luomista. Ja kaikki tämä on taloudellisesti kannattamatonta. Tunnetko itsesi aamuisin virkeäksi? -En! Kerrottakoon tässä kohtaan, että itse sairastan narkolepsiaa joka on tehnyt unestani ja nukkumisestani hyvin vaikeaa ja epämääräistä. Mitä neuvoja haluaisit antaa lukijoillemme unihäiriöistä? - Jos sinusta tuntuu, että saatat kärsiä unihäiriöstä, älä odottele että olotilasi paranee itsestään. Ota yhteyttä esim. terveyskeskukseen ja varaa lääkäriaika. Kirjoita muistiin oireet ja usko itseesi. - Kannattaa olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä esim. Uniliittoon joka voi neuvoa paikallisyhdistysten piiriin, esim. Narkolepsia yhdistyksen tai Vantaan uniyhdistyksen. - Unihäiriö on vakava ja vaikea asia mutta ei kuolemantuomio. 4

5 VERTAISTUKI Uniliitto on saanut RAY:n toiminta-avustusta unihäiriöistä kärsivien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vertaistukiryhmässä yhteisöllisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryhmässä vapaa sana. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus jakaa uniongelman herättämiä ajatuksia ja tunteita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmäläisillä on mahdollisuus vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös tapaamisten välillä. Uniliiton tiloissa: Sitratori 3, 4. krs Helsinki (Kannelmäessä, Kanneltaloa vastapäätä) Helsingin Unitupa Vertaistukea ja keskustelua unesta ja unihäiriöistä jokaisen kuukauden viimeinen torstai klo 16:30. Ryhmä kokoontuu jälleen 27.8., ja Kahvi -ja teetarjoilua. Tervetuloa! Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Helsingissä Kerran kuukaudessa klo 17:00. Tervetuloa! Seuraavat tapaamiset: ma 14.9., ma , ma Narkolepsia vertaistukiryhmä Helsingissä Jokaisen kuukauden viimeinen perjantai klo 16:00. Seuraavat tapaamiset: 28.8, 25.9, ja Tervetuloa! Joulukuussa pidetään tapaaminen mikäli osallistujat haluavat pe tai pe Olkaa hyvä ja ilmoittakaa kiinnostuksesta puhelimitse: tai sähköpostitse: Viola vapaa-ajankeskuksessa: Orvokkirinne Vantaa (Tikkurilassa) Vantaan Unitupa Kerran kuukaudessa keskiviikkoisiin klo Seuraavat tapaamiset: 5.8., 2.9., 30.9., ja Lahdessa Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry:n vertaistukiryhmä kokoontuu joka kuukauden toisena keskiviikkona klo Lisätietoa yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Heinoselta: tai Tampereella Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat pidetään jokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Vertaiskeskuksessa - Mustanlahdenkatu 19 Lisätietoa Uniliiton sivuilta: YHDISTYKSET.html UNEN TAIDOT UUDISTETTU PAINOS Unen taidot-kirja on tarkoitettu erityisesti unettomuudesta kärsiville, mutta sen käytännönläheiset ohjeet ja menetelmät sopivat kaikille huonosti nukkuville. Se sisältää useita asiakasesimerkkejä, itsehoito-ohjeita, tehtäviä ja harjoituksia, joiden avulla lukija voi löytää ongelmiinsa erilaisia näkökulmia ja ratkaisumalleja. Kirjassa esitetyt unentaidot esitetään spiraalinomaisesti sisäänpäin liikkuvana pyörteenä. Ne alkavat biologisista, fysiologisista ja behavioraalisista lähtökohdista, kuten unirytmin rakentamisesta, ravinnosta, liikunnasta, uneen liittyvistä rutiineista ja omaan toimintaan liittyvistä seikoista. Vähitellen spiraalissa mennään sisäänpäin ja käsitellään ajatuksia, uskomuksia, tunteita, tarkoituksia ja arvoja. Toiseen painokseen on lisätty menetelmiä päivän rauhoittamiseksi unta varten, koska uni voi useinkin olla valveen ongelma. Muutoksen teko on vaikeata - vai onko? Kerromme keinoja unettomuuden sekä vaikeiden asioiden hyväksymiseksi. Käsit- telemme pelkoa ja pelon tuottamaa nukkumisongelmaa. Toipumis- tai sopeutumiskyky (resilienssi) on jotakin, mitä me kaikki voimme käyttää kärsimyksen keskellä. Pohdimme myös sitä, mikä estää muutoksen tapahtumisen. Susan Pihl ja Anna-Mari Aronen. Uusi painos on kohta saatavilla Uniliiton toimistolta. Näyteartikkeli löytyy osoitteesta: https://www.terveysportti.fi/ xmedia/www/esittelyt/6511_ esittely.pdf Sisällysluettelo löytyy osoitteesta: https://www.terveysportti.fi/xmedia/www/ sisallysluettelot/6511_sisluettelo.pdf MAKSUTON RYHMÄTERAPIA PÄÄKAU- PUNKISEUDULLA, OHJATTU TERAPIA- RYHMÄ UNETTOMILLE Tavoitteet: Opastaa ja auttaa unettomuudesta kärsiviä henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan. Lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Toiminta: Käyntikertoja on kuusi ja osallistujien lukumäärä on 5-8 henkilöä/ryhmä.toiminta: Käyntikertoja on kuusi ja osallistujien lukumäärä on 5-8 henkilöä/ryhmä. Tapaamiset 2 viikon välein Uniliiton toimitiloissa Kannelmäessä. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan, ole hyvä ja ota yhteyttä Uniliittoon puhelimitse (ark. klo 10 16) sähköpostilla: OHJATTU TERAPIARYHMÄ UNIAPNEETI- KOILLE Tavoitteet: Opastaa ja auttaa uniapneasta kärsiviä henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan. Lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Toiminta: Käyntikertoja on kuusi ja osallistujien lukumäärä on 5-8 henkilöä/ryhmä. Tapaamiset 2 viikon välein Uniliiton toimitiloissa Kannelmäessä. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan, ole hyvä ja ota yhteyttä Uniliittoon puhelimitse (ark. klo 10 16) sähköpostilla 5

6 Elämä unettomuuden ja levottomien jalkojen kanssa Univaikeuksia minulla on ollut pitkin elämääni, ja jotka kausittain ovat vaikeutuneet. Joskus on ollut vaikeuksia päästä uneen ja sitten taas välillä on ollut aamuheräämisiä, jonka jälkeen ei enää uni tullut, tai sitten kausittain on ollut molempia. Unenlaatu oli myös huonoa ja unessa pysyminen on jäänyt liian lyhyeksi. Unihäiriöt paheni selvästi, kun olin alle 50 v, jolloin hormonitoimintani heikkeni ja olin myös hyvin stressaantunut, uupunut ja keskittymiskykyni huononi, niin etten enää lomillanikaan virkistynyt. Olin usein kuin ylikierroksilla, yöt levottomia ja usein näin painajaisia. Työskentelin terveydenhoitoalalla ja enimmäkseen psykiatristen potilaiden parissa. Tykkäsin aina kovasti työstäni ja varsinkin silloin, kun työskentelin psykiatrian hoidossa olevien nuorten kanssa. Ajoittain jouduin pitkiäkin aikoja hoitamaan toisen virkaa (esim. osh tai aosh tehtäviä), jolloin vastuu painoi ja oli myös suuret vaatimukset itseäni kohtaan kuten lisäopiskelua, suorittamista, miellyttämistä, raatamista ja jännittämistä, että kaikki vain hoituisi hyvin. Illalla sänkyyn päästyäni, ei uni tullut, kun mieli pohti vain työasioita, tulevaa päivää yms. piti vain aina ajatella enemmän toisia kuin itseään. Muistan selvästi, kun en enää lomallakaan nukkunut vaan olin täysin uupunut, josta sain palautettakin, ettei kaikki ole hyvin kohdallani, mistä itsekin olin hyvin tietoinen ja halusin tehdä jotakin. En edes valittanut ja hakenut sairaslomaa. Kuvittelin, että sitä on vain venyttävä ja jaksettava, ihan kuin ei saanut sairastua ja eihän siihen aikaan vielä edes puhuttu ylirasituksista, vaan enemmänkin sitä tunsi itsensä huonoksi, jos ei pärjää. Jäin virkavapaalle vuodeksi, jonka jälkeen sanoin itseni irti ja tavallaan jäin kuin tyhjän päälle enkä tiennyt miten etenisin enkä edes halunnut mitään. Kun jätin työni, aloin hoidattaa itseäni ja opiskelinkin useita vuosia vaihtoehtohoitoja, joita sitten myöhemmin teinkin pienimuotoisesti osa-aikatyöni ohessa ja välillä hoidin joitakin sijaisuuksiakin. Sain etäisyyttä itseeni, kun katselin jälkikäteen tapaani työskennellä, jolloin havahduin näkemään syvällisemmin itseäni, tapojani ja omia vaatimuksiani. Elämäni oli kaikin puolin parempaa ja nukuinkin kohtalaisen hyvin ja pidin itsestäni huolta monin eri tavoin. Elämääni tuli uusia ihmissuhteita, joiden kautta avautui uusia ovia ja mahdollisuuksia uusiin asioihin, joita en osannut edes odottaa. Jotkut kyllä ihmettelivät suuresti, kun jätin hyvän työpaikan ja menettelin eläke-etujani. Tulin kuitenkin tietoisemmaksi itsestäni, jolloin on jo mahdollisuus opetella vapautumaan tai poisoppimaan joistakin omista tavoistaan tai tottumuksistaan, jotka voivat olla hyvinkin syvällä ja saattavat rajoittaa ja rasittaa. Itsetunto oli huono, en osannut arvostaa itseäni enkä pitää aina puolianikaan, vaan annoin jopa käyttää itseäni hyväksikin. Unettomuuden taustalla on aina jotkut syvällisemmät syyt, jos vain niitä osaisi jäljittää ja aidosti kohdata itseään. Jälkikäteen huomasin, miten sillä suorittamisella ja raatamisella hain hyväksyntää tai sitten jokin muu oma este nousi päivänvaloon käsiteltäväksi. Olinhan jo lapsesta saakka raatanut ja saanut liikaa vastuuta, kun oli opeteltava tekemään kaikenlaista työtä, jota arvostettiin. Olin syntynyt sota-aikana, jolloin elettiin pelossa ja elämä oli kaikin puolin 6

7 rankkaa. Sodan jälkeen siirtolaisina piti kaikki aloittaa alusta, löytää asuinsijat, rakentaa, raivata maat, löytää työpaikat ja aloittaa elämä kuin alusta, tehtiin vain kovasti työtä, ei puhuttu tunteista, ei ollut kriisihoitoja, eikä ollut aikaa lapsille. Monet niin lapset kuin aikuisetkin saattoivat saada erinäisiä sisäisiä pelkoja tai traumoja, jotka kyllä kehomme taltioi ne, vaikka ei niitä mitenkään tiedostaisi. Muistan hyvin, kun hoidatin itseäni primaariterapialla, jolloin purkaantui kehosta itkuina ja huutoina erinäisiä paineita ja traumoja sisältäni, joka oli hyvin vapauttavaa. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon, kun alakouluikäisenä leikkikaveri hukkui kotikylällä, niin valvoin ja vapisin hikisenä kaksi yötä tarrautuneena siskooni, jonka kanssa nukuin vinttikamarissa. Kenellekään ei voinut puhua tai ei osannut, eikä kukaan huomannut tai kysynyt mitään, mutta keho kyllä taltioi kaiken ja tietyt traumat muistaa läpi elämänsä, ja joista voi ainakin jotenkin vapautua. Hakeuduin omalla kustannuksella psykoterapiaankin, josta sain tukea myös työhöni. Ihminen on jo luonnostaan niin monitahoinen, että keho jo auttaa itse itseään, kun sille annetaan mahdollisuus. Nukkuessakin jo alitajunta tekee työtä ja unien kautta voi purkautua erinäisiä paineita ja jännitystiloja. Purin nuorena ja aikuisenakin nukkuessa hammasta, mikä kertoo ainakin jännitystiloista tai paineista, ja sain silloiselta kaveriltani palautetta, miten paljon narskutin hampaitani nukkuessani. Uskon, että pitkittynyt stressi ja unettomuus sekä kohtuuttomat vaatimukset kuluttavat koko elimistöä ja heikentävät rauhastoimintaa, joilla taas on omat vaikutuksensa. Uniani olen myös kirjannut ylös päiväkirjaani pitkin elämääni, vaikka nykyisin teen sitä vain kausittain. Olen saanut unieni kautta tietoisuutta itsestäni ja uskon, että unet kuvastavat juuri sitä rehellistä tai aitoa tietoa sen hetkisestä tilasta ja itsestä. Minulla meni noin kymmenisen vuotta jolloin voin paremmin, vaikka välillä olikin vaikeampaa ja nukkumisen kanssa ongelmia ainakin ajoittain. Pääsin eläkkeelle 60-vuotiaana, josta noin runsaan puolen vuoden jälkeen kaikki vaikeutui. Oli kevättalvi 2003, kun unettomuuteni paheni ja aloin tuntea jaloissani ihmeellisiä oireita ja levottomuutta. Oli viikkojakin, etten nukkunut lainkaan ja sitten taas viikkoja, jolloin saatoin nukkua aamuyöllä jonkinlaista pinnallista horrosta. Nousin ylös kävelemään, hieroin jalkojani tai joskus kylvetin niitä, kun ei voinut olla vuoteella pitkäkseen. Minulla oli vielä hoidossa ystäväni pieni koira, jonka kanssa lähdin yöllä kolmeltakin ulos kävelemään, kun ei sekään nukkunut, jos minäkin valvoin. Joskus jo aiemminkin oli ollut jaloissa tiettyjä tuntemuksia, mutta ne menivät ohi, kun käytin kalaöljyjä, mutta nyt ei auttanut mikään. Sain terveyskeskuksesta unilääkettä ja kun otin sitä, niin kaikki paheni ja aloin tuntemaan myös päässäni oireita, kuten kireyttä tai kuin panta olisi ollut pään ympärillä yms. Jälkikäteen sain kuulla, ettei olisi saanut käyttää mitään lääkettä. Olin todella uupunut ja kuin humalatilassa ja sellainen tunne kulkiessa ulkona, että voisin kaatua milloin tahansa. En tiennyt mistä voisi olla kyse, mutta ymmärsin, että on saatava aika neurologille, jonka sainkin kesäkuulle ja jota odotin noin puolitoista kuukautta. Olin ihmeissäni, kun neurologin vastaanotolla jo selvisi mistä oli kyse. Oli häiriö dopamiinin järjestelmässä ja kudosrauta (seerumin ferritiini) oli hyvin alhainen. Aloitettiin rautakuuri ja alussa käytinkin terveyskaupan nestemäisiä, vatsaystävällisiä rautavalmisteita, mutta niillä ei saatu toivottavaa vaikutusta, jonka jälkeen käytin Hemoferiä ja noin puolen vuoden jälkeen S-Ferrit. oli sillä tasolla, että voitiin aloittaa Sifrol lääkitys, koska ferritiiniarvo välillä laski ja piti jatkaa rautalääkettä. Sain tukea vaihtoehtohoidoistakin sillä välin, kun en vielä voinut käyttää mitään lääkkeitä. Kun Sifrol 0.18mg lääkitys aloitettiin, niin pärjäsin puolella tabletilla ainakin parin vuoden ajan, jonka jälkeen otin yhden tabletin alkuillasta noin klo 18 jälkeen. Nykyinen lääkkeeni on Pramipexole 0,18mg, jota otan yhden tabletin alkuillasta ja jolla olen pärjännyt hyvin. Erittäin harvoin olen ottanut puoli tablettia tarvittaessa ja yhden kerran kokonaisen, kun oli pitkä teatteriesitys ja olin muutenkin väsynyt vierailun takia. Haluaisin pärjätä edelleenkin mahdollisimman vähällä lääkityksellä, kun olen jo pärjännyt vaivani kanssa kohta noin 12 vuotta ja yrittää itse tehdä, sen mitä voi tehdä. Jos nukun välillä huonommin useitakin öitä ja jos tunnen oireilua jaloissa, niin en ota lääkettä, vaan heittäydyn joogamatolle ja alan polkemaan polkupyörää jaloilla, joka auttaa kummasti. Tätä olen joskus noussut yölläkin tekemään, jolloin ei tarvitse turvautua lisälääkkeeseen. Myös kuumassa vedessä jalkojen kylvetys ja sen jälkeinen pienikin hieronta ja rasvaus auttavat ja sillä on selvää vaikutusta aivoihin, koska jalkapohjiin jää hyvin Kuva: Hannu Rainesto 7

8 paljon aivoalueen pisteitä. Voi hieroskella myös varpaitaan ja sormiaan ja siinä samalla vaikkapa televisiota katsoessa. Unilääkettä (Tenox) käytän tarvittaessa, mutta en halua tulla siitä riippuvaiseksi ja siksi pyrin ottamaan sitä hätätilanteissa tai ollessani matkoilla tai yöpyessäni yhteismajoituksissa ja joskus myös kotioloissa. Jos olen liikaa valvonut tai uupunut, niin se laukaisee tilanteen. On todella hyvä, että on olemassa lääkäreitä, jotka tutkivat näitä asioita, ja joilta saa neuvoja ja tukea. Samoin on lääkkeitä, joita ilman ei pärjäisi. Tästä kaikesta saa olla kiitollinen, mutta viime kädessä suurin vastuu omasta terveydestä on kuitenkin itsellä. Itse voi nähdä tai uumoilla mitä kaikkea voi liittyä sairauksien syihin ja miten paljon itsellä voi olla osuutta omaan sairauteensa. Nämä eivät aina ole helposti tiedostettavissa, mutta uskon, että mielellä ja omilla ajatuksilla on suuri vaikutus koko terveyteen. Sen takia olisi hyvä tarkastella millaisia ajatuksia liikkuu mielessä ja mitä ajatuksia vetää puoleensa. Esimerkiksi pitkään jatkunut katkeruus, syyllisyys ja anteeksiantamattomuus yms. tunteet ja ajatukset saattavat sairastuttaa. Vain itse voi vaikuttaa omiin ajatuksiinsa ja muuttaa niitä. Myös hengittämisellä voi olla suuri vaikutus mieleen ja joillekin se voi olla ainoa unilääke, hengitysharjoitus vaikkapa vuoteessa. Kun keskittyy hengittämiseen, tulee ajatuksiin etäisyyttä ja mieli tällöin rauhoittuu. Tietysti myös ravinnolla ja liikunnalla on suuri merkitys terveyteemme. Pyrin välttämään kaikkia mehuja ja juomia, joihin on lisätty keinotekoisia makeutusaineita, sekä ruokia, joissa on paljon lisäaineita. Alkoholi olisi myös jätettävä vain juhlajuomaksi ja sekin nauttia päivällä, ettei yö vaikeutuisi, samoten kahvinjuontia olisi hyvä rajoittaa. Parasta voisi olla puhdas ravinto, kuten kotimaiset juurekset, vihannekset, viljat ja marjat yms. Pyrin ulkoilemaan, jos mahdollista niin päivittäin, hiihdän talvisin ja käyn aamu-uinnilla kesäisin, mutta tämä ei aina riitä. Keho tarvitsee myös venytyksiä, muutoin voi ilmetä jäykkyyttä. Olisi hyvä löytää mieluinen liikuntamuoto lisäksi esim. jooga, pilates, venyttely tai tehdä itse jotain lyhyitä venytyksiä tai muita harjoituksia vaikkapa aamuisin. Nykyisin on tarjolla paljonkin erilaisia liikuntamuotoja ja energiaharjoituksia. Nyt parin vuoden aikana olen käynyt silloin kuin olen päässyt BBE-harjoituksissa, jossa on erilaisia liikesarjoja, venytyksiä ja hengitysharjoituksia yms., joka tähtää ihmiskehon luonnollisen energiakierron edistämiseen ja mielen rauhoittamiseen. Erilaisten harjoitusten kautta saa enemmän tietoisuutta omasta kehostaan, sen tukoksista, puolieroista ja jännityksistä sekä hapenottokyky paranee. Muutenkin olisi hyvä nähdä itsensä terveenä mieluummin kuin pyöriä oireiden ympärillä. Itseensä parempi tutustuminen voi olla hyvin mielenkiintoista ja tähän voi sysätä nämä meidän sairautemme, johon emme muutoin lähtisi ja näinhän sairaudetkin voivat auttaa meitä henkisessä kasvussamme ja kääntyä jopa voitoksi. Kun autamme itseämme, autamme myös samalla toisiamme ja sitä kautta koko elämäämme. Terttu Muranen Terttu Murasen tarina on tyypillinen. Ihmiset kärsivät pitkään ennen kuin lääkäri selvittää ongelman ja hoitaa asianmukaisesti. Kokenut lääkäri saa kuitenkin diagnoosin helposti selville. Levottomat jalat - oireyhtymä (nykyään nimeltään Willis-Ekbomin tauti) on neurologinen sairaus, joka on usein perinnöllinen (jos vain kysyy, niin löytyy usein lähisukulaisia, joilla on samankaltaisia oireita) ja, jonka kehittyminen tarkkaan ei ole vieläkään ymmärretty, mutta selvä on, että kyseessä on dopamiinijärjestelmän toimintahäiriö. Oireiluun vaikuttavista lääkkeistä (mm. Sifrol, Pramipexole) saadaan nopeasti apua, yleensä ensimmäisen viikon aikana. On kuitenkin myös muita tekijöitä, kuten raudanpuute tai jotkut lääkkeet (lähinnä mielialalääkitys, psyykenlääkitys, pahoinvointilääkkeet), jotka voivat aiheuttaa tai lisätä oireita. Lieväkin raudanpuute on tärkeä selvittää ja se ei näy hemoglobiinin tasolla. Rautavarastosta kertoo ferritiini-arvo, joka voi olla suhteellisen alhainen ja silloin on syytä käyttää rautavalmisteita. Lääkityshoito on useimmiten tarpeen, jos häiritsevät jalkaoireet vaivaa huomattavasti, erityisesti niihin liittyen univaikeuksia. Uni- tai rauhoittavia lääkkeitä ei suositella niiden sivuvaikutusten takia, syynmukainen hoito on parempi ja tehokkaampi. Gabriele Sved Neurologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka 8

9 HEREILLÄ SYVÄSSÄ UNESSA Jotkut ihmiset hakevat lääketieteellistä apua unettomuuteen. Kuitenkin unitutkimukset saattavat osoittaa normaalin unen tuloksia. Tilastollisesti unettomuudesta kärsii jossakin elämänsä vaiheessa noin joka viides miehistä ja joka kolmas naisista. Unettomuus on yleisin unihäiriö. Unettomuus kytkeytyy muihin terveyden ongelmiin ja unen puute aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä, johtuen tuottavuuden laskusta ja sairauspoissaoloista. Kansanterveydelliset seuraukset (mm. onnettomuudet, verenpaineongelmat, diabetes, liikalihavuus, sydänongelmat ja aivoinfarkti ) ovat mittavia, ja huomattavia rahamääriä käytetään vuosittain näiden hoitoon. Unettomuutta voidaan hoitaa, jos sen aiheuttaja tiedetään, mutta usein unettomuudelle altistavat tekijät ovat vaikeita löytää. Perustavanlaatuinen ongelma on se, ettei unettomuuden syitä täysin ymmärretä. Unihäiriön määrittelystä riippuen on arvioitu, että 15 40% maailman väestöstä kärsii unen saantiin liittyvistä ongelmista. Miten sitten unihäiriö määritellään? eivät tutkineet asiaa sen kummemmin. Toisinaan potilas tulee klinikalle tavanomaisen ongelman kanssa; En saa nukuttua, en saa tarpeeksi lepoa, tulen hulluksi, Kun sitten tutkimukset näyttävät normaalilta, saattaa potilas alkaa kyseenalaistaa uniohjelmistojen luotettavuutta. Kaksi ristiriitaista todellisuutta. Pitäisikö näennäis-unettomuuden tapauksessa kuunnella enemmän potilasta vaiko tutkimustuloksia? Unta säätelevän neurokemiallisen systeemin arvellaan olevan yksi monimutkaisimmista maailmassa. Sen tutkimus on kehittyessään asettanut kyseenalaiseksi tämän arvoituksellisen ja vaikeaselkoisen tilan, jota kutsutaan uneksi. Mitä on normaali uni? Vuonna 1968 unitutkijat Allan Rechtschaffen ja Anthony Kales pyrkivät määrittelemään tunnusmerkit, joilla voitiin määritellä normaali uni ja ongelmallinen uni. Tutkimuksissaan he käyttivät aivosähkökäyrää mittaavaa menetelmää (EEG), jolla mitataan aivojen sähköistä toimintaa. Unen eri vaiheita tulkittaessa alfa-aallot kuvaavat hyvin rentoa valveilla oloa, ja delta-aallot syvää virkistävää ja palauttavaa unta. Laboratoriokokeen aikana potilaan päähän kiinnitetään elektrodeja, joilla saadaan polysomnografia-unitutkimuksen tulokset. Polysomnografia tarkoittaa nukkumisen aikana tapahtuvaa elimistön toimintojen seurantaa. Aluksi satojen sivujen mittaiset tulokset analysoitiin manuaalisesti, mutta myöhemmin analyysityötä on automatisoitu tietokoneohjelmistoilla. Unilaboratorioteknikot tarkistavat tietokoneohjelmiston tuottamat tulokset luvun lopulla, jotkut potilaat alkoivat kyseenalaistaa unitutkimusten tuloksia. Heidät leimattiin usein pseudounettomiksi, luulotautisiksi tai subjektiivisesti unettomiksi, eli ajateltiin heidän vain kuvittelevan kärsivänsä unettomuudesta. Heidän oireitaan nimettiin sitkeäksi psykofyysiseksi unettomuudeksi tai harha-aistimuksiksi. Lääkärit kirjoittivat (reseptin) pillereitä, antoivat tavanomaisia neuvoja unihygieniasta, ja tutkijat Kuva: Tietoisuuden kuvaus 1600-luvulta. > Robert Fludd: Utriusque cosmi maioris scilicet et minoris [ ] historia, tomus II (1619), tractatus I, sectio I, liber X, De triplici animae in corpore visione. 9

10 Paremmat unen vaiheiden tekniset mittaustavat ovat osoittaneet näennäis-unettomien unen eroavan normaalista, joka selittää henkilöiden subjektiiviset raportit nukkumisongelmistaan. Unitutkijoiden piti hahmottaa kuinka koehenkilö koki olevansa hereillä ollessaan oikeasti täysin unessa. Unta mittaavien ja arvioivien ohjelmistojen algoritmit täytyi miettiä uudelleen. Mutta ensin unitutkijoiden täytyi tutkia EEG tuloksia löytääkseen eroavaisuuksia, jotka erottaisivat tämän unettomuustyypin muista unihäiriöistä. Fyysikot käyttivät spektrianalyysimetodia käydäkseen läpi satoja sivuja EEG-dataa ja löytääkseen merkkejä, joita ei ihmissilmä havainnut. EEG-signaalit ovat aikasidonnaisia signaaleja, jotka voidaan hajottaa joukoksi puhtaita taajuuskomponentteja. EEG-spektri tavallisesti kattaa taajuudet 0,1 Hz:stä tietokoneen ylärajoille. Tyypillisesti EEG-sovellukset keskittyvät suhteellisen kapealle alueelle, noin 0,1 Hz Hz välille, mihin suurin osa EEG-signaaleistakin sijoittuu. Tällä taajuusalueella analysoidaan usein tiettyjä signaalityyppejä ohjelmasovelluksesta riippuen. Tavallisimmin käytettyjä taajuuksia ovat: - Delta Hz - Theta: Hz - Alfa: Hz - Beta: Hz - Gamma: Hz (ja korkeammat taajuudet) Viimeisten 10 vuoden aikana tietoisuus on levinnyt, ja potilaat ovat saaneet apua tietäessään, että he eivät ole luulosairaita. Ovatko unettomuudesta kärsivien nukkuvien henkilöiden aivot helpommin herätettävissä kuin muiden (joka tarkoittaa sitä, että heidän aivonsa eivät ole koskaan täysin pois päältä nukkumisen aikana)? Voisiko tämä selittää myös klassisen unettomuuden hoitoon liittyvät ongelmat? Tämän tilan ymmärtäminen voi helpottaa muiden tietoisuuteen liittyvien mysteerien käsittelyä. Pidemmälle viety spektrianalyysi saattaa auttaa ymmärtämään kuinka aivomme todella toimivat unen aikana, ja siten auttaa analysoimaan erilaisia unettomuuden lajeja, ja jopa hoitamaan kroonisen väsymyksen oireyhtymää, masennusta, kroonista kipua ja traumaperäistä stressihäiriötä. Tutkimus keskittyy selittämään aina päällä olettamusta. On saatu selville, että unettomuudesta kärsivien aivoissa sellaiset alueet, jotka käsittelevät valppautta, ovat aktiivisempia kuin normaalisti nukkuvien aivoissa. Unettomuudesta kärsivillä on taipumus ottaa itselleen uusia helppoja tehtäviä nopeammin kuin normaalisti nukkuvilla, vaikka he ovatkin väsyneempiä. Kaikille sopivaa terapiaa ei ole vielä näköpiirissä, koska uusiin hoitomenetelmiin (joihin kuuluvat pään läpi vaikuttavat magneettiset tai sähkövirtastimulaatiot) liittyy lääketieteellisiä laitteita ja tekniikkaa, joita tutkitaan, ja joita täytyy vielä kehittää. Lähteet: New Scientist , Vol. 222, No 2969, Cover story, Ann Finkbeiner EEG Analysis applied to Sleep, Peter Achermaan Ensimmäiset löydökset olivat hiuksenhienoja eroja nukkuvien unettomien EEG tuloksissa. Alfa aallot - hereillä olon aallot -, joiden pitäisi esiintyä vain unen varhaisessa vaiheessa - näkyivät syvän unen aaltojen joukossa. Ja nämä alfa-aaltohäiriöt ilmenivät useammin ja olivat isompia, ja vastaavasti delta-aallot olivat pienempiä kuin normaalin nukkujan EEG:ssä. Alfa-aaltojen tunkeutumisia unen sekaan on löydetty myös fibromyalgiasta kärsivien ihmisten EEG:ssä. Muunkinlaisia aaltoja löydettiin poikkeavista uni- EE- G:stä: nopeita beta- ja gamma-aaltoja, jotka yleensä merkitsevät tietoisuuden, valppauden ja jopa pelon tilaa. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan uniteknologeja on kehotettu olla kiinnittämättä niihin huomiota. Näiden beta- ja gamma-aaltojen tunkeutumisten on osoitettu olevan yhteydessä pseudounettomuuteen. 10

11 Pohdintoja ja tutkimusta selkounesta (kuva: Uneksiva Lumikki ja seitsemän kääpiötä, Wikimedia Commons) Selkounet ovat ehkä yksi oudoimmista aistikokemuksista mitä voit kokea. Nukut ja näet unta kunnes yhtäkkiä ymmärrät näkeväsi unta. Tässä vaiheessa voit valita heräätkö (itse usein herään.. en usko että olen koskaan nähnyt selkounta joka ei olisi ollut painajainen) vai jatkatko nukkumista ja unen näkemistä, tämän kaiken käsittäen. Tässä vaiheessa ymmärrät, että ympäröivä maailma on täysin aivojesi luomaa harhaa. Tätä samaa kokemusta on kuvattu elokuvassa Matrix, jossa päähenkilö Neo herää unenomaisessa keinotodellisuudessa. Selkounessa pystyt taivuttamaan fysiikan lakeja oman mielesi mukaan. Voit lentää, pysäyttää luoteja paljailla käsillä tai jopa lyömään taianomaisia iskuja ns. pahoille hahmoille ja voit kutistaa heidät kokoaan (ja tiedän, minulla on outoja unia). Ensimmäinen uni, minkä muistan selkeästi, oli selkouni jonka koin ollessani noin 4-5 vuotias. Unessa odotin äitiäni joka teki ostoksia asuinalueemme kioskissa, kun mörkö ilmestyi. Sen täytyi olla filosofinen mörkö joka oli kiinnostunut moraalisista dilemmoista koska se kertoi että minä saisin päättää seuraavan ruokalajin sen menuunsa; minä tai äitini. Jos en päättäisi kumpi meistä tulee syödyksi, otus söisi meidät molemmat. Äitini, joka oli autuaan tietämätön tästä valinnasta, oli muutaman metrin päässä meistä. Tunsin halvaantuvani. En halunnut tulla syödyksi, eikä toinenkaan vaihtoehto tullut kysymykseen. En ollut koskaan ollut niin hirveässä tilanteessa lyhyen elämäni aikana. Sitten koko tilanne hahmottui minulle: tämä oli liian outoa ja karmeaa ollakseen totta, joten tämän täytyi olla unta. Heräsin hätkähtäen. Tämän jälkeen olen nähnyt muitakin selkounia. Joskus saatan kokea selkounia pari kertaa kuukaudessa, joskus menee vuosikin ilman niitä. Osoittautui että kyky nähdä selkounia vaihtelee suuresti ihmisten välillä. Neurotieteen aikakauslehti Journal of Neurosciences julkaisi äskettäin tutkimuksen jossa määriteltiin ja selvennettiin, ovatko selkounia paljon näkevät henkilöt metakognitiivisilta kyvyiltään samaa tasoa kuin henkilöt jotka eivät näe selkounia. Eli siis hahmottamaan henkistä ja tietoista tilaa paremmin. Tutkimukseen osallistujat täyttivät kyselylomakkeita, jossa heidän tuli arvioida kuinka usein näkevät selkounia, mikä oli unien intensiteetti ja kontrollin aste. Metakognitiivisia kykyjä arvioitiin ja pyrittiin mittaamaan omakuvaa ja itsetietoisuuden tasoa. Mielikuvaharjoituksia käytiin 11

12 läpi valvotuissa olosuhteissa. Tämä koostui kahdesta 11 minuutin osiosta jossa koehenkilöiden tuli arvioida ajatuksiaan ja reaktioitaan ulkoisiin ärsykkeisiin esim. visuaalisiin ja kuultuihin sekä sisäisiin ajatuksiin ja mielikuviin jotka eivät olleet sidoksissa ulkoiseen ympäristöön, esim. miettiä menneitä tapahtumia tai suunnitella tulevia päiviä. Tutkimus osoitti, että paljon ja vähän selkounia näkevien aivoissa oli eroavaisuuksia. Paljon selkounia näkevien henkilöiden aivoissa, harmaan massan volyymi/määrä oli suurempi aivolohkon etuosassa verrattuna koehenkilöihin jotka eivät nähneet selkounia. Tällä aivojen alueella todettiin myös suurempi aktiivisuus tutkimusten aikana, varsinkin heillä jotka näkivät selkounia usein. Tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että selkounet ja metakognitiiviset toiminnot jakoivat samoja mekanismeja erityisesti aivojen aktiivisuutta tutkittaessa. Tätä yhteyttä on aiemmin vain epäilty, muttei koskaan tutkittu hermostollisella tasolla. Tulevat tutkimukset voivat kertoa meille mahdollisuuksista kontrolloida selkounien näkemistä, ja sitä, pystymmekö valveilla ollessamme tekemään mielikuvaharjoituksia joilla voisi parantaa kykyä vaikuttaa selkounien sisältöön. Minä pitäisin selkounista jotka eivät sisältäisi freddykrueger-maisia hahmoja. Lähteet: 1. Scientific American, blogs, Illusion Chasers, The Neuroscience of Lucid Dreams. Alkuperäisen artikkelin kirjoittaja on blogaava tutkija Susana Martinez-Conde (yhteistyössä Stephen L. Macknik). 2. The Journal of Neuroscience, Metacognitive Mechanisms underlying Lucid Dreams short?sid=8a2c d-4cb0b Oletko sinä nähnyt selkounia, tai näetkö niitä usein? Kerro meille kokemuksesi tai mielipiteesi aiheesta - totta vai tarua? Osoitteeseen Uniliitto ry, Sitratori 3, 4. krs tai postiosoitteella; Helsinki LENTOMATKA - CPAP - LAITETTA JA LÄÄKITYSTÄ VAATIVAT SAIRAUDET Suurin osa ihmisistä, joilla on lääkitystä vaativa sairaus, voivat lentää ongelmitta. Joissain tapauksissa on kuitenkin tehtävä joitakin varotoimia, ja joskus pyydämme lääkärin lausunnon. MEDA-LOMAKKEET Kaikissa alla olevissa tapauksissa on jo lentomatkaa varattaessa oltava yhteydessä lentoyhtiöön, jotta se voi ryhtyä tarvittaviin varotoimiin. Toimita MEDIF-lomake (Standard Medical Information Form for Air Travel) lentoyhtiölle viimeistään 72 tuntia ennen matkaa. - Äskettäinen sydäninfarkti - Äskettäiset aivoverenkiertohäiriöt - Äskettäiset vammat - Äskettäiset leikkaukset - Oireita tuottava sepelvaltimotauti - Krooniset keuhkosairaudet - Happihoitopotilaat - Psykoosit - Tarttuvat taudit (tuberkuloosi, kurkkumätä) - Anemia (Hb alle 75 g/l) - Vesirokko rakkulaisessa vaiheessa tartuntavaaran vuoksi. Kuivassa rupivaiheessa matkustus on sallittua. LÄÄKKEET Jos tarvitset lääkitystä lennon aikana tai lentokentillä, muistathan pakata sen käsimatkatavaraasi. Pakkaathan lääkkeet erilliseen pussiin, mieluiten alkuperäisissä pakkauksissaan. Ota mukaan myös resepti ja lääkärintodistus, etenkin jos sairautesi vaatii hoitoa pistettävillä lääkkeillä. Jos lääkkeesi on säilytettävä viileässä, keskustele farmaseuttisi kanssa eri vaihtoehdoista. Valitettavasti emme voi säilyttää lääkkeitä lentokoneen jääkaapeissa. LÄÄKINNÄLLISET LAITTEET Yleensä kaikki happilaitteet ja CPAP-laitteet ovat sallittuja lennoilla, mutta niiden kuljetus edellyttää aina lentoyhtiön hyväksyntää. Jos sinun on sairauden tai muun syyn takia käytettävä happilaitetta jatkuvasti lennon aikana, ota yhteyttä matkustajan lääkäripalveluita tarjoavaan EMA (Emergency and Medical Assistance) Group Oy:hyn (lisätietoa: www. ema.fi) vähintään 48 tuntia ennen lennon lähtöä. Näin saat lääketieteellisen saattajan lennolle. Selvittääksesi happitarpeen, ota lentoyhtiöön yhteyttä. Huomaathan, ettet voi tuoda omaa happilaitetta lennolle. Jos tarvitset jotain muuta lääkinnällistä laitetta lennon aikana, ilmoitathan siitä lentoyhtiölle sähköpostilla hyvissä ajoin ennen lentoa. Jos laite käyttää tiedonsiirtoon radiotaajuuksia (esim. Bluetooth), se on sammutettava lennon ajaksi. Huomioithan, että lentokoneen miehistöllä ei ole mahdollisuutta antaa erityisapua yksittäiselle matkustajalle, sillä heidän vastuullaan on koko matkustamon turvallisuus. Miehistöllä ei ole valtuuksia antaa pistoksia tai lääkkeitä. Lisätietoa lääkityksestä ja lääkinnällisistä laitteista lennolla saat lentoyhtiöiden asiakaspalvelusta. 12

13 13

14 14

15 Valoherkkyys - häiriökö? Monet viettävät aikaa illan viime tunteina tabletilla, tietokoneella tai älypuhelimen parissa. On ollut viitteitä että niiden kirkas valo, erityisesti sininen (eli viileä, kova ) valo saattaa häiritä melatoniinin tuotantoa, kuten toki kirkkaalle valolle altistuminen viimeisenä illalla yleensäkkin vaikuttaisi. Reagoiminen valoille tai väreille on myös yksilöllistä. Sinisen valon suodattimista ei ole ehtinyt olemaan vielä tarkempia tutkimuksia, koska havainnot ovat kohtalaisen uusia. Markkinoilla on jo sinisen valon suodattimia kuten kelmuja ja silmälaseja. Esimerkiksi ladattava ilmaissovellus F.lux muuttaa tietokoneen näytön värilämpötilaa vuorokauden aikojen mukaan. Ohjelmasta voi säätää haluamansa aikavyöhykkeen. Toki auttaa myös yksinkertaisesti himmentää näytön valoja. Ongelmana on myös ehkä vielä valoherkkyyttä enemmän ettei malteta aina lopettaa illasta laitteiden kanssa touhuamista tarpeeksi ajoissa. Käyttäjät vaikuttavat pääosin kohtuullisen tyytyväisiltä flux-sovellukseen; Ohjelma ladattavissa osoitteesta; https://justgetflux.com/ Minulla oli kaksi tietokonetta ja laitoin molemmille koneille flux-ohjelman vuosi sitten. Alkoi haukotuttaa aikaisemmin sen jälkeen. Kyllä tuo toimii. Se vähentää sinisten valvottavien sävyjen määrää illan/yön tullen näytössä. Säädän vaan kirkkauden minimiin niin hyvin tulee uni Tällä näkee kivasti koska aurinko laskee :D En ole kyllä huomannut vielä ainakaan mitään vaikutusta nukahtamiseen. Mulla on käytössä, ja oon hyväksi havainnut Mulla on ollut nyt kuukauden käytössä. En ole huomannut vaikutusta uneen, mutta silmät kyllä tykkää Tässä joku ilta piti laittaa ohjelma pois päältä, koska se muutti liikaa värejä Lisää aiheesta mm; hs.fi hs.fi uta.fi terve.fi mtv.fi Hyvää kesää 15

16 TEMPUR tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät! Elämäsi parhaat unet ja ihanampi arki Patja ja tyyny yhdessä luovat nukkumisergonomian. Tarkista patjan kunto säännöllisesti, etenkin jos koet uniongelmia tai niska,- hartia sekä selkäkipuja. Tyyny tulisi vaihtaa jopa 1-3 vuoden välein. Hyödynnä TEMPURin ajankohtaiset tarjoukset ja laita nukkumisergonomiasi kuntoon. VUODETARJOUS! esim. TEMPUR Flexible Base-vuode sis. 19 cm paksu patja, 118 arvoinen jalkasarja. Kuvan pääty ei sisälly hintaan. 160 x 200 cm 2644,80 (3306 ) Runko valmistettu Suomessa TEMPUR Cloud -patjat houkuttelevat nukkujan syleilyynsä ylellisellä pehmeydellään. Lepäät kuin höyhenillä mutta nautit samalla ergonomisesti parhaasta tuesta selälle ja koko keholle. PATJATARJOUS! esim. TEMPUR Cloud-patjat alkaen 19 x 80 x 200 cm 999,20 (1249 ) 20% Uusi TEMPUR Breeze tyyny haihduttaa ylimääräistä kosteutta tarjoten raikkaamman nukkumiselämyksen. EasyClean -tyyny on helppohoitoinen ja pestävä uutuustyyny. 3 eri korkeutta. TYYNYTARJOUS! TEMPUR Breeze tai EasyClean-tyynyt 60x50 cm 149,60 (187 ) UNILIITTO JÄSENETU -tarjous Jäsenetutarjoukset voimassa asti. Tilaamalla TEMPUR-tuotteet Uniliiton kautta tuet yhdistyksen toimintaa! Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja (TEMPUR maksaa toimituskulut) TEMPUR Flexible Base -vuode 90x200 cm (1783 ) 1426,40 TEMPUR Flexible Base -parivuode 160x200 cm (3306 ) 2644,80 Uniliitto maksaa postimaksun Hinta sis. rungon mustalla huonekalukankaalla, TEMPUR-patjan sekä jalkasarjan, korkeus 12 cm tai 19 cm (arvo 59 ). Pääty lisäosana alk. 335 (90x200 cm), parivuoteeseen alk Valitse jalkakorkeus 12 cm tai 19 cm (rasti ruutuun) TEMPUR-patja 19x90x200 cm (1249 ) Original Cloud 999,20 TEMPUR Breeze-tyyny (187 ) 149,60 TEMPUR EasyClean-tyyny (187 )149,60 Soft Medium Firm Soft Medium Firm Uniliitto ry Vastauslähetys Tunnus Vastauslähetys TEMPUR asiakaspalvelu puh. (09) Olen jäsen Liityn jäseneksi NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO:

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

SISÄLTÖ: Kliinisen neurofysiologian osaston henkilökunta. Anne Hjort Ullamari Vienonen. Valokuvissa Eetu 4v isänsä kanssa

SISÄLTÖ: Kliinisen neurofysiologian osaston henkilökunta. Anne Hjort Ullamari Vienonen. Valokuvissa Eetu 4v isänsä kanssa SISÄLTÖ: TERVETULOA KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN OSASTOLLE 3 MITÄ TEHDÄ ENNEN KUIN TULET TUTKIMUKSENN 4 EEG ELI AIVOSÄHKÖTUTKIMUS 7 AIVOT OHJAAVAT SINUA 8 EETU JA NALLE EEG:SSÄ, MITÄ MEILLÄ TAPAHTUU 9 KARTTA

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Nettiriippuvuustesti (IAT)

Nettiriippuvuustesti (IAT) Nettiriippuvuustesti (IAT) Milloin voidaan puhua nettiriippuvuudesta? Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia ja vaihtelevia. Nettiriippuvuudessa ei ole kyse yksinomaan netissä käytetystä ajasta. Oleellisempaa

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon

Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon Finlandia-talo 6.5.2015 Kari Rantanen Työterveyslääkäri, psykoterapeutti 6.5.2015 1 Mitä työuupumus on? Kuka määrittelee työuupumuksen?

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Yksinasuvan seniorin turvapalvelu. Mielenrauhaa lapsilleni ja minulle

Yksinasuvan seniorin turvapalvelu. Mielenrauhaa lapsilleni ja minulle Yksinasuvan seniorin turvapalvelu Mielenrauhaa lapsilleni ja minulle Anna läheisillesi mahdollisuus auttaa sinua hädän tullen Emfit QS turvapalvelu antaa senioreille mahdollisuuden turvallisempaan yksin

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset

Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset Unijoogakurssi 12.2.2008 Olli Erjanti, FM 12.2.2008 Unijooga (c) Olli Erjanti 2008 1 Tiibetiläinen unijooga "Tarkastele unikokemustasi huomataksesi oletko todella

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot