1. Vammaisratsastuskomitean puheenjohtaja Nina Halme avasi lajiseminaarin klo

Transkriptio

1 Muistio vammaisratsastuksen lajiseminaari Vammaisratsastuskomitean puheenjohtaja Nina Halme avasi lajiseminaarin klo Vammaisratsastuksen valmennusjärjestelmä (kts. myös liitetiedosto) SRL:n urheilujohtaja Aki Ylänne esitteli vammaisratsastuksen valmennusjärjestelmän sekä kertoi vastuualueista. Aki vastaa maajoukkuetoiminnasta ja valmentajista. Yleisesti ottaen ratsastuksella on toimiva valmentajakoulutusjärjestelmä, ja valmentajilla on hyvät perustaidot. Sen sijaan valmentajista vain pienellä osalla on riittävää osaamista viedä ratsastajia huippu-urheilutasolle saakka. Hyvää on, että osaamista ratsastuksen eri lajeista voidaan hyödyntää yleisesti lajin hyväksi. Tänä vuonna valmennuksen tähtäin oli paralympialaisissa, jossa menestys oli hyvää; ennakkoodotuksien sekä ratsastajien tason mukaista. Suurin paralympialaisiin liittyvä ongelmia oli erittäin huono karsintajärjestelmä, joka on tunnistettu myös kansainvälisellä tasolla. Toivottavaa on, että tulevaisuudessa se huomioi määrää enemmän kilpailutuloksien laatua. SRL:n paralympiaryhmään valitsemisen tasorajana voidaan pitää sitä, että liitto esittää ratsastajaa paralympiakomiten valmennustuen saajaksi. Ensi vuonna ryhmään kuuluu Katja Karjalainen ja Jaana Kivimäki. Tällä hetkellä paralympiaryhmälle on haussa vastuuhenkilö, joka koordinoi toimintaa lajin sisällä ja hoitaa muun muassa tehtävään liittyviä paperitöitä. Maajoukkuevalmennuksen toteutukseen on valmius, jos löytyy lisää kriteerit täyttäviä ratsastajia. Kaikki maajoukkuetoiminta tähtää kansainväliseen toimintaan ja siellä menestymiseen. Pelkkä halukkuus kansainväliselle tasolle ei riitä, vaan pitää olla myös edellytyksiä kv-tasolla kilpailemiseen. Ennen kansainvälisiä kilpailuja näyttöjä pitää kuitenkin antaa kotimaassa. Perusvalmennusleirit tähtäävät kotimaan kilpailutoimintaan. Perusvalmennuksen hoitajiksi valitut valmentajat ovat tälle tasolle riittävän osaavia, pystyvät viemään ratsastajia eteenpäin PM-tasolle saakka. Valmentajien osaamistaso on vastaava kuin muissakin lajeissa. Perusratsastusvalmennukseen voidaan perustaa oma ryhmä kilpaileville, jos sille tarvetta. Käytiin läpi liiton tukitoimet vammaisratsastuksen valmennukseen ja kilpailemiseen. Paralympiakomitean valmennus- ja kilpailutuki (n e) on käytetty suurimmaksi osaksi kansainvälisen kilpailutoiminnan tukemiseen ( e). Loput on käytetty muun muassa henkisen valmentajan kuluihin.

2 Vuosi 2013 on paralympialaisten kannalta välivuosi, sillä ensimmäiset tulokset Rion paralympialaisiin kerätään vuonna Muutama vuosi sitten oli ongelmana, että kilpailtiin vain kotimaassa, eikä kiinnostusta ollut kansainväliseen kilpailemiseen. Nyt ongelma on päinvastainen eli haluttaisiin kilpailla vain kansainvälisellä tasolla, kun taas kotimaan kilpailuihin ei riitä osallistujia. Paralympiakomitean Nuorten ryhmä toimii varsin itsenäisesti. Valitettavasti toistaiseksi ei ole löydetty tälle ryhmälle toimivaa käytännöntoteutustapaa. Monen urheilulajin yhteisvalmennustapahtumat eivät aina istu ratsastukseen, koska ratsastuksen suorituspaikat ovat usein kaukana valmennuskeskuksesta ja niistä seuraavat matkat vievät aikaa muusta yhteisestä ohjelmasta. Kilpailuun tarvitaan riittävästi osallistujia, jotta kilpailu on taloudellisesti kannattava. Tämän takia vammaisratsastuskilpailut kannattaa järjestää kouluratsastuskilpailujen yhteydessä tai varmistua riittävästä osallistujamäärästä muulla tavoin. Kysymyksiä: Miten Urheilufoorumissa esitelty Talent-program soveltuu vammaisratsastukseen? Aki: Vammaisratsastuksessa ikärakenne ei ole niin merkityksellinen, mutta muuta sovellettavaa löytyy otsikkotaso soveltuu kaikille. Kotimaassa ensi vuonna järjestettävät PM-kilpailut? Miten ratsastajat sinne valitaan/valmennetaan? Aki: Tilanne selkiytyy, kun tiedetään järjestetäänkö kisat kansainvälisinä vai kansallisilla säännöillä; päätös tulossa 5. joulukuuta. PM-kisoihin valitaan kolmen hengen joukkue. Paralympiaryhmän ratsastajat ovat runkona, jos heillä on hevoset kunnossa. Kansainvälisiä tuloksia ei tarvitse lähteä hakemaan kilpailunäytöiksi. Vammaisratsastuskomitean jäsen Marja Mikola täydensi Akin vastausta siten, että näytöt PM-kisoja varten syntyvät tulevista kilpailuista, koska kenelläkään ei ole näyttöjä kotimaan vammaisratsastuskilpailuista parin viime vuoden ajalta. Miten huomioidaan avoimen puolen kilpailutulokset? Aki: Avoimien kotimaan kilpailujen tulokset tullaan huomioimaan. Vastuu tuloksien toimittamisesta

3 liitolle, on ratsastajalla. Vammaisratsastuskomitean jäsen Marja täydensi, että kuitenkin on huomioitava myös ratsastajat, jotka eivät voi kilpailla avoimissa kilpailuissa. Pitäisikö toimintaa tehdä pidemmällä tähtäimellä? Aki: 4-vuotissuunnitelma kohti Rioa on olemassa. Halutessa suunnitelmaa voidaan käydä läpi pienemmällä porukalla. Kysymys: Miten voitaisiin hyödyntää Paralympian nuorten ryhmää? Aki: Yhteistyö paralympiakomitean kanssa ei ole ollut kovin toimivaa: esimerkiksi tietoa ryhmän leireistä ei tule SRL:lle. 3. Esittelykierros Käytiin läpi lyhyt esittelykierros. Lajiseminaarissa oli läsnä yhteensä 17 osallistujaa. 4. Kotimaan kilpailusääntöjen ja kilpailujärjestelmän uudistaminen SRL:n lajivastaava Merja Alasjärvi esitteli parhaillaan käynnissä olevan työn suuntaviivoja. Sääntöjen päivittäminen on työn alla, vielä ei ole mitään hyväksytty tai lopullisesti päätetty. Uudet säännöt astuvat voimaan alkaen. Tavoitteena on sisällyttää kehitysvammaisten säännöt vammaisratsastuskilpailujen sääntöihin ja poistaa nykyisistä säännöistä ne kohdat, jotka löytyvät jo joko yleisistä tai kouluratsastussäännöistä. Tämän jälkeen entistä tiivistetymmät vammaisratsastuksen säännöt voidaan laittaa liitteeksi kouluratsastussääntöihin. Näin ei tule myöskään nimiongelmaa tai muuta sellaista, jos lajikirjo tulevaisuudessa laajenee esimerkiksi estetai lännenratsastukseen tai vaikkapa valjakkoajoon. 5. Kotimaan kilpailusääntöjen ja kilpailujärjestelmän uudistaminen Jatkossa on vain vammaisratsastuskilpailuja, ei enää omia kilpailuja kehitysvammaisille ja muille vammaisratsastajille. Tästä seuraa se, että ratsastajia tulee 8 eri ryhmään. Kaikille kilpailijoille tulee samanlainen kilpailukortti. Kilpailujärjestelmää on suunniteltu kolmiportaiseksi. Karsiutuminen ylöspäin vaatii tietyn tasoisia tuloksia. Ensi toukokuulle on suunnitteilla kaksi kilpailua, jotka ovat tällä hetkellä samalle viikonlopulle tilannetta selvitellään.

4 Merja esitteli mietintävaiheessa olevan Netticupin eli vammaisratsastuksen kilpailusarjan, jossa ratsastajat voisivat kerätä tuloksia lähellä omaa harrastuspaikkaansa, esimerkiksi seurakilpailujen yhteydessä ratsastamalla radan kilpailun ulkopuolisena osallistujana. Aihe herätti runsaasti keskustelua: Millä tavoin tulokset ovat vertailukelpoisia? Osaavatko koulutuomarit tuomaroida vammaisratsastajia? Mitä hyötyä cupista on? Mitä ohjelmat voisivat olla? 6. Kehitysvammaisten valmennus- ja kilpailutoiminta Vammaisratsastuksen lajikomiteassa kehitysvammaisten ratsastajien toimintaa järjestävä Marja Mikola esitteli tämän vuoden valmennus- ja kilpailutoimintaa. Määrällisesti kehitysvammaiset ovat vammaisratsastuksessa suurin ryhmä. Kehitysvammaisten toiminta on aiemmin kuulunut Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n alaisuuteen, mutta on nyt integroitu osaksi lajiliittojen toimintaa. Integrointi on sujunut hyvin. Aluksi käytiin keskustelua nykyisessä järjestelmässä olevista eroista kehitysvammaisten ja vammaisratsastajien välillä. Muun muassa kehitysvammaisten kilpailut käydään aina lainahevosilla, joten on tärkeää oppia ratsastamaan erilaisilla hevosilla. Ensi kaudelle on tulossa kuusi leiriä. Kaksi leireistä on pakollisia, ja ne järjestetään keväällä ja syksyllä. Niillä ei ole leirin päätteeksi kilpailuja. Kehitysvammaisten omia leirejä on lisäksi neljä, ja niiden lopuksi on yleensä järjestetty ratsastuskilpailut, mutta niiden järjestäminen ei ole pakollista. Periaatteessa kehitysvammaisten leirit ovat kaikille avoimia. Tarkempi aikataulutus ensi vuodesta valmistuu tämän vuoden puolella. Jatkossa ei ole enää kokonaan tuettuja leirejä, vaan tuki jyvitettäisiin kaikkiin leireihin. Keskustelua käytiin myös muun muassa seuraavista aiheista: - Voidaanko vammaisratsastuskilpailut yhdistää kaikille avoimiksi? Riittävätkö lainahevoset? - Jatkossa voidaan lainahevoskisoja järjestää hevosten käytettävyyden takia vain oppilaitoksissa? - Jokainen voisi yksissä kilpailuissa osallistua vain yhteen luokkaan? Ajatus sai kannatusta. 7. Aluetoiminta Vammaisratsastuksen lajikomitean vpj. Anneli Hämäläinen esitteli komitean kokoonpanon, käsitteitä, koulutuksen, viime keväänä SRL:n jäsentalleille ja seuroille järjestetyn kyselyn tuloksia sekä SRL:n kahdeksan alueen toimintaa. Alueiden lajivastaavat nimeää SRL:n alue. Lisäksi alueilla, joilla ei ole nimettyä vastaavaa, toimii yhteyshenkilöitä. Alueiden vastaavat kokoontuvat 1-2 kertaa vuodessa.

5 Tänä vuonna alueet ovat järjestäneet kaksi onnistunutta vammaisratsastuspäivää. Keski-Suomen päivässä syksyllä oli n. 100 osallistujaa. Talli, jossa tapahtuma järjestettiin, innostui vammaisratsastuksesta niin paljon, että alkoi tarjota vammaisratsastuksen talutustunteja. Pohjanmaalla puolestaan järjestettiin Vammaisratsastusohjaajien treffit, jotka myös saivat hyvän vastaanoton. Pohjanmaalla on koulutettuja ohjaajia 14, joista paikalla oli 9. SRL:n toimistolta Hanna Talvitie jutteli hevostaidoista. Hevoskerhoille on tarjolla paljon materiaaleja sekä koulutusta. Samat opit ja materiaalit soveltuvat myös erityisryhmien käyttöön. Tarvittaessa tallille voidaan myös räätälöidä oma, erityisryhmien toimintaan suuntautunut koulutus. Käytiin keskustelua miten hevostaitoja tällä hetkellä edistetään vammaisratsastajien parissa, ja keskustelu vahvisti käsitystä, että keinot ovat varsin samanlaiset kuin muillakin. Mietittiin yhdessä myös kilpailulupakäytäntöä, jossa on suuria talli-, seura- ja aluekohtaisia eroja. Vammaisratsastukselle mietitään omat lajikysymykset aluelupakokeen yhteyteen. 8. Lajikomitean toiminta Nina Halme esitteli komitean toiminnan: Vammaisratsastuskomitean vastuualue on muita lajikomiteoita laajempi, sillä se pitää sisällään myös harrastetoimintaa, muuta kuin toimihenkilökoulutusta kotimaan valmennus- ja kilpailutoiminnan lisäksi. Käytiin läpi myös vammaisratsastuksen strategia (kts. liitetiedosto). Käytiin läpi ensi vuoden toimintasuunnitelmaa, johon kuuluu mm. - Esteettömyys ja saavutettavuus - Materiaalikansio nettiin - Hyväksytty Kaikille avoin tallin kriteerit - Ohjaajakoulutus (alkaa 2013) - Käsitteet selvemmäksi seminaarin jatko (Tampereen Hevosmessujen yhteydessä) - Lajiin liittyvän lisäkoulutuksen kehittäminen valmentajille/koulutuomareille - Apuvälinemessut Tampereella - Vammaisratsastusleirit keväällä ja syksyllä Lajiseminaarin osanottajilta tuli toiveita tiedotukseen: - jo menneet asiat pois nettisivuilta

6 - tiedotus ajan tasalla ja riittävän nopeaa (esimerkkeinä parannettavasta tiedotuksesta Harjun leiri sekä kehitysvammaisten leirikutsut) - lisätä kehitysvammaisten leirit/valmennusleirit/valmennukset/kilpailut - sähköinen infokirje kuukausittain: mitä on tapahtumassa. Listalle saisi ilmoittautua. Kirjeessä tulevista tapahtumista, kilpailutuloksia, ajankohtaisista asioista. - Kilpailukutsut julkaistaan riittävän ajoissa - Vammaisratsastuksen harjoituskilpailuiden kutsuja liiton nettisivuille Lajiseminaari tulee olemaan vuosittainen ja siellä voi ehdottaa komiteaan uusia jäseniä. SRL:n hallitus valitsee komitean joulukuun kokouksessaan. Komiteasta erovuoroisiksi oli ennen lajiseminaaria arvottu Anneli Hämäläinen ja Marja Mikola, jotka olivat valmiita jatkamaan tehtävässä. Näin ollen vapautuvat vastuualueet ovat aluetoiminta sekä kehitysvammaisten toiminta. Lajiseminaarin osallistujat saivat nimetä komitean uusiksi jäseniksi vapaasti henkilöitä, jotka ovat antaneet siihen suostumuksen. Komitean kokoa on mahdollista kasvattaa haluttaessa yhdellä jäsenellä. Lopullisen kokoonpanon vahvistaa SRL:n hallitus järjestettävässä kokouksessaan. Nina esitteli osa-alueet, joihin osaamista tarvitaan: aluetoiminta ja kehitysvammaisten toiminta. Ehdotukset aluetoiminnan vastuualueelle: Nina Kivimäki Anneli Hämäläinen Mari Varonen Ehdotukset kehitysvammaisten toiminnan vastaavaksi Marja Mikola Lisäksi ehdotettu, mutta kieltäytyneet: Kirsi Rasinen, Maritta Enqvist, Tarja Altomaa. Ehdotukset komitean uudeksi lisäjäseneksi Katja Karjalainen Jaana Kejonen Mari Varonen Milla Saarikko Nina Kivimäki Komitean jäsenistä järjestettiin neuvoa antava äänestys aluetoiminnan vastuualueelle sekä komitean uudeksi lisäjäseneksi, koska niihin oli tarjolla useampia ehdokkaita. Eniten ääniä aluetoiminnan vastuualueelle sai Nina Kivimäki ja lisäjäseneksi Katja Karjalainen.

7 Matti Kuusen johdolla on perustettu työryhmä Tavat ja taidot takaisin. Lajiseminaarissa tuli ehdotus, että Nina Kivimäki nimetään työryhmään vammaisratsastuksen edustajaksi. Ehdotus sai kannatusta. Asia viedään käsittelyyn vammaisratsastuskomitean joulukuun kokoukseen. 9. Nina Halme päätti lajiseminaarin noin klo