Selvyyttä sykkyröihin mettäterapiassa. Toipumisen kuvia ja tarinoita. Kuntoutujat arvostavat vertaistukea. Päihdetyön erikoislehti 2 n 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvyyttä sykkyröihin mettäterapiassa. Toipumisen kuvia ja tarinoita. Kuntoutujat arvostavat vertaistukea. Päihdetyön erikoislehti 2 n 2014"

Transkriptio

1 Selvyyttä sykkyröihin mettäterapiassa Toipumisen kuvia ja tarinoita Kuntoutujat arvostavat vertaistukea Päihdetyön erikoislehti 2 n 2014

2 2 n 2014 Päihdetyön erikoislehti 22 6 Tiimi Päihdetyön erikoislehti, 50. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN Julkaisija A-klinikkasäätiö, Maistraatinportti 2, Helsinki, p. (09) , fax (09) Päätoimittaja Aino Majava, Toimitussihteeri Auli Saukkonen, Ulkoasu Katriina Iho Toimitusneuvosto Marja Holmila (pj.), Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Kaija Seppä, Kaarlo Simojoki, Teemu Tiensuu, Jouni Tourunen Tilaukset & osoitteenmuutokset A-klinikkasäätiön keskustoimisto, toimistonhoitaja p. (09) , Tilaushinta 25 euroa/vuosi Ilmoitukset Auli Saukkonen, Painopaikka Esa Print Kannen kuva Goiakkanashankkeen työntekijä Ellen Anne Labba verkkoja selvittelemässä. (Kuva: Anne-Maria Näkkäläjärvi) Pääkirjoitus: Oman elämänsä raivaajat Aino Majava 3 LYHYESTI 4 Mettäterapia: luonnonläheistä päihdetyötä saamelaisalueella Anne-Maria Näkkäläjärvi Ellen Anne Labba Lydia Heikkilä 6 Kysely: Asunto kuuluu myös päihteidenkäyttäjille 12 Katainen: Suomi ilman tupakkaa Anu Katainen 13 Hyviä tuloksia Oulunkylän ensikodin kuntoutuksesta 14 Ne on niitä huonoja vanhempia 15 Työ ja Tekijä: Kaarlo Simojoki Auli Saukkonen 16 Tieteen kentiltä 20 SARVANTI: Psykiatria taipui sodassa Tapani Sarvanti 21 Toipumisen tiellä 22 FattaluutA: Sosiaaliviraston aulassa Annika Kokkonen 25 Tutkittua: Toiminta ja vertaistuki tärkeitä kuntoutuksessa Teemu Kaskela Misha Henriksson Jouni Tourunen Tuuli Pitkänen 26 Päihdekuntoutujat jäävät katveeseen aikuissosiaalityössä 28 KIRJAT: Enemmän pohdittavaa Markus Sjöholm 29 kuin valmiita vastauksia Huumeongelmasta maltillisesti Kirsi Utoslahti 30 Henkireikä: Juokseminen lataa akkuja Joni Söderman 31 2 Tiimi 2 n 2014

3 PÄÄKIRJOITUS AINO MAJAVA Oman elämänsä raivaajat Shoppailusta on tullut kaikenikäisille tapa hakea elämyksiä ja vaihtelua. Monia jatkuva tavaran haaliminen ahdistaa, muttei sitä silti pysty lopettamaan. Rahaa saattaa kulua yli varojen ja komerot pursuavat. Elämme yltäkylläisyyden maailmassa, jossa toisten ihmisten arkisen kamppailun seuraamisesta on tullut viihdettä. Televisiossa velkaneuvojat neuvovat talousvaikeuksissa olevia ja lihavat punnertavat personal trainerien piiskaamina. Yksi on hamstrannut ruokaa, toinen liikaa lemmikkejä. Sotkuisia kämppiä tyhjennetään ja siivotaan talkoilla. Herkut kaivetaan esiin piiloista ja heitetään pois. Mainostauoilla yleisöä kannustetaan ostamaan lisää ruokaa ja tavaraa. Moni rentoutuu iltaisin nettikaupoissa kiertelemällä. Samalla voi kulua useampi lasillinen viiniä. AMMATTIJÄRJESTÄJÄKSI opiskeleva Eveliina Lindell väittää Go Lightly -blogissaan, että tavarasta on tullut uusi läski. Kuten liikakiloja, myös turhaa kamaa kertyy kuin varkain, sitä häpeillään ja piilotellaan. Ylimääräisestä eroon pääseminen lisäisi hyvinvointia, se tiedetään. Mutta käytännössä muutos tuntuu vaikealta toteuttaa. Myös informaatioähky tukkoinen sähköposti ja pöydät valtaavat paperikasat kuormittavat yhä useampia. Tietoa voi haalia loputtomiin, eikä valmista tule. Ilmiöön liittyen on syntynyt uusia käsitteitä, kuten älypuhelinaddiktio tai some-riippuvuus. Vastaliikkeenä esiin on noussut mindfullness, jossa pyritään elämään hetkessä ja keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. HYVINVOINTI ON usean tekijän summa. Kun asiat eivät suju, se voi näkyä monella eri tavalla. Tavarariippuvuuden taustalla voi olla surua tai mielenterveyden ongelmia. Painolasti voi olla kaikkien nähtävillä tai kahlittuna kaappeihin ja kansioihin. Lindellin edustama ammattijärjestäjien (professional organizers) ammattikunta puhuu raivaamisesta. Se tarkoittaa sekä tarpeettoman heittämistä pois että tarpeellisen järjestämistä uudelleen järkevästi. Tätä periaatetta olisi hyvä soveltaa muillakin elämänalueilla kuin kodin siivouksessa. Pitäisikö meidän siis puhua laajemmin elämänhallinnasta erilaisten oireiden hoitamisen ja riippuvuuksien luokittelun sijaan? Mitkä asiat edistävät hyvinvointiasi? Ja mikä on kuormaa, josta olisi parempi hankkiutua eroon? Kuten liikakiloja, myös turhaa kamaa kertyy kuin varkain. Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: 2 n 2014 Tiimi 3

4 Scanstockphoto Lyhyt ja pitkä terapia vaativat terapeutilta eri ominaisuuksia Lyhyet ja pitkät psykoterapiat edellyttävät erilaisia ominaisuuksia terapeutilta, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus. Psykologian maisteri Erkki Heinonen selvitti väitöksessään psykoterapeuttien ammatillisten ja henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutusta potilaiden kanssa muodostuviin yhteistyösuhteisiin ja terapian tuloksellisuuteen. Tutkimustulosten mukaan psykoterapeutin aktiivinen ja tilanteeseen tarttuva vuorovaikutustyyli oli hyödyllinen erityisesti lyhyissä, noin puoli vuotta kestäneissä terapioissa. Harkitseva, varovainen ja hienotunteinen vuorovaikutustyyli osoittautui hyödyllisemmäksi pitkässä, noin kolme vuotta kestävässä terapiassa. Erkki Heinonen: Therapists professional and personal characteristics as predictors of working alliance and outcome in psychotherapy. Tutkimus 123, THL Myös internetissä. Arto Liiti Kettil Bruun -palkinto Terttu Utriaiselle Neljästoista Kettil Bruun -palkinto on myönnetty Terttu Utriaiselle, joka toimii Lapin yliopiston rikosoikeuden professorina. Utriainen tunnetaan tieteen yhteiskunnallisen roolin korostajana. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi henkilölle tai ryhmälle, joka on tuonut uusia merkittäviä tiedollisia virikkeitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Janne Paanasesta YAD:n toiminnanjohtaja Kelan kuntoutusta sai jo lähes suomalaista Kelan kuntoutus on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Kelan järjestämää kuntoutusta sai viime vuonna lähes henkeä. Määrä kasvoi 8,5 prosentilla vuoteen 2012 verrattuna. Yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen ovat mielenterveyden ongelmat. Ne syrjäyttivät tuki- ja liikuntaelinten sairaudet kuntoutuksen yleisimpänä sairauspääryhmänä 1990-luvun lopulla. Mielenterveyskuntoutujien määrä lähes kaksinkertaistui vuosina Kelan yleisin kuntoutustoimenpide on aikuisten psykoterapia, johon osallistui viime vuonna henkeä. Janne Paananen on aloittanut 1.3. Youth Against Drugs ry:n (YAD) toiminnanjohtajana. Paanasella on pitkä YADhistoria, viimeksi hän on toiminut projektityöntekijänä nuorten verkko-ohjattua vapaaehtoistoimintaa koordinoivassa Street Team -hankkeessa. Yhdistyksen aiempi toiminnanjohtaja Rosita Juurinen siirtyy uusien haasteiden pariin. 4 Tiimi 2 n 2014

5 Lyhyesti Pakka-mallista uusia materiaaleja Pakka-toimintamallia esitellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa käsikirjassa ja verkkomateriaalissa. Niissä kuvataan toimintamalli käytännössä ja tarjotaan ideoita toiminnan käynnistämiseen ja koordinointiin. Pakka on tutkitusti tehokas, yhteisöllinen keino alkoholihaittojen paikalliseen ehkäisyyn. Toimintamallin kehittäminen alkoi kymmenen vuotta sitten ja sitä on onnistuneesti sovellettu eri puolilla Suomea. Kun perinteinen ehkäisevä päihdetyö on keskittynyt kysynnän ehkäisyyn, Pakka-mallissa puututaan alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuuteen. Raija Fors ym.: Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy Käsikirja yhdessä toteutettavaan Pakka-toimintamalliin. THL Myös internetissä. VerkkoPakka THL:n Neuvoa-antavat -verkkopalvelussa: Käsikirja kenttätyöstä Eurooppalaisessa PrOWfileprojektissa on julkaistu käsikirja, jossa esitellään etsivää työtä tekevien ammatillista profiilia ja työn sisältöä. Suomesta projektissa on ollut mukana Helsingin Vinkki. Käsikirja on ladattavissa nettisivulta > Kenttätyö. Professional Profile of the Outreach Worker in Harm Reduction. PrOWfile Project Peliklinikka jatkaa monitoimijahankkeena Auli Saukkonen Viidennes korvaushoitopotilaista terveyskeskuksissa Valtaenemmistö eli 66 prosenttia korvaushoidossa olevista oli kuntouttavassa korvaushoidossa ja haki korvaushoitolääkkeensä hoitoyksiköstä. Apteekkisopimuksella lääkkeensä haki 7 prosenttia. Haittoja vähentävässä korvaushoidossa oli 24 prosenttia potilaista. Tiedot käyvät ilmi sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksestä, joissa tutkittiin opioidiriippuvuuden lääkkeellisen vieroitus- ja korvaushoidon tilannetta Potilaista kaksi kolmasosaa oli hoidossa päihdehuollon erityispalveluissa ja viidesosa terveyskeskuksissa. Korvaushoitolääkkeenä käytettiin yleisimmin buprenorfiinin ja naloksonin yhdistelmävalmistetta (58 %) ja toiseksi yleisimmin metadonia (38 %). Potilaista 4 prosenttia sai pelkkää buprenorfiinivalmistetta. Opioidiriippuvuuden lääkehoidossa oli marraskuun 2011 lopussa potilasta. Tiimin numerossa 1/2014 kerrottiin Peliklinikan siirtyneen osaksi HUS-kuntayhtymää tämän vuoden alusta lukien. Peliklinikka ei kuitenkaan ole siirtynyt HUSiin, vaan sinne ovat siirtyneet ainoastaan Peliklinikkaa hallinnoiva Pääkaupunkiseudun sosiaa lialan osaamiskeskus Socca ja Soccaan työsuhteessa olevat Peliklinikan työntekijät. Peliklinikka säilyy edelleen viisivuotisena ( ) monitoimijahankkeena. Peliklinikan hankekumppaneita ovat Soccan lisäksi Helsingin ja Vantaan kaupungit, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Sosiaalipedagogiikan säätiö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2 n 2014 Tiimi 5

6 ANNE-MARIA NÄKKÄLÄJÄRVI, ELLEN ANNE LABBA & LYDIA HEIKKILÄ Mettäterapia: luonnonläheistä päihdetyötä saamelaisalueella Mettäterapia on saamelaiseen kulttuuriin ja elämänmuotoon sovitettu päihdetyön menetelmä. Siinä käytetään apuna luontoa. Saamelaisen päihdetyön historia Suomessa on hyvin nuori. Saamenkielisiä päihdetyön menetelmiä, jotka ottavat huomioon saamelaiskulttuurin erityispiirteet, on alettu kehittää vasta viime vuosina. Saamenkielistä palvelutarjontaa on edelleen vähän. Saamelaisalueen kunnissa on muutamia saamenkielisiä terveydenhoitajia, mutta terapiapalveluja ei saa saamen kielellä. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa virassa toimiva saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä Suomessa aloitti työnsä Enontekiön kunnassa vuonna Saamelaisella päihdetyöllä on monia haasteita. Tarvitaan hoitomenetelmiä, joissa työntekijä ja asiakas toi- 6 Tiimi 2 n 2014 Anne-Maria Näkkäläjärvi

7 > > > 2 n 2014 Tiimi 7

8 Mettäterapian toiminta-ajatus Itsetuntemuksen ja itseymmärryksen lisääminen. Oman päihteidenkäytön tunnistaminen ja tietoisuus päihteidenkäyttöä laukaisevista tekijoistä. Päihteistä irtaantumista edistävien ja estävien tekijäiden havaitseminen ja tunnistaminen. Vaihtoehtoisten toimintatapojen löytäminen muutoksessa kohti päihteetöntä elämää. mivat yhteiseltä kieli- ja kulttuuritaustalta sekä samankaltaisen arvo- ja ajatusmaailman pohjalta. Kynnys lähteä päihdehoitoon on korkea, jos hoitopaikka sijaitsee kaukana. Palveluja tulisi tarjota omassa ympäristössä ja omalla kielellä, jolloin korjaava työ myös vaikuttaa paremmin asiakkaan arkeen. Tarvitaan lisää saamenkielisiä ja saamelaiskulttuurin tuntevia ammattitaitoisia työntekijöitä sekä saamenkielistä päihdeviestintämateriaalia. Myös tutkimustietoa tarvitaan kehittämisen tueksi. puolivuosittain. Tavoitteena on kehittää myös vertaistukea. Vahvuuksien etsimistä ja löytämistä Mettäterapian teoriapohjan muodostavat kognitiivinen käyttäytymisterapia ja voimavarakeskeisyys. Tavoitteena on auttaa asiakkaita löytämään heille tärkeitä ja terveellä pohjalla olevia elämänsisältöjä ja -valintoja, asettamaan Leirejä luonnon helmassa Mettäterapia on SámiSoster ry:n Saamelaiset voimavarat päihdetyöhön Sámi vugiinfábmuid gárrenávvnasbargui -hankkeen (RAY), Enontekiön kunnan ja PaKastehankkeen (Kaste) yhteistyönä kehittämää ja toteuttamaa saamelaiskulttuurisensitiivistä sosiaalisesti kuntouttavaa pienryhmätoimintaa asiakkaille, joilla on alkoholiongelmia. Avopalvelumuotoista menetelmää on rakennettu soveltamalla erilaisissa kuntoutusmuodoissa käytössä olevia harjoitteita sopiviksi paikallisiin olosuhteisiin ja kohderyhmän elämäntilanteisiin. Mettäterapia-toiminnan taustalla on SámiSoster ry:n ja Sininauhaliiton Goaikkanas/Tippa humalajuomisen vähentäminen -hanke ( ). Siinä hahmotettiin saamelaisalueen päihdetyön toimintamalli, käynnistettiin kulttuurisensitiivisten päihdetyömenetelmien kehittäminen ja tuotettiin pohjoissaamenkielistä päihdemateriaalia. Saamen kielellä ei saa terapiapalveluja. Mettäterapia-toiminta koostuu neljästä vuoden mittaisen jakson aikana toteutettavasta leiristä. Leireillä ollaan intensiivisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa viisikin vuorokautta peräkkäin. Niiden välillä pidetään tiiviisti yhteyttä puhelinringin ja suljetun facebookryhmän välityksellä. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä tai järjestetään yksilötapaamisia. Vuoden hoitojakson jälkeen toiminta jatkuu jälkihoitoryhmän tapaamisina 8 Tiimi 2 n 2014 Anne-Maria Näkkäläjärvi

9 tulevaisuuden tavoitteita sekä tukea muutosprosessissa kohti päihteetöntä elämää. Leirijaksojen aikana pyritään ryhmä- ja yksilötyön keinoin ja harjoitteiden avulla lisäämään asiakkaan itseymmärrystä omassa elämässä tärkeistä asioista. Pyrkimyksenä on auttaa asiakkaita tunnistamaan ja löytämään henkilökohtaisia vahvuuksiaan. Tavoitteena on saada käyntiin korjaavia prosesseja. Asiakkaan kanssa suunnitellaan sellaista tulevaisuudenkuvaa, johon hän voi sitoutua ja tuetaan häntä toteuttamaan suunnitelmaa. Asiakkaita autetaan tiedostamaan oman päihteidenkäytön erityispiirteitä. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa päihteiden hyödyt ja haitat, vaikutukset ystävyyssuhteisiin, työhön, perheeseen ja terveyteen sekä juomisen vähentäminen. Alkoholin käytöstä tai muistakaan henkilökohtaisista asioista ei suoranaisesti kysytä keneltäkään, vaan kukin voi valita, mistä asioista puhuu. Kokemusten mukaan ihmiset ovat kuitenkin suhteellisen avoimia puhumaan alkoholiongelmistaan. On tärkeää, että myös ryhmänvetäjät osallistuvat keskusteluihin mahdollisimman tasavertaisesti kertoen jotain itsestään. Ryhmänvetäjät voivat myös näyttää esimerkkiä: he voivat puhua omasta suhteestaan alkoholiin ja tunteistaan sekä nostaa esiin vaikeiksi koettuja asioita. Ryhmänohjaajan taidot ovat tärkeät vietäessä joskus innokastakin keskustelua eteenpäin ja pyrittäessä antamaan kaikille jäsenille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua. Keskusteluja ryhmässä ja kahden kesken Ryhmäkeskustelujen aikana havaitut ja tunnistetut elämän tärkeät asiat ja voimavarat kantavat koko leirivuoden ajan. Niihin voidaan palata uudestaan eri asiayhteyksissä ja niitä voidaan työstää lempeästi eteenpäin. Tämä voimistaa myös ryhmäytymisen tunnetta. Ryhmästä puhutaankin usein leikkisässä sävyssä eräänlaisena perheenä, jossa jokaisella jäsenellä on oma paikkansa, > > > 2 n 2014 Tiimi 9

10 Saamelaiskulttuuri elää n Saamelaiskulttuuri on säilyttänyt monia ominaispiirteitään voimakkaana jatkuneesta modernisaatiosta huolimatta. Perinteiset elinkeinot, poronhoito, kalastus, metsästys ja marjastus, ovat säilyneet elävänä osana ihmisten arkea. Moni saa edelleen elantonsa niistä. Saamelainen luontosuhde on voimakas. Elinkeinotoiminta liittää ihmiset osaksi perinteisten sukualueitten käyttöä ja jatkumoa. Saamelaiskulttuurin ominaispiirteisiin kuuluvat myös erityinen vaatetuskulttuuri, käsityötaito, ruokakulttuuri, joiut, laulut ym. Saamen kieli yhteisenä kielenä tuo turvallisuutta. Omista asioista keskustelu äidinkielellä on luontevaa ja lisää luottamusta. On hyvä muistaa, että kaikki saamelaiset eivät puhu saamen kieltä. Kulttuurinmurroksessa moni on joutunut luopumaan äidinkielestään. Puutteellinen suomen kielen taito vaikeuttaa asiointia, kuten esimerkiksi lomakkeiden täyttöä tai päätösten ymmärtämistä. Asiakastyössä asiat tulisi osata selittää asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla. Outojen käsitteiden ja ammattisanaston käyttöä kannattaa välttää. Tärkeä kulttuurinen erityispiirre on myös saamelainen aikakäsitys. Saamelainen elämänkulku rakentui aiemmin vuodenaikojen vaihtelun ja vuotuisen luonnonkierron mukaan. Tämä heijastuu elämään edelleen. Tarkat kellonajat ja aikataulut eivät ole kuuluneet saamelaiseen elämäntapaan. Asiakkaalla voi olla vaikeuksia tehdä ajanvarausta tai noudattaa sovittuja kellonaikoja. Työntekijöiden tiukat aikataulut voivat jopa loukata. Suvulla on tärkeä merkitys saamelaiskulttuurissa, ja asiakastyötä tekevien tulisi olla tietoisia tästä. Ihminen määritellään suvun kautta. Eri sukuihin liitetyt ominaisuudet ja arvot siirtyvät sukupolvelta toiselle ja näitä ketjuja on vaikea katkaista. Myös työntekijän suku ja sosiaaliset yhteydet vaikuttavat hänen asemaansa työntekijänä ja sitä kautta työn tuloksiin. Ellen Anne Labba 10 Tiimi 2 n 2014

11 omat voimavaransa ja omat ominaisuutensa. Lempeä huumori on tärkeä väline käsiteltäessä vaikeitakin henkilökohtaisia asioita. Ryhmäkeskustelujen lisäksi käydään kahdenkeskinen yksilökeskustelu jokaisen asiakkaan kanssa. Yksilökeskusteluissa on mahdollista käsitellä sellaisia henkilökohtaisia asioita, joita asiakas ei halua jakaa ryhmän muiden jäsenten kanssa. Luottamuksellisuus on tärkeää. Yksilökeskustelussa sovitaan, että työntekijä voi kertoa esille nousseista asioista työparilleen. Lisäksi sovitaan, mitä asioita voidaan jakaa muiden ryhmäläisten kesken. Keskustelun keskeiset asiat jäsennetään puuta kuvaavan mallin mukaisesti. Siinä käsitellään muun mu- Punaisena lankana on palauttaa ihmisyys asialistalle. assa kotitausta (lapsuus, suku- ym. asiat), juuret (uskonto, arvot ym.), työ ja koulutus, nykyinen elämäntilanne (perhe, ystävät, kaverit ym.), viranomaiset ja muu auttamisverkosto, harrastukset, talous ja tavoitteet elämässä. Puun muoto räätälöidään asiakkaan oman kerronnan mukaiseksi, ja hän voi itse vaikuttaa mitä asioita siihen tulee mukaan. Ruokakulttuuria ja saunan lämmitystä Toiminta luonnossa on menetelmän keskeinen osa. Esimerkiksi kalastaminen, puiden teko ja saunan lämmitys ovat perinteisiä miesten vahvuusalueita, joissa he voivat saada onnistumisen kokemuksia ja joiden yhteydessä heille on luontevaa antaa kannustusta sekä positiivista palautetta. Leireillä kalastetaan ja saalis valmistetaan ruuaksi. Myös poronlihaa savustetaan. Savuliha on arvostettua perinneruokaa, ja sen valmistaminen ja syöminen on tärkeä vetovoimatekijä leireille lähtijöille. Toiminnallisuus helpottaa merkittävällä tavalla itseilmaisua. Verkkojen soutamisen ja selvittämisen, saunan lämmityksen, laavustelun ja kahvittelun yhteydessä on luontevaa käydä keskustelua muuten vaikeastikin lähestyttävistä aiheista. Toiminta sallii myös hiljaisuuden ilman, että kenellekään tulee epämukava olo. Toiminnallisuus helpottaa itseilmaisua. Toiminnallisuutta, hyötyliikuntaa ja myös muun liikunnan määrää on lisätty asiakkailta saadun palautteen mukaisesti. Pitkään alkoholiongelmista kärsineiden fyysinen kunto rapistuu usein voimakkaasti, ja jo sen kohentamiseen tähtäävät ponnistelut ovat tärkeä osa toipumisprosessia. Elämän laatu kohentunut Mettäterapian punaisena lankana on ihmisyyden kunnioitus ja palauttaminen asialistalle. Menetelmän toimintaidea voidaan kiteyttää kolmeen päätekijään: luonto, yhteisöllisyys ja luova toiminta. Ne ovat kietoutuneet toinen toisiinsa. Luonto itsessään on parantava ympäristö. Luonnon ja luonnossa liikkumisen on koettu voimaannuttavan, virkistävän ja henkistävän ihmistä. Oleskelu luonnossa myös nostaa mielialaa ja antaa elämyksiä. Luonnon ympäristö luo tasavertaisemmat lähtökohdat toiminnalle ja vuorovaikutukselle toimistoympäristöön verrattuna. Äidinkieli ja kulttuuristen puhetapojen tuntemus sekä luonnon helmassa oleminen helpottavat merkittävällä tavalla keskustelua ryhmässä. Monet sellaisetkin asiakkaat, jotka ovat kokeneet aiemmissa laitoskuntoutuksissa käydyt ryhmäkeskustelut ahdistaviksi ja vaikeiksi, ovat avautuneet puhumaan turvallisessa ympäristössä. Asiakkaat ovat antaneet menetelmästä hyvää palautetta ja tulokset ovat olleet lupaavia. Jotkut ovat hyötyneet jo ensimmäisestä leirijaksosta ja voineet olla juomatta useita vuosia leirivuoden jälkeen. Toisten kohdalla selvät jaksot ovat pidentyneet. Enemmistöllä elämän laatu on parantunut. Osa on voinut palata työelämään kuntouttavaan työtoiminnan kautta. Muutokset näkyvät myös vähentyneinä sosiaalitoimen asiakkuuksina. Useimmat mettäterapian asiakkaista ovat syntyneet ja kasvaneet vahvaan luontoyhteyteen. Luonto on osa persoonaa ja identiteettiä ja turvallisuuden lähde. Luontoyhteyden palauttaminen, luonnossa liikkuminen ja toimiminen nostavat luontevasti ihmisen itsetuntoa. Luonto on myös hyvä virikkeiden antaja. Anne-Maria Näkkäläjärvi työskentelee saamenkielisenä kehittäjä-sosiaalityöntekijänä Enontekiön kunnassa, Ellen Anne Labba SámiSoster ry:n toiminnanohjaajana Goaikkanas-hankkeessa ja Lydia Heikkilä projektitutkijana SámiSoster ry:ssä. 2 n 2014 Tiimi 11

12 Kysely: Asunto kuuluu myös päihteidenkäyttäjille Yhteiskunnan pitää auttaa päihdeongelmiin joutuneita ihmisiä. Asunto kuuluu myös heille, mutta asunnon yhteyteen pitää saada tukea. Näin ajattelee helsinkiläisten suuri enemmistö Sininauhaliiton teettämässä kyselyssä. Sininauhaliitto selvitti Taloustutkimus Oy:n tekemällä kyselyllä vuoden vaihteessa helsinkiläisten mielipiteitä tukiasumisesta ja päihdekuntoutuksesta. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluna, ja siihen vastasi tuhat vuotiasta helsinkiläistä. Kysely tehtiin Sininauhasäätiön Ruusulankadun asumispalveluyksikön ympärillä marraskuussa 2013 velloneen kohun jälkimainingeissa. Kyselyyn vastanneista helsinkiläisistä valtaenemmistö (83 %) katsoo, että oikeus asuntoon tulee turvata myös niille päihdeongelmaisille, jotka eivät kykene päihteettömyyteen. Samalla kuitenkin enemmistö (77 %) on myös sitä mieltä, että päihdeongelmaisille tarkoitetuissa asumispalveluissa asiakkailta tulee edellyttää päihteettömyyttä. Tässä on tiettyä ristiriitaisuutta, myönsi tuloksia esitellyt Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Tuomo Turja. Hän arveli, että kyse on siitä, että ihmiset kuitenkin haluavat nostaa esiin päihteettömyyden periaatetta. Noin puolella kyselyyn vastanneista ei ollut mitään sitä vastaan, että päihdeongelmaisille tarkoitettu asumispalveluyksikkö sijoitettaisiin omaan lähiympäristöön. Toinen puoli vastanneista vastusti ajatusta. Noin kolmannes oli sitä mieltä, että päihdeongelmaisten asunnot pitäisi sijoittaa taajaan asuttujen alueiden ulkopuolelle. Tätä mieltä olevissa korostui vuotiaiden ikäryhmä. Auli Saukkonen Päihdeongelmaisten tuettu asuminen saa helsinkiläisten enemmistön tuen. Kuva vasta avatun Ruusulankadun asumispalveluyksikön avointen ovien tapahtumasta joulukuussa Nuoret uskovat tahdonvoimaan Vastaajat jakoi kahtia myös näkemys siitä, pääseekö päihderiippuvuudesta irti, jos vain itse niin haluaa. Puolet vastaajista uskoi tahdonvoimaan, toinen puoli suhtautui epäilevästi. Tahdonvoimaan luottivat varsinkin alle 35-vuotiaat. Ilmeisesti nuorilla on enemmän uskoa siihen, että elämässä pärjää omilla voimilla, Tuomo Turja kommentoi tulosta. Vastaajista noin kolmasosa oli sitä mieltä, että yhteiskunnan verovaroja ei pidä käyttää niiden ihmisten auttamiseen, jotka tuhoavat omaa elämäänsä päihteitä käyttämällä. Näin ajattelivat muita tyypillisemmin yli 50-vuotiaat ja vähemmän koulutetut. Kyselyn tulos ei ole huono eikä mahdoton. Jos ajattelee syksyllä Ruusulankadun ympärillä käytyä keskustelua, tulos olisi voinut olla huomattavasti kriittisempikin. Positiivista on, että ajatellaan, että ihmisiä pitää auttaa ja että tukipalveluja tarvitaan, luonnehti kyselyn tuloksia Sininauhaliiton ja Sininauhasäätiön johtaja Aarne Kiviniemi. 12 Tiimi 2 n 2014

13 katainen ANU KATAINEN Suomi ilman tupakkaa Mikael Jungner ehdotti blogissaan tupakoinnin vähittäismyynnin kieltämistä Suomessa. Nykyinen tupakkalaki tähtää tupakoinnin myynnin loppumiseen, mutta Jungnerin mielestä tavoitetta voisi vauhdittaa kieltämällä myynti jo lähivuosina. Ehdotus on raikas. Se toisi säästöjä yhteiskunnalle ja terveyttä kansalaisille, ja kuten Jungner huomauttaa, valtaosa tupakoitsijoista haluaisi lopettaa tupakoinnin. Kuvitellaan siis, että hallitus tarttuu ehdotukseen pikaisella aikataululla ja eduskunta hyväksyy lakimuutoksen. Tupakan myyntikielto astuu voimaan Kuvitellaan myös, että muut Pohjoismaat ja Viro innostuvat Suomen ratkaisusta ja myynti päättyy myös naapurimaissa. VUODEN VIIMEISINÄ päivinä kaupoissa ja kioskeilla käy kuhina. Tupakkaa hamstrataan urakalla. Moni tupakoitsija on päättänyt lopettaa, mutta yhtä moni aikoo jatkaa. Myyntikielto herättää uhmaa. Sosiaalinen media täyttyy tupakointia puolustavista kannanotoista. Jotkut tupakoimattomat ryhtyvät myötätuntotupakoitsijoiksi: kyse ei ole vain tupakoinnista vaan yksilön itsemääräämisoikeudesta! Venäjän-matkailu lisääntyy räjähdysmäisesti. Tupakkamatkoilla eivät käy ainoastaan trokaajat, vaan niistä tulee koko kansan huvi. Aiheeseen tarttuu myös Aki Kaurismäki, jonka elokuvassa tehtaasta irtisanottu miesporukka lähtee Pietariin tupakanhakumatkalle. Elokuva kertoo pienen ihmisen kamppailusta kasvottoman valtiokoneiston ja globaalin talouden puristuksessa. Ville Haapasalo palkitaan Jussilla roolistaan kovia kokeneena mutta hyväsydämisenä venäläisenä tupakkatrokaajana. Kriitikot pitävät elokuvaa ohjaajamestarin välityönä, mutta sen teemat ovat enteellisiä: suomalaiset ovat kyllästyneet askeettiseen terveysintoiluun. 5:2-paastoajille ja juoksutuloksiaan excel-taulukkoon kirjaaville naureskellaan. Alexander Stubb vaihtaa triathlonin yin-joogaan. Jutta Gustafsberg markkinoi uutta Nauti ja Laihdu -painonpudotusohjelmaa, jossa kaikki on sallittua. Tupakka symboloi taas nautinnollista ja yhteisöllistä elämäntapaa. Keskiluokka tarjoaa juhlissaan kuohuviinin lisäksi myös Thaimaasta tuotuja savukkeita. VUONNA 2020 keskustellaan korvaushoitotuotteiden myynnin lopettamisesta. Korvaushoitotuotteiden vapaan saatavuuden Kuvitellaan, että tupakan myyntikielto astuu voimaan pelätään vaikeuttavan nikotiiniriippuvaisten toipumista. Tupakan katukauppahinnat ovat korkeat. Nikotinistit joutuvat rahoittamaan tupakointiaan rikollisin keinoin. TV2:n Silminnäkijä raportoi tupakoitsijan kovasta arjesta. Ohjelman lopussa nikotinisti Pete odottaa satamassa Pietarin-laivaa ja tuttua tupakkavälittäjää. Taustalla iloinen naisseurue astuu laivasta tupakkakassien kanssa: kevään lakkiaisissa tarjottavat savukkeet on nyt hankittu. Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Kommentoi kolumnia osoitteessa: 2 n 2014 Tiimi 13

14 Hyviä tuloksia Oulunkylän ensikodin kuntoutuksesta Päihteitä käyttävien äitien kuntoutuksesta ensikodissa on saatu hyviä kokemuksia. Tutkimuksessa tavoitetuista kuntoutuksen käyneistä vanhemmista valtaosa asui yhdessä kaikkien lastensa kanssa. Tutkimusta varten haluttiin tavoittaa Oulunkylän ensikodissa yli kolme kuukautta kuntoutuksessa vuosina olleet. Oulunkylän ensikoti on Helsingissä toimiva viisipaikkainen päihdeongelmaisille vauvaperheille suunnattu kuntoutusyksikkö. Oulunkylän ensikodissa on ollut kuntoutuksessa vuosina kaikkiaan 126 vanhempaa. Heistä osa keskeytti kuntoutuksen jo sen alkuvaiheessa. Yli kolme kuukautta ensikodissa olleita vuosina oli kaikkiaan 88. Syksyllä 2012 saatiin selvitettyä 41 vanhemman elämäntilanne. Heistä 4 oli kuollut ja 37 haastateltiin puhelimitse. Vanhemmat olivat haastatteluhetkellä vuotiaita. Heistä äitejä oli 34 ja isiä 3. Selvityksen mukaan vanhempien elämäntilanne haastatteluhetkellä, 2 12 vuotta kuntoutuksen päättymisen jälkeen, oli varsin hyvä. Tavoitetuista vanhemmista suurin osa eli 25 vanhempaa asui yhdessä kaikkien lastensa kanssa. Vanhem- mista 13 oli äitiyslomalla tai hoitovapaalla, 12 kävi työssä, 7 oli työttömänä, 3 opiskeli ja 2 oli eläkkeellä. Kaikki tavoitetut vanhemmat kertoivat päihteidenkäyttönsä olevan hallinnassa. Heistä 13 ei käyttänyt mitään päihdettä ja 18 kertoi käyttävänsä päihteitä lähinnä alkoholia vain muutaman kerran vuodessa. Lähes kaikki vanhemmat kertoivat olleensa päihdekuntoutuksessa myös Oulunkylän ensikodin jälkeen. Vanhemmista 25 oli ollut ensikodin avokuntoutusjaksolla, 12 jossain muussa avokuntoutuksessa ja 12 laitoskuntoutuksessa. Vanhemmista 7 oli korvaushoidossa haastatteluhetkellä. Oulunkylän ensikotiin hoitoon tullessa vanhempien päihdekäyttöhistoria oli varsin kirjava: heillä oli ollut ongelmakäyttöä muutamasta vuodesta yli kymmeneen vuoteen. Haastatelluista 37 vanhemmasta 35:llä oli ollut sekakäyttöä ja kahdella ongelmia alkoholinkäytön kanssa. Tutkimuksessa kysyttiin vanhemmilta myös siitä, mitkä tekijät olivat vaikuttaneet myönteisesti heidän elämäntilanteeseensa sellaisena kuin se oli haastatteluhetkellä. Vastauksissa tärkeimmäksi tekijäksi nousi esiin lapsi, jota seurasivat kuntoutus, oma motivaatio ja läheiset. Vaikeuttavista tekijöistä mainittiin useimmin parisuhde tai entinen parisuhde. Miia Pikulinsky & Satu Tammivuori: Ei enää päihdeäiti? Päihderiippuvuudesta toipuminen. Ensi- ja turvakotien liitto, Työpapereita 1/2014. Vanhempien (n=37) arvio elämäntilannettaan haastatteluhetkellä tukevista tekijöistä Muut maininnat Tärkein Parisuhde Lapsi Läheiset Kaverit Koulutus Työ Kuntoutus Oma motivaatio Uusi asunto Harrastus 14 Tiimi 2 n 2014

15 Ne on niitä huonoja vanhempia Monet kirjan teksteistä syntyivät kirjallisuusterapeutti Kristina Svenssonin (vas.) ohjaamissa kirjoittajapajoissa. Mareena Heinonen oli yksi kirjoittajista. Auli Saukkonen on niitä huonoja vanhempia, jotka ei huolehdi lap- Ne sistaan. Ei jaksa, viitsi, osaa tai muuten kykene. Niitä, jotka ei välitä lapsistaan. Juoppoja, narkomaaneja ja mitä lie kriminaaleja. Näin aloittaa Mareena Heinonen kirjoituksensa tuoreessa kirjassa, jossa huostaanotettujen lasten vanhemmat kertovat ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Tällainen oli hänenkin käsityksensä huostaanotettujen lasten vanhemmista, ennen kuin hän meni vertaisryhmään hakemaan tukea tilanteessa, jossa hänen oma lapsensa oli otettu huostaan. Kirja on tarkoitettu tuomaan moniäänisyyttä monesti kovin jyrkkien ennakkokäsitysten leimaamaan keskusteluun lastensuojelusta ja huostaanotoista. Keskustelussa sijaisvanhempia usein ihannoidaan, syntymävanhempia syyllistetään ja sosiaalityöntekijöitä demonisoidaan. Maailma ei kuitenkaan ole mustavalkoinen eivätkä asiat yksinkertaisia. Kirjoittamisen myötä tulin muodostaneeksi omaa tarinaa. Minäkuvan kannalta on hyvä, että pystyy olemaan sinut itsensä kanssa, sanoo Mareena Heinonen. Vertaisryhmässä huostaanottoihin liittyvää tabua ja tarvetta saada myös syntymävanhempien ääntä kuuluviin mietittiin monelta kantilta. Kaikki olivat sitä mieltä, että sitä parempi, mitä enemmän sijoitettujen lasten vanhempia näkyisi julkisuudessa. Kirjassa on silti vain kaksi omalla nimellään kirjoittavaa. Mareena Heinoselle julkisuuteen tuleminen ei ollut ongelma, sillä hän on aina puhunut avoimesti huostaanotosta. Mareena Heinonen arvelee, että kirjoittaminen ja tekstien työstäminen vertaistukiryhmissä antoi paljon mukana olleille. Joillekin kirjoittamisesta on tullut väline pohtia ja jäsennellä vaikeita asioita ja tunteita. Kirjan on julkaissut Voikukkia-verkostohanke, jossa on kehitetty vertaisryhmätoimintaa huostaanotettujen lasten vanhemmille. Kristina Svensson (toim.): Kun joka makaroniin pitää mahtua pöytätavat. Hetkiä ja tarinoita huostaanotettujen lasten vanhempien elämästä. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto n 2014 Tiimi 15

16 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN Syrjäytettyjen puolella A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki on huolissaan päihdehoidon piilopriorisoinnista ja potilaista, jotka useinkaan eivät saa apua nykyisistä hoito- ja kuntoutusputkista. Kaarlo Simojoki on tehnyt päihdelääkärin työtä toistakymmentä vuotta. Hän kuvaa päihdetyötä antoisaksi ja mielekkääksi. Simojoelta sopii siis kysyä, miksi lääkäreitä on yleensä vaikea saada töihin päihdehoitoyksikköihin. Ei ymmärretä, että päihdelääketiede on ihan oikea lääketieteen ala. Se kuvitellaan lähinnä sosiaalityöksi. Toinen syy on hoitopessimismi. Ajatellaan, että päihdepotilaita on toivotonta hoitaa. Ei ymmärretä, että suurinta osaa heistä voidaan auttaa. Hankaluutta tuottaa myös hallinto. Lääkärillä on kynnys tulla töihin organisaatioon, jossa esimies on kaikilla tasoilla joku muu kuin lääkäri. Tämän Simojoki sanoo säännöllisesti nousevan esiin rekrytointihaastatteluissa. Kuitenkin hän näkee, että päihdepuolella on imua lääkärien keskuudessa. On huomattu, että päihteitä ei pääse pakoon. Ihmisten päihdekäyttö näkyy lääketieteen joka erikoisalalla. Nuoria lääkäreitä olisi tulossa töihin, jos rakenteet saataisiin houkutteleviksi, hän sanoo. 16 Tiimi 2 n 2014

17 TYÖ ja TEKIJÄ Miksi hän itse kokee päihdetyön mielekkääksi? Syitä on monia. Hän toimi pitkään Espoon A-klinikan lääkärinä ja kehuu sen henkilöstöä osaavaksi, joustavaksi ja innostuvaksi. He ovat lähteneet mukaan työn kehittämisestä ja asioiden tutkimisesta kiinnostuneen lääkärin kulloisiinkin projekteihin. Ala on tosi mielenkiintoinen ja moniulotteinen. Olen solahtanut luontevasti lääketieteen ja sosiaalityön rajapintaan. Päihdetyö on ihmisen kokonaisvaltaista hoitamista. Lääke ei paljon auta, jos ihmisen muuta elämää ei oteta huomioon. Päihdetyössä tehdään moniammatillista yhteistyötä, mutta terveyskeskuksessa usein teet töitä ja joudut vääntämään yksin. Stigma näkyy päätöksenteossa Kaarlo Simojoki lähtee siitä, että hänen yhtenä tehtävänään A-klinikkasäätiön Uudenmaan alueen ylilääkärinä > > > 2 n 2014 Tiimi 17

18 Kulisseissa tapahtuu paljon, ja varsinkin päihdepotilaiden kohdalla on piilopriorisointia. ja tällä hetkellä myös A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin työtä tekevänä on tuoda esiin riippuvuuksista kärsivien ihmisten asiaa. Häntä suututtavat päihdehoidon ja -kuntoutuksen alibudjetointi ja hoidon epääminen. Somaattisessa sairaanhoidossa potilas saa tarvitsemaansa hoitoa, mutta päihdehoidossa tilanne on toinen. Vaikka hoidon tarve olisi todettu asianmukaisesti, hoito saatetaan evätä vetoamalla esimerkiksi määrärahojen loppumiseen tai siihen, että ihminen on saanut hoitoa jo kolme vuotta sitten. Myös alibudjetointia tehdään. Säästöpaineiden puristuksessa kunnassa ajatellaan, että jospa ensi vuonna ei olisikaan niin paljon vieroitushoidon tarvetta, budjetoidaan siihen vähän vähemmän. Palveluntuottajaa painostetaan tuottamaan vähemmän. Sitten hoitoyksiköissä aletaan priorisoida. Yksittäinen työntekijä joutuu valikoimaan potilaita: sinä pääset hoitoon mutta sinä et. Se on epäoikeudenmukaista niin potilaan kuin yksittäisen työntekijän kannalta. Kulisseissa tapahtuu paljon, ja varsinkin päihdepotilaiden kohdalla on piilopriorisointia. Jos laajan yhteiskunnallisen keskustelun jälkeen päätetään, että esimerkiksi alkoholistien hoidot lopetetaan, suostun siihen, vaikka pidän päätöstä tyhmänä. Nyt valintoja tehdään piilossa kunta- ja yksikkötasolla. Se on väärin, sanoo Simojoki. Päihdepotilaille lyödään edelleen herkästi leima otsaan. Mutta ihmiset eivät halua tulla leimatuksi. Simojoki kertoo potilaista, jotka eivät halua Kela-korvausta naltreksonista, koska se toisi merkinnän Kelan rekisteriin. Ihmiset myöskään halua huonoa kohtelua, jota stigmaa kantavat saavat. Simojoki kertoo päihdepotilaista, jotka ovat kieltäytyneet menemästä hoitoon, vaikka kädessä olisi kirurgista hoitoa vaativa paise. Narkomaanin leimaa kantava potilas on kuollut, kun ei ole saanut hoitoa infektioonsa. Palvelut venykööt potilaiden mukaan Hoitojärjestelmän pitäisi tarjota tukea joustavasti ihmisten tarpeiden mukaan, Simojoki sanoo. Nyt hoitojärjestelmä koostuu enemmänkin putkista ja malleista, joissa asiakkaiden ja potilaiden oletetaan kulkevan jonkin määrätyn sapluunan mukaisesti. Eiväthän ne ole tästä todellisuudesta. Potilaat hirveän harvoin sopivat puhtaasti johonkin putkeen. Sitten he lilluvat putkien välissä. Simojoki peräänkuuluttaa päihdehoitoon tavoitteellisuutta. Siinä työntekijä, koko tiimi ja hoidettava muodostavat yhteisymmärryksen siitä, mitä hoidossa lähdetään tavoittelemaan, ja hoidon etenemistä myös seurataan. Jonkun kohdalla tavoite voi olla hengissä oleminen ensikin viikolla, jonkun toisen kohdalla raittius. Julkisuudessa esitellään usein päihdehoidon menestystarinoita, joissa ihminen on noussut katuojasta kunnon kansalaiseksi. Kuitenkin suurimmalle osalle toipuminen tarkoittaa pitkäkestoista kamppailua riippuvuuden kanssa, Simojoki muistuttaa. On esimerkiksi ihminen, joka asuu asuntolassa, elää sosiaalituilla, juo kolme olutta päivässä eikä ole tehnyt mitään yhteiskunnan kannalta hyödyllistä kolmeen vuoteen. Suurimmalle osalle hän on luuseri. Mutta kuva muuttuu, kun kerron, että vielä vuosi sitten sama ihminen joi toista pulloa kirkasta viinaa päivässä, makasi toistuvasti teholla, teki rikoksia ja vietti aikaa vankiloissa. Nämä tarinat jäävät piiloon. Itselle tuottaa suurta tyydytystä nähdä muutoksia lähtötilanteeseen nähden, Kaarlo Simojoki sanoo. Papillista sukua Niukkojen resurssien ja työn paljouden ja raskauden seuraus saattaa olla työntekijöiden kyynistyminen ja jaksamattomuus. Hoitopaikoissa on Kaarlo Simojoen mielestä tärkeä käydä jatkuvasti eettis-hoidollista keskuste- 18 Tiimi 2 n 2014

19 TYÖ ja TEKIJÄ Kaarlo Simojoki Työssä Tammikuun 2015 loppuun asti A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin vuorotteluvapaan sijainen. Vakinaisesti A-klinikkasäätiön Uudenmaan palvelualueen ylilääkäri. Koulutus Lääketieteen tohtori. Väitöskirja korvaushoidon kehittämisestä tarkastettiin keväällä Kotoisin Olen syntynyt Saksassa, jossa asuin kouluikään saakka. Perhe muutti takaisin Suomeen, ja siitä lähtien olen asunut pääkaupunkiseudulla. Työssäni palkitsee Potilastyö ja työskentely tiimien kanssa. Nyt kun olen ollut pois potilastyöstä, varmasti palkitsee se, että pääsee vaikuttamaan hoitokäytäntöihin ja kehittämään niitä. lua, jossa läpivalaistaan hoitolinjauksia, tehtyjä päätöksiä ja niiden perusteluja. Simojoki sanoo omaavansa vahvan sosiaalisen omantunnon, joka saattaa olla perua suku- ja perhetaustasta. Simojoet ovat nimekäs pappissuku, jossa pappeja on ollut katkeamatta yli kymmenessä sukupolvessa. Myös Kaarlo Simojoen isä ja veli ovat pappeja. Sukutausta tulee esiin aika ajoin, ja on ihmisiä, jotka haluavat vastaanotolleni nimen perusteella. Olen kylläkin koettanut rajata uskonnollisen keskustelun hoitotyön ulkopuolelle, hän hymähtää. Nimi saattaa herättää myös toisenlaisia ajatuksia. Kaarlo Simojoki kertoo olleensa aikoinaan lääkärinä päivystämässä Haminassa. Eräs vanhempi nainen oli soittanut, selittänyt tarvettaan tulla päivystykseen ja kysynyt, kuka on päivystämässä. Kun hoitaja oli kertonut päivystäjän nimen, nainen oli parahtanut: Mitä se pappi siellä tekee?! Rakkain työkalu Oma psyyke. Sitä tarvitsee, kun yksittäisen potilaan kohdalla yrittää pohtia, mikä on se asia, jolla saan muutoksen aikaan tässä ihmisessä. Paras saamani palaute Kerran eräs raitistunut potilas sanoi, että kyllä mä vihasin teitä hoidossa ollessani. Rajasitte ja panitte koville. Mutta se oli parasta mitä mulle on tapahtunut, koska ilman sitä en olisi nyt tässä. Vapaalla Urheilen, ulkoilen, tapaan ystäviä ja sukulaisia. Motto Carpe diem. Tartu hetkeen. 2 n 2014 Tiimi 19

20 TIETEEN KENTILTÄ Tieteen kentiltä -palstalla seurataan päihdealan tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksia referoivat A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön tutkimusryhmän työntekijät. Lisää tutkimuslyhennelmiä: Päihdeongelmaisista toipuu suuri osa Kuinka suuri osa ihmisistä, joilla on joskus ollut päihdeongelma tai jotka ovat hakeutuneet hoitoon päihdekäyttönsä vuoksi, toipuu? Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa asiaa selvitettiin käymällä läpi 415 alan tutkimusta. Toipumisella tarkoitettiin päihdekäytön loppumista tai sitä, että käyttö ei ollut enää ongelmallista. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keskeisin tulos oli, että noin puolet (49,9 %) ihmisistä, joilla oli joskus ollut päihdeongelma, oli seurantahetkellä toipuneita. Heistä 60 prosenttia ei ollut täysin päihteettömiä vaan he käyttivät päihteitä vähemmän ja harvemmin kuin ennen. Päihdehoidossa olleista 47 prosenttia oli toipunut ja noin 30 prosenttia oli täysraittiita. Alaikäisinä päihdehoidossa olleiden toipumisprosentti oli pienempi kuin aikuisten, 42 prosenttia. Katsaukseen oli valittu löyhillä kriteereillä kaikki teemaa käsitelleet tutkimukset. Tutkimusten kirjo on laaja. Kulttuuri, tutkimusmenetelmät, seuranta-aika, ongelmia aiheuttavat päihteet ja toipumisen kriteerit vaihtelivat tutkimuksissa ja siksi kirjallisuuskatsauksen tuloksiin kannattaa suhtautua varauksellisesti. Katsauksen tekijät ovat kuitenkin arvioineet päihdeongelman tutkimuksissa sellaiseksi, että se olisi täyttänyt päihdehäiriön diagnostiset kriteerit. William L. White: Recovery/remission from substance use disorders: an analysis of reported outcomes in 415 scientific reports, Philadelphia Department of Behavioral Health and Intellectual disability Services Naltreksoni-implantista hyviä kokemuksia Ihon alle asennettava naltreksoni-implantti vähensi monipäihderiippuvaisilla heroiinin käyttöä ja sitoutti heidät paremmin hoitoon. Sen sijaan implantilla ei ollut vaikutusta amfetamiinin käyttöön. Tutkimus tehtiin Pietarissa, ja siihen valittiin sata amfetamiini- ja opioidiriippuvaista henkilöä. Ryhmästä puolet sai naltreksonia sisältävän implantin ja puolet samanlaisen lumeimplantin. Tutkimushenkilöjen päihteidenkäyttöä seurattiin kymmenen viikon ajan virtsaseuloilla. Lisäksi potilaat arvioivat omaa opioidien ja amfetamiinin himoaan VAS-mittarilla ja lääkäri arvioi potilaan vointia CGI-mittarilla. Naltreksonia saaneesta ryhmästä hoidossa pysyi kymmenen viikon jaksolla huomattavasti suurempi osa (52 %) kuin lumelääkettä saaneesta ryhmästä (28 %). Tutkimusjakson viimeisellä viikolla puolet naltreksonia saaneista potilaista oli käyttämättä opioideja, kun lumelääkettä saaneista heitä oli vain viidesosa. Amfetamiinin käytössä ei ollut ryhmien välillä tilastollista eroa, mutta se ei kuitenkaan lisääntynyt tutkimusjakson aikana. Lääkärit arvioivat naltreksonia saaneiden potilaiden voinnin kohentuneen enemmän kuin lumelääkettä saaneiden. Naltreksonia saaneet potilaat arvioivat opioidi- ja amfetamiinihimonsa vähäisemmäksi kuin lumelääkettä saanut ryhmä. Jari Tiihonen et al.: Naltrexone implant for the treatment of polydrug dependence: a randomized controlled trial. American Journal of Psychiatry 5/ n 2014 Tiimi

21 SARVANTI TAPANI SARVANTI Psykiatria taipui sodassa Vastikään avioitunut 24-vuotias lääk.kand. Urpo Viinikka toimi Karjalan kannaksella joukkosidontapaikan lääkärinä Neuvostoliiton murskaavan suurhyökkäyksen alkaessa Kaksi päivää myöhemmin hänet löydettiin hermonsa menettäneenä harhailemasta lähimetsästä ja toimitettiin sotasairaalan psykiatriselle osastolle. Diagnoosiksi todettiin sielusyntyinen reaktio ja sekavuustila. Viinikka ei muistanut mitään viimeisistä rintamakokemuksistaan, mutta hän alkoi auttaa halukkaasti osaston lääkäritehtävissä heti kun siihen kykeni. Elokuussa sairaalaan saapui Päämajan käsky, jonka mukaan Viinikka oli toimitettava sotaoikeuteen. Siellä hänet tuomittiin kuolemaan sotapelkuruudesta. Tuomio pantiin toimeen heti, vain yhdeksän päivää ennen aselepoa. VILLE KIVIMÄKI toteaa kirjassaan Murtuneet mielet, että toisen maailmansodan suomalaissotilaiden psyykkisiä murtumisia käsiteltiin psykiatrisina, ei psykologisina. Ongelmien katsottiin liittyvän degeneroituneeseen perimään tai mielen sairauteen. Häiriöt irrotettiin rintaman olosuhteista. Käytössä olivat myös kurinpidolliset ja sotilasoikeudelliset keinot. Sodan oloissa suomalainen sotapsykiatria sijoittui demokraattisten ja totalitaaristen valtioiden väliin. Yhdysvalloissa suhtautuminen psyykkisiin häiriöihin oli ymmärtäväisintä. Saksassa ja Neuvostoliitossa psykiatria militarisoitui koko yhteiskunnan tavoin, ja sen toimintaa ohjasi ideologisesti ymmärretty kansakunnan etu. Psykiatrit olivat taipuvaisia käyttämään tuhoavia menetelmiä ja halventavimpia määrittelyjä. MYÖS SUOMESSA psykiatria halusi ymmärtää tarvetta puolustaa maata äärioloissa. Kaikki lääkintäupseeritkaan eivät Psyykkiset murtumiset irrotettiin rintaman olosuhteista. halunneet ottaa psyykkisiä häiriöitä todesta vaan pitivät niistä kärsineitä yksinkertaisesti pelkureina ja teeskentelijöinä. Eturintaman soturit osoittivat kuitenkin usein tärähtäneitä kohtaan varsin suurta ymmärrystä. Järkyttävin hoito annettiin sairaaloissa joskus myös rankaisutarkoituksessa suoneen ruiskutettavalla Cardiazolilla, joka aiheutti potilaalle äärimmäisen tuskallisia kouristuksia. Insuliinipistokset olivat astetta lievempi mutta kalliimpi hoito. Sähköshokki oli sivuvaikutuksiltaan vielä vähemmän epäinhimillinen. Hoidoilla saattoi olla ainakin lyhytaikaisesti parantavia vaikutuksia. Presidentti Martti Ahtisaari esitti 1995 turhaan asennemuutosta psyykkisten sotavammojen korvauskysymyksiin. Lääkärien ohjaaman vakuutushallinnon lisäksi Sotainvalidien Veljesliitonkin piirissä oli edelleen toimijoita, jotka suhtautuivat karsaasti siihen, että psyykkiset sotavammat asetettaisiin samalle viivalle muiden sotavammojen kanssa. Opetus lienee se, että jos ei ole voimavaroja, ongelmatkin diagnosoidaan olosuhteisiin sopiviksi. Valtiotieteiden tohtori Tapani Sarvanti on sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos emeritus. Kommentoi kolumnia osoitteessa: 2 n 2014 Tiimi 21

22 Kuvat: Arto Timonen Toipumisen tiellä n Toipumisen tiellä -näyttely havainnoi valokuvin ja haastatteluihin perustuvin tarinoin päihdesairaiden raitistumista ja toipumiskulttuuria, joka määrittää toipumiseen liittyviä käyttäytymissääntöjä ja arvopohjaa. Näyttelyn valokuvista ja tarinoista vastaavat Arto Timonen ja Sini Manninen. Arto Timonen on Turun taideakatemiasta valmistunut valokuvaaja. Hänet palkittiin vuonna 2011 Sosiaalitieto-lehden vuoden valopilkku -palkinnolla pitkäaikaisesta ja ansioituneesta asunnottomuuden dokumentoinnista. Sini Manninen on työskennellyt pitkään sairaanhoitajana terveyden- ja sosiaalihuollossa. Tällä hetkellä hän opiskelee terveystieteitä Turun yliopistossa. Valokuvat on kuvattu Helsingin Atleettiklubilla Kaapelitehtaalla. Siellä on viiden vuoden ajan kokoontunut kaikille avoin kuntoiluryhmä, johon on ohjautu- nut paljon päihdetoipujia. Toipujia ryhmään on kannustanut ryhmän ohjaaja, päihdetyötä Helsingin kaupungilla tekevä Mikko Lähteenpää. Toipumisen tiellä -näyttelyyn voi tutustua loppuvuoden 2014 aikana näissä paikoissa: Nuorisotalo Happi, Helsinki Kettutien erityispoliklinikka, Helsinki Päivilän tila ja kirjasto, Liperi Kirjasto 10, Helsinki Kallion virastotalon aula, Helsinki Kalliolan setlementtitalon aula, Helsinki Vuosaaren sosiaalitoimisto, Helsinki Vihreä Keidas, Helsinki 22 Tiimi 2 n 2014

23 Toipumisen alkuvaiheessa ihmiset on sekasin. Ne sinkoo ja häseltää ihan pitkin taivaita ja putoaa välillä maanpinnan alapuolelle. Aineista johtunut kemiallinen puudutus häipyy vähitellen. Menee puoli vuotta. Aistit alkaa toimia. Tulee tunteita ja herää muistoja, jotka tuo häpeää ja syyllisyyttä. Alkaa tajuta, millasta on kohdata raakana tää maailma. Ja se on hirveetä. Siihen ei pysty mitenkään itse vaikuttamaan. Samalla katsoessa itseään peilistä voi vaan todeta, että edellinen ajanjakso meni ihan susille. Kokonaisuutena se on hirvee paskapaniikki. Sillon kuuluminen jengiin, missä voi tuntea, et noi on samoja juntteja kun minäkin, mut niil on vähän parempi olla ja se liittyy jotenkin tähän tekemiseen, niin siihen voi tukeutua. Voi luottaa siihen, että on mieli miten sekaisin tahansa, mutta raahaa itsensä tähän pöhköluolaan määräpäivinä ja määräaikaan, jotain hyvää tapahtuu aina. Käyttäjän tie on käyty loppuun, ei siellä ole enää mitään mulle. Oon saanu otteen vertaistukeen ja se oli eka juttu, joka kolahti kovaa. Siinä porukassa saa sellasta, sekä käytännön, että henkistä ja hengellistä opetusta, mikä auttaa jaksamaan elämässä. Hissukseen oon opetellu luottamaan ihmisiin ja puhumaan omista asioistani. Mä pystyn tekee duunia. Mä pystyn saamaan nautintoo mun työstäni. Mulla on asunto ja ruokaa kaapissa. Mua ei varsinaisesti pelota nykyisin mikään. Elämällä on tarkoitus. Välillä se tarkotus on, että välittää sanomaa niille toisille, jotka on samassa tilassa, missä itte on ollu. Tai sitte se saattaa olla, et on ystävällinen ystävälle tai yksinkertasesti elää messissä. > > > 2 n 2014 Tiimi 23

24 Kuka vain voi olla mitä vain n Emme tiedä mitään niistä ihmisistä, joita ohitamme päivittäin. Ihmisten ulkoinen olemus ei kerro meille niistä tarinoista tai kokemuksista, joita kukin kantaa mukanaan. Emme kykene ennustamaan, mihin haasteisiin kukin joutuu huomenna vastaamaan. Kuka vain voi olla mitä vain. Juuri tästä syystä inhimillisen arvostuksen ulottuvuuden tulisi koskettaa kaikkia, jo tuntemiamme ja vielä tuntemattomina pysyviä. Tämä pohdinta kuljetti osaltaan eteenpäin Toipumisen tiellä -näyttelyä. Näyttelyllä halutaan toivon ja vertaisten voiman lisäksi korostaa asiakaslähtöisyyttä ja ihmisarvoa. Tiedetään, että hyvinvointipalveluissa sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä ihmisistä monet väsyvät päihdesairauksista kärsiviin asiakkaisiin. Heihin saatetaan kohdistaa toistuvasti kontrolloivia ja rajoittavia toimintatapoja osallistavien ja voimavaraistavien tapojen sijaan. Toivoisimme näyttelyn kirkastavan auttamisen eettisiä lähtökohtia, lähimmäistä rakastavaa ja arvostukseen perustuvaa toimintatapaa. Toivoisimme näyttelyn muistuttavan, että jokaisesta päivästä löytyy tuhansia hetkiä ja mahdollisuuksia käynnistää muutos. Toipujien tarinoista löytää yllättävän paljon yhtymäkohtia kenen hyvänsä elämään myös itse kunkin omaan. Asiakkaat voivat olla haastavia ja kroonisestikin sairaita, mutta myös heissä tapahtuu jatkuvaa hidasta muutosta ja kasvua johonkin suuntaan. Päihdeasiakkaiden parissa työskentelevien ammattilaisten kannattaa olla läsnä ja kuulolla ja tarjota aitoa dialogia aina, kun asiakkaat osoittavat sille halukkuutta. Kun koostimme näyttelyä, vaikutuimme muutosprosessista, johon toipujat ovat uskaltautuneet heittäytyä. Elämän kulku on johtanut heidät sairastumaan pakkomielteiseen addiktioon. Kuitenkin jokainen heistä on epäonnistumisten ja pettymysten jälkeen päästänyt irti, luovuttanut, luottanut lähimmäisiin. Olemme päässeet havainnoimaan sitä tarmoa, motivaatiota ja tsemppaamista, jolla toipujat ovat heittäytyneet ja sitoutuneet harjoitteluun salilla. Olemme myös päässeet osallisiksi siitä vaikuttavasta sosioemotionaalisesta tuesta, jota vertaiset jakavat toisilleen edistäen pysymistä raittiissa elämäntavassa. Sini Manninen & Arto Timonen KOMMENTOI osoitteessa: 24 Tiimi 2 n 2014

SAAMELAISET VOIMAVARAT PÄIHDETYÖSSÄ

SAAMELAISET VOIMAVARAT PÄIHDETYÖSSÄ SAAMELAISET VOIMAVARAT PÄIHDETYÖSSÄ Anne-Maria Näkkäläjärvi Ellen Anne Labba 6.6.2013 Vastoinkäymiset vahvistavat, säilytä ne mukanasi. Anna hyvien asioiden viedä. Elä tulevaisuutta onnistumisten myötä.

Lisätiedot

Yhteisölliset työmenetelmät. saamelaiserityisenä päihdetyön menetelmänä

Yhteisölliset työmenetelmät. saamelaiserityisenä päihdetyön menetelmänä Yhteisölliset työmenetelmät sosiaalityössä: Mettäterapiaa saamelaiserityisenä päihdetyön menetelmänä Anne-Maria Näkkäläjärvi Saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä PaKaste-hanke/Enontekiön kunta 19.1.2011

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

VOIMAVAROJA. Ohjeistus. www.tyynela.fi

VOIMAVAROJA. Ohjeistus. www.tyynela.fi Ohjeistus VOIMAVAROJA Tämä työväline on tarkoitettu avuksi oman elämän voimavarojen ja toiveiden tarkasteluun. Tee tehtävät järjestyksessä ja lisää päivämäärä, niin voit palata pohtimaan kysymyksiä myöhemmin.

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot